Untitled - Keskustanuoret
aa # t te # en # ä ä ni TULEVAISUUSUSKO k e s k u s t a n u o r p u h e e n j o h t a j Me Keskustanuoret olemme puoluetta aina askeleen edellä. Emme jää vain odottamaan, vaan rakennamme ihmisen näköistä tulevaisuutta. Olen valmis astumaan Keskustanuorten etulinjaan taistelemaan inhimillisen politiikan puolesta. AATEVERSTAS Keskustanuoret on itsenäinen aateverstas, joka vaikuttaa tavoitteellisesti yhteiskuntaan ja puolueen politiikan sisältöihin. Iso osa puolueen uusista avauksista on saanut alkunsa Keskustanuorten aatetyöstä. Haluan pitää huolen siitä, että niin on myös tulevaisuudessa. OSALLISUUS Työnteko, vahva luontosuhde ja oikeus vaikuttaa yhteiskuntaan luovat osallisuutta. Keskustavaikuttajat ovat avainasemassa siinä, että kaikki pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Aion pistää persoonani peliin, innostaa osallistumaan ja luoda mahdollisuuksia vaikuttaa niin Keskustanuorissa kuin yhteiskunnassa ylipäätään. h i l k k a k e m p p i Sisällysluetteloon . f i – facebook: hilkka kemppi – twitter / / instagram 2 t e n a k s i tul ev ais uu den teki jä hilkka kemppi keskustanuorten puheenjohtajaksi / sc: @hilukemppi Sisällysluetteloon 3 Sisällys 4 5 6 9 10 11 12 14 16 27 28 30 66 72 77 78 Puheenjohtajan tervehdys Ohjelma Info Salon kartta Pohjapiirros Esityslista Liittariopas Menettelytapajärjestys Toimintasuunnitelma 2016 Talousarvio Toimintakertomus Aloitteet Kulttuuripoliittinen linjaus Maahanmuuttopoliittinen linjaus Varsinaissuomalaisten laulu Maamme Puheenjohtajan tervehdys Keskustanuorten syksy tiivistyy Salon juhlaliittokokoukseen tapahtumarikkaan vuoden jälkeen. Eduskuntavaalien jälkeen maa on uudessa asennossa. Tänä viikonloppuna nuorkeskustalainen liike on koolla arvioimassa paikkaamme siinä. Järjestönä Keskustanuoret on taitekohdassa. Neljän oppositiovuoden jälkeen keskusta on ponnistanut kovien aikojen pääministeripuolueeksi. Osa hallitusvastuun tuomista päätöksistä on ollut nuorkeskustalaisille kitkeriä niellä. Silti moni pitkäaikainen tavoite maakuntahallinnosta perustulokokeiluun etenee. Yksi tämän kokouksen tärkeimpiä tehtäviä on määritellä nuorisoliiton suhdetta hallitukseen. Viikonloppu on katettu kukkuroilleen politiikkaa. Yli kahdeksankymmenen aloitteen lisäksi Sisällysluetteloon liittokokouksen käsiteltävänä on Keskustanuorten linja ajankohtaiseen pakolaiskriisiin ja kulttuuripolitiikkaan. Elävä kulttuuri on sekä kansakunnan juuri että ihmisenä täydellistymisen väline. Kulttuuripoliittisessa ohjelmassa maalataan uudistuvista kirjastoista kunnan elinvoiman tiloja ja esitetään keinoja kansainvälisten elokuvatuotantojen kotiuttamiseksi Suomeen. Maahanmuuttoa käsittelevässä linjauksessa esitetään ratkaisuja pakolaiskriisiin Suomessa, Euroopan tasolla ja lähtömaissa. Linjauksen pohjana on inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus. Ihmissalakuljettajien reitit on katkaistava ja apu ulotettava kaikista hädänalaisimmille. Kotimaassa painopiste on turvapaikkahakemusten ripeässä käsittelyssä ja sujuvassa kotoutumisessa. 4 Tässä kokouksessa liitto valitsee myös uuden johdon. Keskustanuoret on kasvatusjärjestö. Kukaan ei lähde täältä samanlaisena kuin tuli. Rauta rautaa hioo, ihminen ihmistä. 70-vuotiaan nuorisojärjestön sukupolvien virtaan astuminen on ollut kunniatehtävä. Salosta lähtien tuoreet voimat johtavat nuorkeskustaa kohti uutta. Antoisaa juhlaliittokokousta! Teppo Säkkinen Puheenjohtaja Ohjelma 23.10. PERJANTAI 25.10. SUNNUNTAI 18.00 Majoittuminen koulumajoituksessa ja hotellilla alkaa 20:00 Liiton hallituksen kokous 21:30 Liittohallitusehdokkaiden paneeli Salon VPK-talolla, Asemakatu 3 09:00 Aamupala koulumajoittujille (hotellimajoittujien aamupalat hotellin aikataulun mukaisesti) 10:00 Kokous jatkuu 8. Vuoden 2016 toimintasuunnitelmasta päättäminen 9. Tilintarkastajien palkkioista, hallituksen jäsenten ja eri kokouksiin lähtevien edustajien matkakorvauksista ja palkkioista päättäminen 10. Vuonna 2016 kannettavista jäsenmaksuista päättäminen 11. Vuoden 2016 tulo- ja menoarvioista päättäminen 12. Kulttuuripoliittisesta linjauksesta päättäminen 13. Maahanmuuttopoliittisesta linjauksesta päättäminen 14. Liiton puheenjohtajan valinta kaudelle 2016–2017 15. Liiton kahden varapuheenjohtajan valinta kaudelle 2016–2017 16. Viiden alle 30-vuotiaan varsinaisen jäsenen valinta kaksivuotiskaudeksi 2016–2017 liiton hallitukseen 17. Ansiomerkkien jako 18. Kahden alle 30-vuotiaan varajäsenen valinta liiton hallitukseen vuodeksi 2016 19. Edustajaehdokkaan valinta Keskustan Opiskelijaliiton liittohallitukseen 20. Suomen Keskustan, Keskustan Opiskelijaliiton ja toiminnanjohtajien edustajien valinta liiton hallitukseen 21. Liiton strategian väliarviointi 22. Liittokokousaloitteista päättäminen 23. Keskustanuorten valtuuskunnan asettaminen 24. Kahden tilintarkastajan ja heidän varahenkilöiden valinta 25. Liiton edustajaehdokkaan ja varaedustajaehdokkaan valinta Suomen Keskusta r.p:n puoluehallitukseen vuosille 2016-2017 26. Muut asiat, jotka liittokokous päättää ottaa käsiteltäväksi 27. Kokouksen päättäminen 24.10. LAUANTAI 08:30 Aamupala koulumajoittujille (hotellimajoittujien aamupalat hotellin aikataulun mukaisesti) 9:00-13:00 Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus kokouspaikalla 10:00 Liittokokous alkaa 1. Kokouksen avaus, Teppo Säkkinen 2. Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Tervehdykset 4. Kokouksen järjestäytyminen 5. Kokouksen esityslistan ja järjestyssäännön hyväksyminen 6. Valiokuntien asettaminen 7. Yleis- ja lähetekeskustelu 7.1 Poliittiset ja järjestölliset asiat - Keskustanuorten puheenjohtajan Teppo Säkkisen puhe - Keskustanuorten pääsihteeri Jussi Sallisen puhe 7.2 Henkilövaalien esitykset 7.3. Henkilövaalien puheet 12:30 Kokous keskeytetään 12:30 Järjestäytyminen lippumarssia varten 12:45- 13:30 Lippumarssi Salon keskustaan ja takaisin 13.30-14.30 Lounas 13:30 Menettelytapavaliokunnan kokous heti kokouspaikalle palattua 14:15 Kokous jatkuu n. 16:30 Kokous keskeytetään 17:00- 19:00 Valiokuntien kokoukset ammattiopistolla - Järjestövaliokunta (järjestölliset aloitteet, toimintasuunnitelma, talousarvio) - Linjausvaliokunta (maahanmuuttopoliittinen linjaus ja kulttuuripoliittinen linjaus) - Poliittinen valiokunta (poliittiset aloitteet) 20:00 Illallinen ja kaupungin tervehdys ammattiopistolla -Kaupungin tervehdys -Illallinen 21:00 alkaen Puheenjohtajaehdokkaiden paneeli ja varapuheenjohtajaehdokkaiden paneeli kokoussalissa Paneelin jälkeen vanha kunnon limudisko ammattiopistolla 00:30 Poistuminen ammattiopiston yleisistä tiloista, joko nukkumaan tai jatkoille Jatkot Sokos Hotel Rikalan yökerhossa Sisällysluetteloon 13:00-14:00 Lounas 14:00 Kokous jatkuu 18:00 Kokous päättyy 5 Info Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen liittokokous 24.-25.10.2015 Salon Seudun Ammattiopisto, Venemestarinkatu 35 Liittokokous on Suomen Keskustanuoret ry:n ylin päättävä elin. Liittokokoukseen voivat Suomen Keskustanuoret ry:n jäsenyhdistykset (piirit, osastot ja aluejärjestöt) lähettää edustajiaan liiton sääntöjen mukaisesti. Kokousta voi tulla myös vain seuraamaan. Liittokokous linjaa Keskustanuorten poliittisia ja järjestöllisiä tavoitteita ja valitsee hallituksen jäseniä. Majoitus Koulumajoitus tapahtuu Salon seudun ammattiopistolla, luokkatiloissa. Koulumajoituksessa ei ole tarjolla sänkyjä tai muita majoitustarvikkeita. Majoittujat vastaavat omista välineistään: makuupusseista, patjoista, lakanoista yms. Koulumajoittujille on varattu suihkut ja wc:t. Koulumajoituksessa on molempina öinä kaksi valvojaa. Perjantain myöhäisten koulumajoittujien tulee ilmoittaa saapumisaikansa Leena Siirille. Koulumajoituksen ilmoittautuminen ammattiopiston aulassa päättyy klo 24, jonka jälkeen saapuvien tulee ilmoittaa myöhäisestä tulostaan ETUKÄTEEN Leena Siirille ([email protected], 0447514256). Hotellimajoitus järjestetään kahdessa eri hotellissa: Sokos Hotel Rikalassa (Asemakatu 15) sekä Cumulus Hotel Salossa (Länsiranta 10). Saat tiedon hotellistasi sähköpostitse ennen liittokokousviikonloppua. HUOM! Hotellihuoneet vapautuvat saapumispäivänäsi käyttöösi klo 15.00. Hotellihuoneet on luovutettava sunnuntaina klo 12 mennessä. Matkatavaroille on säilytyspiste hotellilla. Jos saavut hotellille myöhään illalla, respan ovet aukeavat summerilla. Reception: Sokos Hotel Rikala +358 2 7744 100, Cumulus Hotel Salo +358 2 211 4500 Ilmoittautumisessa esitetyt huonekaveritoiveet pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Ruokailut Koulumajoittujien kaikki ruokailut järjestetään Salon ammattiopistolla. Hotellimajoittujat nauttivat aamupalan hotellin ravintolassa. Muutoin hotellimajoittujien ja päiväkävijöiden ruokailut järjestetään ammattiopiston ruokasalissa. Ilmoittautumisen yhteydessä esitetyt erityisruokavaliot otetaan huomioon. Muistathan kysyä erikoisruokavalioista keittiöhenkilökunnalta, jos ruuista tulee jotakin kysyttävää. Perjantaina Sokos Hotel tarjoaa kokousvieraille illallista alennettuun hintaan. Mainitse illallista tilatessasi Keskustanuoret ja saat -10% alennuksen a la carte -listan ruuista. Ammattiopiston kahviosta on mahdollisuus ostaa kahvia, teetä, virvokkeita ja pientä syötävää molempina kokouspäivinä. Pysäköinti Hotellien yhteydestä löytyy runsaasti maksutonta parkkitilaa, myös busseille. Kokouspaikalla maksuton pysäköinti tapahtuu ammattiopiston parkkipaikalla. Kokouspaikka Kokous pidetään ammattiopistolla, juhlasalissa. Valiokunnat sekä liittohallitus kokoontuvat henkilökuntaravintolassa ja auditoriossa. Sisällysluetteloon 6 Valtakirjojen tarkastus Virallisten edustajien tulee ilmoittautua kokouspaikalla lauantaina 24.10. klo 9.00-13.00. Mukana tulee olla valtakirja tai pöytäkirjanote. Ilmoittautumisen yhteydessä edustaja saa myös äänestysliput ja kokousmateriaalin. Epäviralliset edustajat voivat ilmoittautua kokouksen infopisteellä koko viikonlopun ajan. Info Liittokokouksen infopiste sijaitsee kokoussalin välittömässä läheisyydessä. Tunniste Valtakirjojen tarkastuksen ja ilmoittautumisen yhteydessä saat rannekkeen, jota on turvallisuussyistä pidettävä koko viikonloppu. Lisäksi saat kaulassa pidettävän tunnisteen, joka helpottaa keskustelua uusien tuttavuuksien kanssa. Ranneke toimii myös sisäänpääsynä iltaohjelmaan ja alennuslippuna Rikala Night Clubin sisäänpääsyssä. Kokouksen seuraaminen Kokousta voi seurata kokoussalissa tai virtuaalitupaillan tavoin netin välityksellä. Henkilövalinnat Liittohallitusehdokkaita voi käydä tenttaamassa perjantai-iltana 23.10 Vapaapalokunnan talolla (kts. iltaohjelma). Puheenjohtajaehdokkaiden paneeli järjestetään lauantaina 24.10. noin klo 21.00 alkaen ammattiopiston juhlasalissa. Liittokokous valitsee Keskustanuorten uuden puheenjohtajiston sekä viisi liittohallituksen jäsentä sunnuntaina 25.10. äänestyksissä. HUOM! Pidä huolta äänestyslapuistasi, sillä uusia ei saa. Nettiyhteys kokouspaikalla Kokouspaikalla on käytettävissä langaton netti. Ehdokkaiden esittelypisteet Liittokokouksen ehdokkaiden esittelypisteet sijaitsevat kokoussalin takaosassa. On toivottavaa, että takaosassa ei kuitenkaan käydä äänekästä keskustelua. Kekkosen Haarikka Kekkosen Haarikka on jälleen kaksiosainen. Ensimmäinen arvioitava suoritus on perinteisesti piirien viralliset puheenvuorot kokoussalissa. Toinen osa tapahtuu sosiaalisen median