Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Maaliskuu 2015 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 Kuvaus 03/02/2015 Hanna Peltonen Otso Lintinen Veli-Matti Hilla, Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Kalataloudellinen tarkkailuraportti Viite 1510010636–011 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 SISÄLTÖ 1. 2. 2.1 2.2 2.3 3. 3.1 3.1.1 3.1.2 3.1.3 3.1.4 3.1.5 3.1.6 3.1.7 3.2 3.3 3.3.1 3.3.2 4. 5. Johdanto Tutkimusmenetelmät Kalojen sisältämät metallipitoisuudet Sähkökoekalastukset Kirjanpitokalastus Tarkkailutulokset Kalojen metallipitoisuudet Jormasjärvi Laakajärvi Kalliojärvi Kolmisoppi Kivijärvi Kiltuanjärvi Vertailu aikaisempiin tutkimustuloksiin sekä raja-arvoihin ja suosituksiin Sähkökoekalastukset Kirjanpitokalastus Jormasjärvi Kolmisoppi Yhteenveto Lähteet LIITTEET Liite 1 Kalojen metallimääritysten tutkimustodistukset Liite 2 Kalojen metallipitoisuuksien vertailu Liite 3 Sähkökoekalastusten maastolomakkeet Liite 4 Kirjanpitokalastajien saaliit vuonna 2014 Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 1 1 1 3 5 5 5 6 10 14 15 17 18 19 21 24 24 26 27 28 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 1. 1 JOHDANTO Tässä raportissa on esitetty Talvivaaran kaivoksen ympäristötarkkailuun kuuluvan kalataloudellisen tarkkailun tulokset koskien vuotta 2014. Tarkkailuun sisältyi vuonna 2014 kalojen sisältämien metallipitoisuuksien tutkimus, sähkökoekalastukset Tuhkajoella sekä kirjanpitokalastus. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 2.1 Kalojen sisältämät metallipitoisuudet Vuonna 2014 kalojen raskasmetallipitoisuuksia määritettiin Jormasjärvestä, Laakajärvestä, Kalliojärvestä, Kiltuanjärvestä, Kivijärvestä ja Kolmisopista. Näytekalojen määrät ja lajit eri järvillä on esitetty taulukossa 1. Näytekalat saatiin alueen ammattikalastajilta, jotka olivat pyytäneet ne normaalin ammattikalastussaaliin ohessa huhtikuussa, kesäkuussa ja syyskuussa vuonna 2014. Ammattikalastajat pakastivat kalat, jotka myöhemmin toimitettiin Ramboll Analytics -laboratorioon. Laboratoriossa kalat sulatettiin ja fileoitiin. Metallianalytiikkaan otetut lihaskappaleet preparoitiin fileistä lasisella veitsellä. Taulukko 1. Näytekalojen määrät eri tutkimusjärviltä Jormasjärvi Laakajärvi Kalliojärvi Kolmisoppi Kivijärvi Kiltuanjärvi Ahven (kpl) Hauki (kpl) Kuha (kpl) 10 5 5 10 5 6 6 10 8 10 Analysoituja raskasmetalleja olivat nikkeli (Ni), arseeni (As), elohopea (Hg), sinkki (Zn), kupari (Cu), kadmium (Cd), lyijy (Pb), koboltti (Co), barium (Ba) ja uraani (U). Jormasjärven ja Laakajärven näytekaloista määritettiin myös ikä, jotta voitiin selvittää, kasvoivatko kalojen raskasmetallipitoisuudet niiden vanhentuessa. Ahvenien ja kuhien ikä määritettiin kiduskannen operculum-luun sekä suomujen vuosirenkaista. Haukien ikä määritettiin hartian lukkoluusta (cleithrum) sekä suomuista. Jormasjärvi, Kolmisoppi ja Kalliojärvi sijaitsevat Sotkamossa, Kiltuanjärvi Sonkajärvellä, Kivijärvi Kajaanissa ja Laakajärvi Kajaanin, Sotkamon ja Sonkajärven alueilla. Kalliojärvi on Talvivaaran pohjoispuoleisista vuoden 2014 tutkimusjärvistä ensimmäinen vastaanottava järvi, josta seuraava virtaussuuntaan on Kolmisoppi ja viimeisenä Jormasjärvi (Kauppi ym. 2013). Kivijärvi on Talvivaaran eteläpuoleisista vuoden 2014 tutkimusjärvistä ensimmäinen vastaanottava järvi ja Laakajärvi sijaitsevat siitä alavirtaan. Kiltuanjärvi on tutkimusjärvistä eteläisin ja kaukaisimpana Talvivaarasta. Alueella on myös muita vesistöjä, mutta ne eivät kuuluneet vuoden 2014 kalojen metallipitoisuuksien tutkimusjärviin. Tutkitut järvet on esitetty kuvan 1 kartassa seuraavalla sivulla. Kuvassa näkyvät myös Tuhkajoen sähkökoekalastuspaikkojen sijainti suhteessa metallitutkimuksen järviin. Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 Kuva 1. Tutkittujen järvien sekä vuoden 2014 sähkökoekalastusalojen sijainti Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 2 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 2.2 3 Sähkökoekalastukset Sähkökoekalastukset toteutettiin kahdella alalla Tuhkajoessa (Kuva 2). Tuhkajoki laskee Kolmisopesta Jormasjärveen. Koealoista Tuhkajoki 5A sijaitsee hieman ylempänä joessa. Kuvissa 3 ja 4 seuraavalla sivulla on esitetty havainnekuvat koekalastusaloilta. Kuva 2. Tuhkajoen sähkökoekalastusalojen sijainti Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 Kuva 3. Tuhkajoen ylempi sähkökoekalastusala 5A Kuva 4. Tuhkajoen sähkökoekalastusala 5B Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 4 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 5 Sähkökoekalastukset toteutettiin akkukäyttöistä kannettavaa sähkökalastuslaitetta (Hans Grassl IG200/2) käyttäen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden (Böhling & Rahikainen (toim.) 1999) mukaisesti. Kalastukset suoritettiin alavirrasta ylävirtaan päin edeten kahden poistopyynnin menetelmällä. Sulkuverkkoja ei käytetty. Kaikki saaliskalat mitattiin millimetrin tarkkuudella. Lohikalat myös punnittiin yksitellen ja muista lajeista punnittiin lajikohtaiset yhteispainot. Sähkökoekalastusten yhteydessä kummankin sähkökoekalastusalan virtausnopeus arvioitiin olleen keskimääräinen (0,2-0,7 m/s). Veden kuitenkin arvioitiin olleen todella alhaalla vuodenaikaan nähden vähäisten sateiden takia. 2.3 Kirjanpitokalastus Vuonna 2014 mukana oli 4 Jormasjärvellä kalastanutta kirjanpitokalastajaa ja yksi Kolmisopella kalastanut kirjanpitokalastaja. Yksi Jormasjärven kirjanpitokalastajista on uusi, joten hänen ensimmäinen kirjanpitoaineistonsa koski vuoden 2014 kalastusta. Jormasjärven kirjanpitokalastajista kaksi toimii alueella myös ammattikalastajina. Kirjanpitäjät merkitsevät pyydyskohtaiset päivittäiset pyynti- ja saalistietonsa tarkoitukseen tehdyille lomakkeille. Jokavuotisen kalastuskirjanpidon avulla saadaan tietoa kohdejärven kalastuksesta. Kirjanpidon yhteydessä kalastajat saavat myös tilaisuuden ilmoittaa havaintojaan muun muassa alueen kalastusta, kaloja, kalakantoja ja vedenlaatua koskien. Kirjanpitokalastus menetelmänä perustuu yksikkösaaliin seurantaan. Yksikkösaalis on tietyllä pyydyksellä yhdellä pyyntiyksiköllä saatu saalis. Ihannetapauksessa yksikkösaaliissa havaitut muutokset kuvaavat suoraan kalakannassa tapahtuneita muutoksia. Ollakseen vertailukelpoinen kalakannassa tapahtuneisiin muutoksiin, yksikkösaaliin pitää täyttää tiettyjä ehtoja. Kalastuksen tulee olla vakioitua, eli samoilla pyydyksillä, samoilla paikoilla samojen kalastajien toimesta harjoitettua. Periaatteessa yksikkösaaliin oletetaan olevan suoraan verrannollinen kalakannan kokoon, jos edellä kuvatut reunaehdot täyttyvät. 3. TARKKAILUTULOKSET 3.1 Kalojen metallipitoisuudet Kaikkien tutkimusjärvien kalojen metallipitoisuuksien laboratoriotulokset on esitetty liitteen 1 tutkimustodistuksissa. Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 3.1.1 6 Jormasjärvi Taulukossa 2 on esitetty Sotkamon Jormasjärven raskasmetallinäytekalojen tiedot. Taulukko 2. Sotkamon Jormasjärven raskasmetallipitoisuustutkimuksen näytekalat Näytekala Sukupuoli Paino (kg) Pituus (cm) Ahven 1 n 0,182 25,0 Ahven 2 n 0,214 26,1 Ahven 3 n 0,135 23,3 Ahven 4 u 0,132 22,7 Ahven 5 u 0,152 23,6 Ahven 6 n 0,157 23,7 Ahven 7 n 0,187 25,0 Ahven 8 n 0,214 25,5 Ahven 9 n 0,165 23,4 Ahven 10 n 0,141 22,5 Hauki 1 u 1,336 61,7 Hauki 2 u 1,350 59,0 Hauki 3 u 1,147 57,0 Hauki 4 u 1,154 58,1 Hauki 5 n 0,966 55,0 Kuha 1 u 1,110 47,0 Kuha 2 u 1,030 50,0 Kuha 3 u 1,003 48,0 Kuha 4 0,971 48,5 Kuha 5 n 0,816 45,0 Pyyntipäivä 16.3.2014 16.3.2014 16.3.2014 16.3.2014 16.3.2014 16.3.2014 16.3.2014 16.3.2014 16.3.2014 16.3.2014 13.3.2014 13.3.2014 13.3.2014 13.3.2014 13.3.2014 13.3.2014 13.3.2014 13.3.2014 13.3.2014 13.3.2014 Kaikkien Jormasjärven näytekalojen metallipitoisuudet olivat elohopeaa ja sinkkiä lukuun ottamatta alle määritysrajan. Taulukossa 3 on esitetty näytekalojen elohopea- ja sinkkipitoisuudet sekä määritetyt iät. Taulukko 3. Jormasjärven näytekalojen elohopeaja sinkkipitoisuudet sekä ikä Näytekala Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg) Kuha 1 0,29 2,70 Kuha 2 0,30 2,30 Kuha 3 0,39 3,00 Kuha 4 0,52 2,90 Kuha 5 0,32 2,30 Hauki 1 0,73 2,60 Hauki 2 0,68 8,70 Hauki 3 0,64 4,50 Hauki 4 0,95 2,30 Hauki 5 0,49 3,80 Ahven 1 0,45 3,30 Ahven 2 0,53 3,00 Ahven 3 0,55 2,10 Ahven 4 0,40 3,10 Ahven 5 0,55 3,10 Ahven 6 0,52 2,60 Ahven 7 0,51 3,10 Ahven 8 0,56 2,60 Ahven 9 0,50 2,50 Ahven 10 0,53 2,80 Ikä 7 8 7 8 7 8 7 7 10 6 9 9 8 8 9 9 9 9 8 9 Jormasjärven näytekuhat olivat 7- ja 8-vuotiaita. 8-vuotiaat olivat hieman pidempiä kuin 7vuotiaat. Sinkki- ja elohopeapitoisuudet eivät kasvaneet kalojen iän ja pituuden kasvaessa, vaan Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 7 vaihtelut olivat yksilökohtaisia. Kuvassa 5 on esitetty näytekuhien elohopeapitoisuudet sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kuhissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 6 on esitetty näytekuhien sinkkipitoisuudet. Kuva 5. Jormasjärven näytekuhien pituus, elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kuhissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Kuva 6. Jormasjärven näytekuhien pituus ja sinkkipitoisuus Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 8 Näytehauet olivat 6- ja 10-vuotiaita. Mukana oli yksi hidaskasvuinen yksilö, joka oli 10-vuotiaana samanpituinen kuin 7-vuotiaat yksilöt. Elohopeapitoisuudet korreloivat iän kanssa, mutta eivät yhtä selkeästi pituuden kanssa. Elohopea oli ehtinyt kerääntyä enemmän vanhempiin kuin nuorempiin yksilöihin. Sinkkipitoisuudet eivät kasvaneet kalojen iän ja pituuden kasvaessa, vaan vaihtelut olivat yksilökohtaisia. Haukiyksilöiden iät vaihtelivat enemmän kuin kuhien. Kuvassa 7 on esitetty näytehaukien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa hauissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 8 on esitetty näytehaukien sinkkipitoisuus. Kuva 7. Jormasjärven näytehaukien pituus, elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa hauissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Kuva 8. Jormasjärven näytehaukien pituus ja sinkkipitoisuus Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 9 Näyteahvenet olivat 8- ja 9-vuotiaita. Yhtä hidaskasvuista yksilöä lukuun ottamatta 9-vuotiaat olivat hieman pidempiä kuin 8-vuotiaat. Sinkki- ja elohopeapitoisuudet eivät kasvaneet kalojen iän ja pituuden kasvaessa, vaan vaihtelut olivat yksilökohtaisia. Kuvassa 9 on esitetty näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 10 on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus. Kuva 9. Jormasjärven näyteahvenien pituus, elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Kuva 10. Jormasjärven näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 10 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 3.1.2 Laakajärvi Taulukossa 4 on esitetty Sotkamon, Kajaanin ja Sonkajärven kuntien alueelle sijoittuvan Laakajärven raskasmetallinäytekalojen tiedot. Taulukko 4. Sotkamon, Kajaanin ja Sonkajärven kuntien