KAAVASELOSTUS SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN
KAAVASELOSTUS 13.3.2015 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Kolkanlahden kyläyleiskaava KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ __.__.2015 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 1 Kaavaprosessin vaiheet: 12.9.2008 Syyskuu 2008 21.10.2009 22.1 – 6.2.2009 27.1.2009 Maaliskuu 2009 Kesä – elokuu 2009 11.9.2009 30.9.2009 30.10.2009 14.12.2009 25.2.2010 8.6.2010 25.8.2010 23.2. – 31.3.2011 26.5. – 31.7.2014 3.3.2015 13.4.2015 21.4.2015 Aloitusneuvottelu kaupungin kanssa Luontoselvityksen laatiminen Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Yleisötilaisuus. Tilaisuudessa esiteltiin mm. kaavoitettavat alueet, lähtökohdat, tavoitteet ja kaavoituksen aikataulu. Kysely maanomistajille Kysely kyläyhdistyksille kyläyleiskaavoituksesta Työneuvottelu mitoitus- ja suunnitteluperusteista Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Ohjausryhmän I kokous Saarijärven kaupungin talolla. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esittely ja läpikäynti KeskiSuomen ympäristökeskuksessa Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksytään kaupunginvaltuustossa Ohjausryhmän II kokous Saarijärven kaupungin talolla. Alustavien kaavaluonnosten esittely. Ohjausryhmän tavoitetyöpaja (kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet) Saarijärven kaupungin talolla. Ympäristölautakunta hyväksyi kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet. Valmisteluvaiheen kuuleminen. Kaavaluonnos nähtävillä. Ehdotusaineisto nähtävillä. Viranomaisneuvottelu Kaavan hyväksyminen kaupunginhallituksessa Kaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 1 Esipuhe Yleiskaava on hyvä ohjauskeino haja-asutusalueiden kehittämisessä ja suunnittelussa. Alueen maankäyttöä ja kaavaa suunniteltaessa pyritään ensisijaisesti ottamaan huomioon asukkaiden tarpeet sekä ympäristön olosuhteet. Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen kyläyleiskaava Saarijärven kaupungin viiden kylän alueelle. Kyläyleiskaava laaditaan Kolkanlahden, Rahkolan, Linnan, Tarvaalan sekä Lanneveden kyläalueille. Kaava-alueissa on mukana sekä ranta-alueita että ns. sisämaan alueita. Kaava on oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisesti mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisilla rantavyöhykkeillä, kun taas sisämaan alueille kaava laaditaan oikeusvaikutteisena 1.1.2009 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen 44 §:n säännöksen kyläyleiskaavasta mukaisesti. Kyläyleiskaava mahdollistaa rakennuslupien myöntämisen kyläyleiskaavan perusteella asuinrakennuspaikoille MRL 44 § tarkoittamalla tavalla myös sisämaan alueella. Osalla kaavan maa- ja metsätalousalueista sallitaan lisäksi maaseutumainen rakentaminen, jolloin rakentaminen tapahtuu suunnittelutarveratkaisulla. Kyläyleiskaavan laatimiseen Saarijärven keskustan lähikylien alueella on ryhdytty alueella lisääntyneen asuinrakentamisen johdosta. Kaavalla luodaan edellytykset ensisijaisesti rakentamisen hallittuun järjestämiseen, maisema- ja luontoarvojen huomioon ottamiseen sekä maanomistajien tasapuoliseen kohteluun laadittuja suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita noudattaen. Osalla kaava-alueen ranta-alueista on voimassa oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava; Lannevedellä Saarijärven reitin rantaosayleiskaava ja Rahkolan – Linnan alueella Pyhäjärven rantaosayleiskaava, joilta osin on kyseessä näiden rantaosayleiskaavojen muutos. Linnan alueella rantaosayleiskaavan rantavyöhyke on jätetty kaavarajauksen ulkopuolelle pientä ranta-aluetta lukuun ottamatta Linnakylän Otralahdessa. Pienvesistöjen yleiskaava on laadinnassa, mutta se ei ulotu näille kyläyleiskaava-alueille. Ramboll Finland Oy Jyväskylä VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 4 1.1 1.2 1.3 Laatimispäätös Suunnitteluorganisaatio Osallistuminen ja vuorovaikutus 4 4 4 2 LÄHTÖKOHDAT 5 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 2.8 2.9 2.10 2.11 2.12 2.13 2.14 2.15 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Maanomistus Väestö ja elinkeinot Palvelut Tekninen huolto Pilaantuneet maa-alueet Rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Muinaismuistot Liikenne ja liikennemelu Virkistyskäyttö Pohjavesialueet Vesistöt Luonnonympäristö Maisema 5 6 6 6 8 10 10 11 14 14 17 18 18 18 21 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 22 3.1 3.2 Suunnittelutilanne Muut suunnitelmat ja selvitykset 22 30 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET JA MITOITUSPERUSTEET 31 4.1 4.2 4.3 4.4 Yleistavoitteet Ohjausvaikutus Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet Mitoitus 31 32 32 34 5 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 36 5.1 5.2 5.3 Yleisperusteet Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen Kyläyleiskaavan mitoitus 36 36 36 6 MAANKÄYTTÖ 37 6.1 6.2 Muut alueet ja kohdemerkinnät Yleiset määräykset ja suositukset 39 41 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 43 7.1 Luonnonympäristö 43 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 3 7.2 7.3 7.4 7.5 7.6 7.7 Maisema ja kulttuuriperintö Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne Liikenteelliset vaikutukset Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Ilmastonmuutos 43 43 44 46 46 46 8 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 47 Liitteet § Rantavyöhykkeen emätilaselvitys § Sisämaan mitoitustaulukko § Luonnosvaiheen vastinemuistiot § Ehdotusvaiheen vastinemuistiot § Luontoselvitys § Melutarkastelu Kaavakartta 1:10 000 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kyläyleiskaavan laadintaan liittyvä muu aineisto § Rakennuskulttuuriselvitys § Mitoitus- ja suunnitteluperusteet § Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy) Ramboll Finland Oy Jyväskylä Kimmo Kautto Suunnittelupäällikkö Arkkitehti SAFA Nina Marjoniemi Suunnittelija Ins. AMK VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 1 JOHDANTO 1.1 Laatimispäätös 4 Saarijärven kaupunki on aloittanut Viiden kylän kyläyleiskaavan laatimisen syksyllä 2008. 1.2 Suunnitteluorganisaatio Kaavoitustyötä valvoo Saarijärven kaupungin maankäyttö- ja kaavoitus. Kaavan laatimisesta ja teknisestä toteuttamisesta on vastannut Pöyry Finland Oy 31.5.2014 saakka. Kaupunki- ja aluesuunnittelun toimiala Pöyryltä siirtyi 1.6.2014 tehdyssä yrityskaupassa Ramboll Finland Oy:lle, joka jatkaa Saarijärven kaupungin kanssa solmitun kaavoitussopimuksen mukaisia kaavahankkeita. 1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on aloitettu elokuussa 2008 perusselvitystöillä. Luontoselvitys laadittiin elo- syyskuussa. Myöhemmin samana syksynä laadittiin kaikilta kyläalueilta rakennetun ympäristön inventointi. Kaavoitustyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin 21.10 käydyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa, minkä jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville 22.1 - 6.2.2008 väliseksi ajaksi. Kaavoitustyöhön liittyvä ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin 27.1.2009 Saarijärven kaupungintalolla. Yleisötilaisuudessa esiteltiin kaavatyön yleisiä lähtökohtia ja tavoitteita. Tämän jälkeen suoritettiin ensimmäinen maanomistajakysely, jossa tiedusteltiin pääsääntöisesti halukkuutta osoittaa omistamiaan maa-alueita ympärivuotiseen asumiseen. Lisäksi tiedusteltiin vapaamuotoisesti muita näkökohtia, joita kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon. Kyläyhdistyksille järjestettiin kysely kesällä 2009. Ensimmäinen ohjausryhmän kokous järjestettiin 30.9.2009. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. Mitoitus- ja suunnitteluperusteita esiteltiin ja käytiin läpi Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 30.10.2009. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Ohjausryhmän toinen kokous järjestettiin 25.2.2010. Kokouksessa käytiin läpi mitoitus- ja suunnitteluperusteita sekä tarkasteltiin alustavia kaavaluonnoksia. 8.6.2010 pidettiin ohjausryhmäntavoitetyöpaja eli kyläkohtaisten tarkennettujen tavoitteiden laatiminen. Kaavaluonnos Kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville 23.2. – 31.3.2011 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Mielipiteitä jätettiin 21 kappaletta. Lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset ja korjaukset. Kaavaehdotus Kaavaehdotus asetettiin yleisesti nähtäville 26.5. – 31.7.2014 väliseksi ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Muistutuksia kaavaaineistosta jätettiin yhteensä 37 kappaletta, joista 10 koski Kolkanlahden kyläyleiskaavaa. Lausuntoihin ja muistutuksiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 5 Kaava-aineistoon tehtiin vastineraportin mukaiset vähäiset muutokset ja korjaukset. MRA 18 § mukainen ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu pidettiin 3.3.2015 Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Korjatusta yleiskaavaehdotuksesta järjestettiin MRA 32 §:n mukainen osallisten kuuleminen 19.3. – 2.4.2015 välisen ajan. Kuulemisen jälkeen aineistoon tehtiin vielä teknisiä korjauksia ennen kaava-aineiston viemistä kaupunginhallituksen ja –valtuuston hyväksymiskäsittelyyn. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Kolkanlahden kylä sijaitsee Saarijärven keskustasta noin 8 km luoteeseen. Alue rajautuu etelässä Saarijärvi –nimiseen vesistöön ja itäpuolella valtatiehen 13:sta. Kolkanlahden kaava-alue on laajuudeltaan noin 524 ha ja Saarijärven rantaviivaa siihen kuuluu noin 7,5 km ja lisäksi Ahvenlammen osalta noin 2,1 km. Kuva 1: Kolkanlahden yleiskaava-alueen rajaus VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 2.2 Kolkanlahti 6 Maanomistus Suurin osa suunnittelualueesta on yksityisessä maanomistuksessa. 2.3 Väestö ja elinkeinot Alueen pääelinkeino on maatalous ja alueelle on tällä hetkellä toiminnassa olevia maatiloja. Alueen pääelinkeino on maa- ja metsätalous. Alueelle sijoittuu myös muuta pienyritystoimintaa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Kolkanlahden väestönkehitystä vuodesta 2001 vuoteen 2008. 2001 2005 2008 0 - 14 v. 15 - 64 v. 71 273 68 264 61 261 65 - v. 71 86 102 Yht. 415 418 424 Taulukko 1: Väestötiedot Kolkanlahden talouskylän alueella (Saarijärven kaupunki). 2.4 Palvelut Kolkanlahden kylälle sijoittuu runsaasti erilaisia palveluja. Kylällä sijaitsee koulu, jossa annetaan perusopetusta luokille 1-6, vanhusten palvelukoti, seurakunnan kappeli ja hautausmaa. Alueen pohjoisosassa sijaitsee Pohjoisen KeskiSuomen oppimiskeskuksen luonnonvara-alan oppilaitos. Ahvenlammen eteläpuolella sijaitsee Ahvenlammen leirintäalue Ahvenlampi Camping, jolla sijaitsee 43 mökkiä, joissa on yhteensä 170 vuodepaikkaa. Leirintäalueella on myös asuntovaunu- ja teltta-alueet. Ahvenlammen länsirannalla sijaitse Salusharju Oy:n konkurssipesän omistama hotelli- ja matkailualue, jonka alueelle on laadittu Leiriharjun ranta-asemakaava. Leirintäalueen läheisyydessä toimii kesäaikaan Puuhapuisto Veijari, Kalastajakylä sekä säätyläismuseo. Lähialueella on myös moottorirata. Kolkanniemessä toimii juhlapalveluja tarjoava Juhlapappila. Vanhusten palvelukodin lähellä on ratsastustalli. Kolkanlahdella toimii Kyläyhdistys Kolkanlahti ry. Muutoin palvelut ovat keskittyneet Saarijärven keskustaan. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti Kuva 2: Ahvenlammen leirintäalueen mökkejä. Kuva 3: Kolkanlahden koulu 7 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 8 Kuva 4: Entinen vanhainkoti. 2.5 Tekninen huolto Kolkanlahti kuuluu Saarijärven Vesihuolto Oy:n toiminta-alueeseen. Alueella kulkee 160 mm vesijohdon runkolinja, johon liittyy 110 mm haarautuvia vesijohtoja. Alueella sijaitsee Ahvenlammen vedenottamo, jossa vesioikeuden luvanmukainen ottomäärä on 1000 m3/d ja veden pumppausmäärä on 247m3/d. Kolkanlahdesta viemäriverkoston jätevedet pumpataan järven alitse keskustaalueen viemäriverkostoon. Niillä kiinteistöillä, jotka eivät sijaitse viemärilaitoksen toiminta-alueella, jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Saarijärven kaupunki päivitti Vesihuollon kehittämissuunnitelman 2009 (Ramboll Oy). Tuolloin päivitetyn kehittämissuunnitelman mukaisista kohteista on toteutettu Lehtolantien alkupää, Kolkanniemen ja Parkatinniemen asuntoalueet vuosina 2011-2013. Majalahden asuntoalueen viemäröinti saadaan valmiiksi huhtikuun 2014 loppuun mennessä. Kolkanlahden alueella viemäröinnin kehittämiskohteista on toteuttamatta ns. Lintupohja. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 9 Kuva 5: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartasta (Ramboll 2009). Kuva 6: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartan merkintöjen selitteestä (Ramboll 2009). VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 2.6 Kolkanlahti 10 Pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneiksi maa-alueiksi on luokiteltu Ahvenlammin taimitarha kiinteistöllä rn:o 198:1, kohde 50535. Alue on tutkittu ja taimitarhan on havaittu aiheuttavan vaikutuksia pohjaveteen. Alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Pohjavedessä on havaittu atratsiinia ja terbutylatsiinia. Kohde on merkitty kaavakartalle saa-2 merkinnällä. Kuva 7: Pilaantuneet maa-alueet osoitettu kartalle. (Lähde: Oiva-ympäristöpalvelu) 2.7 Rakennettu ympäristö Kolkanlahdella on pitkä kulttuurihistoria ja Kolkanniemen pappilan alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen maisemallisiin arvoihin uudisrakentaminen on vaikuttanut merkittävästi. Kylä on rakentunut 1900 luvun taitteen pappilan jälkeen pääasiassa 1940 –luvulta eteenpäin. Asutus keskittyy Kolkanlahdentien ja Parkatinniemen teiden varsille. Lehtolantien pohjoispuolen peltoaukeille sijoittuu maatilakeskuksia. Kylän ydinalueen muodostaa koulun ympäristö. Kuva 8: Parkatinniemen pientaloja VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 11 Ranta-alueille sijoittuu jonkin verran myös loma-asutusta, joka kuitenkin on melko vähäistä pysyvän asutuksen sekä rantaan saakka ulottuvien peltoaukeiden johdosta. Saarijärven kaupungissa uusien rakennusten rakennuslupien määrä vuosina 2005-2014 oli yhteensä n. 150 kappaletta. Tämän kymmenen vuoden ajanjaksolla kyläyleiskaavassa mukana olevien kylien osalta on rakennuslupia haettu n. 29 kappaletta. Näistä Kolkanlahden suunnittelualueella tai sen läheisyydessä oli lupahakemuksia 2 kappaletta. Taulukko 2: Rakennusluvat kyläyleiskaavojen alueella. 2.8 Rakennettu kulttuuriympäristö Kaavatyön yhteydessä kyläalueilta on laadittu rakennuskulttuuriselvitys. Selvitystyö on tehty syksyllä 2008. Työn yhteydessä on selvitetty alueella aiemmin tiedossa olevat kohteet, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon toimesta vuosina 1987 – 1988. Lisäksi työn yhteydessä tehtiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Inventointikriteereinä ovat olleet rakennushistoriallinen merkittävyys kuten aikakaudelle tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt kohde tai harvinainen rakennustyyppi/ -tyyli. Lisäksi kohteen historiallinen merkittävyys kuten kytkeytyminen alueen kehitykseen ja historiaan sekä maisemakuvallinen merkitys esimerkiksi siten, että rakennuksen tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys. Kolkanlahden kaava-alueelta oli 1987-1988 Keski-Suomen museon toimesta inventoitu neljä aluekohdetta, joilla on yhteensä 13 inventoitua rakennusta. Kolkanlahden kaava-alueelta oli 1987-88 Keski-Suomen museon toimesta inventoitu neljä aluekohdetta, joilla oli yhteensä 13 inventoitua rakennusta. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 12 Kuva 9: Kolkanniemen pappila. Kuva 10: Kolkanniemen pappilan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajaus. (www.rky.fi). Kaava-alueella on neljä Keski-Suomen museon vuosina 1987 – 1988 inventoimaa aluekokonaisuutta. Luettelointi perusteet ovat: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä, M = maisemakuvallista merkitystä. Kohde 74 Kolkanniemen pappila Merkittävyys Arvo R, H Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö(Museovirasto 2009) Maakuntakaavan mukainen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympä- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 13 ristö. Suojeltu rakennussuojelulailla. 75 Kolkanlahden koulu H, R, M Paikallisesti arvokas 76 Kolkanlahden vanhainkodin alue H, R, M Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (museovirasto 1993) 77 Saarijärven metsäoppilaitoksen alue R, H Maakuntakaava: maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Uusia vuonna 2008 inventoituja kohteita ovat: Kohde Merkittävyys Arvo 026 Kolkanlahden siunauskappeli M, R Paikallisesti arvokas 027 Kolkanlahdentien varsi, Metsäopplaitoksen seutu M Paikallisesti arvokas 028 Kolkanlahdentien varsi, hautausmaan seutu M Paikallisesti arvokas 029 Lehtolantien maatilat (Koivulehto, Rinnepelto, Uutela, Lähteenoja) M Paikallisesti arvokas 030 Pajula M, R Paikallisesti arvokas 031 Kolkankujan alue M Paikallisesti arvokas 032 Koulun seudun vanha rakennuskanta H, M, R Paikallisesti arvokas 033 Majalahdentie Peltolantie M Paikallisesti arvokas 034 Ahvenlammen leirintäalue H, M Paikallisesti arvokas Tarkemmin kohteiden kuvaukset on esitetty Rakennuskulttuuriselvitys raportissa. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 2.9 Kolkanlahti 14 Muinaismuistot Muinaismuistot ovat muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja. Lain suojaamia muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaiset hautaröykkiöt, kalmistot, asuinpaikat, kalliomaalaukset, uhrikivet, ja muut palvontapaikat, linnavuoret ja huomattavien rakennusten rauniot. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Saarijärven pienvesien rantaosayleiskaavaa varten on laadittu muinaisjäännösinventointi 2007 - 2008. Alueella sijaitsee yksi muinaisjäännösalue, 52. Ahvenlampi. Kohteessa sijaitsee yhteensä 16 pyyntikuoppaa. Kuva 11: Ahvenlammen pyyntikuopat (Pienvesien rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi 2007 - 2008, Mikroliitti Oy.) 2.10 Liikenne ja liikennemelu Alue rajautuu itäosassa vt 13:een. Kaava-alueen eteläosassa valtatie kulkee alueen poikki siten, että pieni osa kaava-aluetta jää tien itäpuolelle. Alueen sisäinen päätiestö muodostuu alueen halki pohjois- eteläsuunnassa kulkevasta Kolkanlahti yhdystiestä 6841 sekä Pylkönmäki – Kolkanlahti yhdystiestä 6823. Alueella on kattava sisäinen tieverkko, yksityistiet ja metsäautotiet täydentävät alueen liikenneverkkoa. Kaavatyön yhteydessä kaava-alueelle on laadittu melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013). Melutarkastelussa on laskettu keskimääräiset melualueiden leveydet (ei maastomallipohjainen tarkastelu). Tarkastelut on tehty yleisistä teistä ja raideliikenteestä. Liikennemäärät perustuvat tierekisteritietoihin (KVL 2012, KVL raskaat ajoneuvot). Päivä- ja yöajan liikenteen jakaumana on käytetty yleisesti keskimääräistä jakaumaa (päiväaika 90 % ja yöaika 10 % vuorokausiliikenteestä). Mitoittavana arvona ulkomelualuetta määritellessä on käytetty päiväajan VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 15 55dB ohjearvoa. Sisämelutasot jäävät yleisesti alle päiväajan 35 dB ja yöajan 30 dB:n ohjearvojen. Laskennalliset melualueet on osoitettu kaavassa melualueen merkinnällä. Melutarkastelu on kaavaselostuksen liitteenä. Kolkanlahti tie 13 13 16841 16823 kvl-koko kvl-ras 2489 341 5397 262 1265 139 330 11 ra-% 13,7 % 4,9 % 11,0 % 3,3 % nop. 80 80 60 60 Melual. etäisyys (m) päivä 55 dB yö 45 dB 45 60 55 75 22 29 ei melual. 13 Taulukko 3. Liikennemäärät ja melualueet KVL 2012. Kyläyleiskaavan alueilla tehtiin täydentävä melutarkastelu ennusteliikennemäärillä 2040. Kolkanlahden kyläalueella vaikutusta on valtatien 13 osuudella, jolla on nopeusrajoitus 80 km/h. Taulukko 4. Liikennemäärät ja melualueet ennusteliikennemäärillä 2040. Kyläkaavan nykyiset liikennemäärätiedot vuodelta 2012 perustuvat Liikenneviraston ylläpitämään tierekisteriin. Sieltä ovat myös tiedot teiden raskaan liikenteen osuuksista ja nopeusrajoituksista. Liikenne-ennuste vuodelle 2040 on laadittu Valtakunnallisen tieliikenteen ennusteen 2030 perusteella hyödyntäen Keski-Suomen alueen kasvuennustetietoja kalustolajeittain. Ennustetta on tarkennettu Valtatien 13 yhteysvälillä Kokkola-Äänekoski kehittämisselvityksen liikenne-ennusteen perusteella. sen ennuste puolestaan perustuu kuntien autotiheyden ja asukasmäärän arvioituun muutokseen. Kehittämisselvitys ennustaa Saarijärvelle jonkin verran pienempää kasvua kuin valtakunnallinen karkeampi ennuste. Liikenteen arvioitu kasvu tieluokittain vuodesta 2012 vuoteen 2040 ilmenee alla olevasta taulukosta. Raskaan liikenteen osuuksien on oletettu pysyvän samana kuin nykytilanteessa. valtakunnallisen ennusteen mukaan raskaan liikenteen kasvu on pienempää kuin kevyiden ajoneuvojen liikenteen kasvu. Tämä hiukan lisää ennusteen ja melulaskennan varmuutta. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti Kasvukertoimet valtatie 13 seutu/ kokoojatiet yhdystiet 1,16 1,08 1,15 16 Joukkoliikenne Saarijärven joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Kaukoliikenteen pysäkki sijaitsee kaupunkikeskustan pohjoispuolella Vt 13 varrella. Joukkoliikenteen palvelutaso valtatien varrella on nykyisellään hyvä. Jyväskylän ja Saarijärven välillä kulkee 11-20 arkiliikenteen vuoroa. Keskustasta etelään, Tarvaalan ja Lanneveden suuntiin, suuntatuvan Uuraistentien (yhdystie 6304) palvelutaso on perustasoa käsittäen 6-10 arkiliikenteen vuoroa. Karstulan suuntaan arkiliikenteen vuoroja kulkee 6-10 vuoroa. Osa vuoroista kulkee Kolkanlahden kylän kautta. Rahkolankylän ja Linnan kylän kautta ei kulje linja-autovuoroja. Kuva 12: Linja-autoliikenteen vakiovuorojen määrät. Lähde:Keski-Suomen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. Keski-Suomen ELY-keskus, 2012 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 17 Kuva 13: Keskustan ja kyläalueiden pysäkkiverkosto. Lähde: Paikkatietoikkuna 2013. 2.11 Virkistyskäyttö Kaava-alueen itäosassa valtatien ja Ahvenlammen välisellä alueella kulkee ratsastuskoululta lähtevä ratsastusreitti. Kolkanlahdentietä ja Lehtolantietä pitkin kulkee pyöräilyreitti. Kuva 14: Kolkanlahdella kulkeva pyöräilyreitti on kuvassa punaisella ja ratsastusreitti keltaisella. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 18 Leirintä-alue Ahvenlampi camping sekä lähistölle sijoittuvat moottorirata, Kalastajakylä sekä puuhapuisto Veijari ovat koko perheen virkistäytymiskohteita. Saarijärven rannassa, Lehtolantien varressa on yleinen uimaranta. 2.12 Pohjavesialueet Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeä, luokkaa I oleva Ahvenlammen pohjavesialue. Kuva 15: Ahvenlammen pohjavesialueen rajaus (ote ympäristöhallinnon Herttajärjestelmästä). 2.13 Vesistöt Kaava-alue rajautuu eteläosassa Saarijärveen. Saarijärvi kuuluu Saarijärven Lumperoisen vesistöalueeseen. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa Saarijärvi on luokiteltu vedenlaadultaan tyydyttäväksi. Pohjoisosan harjualueella on pieniä lampia, Ahvenlampi ja Särkilampi, sekä muutama pienempi lampi. Pohjoisesta alueen läpi laskee peukalopuro. 2.14 Luonnonympäristö Kyläyleiskaavaa varten on laadittu luontoselvitys, jonka tarkoituksena on ollut lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella kartoittaa alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Maastokartoitukset tehtiin 6.-9.10.2008 ja ne jatkuivat keväällä 2009 syksyn havaintoja täydentävällä liito-oravakartoituksella. Maastossa tehtiin havaintoja luonnonympäristön yleispiirteistä ja pyrittiin kartoittamaan seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: • luonnonsuojelulain 29 §:n suojellut luontotyypit • vesilain 2 luvun 11 §:n (aikaisemmin 15a §:n ja 17a §:n) luonnontilaisina säilytettävät kohteet • metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt • uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4), luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt • muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 19 Lisäksi alueelle sijoittuu metsä- ja vesilain mukaisia kohteita sekä muita huomionarvoisia kohteita. Mm. vesilain lukuun 2, 11 § mukaisia suojelukohteita; Luonnontilaisen noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Yleispiirteet Kolkanlahti sijoittuu luode –kaakko suuntaiselle Laukaan – Saarijärven – Kokkolan pitkittäisharjujaksolle ja siihen kuuluvalle deltalle sekä eteläosassa niiden harjualueelle. Kasvillisuus harju- ja delta-alueella on kuivan kankaan männikköä. Rannikoilla ja puronvarsilla esiintyy kuusikoita ja lehtipuustoa. Kuva 16: Ahvenlammen harjuselännettä. Suojelualueet Alueen pohjoisosassa on noin 5 hehtaarin laajuinen suo, joka on maakuntakaavan suojelualue (s). Suon reunassa on kapea tummavetinen lampi. Suolla kasvavia huomionarvoisia lajeja ovat ruskopiirtoheinä (silmälläpidettävä), villapääluikka ja rimpivihvilä(alueellisesti uhanalainen). Selvitysalueella ei ole Natura-alueita tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Leiriharjun kaavahankkeen yhteydessä tehtiin Natura tarvearviointi. Julmat lammit yleiskaava-alueelta luoteeseen kaava-alueen ulkopuolella on lähin Natura-alue. Yleiskaavalla ei ole sen ulkopuolelle jääville Naturaalueille ulottuvia vaikutuksia, mutta tarvittaessa hankkeesta tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama vaikutusarviointi tai arvioida sen tarve. Uhanalaiset lajit Uhanalaisista lajeista ja direktiivilajeista alueella esiintyy liito-orava. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella kielletty. Kolkanlahdella on yksi liito-oravaesiintymä, kaava-alueen kaakkoisosassa Varkauspuron ympäristössä. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 20 Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet 1. Jokelansuo. Maakuntakaavan suojelualue (s) 2. Varkauspuron liito-oravaesiintymä 3. Runebergin lähde, puro ja lampi. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 4. Peukalopuro. Mahdollinen metsälakikohde. 5. Lautapuro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 6. Ahvenlammen puro. Mahdollinen metsälakikohde. 7. Ahvenlammen pohjoispään suo ja lampi. Mahdollinen vesilakikohde. 8. Moottoriradan lampi. Mahdollinen vesilakikohde. 9. Peukalopuron suisto. Mahdollinen metsälakikohde. 10. Varkauspuro. Mahdollinen metsälakikohde. Liito-oravaesiintymä. 11. Eteläinen puro. 12. Ahvenlammen harjuselänteet. Muu luontokohde. 13. Museon puukujanne. Muu huomionarvoinen luontokohde. 14. Hevoslaitumet. Muu huomionarvoinen luontokohde. 15. Kolkanniemi. Muu huomionarvoinen luontokohde. Numerointi viittaa luontoselvityksen kohdenumerointiin, jossa kohteen luontoarvot sekä alueen sijainti on kuvattu tarkemmin. Kaavakartalle luontoarvot on merkitty luo-1, luo-2 ja luo-3 –merkinnöin. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 21 Kuva 17: Luontoselvityksen mukaiset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. 2.15 Maisema Kaava-alueen maisemaa on tarkasteltu alueelta laaditun Rakennuskulttuuriselvityksen yhteydessä (Pöyry Environment 2008). Lisäksi alueen maisemaa on kuvattu tarkemmin alueelta laaditussa maisemanhoitosuunnitelmassa (KeskiSuomen ympäristökeskus/Mervi Koskinen, 2006). Alueen pohjoisosan Ahvenlammen ja Saarilammen seutu on kallioista ja hiekkakankaista havumetsää. Alueen eteläosa on puolestaan avointa peltomaisemaa, jonne sijoittuu maatilakeskuksia. Maiseman ydinalueen muodostavat Lehtolantien ympäristön peltoalueet sekä Parkatinniemen tiheämmän rakentamisen alueet. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 22 Kuva 18: Kolkanlahden maiseman ydinalueet. Ote maisemanhoitosuunnitelmasta. 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 3.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tehnyt 30.11.2000 päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Valtioneuvosto on tarkistanut 13.11.2008 tekemällään päätöksellä valtioneuvoston 30.11.2000 tekemää päätöstä lukujen 4.2-4.7 sekä 8 ja 9 osalta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 23 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja -käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Ympäristöministeriössä on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistus koskee tiettyjä osaalueita, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautumisen haasteet alueidenkäytölle, Helsingin seudun erityiskysymykset, runkoverkkoihin ja muihin valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin liittyvät alueidenkäytölliset tarpeet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt sekä meluntorjuntaa koskevat tavoitteet. Maakuntakaava Alueella on ympäristöministeriön maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä ja ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama Keski-Suomen maakuntakaava. Suunnittelualueen sijainti Maakuntakaavassa Kolkanlahti on valtaosalta osoitettu kylämäisen asutuksen alueena. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat lisäksi seuraavat maakuntakaavan merkinnät sekä kohteet: Kulttuuriympäristön kehittämisenkohdealue (kuk) Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 24 · Saarijärven Alue Vesistöjen yhdistämää maaseutua ja taajamaa, jossa luonnonarvot, monipuolinen kulttuuriperintö, virkistysmahdollisuudet ja matkailuelinkeinot voivat toimia kestävän kehityksen mukaisesti suunniteltuna synergiassa. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. · 51 Kolkanlahden kulttuuriympäristö Kolkanniemen pappilan puinen päärakennus rakennettiin 1900-luvun taitteessa. Tyyliltään se on huvilamainen talo, jolle on leimallista epäsymmetrisyys ja suuret suippokaariset ikkunat. Ympäristökokonaisuuteen kuuluu laaja puisto. Kolkanlahden säätyläistilan päärakennus on rakennettu 1780-luvulla ja se on toiminut vaivaistalona ja vanhainkotina. Pihapiirissä on säilynyt vanhoja talousrakennuksia. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Kohteet kuvataan perustietoineen erillisjulkaisussa “Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa”. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. · 391 Saarijärven metsäoppilaitos Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittama kiiinteä muinaisjäännös. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta/aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. · 533 Ahvenlampi. Ajoittamaton työ- ja valmistuspaikka. Suojelualue (S, s) Merkinnällä osoitetaan suojelualue, joka voidaan toteuttaa luonnonsuojelulain ja/tai muun lainsäädännön perusteella. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. · 21 Jokelansuo (2,5 ha). uhanalaista suolajistoa. Pieni suo, jonka kosteimmalla neva-alueella kasvaa Taajamatoimintojen alue (A) Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Osaan alueista sisältyy aluekohtainen suunnittelumääräys. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 25 tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet. · 41 Kolkanlahti Valta-/kantatie (vt/kt) Valtateinä osoitetaan valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä välittäviä maanteitä. Kantateinä osoitetaan valtateitä täydentäviä, maakuntia palvelevia maanteitä, jotka yhdistävät kaupunkitasoisia keskuksia tärkeimpiin liikennesuuntiin. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Teillä tulee varautua kevytväyläjärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdalla. Pääjohto, yhteystarve (v) Merkinnällä osoitetaan päävesijohdon (v) pitkän aikavälin yhteystarve. · 14 Saarijärvi - Karstula yhdysvesijohto Yhteystarvemerkintä kuntakeskusten välistä yhdysvesijohtoa varten. Moottoriurheilualue(e/mo) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävä ajoharjoittelu- ja/tai moottoriurheilualue. · 8 Kolkanlahti Matkailupalvelujen alue (RM) Merkinnällä osoitetaan merkittävä matkailupalvelujen alue. Suunnittelumääräys: Alueella sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusi rakentaminen on sopeutettava ympäristöön. Matkailupalvelujen alue (RM) Merkinnällä osoitetaan merkittävä matkailupalvelujen alue. Suunnittelumääräys: Alueella sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusirakentaminen on sopeutettava ympäristöön. · 19 Ahvenlampi. Matkailukeskus, osa mv-aluetta. Voimalinja (z) Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat 110 kV, 220 kV ja 400 kV voimalinjat. Linjalla on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Pohjavesialue (pv) Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. · 136 Ahvenlampi (330 ha). 0972902 Vesiretkeilyreitti. Merkinnällä osoitetaan vesiretkeilyyn soveltuva reitti. · Saarijärven reitti. Ytimen muodostavat virkistysalueet, matkailupalvelujen alueet ja Saarijärven matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue, toiminnallinen ydin on vesiretkeily. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 26 Ulkoilureitti Merkinnällä ositetaan Keski-Suomen maakuntaura ja eräitä muita sitä tukevia ulkoilureittejä ohjeellisina. Moottorikelkkailureitti Merkinnällä osoitetaan moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena ja lähinnä yhteystarvetta osoittavana. Puuteknologian kehittämisen kohdealue (pk) Merkinnällä osoitetaan puuteknologian ja bioenergian kehittämiseen soveltuva alue. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee luoda edellytykset puutoimialan kasvulle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen ja kehittämisen ympäristövaikutuksiin. · 9 Kolkanlahti. Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvarainstituutti. 1. Vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi ensimmäisen vaihemaakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. 2. Vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. Toinen maakuntakaava turvaa Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saannin yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojelee arvokkaita harju-, kallioja moreenialueita. Kaava turvaa myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saannin yhdyskuntien vesihuoltoon. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 27 Toiseen vaihemaakuntakaavaan on Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Kolkanlahden kaava-alueella osoitettu pohjavesialuetta (pv) ja arvokasta harjualuetta (ge/2). Suunnittelumääräys (pv): Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Suunnittelumääräys (ge/2): Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja –esiintymien säilyminen. 3. Vaihemaakuntakaava Kolmannen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 14.11.2012 ja ympäristöministeriö vahvistanut 5.12.2014. Kolmas maakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Kolmannella vaihemaakuntakaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Kolkanlahden kaava-alueelle. 4. Vaihemaakuntakaava Neljännen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 3.5.2013. Kaava on ympäristöministeriössä vahvistettu 24.9.2014 ja se on saanut lainvoiman. Neljäs maakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 28 Yleiskaava Suunnittelualue rajautuu länsiosassa Saarijärven reitin rantaosayleiskaavaan. Kaava on vahvistettu 2.9.1998 Keski-Suomen ympäristökeskuksessa ja Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavan muutos on hyväksytty Saarijärven kaupunginvaltuustossa 27.9.2004. Kolkanlahden alueelle on laadittu oikeusvaikutukseton kyläyleiskaava 1982. Kuva 19: Ote Kolkanlahden osayleiskaavasta vuodelta 1982. Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Ahvenlammen rannalle sijoittuu Leiriharjun ranta-asemakaava, on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Hyväksymispäätös sai lainvoiman kor- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 29 keimman hallinto-oikeuden päätöksellä 23.11.2012. Ranta-asemakaavan voimaantulosta on kuulutettu 5.12.2012. Kuva 20: Ote Leiriharjun ranta-asemakaavaehdotuksesta. (FCG Planeko). VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 30 Saarilammen – Ahvenlammen ranta-asemakaava sijoittuu Ahvenlammen rantaalueelle Leiriharjun kaava-alueen pohjoispuolelle. Kaava on vahvistettu vuonna 1992. Kuva 21: Ote Saarilammen – Ahvenlammen ranta-asemakaavasta. 3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset · · Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013) Maisemaselvityksen täydennys Lanneveden ja Rahkola-Linnan osalta (Pöyry Finland Oy, 2013) · · · § Luontoselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) Rakennuskulttuuriselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) Emätilaselvitys (Pöyry Environment Oy, 2009) Rakennusjärjestys. Saarijärven nykyinen rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009. Saarijärven pienvesien ranta-osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti oy 2007-2008) Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Paavon portilta Palavansalmelle (Silen, Koskinen, Naukkarinen, Äijälä, 2007) Toimenpidesuunnitelma valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2013) § § § VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti § § 31 Pohjakartta. Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa. Saarijärven Kolkanlahden ja Tarvaalan maisemanhoitosuunnitelmat (Keski-Suomen ympräistökeskus, Mervi Koskinen, 2006). 