Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön
varhaiskasvatussuunnitelma
Toiminta-ajatus
Lasten osallisuus
Vanhempien osallisuus
Varhaiskasvatuksen suunnittelu
Leikki
Liikunta
Luonto
Ilmaisu
Mediakasvatus
Kieli ja kulttuuri
Tuen muodot
Arviointi
Kämmenniemen päivähoitoyksikköön kuuluvat Kämmenniemen,
Sorilan ja Terälahden päiväkodit. Elämme arkea kauniissa
maalaismaisemassa. Vaalimme turvallista ja myönteistä ilmapiiriä,
jossa lapsen on hyvä kasvaa. Lapsilähtöisyys ja lapsen kuuleminen
ovat tärkeitä asioita toiminnassamme.
YHTEYSTIEDOT
Päiväkodin johtaja
Paula Vänninmaja,
p. 0408016031
Kämmenniemen päiväkoti
Paavolantie 2
34240 Kämmenniemi
Sorilan päiväkoti
Sorilanraitti 14
33680 Tampere
Terälahden päiväkoti
Niemikyläntie 14
34260 Terälahti
Toiminta-ajatus
Kämmenniemen, Sorilan ja Terälahden päiväkodeissa kasvatamme lasta turvallisessa ja
hyväksyvässä ilmapiirissä yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsella on mahdollisuus
leikkiä, havainnoida, tutkia, kokeilla ja oppia sekä oman mielenkiinnon, että ohjatun
toiminnan kautta.
Leikki, liikunta, luonto ja ilmaisu ovat
toiminnassamme
keskeisiä
asioita.
Lähiympäristöön tehtävillä retkillä ja viihtyisässä
pihapiirissä lapset saavat iloa, elämyksiä ja
kokemuksia. Toimimme päivittäin erilaisissa
pienryhmissä. Lapsen osallisuus on meille tärkeä
periaate.
Toteutamme
myös
Sapere
–
ruokakasvatusmenetelmää, jonka avulla lapset
tutustuvat eri ruokiin ja ruoka-aineisiin eri aistien
avulla.
Etusivulle
Lasten osallisuus
Oppimis- ja toimintaympäristö järjestetään siten, että se houkuttelee leikkiin ja antaa
mahdollisuuden monenlaiseen toimintaan. Lasten kanssa keskustellaan, heitä kuunnellaan
ja heidän mielipiteitään otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa. Lasten omia ideoita
toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.
Päiväkodissamme on käytössä viikon lapsi toiminta, jossa jokainen lapsi saa olla
vuorollaan sekä suunnittelemassa että
toteuttamassa aikuisten ja toisten lasten
kanssa ryhmän viikon ohjelmaa. Myös
vanhemmat pääsevät osallistumaan viikon
lapsi –toiminnan suunnitteluun. Toiminnat
dokumentoidaan Tenavanettiin.
Etusivulle
Vanhempien osallisuus
Varhaiskasvatus kokonaisuudessaan on vanhempien ja kasvattajien välistä
kasvatuskumppanuutta. Yhteistyö perheiden kanssa perustuu vuorovaikutukseen, jossa
kuunnellaan aidosti, arvostetaan toista ja vaihdetaan mielipiteitä. Tavoitteena on
molemminpuolinen luottamus. Vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita, ja heillä
on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu. Päivähoidon henkilöstö tukee omalla
asiantuntijuudellaan tätä vanhempien tärkeää tehtävää.
Päivähoidon tutustumis- ja aloittamisvaiheet ovat tärkeitä luottamuksellisen ja avoimen
yhteistyön käynnistymiselle päiväkodin ja perheen välille. Ennen päivähoidon aloittamista
laaditaan jokaiselle lapselle hoitosopimus. Päivittäiset kontaktit ja lasten
varhaiskasvatuskeskustelut ovat tärkeimpiä yhteistyön muotoja.