kanavissa Twitterissä ja Instagramissa. Some-kilpailun teema julkistetaan Keskustanuorten sosiaalisen median kanavissa liittokokousviikolla. Instagram- ja Twitter -sovellusten osalta piirit laitetaan paremmuusjärjestykseen kiinnostavuuden, oivaltavuuden sekä teeman käytön perusteella. Päivityksissä täytyy käyttää aihetunnistetta #kekkosenhaarikka ja huomioida, että esim. Instagram-tili on julkinen, jotta tuomarit voivat päivityksen nähdä. Kisassa huomioidaan la 24.10. klo 20 mennessä tehdyt päivitykset. Piirin nimi tulee ilmetä jollain tavalla twiitistä tai kuvasta, mutta niiden ei tarvitse tulla piirin viralliselta tililtä. Päivityksien tulee olla laadukkaita, eli spämmääminen alentaa piirin sijoitusta kilpailussa. Sijoitusten määräytymisessä puheella on 50%, Instagramilla 25% ja Twitterillä 25% painoarvo. Näiden perusteella lasketaan piirin sijoitus tässä osakilpailussa. Lippumarssi Juhlavuoden lippumarssi Salon ammattiopistolta Salon keskustorille järjestäytyy lauantaina 24.10. klo 12.30. Lippumarssi lähtee liikkeelle 12.45. Sopikaa piirinne airueet ennen lippumarssia. Kansallispukuja ei tarvita. Muistakaa ottaa mukaan piirinne lippu. Piirien järjestys seuraavien airueiden jälkeen vapaa: 1) Suomen lippu, 2) Liiton lippu ja Sisällysluetteloon 7 3) Varsinais-Suomen lippu. Marssin aikana lauletaan Maamme –laulu sekä Nälkämaan laulu. Laulujen sanoja on saatavilla kokouspaikan infopisteellä. Lippumarssi päättyy Salon torille, jossa meitä vastassa on Salon seudun kunnallisjärjestön toritilaisuus. Lyhyen torilla olon jälkeen palaamme koululle ennalta sovittujen piirien busseilla takaisin liittokokouspaikalle. Myös käveleminen takaisin on mahdollista. Iltaohjelma Perjantai-iltana on mahdollista tavata liittohallitusehdokkaita Vapaapalokunnan talolla klo 20-01 osoitteessa Asemakatu 3. Varsinaisen liittohallitusehdokkaiden paneeli alkaa kello 21:30 ja kestää noin tunnin. Lauantaina iltaohjelma alkaa klo 20.00 illallisella ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tervehdyksellä ammattiopiston tiloissa. Klo 21.00 järjestettävän puheenjohtajaehdokkaiden paneelin jälkeen ammattiopiston juhlasali muuntuu perinteiseksi limudiscoksi. Ammattiopiston yleisistä tiloista poistutaan klo 00.30 mennessä. Lauantaina iltaohjelman jatkopaikkana toimii Rikala Night Club. Sisäänkäynti tapahtuu yömaailman ovesta, Turuntien puolelta. Sisäänpääsy liittokokousrannekkeella 3€ (ei oikeuta jonon ohitukseen). Ensiapu Ensiaputilanteessa voit olla yhteydessä ensiapuvastaaviin: Tuomas Meriniemeen (050 389 7258) ja Jussi Sallinen (050 575 4118). Yleinen turvallisuus Liittokokouksen turvallisuudesta vastaa Henri Tahkola 0405359081 Tupakointi Kokouspaikan tupakointipaikat on Salon ammattiopiston sisäpihalla. Saunat Hotellien saunat ovat lämpimänä hotellivieraille perjantaina klo 19-22.00 ja lauantaina klo 17-19.30. Etäisyydet Salon ammattiopistolta • Rautatieasemalle 1km • Keskustorille 1,5km • Cumulus Hotel 1,1km • Sokos Hotel Rikala 900m • Vapaapalokunnan talolle 1km Lisätietoja Kokouksen käsiteltävistä asioista ja kokouksen kulusta: Jussi Sallinen, 050 575 4118. Majoitusasiat: Leena Siiri 044 7514256 Muut kokousasiat: (mm. ruokailut, iltaohjelma) Emmi Korkalainen 040 829 0189 Sisällysluetteloon 8 Salon kartta Kartta on luettamissa myös selaimella osoitteesta: goo.gl/WqBHPu Sisällysluetteloon 9 Pohjapiirros Äänestyspaikat 1 5 2 Ruokasali Liikuntasali 3 4 Auditorio Ruokasali 2 Tupakkapaikka Lippumarssi kokoontuminen Pääovi Ilmoittautuminen Pääsisäänkäynti parkkipaikalta Äänestyspaikat vaaleissa 1. Helsinki, Kymenlaakso, Uusimaa, Varsinais-Suomi 2. Häme, Etelä-Karjala, Pirkanmaa 3. Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Keski-Suomi 4. Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Itä-Savo 5. Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Sisällysluetteloon 10 Suomen Keskustanuorten liittokokouksen 2015 esityslista 1. Kokouksen avaus, puheenjohtaja Teppo Säkkinen 2. Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen a. Liittokokous kutsutaan koolle liiton järjestölehdessä tai Suomen Keskusta rp:n pää-äänenkannattajassa julkaistulla tiedonannolla vähintään kahta (2) kuukautta ennen varsinaisen liittokokouksen alkamista sekä vähintään yhtä (1) kuukautta ennen ylimääräisen liittokokouksen alkamista 3. Kokouksen järjestäytyminen a. Valitaan kokoukselle i. Kolme puheenjohtajaa ii. Pääsihteeri ja kaksi muuta sihteeriä iii. Kaksi pöytäkirjantarkastajaa iv. Viisi ääntenlaskijaa 4. Tervehdykset 5. Kokouksen esityslistan ja menettelytapajärjestyksen hyväksyminen 6. Valiokuntien asettaminen Menettelytapajärjestyksen mukaisesti asetetaan neljä valiokuntaa: • poliittinen valiokunta • menettelytapavaliokunta • järjestövaliokunta • linjausvaliokunta 7. Yleis- ja lähetekeskustelu 7.1 Poliittiset ja järjestölliset asiat sekä henkilövaalien esitykset 7.2 Henkilövaalien puheet 8. Vuoden 2016 toimintasuunnitelmasta päättäminen 9. Tilintarkastajien palkkioista, hallituksen jäsenten ja eri kokouksiin lähtevien edustajien matkakorvauksista ja palkkioista päättäminen 10. Vuonna 2016 kannettavista jäsenmaksuista päättäminen 11. Vuoden 2016 tulo- ja menoarvioista päättäminen 12. Kulttuuripoliittisesta linjauksesta päättäminen 13. Maahanmuuttopoliittisesta linjauksesta päättäminen 14. Liiton puheenjohtajan valinta kaudelle 2016–2017 15. Liiton kahden varapuheenjohtajan valinta kaudelle 2016–2017 16. Viiden alle 30-vuotiaan varsinaisen jäsenen valinta kaksivuotiskaudeksi 2016–2017 liiton hallitukseen 17. Ansiomerkkien jako 18. Kahden alle 30-vuotiaan varajäsenen valinta liiton hallitukseen vuodeksi 2016 19. Edustajaehdokkaan valinta Keskustan Opiskelijaliiton liittohallitukseen 20. Suomen Keskustan, Keskustan Opiskelijaliiton ja toiminnanjohtajien edustajien valinta liiton hallitukseen 21. Liiton strategian väliarviointi 22. Liittokokousaloitteista päättäminen 23. Keskustanuorten valtuuskunnan asettaminen 24. Kahden tilintarkastajan ja heidän varahenkilöiden valinta 25. Liiton edustajaehdokkaan ja varaedustajaehdokkaan valinta Suomen Keskusta r.p:n puoluehallitukseen vuosille 2016-2017 26. Muut asiat, jotka liittokokous päättää ottaa käsiteltäväksi 27. Kokouksen päättäminen Sisällysluetteloon 11 Liittariopas Yleiskeskustelun aikana tehdyt esitykset käsitellään valiokunnissa. Jos esityksen tehnyt henkilö kokee, että valiokunta on ottanut esityksen huomioon, voi hän vetää oman esityksensä pois. Jos näin taas ei ole, niin esitys jää valiokunnan käsittelystä tai vastakkaisesta kannasta huolimatta voimaan ja siitä äänestetään. Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokous 2015 Ohjeita liittokokousedustajille 1. Tervetuloa liittokokoukseen Suomen Keskustanuoret ry:llä on vuodessa kaksi sääntömääräistä yleistä kokousta. Keväällä valtuuskunta, jossa on kolme edustajaa/piiri + liiton puheenjohtajista sekä syksyllä liittokokous. Käsittelyssä ovat samat asiat kuin vaikkapa osastojen ja piirien kevät- ja syyskokouksissakin. Jos esitystä ei ole tehty yleiskeskustelun aikana, ei valiokunta ole sitä voinut käsitellä, ja silloin se on esitettävä kyseisessä asian kohdassa. Jos sitä kannatetaan, niin se otetaan käsittelyyn ja siitä äänestetään. Usein valiokunnan kanta koetaan merkityksellisemmäksi kuin yksittäisen edustajan kanta. Siksi kannattaakin tehdä omat esityksensä yleiskeskustelun aikana ja pyrkiä saamaan myös valiokunta samalle kannalle esimerkiksi osallistumalla itse kyseisen valiokunnan työskentelyyn. Yleiskeskustelun aikana tehtyjä esityksiä on myös muilla kokousedustajilla enemmän aikaa miettiä, kuin vasta kyseisessä asiankohdassa tehtyjä esityksiä. Tämä kaikki takaa esityksen tekijälle paremmat mahdollisuudet saada kantansa hyväksytyksi kokouksessa. Suomen Keskustanuoret ry:tä kutsutaan myös liitoksi. Liitolla tarkoitetaan sitä, että kaikki Keskustanuorten osastot, aluejärjestöt ja piirit ovat Suomen Keskustanuoret ry:n jäseniä. Näin liitolla ei ole yhtään henkilöjäsentä, vaan Keskustanuorten jäsenet ovat jonkun Keskustanuorten piirin tai osaston jäseniä. Tämän takia kaikilla Keskustanuorten jäsenillä ei ole myöskään automaattisesti virallista edustusoikeutta (oikeutta tehdä esityksiä ja äänestää) liittokokouksessa. Jokaisella piirillä, osastolla ja aluejärjestöllä on oikeus asettaa tietty määrä edustajia liittokokoukseen jäsenmääränsä pohjalta. Tästä määrätään liiton säännöissä. Yleiskeskustelu Asiaa koskeva esitys - Virallisena edustajana voit tehdä mitä tahansa asiaa koskevan esityksen. - Jotta esitystä voidaan käsitellä tarvitsee väh. 1 virallisen kokousedustajan sitä kannattaa. Piirit, osastot, aluejärjestöt ovat nimenneet omat edustajansa liittokokoukseen ja todistuksena tästä pitää liittokokoukseen osallistuvalla edustajalla olla mukanaan liiton viralliselle pohjalle tehty valtakirja tai ote kyseisen kokouksen pöytäkirjasta. Valiokunnan käsittely Valiokunta käsittelee esityksen - Virallisena edustajana voit osallistua valiokunnan työskentelyyn. Tässä oppaassa on ohjeita, joiden avulla liittokokousedustajan toimiminen on selkeämpää, kuten myös sen seuraaminen. Kyseinen asiankohta Valiokunnan esitys - Jos esitys tyydyttää sinua, voit vetää oman yleiskeskustelun aikana tekemäsi esityksen pois. - Jos esitys ei tyydytä sinua, voit jättää esityksesi voimaan ja se käsitellään ja siitä tarvittaessa äänestetään. 2. Päätöksenteko liittokokouksessa Kaikista kokouksessa olevista asioista voi tehdä kuka tahansa virallinen edustaja esityksiä joko yleiskeskustelun aikana tai kyseisessä asiankohdassa. Esitys - Jos et tehnyt yleiskeskustelun aikana esityksiä ja jos et ole tyytyväinen valiokunnan esitykseen tai jos asia tulee mieleesi vasta nyt, voit tehdä asiaa koskevan esityksen. - Jos esitystäsi nyt joku virallinen edustaja kannattaa se käsitellään ja siitä äänestetään tarvittaessa. Jotta asioihin liittyvät esitykset voidaan ottaa huomioon, on jonkun toisen virallisen edustajan kannatettava tehtyä esitystä. Muutoin esitys raukeaa, eikä sitä käsitellä. Päätös Katso taulukko 1. Taulukko 1. Päätöksenteko ja esitykset liittokokouksessa. Henkilöitä esitettäessä kannatusta ei tarvita, vaan esitys otetaan huomioon ilmankin. 2.1 Asioista äänestäminen liittokokouksessa Jos esitys on muutos- tai vastaesitys (kuten virallisten edustajien esitykset käytännössä liittokokouksessa aina ovat, koska hallitus on jo tehnyt varsinaiset esitykset) tai jos esityksiä on monia, niistä äänestetään. Sisällysluetteloon H enkilöä koskeva esitys - Virallisena edustajana voit esittää henkilöä mihin tahansa käsittelyssä olevaan vaaliin. - Esityksesi käsitellään sellaisenaan eli se ei vaadi kannatusta. Aluksi puheenjohtaja toteaa, mitkä tulevat olemaan äänestyksen eri vaiheet: 12 - Äänestystavasta päättäminen - Äänestysjärjestyksestä päättäminen - Äänestäminen - Tuloksen toteaminen Ainoastaan kokouksen puheenjohtajalla on oikeus julistaa vaalin tai äänestyksen tulos. Puheenjohtaja tulee vahvistuttamaan tuloksen, eli kertomaan annetun äänimäärän sekä äänten jakautumisen. Lopuksi puheenjohtaja julistaa päätöksen. Tässä vaiheessa kokouksen edustajilla on mahdollisuus jättää eriävä mielipide päätöksestä. Lopuksi puheenjohtaja päättää asiakohdan käsittelyn. 2.1.1 Ehdotusten toteaminen ja tarkastaminen Puheenjohtaja tulee ennen äänestystä luettelemaan tehdyt ehdotukset ja niiden tekijät ja kannattajat ja että tämän jälkeen tulet tiedustelemaan onko selostus oikea. 