1. No category

Opettajan työhyvinvointi ja ammatillinen
toimijuus
PROF. KIRSI PYHÄLTÖ 11.11.2015
Luennon juoni
I.
Opettajan työ hyvinvoinnin rakentuminen koulun arjessa
II. Mitä on opettajan ammatillinen toimijuus ja mikä merkitys sillä
on
III. Ammatillisen toimijuuden ja työhyvinvoinnin välisestä suhteesta
Opetustyön erityisyys
Opetustyö on vaativaa ihmissuhdetyötä:
◦ Opettajan työ vaatii liikkumista paitsi erilaisten kasvattaja roolien välillä myös
näiden rajojen tunnistamista.
◦ Toiminnan kohde ja opiskelutapa vaihtelevat.
◦ Opettaja on myös useiden ryhmien jäsen
◦ Opettajan työlle ominaista on tasapainoilu itsenäisyyden ja yhteisen tekemisen
välillä.
Koulun on monitasoinen ja –tahoinen vuorovaikutusverkosto, joka tarjoaa
opettajalle monia mahdollisuuksia.
TÄMÄ ASETTAA ERITYISIÄ HAASTEITA HYVINVOINNILLE JA AMMATILLISELLE
TOIMIJUUDELLE
Miksi opettajan hyvinvoinnista kannattaa olla
kiinnostunut?
•Opettajat kuuluvat kuormittumisen riskiryhmään.
•Uupuneet opettajat: kärsivät terveysongelmista, masennuksesta
ja vaihtaa alaa ja jäävät sairaseläkkeelle todennäköisemmin.
•Hyvinvoivat opettajat ovat avoimia uusille ideoille ja luovempia.
•Opettajan hyvinvointi on yhteydessä oppilaiden
oppimistuloksiin ja häiriökäyttäytymisen määrään.
Opettajan uupumisen seurauksia
Opettajan uupuminen on yhteydessä…
◦ lisääntyneeseen suoritusorientaatioon opetuskäytänteissä
(Retelsdorf et al., 2010).
◦ lisääntyneeseen opiskelukielteisyyteen oppilailla(esim.
lunttaamiseen) (Anderman & Midgley, 2004),
◦ negatiivisiin sosiaalisiin suhteisiin luokkayhteisössä (Tolmie, et al.,
2010) ja
◦ alhaisempiin käsitteiden soveltamistaitoihin oppiaineiden
opiskelussa (Fraser, 1998; Gillies & Ashman, 2003).
Opettajaryhmien kuormittumisriskeissä on eroja
Eri opettajaryhmien työn kuormittavuuden riskitekijöissä on erilaisia painotuksia:
◦ Aineen ja erityisopettajien riski kyynistyä on kohonnut
◦ Aineen opettajien riski kokea riittämättömyyttä suurempi
Nuorempien opettajien riski kuormittua on suurempi
Kouluissa tarvitaan opettajien monipuolista asiantuntijuutta (=eri opettajaryhmien osaamista)
Pedagoginen hyvinvointi
•Koulun pedagogisissa prosesseissa rakennetaan sekä oppimista että hyvinvointia.
•Hyvinvointi voidaan ymmärtää paitsi oppimisen edellytyksenä myös
oppimisprosessina.
• Hyvinvointia tukevia toimintatapoja & pedagogisia käytäntöjä voidaan oppia
•Luokkahuonekäytännöt tuottavat positiivisia tai negatiivisia kehiä, jotka uuvuttavat tai
voimauttavat
•Opettajia
•Oppilaita
•Kouluyhteisössä hyvinvointi tarttuu ja ulottuu koulun ulkopuolisiin
lähiyhteisöihin.
