Sodankylän kunnan elinkeinopoliittinen ohjelma

Sodankylän kunnan
elinkeinopoliittinen ohjelma
2015 - 2018
26.5.2015
Sodankylän Kunta
2
1. Sisällys
1.
Sisällys........................................................................................................................................................ 2
1.
KUNTASTRATEGIA ELIKEINOPOLITIIKAN PERUSTANA ............................................................................... 3
1.1.
Kuntastrategian keskeiset teemat ..................................................................................................... 3
1.2.
Kuntastrategiassa määritellyt tavoitteet ........................................................................................... 3
1.2.1.
Asukasluku kehittyy positiivisesti .............................................................................................. 3
1.2.2.
Elinkeinorakenne on monipuolinen .......................................................................................... 4
1.2.3.
Palvelut järjestetään tehokkaasti .............................................................................................. 5
1.3.
2.
Sodankylän kunnan elinkeinopolitiikan taustalla oleva ajattelumalli ............................................... 5
ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA OSANA KUNTASTRATEGIAA ......................................................... 11
2.1. Elinkeinopoliittisen ohjelman sijoittuminen kunnan strategiasta johdettujen ohjelmien
kokonaisuuteen ........................................................................................................................................... 11
2.2.
3.
Monipuoliselle elinkeinoelämälle annetut keskeiset mittarit ......................................................... 11
ELINKEINOPOLITIIKAN TYÖVÄLINEITÄ ................................................................................................. 12
3.1.
Väestön lisäys .................................................................................................................................. 12
3.1.1.
Viihtyvyysohjelma.................................................................................................................... 12
3.1.2.
Kuntalaisviestintä .................................................................................................................... 12
3.1.3.
Asuntopolitiikka ....................................................................................................................... 12
3.1.4.
Toteuttamisen puitteet ........................................................................................................... 12
3.2.
Monipuolinen elinkeinoelämä......................................................................................................... 14
3.2.1.
Elinkeinotoiminnan painopisteet ............................................................................................ 14
3
1. KUNTASTRATEGIA ELIKEINOPOLITIIKAN PERUSTANA
1.1. Kuntastrategian keskeiset teemat
Sodankylän kuntastrategia on hyväksytty 27.3.2014. Kuntastrategiassa on määritelty Sodankylän kunnan
toiminta-ajatus, arvot, kehitysvisio 2020 sekä kunnan strategiset päämäärät.
Sodankylän kunnan toiminta-ajatus:
Hyvän elämän edellytysten luominen alueen asukkaille.
Sodankylän kunnan arvot ovat:
Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus.
Joustavuus.
Sodankylän kunnan kehitysvisio 2020:
Hallitusti kasvava ja kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa on hyvät
liikenneyhteydet ja ihmisten turvallista elää, asua ja yrittää.
Sodankylän kunnan strategiset päämäärät:
-
Kunnan asukasluku kehittyy positiivisesti.
Elinkeinorakenne on monipuolinen.
Peruspalvelut järjestetään tehokkaasti.
Kuntastrategiassa yhtenä keskeisenä strategisena päämääränä on monipuolinen elinkeinorakenne, joka on
elinkeinopoliittisenohjelman yksi tavoitteista. Kunnan kaksi muutakin päämäärää ovat osittain sidoksissa
elinkeinopoliittiseen ohjelmaan.
1.2. Kuntastrategiassa määritellyt tavoitteet
1.2.1. Asukasluku kehittyy positiivisesti
Sodankylän kunnan asukasmäärä on vähentynyt vuodesta 1995 vuoteen 2010 lähes kahdella tuhannella
henkilöllä. Kunnan huoltosuhde on heikentynyt, ja keski-ikä noussut, sillä poismuuttajat ovat olleet nuoria
ja työikäisiä. Kunnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi on väkiluku saatava maltilliseen nousuun. Nuorta
työikäistä väkeä on kannustettava asettumaan Sodankylään. Tavoitteellinen väkiluvun kasvu työikäisten
osalta on 1-2 % vuodessa, mikä johtaisi huoltosuhteen paranemiseen.
Yksi keskeisiä toimenpiteitä väkiluvun kasvun turvaamiselle on kunnan houkuttelevuuden lisääminen.
Elinkeinoelämän monipuolistamisella luodaan työmahdollisuuksia. Peruspalveluiden sekä asukkaiden
viihtyvyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisellä tehdään kunnasta houkutteleva asuinpaikka.
4
Tämänhetkinen kaivosteollisuuden tilanne on vaikuttanut positiivisesti Sodankylän asukasluvun kehittymiseen. Lähivuosien keskeinen haaste on vastata jo syntyneen kasvusykäyksen hallintaan. Vuoden 2016 loppuun mennessä asukasluvun on arvioitu kasvavan. Vuoden 2016 jälkeen väestönkasvu perustuu
syntyvyyden kasvuun. Asuntojen riittävyys on edellytys kuntaan muuttamiselle. 2020-luvulla mahdolliset
uudet isot kaivokset vaikuttaisivat suotuisasti kunnan väestönkasvuun. Nämä ennakoidut sykäykset eivät
pysy maltillisen kasvun linjoissa. Tilanteen kehittyminen on otettava huomioon investoinneissa ja
maankäytön suunnittelussa, ja niihin on otettava kantaa jo 2010-luvulla.
1.2.2. Elinkeinorakenne on monipuolinen
Sodankylän elinkeinoelämän kehittäminen perustuu alueen olemassa oleviin mahdollisuuksiin ja voimavaroihin. Kunta toimii aktiivisesti näihin mahdollisuuksiin ja toimii uusien toimintojen ja järjestelmien aktiivisena kehittäjänä. Elinkeinojen kehittämisen painopisteinä ovat biotalous (maa- ja metsätalous), kaivosteollisuus, matkailu sekä tutkimus- ja koulutustoiminta. Monipuolisella elinkeinorakenteella tavoitellaan
mahdollisimman hyvää sopeutumiskykyä erilaisissa talouden murrosvaiheissa. Taloussuhdanteiden tasoittamisen edistämiseksi olisi erityisen tärkeää löytää sellaisia toimialoja, joilla olisi toisistaan poikkeavat suhdannekierrot. Varsinkin kaivosteollisuus voi aiheuttaa kansainvälisissä taloustaantumissa kunnan talouteen
hyvin voimakkaita heijastusvaikutuksia. Kaivostoiminnan ympärille tavoitteena on luoda kaivosteollisuutta
palveleva yrityspopulaatio, joka levittäytyy myös muille toimialoille.
Perinteiset maaseutuelinkeinot nähdään Sodankylässä tärkeinä. Nykymuotoisen maa- ja metsätalouden
toimintaedellytykset turvataan ja uusien elinkeinojen kehittämistä luonnonvaroihin pohjautuen tuetaan.
Biotalouden kehittäminen kunnassa on tärkeää. Sen keskeisiä elementtejä ovat paikallinen hajautettu
energiatuotanto, lähiruoka, paikalliset raaka-aineet sekä erilaiset Green care -tuotteet, jotka tarjoavat
uudenlaisia toimeentulomahdollisuuksia maatiloille ja maaseutuyrityksille. Biotalousohjelman edistämistä
tarkastellaan tarkemmin erikseen laadittavassa Sodankylän kunnan biotalousohjelmassa.
