Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan
KEMIÖNSAAREN KUNTA Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Örö Selostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.3.2015 P24691-P001 Selostus, ehdotus Maritta Heinilä, Tulonen Lassi 23.3.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto ......................................................................................................................... 5 1.1 Tunnistetiedot ......................................................................................................... 5 2 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus ................................................................................... 6 3 Kaavan tarkoitus .............................................................................................................. 7 4 Nykytilanne ja suunnittelun lähtökohdat ............................................................................. 8 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus ................................................................ 8 4.1.1 Väestö ja työpaikat ....................................................................................... 8 4.1.2 Palvelut ja virkistys ....................................................................................... 9 4.1.3 Liikenne ....................................................................................................... 9 4.1.4 Maanomistus ................................................................................................ 9 4.1.5 Yhdyskuntatekniikka...................................................................................... 9 4.1.6 Jätehuolto .................................................................................................. 10 4.1.7 Pilaantuneet maa-alueet .............................................................................. 10 Luonto ................................................................................................................. 11 4.2.1 Kasvillisuus- ja luontotyypit .......................................................................... 12 4.2.2 Linnusto..................................................................................................... 15 4.2.3 Eläimistö .................................................................................................... 15 4.2.4 Pinta- ja pohjavedet .................................................................................... 15 4.2.5 Natura- ja suojelualueet .............................................................................. 15 Maisema ............................................................................................................... 17 4.3.1 Maisemamaakunta- ja maisemarakenne ........................................................ 17 4.3.2 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ...................... 19 Rakennettu ympäristö ............................................................................................ 19 4.4.1 Osayleiskaava-alueen rakennuskanta ............................................................ 19 4.4.2 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) .................... 22 4.4.3 Muinaisjäännökset....................................................................................... 22 Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset ............................................................. 23 4.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ....................................................... 23 4.5.2 Maakuntakaava .......................................................................................... 25 4.5.3 Yleiskaavat ................................................................................................. 26 4.5.4 Asemakaavat .............................................................................................. 27 4.5.5 Kemiönsaaren kunnan kehityskuva ............................................................... 27 5 Suunnittelun tavoitteet ................................................................................................... 27 6 Kaavaprosessi ............................................................................................................... 27 6.1 Kaavoituksen vireilletulo ......................................................................................... 27 6.2 Luonnosvaihe ........................................................................................................ 27 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Selostus, ehdotus Maritta Heinilä, Tulonen Lassi 6.2.1 6.3 7 Luonnosvaiheen aineistoon tehdyt muutokset kaavaehdotusvaiheessa............... 28 Hyväksymisvaihe ................................................................................................... 29 Osalliset ja osallistuminen ............................................................................................... 29 7.1 8 Luonnosvaiheen palaute .............................................................................. 27 Ehdotusvaihe ........................................................................................................ 28 6.3.1 6.4 23.3.2015 Viranomaisyhteistyö............................................................................................... 30 Kaavan kuvaus .............................................................................................................. 30 8.1 Mitoitus ................................................................................................................ 30 8.2 Aluevaraukset ....................................................................................................... 31 8.3 Kaavakartalla suojeltavaksi esitetty rakennusperintö.................................................. 32 8.4 Kaavakartalla esitetyt muinaismuistot ...................................................................... 35 8.5 Kaavakartalla esitetyt kulttuuriperintökohteet ........................................................... 36 8.6 Kaavan vaikutukset ............................................................................................... 36 8.6.1 maisemaan ja maaperään ............................................................................ 36 8.6.2 luontoarvoihin: vaikutukset Natura-alueeseen ................................................ 37 8.6.3 liikenteeseen: vesiliikenne, liikenneyhteydet, joukkoliikenne, pysäköinti ............ 37 8.6.4 kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön: suojeltava rakennusperintö, valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, muinaismuistot ja kulttuuriperintökohteet ........................................................................................... 37 8.6.5 ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön: virkistys, melu, sosiaaliset vaikutukset .. 38 8.6.6 elinkeinoihin: investointikustannukset, vaikutukset matkailuun ......................... 38 8.6.7 kaavan suhde muihin suunnitelmiin ja kaavoitukseen: valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava ................................................................. 39 8.7 9 Kaavamerkinnät- ja määräykset .............................................................................. 41 Rantaosayleiskaavan muutoksen toteutus ......................................................................... 41 9.1 Toteuttaminen, ajoitus ........................................................................................... 41 9.2 Toteutuksen seuranta ............................................................................................ 42 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Selostus, ehdotus Maritta Heinilä, Tulonen Lassi 23.3.2015 Liitteet Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite 1 2 3 4 5 6 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Muistio aloitusvaiheen viranomaisneuvottelusta Pienennös osayleiskaavakartasta Osayleiskaavamerkinnät ja –määräykset Liikenneraportti Luonnosvaiheen palaute ja siihen laaditut vastineet Rakennusluettelot Tausta-aineistot Osayleiskaavan Natura-arviointi (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015) Luonnonhoitosuunnitelma (Leif Lindgren, Metsähallitus, 2013) Natura-arvioinnit satamaa ja saaren matkailukäyttöä varten. Kemiönsaaren Dragsfjärdin arkeologinen inventointi (Esa Laukkanen, Varsinais-Suomen maakuntamuseo 2012). Rakennusperintökohteiden inventointi (Hilja Palviainen, Metsähallitus, 2013) Kulttuuriperintökohteiden inventointi (Tapani Tuovinen, Metsähallitus,2013) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 5 Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Örö 1 Johdanto Kemiönsaaren kunta ja Metsähallitus ovat tehneet Örön saarta koskevan kaavoitussopimuksen kesäkuussa 2014. Metsähallitus vastaa kaavan laatimiseen ja siihen liittyvien tarvittavien selvitysten laadinnan kustannuksista. Kemiönsaaren kunta on kilpailutuksen perusteella valinnut kaavan laatijaksi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n, jossa kaavan laadinnasta on vastannut suunnittelupäällikkö Maritta Heinilä. Örö on Saaristomerellä sijaitseva Metsähallituksen omistama ja Puolustusvoimien hallinnassa oleva linnakesaari, joka kuului 1900-luvun alussa rakennettuun Pietari suuren merilinnoitukseen. Puolustusvoimien toiminta Örössä päättyi pääosin vuonna 2005 ja saaren noin sata vuotta kestänyt sotilashistoria loppui Puolustusvoimien vuokrasopimuksen päättyessä vuoden 2014 lopussa. Tuolloin Örö liitettiin Saaristomeren kansallispuistoon. Suljettuna ollut saari on tarkoitus avata yleisölle kesällä 2015. Öröstä on tarkoitus kehittää Saaristomeren luontomatkailun keskus. Saarelle on tavoitteena sijoittaa esimerkiksi uusi vierasvenesatama, matkailu- ja ravintolapalveluita sekä majoitus- ja kokoustiloja. Örön linnake rakennuksineen on kulttuurihistoriallisesti arvokas nähtävyys ja saari on myös luontoarvoiltaan poikkeuksellisen monimuotoinen, joten lähtökohtana on matkailutoiminnan toteuttaminen luonto- ja kulttuuriarvoja kunnioittaen. Örön vuosittaiseksi kävijämääräksi tulevaisuudessa on arvioitu noin 60 000 ihmistä. Suuret kävijämäärät voivat ohjaamattomina ja hallitsemattomina aiheuttaa merkittävää haittaa saaren luontoarvoille ja kulttuuriperinnölle. Tavoitteena onkin kehittää Örön matkailua systemaattisesti ja tarjota keskitettyjä ja selkeitä palveluja sekä opastus- ja retkeilytoimintaa, jolloin saareen tutustumista pystytään paremmin ohjaamaan. Osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu Natura-arviointi, jossa on arvioitu kaavaratkaisun vaikutuksia saaren ainutlaatuisen luontoon. 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Örö Kaavan päiväys: Luonnosvaihe 30.9.2014 Ehdotus 2.3.2015 Hyväksymiskäsittely Kaavan laatija: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Maritta Heinilä, arkkitehti SAFA, YKS-506 Puh. 044 7046267 [email protected] Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMPERE Projektinumero: P24691 Kaavoituspäätös: 25.8.2014 §134 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 6 Vireilletulo: 25.8.2014 valtuusto hyväksynyt: 2 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa, Hiittisten saariston lounaispuolella noin 7 kilometrin päässä Rosalan kylästä. Kaavamuutoksen alue käsittää kiinteistöt 322-871-1-1, 322-507-1-12, 322-507-3-1, 322-507-1-13, 322-507-4-5 ja 322-507-87. Alueeseen kuuluu Örön pääsaari, useita pieniä saaria tai saarten osia sekä laaja vesialue. Alueen pinta-ala on yhteensä noin 700 hehtaaria, josta maapinta-alaa on noin 200 hehtaaria. Pitkään suljettuna olleen saaren luonto on säilynyt poikkeuksellisen luonnontilaisena ja monipuolisena. Örö on luontotyypiltään harjusaari, ja se kuuluu kaakkoisosaansa lukuun ottamatta suojeltuun Natura-alueeseen. Alue on tärkeä suojeltavien luontotyyppien (hiekkarannat, dyynit ja rantaniityt) sekä erityisesti perhosten kannalta. Saari on toiminut noin sadan vuoden ajan puolustusvoimien linnakesaarena ja sen toiminnan väistyessä saari on siirtymässä osaksi Saaristomeren kansallispuistoa. Aluetta hallinnoivan Metsähallituksen tavoitteena on mahdollistaa alueen kehittäminen siten, että Örön pääsaaresta muodostuu luonto- ja kulttuuriarvoja kestävällä tavalla hyödyntävä alue, jossa pysyvä asuminen, matkailu ja luonnonsuojelu yhdistyvät. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 7 Suunnittelualueen alustava rajaus osoitettu punaisella. 3 Kaavan tarkoitus Tehtävänä on laatia Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Örön saarelle ja sen lähialueelle. Saari on valtion omistama ja Metsähallituksen hallinnassa. Valtion alueet on vuokrattu Puolustusvoimille. Vuokrasopimus on päättymässä 1.1.2015, jolloin Örön saaresta tulee osa Saaristomeren kansallispuistoa. Puolustusvoimien harjoituskäyttöön jää Örön läntinen merialue sekä muutama pieni alue saaresta. Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavassa (vahvistettu 24.4.1998) Örö ja muut suunnittelualueen saaret on osoitettu puolustushallinnon alueena EP-merkinnällä. Puolustusvoimien toiminnan väistyessä on tullut tarve muuttaa osayleiskaavaa siten, että Örön saarta voidaan tulevaisuudessa käyttää nykyistä monialaisempaan toimintaan. Alustavana lähtökohtana on, että Örön lunastusalueeseen kuuluvat pikkusaaret pysyvät jatkossakin rakentamattomina, eikä niille osoiteta erityisiä toimintoja. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 8 Aluetta hallinnoivan Metsähallituksen tavoitteena on mahdollistaa alueen kehittäminen jatkossa yritysvetoisesti siten, että Örön pääsaaresta muodostuu monipuolinen luontomatkailun ja siihen liittyvien matkailupalvelujen keskittymä. Kaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on, että Örön saarelle osoitetaan tulevia maankäytön tarpeita vastaavat aluerajaukset ja käyttötarkoituksen muutokset. Lisäksi osoitetaan lähtötietojen ja selvitysten perusteella luontoon, rakennuskantaan ja muinaismuistoihin arvotettavat suojelukohteet ja -alueet. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisesti siten, että rakennusluvat voidaan myöntää osayleiskaavan perusteella. Örön saarelle on alustavasti suunniteltu muun muassa seuraavia toimintoja: vierasvenesatama sisältäen noin 70 venepaikkaa yhteysaluksen laituripaikka melontakeskus kahvila / ravintola sauna ja käymälätilat sukeltajien tukikohta kokoustiloja eritasoisia majoituspalveluita Örön vanhaa rakennuskantaa hyödynnetään mahdollisimman paljon em. toimintojen tarpeisiin. Uudisrakentamiseen varataan jonkin verran alueita pääasiassa nykyisten teiden ja rakennuskeskittymien tuntumaan. Tällä hetkellä saarelle ei ole julkista liikenneyhteyttä, mutta tavoitteena on järjestää yhteysalusliikenne Kasnäsistä. Liikenteen ja pysäköinnin järjestelyjä tutkitaan samaan aikaan laadittavan Kasnäsin asemakaavamuutoksen yhteydessä. Satama-alueen rakentaminen palveluineen mm. vierasveneitä ja mahdollista yhteysalusta varten on tarkoitus toteuttaa ensisijaisesti rakentamiseen ryhdyttäessä. 4 Nykytilanne ja suunnittelun lähtökohdat 4.1 Suunnittelualueen ja lähiympäristön kuvaus 4.1.1 Väestö ja työpaikat Örön saari on suunnitteluhetkellä asumaton. Saarella on aikaisemmin asunut puolustusvoimien henkilökuntaa. Saari oli asutettuna 90 vuoden ajan vuoteen 2005 asti. Ympäröivällä Dragsfjärdin itäisellä saaristoalueella (voimassa olevan osayleiskaavan alueella) asuu vakituisesti noin 300 henkeä, joista pääosa Rosalassa ja Hiittisissä. Alueen väestö saa pääosin elantonsa merenkulusta, rakennustoiminnasta, matkailu- ja palveluelinkeinoista, kalastuksesta sekä maa- ja metsätaloudesta. Örön saarella ei ole nykyhetkellä kiinteitä työpaikkoja. Metsähallituksen kautta saarella työskentelee mm. tutkijoita ja metsänhoitajia. Vuoden 2013 lopussa Kemiönsaaren kunnassa oli 7 005 pysyvää asukasta. Kunnassa on noin 4 500 kesämökkiä, mistä johtuen loma-asukkaita on pysyvän asutuksen lisäksi noin 9 000–13 500. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 9 4.1.2 Palvelut ja virkistys Örön saarella ei ole kiinteitä palveluita. Kesän 2014 aikana saarelle on järjestetty muutamia opastettuja retkiä. 4.1.3 Liikenne Kaavaa koskevat liikenteen lähtötiedot ja vaikutusten arviointi on esitetty liitteessä 5 liikenneraportti. Eteläsatama kesällä 2014 4.1.4 Maanomistus Örön maa- ja vesialueet ovat Metsähallituksen omistuksessa ja ne on vuokrattu Puolustusvoimille. Senaatti-kiinteistöt omistavat kaikki saaren rakennukset. Puolustusvoimien vuokrasopimuksen loppuessa vuoden 2014 lopussa myös rakennukset siirtyvät Metsähallituksen omistukseen. 4.1.5 Yhdyskuntatekniikka Puolustusvoimien toiminnan myötä saarella on valmis ja toimiva yhdyskuntatekniikka. Kaukolämpö-, vesi- ja viemäriverkosto kattaa kaikki keskeiset rakennukset. Saarella on myös nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet ja matkapuhelinkuuluvuus on hyvä. Ainakin saaren vesilaitos kaipaa kuitenkin modernisointia ja jätevesien käsittelyn toimivuus ja kapasiteetin riittävyys matkailusesongin huippukuukausina tulisi varmistaa. Rakennusten lämmitys toimii osittain öljyllä ja osittain sähköllä. Erillisillä kasarmialueilla on omat kaukolämpöverkot ja saarella on kolme öljypoltinta. Saaren pohjoisosassa sijaitsee suuri maahan kaivettu öljysäiliö, josta öljyä on kuljetettu eri kohteisiin säiliöllä. Öljylämmitys on tarkoitus korvata maalämmöllä lähitulevaisuudessa. Kaukolämpöverkkoa on mahdollista hyödyntää myös keskitetyssä maalämpöjärjestelmässä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 10 4.1.6 Jätehuolto Tällä hetkellä alueen saarijätehuolto hoidetaan yhteysaluksella, joka kuljettaa jätteitä muutaman kerran viikossa. Aluksella jätteet kuljetetaan 1 000 litran astioissa Taalintehtaalle, jossa ne siirretään autoon. Öröstä mantereelle kuljetettavien jätteiden osalta näin tulee menetellä jatkossakin. Jätehuolto on tarkoitus järjestää yhdessä Kemiönsaaren kunnan ja alueen jätehuollosta vastaavan Rouskis Oy:n kanssa. Örön jätehuollon tavoitteena on käsitellä saaressa mahdollisimman suuri osa jätteistä ja kuljettaa mantereelle energiakäyttöön tai kaatopaikalle vain ne jätteet, joiden hyödyntäminen tai käsittely ei ole mahdollista saaressa. Örössä käsiteltäviä jätejakeita ovat orgaaniset eli biohajoavat jätteet, mustat ja harmaat jätevedet sekä kuivakäymäläjäte. Maihin kuljetetaan sekajäte, kierrätysjakeet sekä vaaralliset jätteet. Alustavien suunnitelmien mukaan käymäläjätettä syntyy kuivakäymälöissä, vesivessoista sekä satamassa sijaitsevasta veneiden septitankkien imutyhjennyslaitteesta. Kuivakäymälöiden jäte kompostoidaan Örössä ja käytetään maanparannusaineena. Muu käymäläjäte, ns. mustat vedet, käsitellään saaren jäteveden imeytyskentällä, josta ne johdetaan puhdistettuna mereen. Tarkoitus on myös, että orgaaninen keittiöjäte kompostoidaan saarella, jonka tarkoitukseen saarelle hankitaan lämpökompostoreita. Orgaanisen jätteen loppukompostointi tehdään keskitetysti yhdessä kuivakäymäläjätteen kanssa. Viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien saunojen sekä veneilijöille ja melojille tehtyjen tiskauspaikkojen pesuvedet käsitellään paikallisesti harmaavesisuodattimilla ja imeytetään syntypaikalla maahan riittävän kauas vesirajasta. 4.1.7 Pilaantuneet maa-alueet Ramboll Finland Oy on Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimeksiannosta laatinut Örön pilaantuneille maa-alueille kunnostussuunnitelman sekä työselostuksen. Puolustusvoimat / Saaristomeren meripuolustusalue on tehnyt pilaantuneiden maaalueiden kunnostussuunnitelmasta ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 §:n mukaisen ilmoituksen Varsinais-Suomen ELY-keskukselle 28.4.2014. ELY-keskus on antanut päätöksensä 4.6.2014, jossa on esitetty määräyksiä puhdistusta koskien. Päätös on voimassa 1.7.2017 asti. Vuonna 2013 tehdyissä pilaantuneiden maa-alueiden kartoituksissa on tunnistettu kolme puhdistettavaa kohdetta: kivääriradan taustavalli, pistooliradan valli sekä alusten tankkauspaikka saaren pohjoisosassa. Saaressa tullaan lisäksi kunnostustöiden yhteydessä tutkimaan koekuoppien avulla entinen jätetäyttöalue. Nämä kohteet sijaitsevat Örön Natura-rajauksen sisäpuolella. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamista koskien on laadittu luonnonsuojelulain (1096/1996) 65§:n mukainen Natura-arvio (Metsähallitus 2014). Natura-arviossa arvioidaan pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen sekä alueiden siistimisen ja suojaamisen vaikutuksia Örön niihin luontotyyppeihin, joiden vuoksi saari on liitetty Natura-verkostoon sekä esitetään, kuinka mahdollisia haittavaikutuksia lievennetään. Lisäksi arvioidaan kunnostustöiden mahdollisia vaikutuksia saaren uhanalaisiin ja silmälläpidettäviin lajeihin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 11 Kunnostettavien kohteiden sijainti. KK1-KK9 ovat kartoituksessa tehtyjen koekuoppien sijainnit. (Lähde: Mäklin et al 2014, Arvio maaperän kunnostuksen sekä alueiden siistimisen ja suojaamisen vaikutuksista Örön Natura-alueeseen (FI0200193) Metsähallitus 2014) 4.2 Luonto Kasarmialueita lukuun ottamatta Örön luonto on kehittynyt suurelta osin luonnontilaisena. Puolustusvoimien toiminta on myös vaikuttanut pääosin positiivisesti luonnon kehitykseen, erityisesti kulutuksesta hyötyvien lajien ja luontotyyppien osalta. Saaren luonnosta onkin kehittynyt poikkeuksellisen monimuotoinen. Örössä on yhteensä 236 uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia, joista suurin osa on perhosia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 12 Kuvia saaren monipuolisesta luonnosta 4.2.1 Kasvillisuus- ja luontotyypit Örön kasvilajisto on poikkeuksellisen monipuolinen ja saari on esimerkiksi merivehnän (Elymus farctus), rantakauran (Ammophilia arenaria) ja hietikkosaran (Carex arenaria) ainoita tai harvoja esiintymispaikkoja Suomessa. Örön hiekkaranta on kasvistoltaan Suomen arvokkain. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 13 Luontotyypit Luontotyypit ovat maa- tai vesialueita, joilla on tietynlaiset ympäristöolot sekä luonteenomainen kasvi- ja eläinlajisto. Luontotyypin syntyyn vaikuttavat muun muassa maa- ja kallioperä sekä vesiolot ja pienilmasto. Luontotyyppejä suojellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Luontotyypit ja niiden muodostamat kokonaisuudet tuottavat myös monenlaisia ekosysteemipalveluja, joilla tarkoitetaan ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Euroopan unionin luontodirektiivissä on lueteltu 69 Suomessa esiintyvää luontotyyppiä, joita suojellaan Natura 2000 -verkostolla. Luontotyyppejä voidaan säilyttää suojelualueiden perustamisen lisäksi ottamalla luontotyypit huomioon maankäytön suunnittelussa ja hyödyntämällä luonnonvaroja kestävästi. Jo muuttuneiden luontotyyppien tilaa voidaan parantaa luonnonhoidolla ja ennallistamisella. Lähde: Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu, ymparisto.fi | 2014 Örön saari ja sitä ympäröivä vesialue kuuluvat harjusaaret –luontotyyppiin. Myös muita luontodirektiivin luontotyyppejä esiintyy päällekkäisenä harjusaaret –luontotyypin kanssa. Harjusaaret ovat Itämeren hiekka- ja sorasaaria, jotka ovat muodostuneet jääkauden kuljettamasta ja kasaamasta, raekooltaan lajittuneesta maa-aineksesta. Luontotyyppiin kuuluvat myös saaria ympäröivät vedenalaiset hiekkapohjat. Harjusaarten luonnontilaisuuden kannalta keskeisiä piirteitä ovat avointen hiekka- tai sorarantojen esiintyminen ja niille ominainen kasvi- ja hyönteislajisto, rantojen puhtaus, maaston kulumattomuus, metsien luonnontilaisuus sekä vedenalaisten hiekkapohjien rehevöitymättömyys, veden suuri näkösyvyys ja irrallisten ja kasvien päällä kasvavien rihmalevien vähäisyys. Harjusaarten kasvi- ja hyönteislajistossa on usein harvinaisia ja uhanalaisia hiekkaisten elinympäristöjen lajeja. Vedenalaisissa osissa on hiekkapohjille ominaista kasvi- ja pohjaeläinlajistoa. Muita merkittäviä Örössä esiintyviä Harjusaarten kanssa päällekkäisiä luontotyyppejä ovat erityisesti merenrantaniityt, rannikon laguunit ja kiinteät, ruohokasvillisuuden peittämät dyynit. Merenrantaniittyjä pidetään Suomessa äärimmäisen uhanalaisena luontotyyppinä. Ne ovat kehittyneet alaville merenrannoille, joilla maa-aines on ainakin osittain hienorakeista hieta-, hiesu- tai savimaata. Merenrantaniittyjä on perinteisesti laidunnettu tai niitetty, jolloin ne ovat pysyneet avoimina ja kasvilajistoltaan monimuotoisina. Rannikon laguunit ovat matalia suolaisen veden hallitsemia rannikkoalueita, jotka ovat kuroutuneet merestä kokonaan tai osittain. Laguunien tunnuspiirteitä ovat hyvin kehittynyt ruovikkovyöhyke ja rehevä uposlehtinen kasvillisuus. pohjaa peittää runsas ja erikoislaatuinen kasvillisuus, johon kuuluu mm. merinäkinruohoa ja uhanalaisia näkinpartaisleviä sekä yleisimpiä lajeja kuten ärviöitä ja vitoja. Laguunit voivat olla myös kasvittomia. Dyynit syntyvät tuulen liikuttaessa ja kasatessa hiekkaa, ja ne muodostavat merenrannoille yleensä useista dyynityypeistä koostuvia kehityssarjoja. Ruohokasvillisuuden peittämiä dyynejä kutsutaan myös harmaiksi dyyneiksi, koska sammalet ja jäkälät antavat pohjakerrokselle harmaan sävyn eikä paljasta hiekkaa ole FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 14 yhtä paljon kuin kehityssarjan varhaisemmissa vaiheissa. Harmailla dyyneillä kasvaa heiniä ja ruohoja, mm. metsälauhaa, sarjakeltanoa, ahosuolaheinää ja rantavehnää. (Lähde: www.ymparisto.fi/luontotyyppiesittelyt) Kuvassa saaren länsirannan hiekkarantaa Luontotyyppi Tunnus Uhanalaisuus Rannikon laguunit* Rantavallit Kivikkorannat Kasvipeitteiset merenrantakalliot Harjusaaret Merenrantaniityt* Hiekkarannat Liikkuvat alkiovaiheen dyynit Liikkuvat rantakauradyynit Kiinteät, ruohokasvillisuuden peittämät dyynit* Metsäiset dyynit Kuivat nummet Runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt* Vaihettumissuot ja rantasuot Silikaattikalliot Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät* Boreaaliset lehdot Puustoiset suot* Yhteensä, ha 1150 1210 1220 1230 1610 1630 1640 2110 2120 2130 2180 4030 6270 7140 8220 9030 VU VU 9050 91D0 NT CR EN EN VU VU VU CR CR CR Pintaala, ha 0,83 3,01 5,40 6,11 3,72 0,07 0,18 0,33 2,47 10,39 9,30 1,33 3,64 26,70 11,80 0,71 85,99 Taulukko 1: Örön biotooppien nykytila (2009). Biotoopit luokiteltu Natura-luontotyyppioppaan mukaan, priorisoidut luontotyypit on merkitty *:llä. Uhanalaisuusluokat Raunio et al 2008:n mukaan (CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä). (Arvio Örön matkailun kehittämissuunnitelman vaikutuksesta Örön Naturaalueeseen (FI0200193), Metsähallitus 2014) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 15 4.2.2 Linnusto Örön saarella on tehty lintujen linjalaskenta ja reviirikartoituksia vuonna 2007 (Korvenpää) ja kartoituslaskenta osasta alueita vuonna 1997 (Velmala). Saaren linnusto on todennäköisesti pysynyt varsin muuttumattomana vuoden 1997 kartoituksen jälkeen. Kartoituksessa havaittiin yhdeksän uhanalaista tai silmälläpidettävää pesimälajia, joita ovat ovat haahka, isokoskelo, mustakurkku-uikku, punajalkaviklo pilkkasipii, tylli, kalatiira, lapintiira, kivitasku ja merikotka. Merkittäviä lintuja ovat myös mahdollisesti saaren pohjoisosissa pesivä huuhkaja sekä käki. Syksyisin ja keväisin Örö on merkittävä levähdyspaikka muuttaville vesilinnuille, kahlaajille ja varpuslinnuille. Pesimälinnustolle arvokkaimmat kohteet ovat länsirannan avoin hiekka- ja somerikkoranta sekä Storviken ja Balget merenrantaniittyineen. Muilta osin linnusto on varsin tavanomaista eikä poikkea muusta saaristosta. 4.2.3 Eläimistö Örössä elää valkohäntäpeuroja ja myös hirvet käyvät toisinaan saaressa. Myös ketuista, supikoirista, metsäjäniksistä ja oravista on havaintoja. Öröstä on havaittu 156 hämähäkkilajia, joista vaarantuneita tai silmälläpidettäviä ovat niittysuppilohämähäkki, nummimuurahaishämähäkki, hietanopsahämähäkki, hammaskääpiöhämähäkki, jäkäläkääpiöhämähäkki, luotohyppijä ja punakivikkohämähäkki. Saarella esiintyy runsaasti syyskorentolajia Sympetrum striolatum, jota ei Suomessa tavata runsaana muualla Ahvenanmaan ulkopuolella. Örö on monipuolisen luontonsa ansiosta perhoslajistoltaan Suomen arvokkaimpia kohteita. Örössä on vuoteen 2013 mennessä havaittu 1622 perhoslajia, joista 157 on silmälläpidettäviä tai uhanalaisia. Saarella tavattu sinilehtimittari (Scopula decorata)on äärimmäisen uhanalainen. Arvokkaimmat perhoskohteet ovat 12 tuuman kasarmialue ja helikopterikentän hiekkaiset ajoruohokedot. 4.2.4 Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse virallisia pohjavesialueita. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Rosalan saarella. Saari on kuitenkin jatkoa Salpausselkä ll-reunamuodostumalle ja saaren hiekkaisilla alueilla todennäköisesti esiintyy pohjavettä. Kallioisimmilla alueilla pintavedet valuvat suurelta osin ympäröivään mereen. Saaren keskiosassa on porakaivo, josta johdetaan talousvesi alueen rakennuksiin. 4.2.5 Natura- ja suojelualueet Pitkään suljettuna olleen saaren luonto on säilynyt poikkeuksellisen luonnontilaisena ja monipuolisena. Örö on luontotyypiltään harjusaari, ja se kuuluu kaakkoisosaansa lukuun ottamatta suojeltuun Natura-alueeseen. Alue on tärkeä suojeltavien luontotyyppien (hiekkarannat, dyynit ja rantaniityt) sekä erityisesti perhosten kannalta. Saarelta on viimeisten kymmenen vuoden aikana havaittu yhteensä 1500 perhoslajia, joista yli sata on silmälläpidettäviä tai uhanalaisia. Örö on myös äärimmäisen uhanalaisen merivehnän (Elymus farctus) ainoa esiintymispaikka. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 16 Kartassa on esitetty saaren Naturabiotoopit FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 17 Örön natura-alueen rajaus osoitettu vihreällä. 4.3 Maisema 4.3.1 Maisemamaakunta- ja maisemarakenne Örö on karu harjusaari jonka maisemaa leimaavat erityisesti edustaviksi kehittyneet hiekkarannat, dyynit ja kivikot. Erityisesti saaren kaakkois- lounais- ja pohjoisosien rannoilla on avoimia ja vähäpuustoisia merelle avoimia kallioalueita. Kallioiden välissä on puutonta, alavaa ja hiekkaista nummi- ja kangasmaisemaa. Edustavimmat kivikkoiset rannat sijaitsevat saaren lounais- ja pohjoiskärkien tuntumassa. Saaren länsiosassa ranta on osittain kivikkoista ja lohkareista, mutta siellä sijaitsee lisäksi laajoja ja erittäin edustavia hiekkaranta-alueita, jotka ovat myös uhanalaisten lajien tärkeimpiä esiintymispaikkoja. Saaren koillis- ja eteläosan rannoilla sijaitsee paikoitellen puustoisia lehtoja ja niittyjä. Noin viidesosa Örön pinta-alasta on saaristolle tyypillisiä, pääosin männikköisiä kallioalueita jotka ovat maisemallisesti merkittäviä alueen saaristoluonteen kannalta. Saaren sisäosat ovat metsäisiä. Metsät ovat enimmäkseen kuivia ja tuoreita kankaita tai kalliometsiä, joiden lomassa on laikuittaisia ketoja ja nummia. Laiduntamisen ja Puolustusvoimien toiminnan vuoksi metsien määrä on vähentynyt merkittävästi ja saaren maisema onkin paikoitellen huomattavan avointa ja puusto harvaa. Metsille ovat tyypillisiä vanhat väärärunkoiset saaristolaismännyt. Erityisesti länsirannan avoin metsäraja on tuulille hyvin altis, minkä seurauksena puut ovat hyvinkin väärä- ja mutkarunkoisia. Örö kuuluu Lounaismaan maisemamaakuntaan ja Lounaisrannikon ja Saaristomeren maisemaseutuun. Lounaisrannikkoa ja Saaristomerta voidaan pitää luonnonoloiltaan FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 18 maamme ehkä erikoislaatuisimpana, vertaansa vailla olevana luonnonnähtävyytenä, johon kytkeytyy myös ainutlaatuisia kulttuuripiirteitä. Maaperää ja topografiaa luonnehtivat laajat kallioalueet, jotka ovat jäsentyneet kallioperää halkovien suoralinjaisten murroslaaksojen mukaan. Ruhjelaaksojen muodostamat lahdet jatkuvat kapeina syvälle sisämaahan. Silo- ja avokallioita on täällä enemmän kuin missään muualla. Tämän kumpuilevan ja usein paljaan kalliomaaston maiseman tärkein perus elementti on kuitenkin meri, joka luo seudun laajan ja rikkonaisen saariston. Ulkomereltä rannikolle tultaessa pienet luodot ja saaret suurenevat vähitellen ja niistä rakentuu erilaisia vyöhykkeitä ulkomereltä rannikolle. Saariston vyöhykkeisyys näkyy paikoin myös laajempien saariryhmien sisällä; tällöin voidaankin perustellusti puhua saariston mosaiikkisuudesta. Ulkosaariston kirkas ja suolainen vesi vaihettuu rannikon sisälahtien pohjukoihin tultaessa sameaksi, ravinteiseksi ja lähes suolattomaksi. Myös savikot ovat seudulla tavallisia, ja koska ilmastokin on edullista ja sekä kallioettä maaperässä on paikoin kalkkia, ovat lehdot ja muut rehevät kasvillisuustyypit yleisiä karujen saaristomänniköiden ja paljaiden kalliokkojen ohella. Koko seutu kuuluu hemiboreaaliseen tammivyöhykkeeseen. Kalastus on perinteisesti ollut tärkein elinkeino. Sen ohella on sisäsaariston kalastajakylissä pidetty pienialaisia monipuolisesti viljeltyjä peltoja ja puutarhoja sekä laitumia ja niittyjä. Mannerrannikolle tultaessa peltomaan määrä li sääntyy voimakkaasti, ja olosuhteet ovat otolliset aina hedelmänviljelyllekin. Suuri osa maamme rautakautisesta asutuksesta on keskittynyt sisämaahan Lounaisrannikon alueelle. Aktiivisella maankäytöllä on muutenkin pitkät perinteet. Saariston asutus on perinteisesti keskittynyt tiiviisti rakennettuihin, mahdollisimman suojaisissa painanteissa oleviin kyliin. Ranta-alueilla sijaitsevat ryhminä vene- ja verkkovajat. Seutu on suomenruotsalaisen kulttuurin valta-aluetta, lukuun ottamatta saariston ja rannikon ehkä hieman karumpia pohjoisia osia, missä suomenkielinen väestö on enemmistönä. Lounaisrannikolle on lisäksi tunnusomaista sekä perinteinen että uudempi huvila-asutus. (Ympäristöministeriö, 1993) Kuvassa saaren itärannan kallioita FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 19 Kuvassa vanha tykkitie, Pitkä Ikävä, saaren länsirannalla 4.3.2 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Tämän kaavoitustyön aikana on käynnissä valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitys. Maisema-alueiden inventointi on valmistunut Varsinais-Suomen osalta ja suunnittelualue ei sisälly ehdotettuihin valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Suunnittelualuetta lähinnä sijaitseva valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Utö-Berghamn ulkosaariston merireitti, joka sijaitsee noin 15 kilometrin päässä suunnittelualueen länsipuolella. Suunnittelualuetta lähimmät maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat noin kymmenen kilometrin päässä pohjoisessa sijaitseva Långholmen ja noin 15 kilometrin päässä koillisessa sijaitseva Tunnhamn. 4.4 Rakennettu ympäristö 4.4.1 Osayleiskaava-alueen rakennuskanta Örön rakennuskanta inventoitiin vuonna 2013 syys- ja lokakuun aikana (Hilja Palviainen, Metsähallitus, 2013). Saaren vanhimmat rakennukset ovat vuodelta 1914 ja ne kuuluivat alkuperäiseen, vuonna 1915 perustettuun Pietari Suuren merilinnoitukseen. Saaren rakennuskanta on ajan kuluessa täydentynyt uusilla rakennuksilla Puolustusvoimien tarpeiden mukaan, mutta alue on säilynyt varsin yhtenäisenä historiallisena kokonaisuutena. Rakennuksiin on tehty korjaus- ja muutostöitä suurempina urakoina ensimmäisen kerran 1950luvulla ja uudelleen 1990-luvun loppupuolella, jolloin rakennusten sisätiloja on saneerattu. Saaren uusimmat rakennukset ovat vuodelta 1992. Esimerkiksi 12” kasarmin sisätilojen saneerauksen yhteydessä alkuperäiset pintamateriaalit on korvattu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 20 ja sisätilat muutettu 1990-luvun mukaiseen asuun. Pitkään käyttämättä ollut 6” kasarmi on kuitenkin säilynyt varsin alkuperäisessä kunnossa. Örön rakennuskannasta muodostuu kuusi varsin yhtenäistä aluetta, joita ovat 12” ja 6” kasarmialueet, saaren keskiosan rakennukset, pohjoispään rakennukset, Pikkulaiturin rakennukset sekä uudisrakennusten ja parakkien alue. Myös suurten rakennusryhmien ulkopuolella sijaitsevat rakennukset muodostavat pienempiä ryhmiä. Saaren rakennuskanta voidaan jakaa neljään erottuvaan historialliseen kerrostumaan, joita ovat venäläisaikaiset puurakennukset, 1940-luvun rakennukset, 1950-luvun rakennukset sekä uudisrakennukset. Rakennuskannan voi jakaa karkeasti myös neljään toiminnoiltaan erityyppisten rakennusten ryhmään: linnakkeen toimintaan liittyviin rakennuksiin, talo- ja kunnallistekniikkaan liittyviin rakennuksiin, asuinrakennuksiin ja vapaa-ajan viettoon liittyviin rakennuksiin. 12” kasarmialuetta kuvattuna kaakosta 1900-luvun alun rakennuskanta käsittää yhteensä 20 venäläisaikaista puurakennusta, jotka sijaitsevat saaren eri puolilla. Rakennuksille on ominaista punainen rimalaudoitettu ulkoseinä sekä päätyjulkisivujen yläosan erottaminen erillisiin lomalaudoitettuihin päätykolmioihin eli frontoneihin. Päätykolmioissa on usein lenkkimäinen koristeleikkaus. Rakennustyyppiin kuuluu myös saumattu peltikatto sekä lohkotuista luonnonkivistä tehty kivijalka. Ikkunatyyppi on tyypillisesti T-karmi, jossa on kaksi moniruutuista pystypuitetta ja yläosassa viisiruutuinen vaakapuite. Saaren kasarmialueet koostuvat pääosin venäläisaikaisista rakennuksista. Kasarmialueiden rakennuskanta on pääosin hyvin yhtenäistä, eikä rakennusten välillä ole merkittävää hierarkiaa. 1900-luvun alun linnakkeen perustamisen ohella myös 1940-luku on painottunut voimakkaasti saaren rakennuskannassa. Saaren rakennuksista 15 on rakennettu 1940luvulla, ja ne sijaitsevat pääosin saaren keskiosassa. 