1. No category

Tehokas kuulonsuojelu ei onnistu ilman
osaavaa työterveyshuoltoa
Esko Toppila
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Yhteenveto useasta eri työpaikasta
• Kaikissa samat ongelmat
•
Ei riipu altisteesta
• Mukana projekteissa
•
•
•
•
•
•
Erja Mäkelä
Beatrice Bäck
Ville Hyvärinen
Anna Ruhala
Heli Koskinen
Rauno Pääkkönen
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Meluvammoja ja melutyössä olevien
määrä
1800
1600
1400
Meluvammoja
1200
1000
Meluvammoja
800
600
400
Kuulonsuojaimet pakollisiksi
200
0
1975
Melu työssä
olevat/1000
Melu työssä olevat/1000
1980
1985
1990
1995
2000
2005
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Suojainten käyttöasteet kolmessa
teollisuuslaitoksessa Suomessa
Osuus käyttäjistä /%)
Suojaimia aina käyttävät
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
1955
Paperityöntekijät
Telakkatyöntekijät
Metsurit
1965
1975
1985
1995
Periodin loppuvuosi
/
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Todennäköisyys (%)
Todellinen ja laboratoritulosten välinen
ero suojainten vaimennuksessa
18
16
14
12
10 Vaimennus työpaikalla
8
6
4
2
0
-2
0
10
Laboratoriotulos
20
30
40
Vaimennus(dB)
/
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
80
85
90
95
100
105
Kuulovammatyypit
• Ei meluperäiset
•
•
•
•
•
Ikähuonokuuloisuus
Geneettinen
Keskushermoston korvan tulehdukset
Välikorvan ongelmat
Lapsuuden ajan traumat (useat korvatulehdukset)
Expected amount of hearing losses (%)
70
60
50
40
30
20
10
0
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
Elinikäinen meluannos (ei taso) (dB
• Meluperäiset
•
•
100 dB
Akuutit traumat
Krooniset traumat (Se "oikea" meluvamma)
L a n i_ o u t
Lex=100 dB saa kun
Koko työuran on 85 dB:n
melussa
• Ikähuonokuuloisuus ja meluvammaherkkyys korreloivat
•
•
Kuulo heikkenee vaikka melualtistus loppuu, mutta hitaammin
Siksi melualtistus pitää saada loppumaan mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa
/
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Kuulonsuojelu tärkeää
• Työuran pidemmiksi
•
Jos kuulo menee työ muuttuu vaaralliseksi tai mahdottomaksi
• 45 % työvoimasta ryhmässä, jossa kuulo heikkenee (US)
• 38 % 65+ työvoimasta valittaa työtä haittaavaa kuuloongelmia (US)
300
Ruumiill.
kommunik.
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
200
100
0
1900
1950
2000
Kommunikaatiotarve työssä
15,0
35,0
25,0
55,0
45,0
75,0
65,0
95,0
85,0
Kuulovammat Pirkanmaalla
© Työterveyslaitos
ikäryhmittäin
7
–
www.ttl.fi
60
Kuulovamma
50
40
•
Heikentynyt puheen ymmärrettävyys
•
•
•
Erikoisesti taustamelussa
Sosiaalinen eristyneisyys
Psykososiaaliset ongelmat(. 2x)
• Taipumus uskoa, että muut puhuvat pahaa
•
keski-arvo puhe-alueesta
30
20
10
0
- 10
.5
1.0
N o r m a a li
1.5
2.0
L iev ä
2.5
3 .0
3 .5
K o h t a la in e n
Q1 14
Lisääntynyt tapaturmariski
• Väärinkäsitykset
• Ei kuule varoituksia tai varoitussignaaleja
•
Heikentynyt urakehitys
• Koulutus vaikeaa, koska ei saa selvää
•
Lisääntynyt työttömyysriski
• " Tyhmät pois täältä"
•
Heikentynyt suuntakuulo
•
•
Lisääntynyt tapaturmariski
Heikentynyt puheen ymmärrettävyys
• Tinnitus
• Hyperacusia
/