Merkittävät mahdollisuudet elinkeinojen volyymin kasvattamiseen Sodankylässä löytyvät kaivosteollisuudesta, matkailusta sekä alueella olevasta tieteellisestä tutkimuksesta ja siihen liittyvästä innovaatiotoiminnasta. Erityishuomio kohdistetaan uudenlaisien verkostomaisten toimintarakenteiden edistämiseen. Tähän
liittyy erityisesti kaivosteollisuudessa klusteriajattelu eli koulutus, alihankinta ja muut verkostot, jotka
hyötyvät kaivoksesta. Matkailussa puolestaan korostuu vahva verkottuminen ja yhteistyö lähialueiden eri
toimijoiden kanssa. Tieteessä tärkeää on innovaatiokeskuksen kautta tapahtuvaan verkostoitumiseen ja
kaupallisten sovellusten hakemiseen alueen yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi. Kehittämistoiminnalla
edistetään myös olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä.
Sodankylän kunnassa toimii Lapin jääkäriprikaati. Prikaati on suuri alueellinen työllistäjä (yli 300 työpaikkaa)
ja kunnalla on ollut vuosien varrella paljon yhteistyötä varuskannan kanssa, mm. harrastustoiminnan,
liikuntapaikkojen sekä terveyskeskuksen käytön kanssa. Kunta näkee prikaatin tärkeäksi
yhteistyökumppaniksi ja varuskunnan toimintaedellytysten turvaamista ja kehittämistä halutaan tehdä
prikaatin kanssa aktiivisesti.
5
1.2.3. Palvelut järjestetään tehokkaasti
Peruspalveluilla tarkoitetaan kunnan järjestämiä lakisääteisiä hyvinvointipalveluja, kuten koulutus- ja
vapaa-ajanpalveluita, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä muita kunnan järjestämiä kuntalaisten kannalta
tärkeitä palveluita kuten kunnallistekniikkaa. Palvelujen tehokkaan tuottamisen näkökulmasta
avaintekijöitä ovat vaikuttavuus, saatavuus ja taloudellisuus.
Peruspalvelut ovat keskeisessä asemassa kuntalaisten hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja kunnan elinvoimaisuuden kannalta. Muutokset peruspalveluiden rahoituksessa ja palveluiden järjestämisessä johtavat siihen,
että palveluiden tuotantotapoja on pohdittava uudelleen. Palveluiden tuotannon järjestämisessä on pyrittävä joustavuuteen, millä mahdollistetaan riittävät palvelut kysynnän kasvaessa. Joustava palvelurakenne
edellyttää joustavaa organisaatiota, joka pystyy reagoimaan palvelun kysynnän muutoksiin nopeasti, oli
sitten kyse tarpeen kasvusta tai vähenemisestä.
Peruspalveluiden tuottamisessa otetaan huomioon myös yksityissektorin ja kolmannen sektorin tarjoamat
mahdollisuudet. Erityisesti palvelun tarpeen kasvaessa voidaan lisääntyvää palvelupainetta tasata yksityissektorin ja kolmannen sektorin avulla silloin, kun se on kunnalle taloudellisesti järkevää. Kyky ylläpitää laadukkaita palveluita turvataan järkevällä palveluverkolla, joka on linjassa kunnan taloudellisten reunaehtojen
kanssa.
Yritysneuvonnan merkitys korostuu naisvaltaisen hoivayrittäjyyden kehittämisessä. Kunnan ostopalvelut
tulee kartoittaa ja tilata yrittäjiltä, niin että he voivat tarjota palveluitaan helpommin. Kysyntä ja tarjonta
tulee saada kohtaamaan peruspalveluiden järjestämisessä. Palvelusetelikäytänteitä tulee selkeyttää
kuntalaisille.
Harkinnanvaraisia palveluita tulee tarkastella niiden pitkän aikavälin taloudellisten ja laadullisten vaikutusten perusteella. Tavoitteena on säilyttää ne harkinnanvaraiset palvelut, joilla on taloudellista vaikuttavuutta. Pääpaino on luonteeltaan ennaltaehkäisevillä palveluilla ja tuella.
1.3.Sodankylän kunnan elinkeinopolitiikan taustalla oleva ajattelumalli
Sodankylän elinkeinopolitiikan perustana on alueellisista mahdollisuuksista ponnistava malli. Mallinnuksessa katsotaan millaisia mahdollisuuksia Sodankylän kunnan alueella on, ja millä tavalla niistä voidaan kehittää liiketoimintamahdollisuuksia. Keskeistä on tunnistaa alueella oleva luonteva potentiaali, joka perustuu
paikallisiin resursseihin, raaka-aineisiin, osaamiseen, rakenteisiin, markkinoihin tai muihin paikallisuutta
tukeviin olemassa oleviin rakenteisiin.
Kuntastrategian valmistelun yhteydessä on jo määritelty keskeiset painopistealat tällaisille Sodankylän
kehittymismalleille. Kuntastrategiassa on määritelty neljä keskeistä painopistealaa: Biotalous, kaivosteollisuus, matkailu sekä tiede ja tutkimus.
Ohessa oleva kaavio kuvaa kunnan lähestymistapaa asiaan:
6
Biotalous
Biotalous määritellään tuotannoksi, jossa hyödynnetään luonnosta saatavia resursseja ja uusiutuvia materiaaleja sekä kehitetään ja otetaan käyttöön niihin liittyviä innovaatioita ja teknologioita. Biotalouden kehittyminen mahdollistaa fossiilisten luonnonvarojen käytön vähentymisen ja samalla kasvattaa uusiutuvien
luonnonvarojen osuutta energiakulutuksessa.
Biotalous käsitteenä kattaa muun muassa metsäteollisuuden, kemianteollisuuden, kalatalouden, maatalouden, elintarviketeollisuuden ja lääketeollisuuden. Biotalouteen voidaan laskea myös luontomatkailu. Biotaloutta on myös se, ettei luonnonvaroja tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti.
Arktisen alueen biotalouteen kuuluu hyvin vahvasti puuteollisuus, koska metsäsektorin osuus Lapin talousalueella on muuta Suomea suurempi. Puun käsittelyn osaaminen ja tuotteistaminen luo uusia mahdollisuuksia Lapin alueen yrityksille. Luontomatkailun osuus on myös ollut nousussa ja tämä hyödyttää suorasti
ja epäsuorasti muuta palvelutoimintaa
Sodankylän kunnassa biotalous rakentuu perinteisen maa- ja metsätalouden sekä poronhoidon mukaisille
toiminnoille. Biotaloudessa painotetaan edellisten lisäksi myös erilaisia keräilytuotteita. Selvänä erona
biotaloudessa perinteisiin maaseudun elinkeinoihin nähden on keskittyminen jalostusarvon voimakkaaseen
lisäämiseen paikkakunnalla sekä jakeluketjujen rakentamiseen.