(Esim. Pietarinen et al. 2008; 2010; Pyhältö et al. 2010; Soini et al. 2010; Stattin et
al. 2011; Zimmer-Gembeck et al. 2006)
Esimerkki pedagogisen hyvinvoinnin rakentumisesta
…Jouduin tonne xxx:n peruskouluun, eli sen nimi oli silloin xxx:n yläaste, ja siellä on ihan
toisenlainen oppilaspohja kun täällä, elikkä ne on niinkun sosiaalisesti varmaan niinkun
vaikeemmista olosuhteista ne lapset. Ni siellä mulla oli niin vaikeeta, että must tuntu, että mä
ittekkin henkisesti sairastuin ja tuli jo sellasta niinku ihottumaa ja allergiaa ja ihan kaikkee, et mä
olin niinku henkisesti ihan… kovilla, ennen kun mä sitten tajusin, että hätäänsä ne huutaa nekin
lapset, että, et vaikka ne on niin härskejä ja niin inhottavia, kun ne tietää, et mä oon siellä vaan
käymässä, mä olin vaan siellä, olinko mä kerran viikossa tai korkeintaan joskus puoltoist päivää,
niin mä olin sillä tavalla vieras, että mulle kehtas olla tosi kauhee, et, et sieltä mä sit kantapään
kautta opin, että, et jos mä en niinkun nää sitä oppilasta siinä kokonaisena ja yritä auttaa häntä,
niin mulla tulee olemaan karmeeta tää työnteko lopun elämää. Et, et, et sieltä mä niinkun sain
sen, sen käsityksen, et mun on niinkun katottava sitä oppilasta ihan sinne sydämeen asti ja
päästävä perille, missä mennään ja sit mä pystyn auttamaan ja sillon sillä menee jakeluun ne
mun asiatkin, kun me ollaan niinkun samalla linjalla.” (opettajanhaastattelusta n=68
Keskustelkaa pienryhmissä
Mitkä asiat kuormittavat ja voimauttavat opettajaa
kasvatus- ja opetustyössä?
Miksi?
3-4 hlö:n ryhmä
aikaa 7min
Haastavat tilanteet joko voimauttavat tai kuormittavat
opettajia
Hyvinvointi rakentuu koulun arjen kohtaamisissa
◦ Opettajan ja oppilaan välisessä suhteessa
◦ Ammatillisessa yhteisössä
◦ Huoltajien kanssa
Opettajat kokivat erityisesti pedagogisesti haastavat sosiaaliset ongelmatilanteet ja niiden ratkaisut
oman työnsä mielekkyyden kannalta tärkeiksi.
Hyvinvointia rakentaville tilanteille tyypillistä oli
◦ yhteisöllinen, holistinen, aktiivinen ja osallistava ongelmanratkaisu
Kuormittumisen kuvauksille puolestaan leimallista oli
◦ toimijuuden kaventuminen, atomistinen ja reaktiivinen ongelmanratkaisu
Opettajan kuormittumisen muodoista (n=68 opettajaa)
140
128
120
99
100
80
60
40
20
39
46
Ammatillinen etääntyminen ja
kyynistyminen
38
26
12
Epävarmuus ja
epäonnistuminen
4
0
Pyhältö, K., Pietarinen, J. & Salmela-Aro, K. (2011). Teacher - working environment
fit as a framework for burnout experienced by Finnish teachers. Teaching and Teacher Education 27 (7), 1101–1110.
Opettajien strategiat vaihtelevat konteksteittain (n=68
opettajaa)
Teacher-pupil
Teacher community
Teacher-parent
Holistic orientation (f)
80
60
40
20
Emotional support (f)
0
Professional efficacy (f)
Identification of object of activity (f)
Mikä säätelee opettajien koettua työhyvinvointia ja
ammatilliseen yhteisöön kuulumista (n=2310)?
.186**
KYYNISTYMINEN
AMMATILLISEEN
YHTEISÖÖN
R²=.202
-.752**
.319**
OMAN
JAKSAMISEN
SÄÄTELYTAIDOT
-.594**
”YLEINEN”
TYÖPERÄINEN
VÄSYMYKSEN
TUNNE
R²=.352
AMMATILLISESTA
YHTEISÖSTÄ
SAATU TUKI,
KANNUSTUS JA
ARVOSTUS
R²=.587
.131**
.585**
.201**
Standardized model: ² (1, N=2310)=.236,
p=.627; RMSEA=.000; CFI/TLI=1.000/1.000;
SRMR=.001, ** p level < .001
RIITTÄMÄTTÖMYYDEN
TUNNE OPPILAIDEN
KANSSA
R²=.486
PIETARINEN, J., PYHÄLTÖ, K., SOINI, T. & SALMELA-ARO, K. (2013B). REDUCING TEACHER
BURNOUT: A SOCIO-CONTEXTUAL APPROACH. TEACHING AND TEACHER EDUCATION 35, 62–
72.