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Seuraukset työnteon kannalta
• Monet työt vaativat, että työtä on pystyttävä seuraamaan
kuuntelemalla
•
Hitsaus: sihinä kertoo, millaista jälkeä tulee
• Kommunikaatio on yleistä melutyöpaikoilla
•
•
Jo subkliininen kuulovamma voi heikentää puheen ymmärrettävyyttä melussa
Kliininen meluvamma heikentää varmasti
• Tehdas on vaarallinen työpaikka
•
On kuultava hyvin
• Varoitusäänet ja puhe
• Huonokuulo ja kuulonsuojain
•
Työntekijät pitävät riskinä
• Suojainten valinta tärkeää
•
Etenkin huonokuuloisilla
S/N (dB)
25
20
15
10
Normaalikuuloiset
5
Lievästi huonokuulo
0
Selvästi huono kuulo
-5
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työterveyshuollon velvoitteet ja melu
• Työturvallisuuslaki (2002) §8
•
Työnantajan velvollisuus huomioida henkilökohtaiset edellytykset selvitä
työstä
• Meluasetus
•
•
Tunnistaa melulle herkät yksilöt
Käynnistää suunnattu työpaikkaselvitys, jos työperäisiä (melu) sairauksia
löytyy
• Työterveyshuoltoasetus
•
Työpaikkaselvitys on toiminnan ytimessä
• Ei riitä, että mennään paikalle katsomaan
• Säännölliset kuuloseulat
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Otteita työpaikkaselvityksestä
Tekstissä pitäisi olla:
- Käytettiinkö suojaimia oikein käynnin aikana
- Ilmoitus, että huonokuuloisten suojainten käyttöön tulee tarttua…
- Selvitys, miten hoidetaan melulle herkkiä
- Varoitus, että väärä suojain voi lisätä onnettomuusriskiä
- Huomautus siitä, milloin tehdään suunnattu työpaikkaselvitys
11
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työpaikkaselvitys työpaikan viitekehyksessä
• Monessa yrityksessä työpaikkaselvitys on ainoa riskinarviointi
•
•
Erityisesti PK-yrityksissä
Pitäisi olla oikein!!
• Lainsäädäntö vaatii riskinhallintaa, josta riskinarviointi on pieni
osa
•
•
•
•
•
Melu: työnantajan on tehtävä kaikkensa edistääkseen suojainten käyttöä
Melu: mahdollisuus käyttää asianmukaisia suojaimia
Tekniset ratkaisut
Selvillä olovelvoite
Työpaikkaselvitykset eivät täytä riskinhallinnan perusvaatimuksia
• Kuka tekee, mitä tekee ja miten tekee
• Työpaikkaselvityksen ja terveystarkastuksen välinen yhteys
puuttuu
•
•
Työnkuvan tulee vaikuttaa terveystarkastuksen sisältöön
Ei vain altistuminen
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työsuojelun ja työterveyden yhdistäminen
• Työsuojelu on joka päiväistä käytännön toimintaa
•
Toimii joka tasolla
• Työntekijä
•
•
•
Osaa käyttää annettuja ratkaisuja
Pitää huolta työtovereistaan
Raportoi havaitsemistaan puutteista
• Esimies
•
•
Valvoo, että toimitaan oikein
Osaa opastaa
• Työnantaja
•
Luo puitteet
• Työterveys
•
•
Toimii auditorina
Tuo tietoa, jota tarvitaan yksilölliseen työsuojeluun
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Työterveyshuollon arviointi
• Esimiehet
• Ei mitään apua
• Työntekijät
• Terveystarkastuksessa
kysytään
• Suojaimet eivät muuttuneet
kellään TTH suosituksesta
• 2 rasitusastmaa
• 60 % otti kuulonsuojaimet pois
keskusteltaessa
• 4/18 palovammoja hitsaustyöstä
• Useita työpisteitä, joissa
suojainten yhteiskäyttö
mahdotonta
• Pölyävä työ
• Osa otti pois silmiensuojaimet ja
jätti pölysuojaimen
• Osa jätti silmiensuojaimet, koska