2.2 Henkilövaali liittokokouksessa Tässä vaiheessa on mahdollisuus kokouksen osallistujilla tehdä korjauksia tai täsmennyksiä. Menettely on pitkälti sama kuin asioista äänestettäessä. 1. Puheenjohtaja avaa käsiteltävän kohdan 2. menettelytapavaliokunnan edustaja esittää kokoukselle vaalimenettelyn 3. Puheenjohtaja avaa keskustelun vaalimenettelystä 4. päätetään vaalimenettelystä 5. puheenjohtaja toistaa kertoo miten vaali tapahtuu esim. mitä lippua käytetään ja miten monta nimeä kirjoitetaan sekä äänestyspaikat 6. Ääntenlaskijat sekä avustavat toimihenkilöt (esim. toiminnanjohtajat) siirtyvät äänestyspaikoille. Äänestyspaikalla on valmiina äänestyslistat sekä vaaliuurnat 7. Muut kuin viralliset kokousedustajat sekä vaalitoimihenkilöt poistetaan vaalihuoneesta. 8. Puheenjohtaja julistaa vaalirauhan Vaalihuoneeseen ei oteta enää myöhästyneitä virallisia kokousedustajia äänestämään 9. Suoritetaan vaali: Vaalikelpoiset kokousedustajat täyttävät äänestyslipun puheenjohtajan aikaisemmin antamien ohjeiden mukaisesti. 2.1.2 Äänestystavasta päättäminen Kokouksen puheenjohtaja tai menettelytapavaliokunta tekee aina ennen äänestystä esityksen äänestystavasta. Tämän jälkeen puheenjohtaja teetättää päätöksen äänestystavasta, tällöin kokous päättää puheenjohtajan esityksen pohjalta äänestystavasta yksinkertaisella enemmistöllä. 2.1.3 Äänestysjärjestyksestä päätöksen teettäminen Puheenjohtaja tekee ennen äänestyksiä esityksen siitä, miten eri ehdotukset asetetaan vastakkain äänestyksessä ja kuinka lopullinen päätös syntyy. 2.1.4 Äänestys Jos on päädytty äänestykseen avoimilla lipuilla, puheenjohtaja kertoo selvästi kunkin äänestyksen kohdalla vastakkain olevat esitykset, eli sen, mitä esitystä kannatetaan vihreällä JAA kortilla ja mitä punaisella EI kortilla. Samoin jokaisessa äänestyksessä puheenjohtaja kertoo selvästi milloin laput pitää nostaa ylös ja laskea alas. Edustajat menevät piireittäin osoitetuille vaalipaikoille. Vaalipaikalla on kaksi toimihenkilöä. Toinen heistä huutaa ilmoittautumislistan mukaisessa järjestyksessä kokousedustajat jättämään äänestyslippunsa uurnaan. Toinen (yleensä ääntenlaskija) merkkaa listaan oikean äänestysnumeron kohdalle lipun jätetyksi. Äänestyksen aikana kaikkien salissa olevien on ehdottomasti istuttava paikallaan. Jos päädytään suljettuun lippuäänestykseen puheenjohtaja selvittää ennen äänestystä tarkasti sen, mistä äänestetään, mitä äänestyslappua käytetään sekä mitkä ovat lappuun kirjoitettavat vaihtoehdot. Jos päädytään suljettuun lippuäänestykseen, noudatetaan vaalin menettelytapaa. Sisällysluetteloon Lipun jättämisen jälkeen kokousedustaja poistuu vaalihuoneesta. 10. Puheenjohtaja julistaa äänestyksen jälkeen vaalin päättyneeksi. 13 Menettelytapajärjestys Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokous 2015 1. Järjestäytyminen Liittokokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, pääsihteeri ja kaksi (2) sihteeriä, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa sekä viisi (5) ääntenlaskijaa. Liittokokous asettaa päätösten valmistelua varten seuraavat valiokunnat: 1) Menettelytapavaliokunta - valtakirjojen tarkastaminen ja äänioikeutettujen toteaminen - ehdotuksen tekeminen liiton puheenjohtajan vaalista - ehdotuksen tekeminen liiton varapuheenjohtajien vaalista - ehdotuksen tekeminen hallituksen viiden alle 30-vuotiaan varsinaisen jäsenen vaalista - ehdotuksen tekeminen hallituksen kahden alle 30-vuotiaan varajäsenen vaalista - ehdotuksen tekeminen Suomen Keskustan, Keskustan Opiskelijaliiton ja toiminnanjohtajien edustajista liiton hallituksessa - ehdotuksen tekeminen liiton kahdesta (2) tilintarkastajasta, joista toisen tulee olla auktorisoitu ja heille varatilintarkastajistaan, - ehdotuksen tekeminen liiton edustajaehdokkaasta ja varaedustajaehdokkaasta puoluehallituksessa - ehdotuksen tekeminen liiton edustajaehdokkaasta Keskustan Opiskelijaliiton hallitukseen - ehdotuksen tekeminen muista tarvittavista menettelytavoista kokouksessa 2) Poliittinen valiokunta - ehdotuksen tekeminen poliittisista aloitteista 3) Järjestö- ja talousvaliokunta - ehdotuksen tekeminen liiton vuoden 2016 toimintasuunnitelmasta - ehdotuksen tekeminen tilintarkastajien palkkioista, hallituksen jäsenten ja eri kokouksiin lähtevien edustajien matkakorvauksista ja palkkioista - ehdotuksen tekeminen vuonna 2016 kannettavista liiton jäsenmaksuista - ehdotuksen tekeminen vuoden 2016 tulo- ja menoarviosta - ehdotuksen tekeminen järjestöllisistä aloitteista - ehdotuksen tekeminen strategian väliarvioinnista liiton strategiatyöryhmän esityksen pohjalta 4) Linjausvaliokunta - ehdotuksen tekeminen Keskustanuorten maahanmuuttopoliittisesta linjauksesta - ehdotuksen tekeminen Keskustanuorten kulttuuripoliittisesta linjauksesta - ehdotuksen tekeminen näihin linjauksiin liittyvistä aloitteista, joita ei käsitellä poliittisessa valiokunnassa 2. Puheenvuorot Puheenvuorot pyydetään kokouksen puheenjohtajalta kirjallisesti tarkoitusta varten varatuilla lipuilla. Pyyntöön on merkittävä se työjärjestyksen kohta, mihin se pyydetään. Piirijärjestön virallinen kannanotto käsiteltävään asiaan tai esitys päätökseksi voidaan esittää ennen yksityisten edustajien puheenvuoroja, mikäli siitä on mainittu puheenvuoroa pyydettäessä. Asian esittäjille annetaan mahdollisuus lyhyihin vastauspuheenvuoroihin. Piirijärjestön virallisen puheenvuoron saa ennen muita puheenvuoroja ja sen pituus on kaksi (2) minuuttia. Muiden puheenvuorojen pituus on yksi minuutti, ellei kokous erikseen toisin päätä. Kokous voi myös päättää puheenvuorojen lukumääräisestä rajoittamisesta. Valiokuntien esityksiä käsiteltäessä voidaan käyttää yhden (1) minuutin puheenvuoroja tehtäessä muutosesityksiä päätösehdotuksiin. Henkilövaalien puheenvuorot ovat pituudeltaan korkeintaan viisi (5) minuuttia puheenjohtajaehdokkaille, neljä (4) minuuttia varapuheenjohtajaehdokkaille ja kolme (3) minuuttia hallitusehdokkaille Sisällysluetteloon 14 sekä kaksi (2) minuuttia muille ehdokkaille.Mikäli henkilövaaleja koskevassa keskustelussa joku ehdotetuista haluaa käyttää puheenvuoron, niin se annetaan hänelle välittömästi ohi muiden pyydettyjen puheenvuorojen. Puheenvuorot on esitettävä tarkoitukseen varatulta puhujapaikalta. Puheenvuoron käyttäjän on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Ellei puhuja näin menettele, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä palaamaan asiaan. Muutoin puheenvuoro voidaan keskeyttää. 3. Äänestysmenettely Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Ennen äänestystä puheenjohtajan on ilmoitettava kannatetut ja kannattamatta jääneet ehdotukset. Puheenjohtaja tekee äänestysehdotuksen, jolloin käytettävissä ovat suljettu lippuäänestys tai avoin äänestys valtakirjalla, jonka toiselle puolella on JAA ja toisella EI. Valiokuntien kannanotoista päätettäessä suoritetaan aina ensin koeäänestys. Käsittelyn pohjana on liittokokouksen valiokunnan esitys. Mikäli liittokokous tyytyy puheenjohtajan tulkintaan koe-äänestyksen tuloksesta, ei varsinaista äänestystä tarvitse suorittaa. Äänestys on suoritettava, kun viisi kokousvaltuutettua sitä pyytää. Asiakysymyksiä käsiteltäessä voidaan äänestys suorittaa myös suljetulla lippuäänestyksellä, jos viisi kokousvaltuutettua sitä pyytää. 4. Vaalimenettely Vaali suoritetaan suljetuin lipuin numeroiduilla äänestyslipuilla, jollei kokous toisin päätä. Kokouksen puheenjohtaja määrää valiokunnan esityksen pohjalta äänestysehdotusta tehdessään, mitä äänestyslippua vaalissa käytetään. Päätetyn äänestystavan vastaiset äänestysliput hylätään. 5. Vaalitoimitus Liittokokouksen menettelytapavaliokunta toteaa äänioikeutetut kokousedustajat 24.10.2015 klo 13 mennessä jätettyjen valtakirjojen perusteella. Avoimissa äänestyksissä kokouksen valitsemat ääntenlaskijat jakaantuvat kokoussalin eri puolille voidakseen suorittaa ääntenlaskennan mahdollisimman nopeasti ja luotettavasti. Äänten laskeminen tapahtuu kokouksen puheenjohtajiston valvonnassa. Vaalit toimitetaan kokouksen puheenjohtajiston johdolla. Edustajat jättävät vaalilippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan piiriryhmittäin siinä järjestyksessä kuin heidän nimensä on kirjoitettu virallisten edustajien ilmoittautumisluetteloon. Luetteloon tehdään merkintä vaaliin osallistumisesta. Nimenhuudon ja osallistumismerkinnän suorittaa kokouksen sihteeristö piirijärjestöjen toiminnanjohtajien avustamana. Puheenjohtaja julistaa vaalin päättyneeksi välittömästi sen jälkeen, kun nimenhuuto on suoritettu loppuun. Tämän jälkeen ei vaaliin enää voi osallistua. Äänestysliput sisältävä uurna luovutetaan vaalin päätyttyä ääntenlaskijoille, jotka aloittavat välittömästi äänten laskennan. Menettelytapavaliokunnan puheenjohtaja ilmoittaa vaalin tuloksen ja kokouksen puheenjohtaja tekee sen pohjalta päätösehdotuksen. Muilla henkilöillä ei ole vaalin tuloksen ilmoitusoikeutta tai esitysoikeutta päätösehdotuksen tekemiseen. 6. Edustajien sijoittuminen kokoussaliin Viralliset kokousedustajat sijoittuvat kokoussaliin varatuille paikoille. Edustajan on vältettävä tarpeetonta liikkumista kokouksen kuluessa ja pysyttävä ehdottomasti paikallaan avointen äänestysten aikana ja odotettava omilla paikoillaan lippuäänestykseen osallistumista. 7. Liittokokouksen seuraaminen Kutsuvieraat sekä liiton hallituksen jäsenet, jotka eivät ole virallisia edustajia, seuraavat kokousta heille varatuilta paikoilta. Liittokokousta pääsevät seuraamaan myös Keskustanuorten ja Suomen Keskustan jäsenet ja ulkopuoliset tiedotusvälineiden edustajat ja muut kiinnostuneet heille erikseen varatuille paikoille. Liittokokousta voi tekniikan salliessa seurata myös sähköisillä menetelmillä. Sisällysluetteloon 15 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisältö 1. YLEISTÄ 2. KESKUSTANUORTEN STRATEGIA 2.1 ARVOT 2.2 TOIMINTA-AJATUS 2.3 VISIO 3. KOHDERYHMÄAJATTELU 3.1 AKTIIVITOIMIJAT 3.2 PAIKALLISTOIMIJAT 3.3 NUORET VAIKUTTAJAT 3.4 UUDET NUORET 3.5 TUKIJÄSENET 4. KESKUSTANUORTEN VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMAKALENTERI 5. KESKUSTANUORTEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN 5.1 KESKUSTANUORTEN TOIMINNAN PÄÄPAINOPISTEALUEET 5.1.1 KUNTAVAALIT 2017 5.1.2 KESKUSTANUORTEN LUONTOVUOSI 2016 5.1.3 JÄSENYYDEN JA JÄRJESTÖN KEHITTÄMINEN 5.2 TOIMINTA TAVOITTEIDEN ETEEN 5.2.1 KESKUSTA R.P. 5.2.2 LÄHIJÄRJESTÖT 5.2.3 MUUT JÄRJESTÖT 5.2.4 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 5.2.5 VAALIT 5.2.6 VERKOSTOITUMINEN 5.2.7 POLIITTINEN KAMPANJOINTI 6. NUORTEN AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN KASVATTAMINEN 6.1 TAPAHTUMAT 6.1.1 LUMIMYRSKY 6.1.2 ELOKOULU 6.1.3 KESKUSTANUORTEN KESÄLEIRI 6.1.4 PUOLUEEN TILAISUUDET 6.1.5 KEKKOSEN HAARIKKA 6.2. KOULUTUS 6.2.1 UUDEN JÄSENEN KOULUTUS 6.2.2 PIIRIEN JOHTOKUNTAKOULUTUS ELI KENTTÄPÄIVÄT 6.2.3 POLITIIKAN AKATEMIAT 6.2.4 JOHTAJAPÄIVÄT 6.2.5 TYÖNTEKIJÄ-TAPAAMISET 6.2.6 PUHEENJOHTAJATAPAAMISET 6.2.7 UUDEN TYÖNTEKIJÄN KOULUTUS 6.2.8 LIITTOHALLITUKSEN KOULUTUS 6.2.9 POLITIIKAN TEKEMISEN TAIDOT 6.3 TOIMINTAMALLIT 6.3.1 KUNTAVAIKUTTAJIEN KOHTAAMISET 6.3.2 IDEAPAJAT JA ALOITEPAJAT 6.3.3 MONIKULTTUURINEN TOIMINTA 6.3.4 JÄSENHANKINTA 2015 6.3.5 OSASTOTOIMINNAN OPAS 6.4 TOIMINNAN SEURANTA 7. VIESTINTÄ 7.1 VIESTINTÄSUUNNITELMA Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 16 7.2 