Kuusaposti 2/2015
K U U S A KO S K E N A S I A K A S L E H T I 2 / 2 0 1 5 Gigantti näyttää mallia Apua kuntien autokierrätykseen Rengaskierrätys keskittyy Kuusakoskelle Kuusaposti 2/2015 1 JULKAISIJA....................................Kuusakoski Oy PÄÄTOIMITTAJA...........................Marja-Leena Ahtiainen TOIMITUKSEN OSOITE.............Kuusakoski Oy, Asiakaslehti, Pl 25, 02131 Espoo TOIMITUS......................................Hanna Rusila, Queens, Kuusakoski ULKOASU JA TAITTO.................Mainostoimisto Queens Oy KANSIKUVA..................................Queens PAINO.............................................Markprint Oy 8 14 Gigantti on edelläkävijä SER-kierrättäjänä Teknoware valaisee yli 50 maassa 2/2015 Arkistojen tuhoamispalvelut............................4 Automaattilaskutus..............................................4 Kunta-autopalvelu.................................................5 Kuusakoski: paikalla ja läsnä...........................6 Case: Gigantti............................................................8 Case: Teknoware.....................................................14 Rengaskierrätys......................................................18 18 2 Renkaiden tie vie Kuusakoskelle Kuusaposti 2/2015 20 Päivä kuusakoskelaisen matkassa..............20 Vietä päivä kuusakoskelaisen kanssa Messuilua....................................................................22 Sofian diplomityö...................................................22 Kontista kaivettua: Mankeli..............................23 Paikalla ja läsnä – niin globaalisti kuin paikallisestikin K uusakoskella on kattava palvelupisteverkosto, jonka ansiosta olemme lähellä asiakastamme. Paikallisuus on ehdoton etu yhteistyön kannalta. Näin pystymme tarjoamaan edullisen ja tehokkaan, mutta asiakkaamme kierrätystarpeiden mukaan rakennetun kokonaisratkaisun. Autamme yritystänne integroitumaan kiertotalouteen löytämällä uuden tehtävän materiaaleille, jotka ovat teille arvottomia tai sellaisenaan käyttökelvottomia. Ne jatkavat kiertoa joko uusiokäytössä, raaka-aineina tai energiahyötykäytössä – palautamme niille arvon. Kattava palveluverkostomme on lähellä asiakkaitamme ja mahdollistaa heille parhaan mahdollisen kierrätysratkaisun. Materiaalien käsittelyn olemme keskittäneet isoihin yksiköihin, jotka ovat paitsi kustannustehokkainta myös helpommin hallittavissa ja kehitettävissä. Koska tunnemme laitostemme materiaalivirrat tarkasti, voimme seurata tehokkaasti ja luotettavasti myös ympäristövaikutuksia. Laajan yhteistyöverkostomme avulla lopputuotteillemme löytyy paras käyttäjä kaikissa markkinatilanteissa. Pyrimme hankkimaan loppukäyttäjän aina mahdollisimman läheltä ja suurin osa valmistamistamme materiaaleista päätyykin kotimaan markkinoille. Palvelutarjontamme on varsin laaja, metallien kierrätyksestä energiapitoisten materiaalien hyötykäyttöön. Tässä numerossa voitte tutustua muun muassa Gigantin kanssa toteutettuun sähkö- ja energialaitteiden kierrätysratkaisuumme. Miellyttäviä lukuhetkiä Kuusapostin parissa! Risto Grönlund johtaja, palvelumyynti ja hankinta Kuusaposti 2/2015 3 ! AJANKOHTAISTA Kuusakoski hoitaa tuhoon tuomitut Kuusakosken uudistettu tietoturvapalvelu tuhoaa yritysten arkaluontoiset ja salaisiksi luokitellut materiaalit varmasti ja turvallisesti. Tiukat turvakriteerit täyttävä palvelu on saatavilla koko maassa ja se kattaa niin paperin, kovalevyt, disketit, tietokoneet, puhelimet kuin erilaiset arkistotkin. T ietoturvapalvelu säästää aikaa ja vaivaa asiakkaan omassa organisaatiossa. Kuusakosken palvelun avulla voidaan myös varmistaa, että henkilötietoja tai muuta arkaluonteista tietoa sisältävät dokumentit, muistiot ja muut materiaalit tuhotaan tietoturvallisesti ja ohjataan asianmukaiseen kierrätykseen. Kuusakosken tuhoamispalveluihin ovat vuosia luottaneet muun muassa monet kuntien ja valtion laitokset. Tiedot turvassa loppuun asti Kun asiakas luovuttaa tietosuojatusti tuhottavan materiaalin, siirtyy samalla vastuu tietoturvallisesta kuljetuksesta, välivarastoinnista ja tuhoamisesta Kuusakoskelle. Korkeimman vaatimustason kuljetuksissa käytetään vain henkilöitä, joiden taustat on selvitetty. Kuljetukset hoidetaan aina lukituissa ja sinetöidyissä astioissa, ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. Materiaalien säilytys, käsittely ja tuhoaminen hoidetaan Ekopark Lahden tarkoin vartioiduissa ja kulunseurannalla varustetuissa tietosuojahalleissa. Tietoa sisältävät laitteet tuhotaan joko sähköisellä ylikirjoituksella tai valvotusti murskaamalla. Arkaluonteisten paperien osalta prosessi noudattaa Valtionhallinnon ohjeistuksen turvatasovaatimuksia. Hyötykäyttö on hyvä päätös Tuhoamisprosessissa paperi silputaan turvatason vaatimuksissa määritellyn palakoon mukaan. Syntynyt silppu hyödynnetään energiantuotannossa. Kovalevyt ja muut mekaanisesti tuhottavat levykkeet murskataan ja ohjataan materiaalihyötykäyttöön. Kun prosessi on valmis, Kuusakosken raportointijärjestelmästä lähtee asiakkaalle kirjallinen tuhoamistodistus. Mikäli asiakas käyttää Kuusakosken sähköistä eService-palvelua, hän saa raportit reaaliajassa suoraan järjestelmästä. Tietoturvapalveluista lisätietoja Suomessa antaa Pasi Saario. Automaattilaskutus hoitaa jo 70 % laskuista Kuusakoskella talouden palvelukeskus Lahdessa on hoitanut keskistetysti laskutuksen, reskontran sekä järjestelmän perustietojen hallinnan vuodesta 2013. Keskus toimii myös kansainvälisen kaupan tukena. – Olemme siirtyneet automaattilaskutukseen. Syyskuussa jo 70 % laskuista on järjestelmän suorittamia, kertoo palvelukeskuksen päällikkö Satu