1. No category

Liite 1 Forssan yhteislyseon johtokunnan kokoukseen 19.2.2015 Näkökulmia Forssan yhteislyseon liittymiseen osaksi Forssan koulutuskuntayhtymää Simo Veistola 11.2.2015 Forssan yhteislyseon liittymistä osaksi koulutuskuntayhtymää on tarkasteltu lyseon henkilökunnan ja opiskelijakunnan kanssa jo muutaman vuoden ajan. Viimeksi asiaa käsiteltiin opettajainkokouksessa 31.1.2015. Lisäksi rehtori Veistolan MBA­lopputyö käsitteli aihetta. Alla olevat näkökulmat ovat syntyneet pääosin opettajien ja vararehtorien ja pääluottamusmiehen sekä opiskelijoiden kanssa käytyjen keskustelujen tuloksena. Näkökulmia, jotka puoltaisivat lukion liittymistä koulutuskuntayhtymään ­ Valtiovallan linjaukset​
­ järjestäjäverkon uudistamiseen liittyvät säädökset ja ohjeet. ­ Mahdollisesti vaikuttaisi ammatillisen koulutuksen säilymiseen Forssassa. ­ Varmistaisi lukion päätösvallan säilymisen seutukunnalla, jos FAI saa ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan. ­ Toisen asteen koulutuksen kokoamisen yhteiseen hallintoon katsotaan parantavan edellytyksiä ​
koko ikäluokan koulutuksellisten tarpeiden​
huomioon ottamiselle ja uudenlaiselle yhteistyölle opetuksen ja opiskelijahuollon sekä muiden tukipalveluiden järjestämisessä. ­ Yhteinen kurssitarjonta ­ helpompi toteuttaa samassa organisaatiossa ­ Yhteiset erikoiskurssit ­ opiskelijoiden helpompi saavuttaa samassa organisaatiossa ­ Kaksoistutkinnon järjestämisen joustavuuden paraneminen ­ mahdollisten jaksojen nivelvaiheet tarvitsevat joustavuutta ­ Oppilinjan vaihtaminen ­ helpompi samassa organisaatiossa ­ Nivelvaiheen tuki ­ saman organisaation alla helpompaa ­ Oppilashuollon ammattilaiset ­ olisivat yhteisiä ­ Aikuisopetus osaksi kokonaisuutta ­ samassa organisaatiossa olisi mahdollisuus yhdistää eri opintokokonaisuuksia ­ Opetuksessa teorian ja käytännön yhdistämisen helpottuminen ­ Monet lukiolaiset haaveilevat ammattikoulun hyvästä ruuasta ­ Edellytykset yhteistyön lisäämiseen ​
opetushenkilöstön työn ​
suunnittelussa ja kehittämisessä yhdessä ja samassa organisaatiossa on helpompaa (mm. kaksoistutkintolaiset, kehittämishankkeet, ammattikoululaisten kieliopinnot kv. vaihtoa ennen, erikoisosaamisen hyödyntäminen jne.) ­
­
Ikäluokkien pienenemiseen​
on helpompi varautua suuremmassa yksikössä. (Ennusteiden mukaan seutukunnan peruskoulun päättävä ikäluokka pienenee 15 vuodessa alle 300 opiskelijan). Suurempi yksikkö on parempi kilpailija esimerkiksi hankerahoituksen saamisessa (​
suuruuden ekonomia​
­ hakemusasiantuntija, markkinoinnin osaamista jne). Liittymiseen liittyvät pelot/mahdolliset haitat ­ Suurin uhka on se, että sopimuskuntien osallistumishalukkuus valtionosuuden ylittävän osan rahoitukseen vähenee → lukiokoulutuksen näivettyminen (todellisia uhkakuvia Jyväskylästä, jossa vielä muutama vuosi sitten oli hyvinvoiva ja arvostettu kaupungin lukioverkko). Mitigointi eli riskien/uhkakuvien hallinta: sopimus ja yhteisen tahtotilan määrittely ­ Lyhyellä aikavälillä (1­5 vuotta) on vaikea nähdä sellaisia asioita, jotka parantaisivat merkittävästi “perinteisen lukiolaisen” eli korkeakouluopintoihin tähtäävän opiskelijan suoritusedellytysten paranemista. Mitigointi: Synergia­etuja aletaan etsiä järjestelmällisesti ja rauhallisesti. ­ Johtokunnan roolin pienenemisen uhka, kenellä olisi päätösvalta lukion asioista? Mitigointi: Sopimus, jossa määritellään johtokunnan asema tarkasti. ­ Uhka, että lukion melko autonominen aseman heikkenee. Mitigointi: Sopimus lukion johtosäännöstä. ­ Lukion talousarvion joustamisen heikkeneminen (esim. jos syksyllä tulee arvioitua vähemmän uusia opiskelijoita → pienempi valtionosuus → pitääkö vähentää jo valittuja kursseja?) Mitogointi: Talouden hallintajärjestelmä, vararahasto. ­ Uhka, että lukiokoulutuksen profiilin pieneneminen isossa organisaatiossa. Mitigointi: Forssan yhteislyseon nimi ja status säilytetään. ­ Virkaehtosopimuksen soveltamisen ongelmat. Mitgointi: Tulokselliset neuvottelut ammattiyhdistyksen kanssa. ­ Lukion ja perusopetuksen tiiviin yhteyden väheneminen (yhteiset kehittämishankkeet, yhteiset opettajat). Mitigointi: yhteiset palaverit ja strategiat (kyse yhteisistä nuorista) ­ Mitä jos organisaatiota aletaan yhdistää Tavastiaan? Mitigointi vaikeaa? ­ Monet opettajat ovat huolissaan miten työnantajan vaihtuminen vaikuttaa (työsuhde, opetustuntien määrä, pääluottamusmies, työterveyshuolto, tyky­toiminta). Mitigointi: neuvottelut, tiedotustilaisuudet, sopimukset ­ Monia huolettaa aikataulu ja mitä yhdistyminen vaatisi opettajalta (lukiovuosi kiireinen monin tavoin, uusi ops ja sähköiset yo­kirjoitukset työllistävät). Mitigointi: Synergia­etujen suunnitelmallinen etsiminen, järkevä aikataulutus. ­ Uhka tuntikaavion ja jaksojärjestelmän muuttamiseksi sellaiseksi joka ei palvelu täysin lukiokoulutuksen etuja. Mitigointi: sopimus, jossa turvataan lukion osittainen autonomia. ­
­
Asiantuntijaorgansaatioiden yhdistämiseen liittyvät monet ongelmat (ks. Veistolan MBA­työ). Mitigointi: Yhdistämisen hyvät perustelut, yhteiset keskustelutilaisuudet, tapahtumat, yhteisen hyvän löytäminen ­ motivaatio ­ toisten tunteminen, kyky hedelmälliseen yhteistyöhön ­ työnkuvat ­ johdon siirtyminen kauemmas ­ Olisiko organisaatio opetuksen kannalta liian iso, kankea? Lukion siirtyminen pois kaupungin organisaatiosta saattaisi tarkoittaa hyvien yhteistyötahojen vaihtumista. Mitkä näistä jatkuisivat? Mitigointi: Toimintojen järjestämisen huolellinen suunnittelu. ­ tietohallinto ­ toimistopalvelut ­ tilapalvelut (Miten esimerkiksi Feeniksin käyttö?) ­ taloushallinto ­ ruoka­, siivous­, kiinteistöpalvelut