Etusivulle
Varhaiskasvatuksen suunnittelu
Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä
vanhempien kanssa. Ensimmäinen vasukeskustelu käydään n. 2 kk:n kuluttua päivähoidon
aloittamisesta. Lapsi on mukana keskustelussa, jos mahdollista. Vasukeskustelussa
yhdistyvät lapsen, vanhempien ja päivähoidon kasvattajien näkemykset. Vasukeskustelut
käydään vuosittain.
Lapsiryhmän
varhaiskasvatussuunnitelma
muodostuu päiväkodin toimintasuunnitelmasta,
lasten
varhaiskasvatussuunnitelmista
sekä
kasvattajatiimin
havainnoista.
Ryhmän
varhaiskasvatussuunnitelma on nähtävillä ryhmän
tiloissa. Suunnitelmien toteutumista arvioidaan
säännöllisesti.
Etusivulle
Leikki
Varhaiskasvatus rakentuu vahvasti leikin ympärille. Lapsi oppii leikkiessään uusia asioita,
hahmottaa ympäristöään ja käsittelee omia kokemuksiaan. Leikissä sosiaaliset suhteet
kehittyvät ja vahvistuvat. Päiväkodissamme kiinnitetään huomiota monipuoliseen ja
innostavaan leikkiympäristöön. Varaamme aikaa leikille ja järjestämme lelut lasten saataville.
Aikuinen seuraa leikkiä ja on läsnä leikissä tarkkailijana tai aktiivisena leikkijänä. Aikuisen
malli ja leikin mallintaminen ovat tärkeitä asioita. Lapset saavat vaikuttaa leikkivalintoihin ja
sopia leikkikaveristaan. Leikkiympäristöä muunnellaan tarpeen mukaan.
Etusivulle
Liikunta
Meille on tärkeää, että lapsi saa kasvaa liikkuen. Liikuntaan kannustetaan päivittäin sekä
sisällä että ulkona. Päiväkodin ympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet kaikenlaiselle
liikkumiselle. Koulun kenttä ja sali sekä talvisin hiihtoladut ja luistinkenttä ovat säännöllisesti
käytössämme. Lisäksi ympäröivä metsä tarjoaa lukuisia retkikohteita.
Vuosisuunnitelmaa laadittaessa kiinnitämme huomiota monipuolisiin perusliikuntataitoihin.
Lisäksi otetaan huomioon lapsen ikään sopivat lajitaidot, kuten pallopelit, luistelu, hiihto,
pyöräily ja sääntöleikit. Kannustamme lapsia omaehtoiseen liikkumiseen ulkoilun aikana ja
tarjoamme välineitä arki- ja hyötyliikuntaan.
Etusivulle
Luonto
Pihamme antavat monipuoliset mahdollisuudet liikkumiselle, leikkimiselle ja tutkimiselle.
Lähialueiden metsät ja puistot ovat myös säännöllisessä käytössä. Metsä tarjoaa meille
monipuolisen oppimisympäristön, esteettisiä elämyksiä, kokonaisvaltaista liikuntaa ja
mahdollisuuden oppia luonnon monimuotoisuutta. Liikumme luonnossa aistit avoimena –
kuuntelemme,
katselemme,
haistelemme,
maistelemme
ja
tunnustelemme.
Herättelemme yhdessä ympäristötietoisuutta. Kierrätys on osa arkeamme, kuten muidenkin
kestävän kehityksen periaatteiden juurruttaminen toimintaamme.
Etusivulle
Ilmaisu
Päiväkodeissamme lasta kannustetaan itseilmaisuun. Erilaisten kokemusten ja elämysten
kautta lapsi löytää tapansa ilmaista itseään ja sitä kautta vahvistaa itsetuntoaan, kehittää
luovuuttaan, mielikuvitustaan ja vuorovaikutustaitojaan. Ilmaisua harjoitellaan musiikin,
kuvataiteen, suullisen ja kehollisen ilmaisun sekä roolileikin avulla.