Sodankylän kunnan alueella on runsaasti eriasteisia suojelualueita. Nykyiset suojelualueet nähdään
riittävinä. Olemassa olevien suojelualueiden käyttömahdollisuuksia paikallisten ihmisten virkistys- ja
harrastuskäyttöön sekä alueella liikkumiseen tulee kehittää ja helpottaa. Myös tärkeiksi katsottujen
elinkeinotoimintojen kehittämistä suojelluilla alueilla tulee helpottaa.
Kaivannaisteollisuus
Sodankylässä kaivannaisteollisuudella tarkoitetaan toimialoja, jotka sisältävät kaivostoimintaa, eli kaivoslain
alaisuudessa tehtävää metalli-, teollisuusmineraali- ja rakennuskiven louhintaa ja kiviainestuotantoa maa-
7
aineslain alaisuudessa. Lisäksi kaivannaisteollisuuteen Sodankylässä sisältyy kaivostoimintaa tukeva
alihankinta ja palveluliiketoiminta.
Kaivannaisteollisuuden kasvumahdollisuudet Sodankylässä ja lähialueilla ovat ehkä suuremmat kuin millään
muulla toimialalla. Tämä johtuu maaperän rikkauksien lisäksi pienestä maariskistä, hyvästä infrastruktuurista, kaivostoiminnalle myönteisestä ilmapiiristä sekä riittävästä työvoimasta ja monipuolisista palveluista.
Kaivannaisteollisuus on kunnassa nopeimmin kasvava tuotantoala. Kunnassa toimii tällä hetkellä Kevitsan
monimetallikaivos. Laajamittaista tutkimustyötä tekee jo paikkakunnalle vahvasti asettautunut Anglo
Americanin tytäryhtiö Sakatti Mining Oy. Paikkakunnalla toimii myös useita malminetsintäyrityksiä. Lisäksi
paikkakunnalle on sijoittunut viimeisen kahden vuoden aikana useita kaivosalaa palvelevia yrityksiä, ja
monet paikkakunnalla pitkään toimineet yritykset ovat kasvattaneet liiketoimintaansa palvelemalla
kaivosyhtiöitä.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Sodankylä on keskellä laajaa itä-länsisuuntaista vihreäkiven
aluetta, missä esiintyy tyypillisesti nikkeliä ja kuparia. On hyvin todennäköistä, että tulevaisuudessa alueelta
löytyy nykyisin tunnettujen esiintymien lisäksi uusia potentiaalisia kaivosalueita.
Sodankylän kaivoskeskittymää tukee myös Soklin fosfaattiesiintymä, missä Yara tulee mahdollisesti käynnistämään kaivostuotannon tämän vuosikymmenen aikana. Tämä vaikuttaisi luonnollisesti myös Sodankylän
kehittymiseen.
Kevitsan käynnistyminen on luonut sekä yrityksille että kunnalle ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää
toimintaansa kansainvälisten kaivosyhtiöiden kanssa. Tämä tulee olemaan erityisen tärkeää, kun maailman
talous elpyy ja mineraalien markkinat kuumenevat. Tässä vaiheessa alueelle tulee hakeutumaan yhä uusia
toimijoita.
Kaivannaisteollisuuden lasketaan työllistävän tällä hetkellä Sodankylässä 850–950 henkilöä. Mahdollisten
uusien kaivosten myötä henkilömäärä voi jopa moninkertaistua.
Matkailu
Sodankylässä matkailun keskeiset kehittämisen kohteet ovat Luoston sekä Kakslauttasen ja Tankavaaran
matkailualueet, nelostien kautta kulkeva matkailuvirta, sekä useat, jopa kansainvälistä julkisuutta saaneet
tapahtumat, kuten Sodankylän elokuvajuhlat ja LuostoClassic. Kunnan alueella järjestetään lisäksi lukuisia
pienempiä tapahtumia. Uusimpana nousevana matkailutuotteena on kylämatkailu, mitä on voimakkaasti
kehitetty esimerkiksi Kieringin kylässä. Kelkkasafarien voimakkaan kasvun vuoksi satsattava kelkkareittien
kunnostukseen ja tärkeiden matkailukeskusten reitisöjen yhdistämiseen.
Vuonna 2011 matkailutulo Sodankylässä oli noin 28 M€ ja matkailuala työllisti 204 henkilötyövuotta (htv).
Paikkakuntalaisten osuus työllistyneistä on noin 90 % eli 184 htv. Matkailuelinkeinossa on edelleen paljon
kehittämisen varaa. Lyhyelläkin tähtäimellä on realistista odottaa, että työllisyys pysyy ennallaan ja pitkällä
aikajänteellä kasvaa noin 20 %. Työpaikkojen lisäksi matkailun vaikutus heijastuu moneen muuhunkin toimialaan. Esimerkiksi kirkonkylän alueella merkittävä osa mm. polttoaineenjakeluasemien ja vähittäiskauppojen liikevaihdosta syntyy matkailusta.
8
Luosto on Sodankylän kunnassa merkittävä ympärivuotinen matkailukohde. Siellä on vuodepaikkoja tällä
hetkellä noin 4 000, yrityksiä noin 30 ja työpaikkoja noin 140. Luosto muodostaa yhdessä Pyhän kanssa
yhtenäisen palvelukokonaisuuden. Kunta tukee alueen yhteismarkkinointia ja hanketoimintaa yrittäjien ja
kuntien yhdessä omistaman Pyhä-Luosto Matkailuyhdistys ry:n kautta. Lisäksi kunta osallistuu erikseen
sovituilla tavoilla Pyhä-Luosto alueen latu- ja liikuntareitistön ja infrastruktuurin rakentamiseen ja
ylläpitoon.
Luoston uusi, tiiviin ytimen muodostama kaava mahdollistaa 3-4-kerroksisten majoitus- ja liikerakennusten
rakentamisen. Alueen rakentaminen ja kehittäminen vaatii myös kunnan myötävaikuttamista. Haasteena
on saada uuden alueen investoinnit nopeasti ja riittävän laajalti käyntiin, jotta Luostolla alkaisi kasvuvaihe.
Suunnitteilla on investointeja erimerkiksi ostoskeskukseen, kauppaan, hotelleihin ja halleihin ja lisäksi
mietinnässä on kappelin rakentaminen.
Pohjoisen alueen matkailukohteita ovat mm. Tankavaaran Kultakylä ja Kultamuseo, Urho Kekkosen
kansallispuisto ja sen Tankavaarassa sijaitseva luontokeskus, Kakslauttasen alue, Santa´s Resort, Lokan ja
Porttipahdan tekojärvet sekä Vuotson alue.
Lomakylä Kakslauttanen Oy on Sodankylän pohjoisosan kasvava matkailuyritys. Vuodepaikkojen määrä on
vuoden 2015 loppuun mennessä 450 ja matkailusesongin aikana työntekijämäärä on jopa 90. Yritys on
viime vuosina myös ollut Sodankylän suurin yhteisöveron maksaja.
Keskustaajaman vetovoimaisuutta on pyrittävä jatkuvasti parantamaan. Keskustan elinvoimaisuus on koko
kunnan kehittymisen kannalta tärkeää. Keskustan osalta syksyllä 2015 tehtävä Sodankylän keskustan
toimintasuunnitelma, keskustan ”masterplan” antaa mahdollisuuden luoda yhtenäistä uutta kokonaiskuvaa
ja toimintamallia keskustaan. Keskustan osalta oleellista on lisätä paikkaa houkuttelevana
pysähdyspaikkana, kehittää keskustan palvelutarjontaa ja lisätä erilaisien tapahtumien tuomaa elävyyttä
alueelle. Keskustan alueella painopiste on eri toimijoiden välisen yhteistyön syventämisestä ja
kokonaisuuden rakentamisessa pienten askelten toimenpitein.