1940-luvun rakennukset ovat pääosin varsin pieniä ja venäläisaikaisiin rakennuksiin verrattuna yksinkertaisemmin detaljoituja puurakennuksia. Rakennuksille on tyypillistä punainen pystyrimoitettu tai vaakalaudoitettu seinäpinta ja valkoiset nurkka- räystäs- ja pielilaudat. Rakennuksissa on betonista valettu kivijalka ja peltikatto, jonka kulma vaihtelee rakennuskohtaisesti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 21 1940-luvun asuinrakennus 6” kasarmialuetta 1940-luvun rakennuskannassa on selvä hierarkia linnakkeen virkarakennusten ja asuinhuolto- sekä varastorakennusten välillä. Virkarakennusten koristeelliset kuistirakenteet, massiiviset savupiiput ja jyrkemmät kattokulmat osoittavat niiden merkittävämpää asemaa verrattuna muihin, ilmeeltään vaatimattomampiin rakennuksiin. 1940-luvun rakennuskantaan kuuluu myös kaksi suurta varastohallia, jotka eroavat muista saman ajankohdan rakennuksista. 1950-luvun rakennuskanta muodostuu muutamista samankaltaisista yksittäisrakennuksista, jotka erottuvat ympäristöstään selvänä kokonaisuutena. Rakennuksille on tyypillistä vaalea kalkkihiekkatiilestä muurattu seinäpinta, jonka saumat on täytemuurattu tummalla laastilla. Rakennuksissa on myös tummia puupintoja esimerkiksi seinälaudoituksessa ja ovissa. 1950-luvun kantahenkilökunnan asuinrivitalo Sotilaskoti Uudisrakennukset on rakennettu pääosin 1980- ja 1990-luvuilla. Ne sijaitsevat saaren muusta rakennuskannasta erillään eteläsataman luoteispuolella ja muodostavat piirteiltään yhtenäisen alueen. Uusien asuinrakennusten alueeseen kuuluu useamman perheen asuintaloja ja niihin liittyviä sauna- ja huoltotiloja. Kaikki alueen rakennukset ovat saman arkkitehtitoimiston suunnittelemia ja ne toistavat saaren vanhempien puurakennusten piirteitä punavalkoisen värityksen ja peltikaton myötä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 22 4.4.2 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Örön saari sisältyy kokonaisuudessaan Örön linnakkeen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Linnake on osa 1910-luvulla rakennettua Pietari Suuren merilinnoitusta. Linnakkeen patterit, tieverkosto, rakennuskanta, rakenteet ja luonto ovat säilyneet historiallisena kokonaisuutena. Alkuperäiseen rakennuskantaan kuuluu parisenkymmentä hirsirunkoista ja lautaverhottua miehistö- ja talousrakennusta, jotka jäsentyvät alkuperäisen mukulakivipinnoitetun tieverkoston varteen. Örön linnakkeen RKY-alue esitetty sinisellä. 4.4.3 Muinaisjäännökset Etelä-Suomen luontopalvelut teki Örön saarella elo-syyskuussa 2013 kulttuuriperintöinventoinnin, johon kuului arkeologinen kulttuuriperintö ja rakennusperintö. Arkeologisen kulttuuriperinnön inventoinnista vastasi Kulttuuriperintökohteiden inventointi Tapani Tuovinen. Alueelta tunnettiin ennen maastotyötä neljä Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin merkittyä kiinteää muinaisjäännöstä: Örö 1000011250 kivirakenteet Örö 1000020381 Örön linnoitus Rosala Örö 1000021303 Mahdollinen hautapaikka (ns. kiinalaisten haudat) Rosala Örö 2 1000021304 Mahdollinen hautapaikka (1808-1809) Nämä tarkastettiin inventoinnin yhteydessä. Inventoinnin yhteydessä Örön linnoitusta ei käsitelty enää yhtenä kohteena ja ns. kiinalaisten hautojen sijaintia ja olemassa oloa ei pystytty varmentamaan. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 23 Maastotyössä dokumentoitiin 65 kohdetta. Saaren vanhimmat kohteet ovat rautakautisen hautaraunion paikka, mahdollisesti Suomen sodan aikaiset haudat, kalatuvan jäännös ja rajapyykit. Vuosina 1915–1917 saarelle rakennettiin Pietari Suuren merilinnoitusketjuun kuuluva linnoitus. Tältä ajalta ovat peräisin dokumentoidut tykkipatterit tykkiasemineen ja suojatiloineen, piirtokirjoitukset, louhealue, venetelakan jäännös, osa rakennuksenjäännöksistä, maakellari, harjoituskenttä, nostolaite sekä tiet ja polut. Lisäksi saarella on tuliasemia ja kallioon louhittuja rakenteita, jotka ovat itsenäisyyden ajalta ja toistaiseksi ilman tarkempaa ajoitusta. Saarelle ominainen ja arvokas on tie- ja polkumaisema, joka yhdistää toisiinsa saaren vanhat rakennukset, sotilaalliset rakenteet, kasvillisuuskuviot ja maiseman avoimet ja suljetut osat. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitteet ja niihin liittyvät rakenteet ovat Museoviraston nykytulkinnan mukaan muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ns. Hiki-oppaassa tällaisia paikkoja ovat taistelu- ja yhdyshaudat, tykkipatterit, konekivääriasemat, tähystysasemat, ilmatorjunta-asemat, valonheitinasemat, suojahuoneet, luolasuojat, piikkilankaesteet, kaponieerit, ampumasuojat, tykkitiet, maakuoppaparakit, majoituskorsut, kaivot, rautatiet ja rakennuksenpohjat (Niukkanen 2009: 83–86). (Lähde: Örö, Suojelualueen kulttuuriperintökohteiden inventointi 2013, Metsähallitus Tapani Tuovinen) 4.5 Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset 4.5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään yleistavoitteita, jotka ovat velvoittavia periaatteellisia linjauksia sekä erityistavoitteita, ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa luoda alueidenkäytöllisiä toteuttamiselle edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia, jotka ovat keskeisiä myös laadittavana olevassa kaavamuutoksessa: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 24 Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on ympäristöministeriön internet-sivuilla: www.ymparisto.fi/vat Laadittavan osayleiskaavan aluetta koskevat erityisesti seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaaajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. rakennuskannan Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 25 Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lomaasumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Saaristomerellä kiinnitetään huomiota alueen jakaantumiseen rannikko-, väli- ja ulkosaaristoon sekä niiden luonnon, kulttuuriympäristöjen ja asutuksen ominaispiirteiden säilymiseen. Samalla otetaan huomioon elinkeinoelämän ja pysyvän asutuksen tarpeet. Saaristomerellä turvataan kulttuurimaiseman kannalta merkittävien alueiden ja riittävän laajojen rakentamattomien alueiden säilyminen. 4.5.2 Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntakaava on valmisteltu seutukunnittain viidessä osassa. Örö kuuluu Turunmaan seutukuntaan, jonka osalta maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 10.12.2010. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 20.3.2013, ja se vahvistuttuaan korvasi aiemmat seutukaavat. Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 26 Örön saari on suurimmaksi osaksi Natura-aluetta (vihreä rasteri) lukuun ottamatta saaren kaakkoisosaa. Saari on myös kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö RKY (Örön linnake, kaavassa sr 1011). Saaren länsiosaan on merkitty arvokas harjualue (ge-29). Alueella on myös muinaisjäännöskohde (sm 1174, kiinteä muinaisjäännös) ja mahdollinen vedenalainen muinaisjäännös (sh 1031, mahdollinen hylky, Tallriksvarpen). Puolustusvoimien käytössä ollut Örön pääsaari ja ympäröivä vesialue on merkitty erityistoimintojen alueeksi (E, vaaleanpunainen rasteri). Vaihekaava Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 10.6.2013 käynnistää Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan. Kaava tullaan laatimaan vaihemaakuntakaavana, jossa käsitellään: •keskusten ja taajamien maankäyttöä, rakennemallityöhön tukeutuen, erityisesti Turun kaupunkiseudulla •vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen tarkistetun maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti sekä •liikenneverkon kehittämistarpeet maakunnan liikennejärjestelmätyön perusteella. 4.5.3 Yleiskaavat Suunnittelualueella on voimassa vuonna 1997 hyväksytty Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava, jossa suunnittelualue on merkitty kokonaisuudessaan Puolustusvoimien alueeksi (EP). Ote Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä. Voimassa oleva kaava on laadittu Dragsfjärdin kunnan aikana. Kemiö, Dragsfjärd ja Västanfjärd yhdistyivät Kemiönsaaren kunnaksi vuonna 2009. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 27 4.5.4 Asemakaavat Alueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. 4.5.5 Kemiönsaaren kunnan kehityskuva Kemiönsaaren kuntaa varten on laadittu vuoden 2012 aikana kehityskuva. Örön aluetta ei ole käsitelty suunnitelmassa. Kehityskuvan mukaan Kasnäsiä kehitetään matkailun saralla mahdollistamalla mm. uutta loma-asumista ja veneilyn ja satamatoimintojen kehittämistä. 5 Suunnittelun tavoitteet Metsähallitus on laatinut saaren kehittämistä koskevan matkailun kehittämissuunnitelman (2014), jossa saaren tavoiteltua kehitystä ja siitä aiheutuvia vaikutuksia on tarkasteltu. Työtä tullaan jatkamaan mm. laatimalla yleissuunnitelmat sekä eteläsatamaa että muuta saarta koskien. 6 Kaavaprosessi 6.1 Kaavoituksen vireilletulo Rantaosayleiskaavamuutoksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta ilmoitetaan paikallislehdessä, Kemiönsaaren kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Päätös kaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillepanosta on tehty 25.8.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana. Osayleiskaavasta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 3.9.2014, jossa käsiteltiin hankkeen osallistumisja arviointisuunnitelmaa, tavoitteita ja erillisselvitysten tarvetta. Muistio viranomaisneuvottelusta on kaavaselostuksen liitteenä 2. 6.2 Luonnosvaihe Lähtöaineistojen, laadittujen selvitysten ja suunnittelutavoitteiden pohjalta laaditaan kaavaluonnos. Osayleiskaavan luonnosaineisto asetettiin nähtäville mielipiteiden esittämistä varten 23.10-21.11.2014 väliseksi ajaksi. Nähtäville asettamisesta tiedotettiin julkisesti. 6.2.1 Luonnosvaiheen palaute Osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta nähtävilläoloaikana. Mielipide tuli lähettää Kemiönsaaren kunnalle kirjallisena ennen nähtävilläolon päättymistä. Luonnoksesta pyydettiin alustavat lausunnot asianosaisilta viranomaisilta. Saatu palaute käsiteltiin ja siihen laadittiin kaavanlaatijan vastineet. Liite 6 Luonnosvaiheen palaute ja siihen laaditut vastineet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 28 6.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus laaditaan luonnoksesta saadun palautteen ja tarkentuneiden tietojen perusteella. Osayleiskaavaehdotus on tarkastetun tavoiteaikataulun mukaan nähtävillä huhtikuussa 2015. Osayleiskaavan nähtävilläolosta ilmoitetaan julkisesti. Osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisena Kemiönsaaren kunnalle ennen nähtävilläolon päättymistä. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Tarvittaessa osayleiskaavasta järjestetään ehdotusvaiheessa viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. 6.3.1 Luonnosvaiheen aineistoon tehdyt muutokset kaavaehdotusvaiheessa Osayleiskaava-aineistoon on luonnosvaiheesta saadun palautteen jälkeen tehty seuraavat muutokset: - Natura-arvioinnit koskien osayleiskaavan ratkaisua laaditaan vuoden 2015 alussa ja arviointi laaditaan siten, että sitä voidaan hyödyntää myös maakuntakaavan laadinnan yhteydessä. - Suojeltavien rakennusten yhteyteen kaavakartalle lisätään kirjaimet sr-1. - Pilaantuneet maa-alueet sekä ne jotka on saneerattu että ne jotka on peitetty, merkitään kaavakartalle kaavamerkinnöin. Myös entinen kaatopaikka merkitään kaavamerkinnällä. - Pilaantuneita maa-alueita käsitellään Natura-arviossa, jonka huomiot lisätään kaavaselostukseen. - Yleiskaava-alueen rajaa koskeva ruotsinnos korjataan kaavakartan merkintöihin ja määräyksiin. - Kaavakartalle esitetään luonnosvaiheessa esitettyjen kohteiden lisäksi suojeltavaksi hitsaamorakennus ”Uuttamo” nro 66, pihapiirin talousrakennus nro 56 sekä Lyhyt Ikävän varrella sijaitseva vanha sikalarakennus Mörttölä nro 16, vanha ruokakellari nro 25, 1940-luvun ammusvarastot nro 60 ja nro 61 ja kivinen ammusvarasto nro 100. - Luonnoksessa esitetyillä RM-aluevarauksilla on suojelluksi osoitettua vanhaa rakennuskantaa, joten alueita koskee vaatimus ympäristön säilyttämisestä ja täydennysrakentamisen soveltuvuudesta maisemaan, rakennetun ympäristön mittakaavaan ja rakennustapaan. Kaavaehdotuksessa luovutaan erillisestä RMmerkinnästä ja merkitään nämä alueet RM/s-merkinnällä. - Kaavaehdotukseen lisätään uudisrakennusten lukumäärä ja suurimmat sallitut kerrosalat ja kerrosmäärät. - RKY-kaavamääräystä tarkennetaan seuraavasti: ”VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ. Merkinnällä on osoitettu Valtioneuvoston hyväksymä Örön linnakkeen RKY-rajaus (RKY 2009). Aluetta koskevien suunnitelmien ja rakennustoimenpiteiden tulee olla niukkaeleistä ja kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. Mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten on sopeuduttava kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Ensisijaisena lähtökohtana tulee olla sekä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 29 olevan rakennuskannan että muiden rakennetun ympäristön elementtien, kuten tiestön, polkujen, kenttien ja erilaisten rakenteiden sekä luonnollisen maaston säilyminen ja hyödyntäminen. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka vähentävät kulttuurimaiseman ja historian kannalta merkittävän aluekokonaisuuden arvoa. Alueella tehtävistä luvanvaraisista toimenpiteistä on kuultava museoviranomaista.” - Sm-kaavamerkintään lisätään määräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto”. - Kaavaselostukseen liitetään luettelo kaavakartalle merkityistä sm-kohteista. Kohteet on tarkistettu luonnosvaiheen jälkeen. - Vesilaitoksen merkinnällä. - Saaristomeren kansallispuistolain viitenumeroksi korjataan 645/1982. - Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvat vesialueet on osayleiskaavassa esitetty suojelualueina SL. - AP-alueilla sallitaan majoitustoimintaan. ja jätevedenpuhdistamon rakennusten paikat käyttö osoitetaan pysyvän kaavakartalle asumisen lisäksi ET- myös 6.4 Hyväksymisvaihe Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyy rantaosayleiskaavan muutoksen. Tavoitteena on, että kaavamuutos hyväksytään keväällä 2015. Kaavan hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä. Nähtäville asettamisesta alkaa 30 päivän valitusaika, jolloin kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoin kaava saa lainvoiman valitusajan jälkeen, sinä päivänä kun sen hyväksymisestä on virallisesti kuulutettu. 7 Osalliset ja osallistuminen Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista yleiskaavan laadintaprosessia. Kaavatyön etenemisestä tiedotetaan lehtikuulutuksilla, Kemiönsaaren kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kunnan www-sivuilla. MRL 62 §:n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläoloaikana (30 vuorokautta) kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. Dragsfjärdin itäisen saariston osayleiskaavamuutoksessa (Örö) osallisia ovat: • • • • • • alueen maanomistajat, lähialueiden asukkaat ja alueella työssä käyvät alueen yrittäjät Kemiönsaaren kunnan asukkaat paikallisyhdistykset Kemiönsaaren kunta Varsinais-Suomen ELY-keskus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 30 • • • • • • • • Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen maakuntamuseo Varsinais-Suomen pelastuslaitos Museovirasto Liikennevirasto Metsähallitus Puolustusvoimat Turun lintutieteellinen yhdistys muut mahdolliset osalliset Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. 7.1 Viranomaisyhteistyö Kaavan valmisteluvaiheessa 3.9.2014 järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66§) Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Muistio neuvottelusta on kaavaselostuksen liitteenä 2. Liite 2 Muistio aloitusvaiheen viranomaisneuvottelusta Osayleiskaavaluonnoksesta pyydetään alustavat lausunnot asianosaisilta viranomaisilta. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. osayleiskaavasta järjestetään ehdotusvaiheessa viranomaisneuvottelu. 8 Tarvittaessa Kaavan kuvaus Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena siten, että yleiskaavan perusteella voidaan myöntää ranta-alueella rakennusluvat kaavassa erikseen osoitetuilla alueilla AP, AP/s, LS, RM ja RM/s Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n perusteella. Osayleiskaavassa on osoitettu alueen suojeltavat luontoarvot, muinaismuistot ja rakennusperintö. 8.1 Mitoitus Aluevaraus pinta-ala/ha AP/S 5,4334 ET 0,1167 LS-1 5,5740 LS-2 0,7242 RL 1,2274 RM/S 8,1519 SL 721,6846 kaikki yht. 742,9143 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 31 8.2 Aluevaraukset Osayleiskaavalla osoitetaan seuraavat aluevaraukset: AP/S Pientalovaltainen asuntoalue, jolla ympäristö säilytetään Merkinnällä on osoitettu asuinpientalojen alue, jota voidaan pysyvän asumisen lisäksi käyttää majoitustoimintaan. Alue sijaitsee Natura 2000-verkostoon kuuluvalla alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Täydennysrakentamisessa on huomioitava, ettei rakentamisella heikennetä Natura-aluetta koskevia suojeluarvoja. Osayleiskaavan AP/S alueille saa osoittaa yhteensä enintään viisi (5) uutta asuinrakennusta. Yksittäisen uuden asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 170 k-m². Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat pysyvän asumisen alueet, joille on mahdollista osoittaa täydennysrakentamista. RM/S Matkailupalvelujen alue, jolla ympäristö säilytetään Merkinnällä osoitetaan kahvila-, majoitus-, kokous-, juhla-, näyttely-, ja myymälätilojen alueita. Osayleiskaavan RM/S alueille saa sijoittaa myös matkailutoimintaa ja asumista palvelevia huoltotiloja ja kaksi erillistä saunarakennusta. Yksittäinen saunarakennus saa olla enintään 150 k-m². Muuta täydennysrakentamista saa osoittaa alueelle yhteensä enintään 300 k-m². Alueelle saa sijoittaa myös toimintaa palvelevia huoltotiloja. Alueen vanhan rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää. Alueen täydennysrakentaminen on mahdollista. Täydennysrakentaminen on sovitettava alueen maisemaan, rakennetun ympäristön mittakaavaan ja rakennustapaan. Merkinnällä on osoitettu 6” ja 12” kasarmialueita, sotilaskodin ympäristöä, sekä korjaamon ja hitsaamon aluetta. Alueita on tarkoitus käyttää matkailupalvelutoimintaan. Pääasiassa toiminta on tarkoitus sijoittaa olemassa oleviin rakennuksiin, mutta tulevaisuuden tarpeita varten alueelle osoitetaan myös vähäisesti rakennusoikeutta uudisrakennuksille. RL LEIRINTÄALUE Merkinnällä osoitetaan telttailu- ja leirintäalue, jolle voidaan sijoittaa myös pienehköjä majoitusrakennuksia sekä toimintaa palvelevia sauna- ja huoltorakennuksia. Merkinnällä on osoitettu ns. Upseerikerhon rakennuksen yhteydessä olevia rantaalueita, joita on tarkoitus kehittää telttailuun ja melontatoimintoihin. LS-1 SATAMA-ALUE. Alueelle saa sijoittaa laiturirakenteita, pienimittakaavaisia toimintaa palvelevia huoltoja sosiaalitiloja, satamakonttorin, kahvila- ja kioskitiloja sekä kaksi erillistä saunarakennusta. Kahvila- ja kioskitoimintoja sisältävän satamakonttorin kerrosala saa olla enintään 150 k-m². Yksittäinen saunarakennus saa olla enintään 150 k-m². Muuta täydennysrakentamista saa osoittaa alueelle yhteensä enintään 200 k-m². Merkinnällä on osoitettu saaren Eteläsatamaa, joka osoitetaan yhteysalussatamaksi ja yleisessä käytössä olevaksi vierasvenesatamapalveluille huoltotiloineen. Alueelle saa sijoittaa pienimittakaavaisia toimintaa palvelevia huolto- ja sosiaalitiloja sekä saunarakennuksia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 32 LS-2 Satama-alue Merkinnällä on osoitettu saaren pohjoista satamaa, joka on tarkoitus säilyttää satamatoiminnoissa erityisesti huoltotarkoituksiin. ET Yhdyskuntateknisen huollon alue Merkinnällä on osoitettu telemasto. SL Luonnonsuojelualue Alue on osoitettu Saaristomeren kansallispuistoksi. Alueelle saa rakentaa Saaristomeren kansallispuistosta annetun lain (645/1982) 1 §:ssä tarkoitettuja käyttötarkoituksia palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Merkinnällä on osoitettu Saaristomeren kansallispuistoon liitettäviä maa- ja merialueita, joiden pääkäyttötarkoitus on luonnonsuojelu. 8.3 Kaavakartalla suojeltavaksi esitetty rakennusperintö Kaavakartalla suojeltavaksi esitetyt rakennukset on osoitettu saarta koskevassa rakennusperintökohteiden inventoinnissa pääasiassa arvoluokkaan A (Hilja Palviainen, Metsähallitus, 2013) Arvoluokkaan A kuuluvien rakennusten arvotuksesta sanotaan inventoinnissa seuraavaa: ”Erityisen merkittävä rakennus, joka on oman aikansa rakennustavan sekä alkuperäisen käyttötarkoituksensa todistusvoimainen edustaja ja miljöökuvan kannalta tärkeä. Säilytettävä.” Inventoinnin A-luokkaan kuuluvista rakennuksista suojelumerkintää ei ole esitetty seuraaville kohteille: nro 35, asuinrakennus Eteläsatamassa, kärsinyt kosteusvahingoista ja Metsähallituksen tavoitteena on rakennuksen korvaaminen uudella. Rakennuksen säilyttäminen ratkaistaan tarkempien kuntotutkimusten ja korjauskustannusten arvioinnin perusteella. nro 67 Vesilaitos vuodelta 1957. Vesilaitoksen osalta nähdään, että rakennuksen sijoittuminen RKY-alueelle on riittävä suojelutaso ko rakennuksen osalta. nro 68 lämpökeskus vuodelta 1958. Lämpökeskuksen osalta nähdään, että rakennuksen sijoittuminen RKY-alueelle on riittävä suojelutaso ko rakennuksen osalta. Museoviraston lausunnon mukaan suojeltavaksi tulisi esittää rakennus nro 17, upseerikerho. Upseerikerhon rakennus nro 17 ei nähdä mahdollisena säilyttää johtuen rakennuksen huonosta kunnosta. Inventoinnin perusteella rakennuksessa ei ole rakennusajankohdasta kertovia piirteitä, paitsi käsin saumattu peltikatto. Muutoin se edustaa 1990-lukua, muttei sitäkään huomioitavasti. Ammusvarastojen 60 ja 61 osalta nähdään, että rakennuksen sijoittuminen RKYalueelle on riittävä suojelutaso ko rakennuksen osalta. Kaavakartalla suojeltavaksi on osoitettu seuraavat rakennukset, joiden numerointi perustuu Palviaisen inventointiin: 1 Asuinrakennus, toimisto Asuinrakennus vuodelta 1916, on 6” kasarmialueen ainoa asuinrakennus. Rakennus on toiminut aiemmin toimistona, myöhemmin se on muutettu asunnoksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 33 2 Maakellari Rakennus on venäläisaikainen maakellari vuodelta 1916, joka kuuluu rakennukseen nro 1. 5 Ruoka- ja perunakellari Rakennus on venäläisaikainen, 1916 valmistunut, poikkeuksellisen suuri kellarirakenne. 7 Tykkihalli, entinen kasarmi Rakennus vuodelta 1916 on toiminut kasarmina ennen kuin se on tykkihalliksi. muutettu 8 Varusvarasto, entinen ruokala Entinen kuuden tuuman kasarmialueen ruokala vuodelta 1916. 14 Asuinrakennus, Silmä Vuonna 1916 rakennettu linnakkeen komentajan asunto 12” ja 6” kasarmien välissä. 16 Kompostori, Mörttölä Kompostori on pieni peltikattoinen rakennus lyhyen ikävän varrella. Rakennus on valmistunut vuonna 1936. 19 Asuinrakennus, Mekka Kaksiasuntoinen rakennus vuodelta 1944. 21 Autotalli, palovaja ja viestivarasto Rakennus kuuluu 12” kasarmialueeseen. 23 Toimisto Toimisto on asuinrakennusta muistuttava, siro rakennus vuodelta 1916 12” kasarmin länsireunalla. 25 Vanha ruokakellari Rakennus on venäläisaikainen kellari vuodelta 1916 kuntotalon itäpuolella. 26 Ruokala Ruokala on keskellä 12” kasarmia sijaitseva, suurehko rakennus vuodelta 1916. 29 Varus- ja palokaluvaja Vuonna 1916 valmistunut varus- ja palokaluvaja on pienehkö, kaksiosainen rakennus 12” kasarmin itälaidalla. 34 Ruoka- ja perunakellari, toimiston maakellari Rakennus kuuluu osaksi 12” kasarmialuetta. 39 Asuinrakennus, Käärmemurju FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 34 Saaren keskiosassa sijaitsevan asuinrakennuksen virallinen rakennusvuosi on 1914, rakennusta on laajennettu 1940-luvulla. 40 Sotilaskoti Saaren keskiosan rakennuskantaan kuuluva sotilaskoti on rakennettu vuonna 1942. 42 Varasto, korjaushalli Varasto, korjaushalli vuodelta 1916 on pikkulaiturilta saavuttaessa ensimmäinen 12” kasarmialueen rakennuksista. 43 Sairastupa Rakennus vuodelta 1916 sijaitsee aivan 12” kasarmialueen keskellä. 47 Miehistökasarmi Suuri, melkein 50 m pitkä kasarmirakennus vuodelta 1916 12” kasematin alapuolella. 51 Rantasauna, Ahtisaaren sauna Saaren pohjoispään rakennuksiin kuuluva sauna on vuodelta 1916. 52 Autiotalo, iso laituri Saaren pohjoispään rakennuksiin kuuluva vuonna 1916 valmistunut kolmen huoneen asuinrakennus. 56 Käymälä, vaja Rakennus on valmistunut vuonna 1958. Rakennus on pitkän mallinen, mäkeen rakennettu vajarakennus, jonka kummassakin päässä on käymälä. 57 Asuinrakennus, koulu (varusvarasto) Rakennus on pitkähkö asuintalo vuodelta 1943 Lyhyen ikävän varrella. 58 Asuinrakennus, Impilinna Saaren keskiosan rakennuskantaan kuuluva henkilökunnan asuinrakennus vuodelta 1943. 65 Korjauspaja, ÖkMO Rakennus vuodelta 1947 on entinen korjauspaja pikkulaiturin vieressä. 66 Hitsaamo, Uuttaushuone Hitsaamo on kallion päällä, valetulla kivijalalla seisova, lähes neliskanttinen rakennus. Rakennus on tietojen mukaan valmistunut vuonna 1947. 69 Rivitalo Rivitalo on valkotiilinen vuonna 1958 englantilaistyyppinen rakennus sotilaskodin vieressä. rakennettu kolmikerroksinen, 100 Ammusvarasto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 35 Vanha kivinen ammusvarasto vuodelta 1915 Pitkän ikävän eteläpäässä. 8.4 Kaavakartalla esitetyt muinaismuistot Osayleiskaavakartalla esitetyt muinaismuistot pohjautuvat arkeologiseen inventointiin, joka on tehty vuoden 2013 aikana (Kulttuuriperintökohteiden inventointi, Tapani Tuovinen, Metsähallitus, 2013). Kaavassa on esitetty suojeltavaksi saarella sijaitseva kivi- ja hautaraunio, sekä ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitteet ja niihin liittyvät rakenteet. Kaavakartalla on käytetty muinaisjäännösten kohdemerkintöjen yhteydessä seuraavaa numerointia, joka perustuu Tuovisen inventointiin: 01, 58449 Kivirauniot jäännös, historiallinen rakennelma 02, 161074 hautaraunion paikka, historiallinen rakennelma 10, 161126 yhdyskäytävä, historiallinen rakennelma 27, 161236 6 tuuman tykkipatteri tykkiasema 1, historiallinen rakennelma 29, 161241 6 tuuman tykkipatteri ammuskomero 1, historiallinen rakennelma 30, 161242 6 tuuman tykkipatteri tykkiasema 2, historiallinen rakennelma 31, 161245 6 tuuman tykkipatteri suojahuone 1, historiallinen rakennelma 32, 161247 6 tuuman tykkipatteri tykkiasema 3, historiallinen rakennelma 33, 161248 6 tuuman tykkipatteri ammuskomero 2, historiallinen rakennelma 34, 161251 6 tuuman tykkipatteri tykkiasema 4, historiallinen rakennelma 35, 161255 6 tuuman tykkipatteri ammuskomero 3, historiallinen rakennelma 36, 161258 6 tuuman tykkipatteri tykkiasema 5, historiallinen rakennelma 37, 161260 6 tuuman tykkipatteri suojahuone 2, historiallinen rakennelma 38, 161261 6 tuuman tykkipatteri suojahuone 3, historiallinen rakennelma 53, 161329 rakennuksenjäännös, historiallinen rakennelma 57, 161333 120 mm tykkipatteri tykkiasema 1, historiallinen rakennelma 58, 161334 120 mm tykkipatteri tykkiasema 2, historiallinen rakennelma 59, 161336 120 mm tykkipatteri tykkiasema 3, historiallinen rakennelma 60, 161337 120 mm tykkipatteri tykkiasema 4, historiallinen rakennelma 64, 161438 tie Pitkä ikävä, historiallinen rakennelma 65, 161451 tie Lyhyt ikävä, historiallinen rakennelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 36 8.5 Kaavakartalla esitetyt kulttuuriperintökohteet Osayleiskaavakartalla esitetyt kulttuuriperintökohteet pohjautuvat arkeologiseen inventointiin, joka on tehty vuoden 2013 aikana (Kulttuuriperintökohteiden inventointi, Tapani Tuovinen, Metsähallitus, 2013). Kulttuuriperintökohteena on esitetty Tuovisen inventoinnin mukaiset arvokkaimmat kohteet, jotka eivät kuulu muinaismuistolain piiriin, mutta ovat erityisen tärkeitä alueen kulttuuriperinnön kokonaisuuden kannalta. Kaavakartalla on käytetty kulttuuriperintökohteiden yhteydessä seuraavaa numerointia, joka perustuu Tuovisen inventointiin: 04, 161102 hautausmaa, historiallinen rakennelma 18, 161153 12 tuuman tykkipatteri 1, historiallinen rakennelma 19, 161156 12 tuuman tykkipatteri 2, historiallinen rakennelma 21, 161164 rakennuksenjäännös, historiallinen rakennelma 28, 161239 6 tuuman tykkipatteri rakennuksenjäännös, historiallinen rakennelma 61, 161338 tykkitie, historiallinen rakennelma 8.6 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arviointi kaavoituksessa perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä asetukseen MRL 9 §, MRA 1 §. Jotta kaavan vaikutuksia voitaisiin arvioida, tulee kaavan perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: arvioida suunnitelman 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja liikenteeseen, yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäris-töön. Vaikutusten arviointi tapahtuu asiantuntijatyönä maastokäyntien, tutkimusten ja selvitysten pohjalta, osallisten palautteen ja viranomaisohjauksen perusteella. Vaikutuksia arvioidaan koko kaavaprosessin aikana sen eri vaiheissa. 8.6.1 maisemaan ja maaperään Vierasvenesataman laitureiden, rantareittien ja näiden läheisyyteen rakennettavien sauna- ja huoltorakennusten rakentaminen muuttaa Eteläsataman maisemaa, jossa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 37 nykyisellään on vain muutama pienimittakaavainen rakennus ja lyhyt laituri. Täydennysrakentaminen suuntautuu olemassa olevien rakennusten yhteyteen, joten muilta osin rakentamisella ei ole juurikaan vaikutusta saaren maisemaan tai sen näkymiseen ympäristössään. Pienimittakaavainen täydennysrakentaminen ei juuri vaikuta saaren maaperään. 8.6.2 luontoarvoihin: vaikutukset Natura-alueeseen Kaavatyön yhteydessä on laadittu luonnonsuojelulain 65 § mukainen Natura-arviointi Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutoksen vaikutuksista Örön saaren Natura-alueeseen (FI0200193, aluetyyppi SCI). Natura-arviointi laadittiin samaan aikaan kaavaehdotuksen kanssa, alkuvuodesta 2015. Matkailun vaikutuksista Natura-alueisiin on laadittu luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:n mukainen Natura-arvio. Suurin osa Örön maapinta-alasta sekä ympäröivä vesialue ovat Natura 2000 –aluetta (kohde FI0200193 Örö), ja ne on suojeltu luontodirektiivin perusteella (SCI-alue). Natura-arvion mukaan hallitsemattomina ja ohjaamattomina suuret kävijämäärät voivat heikentää huonosti kulutusta kestäviä hiekkaisia luontotyyppejä ja sitä kautta haitata uhanalaisia kasvi- ja eläinlajeja. Myös häirintä voi lisääntyä ja maastopalon riski kasvaa. Tahattoman häirinnän lisäksi myös lajien tahallinen häirintä – harvinaisten kasvilajien poimiminen ja perhosten pyydystäminen – on mahdollista. Muita mahdollisia matkailusta aiheutuvia haittoja ovat roskaantuminen, rantavesien rehevöityminen ja lisääntyvä veneliikenne. Haittoja voidaan ehkäistä ja lieventää toteuttamalla matkailu ohjatusti ja vaiheittain. Maihinnousu saarella tulee keskittää Natura-alueen ulkopuolelle yhteen satamaan (Eteläsatama) ja maissa tapahtuvan kulun ohjaaminen olemassa olevia tietä ja polkuja pitkin ottaen huomioon suojeltavien luontotyyppien sijainti. Kävijöitä tulee opastaa riittävin ohjeistuksin, merkein ja kyltein. Matkailun vaikutuksia luontotyyppeihin ja lajeihin tulee seurata jatkuvasti ja tarvittaessa ottaa käyttöön rajoituksia. Örön matkailun toteuttamisesta vastuullisen kehittämisenstrategian mukaisesti ei selvityksen mukaan aiheudu luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:n mukaista todennäköistä merkittävää haittaa Örön niille luonnonarvoille, joiden perusteella se on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. 8.6.3 liikenteeseen: vesiliikenne, liikenneyhteydet, joukkoliikenne, pysäköinti Vaikutuksia liikenteeseen on tarkasteltu kaavaselostuksen liikennettä koskevassa raportissa liitteessä 5. 8.6.4 kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön: suojeltava rakennusperintö, valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, muinaismuistot ja kulttuuriperintökohteet Osayleiskaavalla suojellaan alueen rakennusperintöä ja valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja ohjataan täydennysrakentamista arvokkaan rakennusperinnön yhteydessä. Alueelta on laadittu kulttuuriympäristöä koskevat selvitykset ja niiden tulokset on huomioitu kaavan suojelumerkinnöissä. Osassa rakennuksia käyttötarkoituksen muutos saattaa aiheuttaa muutoksia varsinkin rakennusten sisätiloihin, mutta toisaalta uuden käyttötarkoituksen löytyminen mahdollistaa rakennusten käytön ja kunnossapidon myös jatkossa. Koska alue kuuluu kokonaisuutena Örön linnakkeen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009), on kaavassa edellytetty aluetta koskevien suunnitelmien ja rakennustoimenpiteiden olevan kokonaisuudessaan niukkaeleistä ja kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. Kaavamääräyksien mukaan FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 38 suunnitelmista tulee olla yhteydessä museoviranomaisiin, joten toimenpiteiden vaikutus saaren kulttuuriperinnölle on lopulta riippuvainen kunnan rakennusvalvonnan ja museoviranomaisen ohjauksesta. Osayleiskaavassa on esitetty suojeltavaksi arkeologisen inventoinnin mukaiset arvokkaimmat kohteet, joko muinaismuistolain piiriin kuuluvina muinaismuistoina tai kulttuuriperintökohteina. Rakennustoimenpiteitä suunniteltaessa voidaan kaavan ja siihen liittyvien selvitysten avulla huomioida kulttuuriperinnön ja muinaismuistojen säilyminen. Saaren avaaminen yleisölle lisää muinaismuistojen säilymiseen liittyviä riskejä, mitkä voidaan välttää ohjaamalla tarkoin kulkureitit ja estämällä tarpeen mukaan pääsy muinaismuistojen välittömään yhteyteen. 8.6.5 ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön: virkistys, melu, sosiaaliset vaikutukset Osayleiskaava mahdollistaa entisen suljettuna puolustusvoimien käytössä olleen saaren ja sen lähivesien avaamisen yleisölle ja yleiseen virkistyskäyttöön, jolloin virkistyskäyttö sekä saarella että sen läheisillä vesialueilla lisääntyy. Lisääntynyt veneily lisää moottoreista aiheutuvaa melua saaren lähimerialueilla. Matkailijoista ja heille tarjotuista palveluista aiheutuu myös jonkin verran melua varsinkin sesonkiaikana. Palveluiden luonne vaikuttaa olennaisesti syntyvän melun määrään. Melun määrään voidaan vaikuttaa esimerkiksi rajaamalla ravintolan aukioloaikoja tai sijoittamalla melua aiheuttavat toiminnot sisätiloihin. 8.6.6 elinkeinoihin: investointikustannukset, vaikutukset matkailuun Osayleiskaavalla tuetaan Kemiönsaaren kunnan yrittäjien elinkeinoja kehittämällä ja lisäämällä alueen matkailupotentiaalia. Matkailutulojen jääminen paikallistalouteen on riippuvainen paikallisten yritysten osuudesta saareen liittyvästä palvelutarjonnasta ja siitä kuinka paljon paikallisia työllistyy matkailutoimintaan. Metsähallitus voi työllistää paikallisia myös suoraan saaren kunnostus- ja ylläpitotehtävissä. Osayleiskaavan toteuttaminen ja Örön avaaminen matkailijoille investointeja, jotka voidaan jakaa neljään ryhmään: • rakennukset • kunnallistekniikka • matkailun puitteet (vierasvenesatamat, reitistö ja opastus) • vaaralliset kohteet ja luonnonhoito edellyttävät Suurin osa saaren rakennuksista esitetään suojeltaviksi osayleiskaavalla. Rakennukset ovat pääosaksi hyvässä kunnossa, mutta niiden säilyttäminen ja käyttötarkoituksen muutos edellyttävät alkuvaiheessa peruskorjausinvestointeja. Saaren kunnallistekniikka on osin vanhentunutta; vesi- laitos on modernisoitava ja öljylämmitys on tarkoitus korvata maalämmöllä. Perusparannusinvestoinnit rakennuksiin ja kunnallistekniikkaan eivät ole liiketaloudellisesti kannattavia, mutta rakennusten suojelu tukee matkailutoimintaa. Seuraavia arvioita Metsähallitukselle aiheutuvista kustannuksista on tehty saaren matkailun kehittämissuunnitelman yhteydessä: Rakennukset: 3 830 000– 8 800 000 € Kunnallistekniikka: 700 000 € Matkailun puitteet: 650 000 € FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 39 8.6.7 kaavan suhde muihin suunnitelmiin ja kaavoitukseen: valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Osayleiskaavalla mahdollistetaan matkailuelinkeinojen kehittämistä hyödyntämällä luonnon voimavaroja kestävällä tavalla. Alueen hyödyntäminen ja kehittäminen perustuu saaren olemassa olevan rakennuskannan, saaren luonnon, sekä näiden yhdessä muodostaman kulttuuriympäristön luomiin vahvuuksiin. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Osayleiskaavassa huomioidaan puolustusvoimilla säilyvät rakenteet. Puolustusvoimien tarpeet on huomioitu lausuntopyyntöjen avulla. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Osayleiskaavalla tuetaan Kemiönsaaren kunnan ja sen lähialueiden matkailua ja hyödynnetään saaren olemassa olevaa infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Osayleiskaavalla suojellaan saaren rakennuskantaa ja eri toimintojen sijoittuminen mahdollistetaan ja pyritään ohjaamaan olemassa oleviin rakennuksiin. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Osayleiskaavalla suojellaan alueen rakennusperintöä ja valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja ohjataan sen täydennysrakentamista. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Osayleiskaavalla mahdollistetaan alueen muodostaminen osaksi Saaristomeren kansallispuistoa. Suurin osa saaresta esitetään suojelualueeksi, eikä alueet, joille osoitetaan rakentamista oleellisesti muuta ekologisia yhteyksiä arvokkaiden luonnonalueiden välillä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen Osayleiskaavalla edistetään luonnon virkistyskäyttöä ja luonto- ja kulttuurimatkailua vaarantamatta alueen suojelutavoitteita. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 40 tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Osayleiskaavalla huomioidaan aluetta koskevat kulttuuriympäristöarvot (RKY 2009) ja luontoarvot (mm. Natura-alue) sekä suunnitteluratkaisuissa aluevarauksin että suojelumerkinnöin. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Osayleiskaava-alueella muuttuva maankäyttö ja uudet rakentamisalueet sijoitetaan olemassa olevien rakennusten yhteyteen rikkomatta yhtenäisiä luonnonalueita. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Osayleiskaavassa osoitetaan matkailualueiksi kehitettäviä alueita. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden rantaalueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Osayleiskaavassa uudet rakentamisalueet sijoitetaan olemassa olevien rakennusten yhteyteen rikkomatta yhtenäisiä luonnonalueita tai tuhoamatta arvokkaita ranta-alueita. Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Osayleiskaavalla mahdollistetaan yhteysalusliikenne suunnittelualueen satamaan. Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Osayleiskaavassa tunnistetaan Örön saaren kulttuuri- ja luonnonarvot sekä sovitetaan yhteen asumisen ja elinkeinotoiminta näitä arvoja tuhoamatta. Saaristomerellä kiinnitetään huomiota alueen jakaantumiseen rannikko-, väli- ja ulkosaaristoon sekä niiden luonnon, kulttuuriympäristöjen ja asutuksen ominaispiirteiden säilymiseen. Samalla otetaan huomioon elinkeinoelämän ja pysyvän asutuksen tarpeet. Saaristomerellä turvataan kulttuurimaiseman kannalta merkittävien alueiden ja riittävän laajojen rakentamattomien alueiden säilyminen. Osayleiskaavassa huomioidaan rakentamattomana säilytettävät pikkusaaret ja huomioidaan alueiden kulttuurimaisemaarvojen säilyminen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 41 Kaavan suhde Varsinais-Suomen maakuntakaavaan Laadittavana olevan osayleiskaavan käyttötarkoitus poikkeaa voimassa olevasta maakuntakaavasta. Metsähallitus on tehnyt maakuntaliitolle anomuksen kaavan muuttamisesta. Varsinais-Suomen liitto tulee kaavaluonnoksesta antamansa lausunnon mukaan tarkistamaan Örön kaavamerkintöjä meneillään olevan vaihemaakuntakaavatyön yhteydessä. 8.7 Kaavamerkinnät- ja määräykset Kaavamerkinnät ja –määräykset on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 4. 9 Rantaosayleiskaavan muutoksen toteutus 9.1 Toteuttaminen, ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman kuulutuksella. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena siten, että yleiskaavan perusteella voidaan myöntää ranta-alueella rakennusluvat kaavassa erikseen osoitetuilla alueilla AP/s, RM/s, RL, LS-1 ja SL rakennuslain 72 §:n perusteella. Osayleiskaavan toteuttamisen aikataulusta on arvioitu seuraavaa: - Ennen matkailutoiminnan aloittamista olemassa olevia kiinteistöjä ylläpidetään, huolehditaan kävijäturvallisuudesta mm. puolustusvoimien rakenteiden osalta (tykit, juoksuhaudat, poterot jne), järjestetään huoltoliikenne sekä jätehuolto. - keväällä/kesällä 2015 osoitetulle LS-alueelle - Vierasvenesatamaan saapuvia varten rakennetaan veneilijöille LS-alueelle, eli huolto- ja sosiaalitilat - Vuokrasauna rakennetaan loppukesästä/syksyllä poikkeamislupamenettelyn avulla - Luonnossa liikkuminen ohjataan opasteiden avulla suunnitelluille reiteille 2015 vuoden aikana - Yrittäjien kanssa laaditaan yhteistyösopimukset tuottamisesta vuoden 2015 aikana. - Suojeltava rakennusperintö huolletaan ja tarvittaessa rakennusten käyttötarkoitusta muutetaan tavoitteiden mukaisesti. Rakennusten korjaaminen ja käyttötarkoituksen löytäminen riippuu aikataulullisesti investointirahoituksesta sekä kävijöiden ja yrittäjien kiinnostuksesta saarta kohtaan. - Kävijäryhminä ovat alussa lähinnä omalla veneellä saapuvat matkaveneilijät sekä pistäytyjät, melojat ja yrittäjien tuomat päiväkävijäryhmät. Saaren palvelutarjonta ja palveluiden käyttö ovat vielä vähäisiä. - Visio, työllisyysvaikutukset ja riittävä vuokratulokertymä toteutuvat vasta, kun kaikki vaiheet on toteutettu onnistuneesti. Vaiheessa II, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi rakennetaan vierasvenesatama kaavassa rantapalvelut 2015 erillisen matkailutoimintojen Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 42 vuosina 2016 ja 2017, Örön matkailutoiminta kasvaa olettaen, että saareen saadaan säännöllinen alusliikenne. Kasvava kävijämäärä luo edellytyksiä laajemmalle palvelutarjonnalle saaressa. Kahvila- ja ohjelmapalvelut yhdessä majoittumismahdollisuuksien kanssa pidentävät viipymää ja kasvattavat saaren liikevaihtoa. Palvelutarjonnan kasvattamisesta vastaavat yrittäjät omalla riskillään, ja alusliikenteen tarvitsema valtion tuki tulee Liikenneministeriöltä. - Saaren matkailutoiminnan arvioidaan vakiintuvan vaiheessa III, vuoteen 2020 mennessä, jolloin saaressa toimii myös kasarmimajoitus, ravintola ja kokouspalveluita tarjoava keskus. 9.2 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutuksen vaikutuksia saaren Natura-arvoihin ja kulttuuriperintöön tulee seurata jatkossa säännöllisesti ja tarvittaessa ottaa käyttöön esim. matkailua koskevia rajoituksia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Maritta Heinilä Suunnittelupäällikkö Arkkitehti SAFA, YKS-506 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki KIMITOÖNS KOMMUN Ändring av stranddelgeneralplan för Dragsfjärds östra skärgård, Örö Planbeskrivning, planförslag FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.3.2015 P24691-P001 Planbeskrivning, planförslag Maritta Heinilä, Tulonen Lassi 23.3.2015 Innehåll 1 Inledning ........................................................................................................................ 5 1.1 Identifikationsuppgifter ............................................................................................ 5 2 Planområdets läge samt allmän beskrivning ........................................................................ 6 3 Planens syfte ................................................................................................................... 7 4 Nuläge och utgångspunkter för planeringen ......................................................................... 8 4.1 4.2 4.3 4.4 Beskrivning av planområdet och den näromgivningen .................................................. 8 4.1.1 Befolkning och arbetsplatser........................................................................... 8 4.1.2 Service och rekreation ................................................................................... 9 4.1.3 Trafik .......................................................................................................... 9 4.1.4 Markägoförhållanden ..................................................................................... 9 4.1.5 Samhällsteknik ............................................................................................. 9 4.1.6 Avfallshantering .......................................................................................... 10 4.1.7 Förorenade markområden ............................................................................ 10 Natur ................................................................................................................... 11 4.2.1 Växt- och naturtyper ................................................................................... 12 4.2.2 Fåglar ........................................................................................................ 16 4.2.3 Djur .......................................................................................................... 16 4.2.4 Yt- och grundvatten .................................................................................... 16 4.2.5 Natura- och skyddsområden ......................................................................... 16 Landskap .............................................................................................................. 17 4.3.1 Landskapsprovins- och landskapsstruktur ...................................................... 17 4.3.2 Landskapsområden av riks- och landskapsintresse .......................................... 19 Byggd miljö .......................................................................................................... 19 4.4.1 Delgeneralplaneområdets byggnadsbestånd ................................................... 19 4.4.2 Bebyggda kulturmiljön av riksintresse (RKY) .................................................. 22 4.4.3 Fornlämningar ............................................................................................ 22 4.5 Planer som berör området ...................................................................................... 23 4.6 De riksomfattande målen för områdesanvändningen .................................................. 23 4.6.1 Landskapsplan ............................................................................................ 25 4.6.2 Generalplanering......................................................................................... 26 4.6.3 Detaljplanering ........................................................................................... 27 4.6.4 Utvecklingsbilden för Kimitoöns kommun ....................................................... 27 5 Planeringens mål ........................................................................................................... 27 6 Planprocess ................................................................................................................... 28 6.1 Anhängiggörande................................................................................................... 28 6.2 Utkastsskede ........................................................................................................ 28 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Planbeskrivning, planförslag Maritta Heinilä, Tulonen Lassi 6.2.1 6.3 7 Ändringar som gjorts i utkastsmaterialet i planförslagsskedet ........................... 29 Godkännandeskede................................................................................................ 30 Intressenter och ordnande av växelverkan ........................................................................ 30 7.1 8 Respons i utkastsskedet .............................................................................. 28 Förslagsskede ....................................................................................................... 28 6.3.1 6.4 23.3.2015 Myndighetssamarbete ............................................................................................ 31 Beskrivning av planen .................................................................................................... 31 8.1 Dimensionering ..................................................................................................... 31 8.2 Områdesreserveringar............................................................................................ 31 8.3 Byggnadsarv som föreslagits för skydd på plankartan ................................................ 33 8.4 Fornlämningar som markerats på plankartan ............................................................ 35 8.5 Kulturarvsobjekt som markerats på plankartan ......................................................... 36 8.6 Planens konsekvenser ............................................................................................ 37 8.6.1 För landskapet och jordmånen ...................................................................... 37 8.6.2 För naturvärden; Natura-området ................................................................. 37 8.6.3 för trafiken: vattentrafik, trafikförbindelser, kollektivtrafik, parkering ................ 38 8.6.4 för kulturmiljön och den byggda miljön: byggd kulturmiljö av riksintresse, fornminnen och kulturarvsobjekt ............................................................................. 38 8.6.5 för människors levnadsförhållande och livsmiljö: rekreation, buller, sociala konsekvenser ........................................................................................................ 39 8.6.6 för näringar: investeringskostnader, konsekvenser för turismen ....................... 39 8.6.7 planens förhållande till övriga planer och planläggning: riksomfattande mål för områdesanvändningen, landskapsplanen .................................................................. 39 8.7 9 Planbeteckningar och -bestämmelser ....................................................................... 42 Genomförande av ändringen av stranddelgeneralplanen ..................................................... 42 9.1 Genomförande, schemaläggning .............................................................................. 42 9.2 Uppföljning av planens genomförande ...................................................................... 43 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Planbeskrivning, planförslag Maritta Heinilä, Tulonen Lassi 23.3.2015 Bilagor Bilaga Bilaga Bilaga Bilaga Bilaga Bilaga Bilaga 1 2 3 4 5 6 7 Program för deltagande och bedömning PDB Pro memoria från myndighetsmöte i inledningsskedet Delgeneralplanekarta (förminskad) Delgeneralplanens beteckningar och bestämmelser Trafikrapport Respons med tillhörande bemötanden från utkastsskedet Byggnadsförteckningar Bakgrundsmaterial Osayleiskaavan Natura-arviointi (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015) Naturvårdsplan (Leif Lindgren, Forststyrelsen, 2013) Natura-bedömningar för hamnen och användningen av ön för turism Arkeologisk inventering i Dragsfjärd i Kimitoön (Esa Laukkanen, Egentliga Finlands landskapsmuseum 2012). Inventering av byggnadsarvsobjekt (Hilja Palviainen, Forststyrelsen, 2013) inventering av kulturarvsobjekt (Tapani Tuovinen, Forststyrelsen, 2013). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 5 Ändring av stranddelgeneralplan för Dragsfjärds östra skärgård, Örö 1 Inledning Kimitoöns kommun och Forststyrelsen ingick ett planläggningsavtal för Örö i juni 2014. Forststyrelsen står för kostnader som uppkommer genom utarbetandet av planen och utredningar som är nödvändiga i anknytning till den. Kimitoöns kommun har genom upphandling utsett FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy till upprättare av planen och för utarbetandet av planen svarar planeringschef Maritta Heinilä. Örö är en fortö i Skärgårdshavet som ägs av Forststyrelsen och förvaltas av Försvarsmakten. Ön var en del av Peter den Stores havsfästning som byggdes i början av 1900-talet. Försvarsmaktens verksamhet på Örö lades huvudsakligen ner år 2005 och öns cirka hundraåriga militärhistoria tog slut då Försvarsmaktens arrendeavtal gick ut i slutet av år 2014. Då anslöts Örö till Skärgårdshavets nationalpark och det är meningen att den tidigare stängda ön ska öppnas för allmänheten sommaren 2015. Syftet är att Örö ska bli ett centrum för naturturism i Skärgårdshavet. Målet är till exempel att placera en ny gästhamn, turist- och restaurangtjänster samt inkvarteringsoch konferensutrymmen på ön. Örö fort med dess byggnader är en kulturhistoriskt värdefull sevärdhet och ön har också en exceptionell mångfald vad gäller naturvärden. Utgångspunkten är därför att förverkliga turistverksamheten med respekt för naturoch kulturvärden. Örö uppskattas få cirka 60 00 besökare per år. Stora besökarmängder kan utan styrning och kontroll orsaka stor skada för öns naturvärden och kulturarv. Målet är därför att utveckla turismen på Örö på ett systematiskt sätt och erbjuda koncentrerade och tydliga tjänster samt guidnings- och utflyktsverksamhet och på så sätt kunna styra hur människor bekantar sig med ön. 1.1 Identifikationsuppgifter Planens namn: Ändring av stranddelgeneralplan för Dragsfjärds östra skärgård, Örö Planens datum: Utkastsskedet 30.9.2015 Förslag 2.3.2015 Godkännande Planupprättare: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Maritta Heinilä, arkkitekt SAFA, YKS-506 tfn 044 7046267 [email protected] Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMMERFORS Projektnummer: P24691 Planläggningsbeslut: 25.8.2014 § 134 Anhängig: 25.8.2014 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 6 Godkänd av fullmäktige: 2 Planområdets läge samt allmän beskrivning Planområdet ligger i Kimitoöns kommun, på den sydvästra sidan av Hitis skärgård på 7 kilometers avstånd från Rosala by. Området för planändringen omfattar fastigheterna 322-871-1-1, 322-507-1-12, 322-507-3-1, 322-507-1-13, 322-507-4-5 och 322-5078-7. Till området hör huvudön Örö, flera mindre öar eller delar av öar samt ett stort vattenområde. Området har en areal på sammanlagt cirka 700 hektar varav cirka 200 hektar består av landområde. På ön som länge varit stängd för besökare har naturen bevarats i ett exceptionellt och mångsidigt naturtillstånd. Till naturtypen är Örö en åsö och den ingår i ett skyddat Natura-område med undantag av dess sydöstra del. Området är viktigt med tanke på skyddade naturtyper (sandstränder, dyner och strandängar) samt i synnerhet med tanke på fjärilar. Ön har under cirka hundra års tid fungerat som försvarsmaktens fortö och då denna verksamhet läggs ner kommer ön att bli en del av Skärgårdshavets nationalpark. Forststyrelsen, som förvaltar området, har som mål att möjliggöra utvecklingen av området så att huvudön Örö bildar ett område där natur- och kulturvärden utnyttjas på ett hållbart sätt och där fast boende, turism och naturskydd förenas. Planområdets ungefärliga läge med rött. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 7 Planområdets preliminära gräns med rött. 3 Planens syfte Uppgiften är att upprätta en ändring av stranddelgeneralplanen för Örö och dess närområden i Dragsfjärds östra skärgård. Ön ägs av staten och förvaltas av Forststyrelsen. Statens områden har arrenderats åt Försvarsmakten. Arrendeavtalet går ut 1.1.2015, varefter Örö blir en del av Skärgårdshavets nationalpark. Havsområdet på den västra sidan av Örö samt några små områden på ön kommer att användas som övningsområde av Försvarsmakten. I stranddelgeneralplan för Dragsfjärds östra skärgård (fastställd 24.4.1998) anvisas Örö och övriga öar på planområdet som försvarsmaktens område med EP-beteckning. Då försvarsmaktens verksamhet läggs ner har det uppkommit ett behov av att ändra delgeneralplanen så att Örö i framtiden ska kunna användas för mångsidigare verksamhet än för närvarande. Den preliminära utgångspunkten är att de små holmar FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 8 som hör till Örö inlösningsområde även i fortsättningen ska bevaras som obebyggda områden. Till dessa öar anvisas inga särskilda funktioner. Forststyrelsen, som förvaltar över området, har som syfte att möjliggöra en företagsinriktad utveckling av området i fortsättningen så att huvudön Örö bildar en mångsidig koncentration med naturturism och därtill anknutna turisttjänster. Planändringens huvudsakliga mål är att gränser och ändringar i användningsändamål som motsvarar kommande markanvändningsbehov ska anvisas till Örö. Dessutom anvisas skyddsobjekt och –områden i anknytning till natur, byggnadsbestånd och fornlämningar. Dessa baserar sig på utgångsuppgifterna och utredningarna. Delgeneralplanen utarbetas i enlighet med markanvändnings- och bygglagen så att bygglov kan beviljas utifrån delgeneralplanen. Bland annat följande funktioner har preliminärt planerats till Örö: gästhamn med cirka 70 båtplatser bryggplats för förbindelsefartyg café / restaurang bastu och toaletter paddlingscenter dykarbas konferensutrymmen olika typer av inkvarteringstjänster Det gamla byggnadsbeståndet på Örö utnyttjas så mycket som möjligt för ovan nämnda funktioners behov. För nybyggande reserveras en del områden huvudsakligen i närheten av befintliga vägar och byggnadskoncentrationer. För tillfället finns det ingen offentlig trafikförbindelse till ön, men målet är att ordna förbindelsefartygstrafik från Rosala eller Kasnäs. Trafik- och parkeringsarrangemang undersöks i samband med att detaljplaneändringen för Kasnäs utarbetas. Byggandet av ett hamnområde inklusive service bl.a. för gästbåtar och ett eventuellt förbindelsefartyg planeras direkt då byggandet börjar. 4 Nuläge och utgångspunkter för planeringen 4.1 Beskrivning av planområdet och den näromgivningen 4.1.1 Befolkning och arbetsplatser Vid tidpunkten för planeringen har Örö inga invånare. Personal från Försvarsmakten har tidigare bott på ön. Ön var bebodd under 90 års tid fram till år 2005. På det omgivande östra skärgårdsområdet i Dragsfjärd (på området för den gällande delgeneralplanen) finns cirka 300 fasta invånare av vilka största delen bor på Rosala och Hitis. Områdets befolkning idkar huvudsakligen sjöfart, byggnadsverksamhet, turistoch servicenäringar, fiske samt jord- och skogsbruk. På Örö finns för tillfället inga fasta arbetsplatser. Genom Forststyrelsen arbetar bl.a. forskare och skogsvårdare på ön. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 9 I slutet av år 2013 hade Kimitoöns kommun 7 005 fasta invånare. I kommunen fanns cirka 4 500 sommarstugor och utöver den fasta bosättningen fanns det cirka 9 000 – 13 500 semesterinvånare. 4.1.2 Service och rekreation På Örö finns ingen permanent service. Under sommaren 2014 ordnades några guidade utflykter till ön. 4.1.3 Trafik De utgångsuppgifter för trafiken som berör planen och konsekvensbedömningen presenteras i bilaga 5 trafikrapport. Södra hamnen, sommaren 2014 4.1.4 Markägoförhållanden Örö mark- och vattenområden ägs av Forststyrelsen och de har arrenderats åt Försvarsmakten. Senaatti-kiinteistöt äger alla byggnader på ön. Då Försvarsmaktens arrendeavtal går ut i slutet av år 2014 övergår även byggnaderna till Forststyrelsens ägo. 4.1.5 Samhällsteknik På grund av Försvarsmaktens verksamhet finns det redan färdig och fungerande samhällsteknik på ön. Fjärrvärme-, vatten- och avloppsnätet omfattar alla viktiga byggnader. Ön har även moderna datatrafikförbindelser och mobilhörbarheten är god. Åtminstone öns vattenverk behöver dock moderniseras och behandlingen av avloppsvatten och dess kapacitet under den livligaste turistsäsongen bör säkras. Uppvärmningen av byggnaderna fungerar delvis med olja och delvis med el. De separata kasernområdena har egna fjärrvärmenät och på ön finns tre oljebrännare. I den norra delen av ön finns en stor oljetank som är nedgrävd i marken. Därifrån har olja tidigare transporterats till olika objekt med tank. Det är meningen av uppvärmning FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 10 med olja ska ersättas med jordvärme inom den närmaste tiden. Det är möjligt att utnyttja fjärrvärmenätet även med ett centrerat jordvärmesystem. 4.1.6 Avfallshantering För tillfället sköts avfallshanteringen på ön med förbindelsefartyg som transporterar avfall några gånger per vecka. Avfall transporteras med fartyget i 1 000 liters kärl till Dalsbruk där det förflyttas till bil. Avfallstransporten från Örö till fastlandet bör ske på samma sätt även i fortsättningen. Syftet är att ordna avfallshanteringen tillsammans med Kimitoöns kommun och Rouskis Oy som ansvarar för avfallshanteringen på området. Målet med avfallshanteringen på Örö är att behandla en så stor del av avfallet som möjligt på ön och transportera endast det avfall som används för energiproduktion eller som ska deponeras samt sådant avfall som inte kan utnyttjas eller behandlas på ön. Avfall som ska behandlas på Örö är organiskt dvs. biologiskt nedbrytbart avfall, svart och grått avloppsvatten samt avfall från torrtoaletter. Blandavfall, återvinningsavfall och farligt avfall transporteras till fastlandet. Enligt preliminära planer uppkommer torrtoalettsavfall i torrtoaletter, vattentoaletter samt genom anordningar som används för att tömma båtarnas septitankar i hamnen. Avfall från torrtoaletter komposteras på Örö och används som jordförbättringsmaterial. Övrigt toalettavfall, så kallat svart vatten, behandlas på öns infiltrationsfält varifrån det rena vattnet leds tillbaka till havet. Syftet är också att organiskt köksavfall komposteras på ön och för detta ändamål skaffas varmkomposter. Slutkompostering av organiskt avfall sker tillsammans med torrtoaletternas avfall. Tvättvatten från bastur och diskplatser som byggs för båtfolk och paddlare utanför avloppsnätet behandlas lokalt med gråvattenfiltrering och infiltreras i marken på den plats där det bildas tillräckligt långt från vattengränsen. 4.1.7 Förorenade markområden Ramboll Finland Oy har på uppdrag av byggnadsverket utarbetat en iståndsättningsplan och arbetsbeskrivning för de förorenade markområdena på Örö. Försvarsmakten/Skärgårdshavets havsförsvarsområde har inlämnat en anmälan om iståndsättningsplanen för de förorenade markområdena till NTM-centralen i Egentliga Finland 28.4.2014 i enlighet med § 78 i miljöskyddslagen (86/2000). NTM-centralen har gett sitt beslut 4.6.2014 där det framfördes bestämmelser om reningen. Beslutet gäller fram till 1.7.2017. I kartläggningar av förorenade markområden som gjordes 2013 identifierades tre mål som bör saneras: den bakre vallen på gevärskjutbanan, vallen på pistolskjutbanan samt fartygstankplatsen i öns norra del. I samband med iståndsättningsarbetena på ön kommer man med hjälp av provgropar dessutom undersöka det före detta avfallsfyllnadsområdet. Dessa mål ligger utanför gränserna för Natura-området på Örö. Med tanke på iståndsättningen av de förorenade markområdena har det gjorts en Natura-bedömning i enlighet med § 65 i naturvårdslagen (1096/1996) (Forststyrelsen 2014). I Natura-bedömningen bedöms konsekvenserna av iståndsättningen av förorenade markområden och efterarbete och skyddsåtgärder på områdena för de naturtyper på Örö som är orsaken till att ön tagits med i Natura-nätverket. Dessutom föreslås hur eventuella skadliga konsekvenser kan lindras. Dessutom bedöms iståndsättningsarbetenas eventuella konsekvenser för öns utrotningshotade och hotade arter. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 11 Iståndsättningsmålens läge. KK1-KK9 utgör lägena för de provgropar som grävts vid kartläggningen (Källa: Mäklin et al 2014, Arvio maaperän kunnostuksen sekä alueiden siis-timisen ja suojaamisen vaikutuksista Örön Natura-alueeseen (FI0200193) Forststyrelsen 2014) 4.2 Natur Med undantag av kasernområdena har naturen på Örö till en stor del utvecklats i naturtillstånd. Försvarsmaktens verksamhet har även huvudsakligen inverkat positivt på naturens utveckling, i synnerhet beträffande arter och naturtyper som gynnas av slitage. Naturen på ön har blivit exceptionellt mångfaldig. På Örö finns totalt 236 utrotningshotade arter eller hotade arter. Av dessa är största delen fjärilar. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 12 Bilder av öns mångsidiga natur 4.2.1 Växt- och naturtyper Växtartsbeståndet på Örö är exceptionellt mångfaldigt och ön är den enda eller en av få platser i Finland där det förekommer strandkvickrot (Elymus farctus) och sandstarr (Carex arenaria). Sandstranden på Örö är den mest värdefulla i Finland med tanke på vegetationen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 13 Naturtyper Naturtyperna är land- och vattenområden med vissa miljöförhållanden och karaktäristisk flora och fauna. Uppkomsten av en naturtyp påverkas bland annat av markens egenskaper och berggrunden samt av vattenförhållandena och mikroklimatet. Naturtyperna skyddas för bevarandet av den biologiska mångfalden och arternas livsmiljöer. Naturtyperna och de helheter de bildar skapar också många slags ekosystemtjänster, med vilka avses den materiella och immateriella nytta människan får av naturen. I Europeiska unionens habitatdirektiv listas 69 naturtyper som förekommer i Finland och som skyddas genom Natura 2000-nätverket. Man kan bevara naturtyper genom att inrätta skyddsområden, men också genom att beakta dem i planeringen av markanvändning och genom att utnyttja naturresurserna på ett hållbart sätt. Tillståndet i redan förändrade naturtyper kan förbättras med naturvård och restaurering. Källa: Miljöförvaltningens gemensamma webbtjänst, ymparisto.fi | 2014 Örö och det omgivande vattenområdet hör till naturtypen rullstensåsöar. Även andra naturtyper som ingår i habitatdirektivet förekommer parallellt med naturtypen rullstensåsöar. Rullstensåsöar består av sand- och grusöar i Östersjön som har bildats genom jordmaterial som transporterats och hopats av inlandsisen under istiden. Till naturtypen hör också undervattensandbottnar som omger öarna. Med tanke på rullstensåsöarnas naturtillstånd består centrala drag av förekomsten av öppna sand- och grusstränder och växt- och insektarter som är typiska för dessa, rena stränder, terräng som inte slits, skogar i naturtillstånd samt icke-eutrofierade sandbottnar under vatten, bra siktdjup i vattnet samt små förekomster av trådformiga alger som växer fritt eller ovanpå andra växter. Bland växt- och insektarterna på rullstensåsöar förekommer ofta sällsynta och utrotningshotade arter för sandiga livsmiljöer. I undervattensdelar förekommer växter och bottendjur som är typiska för sandbotten. Andra betydande naturtyper som förekommer på Örö parallellt med arter som är typiska för rullstensåsöar är i synnerhet strandängar, kustlaguner och fasta dyner som är täckta av gräsväxter. Havsstrandängar anses vara en ytterst utrotningshotad naturtyp i Finland. De har bildats på låglänta havsstränder där marken åtminstone delvis består av finkornig sand-, silt- eller lerjord. Strandängar har traditionellt använts som betesmark eller slåttermark, vilket har gjort att de har bevarats som öppna områden med mångfaldigt växtbestånd. Kustlagunerna är grunda kustområden med salt vatten som har avsnörts helt eller delvis från havet. Lagunerna kännetecknas av en välutvecklad vasszon och frodig långskottsväxtlighet. Botten täcks av en frodig och speciell växtlighet med bl.a. havsnajas och utrotningshotade kransalger samt mera allmänna arter såsom slingeväxter och nateväxter. Lagunerna kan också vara helt fria från växter. Dyner uppkommer då vinden flyttar och hopar sand. Dyner bildar ofta utvecklingsserier av olika dyntyper längs havsstränderna. Dyner som täcks av gräsväxtlighet kallas även för gråa dyner eftersom mossor och lavar bildar en gråaktig ton i bottenlagret. Detta innebär att sand inte syns i lika stor grad som i tidigare skeden av utvecklingsserien. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 14 På gråa dyner växer örter och gräs såsom kruståtel, flockfibbla, bergsyra och strandråg. (Källa: www.ymparisto.fi/luontotyyppiesittelyt) Kuvassa saaren länsirannan hiekkarantaa Naturtyp Nummer Hotningsgrad Areal, ha Kustlaguner* 1150 VU 0,83 Strandvallar 1210 VU Steniga stränder 1220 3,01 Vegetationsklädda havsklippor 1230 5,40 Rullstensåsöar 1610 Havsstrandängar* 1630 CR 6,11 Sandstränder 1640 EN 3,72 Embryonala vandrande sanddyner 2110 EN 0,07 Vandrande sanddyner med sandrör (vita dyner) 2120 VU 0,18 Permanenta sanddyner med örtvegetation (grå 2130 VU 0,33 sanddyner)* Trädklädda sanddyner 2180 VU 2,47 Torra hedar 4030 CR 10,39 Artrika torra-friska låglandsgräsmarker* 6270 CR 9,30 Öppna svagt välvda mossar, fattigkärr, 7140 1,33 intermediära kärr och gungflyn Klippvegetation på silikatrika bergssluttningar 8220 3,64 Naturliga primärskogar vid landhöjningskuster* 9030 CR 26,70 Boreala lundar 9050 NT 11,80 Skogbevuxen myr* 91D0 0,71 Totalt, ha 85,99 Tabell 1: Det biotopiska nutillståndet på Örö(2009). Biotoperna har klassificerats enligt Naturanaturtypsguiden, prioriterade naturtyper har markerats med *. Hotklasser enligt Raunio et al 2008 (CR = akut hotad, EN = Starkt hotad, VU = sårbar, NT = nära hotad). (Bedömning av konsekvenserna av turismutvecklingsplan för Natura-området på Örö (FI0200193), Forststyrelsen 2014) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 15 På kartan anges öns Natura-biotoper FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 16 4.2.2 Fåglar På Örö har man gjort beräkningar och kartläggningar av fåglar år 2007 (Korvenpää) samt en kartläggningsberäkning för en del av områdena år 1997 (Velmala). Fågelbeståndet på ön har sannolikt varit ganska oförändrat sedan kartläggningen år 1997. Vid kartläggningen observerades nio utrotningshotade eller nära hotade häckande arter. Dessa var ejder, storskrake, svarthakedopping, rödbena, svärta, större strandpipare, fisktärna, silvertärna, stenskvätta och havsörn. Viktiga arter är också berguv och gök som eventuellt häckar i de norra delarna av ön. På hösten och våren är Örö en viktig rastplats för flyttande sjöfåglar, vadare och sparvfåglar. De mål som är mest värdefulla för häckande fåglar är den öppna sand- och grusstranden på den västra sidan av ön samt Storviken och Balget med sina havsstrandängar. I övrigt är fågelbeståndet ganska vanligt och avviker inte från den övriga skärgården. 4.2.3 Djur På Örö lever vitsvanshjort och även älgar besöker ön ibland. Det finns också observationer av räv, mårdhund, skogshare och ekorre. På Örö har det observerats 156 spindelarter av vilka hotade och nära hotade arter är labyrintspindel, myrskimmerspindel, sandsnabblöpare, knattespindel, Metapanamomops kaestneri, vitbrämad hoppspindel och plattbuksspindeln Zelotes electus. På ön förekommer mycket stor ängstrollslända Sympetrum striolatum, som inte är vanlig på andra hall i Finland än på Åland. Tack vare sin mångfaldiga natur är Örö en av de mest värdefulla målen med tanke på fjärilsbestånd. På Örö har det fram till år 2013 observerats 1622 fjärilsarter, av vilka 157 är nära hotade eller utrotningshotade. Blåfläckad lövmätare (Scopula decorata) som påträffats på ön är ytterst utrotningshotad. De mest värdefulla fjärilsobjekten är tolvtumskasernen och de sandiga ängarna med timjanväxter. 4.2.4 Yt- och grundvatten På planområdet eller i dess närhet finns inga officiella grundvattenområden. Det närmaste grundvattenområdet ligger på cirka tio kilometers avstånd på ön Rosala. Ön utgör emellertid en fortsättning på Salpausselkä II-randformationen och det är sannolikt att det förekommer ytvatten på sandområdena på ön. På klippigare områden rinner ytvattnet till största delen ut i det omgivande havet. I den mellersta delen av ön finns en borrbrunn varifrån hushållsvatten leds till byggnaderna på området. 4.2.5 Natura- och skyddsområden På ön, som länge varit stängd, har naturen bevarats mångfaldigt och i ett exceptionellt naturtillstånd. Till naturtypen består Örö av en rullstensåsö och med undantag av dess sydöstra del ingår den i ett skyddat Natura-område. Området är viktigt med tanke på naturtyper som ska skyddas (sandstränder, dyner och strandängar) samt i synnerhet fjärilar. Under de tio senaste åren har det observerats sammanlagt 1500 fjärilsarter på ön av vilka över hundra är nära hotade eller hotade. Örö är också den enda förekomstplatsen för den ytterst hotade strandkvickroten (Elymus farctus). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 17 Gränserna för Örös Natura-område har angetts med grön färg. 4.3 Landskap 4.3.1 Landskapsprovins- och landskapsstruktur Örö är en karg rullstensåsö vars landskap präglas i synnerhet av representativt utvecklade sandstränder, sanddyner och steniga områden. I synnerhet på öns sydöstra, sydvästra och norra stränder finns klippområden med få träd som är öppna mot havet. Mellan klipporna finns trädlöst, låglänt och sandigt hedeller molandskap. De mest representativa steniga stränderna ligger i närheten av öns sydvästra och norra spetsar. I öns västra del är stranden delvis stenig men där förekommer även vidsträckta och väldigt representativa sandstrandsområden som även är de viktigaste platserna för förekomsten av utrotningshotade arter. På stränderna mot nordost och syd finns ställvis trädbevuxna lundar och ängar. Ungefär en femtedel av Örös areal består av huvudsakligen tallbevuxna klippområden som är typiska för skärgården. Dessa är landskapsmässigt viktiga med tanke på områdets skärgårdskaraktär. De inre delarna av ön är skogbevuxna. Skogarna består mest av torra och friska moar eller bergsskogar med hedar och moar. På grund av bete och Försvarsmaktens verksamhet har skogarnas mängd minskat kraftigt och öns landskap är ställvis mycket öppet med gles trädväxtlighet. Skogarna karaktäriseras av gamla krokiga skärgårdstallar. I synnerhet den västra strandens öppna skogsgräns är väldigt utsatt för vindar vilket gör att träden är väldigt krokiga. Örö hör till landskapsprovinsen Sydvästlandet och till Sydvästkustens och Skärgårdshavets landskapsregion. Sydvästkusten och Skärgårdshavet kan med tanke på naturförhållandena anses vara de kanske mest speciella i vårt land, som en FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 18 natursevärdhet utan dess like som även är kopplad till exceptionella kulturdrag. Jordmånen och topografin karaktäriseras av vidsträckta klippområden som har formats enligt de raka sprickdalar som klyver berggrunden. Vikarna, som formats av krossdalar, fortsätter i en smal form in i landet. I området finns fler rundhällar och kala klippor än någon annanstans. Det viktigaste grundelementet i detta backiga och ofta kala landskap är dock havet som skapar den vidsträckta och splittrade skärgården. Från det öppna havet mot kusten blir de små skären och holmarna så småningom större och bildar olika zoner från det öppna havet mot kusten. Skärgårdens zoner framkommer ställvis även inom mera vidsträckta ögrupper; i dessa fall kan man motiverat tala om att skärgården är mosaikartad. Det klara och salta vattnet i den yttre skärgården blir grumligt, näringsrikt och nästan saltfritt längst in i de inre vikarna. Även lermarker är vanliga i området och eftersom även klimatet är gynnsamt och det förekommer kalk i både berggrunden och jordmånen är lundar och andra frodiga vegetationstyper allmänna vid sidan av karga skärgårdstallskogar och kala bergsområden. Hela området hör till den hemiboreala ekzonen. Fiske har traditionellt varit den viktigaste näringen. Vid sidan av den har man i fiskarbyarna i den inre skärgården även haft små mångsidigt odlade åkrar och trädgårdar samt beteshagar och ängar. Åkrarna ökar kraftigt då man rör sig mot fastlandskusten och förhållandena är optimala till och med för fruktodling. En stor del av järnåldersbosättningen i vårt land koncentrerades till inlandet i området vid sydvästkusten. Aktiv markanvändning har även långa anor i övrigt. Bosättningen i skärgården har traditionellt koncentrerats till tätbebyggda byar som är placerade så skyddat som möjligt från havet. På strandområdena finns grupper av båt- och fiskenätsbodar. Regionen domineras av en finlandssvensk kultur med undantag av de kanske något kargare norra delarna av skärgården och kusten där den finskspråkiga befolkningen är dominerande. Sydvästkusten karaktäriseras även av en både traditionell och nyare semesterbosättning (Miljöministeriet, 1993). På bilden klippor från öns östra strand FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 19 På bilden en gammal kanonväg, Pitkä Ikävä, på öns västra strand 4.3.2 Landskapsområden av riks- och landskapsintresse Under detta planläggningsarbete pågår en uppdatering av värdefulla landskapsområden av riksintresse. Inventeringen av landskapsområdena har färdigställts för Egentliga Finland och planområdet ingår inte i områden som föreslagits som värdefulla landskapsområden av riksintresse. Det närmaste värdefulla landskapsområdet av riksintresse är Utö-Berghamn yttre skärgårds havsrutt som ligger cirka 15 kilometer från planområdet, på dess västra sida. De närmaste värdefulla landskapsområdena av landskapsintresse är Långholmen i norr på cirka tio kilometers avstånd samt Tunnhamn i nordost på cirka 15 kilometers avstånd. 