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET JA MITOITUSPERUSTEET 4.1 Yleistavoitteet Oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyvä lähtökohta jatkosuunnittelulle ja päätöksenteolle. Siitä hyötyvät viranomaiset, päätöksentekijät, asukkaat, maanomistajat ja tulevat rakentajat. Kyläyleiskaavassa osoitettavalla lisärakentamisoikeudella pyritään turvaamaan palvelujen säilyminen kylillä ja ohjaamaan rakentamista ympäristöllisesti edullisimmille alueille. Kyläyleiskaavoituksen tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa kylien kehittymisen tarpeet on ratkaistu 10 vuoden aikajänteellä. Kyläyleiskaavat tarkistetaan, korjataan ja päivitetään noin 10 vuoden kuluttua kyläyleiskaavan voimaantulosta. Lähtökohtaisesti kyläyleiskaavan tavoitteena on toteutuskelpoisen, maaseutumaisen ja eheän kylärakenteen muodostaminen. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti tulee olla kokonaisuuden kannalta kohtuullinen sekä eri maanomistajien kannalta tasapuolisella tavalla ratkaistu. Kaavoitustyön yhteydessä laadittu mitoitus- ja suunnitteluperusteet sisältävät kaavoitukselle asetetut yleiset sekä yksityiskohtaisemmat tavoitteet. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Tavoitteet ranta-alueilla Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Tavoitteet sisämaalla Rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioidaan olemassa olevat tai suunnitteilla olevat vesihuoltoverkostot, kylänraitit, kyläkeskuksen alueet ja muut luontevat rakennuspaikat. Rakennuspaikat sijoitetaan laajat peltoalueet huomioon ottaen peltojen reunaalueille, metsiköihin, teiden varsille tai olemassa olevien talouskeskusten läheisyyteen. Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Kaavalla tuetaan alueen matkailuelinkeinotoimintaa ja maatilojen sivuelinkeinona harjoitettavaa matkailupalvelujen tarjoamista. Uudet rakentamisalueet osoitetaan mahdollisuuksien mukaan tukeutuen jo olemassa olevaan tieverkkoon. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 4.2 Kolkanlahti 32 Ohjausvaikutus Sisämaa Oikeusvaikutteisen kyläyleiskaavan pohjalta Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennuslupia suoraan kyläyleiskaavan perusteella MRL 44 § tarkoittamalla tavalla ns. sisämaa-alueella. Maankäyttö – ja rakennuslain yleiskaavaa koskevat muutokset tulivat voimaan 1.1.2009. Lakimuutoksen myötä rakennusluvat voidaan myöntää suoraan kyläyleiskaavan perusteella 10 vuoden ajan. Määräys rakennusluvan myöntämisestä voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Maanomistajien kannalta lupaprosessi helpottuu, koska suunnittelutarveratkaisuja ei tällöin pääsääntöisesti tarvita enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksenrakentamiseen. Ranta-alueet Kyläyleiskaavan ranta-alueet käsitellään kuten muut Saarijärven vesistöjen rantayleiskaavoitetut vesistöt. Kyläyleiskaavan perusteella Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennusluvan ranta-alueen tavanomaiselle loma- ja asuinrakentamiselle. 4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon kyläyleiskaavaa laadittaessa siten, että edistetään niiden toteutumista. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu vuoden 2009 alkupuolella ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Kyläyleiskaava-aluetta koskevat erityisesti seuraavat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Kaavassa selvitetään Saarijärven keskusta-alueen lähistöllä sijaitsevien kyläalueiden maankäyttö. Kiinnostus asuinrakentamiseen kyläalueilla on lisääntynyt viime vuosien aikana ja maankäytön suunnittelulla edistetään alueiden hallittu maankäyttö. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympräistön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 33 Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen osalta selvitetään mahdollisuus kylien rakenteen kehittämiseen ja keskeisten alueiden täydennysrakentamiseen huomioimalla vesi- ja jätevesihuollon kannalta edullisia alueita. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueelle sijoittuvat luonto- ja kulttuuriympäristöt huomioidaan kaavassa. Olemassa olevien selvitysten ja laadittujen selvitysten perusteella suunnittelussa huomioidaan arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyminen jättämällä arvokkaat alueet rakentamisesta vapaiksi tai ohjaamalla rakentamista kaavamääräyksin. Tärkeät pohjavesialueet on osoitettu kaavassa ja kaavamääräyksissä on annettu määräyksiä vesi- ja jätehuollon järjestämisestä niin ettei synny vesistöjen tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Yleiskaavassa huomioidaan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavojen asettamat maankäyttötavoitteet. Yleiskaava tarkentaa maakuntakaavan asettamia maankäyttötavoitteita perustuen yleiskaavan selvitysaineistoihin ja yksityiskohtaisempaan suunnittelutarkkuuteen. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 34 Selvitysaineisto Luonto- ja maisemaselvitys Lähtökohtaisesti rakentamisalueet sijoitetaan siten, että arvokkaat luonto- ja maisemakohteet jätetään rakentamisesta vapaaksi. Avoimet peltoaukiot pyritään myös säilyttämään rakentamisesta vapaina ja uudet rakennuspaikat sijoitetaan ensisijaisesti peltojen reuna-alueille maaseutumaiseen ilmeen säilyttämiseksi. Luonnonympäristön- ja maiseman erityisarvot turvataan rakennuspaikkojen sijoittelulla sekä kaavamääräyksillä. Kulttuuriympäristö Yleiskaavalla edistetään suunnittelualueella sijaitsevien arvokkaiden kulttuurihistoriallisten ympäristöjen sekä kiinteiden muinaisjäännösten säilymistä. 4.4 Mitoitus Suunnittelualueen mitoitusta tarkastellaan erikseen rannan ja sisämaan osalta. Ranta-alueiden emätilaperusteiseen tarkastelusyvyyteen vaikuttaa mm. se, että kyläyleiskaava-alueet ovat kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta eli aluetta, jonne on muodostunut tai on muodostumassa pääasiassa pysyvää asutusta. Tällöin rantarakennusoikeuksien emätilaperusteinen tarkastelu laaditaan vain rantavyöhykkeelle eli noin 50 – 100 metrin syvyiselle rantaosalle. Mitoitusta on tarkemmin käsitelty mitoitus- ja suunnitteluperusteet raportissa. Ranta-alueet Rakennusoikeuden määrittäminen Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi tilojen rakennusoikeus ranta-alueella määritetään noudattaen emätilaperiaatetta sekä muunnetun rantaviivan periaatetta. Emätilaperiaate tarkoittaa, että selvitetään, millainen kiinteistöjaotus suunnittelualueella on vallinnut rakennuslain voimaantuloajankohtana 1.7.1959. Emätiloja ovat ne tilat, jotka on merkitty kiinteistörekisteriin ennen edellä mainittua ajankohtaa. Kullekin emätilalle määritetään laskennallinen kokonaisrakennusoikeus rakennusyksikköinä perustuen muunnetun rantaviivan pituuteen ja ranta-alueen mitoitusarvoon. Rantaviivan muuntamisessa käytetään Keski-Suomen liiton mallia, jossa huomioidaan kapeikkojen (saaret, salmet, lahdet, niemet, kannakset) vaikutus sekä ranta-alueen rakentamiskelpoisuus. Koska kaava-alue on kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta, suunnittelutarvealueen ranta-alueeksi katsotaan MRL:n mukainen rantavyöhyke, joka on noin 50 -100 metrin syvyinen rannanosa. Kyläyleiskaavan rannat ovat pääsäänöisesti taajaman läheisiä järvirantoja, joissa mitoituslukuna käytetään 6 rakennusyksikköä / muunnettu rantaviivakilometri. Jokirannoilla mitoitusluku on 2 rakennusyksikköä/ luonnollinen rantaviivakilometri. Saarien osalta rakennusoikeuden määrä lasketaan saaren pinta-alaan perustuen. Saarien mitoitusarvo on 1 rakennusyksikkö/3 pinta-alahehtaaria. Alle 2 ha:n saarilla ei ole rakennusoikeutta. Rakennuspaikan osoittamista voidaan harkita kohtuullistamisharkinnan perusteella. Rantavyöhykkeellä sijaitseva loma- tai asuinrakennuspaikka tai maatilantalouskeskuksen alue lasketaan yhtenä rakennusyksikkönä. Rantavyöhykkeen ulkopuolella sijaitsevan maatilan talouskeskuksen tai muun rakennuspaikan ranta- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 35 vyöhykkeellä sijaitseva rantasauna lasketaan yleiskaavassa yhtenä rakennusyksikkönä ja osoitetaan pääasiassa lomarakennuspaikkana. Rannan soveltuvuus rakentamiseen Jos ranta on rakennettavuudeltaan tai ympäristöolosuhteiltaan huonosti rakennettavaa tai rakentamiskelvotonta, sovelletaan ensisijaisesti rakennusoikeuden siirtoa ja toissijaisesti alempaa rakennusoikeuden mitoituslukua. Sisämaa Sisämaan alueilla mitoitusperusteena käytetään rakennusyksikköjä tilan pintaalaa kohti. Jos tilalle ei ole myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksellä rakennusoikeutta maankäyttö- ja rakennuslainmukaisesti 1.1.2000 jälkeen, perusteena on tilan vuoden 2009 pinta-ala. Jos rakennusoikeutta on myönnetty, rakennusyksikköjen määrä vähennetään vuoden 2000 emätilan rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden määrittäminen Koko kaava-alueen sisämaan alueilla tehdään rakennusoikeustarkastelu pintaalaperusteisesti käyttäen ns. mitoituspinta-alaa. Mitoituspinta-alaan vaikuttaa tilan sijainti ja rakennettavuus seuraavasti: 1. Rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohtana huomioidaan vuoden 2009 mukaiset kiinteistörajat ja pinta-alat, paitsi niillä tiloilla, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisuja. 2. Tiloille, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksiä, rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohta on 1.1.2000. 3. Mitoittavaan pinta-alaan ei huomioida ranta-aluetta. 4. Mitoituspinta-aloihin ei huomioida soistuneita alueita. 5. Mitoituspinta-aloihin ei lasketa saaria eikä saarien keskiosia, sillä sinne ei ohjata pysyvää asutusta. 6. Tiloille osoitettavan rakennuspaikkojen määrässä huomioidaan lisäksi luonnonympäristön ja maiseman olosuhteet, tilan sijainti kylärakenteessa sekä suunniteltu vesi- ja viemärilinja. 7. Edellä mainitut suunnitteluperusteet 1-6 huomioiden kuivan maan rakennusoikeus alle puolen hehtaarin tiloilla seuraavasti: Pinta-ala/ m2 2000 m2 < 5000 m2 Rakennusoikeuden maksimiyksikkömäärä 1* *Rakennuspaikka voidaan merkitä vain, mikäli tila sijoittuu edulliselle alueelle ja vesihuoltoverkoston läheisyyteen. Edellä olevat suunnitteluperusteet 1-7 huomioiden kuivan maan rakennusoikeus määräytyy tilojen pinta-alan perusteella seuraavan taulukon mukaisesti (Pintaala tarkoittaa tilan pinta-alaa ja lukumäärä rakennuspaikkojen enimmäismääriä): VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 36 Kuva 22: Uusien asuinrakennuspaikkojen muodostuminen tilan pinta-alan perusteella. 5 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 5.1 Yleisperusteet Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että kaavakartta laaditaan mittakaavassa 1:10 000. Yleiskaavaan keskeisenä tavoitteena on kylämäisen asumisen osoittaminen, mutta samalla kuitenkin maaseutumaisen ilmeen ja asumisviihtyisyyden säilyttäminen. Kylän kehittämistä tukee osalle kyläaluetta rakennettu sekä suunniteltu vesi- ja viemäriverkosto. 5.2 Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen Suunnittelun tavoite on maanomistajien tasapuolinen kohtelu jaettaessa rakennusoikeutta sekä ranta-alueilla että kuivalla maalla. Tasapuolisuudelle lähtökohtana on erillisten suunnittelu- ja mitoitusperiaatteiden laatiminen kyseisille alueille erikseen. Suunnittelun yhteydessä huomioidaan lisäksi maanomistajien esitykset omistamiensa alueiden maankäytöstä. 5.3 Kyläyleiskaavan mitoitus Yleistä Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on lain mukaan osoitettava kyläyleiskaavassa kiinteistökohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että rakennuspaikkojen määrä sidotaan kaavan laadintahetken kiinteistöjakoon siten, että tiedetään täsmällisesti, kuinka monta rakennettua rakennuspaikkaa kullakin kiinteistöllä on ja miten monta uutta rakennuspaikkaa sille voidaan vielä rakentaa. Mitoitus tarkastellaan erikseen sisämaan ja rannan osalta eri laskentaperiaatteita noudattaen. Rakennusoikeuden jakautuminen on esitetty tilakohtaisesti sisämaan osalta sekä emätilakohtaisesti ranta-alueiden osalta. Mikäli maanomistaja ei ole halunnut rakennusoikeutta esitettävän kaavassa, ei sitä ole merkitty kaavakartalle. Mitoituksen mukainen osoittamatta jäänyt rakennusoikeus on kuitenkin kirjattu mitoitustaulukoihin osoittamatta jäävänä rakennusoikeutena. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 37 Ranta-alueen mitoitus Seuraavassa taulukossa on esitetty ranta-alueen rakennuspaikkojen kokonaismäärä sekä keskimääräinen mitoitus. AP/AM RA yht. tod. Rv. muun. Rv. Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat 19 2 11 5 30 7 7,55 km 6,8 km Rannan mitoitus on kaavaluonnoksessa 4,7 ranta-asuntoa / todellinen ranta-km ja 5,2 ranta-asuntoa / muunnettu ranta-km. Sisämaan mitoitus Rakennuspaikkojen lukumäärä ranta-alueen ulkopuolisilla ns. sisämaan alueilla on esitetty alla olevassa taulukossa. AP/AM RA yht. Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat 93 132 4 1 97 133 Kaavalla muodostuu yhteensä 267 rakennuspaikkaa, joista uusia rakennuspaikkoja on 140 ja olemassa olevia 127. 6 MAANKÄYTTÖ Vakituinen asutus Vakituisen asutuksen alueet on kaavassa osoitettu AP-, (erillispientalojen alueena), ja AM- (maatilan talouskeskus) merkinnöillä. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu kulttuuriympäristö, maisema ja luontoarvot huomioiden sopivankokoisiin ryhmiin pääsääntöisesti olevien rakennusten tuntumaan. Uusien rakennuspaikkojen lukumäärä ja sijoittelu perustuu mitoitusperiaatteiden mukaisiin laskelmiin kuin myös suurelta osin kaavatyön aikana saatuun maanomistajapalautteeseen. Tiiviimpää kylämäistä asutusta on muodostunut erityisesti Kolkanlahden- ja Lehtolantien varteen sekä Parkatinniemeen. Maatilojen talouskeskusten alueet sijoittuvat peltoalueiden reunavyöhykkeille. Loma-asutus Kaavaratkaisussa loma-asutus on esitetty RA –merkinnällä (loma-asuntoalue) ja matkailupalvelujen alueena merkinnöillä RM. Ranta-alueet ovat jo entuudestaan melko taajaan rakennettuja, joten uusia lomarakennuspaikkoja on kaavaalueelle osoitettu vähän. Olevia loma-asuntoyksiköitä kaava-alueella on yhteensä 11 ja uusia on osoitettu 4. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 38 Luonnonympäristön ja maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella, rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Matkailualueet Matkailupalvelujen alueena (RM), on osoitettu leirintäalue, Ahvenlampi Camping, Puuhapuisto Veijarin alueet sekä ranta-asemakaavan mukainen Leiriharjun RM –alue. Myös kaupungin omistuksessa oleva RM –alue Ahvenlammen länsipuolella on osoitettu matkailupalvelujen alueena. Virkistys ja veneily Vanha soranottoalue kaava-alueen pohjoisosassa on osoitettu virkistysalueena merkinnällä VU-2, jossa on ulkoilun ohjaamistarvetta. Vanhan soranottoalueen käyttöä on pohdittu mm. harjoitusraviradan osalta, mutta mitään virallisia päätöksiä tai maanomistajan esityksiä ei kohteesta ole tehty. Uimaranta Kolkanlahden pohjukassa on osoitettu uimaranta-alueena merkinnällä VU-4. Uimarannan viereen on merkitty yleinen venevalkama LV-1. Runebergin polku sekä ratsastustallilta pohjoiseen lähtevä ratsastusreitti on merkitty kaavaan ulkoilureittinä. Kolkanlahden alueella kulkee moottorikelkkailureitti, joka on merkitty omalla merkinnällään. Saarijärven keskustan osayleiskaavassa on osoitettu Summassaaren ja Kolkanlahden välinen matkailu- ja virkistysalueiden kehittämisvyöhyke. Määräys: Summassaaren ja Kolkanlahden välistä vyöhykettä kehitetään vyöhykkeenä, jolle matkailun ja vapaa-ajan toimintojen palveluja keskitetään. Liikkumisverkostossa kehitetään erityisesti kevyen liikenteen, ulkoilun ja liikunnan reitistöjä niihin liittyvine tukipalveluineen. Maankäytössä luodaan mahdollisuuksia olemassa olevien matkailu-, virkistys-, liikunta- ja kulttuuripaikkojen kehittämiselle ja uusien toimintojen syntymiselle. Maankäytön ja rakennetun ympäristön suunnittelussa otetaan huomioon luontoarvot ja viherympäristö, rannoilta avautuvat vesistönäkymät ja muut maisemalliset vahvuudet, valtakunnallisesti merkittävä ja muut rakennetut kulttuuriympäristöt sekä muinaisjäännökset ja muu arkeologinen kulttuuriperintö. Kehittämisvyöhyke on luonteeltaan strateginen, elinkeinopoliittinen ja Saarijärven kaupungin myönteistä imagoa vahvistava. Määräys on yhteneväinen Kolkanlahden kyläyleiskaavan kanssa. Kolkanlahden kyläyleiskaavassa on osoitettu laajoja alueita matkailun ja vapaa-ajan toiminnoille. Rantaan on osoitettu laaja venevalkama-alue. Kolkanlahden kyläyleiskaavassa on osoitettu kevyen liikenteen-, ulkoilun- ja liikunnan reitistöjä. Maa ja metsätalousalueet Tavanomaiset rantavyöhykkeen maa- ja metsätalousalueet on osoitettu kaavassa merkinnällä M. Avoimet peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaina peltoalueina merkinnällä MA. Peltoalueiden säilyttäminen avoimina ja viljelyskäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 39 Merkinnällä MY, maa- ja metsätalousvaltainen alue, joilla on erityistä ympäristöarvoa, on osoitettu luontoselvityksen mukaiset metsä- ja vesilakikohteet, mahdolliset em. kohteet sekä muut huomionarvoiset luontokohteet. Kyseisiä kohteita ovat Ahvenlammen harjualue, Runebergin lähde, puro ja lampi, Ahvenlammen pohjoispään suo ja lampi, Peukalopuro, Peukalopuron suisto, Varkauspuro, Eteläinen puro ja Lautapuro. Palvelut Vanhusten palvelukoti ja metsäoppilaitoksen kaksi aluetta on osoitettu kaavassa palvelujen ja hallinnon alueena (P-2). Kyläkoulu on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueena (P-1). Kolkanlahden kappelin alue on osoitettu kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueena (YK). Työpaikka-alue Valtatien ja Puuhapuiston välinen kaupungin omistama alue on osoitettu työpaikka-alueena (TP-3). Suojelu Suojelualueena (S) kaavassa on osoitettu Jokelan suo. Alueen pohjoisosaan sijoittuva suoalue on Maakuntakaavan suojelualue. Kaava-alueelle ei sijoitu muita suojelualueita. Liikenne Valtatie 13 on osoitettu kaavassa valtatie -merkintäviivalla. Valtatieltä lähtevä Kolkanlahden yhdystie sekä Pylkönmäki – Kolkanlahti yhdystie on merkitty kaavaan yhdystienä. Muut kaava-alueen tiet on merkitty pääsyteinä. Kaavaan on merkitty valtatie 13:lle tehdyn toimenpidesuunnitelman mukaisia uusia teitä ja linjauksia. Erillisellä merkinnällä on osoitettu ne liittymät, jotka suunnitelmassa on esitetty kehitettäviksi. Suunnitelma on tehty parantamaan liikenneturvallisuutta. Erityisalueet Ahvenlammen pohjoisrannalla sijaitseva vedenottamo on osoitettu kaavassa yhdyskuntateknisen huollon alueena (ET-1). Valtatien varteen sijoittuva eläinten hautausmaa on osoitettu kaavassa merkinnällä (EH-2) ja varsinainen hautausmaa merkinnällä (EH-1). Moottoriurheilurata leirintäalueen kaakkoispuolella merkinnällä (E-2). 6.1 Muut alueet ja kohdemerkinnät Muinaisjäännökset Alueelle sijoittuu yksi Keski-Suomen museon tiedossa oleva kiinteä muinaisjäännös, Ahvenlammen pyyntikuopat. Muinaisjäännösalue on osoitettu kaavassa muinaismuistoalueena merkinnällä SM. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 40 (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Muinaisjäännösalueen laajuus tulee selvittää museovirastosta ja aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä museovirastoon lausuntoa varten. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja alueet Kaavassa osoitetaan Keski-Suomen museon 1987 – 1988 inventoimat kohteet sekä vuonna 2008 inventoidut rakennuskulttuuriselvityksen mukaiset kohteet sekä uusina kohteina kaavatyönyhteydessä suoritetun inventoinnin (Taskinen, 2008) kohteet Valtakunnallisesti arvokkaana rakennuskulttuurikohteena merkinnällä sr on osoitettu Kolkanniemen pappila. Majalahden ja Peltolantien alue, vanhainkodin alue ja Saarijärven metsäoppilaitoksen alue on osoitettu kyläkuvallisesti arvokkaina kohteina sk. Paikallisesti arvokkaana rakennuskulttuurikohteena tai ympäristönä merkinnällä sr-1 on osoitettu Kolkanlahden koulu, siunauskappeli ja Pajula. Kohteessa suoritettavat korjaus- ja muutostyöt sekä muu täydennysrakentaminen tulee tehdä siten, että kohteen kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. sk aluemerkinnällä on osoitettu RKY93 mukainen Kolkanlahden kulttuurimaisemaalue. Museoviraston RKY 2009 inventoinnin mukaisesti Kolkanniemen pappilan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö on osoitettu kaavassa osa-alueena merkinnällä sk-1. Kaavamerkinnän lisäksi, alueena jossa ympäristö tulee säilyttää (/s) on osoitettu Kolkanlahden siunauskappeli, Kolkanlahden pappilan alue sekä paikallisesti arvokkaita asutushistoriallisesti, maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti hyvin alkuperäisen henkisinä säilyneitä maatilakokonaisuuksia peltoalueineen. Pohjavesialueet Alueen pohjoisosassa oleva ahvenlammen tärkeä I –luokan pohjavesialue on osoitettu kaavassa pohjavesialueena pv –merkinnällä. Alueelle ei saa sijoittaa pohja- tai pintaveden laatua vaarantavia laitoksia tai toimintoja. Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa YSL 7 §:n ja 8 §:n mukaista maaperän eikä pohjaveden pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Alueella on voimassa pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18 §). Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua pohjaveden suojeluun ja maaainestenoton yleissuunnitelmiin. Pohjavesialue on osoitettu kaavassa merkinnällä pv.. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet Luonto- ja maisemaselvityksen mukaiset liito-oravien elinympäristöt on osoitettu merkitty kaavassa osa-alueina kaavamerkinnällä luo-1. Alueella puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisenkannalta riittävä puusto säilytetään. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 41 Metsälain 10 §:n mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt on osoitettu luo-2 alueina. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia metsätaloustoimia, joilla vaarannetaan kohteen suojeluarvojen säilyminen. Vesilain 2 luvun 11 §:n mukaiset arvokkaat pienvedet on osoitettu luo-3 – alueina. Alueella ei saa suorittaa sen luonnonarvoja ja luonnontilaa heikentäviä toimenpiteitä. Ranta-alue Kaava-alueen ranta-alue on merkitty kaavakartalla erillisenä rajauksena. Rajaukseen on liitetty kirjaintunnus ran. Erilliset saunat Rantavyöhykkeellä ei ole erillisiä saunavarauksia; ne sisältyvät RA aluerajauksiin. 6.2 Yleiset määräykset ja suositukset MRL 44 §:n mukaisesti määrätään, että tämän yleiskaavan mukaisen enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella ranta-alueen ulkopuolella AP-, AM- ja RA-alueille. Määräys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan yleiskaavan lainvoimaiseksi tulosta alkaen MRL 44 § tarkoittamalla tavalla. Tämä yleiskaava on laadittu ranta-alueen osalta MRL 72 §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Tätä yleiskaavaa voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena ranta-alueen AM, AP, RA, RP, RM-1 -alueilla sekä talouskeskuksiin liittyvien symbolilla osoitettujen saunojen kohdalla. Ranta-alueelle sijoittuvien RA ja AP alueiden takarajat ovat ohjeelliset ja pihapiirin rakentamista voidaan erityisestä syystä (esim. tulvaherkkyyden takia) laajentaa M-alueelle enintään 100 metrin etäisyydelle rantaviivasta, kuitenkin siten, että RA ja AP alueiden sivurajojen leveyttä noudatetaan. AM –aluerajaukset ovat ohjeelliset. Rakennuspaikan vähimmäiskoko ranta-alueella: Rantaan sijoittuvan uuden vakituisen asunnon rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2. Rantaan sijoittuvan uuden loma-asunnon rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Mutta mikäli kiinteistö voidaan liittää vesihuoltoverkkoon, tulee rakennuspaikan pinta-alan olla vähintään 2000 m2. Uuden muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee rakennuspaikoilla olla vähintään 40 metriä. Rakentamistapa Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että uudis- ja korjausrakentaminen liittyy olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Avoimeen maisemaan tai ranta-alueille rakennettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeus-asemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 42 Uudis-, laajennus- ja korjausrakentaminen on sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläympäristöön ottaen huomioon paikallinen rakentamisen perinne. Ulkomaalausta suunniteltaessa on huomioitava ympäröivä vanha rakennuskanta ja suosittava yhtäläistä tapaa. Jälleenrakennuskauden historialliset rakennuspiirteet tulee turvata korjaushankkeita käynnistettäessä. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä. Rakentamisella ei saa tuhota luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten kauniita yksittäispuita, siirtolohkareita. Rakennuspaikan ranta-alueen kasvillisuus tulee pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa kaataa. Kolkanlahden yleiskaava-alueella Ahvenlammen entisen taimitarhan läheisyydessä maaperän pilaantuneisuus tulee selvittää ja maaperä tarvittaessa puhdistaa/kunnostaa ennen alueen asuinkäyttöön ottamista. Jätehuolto Rakennuspaikkojen vesi-, jätevesi- ja jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia viranomaismääräyksiä ja järjestettävä huolto siten, ettei synny vesistön eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Rantametsät Rantametsien käsittelyssä tulee noudattaa valtakunnallisia Metsäkeskus Tapion ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia. Maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla sovelletaan metsän hoitamisessa ja käyttämisessä metsälakia. Tiestö Tämän yleiskaavan perusteella ei myönnetä liittymälupia yleiselle tielle. Yleiskaavalla osoitetut pääsytiet ovat ohjeellisia. Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulee johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta yleiselle tielle. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulee ensisijaisesti tapahtua samasta liittymästä. Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta. Yleiskaavamääräyksissä ja kaavamerkintöjen selostuksessa rantaviivalla tarkoitetaan maastokatselmuksessa viranomaisen taholta määriteltyä keskimääräistä rantaviivaa. Muilta osin noudatetaan Saarijärven kaupungin voimassa olevaa rakennusjärjestystä. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7.1 Luonnonympäristö 43 Yleiskaavaratkaisulla pyritään siihen, että suunnittelualueen luonto- ja ympäristöarvot eivät vaarannu. Luonnonympäristöön kohdistuvia mahdollisesti haitallisia vaikutuksia on pyritty ehkäisemään jättämällä luontoarvoja sisältävät alueet vapaaksi rakentamisesta ja muusta maankäytöstä. Näin ollen ne säilyvät kaavan toteutuessa ennallaan. Arvokkaat luonnon- ja maisemanosat on kaavassa osoitettu ympäristöarvoja sisältäviksi maa- ja metsätalousalueiksi (MY). Maakuntakaavan mukainen suojelukohde on osoitettu kaavassa suojelualueena merkinnällä (S). Liito-oravan elinympäristöt on merkitty kaavaan luo-1 –merkinnällä. Uuden asutuksen vaikutukset vesistöön ja pohjaveteen jäävät kaavan toteuduttua vähäisiksi noudatettaessa voimassa olevia vesi- ja jätevesihuoltoa koskevia viranomaismääräyksiä ja tavoitetta liittää kaikki uudet rakennuspaikat keskitetyn vesihuollon piiriin. Alueelle osittain sijoittuva Ahvenlammen pohjavesialue on huomioitu kaavassa asianmukaisella merkinnällä sekä aluetta koskevilla kaavamääräyksillä. 7.2 Maisema ja kulttuuriperintö Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on huomioitu kaavassa ja ne tullaan säilyttämään mahdollisuuksien mukaan avoimina ja maatalouskäytössä. Kaavalla halutaan ensisijaisesti turvata arvokkaiden kulttuuriympäristökohteiden ja maiseman säilyminen. Kylien elävöittämisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että alueille voidaan osoittaa nykyistä rakennuskantaa täydentävää rakentamista. Tämä johtaa myös siihen, että merkittäville, toistaiseksi avoimena säilyneille peltoalueille muodostuu uutta rakentamista, joka muuttaa maisemakuvaa ja yhdyskuntarakenteen ominaispiirteitä. Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan ensisijaisesti avoimien alueiden reunoille, mm. metsäisiin saarekkeisiin. Kaavoituksella varaudutaan alueiden maankäyttöön. Pidemmällä tähtäimellä tulee huomioida, että maatalouden ja peltojen viljelyn vähenemisen myötä myös avoimien viljelymaisemien säilyminen saattaa pidemmällä tähtäimellä olla epävarmaa. Tätä myötä myös alueiden käyttö muuhun tarkoitukseen nousee esille. Alueelle sijoittuu kulttuuriympäristöalueita sekä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Kaavahankkeen yhteydessä laaditussa uudessa inventoinnissa on pyritty paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja, sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Kaavassa on osoitettu rakennuksia tai rakennusryhmiä, joiden häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys. Näin kaavalla voidaan säilyttää maisemakuvallisesti keskeisessä asemassa olevia kohteita. Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennuskohteet, muinaismuistot sekä kulttuuriympäristöalueet on osoitettu kaavakartalle suojelumerkinnöin. Kaavan toteutuessa voidaan katsoa alueen maiseman ja kulttuuriperinnön säilyvän paremmin kuin jos kaavaa ei toteutettaisi. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 7.3 Kolkanlahti 44 Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne Kyläyleiskaavoissa osoitetut uudet rakennuspaikat perustuvat tila-kohtaiseen tarkasteluun, missä on huomioitu maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Kaavaalueet on rajattu siten, että kyseisten kylien luontainen ”taajama-alue” on kaavassa mukana. Näiden kylien kehittämisellä ohjataan maaseutualueen asuinrakentamista ko. kylien alueelle ja siten pyritään vähentämään rakentamispainetta kaupungin reuna-alueille. Kaavoitettavaksi valittujen kylien kehittämisellä ohjataan tietoisesti yhdyskuntarakenteen tiivistymistä Saarijärven keskustan lisäksi hallitusti kehittyvien kylien alueella. Kyläalueilla ei ole rakentamispainetta, kun tutkitaan rakennuslupien määrää 10 vuotta taaksepäin. Yleiskaavan katsotaan täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:n mukaiset rakentamispainetta koskevat tavoitteet. Kaavoitettavat alueet sijoittuvat keskustan läheisyyteen tai Uurais-ten tien varrelle ja kyseiset kyläalueet ovat Saarijärven kaupungin elinvoimaisia ja vielä kehittyviä kyläalueita. Saarijärven ydinkeskustan alueella ei ole osoitettavissa vastaavanlaisia maaseutumaisia asuntoalueita. Kolkanlahti, Linna ja Rahkola ovat kyläalueita, jotka sijoittuvat keskustan lähiympäristöön ja ovat siten luontaisia pysyvän asutuksen laajentumissuuntia. Kolkanlahden alueelle sijoittuu toiminnassa oleva ja edelleen kehitettävä matkailupalvelukeskittymä. Tarvaala ja Lannevesi tarjoavat asuinpaikkoja Jyväskylän ja Uuraisten suunnassa työssäkävijöille ja ovat kylinä vetovoimaisia ja kehittyviä alueita. Tarvaalan kyläalueelle sijoittuu merkittävä koulutus- ja oppikeskusalue. Kolkanlahden kyläyleiskaavassa osoitettu uudisrakentaminen pääasiassa täydentää olemassa olevaa rakennettua ympäristöä. Toteutuessaan yleiskaavakaava muuttaa kyläkuvaa taajaan asutummaksi. Asumisviihtyvyys on pyritty kuitenkin turvaamaan muuttamatta alueen luonnetta olennaisesti ja säilyttämällä ympäristölle tyypillinen maaseutumainen miljöö. Suurin osa uudesta rakentamisesta on osoitettu olevan asutuksen yhteyteen. Asutus on tiheintä Kolkanlahden tien varressa, erityisesti koulun ympäristössä. Asutusta on osoitettu mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisesti hajaasutuksen tapaan koko suunnittelualueelle, jolloin vältetään liian tiheiden asutuskeskittymien syntyminen. 7.4 Liikenteelliset vaikutukset Alueella on kattava tieverkosto. Alueen asukasmäärän kasvaessa myös liikennemäärät sekä uusien tieyhteyksien tarve kasvaa. Kaavassa osoitetut kevyenliikenteen yhteystarpeet parantavat merkittävästi erityisesti koululaisten liikenneturvallisuutta. Liikenneturvallisuutta parantamaan on valtatie 13:lle tehty toimenpidesuunnitelma, joka on laadittu Linnankylän itäisimmästä liittymästä Kolkanlahden liittymään saakka. Suunnitelma on otettu huomioon kyläyleiskaavassa ja kaavakartalle on esitetty erillisellä merkinnällä ne liittymät, joiden kehittäminen on suunnitelman mukaan tarpeellista. Kaava-alueelle laaditun melutarkastelun perusteella kaavaan on osoitettu laskennalliset melualueet tarkastelun kohteena olleiden teiden varsille. Paikoitellen melualueet ulottuvat rakentamisalueille mutta rakentamisalueiden laajuus mahdollistaa rakennusten sijoittamisen melualueen ulkopuolelle. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti Kuva 23. Otteet Vt13 kehittämissuunnitelmasta. 45 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 7.5 Kolkanlahti 46 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kolkanlahden kyläalueen kehittämisellä ohjataan maaseutualueen asuinrakentamista ko. kylän alueella ja siten osaltaan pyritään vähentämään rakentamispainetta kaupungin reuna-alueille. Kylän kehittämisellä ohjataan tietoisesti yhdyskuntarakenteen tiivistymistä Saarijärven keskustan lisäksi hallitusti elinvoimaisen kylän alueella. Kaavan avulla pystytään hahmottamaan alueen maankäytön nykytilaa sekä tulevaisuutta. Kolkanlahden alue on Saarijärven taajaman luontainen laajenemissuunta ja asukkaiden määrä alueella on vähitellen kasvanut. Asukasmäärän kasvattamisesta huolimatta peruselinkeinojen, kuten maa- ja metsätalouden säilyminen alueella halutaan turvata. Yleiskaava tukee olemassa olevaa kylärakennetta ja hyödyntää olemassa olevia tai suunniteltuja palveluita ja verkostoja Uusi asutus parantaa jo tehtyjen vesihuoltoinvestointien kannattavuutta. Uusien talouksien liittäminen olevaan verkostoon tuo säästöjä ylläpitokustannuksiin. Asutuksen lisääntyminen lisää samalla perustetta toteuttaa suunnitellut keskitetyn vesi- ja jätevesihuollon ratkaisut. Pitkällä tähtäimellä kaavalla tulee olemaan myös muita myönteisiä vaikutuksia, lisääntyvä asutus tuo kunnalle verotuloja, liittymismaksuja ja välillisiä tuloja. Lisääntyvä asutus vahvistaa alueen nykyisten palvelujen erityisesti kyläkoulun säilymistä sekä uusien muodostumista alueella. Lisäksi joukkoliikenteen kannattavuus kasvaa. Asiointietäisyyksistä Saarijärven keskustaan johtuen kustannukset kohdistuvat pääasiassa yksityiseen tahoon (yksityisautoilu), mutta osittain myös yhteiskuntaan kohdistuvina (ala-asteen koulukyydit, sairaskuljetukset, palotoimi). 7.6 Sosiaaliset vaikutukset Kaavaprosessin aikana on pyritty myönteisiin sosiaalisiin vaikutuksiin toisaalta osallistuvalla, tasapuolisella suunnittelulla ja toisaalta huomioimalla kaavaratkaisussa yksityisten maaomistajien edun lisäksi myös kaikkien yksilöiden rannankäyttötarpeet ja – toiveet. Kyläalueiden kehittymistä vahvistetaan erityisesti pysyvää asutusta tihentämällä, jolloin alueen sosiaalinen verkosto vahvistuu ja yleinen turvallisuus lisääntyy. Ympärivuotisen asutuksen lisäämisestä huolimatta alueen identiteetti ja yhtenäisyys maaseutumaisena ympäristönä kuitenkin säilytetään. Maanomistajia on kohdeltu tasapuolisesti suunnittelun eri vaiheissa. Maanomistajia ja asukkaita on kuultu eri tavoin ja saadut mielipiteet on otettu huomioon. 7.7 Ilmastonmuutos Kaavoitushankeen yhteydessä on arvioitu ilmastonmuutoksen vaikutusta alueen maankäyttöön sekä toisaalta alueen toteutumisen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset saattavat kohdistua alueelle lähinnä tulvina ja vedenpinnan nousuna. Kaava-alueeseen kuuluu joitakin alavampia rantaosuuksia, mutta pääsääntöisesti alueen rannoilla on korkeuseroja vedenpintaan näh- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Kolkanlahti 47 den. Uudet rantarakennuspaikat on sijoitettu Saarijärven hyvin rakentamiseen soveltuville alueille, missä maasto ei ole alavaa. Kaava-alueella ei ole varsinaisia tulvavaara-alueita. Ranta-alueilla vedenpinnan nousun ei katsota olevan suuri ongelma, koska korkeuserot vedenpintaan nähden ovat kohtalaisia. Keski-Suomessa on selvitetty suurimpien järvien osalta suositeltavat alimmat rakentamiskorkeudet. Alimmalla hyväksyttävällä rakentamiskorkeudella tarkoitetaan sitä ylintä korkeutta, jonne vesi voi nousta vahingoittamatta rakenteita. Suunnittelualueeseen rajoittuvista vesistöistä Saarijärvellä suositeltava alin rakentamiskorkeus on 118,8 metriä. Korkeudet on ilmoitettu N 60 –järjestelmässä. Kaavan toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia ilmaston muutokseen on pyritty vähentämään sijoittamalla uudet rakennuspaikat pääasiassa olevan asutuksen yhteyteen tiiviimmiksi rakentamisalueiksi ja olevien tieyhteyksien varteen, jolloin laajemmat, rakentamisesta vapaat alueet säilyvät. Päätiestön varsille osoitetulla asumisella pyritään edistämään myös joukkoliikenteen kannattavuutta. Asiointietäisyyksistä Saarijärven keskustaan johtuen lisääntyvä yksityisautoilu on huomattavin ilmastoon vaikuttava tekijä. Vaikutuksia aiheuttavat myös mm. rakennusten lämmitys sekä verkostojen rakentaminen alueelle. Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan kohtuullisten etäisyyksien päähän verkostosta. Kaavassa myös määrätään, että uudet rakennuspaikat tulee mahdollisuuksien mukaan liittää alueelle rakennetun vesihuollon piiriin. 