ne olivat pakolliset aina
• Sama kuulonsuojainten kanssa, jos
silmiensuojaimet haittasivat
• Ei havaittu terveystarkastuksessa
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Vaikuttavuutta eskalaatiolla
• Täydellinen on hyvän pahin vihollinen
•
•
Aloita asioista, joilla saadaan helposti paras mahdollinen vaikuttavuus
Kun se toimii, siirry seuraavaan askeleeseen…
• Vaihe 1. (perusasiat)
•
•
•
•
•
Altistuminen tiedossa (suurin piirtein)
Siisteys
Suojainten käyttö
Terveystarkastukset tukevat suojainten käyttöä
Suunnatut työpaikkaselvitykset
• Vaihe 2 (Hienosäätö)
•
•
•
•
Yhteisvaikutukset (ototoksiset kemikaalit ja tärinä)
Meluvammalle herkkien tunnistaminen
Erikoistapaukset
Tekniset ratkaisut ja terveystieto
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Mitä arvioida työpaikkaselvityksessä
• Asenteet
• Siisteys ja valaistus
• Suojainten puhtaus, kunto ja käyttö
•
Erityisesti yhteiskäyttö
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
•
•
•
•
•
•
•
•
Leq
100
50
0
6:45:06
7:00:31
7:15:56
7:31:21
7:46:46
8:02:11
8:17:36
8:33:01
8:48:26
9:03:51
9:19:16
9:34:41
9:50:06
10:05:31
10:20:56
10:36:21
10:51:46
11:07:11
11:22:36
11:38:01
11:53:26
12:08:51
12:24:16
12:39:41
12:55:06
13:10:31
13:25:56
13:41:21
13:56:46
14:12:11
14:27:36
14:43:01
14:58:26
15:13:51
15:29:16
15:44:41
16:00:06
16:15:31
16:30:56
16:46:21
150
1
212
423
634
845
1056
1267
1478
1689
1900
2111
2322
2533
2744
2955
3166
3377
3588
3799
4010
4221
4432
4643
4854
5065
5276
5487
5698
5909
6120
6331
6542
6753
6964
7175
Asenteet
• Työntekijä
Käyttää annettuja turvavarusteita ml suojaimet oikein
Tietää riskit
• Erityisesti lyhytaikainen altistuminen aliarvioidaan
100 dB vain 15 min saa olla päiväaltistus
Kantaa vastuuta myös kaverista
Motivaatio kunnossa
• Esimies
Valvoo suojainten ja turvavarusteiden käyttöä
Osaa katsoa onko oikein
Jos työtä ei voi tehdä käytetyillä suojaimilla, hommaa uudet
Leq
140
120
100
80
60
40
20
0
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Siisteyden merkitys
• Siisteys luo puitteet turvallisella toiminalle
•
•
Pöly lattialla ->liukastumisvaara
Likaiset työkalut/pinnat -> kontaminaatiovaara
• Suojaimet tarvitsevat siisteyttä toimiakseen
•
•
•
•
•
Likainen kuulonsuojain altistaa ihokontaktin kautta
Hengityksensuojain tukkeutuu ilman asiamukaista
siisteyttä/huoltoa
Huonokuntoinen kuulonsuojain ei vaimenna
…
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Esimerkkejä huonoista
kuulonsuojainratkaisuista
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Käytettyjen suojainten määrä
Montaako yhtäaikaa?
Lukumäärä
14
6
12
5
10
4
8
3
6
2
4
1
2
0
0
ei yhtään
1
2
03:04
useampia
1 suojain
2
3
4
väh 5
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Kupusuojaimet ja muut päänalueen
suojaimet
30
22
20
15
10
5
10
4
0
visiiri
suojalasi
Paksu
huppu
ohut
huppu
21
Rikki
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Tulppasuojaimeen liittyviä ongelmia
Vaimennus
6 dB
3
2,5
2
13dB
1,5
1
0,5
0
28 dB
2-4/pv
1/pv
1-3/vk
1/vk
Kertakäyttötulppien vaihtoväli
isossa teollisuuslaitoksessa
22
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Erilaisia suojain asennuksia
OK
Huono
OK ?