Maaseutumatkailukohteita ovat mm. Visatupa Raudanjoella sekä Kieringin palvelukohteet. Etenkin Kieringin kylä on omatoimisuudellaan ja aktiivisuudellaan nousemassa merkittäväksi kylämatkailukohteeksi, joka
sai Vuoden 2013 Lappilainen Kylä -tunnustuksen. Sodankylän kylissä tapahtuva pienyritystoiminta on omaperäistä ja tarjoaa erilaisia, aitoja kokemuksia matkailijoille ja aidon vaihtoehdon sekä arvokkaan lisän mm.
Luoston matkailukeskuksen ja keskustaajaman asiakkaille.
Sodankylässä järjestetään vuosittain valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti merkittäviä tapahtumia, kuten esimerkiksi Midnight Sun Film Festival ja Luosto Classic. Näiden lisäksi järjestetään erilaisia liikunta-,
kulttuuri-, kylä- ja harrastustapahtumia, kuten Pyhä-Luosto Porocup, Martin Pilkki, Tankavaaran kultakisat,
Pertsan Hiihto, Kieringin teatterifesitivaalit ja maalaismarkkinat, Vuotson Lapin Markkinat, Watercross ja
lukemattomia muita.
Matkailuneuvonta on kunnan näyteikkuna ja merkittävä imagotekijä. Se on keskeinen ja aktiivinen
toimipiste, joka palvelee niin kuntalaisia, tapahtumia, matkailuyrittäjiä kuin tietysti pääasiakkaitaan,
matkailijoita. Kunta tukee pohjoisosan yrittäjien yhteismarkkinointia Inari-Saariselkä Matkailu Oy:n kautta,
9
jossa kunta on osakkaana. Merkittävien investointien myötä Kakslauttasesta on muodostunut Pohjois-Lapin
vetovoimainen kohde.
Matkailun painopisteen tavoitteilla pyritään parantamaan matkailuelinkeinon edellytyksiä. Tavoitteissa onnistuminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja edellyttää toimenpiteitä, joissa myönteiset yritysvaikutukset ovat
tunnistettavissa. Tavoitteiden saavuttamisesta seuraa esimerkiksi yritysten toteuttamia matkailuinvestointeja, matkailutulon kasvua sekä matkailu-, kauppa- ja palvelutyöpaikkojen lisääntymistä. Myönteinen
kehitys itsessään lisää paikkakunnan vetovoimaisuutta asumisen, työn tekemisen ja yrittämisen kuntana.
Tiede ja tutkimus
Sodankylässä tiede ja tutkimus ovat merkittäviä toimialoja myös työllistämisen näkökulmasta. Tähtelän
alue muodostaa merkittävän tutkimuskeskittymän Lapissa. Tutkimustoimintaa tekevät Sodankylän
geofysiikan observatorio (SGO), joka on Oulun Yliopiston erillislaitos, Ilmatieteenlaitoksen Lapin
ilmatieteellinen tutkimuskeskus (LIT) ja Jääkäriprikaati. SGO:oon ja Ilmatieteenlaitokseen liittyy myös kolme
Suomen Akatemian huippututkimusyksikköä.
SGO on toiminut yhtäjaksoisesti Sodankylässä jo yli 100 vuotta. Sen päätehtävä on geofysiikan alaan kuuluvat mittaukset ja niistä tehtävä tieteellinen tutkimus. Vaikka mittauksia tehdään pääasiassa Lapin alueella ja
muualla Suomessa, asemia on Etelänapamantereella, Etiopiassa, Pohjois-Ruotsissa, Pohjois-Norjassa sekä
Huippuvuorilla. Oulun yliopistolla ja Sodankylän kunnalla on ollut vuodesta 2013 lähtien yhteistyösopimus,
minkä nojalla kunnalla on hyvät mahdollisuudet päästä mukaan yliopiston hankkeisiin ja saada apua erilaisissa suunnittelutöissä.
LIT:lla on pohjoisen sijaintinsa vuoksi erityisasema suomalaisessa kylmän ilmanalan havaintotoiminnassa ja
tutkimuksessa. Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat, ilmastonmuutos ja otsonikato tuntuvat selkeimmin
juuri napakalotin alueella ja näkyvät mm. hitaana, mutta selkeänä vuosittaisen lumipeitteen pienenemisenä. Yläilmakehän olosuhteet ja niiden kytkeytyminen Maan lähiavaruuden olosuhteisiin ja Auringon aktiivisuuteen on toinen kalottialueiden erikoispiirre, jota Ilmatieteen laitoksen toimesta on havainnoitu Lapissa
järjestelmällisesti jo vuosikymmenten ajan. Uutena tutkimuskohteena on tiesääpalvelun kehittäminen
rahtiautoihin asetettujen mittalaitteiden keräämän jatkuvan tiedon saaminen tienkäyttäjille.
Sodankylässä toimii myös satelliittidatan vastaanottoasema, joka kerää, prosessoi ja arkistoi ilmakehän
kaukokartoitusmittauksia. Vastaanottoasemaa kehitetään jatkuvasti siten, että se tulevaisuudessa pystyy
entistä monipuolisemmin osallistumaan erilaisiin, esim. jää- ja lumitilannetta monitoroiviin kaukokartoitushankkeisiin.
Jääkäriprikaati on Sodankylässä sijaitseva arktiseen koulutukseen erikoistunut Puolustusvoimien pohjoisin
joukko-osasto, jonka vastuualueena koko Lappi. Arktiseen sodankäyntiin liittyvä tutkimus ja koulutuksen
kehittäminen sisältyvät luontevasti Jääkäriprikaatin toimintaan. Alueella järjestetään useita kansainvälisiä
kylmäkoulutuksia sotilaille.
Lisäksi talvisin Sodankylässä on myös autojen testaustoimintaa.
10
Tiede ja tutkimus työllistävät Tähtelän alueella noin 70 henkilöä. Lisäksi kaivostoimintaan liittyy paljon erilaista tutkimustoimintaa (esim. Labtium Oy). Puolustusvoimien tekemä arktinen tutkimus ja koulutus on
myös hyvin merkittävä työllistäjä. Ala työllistää arviolta yli 100 henkilöä. Alueella tehdään jopa 25 %
Suomen arktiseen tutkimukseen liittyvästä kansainvälisestä julkaisuista.
Tärkeänä elinkeinopoliittisena toimenpiteenä tutkimukseen liittyen on Sodankylän Innovaatiokeskuksen
toiminnan käynnistäminen. Sodankylän innovaatiokeskuksen, CAGI – Centre for Arctic Geoinnovations,
päätehtävä on Pohjois-Suomen tutkimusosaamisen kaupallistaminen ja uusien innovaatioiden
synnyttäminen. Innovaatiokeskuksen toimintaa on valmisteltu osana Sodankylän kunnan AGM-hanketta.
