Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaehdotus_Orivesi avautuu

Liite I, 1
ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN
SUOJELUSUUNNITELMA
Oriveden kaupunki
2015
2
Sisällysluettelo
Sanastoa: ........................................................................................................................................................... 5
1.
Johdanto .................................................................................................................................................... 6
2.
Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa ........................................................................................... 7
Pohjaveden syntyminen ...................................................................................................................... 7
Kartoitus ja luokitus ............................................................................................................................ 7
Oriveden pohjavesialueet ................................................................................................................... 8
Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö............................................................................................. 10
3.
Alueen geologia ja pohjavesiolosuhteet ................................................................................................ 12
Pohjavesitutkimukset Orivedellä ...................................................................................................... 12
Geologia ja hydrogeologia ................................................................................................................ 13
Pohjaveden tila ................................................................................................................................. 15
Määrällinen tila .......................................................................................................................... 15
Kemiallinen tila .......................................................................................................................... 15
Riskialue ..................................................................................................................................... 16
4.
Vedenottamot ja -ottamoalueet ............................................................................................................ 17
Vedenottamot ja vedenlaatu ............................................................................................................ 17
Vedenottamoalueet .......................................................................................................................... 20
5.
Pohjaveden tarkkailu .............................................................................................................................. 21
Vedenottamoiden käyttötarkkailuohjelmat ..................................................................................... 22
6.
Vedenottamoiden lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet ................................................................................ 24
7.
Riskitekijät ja toimenpidesuositukset riskien poistamiseksi ................................................................. 25
Asutus................................................................................................................................................ 25
Jätevedet.................................................................................................................................... 26
Öljysäiliöt ................................................................................................................................... 27
Maalämpö .................................................................................................................................. 28
Toimenpiteet - Asutus ............................................................................................................... 29
Tienpito ja liikenne ............................................................................................................................ 30
Toimenpiteet - tienpito ja liikenne ............................................................................................ 35
Maa-ainesten otto ............................................................................................................................ 36
Toimenpiteet – Maa-ainesten otto ........................................................................................... 41
Yritystoiminta .................................................................................................................................... 42
Toimenpiteet - yritystoiminta .................................................................................................... 43
Muuntajat ......................................................................................................................................... 43
Toimenpiteet – Muuntajat ........................................................................................................ 44
3
Hautausmaa ...................................................................................................................................... 45
Toimenpiteet - Hautausmaa ...................................................................................................... 46
Maa- ja metsätalous.......................................................................................................................... 46
Maatalouden vaikutus pohjavesialueisiin ................................................................................. 46
Metsätalouden vaikutus pohjavesialueisiin............................................................................... 47
Maa- ja metsätalous Oriveden pohjavesialueilla....................................................................... 48
Toimenpiteet - Maa- ja metsätalous ......................................................................................... 49
Pilaantuneet maa-alueet................................................................................................................... 49
Pilaantuneiden maiden rekisteri; mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet ............................... 50
Toimenpiteet - pilaantuneet maa-alueet .................................................................................. 52
Yhteenveto: Riskitekijät pohjavesialueittain..................................................................................... 53
8.
Ennakoiva pohjavesien suojelu .............................................................................................................. 53
Kaavoitus ........................................................................................................................................... 53
Kaavat Oriveden pohjavesialueilla .................................................................................................... 55
Maakuntakaavat ........................................................................................................................ 55
Yleiskaavat Oriveden pohjavesialueilla...................................................................................... 59
Asemakaavat Oriveden pohjavesialueilla .................................................................................. 61
Rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset ........................................................................ 61
Ehdotuksia kaavamääräyksiin ........................................................................................................... 61
Yleisiä määräyksiä ja ohjeita toimintaan pohjavesialueilla ............................................................... 62
Jätevedet.................................................................................................................................... 62
Öljysäiliöt ................................................................................................................................... 64
Maalämpö .................................................................................................................................. 66
Tienpito ja liikenne..................................................................................................................... 66
Maa-ainesten otto ..................................................................................................................... 67
Rakentaminen pohjavesialueilla ................................................................................................ 67
Muuntamot ................................................................................................................................ 68
Maatalous .................................................................................................................................. 68
Metsätalous ............................................................................................................................... 69
Yritystoiminta ja teollisuus ..................................................................................................... 70
9.
Pohjavesionnettomuuksiin varautuminen ............................................................................................ 71
Vesilaitoksen valmiussuunnitelma .................................................................................................... 71
Onnettomuuksien ennaltaehkäisy .................................................................................................... 71
Vahinkojen torjunta .......................................................................................................................... 72
10.
Suojelusuunnitelman toteuttaminen ja seuranta .............................................................................. 73
4
11.
Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö .............................................................................................. 74
12.
Lähteet.................................................................................................................................................. 77
13.
Liitteet .................................................................................................................................................. 80
5
Sanastoa:
Akviferilla tarkoitetaan pohjavesimuodostumaa.
Antikliininen pohjavesimuodostuma tarkoittaa vettä purkavaa muodostumaa
Synkliininen pohjavesimuodostuma tarkoittaa vettä keräävää muodostumaa
Geologia on tieteenala, joka tutkii maata ja maankamaraa. Geologia tutkii esimerkiksi maan ja maankamaran rakennetta, koostumusta sekä maan syntymiseen liittyviä ja siinä tapahtuvia prosesseita.
Hydrogeologialla tarkoitetaan pohjavesigeologiaa. Hydrogeologia tutkii geologisten tekijöiden vaikutusta pohjaveden käyttäytymiseen, alueelliseen esiintymiseen sekä kemialliseen koostumukseen.
Myös pohjavesivaroja sekä niiden hyödyntämistä tutkitaan hydrogeologiassa.
Delta on jäätikköjokimuodostuma, joka on syntynyt jäätikköjoen kuljettamasta lajittuneesta aineksesta suurin piirtein veden pinnan tasoon jään reunalle jäätikköjoen päättyessä seisovaan veteen. Deltat ovat pääosin hienoaineksisia, tasaisia ja laakeita kankaita.
Dyyni, lentohiekkakinos. Dyynejä muodostui jääkauden aikana, kun deltan maanpäällinen osa kohosi
veden pinnan yläpuolelle, jolloin tuuli pääsi kasaamaan hienoa hiekka-ainesta kinoksiksi.
KVL tarkoittaa keskimääräistä vuorokausiliikennettä, jollakin alueella.
RAS tarkoittaa raskaan liikenteen osuutta keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä, jollakin alueella.
6
1. Johdanto
Pohjavedellä tarkoitetaan sateesta sekä lumen sulamisesta peräisin olevaa vettä, joka on suotautunut
maa- tai kallioperän läpi ja varastoitunut maan alle. Pohjavesimuodostumaksi sanotaan maa- ja kallioperän vyöhykettä, joka on pohjaveden kyllästämää ja hyvin vettä johtavaa. Pohjavesimuodostumasta eli akviferista on mahdollista pumpata vettä juoma- ja talousvedeksi. (Geologian tutkimuskeskus).
Suomessa on noin 3 800 veden hankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Näistä alueista suurimman osan tila on hyvä. Riskialttiita pohjavesialueita Suomessa on 350 kappaletta. (Ympäristö). Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman avulla pyritään ohjaamaan pohjavesialueilla tapahtuvaa toimintaa niin, ettei siellä tapahdu tahallisia tai tahattomia toimintoja, jotka rikkoisivat ympäristönsuojelulain pohjavesien pilaamiskieltoa tai vesilain pohjaveden pinnan muuttamiskieltoa.
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa toteutetaan yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden asianosaisten kanssa. Suojelusuunnitelmassa eritellään erityistä riskiä aiheuttavat toiminnat pohjavesialueilla ja käydään läpi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on pienentää pohjavesien
pilaantumisen riskiä.
Oriveden kaupunki on laatinut vuonna 2000 pohjavesialueiden suojelusuunnitelman yhdessä Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Juupajoen kunnan kanssa. Uuden pohjavesien suojelusuunnitelman tarkoituksena on toimia suunnitelman päivitettynä versiona. Uudessa suunnitelmassa pohjavesiä pilaavia riskejä on arvioitu uudestaan ja toimenpideohjelmasta on poistettu toteutetut kohdat. Vuoden 2000
jälkeen pohjavesialueiden luokittelua on muutettu ja osa aikaisemmista pohjavesialueista on poistettu
vedenhankintaa varten tärkeiksi luokitelluista pohjavesialueista.
Tämän Oriveden pohjavesialueiden suojelusuunnitelman on laatinut tekniikan ylioppilas Anna Huostila. Suojelusuunnitelmaa tehtäessä käytettiin hyväksi sekä Oriveden kaupungin vanhaa pohjavesien
suojelusuunnitelmaa, että Hanna Henttilän tekemää Kurikan Haapalankangas-Lintuharjun pohjavesialueen suojelu- ja kunnostussuunnitelmaa.
7
2. Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa
Pohjaveden syntyminen
Pohjavettä syntyy kun sade ja sulamisvedet suotautuvat ja varastoituvat maa- tai kallioperään. Pohjavesimuodostumia kutsutaan akvifereiksi. Tällä tarkoitetaan pohjaveden kyllästämää ja vettä hyvin
johtavaa maa- tai kallioperän vyöhykettä. Akvifereista voidaan pumpata vettä käyttökelpoisia määriä.
(GTK). Pohjaveden syntymistä kuvataan Kuva 1.
Kuva 1. Pohjaveden syntyminen. (Lahti.fi).
Pohjavettä ei muodostu kaikissa maalajeissa. Pohjavesi tarvitsee muodostuakseen maalajin, joka on
rakenteeltaan karkearakenteinen ja huokoinen. Tällöin vesi pääsee imeytymään maaperään. Suomessa pohjavettä on käyttökelpoisia määriä harjujen hiekka- ja sorakerrostumissa, karkearakenteisissa moreenikerrostumissa ja kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeissä. Myös kallioalueet sopivat pohjaveden muodostumisalueiksi. Savipohjaisilla alueilla pohjavettä ei pääse muodostumaan, sillä vesi
ei pysty läpäisemään savea. (GTK).
Kartoitus ja luokitus
Pohjavesialueita luokitellaan vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella.
Laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä pohjavesialueet luokitellaan 1. ja 2. luokkaan.
8
Lisäksi pohjavesialueita luokitellaan vielä E-luokkaan. Pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokittelusta vastaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Aikaisemmin pohjavesialueita luokiteltiin I, II
ja III luokkaan, ja luokittelu oli ohjeellinen.
1. luokka: Veden hankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Alueen vettä käytetään tai sitä
on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan tai talousvetenä enemmän kuin 10
m3/vrk tai yli 50 ihmisen tarpeisiin.
2. luokka: Muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuun käyttöön.
E-luokka:
Pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan
riippuvainen.
lähde tähän.]
Kuva 2.[Sijoita
Pohjavesialueiden
luokitus (Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä, muutos
(1263/2014)).
Oriveden pohjavesialueet
Orivedellä sijaitsee viisi pohjavesialuetta, joista Huikonkangas sijaitsee Oriveden ja Juupajoen rajamaastostossa. Suurin osa Huikonkankaasta sijaitsee Juupajoen puolella. Oriveden neljä muuta pohjavesialuetta ovat Hirsilässä sijaitsevat Yröskangas-Vatiharju ja Karhunotko, Eräjärvellä sijaitseva Hirtolahti sekä Oriveden keskustan pohjavesialue. Kaikki Orivedellä sijaitsevat pohjavesialueet on luokiteltu 1-luokkaan eli veden hankintaa varten tärkeiksi pohjavesialueiksi. Orivedellä sijaitsevien pohjavesialueiden kokonaispinta-ala on 8,29 km2 ja pohjaveden muodostumisalueiden pinta-ala yhteensä
3,31 km2.
9
Taulukko 1. Oriveden pohjavesialueiden perustietoja.
Nimi
Alue-luokka
Kokonaispinta-ala
Muodostumis-alu2
een pinta-ala km
km2
Arvio muodostu-
Vedenottamoiden
van pohjaveden
lukumäärä
määrästä m3/d
Hirtolahti
I
0,88
0,22
110
1
Karhunotko
I
1,1
0,51
430
1
Oriveden keskusta