4.4 Byggd miljö 4.4.1 Delgeneralplaneområdets byggnadsbestånd Byggnadsbeståndet på Örö inventerades under september och oktober 2013 (Hilja Palviainen, Forststyrelsen, 2013). De äldsta byggnaderna på ön är från år 1914 och de var en del av den ursprungliga Peter den Stores havsfästning som grundades år 1915. Öns byggnadsbestånd har under årens gång kompletterats med nya byggnader enligt Försvarsmaktens behov, men området har bevarats som en tämligen enhetlig historisk enhet. Byggnaderna har reparerats och ändrats i form av större arbeten första gången på 1950-talet och på nytt i slutet av 1990-talet då byggnadernas insida har sanerats. De nyaste byggnaderna på ön är från 1992. Till exempel i samband med saneringen av insidan av tolvtumskasernen har de ursprungliga ytmaterialen ersatts och ändrats till en 1990FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 20 talsstil. Sextumskasernen som länge stått oanvänd har dock bevarats i tämligen ursprungligt skick. Örö byggnadsbestånd bildar sex ganska enhetliga områden som består av tolv- och sextumskasernernas områden, byggnaderna i öns mellersta del, byggnaderna i den norra ändan, byggnaderna vid den lilla bryggan samt området med nybyggnader och baracker. Utanför de stora byggnadsgrupperna finns också andra byggnader som bildar små grupper. Öns byggnadsbestånd kan indelas i fyra urskiljbara historiska skikt som består av träbyggnader från den ryska tiden, byggnader från 1940-talet, byggnader från 1950talet samt nybyggnader. Byggnadsbeståndet kan också grovt indelas i fyra grupper med byggnader med olika funktioner: byggnader i samband med fortverksamheten, byggnader i anknytning till hus- och kommunalteknik, bostadsbyggnader och byggnader i anknytning till fritidsaktiviteter. Tolvtumskasernen sett från sydost Byggnadsbeståndet från början av 1900-talet omfattar sammanlagt 20 träbyggnader från den ryska tiden som ligger i olika delar av ön. Byggnaderna karaktäriseras av röda brädfodrade ytterväggar samt av frontoner i den övre delen av gavelfasaderna. Frontonerna är ofta prydda med länkformade dekorationsskärningar. Till byggnadstypen hör också falsat plåttak samt stenfot som består av naturstensblock. Fönstertypen består typiskt av T-karm med två stående ribbor med flera rutor och av en liggande ribba med fem rutor i den övre delen. Kasernområdena på ön består huvudsakligen av byggnader från den ryska tiden. Byggnadsbeståndet på kasernområdena är huvudsakligen mycket enhetligt och mellan byggnaderna finns ingen betydande hierarki. Vid sidan av 1900-talet då fästningen grundades är även 1940-talet starkt representerat i byggnadsbeståndet. Av byggnaderna på ön är 15 byggda på 1940-talet och de ligger huvudsakligen i öns mellersta del. Byggnaderna från 1940-talet är huvudsakligen ganska små träbyggnader med enklare dekorationer än byggnaderna från den ryska tiden. Byggnaderna karaktäriseras av röd stående eller liggande brädfodring och vita knut-, takskäggs- och fönsterfoderbräden. Byggnaderna har en FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 21 stenfot som är gjuten i betong samt plåttak vars sluttningsgrad varierar mellan byggnaderna. Bostadsbyggnad från 1940-talet Sextumskasernens område Beträffande byggnadsbeståndet från 1940-talet finns det en tydlig hierarki mellan fortets tjänstebyggnader och bostads-, serviceoch förrådsbyggnader. Tjänstebyggnadernas dekorativa verandor, massiva skorstenar och tak med större sluttning tyder på att byggnaderna har en mera betydande ställning jämfört med de byggnader som har ett mera anspråkslöst utseende. Byggnadsbeståndet från 1940talet omfattar även två stora förrådshallar som avviker från de övriga byggnaderna från samma tid. Byggnadsbeståndet från 1950-talet bildas av några liknande enstaka byggnader som framträder ur omgivningen som en tydlig helhet. Byggnaderna karaktäriseras av väggar som är murade i ljust kalkstenstegel med fogar som är murade med mörkt murbruk. Byggnaderna har också mörka träytor till exempel på väggbräder och dörrar. Stampersonalens bostadsradhus från 1950-talet Soldathem Nybyggnaderna är huvudsakligen byggda på 1980- och 1990-talen. De ligger separat från öns övriga byggnadstillstånd på den nordvästra sidan av den södra hamnen och deras drag bildar ett enhetligt område. I området med nyare bostadsbyggnader ingår flerfamiljsbostadshus och bastu- och servicebyggnader i anknytning till dem. Alla FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 22 byggnader på området är planerade av samma arkitektbyrå och hos dem upprepas dragen på de äldre byggnaderna genom rödvit färgsättning och plåttak. 4.4.2 Bebyggda kulturmiljön av riksintresse (RKY) Hela Örö hör till den bebyggda kulturmiljön av riksintresse Örö fort (RKY). Fortet är en del av Peter den Stores havsfästning som byggdes på 1910-talet. Fortets batterier, vägnät, byggnadsbestånd, konstruktioner och natur har bevarats som en historisk helhet. Till det ursprungliga byggnadsbeståndet hör ett tjugotal bemannings- och ekonomibyggnader med stockstomme och brädfodring. Byggnaderna ligger längs det ursprungliga kullerstenbelagda vägnätet. RKY-området Örö fort har markerats med blått. 4.4.3 Fornlämningar Södra Finlands naturtjänster har gjort en kulturarvsinventering på Örö i augustiseptember 2013. I den ingick arkeologiskt kulturarv och byggnadsarv. För inventeringen av det arkeologiska kulturarvet svarade Kulttuuriperintökohteiden inventointi Tapani Tuovinen. På området fanns före terrängarbetet fyra kända fornlämningar som markerats i fornlämningsregistret. På området fanns tidigare följande kända fornlämningsobjekt: Örö 1000011250 stenkonstruktioner Örö 1000020381 Örö fort Rosala Örö 1000021303 Eventuell gravplats (s.k. kinesgravar) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 23 Rosala Örö 2 1000021304 Eventuell gravplats (1808-1809) Dessa undersöktes i samband med inventeringen. I samband med inventeringen behandlades inte Örö fort längre som ett objekt och de s.k. kinesgravarnas läge och existens kunde inte säkras. I samband med terrängarbetet dokumenterades 65 objekt. De äldsta objekten på ön består av en gravruinplats från järnåldern, eventuella gravar från Finska krigets tid, en grund från en fiskarstuga samt råmärken. Åren 1915-1917 byggdes ett fort på ön som en del av Peter den Stores havsfästningskedja. Från denna tid finns dokumenterade kanonbatterier med kanonstationer och skyddsutrymmen, ristningar, stenblocksområde, lämningar av ett båtvarv, en del av en byggnads lämningar, jordkällare, övningsfält, lyftanordning samt vägar och stigar. På ön finns dessutom eldstationer och konstruktioner som brutits i berget. Dessa är från den självständiga tiden och saknar tills vidare noggrannare tidsbestämning. Väg- och stiglandskapet som förenar de gamla byggnaderna med varandra, de militära konstruktionerna, vegetationsfigurerna och de öppna och slutna delarna av landskapet är karaktäriserande och värdefulla för ön. Fästningarna från tiden för första världskriget och konstruktioner i anknytning till dem är enligt Museiverkets nutida tolkning sådana fasta fornlämningar som avses i lagen och fornlämningar. I Museiverkets guide för fasta fornlämningar från historisk tid består sådana platser av strids- och massgravar, kanonbatterier, maskingevärsstationer, observationsstationer, luftförsvarsstationer, strålkastarstationer, skyddsrum, skyddsgrottor, taggtrådshinder, kaponjärer, skjutskydd, kanonvägar, jordgropsbaracker, inkvarteringsrum, brunnar, järnvägar och byggnadsgrunder (Niukkanen 2009: 83-86). (Källa: Örö, Suojelualueen kulttuuriperintökohteiden inventointi 2013, Metsähallitus Tapani Tuovinen (sv. Örö, inventering av kulturarvsobjekt på skyddsområdet)) 4.5 Planer som berör området Den gällande planen har upprättats under Dragsfjärds kommuns tid. Kimito, Dragsfjärd och Västanfjärd sammanslogs år 2009 till Kimitoöns kommun. 4.6 De riksomfattande målen för områdesanvändningen De riksomfattande målen för områdesanvändningen (VAT) utgör en del av markanvändningsoch bygglagens (MBL) system för planering av områdesanvändningen. I de riksomfattande målen för områdesanvändningen fastställs allmänna mål som består av förpliktande principer samt specialmål och de har delats in i olika helheter utifrån innehållet. De reviderade riksomfattande målen för områdesanvändningen trädde i kraft 1.3.2009. Målen för områdesanvändningen har som syfte att: säkerställa att omständigheter av nationellt intresse beaktas i landskapens och kommunernas planläggning samt i de statliga myndigheternas verksamhet, bidra till att målen för markanvändnings- och bygglagen samt för planeringen av områdesanvändningen uppnås, av vilka de viktigaste är god livsmiljö och hållbar utveckling, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 24 fungera som redskap för förhandsstyrningen av planläggningen i markanvändningsfrågor av riksintresse och främja en konsekvent och enhetlig förhandsstyrning, främja genomförandet av internationella avtal i Finland och skapa förutsättningar för genomförandet av projekt på riksnivå när det gäller områdesanvändningen. De riksomfattande målen för områdesanvändningen bör beaktas och möjligheterna att uppnå dem främjas även i kommunernas planläggning. De riksomfattande målen för områdesanvändningen berör följande helheter, som även är viktiga i den planändring som ska upprättas: Fungerande regionstruktur enhetligare samhällsstruktur och kvalitet på livsmiljön kultur- och naturarv, rekreation i det fria och naturresurser fungerande förbindelsenät och energiförsörjning helheter av särskild betydelse som natur- och kulturmiljöer Mera information om de riksomfattande målen för områdesanvändningen finns på miljöministeriets webbplats: www.ymparisto.fi/vat Området för den delgeneralplan som ska upprättas berörs i synnerhet av följande riksomfattande mål för områdesanvändningen: Genom områdesanvändningen stöder man en balanserad utveckling av regionstrukturen samt stärker näringslivets konkurrenskraft och den internationella ställningen genom att utnyttja befintliga strukturer så väl som möjligt samt genom att främja en bättre kvalitet i livsmiljön och hållbart utnyttjande av naturtillgångar. Utvecklingen av regionstrukturen och områdesanvändningen grundar sig främst på områdenas egna styrkor och lägesfaktorer. I planeringen av områdesanvändningen bör man beakta försvarets och gränsbevakningens behov och trygga tillräckliga regionala förutsättningar för garnisoner, skjutoch övningsområden, depåverksamhet samt övriga verksamhetsmöjligheter inom försvaret och gränsbevakningen. Samtidigt bör man beakta de krav som ställs av den övriga samhällsstrukturen, livsmiljöns kvalitet och miljövärdena. I planeringen av områdesanvändningen bör bosättningen på landsbygden samt turistoch övriga fritidsfunktioner styras så att de stöder tätorter och bynät samt infrastruktur på landsbygden. I planeringen av områdesanvändningen bör man främja utnyttjandet av det befintliga byggnadsbeståndet samt skapa förutsättningar för en bra tätortsbild. Genom områdesanvändningen försöker man bevara naturen i den kulturmiljön och byggnadsarvet samt deras regionalt varierande karaktär. nationella Genom områdesanvändningen strävar man efter att bevara mångfalden på områden som är värdefulla och känsliga med tanke på den levande och livlösa naturen. Man FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 25 strävar också efter att bevara ekologiska förbindelser mellan skyddsområden och vid behov mellan dessa och andra värdefulla naturområden. Genom områdesanvändningen främjar man rekreation i naturen samt natur- och kulturturism genom att förbättra förutsättningarna för flera olika slags användning. Ekologiskt hållbart nyttjande av nätverket av skyddsområden och värdefulla landskapsområden främjas i rekreationsanvändningen, som stödområden inom turismen samt inom utvecklingen av turismen på närliggande områden utan att äventyra skyddsmålen. I områdesanvändningen strävar man efter att bevara tysta områden som är anvisade för detta ändamål. I områdesplaneringen måste man försäkra sig om att värden i kulturmiljön samt naturarv av riksintresse bevaras. Nationella inventeringar som upprättats av myndigheter beaktas som utgångspunkter i planeringen av områdesanvändningen. I planeringen av områdesanvändningen bör man beakta enhetliga naturområden som är viktiga med tanke på ekologi eller rekreationsanvändning. Områdesanvändningen bör styras så att dessa områden inte splittras i onödan. I planeringen av områdesanvändning bör turistområdena göras enhetligare. Dessutom bör tillräckligt stora områden anvisas för utveckling av turismen. I planeringen av områdesanvändningen bör semesterbebyggelse vid stranden planeras så att man bevarar strandområden med värdefulla naturvärden samt tryggar trivseln för semesterbosättningen. I områdesanvändningen bör man främja förutsättningarna för fungerande rese- och transportkedjor för kollektivtrafiken samt utveckling av samarbete mellan olika trafikformer. Genom områdesanvändningen bevarar man kustområdet, fjällområdena i Lappland och Vuoksens vattenområde som betydande enhetliga områden med tanke på natur- och kulturvärden. Samtidigt försäkrar man sig om att förutsättningarna för att bo och utöva näringar bevaras. Områdets särdrag identifieras och områdesanvändningen samordnas så balanserat som möjligt för att trygga exceptionella naturförhållanden, naturens tålighet och kulturvärden. Samtidigt erbjuder man stöd för att särpräglade by- och kulturmiljöer som anpassat sig till naturförhållandena ska bevaras som enhetliga områden. Vid Skärgårdshavet fäster man uppmärksamhet vid indelningen av området i en kust-, mellan- och yttre skärgård samt vid att bevara bosättningens särdrag. Samtidigt beaktar man näringslivets och den fasta bosättningens behov. Vid Skärgårdshavet säkerställer man att områden som är viktiga med tanke på kulturlandskapet bevaras samt att det finns tillräckligt stora obebyggda områden. 4.6.1 Landskapsplan Egentliga Finlands landskapsplan har upprättats i fem delar för varje ekonomisk region. Örö hör till den ekonomiska regionen Åboland för vars del landskapsfullmäktige har godkänt landskapsplanen 10.12.2010. Miljöministeriet fastställde landskapsplanen 20.3.2013 och vid fastställandet ersatte den de tidigare regionplanerna. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 26 Utdrag ur landskapsplanen för Egentliga Finland. Planområdets ungefärliga läge har markerats med blått. Örö är till största delen ett Natura-område (grönt område) med undantag av öns sydöstra del. Hela ön är dessutom en bebyggd kulturmiljö av riksintresse RKY (Örö fort, sr 1011 i planen). I den västra delen av ön anvisas ett värdefullt åsområde (ge-29). På området finns även ett fornlämningsobjekt (sm 1174, fast fornlämning) och en eventuell undervattensfornlämning (sh 1031, eventuellt vrak, Tallriksvarpen). Huvudön Örö har använts av Försvarsmakten och det omgivande vattenområdet har anvisats som område för specialfunktioner (E, ljusrött område). Etapplan Vid sitt möte 10.6.2013 beslöt Egentliga Finlands landskapsfullmäktige att inleda etapplandskapsplaneringen av markanvändningen, servicen och trafiken i tätorterna i Egentliga Finland. Planen kommer att upprättas som en etapplandskapsplan där följande delområden behandlas: •markanvändningen i centrum och tätorter, i synnerhet i Åbo stadsregion med stöd av strukturmodellsarbetet, •dimensioneringen av stora detaljhandelsenheter och placeringen av dem i enlighet med den reviderade markanvändnings- och bygglagen samt •trafiknätets utvecklingsbehov utifrån trafiksystemsarbetet i landskapet. 4.6.2 Generalplanering På planområdet gäller stranddelgeneralplanen för Dragsfjärds östra skärgård som godkändes år 1997, där hela planområdet anvisas som Försvarsmaktens område (EP). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 27 Utdrag ur stranddelgeneralplanen för Dragsfjärds östra skärgård. Planområdets ungefärliga läge har markerats med blått. 4.6.3 Detaljplanering På området finns ingen gällande stranddetaljplan. 4.6.4 Utvecklingsbilden för Kimitoöns kommun För Kimitoöns kommun upprättades en utvecklingsbild under år 2012. Öröområdet har inte behandlats i planen. Enligt utvecklingsbilden utvecklas Kasnäs inom turismen genom att bl.a. möjliggöra nytt semesterboende och utveckla båtliv och hamnfunktioner. 5 Planeringens mål Forststyrelsen har upprättat en utvecklingsplan för turismen (2014) beträffande utvecklingen av ön. I planen har man undersökt den eftersträvade utvecklingen och dess konsekvenser på ön. Arbetet kommer att fortsätta bl.a. genom att upprätta allmänna planer både för den södra hamnen och den övriga ön. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 28 6 Planprocess 6.1 Anhängiggörande Om anhängiggörandet av ändringen av stranddelgeneralplanen och om framläggandet av programmet för deltagande och bedömning informeras i lokaltidningen, på Kimitoöns kommuns anslagstavla och på kommunens webbplats. Beslutet om att planen blivit anhängig samt om att framlägga programmet för deltagande och bedömning fattades 25.8.2014. Programmet för deltagande och bedömning (PDB) framläggs och under tiden för framläggandet har intressenter och kommunens invånare möjlighet att framföra sina åsikter om de metoder för deltagande och bedömning som ingår i programmet samt om planens konsekvensbedömning. Programmet för deltagande och bedömning kompletteras vid behov under planläggningsprocessen. Ett myndighetsmöte om delgeneralplanen ordnades i inledningsskedet 3.9.2014. Under mötet behandlades projektets program för deltagande och bedömning, mål samt behov av separata utredningar. En pro memoria från mötet finns som bilaga 2 till planbeskrivningen. 6.2 Utkastsskede Utifrån utgångsmaterialet, upprättade utredningar och planeringsmål upprättas ett planutkast. Utkastsmaterialet till delgeneralplanen framlades för framförande av åsikter under tiden 23.10 – 21.11.2014. Om framläggandet informerades offentligt. 6.2.1 Respons i utkastsskedet Intressenterna hade möjlighet att framföra sin åsikt om planutkastet under tiden för framläggandet. Åsikten skulle skickas skriftligt till Kimitoöns kommun innan tiden för framläggandet gått ut. Om utkastet begärdes preliminära utlåtanden från berörda myndigheter. Den inlämnade responsen behandlades och till den utarbetades bemötanden av planläggaren. Bilaga 6 Respons med tillhörande bemötanden från utkastsskedet 6.3 Förslagsskede Planförslaget upprättas utifrån respons och preciserade uppgifter som inlämnats om utkastet. Enligt det reviderade målschemat kommer förslaget till delgeneralplan att framläggas i april 2015. Om framläggandet av delgeneralplanen informeras offentligt. Intressenter har rätt att framföra en skriftlig anmärkning om planförslaget. Anmärkningen bör skickas skriftligt till Kimitoöns kommun innan tiden för framläggandet har gått ut. Vid behov ordnas ett myndighetsmöte beträffande delgeneralplanen i planens förslagsskede. Till de anmärkningar och utlåtanden som inlämnats om planförslaget ges bemötanden med motiveringar. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 29 6.3.1 Ändringar som gjorts i utkastsmaterialet i planförslagsskedet Följande ändringar har gjorts i delgeneralplanematerialet efter den respons som inlämnats i utkastsskedet: - Natura-bedömningarna för delgeneralplanens lösningar utarbetas i början av 2015. Bedömningen utförs så att den även kan användas i samband med utarbetandet av landskapsplanen. - Beteckningen sr-1 tilläggs på plankartan i anknytning till byggnader som ska skyddas. - Förorenade markområden samt de områden som har sanerats och övertäckts markeras på plankartan med planbeteckningar. Även den före detta avstjälpningsplatsen markeras med en planbeteckning. - Förorenade markområden behandlas i Natura-bedömningen och kommentarerna tilläggs i planbeskrivningen. - Den svenska översättning som berör generalplaneområdets gränser korrigeras i plankartans beteckningar och bestämmelser. - Utöver de objekt som föreslagits för skydd på plankartan i utkastsskedet föreslås även följande objekt för skydd: svetsbyggnad "Uuttamo" nr 66, ekonomibyggnad på gårdsplan nr 56 samt gammal grishusbyggnad Mörttölä nr 16 längs Lyhyt Ikävä, gammal matkällare nr 25, patronlager från 1940-talet nr 60 och nr 61 och patronlager i sten nr 100. - På de RM-områdesreserveringar som föreslagits i utkastet finns gammalt byggnadsbestånd som anvisats för skydd, vilket innebär att områdena berörs av ett krav på att miljön ska bevaras och att kompletterande byggande ska anpassas till landskapet, den byggda miljöns skala och till byggnadssättet. Från planförslaget stryks den separata RM-beteckningen och dessa områden anvisas med RM/sbeteckning. - Till planförslaget tilläggs nybyggnadernas antal samt högsta tillåtna våningsytor och våningstal. - RKY-planbeteckningen preciseras enligt följande: "BYGGD KULTURMILJÖ AV RIKSINTRESSE. Med beteckningen anvisas RKY-gränserna för Örö fort (RKY 2009) som godkänts av Statsrådet. Planer och byggnadsåtgärder som berör området bör vara småskaliga och sådana att de tryggar och främjar bevarandet av helheten. Det eventuella kompletterande byggandet och övriga förändringar bör anpassas till kulturmiljöns särdrag och speciella behov. Den första prioriteten är att det befintliga byggnadsbeståndets element bör bevaras och utnyttjas tillsammans med andra element i den byggda miljön, såsom vägar, stigar och olika konstruktioner samt den naturliga terrängen. På området är det inte tillåtet att genomföra åtgärder som minskar värdet av kulturlandskapet och den historiskt sett betydande områdeshelheten. Museimyndigheterna bör höras om sådana åtgärder på området som förutsätter tillstånd.” - Till sm-planbeteckningen tilläggs följande bestämmelse: ”Fast fornlämning som är fridlyst enligt lagen om fornminnen (295/1963). En fast fornlämning får inte utgrävas, överhöljas, ändras, skadas, tas bort eller rubbas på annat sätt. Utlåtande bör begäras från Museiverket om planer som berör objektet". FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 30 - Till planbeskrivningen bifogas en förteckning över de objekt som markerats på plankartan. Objekten har granskats efter utkastsskedet. - Platserna för vattenverket och avloppsreningsverket anvisas på plankartan med ETbeteckning. - Referensnumret för Skärgårdshavets nationalpark korrigeras till 645/1982. - Vattenområden som hör till Skärgårdshavets nationalpark har i delgeneralplanen anvisats som skyddsområden SL. - Förutom för fast boende är det även tillåtet att använda byggnader på AP-områdena för inkvarteringsverksamhet. 6.4 Godkännandeskede Kimitoöns kommunfullmäktige godkänner ändringen av stranddelgeneralplanen. Målet är att planändringen godkänns våren 2015. Protokollet om beslutet om planens godkännande hålls offentligt framlagt. Från och med framläggandet inleds en 30 dagars besvärstid då det är möjligt att söka ändring i beslutet att godkänna planen genom att överklaga till förvaltningsdomstolen och vidare till högsta förvaltningsdomstolen. I övrigt blir planen lagkraftig efter besvärstiden, det datum då godkännandet av planen har kungjorts offentligt. 7 Intressenter och ordnande av växelverkan I planläggningsarbetet följs en interaktiv process för upprättande av generalplan i enlighet med markanvändnings- och bygglagen. Om planarbetets framskridande informeras genom kungörelser i tidningar, på Kimitoöns kommuns officiella anslagstavla och kommunens webbplats. Intressenter enligt markanvändnings- och bygglagen 62 § är områdets markägare och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden i betydande grad kan påverkas av planen samt de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen. Intressenter har möjlighet att ge sina åsikter och anmärkningar under den tid som planen är framlagd (30 dygn) i planutkasts- och planförslagsskedet. Intressenter för ändringen av delgeneralplanen för Dragsfjärds östra skärgård (Örö)är: områdets markägare, invånare och markägare i närområdena företagare i omgivningen lokala föreningar: Kimitoöns Natur rf. Kimitoöns kommun: Bygg- och miljötillsynsnämnden NTM-centralen i Egentliga Finland Egentliga Finlands förbund Egentliga Finlands landskapsmuseum Egentliga Finlands räddningsverk Museiverket Trafikverket Forststyrelsen Försvarsmakten Turun lintutieteellinen yhdistys övriga eventuella intressenter FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 31 Förteckningen över intressenter kan kompletteras vid behov. 7.1 Myndighetssamarbete I planens beredningsskede 3.9.2014 ordnades ett myndighetsmöte (MBL 66 §) vid NTM-centralen i Egentliga Finland. En pro memoria från mötet finns som bilaga 2 till planbeskrivningen. Bilaga 2 Pro memoria från inledningsskedets myndighetssamråd Preliminära utlåtanden myndigheter. begärs om utkastet till delgeneralplan från berörda Utlåtanden om förslaget till delgeneralplan begärs från myndigheterna. Vid behov ordnas ett myndighetsmöte kring delgeneralplanen i förslagsskedet. 8 Beskrivning av planen Delgeneralplanen upprättas som en plan med rättsverkan så att det utifrån generalplanen är möjligt att bevilja bygglov på strandområdet på områden som anvisats för detta ändamål i planen, dvs. områdena AP, AP/s, LS, RM och RM/s på det sätt som stadgas i § 72 i markanvändnings- och bygglagen. I delgeneralplanen anvisas naturvärden, fornlämningar och byggnadsarv som ska skyddas på området. 8.1 Dimensionering Områdesreservering areal/ha AP/S 5,4334 ET 0,1167 LS-1 5,5740 LS-2 0,7242 RL 1,2274 RM/S 8,1519 SL 721,6846 totalt 742,9143 8.2 Områdesreserveringar I delgeneralplanen anvisas följande områdesreserveringar: AP/s Bostadsområde dominerat av småhus där miljön bevaras Med beteckningen anvisas ett område för små bostadshus som utöver fast boende även kan användas för inkvarteringsverksamhet. Området ligger på eller alldeles i närheten av ett område som hör till Natura 2000-nätverket. Vid kompletterande byggande bör det beaktas att skyddsvärden som berör Natura-området inte försvagas genom byggandet. Till delgeneralplanens AP/s-områden är det tillåtet att anvisa högst fem (5) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 32 nya bostadsbyggnader. Våningsytan för en enskild ny bostadsbyggnad får vara högst 170 m2vy. Med beteckningen anvisas befintliga områden för fasta bostäder där det är möjligt att anvisa kompletterande byggande. RM/S Område för turistservice där miljön bevaras Med beteckningen anvisas områden för café-, inkvarterings-, konferens-, fest-, utställnings- och butiksbyggnader. På delgeneralplanens RM/S-områden är det även tillåtet att etablera turistverksamhet och att placera serviceutrymmen som betjänar boende samt två separata bastubyggnader. En enskild bastubyggnad får omfatta högst 150 m2vy. Till området är det tillåtet att anvisa sammanlagt högst 300 m2vy övrigt kompletterande byggande. Områdets gamla byggnadsbestånd bör bevaras och användas på nytt sätt. Kompletterande byggande är möjligt på området. Kompletterande byggande bör anpassas till områdets landskap, den byggda miljöns skala och dess byggnadssätt. Med beteckningen anvisas sextums- och tolvtumskasernområden, soldathemmets omgivning samt verkstadens och svetsverkstadens område. Det är meningen att områdena ska användas för turistserviceverksamhet. Det är meningen att verksamheten huvudsakligen ska placeras i befintliga byggnader, men med tanke på framtida behov anvisas även lite byggrätt för nybyggnader till området. RL Campingområde Med beteckningen anvisas ett tält- och campingområde där det även är tillåtet att placer mindre inkvarteringsbyggnader samt bastu- och servicebyggnader som tjänar verksamheten. Med beteckningen anvisas strandområden i anslutning till den s.k. officersklubbens byggnad. Syftet är att utveckla dessa strandområden för camping- och paddlingsfunktioner. LS-1 Hamnområde På området är det tillåtet att placera bryggkonstruktioner, mindre service- och sociala utrymmen som betjänar verksamheten, ett hamnkontor, café- och kioskutrymmen samt två separata bastubyggnader. Våningsytan för hamnkontoret med café- och kioskfunktioner får vara högst 150 m2vy. En enskild bastubyggnad får omfatta högst 150 m2vy. Till området är det tillåtet att anvisa sammanlagt högst 200 m2vy övrigt kompletterande byggande. Med beteckningen anvisas en del av Södra hamnen på ön som anvisas som förbindelsefartygshamn och för allmänna gästhamnstjänster med serviceutrymmen. På området är det tillåtet att placera service- och sociala utrymmen som tjänar småskalig verksamhet samt bastubyggnader. LS-2 Hamnområde Med beteckningen anvisas en del av öns norra hamn. Det är meningen att hamnfunktioner för i synnerhet serviceändamål ska bevaras i hamnen. ET Område för samhällsteknisk försörjning Med beteckningen anvisas en telemast. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 33 SL Naturskyddsområde Området har anvisats som Skärgårdshavets nationalpark. På området är det tillåtet att uppföra byggnader och strukturer som tjänar sådana syften som avses i § 1 i lagen om Skärgårdshavets nationalpark (645/1982). Med beteckningen anvisas mark- och havsområden som ska anslutas Skärgårdshavets nationalpark och vars huvudsakliga ändamål är naturskydd. till 8.3 Byggnadsarv som föreslagits för skydd på plankartan De byggnader som föreslagits för skydd på plankartan har huvudsakligen anvisats i värdeklass A i den inventering av byggnadsarvsobjekt som berör ön (Hilja Parviainen, Forststyrelsen 2013). I inventeringen konstateras följande om värdet av de byggnader som tillhör värdeklass A: ”Särskilt viktig byggnad som är en giltig representant för sin egen tids byggnadssätt och det ursprungliga användningsändamålet samt viktig med tanke på miljöbilden. Bör bevaras.” Av de byggnader som enligt inventeringen hör till klass A har ingen skyddsbeteckning anvisats för följande objekt: nr 35, bostadsbyggnad i Södra hamnen, lidit av fuktskador och Forststyrelsens mål är att byggnaden ersätts med en ny byggnad. Beslut om huruvida byggnaden ska bevaras fattas efter noggrannare konditionsundersökningar och uppskattningar av reparationskostnaderna. nr 67 Vattenverk från år 1957. För vattenverkets del anses att byggnadens placering på RKY-området är en tillräcklig skyddsnivå för byggnaden i fråga. nr 68 värmecentral från år 1958. För värmecentralens del anses att byggnadens placering på RKY-området utgör en tillräcklig skyddsnivå för byggnaden i fråga. Enligt Museiverkets utlåtande borde byggnad nr 17, officersklubben, föreslås för skydd. Det anses inte vara möjligt att bevara officersklubbens byggnad nr 17 eftersom den är i dåligt skick. Enligt inventeringen saknar byggnaden drag som skulle berätta om byggnadstidpunkten, med undantag av det för hand falsade plåttaket. I övrigt representerar byggnaden 1980-talet, men inte på ett beaktansvärt sätt. Beträffande patronlagren 60 och 61 anses att byggnadens placering på RKY-området utgör en tillräcklig skyddsnivå för byggnaden i fråga. Följande byggnader har anvisats för skydd på plankartan. Numreringen grundar sig på Palviainens inventering: 1 Bostadsbyggnad, kontor Bostadsbyggnad från år 1916, den enda bostadsbyggnaden på sextumskasernens område. Byggnaden har tidigare fungerat som kontor, senare har det omvandlats till bostad. 2 Jordkällare Byggnaden är en jordkällare från den ryska tiden år 1916 och är en del av byggnad nr 1. 5 Mat- och potatiskällare FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 34 Byggnaden är från den ryska tiden och blev färdig år 1916, exceptionellt stor källarkonstruktion. 7 Kanonhall, tidigare kasern Byggnaden från år 1916 har fungerat som kasern innan den omvandlades till kanonhall. 8 Utrustningsförråd, före detta matsal Sextumskasernens före detta matsal från år 1916. 14 Bostadsbyggnad, Silmä Bostad för fortets befälhavare från år 1916 mellan tolv- och sextumskasernerna. 16 Kompostori, Mörttölä Kompostori är en liten byggnad med plåttak som ligger längs Lyhyt ikävä. Byggnaden är från 1936. 19 Bostadsbyggnad, Mekka Byggnad med två bostäder från år 1944. 21 Garage, brandskjul och signalförråd Byggnaden ingår i tolvtumskasernens område. 23 Kontor Kontoret påminner om bostadsbyggnaden, en liten byggnad från år 1916 på den västra kanten av tolvtumskasernens område. 25 Gammal matkällare Byggnaden är en källare från den ryska tiden 1916 på den östra sidan av motionshuset. 26 Matsal Matsalen ligger mitt på tolvtumskasernens område, en större byggnad från år 1916. 29 Utrustnings- och brandredskapsförråd Utrustnings- och brandredskapsförråd från år 1916 är en liten byggnad i två delar på den östra kanten av tolvtumskasernens område. 34 Mat- och potatiskällare, kontorets jordkällare Byggnaden är en del av tolvtumskasernens område. 39 Bostadsbyggnad, Käärmemurju Bostadsbyggnaden i öns mellersta del byggdes officiellt år 1914, byggnaden har byggts ut på 1940-talet. 40 Soldathem Soldathem som är en del av byggnadsbeståndet i öns mellersta del byggdes år 1942. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 35 42 Förråd, verkstadshall Förråd, verkstadshall från år 1916 är den första av tolvtumskasernens byggnader sett från den lilla bryggan. 43 Sjukstuga Byggnad från år 1916 som ligger alldeles i mitten av tolvtumskasernens område. 47 Manskapskasern Stor, nästan 50 m lång kasernbyggnad från år 1916 nedanför tolvtumskasernen. 51 Strandbastu, Ahtisaaris bastu Bastu från år 1916 som tillhör byggnaderna i den norra ändan. 52 Ödehus, stor brygga Bostadsbyggnad med tre rum från år 1916 som hör till byggnaderna i öns norra ända. 56 Toalett, skjul Byggnaden är från 1958. Byggnaden har en långsmal form och är ett skjul som byggts i en sluttning. I byggnadens båda ändor finns toalett. 57 Bostadsbyggnad, skola (utrustningsförråd) Byggnaden är ett långt bostadshus från år 1943 längs vägen Lyhyt ikävä. 58 Bostadsbyggnad, Impilinna Personalens bostadsbyggnad från år 1943 som hör till byggnadsbeståndet i öns mellersta del. 65 Verkstad, ÖkMO Byggnaden är en före detta verkstad från år 1947 bredvid den lilla bryggan. 66 Svetsverkstad ”Uuttamo” Svetsverkstaden är en nästan kvadratisk byggnad med en gjuten stenfot som ligger på ett berg. Byggnaden är enligt uppgifter från år 1947. 69 Radhus Radhuset är en byggnad i engelsk stil i vitt tegel med tre våningar från år 1958 intill soldathemmet. 100 Patronlager Gammalt patronlager i sten från år 1915 i den södra ändan av Pitkä ikävä. 8.4 Fornlämningar som markerats på plankartan De fornminnen som markerats på delgeneralplanekartan grundar sig på en arkeologisk inventering som gjorts under år 2013 (Inventering av kulturarvsobjekt, Tapani FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 36 Tuovinen, Forststyrelsen, 2013). För skydd föreslås en sten- och gravruin som finns på ön samt skanser från första världskriget och konstruktioner i anslutning till dem. På plankartan används följande numrering i samband med markeringarna av fornlämningarna. Numreringen grundar sig på Tuovinens inventering: 01, 58449 Stenruiner, lämning, historisk konstruktion 02, 161074 gravruinplats, historisk konstruktion 10, 161126 förbindelsekorridor, historisk konstruktion 27, 161236 6 tums kanonbatteri kanonstation 1, historisk konstruktion 29, 161241 6 tums kanonbatteri patronlager 1, historisk konstruktion 30, 161242 6 tums kanonbatteri kanonstation 2, historisk konstruktion 31, 161245 6 tums kanonbatteri skyddsrum 1, historisk konstruktion 32, 161247 6 tums kanonbatteri kanonstation 3, historisk konstruktion 33, 161248 6 tums kanonbatteri patronlager 2, historisk konstruktion 34, 161251 6 tums kanonbatteri kanonstation 4, historisk konstruktion 35, 161255 6 tums kanonbatteri patronlager 3, historisk konstruktion 36, 161258 6 tums kanonbatteri kanonstation 5, historisk konstruktion 37, 161260 6 tums kanonbatteri skyddsrum 2, historisk konstruktion 38, 161261 6 tums kanonbatteri skyddsrum 3, historisk konstruktion 53, 161329 lämning av byggnad, historisk konstruktion 57, 161333 120 mm kanonbatteri kanonstation 1, historisk konstruktion 58, 161334 120 mm kanonbatteri kanonstation 2, historisk konstruktion 59, 161336 120 mm kanonbatteri kanonstation 3, historisk konstruktion 60, 161337 120 mm kanonbatteri kanonstation 4, historisk konstruktion 64, 161438 väg Pitkä ikävä, historisk konstruktion 65, 161451 väg Lyhyt ikävä, historisk konstruktion 8.5 Kulturarvsobjekt som markerats på plankartan De kulturarvsobjekt som markerats på delgeneralplanekartan grundar sig på en arkeologisk inventering som gjordes under år 2013 (Inventering av kulturarvsobjekt, Tapani Tuovinen, Forststyrelsen, 2013). Som kulturarvsobjekt framförs de mest värdefulla objekten i Tuovinens inventering som inte omfattas av lagen om fornminnen, men som är särskilt viktiga med tanke på områdets kulturarv som helhet. På plankartan används följande numrering i samband med kulturarvsobjekten. Numreringen grundar sig på Tuovinens inventering. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 37 04, 161102 begravningsplats, historisk konstruktion 18, 161153 12 tums kanonbatteri 1, historisk konstruktion 19, 161156 12 tums kanonbatteri 2, historisk konstruktion 21, 161164 lämning av byggnad, historisk konstruktion 28, 161239 6 tums kanonbatteri lämning av byggnad, historisk konstruktion 61, 161338 kanonväg, historisk konstruktion 8.6 Planens konsekvenser Konsekvensbedömning inom planläggning grundar sig på markanvändnings- och bygglagen och förordningen MBL 9 § och MBF 1 §. För att planens konsekvenser ska kunna bedömas bör planen grunda sig på tillräckliga undersökningar och utredningar. Då planen upprättas bör planens och de undersökta alternativens miljökonsekvenser utredas i tillräckligt stor utsträckning, inklusive konsekvenser för samhällsekonomin samt sociala, kulturella och övriga konsekvenser. Utredningarna bör göras för hela det område där planen kan anses medföra betydande konsekvenser. Utredningarna bör ge tillräcklig information för att det ska vara möjligt att bedöma de direkta och indirekta konsekvenserna av att planen genomförs: 1) för människors levnadsförhållanden och livsmiljö, 2) för jordmån och berggrund, vatten, luft och klimat, 3) för växt- och djurarter, naturens mångfald och naturtillgångar, 4) för region- och samhällsstrukturen, samhälls- och energiekonomin samt trafiken, 5) för stadsbilden, landskapet, kulturarvet och den bebyggda miljön. Konsekvensbedömningen utförs som ett sakkunnigarbete och baserar sig på terrängbesök, undersökningar och utredningar, respons från intressenter och myndighetsstyrning. Konsekvenserna bedöms i olika skeden under hela planprocessens gång. 8.6.1 För landskapet och jordmånen Byggandet av bryggor, strandleder samt bastu- och servicebyggnader i anknytning till dem förändrar landskapet i Södra hamnen där det i nuläget endast finns några små byggnader och en kort brygga. Det kompletterande byggandet sker i anknytning till befintliga byggnader, vilket innebär att byggande inte har några större konsekvenser för landskapet på ön eller dess synlighet i omgivningen. Småskaligt kompletterande byggande har ingen större inverkan på öns jordmån. 8.6.2 För naturvärden; Natura-området I samband med planarbetet gjordes en Natura-bedömning enligt § 65 i naturskyddslagen om konsekvenserna av ändringen av stranddelgeneralplanen för Dragsfjärds östra skärgård för Natura-området på Örö (FI0200193, områdestyp SCI). Natura-bedömningen utarbetades samtidigt med planförslaget i början av 2015. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 38 Om turismens konsekvenser för Natura-områdena har det upprättats en Naturabedömning enligt § 65 i naturskyddslagen (1096/1996). Största delen av Örös markareal samt det omgivande vattenområdet är ett Natura 2000-område (objekt FI0200193 Örö) och de har skyddats med stöd av fågeldirektivet (SCI-område). Enligt Natura-bedömningen kan okontrollerade och ostyrda stora besökarmängder försvaga sandnaturtyper som är känsliga för slitage och på så sätt vara skadliga för växt- och djurarterna. Även störande verksamhet och risken för terrängbrand kan öka. Utöver oavsiktlig störande verksamhet är också avsiktlig störande verksamhet möjlig, t.ex. genom att människor plockar sällsynta växter och fångar fjärilar. Andra eventuella olägenheter som orsakas av turismen är nedskräpning, eutrofiering i strandvattnen samt ökad båttrafik. Skadliga konsekvenser kan förebyggas och stävjas genom att genomföra turismen på ett kontrollerat sätt i etapper. Landstigning på ön bör koncentreras till en hamn utanför Natura-området (Södra hamnen) och besökare som rör sig på land bör styras till befintliga vägar och stigar med beaktande av skyddade naturtyper. Besökare bör styras med tillräckliga anvisningar, markeringar och skyltar. Turismens konsekvenser för naturtyperna och arterna bör konstant följas upp och vid behov bör begränsningar tas i bruk. Verkställandet av turismen på Örö enligt en ansvarstagande utvecklingsstrategi medför enligt utredningar ingen sådan sannolik betydande skada som avses i § 65 i naturskyddslagen (1096/1996) för de naturvärden på Örö utifrån vilka området har tagits med i Natura 2000-nätverket. 8.6.3 för trafiken: vattentrafik, trafikförbindelser, kollektivtrafik, parkering Konsekvenser för trafiken har undersökts i den rapport om trafiken som finns som bilaga 5 i planbeskrivningen. 8.6.4 för kulturmiljön och den byggda miljön: byggd kulturmiljö av riksintresse, fornminnen och kulturarvsobjekt Med delgeneralplanen skyddas områdets byggnadsarv och den byggda kulturmiljön av riksintresse. Dessutom styrs kompletterande byggande i närheten av det värdefulla byggnadsarvet. För området har det utarbetats utredningar av kulturmiljön och resultaten från dessa har beaktats i planens skyddsbeteckningar. För en del av byggnaderna kan ändringen av användningsändamålet medföra förändringar i synnerhet på insidan av byggnaderna, men å andra sidan innebär nya användningsändamål att byggnaderna används och underhålls även i fortsättningen. Eftersom området som helhet hör till den byggda kulturmiljön av riksintresse Örö fort (RKY 2009) förutsätter planen att planering och byggnadsåtgärder som berör området i sin helhet är småskaliga och att de tryggar och främjar att byggnaderna bevaras. Enligt planbestämmelserna bör museimyndigheterna kontaktas beträffande planerna, och åtgärdernas konsekvenser för öns kulturarv är sist och slutligen beroende av styrning från kommunens byggnadsövervakning och museimyndigheten. I delgeneralplanen föreslås de mest värdefulla objekten i den arkeologiska inventeringen för skydd, endera som fornminnen som omfattas av lagen om fornminnen eller som kulturarvsobjekt. Då byggnadsåtgärder planeras är det med hjälp av planen och dess utredningar möjligt att beakta bevarandet av kulturarv och fornminnen. Att ön öppnas för allmänheten ökar riskerna för bevarandet av fornminnena, vilket kan undvikas genom att noggrant styra förbindelserna och genom att vid behov förhindra vistelse i den omedelbara närheten av fornminnena. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 39 8.6.5 för människors levnadsförhållande och livsmiljö: rekreation, buller, sociala konsekvenser Delgeneralplanen gör det möjligt att öppna den tidigare stängda ön, som varit i försvarsmaktens bruk, och de omgivande vattenområdena för allmänheten och för allmänt rekreationsbruk. Detta gör att rekreationsanvändningen både på ön och de omgivande vattenområdena ökar. Ökad båttrafik ökar buller från motorerna på de närliggande havsområden kring ön. Turisterna och den service som erbjuds för dem orsakar också en del buller, speciellt under säsongstid. Karaktären av servicen påverkar avsevärt mängden av det buller som uppstår. Bullermängden kan påverkas till exempel genom att begränsa restaurangens öppettider eller genom att placera funktioner som orsakar buller inomhus. 8.6.6 för näringar: investeringskostnader, konsekvenser för turismen Genom delgeneralplanen stöds de näringar som utövas av företagare i Kimitoöns kommun genom att utveckla och öka områdets turistpotential. Möjligheterna för att hålla turistintäkterna så att de gynnar den lokala ekonomin är beroende av andelen lokala företag av öns serviceutbud och av hur många lokala invånare som sysselsätts av turistverksamheten. Forststyrelsen kan sysselsätta lokala invånare även direkt inom reparations- och underhållsarbeten på ön. För att genomföra delgeneralplanen och öppna Örö för turister förutsätts investeringar. Dessa kan indelas i fyra grupper: • • • • byggnader kommunalteknik förutsättningar för turism (gästhamnar, leder och guidning) farliga mål och naturvård Största delen av byggnaderna på ön anvisas för skydd genom delgeneralplanen. Byggnaderna är till största delen i gott skick, men bevarandet av dem samt ändringen av användningsändamålet förutsätter grundrenoveringsinvesteringar i inledningsskedet. Öns kommunalteknik är delvis föråldrad; vattenverket bör moderniseras och oljeuppvärmningen ska ersättas med jordvärme. Investeringar som görs för att förbättra byggnader och kommunalteknik är inte affärsekonomiskt lönsamma, men skydd av byggnaderna stöder turistverksamheten. Följande bedömningar har gjort för de kostnader som medförs för Forststyrelsen i samband med planen för utvecklingen av turismen på ön: Byggnader: 3 830 000– 8 800 000 € Kommunalteknik: 700 000 € Förutsättningar för turismen: 650 000 € 8.6.7 planens förhållande till övriga planer och planläggning: riksomfattande mål för områdesanvändningen, landskapsplanen Planens förhållande till de riksomfattande målen för områdesanvändningen Genom områdesanvändningen stöder man en balanserad utveckling av regionstrukturen samt stärker näringslivets konkurrenskraft och den internationella ställningen genom att utnyttja befintliga strukturer så väl som möjligt samt genom att främja en bättre kvalitet i livsmiljön och hållbart utnyttjande av naturtillgångar. Utvecklingen av regionstrukturen och områdesanvändningen grundar sig främst på FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Genom delgeneralplanen möjliggörs utveckling av turistnäringar genom att utnyttja naturtillgångar på ett hållbart sätt. Utnyttjande och utveckling av området grundar sig på det befintliga byggnadsbeståndet, öns natur samt på de styrkor som dessa bildar i kulturmiljön. Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 40 områdenas egna styrkor och lägesfaktorer. I planeringen av områdesanvändningen bör man beakta försvarets och gränsbevakningens behov och trygga tillräckliga regionala förutsättningar för garnisoner, skjut- och övningsområden, depåverksamhet samt övriga verksamhetsmöjligheter inom försvaret och gränsbevakningen. Samtidigt bör man beakta de krav som ställs av den övriga samhällsstrukturen, livsmiljöns kvalitet och miljövärdena. I delgeneralplanen beaktas konstruktioner som tillhör försvarsmakten även i fortsättningen. Försvarsmaktens behov har beaktats med hjälp av begäran om utlåtanden. I planeringen av områdesanvändningen bör bosättningen på landsbygden samt turist- och övriga fritidsfunktioner styras så att de stöder tätorter och bynät samt infrastruktur på landsbygden. Genom delgeneralplanen stöds turismen i Kimitoöns kommun och dess närliggande områden. Den befintliga infrastrukturen på ön utnyttjas. I planeringen av områdesanvändningen bör man främja utnyttjandet av det befintliga byggnadsbeståndet samt skapa förutsättningar för en bra tätortsbild. Genom delgeneralplanen skyddar man öns byggnadsbestånd och placeringen av olika funktioner möjliggörs och styrs till befintliga byggnader. Genom områdesanvändningen försöker man bevara naturen i den nationella kulturmiljön och byggnadsarvet samt deras regionalt varierande karaktär. Genom delgeneralplanen skyddar man områdets byggnadsarv och den byggda kulturmiljön av riksintresse och styr kompletterande byggande på området. Genom områdesanvändningen strävar man efter att bevara mångfalden på områden som är värdefulla och känsliga med tanke på den levande och livlösa naturen. Man strävar också efter att bevara ekologiska förbindelser mellan skyddsområden och vid behov mellan dessa och andra värdefulla naturområden. Genom delgeneralplanen möjliggör man att området bildar en del av Skärgårdshavets nationalpark. Största delen av ön föreslås som skyddsområde och områden dit man anvisar byggande förändrar i avsevärd grad inte ekologiska förbindelser mellan värdefulla naturområden. Genom områdesanvändningen främjar man rekreation i naturen samt natur- och kulturturism genom att förbättra förutsättningarna för flera olika slags användning. Ekologisk hållbart nyttjande av nätverket av skyddsområden och värdefulla landskapsområden främjas i rekreationsanvändningen, som stödområden inom turismen samt inom utvecklingen av turismen på närliggande områden utan att äventyra skyddsmålen. I områdesanvändningen strävar man efter att bevara tysta områden som är anvisade för detta ändamål. Genom delgeneralplanen främjas rekreationsanvändningen av naturen och natur- och kulturturism utan att äventyra områdets skyddsmål. I områdesplaneringen måste man försäkra sig om att värden i kulturmiljön och naturarv av riksintresse bevaras. Nationella inventeringar som upprättats av myndigheter beaktas som utgångspunkter i planeringen av områdesanvändningen. Genom delgeneralplanen beaktas kulturmiljövärden som berör området (RKY 2009) och naturvärden (bl.a. Naturaområde) i planeringslösningarna både genom områdesreserveringar och skyddsbeteckningar. I planeringen av områdesanvändningen bör man beakta enhetliga naturområden som är viktiga På delgeneralplaneområdet placeras ny typ av markanvändning och nya FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 41 med tanke på ekologi eller rekreationsanvändning. Områdesanvändningen bör styras så att dessa områden inte splittras i onödan. byggnadsområden i anknytning till befintliga byggnader utan att enhetliga naturområden splittras. I planeringen av områdesanvändning bör turistområdena göras enhetligare. Dessutom bör tillräckligt stora områden anvisas för utveckling av turismen. I delgeneralplanen anvisas områden som ska utvecklas som turistområden. I planeringen av områdesanvändningen bör semesterbebyggelse vid stranden planeras så att man bevarar strandområden med värdefulla naturvärden samt tryggar trivseln för semesterbosättningen. I delgeneralplanen placeras nya byggnadsområden i anknytning till befintliga byggnader utan att splittra enhetliga naturområden eller förstöra värdefulla strandområden. I områdesanvändningen bör man främja förutsättningarna för fungerande rese- och transportkedjor för kollektivtrafiken samt utveckling av samarbete mellan olika trafikformer. Genom delgeneralplanen möjliggörs förbindelsefartygstrafik till hamnen på planområdet. Genom områdesanvändningen bevarar man kustområdet, fjällområdena i Lappland och Vuoksens vattenområde som betydande enhetliga områden med tanke på natur- och kulturvärden. Samtidigt försäkrar man sig om att förutsättningarna för att bo och utöva näringar bevaras. Områdets särdrag identifieras och områdesanvändningen samordnas så balanserat som möjligt för att trygga exceptionella naturförhållanden, naturens tålighet och kulturvärden. Samtidigt erbjuder man stöd för att särpräglade by- och kulturmiljöer som anpassat sig till naturförhållandena ska bevaras som enhetliga områden. Genom delgeneralplanen identifieras kulturoch naturvärden på Örö. Dessutom samordnas boende och näringsverksamhet utan att förstöra dessa värden. Vid Skärgårdshavet fäster man uppmärksamhet vid indelningen av området i en kust-, mellanoch yttre skärgård samt vid att bevara bosättningens särdrag. Samtidigt beaktar man näringslivets och den fasta bosättningens behov. Vid Skärgårdshavet säkerställer man att områden som är viktiga med tanke på kulturlandskapet bevaras samt att det finns tillräckligt stora obebyggda områden. I delgeneralplanen beaktas små holmar som ska bevaras obebyggda. Dessutom beaktas bevarandet av områdenas kulturlandskapsvärden. Planens förhållande till Egentliga Finlands landskapsplan Användningsändamålet för den delgeneraplan som upprättas avviker från den gällande landskapsplanen. Forststyrelsen har inlämnat en begäran om ändring av planen till landskapsförbundet. Egentliga Finlands förbund kommer enligt sitt utlåtande om planutkastet att granska planbeteckningarna för Örö i samband med det pågående arbetet med etapplandskapsplanen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 42 8.7 Planbeteckningar och -bestämmelser Planbeteckningarna och -bestämmelserna anges i planbeskrivningens bilaga 4. 9 Genomförande av ändringen av stranddelgeneralplanen 9.1 Genomförande, schemaläggning Genomförandet av planen kan inledas efter att planen blivit lagkraftig genom kungörelse. Delgeneralplanen upprättas som en plan med rättsverkan så att det utifrån generalplanen är möjligt att bevilja bygglov för strandområden på de områden som anvisats separat, dvs. områdena AP, AP/s, LS, RM och RM/s på det sätt som beskrivs i § 72 i markanvändnings- och bygglagen. Följande uppskattningar har gjorts beträffande tidsschemat för hur delgeneralplanen kommer att genomföras: - Innan turistverksamheten inleds ska befintliga fastigheter underhållas. Dessutom sköter man om besökarnas säkerhet bl.a. vad beträffar försvarsmaktens konstruktioner (kanoner, löpgravar, skyttegropar), servicetrafik och avfallshantering ordnas. - Under våren/sommaren 2015 byggs en gästhamn på det LS-område som anvisas i planen - För människor som tar iland i gästhamnen byggs strandservice för båtfolk på LS-området, dvs. service- och sociala utrymmen - Hyrbastun byggs i slutet av sommaren/på hösten 2015 genom ett separat undantagstillståndsförfarande - Människors rörelser i naturen styrs med hjälp av skyltar till planerade leder under år 2015 - Tillsammans med företagarna upprättas samarbetsavtal om produktionen av turistfunktioner under år 2015. - Det byggnadsarv som ska skyddas underhålls och vid behov ändras byggnadernas användningsändamål i enlighet med målen. Reparationer av byggnaderna och möjligheterna att hitta nya användningsändamål för dem beror på investeringsfinansieringens tidpunkt samt på besökarnas och företagarnas intresse för ön. - Besökargrupperna består i början främst av båtfarare som kommer till ön med egen båt samt av förbipasserande, paddlare och dagsutflyktsgrupper som kommer till ön genom företagarna. Öns serviceutbud och användningen av service är ännu småskalig. - Visionen, konsekvenserna för sysselsättningen och tillräckliga hyresintäkter förverkligas först när alla etapper har genomförts med framgång. I etapp II, under åren 2016 och 2017, ökar turistverksamheten på Örö under förutsättning att det ordnas regelbunden fartygstrafik till ön. Ökade besökarmängder skapar förutsättningar för ett bredare serviceutbud på ön. Café- och programtjänsterna tillsammans med inkvarteringsmöjligheterna förlänger besöket och ökar omsättningen på ön. Företagarna ansvarar för ett ökat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 43 serviceutbud på egen risk och det statliga stöd som behövs för fartygstrafiken kommer från trafikministeriet. - Turistverksamheten på ön bedöms bli etablerad i etapp III, fram till år 2020, då det även finns ett center som erbjuder inkvartering i kasernerna och restaurang- och konferenstjänster på ön. 9.2 Uppföljning av planens genomförande Konsekvenserna av planens genomförande för öns Natura-värden och kulturmiljö bör följas upp regelbundet i fortsättningen och vid behov bör till exempel begränsningar som berör turismen tas i bruk. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Maritta Heinilä planeringschef arkitekt SAFA, YKS-506 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki KEMIÖNSAAREN KUNTA Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Örö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.8.2014 tark. 30.9.2014 P24691-P001 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L. Tulonen, M. Heinilä 25.8.2014 Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus ................................................................... 1 2 Suunnittelualue ............................................................................................................... 1 3 Suunnittelun tavoitteet ..................................................................................................... 2 4 Suunnittelun lähtökohdat .................................................................................................. 3 5 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet .................................................................... 3 4.2 Varsinais-Suomen maakuntakaava ............................................................................ 4 4.3 Yleis- ja asemakaavat .............................................................................................. 5 4.4 Kulttuuriympäristö ................................................................................................... 6 4.5 Luonto ................................................................................................................... 6 4.6 Muinaisjäännökset ................................................................................................... 7 Vaikutusten arviointi ja laadittavat selvitykset ..................................................................... 8 5.1 Arvioitavat vaikutukset ............................................................................................. 8 5.2 Laaditut tai kaavatyön yhteydessä laadittavat selvitykset ............................................. 9 6 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen ........................................................................ 9 7 Tavoiteaikataulu ............................................................................................................ 10 7.1 Kaavoituksen vireilletulo ......................................................................................... 10 7.2 Luonnosvaihe ........................................................................................................ 11 7.3 Ehdotusvaihe ........................................................................................................ 11 7.4 Hyväksymisvaihe ................................................................................................... 11 8 Tiedottaminen ............................................................................................................... 11 9 Yhteystiedot .................................................................................................................. 12 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1 (12) L. Tulonen, M. Heinilä Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Örö 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Osallistumisja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoituksena on selvittää rantaosaosayleiskaavan muutoksen laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä kaavan vaikutusten arviointi (MRL 63 §). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat, tarkoitus ja tavoitteet, suunnittelun eteneminen, alustava aikataulu ja osallistumismahdollisuudet. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Tarvittaessa asiakirjaa täydennetään kaavoitusmenettelyn aikana kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen saakka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kaavatyön aloitusvaiheessa. Osalliset voivat ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipide tulee esittää kirjallisesti viimeistään ennen osayleiskaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. 2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa, Hiittisten saariston lounaispuolella noin 7 kilometrin päässä Rosalan kylästä. Kaavamuutoksen alue käsittää kiinteistöt 322-871-1-1, 322-507-1-12, 322-507-3-1, 322-507-1-13, 322-507-4-5 ja 322-507-87. Alueeseen kuuluu Örön pääsaari, useita pieniä saaria tai saarten osia sekä laaja vesialue. Suunnittelualuetta tullaan, muutamien pikkusaarten osalta, mahdollisesti täydentämään kaavoitustyön aikana. Alueen pinta-ala on yhteensä noin 700 hehtaaria, josta maapinta-alaa on noin 200 hehtaaria. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Suunnittelualueen alustava rajaus osoitettu punaisella. 3 Suunnittelun tavoitteet Tehtävänä on laatia Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Örön saarelle ja sen lähialueelle. Saari on valtion omistama ja Metsähallituksen hallinnassa. Valtion alueet on vuokrattu Puolustusvoimille. Vuokrasopimus on päättymässä 1.1.2015, jolloin Örön saaresta tulee osa Saaristomeren kansallispuistoa. Puolustusvoimien harjoituskäyttöön jää Örön läntinen merialue sekä muutama pieni alue saaresta. Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavassa (vahvistettu 24.4.1998) Örö ja muut suunnittelualueen saaret on osoitettu puolustushallinnon alueena EP-merkinnällä. Puolustusvoimien toiminnan väistyessä on tullut tarve muuttaa osayleiskaavaa siten, että Örön saarta voidaan tulevaisuudessa käyttää nykyistä monialaisempaan toimintaan. Alustavana lähtökohtana on, että Örön lunastusalueeseen kuuluvat pikkusaaret pysyvät jatkossakin rakentamattomina, eikä niille osoiteta erityisiä toimintoja. Aluetta hallinnoivan Metsähallituksen tavoitteena on mahdollistaa alueen kehittäminen jatkossa yritysvetoisesti siten, että Örön pääsaaresta muodostuu monipuolinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3 (12) L. Tulonen, M. Heinilä luontomatkailun ja siihen liittyvien matkailupalvelujen keskittymä. Kaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on, että Örön saarelle osoitetaan tulevia maankäytön tarpeita vastaavat aluerajaukset ja käyttötarkoituksen muutokset. Lisäksi osoitetaan lähtötietojen ja selvitysten perusteella luontoon, rakennuskantaan ja muinaismuistoihin arvotettavat suojelukohteet ja -alueet. Örön saarelle on alustavasti suunniteltu muun muassa seuraavia toimintoja: vierasvenesatama sisältäen noin 70 venepaikkaa yhteysaluksen laituripaikka melontakeskus kahvila / ravintola sauna ja käymälätilat sukeltajien tukikohta kokoustiloja eritasoisia majoituspalveluita Örön vanhaa rakennuskantaa hyödynnetään mahdollisimman paljon em. toimintojen tarpeisiin. Uudisrakentamiseen varataan jonkin verran alueita pääasiassa nykyisten teiden ja rakennuskeskittymien tuntumaan. Tällä hetkellä saarelle ei ole julkista liikenneyhteyttä, mutta tavoitteena on järjestää yhteysalusliikenne Kasnäsistä. Liikenteen ja pysäköinnin järjestelyjä tutkitaan samaan aikaan laadittavan Kasnäsin asemakaavamuutoksen yhteydessä. Satama-alueen rakentaminen palveluineen mm. vierasveneitä ja mahdollista yhteysalusta varten on tarkoitus toteuttaa ensisijaisesti rakentamiseen ryhdyttäessä. 4 Suunnittelun lähtökohdat 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään yleistavoitteita, jotka ovat velvoittavia periaatteellisia linjauksia sekä erityistavoitteita, ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa luoda alueidenkäytöllisiä toteuttamiselle edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia, jotka ovat keskeisiä myös laadittavana olevassa kaavamuutoksessa: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on ympäristöministeriön internet-sivuilla: www.ymparisto.fi/vat 4.2 Varsinais-Suomen maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntakaava on valmisteltu seutukunnittain viidessä osassa. Örö kuuluu Turunmaan seutukuntaan, jonka osalta maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 10.12.2010. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 20.3.2013, ja se vahvistuttuaan korvasi aiemmat seutukaavat. Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5 (12) L. Tulonen, M. Heinilä Örön saari on suurimmaksi osaksi Natura-aluetta (vihreä rasteri) lukuun ottamatta saaren kaakkoisosaa. Saari on myös kokonaisuudessaan valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö RKY (Örön linnake, kaavassa sr 1011). Saaren länsiosaan on merkitty arvokas harjualue (ge-29). Alueella on myös muinaisjäännöskohde (sm 1174, kiinteä muinaisjäännös) ja mahdollinen vedenalainen muinaisjäännös (sh 1031, mahdollinen hylky, Tallriksvarpen). Puolustusvoimien käytössä ollut Örön pääsaari ja ympäröivä vesialue on merkitty erityistoimintojen alueeksi (E, vaaleanpunainen rasteri). Vaihekaava Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 10.6.2013 käynnistää Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan. Kaava tullaan laatimaan vaihemaakuntakaavana, jossa käsitellään: •keskusten ja taajamien maankäyttöä, erityisesti Turun kaupunkiseudulla rakennemallityöhön tukeutuen, •vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen tarkistetun maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti sekä •liikenneverkon kehittämistarpeet maakunnan liikennejärjestelmätyön perusteella. 4.3 Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa vuonna 1997 hyväksytty Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava, jossa suunnittelualue on merkitty kokonaisuudessaan Puolustusvoimien alueeksi (EP). Alueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Ote Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 4.4 Kulttuuriympäristö Suunnittelualueelle on laadittu rakennusperintökohteiden inventointi (Hilja Palviainen, Metsähallitus,2013) sekä kulttuuriperintökohteiden inventointi (Tapani Tuovinen, Metsähallitus,2013). Örön saari sisältyy kokonaisuudessaan Örön linnakkeen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Linnake on osa 1910-luvulla rakennettua Pietari Suuren merilinnoitusta. Linnakkeen patterit, tieverkosto, rakennuskanta, rakenteet ja luonto ovat säilyneet historiallisena kokonaisuutena. Alkuperäiseen rakennuskantaan kuuluu parisenkymmentä hirsirunkoista ja lautaverhottua miehistö- ja talousrakennusta, jotka jäsentyvät alkuperäisen mukulakivipinnoitetun tieverkoston varteen. Örön linnakkeen RKY-alue esitetty sinisellä. 4.5 Luonto Suunnittelualueelle on laadittu luonnonhoitosuunnitelma (Leif Lindgren, Metsähallitus, 2013) sekä Natura-arvioinnit satamaa ja saaren matkailukäyttöä varten. Pitkään suljettuna olleen saaren luonto on säilynyt poikkeuksellisen luonnontilaisena ja monipuolisena. Örö on luontotyypiltään harjusaari, ja se kuuluu kaakkoisosaansa lukuun ottamatta suojeltuun Natura-alueeseen. Alue on tärkeä suojeltavien luontotyyppien (hiekkarannat, dyynit ja rantaniityt) sekä erityisesti perhosten kannalta. Saarelta on viimeisten kymmenen vuoden aikana havaittu 1656 perhoslajia, joista on silmälläpidettäviä 250 ja uhanalaisia 127. Örö on myös äärimmäisen uhanalaisen merivehnän (Elymus farctus) ainoa esiintymispaikka. Muita saarella tavattavia uhanalaisia kasveja ovat mm. rantakaura, lämminkylmänkukka, etelänkylmänkukka ja ketoneilikka. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7 (12) L. Tulonen, M. Heinilä 4.6 Muinaisjäännökset Varsinais-Suomen maakuntamuseo on laatinut vuosina 2011 ja 2012 arkeologisen inventoinnin (Kemiönsaaren Dragsfjärdin arkeologinen inventointi, Esa Laukkanen). Suunnittelualueella sijaitsee kaksi Museoviraston ylläpitämää muinaisjäännösrekisteriin merkittyä kohdetta: Örö (kiinteä muinaisjäännös, kivirakenteet) ja Örön linnoitus (kiinteä muinaisjäännös, puolustusvarustukset). Lisäksi alueella sijaitsee kolme mahdollista muinaisjäännöstä: Rosala Örö 1 ja 2 (mahdollinen muinaisjäännös, hautapaikat) ja Tallriksvarpen (mahdollinen muinaisjäännös, alusten hylyt). kiinteiden muinaisjäännösten sijainti esitetty sinisellä, ja mahdollisten muinaisjäännösten sijainti magentalla. Vuoden 2013 aikana on laadittu tarkentava inventointi (Kulttuuriperintökohteiden inventointi, Tapani Tuovinen, Metsähallitus, 2013), jonka tulokset huomioidaan osayleiskaavassa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 5 Vaikutusten arviointi ja laadittavat selvitykset Vaikutusten arviointi kaavoituksessa = Arvioidaan ennakkoon kaavan ja sitä koskevien vaihtoehtojen toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arviointi tuottaa tietoa kaavan toteuttamisen merkittävistä vaikutuksista. Vaikutuksia koskevaa tietoa tuotetaan ja hyödynnetään läpi koko kaavaprosessin. vaikutusten arviointi on suunnittelun työkalu, joka palvelee suunnitteluongelman ratkaisemista, erityisesti eri vaiheissa tehtäviä valintoja. vaikutusten arviointi tukee myös osallistumista, kaavaa koskevaa päätöksentekoa sekä kaavan toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö asettaa puitteet vaikutusten arvioinnille. Arviointi toteutetaan tilannekohtaisesti. Lähde: Ympäristöhallinnon ohjeita 10 | 2006 5.1 Arvioitavat vaikutukset Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen vaikutukset, jotka arvioivat kaavanlaatija ja muut asiantuntijat kaavan valmistelun yhteydessä. Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavamuutoksen vaikutukset keskittyvät seuraaviin asiakokonaisuuksiin: maisemaan ja maaperään luontoarvoihin: vaikutukset Natura-alueeseen Kaavatyön yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutukset Naturaalueisiin ja vaikutusarvioinnin johtopäätöksenä ratkaistaan, ylittyykö kynnys tehdä varsinainen luonnonsuojelulain 65 § mukainen Naturaarviointi Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutoksen vaikutuksista Örön saaren Natura-alueeseen (FI0200193, aluetyyppi SCI). liikenteeseen: vesiliikenne, liikenneyhteydet, joukkoliikenne, pysäköinti kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön: suojeltava rakennusperintö, valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön: virkistys, melu, sosiaaliset vaikutukset muihin suunnitelmiin ja kaavoitukseen: alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, kunnan kehityskuva valtakunnalliset Kullakin vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan saaren rakennuskohteiden läheisyyteen. Osa vaikutuksista, kuten liikennevaikutukset, ulottuvat laajemmalle alueelle. Vaikutusten arviointi ulotetaan kunkin arvioitavan vaikutuksen kannalta riittävän laajalle alueelle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 9 (12) L. Tulonen, M. Heinilä 5.2 Laaditut tai kaavatyön yhteydessä laadittavat selvitykset Arvioinnin pohjana käytetään viranomaisten ja eri suunnitteluosapuolien kannanottoja, yleiskaavan perusselvityksiä, suunnittelijoiden maastohavaintoja ja asiantuntijaarvioita. Yleiskaavan perusselvitykset sisältävät seuraavat osiot, jotka kootaan olemassa olevasta aineistosta: luonnonympäristö, maaperä, topografia, vesistöt pinta- ja pohjavesiolosuhteet nykyinen maankäyttö ja rakennuskanta maanomistus, kaavatilanne yhdyskuntatekniset verkostot liikenne väestö, työpaikat ja palvelut erityis- ja suojelukohteet voimassa olevan yleiskaavan mitoitusperusteet ja mahdolliset tilaa koskevat mitoitustarkastelut Selvitysaineisto kootaan liitteineen osaksi kaavaselostusta. Suunnittelualueelle on laadittu seuraavat erillisselvitykset: luonnonhoitosuunnitelma (Leif Lindgren, Metsähallitus, 2013) Natura-arvioinnit satamaa ja saaren matkailukäyttöä varten. Kemiönsaaren Dragsfjärdin arkeologinen inventointi ( Esa Laukkanen, VarsinaisSuomen maakuntamuseo 2012). rakennusperintökohteiden inventointi (Hilja Palviainen, Metsähallitus, 2013) kulttuuriperintökohteiden inventointi (Tapani Tuovinen, Metsähallitus,2013). Mahdollisten lisäselvitysten tarpeesta keskustellaan hanketta koskevan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun yhteydessä. 6 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista yleiskaavan laadintaprosessia. Kaavatyön etenemisestä tiedotetaan lehtikuulutuksilla, Kemiönsaaren kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kunnan www-sivuilla. MRL 62 §:n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläoloaikana (30 vuorokautta) kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. Dragsfjärdin itäisen saariston osayleiskaavamuutoksessa osallisia ovat: alueen maanomistajat, lähialueiden asukkaat ja maanomistajat lähialueen yrittäjät paikallisyhdistykset: Kemiönsaaren luonto ry Kemiönsaaren kunta: Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen maakuntamuseo Varsinais-Suomen pelastuslaitos Museovirasto Liikennevirasto Metsähallitus Puolustusvoimat Turun lintutieteellinen yhdistys muut mahdolliset osalliset Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. 7 Tavoiteaikataulu 2014 Kuukausi 2015 06 07 08 09 10 11 12 01 02 03 04 05 06 07 08 OAS luonnosvaihe ehdotusvaihe hyväksymisvaihe kunnan päätöksentako nähtävilläolo ja lausunnot viranomaisneuvottelut Alustava aikataulu. Esitetty aikataulu on tavoitteellinen ja tarkentuu suunnittelun edetessä. 7.1 Kaavoituksen vireilletulo Rantaosayleiskaavamuutoksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta ilmoitetaan paikallislehdessä, Kemiönsaaren kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 09 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 11 (12) L. Tulonen, M. Heinilä vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana. Osayleiskaavasta järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jossa käsitellään hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, tavoitteita ja erillisselvitysten tarvetta. 7.2 Luonnosvaihe Lähtöaineistojen, laadittujen selvitysten ja suunnittelutavoitteiden pohjalta laaditaan kaavaluonnos. Osayleiskaavan luonnosaineisto asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan julkisesti ja nähtävilläolon yhteydessä järjestetään tarvittaessa kaavan laatijan tapaamistilaisuus. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta nähtävilläoloaikana. Mielipide on lähetettävä Kemiönsaaren kunnalle kirjallisena ennen nähtävilläolon päättymistä. Kaavaluonnos on tavoiteaikataulun mukaan nähtävillä loka-marraskuussa 2014. Luonnoksesta pyydetään alustavat lausunnot asianosaisilta viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään ja siihen laaditaan kaavanlaatijan vastineet. 