CAGI:n strategiaa ja toimintaohjelmaa tehdään Lapin maakuntarahahankkeessa ja niiden on tarkoitus
valmistua huhtikuun 2015 loppuun mennessä.
Tieteellä ja tutkimuksella on paljon annettavaa muiden toimialojen klusterirakenteille. Toimivat klusterit
tarvitsevat sekä koulutusta että tutkimusta kehittyäkseen. Erityisesti Tähtelän toiminta tukee Sodankylän
kunnan imagoa tieteen ja tutkimuksen sijaintipaikkakuntana.
11
2. ELINKEINOPOLIITTINEN OHJELMA OSANA KUNTASTRATEGIAA
2.1.Elinkeinopoliittisen ohjelman sijoittuminen kunnan strategiasta
johdettujen ohjelmien kokonaisuuteen
2.2.Monipuoliselle elinkeinoelämälle annetut keskeiset mittarit
Arviointikohde
Biotalous (Maa- metsä- ja
porotalous)
Kaivannaisteollisuus
Tavoite
Alkutuotannon määrä ja
jalostusarvon kasvu
Sodankylästä kehittyy
kaivosteollisuuden palvelu- ja
logistiikkakeskus
Matkailu
Matkailutulon lisääntyminen
Matkailuinvestointien
hankkiminen alueelle
Innovaatiotoiminta vahvistuu
Tiede, tutkimus ja koulutus
Monipuolinen elinkeinoelämää
tukeva koulutustarjonta
Arktinen testaustoiminta
Mittari
Euroa
Alueellisesti toimivien yritysten
toimipisteiden määrä kunnan
alueella
Alueellisesti toimivien yritysten
paikallisen henkilökunnan
määrä
Liikevaihto euroa
Euroa
Hankkeiden lukumäärä
Innovaatiokeskus käynnistyy
vuoden 2015 aikana
Perustutkintoihin tähtäävien
koulutusohjelmien määrä
Toimijoiden lukumäärä
12
3. ELINKEINOPOLITIIKAN TYÖVÄLINEITÄ
3.1.Väestön lisäys
Sodankylän kunnan tasapainoinen kehitys edellyttää maltillista väestön kasvua. Työpaikkojen lisääntymisen
ohella tämä edellyttää kunnan vetovoimaisuutta, mikä kannustaa nuorta työikäistä väestöä asettumaan
kuntaan pysyvästi. Kaivosteollisuuden kasvu kunnassa luo edellytykset työpaikkojen lisääntymiselle kaivosja etsintäyhtiöissä ja näitä palvelevissa yrityksissä. Taloudellinen aktiviteetti lisää myös muissa kunnan
alueella toimivissa yrityksissä edellytyksiä toiminnan laajentumiseen.
3.1.1. Viihtyvyysohjelma
Kunnan vetovoimaisuus jakautuu karkeasti ottaen kahteen osa-alueeseen – yrityksille vetovoimainen
toimintaympäristö sekä asukkaiden viihtyisä elinympäristö. Tässä kohden kyse on asukkaiden
viihtyisyydestä. Sodankylän kunnan tavoitteena on laatia erillinen viihtyvyysohjelma, jonka päämääränä on
luoda pitkäjänteinen, eri toimintoja tukeva, kehitysohjelma asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi. Ohjelma
rakennetaan eri toimialojen välisenä yhteistyönä vähitellen.
3.1.2. Kuntalaisviestintä
Kunnan viestinnän linjaukset tarkennetaan vuoden 2015 aikana. Kunnan viestinnässä on kolme tasoa:
1. Kuntaorganisaation sisäinen viestintä
2. Kuntalaisviestintä
3. Kunta- ja matkailumarkkinointi
4. Kriisiviestintä
Elinkeinopolitiikan viestinnän toteuttamisessa noudatetaan kunnan viestinnän linjauksia ja suunnitelmaa.
3.1.3. Asuntopolitiikka
Kunnan asuntopolitiikka on vahvistettu erillisellä ohjelmalla. Ohjelma on rakennettu siten, että se
noudattaa kuntastrategiassa olevia linjauksia. Asunto-ohjelman lisäksi on laadittu maankäyttöpoliittinen
ohjelma ja kaavoitusohjelma.
3.1.4. Toteuttamisen puitteet
Sodankylässä meneillään oleva positiivisen kasvun vaihe luo edellytykset kehittää uutta liiketoimintaa, joka
alkuvaiheessa ammentaa kasvuvoimaa kaivoksista ja innovaatiokeskuksesta, mutta kehittyy mahdollisesti
aivan uusille alueille. Tällainen kehitys olisi toivottavaa, jotta jonkin toimialan notkahdus ei romahduttaisi
täysin kunnan taloutta. Kaivosteollisuuden synnyttämän kasvun aikaansaama positiivinen imago on kanavoitava uuden liiketoiminnan aikaansaamiseksi.
13
Sodankylän kunnan elinkeinopolitiikan pääasiallinen hankelinjaus on, että kunta toteuttaa itse hallinnoimiaan hankkeita, joissa yritykset ovat kumppaneita. Hankkeiden tavoitteiden tulee olla linjassa elinkeinopoliittisen ohjelman painopisteiden kanssa.
Tähtikunta Oy
Tähtikunta Oy täydentää Sodankylän kunnan elinkeinopalveluita tarjoamalla yrityksille teollisuus-, varastoja liiketoimitiloja vuokraamalla tai myymällä. Palvelua tuottaakseen Tähtikunta Oy rakennuttaa, ostaa ja
saneeraa toimitiloja. Jokainen rakentamispäätös käsitellään erillisenä tapauksena ja päätös osallistua
rakentamiseen tehdään aina yksittäispäätöksinä.
Kunnan yhtiöiden toiminnallista roolia tullaan tarkentamaan osana konsernijohtamista. Tarkemmat
yhtiökohtaiset tavoitteet tullaan määritellään omistajaohjauksen kautta.
Elinkeinopalvelut
Sodankylän kunnan elinkeinopalveluita tuottavat kunnan eri tahot. Kaavoitus- ja infrastruktuurin kehittämispalveluista vastaavat kunnan tekninen toimi, kunnanhallitus ja -valtuusto. Yrityksille suoraan kohdistuvia elinkeinopalveluita tuottavat nykyisellään kunnan eri kumppanitahot. Tavoitteena on, että kuntaan
luodaan keskitetty yrityspalveluiden toimintapiste, johon pyritään kokoamaan kaikki alueella toimivat
yrityspalveluita tarjoavat toimijat. Näin Sodankylän kunta parantaisi olemassa olevien yritysten ja alueelle
sijoittumista harkitsevien sekä uusien yritysten palvelutasoa. Lisäksi Sodankylän kunta pyrkii vaikuttamaan
toiminnallaan koulutetun työvoiman riittävyyteen.
Yritysyhteistyö
Yleistä yritysmyönteisyyttä voidaan kehittää koulutuksella ja kunnan ja yritysten välisen yhteistyön lisäämisellä. Kuntaan luodaan elinkeinojen kehittämisen ohjausryhmä, joka muodostuu sekä yritysten että
kunnan edustajista. Lisäksi kunnassa mahdollistetaan kunnan viranhaltijoiden/toimihenkilöiden, luottamushenkilöiden ja yrittäjien keskinäinen vuoropuhelu säännöllisillä tapaamisilla. Lisääntyvä yritysmyönteisyys
luo myös pohjaa uusien yritysten synnylle.