Yhteenvetoa 1/2: Opettajien hyvinvoinnin
rakentuminen
Samat tilanteet sekä kuormittavat että rakentavat hyvinvointia.
◦ Pedagogisesti haastavat sosiaaliset ongelmat
Opettajan kuormittumisen muodot varioivat.
Opettajan ja hänen työympäristönsä välinen dynaaminen suhde on keskeinen työssä jaksamisen
säätelijä.
Ongelmien ratkaisut ovat opettajan hyvinvoinnin avain.
Hyvinvointia rakentavalle ongelmanratkaisulle tyypillistä oli:
◦ Aktiivinen ja ennakoiva ongelmanratkaisu
◦ Ongelman holistinen analyysi
◦ Yhteissäätely
Pyhältö et al, 2010, Soini, et al 2011; Pietarinen et al, 2013; Pyhältö et al, 2012; Pietarinen et al. 2013
Yhteenvetoa 2/2 : Opettajien hyvinvoinnin
rakentuminen
LISÄÄVÄT UUPUMUSTA
MIKÄ SUOJAA KUORMITTUMISTA
Liiallinen työmäärä
Aktiiviset ja sosiaaliset strategiat
Tunnustuksen ja arvostuksen puute
Proaktiiviset strategiat
Tuen puute rehtorilta
Hyvä työilmapiiri
Huonot työolosuhteet
Vastavuoroiset ammatilliset suhteet
Oppilaiden käytöshäiriöt
Itsen ja työympäristön yhteensopivuus
Negatiivinen työilmapiiri
Pystyvyyden kokemus
Passiivisten & emotio keskeisten strategioiden käyttö
Kontrollin tunne
Aikapaine
Toimivat oppilas-opettajasuhteet
Yläluokilla opettaminen
Opetuskokemus
Tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten neuroottisuus
Tietyt persoonallisuuden piirteet, kuten ekstrovettius
Opettajan ammatillinen
toimijuus
Miksi opettajan oppimisesta kannattaa olla
kiinnostunut - opettajan ammatillisesta toimijuus
OPPIMINEN
Opettajat ovat koulun kehittämisen voimavara.
Tarve jatkuvalle ammatilliselle oppimiselle ja koulun kehittämiselle tunnistettu.
◦ mahdollisuus oppia uutta säätelee pedagogisen toiminnan onnistumista ja edelleen kehittämistä
Koulu muuttuu hitaasti.
Bakkenes, Vermunt & Wubbels, 2010; Hakanen et al 2006; Kwakman, 2003; Pyhältö et al 2010; Pyhältö et al, 2012; Sarason 1991; Salmela-Aro et al:
Van Eekelen et al. 2006
Esimerkki ammatillisesta toimijuudesta
ammatillisessa yhteisössä
”Että se [yhteisöllisyys] on, siinä minusta piilee ihan älytön voima. Sen minä nään niinku tällä
hetkellä suurimmaks voimavaraks tän kaiken niinkun. Että musta, ei mikään raha ei sitä ratkase
eikä meitä estä tekemästä niinku entistä laadukkaampaa työtä näillä, valtavalla ammattilaisten
määrällä, mikä esimes tässä koulurakennuksessa on. Jos me saahaan niinku jotenki soimaan
tämä instrumentti paremmin niinku samaa säveltä, niin tuota oppilaat aistii sen äärimmäisen
herkästi. Et jos ne niinku on, näkee, että hemmetti nuo opettajat niinku on toisilleen ystävällisiä,
niin ne niinku viihtyy toistensa seurassa, ne on niinku jotenki hymyssä suin, ne sanoo päivää ja
näin, niin meillä on ihan älytön mahdollisuus vaikeimmatki kysymykset ottaa käsittelyyn ja
todeta, että kyllä me tästä selvitään. Että mehän ollaan niinku totuttu näitä hoitamaan. Kyllä me
täällä pärjätään ja pystytään yhdessä luomaan näitä ratkaisuja.” (opettajahaastattelusta n=68)
Ammatillisesta toimijuudesta havaittua…
Opettajan aktiivinen intentionaalinen oppiminen ja valmius säädellä omaa ja toisten
oppimista = ammatillinen toimijuus edellyttää:
◦ halu oppia (motivation),
◦ kokemus siitä, että voi oppia (efficacy),
◦ ja osaa oppia (skills)
Monet opettajat eivät kokeneet itseään toimijoiksi koulun kehittämisessä.