8 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kyläyleiskaavalla on osoitettu rakentamisalueet. Kaavan toteutuminen rakentamisen osalta tapahtuu rakennuslupamenettelyllä, mikäli hanke noudattaa kyläyleiskaavaa, lukuun ottamatta asemakaavoitettuja alueita. Tarvittaessa lupaasiat voivat edellyttää poikkeamis- tai suunnittelutarveratkaisukäsittelyjä. Yleiskaava-alueella noudatetaan voimassaolevaa rakennusjärjestystä, ellei yleiskaavalla toisin määrätä. Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA EMÄTILATAULUKKO Ranta-alue Tilatiedot Vesistö RN:o Tilan Nimi Rek.pm. 72940800340243 72940800940011 TOIVOLA RINNEPELTO 15.5.2002 26.4.1961 Kantatilan järj.nro Saarijärvi Rantaviivatiedot Muo.til. Rantaviiva 01.07.-59 Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi 72940800940036 72940800940043 72940800940074 72940800940094 72940800940096 72940800940097 KOTIRINNE ORAVANIEMI LIKOLAHTI RANTAPELTO KUUSIMÄKI SUVIRANTA 3.4.1973 1.3.1977 25.6.1985 26.3.1991 31.1.1992 31.1.1992 Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi 1* Saarijärvi 2* Saarijärvi 3* Ahvenlampi Ahvenlampi 4* Ahvenlampi Ahvenlampi Ahvenlampi 5* Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi 6* Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi 7* Saarijärvi Saarijärvi 8* 72940800940098 72940800940113 72940800940114 72940800940115 72940800940124 72940800940125 72940800940126 72940801150001 72940801150002 72940801300006 72940801300007 72940801300008 72940801300010 72940801300011 72940801750000 RANTAMÄKI Kauranhelve Rompakko Kauramäki Rantapolku Päivänpaiste Linnunlaulu Pappilanniemi KOLKANNIEMI KOIVURANTA MÄNTYRANTA AURINKORANTA LÄHDERANTA KALLIONIEMI KOLOKANPOHJA 31.1.1992 29.8.1998 29.8.1998 29.8.1998 7.9.2007 7.9.2007 7.9.2007 20.1.2001 20.1.2001 18.6.1986 18.6.1986 18.6.1986 13.6.1991 13.6.1991 17.9.1986 72940800070674 72940800070074 72940800070335 72940800070810 72940800300080 72940800300193 72940801970003 72940800340090 72940800340091 72940800340192 72940800340193 72940800340193 72940800340219 72940800340161 72940800340162 72940800340163 72940800340210 72940800340234 72940800340235 KOLKANLAHTI 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X 72940800010011 X PUSKALA 26.3.1991 72940800070059 X 72940800070059 X RANTAPURO 22.12.1953 72940800070074 72940800070074 AHVENLAMMEN POHJAVEDENOTTAMO 16.9.1974 72940800070126 X PENTINMETSÄ 2.6.2001 72940800070126 X 72940800070126 X LEIRIHARJU 21.4.1970 72940800300053 X KOLKANLAHTI 10.9.2002 72940800300053 X Samola 21.12.2000 72940800300053 X 72940800300053 X RITONIEMI 4.4.1966 72940800340001 X KAUNOLA 4.4.1966 72940800340001 X RITONIEMI II 4.11.1988 72940800340001 X ALAPARKATTI 4.11.1988 72940800340001 X ALAPARKATTI 4.11.1988 72940800340001 X YLÄNKÖ 9.2.1994 72940800340001 X 72940800340001 X TALVIRANTA 3.11.1982 72940800340002 X PARKATTI 3.11.1982 72940800340002 X RAJAPELTO II 3.11.1982 72940800340002 X PARKATINNIEMI 25.6.1992 72940800340002 X 72940800340002 X Kalliola 12.11.1999 72940800340004 X Kallioranta 12.11.1999 72940800340004 X 72940800340004 X tod.m KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI PUSKALA PUSKALA RANTAPURO RANTAPURO MANNILA MANNILA MANNILA KOLKANLAHTI KOLKANLAHTI KOLKANLAHTI KOLKANLAHTI ALAPARKATTI ALAPARKATTI ALAPARKATTI ALAPARKATTI ALAPARKATTI ALAPARKATTI ALAPARKATTI PARKATINNIEMI PARKATINNIEMI PARKATINNIEMI PARKATINNIEMI PARKATINNIEMI YLÄPARKATTI YLÄPARKATTI YLÄPARKATTI 1 mrv m 0 0 332 79 40 96 83 78 P-ala km ha 0 0 4,304 7,808 332 79 40 96 83 78 155 155 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 297 297 153 153 53 53 52 52 47 47 32 32 658 658 302 302 2457 2457 58 58 58 58 55 55 55 55 50 50 666 442 716 492 520 420 1142 1026 189 189 1851 1635 200 0 0 0 38 0 240 240 340 296 185 185 1003 721 120 120 65 65 25 25 95 95 305 305 46 46 41 41 87 87 Mitoitustiedot yht. 7,992 0,276 0,509 3,218 0,520 0,513 0 0 0 0 0 0 0 0 Mitoitus arvo Olevat rak lukum ao 6 0,0 6 0,0 6 2,0 6 0,5 6 0,2 6 0,6 6 0,5 6 Huom! ra 0 0 jää 0 0 uusia 0,0 0,0 myös kantatilaa 729-408-34-24 tien takana 2,0 Yksi uusi RA oikeus jää osoittamatta kaavakartalle. Tila on osittain Saarijärven reitin royk puolella ja tilan kokonaisrakennusoikeus tarkistetaan rantaosayleiskaavaa tarkistettaessa. 0,5 0 0 1 0 0 1 0 1 0 0 0 0 1,859 6 0,9 0,778 6 0,0 1,899 6 0,0 4,528 6 0,0 0,573 6 0,0 0,513 6 0,0 0,576 6 0,0 2,567 6 1,8 12,582 6 0,9 0,359 6 0,3 0,275 6 0,3 0,286 6 0,3 0,279 6 0,2 11,689 6 3,9 0,769 6 1,8 64,672 138 14,7 0,411 6 0,3 0,411 6 0,3 0,136 6 0,3 0,136 6 0,3 0,239 6 0,3 20,833 6 2,7 21,072 12 3,0 15,065 6 2,5 56,713 6 6,2 7,253 6 1,1 79,031 9,8 0,170 6 0,0 0,153 6 0,0 0,059 6 0,0 5,338 6 1,4 5,338 6 1,8 4,501 6 1,1 15,559 4,3 0,502 6 0,7 0,630 6 0,4 0,239 6 0,2 1,799 6 0,6 3,170 1,8 0,538 6 0,3 0,626 6 0,2 1,164 0,5 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 1 1 0 1 0 7 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 1 0 1 0 0 1 0 0 0 1 -0,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,8 0 0,9 0 -0,7 0 -0,7 0 -0,7 0 0,2 0 2,9 0 1,8 2 5,7 0 0,3 0 0,3 0 0,3 0 0,3 0 0,3 0 2,7 0 3,0 0 2,5 0 6,2 0 1,1 0 9,8 1 -1,0 0 -1,0 1 -1,0 1 0,4 0 1,8 0 1,1 3 0,3 1 -0,3 0 -0,6 0 0,2 1 -0,4 2 -1,2 0 0,3 0 0,2 0 0,5 1 -0,5 -0,8 0,6 0,5 1 -0,5 tien takana! tien takana! tien takana! 1 1 1 muod. rakennuspaikaksi uimaranta ja virkistysalue 5 Emätilan ro, ei voida osoittaa, tie lähellä Emätilan ro, ei voida osoittaa, tie lähellä Vedenottamo Ranta-asemakaava ASEMAKAAVA leirintäalue julkisia rakennuksia kapeikko, alle 50 m kapeikko, alle 50 m tal.kesk. rv:n ulkop. Sauna>RA kaksi erillista palstaa Saarijärvellä 1 1 LIITE Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA EMÄTILATAULUKKO Ranta-alue Tilatiedot Vesistö RN:o Tilan Nimi Rek.pm. 72940800340243 72940800340097 72940800340211 72940800340224 TOIVOLA HARJULANRANTA RANTAPURO KUKKULA 15.5.2002 17.8.1966 7.10.1992 3.5.1995 Kantatilan järj.nro Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi 9* Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi 10* Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi 11* Saarijärvi Saarijärvi Saarijärvi 12* Rantaviivatiedot Muo.til. 01.07.-59 72940800340206 72940800950002 72940800960001 72940800960003 72940800960005 72940800960007 72940800960009 72940800960015 72940800960017 72940800960021 JOKELA LÄHTEENOJA VAPPULA RAJAOJA RANTAMAJA PAJULAHTI KESÄLAHTI Tomula I TOMULA Hiekkalahti 6.4.1992 22.5.1967 6.4.1967 6.3.1985 17.2.1986 16.10.1987 16.10.1987 7.3.2000 7.3.2000 24.11.2005 72940800340064 72940800340065 72940800340066 72940800340067 72940800340068 72940800340079 72940800340083 72940800340135 RANTALA LEPONIEMI KAUTONRANTA ARVILA SAUNARANTA HARJULA PELLONPÄÄ HIEKKARANTA 8.9.1960 8.9.1960 8.9.1960 8.9.1960 8.9.1960 22.10.1964 22.10.1964 7.8.1974 72940800340131 72940800340186 72940800340197 AHORANTA KOLKANRANTA KOLKANLAHTI 12.2.1974 20.11.1986 25.7.1989 729-408-878-33 KOLKANLAHTI 72940800010011 X 72940800340009 X 72940800340009 X 72940800340009 X 72940800340009 X 72940800340011 X 72940800340011 X 72940800340011 X 72940800340011 X 72940800340011 X 72940800340011 X 72940800340011 X 72940800340011 X 72940800340011 X 72940800340011 X 72940800340011 X 72940800340041 X 72940800340041 X 72940800340041 X 72940800340041 X 72940800340041 X 72940800340041 X 72940800340041 X 72940800340041 X 72940800340041 X 72940800340055 X 72940800340055 X 72940800340055 X 72940800340055 X tod.m KOLKANNIEMI KUKKULA KUKKULA KUKKULA KUKKULA JOKELA JOKELA JOKELA JOKELA JOKELA JOKELA JOKELA JOKELA JOKELA JOKELA JOKELA PELLONPÄÄ PELLONPÄÄ PELLONPÄÄ PELLONPÄÄ PELLONPÄÄ PELLONPÄÄ PELLONPÄÄ PELLONPÄÄ PELLONPÄÄ KOLKANLAHTI KOLKANLAHTI KOLKANLAHTI KOLKANLAHTI Mitoitustiedot Rantaviiva yht. P-ala mrv m km ha 0 0 36 36 84 84 0 120 120 23 23 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 57 57 0 0 74 74 154 154 40 40 22 22 22 22 33 33 58 58 59 59 7 7 51 51 292 292 43 43 40 40 298 298 381 381 7479 6757 0 0 0 0 0 4,304 0,189 0,521 3,017 3,727 0,086 8,203 0,364 2,247 0,299 0,228 0,218 0,416 1,032 0,641 13,734 0,560 0,244 0,327 0,256 0,243 1,474 1,704 0,664 5,472 0,202 0,301 6,278 6,781 214,929 Olevat rak Mitoitus arvo lukum ao 6 0,0 6 0,2 6 0,5 6 0,0 0,7 6 0,1 6 0,0 6 0,0 6 0,0 6 0,0 6 0,0 6 0,0 6 0,3 6 0,0 6 0,4 0,9 6 0,2 6 0,1 6 0,1 6 0,2 6 0,3 6 0,4 6 0,0 6 0,3 1,8 6 0,3 6 0,2 6 1,8 2,3 41 ra 0 0 1 0 1 0 0 0 0 1 0 0 1 1 3 1 1 1 1 0 0 0 1 5 0 1 0 1 19 Huom! jää 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 0 0 2 1 0 1 2 11 uusia 0,0 myös kantatilaa 729-408-34-24 0,2 -0,5 0,0 -0,3 0,1 0,0 0,0 0,0 -1,0 0,0 0,0 -0,7 0,0 -0,6 -2,1 -0,8 -0,9 -0,9 -0,8 -0,7 -0,6 0,0 -0,7 -5,2 -0,7 -0,8 0,8 -0,7 11 6 1 HIEKANOTTO- JA VENEV.PAIKKA 2 Ehdotuksen jälkeen lisätty tila taulukkoon ja yksi rakennuspaikka LIITE Linjamäki Lähteenmäki Takapelto Metsästysmaja Joutenmäki SAARIJÄRVI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Alapelto Pe uk a lo pu ro EMÄTILASELVITYS KOLKANLAHTI 8:48 13.3.2015 Yht. 878:4 1684 Ratula 1 Lamminmaja 8:48 6:4 7:810 Rajapuro 7:691 4* 7:335 Vedenottamo 0:13 6:5 Raja puro 30:193 5* 0:13 Yht. 878:4 34:179 Yht. 876:5 34:179 30:62 Urh. 53:7 30:18 34:158 5* 30:80 53:6 34:159 Leirintäalue 0:13 34:144 34:217 Yht. 876:5 Yht. 878:47 34:216 34:215 Jaakkola Haapala 10* 34:206 34:153 Yht. 876:5 197:3 5* Turpeela 0:13 197:3 5* Moottorirata 30:39 Amm.oppil. 197:4 30:116 1:6841 30:99 34:127 30:193 34:125 34:167 198:1 0:13 34:247 34:246 34:232 Taimitarha Kappeli 34:173 34:231 34:213 34:233 34:104 34:214 30:185 uro Lautap 34:190 34:12 34:244 34:218 1 84 16 34:113 34:88 30:149 34:89 6* 34:193 34:53 30:184 34:218 34:147 34:54 34:196 30:72 0:13 34:193 Niittylä 95:1 Vesieläinpuisto 30:123 30:179 30:180 13 Lähteenoja 94:108 Uutela 95:2 0:13 94:87 94:115 10* Kauramäki 94:10 5* 30:133 96:19 96:3 30:115 Museo 30:193 94:114 30:114 96:20 23 168 96:17 96:1 30:24 94:94 96:18 Vanhainkoti 30:144 96:12 94:113 1* 30:168 30:113 96:7 96:13 30:159 34:206 96:5 175:0 Yht. 876:4 Yht. 876:4 96:21 96:14 10* 30:166 96:17 96:9 94:10 Yht. 876:4 Rinnepelto 1:361 13 94:11 30:124 Koulu Kolkanlahti 96:15 Yht. 876:4 34:186 Uimar. 30:54 30:193 30:74 16 1:361 Yht. 876:4 Yht. 876:4 Pajula 34:197 34:224 9* 84 34:223 1 30:71 34:240 34:99 34:8 34:98 12* 34:245 34:222 94:94 34:208 34:131 Koivulehto Lintulahti Mattila 34:136 1* Yht. 876:4 Rantamäki 94:98 Yht. 876:4 94:15 34:193 Yht. 876:4 94:43 34:208 34:199 34:69 34:224 9* 34:70 6* Yht. 876:4 Yht. 876:4 34:176 34:81 34:211 Yht. 876:4 34:205 34:79 34:36 Yht. 878:33 34:47 34:180 34:83 ro 23 34:165 8:2 Yht. 876:4 168 94:8 us pu Yht. 876:4 1:6823 34:198 34:106 Va rk a 34:170 34:97 Yht. 876:4 34:68 34:204 11* 34:83 34:93 7:805 7:510 34:66 Mäkelä 94:124 Männikkö 94:96 Yht. 876:4 Yht. 876:4 34:65 34:176 34:67 94:8 34:45 34:135 34:175 34:117 34:64 94:74 34:235 34:204 34:236 34:116 Yht. 876:4 34:234 Yht. 876:4 34:160 7:142 7:274 7:82 7:273 7* Parkatinniemi 130:11 7:543 8:46 8:39 7:673 Yht. 876:4 34:219 34:162 Yht. 876:4 6* 130:11 1* Yht. 876:4 34:161 Yht. 876:4 Häkkilänmäki 7:339 Yht. 876:4 Yht. 878:32 Ala-Parkatti 7:674 Yht. 876:4 34:193 7:674 115:2 Kotirinne Kallioniemi Yht. 876:4 Yht. 876:4 Yht.876:4 878:36 Yht. 7:74 7:74 1:6839 7:779 3* 7:339 7:779 7:779 Yht. 876:5 Yht. 876:4 34:192 Yht. 876:4 Yht. 876:4 7:111 2* Yht. 876:4 94:36 2* Yht. 876:5 34:91 Yht. 876:4 Yht. 876:4 Lintuniemi 7:610 7:611 162:0 34:210 Yht. 876:4 Yht. 876:4 Yht. 876:4 7:805 162:1 34:160 34:241 130:8 7:510 7:276 7:609 34:242 130:10 7:666 7:608 7:135 34:119 34:163 3:366 7:667 7:782 34:145 130:7 7:464 8:46 34:115 130:6 34:243 7:838 8:46 34:236 Yht. 876:4 8* Mulikka 8:46 Majalahti 94:97 94:126 7:331 7:805 Yht. 876:4 94:125 94:98 34:48 0:13 7:73 Yht. 876:5 Yht. 876:4 34:90 Yht. 876:4 Yht. 876:4 Yht. 876:4 Yht. 876:4 Yht. 876:4 115:1 Yht. 876:4 Koivuranta 16 83 9 Elosaari Pakkala Pakkalanniemi Metsola Koiralamp Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA Teksti 72940200010395 72940200010395 72940200030375 72940800070082 72940800070135 72940800070142 72940800070273 72940800070274 72940800070276 72940800070331 72940800070464 72940800070608 72940800070609 72940800070610 72940800070611 72940800070666 72940800070667 72940800070673 72940800070674 72940800070691 72940800070779 72940800070782 72940800070805 72940800070805 72940800070810 72940800070838 72940800080002 72940800080039 72940800080046 72940800080048 