VIESTINTÄOPPAAT 7.3 TIEDOTTAMINEN 7.3.1 POLIITTINEN TIEDOTTAMINEN 7.3.2 KESKUSTANUORET.FI 7.3.3 SOSIAALISET MEDIAT 7.3.4 JUURI-LEHTI 7.4 MARKKINOINTI 7.4.1 BRÄNDI 7.4.2 MESSUT JA KESÄTAPAHTUMAT 8. HALLINTO 8.1 LIITTOKOKOUS 8.2 VALTUUSKUNTA 8.3 HALLITUS 8.4 TYÖVALIOKUNTA 8.5 TYÖRYHMÄT 8.6 LIITTOTOIMISTO 8.7 PIIRIN TYÖNTEKIJÄN SIIRTYMINEN LIITON ALAISUUTEEN 9. TALOUS 9.1 TALOUS- JA HALLINTO-OSASTO 9.2 VARAINHANKINTA 9.3 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 9.4 RAHOITUSHAKEMUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1. YLEISTÄ Keskustanuorten toiminta vaalittomana vuonna 2016 keskittyy luonnon, oman jäsenistön ja nuorten kuntavaikuttamisen ympärille. Kuntavaalien muuttunut aikataulu vuodelle 2017 antaa aiempaa enemmän aikaa valmistautua kuntavaaleihin, jolloin sekä ehdokashankintaan että ehdokkaiden kouluttamiseen voidaan panostaa enemmän. Keskustanuorille kuntavaaleihin valmistautuminen tarkoittaa myös valmistautumista uuden sote-rakenteen mukaiseen kuntakenttään ja poliittiseen ajatustyöhön tähän liittyen. Millainen on tulevaisuuden kunta tilanteessa, kun suuri osa päätösvallasta ja budjetista siirtyy kuntaa suuremmille itsehallinnollisille aluehallinnon tasoille? Kuinka saamme paikallisyhteisöt uuteen kukoistukseen, millaiset ovat uuden kunnan hyvinvointipalvelut? Teemme asian ympärillä ajatustyötä ja kierrämme kaikki Suomen kunnat aiheen tiimoilta. Keskustanuoret suosittelee jäsenistölleen vuonna 2016 myös painumista pellolle, metsään, puistoon, saaristoon tai tunturiin. Keskustanuorten luontovuosi 2016 nostaa esille jäsenistömme laajan luontosuhteen ja nostaa esille harvemmin esille olevia poliittisia kysymyksiä. Jäsenistömme monimuotoisuus tulee esille myös luontosuhteen erilaisuudessa ja esille nostettavissa politiikan teemoissa. Luvassa on puhetta ainakin lemmikkieläimiin liittyvistä säädöksistä, petoeläimistä, luontomatkailusta ja kaupunkiluonnon kehittämisestä. Jäsenistömme monimuotoisuuteen perustuu myös tavoite saada tarjottua vuonna 2016 enemmän entistä useammalle. Uudistamme nettisivumme ja verkkomaailmamme vas- taamaan paremmin tämän hetken tarvetta. Toteutamme jäsenkyselyn ja jäsenistön politiikkabarometrin. Otamme käyttöömme uusia tapahtuma- ja koulutuskonsepteja, joista merkittävimpänä pitkään toiveissa ollut Keskustanuorten kesäleiri. Vuonna 2016 se toteutuu ja jäsenistön aktiivit pääsevät näyttämään omaa osaamistaan ja parantamaan maailmaa ajan kanssa. 2. KESKUSTANUORTEN STRATEGIA Keskustanuorten strategia määrittelee järjestön toiminnan keskeiset suuntaviivat ja suuntaa järjestön kehittämistä seuraavan kymmenen vuoden ajalle. Toimintaa kehitetään strategian mukaisena sujuvasti asteittain. Strategian toteuttaminen rakentuu vapaaehtoisuuden ja vastuullisuuden pohjalle. Strategian toteutumista seurataan vuosittain Keskustanuorten valtuuskunnassa. Vuonna 2015 valtuuskunta asetti strategian puoliväliarviointia varten työryhmän. Työryhmän tuloksia ja esityksiä jatkotoimenpiteiksi käsitellään 2015 liittokokouksessa. 2.1 Arvot Keskustanuorten arvot pohjautuvat ihmisyysaatteeseen. Keskustanuorten mielestä yhteiskunnallisen päätöksenteon on oltava ihmisläheistä ja -lähtöistä. Emme määrittele yhteiskunnan ja valtion tehtäviä pääomien hallitsemisen näkökulmasta vaan ihmisen hyvinvoinnin, ihmisyyden, on oltava kaiken yhteiskunnan kehittämisen päällimmäisenä arvona. Keskustanuorten aatteellinen pohja kumpuaa uskosta ihmiseen; ihminen on luonnostaan aktiivinen ja kehittymishaluinen toimija, jonka henkistä kasvua tulee tukea. Keskustanuorten mielestä ihmisten henkinen kehittyminen eli sivistyminen, on lähtökohta koko yhteiskunnan kehittymiselle. Keskustanuoret korostavat ihmisten hyvinvoinnin henkistä puolta: mahdollisuutta itsensä kehittämiseen, opiskeluun, työhön, harrastamiseen, itsensä ilmaisuun, hyviin ihmissuhteisiin, aktiiviseen suvaitsevaisuuteen, vapauteen ja vastuuseen sekä elämänlaadun kohottamiseen. Ihmisyysaatteesta kumpuavat neljä arvoamme: -Yhteisöllisyys -Yhdenvertaisuus - Kestävä kehitys -Sivistys 2.2 Toiminta-ajatus Toiminta-ajatus kuvaa järjestön perustarkoitusta ja se on luonteeltaan pysyvä. Keskustanuorten toiminta -ajatus on: Keskustanuoret kasvattaa vaikuttamaan. Keskustanuorten toiminta-ajatusta täsmennetään järjestön ydintehtävillä: Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 17 Keskustanuoret kasvattavat nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen alkiolaisten arvojen pohjalta. Keskustanuoret vaikuttavat arvojensa mukaisesti ympäröivään yhteiskuntaan paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja globaalilla tasolla. 2.3 Visio Keskustanuoret on kasvattava vaikuttamisen väylä ja rakennamme aktiivisesti arvojemme mukaista yhteiskuntaa. 3. KOHDERYHMÄAJATTELU Keskustanuorten jäsenet ja muut toimintoihin osallistuvat nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko samanlaisine tarpeineen ja odotuksineen. Kohderyhmät on toiminnan suunnittelun apuväline ja yksi jäsen voi ”kuulua” moneenkin kohderyhmään. Keskustanuorten kohderyhmät on segmentoitu seuraavanlaisesti. 3.1 Aktiivitoimijat Aktiivitoimijat ovat niitä Keskustanuorten toimijoita, jotka yleensä ovat mukana Keskustanuorten piiri- ja liittotason toiminnassa ja vaikuttavat Keskustanuorten sisällä ja ulkopuolella mm. Keskustanuorten edustuspaikkojen kautta. 3.2 Paikallistoimijat Paikallistoimijat ovat niitä Keskustanuorten toimijoita, jotka toteuttavat Keskustanuorten toimintaa osastoissa ja osastojen erilaisissa toimintaryhmissä. 3.3 Nuoret vaikuttajat Nuoret vaikuttajat ovat nuorkeskustalaisittain ajattelevia alle 30-vuotiaita nuoria, jotka toimivat erilaisina vaikuttajina kuntien valtuustoissa, lautakunnissa, nuorisovaltuustoissa, erilaisissa yhdistysten ja yritysten hallituksissa tai ovat ehdokkaina tällaisiin paikkoihin. 3.4 Uudet nuoret Uusilla nuorilla tarkoitetaan nuoria, jotka eivät välttämättä ole ennen osallistuneet poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaan, mutta joilla on halu kehittää omia aktiivisen kansalaisen tietoja ja taitoja ja toimia nuorena aktiivisena kansalaisena. 3.5 Tukijäsenet Tukijäsenet ovat niitä Keskustanuorten jäseniä, jotka haluavat olla Keskustanuoria, mutta eivät tällä hetkellä aktiivisesti osallistu Keskustanuorten toimintaan. 4. KESKUSTANUORTEN VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMAKALENTERI (Kurssien viikonloput vielä kalenterin ulkopuolella) Johtokuntakoulutukset tammikuu Puolueen politiikan puuhapäivät 5- 7.2.2016 Lumimyrsky 5.– 6.3.2016 Valtuuskunta 16.– 17.4.2016 Puoluekokous 10–12.6.2016 Johtajapäivät 13–14.8.2016 Elokoulu 10.–11.9.2016 Liittokokous 22. – 23.10.2016 Johtajapäivät 10. – 11.12.2016 5. KESKUSTANUORTEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN Keskustanuoret vaikuttavat yhteiskunnassa politiikan keinoin. Keskustanuoret ottavat aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, seuraavat aikaansa ja tuovat aloitteellisesti uusia kysymyksiä keskusteluun ja päätöksentekoon. Keskustanuoret konkretisoivat poliittisiin ohjelmiinsa ja tavoitteisiinsa kirjatut ajatukset käytännön vaikuttamistyöksi ja osallistumiseksi. Keskustanuoret vaikuttavat omien linjaustensa ja päätöstensä mukaisesti politiikkaan. Keskustanuoret on aktiivinen ja vaikuttava toimija nuorisojärjestökentässä sekä laajemmin kansalaisyhteiskunnassa. 5.1 Keskustanuorten toiminnan pääpainopistealueet Vuoden 2016 toiminnassa Keskustanuorilla on kolme pääpainopistettä: kuntavaalit 2017, Keskustanuorten luontovuosi ja oman jäsenistön tavoittaminen 5.1.1 Kuntavaalit 2017 Keskustanuoret aloittavat kuntavaaleihin valmistautumisen aktiivisella työllä jo vaalittomana vuonna 2016. Vuoden 2012 kuntavaaleissa alle 30-vuotiaita keskustalaisia ehdokkaita oli lähes tuhat, joten nyt voidaan hyvinkin tavoitella nelinumeroista lukua nuorten ehdokkaiden määrässä. Keskustanuoret toteuttaa vuonna 2016 suurkampanjan, jossa järjestetään tilaisuus jokaisessa Suomen kunnassa. Kampanjan tavoitteena on kertoa lähestyvistä kuntavaaleista, käydä nuorten kanssa keskustelua tulevaisuuden kunnasta ja houkutella uusia jäseniä. Jos Paavo Väyrynen voi kiertää yhden kampanjan aikana kaikki Suomen kunnat, ei tehtävä ole lainkaan mahdoton koko järjestön voimin. Suurkampanja toteutetaan yhteistyössä osastojen ja piirien kanssa ja siinä hyödynnetään myös Kenubiiliä. Vuoden 2016 syksyllä Keskustanuoret toteuttaa yhdessä piirijärjestöjen ja muiden puoluejärjestöjen kanssa laajan koulutuskokonaisuuden kuntavaaleissa ehdolle lähtemistä harkitseville. 5.1.2 Keskustanuorten luontovuosi 2016 Keskustanuorten vuoden 2016 yhtenä teemana on luonto. Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 18 Olemme aiempina vuosina toteuttaneet laajan ohjelmatyön Vihreän kasvun parissa ja keskittyneet mm. biotalouden mahdollisuuksiin. Vuonna 2016 tuomme esille luontoa sekä kohtuullisen luonnollista ja maanläheistä elämäntapaa laajasti eri tavoilla. Luonto on mukana arjessamme niin kaupungeissa kuin maalla ja kiinnitämme huomioita niin eräkysymyksiin kuin lemmikkieläimiä koskeviin poliittisiin teemoihin. Luontovuosi näkyy yhtenäisenä kampanjabrändinä ja -mainontana läpi valtakunnan. 5.1.3 Jäsenyyden ja järjestön kehittäminen Keskustanuoret tekee vuonna 2016 laajan jäsenistökyselyn, jonka kautta selvitetään jäsenistön toiveita järjestön toiminnalle. Samalla tuodaan esille Keskustanuorten nykyistä toimintaa ja markkinoidaan koko vuoden tilaisuuksia. Jäsenistön tavoittamista tukevat kautta maan kulkeva suurkiertue ja kesän 2016 puoluekokous. Jäsenkyselyn pohjalta luodaan uusia toimintamalleja jatkuvan, tehostetun yhteydenpidon ylläpitämiseksi. Keskustanuoret toteuttaa vuonna 2016 nettisivu-uudistuksen. Tämän kautta voimme entistä paremmin huomioida ja tuoda esille oman jäsenistömme laaja-alaisen toiminnan päätöksenteon eri tasoilla. Samalla voimme myös toteuttaa jäsenistön politiikka-barometrin. 5.2 Toiminta tavoitteiden eteen 5.2.1 Keskusta R.P 5.2.1.1 Puoluekokous Puoluekokouksessa on mukana mahdollisimman paljon nuoria äänivaltaisia edustajia. Nuoria kannustetaan puhumaan puoluekokouksen yleiskeskustelussa ja Keskustanuoret valmistelee liiton aloitteet kärkiteemojensa mukaisesti. Piirejä kannustetaan tekemään aloitteita. Keskustanuoret tavoittelevat puoluekokouksessa useita nuoria keskustalaisia puoluejohdon jäseniksi. Keskustanuoret toteuttavat puoluekokouksessa kampanjan kuntavaalien moninaisista ehdokaslistoista sekä iloisen yhteishenkeä nostavan tempauksen. 5.2.1.2 Puoluevaltuusto Keskustanuoret vaikuttavat edustajiensa kautta puoluevaltuustossa. Puoluevaltuustossa järjestetään nuorten edustajien tapaamiset, joissa käydään läpi Keskustanuorten tavoitteita. Keskustanuoret osallistuvat aktiivisesti puoluevaltuuston toiminnan kehittämiseen. Liitto tavoittelee mahdollisimman monia nuoria piirien edustajiksi puoluevaltuustoon. 5.2.1.3 Puoluehallitus Keskustanuorten puheenjohtaja kuuluu puoluehallitukseen, jossa hän toimii nuorkeskustalaisten aatteen puolestapuhujana. Keskustanuorten pääsihteerillä on läsnäolooikeus puoluehallituksessa. 5.2.1.4 Puolueen työvaliokunta Keskustanuorten puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolooikeus puolueen työvaliokunnassa, jossa hän vie Keskustanuorten tavoitteita eteenpäin. 