◦ Käsitys kehittämisen kohteesta oli yhteydessä toimijuuteen.
◦ Ammatillinen toimijuus on kontekstisidonnaista, relationaalista ja muuttuvaa.
Pyhältö et al, 2012; Pyhältö, et al. 2013; Soini et al., 2014; Pyhältö et al, 2014; Ahonen, et al. 2013; Pietarinen et. al, 2014
Ammatillinen toimijuus koulun
kehittämisessä
Toiminnan kohd e
Toimijuu s Subjekti
Holistinen
At om istinen
52
20
72
Toimijuus (%)
72,2%
27,8%
100,0%
Toiminnankohde (%)
56,5%
19,8%
37,3%
Y hteensä (%)
26,9%
10,4%
37,3%
3,0
-2,9
40
81
121
Toimijuus (%)
33,1%
66,9%
100,0%
Toiminnankohde (%)
43,5%
80,2%
62,7%
Y hteensä (%)
20,7%
42,0%
62,7%
-2,3
2,2
92
101
193
47,7%
52,3%
100,0%
100,0%
100,0%
100,0%
47,7%
52,3%
100,0%
Opettajien määrä
St and. Residuaalit
Objekt i
Opettajien määrä
St and. Residuaalit
Y hteensä
Opettajien määrä
Toimijuus (%)
Toiminnankohde (%)
Y hteensä (%)
St and. Residuaalit
Y hteensä
Opettajan ammatillinen toimijuus ammatillisessa yhteisössä selittää
opettajan toimijuutta luokkahuoneessa.
11
12
.25
.74
.72
13
14
PROF1
OPPIMISORIENTAA-TIO
.76
11
.79
.46
22
.30
.69
.68
24
.82
PROF2
KOLLEKT.
PYSTYVYYSUSKO
.71
.81
.67
21
.56
.64
CLASS2
REFLEKTIIVISYYS
R²=.68
.47
.61
.66
24
33
.39
PROF3
YHTEISSÄÄTELY
.74
.73
.32
.71
42
.46
PROF4
SITOUTUMINEN
.77
.71
.60
.76
51
52
.76
.77
.75
.73
R²=.19
.62
.79
PROF5
SOSIAALINEN TUKI
32
33
.33
.64
.33
31
.71
CLASS3
ITSE-SÄÄTELY
.73
.44
41
23
.61
31
32
22
.58
-.42
.76
13
.86
.67
.78
.38
12
.62
.48
.30
.69
23
CLASS1
SOSIAALISET
TAIDOT
R²=.27
-.26
21
.66
41
CLASS4
SILTAUTTAVA
OPPIMINEN
R²=.85
.65
.66
.64
Standardized model: ² (321, N=2310)=2080,074, p <.01; RMSEA=.05; CFI/TFI=.92/.90; SRMR=.05
p level < .001
42
43
Opettajan ammatillinen toimijuus ammatillisessa yhteisössä
Figure 2. Standardized model: χ² (218, N = 2310) = 1759.02 p < .001; RMSEA = .06; CFI/TFI = .91/.90; SRMR = .06. Normed Fit Index = 1(1759.02:17455.43) = .90 (Bentler &Bonett, 1980). All parameters were significant at p level ≤ .001.