72940800300018 72940800300201 72940800300039 72940800300054 72940800300062 72940800300071 72940800300072 72940800300074 72940800300080 72940800300099 72940800300113 72940800300114 72940800300204 72940800300116 72940800300123 72940800300124 72940800300133 Rek_nro 1-395 1-395 3-375 7-82 7-135 7-142 7-273 7-274 7-276 7-331 7-464 7-608 7-609 7-610 7-611 7-666 7-667 7-673 7-674 7-691 7-779 7-782 7-805 7-805 7-810 7-838 8-2 8-39 8-46 8-48 30-18 30-201 30-39 30-54 30-62 30-71 30-72 30-74 30-80 30-99 30-113 30-114 30-204 30-116 30-123 30-124 30-133 SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Tilan_nimi Rek_pvm pinta_ala Rak. Oik Muhola 21.4.1999 2,08 2 Muhola 21.4.1999 2,95 2 KUORERANTA 19.1.2002 2,39 2 KOTIPELTO 17.9.1955 0,21 MAJAPELTO 10.8.1960 0,17 SILLANKORVA 27.2.1961 0,24 MASALIN 10.3.1972 1,15 2 TOIVOLA 10.3.1972 0,97 1 RAUHALA 10.3.1972 3,91 2 PELTOLA 3.7.1974 2,15 2 KOIVULA 7.9.1981 0,21 RIIHIPELTO 20.6.1989 0,21 MAJAPALA 20.6.1989 0,05 VÄLIPELTO 20.6.1989 0,22 LISÄPELTO 20.6.1989 0,02 KOIVUKUNNAS 19.2.1991 0,50 1 KOIVIKKO 19.2.1991 1,50 2 PUSKARINNE 26.3.1991 1,21 2 PUSKALA 26.3.1991 11,41 4 KYLMÄPURO 28.10.1991 7,94 3 KALLIONIEMI 29.1.1996 0,00 MAJAPURO 21.5.1996 0,59 1 MAJALAHTI 10.6.2000 0,51 1 MAJALAHTI 10.6.2000 3,33 2 PENTINMETSÄ 2.6.2001 15,25 5 Majalahti I 21.5.2003 0,77 1 PIKKULA 17.5.1929 0,16 LIPETTI 2.8.1989 0,27 KARHILA 14.7.1993 0,92 1 MIILUAHO 1.2.1995 0,01 UUTELA 26.4.1937 0,99 1 KOLKANLAHDEN KAUPPA 6.4.1948 0,20 KOLKANKANGAS 20.8.1956 1,89 2 KOLKANLAHDEN AUTOMAATTIKESK.3.2.1960 0,06 KOTILAMPI 22.8.1963 0,03 TIENSUU 25.11.1965 0,23 KUJALA 25.11.1965 0,23 PELTOKANGAS 25.11.1965 1,96 2 LEIRIHARJU 21.4.1970 15,07 5 KOTIMÄKI 3.9.1975 0,25 PÄIVÄRINNE 8.9.1977 0,20 TIENSUU 8.9.1977 0,20 VEHMAA 8.9.1977 0,20 MÄNNISTÖ 8.9.1977 0,20 KAPPELIMÄKI 22.11.1979 0,32 PUROLEHTO 22.11.1979 0,40 PUROMÄKI 30.8.1983 0,25 1 A_oleva 0 0 0 1 1 1 1 1 0 1 1 0 0 1 0 1 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 0 1 1 1 0 0 1 1 0 1 1 1 1 1 1 0 1 1 Ra_oleva 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 KOLKANLAHTI Uusia 0 2 2 0 0 0 1 0 1 1 0 1 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Jää 2 1 4 Huom. MY, MA 4 rp. jää osoittamatta kaavassa. soranottoalue 2 koostuu kahdesta tilasta, rp yht koostuu kahdesta tilasta, rp yht asemakaava 1 Tien varsi ei liittymää RANTA-ASEMAKAAVA, julkisia rakennuksia Vesieläinpuisto LIITE SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940800300144 72940800300149 72940800300159 72940800300166 72940800300168 72940800300179 72940800300180 72940800300184 72940800300185 72940800300193 72940800300193 72940800300193 72940800340008 72940800340012 72940800340036 72940800340045 72940800340047 72940800340048 72940800340255 72940800340053 72940800340054 72940800340069 72940800340070 72940800340079 72940800340081 72940800340083 72940800340083 72940800340088 72940800340089 72940800340093 72940800340098 72940800340099 72940800340104 72940800340106 72940800340113 72940800340115 72940800340116 72940800340117 72940800340119 72940800340125 72940800340127 72940800340136 72940800340144 72940800340145 72940800340147 72940800340254 72940800340253 72940800340251 30-144 30-149 30-159 30-166 30-168 30-179 30-180 30-184 30-185 30-193 30-193 30-193 34-8 34-12 34-36 34-45 34-47 34-48 34-255 34-53 34-54 34-69 34-70 34-79 34-81 34-83 34-83 34-88 34-89 34-93 34-98 34-99 34-104 34-106 34-113 34-115 34-116 34-117 34-119 34-125 34-127 34-136 34-144 34-145 34-147 34-254 34-253 34-251 PURORINNE PEUKALOPOTTI MUKSULA KIVIPELTO LEHTORINNE PUUTARHA LAUTARANTA MÄNNIKKÖ MATKANPÄÄ KOLKANLAHTI KOLKANLAHTI KOLKANLAHTI NASKALA SOPO JATTALA ETELÄRINNE KALLIOAHO MULIKKA MÄNTYMEHTÄ HIEKKARINNE KANERVALA TATTARI AHJOLA HARJULA PUTKIPELTO PELLONPÄÄ PELLONPÄÄ HIETAKENTTÄ MÄNTYKENTTÄ MINKKILÄ ORALA PÄIVÄRINNE YLÄLEHTO KUJANSUU METSÄLÄ TIEMAA KOTIAHO PAJAPELTO RAJAPELTO KOIVULEHTO LUKKARINLEHTO KOTIHARJU HAAPALA KOIVURINNE KOIVULA MÄNNIKKÖ MÄNTYKULMA KOIVIKKO 30.5.1986 8.10.1987 3.6.1988 20.4.1989 15.1.1990 24.2.1993 24.2.1993 3.1.1995 3.1.1995 10.9.2002 10.9.2002 10.9.2002 10.10.1927 10.10.1927 10.10.1927 9.10.1940 9.10.1940 9.10.1940 13.1.2015 19.9.1955 19.9.1955 8.9.1960 8.9.1960 22.10.1964 22.10.1964 22.10.1964 22.10.1964 14.6.1965 14.6.1965 22.7.1966 17.8.1966 17.8.1966 14.11.1966 7.11.1967 12.5.1969 19.2.1970 19.2.1970 19.2.1970 6.4.1970 15.12.1970 3.12.1971 7.8.1974 8.7.1977 19.4.1978 19.2.1980 26.2.2014 26.2.2014 13.7.2011 0,22 5,75 0,20 0,17 0,21 0,65 0,54 0,45 14,01 52,26 0,18 28,49 0,56 1,15 0,15 1,20 0,17 0,44 8,16 0,46 0,25 0,22 0,27 0,65 0,20 0,21 1,29 0,34 0,44 0,29 0,20 0,22 0,92 0,23 0,14 0,00 0,21 0,50 0,30 0,56 0,23 0,33 0,78 0,52 0,36 1,44 1,65 1,55 1 0 1 1 1 0 1 1 0 2 0 0 1 0 0 1 0 0 0 1 1 1 1 1 1 0 0 1 1 1 1 1 0 0 1 0 1 0 1 0 1 1 1 1 1 0 0 0 2 1 1 5 10 8 1 2 2 0 4 1 2 1 1 1 1 1 0 1 1 1 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 KOLKANLAHTI 0 0 0 0 0 1 0 0 5 11 0 5 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 1 1 1 kapea tila, purosuisto kappelin aidattu alue vähennetty Kaupungin. vanhainkoti, koulu, vesieläinpuisto Kaupungin.Leirintäalue, väh RM VU ja pv 2 peltoa 1 sähkölinja, pelto 4 Lohkottu tilasta Mulikka P-2 merkintä 1 peltoa LIITE SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940800340153 72940800340158 72940800340159 72940800340160 34-153 34-158 34-159 34-160 LISÄMETSÄ PURONKULMA METSÄPURO YLÄNKÖ II 13.4.1981 11.6.1981 11.6.1981 3.11.1982 1,73 0,19 0,75 0,08 2 72940800340160 72940800340165 72940800340167 72940800340170 72940800340173 72940800340175 72940800340176 72940800340176 72940800340180 72940800340190 72940800340193 72940800340193 72940800340193 72940800340196 72940800340197 72940800340198 72940800340199 72940800340204 72940800340204 72940800340205 72940800340206 72940800340208 72940800340208 72940800340210 72940800340213 72940800340214 72940800340215 72940800340216 72940800340217 72940800340218 72940800340218 34-160 34-165 34-167 34-170 34-173 34-175 34-176 34-176 34-180 34-190 34-193 34-193 34-193 34-196 34-197 34-198 34-199 34-204 34-204 34-205 34-206 34-208 34-208 34-210 34-213 34-214 34-215 34-216 34-217 34-218 34-218 YLÄNKÖ II KIVIHAKA TUOMILEHTO PAJULA KOTILEHTO LEPOLA MATTILA MATTILA LISÄMATTILA SIIRTOLA ALAPARKATTI ALAPARKATTI ALAPARKATTI KUJANSUU KOLKANLAHTI KUUSIKKO MÄNNIKKÖ OSAKULMALA OSAKULMALA KULMALA JOKELA MÄKELÄ MÄKELÄ PARKATINNIEMI KOIVULEHTO HAAPALEHTO LÄHTEELÄ KOIVUJÄRVI JAAKKOLA KOLKANPALA I KOLKANPALA I 3.11.1982 26.5.1983 24.8.1983 21.9.1983 12.3.1984 19.7.1984 19.7.1984 19.7.1984 26.4.1985 15.7.1987 4.11.1988 4.11.1988 4.11.1988 25.7.1989 25.7.1989 1.2.1990 1.2.1990 7.4.1992 7.4.1992 7.4.1992 6.4.1992 19.5.1992 19.5.1992 25.6.1992 30.4.1993 30.4.1993 26.1.1994 26.1.1994 26.1.1994 9.2.1994 9.2.1994 2,44 0,36 0,27 0,51 0,36 0,49 6,34 1,26 0,05 1,19 0,96 0,88 0,32 0,38 4,51 2,79 1,62 2,85 1,11 0,27 0,44 1,78 0,50 0,72 0,33 0,32 0,78 0,23 0,93 0,22 0,14 2 9.2.1994 3.5.1995 3.5.1995 2,89 0,21 0,42 3.5.1995 3.5.1995 29.8.1998 29.8.1998 29.8.1998 12.11.1999 12.11.1999 1,26 1,75 0,21 0,50 0,78 0,53 0,50 72940800340219 34-219 72940800340222 34-222 72940800340223 34-223 YLÄNKÖ ELOPELTO KOTIMÄKI 72940800340224 72940800340224 72940800340231 72940800340232 72940800340233 72940800340236 72940800340236 KUKKULA KUKKULA Taunola Lukkarinpuu Lukkarinpelto YLÄPARKATTI YLÄPARKATTI 34-224 34-224 34-231 34-232 34-233 34-236 34-236 KOLKANLAHTI 0 0 1 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 1 1 1 1 1 1 0 0 1 0 0 1 0 1 0 1 0 0 1 0 0 0 1 1 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 0 0 2 2 0 1 0 1 0 0 2 2 0 0 2 0 0 2 0 0 0 0 0 0 1 0 0 2 1 0 1 0 0 0 2 1 0 2 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 1 1 1 1 0 1 1 3 2 1 1 1 3 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 3 0 suo, holppokulkuinen metsää kasvava, mak teollinen rakennus Toinen uusi ro osoitettu kaavakartalla tilalla 34:219 kapea tila 1 2 0 peltoa - suo, maakuntak S 1 sähkölinja rakennus ranta-alueen ulkopuolella stratakaisu 1.1.2000 jälkeen Kaavakartalla näkyvä toinen uusi ro siirretty tilalta Ylänkö 34:160 Ro siirretty tilalta 34:224 koostuu kahdesta tilasta rp yht (yksi ro siirretty tilalle 34:222) koostuu kahdesta tilasta rp yht 1 peltoa LIITE SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940800340240 72940800340241 72940800340242 72940800340250 72940800340244 72940800340245 72940800340246 72940800340247 72940800530006 72940800530007 72940800940008 72940800940008 72940800940010 72940800940011 72940800940015 72940800940036 72940800940138 72940800940087 72940800940094 72940800940094 72940800940098 72940800940098 72940800940108 72940800940113 72940800940114 72940800940115 72940800940124 72940800940125 72940800940126 72940800950001 72940800950002 72940800960001 72940800960003 72940800960007 72940800960009 72940800960012 72940800960013 72940800960014 72940800960017 72940800960017 72940800960018 72940800960019 72940800960020 72940801150001 72940801150002 72940801150002 72940801300011 72940801300011 34-240 34-241 34-242 34-250 34-244 34-245 34-246 34-247 53-6 53-7 94-8 94-8 94-10 94-11 94-15 94-36 94-138 94-87 94-94 94-94 94-98 94-98 94-108 94-113 94-114 94-115 94-124 94-125 94-126 95-1 95-2 96-1 96-3 96-7 96-9 96-12 96-13 96-14 96-17 96-17 96-18 96-19 96-20 115-1 115-2 115-2 130-11 130-11 Naskalanpelto TAMMELA VÄLIPARKATTI ISÄNMAA TAIMILEHTO Heponiitty Ukonrinne Mäntyrinne KUURAPURO LISÄ-UUTELA KOIVULEHTO KOIVULEHTO UUTELA RINNEPELTO KOIVUKYNNÄS KOTIRINNE ARVOLA ULLANLINNA RANTAPELTO RANTAPELTO RANTAMÄKI RANTAMÄKI NIITTYLÄ Kauranhelve Rompakko Kauramäki Rantapolku Päivänpaiste Linnunlaulu SIMOLA LÄHTEENOJA VAPPULA RAJAOJA PAJULAHTI KESÄLAHTI TUULELA HIEKKAPELTO LAHTELA TOMULA TOMULA Lahtelanpelto Tomulanpelto Marjapelto Pappilanniemi KOLKANNIEMI KOLKANNIEMI KALLIONIEMI KALLIONIEMI 16.10.2001 7.11.2001 7.11.2001 18.12.2009 17.1.2003 3.10.2003 1.9.2005 1.9.2005 3.9.1975 3.9.1975 26.4.1961 26.4.1961 26.4.1961 26.4.1961 7.10.1964 3.4.1973 4.3.2015 23.5.1990 26.3.1991 26.3.1991 31.1.1992 31.1.1992 28.9.1995 29.8.1998 29.8.1998 29.8.1998 7.9.2007 7.9.2007 7.9.2007 22.5.1967 22.5.1967 6.4.1967 6.3.1985 16.10.1987 16.10.1987 20.9.1989 20.9.1989 20.9.1989 7.3.2000 7.3.2000 8.5.2002 8.5.2002 8.5.2002 20.1.2001 20.1.2001 20.1.2001 13.6.1991 13.6.1991 0,50 0,15 0,78 3,80 13,27 1,42 0,49 0,55 0,69 0,47 12,60 2,78 10,61 7,81 0,42 5,08 2,31 0,22 3,15 1,95 2,35 0,54 8,15 0,78 1,90 4,53 0,57 0,51 0,58 1,45 8,20 0,36 2,25 0,23 0,22 0,25 0,07 0,20 0,88 0,16 0,47 1,23 0,85 0,34 9,26 0,29 0,15 5,92 1 0 1 1 0 0 0 1 1 0 0 1 0 1 1 1 0 1 1 0 0 0 1 1 0 0 1 1 0 0 1 1 1 0 0 0 1 0 1 0 0 0 0 0 1 0 0 0 1 1 2 5 2 1 1 5 2 4 3 3 2 2 2 1 4 1 2 3 1 1 1 2 4 2 1 1 2 1 4 3 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 KOLKANLAHTI 1 0 0 2 5 2 0 0 1 0 4 2 3 2 0 2 0 0 2 2 2 0 0 1 2 2 0 1 1 1 3 0 2 1 1 0 0 0 1 0 1 2 1 0 4 4 0 2 5 peltoa 3 peltoa stratakaisu 1.1.2000 jälkeen Kyläkeskuksen aluetta LIITE SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940801620000 72940801620001 72940801970003 72940801970003 72940801980001 72940808780004 72940808780004 72940808780032 72940808780033 72940808780047 72989500000013 72989500000013 72989500000013 72989500000013 72989500000013 72989500000013 72989500016823 72989500016841 72989600060004 72989600060005 162-0 162-1 197-3 197-3 198-1 878-4 878-4 878-32 878-33 878-47 0-13 0-13 0-13 0-13 0-13 0-13 1-6823 1-6841 6-4 6-5 PUSKAPELTO Römpsänperä Samola Samola TAIMITARHANMAA SORANOTTOPALSTAT SORANOTTOPALSTAT MUDANOTTOPAIKKA HIEKANOTTO-JA VENEV.PAIKKA HIEKANOTTOPAIKKA VALTATIE 13 VALTATIE 13 VALTATIE 13 VALTATIE 13 VALTATIE 13 VALTATIE 13 Pylkönmäki-Kolkanlahti yhdystie Kolkanlahti yhdystie LIITÄNNÄISALUE LIITÄNNÄISALUE 20.12.1984 19.12.2002 21.12.2000 21.12.2000 17.1.2003 17.9.1985 17.9.1985 11.7.1990 11.7.1990 9.8.1990 25.4.1991 25.4.1991 25.4.1991 25.4.1991 25.4.1991 25.4.1991 5.12.1998 11.11.1998 15.9.1994 15.9.1994 0,27 0,24 7,25 6,39 6,77 0,38 0,96 0,65 1,08 0,15 1,14 0,03 0,21 0,64 0,01 2,27 3,47 4,94 0,21 0,21 yht. 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 93 3 3 3 1 1 2 5 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 KOLKANLAHTI 0 0 0 0 3 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 133 asuinrakennuksia ja julkisia rakennuksia rakennuksia 1 1 soranottoalue yhteinen alue, suo, helppokulkuinen metsää kasvava yhteinen alue 33 LIITE
© Copyright 2024