Heinonen. – Asiakkailta järjestelmämuutos ei vaadi mitään toimenpiteitä. Laskut ovat samannäköisiä ja ne sisältävät sovitut tiedot kuten 4 Kuusaposti 2/2015 aikaisemminkin. Järjestelmämuutos on tehostanut laskutuksen oikea-aikaisuutta. Palaute asiakkailtamme ei ole lisääntynyt, joten uskomme, että olemme onnistuneet parantamaan toimintaamme tältä osin. Oleellisin muutos on tapahtunut talon sisällä. On erittäin tärkeää, että asiakkaan kanssa käydään läpi heidän tarvitsemansa informaatio ja se on siinä muodossa, kuin he haluavat tiedot laskulla näkyvän. Samoin yrityksen perustietojen oikeellisuus on tärkeää. Yhteistyötä asiakasvastaaviemme sekä palvelukeskuksen henkilökunnan kesken on lisätty. Myös keskustelut asiakkaiden laskutuksesta vastaavien henkilöiden kesken ovat helpottaneet järjestelmän käynnistämistä. – Kun automaattilaskutus hoitaa suurimman osan laskutuksesta, pystymme kohdistamaan ihmisten resursseja asiakaspalveluun. Haluamme näin varmistaa jokaiselle Kuusakosken asiakkaalle positiivisen kokemuksen asiakassuhteen alusta raportointiin saakka, summaa Heinonen. Kuusakoski kuntien apuna Hylätyt ajoneuvot viimeiselle matkalle Kunnilla on velvoite huolehtia omalle alueelleen hylätyistä ajoneuvoista, olivatpa ne liikennöitävässä kunnossa tai romuja. Kuusakoskella on tarjota kunnille sähköinen hallinnointijärjestelmä monivaiheista prosessia helpottamaan. K unnalla on hoidettavanaan liuta ilmoituksia, tarkistuskäyntejä, tilauksia ja päätöksiä, ennen kuin hylätyt ajoneuvot päätyvät asianmukaiseen kierrätykseen. Kuusakosken sähköisen hallinnointijärjestelmän avulla iso osa työvaiheista hoituu automaattisesti ja auton matkaa voidaan seurata laputuksesta romutukseen. Kaikki dokumentit voidaan tulostaa suoraan järjestelmästä ja suomenkielisen ohjelman tulosteet ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. –Järjestelmän etuna on, että yhdellä työkalulla voi hallita koko prosessin ja tiedot ovat niin kunnan, kuljetusyrittäjien, varastoinnin kuin kierrätysyhtiön saatavilla. Lisäksi poliisille ja pysäköinninvalvonnalle voidaan antaa oma näkymä, jossa näkyvät esimerkiksi kunnan varastoon siirretyt ajoneuvot, kertoo Ari Turunen Kuusakoskelta. Useissa kunnissa aktiivisessa käytössä oleva prosessi on läpikäyty myös kuntaliiton lakimiehen kanssa. Kokonaishallinta helpottuu Auto voidaan kirjata Kuusakosken järjestelmään jo ensimmäisessä työvaiheessa, kun autoon toimitetaan siirtokehotus. Mobiiliversion ansiosta kirjaus onnistuu vaikka maastossa. Jos on olemassa turvallisuusriski, ajoneuvo voidaan siirrättää varastoon tai romutukseen saman tien. Muussa tapauksessa järjestelmästä näkee, kun määräaika on kulunut ja siirtoprosessi voidaan käynnistää. Tällöin siirtopäätöksestä menee hinauskumppaniyritykselle ilmoitus, mistä kyseinen ajoneuvo on noudettavissa. Kun hinausyritys kuittaa työtilauksen, lähtee ennakkoilmoitus Kuusakoskelle tai muuhun kunnan ohjeistamaan varastointipaikkaan. Autoa säilytetään lain vaatima määräaika, minkä aikana omistaja voi lunastaa ajoneuvonsa maksamalla kertyneet kustannukset. Kunniallinen loppu Ellei omistajaa löydy tai löydetty omistaja ei lunasta autoa pois varastolta, kunta tekee ajoneuvosta romutuspäätöksen. Virallisen autokierrätysjärjestelmän operaattorina Kuusakoski hallitsee auton turvallisen ja ympäristöystävällisen käsittelyn. Kierrätysprosessin aluksi auto kuivataan eli siitä poistetaan nesteet, akku, renkaat ja katalysaattorit. Lopuksi auto romutetaan ja materiaalit päätyvät raaka-aineiksi ja hyötykäyttöön. Kunta saa lopuksi ajoneuvosta virallisen romutustodistuksen. Yhdellä työkalulla voi hallita koko prosessin ja tiedot ovat niin kunnan, kuljetusyrittäjien, varastoinnin kuin kierrätysyhtiön saatavilla. –Sähköinen hallintajärjestelmä on edullinen tapa hallinnoida hylättyjen autojen prosessia ja se säästää sekä aikaa että rahaa kunnan hallinnossa, summaa Turunen. Kuusaposti 2/2015 5 ANNA ARVON KIERTÄÄ! Kodinkoneesta autoksi Oikein käsiteltyinä ylijäämämetallit ja SE-romu muuttuvat riesasta hyödyksi. Paikallisesti kerätty materiaali päätyy uuteen käyttöön maailman raakaainemarkkinoille. Y rityksistä ja kodeista kiertoon lähtevä romu jalostuu arvokkaaksi hyödykkeeksi, kun se kerätään ja käsitellään tehokkaasti ennen päätymistään uusille asiakkaille. Ketjun loppupäässä materiaalit palaavat uusina tuotteina yrityksille ja kuluttajille. Mutta millaista polkua materiaalit kiertävät? Kysytään Kuusakosken tuotepäälliköltä Timo Saarelaiselta ja myyntijohtajalta Markku Raidalta. − Metallimarkkinat ovat globaalit. Tällä hetkellä maailman terästehtaat vetävät raaka-ainetta kotimaisia paremmin, Saarelainen kuvaa. − Kysyntä ja tarjonta ratkaisevat kulloisenkin kohdemarkkinan. Materiaaleja toimitetaan niin kotimaahan, Eurooppaan kuin kaukomaille. Perinteiset teollisuusmaat ovat suurimpia romuraakaaineen viejiä, Kiinan kaltaiset haastajataloudet ostajia, Raita kertoo. Perusinfrastruktuurin rakentaminen asunnoista teihin ja siltoihin nielee nousevissa maissa valtavasti etenkin terästä, alumiinia ja muita metalleja. 