I
0,97
0,19
190
1
Yröskangas-Vatiharju
I
3,42
1,65
1700
1
Huikonkangas
I
7,64
5,92
6100
4
Kuva 3. Orivedellä sijaitsevat pohjavesialueet. (Huikonkangas puuttuu).
10
Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö
Lain vesienhoidon ja merenhoidonjärjestämisestä luvussa 2 a (1299/2004, muutos1263/2014) on
annettu ohjeet pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokittelusta. Laki antaa myös ohjeet pohjavesien
suojelusuunnitelmien tekemisestä ja valmistelusta. Kunnat voivat tehdä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia, mikäli kunnan alueella sijaitsevalle pohjavesialueelle kohdistuu pohjaveden tilaan merkittävästi vaikuttavia toimintoja tai jos lain ympäristötavoitteet sitä edellyttävät. Kun suojelusuunnitelma on valmis, on kaikille varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Suojelusuunnitelmaa koskevasta ehdotuksesta on pyydettävä lausunto niiltä kunnilta, joita pohjavesien suojelusuunnitelma voi koskea.
Lausuntoa on myös pyydettävä alueen toimivaltaiselta ELY-keskukselta sekä aluehallintovirastolta.
Julkaisun jälkeen on kunnan toimitettava suojelusuunnitelma ELY-keskukselle ympäristönsuojelun
tietojärjestelmään merkittäväksi. Pohjavesialueiden luokittelusta kerrotaan tarkemmin luvussa 2.2.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 §:n pohjaveden pilaamiskielto on yksi tärkeimmistä pohjavesiä koskevista säädöksistä. Sen mukaan ainetta, energiaa tai pieneliöitä ei saa panna, päästää tai
johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai pohjaveden laadulle. Ei myöskään saa toimia niin, että toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle
vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää tai toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua.
Vesilain (587/2011) 3. luvun 2 §:n mukaan vesitaloushankkeella on oltava lupa, jos hankkeen aiheuttama muutos vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai huonontaa sen käyttökelpoisuutta tai aiheuttaa vahinkoa vedenotolle tai käytölle talousvetenä. Muutos ei myöskään saa aiheuttaa pohjavesiesiintymän tilan huononemista.
Pohjavedenottamoille voidaan myös määrittää vesilain mukainen suoja-alue (4. luvun 11-13 §).
Suoja-alue voidaan määrittää joko veden ottamista koskevan päätöksen yhteydessä tai määräyksellä
erikseen. Suoja-alueen tarkoituksena on rajoittaa ottamoalueen käyttöä, kun pelätään, että pohjaveden
laatu tai esiintymän antoisuus saattavat olla vaarassa. Suoja-aluetta ei voida määrätä laajemmaksi
kuin on välttämätöntä.
11
Muita pohjaveden suojelun kannalta olennaisia lainsäädäntöjä ovat maa-aineslaki (555/1981) sekä
jätevesien käsittelyä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla koskeva ympäristönsuojelulain 16.
luku ja valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla
alueilla (209/2011). Maa-aineslaissa on todettu, ettei aineksia saa ottaa niin, että ottotoiminta vaarantaisi vedenhankinnan kannalta tärkeän tai muuhun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen laadun tai antoisuuden, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Ympäristönsuojelulain
mukaan jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella, ei saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Pohjavesialueella on käytettävä sellaisia puhdistusmenetelmiä, ettei pohjaveden laatu heikkene. Asetuksessa 209/2011 säädetään tarkemmin viemäriverkoston ulkopuolisten alueiden jätevesijärjestelmistä.
Pohjavesialueita koskevaa lainsäädäntöä sisältyy myös maankäyttö- ja rakennuslakiin, terveydensuojelulakiin, vesihuoltolakiin, jätelakiin ja kemikaalilakiin sekä öljyvahinkojen torjuntalainsäädäntöön.
Näiden lisäksi pohjavesialueita käsitellään myös valtioneuvoston asetuksissa sekä päätöksissä. Suojelusuunnitelman liitteenä on lista pohjavesialueita koskevasta lainsäädännöstä.
12
3. Alueen geologia ja pohjavesiolosuhteet
Pohjavesitutkimukset Orivedellä
Pohjavesitutkimuksissa on määritetty muun muassa tutkitun alueen vedenlaatu, alueen maaperä, hydrogeologia ja pohjaveden pinnankorkeus.
Taulukko 2. Pohjavesialueilla suoritettuja tutkimuksia.
Pohjavesialue
Tutkimuksen nimi
Tutkimuksen suo-
Tutkimusvuosi
Lisätietoja
1989
Alustavia tutkimuk-
rittaja
Huikonkangas
Pohjavesitutkimus Kivi-
Airix Oy / Oriveden
harjun alueella
kaupunki
sia sekä koepumppaus.
Hirtolahti
Hirtolahti
Pohjavesialueiden tutki-
Tampereen vesipiirin
mukset
vesiosasto
Haja-asutusalueiden
Tampereen vesi- ja
pohjavesiselvitys 1989,
ympäristöpiiri
1980-1982
1989
Eräjärven pohja-vesiselvitys
Karhunotko
Koepumppaus 1977
Suunnittelukeskus
1977
Oy / Oriveden kunta
Karhunotko
Karhunotkon pohjavesi-
Pirkanmaan ympäris-
alueen maaperäselvitys
tökeskus
viläputkikaivo 1-4
2005
1971 pohjavesitutkimus
harju
Suunnittelukeskus
1971
Oy / Oriveden vesihuolto-osuuskunta
Yröskangas-Vati-
Hydrogeologinen selvi-
Suunnittelukeskus
harju
tys Yröskankaan, Kar-
Oy / Oriveden kunta
1981
hunotkon ja Vatiharjun
pohjavesialueista
Yröskangas-Vati-
Vatiharjun koepump-
harju
paus
Pelcon Oy
Porakone- / paineilmakairaus
Orivedellä v. 2005
Yröskangas-Vati-
Koepumppaus, sii-
1991
13
Geologia ja hydrogeologia
Oriveden pohjavesialueet sijaitsevat kolmessa eri harjumuodostumassa: I harjumuodostuma: Huikonkangas (Korkeakosken delta) ja Yröskangas-Vatiharju ja Karhunotko (Hirsilän delta).
II harjumuodostuma: Orivesi ja III harjumuodostuma: Hirtolahti.
Huikonkangas 0417751
Huikonkankaan pohjavesialue sijaitsee pääosin Juupajoella. Alue on pohjavesimuodostumatyypiltään (akviferityypiltään) pääosin deltaa, mutta sen länsireunalla on pitkittäisharju, Kiviharju. Pohjavesimuodostuma on antikliininen eli vettä purkava. Huikonkankaan pohjavesialue on yhteydessä
Yröskangas-Vatiharjun pohjavesialueen kanssa. Länsiosaltaan pohjavesialue on harjua, jonka maaaines on lähes kivetöntä hiekkaa ja soraa ja syvemmällä hienoa hiekkaa ja silttiä. Kiviharjun maaaines on kohtalaisen karkeaa ja soravaltaista pinnalta asti. Huikonkankaalla pohjavesialue on deltamaista muodostumaa, jonka maa-aines on lievehiekkaa ja karkeaa silttiä. Huikonkangasta halkoo
luode-kaakkosuuntainen kallioperän ruhje. Hiekkakerroksen syvyys Korkeakosken vedenottamo I:llä
on noin 7 metriä, jonka jälkeen maa-aines on hiekkaa hienompaa ainesta. Korkeakosken vedenottamo
II:n alueella hiekkaa on 8-9 metriä pohjaveden pinnan alapuolella. Pohjaveden virtaussuunta on pitkittäisharjualueella pohjoista kohti ja Huikonkankaan eteläosissa koillisesta ja luoteesta etelälounaaseen Korkeakosken vedenottamo I:tä ja Tehtaanjärveä kohti.
Yröskangas-Vatiharju 0456208
Yröskangas-Vatiharjun pohjavesialue on akviferityypiltään pitkittäisharjua ja sen maa-aines on hietaa, hiekkaa ja soraa. Karkeimmat maakerrokset ovat harjun keskiosassa. Pulmusen eteläpuolella ja
Vatiharjulla on osia, joilla karkeaa maa-ainesta on pinnalla asti. Pohjavesialueella on kallioperän
ruhje Yrösjoen pohjavedenottamon kohdalla. Harjun eteläosassa on 20 - 30 metriä paksut hietakerrokset, jotka ulottuvat Yrösjoen uomaan asti. Maatutkaluotauksien avulla on Vatiharjussa todettu
selvä kalliokynnys. Kynnys sijaitsee pohjavesialueen pohjoisrajalla ja sen pohjoispuolella pohjaveden pinta laskee useilla metreillä. Pohjavettä purkautuu harjun reunaosissa, minkä takia reuna-alueet
ovat osittain soistuneet. Yröskankaalla ja alueen pohjoisosissa pohjavesi virtaa etelää kohti ja purkautuu Yrösjokeen ja pohjoisosista virtaava vesi harjun sivuille. Pohjavesimuodostuma on veden
hankinnan kannalta hyvä.
14
Karhunotko 0456205
Hirsilän deltan luoteisosa on noin +140 metrin korkeudella merenpinnasta. Delta viettää kaakkoon ja
etelään laskien kaakkoisosassa noin +100 metrin tasolle. Delta on ainekseltaan hietaa. Kairausten
perusteella deltassa on ainesta yli 11 metriä. Paksuimmat kerrostumat ovat vahvuudeltaan lähes 20
metriä. Deltan yhteyteen on muodostunut jääkauden jälkeen dyynejä, jotka ovat muodostuneet tuulen
kasatessa hienoa ainesta lentohiekkakinoksiksi. Dyynien muodon perusteella, kyseisenä aikakautena
luoteistuulet ovat olleet vallitsevia. Dyynit ovat ainekseltaan pääasiassa hienoa tai karkeaa hiekkaa.
Karhunotko on osa Hirsilän deltamuodostumaa ja sen ydinosan leveys vaihtelee 150 - 200 metriin.
Maa-ainekseltaan alue on puhdasta, hyvin lajittunutta hienoa hiekkaa. Hiekan kerrospaksuus vaihtelee 9:stä yli 20 metrin syvyyteen. Veden läpäisevyyttä on korkeintaan tyydyttävä ja monin paikoin
alueen pinta on soistunutta. Lajittunutta hietaa on pitkälle itään ja etelään. Reuna-alueilla, lounais- ja
länsipuolella, maaperä on kallioista, hietavaltaista lajittunutta maa-ainesta sekä moreenia. Korkeimmillaan pohjaveden pinta on alueen luoteisosassa. Pohjaveden virtaussuunnat ovat luoteesta ja kaakosta. Keskiosasta pohjavesi purkautuu Lintusuolle ja kaakkoisosasta Haisevanojan suuntaan. Maaaines on niin hienoa, ettei muodostumalla ole veden hankinnan kannalta merkitystä.
Oriveden keskusta 0456204
Oriveden keskustan pohjavesialue on akviferityypiltään harju ja synkliininen (vettä keräävä). Pohjavesialue sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisella 200 metriä leveällä harjumuodostumalla, jonka ydinaines
on lajittunutta ja pyöristynyttä hiekkaa ja soraa. Pohjois- ja eteläosissa reunojen maa-aines on hienoa
hiekkaa ja hietaa sekä kalliota. Itä- ja länsiosien reunoilla maa-aines on silttiä ja kerrostunutta savea.
Pohjavesialue on tiiviisti asuttua ja alueella kulkee useita teitä. Pohjaveden virtaussuunta on pohjoisesta ja etelästä kohti pohjavedenottamoa, joka sijaitsee Naarajoen notkossa. Alue on vedensaannin
kannalta tyydyttävä.
Hirtolahti 0456202
Hirtolahti on pohjavesimuodostumatyypiltään harju ja antikliininen eli vettä purkava. Alueella on
katkeileva harjumuodostuma, joka koostuu muutamasta erillisestä hiekka- ja soramuodostumasta. Ne
ovat hydrologisesti yhteydessä aluetta peittävien hienompien maalajien kanssa. Muodostuma, joka
sijaitsee Hirtolahden talon kohdalla, on maa-ainekseltaan lajittunutta hiekkaa. Puolestaan pohjois- ja
eteläpuolella oleva maa-aines on kivistä ja paikoin moreenimaista. Pohjoispäässä alueen maa-aines
on hiekkaa. Pohjaveden virtaussuunta on etelästä, ja se purkautuu Hirtopohjaan. Alue on vedenhankinnan kannalta tyydyttävä.
15
Pohjaveden tila
Pohjaveden tilaa arvioitaessa on käytössä termit määrällinen ja kemiallinen tila. Lisäksi pohjavesialue
voidaan nimetä riskialueeksi. Pohjaveden tilan määrittämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon järjestämiseksi (1040/2006).
Pirkanmaalla on tekeillä uusi vesienhoidon toimenpideohjelma 2016-2021. Toimenpideohjelmaa varten on pohjavesimuodostumiin kohdistuvia merkittäviä paineita tunnistettu ja alueita nimetty riskialueiksi. Riskialueet on määritelty määrittämällä ensin alueen määrällinen ja kemiallinen tila, ja tulosten perusteella alue on määritetty joko riskialueeksi tai ei riskialueeksi.
Määrällinen tila
Määrällisellä tilalla tarkoitetaan sitä, kuinka suora ja epäsuora vedenotto vaikuttavat pohjavesimuodostumaan. Pohjaveden määrällinen tila on hyvä jos vuoden keskimääräinen vedenotto ei ylitä muodostuvan pohjaveden määrää. Tällöin on myös huomioitava vedenoton vaikutukset pohjaveden
kanssa yhteyksissä oleviin pintavesiin ja maaekosysteemeihin. Jotta pohjaveden määrällinen tila olisi
hyvä, ei pohjaveden pinnan korkeus saa myöskään alentua jatkuvasti. (1040/2006 9 §, 14 a §)
Orivedellä sijaitsevien pohjavesialueiden määrällinen tila on hyvä.
Kemiallinen tila
Pohjaveden kemiallinen tila luokitellaan hyväksi, mikäli valtioneuvoston asetuksessa vesienhoidon
järjestämisestä asetetut pohjaveden ympäristölaatunormit täyttyvät. Pohjaveden ympäristölaatunormilla tarkoitetaan pilaavaa ainetta, aineiden ryhmää tai pilaantumisen indikaattorin pitoisuutta pohjavedessä, jota ei saa ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi saa ylittää. (1040/2006 14 b-c
§).
Orivedellä sijaitsevien pohjavesien kemiallinen tila on hyvä.
16
Riskialue
Riskialueella tarkoitetaan pohjavesialuetta, missä haitallisten aineiden pitoisuudet ovat nousseet yli
pohjaveden ympäristölaatunormien ja ne uhkaavat vaarantaa veden tilan ilman suojelutoimia. Pohjaveden tilaa vaarantavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi liiallinen vedenotto tai vastaava toiminta.
(ELY-keskus 2013).
Oriveden keskustan pohjavesialue on luokiteltu riskialueeksi. Oriveden keskustan pohjavesialueen
tilaa saattavat heikentää liikenteen ja tienpidon, asutuksen sekä yritystoiminnan aiheuttama kuormitus, joka on nostanut pohjaveden kloridipitoisuutta yli ympäristölaatunormin tason. Muut pohjavesialueet eivät ole riskialueita, koska niillä ei ole havaittu sellaisia haitta-ainepitoisuuksia, jotka ylittäisivät ympäristölaatunormien asettaman tason, eikä niillä tapahtuva vedenottotoiminta vaaranna pohjaveden tilaa.
Taulukko 3. Oriveden pohjavesialueiden määrällinen ja kemiallinen tila.
Nimi
Alueen määrällinen tila (EU)
Alueen kemiallinen tila (EU)
Onko riskialue?
Huikonkangas
Hyvä
Hyvä
Ei
Hirtolahti
Hyvä
Hyvä
Ei
Oriveden keskusta
Hyvä
Hyvä
On
Karhunotko
Hyvä
Hyvä
Ei
Yröskangas-Vatiharju
Hyvä
Hyvä
Ei
17
4. Vedenottamot ja -ottamoalueet
Vedenottamot ja vedenlaatu
Oriveden vesihuoltolaitoksella on käytössään neljä pohjaveden ottamoa: Kiviharju, Yrösjoki, Karhunotko ja Naarajoki. Eräjärven Seudun Vesiosuuskunnalla on Hirtolahden pohjavesialueella pohjavedenottamo, Hirtolahti. Oriveden vesihuoltolaitoksella on runkovesijohtoyhteys Hirtolahden pohjavedenottamolle, kuten myös Juupajoen kunnan omistamaan vedenottamoon. Eräjärven Seudun Vesiosuuskunnan vesijohto ulottuu lähelle Kuhmalahden vesijohtoa.
Taulukko 4. Pohjavedenottamot.
Sijainti
Nimi
Omistaja
Antoisuus m3/d
Otetaan m3/d
Lupa, m3/d
Huikonkangas
Kiviharju
Oriveden kau-
1200
810-890
LVEO 63/1990/1,
punki
Yrösjoki-Vati-
Yrösjoki
harju
Orivesi
Oriveden kau-
1200
900
260-320
punki
Naarajoki
Oriveden kau-
900
500
varaottamo
punki
Karhunotko
Karhunotko
Oriveden kau-
Hirtolahti
Eräjärven seudun
LSVEO 8.8.1977,
950
noin 150
varaottamo
punki
Hirtolahti
LSVEO 25.8.1966,
LSVEO 7.4.1978,
100
70-100
vesiosuuskunta
Karhunotko
Karhunotkon pohjavesialueella sijaitsee Oriveden kaupungin varavedenottamo, joka on rakennettu
vuonna 1978. Vedenottamolta ei pumpata pohjavettä. Vedenottamolla on lupa (LSVEO 7.4.1978)
ottaa vettä 1 000 m3/d, mutta käytännössä vedenottokapasiteetti on noin 150 m3/d. Vedenottamolla
on kolme siiviläputkikaivoa, joiden vedentuotto on vähäinen. Syynä on pohjavesialueen hienojakoinen maa-aines. Käytännössä vettä ei ole saatavissa sellaisia määriä, jotta vedenottotoiminta olisi kannattavaa, eikä vedenottamoa ole käytetty vuosikymmeniin. Vedenlaatua heikentää korkea rautapitoisuus.
18
Kuva 4. Karhunotkon pohjavedenottamo.
Oriveden keskusta
Oriveden keskustan pohjavesialueella Naaranotkossa sijaitsee yksi vedenottamo. Se toimii tällä hetkellä varavedenottamona. Naarajoen vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1955. Vedenottamona
toimii yksi kuilukaivo. Ottamolta on lupa (LSVEO.8.8.1977) ottaa vettä 950 m3/d, mutta käytännössä
sen kapasiteetti on noin 500 m3/d.
Pohjaveden laatua heikentävät korkeat kloridi- ja mangaanipitoisuudet. Veden kloridipitoisuudessa
on havaittavissa nousu siinä vaiheessa, kun vedenottaminen verkostoon lopetettiin ja vedenottamo
muutettiin varavedenottamoksi. Vedenottamon veden käyttökelpoisuutta pidetään yllä ajoittaisella
huuhtelujuoksutuksella. Raakavedessä on ajoittain ilmennyt kolibakteereita. Vedenottamolla on valmius veden desinfiointiin UV-säteilytyksellä ja natriumhypokloriittiliuoksella.
Yrösjoki-Vatiharju
Alueella sijaitsee yksi vedenottamo, Yrösjoen vedenottamo, joka on Oriveden kaupungin omistama.
Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1968. Ottamolla on kaksi siiviläputkikaivoa, joista raakavettä otetaan. Kaivoalue on aidattu. Vedenottamolta on lupa (LSVEO 25.8.1966) ottaa vettä 900 m3/d.
Käytännön vedenottokapasiteetti lienee noin 900 m3/d.
Ottamon ympäristöä on kunnostettu vuosina 2000-2001. Maisemoinnin tarkoituksena oli peittää maaaineksen oton jäljet niin, että ottamon läheisyydessä olleet pintalammikot saatiin täytettyä ja lisäksi
alueelle istutettiin puustoa. Ottamoalueen läheisyydessä on vielä yksi toiminnassa oleva maa-aineksenottoalue.
19
Oriveden pohjavesien suojelusuunnitelmaa tehtäessä havaittiin pintalammikoita vedenottamon lähialueella. Pintalammikot ovat syntyneet maaperästä pulppuavasta pohjavedestä. Pintalammikot ovat
riski vedenottamon veden laadulle. Ne olisikin syytä suunnitelmallisesti kunnostaa esim. täyttämällä.
Yrösjoen vedenottamolla vesi on laadultaan pehmeää ja hapanta, pH 5,7. Veden kloridipitoisuudet
ylittävät luonnonmukaiset pitoisuudet, mutta alittavat talousvedelle asetetun raja-arvon. Vesi on hygieeniseltä laadultaan moitteetonta.
Kuva 5. Yrösjoen ja Hirtolahden pohjavedenottamot.
Huikonkangas
Huikonkankaalla sijaitsee neljä vedenottamoa, joista kolme on Juupajoen kunnan omistamia ja yksi
