Päivähoito Satumetsä

Päivähoito Satumetsä
Varhaiskasvatussuunnitelma
Lasitehtaantie 49 B
11100 Riihimäki
SISÄLLYSLUETTELO
1. Rytmitassut
2. Toiminta-ajatus ja arvot
3. Kasvattaja
3.1 Kasvatuskumppani
4. Varhaiskasvatusympäristö
5. Oppimisen ilo
5.1 Leikkiminen
5.2 Liikkuminen
5.3 Musiikki
6. Yhteistyö
7. Toiminnan suunnittelu, toteuttaminen, arviointi ja kehittäminen
7.1 Suunnittelu ja toteuttaminen
7.2 Arviointi
7.3 Kehittäminen
1. RYTMITASSUT
Rytmitassujen ryhmäperhepäiväkoti sijaitsee Lasitehtaantie 49 B:ssä, Hirsimäen
kaupunginosassa. Ryhmässämme on 12 lasta, iältään 1-5 vuotiaita. Toimimme paritalon
toisessa päässä, jossa on oma turvallinen ja aidattu piha-alue hiekkalaatikkoineen ja
pihaleluineen.Yläkerrassa meillä on kaksi suurta huonetta, joissa jumppaamme musiikin
tahdissa ja pidämme erilaisia musiikki- ja laulu-leikkituokioita.
Toimintamme on musiikkipainotteista: jokainen lapsi pääsee toteuttamaan
itseään laulaen, leikkien, soittaen, tanssien ja rytmitellen.
Rytminen liikunta ja tanssi antaa lapselle rohkeutta erilaisiin suorituksiin ja lisää ilmaisutaitoja
ja parantaa itsetuntoa. Rytmitassuissa myös askarrellaan, leivotaan, jumpataan ja tutustutaan
retkeillen luontoon ja lähiympäristöön. Järjestämme lapsille yöretkiä päivähoitopaikassamme
sekä tutustumme kirjastoon, museoihin ja lasten tapahtumiin.
Henkilökuntaamme kuuluu vastaava lastenhoitaja ja kaksi perhepäivähoitajaa.
Satumetsässä hoidetaan lapsia lämmöllä, vankalla ammattitaidolla ja yksilöllisesti.
2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT
Päiväkotimme toiminta-ajatuksena on luoda turvallinen ja monipuolinen
toimintaympäristö, jonne lapsen on mukava tulla, ja jossa lapsi huomioidaan omana
persoonanaan. Tärkeiksi arvoiksi näemme lapsen itsetunnon kehittymisen ja toisten lasten
huomioon ottamisen ja erilaisuuden kunnioittamisen. Lisäksi tärkeitä arvoja ovat
oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, rehellisyys ja lasten kuunteleminen. Hyvät käytöstavat,
ryhmässä toimiminen ja omatoimisuuteen vahvistaminen ovat myös keskeisiä arvojamme.
Päiväkodin henkilökunnan toimintaa ohjaa ammattitaito sekä auttavainen ja
ystävällinen työote. Tärkeää on vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö hoitokasvatussuunnitelmissa, jotta lapsen olisi turvallista kasvaa ja kehittyä kodinomaisessa
päivähoidossa.
3. KASVATTAJA
Aikuiset luovat turvallisen ja virikkeellisen ympäristön, jossa lapsi voi kasvaa,
leikkiä, oppia ja tutkia yhdessä hoitajien ja muiden lasten kanssa. Kasvattajan rooli on tukea
ja olla läsnä aina lapsen tarvitessa. Ryhmässä korostuvat tutut ja turvalliset hoitajat sekä
arjen säännöllinen rytmi. Lasten hoidossa tärkeää on läheisyys, syli ja perushoitotilanteissa
lämmin ja kiireetön ilmapiiri. Huomioimme eri ikäkaudet ryhmissä. Ryhmässä kasvattajat
luovat mahdollisuuden monipuoliseen toimintaan ja leikkiin ympäristössä, jossa annetaan
aikaa omaehtoiselle tutkimiselle ja ihmettelylle. Lapsi kokee olevansa hyväksytty sekä
pienempänä, että isompana lapsena ryhmässä.