5.2.1.5 Puolueen työryhmät Keskustanuoret vaikuttaa puolueen työryhmissä, kuten järjestötyön uudistamisen työryhmässä. Tuomme aktiivisten toimijoidemme kautta puolueen politiikan valmistelutyöhön nuorkeskustalaista näkökulmaa. Tavoittelemme paikkaa jokaisesta puolueen merkittävästä poliittisesta työryhmästä. 5.2.1.6 Eduskuntaryhmä Keskustanuoret ovat tiiviissä yhteydessä Keskustan eduskuntaryhmään ja edistävät tavoitteitaan sitä kautta. Keskustanuorten puheenjohtajalla ja pääsihteerillä on ryhmäkokouksessa läsnäolo-oikeus. Keskustanuoret tapaa aktiivisesti eduskunta-avustajien ryhmää. 5.2.1.7 Europarlamentaarikkoryhmä Keskustanuoret vahvistaa yhteistyövuorovaikutustaan Keskustan kolmeen europarlamentaarikkoon ja heidän avustajatiimiinsä. Valittujen parlamentaarikkojen kanssa tehdään yhteistyötä mm. puolueyhteisön harjoittelupankin ja vierailujen kautta. 5.2.2 Lähijärjestöt 5.2.2.1 Keskustaopiskelijat Hyödynnetään yhteisiä resursseja erilaisten jäsenmateriaalien, tapahtumien ja koulutusten tuottamisessa. Keskustanuorilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus liittohallituksessa. Keskustaopiskelijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä erityisesti kansainvälisessä toiminnassa. 5.2.2.2 Vesaiset Tuetaan Vesaisten juhlavuotta ja tuodaan esille yhteistyömahdollisuuksia Vesaisten leirien kautta. 5.2.2.3 Keskustanaiset Toimitaan yhteistyössä mm. puolueen järjestöuudistuksen osalta ja tehdään sopivilta osin yhteistyötä kuntavaaleihin liittyvissä koulutuksissa ja puoluekokouksessa. 5.2.2.4 Maaseudun sivistysliitto Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 19 Hyödynnetään MSL:n järjestöpalveluita koulutuksellisena asiantuntijana ja yhteistyökumppanina erilaisissa koulutushankkeissa. 5.2.3 Muut järjestöt Keskustanuoret toimivat aktiivisesti yhteistyössä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa esimerkiksi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin puitteissa. Lisäksi olemme aktiivisesti jäsenjärjestönä mukana Suomen YK-Liitossa, Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksessa KEPA:ssa, Suomen Retkeilymajajärjestössä SRM:ssä, Kesälukioseurassa, Huoltoliitossa, Lomayhtymässä, Maaseudun Sivistysliitossa, Suomenmaa-yhtiössä, Suomi-Venäjä-seurassa, Alkio-opistossa, Harrastajateatteriliitossa, Nuorisoasuntoliitossa, Pohjola-Nordenissa, DEMO ry:ssa ja Eurooppanuorissa. 5.2.4 Kansainvälinen toiminta Keskustanuorten kansainvälinen toiminta kuuluu koko järjestölle. Kansainvälistä toimintaa ohjaa kv-ryhmä, joka vastaa liiton poliittisen linjan edistämisestä kansainvälisissä järjestöissä. Ryhmän toimintaa ohjaa liittohallituksen hyväksymä nuorkeskustalaisen kv-toiminnan ohjeistus. Kv-ryhmä muodostuu Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden liittohallituksien alaisista kv-jaostoista, sekä muuten kansainvälisissä yhteyksissä toimivista aktiiveistamme. Tavoitteena on vakiinnuttaa uudistuneen kv-ryhmän formaatti ja toimintatapa. Ryhmä määrittelee itselleen vuoden aluksi poliittiset tavoitteet. Lisäksi liitto kouluttaa uusia toimijoitaan kansainvälisiin toimintoihin ja tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden laajentaa osaamistaan omilla erityisalueillaan kansainvälisissä koulutuksissa. Keskustanuorten tavoitteena on vahvistaa aiempien vuosien kansainvälisen toiminnan innostus luontevaksi osaksi toimintaa. Tätä vahvistamaan pohdimme mahdollisuuksia uudistaa prosesseja ja valintamenettelyjä joilla toimijoitamme valitaan kokousedustajiksemme. Tavoitteena on sitouttaa toimijoitamme, sekä samalla mahdollistaa niin kokeneiden kuin uusien toimijoiden osallistuminen. Vuoden 2016 aikana pyrimme avaamaan kahden välisiä suhteita muihin eurooppalaisiin järjestöihin. Osallistumme kutsuttaessa ja mahdollisuuksien mukaan heidän tapahtumiin, sekä vastavuoroisesti toivomme heitä vieraiksemme. Kansainvälisyys säilyy vahvana osana vuosittaisia tapahtumiamme. Tavoitteena on myös toteuttaa liittohallituksen ja kv-ryhmän yhteinen vierailu Brysseliin. 5.2.4.1 Pohjoismaiden Keskustanuoret NCF (Nordiska Centerungdomens Förbund) Keskustanuoret osallistuu Pohjolan Keskustanuorten kahteen päätapahtumaan, alkuvuoden edustajakokoukseen ja syksyiseen huippukokoukseen. Keskustanuorten edustajat NCF:n hallituksessa toimivat aktiivisesti myös päätapahtu- mien välillä. Jatkamme vahvaa edustamista NCF hallituksessa, sekä esitämme kiinnostuksen isännöidä tulevia tapahtumia. Keskustanuorten edustaja osallistuu syksyllä osana NCF:n ryhmää Pohjoismaiden nuorten neuvoston kokoukseen. 5.2.4.2 Euroopan Liberaalinuoret LYMEC (European Liberal Youth) Keskustanuoret lähettää delegaation LYMEC:n keväällä ja syksyllä järjestettäviin kongresseihin. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan myös LYMEC:n seminaareihin ja tarjoamme tätä kautta toimijoillemme ja työntekijöillemme mahdollisuuden kehittää osaamistaan. Tavoitteenamme on vaikuttaa voimakkaasti LYMEC:n poliittisiin linjauksiin. Keskustanuorten kv-ryhmä valmistelee päätöslauselmaehdotuksia linjauksiin. Olemme aktiivisesti yhteydessä ja vaikuttamassa parlamentin keskiryhmän toimintaan. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan ALDE:n kokouksiin Keskustan delegaatiossa. Pyrimme myös jatkossa saamaan edustajiamme Lymec:n delegaatioon. Tavoitteenamme on että Lymecin hallituksessa on suomalainen edustus myös kevään 2016 Virossa pidettävän vaalikokouksen jälkeen. 5.2.4.3 Maailman Liberaalinuoret IFLRY (International Federation of Liberal Youth) Keskustanuoret lähettää mahdollisuuksien mukaan delegaation IFLRY:n vuosikokoukseen. Tarkoituksena on osallistua mahdollisuuksien mukaan myös IFLRY:n seminaareihin ja koulutuksiin. 5.2.5 Vaalit 5.2.5.1 Kuntavaalit Tavoite: Nostaa nuorten kiinnostusta lähteä ehdokkaaksi vaaleihin. Toimenpide: Keskustanuoret toteuttaa koko maan kiertävän kampanjan kuntavaaleista sekä alueellisia koulutuksia ehdokkuudesta kiinnostuneille nuorille. Tavoite: Suunnitella uutta, sote-uudistuksen jälkeistä toimintaa kunnille Toimenpide: Kiertueella kerätään nuorten toiveita tulevaisuuden kunnan toiminnalle. Tavoite: Keskustalle tulee monipuoliset listat vaaleihin Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 20 Toimenpide: Keskustanuoret nostaa aiheesta tietoisuutta puoluekokouksessa ja tekee aktiivisesti töitä vähän politiikassa edustettujen ryhmien nostamiseksi listoille. 5.2.6 Verkoistoituminen Tavoite: Keskustanuorten tavoitteena on olla laajasti tunnettu ja arvostettu yhteistyökumppani ja vaikuttaja. Toimenpide: Keskustanuoret tapaa laajasti eri sidosryhmien toimijoita sekä kutsuu kiinnostavia ja eri näkökulmia edustavia puhujia tilaisuuksiinsa sekä järjestävät vierailuja ja tutustumiskäyntejä mielenkiintoisiin kohteisiin. Pyrimme huomioimaan poliittisessa valmistelussa eri näkemykset ja intressit. Erityisesti huolehdimme entisten keskustanuorten kautta tiedonsiirrosta uusille toimijoille. Tapaamme vanhoja toimijoitamme puoluekokouksessa Seinäjoella. 5.2.7 Poliittinen kampanjointi 5.2.7.1 Uusi kunta Tavoite: Luodaan nuorkeskustalainen näkemys uuden kunnan toiminnalle sote-uudistuksen jälkeiselle ajalle Toimenpide: Keskustanuoret perustaa ajatuspajamaisesti toimivan työryhmän pohtimaan uuden kunnan merkitystä ja roolia käynnissä olevien muutoksien jälkeen. Työryhmä hyödyntää työssään kierroksella kerättyjä nuorten toiveita. Ryhmän työskentelyn lopputulos antaa pohjan Keskustanuorten kuntavaaliohjelmalle. 5.2.7.2 Luonnollista politiikkaa Tavoite: Luontovuoden aikana Keskustanuorten politiikan teon sisällöissä, ulostuloissa ja koulutuksissa näkyvät laajasti luontoteemat Toimenpide: Luontoteemaan kytkeytyvät politiikan akatemia. Piirejä kannustetaan järjestämään omien toiveidensa mukaisia tilaisuuksia luontoon liittyen, niin että myös piirien välinen yhteistyö ja monipuolinen luonnon esittely ja tutustuminen mahdollistuu. 5.2.7.4 Politiikan akatemiat ja muut valtakunnalliset tapahtumat Keskustanuorten tapahtumat toimivat aina politiikan tekemisen kanavoina. Koulutuksissa ja tapahtumissa käyty keskustelu on osa poliittista ideointiamme ja poliittisen linjan luomista. Tavoite: Jokainen keskustanuori voi saada laadukasta poliittista koulutusta ja olla osa poliittista valmistelua. Toimenpide: Koulutuksissa ja tapahtumien yhteydessä järjestetään työpajoja, keskusteluita tai muita vastaavia osuuksia, joiden tuloksia käytetään poliittiseen valmisteluun. Kannustamme myös piirejä järjestämään vastaavia osuuksia ja hyödyntämään tuotoksia joko omassa valmistelussa tai toimittamaan ne liittotoimistolle. 5.2.7.5 Jäsenistön politiikkabarometrit Tavoite: Saadaan jäsenistöltä ajantasaista tietoa politiikan polttavista kysymyksistä. Toimenpide: Otetaan uudelleen käyttöön nettisivuilla ollut jäsenistön politiikkabarometri, jonka kautta kerätään tietoja jäsenistön näkemyksistä poliittisista asioista. Toteutetaan tämän vuoden 2015 aikana teknisten haasteiden takia toteuttamatta jäänyt asia uusien nettisivujen kautta. 6. NUORTEN AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN KASVATTAMINEN Keskustanuorten tavoitteena on kasvattaa aktiivisia kansalaisia, joilla on halu, kyky ja mahdollisuus: • • • • • • • • osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen ja poliittiseen vaikuttamiseen kehittää omaa maailmakatsomustaan olla vastuussa itsestään, muista, luonnosta ja elinympäristöstään toimia suvaitsevaisesti ja monikulttuurisuutta edistäen sivistää itseään toimia kansainvälisesti terveisiin elämäntapoihin Toimenpide: Keskustanuoret kasvattavat aktiiviseen kansalaisuuteen erilaisten koulutusten ja tapahtumien avulla. 6.1 Tapahtumat 6.1.1 Lumimyrsky Lumimyrsky on Keskustanuorten vauhdikas, jokavuotinen talvitapahtuma, joka järjestetään 5.–6.3.2016. Tavoite: Lumimyrskyn tavoitteena on saada erityisesti uudet toimijat matalan kynnyksen periaatteella toimintaan mukaan. Tilaisuudessa valmennetaan jäsenistöä kuntavaaliehdokkaiden hankkimiseen. Toimenpide: Lumimyrskyn ohjelma rakennetaan kampanjoinnin ja Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 21 ihmisten kohtaamisen ympärille, aatetta ja politiikkaa unohtamatta. Käymme viikonlopun aikana läpi politiikan viimeisimpiä käänteitä keskittyen ympäri Suomea koskettavien tulevien ongelmien ratkaisuun. 6.1.2 Elokoulu Elokoulu on Keskustanuorten perinteinen syyskauden avaava tapahtuma. Tavoite: Elokoulun tavoitteena on laajentaa Keskustanuorten laajan jäsenistön osaamista politiikan sisällöistä ja järjestötoiminnasta. Elokoulu toimii myös keskustelufoorumina piiritoimijoille niin politiikan kuin järjestötehtävienkin saralla Toimenpide: Tapahtumassa huolehditaan erityisesti ensikertalaisten mukaan ottamisesta poliittiseen keskusteluun. Osallistaminen tapahtuu mm. monenlaisissa työpajoissa ja pienryhmäkeskusteluissa. Vuoden teema päätetään kesällä ajankohtaisen poliittisen tilanteen mukaisesti. Toteutetaan liittokokouksen 2015 aloitteen mukainen lavatanssikurssi. 6.1.3 Keskustanuorten kesäleiri Tavoite: Hyödynnetään jäsenistön omaehtoista innokkuutta politiikan sisältöjen ja taitojen opetteluun Toimenpide: Järjestetään kesällä noin nelipäiväinen leiri miellyttävässä ympäristössä, jossa Keskustanuoret tarjoaa puitteet ja ohjelmarungon mutta osallistujat vastaavat tapahtuman sisällöistä. Käytännössä leiriläiset itse valmistavat ruokansa ja leiriläisten joukosta ennakolta valikoituneet aktiivit vastaavat toimiston laatiman rungon mukaisesti ohjelmasta. Esimerkiksi siis jos joku jäsen on erityisen kiinnostunut turvallisuuspolitiikasta, vetää hän parin tunnin mittaisen ryhmätyön/esitelmän aiheesta. Liittotoimisto tukee leirille valmistautumista, mutta ei vastaa paikan päällä järjestelyistä. 