Oriveden kaupungin. Oriveden kaupungin omistama Kiviharjun pohjavedenottamo on otettu käyttöön tammikuussa 1992. Kiviharjulla on kaksi noin 10 metrin syvyistä siiviläputkikaivoa. Kiviharjun
pohjavesi on pehmeää ja lähes raudatonta pohjavettä.
Yrösjoen ja Kiviharjun vedenottamoista otettu raakavesi käsitellään veden happamuuden vuoksi Hirsilän vedenkäsittelylaitoksella, jossa veden pH-arvoa nostetaan soodalla. Vesi on hygieeniseltä laadultaan moitteetonta, joten se soveltuu hyvin juomavedeksi.
Hirtolahti
Hirtolahden pohjavesialueella sijaitsee Eräjärven Seudun Vesiosuuskunnan vedenottamo, joka on
otettu käyttöön 1993. Vedenottamossa on yksi betoninen kuilukaivo. Vedenottamon kaivossa pohjaveden pinta on noin 10-15 cm korkeammalla kuin Längelmäveden pinta. Vedenottamolta otetaan
vettä 70-100 m3/d.
20
Hirtolahden vedenottamossa on havaittu ajoittain kolibakteereita (2004 (0-70), 2005 (0-3), 2007 (04), 2008 (0-4), 2010 (0-1), 2011 (0-16) ja 2012 (0-370)). Bakteereja on ilmaantunut sateisina aikoina,
yleensä syksyllä. Syksyllä 2012 vedenottamo jouduttiin ottamaan pois käytöstä kolibakteerien epätavallisen suuren määrän takia. Syynä bakteerien esiintymiseen voidaan pitää sateisina aikoina veden
lyhyttä viipymää maaperässä, minkä takia bakteeripitoista vettä imeytyy vedenottamolle. Vuonna
2013 ottamolle on hankittu ultraviolettidesinfiointilaite. Lisäksi vesi desinfioidaan natriumhypokloriittiliuoksella.
Hirtolahden pohjavesialueelta saatava vesi täyttää hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset.
Vesi on hieman hapanta ja pehmeää. Veden nitraattipitoisuus on luonnon arvoja korkeampi, mutta
alittaa talousvedelle määritetyn raja-arvon. Veden pH-arvo on pohjavedelle tyypillisesti alhainen 6,1.
Vedenottamoalueet
Vedenottamoalueella tarkoitetaan vedenottoon ja sen käsittelyyn tarkoitettua aluetta. Alue käsittää
laitteistot ja rakennukset, joita vedenottoon käytetään. Vedenottamoalue on tarkoitettu vain vedenhankintakäyttöön. Vedenottamoalueen tulee olla aidattu ja rakennuksien tulee olla lukossa.
Oriveden kaupungin omistamat, käytössä olevat pohjavedenottamot on vartioitu valvontakameroin ja
ottamoille kulku on estetty porteilla. Lisäksi kaivoihin on asennettu hälytyslaitteet. Oriveden kaupungin vedenottamoilla on käytössä kaukovalvontajärjestelmä. Järjestelmä ohjaa ja valvoo vedenottamoiden ja vedenkäsittelyn toimintaa sekä virtaus- ja painetasoja verkostossa. Lisäksi vedenottamoilla
on käytössä ympärivuorokautinen vikapäivystys, joka välittää häiriötiedot tekstiviestinä vikapäivystäjälle. Hirtolahden vedenottamo on myös varustettu portilla ja kameravalvonnalla. Lisäksi kaivonkansi on suljettu lukolla.
21
5. Pohjaveden tarkkailu
Orivedellä sijaitsevilla pohjavesialueilla suoritetaan pohjavesitarkkailuita eri tahojen toimesta. Tarkkailukohteita ovat pohjaveden pinnankorkeus, kloridipitoisuus sekä pohjavedelle haitallisten kemikaalien ja aineiden pitoisuus vedessä. Taulukossa 5 on esitetty kaikki Oriveden pohjavesialueiden
tarkkailuohjelmat.
Taulukko 5. Pohjavesialueilla olevia tarkkailuohjelmia (Oiva, Ympäristö- ja paikkatietopalvelu ja
Oriveden kaupunki.)
Pohjavesialue
Hirtolahti
Tarkkailuoh-
Tarkkailun
Tarkkailun peruste
jelma
suorittaja
Vedenottamon
Oriveden
Sosiaali- ja terveys-
käyttötarkkailu
kaupunki
ministeriön asetus ta-
Aloitus-
Lisätietoa
vuosi
Veden laadun tarkkailu
lousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
Huikonkangas
Kiviharjun veden-
Oriveden
Vedenottolupaan liit-
ottamon tarkkailu
kaupunki
tyvä velvoitetarkkailu
1991
Pohjaveden pinnankorkeuden ja vedenottomäärien tarkkailu
Huikonkangas
Kiviharjun veden-
Oriveden
Sosiaali- ja terveys-
ottamon käyttö-
kaupunki
ministeriön asetus ta-
tarkkailu
1991
Veden laadun tarkkailu
2013
Pohjaveden pinnankor-
lousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
Huikonkangas
KVL-tekniikan
Toiminnan
Maa-ainesten ottolu-
maa-ainesten otto-
harjoittaja
paan liittyvä tarkkailu
keuden sekä laadun
toimintaan liittyvä
tarkkailu
tarkkailu
Huikonkangas
Valtakunnallinen
ELY-keskus,
Tienpitoon liittyvä
kloridiseuranta
liikennevas-
seuranta tai tarkkailu
2001
Pohjaveden laadun
tarkkailu
tuualue
Huikonkangas
Pohjaveden laadun
ELY-keskus,
Tienpitoon liittyvä
seuranta
liikennevas-
seuranta tai tarkkailu
2010
Pohjaveden laadun
tarkkailu
tuualue
Karhunotko
Karhunotkon ve-
Oriveden
Vedenottolupaan liit-
denottamon tark-
kaupunki
tyvä velvoitetarkkailu
kailu
1983
Pohjaveden pinnankorkeuden ja vedenottomäärien tarkkailu
22
Oriveden kes-
Naarajoen veden-
Oriveden
Vedenottolupaan liit-
kusta
ottamon tarkkailu
kaupunki
tyvä velvoitetarkkailu
1983
Pohjaveden pinnankorkeuden ja vedenottomäärien tarkkailu
Oriveden kes-
Naarajoen veden-
Oriveden
Sosiaali- ja terveys-
kusta
ottamon käyttö-
kaupunki
ministeriön asetus ta-
tarkkailu
1983
Veden laadun tarkkailu
1998
Polttoaineiden haitallis-
lousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
Oriveden kes-
Koskikulkuri Oy:n
kusta
velvoitetarkkailu
Ramboll
Ympäristölupaan liittyvä tarkkailu
ten aineiden pitoisuuksien tarkkailu
Oriveden kes-
Pohjaveden laadun
ELY-keskus,
Tienpitoon liittyvä
kusta
seuranta / Tiesuo-
liikennevas-
seuranta tai tarkkailu
laus
tuualue
Oriveden kes-
Valtakunnallinen
ELY-keskus,
Tienpitoon liittyvä
kusta
kloridi seuranta
liikennevas-
seuranta tai tarkkailu
2010
Pohjaveden laadun
tarkkailu
2001
Pohjaveden kloridipitoisuuden tarkkailu
tuualue
Yröskangas-
Yrösjoen vedenot-
Oriveden
Vedenottolupaan liit-
Vatiharju
tamon tarkkailu
kaupunki
tyvä velvoitetarkkailu
1967
Pohjaveden pinnankorkeuden ja vedenottomäärien tarkkailu
Yröskangas-
Yrösjoen vedenot-
Oriveden
Sosiaali- ja terveys-
Vatiharju
tamon tarkkailu
kaupunki
ministeriön asetus ta-
1967
Pohjaveden laadun
tarkkailu
lousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
Yröskangas-
Hämeen Kuljetus
Kokemäen-
Maa-ainesten ottolu-
Vatiharju
Oy / Hiekkapul-
joen vesistön
paan liittyvä tarkkailu
munen
vesiensuo-
2010
Pohjaveden laadun ja
pinnankorkeuden tarkkailu
jelu-yhdistys
ry
Vedenottamoiden käyttötarkkailuohjelmat
Oriveden kaupungin vedenottamot ovat mukana Oriveden kaupungin vesilaitoksen käyttötarkkailuohjelmassa. Ohjelmaa päivitetään neljän vuoden välein, viimeisin päivitys on vuodelta 2014 ja seuraava päivitys tehdään vuoden 2018 aikana. Käyttötarkkailuohjelman on laatinut terveystarkastaja
yhteistyössä vesihuoltolaitoksen hoitajan kanssa. Käyttötarkkailu on vedenottamon itse suorittamaa
23
valvontaa, ja sen tarkoituksena on täydentää viranomaisvalvontaa. Käyttötarkkailu tehdään raakavedestä. Käyttötarkkailuohjelman tarkoituksena on varmistaa raakaveden hyvä laatu. Raakaveden laatuvaatimukset on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa talousveden laatuvaatimuksista
ja valvontatutkimuksista.
Taulukko 6. Kiviharjun, Yrösjoen ja Naarajoen pohjavedenottamoiden käyttötarkkailu
Tutkimus
koliformiset bakteerit (+ E coli)
kokonaiskovuus
alkaliteetti
hiilidioksidi
kloridi
pH
rauta
mangaani
happi
sähkönjohtavuus
nitraatti
ammonium
Tutkimusten määrä vuodessa
4
2
2
2
2
2
2
2
1
1
1
1
Taulukko 7. Hirtolahden vedenottamon käyttötarkkailu.
Tutkimus
koliformiset bakteerit (+ E coli)
kokonaiskovuus
alkaliteetti
hiilidioksidi
kloridi
pH
rauta
mangaani
nitraatti
Tutkimusten määrä vuodessa
7
1
1
1
1
7
1
1
1
24
6. Vedenottamoiden lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet
Vedenottamolla voi olla vesilain mukainen suoja-alue tai suojelusuunnitelman yhteydessä määritetty
ohjeellinen suoja-alue ja siihen sisältyvät suojavyöhykkeet. Suoja-alueen tarkoituksena on varmistaa
pohjaveden hyvä laatu. Suojavyöhykkeet voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan: lähisuojavyöhykkeeseen ja kaukosuojavyöhykkeeseen. Lähisuojavyöhykkeen tavoitteena on maankäytön haittavaikutusten estäminen. Tämä voi esimerkiksi tarkoittaa sitä, ettei lähisuojavyöhykkeellä saa harjoittaa maaainesten ottoa. Kaukosuojavyöhykkeellä tarkoitetaan vedenottamon valuma-aluetta, eli käytännössä
koko pohjavesialuetta. (Ympäristöministeriö 2009, s. 99.)
Oriveden pohjavesialueilla sijaitsevilla vedenottamoilla ei ole vesilain mukaisia suoja-alueita. Liitteessä 2 on esitetty Kiviharjun, Yrösjoen ja Karhunotkon vedenottamoiden ohjeelliset lähisuojavyöhykkeet.
25
7. Riskitekijät ja toimenpidesuositukset riskien poistamiseksi
Asutus
Asutus aiheuttaa pohjavesien pilaantumisriskiä. Asutuksen pohjaveden pilaantumisriskit aiheutuvat
jätevesien maahan imeytyksestä viemäröimättömillä alueilla ja huonokuntoisesta viemäriverkostosta,
putkivaurioista, jätevesipumppaamojen toimintahäiriöistä tai putkien liitosvioista. Myös maanalaisten ja -päällisten öljysäiliöiden vuodot ja ylitäytöt voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskiä. Uusimpana asutuksen aiheuttamana pohjavesiriskinä on maalämpö, jonka rakentamisaikana riskiä voivat aiheuttaa mahdolliset koneiden öljyvuodot, pintaveden pääsy kalliopohjaveteen ja eri pohjavesikerrosten mahdollinen muuttuminen. Mikäli maalämpöputkistossa käytettävinä lämmönkeruuaineina
on pohjaveden laatua heikentäviä kemikaaleja, haitallisia aineita voi kulkeutua maaperästä pohjaveteen, jos putkisto rikkoontuu.
Pohjaveteen päässeet jätevedet nostavat veden nitraatti-, kloridi- ja fosfaattipitoisuuksia. Myös veden
hygieeninen laatu heikkenee jäteveden joutuessa pohjaveteen. Öljysäiliön vuodon tai ylitäytön yhteydessä pohjaveteen päässyt öljy vaikuttaa pohjaveden laatuun jo pieninä pitoisuuksina. Öljy voidaan havaita vedestä hajun ja maun perusteella. Öljy-yhdisteet voivat säilyä pohjavedessä pitkään.
Öljypitoisuuksia tarkkaillaan pohjavedestä mineraaliöljypitoisuuksien sekä haihtuvien hiilivetyjen
pitoisuuksien avulla. Pohjavesialueilla on voimassa maanalaisten öljysäiliöiden tarkastusvelvoite.
Sen tarkoituksena on turvata säiliöiden omistaja ja ehkäistä öljyvahinkoja. Maanpäällisten öljysäiliöiden tarkastuksista säädetään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä.
Oriveden keskustan pohjavesialue sijaitsee taajama-alueella, jossa sijaitsee pääasiassa asuinrakennuksia ja liikehuoneistoja, mutta myös yksi korjaamo ja huoltoasema. Alueella ei ole teollisuustoimintaa. Muilla pohjavesialueilla asutus on vähäisempää. Hirtolahdessa on noin 10 asuinkiinteistöä,
joista osa on loma-asuntoja. Huikonkankaalla on vain yksi kiinteistö ja Yröskangas-Vatiharjun alueella neljä asuinkiinteistöä. Karhunotkon pohjavesialueella ei sijaitse asutusta.
26
Jätevedet
Tieto Oriveden kaupungin jätevesiviemäriverkosta on saatu kaupungin tekniseltä osastolta ja Juupajoen kunnan viemäriverkosta kunnan tekniseltä johtajalta. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tiedot
ovat peräisin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tekemistä jätevesineuvonnoista sekä
kaupungin ympäristönsuojelun tekemistä tarkastuksista. Tiedot ovat peräisin kesältä 2015.
Oriveden kaupunki on vuonna 2011 teettänyt jätevesiverkon vuotovesitutkimuksen ja saneerausohjelman, missä on selvitetty kaikkien kaupungin viemäriverkon osien kunto. Mittaukset suoritettiin
vuosina 2009 - 2011. Mittaukset jaoteltiin kuivan-, märän- sekä sulamiskauden aluemittauksiin. Keskustan pohjavesialueen viemäriverkon kunto on pääasiassa hyvä, eikä vuotoja kuiva- ja märkäkaudella havaittu, kuin kahdessa viemäriverkon osassa pohjavesialueella. Toinen vuodoista oli luonteeltaan kohtalainen ja toinen merkittävä. Sulamiskaudella vuotoja havaittiin useampia ja ne olivat luonteeltaan kohtalaisia tai merkittäviä.
Hirtolahti
Hirtolahden pohjavesialue kuuluu Oriveden kaupungin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen ja
siellä on kaupungin viemäri. Suurin osa Hirtolahden pohjavesialueen kiinteistöistä on liittynyt viemäriverkkoon. Kuitenkin muutamia kiinteistöjä on vielä liittymättä. Näissä jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisilla järjestelmillä.
Hirtolahden pohjavesialueella on yksi jäteveden pumppaamo. Pumppaamo on rakennettu 2007, ja sen
kunto on tällä hetkellä hyvä. Pumppaamo on materiaaliltaan lasikuitua.
Hirtolahden vedenottamon vedenlaadussa on esiintynyt bakteereita runsassateisina aikoina. Tämän
takia vedenottamo on ollut pois käytöstä kesällä 2012. Lisäksi vedenottamon raakavesinäytteissä on
havaittu kohonneita nitraattipitoisuuksia. Viemäröimättömät kiinteistöt saattavat olla kohonneen nitraattipitoisuuden taustalla, yhdessä maatalouden kanssa. Alueella on aikaisempina vuosikymmeninä
sijainnut useita pieniä navettoja.
Huikonkangas
Huikonkankaan pohjavesialueella sijaitsee yksi kiinteistö. Huikonkankaan läpi kulkee Juupajoen alueella Hyytiälästä Korkeakoskelle vievä paineviemäriputki ja pohjavesialueella on yksi jätevedenpumppaamo. Se on rakennettu vuonna 2007 ja on materiaaliltaan muovinen.
27
Oriveden keskusta
Oriveden keskustan pohjavesialue kuuluu Oriveden kaupungin vesihuollon toiminta-alueeseen. Alueen kiinteistöt on liitetty kaupungin viemäriverkostoon. Pohjavesialueella on yksi jäteveden pumppaamo, joka sijaitsee Naaranotkossa. Pumppaamo on otettu käyttöön 1994 ja sen kunto on tällä hetkellä hyvä. Pumppaamo on betonikaivossa, jossa on lasikuitusäiliö.
Naarajoen vedenottamon nitraattipitoisuudet ovat olleet alhaiset, mutta ne ovat kuitenkin luonnon
arvoja korkeammat. Pitoisuudet ovat vähitellen laskeneet. Nitraattipitoisuuden laskun taustalla saattaa olla kiinteistöjen liittyminen kaupungin viemäriverkostoon sekä tämän hetkinen viemäriverkoston
hyvä kunto.
Yröskangas-Vatiharju
Yrösjoki-Vatiharju ei kuulu Oriveden kaupungin vesihuollon toiminta-alueeseen, joten alueella ei ole
kaupungin jätevesiviemäriä. Alueella sijaitsee vain neljä kiinteistöä, joiden jätevedet hoidetaan kiinteistökohtaisilla jätevesijärjestelmillä. Yhdessä kiinteistössä käymäläjätevedet imeytetään maahan.
Kiinteistöjen jätevesillä ei oleteta olevan vaikutusta pohjaveden laatuun, sillä veden nitraattipitoisuudet ovat luonnonpitoisuuksien tasolla.
Öljysäiliöt
Tiedot Oriveden pohjavesialueilla sijaitsevista öljysäiliöistä on saatu Pirkanmaan pelastuslaitokselta
sekä Oriveden kaupungin ympäristöpalveluiden arkistoista. Tiedot ovat peräisin kesältä 2015.
Hirtolahti
Hirtolahden pohjavesialueella on viisi öljysäiliötä, jotka kaikki sijaitsevat maan päällä. Säiliöt on
asennettu vuosina 1995 - 2008. Niitä ei ole tarkastettu asennuksen jälkeen.
Huikonkangas
Huikonkankaan pohjavesialueella ei sijaitse öljysäiliöitä.
Karhunotko
Karhunotkon pohjavesialueella ei sijaitse öljysäiliöitä.
28
Oriveden keskusta
Keskustan pohjavesialueella sijaitsee 66 öljysäiliötä. Niistä 10 on maanalaisia öljysäiliöitä. Maanalaisista säiliöistä neljä on luokiteltu A-luokkaan, kolme B-luokkaan ja kolme on luokittelematonta.
Öljysäiliön luokitus määräytyy säiliön kunnon perusteella. Luokitus määrää myös maanalaisten säiliöiden tarkastusvälin. Öljysäiliöiden määrä pohjavesialueella on viime vuosien aikana vähentynyt,
sillä moni kiinteistö on vaihtanut öljylämmityksen kaukolämpöön. Käytöstä poistetut öljysäiliöt on
puhdistettu ja poistettu asianmukaisesti. Keskustan alueella sijaitsevista öljysäiliöistä osan tarkastustilanteesta ei ole ajantasaista tietoa.
Yröskangas-Vatiharju
Pohjavesialueella sijaitsee yksi kiinteistö, jonne on asennettu öljylämmityslaitteisto. Tällä hetkellä ei
kuitenkaan ole tietoa siitä, onko asennettu öljylämmityslaitteisto käytössä.
Maalämpö
Maalämmöstä on tullut eräs öljylämmityksen korvaaja viime vuosien aikana. Maalämpöpumppu kerää maaperään, kallioon tai veteen varastoitunutta lämpöenergiaa. Lämpöenergia siirtyy keruuputkistoa pitkin lämmönjakeluverkkoon. Pohjavesialueella keruuputkistossa kiertävä jäätymätön neste voi
maahan päästessään aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskiä. Kiertoaineina on käytetty muun muassa
etanolia ja glykolia. Nykyisin etanoliliuosta ja kaliumformaattiliuosta pidetään sopivimpina, sillä ne
hajoavat maaperässä ja pohjavedessä.
Maalämmön rakentamisvaiheessa voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Maalämmön lämmönkeruuputkisto asennetaan useimmiten energiakaivoon, joka porataan syvälle kallioperään. Jos maalämmön kaivorakenteita tai suojaputkistoa ei ole kunnolla tiivistetty, voi pintavesiä päästä suoraan pohjaveteen. Porauksen aikana kalliopohjaveden eri kerrokset voivat sekoittua, jolloin esim. suolainen
pohjavesi voi sekoittua makean pintaveden kanssa. Porauksen aikana myös orsivesikerrokset voivat
puhjeta. Poraukset voivat aiheuttaa myös muutoksia pohjaveden pinnan tasossa, veden laadussa ja
lämpötilassa. (Ympäristöministeriö 2013, s. 40-41.)
Oriveden pohjavesialueilla ei ole tiedossa kuin yksi kiinteistö, jonka lämmitysmenetelmänä toimii
maalämpö. Kiinteistö sijaitsee Yröskangas-Vatiharjun pohjavesialueella. On mahdollista, että pohjavesialueilla sijaitsee useampiakin kiinteistöjä, joissa lämmitysmenetelmänä käytetään maalämpöä,
29
mutta niistä ei ole tietoa, sillä maalämmön asentaminen on vaatinut maankäyttö ja rakennusasetuksen
mukaisen toimenpideluvan vasta vuodesta 2011 alkaen.
Toimenpiteet - Asutus