6 Kuusaposti 2/2015 Kuusakoskella on vuosisatainen kokemus metallien erottelusta ja kierrättämisestä. Uudempi tulokas, sähkö- ja elektroniikkaromu, kasvattaa markkinoitaan vauhdilla. Sähkölaitteet voivat kiertää periaatteessa kolmella tavalla: mahdollisen tietoturvatuhouksen ja korjaamisen jälkeen niille löytyy uusi omistaja, ne kierrätetään osina tai ne murskataan ja materiaalit erotellaan raaka-aineiksi. Käytännössä laitteet ohjautuvat useimmiten materiaalikierrätykseen. Kodinelektroniikasta saadaan talteen eritoten terästä, alumiinia, kuparia ja muoveja. Suomessa tämäntyyppiselle kierrätysmuoville ei ole jatkokäyttöä, mutta muualta Euroopasta ja kauempaa kysyntää löytyy. − Aasiassa muoviraaka-aine granuloidaan ja prosessoidaan vaikkapa muovilankuiksi. Muun muassa autoteollisuus hyödyntää niitä osissaan, kuten puskureissa, Saarelainen havainnollistaa. SER haastaa kierrätystoimijat, sillä tekniikan kehittyessä laitteet sisältävät yhä enemmän materiaaleja yhä pienemmässä paketissa. Kompleksinen metalliromu ja erottelutekniikan jatkuva kehittyminen ovatkin nykypäivän avainsanoja. Tieto on vastuuta Kierrätys lähti aikanaan liikkeelle romussa piilevästä arvosta: käyttökelpoisia materiaaleja ei haluttu heittää hukkaan. Sittemmin rinnalle ovat kivunneet pehmeämmät motiivit ympäristötietoisuudesta yritysvastuuseen. Osa vastuullisuutta on tieto siitä, miten ja missä materiaali kiertää. − Tarkan raportoinnin avulla pystymme aina kertomaan, miten materiaalit käsitellään ja mihin ne päätyvät, Raita painottaa. Lue seuraavilta sivuilta, miten Kuusakosken kumppanien Gigantin ja Teknowaren SE-romu ja metallit kiertävät. Kuusaposti 2/2015 7 Gigantti Oy • kuuluu norjalaiseen Elkjøp-konserniin, jolla on eri nimillä toimivat myymäläketjut kaikissa Pohjoismaissa; yhteensä 390 myymälää ja 2 500 työntekijää • Suomessa 38 Giganttia ja yli tuhat työntekijää • tunnuslause: ”Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa” • edullisuus perustuu huipputehokkaaseen logistiikkaan; tavara lähtee Jönköpingin 95 000-neliöisestä keskusvarastosta Keski-Ruotsista kaikkialle Pohjoismaihin • ympäristöarvot osa strategiaa: virallinen SER-kierrättäjä vuodesta 2004 8 Kuusaposti 2/2015 ISO-G näyttää tietä Kuka tahansa voi toimittaa minkä tahansa sähkölaitteen Gigantin kierrätettäväksi kautta Suomen. Pohjoismaiden suurin kodinelektroniikkaketju on jo vuosikymmenen toiminut esikuvana muille. V uosi 2004. Norjalaistaustainen Gigantti-ketju on myynyt kodinkoneita ja elektroniikkaa Suomessa viitisen vuotta. Giganteista tulee virallisia SER-vastaanottopisteitä, joihin voi tuoda kaikenkokoisia käytettyjä laitteita. Kevät 2013, yhdeksän vuotta myöhemmin. Laki velvoittaa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden myymälät ottamaan vastaan romua Suomessa. Isoja laitteita velvoite koskee, jos asiakas ostaa uuden tilalle. Syksy 2015. Gigantti ja emokonserni Elkjøp ovat ylpeitä yli vuosikymmenen jatkuneesta edelläkävijyydestään. SER-kierrätys toimii kaikissa Pohjoismaissa, ja romua kertyy miljoonia kiloja. Kuusaposti 2/2015 9 − Taustalla on ajatus siitä, miten voisimme parantaa tätä maailmaa. Vihreät arvot näkyvät Elkjøpin koko toiminnassa, kuvaa Gigantin logistiikkapäällikkö Petri Saarinen. Monilla muilla ketjuilla SER-käytännöt ovat vasta muotoutumassa. Gigantille uusi laki ei tuonut muutoksia. − Kierrätysverkostomme oli valmiina, ja kaikki rullaa. En näe suurta eroa siinä, tuoko asiakas meille käytetyn kännykän vai jääkaapin. Samassa kuormassa ne lähtevät eteenpäin, Saarinen sanoo. Romu ja uusi rinta rinnan Pienikokoinen SER kootaan häkkeihin tai konttiin. Noutokuormaan mahtuu noin 4 000 kiloa romua. Kurkistus SER-välivarastoon Lahden Gigantissa havainnollistaa, miten kuvio toimii. Varastohallissa myymälän takana hylätty romu ja uudet kodinkoneet odottavat noutajaansa sulassa sovussa. Rullakkohäkeissä lojuu ”kaikkea maan ja taivaan väliltä”, kuten varastopäällikkö Peter Kiukas kuvaa. − Käytettyjä kahvinkeittimiä, kihartimia, mikroaaltouuneja, hiustenkuivaajia, kännyköitä, johtoja, televisioita..., hän listaa. Uuden jääkaappi-pakastinrivistön takaa kurkistaa melkoinen kokoelma käytettyjä liesiä, kylmälaitteita ja pesukoneita. − Isoa SERiä saapuu siinä missä pientäkin. Osan asiakkaat tuovat itse, osa tulee kotiinkuljetuspalvelun kautta vaihdossa, Kiukas kertoo. Kohta varaston takaovelle kurvaa kuljetusliikkeen auto. Ruuma täyttyy piripintaan: alimmaiseksi pesukoneita, päälle jääkaappeja, pari täyttä rullakkohäkkiä. Tusinan verran isoja koneita jää odottamaan seuraavaa noutoa. − Tilaan noudon Lahteen yleensä viikon, puolentoista välein. Romua kertyy eri tahtiin eri Giganteissa, Kiukas valottaa. Tiukat asiakasvaatimukset Kuusakoski on ollut Gigantin SER-kumppanina seitsemisen vuotta. Kuorma haetaan tilauksen tultua ja kuljetetaan lähimpään Kuusakosken palvelupisteeseen. Sieltä romu matkaa jakeittain käsittelyyn. Elkjøp-konsernin ympäristöjohtaja Helge Åmotsbakken kiittelee yhteistyön joustavuutta. − Päädyimme Kuusakoskeen sen laajan SER-kierrätysosaamisen ja -kokemuksen vuoksi. Haasteita ovat tuoneet etenkin romumme suuri määrä ja tarkat dokumentoin10 Kuusaposti 2/2015 Kyllä tänne SERiä sopii! Sesonkiaikoina tilataan kuljetus vähän useammin. Peter Kiukas Lahden Gigantin varastopäällikkö Peter Kiukas tilaa romulle noudon noin viikoittain. tivaatimukset määränpäästä. Kuusakoski on sopeutunut toiveisiimme, hän summaa. Henkilökunnalle ei koidu kierrätyksestä taakkaa. Asiakas tuo laitteensa joko myymälän aulan pienkierrätyspisteeseen, viereiselle tiskille tai ulos varaston ovelle. Gigantti huolehtii romun varastoon tai pihalle konttiin ja tilaa määrän kasvaessa noudon. Lopusta huolehtii Kuusakoski. − Vielä ei ole tarvinnut sanoa asiakkaalle, ettei meille mahdu – enkä usko, että sellaista tilannetta tulee, Kiukas hymyilee. − Kyllä tänne SERiä sopii! Sesonkiaikoina tilataan kuljetus vähän useammin. Suomen Giganttien kierrätyskuningas on Lappeenranta. Tuhansien kilojen kuormat Itse tai noutopalvelulla Yksi Lahden Gigantista lähtevä SER-häkillinen painaa arviolta 600–700 kiloa. Noutokuormaan mahtuu 3 500–4 000 kiloa romua. Kun kuormia lähtee useimmilta Giganteilta noin kerran viikossa ja