Logistiikan kehittäminen
Sodankylän kunta tukee logistiikan kehittämistä kaikissa muodoissa. Lyhyen aikavälin tavoitteena on maantieliikenteen kehittäminen. Kuntakeskuksen läpi menevän E75 -tien saamista TEN-T-verkkoon tuetaan ja
Kittilään menevää tietä 80 esitetään nostettavaksi valtatieksi, minkä voisi toteuttaa jatkamalla VT5 Sodankylästä Kittilään ja sieltä edelleen Muonioon tai Kolariin saakka.
Kunta tukee Jäämeren käytävän kehittämistä ja vaikuttaa valtionhallintoon Jäämerenradan suunnittelun
käynnistämiseksi.
14
Kunnan omistama Tähtikuitu Oy rakentaa kuntaan kattavan valokuituverkoston.
Muut elinkeinotoimintaa tukevat toimenpiteet
Sodankylän kunta on laatinut erillisen suunnitelman maankäyttöpolitiikasta. Kaavoitusta kehitetään
tiiviimmässä yhteistyössä kunnan yleisen kehittämistoiminnan kanssa. Kaavoituksessa otetaan huomioon
tavoiteltava monipuolinen elinkeinorakenne sekä pitkän aikavälin asuntorakentamistarpeet.
Teollisuusalueiden kaavoituksessa otetaan huomioon erilaisten teollisuustoimintojen ja teollisuutta
palvelevien toimintojen vaatimat tilat. Erityisesti huomioidaan lisääntyvän logistiikan vaatimat
erityistarpeet.
Kuntakeskuksen kehittämiseksi laaditaan osayleiskaavan suunnittelua helpottava masterplan, joka antaa
suuntaviivat tavoiteltavalle keskustan rakenteelle, toiminnoille ja estetiikalle.
Kunta toimii aktiivisesti valtiohallintoon ja tietoliikenne palvelukeskuksiin yritysten sijoittumiseksi kuntaan.
ja koillisväylän valokaapelin kulkemiseksi kunnan läpi.
3.2. Monipuolinen elinkeinoelämä
Sodankylän kunta on ottanut kuntastrategiassaan tavoitteeksi maltillisen väestön kasvun ohella monipuolisen elinkeinoelämän. Monipuolinen elinkeinoelämä toimii puskurina erilaisissa kansainvälisissä ja kansallisissa talouden häiriötilanteissa. Tasaisen kehityksen turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista, että elinkeinorakenne koostuisi toimialoista, joilla on erilaiset taloudelliset syklit.
Kaivostoiminta on voimakkaasti sidoksissa maailmantalouden tilanteeseen ja se voi nopeastikin häiriintyä
raaka-aineiden hintavaihtelun vuoksi. Kaivostoiminnan suhdannevaikutukset heijastuvat kaivosteollisuutta
palvelevaan yritystoimintaan nopeasti, elleivät nämä ole onnistuneet laajentamaan liiketoimintaansa myös
muille toimialoille.
Matkailu on toinen ala, joka reagoi maailmantalouden tilanteeseen, mutta vaikutukset eivät ole niin nopeita ja massiivisia, kuin ne voivat olla kaivosteollisuuden kohdalla. Myös poliittisen tilanteen muutoksilla lähialueilla tai matkailijoiden lähtöalueilla voi olla merkittäviä vaikutuksia matkailijavirtoihin.
Biotalous pohjautuu pitkälti paikalliseen tarpeeseen ja siksi suhdannevaihtelut alan yrityksissä ovat loivempia. Paikallinen energian ja ruuan kysyntä on varsin vakaata riippumatta maailmantalouden suhdannevaihteluista. Toisaalta alueellisen omavaraisuuden kannalta biotalouden kehittäminen on yhä tärkeämpää.
3.2.1. Elinkeinotoiminnan painopisteet
Tässä elinkeinopoliittisissa ohjelmassa toiminnan keskipisteeseen on nostettu Sodankylän kuntastrategian
painopistealueet: biotalous, kaivannaisteollisuus, matkailu sekä tiede ja tutkimus.
15
Sodankylän kunnan monipuolisen elinkeinoelämän kehittämistä ajatellen on aiempaa tärkeämpää korostaa
paikallisen pienyritystoiminnan roolia kunnan elinvoimaisuuden ylläpitäjänä. Uusien toimijoiden kuntaan
tulon myötä on vaarana, että paikkakunnan työllisyyttä ja aktiivisuutta ylläpitänyt perinteinen yritystoiminta jää liian vähälle huomiolle.
Lisääntynyt taloudellinen aktiviteetti luo paikallisille palvelualan ja pienteollisuuden yrityksille laajentumismahdollisuuksia, jotka tukevat yrityksien taloudellista kasvua. Taloudellisesti vahvat paikalliset yritykset
vahvistavat kunnan kriisikestävyyttä, koska ne tulevat hyvin suurella todennäköisyydellä jatkamaan toimintaansa myös kansainvälisissä laskusuhdanteissa.
Kunta tukee toimenpiteillään paikallisten yritysten edellytyksiä kehittää omaa toimintaansa.
3.2.1.1.
Biotalous
Sodankylän kunnan alueella on todettu olevan hyödyntämättömiä mahdollisuuksia biotalouteen liittyen.
Toisaalta kunnassa on tunnistettu biotalouteen liittyviä perinteitä ja osaamista, jotka mahdollistavat jo olemassa olevan liiketoiminnan kehittymisen sekä uuden syntymisen. Tämä edellyttää kuitenkin biotalouden
kokonaisuuden kehittämistä.
Biotalous perustuu pitkälti maaseudulla tuotettuihin raaka-aineisiin. Jalostusta on tarkoituksenmukaista
tehdä paikan päällä mahdollisimman paljon. Jotta nämä toiminnot onnistuisivat, täytyy maaseudun ja kylien olla elinvoimaisia. Osana biotaloutta on käytävä läpi maaseudun elinvoimaisuuteen tähtääviä tukitoimintoja: julkiset ja yksityiset palvelut, infrastruktuuri, asuminen, yhteisöllisyys, lähidemokratia sekä alueelliset elinkeinot ja yrittäjyys.
Biotalous-painopistealan tavoitteet
Sodankylässä on tunnistettu biotalouden menestystekijöiden kautta seuraavat biotalouden kehittämisen
tavoitteet:
 Elintarviketuotannon jalostusasteen kasvattaminen
 Bioenergian käyttöosuuden kasvattaminen
 Arktisen puurakentamisosaamisen ja -liiketoiminnan kasvattaminen
Biotalouden eri osa-alueita yhdistävä tavoite ja kokonaisuuden mittari on määritetty. Sodankylä on vahvistettu Lapin biotalouden pilotointialueeksi. Tavoite tarkoittaa sitä, että Lapin liitto, Lapin ELY-keskus ja
Sodankylän kunta solmivat puitesopimuksen biotalouden toimintojen edistämisestä alueillaan.