Huono
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Oletko jättänyt suojaimen käyttämättä,
vaikka olosuhteet, tai ohjeet vaativat
• Unohtuu
• Ei mukana eikä viitsi hakea
• Yhteensopivuus
Frekvenssi
9
8
7
• Hengityksensuojain+suojalasit
• Hengityksensuojain+kuulonsuojain
• Ei muista laittaa kuulonsuojaimia
päälle
6
5
4
3
2
1
0
Usein
Joskus
harvoin
En koskaan
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Kupusuojaimet+silmiensuojain
25
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Sama suojainyhdistelmä isossa ja
pienessä päässä!
26
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Suojaimia pitää olla kaikille
• Pään morfologia on erilainen
• Suojaimia tulee olla saatavilla eri kokoja
•
Helppo tarkastaa suojainvarastosta
• Henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat
valintaan
•
Tulppa vai kupu
• Työ vaikuttaa valintaan
•
•
Ahtaat paikat –> pieni kuppi tai tulppa
Yhteiskäyttö
• Sukupuoli vaikuttaa
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Kuulonsuojainten käytön observointi
• Tarkkaile käytetäänkö kuulonsuojaimia.
•
•
Jos ei käytetä, kysy syytä.
Perusteltuja syitä on, ettei kuule tai kuulonsuojaimet painavat tai hiostavat,
• Käynnistä suojainten vaihtosuunnitelma.
• Tarkkaile, otetaanko suojaimet pois keskusteltaessa.
•
Oletettava syy huono kuulo, käynnistä suojaimen vaihtosuunnitelma.
• Tarkkaile, onko kuulonsuojaimet asennettu oikein. Ks.
Huoneentauluiksi tarkoitetut malliratkaisut.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Suojaimet ja terveystarkastus
• Henkilökohtaisten ongelmien tarkistus
•
•
•
Saatko selvää työpisteestä, mitä puhutaan
Joudutko poistamaan suojaimen keskusteltaessa
Audiometria
• Jos ongelmia tasaisesti vaimentava tai
elektroninen
• Käytettävyys
•
•
•
•
Sopiiko muiden suojainten kanssa
Vaimentaako
Painaako
Jos jokin näistä -> käynnistä suojainten sopivuus
tarkastus
• Yhteisvaikutukset suojaimilla
•
Hengityksensuojaimen vaihto voi vaikuttaa
kuulonsuojaimeen
Audiometriatulokset
Luokka 1
Suojaimen tyypillä ei
väliä, kunhan
vaimentaa tarpeeksi
Luokka 2 ja 3
Luokka 4
Tasaisesti
vaimentava tai
tasoriippuva
Aina tasoriippuva
Käytä
valintaohjelmaa ja
anna henkilön
päättää
Varmista
valintaohjelmalla
Suojaimen valinta kuulovamman
mukaan
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Asioita, joita työterveyshuollon tulee
havaita/tietää
•
•
•
•
•
•
•
•
Huono kuulo ja huonosti työhön soveltuvat kuulonsuojaimet voivat rajoittaa
kuulonsuojainten käyttöä.
Keuhko- tai jokin muu sairaus voi tehdä hengityksensuojaimen liian raskaaksi
käyttää.
Työpaikalla esiintyy poikkeuksellisesti oireilua tai sairauksia, joiden on mahdollista
liittyä työhön. Selvitä työperäisyys sekä onko työmenetelmät muuttuneet, tekniset
torjuntamenetelmät käytössä ja suojaimet tarkoituksenmukaisia.
Päähän puettavien suojainten paino aiheuttaa niskan kipeytymistä.
Työpaikalla on paljon korvatulehduksia, jotka johtuvat useaan kertaan käytetyistä,
likaisista korvatulpista, jotka on tarkoitettu kertakäyttöisiksi.
Työpaikalla on silmätapaturmia paljon ja silmiensuojaimista puuttuvat sivusuojat.
Biomonitorointi osoittaa merkittävää altistumista. Samalla hengityksensuojaimilta
puuttuu huoltotilat ja -tarvikkeet, suojainten käyttöaste on alhainen, suojain ei ole
riittävän tehokas tai suodattimia ei ole vaihdettu ja puhallinlaitteet vilkuttavat
tehottomuuteen liittyvää varoitusvaloa.