myymälöitä on Suomessa 38, syntyy käsitys romun määrästä: massiivinen. Kiukaksen mukaan kotimaan ylivoimainen ”kierrätyskuningas” on Lappeenranta. Sieltä kuormia haetaan jopa moninkertaisesti. Lahti sijoittuu kuormallisellaan per viikko neljän, viiden kärkeen Giganttien joukossa. − Emme tiedä paikkakuntavaihteluiden syytä. SER-palveluamme markkinoidaan kaikkialla yhtäläisesti, Kiukas toteaa. Ketjun tavoitteena on saada yhä useamman suomalaisen tietoon, että SERiä voi tuoda Gigantteihin ilman ostopakkoa. − Moni yllättyy yhä kuullessaan, että myymälämme ovat virallisia SER-kierrätyspisteitä. Haluamme aidosti saada romut pois metsistä ja hyötykäyttöön, Saarinen painottaa. Kiukaksen ja Saarisen mukaan Gigantteihin tuodaan tasaisesti kaikenlaista SE-romua. Pientä tulee eniten, mutta isommankin määrät ovat kasvussa. Kotiinkuljetuspalvelu on lisännyt suomalaisten intoa kierrättää esimerkiksi pesukoneita ja jääkaappeja. Noudosta peritään pieni maksu; itse tuotaessa kierrätys on ilmaista. − Vanhanmallisia kuvaputkitelevisioita löytyy kodeista vielä yllättävän paljon, Kiukas mainitsee yhtenä havaintonaan. Kännyköitä palautetaan laiskahkosti, mikä on huomattu myös SER-tuottajayhteisöissä. Se on sääli, sillä puhelimissa piilee paljon arvokkaita materiaaleja jalometalleista lähtien. Tietokoneita palautuu Kiukaksen ja Saarisen mukaan enemmän. − Läppärit ja pöytäkoneet tulee kaiketi vietyä helpommin pois, koska ne vievät kaapeissa enemmän tilaa, Saarinen arvelee. Parhaillaan Gigantti on siirtymässä lukittaviin tietotekniikka-astioihin, mikä parantaa tietoturvaa entisestään. Kuusaposti 2/2015 11 − Asiakkaat kysyvät toisinaan, onko läppärin tai puhelimen jättäminen varmasti turvallista. Vakuutamme heille, että olemme tietoturvasta tarkkoja ja Kuusakoski vielä tarkempi, joten pelot ovat turhia, Kiukas kuvaa. Vuosien varrella yhteistyö on kehittynyt hedelmälliseksi molemmille. Helge Åmotsbakken Takaisin uudeksi tuotteeksi Kannettavan tai kännykän polku kuluttajan nurkista uudistuotteeksi on selkeä. Asiakas tuo laitteen Gigantille, henkilökunta vie sen oikeaan häkkiin ja kuljetusliike noutaa kuorman. Tietoturvanoudossa lukitut astiat viedään Kuusakosken datatuhoukseen Helsingin Kivikkoon tai Lahteen. Kovalevyt ja muistit tuhotaan joko digitaalisesti ylikirjoittamalla tai mekaanisesti murskaamalla. Datasta siivottu romu jatkaa matkaansa erotteluun, jossa poimitaan talteen muun muassa jalometallit, muovikuoret, piirilevyt, näytöt, kuparikaapelit ja akut. − Tietotekniikassa kierrätysprosentti on erittäin korkea. Materiaaleista saadaan hyödynnettyä helposti 95–99 prosenttia, Kuusakosken tuotepäällikkö Timo Saarelainen kertoo. ”Iso valkoinen” romu – kuten alalla kutsutaan kylmälaitteita, pesukoneita ja liesiä – puolestaan matkaa Kuusakosken palvelupisteeseen ja sieltä joko suoraan tai välikäsittelyn kautta murskaukseen. Välikäsittely koskee vanhanmallisia kylmäkoneita. – Freonikaasut on poistettava erikseen, joten vanha laitekanta käy läpi suljetun käsittelyprosessin. Uudentyyppiset kylmäkoneet menevät avoimeen prosessiin, jossa muun muassa kuivataan öljyt ja otetaan arvomateriaalit talteen, Saarelainen selittää. ”Isoista valkoisista” saadaan etenkin terästä, alumiinia ja muovia teollisuuden raakaaineeksi. Parhaimmillaan laite palaa uuden kodinkoneen tai vaikkapa auton muodossa kuluttajalle muutamassa kuukaudessa, Saarelainen kertoo. − Jos kaikki menee ketjussa nappiin, ei siinä montaa kuukautta mene. 12 Kuusaposti 2/2015 Hedelmällinen kumppanuus Gigantille ja Elkjøp-konsernille on olennaista tietää, miten romu jatkaa matkaansa. − Suurena jälleenmyyjänä emme voi ottaa riskiä, että vastaanottamamme SER päätyisi laittomaan tai hyvän toimintatavan vastaiseen käsittelyyn. Lupaamme asiakkaalle, että kriteerit ovat äärimmäisen tiukat, ympäristöjohtaja Åmotsbakken painottaa. Hän näkee Kuusakosken taipuneen vaatimuksiin hyvin: – Olemme epäilemättä olleet vaativa asiakas sekä palvelun että dokumentaation suhteen. Vuosien varrella yhteistyö on kehittynyt hedelmälliseksi molemmille. Toistaiseksi kaikki Gigantille tuotu romu päätyy raaka-aineina teollisuudelle. Laitteita tai niiden osia ei pystytä resurssisyistä ohjaamaan uudelleenkäyttöön. – Aina joskus meiltä kysytään käytettyjä koneita. Emme kuitenkaan voi antaa luovuttaa niitä jo turvallisuuden vuoksi, Kiukas kuvaa. – Sähkömiehen pitäisi tarkistaa jokainen laite tulipalojen ja oikosulkujen varalta. Lisäksi oletettavasti valtaosa on rikkinäisiä. Suuren määrän vuoksi kaikki menee murskaukseen, vahvistaa Kuusakosken Saarelainen. ”Isosta valkoisesta” irtoaa etenkin terästä, alumiinia ja muovia. Suomalaiset kirivät Pohjoismaiset SER-järjestelmät poikkeavat toisistaan. Tällä hetkellä Elkjøpin ja Kuusakosken sopimus kattaa vain Suomen eli Gigantit. Tanskasta SER-yhteistyöstä on jonkin verran kokemusta aiemmilta vuosilta. Laajempi pohjoismainen yhteistyö saattaa olla tulevaisuudessa mahdollista. Kierrätystavatkin vaihtelevat. Ruotsissa ja Norjassa kierrättämisen ideologia on sisäistetty Suomea vahvemmin, mutta suomalaiset kurovat kuilua kiinni. − Gigantteihin tulee enemmän ja enemmän SERiä. Suomalaiset eivät ehkä ole vielä norjalaisten lukemissa, mutta eurooppalaisittain katsottuna teillä kierrätetään ahkerasti, Åmotsbakken muotoilee. Optimoinnilla tehokkuutta Elkjøpin kyky toimia täysmittaisena SER-kierrättäjänä perustuu huolelliseen optimointiin. Noudot myymälöistä tilataan yksittäin, ja jokainen kuorma lastataan mahdollisimman täyteen. − Tarkastelen keskipainoja Kuusakosken kanssa kuukausittain. Pohdimme, millä paikkakunnilla saisimme auto- ja konttitilan hyödynnettyä vielä