1. No category

LUONNONSUOJELUALUE JULMAT LAMMIT JA RUNEBERGIN POLKU
Runebergin polku kiertää Kolkanlahden vaihtelevassa maastossa ja päättyy kierrokseen kolmen lammen ympäristössä Julmilla lammilla.
Nuotiokatos ja polttopuuvaja taukopaikalla kolmannen lammen maisemissa (kierros merkitty karttaan roosanvärisellä viivalla).
Taukopaikka
Valtatie 13 Kokkolaan,
Kokkolantie 886
Maastoratsastusreittiä
Kolkanlahdentien länsipuolella osin puskittunut
Infopiste/P-alue
Julmat lammit
Vihreällä viivalla merkitty
Julmille lammille johtava Runebergin polun osa.
Etäisyydet taukopaikalle:
Infopiste/P-alue 1,5 km
Ahvenlampi Camping 3,5 km
Kalastajakylä 5,1 km
Säätyläiskotimuseo 6 km
Ratsastusreitti,
soveltuu myös
kävelyyn
Runebergin
lähde
Riistapolku / POKE / Metsäkoulu
Kalastajakylä, Puuhapuisto Veijari
Ahvenlampi Camping
Karting-rata
Reittiopasteet
maastossa:
Uimaranta Veneenlaskupaikka ja Saarijärven
koskireitin taukopaikka,
Lehtolantie
Säätyläiskotimuseo
ja Keski-Suomen
ratsastuskeskus
Lisätiedot: SSYP Kehitys Oy/Matkailu
Puh. 014 459 8300, www.luonnonvoimaa.net
Julmat Lammit
sijaitsevat Saarijärvi-Kokkola -maantien varressa noin 9 km Saarijärven kaupungista Kokkolan suuntaan.
Luonnonsuojelualueen jylhän komeat rotkolammet synkkine metsineen ja louhikkoineen
antavat edustavan näytteen vanhan geologisen
kehityskauden ja jääkauden vaikutuksesta
maaperän, kallioperän ja maanpinnan muodostumisesta.
Lampialueella kiertää maastoon maalilla merkitty reitti. Reitin pituus on vajaat 3 km. Maastonsa vuoksi se ei sovellu talviretkeilyyn. Reitin
varrella on näköalatasanne, portaita ja kolmannen, kirkasvetisen, lammen päässä nuotiokatos sekä polttopuita ja uintipaikka. Alueen
12 lammesta retkeilykäytössä on nykyään kolme ensimmäistä lampea ympäristöineen.
Kävelyreitti on osana Kolkanlahden maastossa
kiertävää ns. Runebergin luontopolkua, jonka
kokonaispituus on noin 12 km. Polku sijoittuu
muilta osin valtatien 13 toiselle puolelle ja mm.
Ahvenlammen leirintäalueen ympäristöön.
Reitti on merkitty maastoon sinisin tolppamerkein, jotka esittävät J.L. Runebergin kasvoprofiilia.
Luonnon- ja maisemansuojelualue Julmat
Lammit perustettiin Saarijärven kunnan hakemuksesta vuonna 1981. Sitä ennen ydinalue
on ollut 30-luvulta asti luonnontilaisena. Luonnonsuojelu-alueen pinta-ala on 8,2 ha ja maisemansuojelualueen pinta-ala on 15,4 ha.
Maisemansuojelualueelle antavat leimansa
useat harjukumpareet, supat, lammet ja pienet
suot. Metsät ovat enimmäkseen kuivahkoja
kangasmetsiä. Alueen pohjoisosassa kasvillisuus on paikoin rehevää, lehtomaista metsää.
Kohde on siirtynyt Metsähallituksen omistukseen, mutta alueen ylläpidosta huolehtii toistaiseksi
Saarijärven
kaupungin
vapaaaikatoimisto.
Julmien Lampien synty
Saarijärven kaupungin luoteispuolella sijaitsevien Julmien Lampien syntyyn vaikuttaneista
tekijöistä ovat tärkeimpiä alueen kova kallioperusta ja sen liikunnot, mannerjäätikön kulutus
sekä jäätikön sulamisvesien toiminta.
Julmien Lampien ympäristön kallioperä koostuu sulassa muodossa maankuoren uumenista
ylös kohonneesta kiviaineksesta, kvartsiporfyyristä. Useat lähialueen korkeimmista mäistä,
mm. välittömästi Julmiin Lampiin rajautuva 228
m korkea Kelkkamäki, koostuvat tästä kulutusta hyvin kestävästä kivilajista.
Kiviaineksen jähmettymisen jälkeen tapahtuneissa maankuoren liikunnoissa kallioperä
ruhjoutui rikkonaiseksi Kelkkamäen nykyisen
laen itäpuolisella alueella. Ruhjevyöhykkeellä
tapahtui kenties myös kallioperän vajoamista.
Vuosimiljoonien aikana rikkoontunut kallioperä
joka tapauksessa rapautui kyseisellä ruhjevyöhykkeellä ympäristöään herkemmin ja kului
alemmalle tasolle. Kulutus voimistui erityisesti
jääkaudella, jolloin luoteesta kaakkoon liikkunut
mannerjää raivasi liikesuuntansa mukaisesta
laaksosta rapautumistuotteita pois.
vesivirran kulkua kuvastaa nykyisin silloisen
virran suuosiin veden kerrostamista aineksista
syntynyt harjulaakso.
Maankamara oli tuolloin mahtavan mannerjäätikön painon jäljiltä huomattavasti nykyistä
alempana. Niinpä sulamisvedet laskivat yleensä silloiseen Itämereen, jonka ylintä rantaa
kuvastavat merkit ovat nyttemmin kohonneet n.
170 m korkeudelle.
Suojelualueen säännökset
Liikkuminen suojelualueella jalan tai hiihtäen
on vapaata. Suositeltavaa on kuitenkin käyttää
viitoitettuja polkuja, sillä ne on rakennettu kulkemaan mielenkiintoisimpien nähtävyyskohteiden kautta. Polkuja käyttäen estämme kasvillisuuden liiallisen kulumisen. Leiriytyminen on
kielletty suojelualueilla.
Tulentekoon
on
mahdollisuus
YläJulmalammen pohjoispuolelle rakennettuun
tulisijaan. Muualle ei avotulta saa sytyttää.
Polttopuiden ottaminen suojelualueilta on kielletty, joten retkikeittimen käyttö on varmin ja
suositeltavin tapa keittopuuhissa.
Kasvien ja kasvinosien (marjoja ja sieniä lukuun ottamatta) ottaminen on kielletty, samoin
kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen.
Anna aikaasi luonnolle!
Jääkauden lopussa jäätikön sulaessa ja jäänreunan vetäytyessä alueelta n. 9500 vuotta
sitten, yksi sulamisvesivirroista sijaitsi linjalla
Laukaa-Saarijärvi-Kyyjärvi. Tämän sulamis-
Pysähdy rauhassa tekemään havaintoja. Katso
luonnon yksityiskohtia. Kuuntele kaikkia luonnon ääniä. Virkisty ja viihdy!