KASVATUSKUMPPANI
Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu sekä oman lapsen
tuntemus. Päivähoidon tehtävä on tukea perhettä kasvatustehtävässä ja yhdessä
vanhempien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden kehitystä. Yhteistyön onnistumiseksi
on molemminpuolinen luottamus ja avoin vuorovaikutus tärkeää kaikissa lapseen liittyvissä
asioissa. Tarkoituksena on luoda lapselle turvallinen, yhtenäinen kasvuympäristö, minkä
mahdollistavat yhdensuuntaiset kasvatusperiaatteet päivähoidossa ja kotona.
Päivähoidon kasvattajilla on täydellinen salassapito- ja vaitiolovelvollisuus lasta ja
hänen perhettään koskevissa asioissa. Kuuntelemme ja kunnioitamme lapsen vanhempien
asiantuntijuutta omaa lasta koskevissa asioissa. Molemminpuolinen tiedonkulku on tärkeää.
Vanhemmat ovat aina tervetulleita päiväkotiimme ja voivat tarvittaessa soittaa päiväkodille tai
nykäistä hihasta keskustellakseen lapsen asioista. Vanhempien on oikeus tietää lastaan
koskevat asiat. Päivittäiset keskustelut ja kehityskeskustelut tukevat lapsen kehitystä.
4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ
Toimimme paritalossa, jossa on tilavat kodinomaiset puitteet leikille ja luovalle
ilmaisulle ja musiikille. Tilat ovat kahdessa kerroksessa.
Yläkerroksessa on tilaa musiikki- ja jumppatuokioille. Alakerrassa on keittiö ja kaksi
lepohuonetta sekä kaksi leikkihuonetta, joihin on laitettu erilaisia leikkivälineitä lasten
saataville. Leikkitiloja on jaettu erilaisille roolileikeille. Paritaloa ympäröi aidattu piha-alue,
jossa on toimiva piha, esimerkiksi jalkapallon pelaamiselle, sekä hiekkalaatikko
leikkivälineineen. Lähiympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun: mm. kaupungin
puisto ja läheinen metsikkö sekä Lasitehtaankoulun alue liukumäkineen ja urheilukenttineen.
Päiväkodissa rikkautena on eri-ikäisten lasten muodostama ryhmä, jossa
pienemmät oppivat isommilta lapsilta ja isommat huomioivat pienempiään. Meille on tärkeää
myönteistä kasvua tukevan ilmapiirin luominen lapsille: lapset saavat osakseen hellyyttä,
ymmärrystä, turvaa sekä voivat kokea tulevansa hyväksytyksi hoitoryhmässä.
Varhaiskasvatusympäristössä on tavoitteena myös huomioida lasten ainutkertaisuus ja
herkkyys. Hoitajat tarkkailevat lasten leikkitilanteita ja leikkisuhteita ja auttavat lapsia luomaan
pitkäaikaisia ystävyyssuhteita. Päiväkotia riemastuttaa välillä järjestettävät isovanhempien
vierailut.
5. OPPIMISEN ILOA
Kasvatusympäristön tulee olla innostava, monipuolinen ja kehittyvä. Se herättää
lapsen uteliaisuuden ja kokeiluhalun toimia ja ilmaista itseään luontaisella tavalla. Lapselle on
ominaista uteliaisuus ja halu oppia uutta. Oppiminen on kokonaisvaltaista: lapsi käyttää
kaikkia aistejaan. Lapsen aktiivisuutta tuetaan huomioimalla hänen ikänsä, tarpeensa ja
kiinnostuksen kohteensa. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon
lapsen iän, kehitystason ja vanhempien toiveet.