paremmin, Petri Saarinen kertoo. − Viime tilikaudella Gigantti oli Elkjøpin ketjuista kustannustehokkain SER-kierrättäjä. Yksi syy siihen on yhteistyö Kuusakosken kanssa, hän kiittelee. Åmotsbakken näkee myös kierrätysyhtiön hyötyvän yhteistyöstä suurivolyymisen asiakkaan kanssa: – Kuusakoski on uskoakseni saanut meiltä arvokasta kokemusta etenkin siitä, mitä kaikkea iso jälleenmyyjä edellyttää varastoinfrastruktuurilta ja logistiikalta. Tuottajavastuu SERin ytimessä Sähkö- ja elektroniikkalaitteet kuuluvat tuotteisiin, joiden kierrätysvelvollisuutta määrittää tuottajavastuu. V almistajien ja maahantuojien on järjestettävä Suomessa joko itsenäisesti tai tuottajayhteisöjen kautta tällaisten tuotteiden jätehuolto, kun ne poistuvat käytöstä. Kuluttajille tuli vuonna 2005 mahdollisuus toimittaa SERinsä maksutta alan tuottajayhteisöjen ylläpitämän keräysverkoston pisteisiin, johon muun muassa Kuusakosken toimipaikat ja Gigantit kuuluvat. Vuoden 2013 lakimuutos velvoitti noin 2 800 sähkö- ja elektroniikkalaitteita myyvää vähittäiskauppaa vastaanottamaan pienikokoisia – maksimissaan 25-senttisiä – käytettyjä laitteita. Isommat on otettava vastaan silloin, kun asiakas ostaa uuden laitteen. Gigantti huolehtii tuottajavastuustaan huomattavasti laajemmin kuin laki edellyttää. Kaikki Elkjøp-konsernin pohjoismaiset ketjut kuuluvat kansainväliseen ERP-tuottajayhteisöön. Suomessa lasketaan syntyvän asukasta kohden noin kymmenen kiloa sähkö- ja elektroniikkajätettä vuodessa. Suurin osa päätyy virallisiin SER-kierrätyspisteisiin, mutta osa virtaa järjestelmän ohi laittomaan vientiin. Kuusaposti 2/2015 13 Teknoware Oy • v. 1972 perustettu perheyhtiö • kaksi päätoimialaa: junien ja bussien sisä valaistukset sekä kiinteistöjen ja laivojen turvavalot • suunnittelee ja valmistaa järjestelmät komponenteista alkaen • pääkonttori ja valtaosa tuotannosta Lahdessa, valmistusta myös Yhdysvalloissa ja Venäjällä • markkinajohtaja, vientiä yli 50 maahan • työllistää n. 360 henkilöä (Suomessa n. 260) • oma mekaniikan ja elektroniikan t&k 14 Kuusaposti 2/2015 METALLIT JA MUUNTAJAT oikeisiin osoitteisiin Pariisin metrovaunun tai Lontoon kaksikerrosbussin valaistusko lahtelaista tekoa? Kyllä, useinkin. Teknoware valmistaa valtaosan komponenteistaan itse ja tarvitsee hukkamateriaaleille huolehtijan. A lumiinia, rautaa, kuparia. Sininen avoastia Teknoware Oy:n tehdashallissa täyttyy erimuotoisista ja -pituisista metallilevyjäämistä, vaikka Kuusakosken auto vasta kävi pihassa. Täällä – yhdessä lahtelaisyrityksen viidestä kiinteistöstä – työstetään valaisinrunkoja ja -koteloita, jotka päätyvät juniin ja busseihin ympäri maailman. Ne kätkevät sisäänsä led-lamppujen lisäksi usein älyjärjestelmiä ja turvatekniikkaa. − Tämä kokonaisuus on menossa Pariisin metroon, tuo Siemensin valmistamaan junaan, verstaspäällikkö Marko Saharinen esittelee. ”Vihreän ukon” jäljillä Teknoware on erikoistunut kahteen tuoteryhmään: junien ja bussien sisävalaistukseen sekä kiinteistöjen ja laivojen turvavaloihin. Perheyhtiön kädenjälkeen törmää jokainen suomalainen ja lukematon ihmisjoukko kotimaan ulkopuolella. Elektroniikkapuolella nököttää hyllyssä nyrkinkokoisia komponentteja, joista pilkottaa johtoja. Kun työntekijä kääntää yhden ylösalaisin, syntyy ahaa-elämys: näitähän on pitkänmatkan bussien katossa, istuimen yläpuolella! Toisen oivalluksen tuottaa vihreä-valkoinen valokyltti. Näitä ”vihreitä ukkoja”, täsmällisemmin turvavalaistuskeskuksia, näkee toimistoissa ja julkisissa rakennuksissa hätäpoistumisteiden merkkinä. Kuusaposti 2/2015 15 − Turvavalot muodostavat liiketoiminnastamme kolmanneksen. Loppu tulee ajoneuvovalaistuksista, Saharinen kertoo. − Esimerkiksi tällaisia menee Ranskaan STX:n telakalle, hän esittelee lattianrajassa kulkevaa vihreää valojuovaa. Peltiä ja johdonpätkiä Kuusakoski on Teknowarelle keskeinen kumppani, sillä ylijäämämetallista sekä sähkö- ja elektroniikkaromusta muodostuu vuosittain kuusinumeroinen kilolukema. Kierrätyskumppaneita yhtiöllä on kolme. Kuusakosken kanssa sopimukset on räätälöity metalli- ja SER-tarpeisiin sopiviksi. − Ylivoimaisesti eniten syntyy peltijätettä. Kiloissa suurin potti on terästä, kuutioissa alumiinia. Molemmille on omat astiansa, Saharinen kertoo. Koska Teknoware valmistaa itse valtaosan tarvitsemistaan metalli- ja elektroniikkakomponenteista, myös sähkö- ja elektroniikkaromua syntyy päivittäin. Kotimainen tuotanto − SER on meillä kannattaa edelleen. hyvin sekalaista, piirikorttien reunoista purettuihin kaapeleihin ja muuntajiin, Saharinen kertoo osoittaen johdonpätkiä sisältävää ämpäriä. Akut lajitellaan ennen noutoa omaksi ryhmäkseen. Myös käytöstä poistuva tietotekniikka päätyy Kuusakoskelle prosessoitavaksi. Käsityötä, Suomesta Tehdashallien ja johdonpäitä juottavien käsityöläisten katseleminen saa kysymään: vieläkö tätä tosiaan tehdään Suomessa? − Juuri noin moni ajattelee – että elektroniikka valmistettaisiin nykyisin aina Kiinassa. Mutta niin vain tuotanto Suomessa kannattaa. Täällä syntyy paras laatu, Saharinen kehuu ja kopauttaa pitkää junavalaisinprofiilia. Kevyeltä näyttävä kappale painaa yli 50 kiloa. Sen huomaa vasta, kun kokeilee. − Pisimmät valaisinlinjamme ovat seitsenmetrisiä. Junanvaunun pituus on tyypillisesti 30–40 metriä, joten näitä tulee kattoon useita peräkkäin, Saharinen kertoo. 