alueelle sijoittuvan Laakajärven raskasmetallipitoisuustutkimuksen näytekalat Näytekala Ahven 1 Ahven 2 Ahven 3 Ahven 4 Ahven 5 Ahven 6 Ahven 7 Ahven 8 Ahven 9 Ahven 10 Hauki 1 Hauki 2 Hauki 3 Hauki 4 Hauki 5 Kuha 1 Kuha 2 Kuha 3 Kuha 4 Kuha 5 Kuha 6 Sukupuoli n n n n n n n n n n u n n n n n u u u u n Paino (kg) 0,041 0,063 0,074 0,546 0,333 0,392 0,042 0,041 0,436 0,288 1,645 2,046 0,984 1,431 1,155 1,114 2,778 1,531 1,172 1,652 1,470 Pituus (cm) Pyyntipäivä 16,0 18.9.2014 18,3 18.9.2014 19,0 18.9.2014 34,0 18.9.2014 31,0 18.9.2014 30,0 18.9.2014 16,2 18.9.2014 16,7 18.9.2014 32,4 18.9.2014 28,7 18.9.2014 62,0 3.6.2014 70,0 18.9.2014 65,0 18.9.2014 61,0 18.9.2014 54,0 18.9.2014 49,0 3.6.2014 64,0 3.6.2014 56,0 3.6.2014 50,0 3.6.2014 57,0 3.6.2014 55,0 3.6.2014 Laakajärven näytekalojen elohopea- ja sinkkipitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Lisäksi yhden hauen arseenipitoisuus ja yhden ahvenen bariumpitoisuus oli määritysrajan yläpuolella. Muiden metallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Taulukossa 5 on esitetty näytekalojen elohopea-, sinkki-, arseeni- ja bariumpitoisuudet sekä määritetyt iät. Taulukko 5. Laakajärven näytekalojen elohopea-, sinkki-, arseenipitoisuudet sekä ikä Näytekala Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg) Arseeni (mg/kg) Barium (mg/kg) Ahven 1 0,20 6,50 <0,1 0,31 Ahven 2 0,23 4,40 <0,1 <0,2 Ahven 3 0,26 3,00 <0,1 <0,2 Ahven 4 0,80 3,40 <0,1 <0,2 Ahven 5 0,85 3,30 <0,1 <0,2 Ahven 6 0,60 3,50 <0,1 <0,2 Ahven 7 0,18 0,18 <0,1 <0,2 Ahven 8 0,28 0,28 <0,1 <0,2 Ahven 9 0,89 0,89 <0,1 <0,2 Ahven 10 0,74 0,74 <0,1 <0,2 Hauki 1 0,51 3,50 0,39 <0,2 Hauki 2 0,85 3,10 <0,1 <0,2 Hauki 3 0,48 7,00 <0,1 <0,2 Hauki 4 0,58 2,80 <0,1 <0,2 Hauki 5 0,50 4,00 <0,1 <0,2 Kuha 1 0,34 3,00 <0,1 <0,2 Kuha 2 0,40 3,10 <0,1 <0,2 Kuha 3 0,34 2,60 <0,1 <0,2 Kuha 4 0,28 2,60 <0,1 <0,2 Kuha 5 0,33 3,00 <0,1 <0,2 Kuha 6 0,33 2,50 <0,1 <0,2 Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 Ikä 5+ 5+ 6+ 11+ 12+ 10+ 5+ 6+ 10+ 9+ 7+ 9+ 7+ 8+ 6+ 6+ 8+ 7+ 7+ 7+ 7+ OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 11 Laakajärven näytekuhat olivat 7+ ja 8+-vuotiaita. Pohjoisen pallonpuoliskon kalojen yhteiseksi syntymäpäiväksi on päätetty tammikuun 1. päivä (Raitaniemi, Nyberg & Torvi 2000). Kun kalojen luutumissa voidaan havaita seuraava kesän nopeamman kasvun vyöhyke, lisätään kalan iän perään +-merkki. Kuhien pituus kasvoi nuorimmasta vanhimpaan. Sinkki- ja elohopeapitoisuudet olivat korkeimmat vanhimmassa yksilössä, mutta nuorimman pitoisuudet eivät olleet pienimpiä. Kuvassa 11 on esitetty näytekuhien elohopeapitoisuudet sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kuhissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 12 on esitetty näytekuhien sinkkipitoisuudet. Kuva 11. Laakajärven näytekuhien pituus, elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kuhissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Kuva 12. Laakajärven näytekuhien pituus ja sinkkipitoisuus Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 12 Näytehauet olivat 6- ja 9-vuotiaita. Elohopeapitoisuudet korreloivat iän kanssa, mutta eivät pituuden kanssa. Elohopea oli ehtinyt kerääntyä enemmän vanhempiin kuin nuorempiin yksilöihin. Sinkkipitoisuudet eivät kasvaneet kalojen iän ja pituuden kasvaessa, vaan vaihtelut olivat yksilökohtaisia. Kuvassa 13 on esitetty näytehaukien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa hauissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 14 on esitetty näytehaukien sinkkipitoisuus. Kuva 13. Laakajärven näytehaukien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa hauissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Kuva 14. Laakajärven näytehaukien pituus ja sinkkipitoisuus Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 13 Näyteahvenet olivat 5- ja 12-vuotiaita. Elohopeapitoisuudet olivat korkeampia vanhemmilla ja pidemmillä yksilöillä, mutta sinkkipitoisuudet eivät. Kuvassa 15 on esitetty eripituisten näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 16 on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus. Kuva 15. Laakajärven näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Kuva 16. Laakajärven näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 3.1.3 14 Kalliojärvi Kalliojärven näyteahvenien elohopea- ja sinkkipitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Lisäksi yhden ahvenen bariumpitoisuus oli määritysrajan yläpuolella. Muiden metallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Taulukossa 6 on esitetty näytekalojen tiedot sekä elohopea-, sinkki- ja bariumpitoisuudet. Taulukko 6. Kalliojärven näytekalojen tiedot sekä elohopea-, sinkki- ja bariumpitoisuudet Kala Sukupuoli Paino (kg) Pituus (cm) Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg) Barium (mg/kg) Ahven 1 n 0,222 26,0 0,44 5,20 <0,2 Ahven 2 n 0,147 22,6 0,39 3,60 <0,2 Ahven 3 n 0,159 24,9 1,40 3,90 <0,2 Ahven 4 n 0,144 22,8 0,88 5,30 0,26 Ahven 5 n 0,194 25,0 0,56 3,80 <0,2 Ahven 6 n 0,070 17,9 0,27 3,60 <0,2 Kuvassa 17 on esitetty näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 18 seuraavalla sivulla on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus. Pitoisuudet eivät korreloineet pituuden kanssa. Kuva 17. Kalliojärven näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 15 Kuva 18. Kalliojärven näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus 3.1.4 Kolmisoppi Kolmisopen näyteahvenien elohopea- ja sinkkipitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Lisäksi yhden ahvenen bariumpitoisuus oli määritysrajan yläpuolella. Muiden metallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Taulukossa 7 on esitetty näytekalojen tiedot sekä elohopea-, sinkki- ja bariumpitoisuudet. Taulukko 7. Kolmisopin näyteahvenien tiedot sekä elohopea-, sinkki- ja bariumpitoisuudet Kala Sukupuoli Paino (kg) Pituus (cm) Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg) Barium (mg/kg) Ahven 1 n 0,203 25,5 0,48 3,90 <0,2 Ahven 2 n 0,178 25,4 0,46 3,80 <0,2 Ahven 3 n 0,198 25,0 0,29 3,70 <0,2 Ahven 4 n 0,311 29,3 0,39 2,90 <0,2 Ahven 5 n 0,264 28,5 0,66 3,20 <0,2 Ahven 6 n 0,183 24,2 0,95 5,00 0,43 Ahven 7 n 0,198 26,0 0,68 4,70 <0,2 Ahven 8 n 0,144 22,5 0,55 4,80 <0,2 Ahven 9 n 0,214 26,2 0,40 3,70 <0,2 Ahven 10 0,183 24,2 0,53 3,30 <0,2 Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 16 Kuvassa 19 on esitetty näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 20 on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus. Pitoisuudet eivät korreloineet pituuden kanssa. Kuva 19. Kolmisopin näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Kuva 20. Kolmisopin näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 3.1.5 17 Kivijärvi Kivijärven näyteahvenien elohopea- ja sinkkipitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Muiden metallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Taulukossa 8 on esitetty näytekalojen tiedot sekä elohopea- ja sinkkipitoisuudet. Taulukko 8. Kivijärven näyteahvenien tiedot sekä elohopea-, sinkkipitoisuudet Kala Ahven 1 Ahven 2 Ahven 3 Ahven 4 Ahven 5 Ahven 6 Ahven 7 Ahven 8 Sukupuoli Paino (kg) Pituus (cm) Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg) n 0,227 26,2 0,53 3,60 n 0,167 25,5 0,77 3,50 n 0,214 27,3 0,51 3,60 n 0,158 24,9 0,72 3,60 u 0,130 22,5 0,36 3,10 n 0,189 25,8 0,72 2,90 n 0,137 22,1 0,55 3,30 n 0,224 28,1 0,89 5,40 Kuvassa 21 on esitetty näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 22 seuraavalla sivulla on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus. Pitoisuudet eivät korreloineet pituuden kanssa. Kuva 21. Kivijärven näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 18 Kuva 22. Kivijärven näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus 3.1.6 Kiltuanjärvi Kiltuanjärven näyteahvenien elohopea- ja sinkkipitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Lisäksi kolmen ahvenen bariumpitoisuudet olivat määritysrajan yläpuolella. Muiden metallien pitoisuudet olivat alle määritysrajan. Taulukossa 9 on esitetty näytekalojen tiedot sekä elohopea-, sinkki- ja bariumpitoisuudet. Taulukko 9. Kiltuanjärven näyteahvenien tiedot sekä elohopea-, sinkki- ja bariumpitoisuudet Näytekala Sukupuoli Paino (kg) Pituus (cm) Elohopea (mg/kg) Sinkki (mg/kg) Barium (mg/kg) Ahven 1 n 0,256 24,0 0,57 4,20 <0,2 Ahven 2 n 0,122 22,3 0,39 3,30 <0,2 Ahven 3 n 0,265 27,5 0,73 3,90 <0,2 Ahven 4 n 0,156 24,1 0,56 3,10 <0,2 Ahven 5 n 0,103 21,5 0,34 4,80 0,29 Ahven 6 n 0,144 22,8 0,38 3,70 <0,2 Ahven 7 n 0,173 25,4 0,67 3,50 <0,2 Ahven 8 n 0,144 24,5 0,52 4,40 0,29 Ahven 9 n 0,175 24,9 0,73 5,00 0,22 Ahven 10 n 0,190 25,5 0,72 3,50 <0,2 Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 19 Kuvassa 23 on esitetty näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Kuvassa 24 on esitetty näyteahvenien sinkkipitoisuus. Elohopeapitoisuuksien ja kalojen pituuden välillä on havaittavissa korrelaatiota, mutta sinkkipitoisuuksien ja pituuden välillä ei. Kuva 23. Kiltuanjärven näyteahvenien elohopeapitoisuus sekä sallittu elohopeapitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa ahvenissa (EY 1181/2006, muutos 629/2008) Kuva 24. Kiltuanjärven näyteahventen pituus ja sinkkipitoisuus 3.1.7 Vertailu aikaisempiin tutkimustuloksiin sekä raja-arvoihin ja suosituksiin Jormasjärvellä ja Kalliojärvellä kalojen metallipitoisuuksia on aiemmin tutkittu vuosina 2008 (Hilli ym. 2009), 2010 (Virta ym. 2011), 2012 (Anttila ym. 2012, EVIRA 2014) ja 2013 (Taskila 2014, EVIRA 2014). Kolmisopissa ja Kivijärvellä tutkimuksia on aiemmin tehty vuosina 2008 (Hilli ym. 2009), 2010 (Virta ym. 2011) ja 2013 (Taskila 2014, EVIRA 2014). Laakajärvellä tutkimuksia on aiemmin tehty vuosina 2012 (Anttila ym. 2012, EVIRA 2014) ja 2013 (EVIRA 2014). Kiltuanjärvellä tutkimuksia on aiemmin tehty ainoastaan vuoden 2013 tarkkailussa (Taskila 2014). Vuoden 2008 tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää kalojen metallipitoisuuksien perustaso ennen kaivostoiminnan aloittamista. Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 20 Tässä raportissa on keskitytty vertailemaan eri vuosien tuloksia järvikohtaisesti vuoden 2014 tutkimuksessa mukana olleiden lajien osalta. Kalojen metallipitoisuudet olivat vuoden 2014 tutkimuksessa kaiken kaikkiaan samalla tasolla kuin aikaisempien vuosien tutkimuksissa ja keskenään samalla tasolla eri tutkimusjärvissä. Vertailuun sopivia tuloksia kaivostoimintaa edeltäneeltä ajalta oli saatavilla ainoastaan Jormasjärvestä. Jormasjärven kalojen metallipitoisuudet ovat olleet kaivostoiminnan aloittamisen jälkeen samalla tasolla kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista vuonna 2008. Kalojen metallipitoisuudet ovat pysytelleet suurimmaksi osaksi vuoden 2014 määritysrajojen alapuolella tai niiden lähellä kaikkina tutkimusvuosina. Kalojen raskasmetalli- ja hivenainepitoisuuksien katsotaan olevan niin pieniä, ettei niistä aiheudu ihmiselle terveydellistä haittaa kalan yleisiä syöntisuosituksia ja niihin annettuja poikkeuksia noudattamalla (Venäläinen 2014). Eri vuosien tutkimusten kalojen metallipitoisuudet olennaisten metallien osalta on esitetty liitteessä 2. Vuonna 2014 elohopea ja sinkki olivat Jormasjärvellä ainoat laboratorion määritysrajan ylittäneet metallit, mutta niidenkin pitoisuudet ovat pysytelleet samalla tasolla eri vuosina. Kalliojärvellä, Kolmisopissa, Kivijärvellä ja Kiltuanjärvellä ainoat laboratorion määritysrajan ylittäneet metallit olivat elohopea ja sinkki sekä barium osassa näytekaloja. Laakajärvellä ainoat laboratorion määritysrajan ylittäneet metallit olivat elohopea ja sinkki sekä arseeni yhden hauen osalta ja barium yhden ahvenen osalta. Elohopea Euroopan komission asettama sallittu elohopean enimmäispitoisuus elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kaloissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008) on tietyillä petokaloilla (mm. hauki) 1 mg/kg ja muilla kaloilla (mm. kuha ja ahven) 0,5 mg/kg. Jormasjärven näytekalojen elohopeapitoisuudet eivät ole ylittäneet sallittua enimmäispitoisuusrajaa, mutta muilla järvillä osa sisälsi elohopeaa yli enimmäispitoisuusrajan. Elohopeapitoisuudet ovat olleet keskimääräisellä Suomen sisävesien tasolla (Venäläinen 2014). Ympäristönlaatunormidirektiivissä (2008/105/EY) on asetettu kalojen sisältämän elohopeapitoisuuden raja-arvoksi 20 µg/kg-1 (0,02 mg/kg-1) (tuorepainoa). Raja-arvon pyrkimyksenä on suojata erityisesti pääasiallisena ravintonaan kalaa käyttäviä vesieliöitä (nisäkkäät ja linnut). Rajaarvo on ylittynyt kaikkina tutkimusvuosina kaikilla tutkituilla järvillä. Elohopean ympäristölaatunormi on huomattavan pieni verrattuna Suomessa mitattuihin kalojen elohopeapitoisuuksiin, mikä näkyy yleisesti laatunormin ylityksinä eri lajin kaloissa ympäri maata (Verta ym. 2010). Ilmaperäinen kuormitus on lisännyt elohopean huuhtoutumista. Maankäytöllä, etenkin metsätoimenpiteistä hakkuilla ja maanmuokkauksella, on vesien elohopeapitoisuutta kohottava vaikutus. Talvivaaran purkuvesien elohopeapitoisuudet ovat alhaisia, keskimäärin alle laboratorion määritysrajan. Sisävesien petokaloista, etenkin hauesta, voi saada tavanomaista suurempia määriä metyylielohopeaa (EVIRA 2013). Vierasaineet kerääntyvät kaloihin ajan kuluessa. EVIRA:n suosituksen mukaan lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä järvestä tai merestä pyydettyä haukea vain 1-2 kertaa kuussa annoskoon ollessa 100 g. Raskaana olevien ja imettävien äitien ei pitäisi syödä haukea lainkaan. Sisävesialueiden kalaa päivittäin syöviä suositellaan vähentämään muidenkin elohopeaa keräävien petokalojen (isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet) syömistä. Elohopean on kaloissa havaittu vaikuttavan hormonaalisesti sukutuotteiden kehitykseen, mädintuotantoon, kutukäyttäytymiseen ja kudun onnistumiseen (Verta ym. 2010). Joillakin kalaa syövillä linnuilla on havaittu lisääntymistuloksen huonontumista myös populaatioiden harvenemisena. Nisäkkäistä esimerkiksi minkissä on havaittu neurokemiallisia vaikutuksia. Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 21 Sinkki Sinkille ei ole asetettu sallittua enimmäispitoisuutta. Kipsisakka-altaan vuodon aikana vuonna 2012 sinkkiä pääsi pohjoisessa Kalliojärveen asti ja etelässä suurin osa pidättäytyi Kivijärveen, mutta mittaustuloksissa ei näkynyt viitteitä aineiden kulkeutumisesta pohjoisessa Jormasjärveen ja etelässä Laakajärveen saakka (Kauppi ym. 2013). Kalojen pitoisuudet ovat pysyneet kaivostoimintaa edeltäneellä tasolla. Sinkki on välttämätön hivenaine eliöille, mutta suurena pitoisuutena se on erittäin myrkyllistä mm. joillekin kaloille (TUKES 2012). Arseeni Kipsisakka-altaan vuodon aikana vuonna 2012 vesistöön pääsi arseenia, mutta sen pitoisuudet olivat huomattavasti pienempiä kuin esimerkiksi sinkin ja kadmiumin (Kauppi ym. 2013). Mittaustuloksissa ei näkynyt viitteitä aineiden kulkeutumisesta pohjoisessa Jormasjärveen ja etelässä Laakajärveen saakka. Arseenille ei ole asetettu enimmäispitoisuutta kalassa, mutta sen päivittäisen saannin rajaarvoksi elintarvikkeista on asetettu 0,56 µg/kg rp (raakapaino) eli 0,00056 mg/kg rp. Aikuisella 70 kg painavalla ihmisellä raja-arvo ylittyisi syömällä päivittäin yli 100 g haukea, jonka arseenipitoisuus olisi sama kuin vuoden 2014 näytehauella, jonka pitoisuus ylitti määritysrajan. EVIRA:n suosituksen mukaan lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä järvestä tai merestä pyydettyä haukea vain 1-2 kertaa kuussa annoskoon ollessa 100 g (EVIRA 2013). Epäorgaaninen arseeni kuuluu ihmisille syöpävaarallisiin yhdisteisiin. Laakajärven yksittäisten haukien arseenipitoisuudet ovat ajoittain olleet koholla aikaisemminkin. Talvivaaran kaivoksen purkuvesien arseenipitoisuudet ovat alhaisia, joten hauen arseenipitoisuus ei ole todennäköisesti yhteydessä purkuvesiin. Barium Bariumille ei ole asetettu enimmäispitoisuutta kalassa. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet –oppaassa on bariumin enimmäissaannin raja-arvoksi ihmiselle asetettu 20 µg/kg/vrk eli 0,02 mg/kg/vrk (Reinikainen 2007). Tässä tutkimuksessa todetuilla pitoisuuksilla enimmäissaannin raja-arvon ylittymisestä ei ole vaaraa tutkimusjärven kaloja syömällä. Bariumin ei ole todistettu aiheuttavan syöpää tai mutaatioita (WHO 2011). Sen on havaittu aiheuttavan munuaissairautta laboratorio-eläimissä, mutta ihmiselle suurimpana uhkana pidetään sen verenpainetta kohottavaa vaikutusta. 3.2 Sähkökoekalastukset Sähkökoekalastusten koealakohtaiset perustiedot ja saaliit on esitetty liitteen 3 sähkökoekalastuslomakkeissa. Sähkökoekalastusten koskialueet olivat kivipohjaisia (80 % isoja kiviä). Vesikasvillisuus oli pääasiassa vesisammalia, joiden peittävyys oli ylemmällä koealalla 5A 80 % ja alemmalla koealalla 5B 50 %. Vesisammalien lisäksi oli koealalla 5B hieman putkilokasveja. Pohja ei ollut liettynyt, eikä vesisammalien pinnalla havaittu sakkaa. Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 22 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 Elokuun 2014 sähkökoekalastuksissa saatiin Tuhkajoen ylemmältä koealalta 5A saaliiksi taimenia (Kuva 25) sekä muutama särki ja yksi harjus (Taulukko 10). Alemmalta koealalta 5B saatiin särkiä ja taimenia sekä muutamia ahvenia, haukia ja harjuksia. Kalatiheydet sähkökoekalastuksissa olivat muuten pieniä, mutta ylemmän koealan 5A taimentiheys oli muita korkeampi (15 kpl/aari). Kuva 25. Tuhkajoen taimen Taulukko 10. Tuhkajoen vuoden 2014 sähkökoekalastuksien tulokset (yks.=yksilöä, a=aari=100m2) Koeala Pvm 2 Pinta-ala (m ) Laji Tuhkajoki 5A 6.8.2014 230 Tuhkajoki 5B 6.8.2014 256 Taimen Särki Harjus Taimen Särki Harjus Ahven Hauki Saalis (yks.) eri kalastuskerroilla 1. 2. 3. Saalis (yks./koeala) Saalis (yks./a) 17 2 7 13 2 4 15 1 1 7 5 4 3 2 2 2 2 1 2 1 34 3 1 16 20 5 7 7 15 1 0,4 6 8 2 3 3 Koealoilla 5A ja 5B on tehty sähkökoekalastuksia vuodesta 2009 alkaen vuosittain (Pöyry Finland Oy 2014, Pöyry Finland Oy 2012, Pöyry Finland Oy 2012b, Virta ym. 2011, Pöyry Finland Oy 2010). Taimenia on saatu saaliiksi kummaltakin koealalta kaikkina tarkkailuvuosina (Taulukko 11, seuraava sivu). Vuoden 2014 saaliista laskettu taimentiheys oli tarkkailujakson 2009–2014 toiseksi suurin ylemmällä koealalla 5A ja suurin alemmalla koealalla 5B. Tuhkajoesta otettiin kesällä 2013 n. 100 kpl taimenia (valtaosa kesän vanhoja) säilytykseen RKTL:n laitokselle (V.M. Hilla, henkilökohtainen tiedonanto, 4.3.2015). Kalojen poistopyynti ei näy tuloksissa. Taimentiheydet ovat olleet kaikkina tutkimusvuosina suurempia ylemmällä alueella. Taimenien joukossa on kaikkina tutkimusvuosina ollut useita kesän vanhoja yksilöitä, joten kudun Tuhkajoen alaosilla voidaan katsoa onnistuneen. Tuhkajoen taimenet ovat geneettisen selvityksen (Hilli ym. 2009) mukaan luonnonkantaa. Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 23 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 Taulukko 11. Sähkökoekalastusten tulokset (yks./aari) vuosina 2009– 2014 Tuhkajoen koealoilla 5A ja 5B Saalis (yks./a) Koeala Laji 2014 2013 2012 2011 2010 2009 Tuhkajoki 5A Taimen 15 12 9 22 10 6 Särki 1 Harjus 0,4 1 1 Ahven 20 57 Hauki 2 1 1 Made 2 Tuhkajoki 5B Taimen 6 4 2 2 4 4 Särki 8 2 1 Harjus 2 1 1 2 Ahven 3 47 7 52 Hauki 3 1 1 2 1 Made 1 Myös kesänvanhaa harjusta on esiintynyt Tuhkajoen alaosalla pienin tiheyksin kesää 2013 lukuun ottamatta vuosittain. Myöhemmin vuoden 2013 syyskuussa tehtyjen erillisten sähkökalastusten yhteydessä harjusta saatiin useita eri ikäryhmiä edustavia yksilöitä. Ahventiheyksissä on ollut suurta vuosittaista vaihtelua, eikä niitä kaikkina vuosina ole saatu saaliiksi lainkaan. Myös särkien esiintyminen ja määrät koealoilla ovat vaihdelleet, mutta yleisesti ottaen niitä on tavattu koekalastuksissa harvemmin ja vähemmän kuin ahvenia. Haukia on saatu alemmalta koealalta muutamia yksilöitä vuosittain vuodesta 2010 alkaen. Ylemmältä niitä ei ole saatu kaikkina vuosina. Madetta saatiin ainoastaan ensimmäisenä tutkimusvuonna. Sähkökoekalastustulosten perusteella Tuhkajoen kalakannoissa ei ole havaittavissa muutoksia, joiden voitaisiin katsoa aiheutuneen kaivostoiminnasta. Vuoden 2014 sähkökoekalastussaaliin kantojen kokoa arvioitiin Junge & Libosvarskyn (1965) suurimman todennäköisyyden menetelmällä, jota voidaan käyttää, kun pyynti on toteutettu kolmen poistopyynnin menetelmällä. Populaatiokokoa ei pystytty laskemaan harjuksille eikä ahvenille, koska ne eivät täyttäneet oletusta peräkkäisten kalastuskertojen saaliin pienenemisestä (Böhling & Rahikainen 1999). Tutkituista aloista ja lajeista Tuhkajoen ylemmän koekalastusalan 5A taimenien populaatiokoko arvioitiin suurimmaksi (17 yks./aari) (Taulukko 12). Taulukko 12. Sähkökoekalastussaaliista lasketut kalojen populaatiokoot ja kalastettavuus sekä laskentaan tarvittavat apumuuttujat (Laskentakaavat: Junge & Libosvarskyn 1965) Koeala Tuhkajoki 5A Tuhkajoki 5B Laji Taimen Särki Harjus Taimen Särki Harjus Ahven Hauki Populaatiokoko, N Kalastettavuus koeala aari p 38 17 0,5 3 1 0,7 Apumuuttujat X Y q 49 34 0,5 5 3 0,3 21 21 8 8 0,4 0,6 21 31 16 20 0,6 0,4 8 3 0,5 10 7 0,5 Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 3.3 Kirjanpitokalastus 3.3.1 Jormasjärvi 24 Kalastajien pyynti- ja saalistiedot sekä kommentit vuonna 2014 on esitetty liitteessä 4. Aiempina vuosina kirjanpitokalastajien kalastus Jormasjärvellä on ollut lähinnä talviverkkokalastusta. Vuonna 2014 uuden kirjanpitokalastajan verkkojen kokukertojen määrä nosti etenkin syysja lokakuun kalastuksen määrää (Kuva 26). Jäätalvi oli noin tammikuusta huhtikuun puoleenväliin ja jälleen noin lokakuun puolesta välistä vuoden loppuun asti. Muina aikoina kalastus tapahtui avovedessä. Vuonna 2014 kaikki verkot olivat silmäkooltaan 50–55 mm:n verkkoja. Yksikään Jormasjärven kirjanpitokalastajista ei ilmoittanut kalastaneensa Talvilahdella. Kuva 26. Pyydyskokukertojen määrä vuonna 2014 Jormasjärvellä Verkkokalastuksen lisäksi yksi kalastaja harjoitti Jormasjärvellä isorysäkalastusta ja pienimuotoista kurenuottakalastusta. Kaksi kalastajaa mainitsi