6.1.4 Puolueen tilaisuudet Keskustanuoret osallistuu aktiivisesti puolueen järjestämiin tilaisuuksiin omilla delegaatioillaan. Tilaisuuksista merkittävimmät ovat puolueen politiikka- ja toimintapäivät, puoluekokous sekä puoluevaltuuston kokoukset. Keskustanuorilla on myös edustus puolueen työvaliokunnassa ja puoluehallituksessa. Keskustanuorten työntekijät osallistuvat myös kaikkien keskustajärjestöjen yhteisille neuvottelupäiville. Tavoite: Keskustanuoret on vaikuttava ja näkyvä tekijä puolueen tilaisuuksissa ja päätöksentekoelimissä. Keskustanuoret vaikuttavat puolueen tilaisuuksien asiasisältöön ja nostavat esiin nuorille tärkeitä teemoja. Toimenpide: Keskustanuoret osallistuu tapahtumiin laajalla ja asiantuntevalla joukolla sekä vaikuttaa niissä suunnitelmallisesti. 6.1.5 Kekkosen Haarikka Kekkosen Haarikka on Keskustanuorten piirien välinen leikkimielinen kilpailu presidentti Urho Kekkosen aikoinaan luovuttamasta kiertopalkinnosta. Kekkosen Haarikasta kilpaillaan Keskustanuorten valtakunnallisissa tapahtumissa ja kiertopalkinto luovutetaan voittajalle liittokokouksessa 2016. Tavoite: Nostaa piirien yhteishenkeä koko vuoden kestävällä kilpailulla ja tuoda esille Keskustanuorten piilotettuja lahjakkuuksia. Kilpailulla tuotetaan lisäksi piireille ja liitolle uudenlaista mainosmateriaalia. Kilpailulla pidetään yllä vuosikymmenten mittaista perinnettä. Toimenpide: Kilpailun lajeja järjestetään Lumimyrskyssä, Elokoulussa ja liittokokouksessa. Lajeissa huomioidaan paikkakunnan ja tilaisuuden teemojen erityispiirteet. Lisäksi lajit tasapainotetaan niin, että kokonaiskilpailun voittoon tarvitaan niin fyysistä kestävyyttä, älyllistä heittäytymistä kuin retorista lahjakkuutta. Vuonna 2015 aloitettua, kesällä etäosallistumisena järjestettävää jokeri-tehtävää jatketaan vuonna 2016. 6.2. KOULUTUS 6.2.1 Uuden jäsenen koulutus Keskustanuoret kehittävät uusille jäsenille suunnattua perehdyttämiseen koulutus- ja toimintamallia, jota myös osastot ja piirit voivat hyödyntää. Tavoitteena on madaltaa uusien toimijoiden kynnystä lähteä mukaan keskustanuorten toimintaan ja tehdä perehdyttämisestä järjestelmällistä. Liitto tukee piirejä järjestämään yhteistyössä lähipiirien vähintään yhden uusien toimijoiden peruskoulutuksen vuodessa. Tavoite: Vuonna 2016 järjestetään vähintään 5 alueellista tai piirikohtaista uusien iltaa. Toimenpide: Liitto tarjoaa piireille valmiin mallin, jota piirit voivat hyödyntää yksin tai yhteistyössä lähipiirien kanssa. Tapahtumien valmistelussa ja toteutuksessa ovat kiinteästi mukana nykyiset aktiivit, jolloin varmistetaan tiedon siirtyminen kokeneemmilta uusille. Yhtenäistetään uuden jäsenen tietopakettiin liittyvät tiedot liiton ja piirien yhteistyöllä. Uuden jäsenen koulutukselle haetaan liiton aktiivitoimijoiden ulkopuolisia kouluttajia, esimerkiksi alumnien joukosta. Kouluttamisessa huomioidaan myös uusien jäsenten henkilö- tai piirikohtaiset kiinnostuksen kohteet politiikan ja vaikuttamistoiminnan saralla. Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 22 Uuden jäsenen vastaanottamiseen laaditaan liittokokoukseen 2015 tulleen aloitteen mukaisesti opas. 6.2.2 Piirien johtokuntakoulutus eli kenttäpäivät Piirien johtokunnat koulutetaan tammikuun aikana. Koulutus rakentuu järjestötoiminnan perusteiden ympärille, jossa aiheena on muun muassa johtokunnassa toimiminen, puheenjohtajan ja sihteerin rooli, hallinnon ja talouden perusteet. Tavoite: Vuonna 2016 kenttäpäivät järjestetään alueellisina koulutuksina, joissa on mukana osallistujia jokaisesta Keskustanuorten piiristä. Osallistujat saavat johtokunnan työskentelyssä tarvittavia järjestötyön perustietoja ja – taitoja. Toimenpide: Kenttäpäivien sisältöä kehitetään aiempien vuosien palautteiden pohjalta. Jokaisen piirin tulee järjestää itse tai yhdessä muiden piirien kanssa johtokuntakoulutus tammikuun 2016 aikana. Liittotoimistolta voi pyytää joko tiettyyn aihealueeseen liittyvää täsmäkoulutusta tai koko tilaisuuden organisointia. Näin huomioidaan piirien erityispiirteet ja tarpeet aiempaa paremmin. 6.2.3 Politiikan akatemiat Politiikan akatemiat ovat viikonlopun mittaisia, eri aihealueisiin keskittyviä koulutuksia, jotka koostuvat korkeatasoisista alustuksista, ideapajoista ja keskustelusta. Tavoitteena on kouluttaa osallistujia ja syventää heidän osaamistaan. Samalla tarkoitus on käyttää viikonlopun aikana syntyneitä ajatuksia Keskustanuorten poliittisessa toiminnassa. Viikonloput ovat tarkoitettu nuorkeskustalaisille toimijoille, sekä toiminnastamme kiinnostuneille, jotka haluavat syventää tuntemustaan kyseisen politiikan osa-alueen ajankohtaisista asioista sekä haasteista, joita joudumme tulevaisuudessa kohtaamaan. Innostus ja kiinnostus aihetta kohtaan ovat tärkeimpiä vaadittavia ominaisuuksia. Jokaiseen kurssiin ilmoittaudutaan erikseen, siten että osallistuja voi valita itselleen kiinnostavat aihe-alueet. Kurssien tavoitteena on lisätä osallistujien tieto-taito-tasoa, kasvattaa myös ajattelemaan, kyseenalaistamaan ja keskustelemaan syvällisesti. Kursseille ei ole pääsyvaatimuksia ja niille suositellaan osallistumista vaikka olisi suorittanutkin aiemmin politiikan akatemian kurssimuotoisena. Tavoite: Kouluttaa yhä isompi osa toimijoitamme intensiivisissä koulutuskokonaisuuksissa eri politiikanaihealueisiin. Toimenpide: Järjestämme keväällä 2016 kaksi politiikan Akatemiaa Helsingissä ja syksyllä kolme politiikan akatemiaa halukkaiden piirien alueella. Kevään akatemioiden teemoista päätöksen tekee liittohallitus, syksyn teemoista liittohallitus yhdessä järjestämispaikkakunnan piirin kanssa. 6.2.4 Johtajapäivät Järjestetään perinteinen koulutus 12–13.12.2015 piirien työntekijöille ja vuoden 2016 puheenjohtajille, jossa käydään läpi vuoden 2016 toimintaa ja politiikkaa. Järjestetään toinen tj-pj koulutus 6-7.8.2016. Tavoite: Vuoden 2016 toiminnanjohtajat ja puheenjohtajat (ml. varapuheenjohtajat) saavat uuden vuoden hyvissä ajoin käyntiin ja tj-pj-vpj-kolmikosta tulee aidosti tiimi, joka vie asioita piirissä yhdessä eteenpäin. Samalla liiton ja piirien yhteistyölle luodaan pohja, kun toimijat tutustuvat toisiinsa. Toimenpide: Järjestetään johtajapäivät vuoden 2015 lopulla, jotta piirissä tapahtuvalle omalle suunnittelulle ja toiminnan käynnistämiselle jää paremmin aikaa alkuvuonna. Koulutuksessa painotetaan vapaaehtoisten kanssa tarvittavien taitojen harjoittelua, ryhmäyttämismenetelmiä, tiedonkulkua piirien ja liiton välillä sekä vertaistukea piiritoimijoiden välillä. Johtajapäivillä myös käydään läpi piirin ja liiton toimintasuunnitelman sekä talousarvion merkitys tulevan vuoden suunnittelun kannalta. Lisäksi kehitetään keinoja piirien varainhankinnan tehostamiseksi. Järjestetään syksyn 2016 alkuun johtajapäivät, että liiton ja piirien toiminta saadaan tehokkaasti käyntiin lomien jälkeen. 6.2.5 Työntekijä-tapaamiset Tavoite: Pitää kaikki Keskustanuorten työntekijät tietoisena ajankohtaisista asioista, ratkoa yksittäisiä ongelmakohtia ja suunnitella Keskustanuorten toimintaa Toimenpide: Liiton ja piirien työntekijöiden tapaamisia järjestetään johtajapäivien lisäksi kaksi, joista toinen yhdessä muun puolueyhteisön kanssa. Lisäksi järjestetään videoneuvottelun kautta työntekijätapaaminen joka kuukausi. 6.2.6 Puheenjohtajatapaamiset Tiivistä yhteydenpitoa liiton ja piirien välillä edistetään jatkamalla piirien puheenjohtajien ja liiton johdon yhteisiä tapaamisia. Tapaamissa annetaan vertaistukea piirien johtamiseen, suunnitellaan liiton poliittista toimintaa sekä käsitellään liiton ja piirien hallinnollisia asioita. Tavoite: Kokoontumiset tukevat puheenjohtajien kasvua johtamistehtävässään ja kehittävät Keskustanuorten toimintaa alueilla. Toimenpide: Tapaamisia pidetään valtakunnallisten tapahtumien yhteSisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 23 ydessä ja alkuvuodesta sovittavissa erillisissä tapaamisissa. Puheenjohtajien tapaamisissa keskustellaan laajemmin tehtävässä jaksamisesta ja ajanhallinnan organisoinnista. 6.2.7 Uuden työntekijän koulutus Keskustanuorten koulutus uusille piirien työntekijöille, jossa käydään läpi liiton ja piirin välisiä asioita. Koulutukset järjestetään Helsingissä tai työntekijän kotipiirissä sitä mukaan, kun uusia toiminnanjohtajia aloittaa tehtävissään. Tavoite: Uusi työntekijä perehdytetään hyvin tehtäväänsä. Toimenpide: Liittotoimiston henkilökunta perehdyttää uuden työntekijän toiminnanjohtajan tehtäviin ja keskeisiin tietoteknisiin sovelluksiin. Huolehditaan mahdollisuuksien mukaisesti, että väistyvällä toiminnanjohtajalla on varattu työaikaa uuden toiminnanjohtajan kouluttamiseen, sillä työtehtävät voivat vaihdella piirikohtaisesti. Uuden toiminnanjohtajan työtä tukee toiminnanjohtajien verkosto. 6.2.8 Liittohallituksen koulutus Tavoite: Käynnistää liittohallituksen työ tehokkaasti ja luoda yhteinen käsitys Keskustanuorten vuoden tavoitteista. Toimenpide: Liittohallituksen ensimmäinen kokous 8–10.1.2016 keskittyy toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelman laadintaan ja liittohallituksen kouluttamiseen. 6.2.9 Politiikan tekemisen taidot Tavoite: Saadaan jäsenistölle enemmän osaamista politiikan tekemisen perustaidoista kuten kirjoittamisesta ja esiintymisestä Toimenpide: Järjestetään keväällä 2016 muutaman kuukauden kestävä kirjoituskurssi, jossa alku- ja lopputapaamisen välillä osallistujat omaehtoisesti kirjoittavat ja lähettävät tekstejään kommentoitavaksi kurssin ohjaajille. Ohjaajat antavat yksilöllistä palautetta ja ohjaavat kirjoittajia oikeaan suuntaan. Järjestetään keväällä 2016 viikonlopun mittainen puhe-koulutus, jossa parannetaan jäsenistön puhetaitoa, poistetaan julkisen esiintymisen aiheuttamaan paniikkia ja kehitytään ryhmässä. 6.3 Toimintamallit 6.3.1 Kuntavaikuttajien kohtaamiset Puolueen ja nuorten valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä pyritään myös kokoamaan yhteen nuoret kun- tavaikuttajat eri puolilta Suomea. Kutsutaan paikallisia kuntavaikuttajia kohtaamisiin Keskustanuorten kenttäkierroksen aikana. Erityisesti yritetään tuoda yhteen nuoria keskustalaisia kaupunkipäättäjiä joiden kautta muodostetaan Keskustanuorten kaupunkipoliittisia linjauksia. Tavoite: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 Sisällysluetteloon 24 6.3.2 Ideapajat ja aloitepajat Keskustanuoret tuottaa Politiikan akatemioiden teemojen mukaisesti piirien, osastojen ja yksittäisten aktiivien käyttöön pohjan poliittisesta ideapajasta, jota voi käyttää sellaisenaan tai sovellettuna paikallistason tapahtuman pohjana. Ideapajat ovat matalan kynnyksen tapahtumia poliittisen keskustelun käymiselle, jossa kaikki nuoret - uudet, vanhat ja puolueeseen kuulumattomat – voivat käydä poliittista keskustelua ja esittää mielipiteitään omien näkemystensä pohjalta. Ideapajassa on tavoitteena tarjota pohjatietoja politiikan eri osa-alueista sekä antaa virikkeitä poliittiseen vaikuttamiseen. Suosituimpia ideapajoja ovat olleet piireissä syksyisin toteutetut aloitepajat. Puoluekokousvuonna aloitepajoille on tarvetta myös keväällä. 