Opettajan ammatillinen toimijuus luokkahuoneessa
Figure 2. Standardized model: ² (199, N=2310)= 1345.13 p<.001; RMSEA=.05; CFI/TLI=.92/.91; SRMR=.05. Normed Fit Index (NFI) = 1(1345.13:14727.13) = 0.91 (Bentler & Bonett, 1980). All parameters were significant at p level ≤.001.
Yhteenvetoa: Opettajan ammatillinen
toimijuus
Opettajan halu, kyky ja taidot oppia ammatillisessa yhteisössä
selittävät
◦ Opettajan oppimista luokkahuoneessa
Opettajan oppiminen luokkahuoneessa estää työssä uupumista
Opettajan oppiminen ammatillisessa yhteisössä lisää proaktiivisten
strategioiden käyttöä ja vähentää työstressiä.
◦ Tehokkaille toimintatavoille leimallista: yhteissäätely,
ennakoiminen, aktiivisuus, monipuolinen resurssien käyttö ja
osallistaminen.
Keskustelkaa vierustoverinne kanssa
Palauta mieleesi opintojesi varrelta jokin tilanne, jossa opit jotain merkittävää
Mitä tapahtui/teit?
Mitä opit?
Miksi tuo tilanne olisi sinulle merkityksellinen?
Miltä sinusta tuntui?
Mitä ajattelit jälkeenpäin?
Luokan-, aineen- ja erityisopettajaksi opiskelevien ammatillinen
toimijuus
Taitavaan oppimiseen yksin ja yhdessä harjaannuttiin tilanteissa, joissa
◦ Sosiaalinen tuki vahvaa
◦ Ongelmat aitoja ja avoimia
◦ Haaste korkea
Tilanteet sijoittuivat usein harjoitteluun tai opinnäytetyön tekemiseen
Sosiaalisen tuen laatu säätelee opettajaksi opiskelevan hyvinvointia
◦ Saatu tuki tunnistetaan, mutta tukea ei opita antamaan.
Haluanko, pystynkö ja osaanko oppia?
◦ Erityisesti vertaisvuorovaikutus ja oman opiskelun peräsimessä
oleminen tukivat opiskelijoiden aktiivista oppimista.
Ammatillisen toimijuuden ja hyvinvoinnin välisestä
suhteesta havaittua…
Toimijuus ammatillisessa yhteisössä selittää opettajan käyttämiä
strategioita
Aktiiviset ja yhteisölliset strategiat puskuroivat työstressiä.
Koettu ammatillinen toimijuus luokkahuoneessa puskuroi uupumusta,
kyynistymistä ja riittämättömyyden kokemuksia.
Hyvinvointia tukevia toimintastrategioita ja pedagogisia käytäntöjä voidaan
oppia!
Pyhältö, et al 2014; Soini, et al, 2014
Tieteellisiä julkaisuja 2013-2015
Saariaho, E. Pyhältö, K., Toom, A., Soini, T. & Pietarinen, J. (in press). Student teachers self- and co-regulation of learning during teacher education. Learning: Research and
Practice.
Pyhältö, K., Pietarinen, J. & Soini, T. (in press). When teaching gets tough. Improving Schools.
Soini, T., Pietarinen, J. & Pyhältö, K. (in press). What if teachers learn in the classroom? Teacher Development.
Ahonen, E., Pyhältö, K. Pietarinen, J. & Soini, T. (2015). Becoming a Teacher – Student Teachers’ Learning Patterns in Teacher Education. Journal of Education and Training
Studies, 3(5), 89-101.
Soini, T., Pietarinen, J., Toom, A. & Pyhältö, K. (2015). What contributes to first year student teacher’s sense of professional agency in the classroom? Teachers and Teaching:
Theory and Practice. DOI:10.1080/13540602.2015.1044326
Pyhältö, K. Pietarinen, K. & Soini, T. (2015). Teachers’ professional agency and learning – from adaption to active modification in the teacher community. Teachers and
teaching: Theory and Practice. DOI:10.1080/13540602.2014.995483
Ahonen Elsi, Pyhältö Kirsi, Pietarinen Janne, Soini Tiina. (2015). Student teachers’ key learning experiences – mapping the steps for becoming a professional teacher.