Tämä yhdistävä tavoite on mahdollista saavuttaa siten, että biotalouden eri osa-alueilla saavutetaan merkittävää ja todennettavaa kehittymistä.
Biotalouden tavoitteiden saavuttaminen tapahtuu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Näitä kumppaneita
ovat mm. Lapin liitto, Lapin Yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Maa- ja Metsätalousministeriö (MMM), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) sekä biotalousalan paikalliset yritykset
ja alan johtavat yritykset kansallisesti.
16
Biotalous-painopistealan toimenpiteet:




3.2.1.2.
Biotalouteen laaditaan vuoden 2015 loppuun mennessä erillinen biotalousohjelma.
Ohjelmassa keskitytään bioenergiaan, lähiruokaan, rakennusmateriaaleihin ja
greencare-toimintamalliin.
Elintarviketuotannon jalostusasteen kasvattamis- ja lähiruoan tuotannon sekä
markkinoinnin kehittämishanke
Biotalouden pilotointihanke
Sodankylän arktisen Puurakentamisen kehittämishanke
Kaivannaisteollisuus
Sodankylän kunnan kannalta on tärkeää pitäytyä hallitussa kasvussa ja pyrkiä samalla kasvattamaan monipuolista kaivosklusteria. Monipuolisuus luo varmuutta kaivosalan suhdanneherkkyyttä vastaan.
Kaivannaisalan kehittämiseksi Sodankylässä tulee luoda vahvat siteet sekä valtakunnallisiin että
kansainvälisiin kaivosalan toimijoihin.
Kaivostoiminnan laajentuessa kiinnitetään erityistä huomiota kaivosyhtiöiden vastuulliseen toimintaan.
Tämä tulee ottaa huomioon luontoarvojen ja ympäristön säilyttämisessä, matkailun ja muiden elinkeinojen
toimintaedellytysten säilyttämisessä sekä kaikissa asukkaiden asumisviihtyvyyteen vaikuttavissa seikoissa.
Sodankylän kunta pyrkii rakentamaan kaivosyhtiöiden kanssa kumppanuusmallia, jossa korostuu molemminpuolinen sosiaalinen ja eettinen vastuu. Käytännön toimenpiteenä tavoitellaan yhteisen elinvoimarahaston aikaansaamista. Elinvoimarahastolla mahdollistetaan kunnan elinvoimaisuuden ja sosiaalisen
hyvinvoinnin kehittyminen niin kaivostoiminnan aikana kuin sen päätyttyä.
Kaivannaisteollisuus-painopistealan tavoitteet



Sodankylän sijainti on pohjoisen kaivannaisteollisuuden keskiössä. Sodankylään
houkutellaan sijoittumaan kaivosalalle tuotteita ja palveluita tarjoavia yrityksiä mm.
luomalla näille kontakteja kaivoksiin Lapissa sekä Kuolan ja Pohjois-Kalotin alueilla.
Sodankylän kunnan houkuttelevuutta kaivannaisteollisuuden yritysten sijaintipaikkana
pyritään lisäämään tarjoamalla tarvittaessa yrityksille toimitiloja sekä erilaisia
liiketoiminnan tukipalveluja, mm. tuotteistamisen ja kansainvälistymisen alueilta.
Lisäksi yrityksiä tuetaan verkostojen ja kontaktien avulla.
Sodankylään luodaan otolliset olosuhteet uusien kaivosalan innovaatioiden synnyttämiselle. Tässä Sodankylän innovaatiokeskus on avainasemassa. Kaivosyhtiöt sitoutetaan ohjaamaan innovaatiokeskuksen soveltavaa tutkimusta niin, että syntyy kaupallisesti mielekkäitä ratkaisuja tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi. Kaivosyhtiöiden
lisäksi tarvitaan yrityksiä, jotka tuotteistavat tutkimustulokset sekä kaupallisiksi
tuotteiksi että palveluiksi.
17
Kaivannaisteollisuus-painopistealan toimenpiteet




3.2.1.3.
Arctic Business Concept (ABC) -hankkeen toteuttaminen - Arktisten kaivannais- ja
teollisuuspalveluyritysten klusteri
o Kaivostoimintaa palvelevien yritysten liiketoiminnan kehittämisen ja kasvun
hanke.
o Kaivannaisteollisuuden innovaatioiden kaupallistamisen kehittämishanke
start-up -yrityksille, keskisuurille yrityksille ja suuryrityksille.
o Elinkeinopalvelut tuottavat kaivostoimintaan liittyvää ennakointitietoa
kunnan muille toimialoille peruspalveluiden tuottamiseksi.
Vastuullisen kaivostoiminnan (Green mining) tukeminen ja mahdollistaminen.
Puitesopimuksen laatiminen ja käytäntöön paneminen kaivosyhtiöiden kanssa.
Kehitetään kaivos.fi -sivustoa palvelemaan kaivannaisteollisuuden yrityksiä ja tuomaan tietoa Sodankylän mahdollisuuksista.
Matkailu
Matkailu on etenkin maaseutualueiden työllistäjä sekä liikenteen, infrastruktuurin ja palveluiden ylläpitäjä.
Virkistysalueet ja -palvelut sekä hyvät liikenneyhteydet palvelevat myös paikkakuntalaisia. Sodankylässä
matkailu perustuu etupäässä luontoon ja siihen liittyviin ohjelma- ja elämyspalveluihin.
Kunta yhdessä matkailutoimijoiden kanssa tukee toimenpiteitä, jotka kasvattavat matkailualan (MaRaTa)
koulutuksen vetovoimaisuutta. Tällä tavoitteella kunta on osaltaan turvaamassa alan yritysten osaavan
työvoiman saatavuutta.
Maantieteellisesti Sodankylän matkailutoiminta jakautuu kolmeen alueeseen: Luosto, keskustaajaman alue
ja pohjoinen alue. Lisäksi maaseutukylät ja tapahtumat houkuttelevat omalta osaltaan matkailijoita.
Keskustaajaman matkailullinen kehittyminen on sidoksissa muuhun elinkeinolliseen kehittymiseen. Sitä
mukaa, kun kirkonkylästä muodostuu Pohjois- ja Keski-Lapin kaupallisten ja muiden palvelujen alueellinen
keskus, muodostaa se samalla kasvupohjan erilaisille matkailu- ja elämyspalveluille. Kaivannaisteollisuuden
ja kylmätestauksen liiketoiminnan kehittyminen kasvattaa keskustaajaman matkailullisten palveluiden
kysyntää. Tällainen kehitys synnyttää kausiluonteista kysyntää erityisesti majoituspalveluihin, mutta myös
ohjelma- ja elämyspalveluihin. Kunnan haasteena on tuoda niin Luoston kuin pohjoisen alueen matkailutarjonta helposti saataville myös keskustaajamassa majoittuville.
Matkailun kehittämisen painopiste perustuu Sodankylän olemassa oleviin vahvuuksiin. Näitä tukemalla ja
kehittämällä tunnistetaan merkittäviä liiketoiminnan ja työllisyyden kasvunäkymiä. Matkailun kehittyminen
yhtäältä tasapainottaa elinkeinorakennetta ja toisaalta palvelee mm. kaivannaisteollisuuden ja biotalouden
alan sekä testaustoiminnan yritysten liiketoimintaa.