7.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus laaditaan luonnoksesta saadun palautteen ja tarkentuneiden tietojen perusteella. Osayleiskaavaehdotus on alustavan aikataulun mukaan nähtävillä helmimaaliskuussa 2015. Osayleiskaavan nähtävilläolosta ilmoitetaan julkisesti. Osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisena Kemiönsaaren kunnalle ennen nähtävilläolon päättymistä. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Tarvittaessa osayleiskaavasta järjestetään ehdotusvaiheessa viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. 7.4 Hyväksymisvaihe Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyy rantaosayleiskaavan muutoksen. Tavoitteena on, että kaavamuutos hyväksytään keväällä 2015. Kaavan hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä. Nähtäville asettamisesta alkaa 30 päivän valitusaika, jolloin kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoin kaava saa lainvoiman valitusajan jälkeen, sinä päivänä kun sen hyväksymisestä on virallisesti kuulutettu. 8 Tiedottaminen Kemiönsaaren kunta kuuluttaa ilmoituksistaan paikallislehdessä ja kunnan internetsivuilla. Nähtäville asetettavat aineistot ovat esillä kunnan ilmoitustaululla sekä Internetissä kunnan kotisivuilla. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 9 Yhteystiedot Kemiönsaaren kunta Åke Lindeberg kaavoitusarkkitehti arkkitehti SAFA Vretantie 19 25700 KEMIÖ Puh. (02) 426 0880 fax. (02) 426 0185 Lars Nummelin tekninen johtaja Puh. (02) 426 0800 fax. 040 068 7305 e-mail. [email protected] FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Maritta Heinilä suunnittelupäällikkö arkkitehti SAFA YKS-506 Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMPERE puh. 0447046267 e-mail. [email protected] FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki KIMITOÖNS KOMMUN Ändring av stranddelgeneralplan för Dragsfjärds östra skärgård, Örö Program för deltagande och bedömning FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.8.2014 P24691-P001 granskad 30.9.2014 Program för deltagande och bedömning L. Tulonen, M. Heinilä 25.8.2014 Innehåll 1 Avsikten med ett program för deltagande och bedömning ..................................................... 1 2 Planområdet .................................................................................................................... 1 3 Planeringens mål ............................................................................................................. 2 4 Utgångspunkter för planeringen ......................................................................................... 3 5 4.1 De riksomfattande målen för områdesanvändningen .................................................... 3 4.2 Egentliga Finlands landskapsplan ............................................................................... 4 4.3 General- och detaljplaner ......................................................................................... 5 4.4 Kulturmiljö .............................................................................................................. 6 4.5 Natur ..................................................................................................................... 6 4.6 Fornlämninar .......................................................................................................... 7 Konsekvensbedömning och utredningar som ska utarbetas ................................................... 8 5.1 Konsekvenser som ska bedömas ............................................................................... 8 5.2 Upprättade utredningar och utredningar som ska upprättas i samband med planarbetet ... 9 6 Intressenter och ordnande av växelverkan .......................................................................... 9 7 Målschema .................................................................................................................... 10 7.1 Anhängiggörande................................................................................................... 10 7.2 Utkastsskede ........................................................................................................ 11 7.3 Förslagsskede ....................................................................................................... 11 7.4 Godkännandeskede ................................................................................................ 11 8 Delgivning av information ............................................................................................... 12 9 Kontaktuppgifter ............................................................................................................ 12 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1 (12) L. Tulonen, M. Heinilä Ändring av stranddelgeneralplan för Dragsfjärds östra skärgård, Örö 1 Avsikten med ett program för deltagande och bedömning Avsikten med programmet för deltagande och bedömning är att utreda hur deltagande och bedömning ska ske i tillräcklig utsträckning med tanke på omfattningen av och innehållet i ändringen av stranddelgeneralplanen samt planens konsekvensbedömning (MBL 63 §). I programmet för deltagande och bedömning redogörs för planläggningens utgångspunkter, syfte och mål, hur planeringen framskrider, dess preliminära tidtabell och möjligheter att delta samt konsekvensbedömningar. Vid behov kompletteras dokumentet under planläggningens gång fram till att planförslaget framläggs. Programmet för deltagande och bedömning framläggs i planarbetets inledningsskede. Intressenter kan framföra sina åsikter om programmet för deltagande och bedömning. Åsikten bör framföras skriftligt senast innan förslaget till delgeneralplan framläggs offentligt. 2 Planområdet Planområdet ligger i Kimitoöns kommun, på den sydvästra sidan av Hitis skärgård på 7 kilometers avstånd från Rosala by. Området för planändringen omfattar fastigheterna 322-871-1-1, 322-507-1-12, 322-507-3-1, 322-507-1-13, 322-507-4-5 och 322-5078-7. Till området hör huvudön Örö, flera mindre öar eller delar av öar samt ett stort vattenområde. Planområdet kommer, med undantag av några små holmar, eventuellt att kompletteras under planläggningsarbetets gång. Området har en areal på sammanlagt cirka 700 hektar varav cirka 200 hektar består av landområde. Planområdets ungefärliga läge med rött. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Planområdets preliminära gräns med rött. 3 Planeringens mål Uppgiften är att upprätta en ändring av stranddelgeneralplanen för Örö och dess närområden i Dragsfjärds östra skärgård. Ön ägs av staten och förvaltas av Forststyrelsen. Statens områden har arrenderats åt Försvarsmakten. Arrendeavtalet går ut 1.1.2015, varefter Örö blir en del av Skärgårdshavets nationalpark. Havsområdet på den västra sidan av Örö samt några små områden på ön kommer att användas som övningsområde av Försvarsmakten. I stranddelgeneralplan för Dragsfjärds östra skärgård (fastställd 24.4.1998) anvisas Örö och övriga öar på planområdet som försvarsmaktens område med EP-beteckning. Då försvarsmaktens verksamhet läggs ner har det uppkommit ett behov av att ändra delgeneralplanen så att Örö i framtiden ska kunna användas för mångsidigare verksamhet än för närvarande. Den preliminära utgångspunkten är att de små holmar som hör till Örö inlösningsområde även i fortsättningen ska bevaras som obebyggda områden. Till dessa öar anvisas inga särskilda funktioner. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3 (12) L. Tulonen, M. Heinilä Forststyrelsen, som förvaltar över området, har som syfte att möjliggöra en företagsinriktad utveckling av området i fortsättningen så att huvudön Örö bildar en mångsidig koncentration med naturturism och därtill anknutna turisttjänster. Planändringens huvudsakliga mål är att gränser och ändringar i användningsändamål som motsvarar kommande markanvändningsbehov ska anvisas till Örö. Dessutom anvisas skyddsobjekt och –områden i anknytning till natur, byggnadsbestånd och fornlämningar. Dessa baserar sig på utgångsuppgifterna och utredningarna. Bland annat följande funktioner har preliminärt planerats till Örö: gästhamn med cirka 70 båtplatser bryggplats för förbindelsefartyg café / restaurang bastu och toaletter paddlingscenter dykarbas konferensutrymmen olika typer av inkvarteringstjänster Det gamla byggnadsbeståndet på Örö utnyttjas så mycket som möjligt för ovan nämnda funktioners behov. För nybyggande reserveras en del områden huvudsakligen i närheten av befintliga vägar och byggnadskoncentrationer. För tillfället finns det ingen offentlig trafikförbindelse till ön, men målet är att ordna förbindelsefartygstrafik från Rosala eller Kasnäs. Trafik- och parkeringsarrangemang undersöks i samband med att detaljplaneändringen för Kasnäs utarbetas. Byggandet av ett hamnområde inklusive service bl.a. för gästbåtar och ett eventuellt förbindelsefartyg planeras direkt då byggandet börjar. 4 Utgångspunkter för planeringen 4.1 De riksomfattande målen för områdesanvändningen De riksomfattande målen för områdesanvändningen (VAT) utgör en del av markanvändningsoch bygglagens (MBL) system för planering av områdesanvändningen. I de riksomfattande målen för områdesanvändningen fastställs allmänna mål som består av förpliktande principer samt specialmål och de har delats in i olika helheter utifrån innehållet. De reviderade riksomfattande målen för områdesanvändningen trädde i kraft 1.3.2009. Målen för områdesanvändningen har som syfte att: säkerställa att omständigheter av nationellt intresse beaktas i landskapens och kommunernas planläggning samt i de statliga myndigheternas verksamhet, bidra till att målen för markanvändnings- och bygglagen samt för planeringen av områdesanvändningen uppnås, av vilka de viktigaste är god livsmiljö och hållbar utveckling, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki fungera som redskap för förhandsstyrningen av planläggningen i markanvändningsfrågor av riksintresse och främja en konsekvent och enhetlig förhandsstyrning, främja genomförandet av internationella avtal i Finland och skapa förutsättningar för genomförandet av projekt på riksnivå när det gäller områdesanvändningen. De riksomfattande målen för områdesanvändningen bör beaktas och möjligheterna att uppnå dem främjas även i kommunernas planläggning. De riksomfattande målen för områdesanvändningen berör följande helheter, som även är viktiga i den planändring som ska upprättas: Fungerande regionstruktur enhetligare samhällsstruktur och kvalitet på livsmiljön kultur- och naturarv, rekreation i det fria och naturresurser fungerande förbindelsenät och energiförsörjning helheter av särskild betydelse som natur- och kulturmiljöer Mera information om de riksomfattande målen för områdesanvändningen finns på miljöministeriets webbplats: www.ymparisto.fi/vat 4.2 Egentliga Finlands landskapsplan Egentliga Finlands landskapsplan har upprättats i fem delar för varje ekonomisk region. Örö hör till den ekonomiska regionen Åboland för vars del landskapsfullmäktige har godkänt landskapsplanen 10.12.2010. Miljöministeriet fastställde landskapsplanen 20.3.2013 och vid fastställandet ersatte den de tidigare regionplanerna. Utdrag ur landskapsplanen för Egentliga Finland. Planområdets ungefärliga läge har markerats med blått. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5 (12) L. Tulonen, M. Heinilä Örö är till största delen ett Natura-område (grönt område) med undantag av öns sydöstra del. Hela ön är dessutom en bebyggd kulturmiljö av riksintresse RKY (Örö fort, sr 1011 i planen). I den västra delen av ön anvisas ett värdefullt åsområde (ge-29). På området finns även ett fornlämningsobjekt (sm 1174, fast fornlämning) och en eventuell undervattensfornlämning (sh 1031, eventuellt vrak, Tallriksvarpen). Huvudön Örö har använts av Försvarsmakten och det omgivande vattenområdet har anvisats som område för specialfunktioner (E, ljusrött område). Etapplan Vid sitt möte 10.6.2013 beslöt Egentliga Finlands landskapsfullmäktige att inleda etapplandskapsplaneringen av markanvändningen, servicen och trafiken i tätorterna i Egentliga Finland. Planen kommer att upprättas som en etapplandskapsplan där följande delområden behandlas: •markanvändningen i centrum och tätorter, i synnerhet i Åbo stadsregion med stöd av strukturmodellsarbetet, •dimensioneringen av stora detaljhandelsenheter och placeringen av dem i enlighet med den reviderade markanvändnings- och bygglagen samt •trafiknätets utvecklingsbehov utifrån trafiksystemsarbetet i landskapet. 4.3 General- och detaljplaner På planområdet gäller stranddelgeneralplanen för Dragsfjärds östra skärgård som godkändes år 1997, där hela planområdet anvisas som Försvarsmaktens område (EP). På området finns ingen gällande stranddetaljplan. Utdrag ur stranddelgeneralplanen för Dragsfjärds östra skärgård. Planområdets ungefärliga läge har markerats med blått. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 4.4 Kulturmiljö En inventering av byggnadsarvsobjekt (Hilja Palviainen, Forststyrelsen 2013) samt inventering av kulturarvsobjekt (Tapani Tuovinen, Forststyrelsen 2013) har gjorts för planområdet. Hela Örö hör till den bebyggda kulturmiljön av riksintresse Örö fort (RKY). Fortet är en del av Peter den Stores havsfästning som byggdes på 1910-talet. Fortets batterier, vägnät, byggnadsbestånd, konstruktioner och natur har bevarats som en historisk helhet. Till det ursprungliga byggnadsbeståndet hör ett tjugotal bemannings- och ekonomibyggnader med stockstomme och brädfodring. Byggnaderna ligger längs det ursprungliga kullerstenbelagda vägnätet. RKY-området Örö fort har markerats med blått. 4.5 Natur En naturvårdsplan har upprättats för planområdet (Leif Lindgren, Forststyrelsen, 2013). Även Natura-bedömningar har gjorts för hamnen och användningen av ön för turism. På ön som länge varit stängd för besökare har naturen bevarats i ett exceptionellt och mångsidigt naturtillstånd. Till naturtypen är Örö en åsö och den ingår i ett skyddat Natura-område med undantag av dess sydöstra del. Området är viktigt med tanke på skyddade naturtyper (sandstränder, dyner och strandängar) samt i synnerhet med tanke på fjärilar. På ön har man under de senaste tio åren observerat sammanlagt 1656 fjärilsarter, av vilka 250 är arter som bör hållas under uppsikt och 127 utrotningshotade arter. På Örö förekommer också strandkvickrot (Elymus farctus) som är ytterst utrotningshotad. Övriga utrotningshotade växter som påträffas på ön är bl.a. sandrör, backsippa, fältsippa och backnejlika. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7 (12) L. Tulonen, M. Heinilä 4.6 Fornlämninar Egentliga Finlands landskapsmuseum har upprättat en arkeologisk inventering under åren 2011 och 2012 (Arkeologisk inventering i Dragsfjärd i Kimitoön, Esa Laukkanen). På planområdet finns två objekt som ingår i fornminnesregistret som upprätthålls av Museiverket: Örö (fast fornlämning, stenkonstruktioner) och Örö fort (fast fornlämning, försvarskonstruktioner). På området finns dessutom tre möjliga fornlämningar: Rosala Örö 1 och 2 (möjlig fornlämning, gravplatser) och Tallriksvarpen (möjlig fornlämning, fartygsvrak). Fasta fornlämningars läge har markerats med blått. Möjliga fornlämningars läge med magenta. En preciserande inventering gjordes under år 2013 (Kulttuuriperintökohteiden inventointi (sv. Inventering av kulturarvsobjekt), Tapani Tuovinen, Forststyrelsen, 2013). Resultaten från inventeringen beaktas i delgeneralplanen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 5 Konsekvensbedömning och utredningar som ska utarbetas Konsekvensbedömning i planläggningen = De betydande konsekvenser som en plan och dess alternativ medför bedöms i förväg då beslut som berör planen fattas. Konsekvensbedömningen producerar information om betydande konsekvenser av genomförandet av planen. Information om konsekvenserna produceras och utnyttjas under hela planprocessen. Konsekvensbedömningen är ett verktyg i planeringen och används för att lösa planeringsproblem, särskilt val som måste göras i olika skeden. Konsekvensbedömningen stöder också deltagandet, beslutsfattandet som rör planen och genomförandet av planen. Markanvändnings- och bygglagstiftningen fastställer ramar för konsekvensbedömningen. Bedömningen genomförs utifrån varje enskild situation. Källa: Miljöförvaltningens anvisningar 10 | 2006 5.1 Konsekvenser som ska bedömas Då planen upprättas bör konsekvenserna av planens genomförande utredas i tillräckligt stor utsträckning. Konsekvenserna bedöms av planläggaren och övriga experter i samband med beredningen av planen. Konsekvenserna av ändringen av stranddelgeneralplanen för Dragsfjärds östra skärgård koncentreras till följande helheter: landskap och jordmån naturvärden: konsekvenser för Natura-området I samband med planarbetet bedöms planändringens konsekvenser för Natura-områden och som slutsats fastställs om tröskeln för en egentlig Natura-bedömning i enlighet med 65 § i naturskyddslagen överskrids beträffande konsekvenserna av ändringen av stranddelgeneralplanen för Dragsfjärds östra skärgård för Örös Natura-område (FI0200193, områdestyp SCI). för trafiken: vattentrafik, trafikförbindelser, kollektivtrafik, parkering för kulturmiljön och den byggda miljön: byggnadsarv som ska skyddas, byggd kulturmiljö av riksintresse för människors levnadsförhållanden och livsmiljö: rekreation, buller, sociala konsekvenser för övriga planer och planläggning: riksomfattande mål områdesanvändningen, landskapsplanen, kommunens utvecklingsbild för Varje typ av konsekvens har ett annorlunda konsekvensområde. En del av konsekvenserna begränsas till den omedelbara närheten av byggnadsobjekten på ön. Konsekvensbedömningen sträcker sig över ett tillräckligt stort område beträffande alla konsekvenser som ingår i bedömningen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 9 (12) L. Tulonen, M. Heinilä 5.2 Upprättade utredningar och utredningar som ska upprättas i samband med planarbetet Som grund för bedömningen används ställningstaganden från myndigheter och planeringsparter, generalplanens grundutredningar, planerarnas terrängobservationer och expertbedömningar. Grundutredningarna för generalplanen innehåller följande delar som sammanställs utifrån befintligt material: naturmiljö, jordmån, topografi, vattendrag yt- och grundvattenförhållanden nuvarande markanvändning och byggnadsbestånd markägoförhållanden, plansituation samhällstekniska nätverk trafik befolkning, arbetsplatser och service särskilda objekt och skyddsobjekt dimensioneringsgrunderna för den gällande generalplanen dimensionsjusteringar som berör utrymmet och eventuella Utredningsmaterialet inklusive bilagor sammanställs som en del av planbeskrivningen. Följande separata utredningar har gjorts för planområdet: naturvårdsplan (Leif Lindgren, Forststyrelsen, 2013) Natura-bedömningar för hamnen och användningen av ön för turism Arkeologisk inventering i Dragsfjärd i Kimitoön (Esa Laukkanen, Egentliga Finlands landskapsmuseum 2012). Inventering av byggnadsarvsobjekt (Hilja Palviainen, Forststyrelsen, 2013) inventering av kulturarvsobjekt (Tapani Tuovinen, Forststyrelsen, 2013). Det eventuella behovet av tilläggsutredningar myndighetsmötet i projektets inledningsskede. 6 diskuteras i samband med Intressenter och ordnande av växelverkan I planläggningsarbetet följs en interaktiv process för upprättande av generalplan i enlighet med markanvändnings- och bygglagen. Om planarbetets framskridande informeras genom kungörelser i tidningar, på Kimitoöns kommuns officiella anslagstavla och kommunens webbplats. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Intressenter enligt markanvändnings- och bygglagen 62 § är områdets markägare och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden i betydande grad kan påverkas av planen samt de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen. Intressenter har möjlighet att ge sina åsikter och anmärkningar under den tid som planen är framlagd (30 dygn) i planutkasts- och planförslagsskedet. Intressenter för ändringen av delgeneralplanen för Dragsfjärds östra skärgård är: områdets markägare, invånare och markägare i närområdena företagare i omgivningen lokala föreningar: Kimitoöns Natur rf. Kimitoöns kommun: Bygg- och miljötillsynsnämnden NTM-centralen i Egentliga Finland Egentliga Finlands förbund Egentliga Finlands landskapsmuseum Egentliga Finlands rädningsverk Museiverket Trafikverket Forststyrelsen Försvarsmakten Turun lintutieteellinen yhdistys övriga eventuella intressenter Förteckningen över intressenter kan kompletteras vid behov. 7 Målschema 2014 månad 2015 06 07 08 09 10 11 12 01 02 03 04 05 06 07 08 PDB utkastsskede förslagskede godkännandeskede kommunens beslut framläggande och utlåtanden myndighetsmöten Preliminärt tidsschema. Förslaget till tidsschemat är målinriktat och preciseras under planeringens gång. 7.1 Anhängiggörande Om anhängiggörandet av ändringen av stranddelgeneralplanen och om framläggandet av programmet för deltagande och bedömning informeras i lokaltidningen, på Kimitoöns kommuns anslagstavla och på kommunens webbplats. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 09 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 11 (12) L. Tulonen, M. Heinilä Programmet för deltagande och bedömning (PDB) framläggs och under tiden för framläggandet har intressenter och kommunens invånare möjlighet att framföra sina åsikter om de metoder för deltagande och bedömning som ingår i programmet samt om planens konsekvensbedömning. Programmet för deltagande och bedömning kompletteras vid behov under planläggningsprocessen. I delgeneralplanens inledningsskede ordnas ett myndighetsmöte där man behandlar projektets program för deltagande och bedömning, mål och behovet av separata utredningar. 7.2 Utkastsskede Utifrån utgångsmaterialet, upprättade utredningar och planeringsmål upprättas ett planutkast. Utkastsmaterialet för delgeneralplanen framläggs för inlämnande av åsikter. Om framläggandet informeras offentligt och under framläggandet ordnas vid behov ett möte där det är möjligt att träffa planläggaren. Intressenter har möjlighet att framföra sin åsikt om planutkastet under tiden för framläggandet. Åsikten bör skickas skriftligt till Kimitoöns kommun innan tiden för framläggandet har gått ut. Planutkastet är enligt målschemat framlagt i oktobernovember 2014. Om utkastet begärs preliminära utlåtanden från delaktiga myndigheter. Den inlämnade responsen behandlas och till dem upprättas planläggarens bemötanden. 7.3 Förslagsskede Planförslaget upprättas utifrån respons och preciserade uppgifter som inlämnats om utkastet. Förslaget till delgeneralplan är enligt den preliminära tidtabellen framlagt i februari-mars 2015. Om framläggandet av delgeneralplanen informeras offentligt. Intressenter har rätt att framföra en skriftlig anmärkning om planförslaget. Anmärkningen bör skickas skriftligt till Kimitoöns kommun innan tiden för framläggandet har gått ut. Vid behov ordnas ett myndighetsmöte beträffande delgeneralplanen i planens förslagsskede. Till de anmärkningar och utlåtanden som inlämnats om planförslaget ges bemötanden med motiveringar. 7.4 Godkännandeskede Kimitoöns kommunfullmäktige godkänner ändringen av stranddelgeneralplanen. Målet är att planändringen godkänns våren 2015. Protokollet om beslutet om planens godkännande hålls offentligt framlagt. Från och med framläggandet inleds en 30 dagars besvärstid då det är möjligt att söka ändring i beslutet att godkänna planen genom att överklaga till förvaltningsdomstolen och vidare till högsta förvaltningsdomstolen. I övrigt blir planen lagkraftig efter besvärstiden, det datum då godkännandet av planen har kungjorts offentligt. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki 8 Delgivning av information Kimitoöns kommun kungör sina meddelanden i lokaltidningen och på kommunens webbplats. Det material som framläggs hålls framlagt på kommunens anslagstavla och på stadens webbplats. 9 Kontaktuppgifter Kimitoöns kommun Åke Lindeberg planläggningsarkitekt arkitekt SAFA Vretavägen 19 25700 KIMITOÖN tfn (02) 426 0880 fax. (02) 426 0185 Lars Nummelin teknisk direktör tfn (02) 426 0800 fax. 040 068 7305 e-mail. [email protected] FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Maritta Heinilä planeringschef arkitekt SAFA YKS-506 Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMMERFORS tfn 0447046267 e-mail. [email protected] FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Muistio Heinilä Maritta 1 (4) 23.9.2014 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Örö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 §) Aika 3.9.2014 klo 13.00-14.45 Paikka Varsinais-Suomen ELY-keskus, Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku, neuvotteluhuone Mannerheim, 2 kerros Paikalla Maarit Kaipiainen Leena Lehtomaa Timo Laaksonen Timo Juvonen Eija Suna Kaisa Lehtonen Jouko Högmander Åke Lindeberg Maritta Heinilä 1 Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Turun maakuntamuseo Turun maakuntamuseo Metsähallitus Kemiönsaaren kunta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Neuvottelun avaus ja järjestäytyminen Maarit Kaipiainen toimi neuvottelun puheenjohtajana ja Maritta Heinilä sihteerinä. 2 Metsähallituksen ja Kemiönsaaren kunnan tavoitteet osayleiskaavamuutoksen laadinnalle Jouko Högmander esitteli Metsähallituksen puolesta hankkeen tavoitteita. Todettiin, että suurin osa tilaisuuden osanottajista on käynyt paikanpäällä Örön saarella. Jouko Högmander kertoi, että Örön linnakesaarella on satavuotinen historia. Saari on nyt siirtymässä puolustusvoimien käytöstä Metsähallituksen omistukseen ja kansallispuistoksi. Saarta koskeva kehityssuunnitelma on laadittu VarsinaisSuomen liiton rahoittamana. Valtion budjettirahoitusta on tulossa seuraavan vaiheen toteutukseen. Metsähallituksen tavoitteena on pyörittää saarelle suunniteltavaa toimintaa jatkossa yrittäjävetoisesti. Örön saari on voimassa olevassa maakuntakaavassa erityisaluetta, joten maakuntakaavaan tarvitaan käyttötarkoituksen muutos. Metsähallitus on tehnyt maakuntaliitolle anomuksen kaavan muuttamisesta. Kemiönsaaren kunnan kanssa on tehty kaavoitussopimus aluetta koskevan Dragsfjärdin itäisen saariston osayleiskaavan muuttamisesta tältä osin. Tavoitteena kaavamuutoksella on helpottaa tulevia muutostöitä ja rakennuslupaprosesseja. Aluetta koskevat suojeluarvot on myös tarkoitus selvittää kaavan avulla. Åke Lindebergin mukaan Dragsfjärdin itäisen saariston osayleiskaavanmuutos on käynnissä kokonaisuudessaan, mutta Örön alue on irrotettu suuremmasta kokonaisuudesta ja tehdään nopeammalla aikataululla irrallaan. Öröä koskevat tavoitteet poikkeavat muutenkin muusta osayleiskaava-alueesta. Maakuntaliitossa Örön kaavaprosessiin suhtaudutaan positiivisesti. Maakuntakaavaa ei yksittäisen tarpeen vuoksi lähdetä muuttamaan, mutta on mahdollista, että Örön FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 2 (4) 23.9.2014 tilannetta tarkasteltaisiin käynnissä olevan vaihemaakuntakaavan yhteydessä. Osayleiskaavan yhteydessä laadittava Natura-arviointi on syytä laatia siten, että Natura-arviota on mahdollista hyödyntää myös maakuntakaavan yhteydessä. Osayleiskaavan selostuksessa tulee avata, miksi osayleiskaava poikkeaa voimassa olevasta maakuntakaavasta. Timo Laaksonen kertoi yhteisalusliikenteen järjestämisestä Öröön. Viikkoa ennen viranomaispalaveria oli valtion budjettiriihessä esitetty hankkeelle kuluvalle vuodelle 200 000 €. Selvitys Örön saaren liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta on laadittu (Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Turun yliopiston Brahea-keskus 2014). Metsähallitus ja liikennevirasto ovat vielä yhteydessä toisiinsa selvityksen tiimoilta. 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli toimitettu viranomaisneuvotteluun kutsutuille etukäteen. Kemiönsaaren kunta on kuuluttanut sen ja pannut nähtäville. Maritta Heinilä esitteli suunnitelmaa ja viranomaisilla oli mahdollisuus esittää näkemyksiään sen riittävyydestä ja täydennystarpeista. Osallisiin tulee lisätä myös Turun lintutieteellinen yhdistys. Muita tarpeita oas:n muuttamiseen tai täydentämiseen ei esitetty. Hankkeesta vastaavana Metsähallitus on ollut yhteydessä Kemiönsaaren matkailuyrittäjiin ja median avulla on tullut eri yrittäjiltä yhteydenottoja. Alueesta kiinnostuneiden yrittäjien kanssa on käyty jo alustavia neuvotteluja. Keskusteltiin Maakuntamuseon ja Museoviraston työnjaosta ja tarpeesta osoittaa Museovirastoa osalliseksi. Eija Suna ja Kaisa Lehtonen totesivat, että ainakin hylkyasioiden suhteen Museovirasto on lausunnon antava viranomainen, joten Museovirastolta pyydetään kaavan nähtävilläolojen yhteydessä lausunto. 4 Laaditut selvitykset ja mahdollisten lisäselvitysten tarve Luonto Alueelta on laadittu Leif Lindegrenin kattava luonnonhoitosuunnitelma (Örö – linnakkeesta laidunsaareksi, Kemiönsaaren kunnan Örön luonnonhoitosuunnitelma 2013). Natura-arvio Keskusteltiin Natura-arvioinnista. Konsultin mukaan kaavaa koskien varauduttiin tarjouksessa Natura-tarvearvion laatimiseen. Viranomaisneuvottelussa painotettiin kuitenkin nyt, että kaavan yhteydessä on tarve suoraan varsinaisen Natura-arvion laadintaan. Metsähallitus on teettänyt aikaisemmin jo kolme Natura-arviota: satama-aluetta, luontomatkailua ja pilaantuneita maa-alueita koskien. Soranottoalueita koskeva Natura-arvio on kesken. Jatkotoimenpiteenä tutkitaan, voitaisiinko parhaillaan käynnissä oleva Natura-arvio soranottoalueista ja kaavan Natura-arvio yhdistää samojen kansien sisään. Metsähallitus, Kemiönsaaren kunta ja kaavaa laativa konsultti keskustelevat asiasta. Kaikkia Natura-arvioita ei ole vielä toimitettu ELY-keskuksen lausunnoille. Kulttuuriympäristö Tapani Tuovinen on laatinut kulttuuriympäristöselvityksen (Suojelualueen kulttuuriperintökohteiden inventointi 2013). Selvitystä ei ole vielä toimitettu 20142108_Aloitusvaiheen viranomaisneuv_muistio.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 3 (4) 23.9.2014 Maakuntamuseoon tai muinaisjäännösrekisteriin. ELY-keskukselle. Muinaismuistot tulisi viedä Hilja Palviainen on laatinut rakennusinventoinnin (Örö – suojelualueen rakennusperintökohteiden inventointi 2013). Eija Sunan mukaan inventointi tulisi saada Maakuntamuseon inventointiportaaliin ja laadittu selvitys tulisi toimittaa Maakuntamuseolle. Museon edustajat ovat käyneet toukokuussa Örön saarella, jonka perusteella he suosittelevat, että olemassa olevaa rakennuskantaa käytetään ensisijaisesti hyödyksi ennen uudisrakentamista. Jouko Högmander kertoi, että johtuen alueen taustasta, rakennuksilla ei ole rakennuslupia. Rakennuksista tullaan laatimaan uudet mittapiirustukset dwgmuotoon. Kunnan kanssa selvitellään myös rakennusten tallennus RH-rekisteriin. Maisema Keskusteltiin maisemaselvityksen tarpeesta. Todettiin, että koska maisemaa ei juurikaan olla muuttamassa, tehdään työn yhteydessä varsinaisen maisemaselvityksen sijaan maisema-analyysi esimerkiksi karttamuodossa olemassa olevien selvitysten perusteella. 5 Jatkotoimenpiteet Osayleiskaavalla halutaan valmistaa tilanne 20-30 vuoden päähän, joten kaavassa osoitetaan nyt kaikki mahdolliset tulevaisuuden rakentamisalueet. Osayleiskaava ratkaisulla huomioidaan mm. seuraavat tavoitellut toiminnot: - vierasvenesataman palveluiden yhteyteen sauna saaren itärannalle - toinen sauna, jossa mahdollisuudet mm. kokouksien järjestämiseen - 12 tuuman kasarmialueen yhteyteen ravintolapalveluja majoitustiloja olemassa oleviin rakennuksiin - vierasvenesatamaan 2 kpl 50 m pitkää betonilaituria (saatu lupa AVI:lta) - alueelle jää kaksi kasemattia ja tykki, joka tulee säilymään Puolustusvoimilla. - itärannan tuntumassa on tervaleppälehtoja, jotka voidaan esittää esim. luomerkinnällä ja eritasoisia Lähtökohtaisesti matkailupalvelut osoitetaan RM-alueina, jonka määräyksestä tehdään mahdollisimman joustava. Saunan rakentaminen on mahdollista ratkaista myös poikkeusluvalla, mikäli kaava ei ehdi valmistua toivotussa aikataulussa. Metsähallitus on palkkaamassa arkkitehdin laatimaan tarkempaa yleissuunnitelmaa alueesta. Selvitys huomioidaan kaavaehdotusvaiheessa. Metsähallitus tutkii myös olemassa olevan sorakuopan leikkausta ja hyödyntämistä jatkossa esimerkiksi esiintymislavan/nousevan katsomon paikkana. Tarkoitus on siirtää maa-aineksia sorakuopalta entisen jäteaseman päälle. Viranomaisten kanssa järjestetään ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu alustavan aikataulun mukaan maalis-huhtikuussa. Luonnosvaiheessa pyydetään lausunnot. 20142108_Aloitusvaiheen viranomaisneuv_muistio.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 4 (4) 23.9.2014 6 Muut asiat Alueen hyödyntämisestä laiduntamiseen on kiinnostunut 7 maatalousyrittäjää. Laiduntamista voi anoa ELY-keskukselta. 7 Neuvottelun päättäminen Neuvottelu päätettiin kello 14.45. Muistion laatija Maritta Heinilä Jakelu Osallistujat Tiedoksi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 20142108_Aloitusvaiheen viranomaisneuv_muistio.docx Muistio Heinilä Maritta 1 (4) 23.9.2014 Kimitoöns kommun Ändring av stranddelgeneralplan för Dragsfjärds östra skärgård, Örö Myndighetsmöte i inledningsskedet (MRL 66 §) Tid 3.9.2014 kl. 13.00 - 14.45 Plats NTM-centralen i Egentliga Finland, Självständighetsplan 2, 20800 Åbo, mötesrum Mannerheim, 2 våningen Närvarande Maarit Kaipiainen Leena Lehtomaa Timo Laaksonen Timo Juvonen Eija Suna Kaisa Lehtonen Jouko Högmander Åke Lindeberg Maritta Heinilä 1 NTM-centralen i Egentliga Finland NTM-centralen i Egentliga Finland NTM-centralen i Egentliga Finland Egentliga Finlands förbund Åbo landskapsmuseum Åbo landskapsmuseum Forststyrelsen Kimitoöns kommun FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mötet öppnas och konstitueras Maarit Kaipiainen fungerade som ordförande och Maritta Heinilä som sekreterare för mötet. 2 Forststyrelsens och Kimitoöns kommuns mål med med att upprätta ändringen av delgeneralplanen Jouko Högmander presenterade Forststyrelsens mål med projektet. konstaterades att största delen av de närvarande på mötet har besökt Örö. Det Jouko Högmander berättade att Örö fortö har en hundraårig historia. Ön håller nu på att överföras från försvarsmaktens bruk till Forststyrelsens ägo och som nationalpark. Den utvecklingsplan som berör ön har upprättats med finansiering av Egentliga Finlands förbund. Staten kommer att bidra med budgetfinansiering i det följande skedet. Forststyrelsens mål är att driva den verksamhet som planeras på ön till stor del genom företag även i fortsättningen. I den gällande landskapsplanen består Örö av ett specialområde och av denna orsak bör landskapsplanen ändras vad gäller öns användningsändamål. Forststyrelsen har lämnat in en begäran om att ändra planen till landskapsförbundet. Ett planläggningsavtal har tecknats med Kimitoöns kommun om att ändra delgeneralplanen för Dragsfjärds östra skärgård till den del som gäller Örö. Målet med planändringen är att underlätta kommande ändringsarbeten och bygglovsprocesser. Syftet är också att skyddsvärden som berör området ska utredas med hjälp av planen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 2 (4) 23.9.2014 Enligt Åke Lindeberg håller ändringen av delgeneralplanen för Dragsfjärds östra skärgård på att upprättas, men den plan som berör Örö-området görs separat från den större helheten och med en snabbare tidtabell. De mål som gäller Örö avviker även på annat sätt från målen för det övriga området för delgeneralplanen. Landskapsförbundet förhåller sig positivt till den planprocess som berör Örö. Landskapsplanen kommer inte att ändras på grund av ett enskilt behov, men det är möjligt att Örös situation granskas i samband med den pågående etapplandskapsplanen. Den Natura-bedömning som kommer att göras i samband med delgeneralplanen bör utföras så att den kan utnyttjas också i samband med landskapsplanen. I delgeneralplanens planbeskrivning bör det framkomma varför delgeneralplanen avviker från den gällande landskapsplanen. Timo Laaksonen berättade om arrangemangen av förbindelsefartygstrafik till Örö. En vecka före myndighetsmötet hade man i statens budgetmangling anvisat 200 000 € för projektet för det pågående året (Brahea-centret vid Åbo universitets utbildnings- och forskningscenter för sjöfart 2014). Forststyrelsen och Trafikverket kommer ännu att ha kontakt med varandra gällande utredningen. 3 Behandling av programmet för deltagande och bedömning Programmet för deltagande och bedömning har på förhand skickats till de parter som inbjudits till myndighetsmötet. Kimitoöns kommun har kungjort det och framlagt det för påseende. Maritta Heinilä presenterade planen och myndigheterna hade möjlighet att framföra sina synpunkter om dess tillräcklighet och kompletteringsbehov. Turun lintutieteellinen yhdistys bör läggas till bland intressenterna. Det framfördes inga andra behov av att ändra eller komplettera programmet för deltagande och bedömning. Som projektansvarig har Forststyrelsen varit i kontakt med turistföretagare i Kimitoön och olika företagare har tagit kontakt via media. Preliminära förhandlingar har redan förts med företagare som är intresserade av området. Diskussioner fördes om landskapsmuseets och Museiverkets arbetsfördelning och behovet av att ange Museiverket som intressent. Eija Suna och Kaisa Lehtonen konstaterade att Museiverket är en myndighet som ska avge utlåtande åtminstone när det gäller vrakfrågor och därför begärs utlåtande från Museiverket i samband med att planen framläggs. 