Työntekijöillä on paljon pienehköjä käsivammoja. Riskinarviointi ei kata käsien
suojausta, käsineet ovat huonoja, rikkinäisiä ja likaisia, niiden käytöltä puuttuu
ohjaus ja käyttöaste on heikko.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Melu ja työterveyshuolto
pähkinänkuoressa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Melu aiheuttaa kuulovammoja. Lisäksi melu estää kuulemasta varoitussignaaleja ja keskustelua, mistä seuraa
onnettomuusriski. Suurin riski on niillä, joilla on jo kuulonalenemaa. Huonokuuloisilla kuulonsuojaimet
heikentävät lisää kykyä seurata keskustelua ja kuulla varoitussignaaleita. Tästä syystä huonokuuloisilla on
taipumus ottaa suojaimet pois keskustellessa.
Työpaikkaselvityksessä
Tarkkaile käytetäänkö kuulonsuojaimia.
•
Jos ei käytetä, kysy syytä.
•
Perusteltuja syitä on, ettei kuule tai kuulonsuojaimet painavat tai hiostavat,
• Käynnistä suojainten vaihtosuunnitelma.
Tarkkaile, otetaanko suojaimet pois keskusteltaessa.
•
Oletettava syy huono kuulo, käynnistä suojaimen vaihtosuunnitelma.
Tarkkaile, onko kuulonsuojaimet asennettu oikein. Ks. Huoneentauluiksi tarkoitetut malliratkaisut.
Terveystarkastuksessa
Kysy kuulonsuojaimista, joutuuko ne välillä ottamaan pois melussa. Kysy syytä.
Huomioi malliratkaisu Kuulonsuojainten valinta työterveyshuollossa.
Kysy, painavatko kuulonsuojaimet tai puristavatko ne liikaa.
•
Erityisesti naisilla raskaat kuulonsuojaimet aiheuttavat niska-hartiaoireita.
•
Puristus voi johtua myös suojalaseista, joiden sanka puristuu kuulonsuojaimen alle. Neuvo vaihtamaan
suojasit ohutsankaisiin, päänmukaisiin sankoihin (ks. kuulonsuojainohje).
Mikäli työntekijän kuulo heikkenee epätavallisen nopeasti, kyseessä voi olla melulle herkkä tai työntekijä ei
osaa suojautua kunnolla.
•
Käynnistä suunnattu työpaikkaselvitys, jossa selvität paikan päällä, miten suojautuminen toimii.
•
Jos työntekijä on oikeasti melulle herkkä, varmista, että päivän meluannos pysyy alle 80 dBA:n.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Hyvä meluosio työpaikkaselvityksessä
•
•
•
•
•
Melutasot työssä on kartoitettu ja se ylittää 85 dB merkityissä
paikoissa
Kuulonsuojaimia käytettiin hyvin kaikissa paikoissa, joissa on
melua. Suojaimilla oli asialliset säilytyspaikat ja niiden kunto oli
hyvä. Yhteiskäytössä remmillisen kypärän kanssa oli ongelmia,
koska kypärän remmin solki jäi kuulonsuojaimen pehmusteen
alle.
Kuulonsuojaimia oli riittävän montaa lajia. Käyttöohjeet, jotka
sisälsivät myös muut suojaimet oli kaikkien saatavilla ja ne olivat
selkeät. Työterveyshuollon suojainsuositukset oli otettu hyvin
huomioon.
Henkilökunta oli koulutettu ja motivoitunut. Esimiehet valvoivat
säännöllisesti käyttöä ja tiesivät kunkin työn vaatimukset
Terveystarkastuksissa ei ole havaittu ongelmia kuulonsuojainten
käytössä.
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Varoitus: Jos melutaso laskee voi
motivoinnin tarve kasvaa!!!