Jätevesijärjestelmien kunnostaminen Huikonkankaalla ja Yröskangas-Vatiharjulla, niin ettei
käymäläjätevesiä päästetä maaperään.

Viemäriverkon kunnossapito sekä säännölliset vuotovesiselvitykset Huikonkankaalla, Oriveden keskustassa ja Hirtolahdessa.

Kiinteistöjen liittäminen kaupungin viemäriverkostoon Hirtolahden pohjavesialueella.

Öljysäiliöiden tarkastustilanteen seuranta ja arkiston tietojen pitäminen ajan tasalla. Mahdollisesti kyselyn järjestäminen kiinteistöille, joiden öljysäiliöiden tarkastustilanteesta ei ole ajan
tasaista tietoa.

Öljylämmitteisten kiinteistöjen valistaminen öljysäiliöiden tarkastusvelvoitteesta sekä muista,
ympäristölle paremmista lämmitysvaihtoehdoista.

Maalämpöjärjestelmiä ei rakenneta pohjaveden varsinaisille muodostumisalueille.

Ennen 5.1.2011 asennettujen maalämpöjärjestelmien kartoittaminen pohjavesialueilla.
30
Tienpito ja liikenne
Tienpidossa riskejä aiheuttavat liukkaudentorjunta ja aikaisemmin vesakontorjunta. Liikenteen aiheuttamia riskejä pohjavesialueilla ovat vaarallisten aineiden kuljetukset sekä onnettomuustapaukset.
Liukkaudentorjunnalla tarkoitetaan sellaisten aineiden käyttöä, joiden on tarkoitus pitää tien pinta
sulana ja estää liukkaudesta aiheutuvia onnettomuuksia. Pirkanmaalla liukkaudentorjunnassa käytetään eniten natriumkloridia sekä talviliuoksena kalsiumkloridia. Kalsiumkloridia käytetään noin 10
% natriumkloridin määrästä. Lisäksi kevätkunnostuksien yhteydessä käytetään sorateiden pölynsidonnassa kalsiumkloridia. Kalsiumkloridia käytetään enintään 1,5 tonnia/tiekm/kevät ja vaihteluväli
lienee 0,3-1,5 tonnia per kilometri. Kevätkunnostuksen lisäksi kesällä käytetään pölynsidontaan kalsiumkloridia tarpeen mukaan. Pölynsidontaan käytettävä kalsiumkloridimäärä on arviolta 5-15 % kevätkunnostuksen määristä. Tiesuolan käytön on huomattu nostavan kloridipitoisuuksia pohjavesialueilla. Kloridipitoisuudella ei ole terveydelle haitallisia vaikutuksia, mutta se lisää vesijohdon korroosiota. Nykyään on yritetty löytää vaihtoehtoisia liukkaudentorjunta-aineita suolalle.
Yleisimpiä kuljetettavia vaarallisia aineita ovat polttoaineet. Riskin suuruus pohjavedelle riippuu tien
sijainnista vedenottamoon nähden, tien suojauksesta, alueen maalajeista sekä maahan pääseiden kemikaalien ominaisuuksista. Vaarallisten aineiden aiheuttamaa pohjavesiriskiä voidaan parantaa liikenneturvallisuutta parantamalla sekä rakentamalla pohjavesisuojauksia.
Tiedot tienpidon ja liikenteen vaikutuksista on saatu Pirkanmaan ELY-keskukselta sekä Liikennevirastolta kesällä 2015.
31
Taulukko 8. Tienhoidossa käytettävät talvihoitoluokat (Liikennevirasto 2014) sekä Pirkanmaan teillä käytetyn tiesuolan määrä (ELY-keskus).
Talvihoitoluokka
Is: Tien pinta on pääosin paljas koko talven. Tietä pidetään sulana tiesuolaa käyttämällä.
I: Tie pidetään suurimman osan ajasta puhtaana. Talvella puhtaana pitoon käytetään
liukkauden torjunta-aineita. Liukkautta torjutaan liukkauden estoaineilla.
Ib: Tie hoidetaan korkeatasoisesti, kuitenkin pääosin ilman suolaa. Suolaa käytetään
liukkauden torjuntaan vain syksyllä ja keväällä sekä liikenneturvallisuutta erityisesti
vaarantavissa ongelmatilanteissa.
II-III: Teillä ei käytetä liukkauden torjunnassa tiesuolaa. Suolaa kuitenkin voidaan lisätä hiekotushiekan sekaan.
Tiesuolaus (t/tiekm)
10-12
6-7
2-3
0,2
Taulukko 9. Pohjavesialueilla sijaitsevat tiet. KVL=keskimääräinen vuorokausiliikenne ja RAS=raskaan liikenteen
osuus liikenteestä %.
Tienumero ja
Pohjavesi-
Tien pituus
tieosuus
alueen
pohjavesi-
nimi
alueella km
Oriveden kes-
0,301
10105
1,381
9
KVL
RAS
Laskenta
Onnettomuuksia
vuosi
2010-2014
11,9
2014
1
7818
7,69
2014
12
4,757
1626
14,6
2014
2
0,196
1626
14,6
2014
kusta
Kantatie 58
Oriveden keskusta
Kantatie 66
YröskangasVatiharju
Kantatie 66
Huikon-kangas
Laitamo-Kuhmalahti 3260
Hirtolahti
1,92
1416
3,25
2014
Länkipohja-Hirtolahti
Hirtolahti
0,114
454
3,08
2014
Lauttajärvi 14281
Karhunnotko
2,127
46
17,4
2014
Oriveden ETL 23536
Oriveden kes-
0,339
2530
5,85
2014
0,089
-
-
2014
2
3280
2
kusta
Orivedentien kiertoliit-
Oriveden kes-
tymä 23665
kusta
Hirtolahti
Hirtolahden pohjavesialueen läpi kulkee kaksi seututietä: Laitamo-Kuhmalahti (Eräjärventie) ja Länkipohja-Hirtolahti (Leväslahdentie). Seututie 3260 Laitamo-Kuhmalahti kulkee Hirtolahden veden-
32
ottamon vierestä, eikä välimatkaa ole kuin parikymmentä metriä. Hirtolahden vedenottamolla on havaittu luonnonarvoja korkeampia klooripitoisuuksia. Kumpaakaan tietä ei kuitenkaan suolata talvella,
joten tienpito ei aiheuta alueen pohjaveden kohonneita kloridipitoisuuksia.
Kloridi
30
25
20
15
10
5
17.5.2013
16.5.2012
13.5.2011
12.5.2010
6.5.2009
15.5.2008
15.5.2007
10.5.2006
23.5.2005
27.5.2004
25.11.2003
25.10.2001
4.11.1999
15.11.2000
30.11.1998
11.11.1997
12.11.1996
22.11.1995
29.7.1994
25.11.1993
25.11.1992
v.1989
0
Kuva 6. Hirtolahden vedenottamon kloridiseurannan tuloksia.
Huikonkangas
Huikonkankaan pohjavesialueen läpi kulkee kantatie 66. Kantatie kuuluu talvikunnossapitoluokkaan
Ib. Tienpidon vaikutus näkyy Kiviharjun vedenottamon kloridipitoisuuksissa. Kloridipitoisuudet kohosivat 1990-luvulla, mutta 2000-luvulla pitoisuudet ovat laskeneet. Vedenottamon kloridipitoisuus
on kuitenkin luonnon arvoja korkeammalla tasolla.
Vedenottamon ja kantatien välinen etäisyys on noin 180 metriä. Kiviharjun ottamo sijaitsee vanhassa
soramontussa. Tien ja vedenottamon välillä on koskematonta maata, mikä vähentää vaarallisten aineiden imeytymistä maaperään onnettomuustapauksissa. Huikonkankaalla ei kuljeteta vaarallisia aineita juuri ollenkaan.
Karhunotko
Karhunotkon pohjavesialueen läpi kulkee Lauttajärvi -niminen seututie. Liikenne tiellä on vähäistä.
Liikenteen vuorokausikeskiarvo on 46 ajoneuvoa. Tästä raskaan liikenteen osuus on 17,4 %. Tiellä
ei käytetä suolaa liukkauden torjunnassa.
33
Kloridi mg/l
25
20
15
10
5
11.10.2013
26.4.2012
6.10.2011
28.10.2010
14.10.2009
16.10.2008
12.10.2007
30.10.2006
20.10.2005
25.10.2004
10.10.2002
2.11.2000
29.4.97
20.10.98
16.04.96
6.4.95
26.4.94
1993
1993
1992
1992
1991
0
Kuva 7. Kiviharjun pohjaveden ottamon kloridiseurannan tuloksia.
Oriveden keskustan pohjavesialue
Valtatie 9 sijaitsee Oriveden keskustan pohjavesialueen reunalla. Valtatien etäisyys Naarajoen vedenottamoon on noin 1 700 metriä. Valtatie 9 kuuluu tienhoitoluokkaan Is.
Keskustan pohjavesialueen länsiosan kautta kulkee kantatie 58. Kantatie kuuluu tienhoitoluokkaan I,
mikä tarkoittaa sitä, että tie pidetään suurimman osan ajasta lumettomana ja jäättömänä. Naarajoen
vedenottamo sijaitsee lähellä kantatietä (etäisyys noin 140 metriä), mikä näkyy kohonneina kloridipitoisuuksina. Kloridipitoisuus ylittää valtioneuvoston ympäristölaatunormien edellyttämän kloridipitoisuuden 25 mg/l, mutta alittaa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisen talousveden
34
raja-arvon. Kloridilla ei tiedetä olevan terveydelle haitallisia vaikutuksia, mutta korkea kloridipitoisuus kuitenkin lisää veden korroosiovaikutuksia. Kantatien 58 kautta kuljetetaan vaarallisia aineita
Orivesi, Naarajoki vo
90,00
80,00
70,00
mg/l
60,00
50,00
40,00
30,00
20,00
10,00
0,00
1980 1982 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 2004 2006 2008 2010 2012 2014
Cl-, mg/l
Pohjaveden ympäristönlaatunormi (Vna 341/2009)
0-500 tonnia viikossa.
Kuva 8. Naarajoen vedenottamon kloridiseurannan tuloksia. (ELY-keskus)
Yröskangas-Vatiharju
Pohjavesialueen läpi kulkee kantatie 66. Yrösjoen vedenottamo sijaitsee tien läheisyydessä. Vedenottamon ja tien välinen etäisyys on 130 metriä. Mikäli tiellä sattuu vedenottamon kohdalla vaarallisten aineiden kuljetuksen onnettomuus, on pohjaveden pilaantumisriski suuri. Kantatie 66 on vilkkaasti liikennöity ja liikenteen määrä vuorokaudessa on noin 1 626, josta raskasta liikennettä on noin
14,7 %. Vaarallisten aineiden kuljetuksia ei Yröskangas-Vatiharjun kautta kulje juuri ollenkaan.
Yrösjoen vedenottamon kloridipitoisuus on luonnon arvoja korkeampi. Kloridipitoisuuksien taustalla
saattaa olla tiesuolan käyttö kantatiellä. Kantatie kuuluu talvihoitoluokkaan Ib. Kloridipitoisuudet
ovat laskeneet 2000-luvulla. Vedenottamon kloridipitoisuus alittaa pohjaveden ympäristölaatunormien asettaman raja-arvon 25 mg/l.
35
Kloridi
18
16
14
12
10
8
6
4
2
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1993
1994
16.2.1995
19.3.1996
27.2.1997
26.2.1998
29.2.2000
19.2.2002
22.4.2004
29.4.2005
11.4.2006
27.4.2007
15.4.2008
2.4.2009
22.4.2010
14.4.2011
28.10.2011
4.10.2012
7.10.2013
0
Kuva 9. Yrösjoen pohjavedenottamon kloridiseurannan tuloksia.
Toimenpiteet - tienpito ja liikenne

Suolan käytön minimoiminen liikenneturvallisuutta vaarantamatta kantateillä 58 ja 66.

Suolan korvaaminen vaihtoehtoisilla liukkaudentorjunta-aineilla mahdollisuuksien mukaan.

Pohjavesialueiden merkitseminen Huikonkankaalla ja Yröskangas-Vatiharjulla tien 66 sekä
Oriveden keskustan pohjavesialueella isoimpien teiden varteen.

Varautuminen nopeaan pohjaveden suojaamiseen onnettomuustapauksessa sekä harjoitusten
järjestäminen.

Tarkastus siitä, onko maanteiden varteen asetetut pohjavesi-merkit vielä niissä paikoissa,
minne ne on laitettu. Kadonneiden merkkien tilalle tulee asettaa uusia merkkejä.

Kaiteiden rakentaminen kantatie 66:n varteen vedenottamoiden lähialueilla.
36
Maa-ainesten otto
Maa-aineksen otto ja maa-ainesten ottoalueiden jälkihoitamattomuus lisäävät pohjavesien pilaantumisriskiä. Maan pintakerros (maannoskerros) suojaa pohjavesiä. Maannoskerros sitoo ilmakehästä
tulevia aineita, kuten elohopeaa, kadmiumia, arseenia ym. raskasmetalleja. Maaperä sitoo raskasmetalleja sitä paremmin, mitä suurempi maaperän saviaineksen pitoisuus on. Humuskerros pystyy sitomaan myös radioaktiivisia yhdisteitä, kuten cesiumia ja jodia.
Hapan laskeuma alentaa maan luontaisestikin happaman pintakerroksen pH:ta. Rikkipäästöt ovat pienentyneet viime vuosikymmenien aikana, mutta myös typpilaskeuma happamoittaa maaperää. Suurin
osa sekä rikki- että typpilaskeumasta Suomessa tulee kaukolaskeumana. Jos pohjavedeksi kulkeutuvan vajoveden happamuus ei vähene maaperän läpi suotautuessaan, hapan vesi liuottaa mukaansa
mineraaleihin ja muihin maahiukkasiin sitoutuneita aineita, kuten klorideja, sulfaattia ja metalleja.
Kun luonnontilainen pintakerros poistetaan, pohjaveden pilaantumisriski kasvaa. Pintamaan poistaminen vähentää raskasmetallien pidättymistä ja lisää niiden kulkeutumista pohjaveteen. Myös pohjaveden pinnan vaihtelu lisääntyy. Soranottoalueilla pohjaveden muodostuminen lisääntyy, sillä niillä
suurempi osa sadannasta suotautuu maaperään. Pohjaveden pinnan kohoaminen aiheuttaa maakerroksen paksuuden ohenemista, mikä voi heikentää pohjaveden laatua. (Ympäristöministeriö 2009, s.
97-98).
Kun maa-ainesten ottoalueilta ei enää oteta maa-aineksia, on niille tehtävä jälkihoidon toimenpiteitä.
Jälkihoidon tarkoituksena on vähentää ottamistoiminnasta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia pohjavedelle. Jälkihoidon toimenpiteitä ovat alueen siistiminen, muotoilu ja pintamateriaalien levitys, kasvillisuuden palauttaminen ja alueelle soveltumattoman käytön estäminen. (Ympäristöministeriö
2009, s. 50).
Oriveden pohjavesialueilla sijaitsevilla soranottamisalueilla tehtiin tarkastuksia vuonna 2013
SOKKA-hankkeen merkeissä. SOKKA (soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit -hanke) oli ympäristöministeriön rahoittama erillishanke, jonka tarkoituksena oli määrittää maa-ainesten ottamisalueiden tila ja kunnostustarve. Pirkanmaalla SOKKA-hankkeen toteuttaja oli Pirkanmaan elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskus. Hankkeessa selvitettiin Hirtolahdessa, Huikonkankaalla ja Yröskangas-
37
Vatiharjun pohjavesialuilla sijaitsevat entiset ja nykyiset soranottoalueet. Alueita määritettiin yhteensä neljä kappaletta. SOKKA-hankkeessa tutkittujen maa-ainesten ottopaikkojen sijainnit on esitetty liitteenä olevissa kartoissa. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä pohjavesialueilla tehtiin myös kesällä 2015 tarkastuksia.
Hirtolahti
Hirtolahden pohjavesialueella sijaitsee yksi entinen maa-ainesten ottopaikka. Se sijaitsee pohjaveden
muodostumisalueella, 890 metrin päässä vedenottamosta. Ottopaikkaa ei ole käytön loppumisen jälkeen jälkihoidettu ja se on metsittymässä. Ottopaikan kunnostustarve on kohtalainen. Ottopaikalta
löytyy betoniromua, roskia, kivikasoja sekä asfalttia. Paikalla on paikoin tiivis pohja. Ottopaikalla on
sijainnut ottotoiminnan jälkeen tielaitoksen varikko.
Tielaitoksen varikkoalue on sijainnut Hirtolahden pohjavesialueen harjun ydinosassa. Varikkoalueella on muun muassa läjitetty maata, rikottu asfalttia sekä pidetty suola- ja öljysoravarastoa. Alueella
ei ole havaittavissa haitta-aineita, mutta maakerrosten vahvuus on alueella ohuempi kuin viereisillä
alueilla.
Taulukko 10. Hirtolahden pohjavesialueen maa-ainesten ottopaikan tiedot.
Kuopan
Pinta-
Jälki-
Kunnostus-
numero
ala
hoito
tarve
Lisämääre
Huomioita
Etäisyys
Lupa
lähimpään
voimassa
ottamoon
1
3,83 ha
4
2
metsitty-
betoniromua, kivivaras-
mässä
tokasoja, paikoin tiivis
pohja, asfalttia, roskia
Karhunotko
Alueella ei ole maa-ainesten ottoa.
Oriveden keskusta
Alueella ei ole maa-ainesten ottoa.
890 m
-
38
Huikonkangas
Huikonkankaalla on 12 maa-aineksen ottopaikkaa, joista yksi on enää käytössä (kuoppa 7). Kuoppien
jälkihoidon tilan ja kunnostustarve on esitetty taulukossa 11. Kuoppa 2 sijaitsee vedenottamon vieressä. Kuopissa 5 ja 11 pohja on kostea, mikä johtunee pohjaveden pinnan läheisyydestä. Kuopissa
5, 7 ja 11 on jätemaata ja muuta jätettä. Kuopassa 8 ongelmana on myös motocross-ajelu ja kiekkoammunta. Näiden lisäksi Huikonkankaalla on myös kotitarveottopaikkoja.
Taulukko 11. Huikonkankaan maa-aineksen ottopaikkojen tiedot (ELY-keskus, SOKKA-hanke).
Kuopan
Pinta-ala
numero
Jälki-
Kunnos-
hoito-
tustarve
Lisämääre
Huomioita
tarve
1
3,32 ha
2
Etäisyys lä-
Lupa voi-
himpään ot-
massa
tamoon
3
metsittymässä/
mäntyjä istu-
kasvillisuus le-
tettu
300 m
-
0m
-
650 m
-
810 m
-
1 350 m
-
1 100 m
-
1 185 m
2023
580 m
-
170 m
-
230 m
-
viämässä
2
3
21,78 ha
1,36 ha
1
2
3
3
metsittymässä/
kulku estetty
metsittynyt
puomilla
metsittymässä
kulku estetty
puomilla
4
10,3 ha
2
3
metsittymässä
motocross-ajelua
5
4,31 ha
2
2
metsittymässä,
monenlaista ro-
pohja paikoin kos-
mua ja roskaa:
tea
vuode-sohvia
6
4,71 ha
1
3
metsittymässä
7
7,79 ha
3
3
metsittymässä, va-
jätemaa tms.
rastokasoja.
kasoja
Monttu on osittain
ottokäytösssä.
8
6,04 ha
4
3
metsittymässä
motocross-ajelua, kiekkoammuntaa
9
6,59 ha
4
3
metsittynyt
kulkua estetty
heinäpaaleilla
10
1,35 ha
2
3
kasvillisuus leviämässä, tiivis
pohja
39
11
2,46 ha
4
2
kostea pohja, va-
jätemaata, risu-
rastokasoja
kasoja, mah-
430 m
-
470 m
-
dollisesti
yhä ottoa
12
4,02 ha
4
3
kasvillisuus le-
pintamaa-ka-
viämässä, tiivis
soja
pohja
Yröskangas-Vatiharju
Yröskangas-Vatiharjun alueella on kaksi entistä maa-aineksen ottopaikkaa ja yksi toiminnassa oleva
paikka. Toinen entisistä ottopaikoista (kuoppa 1) sijaitsee vedenottamon alueella ja toinen (kuoppa
3) 120 metrin päässä vedenottamosta. Kuoppa 1 on osittain jälkihoidettu ja se on metsittynyt. Alueen
kunnostustarveluokka on 3. Kulku alueelle on estetty puomilla. Kuoppa 3 on myös metsittymässä ja
sekin on kunnostettu tai sen kunnostamiseen ei ole tällä hetkellä tarvetta. Kuoppa 2 on vielä toiminnassa. Sen lähin reuna sijaitsee 290 metrin päässä vedenottamosta. Soraottotoiminta perustuu maaaineksen ottolupaan, joka on voimassa vuoden 2019 syksyyn saakka.
Pohjavesialueella on muita pohjaveden pintaan asti ulottuvia entisiä ottopaikkoja.
Taulukko 12. Yröskangas-Vatiharjulla sijaitsevien maa-ainesten ottopaikkojen tiedot (ELY-keskus, SOKKA-hanke).
Kuopan
Pinta-ala
numero
Jälki-
Kunnostus-
hoito-
tarve
Lisämääre
Huomioita
tarve
1
7,19 ha
2
Etäisyys lä-
Lupa voi-
himpään ot-
massa
tamoon
3
metsittynyt
kulku estetty
0m
-
290 m
5.10.2019
120 m
-
(puomi), vedenottamo
2
2,69 ha
5
4
3
4,02 ha
4
3
metsittynyt
40
Taulukko 13. Kunnostusluokittelu (ELY-keskus, SOKKA-hanke).
Kunnostustarveluokittelu:
1 suuri
Maa-ainesten ottamisesta on aiheutunut selvä tai kiireellinen uhka pohjavedelle ja alueen
kunnostustarve on suuri. Suuren kunnostustarpeen voivat aiheuttaa esimerkiksi liian ohut
kerrospaksuus pohjaveden päällä, vilkkaasti liikennöidyn tien läheisyys, useat lammet, pohjavedelle välittömän uhan aiheuttavat romut tai jätteet sekä alueelle sijoittunut haitallinen
toiminta. Alueelle on myös voitu tuoda epämääräistä täyteainetta tai aluetta on käytetty luvattomana maankaatopaikkana. Alueella saattaa olla laaja ja haitallinen vieraslajikasvusto.
Huolimaton polttoaineiden säilytys ja vuotavat työkoneet ovat yleisimpiä suuren kunnostustarpeen aiheuttavia tekijöitä.
2 kohtalainen
Pohjavedelle ei aiheudu välitöntä vaaraa ja alue voi olla osin luontaisesti metsittynyt tai kasvittunut. Alueella on kuitenkin tarvetta pienehköille kunnostustarpeille, joita voivat olla
mm. pienten lampien ja kosteikkojen täyttö, ajourien katkaisu, romujen ja jätteiden poisto
sekä kerrospaksuuksien tarkistus. Polttoaineen säilytys saattaa olla puutteellisesti hoidettu,
mutta siitä ei kuitenkaan aiheudu välitöntä vaaraa pohjavedelle. Luokkaan II on luokiteltu
myös alueet, joiden yleisilme on erityisen epäsiisti (alueella romua ja jätettä), vaikkei siitä
välitöntä vaaraa pohjavedelle aiheutuisikaan. Lisäksi tähän luokkaan kuuluu alueita, joilla
on vaarallisen jyrkkiä, kasvittomia rintauksia.
3 vähäinen / ei tarvetta
Luokkaan 3 kuuluvilla alueilla kunnostustarpeet ovat vähäisiä tai mikäli alueet on jälkihoidettu, kunnostustarpeita ei ole lainkaan. Alueilla on usein menestyvää kasvillisuutta/puustoa, joka on joko istutettu jälkihoitotoimenpiteiden yhteydessä tai levinnyt alueelle luontaisesti. Alueilla voi olla jyrkkiä rinteitä, mutta niiden loiventaminen vaatisi olemassa olevan
ja menestyvän kasvillisuuden poistamista. Suuret, syvät ja kirkasvetiset lammet (esim.
”mökkilammet”), joiden täyttäminen ei ole mahdollista, voivat kuulua tähän kunnostustarveluokkaan. Luokkaan 3 kuuluvilla alueilla voi myös olla pieniä määriä roskaa tai romua
(esim. kantoja, oksia, tiiliä, vanhoja seuloja ym.), joista ei kuitenkaan ole välitöntä vaaraa
pohjavedelle.
4 luvan mukaisesti
Luokkaan 4 kuuluvilla alueilla on luvan mukaista maa-ainesten ottamistoimintaa. Alueille ei
ole erikseen määritelty kunnostustarvetta, sillä asianmukaisten jälkihoitotoimenpiteiden oletetaan tapahtuvan maa-aineslupien ehtojen mukaisesti. Kuopat on pääsääntöisesti rajattu kokonaisuuksina eikä yksittäisten lupien osoittamien alueiden, ja niihin mahdollisesti liittyvien
osittaisten maisemointivelvoitteiden mukaan. Voimassa olevasta maa-ainesluvasta huolimatta kuoppa on saatettu poikkeuksellisesti luokitella kunnostustarpeen mukaan luokkaan
suuri, mikäli alueella on havaittu selkeitä puutteita tai laiminlyöntejä esimerkiksi työkoneiden kunnossa tai polttoaineiden ja öljyjen säilytyksessä. Luokkaan 4 voi kuulua myös kotitarveottamisalueita, joilla ottaminen on laajuudeltaan niin suurta, että alueelle tulisi hakea
maa-aineslupa.
41
Taulukko 14. Jälkihoitoluokittelu (ELY-keskus, SOKKA-hanke).
Jälkihoitoluokittelu:
Ottamisalue on jälkihoidettu vaatimusten mukaisesti. Alue on siistitty ja sieltä on
1 jälkihoidettu
poistettu varastokasat. Rinteet on loivennettu vähintään kaltevuudeltaan 1:3 tai ympäröivään luontoon tai maisemaan soveltuviksi. Kaivualueella on levitetty alkuperäiset
pintamaat tai muu soveltuva pintamateriaali kasvualustaksi. Kasvillisuuden palauttamiseksi alueella on istutettu tai kylvetty aluskasvillisuutta tai puustoa tai kasvillisuus
on levinnyt luonnollisesti. Alueen lammet on joko yhdistetty tai alueella on vain suuria ja selkeitä (syviä) lampia.
2 osittain jälkihoidettu
Alue on siistitty ja sieltä on poistettu varastokasat. Rinteet on loivennettu ja alue muotoiltu ympäröivän luonnon muotoihin. Kasvillisuuden palauttamiseksi alueelle on istutettu ja kylvetty aluskasvillisuutta ja puustoa tai kasvillisuus on levinnyt alueelle luontaisesti. Alueelle ei kuitenkaan ole levitetty pintamateriaalia.
Alue on siistitty ja sieltä on poistettu varastokasat ja mahdolliset oheistoiminnot. Otta-
3 muotoiltu
misalue on muotoiltu ja rinteet loivennettu vähintään kaltevuuteen 1:3 tai ympäröivään luontoon ja maisemaan sulautuvaksi. Alueella ei kuitenkaan ole kasvillisuutta.
4 jälkihoitamaton
Ottamistoiminta on alueella päättynyt, mutta jälkihoitotoimenpiteitä ei ole tehty. Alueelle on voinut luontaisesti levitä kasvillisuutta ja puustoa. Alueella saattaa olla varastokasoja ja kotitarveottamisalueita.
Alueella harjoitetaan tai on vastikään harjoitettu aktiivista ottamistoimintaa. Ottamis-
5 toiminnassa
alueella on voimassa oleva maa-aineslupa tai kyseessä on kotitarveottoalue. Lisäksi
suuret, mahdollisesti maa-ainesluvan tarvitsevat kotitarveottamisalueet on merkitty tähän luokkaan.
Toimenpiteet – Maa-ainesten otto