vetouistelleensa järvellä kesän aikana, mutta he eivät antaneet vetouistelunsa pyynti- ja saalistietoja. Aiempina vuosina kirjanpitokalastajien keskuudessa on kalastettu edellä mainittujen lisäksi silmäkooltaan 10–12 mm muikkuverkoilla, maderysillä, iskukoukuilla. Ainoastaan vetouistelua ja verkkokalastusta 50–60 mm verkoilla on harjoitettu kaikkina tarkkailuvuosina 2008–2014. Samoin kuin aikaisempinakin vuosina, oli Jormasjärven kuhasaalis vuonna 2014 lajikohtaisista kokonaissaaliista selkeästi suurin ja hauen toiseksi suurin (Taulukko 13). Vuoden 2014 kuhasaalis oli huomattavasti suurempi kuin aikaisempina vuosina, mikä johtui uuden kirjanpitokalastajan osuudesta kokonaissaaliissa. Uuden kalastajan panos kasvatti myös hauen ja siian saalista. Kalastajakohtainen saalis on ollut Jormasjärvellä 101–562 kg vuodessa. Uuden kirjanpitokalastajan saalismäärä kasvatti myös kalastajakohtaista saalista huomattavasti. Lisäksi vuosina 2009–2010 sekä 2012–2014 kalastajakohtaista saalista on kasvattanut toisen ammattikalastajan isorysäpyynnin osuus. Taulukko 13. Kirjanpitokalastuksen kokonaissaaliit (kg) vuosina 2008–2014 Jormasjärvellä Vuosi Kalastajia Kuha Hauki Särki Siika Ahven Made Muikku Lahna Kirjolohi Taimen Yht. kg/kalastaja 2008 5 229 128 9 3 132 2 503 101 2009 5 327 164 15 23 16 91 9 9 654 131 2010 5 514 186 7 51 16 35 7 17 3 836 167 2011 5 536 262 41 14 38 11 2 904 181 2012 5 776 175 33 64 93 63 3 32 1 239 248 2013 5 952 171 36 14 35 1 1 209 242 2014 4 2184 374 22 195 19 9 5 1 2 809 562 Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 25 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 Kuhan ja hauen osuus kokonaissaaliista vuosina 2008–2014 on vaihdellut välillä 71–93 % (Taulukko 14). Pelkän kuhan osuus on vaihdellut välillä 46–79 %. Taulukko 14. Kuhan, kuhan ja hauen sekä muiden kalalajien osuudet (%) kokonaissaaliista vuosina 2008–2014 Jormasjärvellä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuha Kuha ja hauki Muut 46 71 29 50 75 25 61 84 16 59 88 12 63 77 23 79 93 7 78 91 9 Kuhan yksikkösaalis verkoilla on ollut tarkkailujakson 2008–2014 aikana 0,5-0,9 kg/pkk (pyydyskokukerta). Yksikkösaaliit ovat vaihdelleet vuosittain ilman tietynsuuntaista kehitystä (Taulukko 15). Hauen yksikkösaalis on vaihdellut välillä 0,2-0,3 kg/pkk. Siikaa ja madetta verkoilla on saatu vain vähän; yleensä alle 100 g/pkk. Vuonna 2014 mateen yksikkösaalis oli selkeästi pienempi kuin aikaisempina vuosina. Kun verkkokalastuksessa jätettiin huomioimatta uuden kalastajan osuus, oli mateen yksikkösaalis 46 g/pkk, eli samalla tasolla kuin aikaisemminkin. Uusi kirjanpitokalastaja keskittyy muiden lajien pyyntiin. Käytettyjen verkkojen solmuväli on ollut niin harva, että pienempikokoisia kaloja, kuten ahvenia saadaan vain hieman. Pkk tarkoittaa pyydyskokukertaa, eli yksittäisen pyydyksen kokukertaa. Jos pyynnissä on viisi pyydystä ja ne kaikki koetaan samaan aikaa, tulee siitä viisi pyydyskokukertaa. Taulukko 15. Kirjanpitokalastajien Jormasjävellä vuosina 2008–2014 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 pkk 265 430 469 560 546 420 2012 Kuha 758 489 863 833 759 724 873 Hauki 184 196 259 298 239 244 168 verkkokalastuksen yksikkösaaliit (g/pkk) Siika 34 45 77 73 103 61 94 Ahven Made Lahna 4 145 52 2 4 29 6 67 3 7 96 3 5 83 2 0,2 4 1 Taimen 7 Isorysä- ja kurenuotta-pyynnin yksikkösaaliita ei laskettu, koska pyydyskokukertojen määrä vuonna 2014 jäi niin alhaiseksi (isorysä 45 pkk, kurenuotta 2 pkk). Lähteestä riippuen tarvitaan vähintään 70 (Böhling & Rahikainen 1999) tai 100 (Hyvärinen & Salojärvi 2001) pyyntikertaa vuotta kohti, jotta yksikkösaalistuloksia voitaisiin pitää luotettavina. Yksi kirjanpitokalastaja mainitsi saaneensa Jormasjärvestä vuoden 2014 kesällä uistelemalla kuhaa edellisten vuosien tapaan. Toinen järvellä vetouistellut ilmoitti kesän 2014 olleen erittäin heikko uistelusaaliin kannalta. Yksi kalastaja ilmoitti muikun olleen hieman edellisvuotista suurempaa, mutta kyseinen kalastaja ei kuitenkaan ilmoittanut saaneensa muikkua saaliiksi vuonna 2014. Yksi verkkokalastaja ilmoitti kutumuikun pyynnin epäonnistuneen vuonna 2014, kun kutupaikat olivat jäätyneet liian aikaisin. Ainoastaan yksi kirjanpitokalastaja ilmoitti saaneensa Jormasjärvestä vuonna 2014 muikkua kahden kerran kurenuotta-pyynnillään. Kyseinen kalastajan mukaan järven muikkukanta on romahtanut jo vuoden 2003 jälkeen ennen Talvivaaran kaivoksen toiminnan aloittamista, eikä kanta ole siitä toipunut. Yhden kirjanpitokalastajan mukaan järvestä on kadonnut pieni ahven. Hän arveli syyksi muikkuja norssikannan romahdusta, joka on ajanut kuhan matalampiin vesiin pienen ahvenen ja särjen perässä. Pieniä ahvenia ja särkiä löytyy edelleen kuhien mahoista, mutta pyydyksiin niitä ei jää. Yksi kirjanpitokalastajista mainitsi Jormasjärven veden olleen silmämääräisesti puhdasta ja kesällä aiempaa kirkkaampaa. Toisen kirjanpitokalastajan mukaan vesi oli kirkasta ja puhdasta verratTalvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 26 tuna esimerkiksi Nuasjärveen. Heillä verkot eivät likaantuneet pyynnissä. Yksi kirjanpitokalastajista kuitenkaan ei pitänyt veden laatu kesällä hyvänä. Kalastajien mukaan kaloissa ei ollut makuvirheitä vuonna 2014 eikä niissä huomattu muutakaan poikkeavaa. Kalastuskirjanpitotulosten perusteella kaivostoiminnan vaikutuksia ei ole havaittavissa Jormasjärvellä yksikkösaaliissa. Lajien yksikkösaaliit eivät ole kasvaneet tai pienentyneet vuosien saatossa, vaan vaihtelut ovat vuosikohtaisia. Muutoksia ovat aiheuttaneet myös joidenkin aikaisempien kirjanpitokalastajien lopettaminen ja uusien rekrytoiminen. 3.3.2 Kolmisoppi Kalastajan pyynti- ja saalistiedot sekä kommentit vuonna 2014 on esitetty liitteessä 4. Aikaisempien tutkimusvuosien tapaan kirjanpitokalastus Kolmisopella vuonna 2014 oli katiskapyyntiä. Vuonna 2014 katiskat olivat pyynnissä ainoastaan kesä-aikaan. Aiempina vuosine Kolmisopilla on toiminut kaksi kirjanpitokalastajaa. Järvellä ei tiettävästi nykyisin ole muita kalastajia kuin vuonna 2014 mukana ollut kirjanpitokalastaja. Kuva 27. Katiskapyynnin kokukertojen määrä vuonna 2014 Kolmisopella Aikaisempien vuosien tapaan saatiin vuonna 2014 Kolmisopelta saaliiksi ahvenia, särkiä ja haukia (Taulukko 13). Madetta ei kuitenkaan saatu saaliiksi lainkaan. Vuonna 2014 särkisaalis oli ensimmäistä kertaa lajikohttaisista saaliista suurin. Aiempina vuosina suurin saalis on saatu ahvenesta tai hauesta. Kalastajakohtainen saalis oli vuonna 2014 tutkimusjakson 2008-2014 pienin. Koska pyydyskokukertojen määrä vuonna 2014 oli pieni, ei katiskapyynninstä laskettu yksikkösaalista, jota olisi verrattu aiempien vuosien vastaaviin yksikkösaaliisiin. Taulukko 16. Kirjanpitokalastuksen kokonaissaaliit (kg) vuosina 2008–2014 Vuosi Kalastajia pkk Ahven Hauki Särki Made Yht. kg/kalastaja 2008 1 94 34 30 24 28 116 116 2009 2 74 26 114 8 148 74 2010 2 98 42 55 22 5 124 62 2011 2 137 57 29 30 116 58 2012 2 49 31 16 10 4 61 31 2013 2 60 23 27 15 4 69 35 2014 2 28 7 6 10 23 12 Kolmisopin kirjanpitokalastaja ilmoitti kalastaneensa Aittolahdella, Huovinlahdella, Kalliojoen suulla, Niskalahdella, Sopenvaaran alapuolella sekä keskellä Kolmisoppia, mutta sai saalista ainoastaan Aittolahdelta ja Huovinlahdelta. Pyydykset likaantuivat erityisesti Kalliojoen suulla ja Niskalanlahdella. Kirjanpitokalastajan mukaan Sopenvaaran alapuolella on syvä paikka, jossa hän epäilee olevan suolavettä. Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 27 Yhden Jormasjärven kirjanpitokalastajan mukaan paikalliset ovat välttäneet mateen pyytämistä sen jälkeen kun niitä oli löydetty Kolmisopesta kuolleina. Välttelemisen taustalla on paikallisten pelko siitä, että särjet sisältäisivät kaivostoiminnasta peräisin olevia haitta-aineita ja made pohjakalana söisi kuolleita särkiä. Osa paikallisista uskoo mateiden siirtyneen Kolmisopesta Jormasjärven puolelle. Kaivostoiminnan vaikutuksia ei voi havaita kirjanpitokalastuksen tulosten perusteella. Vähäinen pyyntimäärä ja muutos kirjanpitokalastajien määrässä vähentävät tulosten luotettavuutta ja kasvattavat sattuman vaikutusta. Vuoden 2014 yksikkösaaliita ei tästä syystä verrattu aiempien vuosien yksikkösaaliisiin. 4. YHTEENVETO Tässä raportissa on esitetty Talvivaaran kaivoksen ympäristötarkkailuun kuuluvan kalataloudellisen tarkkailun tulokset koskien vuotta 2014. Tarkkailuun sisältyi vuonna 2014 kalojen sisältämien metallipitoisuuksien tutkimus, sähkökoekalastukset sekä kirjanpitokalastus. Vuonna 2014 kalojen raskasmetallipitoisuuksia määritettiin Jormasjärvestä, Laakajärvestä, Kalliojärvestä, Kiltuanjärvestä, Kivijärvestä ja Kolmisopista. Analysoituja raskasmetalleja olivat nikkeli (Ni), arseeni (As), elohopea (Hg), sinkki (Zn), kupari (Cu), kadmium (Cd), lyijy (Pb), koboltti (Co), barium (Ba) ja uraani (U). Jormasjärven ja Laakajärven näytekaloista määritettiin myös ikä. Joillain järvillä osa näytekaloista sisälsi elohopeaa yli Euroopan komission asettaman sallitun elohopean enimmäispitoisuuden elintarvikekäyttöön tarkoitetuissa kaloissa (EY 1881/2006, muutos 629/2008). Ympäristönlaatunormidirektiivissä (2008/105/EY) asetettu kalojen sisältämän elohopeapitoisuuden raja-arvo on ylittynyt kaikkina tutkimusvuosina kaikilla tutkituilla järvillä. Elohopean ympäristölaatunormi on huomattavan pieni verrattuna mitattuihin elohopeapitoisuuksiin kaloissa (Verta ym. 2010). Ilmaperäinen kuormitus on lisännyt elohopean huuhtoutumista. Maankäytöllä, etenkin metsätoimenpiteistä hakkuilla ja maanmuokkauksella, on vesien elohopeapitoisuutta kohottava vaikutus. Talvivaaran purkuvesien elohopeapitoisuudet ovat alhaisia. Tutkimusjärvien kalojen elohopeapitoisuudet ovat olleet keskimääräisellä Suomen sisävesien tasolla. Vuonna 2014 kalojen sinkkipitoisuudet olivat yli määritysrajan kaikilla tutkimusjärvillä. Bariumpitoisuus ylitti määritysrajan joissain Kalliojärven, Kolmisopin ja Kiltuanjärven näytekaloista. Arseenipitoisuuden määritysraja ylittyi yhdessä Laakajärven näytehauessa. Edellä mainituille aineille ei ole asetettu sallittua enimmäispitoisuutta. Arseenin päivittäisen saannin raja-arvo elintarvikkeissa aikuisella 70 kg painavalla ihmisellä ylittyisi syömällä päivittäin yli 100 g haukea, jonka arseenipitoisuus olisi sama kuin vuoden 2014 näytehauella, jonka pitoisuus ylitti määritysrajan. Talvivaaran päästövesien arseenipitoisuudet ovat alhaisia, joten kalan arseenipitoisuudella ei ole todennäköisesti yhteyttä kaivoksen purkuvesiin. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet –oppaassa ilmoitetun bariumin enimmäissaannin raja-arvon ylittymisestä ei ole vaaraa tutkimusjärvien kaloja syömällä. Kalojen metallipitoisuudet olivat vuoden 2014 tutkimuksessa kaiken kaikkiaan samalla tasolla kuin aikaisempien vuosien tutkimuksissa ja keskenään samalla tasolla eri tutkimusjärvissä. Vertailuun sopivia tuloksia kaivostoimintaa edeltäneeltä ajalta oli saatavilla ainoastaan Jormasjärvestä. Jormasjärven kalojen metallipitoisuudet ovat olleet kaivostoiminnan aloittamisen jälkeen samalla tasolla kuin ennen kaivostoiminnan aloittamista vuonna 2008. Kalojen metallipitoisuudet ovat pysytelleet suurimmaksi osaksi vuoden 2014 määritysrajojen alapuolella tai niiden lähellä kaikkina tutkimusvuosina. Kalojen raskasmetalli- ja hivenainepitoisuuksien katsotaan olevan niin pieniä, ettei niistä aiheudu ihmiselle terveydellistä haittaa kalan yleisiä syöntisuosituksia ja niihin annettuja poikkeuksia noudattamalla (Venäläinen 2014). Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 28 Sähkökoekalastukset toteutettiin elokuussa 2014 kahdella alalla Tuhkajoessa. Tuhkajoen ylemmältä koealalta 5A saatiin saaliiksi taimenia, särkiä ja harjus. Alemmalta koealalta 5B saatiin särkiä, taimenia, ahvenia, haukia ja harjuksia. Tutkituista aloista ja lajeista Tuhkajoen ylemmän koekalastusalan 5A taimenien populaatiokoko arvioitiin suurimmaksi (17 yks./a). Taimenia on saatu saaliiksi kummaltakin koealalta kaikkina tarkkailuvuosina vuodesta 2009 alkaen. Vuoden 2014 saaliista laskettu taimentiheys oli tarkkailujakson 2009–2014 toiseksi suurin ylemmällä koealalla 5A ja suurin alemmalla koealalla 5B. Taimentiheydet ovat olleet kaikkina tutkimusvuosina suurempia ylemmällä alueella. Taimenien joukossa on kaikkina tutkimusvuosina ollut useita kesän vanhoja yksilöitä, joten kudun Tuhkajoen alaosilla voidaan katsoa onnistuneen. Tuhkajoen taimenet ovat geneettisen selvityksen (Hilli ym. 2009) mukaan luonnonkantaa. Myös kesänvanhaa harjusta on esiintynyt Tuhkajoen alaosalla pienin tiheyksin kesää 2013 lukuun ottamatta vuosittain. Sähkökoekalastustulosten perusteella Tuhkajoen kalakannoissa ei ole havaittavissa muutoksia, joiden voitaisiin katsoa aiheutuneen kaivostoiminnasta. Vuonna 2014 mukana oli 4 Jormasjärvellä kalastanutta ja 1 Kolmisopissa kalastanut kirjanpitokalastaja. Yksi Jormasjärven kirjanpitokalastajista on uusi, joten hänen ensimmäinen kirjanpitoaineistonsa koski vuoden 2014 kalastusta. Jormasjärven kirjanpitokalastajista kaksi toimii alueella myös ammattikalastajina. Kirjanpitokalastajien kalastus Jormasjärvellä vuonna 2014 oli suurelta osin verkkokalastusta (silmäkoko 50–55 mm). Samoin kuin aikaisempinakin vuosina, oli Jormasjärven kuhasaalis vuonna 2014 lajikohtaisista kokonaissaaliista selkeästi suurin ja hauen toiseksi suurin. Kuhan yksikkösaalis verkoilla on ollut tarkkailujakson 2008–2014 aikana 0,5-0,9 kg/pkk. Hauen yksikkösaalis on vaihdellut välillä 0,2-0,3 kg/pkk. Siikaa ja madetta verkoilla on saatu vain vähän. Aikaisempien tutkimusvuosien tapaan kirjanpitokalastus Kolmisopella vuonna 2014 oli katiskapyyntiä. Aikaisempien vuosien tapaan saatiin vuonna 2014 Kolmisopelta saaliiksi ahvenia, särkiä ja haukia, mutta madetta ei saatu lainkaan. Koska pyydyskokukertojen määrä vuonna 2014 oli pieni, ei katiskapyynninstä laskettu yksikkösaalista, jota olisi verrattu aiempien vuosien vastaaviin yksikkösaaliisiin. Kaiken kaikkiaan vuoden 2014 kirjanpitokalastajat vaikuttivat olevan enemmän huolissaan Kolmisopin kuin Jormasjärven tilasta ja kaivoksen vaikutuksesta siihen. Osa paikallisista pelkää Kolmisopin kalojen sisältävän kaivostoiminnasta peräisin olevia haitallisia aineita. Kaivostoiminnan vaikutuksia ei voi havaita kirjanpitokalastuksen tulosten perusteella. Jormasjärven verkkokalastusta lukuun ottamatta vähäinen pyyntimäärä ja muutokset kirjanpitokalastajien määrässä vähentävät tulosten luotettavuutta ja kasvattavat sattuman vaikutusta. Jormasjärvellä muutoksia aiheuttavat lisäksi uusien kirjanpitokalastajien rekrytoiminen. Lajien yksikkösaaliit eivät ole kasvaneet tai pienentyneet Jormasjärvellä vuosien saatossa, vaan vaihtelut ovat vuosikohtaisia. 5. LÄHTEET Anttila, E-L., Majuri, P., Taskila, E. & Virta, P. (2012) Talvivaara Sotkamo Oy. Järvien biologiset tutkimukset kesällä 2012: Kasviplankton, Pohjaeläimet, Verkkokoekalastukset, Kalojen metallipitoisuudet. Pöyry Finland Oy. Böhling, P. & Rahikainen, M. (toim.) (1999) Kalataloustarkkailu – periaatteet ja menetelmät. Riistan- ja kalantutkimus. Helsinki. 303 s. Evira (2014) Yhteenveto Evirassa tehdyistä Talvivaaran kaivoksen vaikutusalueen vesistöjen ja vertailujärvien kalastustutkimuksista. Verkkolähde: http://www.Evira.fi/portal/fi/tietoa+Evirasta/asiakokonaisuudet/vierasaineet/tutkimukset+ja+pro Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 OSA VII: TALVIVAARAN KAIVOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2014 29 jektit/talvivaaran+kaivosalueen+jatevesien+vaikutus+/yhteenveto+Eviran+kalatutkimuksista, Luettu 20.8.2014 Evira (2013) Kalan syöntisuositukset. Verkkolähde: http://www.Evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikevaarat/elintarvikkeid en+kayton+rajoitukset/kalan+syontisuositukset/, Luettu 5.5.2014 Hilli, T., Anttila, E-L., Majuri, P. & Taskila, E (2009) Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008. Osa IV a. Pintavesien tarkkailu. Pöyry Finland Oy. Hyvärinen, P. & Salojärvi, K. (1991) The applicability of catch per unit effort (CPUE) statistics in fisheries management in Lake Oulujärvi, Northern Finland. In Catch Effort Sampling Strategies.. I.G.Cowx (ed.). Fishing news books. Junge, C.O. & Libosvarsky, J. (1965) Effects of size selectivity on populationestimates based on successive removals with electrical fishing gear. Zoologicke Listy 14(2): 171–178. Kauppi, S., Mannio, J., Hellsten, S., Nysten, T., Jouttijärvi, T., Huttunen, M., Ekholm, P., Tuominen, S., Porvari, P., Karjalainen, A., Sara-Aho, T., Saukkoriipi, J., & Maunula, M. (2013) Arvio Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaan vuodon haitoista ja riskeistä vesiympäristölle. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11| 2013. Pöyry Finland Oy (2010) Talvivaara Sotkamo Oy. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009. Osa IV a. Pintavesien tarkkailu. Pöyry Finland Oy (2012) Talvivaara Sotkamo Oy. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2011. Osa IV a. Pintavesien tarkkailu. Pöyry Finland Oy (2012b) Talvivaara Sotkamo Oy. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2012. Osa IV a Pintavesien tarkkailu. Pöyry Finland Oy (2014) Talvivaara Sotkamo Oy. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013. Osa IVc. Kalataloustarkkailu. Raitaniemi, Nyberg & Torvi (2000) Kalojen iän ja kasvun määritys. Riistan- ja kalantutkimus. Reinikainen, J. (2007) Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23/2007, Suomen ympäristökeskus Taskila, E. (2014) Talvivaara Sotkamo Oy. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013. Osa IVc Kalataloustarkkailu. Pöyry Finland Oy. TUKES (2012) Kiinnittymisenestovalmisteiden ympäristövaikutukset. Verkkolähde: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kemikaalit-jaymparisto/Kiinnittymisenestovalmisteet-ja-vesiymparisto/Kiinnittymisenestovalmisteidenymparistovaikutukset/. Luettu 21.8.2014 Venäläinen, E-R (2014) Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön. Tiedotustilaisuus 15.5.2014. Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila. EVIRA. Verkkolähde: http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/3940149/04+Ven%C3%A4l%C3%A4inen+EijaRiitta+Talvivaara-yleis%C3%B6tilaisuus+15.5.2014.pdf/e13292ae-07ef-48e4-b304b677bdcf9765. Luettu 21.8.2014 Verta, M., Kauppila, T., Londesborough, S., Mannio, J., Porvari, P., Rask, M., Vuori, K-M & Vuorinen, P.J. (2010) Metallien taustapitoisuudet ja haitallisten aineiden seuranta Suomen pintavesissä. Ehdotus laatunormidirektiivin toimeenpanosta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12|2010. Virta, P., Anttila, E-L., Majuri, P. & Taskila, E (2011) Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010. Osa IV a. Pintavesien tarkkailu. Pöyry Finland Oy. WHO (2011) Guidelines for drinking-water quality. Fourth edition. Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 1-1 LIITE 1 KALOJEN METALLIMÄÄRITYSTEN TUTKIMUSTODISTUKSET Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 Ramboll Analytics Pvm: 29.4.2014 1/3 Tutkimustodistus Projekti: 1510010636-011/1 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara, metallipitoisuuden analysoiminen Jormasjärven kalanäytteistä Näytteenottopvm: Näytteenottaja: Näyte saapui: 28.3.2014 Analysointi aloitettu: 28.3.2014 Tutkimustulokset Yksikkö Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Esikäsittely, mikroaaltohajotus, HNO3/H202 Metallit 1 Kuha 1 (u), 1,110 kg, 470 mm 14SS 00779 Kuha 2 (u), 1,030 kg, 500 mm 14SS 00780 Kuha 3 (u), 1,003 kg, 480 mm 14SS 00781 Kuha 4 (-), 0,971 kg, 485 mm 14SS 00782 Kuha 5 (n), 0,816 kg, 450 mm 14SS 00783 ok ok ok ok ok Menetelmä RA3008 ok ok ok ok ok Arseeni (As) <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 mg/kg RA3000 Barium (Ba) <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 mg/kg RA3000 Elohopea (Hg) 0,29 0,30 0,39 0,52 0,32 mg/kg RA3000 Kadmium (Cd) <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 mg/kg RA3000 Koboltti (Co) Kupari (Cu) <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Lyijy (Pb) <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 mg/kg RA3000 Nikkeli (Ni) <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 mg/kg RA3000 Sinkki (Zn) 2,7 2,3 3,0 2,9 2,3 mg/kg RA3000 Uraani (U) <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 mg/kg RA3000 Yksikkö Menetelmä Hauki 1 (u), 1,336 kg, 617 mm 14SS 00784 Hauki 2 (u), 1,350 kg, 590 mm 14SS 00785 Hauki 3 (u), 1,147 kg, 570 mm 14SS 00786 Hauki 4 (u), 1,154 kg, 581 mm 14SS 00787 Hauki 5 (n), 0,966 kg, 550 mm 14SS 00788 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, HNO3/H202 Metallit 1 ok ok ok ok ok ok ok ok ok ok Arseeni (As) <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 mg/kg RA3000 Barium (Ba) <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 mg/kg RA3000 Elohopea (Hg) Kadmium (Cd) 0,73 <0,010 0,68 <0,010 0,64 <0,010 0,95 <0,010 0,49 <0,010 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Tutkimustulokset Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET RA3008 Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Puh 020 755 611 Y-tunnus 0101197-5 www.ramboll-analytics.fi Kotipaikka Espoo Ramboll Analytics Pvm: 29.4.2014 2/3 Tutkimustodistus Projekti: 1510010636-011/1 14SS 00784 14SS 00785 14SS 00786 14SS 00787 14SS 00788 Yksikkö Menetelmä Koboltti (Co) Kupari (Cu) <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Lyijy (Pb) <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 mg/kg RA3000 Nikkeli (Ni) <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 mg/kg RA3000 Sinkki (Zn) 2,6 8,7 4,5 2,3 3,8 mg/kg RA3000 Uraani (U) <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 mg/kg RA3000 Yksikkö Menetelmä Ahven 1 (n), 182 g, 250 mm 14SS 00789 Ahven 2 (n), 214 g, 261 mm 14SS 00790 Ahven 3 (n), 135g, 233 mm 14SS 00791 Ahven 4 (u), 132 g, 227 mm 14SS 00792 Ahven 5 (u), 152 g, 236 mm 14SS 00793 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, HNO3/H202 Metallit 1 ok ok ok ok ok ok ok ok ok ok Arseeni (As) <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 mg/kg RA3000 Barium (Ba) <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 mg/kg RA3000 Elohopea (Hg) 0,45 0,53 0,55 0,40 0,55 mg/kg RA3000 Kadmium (Cd) <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 mg/kg RA3000 Koboltti (Co) <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 mg/kg RA3000 Kupari (Cu) <0,40 <0,40 <0,40 <0,40 <0,40 mg/kg RA3000 Lyijy (Pb) <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 mg/kg RA3000 Nikkeli (Ni) <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 mg/kg RA3000 Sinkki (Zn) 3,3 3,0 2,4 3,4 3,1 mg/kg RA3000 Uraani (U) <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 mg/kg RA3000 Yksikkö Menetelmä Ahven 6 (n), 157 g, 237 mm 14SS 00794 Ahven 7 (n), 187 g, 250 mm 14SS 00795 Ahven 8 (n), 214 g, 255 mm 14SS 00796 Ahven 9 (n), 165g, 234 mm 14SS 00797 Ahven 10 (n), 141 g, 225 mm 14SS 00798 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, HNO3/H202 Metallit 1 ok ok ok ok ok ok ok ok ok ok Arseeni (As) <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 mg/kg RA3000 Barium (Ba) <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 mg/kg RA3000 Elohopea (Hg) Kadmium (Cd) 0,52 <0,010 0,51 <0,010 0,56 <0,010 0,50 <0,010 0,53 <0,010 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Koboltti (Co) <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 mg/kg RA3000 Kupari (Cu) <0,40 <0,40 <0,40 <0,40 <0,40 mg/kg RA3000 Lyijy (Pb) <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 mg/kg RA3000 Nikkeli (Ni) <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 mg/kg RA3000 Sinkki (Zn) 2,6 3,1 2,6 2,5 2,8 mg/kg RA3000 Uraani (U) <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 mg/kg RA3000 Tutkimustulokset Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET RA3008 Tutkimustulokset Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET RA3008 Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Puh 020 755 611 Y-tunnus 0101197-5 www.ramboll-analytics.fi Kotipaikka Espoo Ramboll Analytics Pvm: 29.4.2014 3/3 Tutkimustodistus Projekti: 1510010636-011/1 Ramboll Analytics Sami Tyrväinen Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. FM, kemisti, +358 50 434 4092 Jakelu [email protected]; [email protected]; [email protected]; Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Puh 020 755 611 Y-tunnus 0101197-5 www.ramboll-analytics.fi Kotipaikka Espoo Ramboll Analytics Pvm: 19.6.2014 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510010636-012/1 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara, metallipitoisuuden analysoiminen Laakajärven kalanäytteistä Näytteenottopvm: Näytteenottaja: Näyte saapui: 3.6.2014 Analysointi aloitettu: 3.6.2014 Tutkimustulokset Yksikkö Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Esikäsittely, mikroaaltohajotus, HNO3/H202 Metallit 1 Kuha 1 (n), 1,114 kg, 490 mm 14SS 01147 Kuha 2 (u), 2,778 kg, 640 mm 14SS 01148 Kuha 3 (u), 1,531 kg, 560 mm 14SS 01149 Hauki 1 (u), 1,645 kg, 620 mm 14SS 01150 Kuha 4 (u), 1,172 kg, 500 mm 14SS 01151 ok ok ok ok ok Menetelmä RA3008 ok ok ok ok ok Arseeni (As) <0,10 <0,10 <0,10 0,39 <0,10 mg/kg RA3000 Barium (Ba) <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 mg/kg RA3000 Elohopea (Hg) 0,34 0,40 0,34 0,51 0,28 mg/kg RA3000 Kadmium (Cd) <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 mg/kg RA3000 Koboltti (Co) Kupari (Cu) <0,050 <0,40 <0,050 <0,40 <0,050 <0,40 <0,050 <0,40 <0,050 <0,40 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Lyijy (Pb) <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 mg/kg RA3000 Nikkeli (Ni) <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 mg/kg RA3000 Sinkki (Zn) 3,0 3,1 2,6 3,5 2,6 mg/kg RA3000 Uraani (U) <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 <0,010 mg/kg RA3000 Yksikkö Menetelmä Kuha 5 (u), 1,652 kg, 570 mm 14SS 01152 Kuha 6 (n), 1,470 kg, 550 mm 14SS 01153 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, HNO3/H202 Metallit 1 ok ok ok ok Arseeni (As) <0,10 <0,10 mg/kg RA3000 Barium (Ba) <0,20 <0,20 mg/kg RA3000 Elohopea (Hg) Kadmium (Cd) 0,33 <0,010 0,33 <0,010 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Tutkimustulokset Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET RA3008 Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Puh 020 755 611 Y-tunnus 0101197-5 www.ramboll-analytics.fi Kotipaikka Espoo Ramboll Analytics Pvm: 19.6.2014 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510010636-012/1 14SS 01152 14SS 01153 Yksikkö Menetelmä Koboltti (Co) Kupari (Cu) <0,050 <0,40 <0,050 <0,40 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Lyijy (Pb) <0,10 <0,10 mg/kg RA3000 Nikkeli (Ni) <0,20 <0,20 mg/kg RA3000 Sinkki (Zn) 3,0 2,5 mg/kg RA3000 Uraani (U) <0,010 <0,010 mg/kg RA3000 Ramboll Analytics Sami Tyrväinen Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. FM, kemisti, +358 50 434 4092 Jakelu [email protected]; [email protected]; [email protected]; Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Puh 020 755 611 Y-tunnus 0101197-5 www.ramboll-analytics.fi Kotipaikka Espoo Ramboll Analytics Pvm: 8.10.2014 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510010636-012/3 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara, metallipitoisuuden analysoiminen kalanäytteistä, Kiltua Näytteenottopvm: Näytteenottaja: Jari Kananen Näyte saapui: 18.9.2014 Analysointi aloitettu: 18.9.2014 Tutkimustulokset Yksikkö Näytteenottopisteet Näytenumero Menetelmä Ahven 1 14SS 02052 Ahven 2 14SS 02053 Ahven 3 14SS 02054 Ahven 4 14SS 02055 Ahven 5 14SS 02056 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, HNO3/H202 Metallit 1 ok ok ok ok ok ok ok ok ok ok Arseeni (As) Barium (Ba) Elohopea (Hg) <0,10 <0,20 0,57 <0,10 <0,20 0,39 <0,10 <0,20 0,73 <0,10 <0,20 0,56 <0,10 0,29 0,34 mg/kg mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 RA3000 Kadmium (Cd) Koboltti (Co) <0,010 <0,050 <0,010 <0,050 <0,010 <0,050 <0,010 <0,050 <0,010 <0,050 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Kupari (Cu) Lyijy (Pb) <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Uraani (U) <0,20 4,2 <0,010 <0,20 3,3 <0,010 <0,20 3,9 <0,010 <0,20 3,1 <0,010 <0,20 4,8 <0,010 mg/kg mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 RA3000 Yksikkö Menetelmä Näytteenottopisteet Ahven 6 Ahven 7 Ahven 8 Ahven 9 Näytenumero 14SS 02057 14SS 02058 14SS 02059 14SS 02060 Ahven 10 14SS 02061 ok ok ok ok ok ok <0,10 ok <0,10 ok <0,10 ok <0,10 ok <0,10 mg/kg RA3000 Barium (Ba) Elohopea (Hg) Kadmium (Cd) <0,20 0,38 <0,010 <0,20 0,67 <0,010 0,29 0,52 <0,010 0,22 0,73 <0,010 <0,20 0,72 <0,010 mg/kg mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 RA3000 Koboltti (Co) Kupari (Cu) <0,050 <0,40 <0,050 <0,40 <0,050 <0,40 <0,050 <0,40 <0,050 <0,40 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) <0,10 <0,20 <0,10 <0,20 <0,10 <0,20 <0,10 <0,20 <0,10 <0,20 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Sinkki (Zn) Uraani (U) 3,7 <0,010 3,5 <0,010 4,4 <0,010 5,0 <0,010 3,5 <0,010 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 MÄÄRITYKSET RA3008 Tutkimustulokset MÄÄRITYKSET Esikäsittely, mikroaaltohajotus, HNO3/H202 Metallit 1 Arseeni (As) RA3008 Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Puh 020 755 611 Y-tunnus 0101197-5 www.ramboll-analytics.fi Kotipaikka Espoo Ramboll Analytics Pvm: 8.10.2014 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510010636-012/3 14SS 02057 14SS 02058 14SS 02059 14SS 02060 14SS 02061 Yksikkö Menetelmä Ramboll Analytics Ilpo Lahdelma Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. FL, kemisti, +358 40 074 5295 Jakelu [email protected]; [email protected]; [email protected]; Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Puh 020 755 611 Y-tunnus 0101197-5 www.ramboll-analytics.fi Kotipaikka Espoo Ramboll Analytics Pvm: 8.10.2014 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510010636-012/4 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara, metallipitoisuuden analysoiminen kalanäytteistä, Kiltua Näytteenottopvm: Näytteenottaja: Näyte saapui: 18.9.2014 Analysointi aloitettu: 18.9.2014 Tutkimustulokset Yksikkö Näytteenottopisteet Näytenumero Menetelmä Ahven 1 14SS 02062 Ahven 2 14SS 02063 Ahven 3 14SS 02064 Ahven 4 14SS 02065 Ahven 5 14SS 02066 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, HNO3/H202 Metallit 1 ok ok ok ok ok ok ok ok ok ok Arseeni (As) Barium (Ba) Elohopea (Hg) <0,10 <0,20 0,53 <0,10 <0,20 0,77 <0,10 <0,20 0,51 <0,10 <0,20 0,72 <0,10 <0,20 0,36 mg/kg mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 RA3000 Kadmium (Cd) Koboltti (Co) <0,010 <0,050 <0,010 <0,050 <0,010 <0,050 <0,010 <0,050 <0,010 <0,050 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Kupari (Cu) Lyijy (Pb) <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Uraani (U) <0,20 3,6 <0,010 <0,20 3,5 <0,010 <0,20 3,6 <0,010 <0,20 3,6 <0,010 <0,20 3,1 <0,010 mg/kg mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 RA3000 Yksikkö Menetelmä Näytteenottopisteet Ahven 6 Ahven 7 Ahven 8 Näytenumero 14SS 02067 14SS 02068 14SS 02069 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, HNO3/H202 Metallit 1 Arseeni (As) Barium (Ba) ok ok ok ok <0,10 <0,20 ok <0,10 <0,20 ok <0,10 <0,20 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Elohopea (Hg) Kadmium (Cd) 0,72 <0,010 0,55 <0,010 0,89 <0,010 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Koboltti (Co) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) <0,050 <0,40 <0,10 <0,050 <0,40 <0,10 <0,050 <0,40 <0,10 mg/kg mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 RA3000 Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) <0,20 2,9 <0,20 3,3 <0,20 5,4 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Uraani (U) <0,010 <0,010 <0,010 mg/kg RA3000 MÄÄRITYKSET RA3008 Tutkimustulokset MÄÄRITYKSET RA3008 Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Puh 020 755 611 Y-tunnus 0101197-5 www.ramboll-analytics.fi Kotipaikka Espoo Ramboll Analytics Pvm: 8.10.2014 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510010636-012/4 Ramboll Analytics Ilpo Lahdelma Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. FL, kemisti, +358 40 074 5295 Jakelu [email protected]; [email protected]; [email protected]; Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Puh 020 755 611 Y-tunnus 0101197-5 www.ramboll-analytics.fi Kotipaikka Espoo Ramboll Analytics Pvm: 8.10.2014 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510010636-012/6 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara, metallipitoisuuden analysoiminen kalanäytteistä, Kalliojärvi Näytteenottopvm: Näytteenottaja: Näyte saapui: 18.9.2014 Analysointi aloitettu: 18.9.2014 Tutkimustulokset Yksikkö Näytteenottopisteet Näytenumero Menetelmä Ahven 1 14SS 02081 Ahven 2 14SS 02082 Ahven 3 14SS 02083 Ahven 4 14SS 02084 Ahven 5 14SS 02085 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, HNO3/H202 Metallit 1 ok ok ok ok ok ok ok ok ok ok Arseeni (As) Barium (Ba) Elohopea (Hg) <0,10 <0,20 0,44 <0,10 <0,20 0,39 <0,10 <0,20 1,4 <0,10 0,26 0,88 <0,10 <0,20 0,56 mg/kg mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 RA3000 Kadmium (Cd) Koboltti (Co) <0,010 <0,050 <0,010 <0,050 <0,010 <0,050 <0,010 <0,050 <0,010 <0,050 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Kupari (Cu) Lyijy (Pb) <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Uraani (U) <0,20 5,2 <0,010 <0,20 3,6 <0,010 <0,20 3,9 <0,010 <0,20 5,3 <0,010 <0,20 3,8 <0,010 mg/kg mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 RA3000 Yksikkö Menetelmä MÄÄRITYKSET RA3008 Tutkimustulokset Näytteenottopisteet Ahven 6 Näytenumero 14SS 02086 MÄÄRITYKSET Esikäsittely, mikroaaltohajotus, HNO3/H202 Metallit 1 Arseeni (As) Barium (Ba) ok RA3008 ok <0,10 <0,20 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Elohopea (Hg) Kadmium (Cd) 0,27 <0,010 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Koboltti (Co) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) <0,050 <0,40 <0,10 mg/kg mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 RA3000 Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) <0,20 3,6 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Uraani (U) <0,010 mg/kg RA3000 Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Puh 020 755 611 Y-tunnus 0101197-5 www.ramboll-analytics.fi Kotipaikka Espoo Ramboll Analytics Pvm: 8.10.2014 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510010636-012/6 Ramboll Analytics Ilpo Lahdelma Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. FL, kemisti, +358 40 074 5295 Jakelu [email protected]; [email protected]; [email protected]; Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Puh 020 755 611 Y-tunnus 0101197-5 www.ramboll-analytics.fi Kotipaikka Espoo Ramboll Analytics Pvm: 8.10.2014 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510010636-012/5 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara, metallipitoisuuden analysoiminen kalanäytteistä, Kolmisoppi Näytteenottopvm: Näytteenottaja: Näyte saapui: 18.9.2014 Analysointi aloitettu: 18.9.2014 Tutkimustulokset Yksikkö Näytteenottopisteet Näytenumero Menetelmä Ahven 1 14SS 02071 Ahven 2 14SS 02072 Ahven 3 14SS 02073 Ahven 4 14SS 02074 Ahven 5 14SS 02075 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, HNO3/H202 Metallit 1 ok ok ok ok ok ok ok ok ok ok Arseeni (As) Barium (Ba) Elohopea (Hg) <0,10 0,43 0,95 <0,10 <0,20 0,66 <0,10 <0,20 0,39 <0,10 <0,20 0,53 <0,10 <0,20 0,40 mg/kg mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 RA3000 Kadmium (Cd) Koboltti (Co) <0,010 <0,050 <0,010 <0,050 <0,010 <0,050 <0,010 <0,050 <0,010 <0,050 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Kupari (Cu) Lyijy (Pb) <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 <0,40 <0,10 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Uraani (U) <0,20 5,0 <0,010 <0,20 3,2 <0,010 <0,20 2,9 <0,010 <0,20 3,3 <0,010 <0,20 3,7 <0,010 mg/kg mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 RA3000 Yksikkö Menetelmä Näytteenottopisteet Ahven 6 Ahven 7 Ahven 8 Ahven 9 Näytenumero 14SS 02076 14SS 02077 14SS 02078 14SS 02079 Ahven 10 14SS 02080 ok ok ok ok ok ok <0,10 ok <0,10 ok <0,10 ok <0,10 ok <0,10 mg/kg RA3000 Barium (Ba) Elohopea (Hg) Kadmium (Cd) <0,20 0,46 <0,010 <0,20 0,68 <0,010 <0,20 0,48 <0,010 <0,20 0,55 <0,010 <0,20 0,29 <0,010 mg/kg mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 RA3000 Koboltti (Co) Kupari (Cu) <0,050 <0,40 <0,050 <0,40 <0,050 <0,40 <0,050 <0,40 <0,050 <0,40 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) <0,10 <0,20 <0,10 <0,20 <0,10 <0,20 <0,10 <0,20 <0,10 <0,20 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 Sinkki (Zn) Uraani (U) 3,8 <0,010 4,7 <0,010 3,9 <0,010 4,8 <0,010 3,7 <0,010 mg/kg mg/kg RA3000 RA3000 MÄÄRITYKSET RA3008 Tutkimustulokset MÄÄRITYKSET Esikäsittely, mikroaaltohajotus, HNO3/H202 Metallit 1 Arseeni (As) RA3008 Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Puh 020 755 611 Y-tunnus 0101197-5 www.ramboll-analytics.fi Kotipaikka Espoo Ramboll Analytics Pvm: 8.10.2014 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510010636-012/5 14SS 02076 14SS 02077 14SS 02078 14SS 02079 14SS 02080 Yksikkö Menetelmä Ramboll Analytics Ilpo Lahdelma Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. FL, kemisti, +358 40 074 5295 Jakelu [email protected]; [email protected]; [email protected]; Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.Testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Puh 020 755 611 Y-tunnus 0101197-5 www.ramboll-analytics.fi Kotipaikka Espoo 2-2 LIITE 2 KALOJEN METALLIPITOISUUKSIEN VERTAILU Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 Jormasjärvi Ahven 2014 Tarkkailu Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp) 0,5 3,3 0,5 3,0 0,6 2,1 0,4 3,1 0,6 3,1 0,5 2,6 0,5 3,1 0,6 2,6 0,5 2,5 0,5 2,8 Keskim. 0,5 2,8 2013 0,6 3,,1 Tarkkailu 0,4 4,4 0,4 3,3 0,5 3,3 0,5 4,3 0,4 3,7 0,4 5,0 0,3 4,3 0,3 3,6 0,4 5,7 Keskim. 0,4 4,2 Touko-kesä 2013 0,8 3,6 EVIRA 0,6 2,7 0,7 2,7 0,5 2,7 0,3 3,1 0,5 3,0 0,4 3,4 0,5 3,1 0,4 3,7 0,6 4,4 Keskim. 0,5 3,2 Tammi-helmi 2013 0,8 5,5 EVIRA 0,6 5,1 0,6 4,9 0,4 5,3 0,3 6,3 0,5 4,7 0,5 4,0 0,3 5,9 Keskim. 0,5 5,2 Marraskuu 2012 0,4 5,7 EVIRA 0,5 6,9 0,6 5,5 0,5 5,3 0,6 7,3 0,3 6,5 Keskim. 0,5 6,2 2012 0,3 4,1 Tarkkailu 0,4 4,3 0,3 4,0 0,3 4,4 0,4 3,1 Keskim. 0,3 4,0 Hauki 2014 Tarkkailu Keskim. Touko-kesä 2013 EVIRA Keskim. 2012 Tarkkailu 2010 Tarkkailu Keskim. 2008 Tarkkailu Keskim. Kuha 2014 Tarkkailu Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp) 0,7 2,6 0,7 8,7 0,6 4,5 1,0 2,3 0,5 3,8 0,7 4,4 0,3 4,3 0,3 3,5 0,3 3,9 0,8 6,5 0,4 4,1 0,8 4,9 0,6 3,8 0,6 4,1 0,6 4,2 0,6 8,7 0,6 5,2 0,6 5,3 0,6 6,7 0,9 5,3 0,7 6,2 Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp) 0,3 2,7 0,3 2,3 0,4 3,0 0,5 2,9 0,3 2,3 Keskim. 0,4 2,6 Touko-kesä 2013 0,3 4,1 EVIRA 0,3 3,2 0,3 2,6 0,2 2,8 0,3 2,7 0,2 3,5 0,2 2,9 0,2 3,2 Keskim. 0,2 3,1 Tammi-helmi 2013 0,2 4,1 EVIRA 0,3 4,5 Keskim. 0,3 4,3 Marraskuu 2012, EVIRA 0,3 3,1 Laakajärvi Hauki 2014 Tarkkailu Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp) Arseeni (mg/kg tp) Barium (mg/kg tp) 0,5 3,5 0,4 <0,1 0,9 3,1 <0,1 <0,1 0,5 7,0 <0,1 <0,1 0,6 2,8 <0,1 <0,1 0,5 4,0 <0,1 <0,1 Keskim. 0,6 4,1 <0,2 <0,1 Touko-kesä 2013 0,5 4,9 0,2 EVIRA 0,3 5,7 <0,1 0,2 10,0 <0,1 Keskim. 0,3 6,9 <0,1 Tammi-helmi 2013 0,5 5,4 <0,1 EVIRA 0,7 7,0 <0,1 0,4 4,7 <0,1 0,6 5,7 <0,1 0,4 5,9 <0,1 0,4 4,4 <0,1 0,6 4,4 <0,1 0,3 4,2 <0,1 0,4 5,5 <0,1 Keskim. 0,5 5,2 <0,1 Marraskuu 2012, EVIRA 0,5 5,4 <0,1 Keskim. 0,5 5,4 <0,1 Kuha 2014 Tarkkailu Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp) Arseeni (mg/kg tp) Barium (mg/kg tp) 0,3 3,0 <0,1 <0,1 0,4 3,1 <0,1 <0,1 0,3 2,6 <0,1 <0,1 0,3 2,6 <0,1 <0,1 0,3 3,0 <0,1 <0,1 0,3 2,5 <0,1 <0,1 Keskim. 0,3 2,8 <0,1 <0,1 Touko-kesä 2013, EVIRA 0,2 3,8 <0,1 Tammi-helmi 2013 0,4 2,9 <0,1 EVIRA 0,4 2,9 <0,1 0,4 3,2 <0,1 0,4 4,1 <0,1 0,3 4,1 <0,1 0,4 3,5 <0,1 0,4 3,4 <0,1 0,4 3,2 <0,1 0,4 3,9 <0,1 0,4 3,1 <0,1 Keskim. 0,4 3,4 <0,1 Marraskuu 2012 0,3 3,5 <0,1 EVIRA 0,5 3,4 <0,1 0,3 3,3 <0,1 0,3 3,9 <0,1 0,3 3,3 <0,1 0,3 4,0 <0,1 Keskim. 0,3 3,6 <0,1 Laakajärvi Ahven 2014 Tarkkailu Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp) Arseeni (mg/kg tp) Barium (mg/kg tp) 0,2 6,5 <0,1 0,3 0,2 4,4 <0,1 <0,2 0,3 3,0 <0,1 <0,2 0,8 3,4 <0,1 <0,2 0,9 3,3 <0,1 <0,2 0,6 3,5 <0,1 <0,2 0,2 0,2 <0,1 <0,2 0,3 0,3 <0,1 <0,2 0,9 0,9 <0,1 <0,2 0,7 0,7 <0,1 <0,2 Keskim. 0,5 2,6 <0,1 <0,2 2013 0,4 3,4 <0,1 <0,1 Tarkkailu 0,6 3,1 <0,1 <0,1 0,6 2,7 <0,1 <0,1 0,6 3,3 <0,1 <0,1 0,5 4,1 <0,1 <0,1 0,5 3,0 <0,1 <0,1 0,4 4,0 <0,1 <0,1 0,3 3,3 <0,1 <0,1 0,5 3,5 <0,1 <0,1 0,5 4,7 <0,1 0,1 0,5 3,5 <0,1 <0,1 Touko-kesä 2013 0,4 3,7 <0,1 EVIRA 0,4 4,2 <0,1 0,5 3,8 <0,1 0,5 3,7 <0,1 0,3 5,0 <0,1 0,3 6,5 <0,1 0,2 4,1 <0,1 0,4 3,7 <0,1 0,4 3,7 <0,1 0,4 4,3 <0,1 Tammi-helmi 2013 0,6 4,6 <0,1 EVIRA 0,5 4,2 <0,1 0,8 5,8 <0,1 0,3 3,6 <0,1 Keskim. 0,6 4,6 <0,1 Marraskuu 2012 0,5 8,9 <0,1 EVIRA 0,1 7,3 <0,1 0,3 8,7 <0,1 0,2 16,0 <0,1 0,2 10,0 <0,1 0,2 9,0 <0,1 0,2 18,0 <0,1 Keskim. 0,3 11,1 <0,1 2012 0,4 3,5 <0,1 <0,2 Tarkkailu 0,3 3,9 <0,1 <0,2 0,4 3,3 <0,1 <0,2 0,5 3,2 <0,1 <0,2 0,5 3,8 <0,1 <0,2 Keskim. 0,4 3,5 <0,1 <0,2 Kalliojärvi Ahven 2014 Tarkkailu Keskim. 2013 Tarkkailu Keskim. Touko-kesä 2013 EVIRA Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp) Barium (mg/kg tp) 0,4 5,2 <0,2 0,4 3,6 <0,2 1,4 3,9 <0,2 0,9 5,3 0,3 0,6 3,8 <0,2 0,3 3,6 <0,2 0,7 4,2 <0,2 0,5 3,6 <0,2 0,3 3,8 <0,2 0,4 3,7 <0,2 0,3 4,9 <0,2 0,2 4,2 <0,2 0,3 4,3 <0,2 0,2 4,0 <0,2 0,2 4,2 <0,2 0,2 4,4 <0,2 0,2 4,9 <0,2 0,3 4,2 <0,2 0,4 3,5 0,3 3,7 0,2 3,7 0,2 4,3 0,3 3,8 Kolmisoppi Ahven 2014 Tarkkailu Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp) Barium (mg/kg tp) 1,0 5,0 0,4 0,7 3,2 <0,2 0,4 2,9 <0,2 0,5 3,3 <0,2 0,4 3,7 <0,2 0,5 3,8 <0,2 0,7 4,7 <0,2 0,5 3,9 <0,2 0,6 4,8 <0,2 0,3 3,7 <0,2 Keskim. 0,5 3,9 <0,2 2013 0,5 3,2 <0,2 Tarkkailu 0,8 2,2 <0,2 0,4 2,8 <0,2 0,4 3,2 <0,2 0,6 3,8 <0,2 1,0 3,4 <0,2 0,5 3,5 <0,2 0,6 3,5 <0,2 0,4 3,6 <0,2 0,5 3,1 <0,2 Keskim. 0,6 3,2 <0,2 Touko-kesä 2013 0,5 4,6 EVIRA 0,7 5,6 0,4 5,2 0,5 5,6 0,5 6,9 0,4 6,6 0,5 5,8 Tammi-helmi 2013 0,7 2,9 EVIRA 0,8 3,1 0,5 3,5 0,5 3,5 0,6 3,6 0,7 4,5 0,5 3,8 0,8 5,6 0,5 3,9 0,5 4,3 0,6 3,9 Kivijärvi Ahven 2014 Tarkkailu Keskim. 2013 Tarkkailu Keskim. Touko-kesä 2013 EVIRA 2012 Tarkkailu Elohopea (mg/kg tp) Sinkki (mg/kg tp) 0,5 3,6 0,8 3,5 0,5 3,6 0,7 3,6 0,4 3,1 0,7 2,9 0,6 3,3 0,9 5,4 0,6 3,6 0,3 3,6 0,6 2,8 0,6 3,3 0,4 2,7 0,9 2,9 0,9 3,2 0,4 3,5 0,4 3,2 0,2 3,5 0,2 3,7 0,5 3,2 0,9 4,1 0,4 4,6 0,4 3,3 11,0 0,5 6,9 0,3 4,0 3,2 0,2 4,0 0,3 3,2 0,4 6,7 0,4 5,1 0,5 3,5 0,6 3,4 0,7 3,3 0,7 3,0 0,7 3,1 0,6 3,3 Kiltuanjärvi Ahven 2014 Tarkkailu Keskim. 2013 Tarkkailu Keskim. Elohopea (mg/kg tp) 0,6 0,4 0,7 0,6 0,3 0,4 0,7 0,5 0,7 0,7 0,6 0,7 0,8 0,6 1,0 0,8 0,5 0,4 0,4 0,4 0,3 0,6 Sinkki (mg/kg tp) 4,2 3,3 3,9 3,1 4,8 3,7 3,5 4,4 5,0 3,5 3,9 3,1 3,8 3,6 3,6 3,5 4,0 4,1 3,3 3,7 4,4 3,7 Barium (mg/kg tp) <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 0,3 <0,2 <0,2 0,3 0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 0,3 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 0,3 4-3 LIITE 3 SÄHKÖKOEKALASTUSTEN MAASTOLOMAKKEET Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 Maastolomake nro: 06082014-02 1386 vesistötutkimus Sähkökalastusalan tiedot Sähkökalastusalan nimi*: Ympäristötyyppi*: Kunta: Tuhkajoki 5A joki noro/oja x Vesimuodostuma: puro järv.ranta Sotkamo Vesienhoitoalue: Koordinaatit YK: Pohjan karkeus (%): Pyynnin tiedot Koekalastajan nimi: Organisaatio: pohj: 7104809 itä: 3555109 Tuhkajoki_Korentojoki Seurantapaikka (VPD): Kalastusalue: Vesistöalue: Tuhkajoen va Uoman leveys m: maks. 11m ka. 5m Ympäristöpaine*: Orgaaninen aines Hieno (0-2 mm) Sora (2-16 mm) Pieni kivi (16-64 mm) Iso kivi (64-256 mm) Pieni lohkare (2561024 mm) Iso lohkare (>1024 mm) Kallio ei tietoa 5 10 luonnotitilainen perattu 80 kunnostet 5 säännöstelty ilman lämpötila + 28 C Lisätietoa: JNIA, ANNAHA Kalastuskertoja(1-3)*: Kalastuskertojen kellonajat* (tt:mm): Ramboll Finland Oy 3 Aloitus 1. 2. 