16 Kuusaposti 2/2015 Saumojen ja aukotusten vuoksi levyraaka-aineen hukkaprosentti on suuri. ”Kierrätysastioiden ja -lavojen siisteys on tärkeää”, verstaspäällikkö Marko Saharinen painottaa. Hukka seurailee tuotantoa Teknoware on siitä harvinainen suomalaisyritys, että se on kasvanut taantumankin aikana. Väkeä on palkattu lisää sekä tuotantoon että suunnitteluun. Vastikään valmistui 4 000 Isot asiakkaat haluavat laatua ja luotettavuutta. neliön verran uutta tuotantotilaa, ja seuraava rakennus nousee jo. Tuotantoa on Lahden lisäksi jonkin verran Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Erilliset myyntiyhtiöt toimivat Arabiemiraateissa, Brasiliassa ja Ruotsissa. Liikevaihdosta yli 80 prosenttia tulee viennistä. Viranomaismääräysten täyttäminen on Saharisen mukaan itsestäänselvyys, niin ympäristö- kuin työturvallisuusasioissa. − Hukkamateriaaliemme määrä kasvaa samassa suhteessa kuin tuotanto. Siksi py- rimme optimoimaan kaikki prosessit, hän korostaa. − Saamme Kuusakoskelta hukkamateriaaleista kuukausi- ja vuosiraportit. Ne helpottavat pääsyä tavoitteeseen eli pienempiin lukuihin. Raporttien tiedot viedään Teknowaren omaan ympäristöjärjestelmään. Tarvittaessa kuormat voidaan analysoida tarkemmin. Kansainvälisyys velvoittaa Kuusakosken raportointia kiittelee myös laatupäällikkö Petri Hyvönen. Hänen toimenkuvaansa ovat muun muassa ISO-sertifioidut laatu- ja ympäristöjohtamisjärjestelmät. – Emme joudu hakemaan kierrätysinformaatiota. Raportointi kertoo kaiken tarpeellisen, hän kuvaa. Teknowarella ympäristöajattelua ohjaa ennen kaikkea se, että asiakkaat ovat isoja kansainvälisiä toimijoita. − Heillä on sekä omista että loppuasiakkaiden tarpeista lähteviä vaatimuksia. Alalla on lisäksi noudatettava EU:n RoHS- ja REACH-säädöksiä sekä kansallisia lakeja. Vaatimukset tiukkenevat jatkuvasti, Hyvönen huomauttaa. Saharinen arvostaa kierrätysyhteistyön toimivuutta. – Noudot toteutuvat ajallaan, ja lavat ovat siistejä ja aina oikeilla paikoillaan. Emme hyväksyisikään kumppaneiltamme ruosteisia tai epäsiistejä astioita. Hyundaista Mersuun Teknowaren ja Kuusakosken yhteistyö on jatkunut viitisen vuotta. − Metalli- ja alumiinipuoli toimii nyt paljon paremmin kuin ennen. Asiat hoituvat luotettavasti, ja kumppanilla on hyvä maine, Hyvönen kehuu. Samoihin arvoihin uskovat teknowarelaiset itsekin. Asiakaskunta ulottuu Alstomista Mercedes-Benziin ja luksusvarustamoihin – kuluvana vuonna suurin on ollut korealainen Hyundai. Isot haluavat laatua ja luotettavuutta. − Menitpä mihin tahansa junaan tai bussiin Euroopassa, saatat hyvinkin törmätä meidän valoihimme, Saharinen myhäilee. Kuusaposti 2/2015 17 Renkaiden kierrätys keskittyy Kuusakoskelle Kuusakoski valittiin Suomen Rengaskierrätys Oy:n ainoaksi operaattoriksi vuosille 2016–2020. Sopimuskaudella Kuusakoski kerää ja jatkojalostaa hyötykäyttöä varten Suomessa käytöstä poistuvat renkaat, kaikkiaan noin 50 000 tonnia vuodessa. 1 1 Räjäytyssuojamattoja käytetään myös kantavuuden lisäämiseen esim. metsätyömailla ja suojana laivojen kansilla. 2 Törmäyssuojat ja -hidasteet ovat renkaista valmistettuina massiivisia mutta turvallisempia kuin betoniporsaat. Rengaskumin jalostaminen yhä uusiin hyötykäyttötarkoituksiin vaatii innovatiivisuutta ja investointeja tietävät Kuusakosken toimitusjohtaja Atte Kekkonen ja Suomen Rengaskierrätyksen Risto Tuominen. 18 Kuusaposti 2/2015 3 Rengasgranulaatti sopii joustoa vaativien alustojen kuten urheilu-, leikki- ja tekonurmikenttien rakentamiseen. 4 Rengaspaali on massiivisin vaihtoehto maanrakennuksen kevennysrakenteisiin. S uomen Rengaskierrätys Oy perustettiin vuonna 1995 tuottajavastuuseen perustuvan renkaiden kierrätysvelvoitteen hoitamiseksi. Nyt kierrätysjärjestelmään kuuluu noin 290 renkaiden tuottajaa ja yli 2900 vastaanottopistettä. Suomi on yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa edelläkävijä rengaskierrätyksessä ja käytännössä ne hyödyntävät kaikki markkinoille tulleet renkaat. Seuraavat viisi vuotta Kuusakoski hoitaa ainoana operaattorina Suomessa renkaiden keräyksen, jatkojalostuksen ja materiaalien toimittamisen hyötykäyttöön. kaudelle operaattoria valitessaan erityisesti kykyä kehittää renkaiden kierrätysmenetelmiä ja hyötykäyttöä. – Haimme operaattoriksi tahoa, joka parhaiten osaa tuotteistaa renkaan ja löytää uusia mahdollisuuksia niiden hyötykäyttöön. Kuusakosken kokonaispaketti oli selkeästi paras, toteaa Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen. Kuusakoskella onkin jo vuosia haettu uusia ratkaisuja renkaiden kierrätyksen tehostamiseksi ja uusien hyödyntäismahdollisuuksien löytämiseksi. Kaikki osaavat kerätä Palvelupalettiin lisätään eService Vuoden 2016 alusta voimaantulevan lakimuutoksen myötä tarvitaan uudenlaisia hyötykäyttökohteita noin 20 000–30 000 tonnille rengasmateriaalia. Tästäkin syystä Suomen Rengaskierrätys painotti uudelle sopimus- 2 Renkaiden vastaanottopisteissä otetaan käyttöön Kuusakosken sähköinen asiointikanava eService. Aiemmin yhteydenpito on hoidettu puhelimitse ja sähköpostilla. eSer- vicen kautta keräyspiste voi tilata rengaslavojen tyhjennykset itselleen sopivana ajankohtana 24/7. – Olemme olleet erittäin tyytyväisiä Kuusakosken palvelutasoon jo aiemmin. Reklamaatioita ei ole juuri lainkaan ja nekin vähät on hoidettu hyvin. Odotamme mielenkiinnolla eServicen käyttöönottoa. Odotusarvona on myös kustannustehokkuuden nousu, josta hyötyvät loppupelissä asiakkaat, summaa Tuominen. 