Hirtolahdessa entisen maa-ainesten ottopaikan siivoaminen sekä mahdollisesti kunnostaminen

Huikonkangas:
-
Maa-ainesten oton ja kotitarveottoalueiden valvonta.
-
Pohjaveden pintaan ulottuvien ottoalueiden täyttäminen.
-
Motocross-ajelun lopettaminen. Maanomistajien tulee estää luvaton ajo mahdollisuuksien mukaan esteiden ja tiedotteiden avulla.
-

Entisten maa-aineksen ottopaikkojen siivoaminen roskista ja romuista.
Yröskangas-Vatiharju:
- Maa-ainesten oton ja kotitarveottoalueiden valvonta.
42
- Pohjaveden pintaan ulottuvien ottoalueiden täyttäminen.

Maa-ainesten oton rajoittaminen 1 luokan pohjavesialueilla. Ohjeellisilla lähisuojavyöhykkeillä ei tule ottaa maa-aineksia.

Maa-ainesten oton ja jälkihoidon valvonta.

Ohjeet kotitarveotosta pohjavesialueiden kotitarveottajille viiden vuoden välein Hirtolahdessa, Huikonkankaalla, Karhunotkossa ja Yröskangas-Vatiharjulla.
Yritystoiminta
Yritystoiminnan aiheuttama riski pohjavedelle syntyy pohjavedelle haitallisten aineiden kuljetuksesta, käytöstä ja varastoinnista. Mahdollisen päästön haitallisuuteen pohjavedelle vaikuttaa maaperään joutuneen haitallisen kemikaalin myrkyllisyys, vesiliukoisuus, viskositeetti, määrä, pidättymiskyky sekä hajoavuus. Lisäksi päästön haitallisuuteen vaikuttavat pohjavesiolosuhteet sekä maaperän
ominaisuudet.
Pohjaveden pilaantumisriskiä voi aiheutua esimerkiksi pesula-, jakeluasema-, saha- tai puunkyllästämötoiminnasta sekä taimi- ja kauppapuutarhoista. Pohjaveden pilaantumistapaukset johtuvat yleensä
säiliöiden ja viemäreiden vuodoista, kemikaalien puutteellisesta suojauksesta ja jätevesien vääränlaisesta käsittelytavasta. Pohjavedelle haitallisia aineita ovat esim. bensiinin lisäaineet, liuottimet, puutavaran käsittelyaineet, polttoöljy sekä torjunta-aineet.
Muutamissa Oriveden keskustan pohjavesialueella sijaitsevissa kemikaaleja varastoivissa yrityksissä
tehtiin tarkastuksia kesällä 2015. Nämä ovat Autokorjaamo Raimo Röman, Koskikulkuri Oy:n polttonesteiden jakeluasema Neste Orivesi Keskustie 54, Oriveden Väri Oy sekä Paven Auto Oy. Oriveden Väri Oy on maali- ja sisustusalan erikoisliike. Paven Auto Oy on autotarvikkeiden, varaosien ja
vaihtoautojen myyntiliike ja liike myös vastaanottaa käytettyjä akkuja. Pohjavesialueella toimivissa
yrityksissä kemikaalien varastointi on järjestetty asianmukaisesti.
Keskustie 54:ssä sijaitseva polttoaineiden jakeluasema on vuonna 2002 varustettu pohjavesialueella
olevan sijainnin vaatimusten mukaisesti. Jakeluasema-alueella on myös säännöllinen pohjaveden
tarkkailu ympäristöluvan mukaisesti.
43
Toimenpiteet - yritystoiminta

On huolehdittava siitä, että yritystoiminnan harjoittajat ovat tietoisia pohjavesialueesta.

Öljyt ja nestemäiset kemikaalit tulee säilyttää tiiviissä suoja-altaissa, joiden tilavuus on suurimman säilytysastian kokoinen tai tiivispohjaisessa tilassa, jossa on reunakorokkeet.
Muuntajat
Pohjavesialueilla muuntajissa käytettävä väliaine, öljy, aiheuttaa pohjavesiriskiä. Öljyn tarkoitus väliaineena on estää muuntajan liiallista kuumenemista, jota lämpöhäviöt aiheuttavat. Öljyä voi valua
muuntajista maaperään häiriötilanteissa, jotka voivat johtua esimerkiksi salaman iskusta. Muuntajan
osien vioittuessa tai vanhetessa voi öljyä valua pitkiäkin aikoja maahan. Jottei öljyä pääsisi pohjaveteen, tulisi muuntajat suojata öljyaltailla tai maaperää tiivistämällä.
Oriveden pohjavesialueilla sijaitsee 17 muuntajaa. Ne kuuluvat Elenia Oy:lle, jolta tiedot pohjavesialueilla sijaitsevista muuntajista saatiin.
Pohjavesialueella sijaitsevista muuntajista suurin osa on Oriveden keskustan pohjavesialueella. Oriveden keskustan pohjavesialueella sijaitsee 11 muuntajaa, joista kolme on kiinteistömuuntajia ja loput
puistomuuntajia. Oriveden pohjavesialueilla kaikissa muissa muuntajissa on 100 prosentin suoja-allas, paitsi Lestitornin muuntajassa. Lestitornissa sijaitsevan muuntajan alapuolista maaperää on tiivistetty niin, että se estää öljyn pääsemisen pohjaveteen.
Tiedot Oriveden pohjavesialueilla sijaitsevista muuntajista on saatu kesällä 2015 Elenialta.
Taulukko 15 Oriveden pohjavesialueiden muuntajat.
Nimi
Muuntamo-
Pohjavesialue
tyyppi
Opisto
Puistomuuntaja
Suojaus-
Teho
tapa
Oriveden keskusta
Öljyallas
Öljy
Vuosi
kg
800
370
2004
315
275
1991
800
625
1989
100%
Virastotalo
Puistomuuntaja
Oriveden keskusta
Öljyallas
100%
Makasiini
Puistomuuntaja
Oriveden keskusta
Öljyallas
100%
44
Paununkulma
Kiinteistömuuntaja
Oriveden keskusta
Öljyallas
500
480
1975
500
470
1983
500
480
1989
50
84
2006
315
325
1983
50
84
2009
500
325
2011
500
325
2011
315
265
2011
50
67
2011
100
110
2010
50
83
2011
50
110
1990
500
200
2013
100%
Lestitorni
Kiinteistömuuntaja
Oriveden keskusta
Tiivis
maaperä
Hotelli
Kiinteistömuuntaja
Oriveden keskusta
Öljyallas
100%
Pulmunen
Puistomuuntaja
Keskustie 1
Puistomuuntaja
Yröskangas-Vati-
Öljyallas
harju
100%
Oriveden keskusta
Öljyallas
100%
Yrösjoentie 252
Sukkavartaantie 7
Puistomuuntaja
Puistomuuntaja
Yröskangas-Vati-
Öljyallas
harju
100%
Oriveden keskusta
Öljyallas
100%
Orivedentie 42
Puistomuuntaja
Oriveden keskusta
Öljyallas
100%
Orivedentie 64
Puistomuuntaja
Oriveden keskusta
Öljyallas
100%
Katajatie 38
Puistomuuntaja
Hirtolahti
Öljyallas
100%
Eräjärventie 1317
Puistomuuntaja
Hirtolahti
Öljyallas
100%
Eräjärventie 1221
Puistomuuntaja
Hirtolahti
Öljyallas
100%
Lauttakulmantie
Puistomuuntaja
Karhunotko
183
Öljyallas
100%
Koulutie 20
Puistomuuntaja
Oriveden keskusta
Öljyallas
100%
Toimenpiteet – Muuntajat

Muuntajatiedoston ylläpito ja pohjavesialueiden huomioiminen sähköverkkosuunnittelussa ja
muuntamoiden suunnittelussa.

Muuntajien huomioiminen öljyntorjuntasuunnitelmassa.
45
Hautausmaa
Hautausmaatoimilla vaikutetaan maaperän fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin ominaisuuksiin.
Toiminnan vaikutukset voivat myös näkyä pohjaveden laadussa. Hautausmaatoiminnan yhteydessä
joudutaan hoitamaan ja kaivamaan maata niin, että toiminnan seurauksena alueelta syntyvien valumavesien pH-arvo laskee ja sähkönjohtavuus sekä kemiallinen hapenkulutus kasvavat. Lisäksi lannoitteiden käyttö hautojen ja viheralueiden hoidossa voi aiheuttaa pohjaveden nitraattipitoisuuden
nousua. Nitraattipitoisuuden nousua saattavat aiheuttaa myös maatuvat ruumiit. Maaperään voi vapautua myös bakteereita ja viruksia, jotka voivat kulkeutua pohjaveteen. Pohjaveden laatuun saattaa
vaikuttaa myös hautojen sekä viheralueiden hoidossa käytettävät torjunta-aineet. Hautojen pohjan ja
ja pohjaveden pinnan välisen maakerroksen paksuus ja maalajin tiiviys vaikuttavat pohjaveden pilaantumisriskiin.
Oriveden keskustan hautausmaalle suoritettiin tarkastuskäynti kesällä 2015. Käynnillä tarkistettiin
sadevesiviemärin paikka sekä hautausmaan salaojitusta. Lisäksi käynnillä kysyttiin hautausmaan hoitoon käytettävistä rikkakasvien torjunta-aineista sekä lannoitteista.
Oriveden keskustan pohjavesialueella sijaitseva hautausmaa on perustettu 1700-luvulla ja viimeisin
laajennus on tehty 2003. Laajennetun osan maalaji on pääasiassa tiivistä silttiä. Vanhan osan maalaji
on hiekkaa. Alueelle on tuotu hiekkaa myös muualta. Hautausmaan kokonaispinta-ala on 4,9 hehtaaria.
Laajennettu osa on salaojitettu ja alueella on sadevesiviemäri. Hautausmaan vanha puoli on salaojitettu osittain. Sadevesiviemäreistä vesi johdetaan Kirkkolahteen. Salaojituksen tarkoituksena on se,
että hautojen pohjille muodostuva vesi saadaan johdettua pohjavesialueen ulkopuolelle. Hautausmaalla syntyvän salaojaveden laatua tarkkaillaan vuoden välein otettavista näytteistä.
Tällä hetkellä hautausmaalla on noin 3000 arkkupaikkaa. Vuosittain alueelle haudataan noin 100 vainajaa. Suurin osa vainajista haudataan arkkuhautauksella, mutta uurnahautaus on koko ajan lisääntymässä.
46
Hautausmaa sijaitsee Oriveden keskustan pohjavesialueen ydinalueella. Hautausmaan etäisyys Naarajoen vedenottamoon on 600 metriä. Hautausmaa-alueen kohdalla pohjavesimuodostuman rakennekerrokset ovat ehjät. Kerrosvahvuudet ovat pohjaveden ja maan pinnan välillä noin 10 metriä. Maaperään joutuvien bakteerien ja virusten tuhoutumista maaperässä helpottaa se, että paksut sora- ja
hiekkakerrokset kuivuvat vuoden aikana toistuvasti.
Hautausmaalla käytetään Saprol-merkkistä torjunta-ainetta 1-2 kertaa kesässä. Torjunta-ainetta käytetään sumutteena kasvin päälle. Koko hautausmaan nurmialueet lannoitetaan keväisin kevätlannoitetta käyttäen. Hautauksen jälkeen pintaa kunnostetaan nurmikon kesälannoksella. Kesäkukat lannoitetaan kerran viikossa Neko-kasviravinne liuoksella. Ravinne laimennetaan kastelukannuun. Hautausmaalle on kasteluvettä varten vesijohto, jolla vettä otetaan Kirkkolahdesta.
Toimenpiteet - Hautausmaa

Lannoitteiden käytön minimoiminen hautausmaalla

Uurnahautauksen suosittelu hautaustavaksi

Hautausmaan vanhan osan salaojittaminen kokonaan mahdollisuuksien mukaan

Hautausmaan salaojaveden laadun seuranta
Maa- ja metsätalous
Maatalouden vaikutus pohjavesialueisiin
Pohjavesien pilaantumisriskiä aiheuttavia maatalouden toimintoja ovat lähinnä lietelannan ja muiden
lannoitteiden, erityisesti typpilannoitteiden, ja torjunta-aineiden käyttö. Yleisin pohjavesihaitta, jonka
maatalous pohjavesille aiheuttaa, on pohjaveden nitraattipitoisuuden nouseminen. Tosin peltoviljelyn
vaikutuksen pohjaveteen on todettu riippuvan alueen hydrogeologisista oloista. Nitraattipitoisuuksien
nousun lisäksi myös pohjaveden mikrobiologinen laatu voi vaarantua maatalouden vaikutuksesta.
Peltoviljelyn lisäksi eläinsuojat voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskiä. (Ympäristöministeriö
2006, s. 13)
Osa kasvinsuojeluaineista tai niiden hajoamistuotteista ovat maassa kulkeutuvia, minkä vuoksi niitä
ei saa käyttää pohjavesialueilla tai talousveden hankintaan käytettävin kaivojen ja lähteiden lähellä.
47
Liitteenä on luettelo kasvinsuojeluaineista, joiden käyttö on kielletty tai joiden käyttöä on rajoitettu
pohjavesialueilla. (Tukes, 2015, kasvinsuojelurekisteri)
Metsätalouden vaikutus pohjavesialueisiin
Pohjavesialueiden pitäminen metsäalueena on suositeltavaa. Metsätalouden toimenpiteet voivat kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti pohjaveteen. Toimenpiteitä, joilla on pohjaveteen vaikutusta ovat hakkuut, maanmuokkaus, lannoitus, kulotus ja metsäojitus. Hakkuut vähentävät latvuspidäntää ja metsäkoneet saattavat tiivistää maaperää, niin ettei sade- ja sulamisvedet pääse imeytymään. Hakkuiden on
todettu aiheuttavan lievää pohjaveden nitraatti- ja kloridipitoisuuden nousua. Nitraattipitoisuuksien
nousu on merkittävämpää kuin kloridipitoisuuksien nousu. Ne eivät kuitenkaan nouse lähelle hyvän
käyttöveden pitoisuuksien sallittua ylärajaa. Nitraattipitoisuudet nousevat noin 3-4 vuoden kuluttua
hakkuusta, mutta palautuvat hakkuita edeltäneelle tasolle ajan kuluessa. Kloridipitoisuuden nousu
alkaa nitraattipitoisuuden nousua aikaisemmin ja kestää lyhemmän aikaa. (Mannerkoski). Myös metsien lannoituksen on todettu lisäävän pohjaveden nitraattipitoisuuksia.
Maanmuokkausta tehdään usein päätehakkuun jälkeen. Maanmuokkaus poistaa osalta alueelta humuskerrosta. Tämän seurauksena vettä pääsee imeytymään maaperään enemmän ja pohjaveden pinnankorkeus nousee. Pinnan korkeuden nousu aiheuttaa maakerroksen paksuuden ohentumista, mikä
voi lisätä ravinteiden ja metallien huuhtoutumista pohjaveteen. Myös kulotus sekä kantojen poistaminen aiheuttavat pohjavesien pilaantumisriskiä.
Suoalueiden ojitus vaikuttaa pohjavesialueilla syntyvän pohjaveden määrään. Tämän takia soita ei
pohjavesialueilla tule ojittaa. On myös huomattu, että pohjavesialueiden ja niitä ympäröivien soiden
vesitalous voi olla kiinteässä yhteydessä. Tällaisessa tapauksessa suon ojitus voi lisätä pohjaveden
purkaantumista (Luonnonvarakeskus) ja vaikuttaa pohjaveden määrälliseen ja kemialliseen tilaan
(Ympäristöministeriö 2006, s. 13).
Pohjavesien pilaantumisriskiä voivat aiheuttaa myös metsäkoneiden öljyvahingot. Öljyvahinkoja on
metsätaloudessa pyritty minimoimaan käyttämällä biohajoavia öljyjä. Biohajoavat öljyt eivät ole
maaperään joutuessaan niin haitallisia kuin öljypohjaiset tuotteet. (Äijälä, et. al. 2014, s. 143-144.)
48
Maa- ja metsätalous Oriveden pohjavesialueilla
Tiedot Oriveden pohjavesialueilla sijaitsevasta maa- ja metsätaloudesta ovat peräisin Pirkanmaan
ELY-keskuksen pohjavesialueiden kuntakansiosta sekä Oriveden kaupungin maatalouspalveluilta.
Tiedot on kerätty kesällä 2015.
Hirtolahti
Maatalous aiheuttaa merkittävimmän pohjaveden pilaantumisriskin Hirtolahden pohjavesialueella.
Tämä ilmenee nitraattipitoisuuksien kohoamisena luonnontilaisista arvoista. Myös kloridipitoisuudet
ovat alueella korkeahkot, johon syynä arvioidaan olevan entinen tielaitoksen suolavarasto. Näihin
arvoihin voivat myös vaikuttaa alueen aiemmin viemäröimättömät asunnot. Hirtolahden pohjavesialueella 14 tilalla on peltoalaa. Alueella ei sijaitse ainuttakaan eläinsuojaa, mutta alueella on aikaisempina vuosikymmeninä ollut eläinsuojia, mikä on myös osaltaan voinut vaikuttaa alueen koholla
oleviin nitraattipitoisuuksiin. Olisi suotavaa, ettei Hirtolahden pohjavesialueelle sijoitettaisi talleja tai
laitumia. Hirtolahden pohjavesialueesta pieni osa myös metsän peitossa.
Kuva 10. Viljapelto Hirtolahdelta.
Oriveden keskusta
Oriveden keskustan pohjavesialueella ei ole peltoja eikä metsiä. Keskustan pohjavesialueella sijaitsee
kaksi viljanviljelytilaa. Näiden peltoalueet jäävät kuitenkin pohjavesialueen ulkopuolelle.
Karhunotko
Karhunotkon pohjavesialue on lähes kokonaan metsämaata. Alueella ei ole peltoa.
49
Yröskangas-Vatiharju
Yröskangas-Vatiharjun pohjavesialue on suurimmaksi osaksi metsän peitossa. Alueella ei ole peltoja.
Huikonkangas
Huikonkankaan pohjavesialue on suurimmaksi osaksi metsän peitossa. Alueella ei ole peltoja.
Toimenpiteet - Maa- ja metsätalous

Tiedottaminen Hirtolahden pohjavesialueen viljelijöille lannoitteiden ja torjunta-aineiden
käytön rajoituksista pohjavesialueella. Pohjavesialueella peltoja ei saa lannoittaa lietelannalla,
virtsalla, puristenesteellä, pesuvesillä, jätevesilietteellä tai muulla nestemäisellä orgaanisella
lannoitteella.