3. Hanke: Päivämäärä: 6.8.2014 Koealan mitat (m): pit. Lisätieto: Saarekkeen ja rannan väli Koealan pinta-ala* 2 (m ): 230 Syvyysluokka* (cm): Kalastettu uoman leveydeltyä: 0-20 cm 21-40 cm x x On Ei Akku Käytetty jännite (V): 300 Virran voimakkuus (A): 20 Pulssin frekvenssi (Hz): Lisätietoa: Ympäristöhavainnot o Veden lämpötila ( C): + 20,4 x On x Aggr. 50 Veden sähkönjoht. (mS/m): Lisätieto: Veden näkösyvyys (cm): Keskimääräinen virtausnopeus koealalla (m/s): hidas (< 0,2) keskim. (0,2-0,7) voimakas (> 0,7) Veden suhteellinen korkeus: normaali ylhäällä alhaalla Vesisammalet x 80 Putkilokasvit 0 Lisätietoa: Ei Tiedot tarkistettu: Energian lähde: Vesikasvillisuuden peittävyys (%): On 61- cm Sää: x Koealan kalastettavuus: Vesi alhaalla. Osa uomasta kuivillaan. Rantakasvillisuuden peittävyys (%): 5 lev. x Sulkuverkot: Hans Grassl, IG200/2 46 Lopetus 13:20 14:10 14:45 Ei 41-60 cm Laitteen tiedot Laitteen malli: hajakuormit. pistekuormit. happamoitumin. vähähappisuus satunnaispäästöt sade pilvinen puolipilvinen aurinkoinen helppo normaali vaikea x x Puut/pensaat 30 Muut kasvit 10 Saalistiedot, yksilölliset mittaustulokset Kosken/virtapaikan/koealan nimi: Tuhkajoki 5A päivämäärä:6.8.2014 Maastolomake nro: 06082014-01 Kalastuskerta: I laji: Taimen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 laji: Särki mm g 129 168 128 55 126 145 60 65 62 125 121 120 55 61 55 65 55 22 47 25 2 20 33 3 4 3 18 18 20 2 3 2 3 3 Merk. mm g 131 120 24 19 laji: Merk. laji: mm g Merk. mm g Merk. g Merk. Kalastuskerta II laji: Taimen mm 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 370 135 151 65 125 55 59 68 65 55 55 55 55 55 70 Lisätietoa: laji:Harjus g 622 25 34 3 19 2 2 4 2 3 3 4 1 3 4 Mer k. mm g 241 114 laji:Särki Merk. laji: mm g 114 14 Merk. mm Saalistiedot, yksilölliset mittaustulokset Kosken/virtapaikan/koealan nimi: Tuhkajoki 5A päivämäärä: 6.8.2014 Maastolomake nro: 06082014-01 Kalastuskerta: III laji:Taimen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 laji: mm g 230 55 123 2 Merk. mm laji: g Merk. g Merk. laji: mm g Merk . mm g Merk. g Merk. Kalastuskerta: laji: laji: mm 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Lisätietoa: g Merk. mm laji: mm laji: g Merk. mm Maastolomake nro: 06082014-01 1386 vesistötutkimus Sähkökalastusalan tiedot Sähkökalastusalan nimi*: Ympäristötyyppi*: Kunta: Tuhkajoki 5B joki noro/oja x Vesimuodostuma: puro järv.ranta Sotkamo Vesienhoitoalue: Koordinaatit YK: Pohjan karkeus (%): Pyynnin tiedot Koekalastajan nimi: Organisaatio: Hanke: Päivämäärä: pohj: 7104507 itä: 3555324 Seurantapaikka (VPD): Kalastusalue: Vesistöalue: Tuhkajoen va Uoman leveys m: maks. 11m ka. 8m Ympäristöpaine*: Orgaaninen aines Hieno (0-2 mm) Sora (2-16 mm) Pieni kivi (16-64 mm) Iso kivi (64-256 mm) Pieni lohkare (2561024 mm) Iso lohkare (>1024 mm) Kallio luonnotitilainen perattu 80 kunnostet 10 säännöstelty Kalastuskertoja(1-3)*: Kalastuskertojen kellonajat* (tt:mm): Ramboll Finland Oy 6.8.2014 Koealan mitat (m): 3 1. 2. 3. pit. Aloitus 9:00 32 Lopetus 9:45 11:00 11:45 8 lev. Koealan pinta-ala* 2 (m ): Kalastettu uoman leveydeltyä: 0-20 cm x Ei Ei 41-60 cm Sulkuverkot: 61- cm Tiedot tarkistettu: Ei Akku Laitteen tiedot Laitteen malli: Hans Grassl, IG200/2 Energian lähde: Käytetty jännite (V): 300 Virran voimakkuus (A): 20 Pulssin frekvenssi (Hz): Lisätietoa: Ympäristöhavainnot o Veden lämpötila ( C): + 20,4 x On x On x On x Aggr. 50 Veden sähkönjoht. (mS/m): Lisätieto: Veden näkösyvyys (cm): Keskimääräinen virtausnopeus koealalla (m/s): hidas (< 0,2) keskim. (0,2-0,7) voimakas (> 0,7) Veden suhteellinen korkeus: normaali ylhäällä alhaalla Vesisammalet x 50 Putkilokasvit 2 Lisätietoa: hajakuormit. pistekuormit. happamoitumin. vähähappisuus satunnaispäästöt ilman lämpötila + 28 C Lisätietoa: JNIA, ANNAHA 21-40 cm Vesikasvillisuuden peittävyys (%): ei tietoa 5 5 Lisätieto: Syvyysluokka* (cm): Tuhkajoki_Korentojoki Sää: x Koealan kalastettavuus: Vesi alhaalla. Osa uomasta kuivillaan. Rantakasvillisuuden peittävyys (%): sade pilvinen puolipilvinen aurinkoinen helppo normaali vaikea x x Puut/pensaat 30-80 Muut kasvit 2-10 Saalistiedot, yksilölliset mittaustulokset Kosken/virtapaikan/koealan nimi: Tuhkajoki 5B päivämäärä:6.8.2014 Maastolomake nro: 06082014-01 Kalastuskerta: I laji:Hauki 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 laji:Taimen mm g 94 94 94 94 4 4 4 4 Merk. mm g 115 58 61 55 67 55 60 17 2 3 2 4 2 2 laji: Särki Merk. mm g 126 115 111 111 111 100 83 90 109 115 100 100 83 10 15 15 15 9 5 7 12 11 9 9 laji: Harjus Merk. mm g 85 5 Merk. Kalastuskerta I laji: Ahven 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 laji: mm g 83 85 6 6 Lisätietoa: Merk. mm laji: g Merk. mm laji: g Merk. mm g Merk. Saalistiedot, yksilölliset mittaustulokset Kosken/virtapaikan/koealan nimi: Tuhkajoki 5B päivämäärä: 6.8.2014 Maastolomake nro: 06082014-01 Kalastuskerta: II laji:Ahven 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 laji:Särki mm g 85 95 37 7 15 <1 Merk. laji:Taimen mm g 115 100 78 117 115 17 9 4 12 10 Merk. mm g 150 60 240 120 60 60 140 38 3 144 18 2 4 30 laji:Hauki Merk . mm g 115 323 6 177 Merk. Kalastuskerta:II laji:Harjus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 laji: mm g 85 81 85 80 6 4 5 5 Lisätietoa: Merk. mm laji: g Merk. mm laji: g Merk. mm g Merk. Saalistiedot, yksilölliset mittaustulokset Kosken/virtapaikan/koealan nimi: Tuhkajoki 5B päivämäärä: 6.8.2014 Maastolomake nro: 06082014-01 Kalastuskerta: III laji:Harjus 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 laji:Taimen mm g 72 4 Merk. mm g 65 59 3 3 laji:Hauki Merk. mm g 98 4 laji:Ahven Merk. mm g 90 43 9 <1 Merk. Kalastuskerta: III laji:Särki 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 laji: mm g 100 100 9 9 Lisätietoa: Merk. mm laji: g Merk. mm laji: g Merk. mm g Merk. 5-4 LIITE 4 KIRJANPITOKALASTAJIEN SAALIIT VUONNA 2014 Talvivaaran kaivoksen kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014 pyydys verkot Järvi pyydys lkm pituus (m) silmäkoko (mm) Jormasjärvi isorysä 3 Jormasjärvi isorysä 3 Jormasjärvi isorysä 3 Jormasjärvi isorysä 3 Jormasjärvi isorysä 3 Jormasjärvi isorysä 3 Jormasjärvi isorysä 3 Jormasjärvi isorysä 3 Jormasjärvi isorysä 3 Jormasjärvi isorysä 3 Jormasjärvi isorysä 3 Jormasjärvi isorysä 3 Jormasjärvi isorysä 3 Jormasjärvi isorysä 3 Jormasjärvi isorysä 3 Jormasjärvi kurenuotta 1 Jormasjärvi kurenuotta 1 Jormasjärvi verkko 6 60 55 Jormasjärvi verkko 6 60 55 Jormasjärvi verkko 6 60 55 Jormasjärvi verkko 6 60 55 Jormasjärvi verkko 6 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 6 60 55 Jormasjärvi verkko 6 60 55 Jormasjärvi verkko 6 60 55 Jormasjärvi verkko 6 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 6 60 55 Jormasjärvi verkko 6 60 55 Jormasjärvi verkko 6 60 55 Jormasjärvi verkko 6 60 55 Jormasjärvi verkko 4 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 2 60 55 Jormasjärvi verkko 20 60 50 Jormasjärvi verkko 20 60 50 Jormasjärvi verkko 20 60 50 Jormasjärvi verkko 20 60 50 Jormasjärvi verkko 20 60 50 Jormasjärvi verkko 20 60 50 Jormasjärvi verkko 20 60 50 Jormasjärvi verkko 20 60 50 Jormasjärvi verkko 20 60 50 Jormasjärvi verkko 20 60 50 Jormasjärvi verkko 20 60 50 Jormasjärvi verkko 20 60 50 pyynti saalis (kg) kk vrk kuha hauki särki siika ahven made muikku lahna touko 4 3 6 2 touko 7 11 10 2 touko 6 56 6 5 kesä 7 20 6 1 1 kesä 5 29 6 3 2 kesä 3 43 kesä 4 56 kesä 3 33 kesä 7 45 kesä 1 12 kesä 4 28 heinä 6 25 heinä 9 20 4 heinä 10 25 10 3 5 elo 15 23 4 6 elo 1 2,5 elo 1 2,5 tammi 5 4 3 0,7 tammi 5 3 1 1 tammi 5 3 0,7 0,4 tammi 6 2 1 1 tammi 7 3 2 1 tammi 3 tammi 9 1 tammi 7 1,4 helmi 7 2 2 0,6 helmi 7 3 2 helmi 7 3 2 helmi 7 3 2 0,6 helmi 12 4 2,2 helmi 3 1 3,2 helmi 3 1 3,2 helmi 3 2 1,7 1,1 helmi 4 3 helmi 4 3 helmi 4 1 0,5 helmi 3 11 1,5 maalis 7 4 0,8 maalis 7 4 2 maalis 7 5 3 0,8 maalis 7 5 3 maalis 7 4 3 1,3 maalis 3 3 4,1 0,8 maalis 4 4 5 2,1 maalis 2 2 2.7. maalis 3 7 3,7 maalis 6 4 1.2. maalis 4 3 3,7 maalis 6 1 0,9 2,1 maalis 3 3 4,1 0,7 maalis 4 37 1,3 maalis 5 76 30 maalis 5 3 maalis 5 5,5 maalis 5 3 3 5 maalis 5 6 3,3 maalis 5 35 20 maalis 5 23 5,7 2,5 maalis 5 42 15,2 4,1 maalis 5 33 7,4 1,8 maalis 5 29 6,5 4,15 maalis 5 29 8,6 4,2 Järvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi pyydys verkot pyynti pyydys lkm pituus (m) silmäkoko (mm) kk vrk verkko 2 60 55 huhti 5 verkko 2 60 55 huhti 3 verkko 2 60 55 huhti 3 verkko 2 60 55 huhti 4 verkko 2 60 55 huhti 3 verkko 4 60 55 huhti 7 verkko 4 60 55 huhti 7 verkko 4 60 55 huhti 7 verkko 4 60 55 huhti 7 verkko 4 60 55 huhti 5 verkko 2 60 55 huhti 4 verkko 20 60 50 huhti 5 verkko 20 60 50 huhti 5 verkko 20 60 50 huhti 5 verkko 60 60 50 huhti 5 verkko 60 60 50 syys 2 verkko 60 60 50 syys 2 verkko 60 60 50 syys 2 verkko 60 60 50 syys 2 verkko 60 60 50 syys 2 verkko 60 60 50 syys 3 verkko 60 60 50 syys 3 verkko 60 60 50 syys 2 verkko 60 60 50 syys 2 verkko 60 60 50 syys 2 verkko 60 60 50 loka 3 verkko 60 60 50 loka 3 verkko 60 60 50 loka 2 verkko 60 60 50 loka 2 verkko 60 60 50 loka 3 verkko 60 60 50 loka 3 verkko 60 60 50 loka 2 verkko 60 60 50 loka 2 verkko 60 60 50 loka 3 verkko 60 60 50 loka 2 verkko 60 60 50 marras 2 verkko 20 60 50 loka-joulu katiska 2 touko 1 katiska 2 kesä 1 katiska 2 kesä 1 katiska 2 kesä 1 katiska 2 kesä 1 katiska 2 kesä 1 katiska 2 kesä 1 katiska 2 kesä 1 katiska 2 kesä 1 katiska 2 kesä 1 katiska 2 heinä 1 katiska 2 heinä 1 katiska 2 heinä 1 katiska 2 heinä 1 katiska 2 heinä 1 katiska 2 heinä 1 katiska 2 heinä 1 katiska 2 heinä 1 katiska 2 elo 1 katiska 2 elo 1 katiska 2 elo 1 katiska 2 elo 1 katiska 2 elo 1 katiska 2 elo 1 katiska 2 elo 1 katiska 2 elo 1 katiska 2 elo 1 katiska 2 elo 1 saalis (kg) kuha hauki särki siika ahven made muikku lahna 3 0.9 5 3 2 3,8 3 1,25 2 5 4 1 6 3 1,8 6 3 1,4 6 3 5 4 22 22 20 31 13,3 4,5 19 10 64 35 5,8 48 49 6,8 55 27 3,6 24 7,5 48 10 12,9 23 9,5 37 4,5 30 5 42 24 6,3 21 4,5 15 20 3,5 2,7 10 102 2 1 33 2,4 28 3,5 49 12,8 33 3,2 39 4 400 40 50 1,7 0,8 1,3 0,9 3 3,4 3,2 2,9 3,8 0,8 1,2 0,7 0,5 0,8 1,3 0,7 1,1 0,5 0,9 0,8 1,3 1,1 1,7 Kommentit Järvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Jormasjärvi Kolmisoppi Kolmisoppi Kolmisoppi Kommentti Kesällä uistimella sai kuhaan edellisten vuosien tapaan (ei kirjanpitoa). Muikku hieman edellisvuotta suurempaa. Järven vesi yllättävän puhdasta silmämääräisesti arvioituna. Aiempaa kirkkaapaa kesällä. Verkot eivät likaannu talvipyynnissä. Kaloissa ei ollut makuvirheita Kutumuikun pyynti ei onnistunut talvella, koska kutupaikat jäätyivät liian aikaisin. Kesä 14 oli erittäin heikko uistelu-saaliin kannalta. Veden laatu ei kesällä ollut kummoinen. Muikkukanta on pieni. Jormasjärven vesi on kirkasta ja puhdasta verrattuna esim. Nuasjärveen. Verkot eivät juurikaan likaannu. Kaloissa ei ole huomattu mitään poikkeavaa. Kalaa sai vain Hovinlahdelta ja Aittolahdelta. Pyydykset likaantuvat erityisesti Kalliojoen suussa ja Niskalan lahdella. Sopenvaaran alla on syvä paikka, joten suolavettä lienee ainakin siellä.
© Copyright 2024