Leikkiminen, liikkuminen, musiikki ja tutkiminen eri tavoin on lapselle tapa toimia
ja ilmaista itseään. Tärkeää on opetella hyviä tapoja, esim. ruokailussa hyvät pöytätavat,
riitatilanteissa anteeksi pyytäminen, oman vuoron odottaminen, tervehtiminen ja toisten lasten
kunnioittaminen. Pyrimme myös säilyttämään oppimisen ilon.
LEIKKIMINEN
Leikki on lapsen työtä. Sen avulla kehittyvät mielikuvitus, vuorovaikutustaidot,
kieli ja tunteiden ilmaisu. Leikissä lapsi usein ottaa mallia aikuisista sekä aikuisten
toimintatavoista. Leikin kautta lapsi saa valmiuksia elämään.
Lapselle tarjotaan leikkimiseen riittävästi rauhaa, tilaa ja välineitä.
Leikkitilanteissa aikuisen läsnäolo on tärkeää. Lapselle annetaan mahdollisuus sekä
vapaaseen että ohjattuun leikkiin. Pienten lasten leikki on harjoittelemista, opettelua,
havainnointia ja tutkimista. Isompia lapsia ohjataan pienempiin ryhmiin ja sitoutumaan
leikkeihin vähäksi aikaa. Leikin loputtua opetellaan siivoamaan ja viemään tavarat oikeille
paikoille. Joka päivä opitaan uusia taitoja ja asioita leikin kautta.
LIIKKUMINEN
Liikunnan tarkoitus on tuottaa iloa sekä parantaa lapsen itsetuntoa onnistumisen
kautta. Liikunta edistää lapsen hyvinvointia ja terveyttä. Liikunnan avulla harjoitellaan lapsen
karkea- ja hienomotorisia taitoja tutustuen eri liikuntamuotoihin sisä- ja ulkoliikunnassa.
Lapsille tarjotaan päivittäin mahdollisuus liikuntaan ja liikkumiselle. Liikunnasta lapsi saa iloa,
energiaa ja elämyksiä.
Sisäliikunnassa lapsille tarjotaan musiikki-rytmiliikuntaa: esimerkiksi
temppuratoja, pallo-hernepussileikkejä ja tuokioilla laululeikkejä musiikin tahdissa.
Ulkoliikunnassa talvella lapset hiihtävät ja laskevat mäkeä liukureilla ja leikkivät lumella.
Kesällä on piha-palloleikit. Hiekkalaatikolla on kova touhu, syntyy mm. hienoja kakkuja ja
ajellaan sementtisäiliöautoilla kilpaa. Lähiympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet liikkumiselle:
esimerkiksi kaupungin puisto, metsikköalue ja Lasitehtaankoulun urheilukenttä
ympäristöineen. Liikumme päivittäin päiväkodin pihalla sääolosuhteet ja vuodenajat huomioon
ottaen.
MUSIIKKI
Musiikki liittyy olennaisena osana päiväkotimme toimintaan. Rytmitassut on
musiikkipainotteinen ryhmä. Toteutamme päivittäin päiväkodissamme musiikkikasvatusta.
Laulamme tuttuja lauluja ja leikimme laululeikkejä lasten kanssa. Opettelemme uusia lauluja
vuodenaikojen ja teemojemme mukaan. Lapset saavat myös ehdottaa lauluja ja esiintyä niin
halutessaan. Suosittuja ovat mm. erilaiset eläinlaulut.
Myös rytmisoittimilla elävöitämme musiikkia. Lapset pitävätkin paljon soittimista
ja opettelevat mielellään niiden käyttöä. Opettelemme tunnistamaan ja nimeämään erilaisia
soittimia. Musiikki on myös liikuntatuokioissamme olennainen osa. Musiikin avulla lapsi
ilmaisee itseään. Lisäksi se auttaa tukemaan lapsen minäkuvaa. Lapsen rytmitaju kehittyy ja
lapsi löytää musiikin ilon. Lisäksi käytämme toiminnassamme musiikkia elävöittämään
maalaamista saadaksemme mielikuvituksen liikkeelle.