4 3 Rengas kiertää moneen käyttökohteeseen I so osa Kuusakosken käsittelemistä renkaista löytää tiensä maanrakennukseen, jossa niillä korvataan neitseellisiä maa-aineksia kuten kalliomursketta ja salaojasoraa. Rengastuotteilla on hyvä eristys- ja vedenläpäisykyky, minkä vuoksi ne soveltuvat esimerkiksi salaojitukseen, routasuojaukseen, meluvalleihin ja kevennysrakenteisiin. – Korkean energiapitoisuutensa ansiosta rengaskumi on sopivaan palakokoon käsitelty myös erinomainen teollisuuden polttoaine. Energiahyötykäytöllä onkin Suomessa paljon kasvumahdollisuuksia, kertoo materiaalipäällikkö Thomas Söderström Kuusakoskelta. Uusia käyttökohteita tarvitaan Kuusakosken oma tutkimus- ja kehitystoiminta selvittää aktiivisesti uusia käyttötapoja, jotta rengaskumi voitaisiin hyödyntää entistäkin tehokkaammin. – Tuoteportfolion laajentaminen on sekä Kuusakosken että Suomen Rengaskierrätyksen kannalta ensiarvoisen tärkeää, sanoo Söderström. – Mielenkiintoisia näkymiä on esimerkiksi vesienkäsittelyssä, johon on kehitetty rengaskumista valmistettuja suodatinmateriaaleja. Paljon potentiaalia on myös rengaskumin käytössä eri tuotteiden raaka-aineena. Kuusakoskella on tutkittu muun muassa rengaspulverin käyttöä kumi- ja muoviteollisuuden raaka-aineena sekä asfaltin valmistuksessa. Aika näyttää, mitkä näistä lunastavat paikkansa nykyisten rengastuotteiden rinnalla. Kuusaposti 2/2015 19 Päivä kuusakoskelaisen matkassa Materiaalien vastaanotto pistää kierrätysprosessin pyörimään Ympäristöluvat ja -lait antavat tarkat raamit Kuusakosken toiminnalle. Käsittelemämme materiaalit ovat hyvin kompleksisia ja ne saattavat sisältää aineksia, jotka on poistettava ennen prosessointia. Materiaalien rahallinen arvo vaihtelee miinuksesta plussaan, ja taloudellisten syiden vuoksi meidän on pystyttävä arvioimaan toimitetun erän arvo. Vastaanoton ammattitaito on ratkaisevaa myös toimituserien ohjaamisessa juuri oikeaan prosessiin Kuusakosken tuotannossa. Tämä tapahtuu pitkälle silmämääräisen arvion perusteella. Tarvittaessa voimme suorittaa prosessikoeajoja, jolloin materiaalikoostumus pystytään määrittämään tarkasti. Tuotteet punnitaan jakeittain ja tarvittaessa materiaalisisältö analysoidaan niistä otetuista näytteistä. Sopimukset asiakkaidemme kanssa perustuvat vastaanoton tekemiin dokumentteihin. Tästä syystä heidän ammattitaidollaan on erittäin tärkeä merkitys luottamuksellisten asiakassuhteiden luomisessa. Kuusakoski raportoi käsittelemänsä materiaalivirrat vuosittain myös viranomaisille. Tämäkin raportti perustuu vastaanottomme tekemään työhön. 20 Kuusaposti 2/2015 • Aki Nurminen (35) on materiaalin vastaanottaja Kuusakosken Heinolan tehtaalla. • Työskennellyt Kuusakoskella 5 vuotta, josta vastaanotossa noin 2 v. • Harrastukset: maastopyöräily, punttisali, kalastus ja metsästys, melonta. Lisäksi toimii 15-vuotiaiden tyttöjen salibandyjoukkueen valmentajana. V astaanotossa työskentelee neljä henkilöä kahdessa vuorossa. Aamuvuoro klo 6–14, iltavuoro klo 14–22 ja viikonloput vapaat. –Työtehtäväni on kuin tullimiehellä tai liikennepoliisilla. Vastaanotossa on oltava tarkkana, että tuleva tavara ohjautuu oikeaan paikkaan. Samoin on lähtevän tavaran kanssa, jotta oikea tavara menee oikeaan satamaan odottamaan laivausta tai rekkaan lastattu tavara päätyy oikealle vastaanottajalle, kertoo Aki. Päivän aikana on noin 80 punnitusta. Kuormat eivät tule tasaisesti pitkin päivää, vaan Akin mukaan päivässä on kolme ruuhkaista hetkeä. Heti aamusta tulee edellisiltana lastattuja kuormia. Puolen päivän molemmin puolin on rekkoja jonoksi asti, samoin iltapäivällä klo 15–16. Iltaa kohden on taas rauhallisiakin hetkiä. Akin torstaipäivä: Herätys on jo kukonlaulun aikaan, koska tällä viikolla työpäivät alkavat klo 6. Näin syksyisenä sadepäivänä Aki tulee autolla 14 kilometrin työmatkan yhdessä työparinsa Jere Nokelaisen kanssa. klo 6.30 Aamun ensimmäinen kuorma saapuu. Täysperävaunurekkaan oli lastattu Ruotsissa alumiinia. Aki menee kuorman mukana purkupaikalle ja katsoo, että tavara on sitä, mitä rahtikirjassa lukee. Tällä kertaa kaikki on kunnossa. Jos vastaanottaja epäilee, että kuormassa saattaa olla muutakin kuin mitä lähetteeseen on kirjattu, otetaan kuormasta näyte analysoitavaksi. Tällöin saadaan täysi varmuus asiaan ja eri laadut ohjataan oikeisiin laareihin pihalla. klo 6.00 Ensimmäisenä työpisteeseen saavuttaessa käynnistetään tietokoneet ja keitetään aamukahvit. Samalla käydään läpi, onko iltavuorolta jäänyt toimenpiteitä vaativaa tehtävää. Jos viimeinen vastaanotettava kuorma on tullut juuri ennen porttien sulkeutumista klo 22, niin voi olla, ettei kuormaa ole ehditty illalla vielä tarkastaa. Akilla on tänään pihavuoro ja työpari Jere istuu päivän vastaanotossa tietokoneen ääressä. Aki opastaa pihalla kuormat oikeille purkupaikoille, käy tarkastamassa kuormien sisällön, ottaa tarvittavat valokuvat ja näytteet. Pihavuorossa Akilla on kulkuneuvona polkupyörä. Tehtaan alue Heinolassa on noin 17 hehtaaria, joten liikkuminen pyörällä ympäri tonttia on nopeampaa. klo 10.00 Aki ehtii lounastaa tehtaan ruokalassa ennen seuraavaa ruuhkahuippua. klo 11.00 Tänään saapuu rekkojen joukossa pienasiakas, jolla on messinkiä kuormassaan. Arvokkaat metallit ohjataan suoraan pienemmälle vaa’alle, missä laatu voidaan tarkastaa ja asiakas näkee punnituksen. Aki tuuraa Jeren ruokatauon vastaanottotiskillä, jossa toiminta on hektistä. Kuljettajat hakevat kuormiensa papereita, puhelin soi tiuhaan ja pihan radiopuhelinliikenne on vilkasta kuormia ohjatessa. Lisäksi rekkamiehillä on oma kanava, jonka kautta ohjeita kysellään ja annetaan. klo 13.00 Iltapäivällä lastataan suolakuonaa. Aki tarkastaa kontin kunnon ennen lastausta ja ottaa kuvat siitä. Kun kontti on lastattu, Aki sinetöi sen. Lopuksi kuljettaja hakee vastaanotosta kuorman kuljettamista varten vaadittavat asiakirjat. Niihin täydennetään vielä kontin numerot, sinettien numerot ja tavaran paino. Kontista lähtee heti tieto sähköpostilla sekä huolitsijalle että satamaan, jotta kuljettaja voi jättää kontin sinne odottamaan laivausta. klo 14.00 Työpäivä