18
Matkailu-painopistealan tavoitteet










Sodankylän matkailualueiden omaleimaisen vetovoiman pitkäjänteinen kehittäminen ja suunnittelu masterplanien avulla
Maakunnallisiin matkailun edistämishankkeisiin osallistuminen matkailualueiden
tunnettuuden ja vetovoimaisuuden kasvattamiseksi
Matkailuyritysten ja -toimijoiden sekä kunnan välisen yhteistyön parantaminen
Yhteisten liiketoiminnallisten hyötyjen hakeminen matkailun, kaivannaisteollisuuden,
biotalouden sekä tieteen ja tutkimuksen alueilla
Yrityskohtaisten kehittämistarpeiden selvittäminen
Kylämatkailun ja osa-aikaisen yrittäjyyden kehittäminen yhteistyössä maaseudun
kehittäjätahojen kanssa
Olemassa olevaa kaupan- ja palvelualan yritystoimintaa vahvistetaan kehittämällä
keskustaajamaa kaupan ja palvelun keskuksena.
Kansainvälisten tapahtumien hyödyntäminen kunnan imagon ja matkailun tunnettuuden kasvattamisessa
Matkailuyritysten investointi- ja kehittämistarpeiden sekä Julkisten kehittämisresurssien yhteen sovittaminen matkailun toimialan kehityksen vauhdittamiseksi
Luosto vahvistuu kestävän kehityksen matkailukeskuksena
Matkailu-painopistealan toimenpiteet
Toimenpiteillä pyritään Sodankylän matkailun viiden keskeisen toiminta-alueen (Luosto Kakslauttanen/Tankavaara, keskustaajama, maaseutumatkailu ja E75 -tie) kehittämiseen tavoitteiden mukaisesti. Toimenpiteet toteutetaan projektiluonteisesti yhteistyössä matkailu- ja palvelualan yritysten kanssa. Toteutukseen
rekrytoidaan tarvittaessa projektityöntekijöitä.








3.2.1.4.
Matkailun masterplanien laatiminen, keskustaajaman ja pohjoisen alueille
Maakunnallisten matkailun edistämishankkeisiin osallistuminen valikoidusti ja
matkailuyrityksiä kuunnellen
Sodankylän matkailun kehittämisryhmän käynnistäminen (eri alueiden yrittäjät)
Matkailuyritysten kehittämis- ja investointitarpeiden selvittäminen yrityskohtaisesti
Kylämatkailun kehittämishankkeen toteuttaminen yhteistyössä Leader-ryhmän ja
MTK:n kanssa
Keskustaajaman kaupan ja palveluiden kehittämisen toimenpideohjelman laatiminen
Tapahtumamarkkinoinnin toteuttaminen olemassa olevia tapahtumia hyödyntäen
Julkisten yritysten kehittämistukien ja -palveluiden viestintä yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa
Tiede, tutkimus ja koulutus
Sodankylä tavoittelee johtavaa asemaa osaamiskeskuksena ja merkittävää tunnettuutta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla arktisen geofysiikan ja siihen läheisesti liittyvien alojen tutkimuksessa, kaupallistamisessa ja innovaatiokehityksessä.
Tavoitteiden konkretisoimiseksi Sodankylän kunta osallistuu innovaatiokeskusmallin kehittämiseen ja käynnistää toiminnan yhteistyössä kumppaneidensa kanssa. Innovaatiokeskus pyrkii tarjoamaan innovaatioiden
kaupallistamisen tueksi toimintamallin, asiantuntijapalveluja sekä kontaktiverkoston ulottuen startup-vai-
19
heen yrityksistä aina keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Innovaatiokeskus luo osaltaan edellytyksiä arktisen
geofysiikan ja siihen läheisesti liittyvien alojen tutkimus‐ ja kehitystoiminnan osaamiskeskuksen muodostumiselle Sodankylässä.
Innovaatiokeskus kokoaa Lapin tutkimus-, koulutus- ja yritysosaajat toimivaksi ja kilpailukykyiseksi kokonaisuudeksi ja tarjoaa osaltaan edellytykset alan innovaatiotoiminnan merkittävälle kehittämiselle. Toiminnan
riittävään kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Innovaatiokeskus
kokoaa innovatiivisia, yritystoiminnan kannalta kiinnostavia hankkeita geofysiikan, kaivostoiminnan ja
mittausosaamisen aloilta.
Innovaatiokeskuksen organisaatiomalli toteutetaan kevyenä organisaationa, jolloin innovaatiokeskukseen
palkataan ainoastaan johtaja. Konkreettinen hanketoiminta ohjataan toteutettavaksi osallistujaorganisaatioiden kautta. Innovaatiokeskuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on luoda mekanismit tutkimustulosten
kaupallistamiseksi.
Tiede ja tutkimus-painopistealan tavoitteet
 Sodankylä kehittyy merkittävänä avaruuden, ilmaston ja arktisen tutkimuksen osaamiskeskuksena
 Innovaatiokeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen yhdessä keskuksen yhteistyökumppaneiden kanssa
 Autotestauksen vakiinnuttaminen
Tiede ja tutkimus-painopistealan toimenpiteet
 Kunta tukee osaamiskeskuksen kehittämistä
 Innovaatiokeskuksen käynnistäminen
 Sodankylän arktisen testaus- ja palvelutoiminnan kehittämisohjelma
Koulutuksen kehittäminen nähdään kunnassa tärkeäksi osaksi elinkeinotoiminnan kehittämistä. Keskeisellä
sijalla on toisen asteen koulutuksen turvaaminen ja kehittäminen Sodankylässä. Koulutustarjontaa tulisi
kehittää niin, että pienempiä aineryhmiä saataisiin alkamaan Sodankylässä. Tämä todennäköisesti
edellyttää koulutuksen uudelleen organisoitumista koulutuskuntayhtymän sisällä ja mahdollisesti myös
laajemmin (etäkoulutuksen kehittäminen).
Koulutuspaikkojen täyttymiseen kunta voi vaikuttaa myös aktiivisella koulutuspaikkojen markkinoinnilla
sekä jo aikaisemmin mainitulla viihtyisyysohjelmalla – tehdään paikkakunta houkuttelevaksi paikaksi elää ja
toimia.
Koulutuksen kehittämiseen kuuluvat myös ylemmän koulutusasteen opintojen järjestäminen. Tässä
yhteydessä kyse on etenkin harjoituspaikkojen, lopputöiden aiheiden ja koulutusputkien rakentamista
etenkin paikkakunnalta kotoisin oleville opiskelijoille.
Erittäin voimakkaan yhteiskunnan muuttumisen vuoksi myös erittäin merkittävä osa nykyisistä työpaikoista
tulee muuttumaan ja jopa katoamaan. Käytännössä tämä kehitys tulee todennäköisesti johtamaan yhä
kasvavaan aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarpeeseen. Sodankylällä on mahdollisuus kehittää
koulutustarjontaa
profiloitumalla
voimakkaasti
kurssimuotoisiin
täydennysja
uudelleenkoulutustarjontaan.