Pohjavesialueella saa käyttää vain sinne soveltuvia kasvinsuojeluaineita (liite).

Eläinsuojia ja ulkotarhoja ei perusteta pohjavesialueille ilman maaperäselvitystä paikan haitattomuudesta pohjavedelle.

Metsän hoidossa noudatetaan metsäsertifikaateissa ja hyvän metsänhoidon suosituksissa pohjavesialueille annettuja ohjeita.

Pohjavesialueiden metsänomistajille tiedotetaan pohjavesialueista
Pilaantuneet maa-alueet
Pilaantuneella maa-alueella tarkoitetaan aluetta, jossa haitallisen aineen tai tekijän pitoisuus ylittää
huomattavasti kyseessä olevan aineen luontaisen pitoisuuden ja aineen kokonaismäärä maaperässä
on merkittävä. Pilaantuneeksi maa-alueeksi voidaan myös kutsua aluetta, jossa pilaantuminen aiheuttaa alueen maankäytön tai ympäristöolosuhteiden vuoksi välitöntä tai välillistä vaaraa luonnolle, ympäristölle tai terveydelle.
Pilaantuneita maa-alueita voivat olla esimerkiksi vanhat kaatopaikat, jakeluasemat, sahat tai kyllästämöt ja muut alueet, joilla on käsitelty ympäristölle haitallisia kemikaaleja tai muita aineita ilman
asianmukaista maaperän suojausta.
50
Pilaantuneet maa-alueet voivat aiheuttaa pohjavesiriskiä. Maaperään päästessään haitalliset aineet
voivat kulkeutua pohjaveteen saakka. Pohjavedessä haitalliset aineet kulkeutuvat pohjavesivirtauksien mukana. Haitallisten aineiden leviämiseen pohjavedessä vaikuttavat pohjaveden virtauskuva,
maaperän ominaisuudet pohjavesikerroksessa sekä haitta-aineiden ominaisuudet. Pohjaveden pilaantumisriski on arvioitava aina, kun maaperään päässeillä haitta-aineilla on mahdollisuus pilata pohjavettä tai muuttaa sen laatua. Pohjaveden olosuhteita voidaan tutkia erilaisten tutkimuksien ja kartoituksien avulla. Mikäli haitallisia aineita on päässyt pohjaveteen, on arvioitava pohjavedenotontarpeet,
altistujat jne. (Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi 2007, s.36)
Pilaantuneiden maiden rekisteri; mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet
ELY-keskukset ylläpitävät pilaantuneiden maiden rekisteriä, joka sisältää tietoja kohteista, joilla on
ollut toimintaa, joka on saattanut aiheuttaa maaperän pilaantumista. Rekisterissä on tiedot myös niistä
kohteista, joissa maaperä on puhdistettu. Seuraavassa on pohjavesialueilla sijaitsevat rekisterissä olevat kohteet.
Huikonkangas
Huikonkankaalla, Juupajoen alueella on sijainnut 1900-luvulla kolme vanhaa kaatopaikkaa.
Vanha kaatopaikka
Yksi kaatopaikka sijaitsee Korkeakoskelta Huikonkankaalle menevän tien varressa
Korkeakoski I –vedenottamon pohjaveden muodostumisalueella.. Kaatopaikka on syntynyt vanhaan soramonttuun. Kaatopaikalle on toimitettu yhdyskuntajätettä ja mahdollisesti myös teollisuusjätettä. Alueen pilaantuneisuutta ei ole tutkittu.
Vanha kaatopaikka
Toinen kaatopaikka on sijainnut Kiviharjun vedenottamon läheisyydessä. Kaatopaikkaa on käytetty suunnilleen vuosina 1964-1972. Alue on kunnostettu valtion jätehuoltotyönä vuonna 1991, jolloin jätteitä sisältävät maat (6000 m3) kaivettiin pois ja kuljetettiin Juupajoen Kulmalanvuoren kaatopaikalle.
Vanha kaatopaikka
51
Kolmas kaatopaikka sijaitsee Ala-Hyytiäläntien varressa. Se on pieni kumpare, joka on
peitetty maalla ja metsittynyt.
Yröskangas-Vatiharju
Vanha kaatopaikka
Yröskulman vedenottamon paikalta, vanhasta soramontusta on löytynyt nahan paloja ja
suolatynnyreitä. Kaatopaikan toiminta on ilmeisesti loppunut 1960-luvulla, ennen kuin
vedenottamo otettiin käyttöön. Jätteet on poistettu paikalta.
Oriveden keskusta
Entinen Oriveden aluelämpö I Särkäntie
Särkäntiellä on sijainnut Oriveden aluelämmön lämpökeskus, joka on purettu. Lämpökeskuksessa oli raskaan polttoöljy säiliö. Haitta-aineiden joutumisesta maaperään ei ole
tietoa.
Entinen Oriveden aluelämpö Sukkavarras
Sukkavartaalla on toiminut Oriveden aluelämmön lämpökeskus. Lämpökeskuksen toiminta on lopetettu vuonna 1992. Lämpökeskuksessa varastoitu ja käsitelty polttoneste
oli raskasta polttoöljyä.
Entinen Union Orivesi
Keskustan pohjavesialueella sijainnut Unionin polttoaineiden jakeluasema lopetti toimintansa vuonna 1991. Toiminnan loputtua alueelta poistettiin polttoainesäiliöt sekä
niiden rakenteet. Pilaantunut maa vietiin Yliskylän kaatopaikalle. Paikalla sijaitsee nyt
Osuuspankin kiinteistö.
Entinen jakeluasema, Aihtiantie 1
Jakeluasema lopetti toimintansa vuonna 1997. Tämän jälkeen jakeluaseman alueelta
poistettiin polttoainesäiliöt ja alue puhdistettiin.
Koskikulkuri Oy, Keskustie 54
52
Jakeluaseman alueella on toiminut Teboilin, SEO:n ja ST1:n jakeluasema. Tällä hetkellä alueella toimii Nesteen jakeluasema. Teboil teetti kiinteistöllä maaperän puhdistuksen sähköosmoosimenetelmää käyttämällä vuonna 1997. Vuonna 2003 kiinteistöllä
puhdistettiin maaperää massanvaihdolla. Pilaantunutta maa-ainesta poistettiin noin 13
tonnia Tarastenjärven kaatopaikalle käsiteltäväksi.
Kiinteistö Oy Markanpesä, Anttilantie 6
Kiinteistössä tapahtui öljyvahinko öljysäiliön täytön yhteydessä vuonna 2008. Kohteesta poistettiin öljyhiilivedyillä pilaantuneet lumet ja maa-aineksia. Myöhemmin,
vuonna 2012, öljysäiliö on poistettu ja säiliömonttu tarkistettu.
Keskustie 1, entinen Oriveden kaupungin varasto
Kiinteistöllä toimi vuodesta 1970 lähtien kaupungin tekninen varikko. Vuonna 2004
rakennus purettiin ja kiinteistöltä poistettiin maanalainen 5 m3:n öljysäiliö, jonka alla
oli pilaantunutta maata. Alue puhdistettiin poistamalla pilaantunut maa-aines Tarastejärven kaatopaikalle.
Toimenpiteet - pilaantuneet maa-alueet

Pilaantuneiden maiden rekisterin päivittäminen.

Kohteiden, joiden maaperän pilaantumista ei ole tutkittu, tutkiminen ja mahdollisesti puhdistaminen.

Huikonkankaalla sijaitsevien vanhojen kaatopaikkojen sijaintien sekä pilaantuneisuuden määrittäminen.
53
Yhteenveto: Riskitekijät pohjavesialueittain
Taulukossa on esitetty Oriveden pohjavesialueilla sijaitsevat riskitekijät sekä arvioitu riskin suuruutta.
Taulukko 16. Riskitekijät pohjavesialueittain.
Hirtolahti
Huikonkan-
Karhunotko
Oriveden
Yröskangas-
gas
keskusta
Vatiharju
Asutus
•
•
••
•
Liikenne ja
•
••
••
••
•
••
••
••
tienpito
Maantiekuljetukset
•
Teollisuus ja
yritystoiminta
•
Pilaantuneet
maa-alueet
Pohjaveden
otto
•
Maatalous
Metsätalous
Maa-ainesten
••
otto
• Riski pohjavedelle
•• Huomattava riski pohjavedelle
8. Ennakoiva pohjavesien suojelu
Kaavoitus
Maakuntakaava
••
54
Maakuntakaavassa tärkeät vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet on rajattu pvmerkinnällä. Maakuntakaavassa voidaan esittää maakuntakaavamääräys, joka asettaa
reunaehdot toiminnalle pohjavesialueilla. (Opas 10 Maakuntakaavanmerkinnät ja -määräykset 2000, s. 51).
Yleiskaava
Yleiskaavassa voidaan antaa suojelumääräyksiä, jolla ohjataan ympäristöarvojen säilyttämistä. Suojelumääräykset voivat koskea esimerkiksi pohjavesialueita. Yleiskaavassa
tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue merkitään yleiskaavaan pv-merkinnällä. Yleiskaavassa voidaan antaa pohjavesialueita koskevia määräyksiä, joissa huomioidaan alueen olosuhteet ja suunniteltu käyttötarkoitus. (Opas 11 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset 2000, s. 58-59).
Asemakaava
Asemakaavassa voidaan antaa pohjavesialueita koskevia vesiensuojelumääräyksiä.
Kaavassa annettavilla alueiden käyttötarkoituksilla ja rakennusten sijoittamista koskevilla määräyksillä voidaan vaikuttaa pohjavesialueiden pilaantumisriskin minimoimiseen. Usein kaavoissa on myös annettu määräyksiä, joiden tavoitteena on ehkäistä pohjavesien pilaantumista. Kaavamääräykset voivat koskea esimerkiksi jätevesien johtamista, öljysäiliöiden sijoittamista, ulkovarastointia ja piha-alueen päällystämistä. Pohjavesialueen raja voidaan merkitä kaavaan pv-merkinnällä. Lisäksi on olemassa tarkentavia merkintöjä pv-1, pv-2 ja pv-3. (Opas 12 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset
2000, s. 183-184).
55
Kaavat Oriveden pohjavesialueilla
Maakuntakaavat
Pirkanmaan 1. maakuntakaava
Oriveden pohjavesialueet on merkitty Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan. Maakuntakaavan tarkoituksena on osoittaa maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset fyysiset aluevaraukset. Maakuntakaavassa on käsitelty kaikki maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Voimassa oleva maakunta
kaava on 9.3.2005 hyväksytty maakuntavaltuustossa ja hyväksytty 29.3.2007 valtioneuvostossa.
Tällä hetkellä on valmisteilla uusi maakuntakaava. (Pirkanmaan 1. maakuntakaava, s. 85).
Hyvänlaatuisen talousveden saannin ja riittävyyden turvaamiseksi on maakuntakaavassa osoitettu
kaavamerkinnöin pohjavesialueet. Sekä 1. että 2. luokan pohjavesi alueet on merkitty maakuntakaavaan merkinnällä pv, joka tarkoittaa vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Maakuntakaavassa esitettyjen ratkaisujen avulla pyritään vähentämään pohjavesien pilaantumisriskiä sekä edistämään suojaustoimenpiteitä. (Pirkanmaan 1. maakuntakaava, s. 85).
Hirtolahti
Hirtolahden pohjavesialueelle on maakuntakaavassa merkitty maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, suojelualue sekä Natura 2000 -alue. Suojelualue (Hirtopohja ja Rönninsalmi) ja Natura 2000
-alue (Hirtopohja) sijaitsevat Hirtopohjan ranta-alueella. Lisäksi pohjavesialueella on kaksi maakun
nallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Toinen näistä sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa (Hirtolahti) ja toinen pohjoisosassa (Vetterkullan kartano ja kulttuurimaisema).
Huikonkangas
Maakuntakaavaan on merkitty Lakkasuon suojelualue. Suojelualue sijaitsee Oriveden puoleisessa
pohjavesialueen osassa. Korkeakosken taajamatoiminnoille varattu alue ulottuu Huikonkankaan
kaakkoisosaa.
56
Kuva 11. Maakuntakaava; Hirtolahti.
Oriveden keskusta
Oriveden keskustan pohjavesialue on varattu maakuntakaavassa keskus- (C) ja taajamatoimintojen
(A) alueeksi sekä merkitty viheralueita (V). Lisäksi pohjavesialueelle on merkitty valtakunnallisesti
(Oriveden kirkko ja tapuli) ja maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä (Sukkavartaan alue).
Kuva 12. Maakuntakaava; Oriveden keskusta.
57
Karhunotko
Maakuntakaavassa ei ole esitetty varauksia.
Yröskangas-Vatiharju
Yröskangas-Vatiharjun pohjavesialueen itäreunassa sijaitseva Lakkasuo on merkitty maakuntakaavassa luonnonsuojelualueeksi.
Kuva 13. Maakuntakaava; Karhunotko ja Yröskangas-Vatiharju.
58
Taulukko 17. Maakuntakaavan kaavamerkinnät ja suunnittelumääräykset.
Merkintä
pv Vedenhankinnan kannalta tärkeä
pohjavesialue
C Keskustoimintojen alue
A Taajamatoimintojen alue
SL Luonnonsuojelualue
S Suojelualue
ls Maankäytön kehittämisen kohdealue
liikenteellisessä solmukohdassa
akv Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö
akm Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö
nat Natura 2000 -alue
Suunnittelumääräys
”Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua.”
”Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota
yhdyskuntarakenteen edullisuuteen ja tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen sekä elinympäristön laatuun. Erityisesti tulee välttää asutuksen sijoittamista alueille, joihin kohdistuu merkittäviä ympäristöhäiriöitä
(melu, haju yms.).”
”Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa
alueen suojeluarvoja. Määräys on voimassa kunnes alue on muodostettu
luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Perustettuja alueita koskevat suojelupäätöksessä annetut määräykset. Alueen toteuttamisesta vastaa ensisijaisesti valtio.”
”Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa
alueen suojeluarvoja. Alueiden suojelun toteutus päätetään yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä.”
Kehittämissuositus:
”Alueen maankäyttö tulee suunnitella siten, että alueelle sijoittuvat toiminnat eivät aiheuta tarpeetonta yhdyskuntarakenteen hajautumista. Alueen toteutuksessa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikennejärjestelyihin
sekä ympäristöarvojen yhteen sovittamiseen.”
”Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa
on otettava huomioon kulttuuriympäristöjen kokonaisuus ja ominaislaatu.
Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa kunkin alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun.”
Suunnittelusuositus:
”Valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja alueelliselta ympäristökeskukselta.”
”Alueelle tai sen läheisyyteen ei tule suunnitella toimenpiteitä, jotka merkityksellisesti heikentävät niitä lintu- tai luontodirektiivin mukaisia luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu ohjelmaan. Alueen suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty LSL 65 ja 66 §:ssä.”
Maakuntakaava 2040
Pirkanmaalle on valmisteilla uusi Pirkanmaan 2. maakuntakaava 2040, joka on tällä hetkellä luonnosvaiheessa. Kaavaluonnoksessa on huomioitu pinta- ja pohjavesien suojelutarve ja käyttötarpeet.
Aluesuunnittelun tavoitteena on sijoittaa pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskiä aiheuttavat laitokset ja toiminnot riittävän etäälle vedenhankinnan kannalta tärkeistä tai veden hankintaan soveltuvista pohjavesialueista.
59
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on laatinut Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman, jonka eräinä tarkoituksina on vedenhankinnan turvaaminen ja pohjavesien suojelu. Vesihuollon kehittämissuunnitelma luo perustan uuden maakuntakaavan vesihuollon tavoitteille ja merkinnöille.
Maakuntakaavaluonnokseen on merkitty vedenhankintaa varten tärkeät ja vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet. Näille pohjavesialueille on annettu seuraava suunnittelumääräys:
”Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden
määrää, laatua tai käyttökelpoisuutta vedenhankintaan. Vesienhoidossa riskialueiksi todettujen pohjavesialueiden maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitosuunnitelma ja pyrkiä pohjaveden laatua ja antoisuutta uhkaavien riskien vähentämiseen.” (Pirkanmaan maakuntakaavaluonnos 2040, Kaavamerkinnät ja määräykset,
2015, s. 24).
Maakuntakaavaehdotus valmistunee vuonna 2016 hyväksymisvaiheeseen. Hyväksymisvaiheessa
maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan ja sen jälkeen saattaa sen ympäristöministeriön vahvistettavaksi.
Ympäristöministeriössä kaavaan voidaan tehdä oikaisunluonteisia korjauksia ja Pirkanmaan liiton
suostumuksella vähäisiä muutoksia. Kun ympäristöministeriön päätöksestä on kuulutettu kaava-alueen kunnissa, tulee uusi maakuntakaava voimaan.
Yleiskaavat Oriveden pohjavesialueilla
Oriveden keskustan pohjavesialueella on voimassa oleva, ei-oikeusvaikutteinen yleiskaava. Hirtolahden pohjavesialue ulottuu luonnosvaiheessa olevan rantaosayleiskaavan piiriin. Yleiskaavoja ei ole
Huikonkankaan, Yrösjoki-Vatiharjun ja Karhunotkon pohjavesialueilla.
Hirtolahti
Hirtolahden pohjavesialueen ranta-alue on mukana luonnosvaiheessa olevan Oriveden rantaosayleiskaavan alueessa. Pohjavesialue on merkitty rantaosayleiskaavaan pv1 merkinnällä. Merkinnällä tarkoitetaan tärkeää 1. luokan pohjavesialuetta. Kaavaluonnoksessa ei ole pohjavesialuetta koskevia
määräyksiä. Hirtolahden pohjavesialueelle on merkitty maisemallisesti arvokas peltoalue (MA), maa-
60
ja metsätalousvaltainen alue (M), yhdyskuntateknisen huollon alue (ET), luonnonsuojelualue (SL) ja
loma-asuntojen alue (RA).
Taulukko 18. Oriveden rantaosayleiskaavan kaavamerkinnät ja -määräykset.
Merkintä
RA Loma-asuntojen alue
M Maa- ja metsätalousvaltainen alue
MA maisemallisesti arvokas peltoalue
ET Yhdyskuntateknisen huollon alue
SL Luonnonsuojelualue
akm Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö
Kuva 14. Hirtolahden rantaosayleiskaava.
Kaavamääräys
”Uusien rakennuspaikkojen ohjeellinen, sijainti sekä sen tilan alue jolle
rakennuspaikka kuuluu, on osoitettu kaavassa avonaisella ympyrällä.
Mustat ympyrät osoittavat kaavan laatimishetkellä jo toteutetut rakennuspaikat.”
”MRL:n 43 §:n 2 mom:n perusteella määrätään, että M- alueen ranta-alueella on asuin- ja lomarakentaminen kielletty.
Alueen rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei kaavassa ole toisin osoitettu.”
”MRL:n 43 §:n 2 mom:n perusteella määrätään, että MA- alueen rantaalueella on asuin- ja lomarakentaminen kielletty.
Alueen rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei kaavassa ole toisin osoitettu.”
-
61
Oriveden keskusta
Oriveden keskustan pohjavesialue on merkitty Oriveden keskustaajaman osayleiskaavaan, joka on
hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 1988. Kaavamääräyksissä ei ole tarkempia määräyksiä
pohjavesialueen rakentamiseen. Suunnitteilla on uusi Oriveden keskustaajaman osayleiskaava.
Asemakaavat Oriveden pohjavesialueilla
Oriveden keskustan pohjavesialueella on eri-ikäisiä asemakaavoja. Asemakaavoja ei ole muilla Oriveden pohjavesialueilla.
Keskustan pohjavesialue on rajattu pv-1 -merkinnällä asemakaavoissa. Uusissa asemakaavoissa on
seuraava pohjavesialuemääräys:
Pohjavesialuemääräys:
”Alueella rakentamista ja muita toimenpiteitä saattaa rajoittaa ympäristönsuojelulain
17 § (pohjaveden pilaamiskielto, aikaisemmin 8 §). Alueella pohjaveden laatua tai määrää vaarantavat toimenpiteet on kielletty. Rakennettavat öljysäiliöt on sijoitettava sisätiloihin tai maan päälle ko. kemikaalin pidättävään katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. Liikennealueet ja
niiden vierialueet on eristettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla siten, että pohjaveden pilaaminen estyy.”
Rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset
Oriveden kaupungin rakennusjärjestys ja kaupungin ympäristönsuojelumääräykset sisältävät pohjavesialueita koskevia määräyksiä.
Ehdotuksia kaavamääräyksiin

Pohjavesialueiden merkitseminen ja niitä koskevien kaavamääräysten antaminen.