6.3.3 Monikulttuurinen toiminta Keskustanuorten tavoite on saada maahanmuuttajataustaiset sekä muut monikulttuuriset nuoret mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Monikulttuuriseen toimintaan löytyy ohjeet Keskustanuorten ohjepankista, josta löytyy vuoden 2014 lopussa päivitetty monikulttuurisen toiminnan opas. Keskustanuoret kannustavat myös piirejä huomioimaan monikulttuurisuuden omassa toiminnassa. Monikulttuurisuus huomioidaan Keskustanuorten toiminnassa kolmella eri tavoin: 1. Keskustanuoret pyrkivät madaltamaan niitä toiminnan kynnyksiä, joita monikulttuuriset ja maahanmuuttajanuoret kohtaavat suomalaisessa järjestötoiminnassa. Tällaisia kynnyksiä voi olla esimerkiksi heikko suomen kielen taito tai tiedonpuute eri osallistumismahdollisuuksista. 2. Keskustanuoret pyrkivät tuomaan toimintansa lähelle maahanmuuttajanuoria sekä muita monikulttuurisia nuoria ja kertomaan aktiivisesti nuorille Keskustanuorten tarjoamista toimintamahdollisuuksista. 3. Kynnyksen madaltamisen ja aktiivisen markkinoinnin lisäksi nostamme monikulttuurisuuden eri tavoin toiminnassamme painopisteeksi. Monikulttuurinen painopiste näkyy esim. monikulttuurisissa toimintaryhmissä, monikulttuurisissa tapahtumissa, Keskustanuorten koulutusteemoissa sekä Keskustanuorten poliittisten keskustelujen areenoilla. 6.3.4 Jäsenhankinta 2015 Saadaan Keskustanuorille 500 uutta jäsentä vuoden aikana. Toimenpide: Keskustanuoret järjestää koko maan kiertävän kuntavaalien kierroskampanjan, jonka aikana tavoitellaan uusia jäseniä. 6.3.5 Osastotoiminnan opas Tavoite: Selkeyttää osastojen toimintaa, osastojen toiminnan elvyttämistä sekä lakkautettavien osastojen purkamista Toimenpide: Talvella 2016 laaditaan osastotoiminnan opas liittokokoukselle 2015 saapuneen aloitteen mukaisesti. Ohjeistuksessa opastetaan perusasioihin yhdistystoiminnasta, Keskustan ja Keskustanuorten järjestötoiminnasta sekä annetaan esimerkkejä hyvistä toimintatavoista. 6.4 Toiminnan seuranta Piirien ja liiton toiminnan tuloksia seurataan läpi vuoden sähköisellä toimintarekisterillä. Liittohallitus tekee tavoitteiden toteutumisesta ja omasta toiminnastaan itsearvioinnin kerran vuodessa. 7. VIESTINTÄ 7.1 Viestintäsuunnitelma Vuosittain päivitettävä viestintäsuunnitelma täsmentää liiton sisäistä ja ulkoista viestintää. Suunnitelmaan kirjataan viestinnän ohjeistukset ja vastuut. 7.2 Viestintäoppaat Keskustanuorten liittotoimisto on valmistellut työntekijöille suunnatun viestintäoppaan. Opas sisältää ohjeita ja vinkkejä viestinnän suunnitteluun, ulkoiseen ja sisäiseen viestintään, tapahtumaviestintään, verkkoviestintään, sosiaalisen median kenttään sekä visuaaliseen viestintään. Lisäksi liittotoimisto on laatinut toimijoille graafisen ohjeiston sekä Juuri -lehden ohjeistuksen, joita pidetään ajan tasalla ja kehitetään. Yhteistyössä MSL:n kanssa järjestetään viestintäkoulutusta toiminnanjohtajille ja piirien aktiiveille. Tavoite: Yhtenäistää liiton ja piirien viestintää ja toteuttaa viestinnässä brändikäsikirjan mukaisia ohjeistuksia. Toimenpide: Annetaan piireille ohjeistuksia ja vinkkejä viestinnästä viestintäsuunnitelman tai viestinnän ABC:n muodossa. Luodaan tarvittaessa uusia ja päivitettyjä oppaita. 7.3 Tiedottaminen 7.3.1 Poliittinen tiedottaminen Tavoite: Saamme näkyvyyttä järjestölle ja sen poliittisille linjauksille. Pääsemme keskustelun keskipisteeseen. Toimenpide: Keskustanuoret tiedottavat politiikastaan medialle ja muille kohderyhmille. Poliittista tiedottamista lisätään myös keskustanuoret.fi – sivuilla, Facebook-sivulla, Keskustanuorten Uutiskirjeessä sekä muiden mahdollisten poliittisten tiedotteiden muodoissa. Isommista asioista tiedotetaan lehdistötilaisuuksissa. Seuraamme viestimme kuuluvuutta mediaseurantapalvelulla. Tavoite: Viestitään poliittisista ohjelmista monipuolisesti Toimenpide: Liiton ohjelmista ja poliittisista linjauksista tehdään videoita ja kuvallista viestintää 7.3.2 Keskustanuoret.fi Tavoite: Keskustanuorten kotisivujen on tarkoitus palvella hyvin yhtälailla omia toimijoita ja nykyisiä jäseniä sekä olla houkutteleva uusille, kiinnostuneille vierailijoille. Toimenpide: Keskustanuorten nettisivut uudistetaan täysin vuoden 2016, kieliversioita ja responsiivista skaalautuvuutta myöten. Mobiilikäyttäjät huomioidaan sivujen uudistuksen myötä paremmin. Kalenteria selkeytetään ja sivuista pyritään tekemään piireille helppokäyttöisemmät. 7.3.3 Sosiaaliset mediat Tavoite: Keskustanuoret ovat mukana merkittävimmissä sosiaalisissa medioissa ja kehittävät uusia toimintatapoja, joissa hyödynnetään verkon monimuotoisuutta. Keskustanuoret haluavat viestiä itsestään sosiaalisen median avulla ja olla samalla mukana keskustelussa ja sosiaalisen median kehityksessä. Toimenpide: Keskustanuoret tarkkailee aktiivisesti uusia sosiaalisia medioita ja ottaa niitä käyttöönsä, mikäli niiden koetaan tuovan lisäarvoa viestinnälle. Sosiaalisista medioista ja niiden käytöstä pidetään koulutusta. Tärkeimpänä sosiaalisena mediana päivitetään Keskustanuorten Facebook-sivua. Muita käytettäviä sosiaalisia medioita ovat Twitter, Instagram, Youtube ja Snapchat. Nettisivuilla on myös aktiivinen blogi, johon kirjoittavat säännöllisesti hallituksen ja piirien toimijat. Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 25 7.3.4 Juuri-lehti Juuri on nuorkeskustalainen aikakausilehti joka jaetaan ilmaiseksi kaikille jäsenille. Se välittää tietoa Keskustanuorten toiminnasta, politiikasta sekä ajankohtaisista asioista kaikille jäsenille sekä toimii ulkoisen viestinnän kanavana. Juuri ilmestyy neljä kertaa vuoden aikana ja siitä vastaavat päätoimittaja ja lehden toimitussihteerinä työskentelevä viestintäsuunnittelija. Juuren normaalipainos on noin 9000 kappaletta. Tavoite: Pidetään lehti laadukkaana ja kiinnostavana sekä omille jäsenille sekä ulkopuolisille. Lehdestä löydyttävä kovan politiikan lisäksi myös paljon lifestyle-tyyppisiä juttuja. Toimenpide: Juuren sisällössä painottuvat poliittiset ilmiöt ja Keskustanuorille tärkeät asiat, mutta se ei ole pelkästään poliittinen julistaja vaan vakavasti otettava journalistinen väline ja oppimispaikka nuorille toimittajille. Keskustanuoret laajentaa lehden toimittajakuntaa kouluttamalla yhteistyössä Suomenmaan ja Keskustan opiskelijaliiton kanssa toimittajia. Juuren nettiversioon kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota ja sinne pyritään luomaan useasti päivittyvää, mielenkiintoista asiaa. 7.4 Markkinointi 7.4.1 Brändi Keskustanuorten brändiuudistus ja ilmeen uudistus tehtiin vuoden 2012 aikana. Brändin kirkastamista jatketaan muun muassa toimijoiden koulutuksilla sekä viestintämateriaalin uudistamisella. Uutta brändiä tuodaan esille muun muassa vaatetuksessa, jakomateriaalissa sekä messu- ym. tapahtumailmeissä. Tavoite: Pidetään brändikäsikirjan mukaisesta yhtenäisestä viestinnän linjasta kiinni. Näyttäydytään houkuttelevana, lämminhenkisenä ja vastaanottavaisena järjestönä. Toimenpide: Keskustanuoret kehittävät markkinointiviestintäänsä houkuttelevammaksi. Tavoitekuvan mukaista profiilia rakennetaan määrätietoisesti niin liitto- kuin piiritasolla. Markkinointia toteutetaan suunnitelmallisesi sekä hyödynnetään uusia medioita. Keskustanuoret kiinnittää huomiota urbaanin ja maalaismaisen näkyvyyden tasapuoliseen huomiointiin brändiviestinnässään. Käydään brändin elementtejä läpi liiton tapahtumien viestintäpajoissa. 7.4.2 Messut ja kesätapahtumat Keskustanuoret osallistuu aktiivisesti valtakunnallisille ja alueellisille messuille. Vuonna 2015 laaditaan messustrategia, jossa huomioidaan tärkeimmät kansalliset ja alueelliset messut sekä linjataan Keskustanuorten osallistumisperusteista. Tavoite: Olemme nuorisojärjestöjen ja nuorten keskuudessa näkyviä. Messut tukevat jäsenhankintaamme ja tietoisuutta poliittisesta viestistämme. Toimenpide: Keskustanuoret osallistuvat valtakunnallisille Next Step 2.0 - ja Studia – messuille ja muille strategian mukaisille messuille. Keskustanuorilla on selkeä messuilme jota voi jakaa tarvittaessa myös piirien käyttöön. Laadimme messustrategian ja tuemme messuilla tapahtuvaa toimintaa Kenubiilillä. 8. HALLINTO 8.1 Liittokokous Lokakuussa, 22.–23.10.2016 järjestettävä liittokokous on Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen kokous, jonne liiton jäsenyhdistykset voivat lähettää edustajiaan. Liiton jäsenjärjestöt voivat hakea liittokokouksen järjestämisoikeutta liittohallituksella. Liitto kiinnittää huomiota liittokokouksen turvallisuuteen ja kouluttaa tarvittavan määrän ensiapu – ja järjestysmiesvastaavia liittokokouspiirin toimijoista. 8.2 Valtuuskunta Keväällä 16.–17.4.2016 järjestettävä valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää edustajansa. 8.3 Hallitus Keskustanuorten hallitus sopii kokouksistaan ja työskentelymalleistaan vuoden ensimmäisessä kokouksessaan. 8.4 Työvaliokunta Keskustanuorten työvaliokunta toimii hallituksen työnyrkkinä erityisesti järjestöllisissä ja taloudellisissa asioissa. Työvaliokunta sopii kokouksistaan ja työskentelymalleistaan vuoden ensimmäisessä kokouksessaan. 8.5 Työryhmät Työryhmien tehtävänä on toimia hallituksen työskentelyn apuvälineenä työryhmälle määrätystä aiheesta. Hallitus asettaa tarpeelliseksi katsomansa poliittiset ja järjestölliset työryhmät. Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 26 8.6 Liittotoimisto Liittotoimiston tehtävänä on tehdä politiikkaa, toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevia esityksiä liittohallitukselle sekä toimia liittohallituksen päätösten mukaisesti. Liittotoimisto organisoi ja ohjaa valtakunnallista toimintaa, tuottaa palveluita jäsenilleen, pitää yllä yhteistyöverkostoa sekä vastaa valtakunnallisesta viestinnästä. Liittotoimiston jäsenpalveluita ovat neuvonta, menetelmien tuottaminen, koulutus, materiaalin tuottaminen ja toimitus, talousja hallintopalvelut. Liittotoimistoon voi kuulua myös Helsingin ulkopuolella työskenteleviä työntekijöitä. Heidän työpanostaan käytetään piirien toiminnanjohtajan tehtävien lisäksi sopivissa määrin liiton yhteisten koulutusten kehittämiseen sekä muuhun järjestölliseen tai poliittiseen suunnittelutyöhön. 8.7 Piirin työntekijän siirtyminen liiton alaisuuteen Strategian mukaisesti on mahdollista, että piirin työntekijän työsuhde siirtyy liittoon. Piirin työntekijä työskentelee edelleen aikaisemman mukaisesti piiritoimistolla, mutta hän on työsuhteessa piirin sijaan Suomen Keskustanuoriin. 9. TALOUS 9.1 Talous- ja hallinto-osasto Liiton taloudesta huolehtii liiton omalla palkkalistalla oleva talousylijohtaja. Yhdessä puolueen hallintojohtajan kanssa he vastaavat myös lähes kaikkien piirien tilinkirjanpidosta ja tilinpäätöksistä. 9.2 Varainhankinta Varainhankinnan tarkoitus on vahvistaa Keskustanuorten toimintaedellytyksiä ja lisätä itsenäisyyttä eri toimintojen kohdalla. Varainhankinnan osalta liittohallitus pidetään tietoisena tuottojen kehittymistä. 9.3 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Rahoitustuottoja haetaan eri sijoitustoimenpitein. Pääasiallisena sijoitusmuotona ovat vakaat rahastosijoitukset. Sijoitus- ja rahoitustoiminnalla pyritään saamaan katetta niin, että tuottoja voidaan ohjata varsinaiseen toimintaan. Tärkeää on saada myös näillä toimilla pidettyä tase tasapainossa. Keskustanuoret huomioivat eettiset tekijät sijoitusja rahoitustoiminnassaan. 