International Journal of Higher Education, 4(1), 151–165.
Pietarinen, J., Pyhältö, K. & Soini, T. (2014). Student’s emotional and cognitive engagement as the determinants of well-being and achievement in school. International
Journal of Educational Research, 67, 40-51.
Ahonen, E., Pyhältö, K. Pietarinen, J. Soini, T. (E-pub ahead of print). Teachers’ professional beliefs about their and pupil’s roles in the school. Teacher Development. DOI:
10.1080/13664530.2014.900818
Pyhältö, K., Pietarinen, J. & Soini, T. (E-pub ahead of print). Comprehensive school teachers’ professional agency in large-scale educational change. Journal of Educational
Change. DOI 10.1007/s10833-013-9215-8.
Ulmanen, S., Soini, T., Pietarinen, J. & Pyhältö, K. (2014). Strategies for academic engagement perceived by Finnish sixth and eighth graders. Cambridge Journal of Education,
44(3), 425–443.
Soini, T., Pietarinen, J., Pyhältö, K. & Tirri, K. (2014). The education context: strategies for promoting well-being and ethically sustainable problem solving in teacher pupil
interactions. In D. Jindal-Snape & E. Hannah (eds.) Exploring the dynamics of ethics in practice: Personal, professional and interprofessional dilemmas. Bristol: Policy Press.
Pietarinen, J., Pyhältö, K., Soini, T. & Salmela-Aro, K. (2013) Reducing teacher burnout: A socio-contextual approach. Teaching and Teacher Education, 35, 62–72.
Soini, T., Pietarinen J. & Pyhältö, K. (2013). Design research approach in the large scale educational innovations. In Ian R. Haslam, Myint Swe Khine and Issa M. Saleh (Eds.)
Large scale reform and social capital building: The professional development imperative.
Westling, SK., Pyhältö, K. Pietarinen, J. & Soini, T. (2013). How do ninth-graders perceive their involvement in the most meaningful episodes of their school career?
International Journal of Educational Research.
Pietarinen, J., Pyhältö, K., Soini, T. & Salmela-Aro, K. (2013) Validity and Reliability of the Socio-Contextual Teacher Burnout Inventory (STBI). Psychology, 4 (1).
Arvioinnissa (elokuu 2015)
Tikkanen, L., Pyhältö, K., Soini, T. & Pietarinen, J. (submitted). Interrelations between principals’ risk of
burnout -profiles, proactive self-regulation strategies and turnover intentions. Educational Management
Administration & Leadership
Väisänen, S., Pietarinen, J. Pyhältö, K, & Soini, T. (submitted). Social support as a contributor to student
teachers' experienced well-being. Research Papers in Education.
Palmgren, M., Pyhältö, K. Soini, T. & Pietarinen, J. (submitted). The minority of minority students – positive
and negative school experiences. Remedial and Special Education Journal.
Pietarinen, J., Soini, T. & Pyhältö, K. (forsubmitted) How does teacher learning in the professional community
resonate with teacher learning in the classroom? Exploring the ingredients of teacher’s professional agency.
Instructional Science.
Salonen-Hakomäki, S-M., Soini, T., Pietarinen, J. & Pyhältö, K. (submitted). Examining The aims and process of
Finnish comprehensive school core curriculum reform: state viewpoint. Journal of Curriculum Studies.
Anttila, H., Pyhältö, K. Soini, T. & Pietarinen, J. (submitted) How does studying in teacher education feel like?
Student teachers’ academic emotions in collaborative and individual activities of teacher education. Social
Psychology of Education: An International Journal
Heikonen, L., Pietarinen, J., Pyhältö, K. & Soini, T. (submitted). Early year teachers turnover intentions and
their professional learning in classroom interaction. Asian-Pasific Journal of Teacher Education.
Soini, T., Pietarinen, J. & Pyhältö, K. (submitted). Leading a school through change - Principals’ hands-on
leadership strategies in school. School Leadership and Management.