4 Upprättade utredningar samt eventuellt behov av tilläggsutredningar Natur En omfattande naturvårdsplan för området har gjorts av Leif Lindgren (Örö – linnakkeesta laidunsaareksi, naturvårdsplan för Örö i Kimitoöns kommun 2013). Natura-bedömning Natura-bedömningen diskuterades. Enligt konsulten var man i offerten beredd på att göra en Natura-behovsprövning för planen. Vid myndighetsmötet betonades dock att det finns ett behov av att upprätta en egentlig Natura-bedömning i samband med planen. Forststyrelsen har redan tidigare upprättat tre Naturabedömningar som berör hamnområdet, naturturismen och förorenade markområden. En Natura-bedömning som berör grustäktsområdena håller på att upprättas. Som fortsatt åtgärd undersöks om det skulle vara möjligt att kombinera den pågående Natura-bedömningen för grustäktsområdena med Natura- 20142108_Aloitusvaiheen viranomaisneuv_muistioRuots.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 3 (4) 23.9.2014 bedömningen för planen inom samma pärmar. Forststyrelsen, Kimitoöns kommun och konsulten som upprättar planen ska diskutera frågan. Alla Natura-bedömningar har inte ännu skickats till NTM-centralen för utlåtanden. Kulturmiljö Tapani Tuovinen har upprättat en kulturmiljöutredning (Inventering av kulturarvsobjekt på skyddsområdet 2013). Utredningen har ännu inte skickats till landskapsmuseet eller NTM-centralen. Fornminnena borde införas i fornminnesregistret. Hilja Palviainen har gjort en byggnadsinventering (Örö – inventering av byggnadsarvsobjekt på skyddsområdet 2013). Enligt Eija Suna borde inventeringen införas i landskapsmuseets inventeringsportal och den upprättade utredningen borde skickas till landskapsmuseet. Museets representanter har besökt Örö i maj och de rekommenderar att det befintliga byggnadsbeståndet i främsta hand utnyttjas innan nya byggnader uppförs. Jouko Högmander berättade att byggnaderna saknar bygglov på grund av områdets bakgrund. För byggnaderna kommer det att upprättas nya måttritningar i dwgform. Tillsammans med kommunen utreds också om byggnaderna borde lagras i RH-registret. Landskap Behovet av en landskapsutredning diskuterades. Det konstaterades att eftersom landskapet inte kommer att utsättas för några särskilda förändringar kommer man i samband med arbetet att i stället för en landskapsutredning upprätta en landskapsanalys till exempel i kartform utifrån befintliga utredningar. 5 Fortsatta åtgärder Syftet med delgeneralplanen är att bereda situationen om 20 - 30 år och därför anvisas alla möjliga framtida byggnadsområden i planen. Bland annat följande funktionsmål beaktas i delgeneralplanens lösningar: - i samband med servicen i gästhamnen byggs en bastu på öns östra strand - en annan bastu med möjlighet att t.ex. ordna konferenser och möten - Restaurangservice och olika typer av inkvarteringsutrymmen i befintliga byggnader i anknytning till tolvtumskasernen. - i gästhamnen byggs 2 st. 50 meter långa betongbryggor (tillstånd har erhållits från AVI) - två kasematter och en kanon blir kvar på området och kommer fortsättningsvis att tillhöra Försvarsmakten. - intill den östra stranden finns klibbalslundar som kan anvisas med t.ex. luobeteckning. Utgångspunkten är att turistservicen anvisas som RM-områden. Bestämmelsen för denna beteckning görs så flexibel som möjligt. Det är också möjligt att bygga bastu med undantagslov ifall planen inte hinner bli färdig inom önskad tid. 20142108_Aloitusvaiheen viranomaisneuv_muistioRuots.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 4 (4) 23.9.2014 Forststyrelsen kommer att anställa en arkitekt för att upprätta en noggrannare allmän plan över området. Utredningen beaktas i planförslagsskedet. Forststyrelsen undersöker även skärningen av den befintliga grusgropen och möjligheterna att använda den i fortsättningen som till exempel läktarplats vid en scen. Syftet är att flytta jordmaterial från grusgropen ovanpå den före detta avfallsstationen. Enligt det preliminära tidsschemat kommer man att ordna möte tillsammans med myndigheterna i förslagsskedet i mars-april. Utlåtanden begärs i utkastsskedet. 6 Övriga ärenden 7 lantbruksföretagare har visat intresse för att använda området som betesmark. Tillstånd för detta kan ansökas från NTM-centralen. 7 Mötet avslutas Mötet avslutades klockan 14.45. Pro memorian upprättades av Maritta Heinilä Distribution Deltagare Till kännedom FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 20142108_Aloitusvaiheen viranomaisneuv_muistioRuots.docx t SL 28 sm 1:13 100 sr-1 2 sr-1 7 1:13 1 5 8 RM/s 2 ep 878:10 SL sr-1 1:1 nat rky 878:10 1:61 sh 878:10 ge 878:10 57 58 60 59 4 4:51 4:5 1:61 1:12 1:12 11:63 4:5 14 21 51 sr-1 LS-2 52 sr-1 sr-1 AP/s 53 1:12 1:12 4:5 64 nat 39 LS-1 rky 8:7 19 47 34 42 et 878:1 878:1 00 t sr-1 3:101 4:32 878:10 878:1878:1 0 0 878:1 878:1 0 0 SL 18 ep 1:60 878:10 et 878:10 3:101 3:101 1:60 1:60 1:60 1:60 878:1 878:1 0 0 1:35 1:351:35 1:12 878:10 1:12 1:12 878:10 878:10 878:10 878:10 878:10 878:10 4:53 878:10 878:10 878:1 878:1 878:1 000 878:10 878:10 878:10 878:10 1:27 878:10 8 878: 878:10 8 8 87 4:25 878:10 878:10 878:10 11:63 876:22 2:43 878:10 1:59 878:10 878:1 0 4:25 878:10 878:10 1:27 1:27 878:10 878:10 878:10 2:43 1:27 878:10 878:10 0 0 8:7878:1878:1 8:28 3:70 1:60 1:12 1:1 1:60 1:60 878:10 1:12 1:60 1:27 878:10 878:10 878:10 878:10 878:10 SL 8:22 1:12 1:35 1:1 1:12 878:10 8:22 878:10 878:10 878:10 8:22 878:10 878:1 878:1 0 0 8:22 8:37 878:10 2:34 878:10 8:23 878:10 878:10 2:37 878:10 8:23 8:7 na 8:7 8:7 878:10 878:10 878:10 RM/s 66 65 878:10 878:10 sr-1 43 29 8:37 878:10 7:37 26 25 878:10 23 sr-1 878:10 21 sr-1 ET AP/s RM/s ep 878:10 et ep 58 RL AP/s 8:7 8:7 8:7 8:7 3:1 3:1 878:10 878:10 11:63 876:9 878:10 11:63 878:10 878:10 878:10 11:63 878:10 2:34 878:1878:1 0 0 8:36 Pohjakartta on ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatistossa 878:10 1 sr-1 SL rky 10 878:10 878:10 878:10 4:5 ep 19 3:1 878:10 11:71 878:10 878:10 878:10 878:10 11:64 11:54 878:10 11:65 878:10 876:19 2:23 AP/s sr-1 57 56 3:1 sr-1 RM/s 69 40 et 16 SL 11:67 2:26 ge 2:45 65 na ge ge nat rky KIMITÖÖN KEMIÖNSAARI rky ge nat t ge na rky Be Al Sä Al B Y Ä D F 1: a 8 878: 878:1 8 8 87 4:25 10 78:10 :10 2 0 OMRÅDE SOM HÖR TILL ELLER FÖRESLAGITS HÖRA TILL NÄTVERKET NATURA 2000. NATURA 2000 -VERKOSTOON KUULUVA TAI EHDOTETTU ALUE. VÄRDEFULL ÅS ELLER ANNAN VÄRDEFULL GEOLOGISK FORMATION. ARVOKAS HARJUALUE TAI MUU GEOLOGINEN MUODOSTUMA. SL ET LS-2 LS-1 RL RM/s AP/s LUONNONSUOJELUALUE. Alue on osoitettu Saaristomeren kansallispuistoksi. Alueelle saa rakentaa Saaristomeren kansallispuistosta annetun lain (645/1982) 1 §:ssä tarkoitettuja käyttötarkoituksia palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Området har anvisats som Skärgårdshavets nationalpark. På området är det tillåtet att uppföra byggnader och strukturer som tjänar sådana syften som avses i § 1 i lagen om Skärgårdshavets nationalpark (645/1982). NATURSKYDDSOMRÅDE. VÄRDEFULL RUTT Med beteckningen anvisas Kanonväg. ARVOKAS REITTI. Merkinnällä on osoitettu Tykkitie. YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. OMRÅDE FÖR SAMHÄLLSTEKNISK FÖRSÖRJNING. SATAMA-ALUE. HAMNOMRÅDE. SATAMA-ALUE. Alueelle saa sijoittaa laiturirakenteita, pienimittakaavaisia toimintaa palvelevia huolto- ja sosiaalitiloja, satamakonttorin, kahvila- ja kioskitiloja sekä kaksi erillistä saunarakennusta. Kahvila- ja kioskitoimintoja sisältävän satamakonttorin kerrosala saa olla enintään 150 k-m². Yksittäinen saunarakennus saa olla enintään 150 k-m². Muuta täydennysrakentamista saa osoittaa alueelle yhteensä enintään 200 k-m². HAMNOMRÅDE. På området är det tillåtet att placera bryggkonstruktioner, mindre service- och sociala utrymmen som betjänar verksamheten, ett hamnkontor, café- och kioskutrymmen samt två separata bastubyggnader. Våningsytan för hamnkontoret med café- och kioskfunktioner får vara högst 150 m2vy. En enskild bastubyggnad får omfatta högst 150 m2vy. Till området är det tillåtet att anvisa sammanlagt högst 200 m2vy övrigt kompletterande byggande. LEIRINTÄALUE. Merkinnällä osoitetaan telttailu- ja leirintäalue, jolle voidaan sijoittaa myös pienehköjä majoitusrakennuksia sekä toimintaa palvelevia sauna- ja huoltorakennuksia. CAMPINGOMRÅDE. Med beteckningen anvisas ett tält- och campingområde där det även är tillåtet att placera mindre inkvarteringsbyggnader samt bastu- och servicebyggnader som tjänar verksamheten. MATKAILUPALVELUJEN ALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN. Merkinnällä osoitetaan kahvila-, majoitus-, kokous-, juhla-, näyttely-, ja myymälätilojen alueita. Osayleiskaavan RM/S alueille saa sijoittaa myös matkailutoimintaa ja asumista palvelevia huoltotiloja ja kaksi erillistä saunarakennusta. Yksittäinen saunarakennus saa olla enintään 150 k-m². Muuta täydennysrakentamista saa osoittaa alueelle yhteensä enintään 300 k-m². Alueelle saa sijoittaa myös toimintaa palvelevia huoltotiloja. Alueen vanhan rakennuskannan säilymistä ja uudiskäyttöä tulee edistää. Alueen täydennysrakentaminen on mahdollista. Täydennysrakentaminen on sovitettava alueen maisemaan, rakennetun ympäristön mittakaavaan ja rakennustapaan. OMRÅDE FÖR TURISTANLÄGGINGAR DÄR MILJÖN BEVARAS. Med beteckningen anvisas områden för café-, inkvarterings-, konferens-, fest-, utställnings- och butiksbyggnader. På delgeneralplanens RM/S-områden är det även tillåtet att etablera turistverksamhet och att placera serviceutrymmen som betjänar boende samt två separata bastubyggnader. En enskild bastubyggnad får omfatta högst 150 m2vy. Till området är det tillåtet att anvisa sammanlagt högst 300 m2vy övrigt kompletterande byggandeOmrådets gamla byggnadsbestånd bör bevaras och användas på nytt sätt. Kompletterande byggande är möjligt på området. Kompletterande byggande bör anpassas till områdets landskap, den byggda miljöns skala och dess byggnadssätt. PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN. Merkinnällä on osoitettu asuinpientalojen alue, jota voidaan pysyvän asumisen lisäksi käyttää majoitustoimintaan. Alue sijaitsee Natura 2000-verkostoon kuuluvalla alueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Täydennysrakentamisessa on huomioitava, ettei rakentamisella heikennetä Natura-aluetta koskevia suojeluarvoja. Osayleiskaavan AP/S alueille saa osoittaa yhteensä enintään viisi (5) uutta asuinrakennusta. Yksittäisen uuden asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 170 k-m². BOSTADOMRÅDE DOMINERAT AV SMÅHUS DÄR MILJÖN BEVARAS. Med beteckningen anvisas ett område för små bostadshus som utöver fast boende även kan användas för inkvarteringsverksamhet. Området ligger på eller alldeles i närheten av ett område som hör till Natura 2000-nätverket. Vid kompletterande byggande bör det beaktas att skyddsvärden som berör Natura-området inte försvagas genom byggandet. Till delgeneralplanens AP/s-områden är det tillåtet att anvisa högst fem (5) nya bostadsbyggnader. Våningsytan för en enskild ny bostadsbyggnad får vara högst 170 m2vy. GRÄNS FÖR DELOMRÅDE. OSA-ALUEEN RAJA. OMRÅDESGRÄNS. ALUEEN RAJA. GRÄNS FÖR GENERALPLANOMRÅDE. YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. FÖRORENAT OMRÅDE PILAANTUNUT MAA-ALUE. FARTYGSLED. LAIVAVÄYLÄ. GÅNG- OCH CYKELVÄG. KEVYEN LIIKENTEEN REITTI. ARVOKAS VANHA TIELINJA. Merkinnällä on osoitettu tykkitiet Lyhyt Ikävä (65) ja Pitkä Ikävä (64). Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. VÄRDEFULL VÄGSTRÄCKING. Med beteckningen anvisas kanonvägarna Lyhyt Ikävä (65) och Pitkä Ikävä (64). Fast fornlämning som är fridlyst enligt lagen om fornminnen (295/1963). En fast fornlämning får inte utgrävas, överhöljas, ändras, skadas, tas bort eller rubbas på annat sätt. Utlåtande bör begäras från Museiverket om planer som berör objektet. FÖRSVARSMAKTENS OMRÅDE. PUOLUSTUSVOIMIEN ALUE. SAMHÄLLSTEKNISK FÖRSÖRJNING. YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT. KULTTUURIPERINTÖKOHDE. Kulttuurihistoriallista kohdetta koskevien toimenpiteiden ja suunnittelun on oltava säilymistä turvaavia. KULTURARVSOBJEKT Åtgärder och planering som berör ett kulturhistoriskt objekt bör trygga bevarandet av objektet. SUOJELTU HYLKY. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto VRAK SOM SKYDDAS. Fast fornlämning som är fridlyst enligt lagen om fornminnen (295/1963). En fast fornlämning får inte utgrävas, överhöljas, ändras, skadas, tas bort eller rubbas på annat sätt. Utlåtande bör begäras från museimyndigheten om planer som berör objektet. SUOJELTAVA RAKENNUS. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää.Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. BYGGNAD SOM SKA SKYDDAS. Byggnadens särdrag bör bevaras i samband med renovering eller ombyggnad.Utlåtande bör begäras från museimyndigheten om planer som berör objektet. Kaavaselostukseen liitetään luettelo kaavakartalle merkityistä kohteista. Sm-aluerajauksella on osoitettu kohteet nro 27 ja nro:t 29 - 38. SUOJELU-/MUINAISMUISTOKOHDE TAI -ALUE. Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Till planbeskrivningen bifogas en förteckning över object som markerats på plankartan. SKYDDS- / FORNMINNESOBJEKT ELLER -OMRÅDE. Fast fornlämning som är fridlyst enligt lagen om fornminnen (295/1963). En fast fornlämning får inte utgrävas, överhöljas, ändras, skadas, tas bort eller rubbas på annat sätt. Utlåtande bör begäras från museimyndigheten om planer som berör objektet. Helena Ylinen arkkitehti SAFA YKS-305 Inspektör Tarkastaja 23.3.2015 Hyv. Tuomas Miettinen, DI, aluepäällikkö Pääsuunn. Maritta Heinilä, arkkitehti YKS-506 Päiväys P24691-P001 901E Helena Ylinen, arkkitehti SAFA YKS-305 Yhteyshenkilö Maritta Heinilä Tarkastaja Suunn./Piirt. Pekka Seppänen / Lassi Tulonen oro_901E.dwg Tiedosto YKS S A 1:10000 MRA 30 §: 23.10. - 21.11.2014 Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero Fullmäktige Valtuusto Utställd Nähtävillä Tuomas Miettinen DI, aluepäällikkö Acceptor Hyväksyjä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 0104090 www.fcg.fi Dragsfjärdin itäisen saartiston rantaosayleiskaavan muutos, Örö KIMITÖÖN / KEMIÖNSAARI Ändring av stranddelgeneralplan för Dragsfjärds östra skärgård, Örö Maritta Heinilä arkkitehti YKS-506 Chefplanerare Pääsuunnittelija TAMMERFORS / TAMPEREELLA 23.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisesti määrätään, että tämän yleiskaavan perusteella voidaan myöntää ranta-alueella rakennusluvat kaavassa erikseen osoitetuilla alueilla AP/s, RM/s, RL, LS-1 ja SL. Yleismääräykset: I enlighet med vad som stadgas i § 72 i markanvändnings- och bygglagen är det möjligt att bevilja bygglov på strandområden på de områden som anvisas separat i planen, dvs. områdena AP/s, RM/s, RL, LS-1 och SL. Allmänna bestämmelser: Rittekniska beteckningar: Piirtotekniset merkinnät: ep et 18 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ. Merkinnällä on osoitettu Valtioneuvoston hyväksymä Örön linnakkeen RKY-rajaus (RKY 2009). Aluetta koskevien suunnitelmien ja rakennustoimenpiteiden tulee olla niukkaeleistä ja kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. Mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten on sopeuduttava kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Ensisijaisena lähtökohtana tulee olla sekä olevan rakennuskannan että muiden rakennetun ympäristön elementtien, kuten tiestön, polkujen, kenttien ja erilaisten rakenteiden sekä luonnollisen maaston säilyminen ja hyödyntäminen. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka vähentävät kulttuurimaiseman ja historian kannalta merkittävän aluekokonaisuuden arvoa. Alueella tehtävistä luvanvaraisista toimenpiteistä on kuultava museoviranomaista. 15 sr-1 53 sh sm Objekt- och linjebeteckningar. Kohde- ja viivamerkinnät: BYGGDA KULTURMILJÖER AV RIKSINTRESSE. Med beteckningen anvisas RKY-gränserna för Örö fort (RKY 2009) som godkänts av Statsrådet. Planer och byggnadsåtgärder som berör området bör vara småskaliga och sådana att de tryggar och främjar bevarandet av helheten. Det eventuella kompletterande byggandet och övriga förändringar bör anpassas till kulturmiljöns särdrag och speciella behov. Den första prioriteten är att det befintliga byggnadsbeståndets element bör bevaras och utnyttjas tillsammans med andra element i den byggda miljön, såsom vägar, stigar och olika konstruktioner samt den naturliga terrängen. På området är det inte tillåtet att genomföra åtgärder som minskar värdet av kulturlandskapet och den historiskt sett betydande områdeshelheten. Museimyndigheterna bör höras om sådana åtgärder på området som förutsätter tillstånd. Beteckningar för områdesreserveringar: Alueiden käyttötarkoitukset: nat ge rky Särskilda egenskaper hos planens delområden: Alueiden erityisominaisuudet: BETECKNINGAR SOM ANVÄNDS I GENERALPLANER: YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Ändring av stranddelgeneralplan för Dragsfjärds östra skärgård, Örö Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Örö Förslag/Ehdotus 23.3.2015 1:10 000 KIMITOÖNS KOMMUN KEMIÖNSAAREN KUNTA S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA Dragsfjärdin itäisen saariston osayleiskaavan muutos, Örö, liikenne Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) 23.3.2015 Sisällysluettelo 1 Yleistä ............................................................................................................................ 2 2 Örön saaren liikenneverkko ............................................................................................... 2 3 2.1 Vesiväylät ............................................................................................................... 2 2.2 Satama ja sen suunniteltu kehittäminen ..................................................................... 2 2.3 Saaren sisäinen liikennöinti ....................................................................................... 2 Suunniteltu liikenne ......................................................................................................... 3 3.1 Veneliikenne ........................................................................................................... 4 3.2 Yhteysalusliikenne ................................................................................................... 4 3.3 Örön sisäinen liikenne .............................................................................................. 4 4 Arvioitu vuosittainen kävijämäärä ...................................................................................... 4 5 Vaikutusten arviointi ........................................................................................................ 4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (5) 23.3.2015 Dragsfjärdin itäisen saariston osayleiskaavan muutos, Örö, liikenne 1 Yleistä Liikenneraportti on laadittu Dragsfjärdin itäisen saariston osayleiskaavan, Örö, kaavamuutoksen valmisteluvaiheen yhteydessä. Raportin tarkoituksena on koota liikennettä koskevia lähtötietoja sekä esittää osayleiskaavamuutoksen liikennevaikutusten arviointi. Liikenteen osalta arvioitiin Örön saaren liikenneolosuhteet sekä saarelle suuntautuvan liikenteen järjestelyistä ja siitä aiheutuvista muista vaikutuksista. Selvitys on laadittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. Selvityksen on laatinut DI Tuomas Miettinen. Raporttia päivitetään tarvittaessa kaavaehdotusvaiheessa. 2 Örön saaren liikenneverkko 2.1 Vesiväylät Örön saarelle pääsee vain vesitse. Lyhin meritie (10 merimailia) Öröhön on Kemiönsaaren Kasnäsin satamasta. Saarelle johtaa kaksi sotilasväylää, jotka liikenneministeriön päätöksellä muutetaan julkisiksi väyliksi, viitoitetaan ja merkitään merikortteihin. 2.2 Satama ja sen suunniteltu kehittäminen Örön saaressa on kaksi satamaa: Eteläsatama ja Pohjoissatama. Eteläsatama on tarkoitus kunnostaa vierasveneiden, yhteysalusten ja vesibussien satamaksi. Eteläsatamaan rakennetaan uusi, noin 70-paikkainen vierasvenesatama ja muutamille isoille purjeveneille voidaan myös tarjota kiinnittymismahdollisuutta sopivissa kalliorannoissa. Pohjoissatamaa käytetään tarvittaessa. 2.3 Saaren sisäinen liikennöinti Örön saarella on kattava tieverkko, mitä pitkin saaren eri osat on yhdistetty toisiinsa. Saarella on kaksi päätietä, Pitkä ikävä ja Lyhyt ikävä. Ne on rakennettu noin sata vuotta sitten tykistön tarpeisiin. Lyhyeltä ikävältä haarautuu kapea yhdystie, mikä on palvellut saaren maankäyttöä. Pitkän ikävän länsipuolella on nykyisin lähinnä polkuna erottuva reitti, mikä on aikoinaan yhdistänyt tykkipatterin saaren keskiosaan. Polku on toiminut viimeisimpänä käyttötarkoituksenaan varusmiesten kuntoradan osana. Saaren tieverkko on pituudeltaan yli viisi kilometriä. Osa tieverkosta on kestopäällystetty, lähinnä satamien lähellä ja osa mukulakivipäällysteistä. Pitkä ikävä ja Lyhyt ikävä ovat kiinteitä muinaismuistoja ja siten suojeltavia. Ne ovat kapeita ja vastaavat lähinnä kevyen liikenteen väyliä. Tieverkko ei sovellu muun ajoneuvoliikenteen kuin huolto- sekä palo- ja pelastusliikenteen tarpeisiin. Kuvassa 1 on esitetty Örö saaren tieverkko. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (5) 23.3.2015 Kuva 1. Örön saaren tieverkko. 3 Suunniteltu liikenne Örön matkailun liikenneratkaisuja koskien on laadittu selvitys örön saaren liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta (Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Turun yliopiston Brahea-keskus 2014). Kasnäs–Örön yhteysvälin todetaan selvityksessä soveltuvan pääasialliseksi Örön huoltolinjaksi ja raskaan liikenteen reitiksi. Henkilöliikenteen pääreitiksi on kaavailtu Turku–Granvik–Örö reittiä, jota liikennöitäisiin nopeakulkuisilla ja erityisesti henkilöliikenteen tarpeisiin soveltuvalla nopeakulkuisella aluksella, jota Kasnäs-Örö reitin yhteysalusliikenne täydentäisi. Toisaalta myös osa henkilöliikenteestä Örön saarelle olisi loogisinta järjestää Kasnäsin satamasta. Käsnäsiin on maantieyhteys ja merireitti sieltä Örön saarelle on suojaisin ja lyhyin (10 merimailia). Käsnäs on myös lähtöpaikka mm. Bengtskäriin ja Rosalaan, minne on nykyisin vilkas matkailuliikenne. Henkilöliikenteen järjestämisen kannalta järkevin ja kustannustehokkain vaihtoehto matkailusesonkina on yksi tai useampi päivittäinen suora edestakainen vesibussiliikenneyhteys. Se myös mahdollistaa suuren kävijämäärän saavuttamisen. Kasnäsin sataman lisäksi vesibussiyhteyksiä voisi olla tarjolla myös Kemiönsaaren kunnan muista satamista, kuten Taalintehtaalta, ja lähikunnista Hangosta tai Paraisilta. Kasnäs-Örö -linja tulee kuitenkin olemaan sekä matkustaja- että huoltoliikenteen osalta tärkein yhteysreitti saarelle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (5) 23.3.2015 3.1 Veneliikenne Saaren pohjoispuolella kulkee itä-länsisuuntainen veneväylä, jota erityisesti pääkaupunkiseudulta Saaristomerelle suuntaavat veneilijät käyttävät. Örö on luonteva pysähdyspaikka esim. pääkaupunkiseudulta Maarianhaminaan ja edelleen Tukholmaan suuntautuvalle pienveneliikenteelle. Öröön suuntautuu myös lähialueen asukkaiden ja kesämökkiläisten veneliikennettä. Uutena kohteena Örö on alkuvaiheessa todennäköinen vierailukohde suurelle joukolle veneilijöitä. Örössä tullaan suurella todennäköisyydellä estämään vapaa maihinnousu Natura-arvoista johtuen, mikä edellyttää riittävän satamakapasiteetin tarjoamista veneilijöille. 3.2 Yhteysalusliikenne Ympärivuotisen yhteysalusliikenteen osalta kysyntävaihtelut ja kohderyhmien kuljetustarpeet huomioiden esitetään mallia, jossa yhteysalus Kasnäsista Örön saarelle liikennöisi suoraa edestakaista reittiä kaksi kertaa viikossa lokakuusta maaliskuuhun. Edestakaisen matkan kesto on noin kolme tuntia. Huhti-syyskuussa liikennöinti laajenisi kolmeen kertaan viikossa huomioiden matkailusesongin tarpeet. Kaikkein vilkkaimpaan sesonkiaikaan Örön yhteysalusliikennöinti liitettäisiin osaksi nykyistä Hiittisten läntistä paluureittiä, minkä myötä koko alueen vetovoima lisääntyisi. Talvella olosuhteiden niin vaatiessa liikennöintiä voitaisiin järjestää ilmatyynyaluksella. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rooli ja velvollisuudet liikennöinnin järjestäjänä ja rahoittajana eivät ole kuitenkaan itsestään selvät nykylainsäädännön puitteissa, varsinkaan ennen pysyvän asutuksen syntymistä saareen. Yhteysalusliikennettä suunniteltaessa avoimia kysymyksiä ovat vielä mm. matkailun merkityksen ja painoarvon määrittely ja saarelle mahdollisesti sijoittuvan vakituisen asutuksen liikennöinnin järjestäminen. 3.3 Örön sisäinen liikenne Örön saaren sisäinen liikenne perustuu nykyisiin kulkureitteihin. Saaren tieverkko on kapea ja se soveltuu parhaiten liikkumiseen kävellen ja pyöräillen. Saaren sisäiset etäisyydet ovat pitkiä liikuntarajoitteisille, joten saarella voisi olla sesonkiaikana tarjolla kuljetuspalvelua. Saaren kohteet tulee opastaa niin, että ne ovat selkeitä ja johdonmukaisia sekä huomioivat saaren arvokkaat luontokohteet. Päätiet toimivat myös palo- ja pelastusreitteinä. Helikopterille on tarpeen osoittaa laskeutumisalue. 4 Arvioitu vuosittainen kävijämäärä Metsähallitus on arvioinut, että merikuljetuspalveluista riippumattomia, omilla veneillä saapuvia kävijöitä tulisi siirtymäajan vuosina 2015–2016 12 000 kävijää vuosittain ja vuodesta 2017 alkaen 18 000 kävijää vuosittain. Merikuljetuspalveluista riippuvaisia kävijöitä Örön saarelle saapuisi 18 000 kävijää vuodessa siirtymävaiheen vuosina ja 42 000 kävijää vuodessa vuodesta 2017 alkaen. Toiminnan vakiinnuttua saarella ennustetaan käyvän noin 60 000 vierailijaa vuosittain. 5 Vaikutusten arviointi Örön saaren liikenteelliset vaikutukset liittyvät saaren osalta lähinnä Eteläsataman alueelle. Saarella saapuva vesiliikenne kulkee pääasiassa tämän sataman kautta. Vesiliikenteen osalta tämä tarkoittaa vilkkaana aikana sitä, että alueelle johtavalla väylällä ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (5) 23.3.2015 itse satamassa voi olla ruuhkaa. Satamapaikkaa voi joutua jonottamaan jos sitä ei ole varannut ennakkoon. Saaren sisäinen liikenne on pääasiassa kävelyä ja pyöräilyä. Saaren tieverkko on osin kapea, mutta tämä ei aiheuta liikenteen toimivuus tai sujuvuusongelmia. Kapeilla kohdilla kävelijän ja nopean pyöräilijän kohtaaminen voi heikentää koettua liikenneturvallisuutta. Joukkoliikenteen osalta potentiaalisille lähtösatamille, Turku, Käsnäsiin, Taalintehtaalle jne. on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Örön saarelle tulevan matkaketjuun kuuluu pysäköinti, mikäli ei tule lähtösatamaan joukkoliikenteellä. Kasnäsin satamassa on nykyisin tarjolla kohtalaisesti pysäköintikapasiteettia, mutta vilkkaana aikana sitä tarvitaan lisää. Kasnäs toimii nykyisellään yhteysalusliikennesatamana ja siellä on suosittu vierasvenesatama. Örön saarelle voidaan järjestään matkoja myös muista satamista, mikä osaltaan vähentää Kasnäsin satamaan sijoittuvaa pysäköintiä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A KIMITOÖNS KOMMUN Ändring av delgeneralplan för Dragsfjärds östra skärgård, Örö, trafik Rapport FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rapport 1 (5) 23.3.2015 Innehåll 1 Allmänt ........................................................................................................................... 2 2 Trafiknätet på Örö ............................................................................................................ 2 2.1 Vattenleder .............................................................................................................. 2 2.2 Hamnen och dess planerade utveckling ....................................................................... 2 2.3 Intern trafik på ön .................................................................................................... 2 3 Planerad trafik.................................................................................................................. 3 3.1 Båttrafik .................................................................................................................. 4 3.2 Intern trafik på Örö................................................................................................... 4 4 Uppskattad besökarmängd per år ....................................................................................... 4 5 Konsekvensbedömning ...................................................................................................... 4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rapport 2 (5) 23.3.2015 Ändring av delgeneralplan för Dragsfjärds östra skärgård, Örö, trafik 1 Allmänt Trafikrapporten har upprättats i samband med beredningsskedet av ändringen av delgeneralplanen för Dragsfjärds östra skärgård, Örö. Syftet med rapporten är att sammanställa utgångsuppgifter om trafiken samt att presentera en konsekvensbedömning för ändringen av delgeneralplanen. För trafikens del bedömdes trafikförhållanden på Örö samt konsekvenser som uppkommer genom den trafik som riktas till ön samt andra konsekvenser. Utredningen har upprättats av FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Utredningen har upprättats av DI Tuomas Miettinen. Rapporten uppdateras vid behov i planförslagsskedet. 2 Trafiknätet på Örö 2.1 Vattenleder Det är endast möjligt att ta sig till Örö vattenvägen. Den kortaste sjövägen (10 sjömil) till Örö går från Kasnäs hamn i Kimitoön. Till ön finns två militärfarleder som med trafikministeriets beslut ändras till allmänna farleder, förses med skyltar och markeras på sjökort. 2.2 Hamnen och dess planerade utveckling På Örö finns två hamnar: Södra hamnen och Norra hamnen. Syftet är att iståndsätta Södra hamnen som hamn för gästbåtar, förbindelsefartyg och vattenbuss. Till Södra hamnen byggs en ny gästhamn med cirka 70 platser och för några större segelbåtar kan det också erbjudas förtöjning vid lämpliga klippstränder. Norra hamnen används vid behov. 2.3 Intern trafik på ön På Örö finns ett täckande vägnät längs vilket de olika delarna av ön har förenats med varandra. På ön finns två huvudvägar, Pitkä ikävä (den långa tristessen) och Lyhyt ikävä (den korta tristessen). De har byggts för cirka hundra år sedan för kanoner. Från Lyhyt ikävä förgrenas en smal förbindelseväg som har tjänat öns markanvändning. På den västra sidan av Pitkä ikävä finns en led som numera urskiljs främst som en stig. Leden har i tiderna förenat kanonbatteriet med den mellersta delen av ön. Stigen har senast använts som en del av en motionsstig för beväringar. Vägnätet på ön är över fem kilometer långt. En del av vägnätet är belagt, främst i närheten av hamnarna. En del av vägnätet är belagt med kullersten. Pitkä ikävä och Lyhy ikävä är fasta fornlämningar och bör därför skyddas. De är smala och motsvarar främst gång- och cykelleder. Vägnätet är inte lämpligt för annan fordonstrafk än service- samt brand- och räddningstrafik. Bild 1 visar vägnätet på Örö. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rapport 3 (5) 23.3.2015 Bild 1. Vägnät på Örö. 3 Planerad trafik En utredning av trafikbehov och -lönsamhet på ön har upprättats för trafiklösningarna i anknytning till turismen på Örö (Brahea-centret vid Åbo universitet, centrum för havsforskning 2014). I utredningen konstateras förbindelsen Kasnäs–Örö lämpa sig som huvudsaklig servicelinje till Örö och som led för tung trafik. Rutten Åbo–Granvik–Örö har planerats som huvudrutt för persontrafiken som skulle skötas med ett snabbt fartyg som framför allt lämpar sig för persontrafikens behov. Denna rutt skulle kompletteras av förbindelsefartygstrafiken längs rutten Kasnäs–Örö. Å andra sidan skulle det även vara mest logiskt att ordna en del av persontrafiken till Örö från hamnen i Kasnäs. Till Kasnäs finns en landsvägsförbindelse och havsrutten därifrån till Örö är mest skyddad och kortast (10 sjömil). Kasnäs är också en startpunkt för bl.a. förbindelserna till Bengtskär och Rosala. Till dem finns numera en livlig turisttrafik. Med tanke på arrangemangen av persontrafiken består det vettigaste och mest kostnadseffektiva alternativet av att ordna en eller flera dagliga direkta vattenbussförbindelser. Detta möjliggör också stora besökarmängder. Förutom i hamnen i Kasnäs kunde vattenbussförbindelser även erbjudas från andra hamnar i Kimitoöns kommun, till exempel från Dalsbruk och de närliggande kommunerna Hangö och Pargas. Sträckan Kasnäs-Örö kommer att vara den viktigaste förbindelsen till ön både för passageraroch servicetrafiken. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rapport 4 (5) 23.3.2015 3.1 Båttrafik På öns norra sida går en farled i öst-västlig riktning som framför allt används av båtfarare som rör sig från huvudstadsregionen till Skärgårdshavet. Örö är en naturlig rastplats till exempel för småbåtstrafik t.ex. från huvudstadsregionen till Mariehamn och vidare till Stockholm. Närområdets invånare och sommargäster rör sig också med båt mot Örö. Som nytt besöksmål kommer Örö sannolikt att besökas av en stor mängd båtfarare under den första tiden. På Örö kommer fri landstigning med stor sannolikhet att hindras på grund av Natura-värden. Detta förutsätter att det erbjuds en tillräckligt stor hamnkapacitet för båtfolket. Förbindelsefartygstrafik Med tanke på förbindelsefartygstrafik året runt föreslås en modell där variationerna i efterfrågan och målgruppernas transportbehov beaktas. Enligt modellen skulle ett förbindelsefartyg trafikera från Kasnäs till Örö fram och tillbaka längs en direkt rutt två gånger i veckan från oktober till mars. Resan tur-retur tar cirka tre timmar. I aprilseptember skulle trafiken utökas till tre gånger i veckan med beaktande av turistsäsongens behov. Under den livligaste säsongstiden skulle förbindelsefartygstrafiken till Örö kopplas till en del av den nuvarande västra returrutten från Hitis, vilket skulle öka hela områdets attraktionskraft. Under vintern kunde trafik ordnas med svävare. NTM-centralen i Egentliga Finlands roll och förpliktelser som arrangör och finansiär av trafiken är inte självklar enligt nulagstiftningen, speciellt inte innan det uppstår fast bosättning på ön. Vid planeringen av förbindelsefartygstrafiken finns det fortfarande öppna frågor bl.a. om definieringen av turismens betydelse och vikt och arrangemang av trafik för den eventuella kommande fasta bosättningen på ön. 3.2 Intern trafik på Örö Den interna trafiken på Örö grundar sig på befintliga rutter. Öns vägnät är smalt och lämpar sig bäst för gång- och cykeltrafik. De interna avstånden på ön är långa för rörelsehindrade och därför kunde det erbjudas transportservice under säsongstid. Målen på ön bör förses med tydlig och logisk skyltning och de värdefulla naturmålen på ön bör beaktas. Huvudvägarna fungerar också som brand- och räddningsvägar. En landningsplats för helikopter bör också anvisas på ön. 4 Uppskattad besökarmängd per år Forststyrelsen har uppskattat att antalet besökare som kommer till ön med egen båt, utan att vara beroende av transporter, skulle uppgå till 12 000 besökare per år under övergångsperioden åren 2015–2016. Från och med år 2017 skulle antalet besökare uppgå till 18 000 per år. Antalet besökare som är beroende av havstransportservicen skulle vara 18 000 per år under övergångsperioden och 42 000 per år fr.o.m. år 2017. Då verksamheten har etablerats på ön uppskattas den ha cirka 60 000 besökare per år. 5 Konsekvensbedömning Konsekvenserna av trafiken på Örö riktas främst till området vid Södra hamnen. Den inkommande trafiken till ön går främst via denna hamn. Med tanke på vattentrafiken under den livligaste tiden innebär detta att det kan förekomma rusning längs den farled som går till området och i själva hamnen. Det kan hända att besökare måste stå i kö för en hamnplats om en sådan inte reserverats på förhand. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Rapport 5 (5) 23.3.2015 Den interna trafiken på ön består främst av gång- och cykeltrafik. Vägnätet på ön är delvis smalt, men detta innebär inga problem för trafikens funktion eller smidighet. Vid smala ställen kan möten mellan en fotgängare och en snabb cyklist försämra den upplevda trafiksäkerheten. När det gäller kollektivtrafiken finns det goda förbindelser till starthamnarna i Åbo, Kasnäs och Dalsbruk osv. I den inkommande resekedjan till Örö ingår parkering ifall besökaren inte använder kollektivtrafik till starthamnen. Vid hamnen i Kasnäs finns numera måttligt med parkeringskapacitet, men under den livliga säsongen behövs det mer parkering. Kasnäs fungerar för närvarande som förbindelsefartygshamn och där finns en populär gästhamn. Det är möjligt att ordna resor till Örö även från andra hamnar, vilket för sin del minskar parkeringsbehoven i hamnen i Kasnäs. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki Bilaga/Liite 6 Heinilä Maritta 1 (14) 23.3.2015 Kimitoöns kommun Kemiönsaaren kunta Ändring av stranddelgeneralplan för Dragsfjärds östra skärgård, Örö Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos, Örö Utkast 30.9.2014, framlagt 23.10 - 21.11.2014 Luonnos 30.9.2014, nähtävillä 23.10-21.11.2014 SAMMANFATTNING AV UTLÅTANDEN OCH ANMÄRKNINGAR SOM INLÄMNATS OM UTKASTET SAMT PLANLÄGGARENS BEMÖTANDEN TILL DESSA TIIVISTELMÄ LUONNOKSESTA JÄTETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA SEKÄ KAAVAN LAATIJAN VASTINE NÄIHIN LAUSUNNOT: 1. Varsinais-Suomen liitto Kaavan laatijan vastine: Kemiönsaaren kunta pyytää lausuntoa Dragsfjärdin itäisen saariston osayleiskaavaluonnoksesta. Kaava koskee Puolustusvoiminen käytöstä vapautunutta ja Metsähallituksen omistukseen siirtynyttä Örön linnakesaarta. Örön saari liitetään osaksi Saaristomeren kansallispuistoa ja saari avautuu samalla myös matkailutoiminnoille. Öröstä on tarkoituksena kehittää Saaristomeren luontomatkailun keskus, jonne sijoittuu mm. uusi vierasvenesatama, matkailu- ja ravintolapalveluita sekä majoitus- ja kokoustiloja. Örön linnake kuuluu valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen inventointiluetteloon (RKY). Alueen luontoarvot ovat poikkeuksellisen rikkaat ja monimuotoiset. Vuotuisena kävijämääränä alueelle tavoitellaan noin 60 000 henkilöä, joten on merkittävää FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Natura-arvioinnit koskien osayleiskaavan ratkaisua laaditaan vuoden 2015 alussa ja arviointi laaditaan siten, että sitä voidaan hyödyntää myös maakuntakaavan laadinnan yhteydessä. Kaavaselostusta muutetaan sivulta 37 lausunnon mukaisesti. Planläggarens bemötande: Natura-bedömningarna för delgeneralplanens lösningar utarbetas i början av 2015. Bedömningen utförs så att den även kan användas i samband med utarbetandet av landskapsplanen. Planbeskrivningen ändras på sidan 37 så att den stämmer överens med utlåtandet. Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (14) että alueen luontoarvojen ja kulttuuriperinnön säilyminen turvataan tässä tilanteessa. Örön alueen toiminnan muutokset aiheuttavat merkintöjen muutostarpeita myös Varsinais-Suomen maakuntakaavaan. 20.3.2013 vahvistetussa maakuntakaavassa alue on perusmaankäytöltään suojelualuetta, jossa on myös Natura- ja geologisesti arvokasta ge-aluetta. Lisäksi alue kuuluu rakennussuojelualueeseen, ja saarta ympäröivä vesialue on Puolustusvoimien ajalta peräisin olevaa erityistoimintojen aluetta. Muuttuneessa tilanteessa on selvää, että maakuntakaavan Örön aluetta koskevia merkintöjä tullaan tarkistamaan. Tästä syystä Varsinais-Suomen liitto edellyttää, että Örön alueen osayleiskaavan Naturaarviointi tehdään sillä laajuudella ja tarkkuudella, että se kattaa maakuntakaavan tarpeet ja soveltuu Örön saaren osalta myös maakuntakaavoituksen Naturaarvioinniksi, ja mahdollistaa matkailutoimintojen osoittamisen alueelle maakuntakaavassa. Varsinais-Suomen liitto toteaa myös, että selostuksessa (s. 37) mainittu esitys siitä, että maakuntakaavaan ei ole tarvetta muuttaa voidaan poistaa. Asia voidaan esittää selostuksessa siten, että Varsinais-Suomen liitto tulee tarkistamaan Örön kaavamerkintöjä meneillään olevan vaihemaakuntakaavatyön yhteydessä. 2. Varsinais-Suomen ELY-keskus Anna-Leena Seppälä, Enhetschef Maarit Kaipiainen, Överinspektor 15.12.2014 Utvecklingsprinciper Den gällande beteckningen i delgeneralplanen EP (försvarsmaktens område) ändras huvudsakligen till SL (naturskyddsområde) samt några andra beteckningar som tillåter öns utveckling som del av Skärgårdens nationalpark. Vastineraportti_luonnosvaihe_Örö.docx Planläggarens bemötande: Natura-bedömningar om delgeneralplanens lösning utarbetas i början av år 2015 och skickas till NTM-centralen innan planförslaget framläggs. Beteckningen sr-1 tilläggs på plankartan i anknytning till byggnader som ska skyddas. Inventeringen finns som bilagematerial till planen. På grund av dess omfattning finns den inte som bilaga till planbeskrivningen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Största delen av det befintliga byggnadsbeståndet skyddas och återanvänds för turismändamål. Kompletterande byggande anvisas huvudsakligen till befintliga byggnadsgrupperingar. Naturskydd Beteckningar för naturvårdsändamål är tillräckliga och läsbara. Det nya APoch tält- och campningsområdet har placerats på Natura 2000-området. Trots att man väl har tagit hänsyn tili naturvärdena redan i planeringsfasen, bör man senare se till att biotoperna på AP-området på nytt kartläggs innan konkreta åtgärder vidtas. Kommunen kan inte godkänna planen förrän NTM-centralen har gett utlåtande om Natura 2000-bedömningen (naturvårdslag 65 § och 66 §). Byggnadsskydd Örö med sin militärhistoria är rikt på byggnadsskyddsvärda objekt från flera årtionden på 1900-talet. Skyddsobjekten har numrerats på kartan och presenterats med vidare information i beskrivningen. sr-1-betckningarna saknas på kartan. lnventeringsrapporten är inte med som bilaga. 3 (14) NTM-centralens perspektiv på hur förbindelsefartygstrafiken kan förverkligas beaktas i det fortsatta arbetet med planen. Förorenade markområden samt de områden som har sanerats och övertäckts markeras på plankartan med planbeteckningar. Även den före detta avstjälpningsplatsen markeras med en planbeteckning. Förorenade markområden behandlas i Naturabedömningen och kommentarerna tilläggs i planbeskrivningen. Den svenska översättning som berör generalplaneområdets gränser korrigeras i plankartans beteckningar och bestämmelser. Kaavan laatijan vastine: Natura-arvioinnit koskien osayleiskaavan ratkaisua laaditaan vuoden 2015 alussa ja toimitetaan ELY-keskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtävillepanoa. Suojeltavien rakennusten yhteyteen kaavakartalle lisätään kirjaimet sr-1. Inventointi on kaavan liiteaineistona, eikä laajuudestaan johtuen selostuksen liitteenä. ELY-keskuksen näkökulma yhteysalusliikenteen toteuttamisesta huomioidaan kaavan jatkotyössä. Trafik Anteckningarna i planbeskrivningen och i bilaga 5 (trafikrapport) angående ansvarsområdet för trafik vid NTM centralen i Egentliga Finland baseras både på utredningen för utvecklingen av turism på Örö (Forststyrelsen) och på trafikutredningen för Örö (NTM-centralen med Egentliga Finlands förbund och Kimitoöns kommun). Från NTM-centralens synpunkt är anteckningarna i bilagan inte en plan för förbindelsefartygstrafik till Örö. Som noterats under punkt 3.1 i rapporten, uppfylls förutsättningarna för förbindelsefartygstrafiken inte i nuläget. Örö har ingen fast bosättning i dag. Vastineraportti_luonnosvaihe_Örö.docx Pilaantuneet maa-alueet sekä ne jotka on saneerattu että ne jotka on peitetty, merkitään kaavakartalle kaavamerkinnöin. Myös entinen kaatopaikka merkitään kaavamerkinnällä. Pilaantuneita maa-alueita käsitellään Naturaarviossa, jonka huomiot lisätään kaavaselostukseen. Yleiskaava-alueen rajaa koskeva ruotsinnos korjataan kaavakartan merkintöihin ja määräyksiin. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (14) Annat Planbeskrivningen har en redig disposition och den är försett rikligt med bildmaterial. lnnan planläggningsarbetets början har en del ställen med förorenade marker upprensats på ön. Om sådana områden ännu upptäcks under planläggningens gång, bör de antecknas på plankartan så att informationen finns tillgänglig med tanke på framtida projekt och åtgärder. Den röda streckade linjen runt planläggningsområdet på kartan betecknar inte en kommungräns, som det heter bland bestämmelserna. 1 stället star linjen lite utanför planläggningsområdets gräns. Till slut Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland har inget annat att anmärka om utkastet till Örö delgeneralplaneändring. 3. Museovirasto Museovirasto on perehtynyt Örön rantaosayleiskaavan Yli-intendentti Helena Taskinen Intendentti Elisa El Harouny 27.1.2015 Örön saari on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Örön linnake, joka on osa Venäjän keisarikunnan 1910-luvulla rakennuttamaa Pietari Suuren laajaa merilinnoitusta Pietarin turvaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kulttuuriympäristön arvot on säilytettävä eikä maankäyttö saa olla ristiriidassa alueen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa. Linnakkeen patterit, mukulakivetty tieverkosto, rakennuskanta, rakenteet ja luonto ovat säilyneet historiallisena kokonaisuutena. Alkuperäistä rakennuskantaa ovat tieverkon varsille sijoittuvat parikymmentä hirsirunkoista ja lautaverhottua miehistö- ja talousrakennusta. Rakennuskanta on myöhemmin täydentynyt ja saarelle on rakennettu mm. kerhorakennus, sotilaskoti, koulu, asuinrakennuksia ja Kuntotalo. Sotien jälkeen linnake on toiminut vartiointi- ja koulutuskäytössä. Pitkään suljettuna olleen Vastineraportti_luonnosvaihe_Örö.docx Kaavan laatijan vastine: Kaavakartalle esitetään luonnosvaiheessa esitettyjen kohteiden lisäksi suojeltavaksi hitsaamorakennus ”Uuttamo” nro 66, pihapiirin talousrakennus nro 56 sekä Lyhyt Ikävän varrella sijaitseva vanha sikalarakennus Mörttölä nro 16, vanha ruokakellari nro 25 ja kivinen ammusvarasto nro 100. Upseerikerhon rakennus nro 17 ei nähdä mahdollisena säilyttää johtuen rakennuksen huonosta kunnosta. Rakennuksessa ei ole rakennusajankohdasta kertovia piirteitä, paitsi käsin saumattu peltikatto. Muutoin se edustaa 1990-lukua, muttei sitäkään huomioitavasti. Asuinrakennus nro 35, vesilaitos nro 67 ja lämpökeskus nro 68 jätetään suojeltavien rakennusten luettelon ulkopuolelle. Asuinrakennus nro 35 on kärsinyt kosteusvahingoista ja Metsähallituksen tavoitteena on rakennuksen korvaaminen uudella. Rakennuksen nro 60 ja 61 (ammusvarastot), nro FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY saaren luonto on säilynyt hyvin luonnontilaisena ja rikkaana. Saari on merkittävä myös arkeologisen kulttuuriperinnön kannalta. Pietari Suuren linnakkeeseen liittyvien rakenteiden lisäksi saarella on itsenäisyyden ajan puolustusrakenteita sekä vanhimpina kohteina rautakautisen hautaraunion paikka, mahdollisesti Suomen sodan aikaiset haudat, kalatuvan jäännös ja rajapyykit. KAAVAN LÄHTÖKOHDAT Kaavan suunnittelualue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa, Hiittisten saariston lounaispuolella käsittäen kiinteistöt 322-8711-1, 322-507-1-12, 322-507-3-1, 322-507-113, 322-507-4-5 ja 322-507-87. Alueeseen kuuluu Örön pääsaari, useita pikkusaaria sekä laaja vesialue. Örö ja muut suunnittelualueen saaret on osoitettu Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavassa (vahvistettu 24.4.1998) puolustushallinnon alueeksi EPmerkinnällä. Alueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Valtion omistaman saaren pääkäyttö puolustustarkoituksiin on päättymässä 2015. Metsähallituksen hallinnassa Örön saaresta tulee jatkossa osa Saaristomeren kansallispuistoa. Kaavamuutoksen tavoitteena on turvata alueen suojelu ja mahdollistaa sen kehittäminen erityisesti luontomatkailun tarpeisiin. Örön vanhaa rakennuskantaa on tarkoitus hyödyntää mahdollisimman paljon eri toimintoihin. Näitä ovat mm. vierasvenesatama sisältäen noin 70 venepaikkaa, yhteysaluksen laituripaikka, melontakeskus, kahvila / ravintola, sauna ja käymälätilat, sukeltajien tukikohta, kokoustilat sekä eritasoiset majoituspalvelut. Suunnittelualueelle on laadittu rakennusperintökohteiden inventointi (Hilja Palviainen, Metsähallitus, 2013) sekä kulttuuriperintökohteiden inventointi (Tapani Tuovinen, Metsähallitus, 2013), luonnonhoitosuunnitelma (Leif Lindgren, Metsähallitus, 2013) sekä Natura-arvioinnit satamaa ja saaren matkailukäyttöä varten. Varsinais-Suomen maakuntamuseo on laatinut vuosina 2011 ja 2012 arkeologisen inventoinnin (Kemiönsaaren Dragsfjärdin arkeologinen inventointi, Esa Laukkanen). Örön linnakkeen RKY-rajaus (RKY 2009) on osoitettu kaavakartalla ja sille on annettu määräys: ”Aluetta koskevien suunnitelmien ja rakennustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. Mahdollisen täydennysrakentamisen Vastineraportti_luonnosvaihe_Örö.docx 5 (14) 67 (vesilaitos) ja nro 68 (lämpökeskus) osalta nähdään, että rakennuksen sijoittuminen RKYalueelle on riittävä suojelutaso ko rakennuksen osalta. Luonnoksessa esitetyillä RM-aluevarauksilla on suojelluksi osoitettua vanhaa rakennuskantaa, joten alueita koskee vaatimus ympäristön säilyttämisestä ja täydennysrakentamisen soveltuvuudesta maisemaan, rakennetun ympäristön mittakaavaan ja rakennustapaan. Kaavaehdotuksessa luovutaan erillisestä RMmerkinnästä ja merkitään nämä alueet RM/smerkinnällä. Kaavaehdotukseen lisätään uudisrakennusten lukumäärä ja suurimmat sallitut kerrosalat. RKY-kaavamääräystä tarkennetaan seuraavasti: ”VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ. Merkinnällä on osoitettu Valtioneuvoston hyväksymä Örön linnakkeen RKY-rajaus (RKY 2009). Aluetta koskevien suunnitelmien ja rakennustoimenpiteiden tulee olla niukkaeleistä ja kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. Mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten on sopeuduttava kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Ensisijaisena lähtökohtana tulee olla sekä olevan rakennuskannan että muiden rakennetun ympäristön elementtien, kuten tiestön, polkujen, kenttien ja erilaisten rakenteiden sekä luonnollisen maaston säilyminen ja hyödyntäminen. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka vähentävät kulttuurimaiseman ja historian kannalta merkittävän aluekokonaisuuden arvoa. Alueella tehtävistä luvanvaraisista toimenpiteistä on kuultava museoviranomaista.” Hylkykohde merkitään kaavakartalle shmerkinnällä, mutta sen kaavamääräys esitetään, kuten muutkin muinaismuistot. Sm-kaavamerkintään lisätään määräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto”. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY ja muiden muutosten on sopeuduttava kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Alueella ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka vähentävät kulttuurimaiseman ja historian kannalta merkittävän aluekokonaisuuden arvoa.” Kaavakartalla on esitetty suojeltaviksi suurin osa niistä rakennuksista, jotka on osoitettu rakennusperintökohteiden inventoinnissa arvoluokkaan A ”Erityisen merkittävä rakennus, joka on oman aikansa rakennustavan sekä alkuperäisen käyttötarkoituksensa todistusvoimainen edustaja ja miljöökuvan kannalta tärkeä. Säilytettävä.” Kaavamääräyksen mukaan suojellun rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Inventoinnin A-luokkaan kuuluvista rakennuksista suojelumerkintää ei ole esitetty Eteläsataman kosteusvahingosta kärsineelle asuinrakennukselle nro 35, 1957 rakennetulle vesilaitokselle nro 67 sekä 1958 rakennetulle lämpökeskukselle nro 68. Vesilaitoksen ja lämpökeskuksen osalta kaavaselostuksessa todetaan, että sijoittuminen RKY-alueelle takaa niille riittävän suojelutason. B-luokan (merkittävä rakennus, kulttuurihistoriallisesti tärkeä osa alueen kokonaisuutta ja rakennusperintöä, säilyttäminen suositeltavaa) ja C-luokan (rakennus, jolla on merkitystä alueen historian ja/tai lähiympäristön kokonaisuuden kannalta, säilyttäminen ei välttämätöntä) rakennuksille ei ole esitetty suojelumerkintöjä. Kaavan yleismääräyksenä todetaan, että maankäyttöja rakennuslain 72 §:n mukaisesti määrätään tämän yleiskaavan perusteella voitavan myöntää ranta-alueella rakennusluvat kaavassa erikseen osoitetuilla alueilla AP, AP/s, LS, RM ja RM/s. Näiden lisäksi leirintäalueelle (RL) voidaan sijoittaa pienehköjä majoitusrakennuksia sekä saunaja huoltorakennuksia. Kaavaselostuksen mukaan kaavakartalla esitetyt muinaisjäännökset pohjautuvat vuoden 2013 arkeologiseen inventointiin. Kaavakartalla muinaisjäännöskohteet ja alueet sekä hylky on osoitettu omilla merkinnöillään. Tykkitiet Lyhyt Ikävä ja Pitkä Ikävä on osoitettu arvokkaiksi vanhoiksi tielinjoiksi. Valtaosa Öröstä ja sitä ympäröivistä pikkusaarista on osoitettu luonnonsuojelualueeksi, jolle saa rakentaa Saaristomeren kansallispuistosta annetun lain (130/1991) 1 §:ssä tarkoitettuja käyttötarkoituksia palvelevia rakennuksia ja laitoksia. MUSEOVIRASTON KANTA KAAVALUONNOKSEEN Vastineraportti_luonnosvaihe_Örö.docx 6 (14) Kaavaselostukseen liitetään luettelo kaavakartalle merkityistä kohteista. Planläggarens bemötande: Utöver de objekt som föreslagits för skydd på plankartan i utkastsskedet föreslås även följande objekt för skydd: svetsbyggnad "Uuttamo" nr 66, ekonomibyggnad på gårdsplan nr 56 samt gammal grishusbyggnad Mörttölä nr 16 längs Lyhyt Ikävä, gammal matkällare nr 25 och patronlager i sten nr 100. Officersklubbens byggnad nr 17 anses inte vara möjlig att bevara eftersom den är i dåligt skick. Med undantag av det för hand falsade plåttaket har byggnaden inga drag som skulle berätta om tidpunkten för byggandet. I övrigt representerar byggnaden 1990-talet, men inte på ett sätt som bör beaktas. Bostadsbyggnad nr 35, vattenverket nr 67 och värmecentralen nr 68 lämnas utanför förteckningen över byggnader som ska skyddas. Bostadsbyggnad nr 35 har lidit av fuktskador och Forststyrelsens mål är att ersätta byggnaden med en ny. Beträffande byggnad nr 60 och 61(patronlagren), 67 (vattenverket) och nr 68 (värmecentralen) anses att byggnadens placering på RKY-området inte utgör en tillräcklig skyddsnivå för byggnaden i fråga. På de RM-områdesreserveringar som föreslagits i utkastet finns gammalt byggnadsbestånd som anvisats för skydd, vilket innebär att områdena berörs av ett krav på att miljön ska bevaras och att kompletterande byggande ska anpassas till landskapet, den byggda miljöns skala och till byggnadssättet. Från planförslaget stryks den separata RM-beteckningen och dessa områden anvisas med RM/s-beteckning. Till planförslaget tilläggs nybyggnadernas antal samt högsta tillåtna våningsytor och våningstal. RKY-planbeteckningen preciseras enligt följande: "BYGGD KULTURMILJÖ AV RIKSINTRESSE. Med beteckningen anvisas RKY-gränserna för Örö fort (RKY 2009) som godkänts av Statsrådet. Planer och byggnadsåtgärder som berör området bör vara småskaliga och sådana att de tryggar och främjar bevarandet av FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaan liittyvä Örön rakennusperintökohteiden inventointi on kattava, mutta arvoluokittelu suoraan kaavan suojelumerkintöihin sovellettuna on kuitenkin hieman ongelmallinen. Eriaikaisen puolustuskäytön kohteena saaren rakennusperinnöllä on merkitystä kokonaisuutena kaikkine historiallisine kerrostumineen. Kaavassa onkin harkittava joidenkin B- ja C-luokkaan arvotettujen kohteiden osoittamista suojelluiksi. Nämä ovat usein vaatimattomampia pihapiirien talousrakennuksia tai muita alueen käyttöön liittyneitä tarverakennuksia, joilla on merkitystä etenkin ympäristön ja alueen käytön historian kannalta. Tällaisia rakennuksia ovat mm. hitsaamorakennus ”Uuttamo” nro 66, pihapiirin talousrakennus nro 56 sekä Lyhyt Ikävän varrella sijaitseva vanha sikalarakennus Mörttölä nro 16. Avoimella paikalla sijaitsevalla upseerikerholla nro 17 on puolestaan merkitystä etenkin raittinäkymälle. Vanha ruokakellari nro 25 täydentää omalta osaltaan 12” kasarmin rakennusperinnöltään arvokasta kokonaisuutta. 1940-luvun ammusvarastot nro 60 ja nro 61 sekä 1950-luvulla rakennettu suuri ruokakellari ovat rakennuksina varsin rujoja, mutta kertovat saaren sotilaskäytön historiaa. Myös A-luokkaan arvotettu asuinrakennus nro 35, vesilaitos nro 67 ja lämpökeskus nro 68 on osoitettava kaavassa suojelluiksi. Museoviraston saamien tietojen mukaan Metsähallitus on käynnistänyt ko. asuinrakennuksen korjaus- ja muutostöiden suunnittelun. Vaihtoehtona rakennuskohtaiselle suojelumerkinnälle voidaan harkita, että valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY) koskevassa määräyksessä edellytetään lähtökohtana saaren rakennusperinnön säilyttämistä. Täydennysrakentamisen ohjaus kaavassa vaatii vielä tarkentamista. Molemmilla RMaluevarauksilla on suojelluksi osoitettua vanhaa rakennuskantaa, joten myös näitä alueita koskee vaatimus ympäristön säilyttämisestä ja täydennysrakentamisen soveltuvuudesta maisemaan, rakennetun ympäristön mittakaavaan ja rakennustapaan. Siten voi olla paikallaan luopua erillisestä RMmerkinnästä ja merkitä nämä alueet RM/smerkinnällä. Kaikille aluevarauksille osoitettavien uudisrakennusten paikat ja/tai määrä on osoitettava kaavakartalla. Suurin sallittu kerrosala (150 k-m²) on ilmoitettu vain RM- Vastineraportti_luonnosvaihe_Örö.docx 7 (14) helheten. Det eventuella kompletterande byggandet och övriga förändringar bör anpassas till kulturmiljöns särdrag och speciella behov. Den första prioriteten är att det befintliga byggnadsbeståndets element bör bevaras och utnyttjas tillsammans med andra element i den byggda miljön, såsom vägar, stigar och olika konstruktioner samt den naturliga terrängen. På området är det inte tillåtet att genomföra åtgärder som minskar värdet av kulturlandskapet och den historiskt sett betydande områdeshelheten. Museimyndigheterna bör höras om sådana åtgärder på området som förutsätter tillstånd.” Vrakobjektet anvisas på plankartan med shbeteckning, men bestämmelsen är på samma sätt som andra fornlämningars bestämmelsen. Till sm-planbeteckningen tilläggs följande bestämmelse: ”Fast fornlämning som är fridlyst enligt lagen om fornminnen (295/1963). En fast fornlämning får inte utgrävas, överhöljas, ändras, skadas, tas bort eller rubbas på annat sätt. Utlåtande bör begäras från Museiverket om planer som berör objektet". Till planbeskrivningen bifogas en förteckning över de objekt som markerats på plankartan. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY aluevarauksen kokous- juhla- ja saunarakennukselle. Oletettavasti vain yksi tällainen rakennus on ajateltu rannassa sijaitsevalle aluevaraukselle, mutta se ei kuitenkaan ilmene kaavasta. Epäselväksi jää myös se, onko tämä suurin saarelle sallittava uudisrakennus. Ympäristön erityisen muutosherkkyyden vuoksi kaikille aluevarauksille osoitettava uudisrakentaminen vaatii sijainnin ja koon tarkempaa ohjausta kaavassa suhteutettuna oleva rakennuskannan mittakaavaan. Hyvin suuri osa Örön saaresta on luonnonsuojelualuetta (SL), mutta ympäristön luonnonmukaisuuden säilyminen on tärkeää myös muulle maankäytölle varatuilla alueilla. Alueella tulisi välttää turhaa ympäristön rakentamista mm. uusin istutuksin, rakentein ja pintamateriaalein. Uusien toimintojen kannalta välttämättömin osin sen tulisi olla mahdollisimman niukkaeleistä. Ensisijaisena lähtökohtana on paitsi olevan rakennuskannan myös muiden rakennetun ympäristön elementtien, kuten tiestön, polkujen, kenttien ja erilaisten rakenteiden sekä luonnollisen maaston säilyminen ja hyödyntäminen. Nämä edellytykset on hyvä sisällyttää esimerkiksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY) koskevaan kaavamääräykseen. Siihen on myös lisättävä, että alueella tehtävistä luvanvaraisista toimenpiteistä on kuultava museoviranomaista. Kaavaan liittyvät arkeologisen kulttuuriperinnön selvitykset ovat myös riittävät. Kuten kaavaselostuksessa todetaan, Metsähallitus on inventoinut vuonna 2013 Örön saaren arkeologisen kulttuuriperinnön. Inventoidut kohteet tullaan tulevaisuudessa viemään Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin. Smkaavamerkintään tulee lisätä määräys: ”Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto”. Lisäksi kaavaselostukseen tulee liittää luettelo kaavakartalle merkityistä kohteista. Kaavaan on merkitty yksi hylkykohde shmerkinnällä. Museovirasto esittää, että shmerkintä vaihdetaan sm-merkinnäksi ja siihen yhdistetään sama määräys kuin maassa oleviin sm-kohteisiin. Museovirasto pitää lisäksi tärkeänä sitä, että Örön saarelle laaditaan kaavan liitteeksi yleissuunnitelma. Vastineraportti_luonnosvaihe_Örö.docx 8 (14) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9 (14) Tämä on tarpeen mm. siitä syystä, että voidaan varmistaa saaren arvokkaan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyminen ja määrittää sen kannalta sovelias täydennysrakentaminen ym. muutokset sekä arvioida niiden vaikutus saaren ominaisluoteeseen. 4. Kemiönsaaren kunta: rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Kaavan laatijan vastine: 2.12.2014 Ympäristövalvonta Örö on suurimmalta osalta Natura-aluetta poikkeuksena saaren kaakkoisosa. Saaren läntisellä osalla osoitetaan arvokas harjualue. Alue on tärkeä ajatellen suojeltuja luontotyyppejä kuten (hiekkarannat, dyynit ja rantaniityt) sekä perhoset ja uhanalaiset kasvilajit. Luvussa 4.1.6 kaavaselostuksen luonnoksessa mainitaan nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä, samassa luvussa puhutaan tulevista suunnitelmista joiden mukaan näyttää siltä että tarkoituksena on myös jatkossa käsitellä jätevettä, viemäriverkostosta, kuten aikaisemminkin. Koska jätevesien käsittelyn mm. kuvattujen uusien suunniteltujen panostusten seurauksena Örössä on täytettävä nykyiset vaatimukset ja sillä tulee olla voimassa olevat luvat jätevesien käsittelyyn on välttämätöntä tarkastaa nykyinen jätevesien käsittelyjärjestelmä sekä hyvissä ajoin aloittaa suunnittelu ja hakea tarpeelliset luvat nykyisen tilanteen päivittämiseksi. Kaavaselostuksen ja kaavakartan luonnoksista ei selviä mitään pilaantuneista ja roskaantuneista maa-alueista. Pilaantuneet maa-alueet sekä ne jotka on saneerattu että ne jotka on peitetty, on merkittävä kaavakarttaan sopivin kaavamerkinnöin. Myös roskaantunut alue/kaatopaikka on merkittävä sopivalla kaavamerkinnällä. Tämän lisäksi pilaantumiset tulee kuvata. Kaavakartan sekä kaavamerkintöjen selostuksen paperikokoisissa luonnoksissa päivätty 30.9.2014 kuvataan ENkaavamerkintää "område för energiförsörjning", liitteessä 4 elektronisessa versiossa, kaavamerkintöjen selostuksessa, kuvataan EN-kaavamerkintää "område för samhällsteknisk försörjning/energiahuollon alue" Ruotsinkielinen teksti tulee korjata koska EN-merkinnässä lukee "område för energiförsörjning". Vastineraportti_luonnosvaihe_Örö.docx Vesilaitoksen ja jätevedenpuhdistamon paikat osoitetaan kaavakartalle ET-merkinnällä. Liitteen 4 (kaavakartan pienennöksessä) ENaluetta koskevassa määräyksessä teksti on kuten varsinaisessakin kaavakartassa. Pilaantuneet maa-alueet sekä ne jotka on saneerattu että ne jotka on peitetty, merkitään kaavakartalle kaavamerkinnöin. Myös entinen kaatopaikka merkitään kaavamerkinnällä. Pilaantuneita maa-alueita käsitellään Naturaarviossa, jonka huomiot lisätään kaavaselostukseen. Planläggarens bemötande: Platserna för vattenverket och avloppsreningsverket anvisas på plankartan med ET-beteckning. Texten i bestämmelsen för EN-området i bilaga 4 (förminskad plankarta) motsvarar texten på den egentliga plankartan. Förorenade markområden samt de områden som har sanerats och övertäckts markeras på plankartan med planbeteckningar. Även den före detta avstjälpningsplatsen anvisas med en planbeteckning. Förorenade markområden behandlas i Naturabedömningen och kommentarerna tilläggs i planbeskrivningen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10 (14) Kaavakartan luonnoksesta puuttuu osoitettu paikka sekä ET-merkintä yhdyskuntatekniset palvelut, merkintä puuttuu myös kaavamerkintöjen selostusluonnoksesta. Vesilaitoksen ja jätevedenpuhdistamon paikat tulee varustaa ET-kaavamerkinnällä kaavakarttaan ja kaavamerkintöjen selostukseen. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan näkökannalta ei ole mitään huomautettavaa Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutosluonnoksesta, Örö. EHDOTUS (valvontapäällikkö Greger Lindholm) Pilaantuneet maa-alueet sekä ne jotka on saneerattu että ne jotka on peitetty, on merkittävä kaavakarttaan sopivin kaavamerkinnöin. Myös roskaantunut alue/kaatopaikka on merkittävä sopivalla kaavamerkinnällä. Tämän lisäksi pilaantumiset tulee kuvata. Ruotsinkielinen teksti EN-kaavamerkinnän osalta on korjattava. Kaavakartan luonnoksesta puuttuu osoitettu paikka sekä ET-merkintä yhdyskuntatekniset palvelut, merkintä puuttuu myös kaavamerkintöjen selostusluonnoksesta. Vesilaitoksen ja jätevedenpuhdistamon paikat tulee varustaa ET-kaavamerkinnällä kaavakarttaan ja kaavamerkintöjen selostukseen. Muilta osin rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnalla ei ole mitään huomautettavaa Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutosluonnoksesta, Örö, kiinteistöillä 322871-1- 1, 322-507-1-12, 322-507-3-1, 322507-1-13, 322-507-4-5 ja 322-507-8-7. 5. Varsinais-Suomen pelastuslaitos Aki Toivanen, johtava palotarkastaja 14.11.2014 Varsinais- Suomen aluepelastuslaitos on tutustunut toimitettuihin asiapapereihin, Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutokseen, päivätty 20.1.2014 ja sen selostukseen, päivätty 1.10.2014. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen pelastusviranomainen toteaa lausunnossaan: Rantaosayleiskaavan muutosluonnoksesta ei ole erityistä huomautettavaa Vastineraportti_luonnosvaihe_Örö.docx Kaavan laatijan vastine: Ei aiheuta muutosta kaavaan. Planläggarens bemötande: Medför inga ändringar i planen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11 (14) 6. Liikennevirasto Siru Koski, Enhetschef Jani Koiranen, Inspektör 26.11.2014 Kimitoöns kommun har begärt utlåtande av Trafikverket om utkastet till ändring av stranddelgeneralplanen för Örö i Dragsfjärds östra skärgård. I bilaga 5 till planbeskrivningen nämns att det till ön leder två militära farleder som genom kommunikationsministeriets beslut ändras till offentliga farleder, förses med skyltar och markeras på sjökort. Trafikverket anmärker att man enligt vattenlagen endast kan inrätta en offentlig farled på ansökan av Trafikverket. Dessutom är det skäl att beakta att endast offentliga farleder, allmänna lokala farleder samt säkerhetsanordningarna i dessa märks ut i sjökorten. lbruktagandet av dessa bekräftas genom Trafikverkets farledsbeslut. Planläggarens bemötande: Trafikverkets perspektiv beaktas i det fortsatta arbetet med planen. Kaavan laatijan vastine: Liikenneviraston näkökulma huomioidaan kaavan jatkotyössä. Trafikverket kommer att ansöka om tillstånd av regionförvaltningsverket för att ändra den militära farleden till Örö som går öster om ön till offentlig farled. Denna farledsdragning utgående från Örö har också märkts ut I plankartan. Däremot har Trafikverket inga planer på att ansöka om ändring av den militära farleden som går öster och norr om Örö till offentlig farled eller utmärkning av den. 7. Metsähallitus Jouko Högmander Projektipäällikkö, Örö-hanke 10.12.2014 Örön saarella on käynnistymässä kasarmialueen ja asuinrakennusten kunnostustyöt, minkä takia yleiskaavan valmistuminen on tärkeää. Metsähallituksen arvion mukaan tämä Dragsfjärdin itäisen saariston osayleiskaavan muutos Örön osalta on hyvin valmisteltu ja perustuu riittäviin selvityksiin. Seuraaviin yksityiskohtiin Metsähallitus esittää täydennyksiä tai muutoksia: Suojeltaviin rakennuksiin voisi vielä liittää rakennuksen numero 100. Se on vanha kivinen ammusvarasto vuodelta 1915 ns. Pitkän ikävän eteläpäässä 12" tykkien kasematit ovat saaren Vastineraportti_luonnosvaihe_Örö.docx Kaavan laatijan vastine: Muinaismuistot ja suojeltavat rakennukset tarkistetaan ja esitetään luettelona kaavaselostuksessa kaavaehdotusvaiheessa. EN ja ET –aluevaraukset, merkinnät ja määräykset tarkistetaan kaavaehdotukseen. Saaristomeren kansallispuistolain viitenumeroksi korjataan 645/1982. Kaavan yleismääräyksiin lisätään, että yleiskaavan perusteella voidaan myös SL-alueiden ranta-alueella myöntää rakennusluvat kaavassa erikseen osoitetuilla alueilla. Örön satamaan kulkeva väylä on merkitty karttaan siten kuin se on Liikenneviraston merikartastosta. Väylä tarkistetaan. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY arvokkaimpiin kuuluvia kulttuurihistoriallisia suojelukohteita. Ne voisi ehkä merkitä aluemerkinnällä Kellari numero 25 puuttuu 12" alueelta. Se kuuluu saaren hienoimpiin vanhoihin kellareihin, mutta on toki huonossa kunnossa. Suojelu- / muinaismuistokohteet olisi hyvä numeroida käyttäen esim. Tuovisen raportin numerointia. Näin varmistettaisiin, että kaavamerkinnällä varustetut kohteet voidaan paikantaa oikein. Luonnoksen suojelu- /muinaismuistokohteisiin esitetään seuraavia muutoksia: Vakiintuneen käytännön mukaisesti ensimmäisen maailmansodan aikaiset sotilaalliset rakenteet ja tiet ovat muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, joita koskee kajoamiskielto. Muinaisjäännöksiä ovat myös Örön vanhimpaan asutukseen ja maankäyttöön liittyvät arkeologiset kohteet. Näitä ovat (numerointi viittaa Tapani Tuovisen raporttiin): Hautaraunion paikka 161074, mahdollisesti vuonna 1886 tutkittuun rautakautiseen hautaan liittyvä kiveys. Hautausmaa 161102 (Kustaa III:n sodan ajalta 1788-1790 tai Suomen sodan 18081809 ajalta) ensimmäisen maailmansodan aikaiset kohteet: Tiet: Pitkä ikävä, Lyhyt ikävä ja 120 mm:n patterin tykkitie. Jälkimmäinen on hyvin säilynyt pohjoispäästä kivääriampumaradalle asti, jonka takia tämä osuus on kiinteä muinaisjäännös. Tykkipatterit: 12 tuuman, 6 tuuman ja 120 mm:n patterit vanhimpine rakenteineen. Patterit on rajattu muinaismuistoalueiksi. Ensimmäiseen maailmansotaan ajoittuvat rauniot: maakellari (161376), länsirannan piirtokirjoitus (161310), venetelakanjäännös (161120), kipinälennätinaseman jäännökset (161271 ), kuuden tuuman parakin harjoituskenttä (161262) ja kivirauniot (58449). Muut sotahistorialliset kohteet ovat peräisin ensimmäisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta. Ne eivät ole muinaismuistolain piirissä eikä kajoamiskielto koske niitä. EN-merkinnän suomenkielinen kaava selite ei vastaa tietoliikennemaston luonnetta SL-kaavamääräyksessä on Saaristomeren kansallispuistonlain viitenumero väärin. Oikea Vastineraportti_luonnosvaihe_Örö.docx 12 (14) Kaavaselostuksen liikenneosioon ja vaikutusten arviointeihin painotetaan, että Kasnäs-Örö -linja tulee olemaan sekä matkustaja- että huoltoliikenteen osalta tärkein yhteysreitti saarelle. Planläggarens bemötande: Fornminnen och byggnader som ska skyddas granskas och presenteras som en förteckning i planbeskrivningen i planförslagsskedet. EN- och ET-områdesreserveringar, beteckningar och bestämmelser revideras i planförslaget. Referensnumret för Skärgårdshavets nationalpark korrigeras till 645/1982. I planens allmänna bestämmelser tilläggs att det utifrån generalplanen är möjligt att bevilja bygglov även på SL-områdenas strandområden på de områden som anvisas separat i planen. Den farled som går till Örö hamn har markerats på kartan enligt Trafikverkets sjökort. I planbeskrivningens avsnitt om trafik och konsekvensbedömning betonas att sträckan Kasnäs-Örö kommer att vara den viktigaste förbindelsen till ön både för passagerar- och servicetrafiken. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13 (14) numero on 645/1982 Kaavan yleismääräyksiin oli hyvä saada täydennys, jonka mukaan SL-alueilla on mahdollista ko. kaavamääräysten mukainen rakennusten ja rakenteiden rakentaminen Örön satamaan (LS-1) tuleva väylä on merkitty väärään paikkaan. Sama virhe on osassa maanmittauslaitoksen karttoja, mm. kaavakartan pohjakartassa. Oikea väylä, joka on linjamerkein merkitty, tulee satamaan vähän pohjoisempaa reittiä. Kaavan liikenneraportissa on referoitu kappaleessa Suunniteltu liikenne s. 129 (Planerad trafik s.65) Brahea-keskuksen liikenneraporttia. Sen antamasta informaatiosta huolimatta on selvää, että Kasnäs-Örö -linja tulee olemaan sekä matkustaja- että huoltoliikenteen osalta tärkein yhteysreitti saarelle. Granvikin tai Hangon kautta tuleva liikenne ovat nekin tärkeitä kehittämiskohteita, mutta eivät voi korvata Kasnäsin liikennettä. 8. Puolustusvoimat Kaavan laatijan vastine: Kemiönsaaren tekninen lautakunta on pyytänyt merivoimien lausuntoa liittyen otsikon mukaiseen kaavan muutokseen. Kaava on laadittu viranomaisyhteistyössä sovittujen periaatteiden mukaisesti ja merivoimien aktiivisessa käytössä olevat alueet on merkitty sovitusti EPmerkinnälla. 2LOGR ei näe estettä kaavoitustyön jatkamiselle. Puolustusvoimauudistuksen seurauksena edunvalvonnasta vastaa 2. Logistiikkarykmentti, minkä vuoksi merivoimilta ei tule erillistä lausuntöa. 2. logistiikkarykmentti esittää, että jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös alueella ja sen laheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin ennen rakentamissuunnitelmien valmistumistaja rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Palvelukeskuksesta puhelinnumerosta 0299 818 080. Alueellisina yhteyshenkilöinä maankayttö- ja kaavoitusasioissa Vastineraportti_luonnosvaihe_Örö.docx Ei aiheuta muutosta kaavaan. Planläggarens bemötande: Medför inga ändringar i planen. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14 (14) toimivat kiinteistöpäällikkö Tapani Rantio p. 0299 572 263 ja kiinteistöteknikko Kai Hyytiäinen p. 0299 572 264 (kirjaamo. 21ogr@mil. fi). 9. Senaatti-kiinteistöt Jari Panhelainen, divisionsdirektör, Försvar och säkerhet 10.12.2014 Senatfastighetema har blivit ombedd att i egenskap av fastighetsägare (staten/ Senatfastighetema) ge ett utlåtande gällande planutkastet till de delar det gäller ÖrÖ fästningsområde (322871-1-1). Senatfastighetema har inga anmärkningar gällande planutkastet. Vastineraportti_luonnosvaihe_Örö.docx Planläggarens bemötande: Medför inga ändringar i planen. Kaavan laatijan vastine: Ei aiheuta muutosta kaavaan. förråd ödehus, f.d. bostadsbygnad toalett, skjul strandbastu förråd förråd radhus ekonomibyggnad radhus 2 parhus parhus kompostori Försvarsmaktens barack försvarsmaktens barack Forststyrelsens bostadsbyggnad barack "Mekka" bostadsbyggnad, "Koulu" oljeförråd och liten brygga okntor och förråd klubbrum verkstaden, "ÖkMo" svetsverkstad "Uuttamo" förråd bostadsbyggnad "Silmä" skjul soldathem bostadsbyggnad, f.d. kontorsbyggnad, "Impilinna" bostadsbyggnad, "Käärmemurju" radhus vattenverk garage matkällare mat- och potatiskällare kontor motionshus fordonsförråd utrustnings- och brandredskapsförråd värmecentral, bastu lager, verkstadshall matsal sjukstuga miehistökasarmi förråd, kanonhall före detta kasern Patronlager toalett mat- och potatiskällare varasto autiotalo, entinen asuinrakennus käymälä ja vaja rantasauna varasto varasto rivitalo talousrakennus rivitalo 2 paritalo paritalo kompostori Puolustusvoimien parakki Metsähallituksen asuinrakennus parakki "Mekka" öljyvarasto ja pikkulaituri Puolustusvoimien parakki toimisto ja varasto kerhohuone asuinrakennus, "Koulu" korjauspaja, "ÖkMo" hitsaamo "Uuttamo" varasto asuinrakennus "Silmä" vaja sotilaskoti asuinrakennus, entinen toimisto, "Impilinna" asuinrakennus, "Käärmemurju" rivitalo ajokaluvarasto vesilaitos autotalli tomisto ruokakellari ruoka- ja perunakellari kuntotalo ruokala varus- ja palokaluvaja lämpökeskus, sauna varasto, korjaushalli sairastupa miehistökasarmi varasto, tykkihalli entinen kasarmi Ammusvarasto käymälä ruoka- ja perunakellari
© Copyright 2024