Uusissa kaavoissa tulee viitata kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiin, kun annetaan määräyksiä toimintaan pohjavesialueilla.
62
Yleisiä määräyksiä ja ohjeita toimintaan pohjavesialueilla
Seuraavissa kappaleissa on lueteltu Oriveden kaupungin ympäristönsuojelumääräysten ja rakennusjärjestyksen pohjavesialueita koskevat määräykset. Nämä ovat lainsäädäntöön perustuvina luonteeltaan velvoittavia. Näiden lisäksi ohjeissa on mukana eri tahojen antamia ohjeita toimintaan pohjavesialueilla.
Oriveden kaupungin ympäristönsuojelumääräykset on annettu vuonna 2013. Niiden tarkoituksena estää ympäristön pilaantuminen siltä osin kun ympäristönsuojelulaissa on määrätty.
Oriveden kaupungin rakennusjärjestys on valmistunut vuonna 2008. Rakennusmääräyksessä on annettu määräyksiä pohjavesialueilla rakentamiseen. Rakennusjärjestys uusittaneen valtuustokaudella
2017-2021.
Oriveden kaupungin rakennusjärjestys sekä ympäristönsuojelumääräykset ovat nähtävillä kaupungin
verkkosivuilla www.orivesi.fi.
Jätevedet
Ympäristönsuojelulain 527/2014 16. luvussa ja valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011 on säädökset jätevesien käsittelystä
viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla.
Oriveden kaupungin rakennusjärjestys:

Pohjavesialueilla jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamisen edellytyksenä on tiivis pohjarakenne. Käsitelty jätevesi on johdettava tiiviissä rakenteessa pohjavesialueen ulkopuolelle.
Mikäli tämä ei ole mahdollista, jätevedet on kerättävä umpisäiliöön.

Jätevedet tulee johtaa käsittelykohteeseen tiiviissä putkessa, jossa on riittävästi tarkastuskaivoja putken kunnon tarkastamista varten. Tarkastuskaivot tulee rakentaa myös liitettäessä
tonttiviemärit kunnalliseen jätevesiviemäriin.

Pohjavesialueilla oleviin jätevedenpumppaamoihin tulee rakentaa ylivuotoaltaat, jotka on mitoitettava niin suuriksi, että häiriötilanteissa ei jätevesi pääse vuotamaan maastoon.
63
Oriveden kaupungin ympäristönsuojelumääräykset:

Pohjavesialueilla, joilla on vesihuoltolaitoksen viemäri, kiinteistöjen viemäröidyt jätevedet on
johdettava yleiseen viemäriin.

Pohjavesialueella käymäläjätevesien johtaminen maaperään on kiellettyä. Vesikäymälä- ja
pesujätevesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on tiivis jätevesien käsittelyjärjestelmä, josta
poistuvat puhdistetut jätevedet on johdettava tiiviissä rakenteessa pohjavesialueen ulkopuolelle. Erillisviemäröinnissä vaihtoehdot ovat vesikäymäläjätevesien johtaminen umpisäiliöön
tai kuivakäymälän rakentaminen.

Pelkkien pesujätevesien käsittelyjärjestelmän on oltava tiivis ja puhdistettujen pesujätevesien
purkupaikka tulee sijoittaa siten, ettei jätevesistä aiheudu pilaantumisen vaaraa.

Ympäristönsuojelulain 27 b §:ssä tarkoitetut vähäiset jätevesimäärät voidaan kuitenkin johtaa
maahan, jos jätevesien johtamispaikka on riittävän etäällä vedenottamosta ja sijainniltaan
muuten sellainen, ettei jätevesistä aiheudu pilaantumisen vaaraa.

Pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu
pesuaineilla on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun
hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään.

Veneitä kunnostettaessa myrkkypitoisen pohjamaalin poistaminen on tehtävä tiiviillä alustalla, joka estää ympäristölle haitallisten maalijätteiden pääsyn maaperään ja jolta maalijäte
voidaan kerätä mahdollisimman tarkoin talteen.

Lumenkaatopaikkaa ei saa sijoittaa pohjavesialueelle eikä vesistöön.
Ohjeet:

Pohjavesialueille suunniteltavissa viemäröintihankkeissa tulee huomioida seuraavaa:
- Pohjavesialueille suunniteltavista viemäröintihankkeista tulee olla yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen jo ennen suunnittelua. Suunnitelmista on
myös pyydettävä lausunto.
- Uudet runko- ja siirtoviemärit tulee lähtökohtaisesti sijoittaa pohjavesialueiden ulkopuolelle. Vedenottamoiden lähialueille ei tulisi rakentaa siirto- tai runkoviemäreitä.
- Uusia jätevedenpumppaamoita tai pienpuhdistamoita ei tule sijoittaa pohjavesialueille. Pienpuhdistamoiden rakentaminen pohjavesialueille on kuitenkin mahdollista,
64
mikäli alueen maaperästä on tarpeeksi tietoa ja maaperä on riittävän tiivis. Pohjavesialueella sijaitseviin jäteveden pienpuhdistamoiden jätevedenkäsittelysuunnitelmiin on
pyydettävä lausuntoa ELY-keskukselta.

Kuivakäymälää käytettäessä, on käymäläjäteastian pohjan oltava nestettä läpäisemätön. Jos
käymälässä on erillinen astia nesteelle, on neste kuljetettava pohjavesialueen ulkopuolelle
käytettäväksi lannoitteena. Käymäläjäte voidaan jälkikompostoida ja käyttää lannoitteena
noin vuoden kuluttua.
Öljysäiliöt
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 344/1983 sisältää velvoitteen pohjavesialueilla sijaitsevien maanalaisten öljysäiliöiden tarkastuksista.
Oriveden kaupungin rakennusjärjestys:

Polttoainesäiliön täyttö työmaa-alueella on kielletty, ellei säiliötä ole varustettu ylitäytönestolaitteella. Muiden pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavien kemikaalien säilyttäminen
työmaa-alueella on kielletty.
Oriveden kaupungin ympäristönsuojelumääräykset:

Maanalaiset säiliöt:
Näissä määräyksissä maanalaisella säiliöllä tarkoitetaan säiliötä, joka on maan alla suorassa
kosketuksessa maahan tai se sijaitsee bunkkerissa maanpinnan alapuolella, ei kuitenkaan rakennuksen sisällä sijaitseva säiliö.
Uusien maan alle sijoitettavien öljy-, polttoneste- ja muiden kemikaalisäiliöiden on oltava
kaksoisvaippaisia. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaitteella sekä hälyttävällä vuotojen
ilmaisujärjestelmällä. Vuotojen ilmaisujärjestelmässä ei saa käyttää ympäristölle tai terveydelle vaaralliseksi luokiteltua kemikaalia. Maanalaiseen lämmitysöljysäiliöön liitettävä öljylämmityslaitteisto on varustettava yksiputkijärjestelmällä.
Pohjavesialueella sijaitsevaa maanalaista öljy-, polttoneste- tai muuta kemikaalisäiliötä ei saa
kunnostaa pinnoittamalla.
65

Maanpäälliset säiliöt:
Yksivaippaiset säiliöt on varustettava kiinteällä säiliökokoa vastaavalla valuma-altaalla tai sijoitettava katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuus määräytyy säiliön koon ja kemikaalin vaarallisuuden mukaan. Säiliöt, joissa on kaksoisvaippa tai kiinteä umpinainen valuma-allas, tulee varustaa siten, että säiliöiden tiiveys on todettavissa.

Polttonestesäiliöt työmaa-alueilla:
Työmaa-alueella olevan yksivaippaisen säiliön ei tarvitse olla katetussa suoja-altaassa, mikäli
säiliö on varustettu kiinteällä säiliökokoa vastaavalla valuma-altaalla tai säiliö on varastosäiliö, joka on myös liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (369/2011) vaarallisten aineiden
kuljetuksesta tiellä mukainen IBC-pakkaus.
Tankkauspaikan on oltava tiiviiksi pinnoitettu tai katettu imeytysmatoilla niin, että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen.
Muiden pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavien kemikaalien varastoiminen työmaa-alueella on kielletty.

Tarkastukset:
Muiden kuin kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (344/1983) mukaisten säiliöiden tarkastaminen.
Säiliön haltijan tai omistajan on tarkastutettava maanalainen öljysäiliö siten kuin kauppa- ja
teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista annetussa päätöksessä (KTMp 30.3.1983/344) edellytetään. Tarkastuksen saa suorittaa vain turvallisuus – ja
kemikaaliviraston päteväksi arvioima tarkastaja.
Säiliön haltijan tai omistajan on tarkastutettava maanpäällinen sekä maanalainen muu kuin
edellä mainitussa päätöksessä tarkoitettu öljysäiliö ja vaarallisten kemikaalien sekä vaarallisten jätteiden säiliö varusteineen ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin 10 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kunnon
66
vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Tarkastuksen tekijällä on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito.
Määräys ei koske IBC-pakkauksia, jotka on tyyppihyväksytty ja tarkastettu liikenne ja viestintäministeriön asetuksen (369/2011) mukaisesti.
Ohjeet:

Pohjavesialueelle ei tulisi sijoittaa uusia maanalaisia tai suojaamattomia öljysäiliöitä.

Uusi öljysäiliö tulee varustaa vuodonvalvonta- ja hälytyslaitteistolla sekä ylitäytönestolla.

Maanalaisia öljysäiliötä on pyrittävä poistamaan jatkuvalla ohjaus- ja valistustyöllä.
Maalämpö
Oriveden kaupungin rakennusjärjestys:

Maalämpöjärjestelmiä ei suositella pohjavesialueelle. Tilanne kuitenkin arvioidaan tapauskohtaisesti ja siksi jo ennen järjestelmän hankintaa ja suunnittelua tulee ottaa yhteys kunnan
rakennustarkastajaan ja ympäristösihteeriin. Sellaisia kemikaaleja, jotka saattavat pilata pohjavettä, kuten glykoli, ei maalämpöjärjestelmissä saa käyttää.
Ohjeet:

Maalämpöä ei tule rakentaa harjun ydinalueelle (pohjaveden muodostumisalueelle).
Tienpito ja liikenne
Ohjeet:

Uudet liikenneväylät ja -alueet tulisi sijoittaa pohjavesialueiden ulkopuolelle. Mikäli uusia
liikenneväyliä on välttämättömästi rakennettava pohjavesialueelle, on ne suojattava niin, ettei
tienpidosta tai liikenteestä aiheudu vaaraa pohjavedelle.

Perusparannushankkeiden yhteydessä on rakennettava pohjavesisuojauksia.

Pohjavesialueilla ei saa käyttää torjunta-aineita vesakon torjunnassa. Torjunta on tehtävä mekaanisesti.

Liukkauden torjunnassa käytettävän tiesuolan määrää on pyrittävä vähentämään pohjavesialueilla.
67

Mahdollisuuksien mukaan on liukkauden torjunnassa pyrittävä korvaamaan tiesuola aineilla,
jotka eivät aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä.

Uusia pysähdyspaikkoja tai raskaan liikenteen parkkialueita ei tule perustaa pohjavesialueille.
Maa-ainesten otto
Ohjeet maa-ainesten ottoalueiden kunnostamiseen ja jälkihoitoon:
OH_1_2009_Maa_ainesten_kestava_kaytto.pdf

Pohjavesialueille ei suositella uusia maa-ainesten ottolupia. Erityisesti vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeille ei myönnetä maa-ainesten ottolupia.

Kotitarveotto:
- Kotitarveottoa ei suositella pohjavesialueella.
- Kotitarveottoa ei tulisi harjoittaa vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeillä.
- Jo avatuilla vanhoilla ja kunnostettavilla lähisuojavyöhykkeiden ottamisalueilla suojakerroksen paksuus pohjavedenpinnan yläpuolella tulee olla vähintään 6 metriä.
- Lähisuojavyöhykkeen ulkopuolella tulee maa-aineksia otettaessa jättää pohjaveden ja
maanpinnan väliin 4 metrin suojakerros.
- Kotitarveotosta on tehtävä maa-aineslain mukainen ilmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle, mikäli otettava maa-ainesmäärä on yli 500 m3. Vähäisemmistäkin määristä
suositellaan ilmoituksen tekemistä.
- Maa-ainesten oton jälkeen on ottoalue jälkihoidettava levittämällä suojaverhoukseksi
pintamaata, jolla kasvillisuus pystyy kasvamaan.
Rakentaminen pohjavesialueilla
Oriveden kaupungin rakennusjärjestys:

Huoltotiloihin ei ole suositeltavaa rakentaa viemäriä. Mikäli viemärit rakennetaan, huoltohallien viemäröinteihin tulee rakentaa öljynerotuskaivo. Käsitellyt vedet tulee johtaa kunnan viemäriin tai maastoon pohjavesialueen ulkopuolelle.

Rakennustoiminnan aikana ei saa pintamaata rikkoa ja poistaa enempää kuin on välttämätöntä
työn suorittamiseksi. Maa-ainesta ei saa rakennustyötä varten ottaa pohjavesialueelta 4 metriä
lähemmäksi pohjaveden pintaa. Ottoalueet tulee kunnostaa mahdollisimman nopeasti.
68

Jos rakennustyön aikana ilmenee, että alueen pohjaveden pinta ulottuu rakentamissyvyyteen,
tulee siitä välittömästi ilmoittaa kunnan rakennustarkastajalle. Pohjaveden pinnan alaiseen
louhintaan ei saa ryhtyä, sillä louhinta voi muuttaa haitallisesti pohjaveden virtaussuhteita.
Jos louhinnan tarvetta esiintyy, tulee ensin ottaa yhteys alueelliseen ympäristökeskukseen.

Piha-alueita ei tule päällystää tarpeettoman laajalti, jotta pohjavettä muodostuisi riittävästi.
Sellaisilta piha-alueilta, joilta tulee runsaasti likaisia pintavesiä, tulee pintavedet johtaa öljynerottimien kautta kunnan sadevesiviemäriin tai pohjavesialueen ulkopuolelle.
Ohjeet:

Kaavoittamattomille pohjavesialueille ei tulisi perustaa uusia asuinalueita. Pohjavesialueille
rakentamisesta on hyvä pyytää lausunto kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi
tulee hankkia asianmukainen rakennuslupa.

Rakennuspaikkojen piha-alueet on hyvä suunnitella niin, ettei likaisia pintavesiä pääse imeytymään pohjaveteen.

Autojen parkkipaikat, pihan liikennöintialueet sekä ajoneuvoväylät tulee päällystää, niin, etteivät alueen pintavedet pääse imeytymään pohjaveteen. Alueella syntyvät pintavedet tulee
kerätä ja johtaa sadevesiviemäriin.

Kiinteistöjen jätehuolto tulee toteuttaa niin, ettei siitä aiheudu maaperän tai pohjavesien pilaantumisvaaraa.
Muuntamot

Uusia suojaamattomia muuntamoita ei tule sijoittaa pohjaveden muodostumisalueelle.

Sähköverkkoja suunniteltaessa on muuntamot pyrittävä mahdollisuuksien rajoissa sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle.

Suojaamattomia pylväsmuuntamoita uusittaessa, on ne vaihdettava puistomuuntamoiksi.
Maatalous
Ympäristönsuojelulain nojalla on valtioneuvosto antanut ns. nitraattiasetuksen (asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014). Asetuksen tarkoituksena
on säädellä kemiallisten ja orgaanisten lannoitteiden käyttöä sekä lannan varastointia ja erilaisten
rakennelmien sijoittamista. Asetus ei ole voimassa vain pohjavesialueilla vaan koko Suomessa. Se
69
koskee kaikkia maatiloja, riippumatta siitä kuuluuko tila kotieläintuotannon ympäristöluvan piiriin
tai onko tilalla tehty ympäristökorvaussopimus.
Nitraattiasetuksesta:
http://www.mtk.fi/ymparisto/Vesiasiat/fi_FI/nitraattiasetus/
Eläinsuojan rakentaminen pohjavesialueelle edellyttää useimmiten ympäristöluvan ympäristönsuojelulain 527/2014 ja VNA:n ympäristönsuojelusta 713/2014 mukaisesti.
Ohjeet:

Eläinsuojien vesiensuojelutoimet tarkastellaan tapauskohtaisesti.

Eläinsuojien rakentamiseen pohjavesialueelle edellytetään erillinen lupa lukuun ottamatta pieniä lemmikkieläimiä.

Pohjavesialueella ei saa käyttää lannoitteena lietelantaa tai muuta nestemäistä orgaanista lannoitetta.