Musiikkikasvatukseen sisältyy musiikin kuuntelua,
lauluja, riimejä, laululeikkejä, keho- ja rytmisoittimien
käyttämistä. Kuvallinen ilmaisu sisältää erilaisiin
tekniikoihin ja materiaaleihin tutustumista. Kielellisessä
ilmaisussa käytetään runoja, loruja ja lasten
kirjallisuutta. Havainnoimme lapsen kielen kehitystä,
käsitteiden ymmärtämistä ja käyttämistä sekä kielen
tuottamista.
Etusivulle
Mediakasvatus
Harjoittelemalla mediataitoja opetuksessa tuemme lapsen turvallista tutustumista median
laajaan kenttään. Media ei ole vain tietokoneita ja teknisiä laitteita. Mediakasvatuksessa
voidaan käsitellä niin kirjoja, kuvia, uutisia kuin mainoksiakin. Myös monet lelut ovat osa
mediaa, kuten myös ohjelmista tutut kuvat vaatteissa.
Mediakasvatus alkaa pienten kanssa kuvien ja kirjojen
tutkimisella ja lapsen kasvaessa toteuttamalla yhä
monipuolisempia projekteja esim. digikameroita ja
tietokonetta apuna käyttäen. Median viihteellinen käyttö
on varhaiskasvatuksessa toissijaista.
Linkit lasten animaatioihin:
Jostain käsittämättömästä syystä
Kolme lumiukkojäbää
Pingviinitanssi
Etusivulle
Kieli ja kulttuuri
Kulttuurien monimuotoisuus ja kansainvälisyys ovat osa varhaiskasvatusta. Lapsilla on
mahdollisuus kasvaa erilaisuutta ymmärtävään ja suvaitsevaan asenteeseen.
Varhaiskasvatus tukee lapsen kotoutumista, tutustumista suomalaiseen kulttuuriin ja
yhteiskuntaan. Lapsen kulttuuritausta ja suomen kielen taitotaso huomioidaan lapsiryhmän
toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Etusivulle
Tuen muodot
YLEINEN TUKI tarkoittaa peruspedagogiikan vahventamista yksilön näkökulmasta.
Tällaista on esimerkiksi kuvin kerrottu toiminta tai tukiviittomat. Varhaiskasvatuksen
erityisopettaja (veo) toimii tarvittaessa kasvattajatiimin ja lasten tukena.
TEHOSTETTUA TUKEA annetaan lapselle, mikäli tuen tarve on vahvempaa ja lapsen
haasteet on tunnistettu. Erityisopettaja on mukana lapsen arjessa konsultatiivisesti tai
tarvittaessa jaksoittain. Yhteistyötä tehdään paitsi vanhempien myös muiden lasta
kuntouttavien tahojen kanssa, esimerkiksi puhe-, toiminta- tai fysioterapeuttien kanssa.
Lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma.
ERITYISTÄ TUKEA annetaan lapselle, jolle muut tukitoimet eivät riitä tai lapsen haasteet on
tutkittu, ja hänellä on todettu erityisen tuen tarve. Moniammatillinen yhteistyö näkyy
vahvasti lapsen kuntoutuksessa, ja hoitovastuu on määritelty päivähoidon ulkopuolelta
(esimerkiksi TAYS). Tällöin tuen tarve on kokoaikaista, jatkuvaa ja yksilöllistä.
Etusivulle
Arviointi
Kämmenniemen päiväkodissa arvioidaan toimintaa kaikkien toimijoiden kesken.
Henkilökunta arvioi päiväkodin varhaiskasvatusta ja tarvittaessa muuttaa käytänteitä ja luo
uusia. Vanhemmat arvioivat työtämme keskustelujen, asiakastyytyväisyyskyselyjen,
palvelukykykyselyjen ja palautteiden avulla. Lasten mielipiteitä ja kokemuksia kuullaan
haastattelemalla ja havainnoimalla.
Etusivulle