Aina suojainta käyttävien osuus (%)
100
90
80
70
60
Matala komm
koht. kommu
50
Korkea komm
40
30
)
20
10
0
80
90
100
110
Melutaso (dB)
/
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Vaiheen 1 merkitys
• Ratkaisee 90-95 % kaikista ongelmista
• Suhteellisen nopeasti päästään alkuun
•
•
Visuaalinen observointi
Kyselyt
•
Tuovat oikeita vastauksia, kun osoitetaan, että ongelma ymmärretään
• Monimutkaiset altistukset hoidetaan tämän jälkeen
•
Käytä apua
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Vaihe 2: herkkyystekijät
• KOLESTEROLI
•
•
•
•
•
•
Erityisesti nuorilla korkea kolesteroli on riskitekijä
KOHONNUT VERENPAINE
TUPAKOINTI
SÄRKYLÄÄKKEET
VERENKIERTOHÄIRIÖT
”SOSIAALINEN MELU”
SELITTÄVÄT 40 %
KUULONALENNUKSES
TA
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Antioksidantit meluherkille (C. Le Prell and C.
Spankovich)
• Vitamiinit
•
•
•
•
•
A-vitamiini
B-vitamiinit
C-vitamiinit
D-vitamiinit
E-vitamiini
• Mineraalit
•
•
•
•
•
•
•
•
Magnesium
Seleeni
Kupari, sinkki, rauta, mangaani
Calsium, Kalium, Natrium
Flavonoidit
Hiilihydraatit
Kolesteroli, rasvat
Kalorimäärät
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Yhteenveto
• Terveellinen ruokavalio auttaa, mutta se ei yksin riitä.
Terveelliset elämäntavat, liikunta, tupakoinnin lopettaminen
ovat tärkeitä
• Särkylääkkeet ovat ototoksisia, joten niihin liittyy riski
• Ruokavalio tutkimus on lastenkengissään, joten
optimaalinen annostus ei ole tiedossa
• Silti kannattaa koittaa
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Liuottimien ototoksisuus
Auditory cortex
CS2
tolueeni
styreeni
xyleenit
Kuulohermo
Melu
sisäkorva
Tasapainoelin
/
n-hexane
Kuuloelin
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Melu ja raskaus
• Kun ilmasta tuleva ääni kohta nestepinnan suurin osa (yli
99 %) heijastuu pois
•
•
Heijastunut määrä riippuu taajuudesta ja tulokulmasta
• matalat taajuudet pääsevät paremmin
Tärinä voi tulla suoraan läpi, jos mahaa painaa tärinälähdettä vasten
• Korva muodostuu 12 raskausviikolla -> mahdollisuus
kuulovammaan
• Kohtu varsin metelikäs paikka
• Tuloksia
•
•
•
epidemiologiset lapsen kuulovammariski, jos äiti työssä, jonka melu ylittää 85
dB
Labradata viittaa, että raja yli 95 dB
Impulssit, yli 160 dB aiheuttaa pysyviä muutoksia kuulohermovasteeseen
/
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Suositus
• Äidin altistus ei tulisi ylittää 85 dB(A) eikä 115 dB(C )
• Piikkiarvo ei saa ylittää 155 dB(C)
• Tärisevät koneet voivat olla ongelma, jos niihin nojataan
jatkuvasti
/
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Yhteenveto
• Kuulonsuojelu ei onnistu ilman aktiivista työterveyshuoltoa
• Kuulonsuojelu on osa päänsuojelua, eikä niitä saa erottaa
toisistaan
• Työterveyshuolto ei onnistu yksin hoitamaan hommaa
•
•
Jokapäiväinen toiminta tarvitsee työntekijät, esimiehet ja
työsuojeluhenkilöstön
Hyvä TTH:n toiminta integroituu tähän toimintaan.
• Kaikilla yrityksillä on oma tapansa järjestää työsuojelu
•
Jokaisessa yrityksessä on toimittava eri tavoin
• Suojainten yhteensopivuudesta vastaa
•
•
Varastomiehet, TTH, ….
Kenelle raportoidaan puutteista suojaimissa
• Miten seurataan sitä, että hommat hoidetaan
• Motivaatio ja koulutus
•
Mikä on työterveyshuollon rooli
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi
Varoitus
• Väärin tehty riskinarviointi voi jopa tappaa
© Työterveyslaitos –
www.ttl.fi