Lepohetkellä kuuntelemme rauhallista musiikkia, jolloin lapset oppivat
rentoutumaan musiikin avulla. Aamupiirissä meillä on laululaiva, jonne pääsee jokainen lapsi
laulamaan vuorollaan rytmitassujen lasten nimet.
6. YHTEISTYÖ
Ennen päivähoidon aloittamista vanhemmat käyvät lasten kanssa tutustumassa
muutaman kerran (riippuen lapsesta) päivähoitopaikkaan ja hoitopaikan tapoihin. Kerromme
päivähoidon periaatteista, arvoista ja toimintatavoista. Samalla keskustelemme lapsesta ja
vanhempien toiveista lapsen suhteen. Hoidon alettua pyrimme päivittäin juttelemaan lapsen
päivän sujumisesta. Toimintakauden alussa jaetuista kirjeistä vanhemmille selviää kauden
suunnitellut retket, juhlat ja muut tapahtumat. Myös ilmoitustaulultamme löytyy tietoa
tapahtumista, vanhempainilloista ynnä muista lapsia koskevia asioita.
Tärkeimmät yhteistyökumppanimme ovat luonnollisesti lasten vanhemmat ja
perheet. Yhteistyötä teemme myös toisten päiväkotien, neuvolan, seurakunnan ja kirjaston
kanssa.
7. TOIMINNAN SUUNNITTELU, TOTEUTTAMINEN, ARVIOINTI JA
KEHITTÄMINEN
SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN
Päivähoidon toimintakauden alussa luodaan toiminnalle suunnitelmat ja
tavoitteet. Suunnittelemme viikkorytmin etukäteen tulevalle viikolle ja se on vanhempien
nähtävissä ilmoitustaululla. Jaamme kuukauden neljälle toiminalle: musiikki-laulu-leikkiviikolle,
jumppaviikolle, arkarteluviikolle ja ideaviikolle. Käymme läpi päivänkulun keskenämme sekä
vanhempien kanssa. Etsimme ideoita ja tietoa ammattikirjallisuudesta ja netistä. Näitä tietoja
hyödynnämme työssämme. Kehityskeskusteluissa laadimme yhdessä vanhempien kanssa
kullekin lapselle oman varhaiskasvatussuunnitelman, johon kirjaamme tavoitteita lapsen
kasvuun ja kehitykseen liittyen.
ARVIOINTI
Kehitämme toimintaamme lapsilta ja vanhemmilta saamamme palautteen
pohjalta. Varhaiskasvatuskeskusteluissa vanhempien kanssa käymme läpi lapsen
varhaiskasvatussuunnitelman ja yhdessä arvioimme lapsen kehitystä, tavotteiden
toteutumista ja toimintaamme. Vanhempainillassa kuuntelemme vanhempien toiveita.
Arvioimme edellistä kautta ja keskustelemme tulevasta toimintakaudesta.
Kerran vuodessa jaamme vanhemmille asiakastyytyväisyyskyselyn, jonka tuloksista
keskustelemme omissa kehityskeskusteluissamme. Arvioimme omaa sekä tiimin
työskentelyä. Myös vanhemmilta saatu suullinen palaute on tärkeää.
KEHITTÄMINEN
Kehittymisen edellytyksenä on toiminnan arviointi sekä itsearviointi.
Keskustelemme päivittäin lapseen liittyvistä kasvatusasioista ja työskentelytavoista.
Koulutamme itseämme käymällä koulutuksissa, lukemalla ammattikirjallisuutta sekä etsimällä
tietoa netin kautta. Kerran kuukaudessa arvioimme työskentelyämme työyhteisömme
palaverissa.