päättyy. ”Seitinohuiden” päiväunien jälkeen ulos koirien kanssa. Aki ehtii vielä punttisalille ennen salibandy-treenejä. Illalla on valmistauduttava viikonloppuun, sillä Aki ja Jere lähtevät perjantaina kalareissulle. Akin tehtävänä on valmistaa nyhtöpossua reissuevääksi. Vielä perjantain aamuvuoro ja ensi viikolla onkin iltavuoro. Kuusaposti 2/2015 21 ! AJANKOHTAISTA Kuusakoski messuili uudella brändi-ilmeellä Uusimme brändi-ilmeemme noin vuosi sitten, jolloin uusi slogan ”Palautttaa arvon” ja uudet brändikuvat otettiin virallisesti käyttöön. Uusi ilme oli ensimmäistä kertaa messukäytössä syyskuussa Suomessa pidetyillä kansainvälisillä Alihankinta 2015 –messuilla. Alihankinta on merkittävä teollisuuden ammattilaismessutapahtuma, joka järjestetään vuosittain Tampereella. Osastollamme oli esillä Kuusakosken kierrätyspalvelut ja lanseerasimme messuilla SER-pikakierrätyskampanjan, jossa rullakoita tilaamalla saa elokuvalippuja. Kampanja kestää vuoden loppuun, joten vielä ehditte tilata yritykseenne SERrullakoita ja saada leffaliput! Lisätietoja ja kampanjasta ja tilauslomake löytyy netistä: http://kuusakoskipikakierratys.com Diplomityö renkaiden kierrätettävyyden tehostamisesta Kuusakoskella materiaalipäällikkönä työskentelevän DI Sofia Mattilan diplomityö esiteltiin Aalto-yliopistossa Otaniemessä 14.9.2015. Mattila tutki diplomityössään käytöstä poistetun renkaan kierrätettävyyden tehostamista kumin partikkelikokoa pienentämällä. Tällä hetkellä renkaat hyödynnetään pitkälti maanrakennuksessa ja energiana. Tulevaisuudessa Kuusakoski pyrkii löytämään rengasmateriaalille entistä korkeatasoisempia käyttökohteita. Kumin partikkelikokoa pienentämällä renkaiden sisältämä kumi saataisiin paremmin talteen ja sen kierrättäminen joko sellaisenaan tai jatkokäsiteltynä olisi mahdollista. Hienoksi jauhettua rengaskumia voitaisiin hyödyntää mm. kumituotteiden tai asfaltin raaka-aineena. Mattilan diplomityö käsitteli erilaisia murskausmenetelmiä renkaiden hienontamiseksi sekä devulkanoinnin eli kumin raakakuminaiseen muotoon muuttamisen mahdollisuuksia rengaskumipartikkelien jatkokäsittelyssä. Kokeellisessa osuudessa vertailtiin kahden murskauslaitoksen prosesseja ja murskattujen tuotteiden ominaisuuksia. Kuusakoskella työtä ohjasi teknologiajohtaja Jyri Talja. Diplomityö on luettavissa Aalto-yliopiston elektronisessa julkaisuarkistossa. 22 Kuusaposti 2/2015 kuvassa Kuusakosken asiakaspäälliköt Kristian Koivusaari (vas.) ja Pasi Saario. KONTISTA KAIVETTUA Inhimillisen elämän kirjo M itä kaikkea keräyspisteeseen voi tulla? Yllätyksiä, yllätyksiä… Kesäisenä päivänä pientuoja tuli palvelupisteemme peräkärryineen. Ja mitä siellä oli? Kaikenlaista autotallin ja varastojen perukoilta löytynyttä tyhjää purkkia, purnukkaa, sankoa… ja mankeli. Mankeli on valmistettu Viipurissa vuonna 1914 – samana vuonna kuin Kuusakoski on perustettu. Missä lie mankeli matkannut ennen tänne päätymistään. Sillä on mankeloitu lakanat vuosien saatossa monessa kodissa, ennekuin sähköinen laite korvasi tämänkin. Tiedätkö? 1 2 3 a) 3 miljoonaa b) 20 miljoonaa c) 32 miljoonaa a) v. 1890 b) v. 1900 c) v. 1910 a) iso valkoinen b) suuri sininen c) rosterijätti 4 5 6 a) vedensuodatus b) kasvien lannoitus c) maanrakennus a) 5 hehtaaria b) 9 hehtaaria c) 17 hehtaaria a) pesu b) kuivaus c) vahaus Mikä on uusi lupaava käyttökohde rengaskumille? Milloin avattiin Pariisin metro, jonka metrovaunuissa käytetään Teknowaren valaisimia? Kuinka iso on Kuusakosken Heinolan-yksikön tehdasalue? Mikä on kodinkonealan kutsumanimi kylmälaitteille, pesukoneille ja liesille? Mikä toimenpide autolle tehdään ennen romutusta? oikeat vastaukset: 1 c, 2 b, 3 a, 4 a, 5 c, 6 b Kuinka paljon autonrenkaita Kuusakoski on käsitellyt vuosina 2007–2015? Kuusaposti 2/2015 23 Konsernijohto Kuusakoski Group Oy PL 25 / Metsänneidonkuja 12 02131 Espoo P. 020 781 781 F. 020 781 7200 [email protected] Kierrätysliiketoiminta Kuusakoski Oy Konsernin pääkonttori PL 25 / Metsänneidonkuja 12 02131 Espoo P. 020 781 781 /vaihde P. 0800 30880 /asiakaspalvelu F. 020 781 7200 [email protected] www.kuusakoski.com Suomi Espoo Ekopark Espoo Ämmässuonkuja 1 02820 Espoo P. 020 781 781 F. 020 781 7371 Espoo – Kauklahti PL 6 / Lasihytti 4 02781 Espoo P. 020 781 781 F. 020 781 7335 24 Kuusaposti 2/2015 Heinola PL 96 / Kuusakoskentie 5 18101 Heinola P. 020 781 781 F. 020 781 7411 Kajaani Nuaskatu 6 87400 Kajaani P. 020 781 7580 F. 020 781 7581 Oulu Ruskonniityntie 4 90630 Oulu P. 020 781 7640 F. 020 781 7641 Helsinki – Kivikko PL 205 / Kivikonlaita 5 00941 Helsinki P. 020 781 781 F. 020 781 7302 Kalajoki Satamatie 422 85180 Rahja P. 020 781 7590 F. 020 781 7591 Pori Mäntyluoto 28880 Pori P. 020 781 7660 F. 020 781 7661 Hyvinkää Uudenkyläntie 28 05950 Hyvinkää P. 020 781 7368 Kotka Jänskäntie 9 48310 Kotka P. 020 781 7622 F. 020 781 7060 Tampere Lastikankatu 10 33730 Tampere P. 020 781 7700 F. 020 781 7701 Kuopio Romulantie 75 71490 Airaksela P. 020 781 7500 F. 020 781 7501 Turku Ravurinkatu 32 20380 Turku P. 020 781 7720 Iisalmi Parkatinkuja 8 74120 Iisalmi P. 020 781 7530 F. 020 781 7531 Imatra Pilarikuusenkatu 5 55610 Imatra P. 020 781 7540 Joensuu Lylykoskentie 35 80130 Joensuu P. 020 781 7550 F. 020 781 7551 Jyväskylä Ruokomäentie 50 40530 Jyväskylä P. 020 781 7560 F. 020 781 7561 Lahti Ekopark Lahti Norokatu 5 15170 Lahti P. 020 781 7144 Lahti Sapelikatu 8 15160 Lahti P./F. 020 781 7699 Lapua Kalliotie 1 62100 Lapua P. 020 781 7718 Vantaa Hanskalliontie 3 01760 Vantaa P. 020 781 781 F. 020 781 7341 Kivikolmio Oy Tuotekatu 8 b 21200 Raisio Suomen Hissipurku Oy Hylliläntie 14 33730 Tampere
© Copyright 2024