Helposti kulkeutuvien torjunta-aineiden käyttöä on peltoalueilla rajoitettu.
Metsätalous
Metsälaissa 1093/1996 edellytetään metsän kestävää hoitoa sekä ympäristöasioiden huomioimista
metsätaloudessa.
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, on julkaisussaan Hyvän metsänhoidon suositukset, antanut
ohjeita metsän hoitoon pohjavesialueilla. Tapion antamat ohjeet soveltuvat yksityisten metsänomistajien käyttöön.
Ohjeita metsien hoitoon pohjavesialueilla: Metsänhoidon suositukset,
http://tapio.fi/julkaisut-ja-raportit/metsanhoidon-suositukset-2/
Metsähallitus on laatinut metsätalouden ympäristöoppaan, jossa on huomioitu metsätalouden vaikutus pohjavesiin. Oppaassa on ohjeita, joita tulee noudattaa, kun harjoitetaan metsätaloutta pohjavesialueilla. Metsähallitukset ohjeet koskevat valtion metsien hoitoa.
Ohjeita metsätalouteen pohjavesialueilla: Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas,
http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/mt/ymparistoopas2011.pdf.
70
PEFC on maailman suurin metsäsertifikaatti ja sen tarkoituksena on ohjata metsien käyttöä, edistää
kestävää puutuotantoa, turvata metsien monimuotoisuus sekä ylläpitää metsien monikäyttöä ja puuperäisten tuotteiden hankintaa. Metsäsertifikaatit antavat ohjeita metsän hoitoon pohjavesialueilla.
Näiden tarkoituksena on varmistaa se, ettei metsätalous aiheuttaisi pohjavesien pilaantumista.
Metsäsertifikaatti:
http://www.otso.fi/Portals/2/Images/PEFC%20FI%201003_2009%20Metsan-
omistajasertifioinnin%20kriteerit%2009112009.pdf
Yritystoiminta ja teollisuus
Yritys- ja teollisuustoiminnan ympäristöluvanvaraisuudesta sekä luvan sisällöstä pohjavesialueilla
säädetään ympäristönsuojelulaissa 527/2014 sekä valtioneuvoston asetuksessa ympäristönsuojelusta 713/2014.
Oriveden kaupungin rakennusjärjestys:

Kemikaaleja käyttävää teollisuutta ei tule rakentaa pohjavesialueille. Vanhoja kiinteistöjä korjattaessa tulee jätevesijärjestelmä uusia siten, että jätevesiä ei pääse imeytymään maastoon.
Ohjeet:
 Pohjavesialueille ei tule sijoittaa teollisuutta tai yritystoimintaa, joka aiheuttaa pohjavesien
pilaantumisen vaaraa.

Öljyt ja kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti.
71
9. Pohjavesionnettomuuksiin varautuminen
Vesilaitoksen valmiussuunnitelma
Oriveden vesilaitoksen verkoston vaikutusalueella on tällä hetkellä noin 7 000 asukasta. Vuonna 2014
vedenjakelun laskutettu vesimäärä oli 406 800 m3. Raakavesi otetaan Oriveden kaupungin päävedenottamoilta Kiviharjulta ja Yrösjoelta.
Oriveden kaupungin vesilaitoksella on häiriötilanteiden varalle valmiussuunnitelma, joka päivitetään
vuosittain. Valmiussuunnitelman tarkoituksena on kartoittaa laitoksen valmiudet vesihuoltoa vaikeuttavien tilanteiden varalle sekä laatia niiden varalle toimintaohjeet. Toimintaa vaikeuttavat tilanteet
voidaan jaotella normaaliajan toimintahäiriöihin ja erityistilanteen aiheuttamiin vesihuollon häiriöihin. Oriveden vesihuoltolaitoksella on ympärivuorokautinen vikapäivystys.
Onnettomuuksien ennaltaehkäisy
Oriveden pohjavesialueilla pohjavettä uhkaavia tekijöitä ovat mm. öljysäiliöiden vuodot, vaarallisten
aineiden kuljetusonnettomuudet sekä ilkivalta. Jotta onnettomuuksia ei syntyisi, on niitä pyrittävä
ennaltaehkäisemään.
Öljyvuotoja voidaan ennaltaehkäistä öljysäiliöiden säännöllisellä tarkistamisella sekä kunnossapidolla. Öljysäiliön omistajan on tarkkailtava silmämääräisesti säiliön vaipan kuntoa, sekä seurattava
öljysäiliön mukana tulleita hoito-ohjeita.
Vedenottamoille sekä pohjaveden havaintoputkille kohdistuvaa ilkivaltaa voidaan torjua pitämällä
vedenottamon kaivot sekä havaintoputket lukittuina. Vedenottamot, säiliöt ja kaivot on varustettu
murtohälyttimillä ja valvontakameroilla.
Maanteillä tapahtuvia onnettomuuksia voidaan ennaltaehkäistä liikenneturvallisuutta noudattamalla
sekä teiden kunnossapidolla. Aina kaikkia onnettomuuksia ei kuitenkaan voida ennaltaehkäistä. Näitä
tilanteita varten tulee pohjavesialueet merkitä teiden reunoille. Tämän tarkoituksena on nopeuttaa
tiedonvälitystä onnettomuustilanteissa.
72
Vahinkojen torjunta
Kemikaalivahingoista on aina ilmoitettava yleiseen hätänumeroon 112 sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Ilmoituksessa on annettava tiedot vuotaneesta kemikaalista,
vuodosta, vuotopaikasta sekä vuotaneen kemikaalin määrästä. Pohjavesialueella tapahtuneesta vahingosta ilmoitettaessa on muistettava kertoa paikan sijaitsevan pohjavesialueella. Pelastusviranomaisen
tehtävänä on vahinkoalueen tarkastaminen ja vahingon rajoittamis- ja torjuntatöiden johtaminen. Nopean toiminnan avulla saadaan monissa tapauksissa vahinko torjuttua. Kemikaalivahingoilla tarkoitetaan esimerkiksi öljyvahinkoja.
Pirkanmaan pelastuslaitos on laatinut öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman vuonna 2007. Torjuntasuunnitelma kattaa koko Pirkanmaan alueen. Torjuntasuunnitelmassa on huomioitu pohjavesialueet
sekä pohjavedenottamot.
Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on paras tapa torjua vahinkoja.
73
10.
Suojelusuunnitelman toteuttaminen ja seuranta
Suojelusuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista ja päivittämistä varten nimetään seurantaryhmä, jossa tulee olla edustajia kaupungin ympäristötoimesta, teknisestä toimesta, Oriveden
kaupungin vesilaitoksesta, Eräjärven Seudun Vesiosuuskunnasta, Tampereen ympäristöterveysyksiköstä, Pirkanmaan pelastuslaitokselta sekä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.
Tarvittaessa mukana voi olla muita tahoja, joiden läsnäolo on suojelutoimenpiteiden suorittamisen
kannalta tarpeen. Oriveden pohjavesialueiden suojelusuunnitelman seurantaryhmä voi kokoontua ja
työskennellä yhdessä Juupajoen pohjavesien suojelusuunnitelman seurantaryhmän kanssa.
Pohjavesien suojelusuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan pääasiassa vesihuoltolaitosten
toiminnassa ja viranomaisvalvonnassa sekä lupahakemusten ja ilmoitusten käsittelyssä.
74
11.
Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö
POHJAVEDEN PILAAMISKIELTO
Ympäristönsuojelulaki 527/2014 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140527
POHJAVEDEN MUUTTAMISKIELTO
Vesilaki 587/2011 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587#L3P2
POHJAVEDENOTTAMOIDEN SUOJA-ALUEET
Vesilaki 587/2011 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587#L3P2
POHJAVESIALUEET
Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004 (muutos1263/2014)
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041299#L2a
TALOUSVESI
Terveydensuojelulaki 763/1994 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940763
Terveydensuojeluasetus 1280/1994 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941280
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
461/2000 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000461
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 401//2001 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010401
VESIHUOLTO
Vesihuoltolaki 119/2001 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010119
JÄTEVEDET
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
209/2011 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa
75
ÖLJYSÄILIÖT JA -VAHINGOT SEKÄ JAKELUASEMAT
Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091673
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös öljylämmityslaitteistosta 314/1985
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850314
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista
344/1983 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830344
LIIKENNE
Maastoliikennelaki 1710/1995 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19951710
Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista
444/2010 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100444
Valtioneuvoston asetus asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista 846/2012
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120846
MAA-AINESTEN OTTO
Maa-aineslaki 555/1981 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810555
Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 926/2005
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050926
KEMIKAALIT
Kemikaalilaki 599/2013 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130599
Valtioneuvoston
asetus
vesiympäristölle
vaarallisista
ja
haitallisista
aineista
1022/2006
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090342
Valtioneuvoston päätös pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten
aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta 364/1994 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940364
76
Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050390
Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 855/2012
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120855
Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä 194/2002
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020194
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta 509/2005
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050509
MAATALOUS
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
1250/2014 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141250
Maa- ja metsätalousministeriön päätös eläinjätteiden käsittelystä 1022/2000
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20001022
Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta 235/2015
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150235
MAAPERÄN PILAAMISKIELTO
Ympäristönsuojelulaki 527/2014 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140527
ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELLU
Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
77
12.
Lähteet
ELY-keskus 2013. Pirkanmaan pohjavedet pääosin hyvässä tilassa. [verkkotiedote]. [viitattu 5.8.2015]. http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/pirkanmaan-pohjavedet-paaosin-hyvassa-tilassapirkanmaan-ely-keskus-#.VaydZfntlBc
GTK. Pohjavesi. [verkkosivu]. [viitattu: 5.8.2015]. Saatavissa: http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/pohjavesi/
Henttilä Hanna. 2010. Pohjavesialueen suojelu- ja kunnostussuunnitelma, Haapalankangas-Lintuharju, Jurva, Kurikka.
Oriveden kaupunki ja Pirkanmaan ympäristökeskus 2000. Oriveden pohjavesialueiden suojelusuunnitelma.
Kumpulainen Anna, et. al. 2013. Vaarallisten aineiden kuljetukset 2012. [verkkojulkaisu]. Trafin julkaisuja. [viitattu 5.8.2015].
Saatavissa: http://www.trafi.fi/filebank/a/1383814261/12b2f562759cc3b45af892fb5f1135cb/13556Trafin_julkaisuja_20-2013_-_VAK-kuljetukset_2012.pdf
Lahti. Pohjaveden muodostuminen. [verkkosivu]. [viitattu 21.8.2015].
Saatavissa: http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/BC6BF6EA4130A052C2257AEF00430A47
Liikennevirasto 2014. Teiden talvihoitoluokat. [Liikenneviraston verkkosivuilta]. [viitattu
17.8.2015].
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/kunnossapito/talviolosuhteet/teiden_talvi-
hoitoluokat#.VdGO5UYRpRs
Luonnonvarakeskus 2014. Pohjavesien suojelu metsätaloudessa. [verkkosivu]. [viitattu 5.8.2015].
Saatavissa: http://www.metla.fi/ohjelma/h2o/teema-4-pohjavesi.htm
Mannerkoski Hannu. Miten metsätoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä? [verkkojulkaisu]. http://www.metla.fi/tapahtumat/2006/vesistot/esitelmat/mannerkoski.pdf
78
Metsähallitus 2011. Metsätalouden ympäristöopas. 2. painos. s. 161. ISBN (PDF): 978-952-446-9258 (2. korjattu painos)
Motiva 2015. Maalämpöpumppu, MLP. [verkkosivu]. [viitattu 20.8.2015].
http://www.motiva.fi/rakentaminen/lammitysjarjestelman_valinta/lammitysmuodot/maalampopumppu_mlp
Opas 10 Maakuntakaavanmerkinnät ja -määräykset 2000. Ympäristöministeriö. Helsinki: Edita
Prima Oy. s.100s. ISBN 951-731-249-0 (pdf)
Opas 11 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset 2000. Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriö. Helsinki: Edita Prima Oy. s.127. ISBN 951-731-250-4 (pdf)
Opas 12 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 2000. Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriö.
Helsinki: Edita Prima Oy. s.236. 951-731-251-2 (pdf)
Tidenberg Sanna, Kosonen Emilia ja Gustafsson Juhani 2007. Teiden talvikunnossapidon vaikutukset
pohjaveteen. Suomen Ympäristökeskus. 1. painos. Helsinki: Edita Prima Oy. s. 131. ISBN 978-95211-2665-9 (PDF)
Ympäristöministeriö 2006. Pohjavesien suojelu. 1. painos. Helsinki: Edita Prima Oy. s. 52. ISBN
952-11-2512-8 (PDF).
Ympäristöministeriö 2007. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. 1. painos. Helsinki: Edita Prima Oy. s. 210. ISBN 978-952-11-2725-0
Ympäristöministeriö 2009. Maa-ainesten kestävä käyttö. 1. painos. Helsinki: Edita Prima Oy. s. 135.
ISBN 978-952-11-3436-4
Ympäristöministeriö 2013. Energiakaivo. Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. 1. painos. Helsinki: Edita Prima Oy. s. 64. ISBN 978-952-11-4210-9
79
Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. ISBN 978-952-6612-32-4
80
13.
Liitteet
Liite 1
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman toimenpideohjelma
Liite 2
Pohjavesialueet karttoina
Liite I, 1
POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAN TOIMENPIDEOHJELMA
KAIKKI POHJAVESIALUEET
Riskitekijä:
Toimenpidesuositus:
Asutus
Liikenne ja
tienpito
Toteutusvastuu:
Pohjavesialueille ei rakenneta uusia pohjavettä
pilaavia jätevesijärjestelmiä
Jätevesijärjestelmien
kunnostaminen
Kiinteistöjen
omistajat
Viemäriverkoston kunnossapito sekä säännölliset vuotoselvitykset
Uusia maanalaisia polttoainesäiliöitä saa asentaa
vain erikoisrakentein varustettuina (rakennusjärjestys, ympäristönsuojelumääräykset)
Öljysäiliöiden tarkastustilanteen seuranta ja arkiston tietojen pitäminen
ajan tasalla.
Vesihuoltolaitokset
Aikataulu:
Jatkuva
Kiinteistöjen
omistajat
Valvonta / seuranta:
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen
Jatkuva
Kiinteistöjen
omistajat
Pirkanmaan pelas- Jatkuva
tuslaitos ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Tiedottaminen öljylämPirkanmaan pelas- jatkuva
mitteisten kiinteistöjen
tuslaitos ja kunomistajille öljysäiliöiden nan ympäristöntarkastusvelvoitteesta
suojeluviranomaisekä muista, ympäristölle nen
paremmista lämmitysvaihtoehdoista.
Ennen 5.1.2011 asennet- Rakennusvalvon- 2017
tujen maalämpöjärjestel- taviranomainen
mien kartoittaminen pohjavesialueilla
Maalämpöjärjestelmiä ei Kiinteistöjen
rakenneta pohjaveden
omistajat
varsinaiselle muodostumisalueelle.
Suolan käytön miniELY-keskus/ liiJatkuva
mointi pohjavesialueilla
kennevastuualue
Suolan korvaaminen
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen, ympäristönsuojeluviranomainen,
Pirkanmaan pelastuslaitos
Pirkanmaan pelastuslaitos ja kunnan
ympäristönsuojeluviranomainen
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen
Liite I, 2
vaihtoehtoisilla liukkaudentorjunta-aineilla mahdollisuuksien mukaan.
Pohjavesimerkkien tarkistus teiden varsilla ja
tarpeen mukaan uusien
laittaminen
Kaiteiden rakentaminen
tai muu pohjaveden suojaus pohjavedenottamoiden kohdalla
Motocross-ajelun lopettaminen pohjavesialueilla
Näkyvyyden varmistamiRautatie
nen Pirttikankaantien tasoristeyksen kohdalla
Pohjavesialueen merkitseminen radan varteen
Pelastuslaitoksen kaluston kulkumahdollisuuksien selvittäminen radan
varressa
Tiedottaminen vaarallisten aineiden kuljetuksista
pelastuslaitokselle
Maa-ainesten Maa-ainesten oton rajoittaminen 1. luokan pohjaotto
vesialueilla.
Vesihuoltolaitokset
ELY-keskus/ liikennevastuualue
Maanomistajat
Jatkuva
ELY-keskus/ liikennevastuualue
Jatkuva
Alueiden siivoaminen
roskista ja romuista
Pohjaveden
otto
Pohjaveden laadun ja
pinnankorkeuden seuranta pohjavedenottamoilla
Poliisi
Juupajoen kunta/
2016
vesihuoltolaitos
Pirkanmaan pelastuslaitos, liikennevirasto
Liikennevirasto
Jatkuva
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELYkeskus
Jatkuva
Maa-ainesten oton ja jälkihoidon valvonta
Pohjaveden laadun ja
pinnankorkeuden seuranta ottoalueilla
Ohjeet kotitarveottajille
maa-ainesten kotitarveotosta
Jatkuva
Jatkuva
Toiminnanharjoittajat
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELYkeskus
Maanomistajat
Viiden
vuoden
välein
Vesihuoltolaitokset, ELY-keskus
Jatkuva
Pirkanmaan pelastuslaitos
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELY-keskus
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELY-keskus
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Kunnan terveydensuojeluviranomainen
Liite I, 3
Yritystoiminta
Muuntamot
Maa- ja metsätalous
Pilaantuneet
maat
Pohjaveden pintaan ulottuvien ottoalueiden täyttäminen
Vedenottamoiden murtohälyttimien testaus
Uutta kemikaaleja käyttävää tai valmistavaa teollisuutta ei rakenneta
pohjavesialueille (rakennusjärjestykseen määräys).
Öljyjen ja muiden nestemäisten kemikaalien asianmukainen varastointi
ja käsittely
Pohjavesiasioiden tiedottaminen toiminnanharjoittajille ja valvonta
Vesihuoltolaitos,
maanomistajat
Muuntamotiedoston ylläpito ja pohjavesialueiden
huomioiminen sähköverkkosuunnittelussa
Muuntajien huomioiminen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa
Suojaamattomien pylväsmuuntamoiden korvaaminen puistomuuntamoilla tai muuntamoiden
alapuolisen maaperän
suojaaminen
Metsien hoidossa noudatetaan hyvän metsänhoidon suosituksia.
Tiedottaminen peltojen
omistajille lannoitteiden
ja torjunta-aineiden käytön rajoituksista pohjavesialueilla
Elenia Oy
Juupajoen kunta/
vesihuoltolaitos
Juupajoen kunta
Toiminnanharjoittajat
2017
Kunnan rakennusvalvontaviranomainen
Jatkuva
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja Pirkanmaan
pelastuslaitos
Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja Pirkanmaan
pelastuslaitos
Jatkuva
Jatkuva
Pirkanmaan pelastuslaitos
Elenia Oy
Maanomistajat
ELY-keskus/ elinkeinovastuualue,
kunnan ympäristönsuojelu- ja
maaseutuviranomainen
Uusia kotieläinsuojia ei
perusteta pohjavesialueille
Pilaantuneiden maiden
ELY-keskus
rekisterin päivittäminen
Kohteiden, joiden maaMaanomistajat
perän pilaantumista ei
ole tutkittu, tutkiminen ja
Rakennusvalvontaviranomainen
2016
ELY-keskus, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Liite I, 4
tarvittaessa puhdistaminen
Hautausmaa Lannoitteiden ja torjuntaaineiden käytön minimoiminen hautausmaan
hoidossa
Uurnahautauksen suositteleminen hautaustavaksi
Hautausmaan vanhan
osan salaojittaminen kokonaan mahdollisuuksien
mukaan
Kaavoitus ja Pohjavesialueiden mermuu suunnit- kintä ja huomioiminen
kaavoissa
telu
Pohjavesialueiden huomioiminen rakennusjärjestyksessä, ympäristönsuojelumääräyksissä, öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa ym. määräyksissä
Öljyvahinkojen torjuntaOnnettomuuksiin va- suunnitelman pitäminen
ajan tasalla
rautuminen
Sammutusvesien pohjavesivaikutusten huomioiminen turvallisuussuunnitelmissa
Vesilaitoksen valmiussuunnitelman pitäminen
ajan tasalla
Liikenneonnettomuustilanteen vaikutusten ennakointi ja harjoittelu
maastossa
Oriveden seurakunta
Jatkuva
Oriveden seurakunta
Oriveden seurakunta
Kunta, Pirkanmaan liitto
Jatkuva
Kunta, Pirkanmaan pelastuslaitos
Pirkanmaan pelastuslaitos
Yritykset
vesihuoltolaitokset
Vesihuoltolaitos,
10 vuoPirkanmaan pelas- den vätuslaitos, ELYlein
keskus
Pirkanmaan pelastuslaitos
Liite II, 1
Liite II, 2
Liite II, 3
Liite II, 4
Liite II, 5