9.4 Rahoitushakemukset Keskustanuoret hakevat vuodelle 2016 yleisavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Piirijärjestöillemme jaamme 45% yleisavustuksen kokonaissummasta. Jako perustuu Keskustanuorten itseohjausjärjestelmään jota kehitetään piirien toiminnan kehittymisen mukaan. TALOUSARVIO ”Liiton hallitus käsittelee liiton talousarviota 2016 kokouksessaan 23.10. Hallituksen kokoukseen tuleva talousarvio erillisenä liitteenä.” Sisällysluetteloon 27 Hallituksen kertomus toiminnasta 1.1.2015–30.9.2015 Keskustanuorten vuosi 2015 rakentui voimakkaasti eduskuntavaalien ja Keskustanuorten juhlavuoden ympärille. jestetty Keskustanuorten Lumimyrsky keräsi hyvin osallistujia hakemaan uutta intoa kevään koitokseen. Leppoisan tapahtuman asiallisempana sisältönä julkaistiin Keskustanuorten aluepoliittinen ohjelma, jota yhdessä piirien kanssa oli valmisteltu syksyn 2014 liittokokouksesta alkaen. Alkuvuonna 2015 keskustanuoret kautta maan jalkautuivat ihmisten pariin kertomaan Keskustanuorten vaihtoehdosta yhteiskunnan uudistamiselle. Tavoittelimme eduskuntavaaleissa nuorten aktiivisuuden nostoa ja saimme 25 nuoren ehdokkaamme kautta laajan joukon nuoria mukaan vaalityöhön. Lukuisten hyvien äänimäärien kruunuksi uuteen eduskuntaan nousi kolme nuorta kansanedustajaa, kun liiton entinen puheenjohtaja Antti Kurvinen meni läpi Vaasan vaalipiiristä, liiton entinen hallituksen jäsen Katri Kulmuni Lapin vaalipiiristä ja Keskustanuorten Keski-Suomen piirin entinen puheenjohtaja Petri Honkonen meni läpi kotimaakunnastaan. Yhteensä Keskustan eduskuntaryhmässä on tällä vaalikaudella kuusi entistä Keskustanuorten puheenjohtajaa ja lukuisa määrä muita entisiä aktiivejamme. Eduskuntavaalien jälkeen kokoontunut Keskustanuorten valtuuskunta keskusteli vaalikampanjasta ja tavoitteista vaalien jälkeiselle ajalle. Valtuuskunta päätti myös käynnistää strategian puoliväliarvion. Arvion käytännön toteuttamisesta vastaa viisihenkinen työryhmä, joka on tehnyt laajan kyselyn strategian pääkohtien toteutumisesta piireille. Työryhmän tulokset ja esitykset jatkotoimista käsitellään liittokokouksessa. Hallitusneuvotteluiden aikana Keskustanuoret ja Keskustaopiskelijat kokosivat sitoutumattomista nuoriso- ja opiskelijajärjestöistä koostuvan joukon, jonka kanssa valmisteltiin nuorten askelmerkit hallitusneuvottelijoille. Ehdotukset luovutettiin puheenjohtaja Sipilälle. Nuoret ehdokkaamme keräsivät vaaleissa yhteensä 52733 ääntä. Nuorten ehdokkaiden äänimäärän keskiarvo oli 2109 ääntä, missä oli erittäin merkittävä nousu vuoden 2011 vaaleihin. Nuoret ehdokkaamme keräsivät kahdeksan prosenttia kaikista puolueen äänistä. Nuorten ehdokkaiden ylivoimainen ääniharava oli Katri Kulmuni, joka keräsi Lapista ääniä 9705. Keskustanuorten koulutustoiminnalle vaalikevät teki hieman taukoa, kun vaaleihin valmistautuvat koulutukset järjestettiin jo hyvissä ajoin ennen viimeisiä kampanjaviikkoja. Jäsenistömme ei olisi ehtinyt osallistumaan koulutuksiin kiirettömämpien vuosien tapaan vaalikeväänä. Heti vaalien jälkeen koulutustoiminta käynnistyi uudelleen, kun toukokuussa pidettiin verokoulutus yhdessä Verohallinnon kanssa. Syyskuussa järjestettiin Elokoulu ja loka-marraskuussa tullaan järjestämään kolme Politiikan akatemiaa eri puolella Suomea. Valitettavasti eduskuntavaaliehdokkaille tarkoitettu jälkipurku ei toteutunut. Eduskuntavaalien aikaan Keskustanuorten #Kenubiili kiersi ympäri Suomea. Biili herätti huomiota hyvässä ja pahassa, kun sympaattista ulkokuorta ja teknisiä laitteistoja liikuttanut moottorivanhus ei oikein meinannut jaksaa nykynuorten meiningissä mukana. Kilometrejä autolle tuli kuitenkin tuhansia ja remontteja vain muutamia. Ulkomuotonsa ja laitteistojensa takia auto oli kuitenkin monen vaalitapahtuman vetonaula. Innostuneita kuvia ja videoita auton matkalta voi katsoa täältä: instagram.com/explore/tags/kenubiili/ Keskustanuorten vuoden 2015 toinen pääpainopiste on ollut Keskustanuorten 70-vuotisen historian juhlallisuuksissa. Juhlavuoden kunniaksi on luotu on oma ilmeensä ja varsinaiset juhlallisuudet alkoivat Kesäpäivillä Ähtärissä. Vuoden aikana myös monet perustamisvuonna järjestäytyneet piirit ovat pitäneet omia 70-vuotisjuhliaan. Vaalikampanjan aikaan liiton järjestämä tapahtumatoiminta hiljeni ja piirien järjestämien tilaisuuksien määrä kasvoi. Liitto järjesti ennen puolueristeilyä talouspolitiikkaan pureutuneen Politiikan akatemian. Vaalikampanjan keskellä Kuopiossa jär- Sisällysluetteloon 28 Keskustanuorten työntekijöiden yhteiset tilaisuudet on vakiinnutettu ja kuukausittaiset videopalaverit on kesätaukoa lukuun ottamatta järjestetty joka kuukausi. Elokuussa järjestimme Johtajapäivät, joille kokoontuivat piirien puheenjohtajistot, työntekijät ja liiton hallitus yhdessä suunnittelemaan Keskustanuorten toimintaa syksylle ja vuodelle 2016. Rovaniemellä järjestetyn tilaisuuden antina oli myös paikalliseen kulttuuriin ja arktiseen politiikkaan tutustuminen. Piirien ja liiton toiminnan seuraamiseen on otettu käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön raportointilomakkeiden mukaiset seurantalomakkeet. Hallituksen virallisten kannanottojen lisäksi hallituksen jäsenet ovat julkaisseet lukuisia tekstejä omissa nimissään. Keväällä annoimme julkaisukanavan sivuillamme kaikille nuorille eduskuntavaaliehdokkaillemme. Syksyllä julkaisimme omalle jäsenistöllemme tietopaketin pakolaiskriisin taustoista ja maahanmuuton faktoista. Piiriemme jäsenten aktiivisesta kirjoittamisesta kertoo lisäksi osaltaan se, että liittokokoukseen tuli taas ennätysmäärä aloitteita, tällä kertaa käsittelyssä on yhteensä 89 aloitetta. Syksyn liittokokouksessa käsittelyssä ovat käsittelyssä myös Keskustanuorten maahanmuuttopoliittinen ja kulttuuripoliittinen linjaus. Näitä linjauksia on valmisteltu yleisessä haussa olleiden työryhmien toimesta elo-syyskuu. Piireihin on vuoden aikana pidetty yhteyttä laajasti ja liittojohto on kiertänyt useasti eri piireissä. Tammikuussa pääsihteeri kiersi yhdessä puolueen varapuheenjohtaja Rehulan johtaman ryhmän kanssa piireissä. Vaalien alla pääsihteeri vieraili Lappia lukuunottamatta kaikissa piireissä ainakin kerran auttamassa vaalityössä ja tarkkailemassa kuinka liiton antamaa tukea on hyödynnetty eri puolella Suomea. Lisäksi liiton varapuheenjohtajat Asikainen ja Lahti sekä liittohallituksen jäsenet kiersivät aktiivisesti sekä vaalityön että piirien kevätkokouksien tiimoilta piirejä. Syksyllä 2015 piirejä ovat liittohallituslaisten lisäksi kiertäneet liiton puheenjohtajaehdokkaat. Kansainvälisen toiminnan osalta Keskustanuoret ovat osallistuneet NCF:n, Lymecin ja IFLRY:n yleisiin kokouksiin sekä koulutuksiin ja muodostaneet toimintaa uudistuneen nuorkeskustalaisen kv-ryhmän kautta. Vuoden tärkein kv-satsaus on ollut lokakuun lopussa Helsingissä järjestettävä Lymecin liittokokous. Järjestelyt tehdään yhdessä KOL:n ja Svensk Ungdomin kanssa. Lisäksi kansainvälistä toimintaa on tehty mm. Demo ry:n kanssa. Syyskuun loppuun mennessä liittohallitus on kokoontunut 11 kertaa ja työvaliokunta kuusi kertaa. Liittotoimiston henkilöstö on säilynyt lähes samana kauden ajan, ainoastaan viestintäsuunnittelijana aloitti elokuun alusta Suzana Bincl Minna Rantalan siirryttyä muihin tehtäviin. Liitto on henkilöstövaihdoksiin tai järjestöllisiin asioihin liittyvien tiedotteiden lisäksi julkaissut yhdeksän virallista kannanottoa tai tiedotetta: Keskustanuoret: Liikettä translain uudistamiseen Keskustanuoret: Vähemmän kalsaritissuttelua, alkoholi virtaamaan ravintoloihin Keskustanuoret haluaa energiaremontin Keskustanuoret: Nuoria ehdokkaita kattavasti Poliittiset nuorisojärjestöt haluavat perustulon hallitusohjelmaan Kolme Keskustanuorta eduskuntaan Kuusi Keskustanuorten puheenjohtajaa eduskuntaan Keskustanuoret: Fennovoiman lupa ei läpihuutojuttu Keskustanuoret: Uussuomalaisille kansallinen juhlapäivä Sisällysluetteloon 29 ALOITTEET LIITTOKOKOUKSELLE 2015 Liiton sääntöjen 15§ kohdan 20 mukaisesti liittokokouksessa ”käsitellään asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa käsiteltäviksi.” Liiton hallitukselle on tullut määräaikaan mennessä 89 aloitetta. Liittohallitus on valmistellut aloitteisiin ehdotuksen liittokokouksen vastauksiksi. Liittohallitus esittää että aloitteet 1–65 käsitellään poliittisessa valiokunnassa, aloitteet 66–87 järjestövaliokunnassa ja aloitteet 88–89 linjausvaliokunnassa. POLIITTISET ALOITTEET 1. Lapin Keskustanuoret: Sote-alueet vaalipiirijaon mukaan! Suomeen ollaan luomassa uutta väliportaan hallintoa, jonka ensimmäiseksi tehtäväksi tulee sote-palveluiden järjestäminen. Itsehallintoalueelle tulee oma valtuusto ja hallitus. Itsehallintoalueita tulee maksimissaan 19 kappaletta. Koska itsehallintoalueelle asetetaan vaaleissa valittu valtuusto, tulisi vaalialueen olla kansanvaltaisesti selkeä. Tämän vuoksi Sote-aluejaon tulisi heijastaa vaalipiirijakoa, jolloin samojen rajojen sisäpuolelta valittaisiin sekä kansanedustajat että hallintoalueen valtuutetut. Tämä olisi kansalaisille kaikkein helpoin ymmärrettävä malli. Muutos vaatisi vaalipiirien rajojen osittaista muuttamista sekä suurten vaalipiirien, Savo-Karjalan sekä Kaakkois-Suomen vaalipiirien jakamista pienemmiksi sote-vaalipiireiksi. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret haluavat rakentaa kansanvaltaista aluedemokratiaa, jossa päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaista. Aloitteessa ehdotetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen aluejaon perustaksi vaalipiirejä. Perustuslain 25 §:n mukaan vaalipiirejä on Manner-Suomessa vähintään 12 ja enintään 18 sekä lisäksi Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri, josta valitaan yksi kansanedustaja. Keskustanuoret näkevät järkeväksi rakentaa ensin sote-alueet, joiden mukaan myös eduskuntavaalien vaalipiirit muodostettaisiin. Keskustanuoret kannattavat vahvojen sote-alueiden muodostamista maakuntajaon ja alueiden edunvalvonnallisen yhteistyön pohjalta; väestöpohjan, taloudellisen kantokyvyn ja infran perusteella, huomioiden alueiden identiteettierot ja kulttuuriperusta. Sote-alueiden jälkeen aluehallinnon uudistamisen seuraavassa vaiheessa sote-alueet laajenisivat itsehallinnollisiksi alueiksi, jotka huolehtivat muun muassa toisen asteen koulutuksesta, kaavoituksesta, julkisesta liikenteestä sekä aluekehityksestä. Itsehallintoalueille siirtyisi tehtäviä sekä kunnista, maakuntaliitoista ja valtion nykyisestä aluehallinnosta elinkeino- ja ympäristökeskuksista sekä aluehallintovirastoista. ItsehallinSisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 30 toalueilla ylintä valtaa käyttäisi kunnallisvaalien yhteydessä suoralla vaalilla valittu valtuusto. 2. Lapin Keskustanuoret: Biolääketieteen byrokratiaa kevennettävä Suomi on yksi biolääketieteen huippumaista, jolla on edellytykset olla alan johtava maa - mikäli byrokratia ei olisi niin vahvasti tieteen tiellä. Keskustanuorina meille tärkeää on biotalous ja biotaloudesta puhuttaessa tulee muistaa sen olevan myös muuta kuin metsää ja energiaa - lääkkeitä. Mahdollisuudet tällä alalla ovat suuret, mutta byrokratian takia lupaprosessit ovat jäykkiä ja kestävät liian kauan. Maassamme on tarvittavaa huippuosaamista, jonka avulla voisimme viedä osaamistamme ulkomaille. Kuitenkin investointikilpailussa Suomi ei pärjää ja alan toimijat kokevat byrokratian liian kankeaksi. Uusista lääkkeistä jopa kolmannes on biologisia lääkkeitä ja tuotekehittelyvaiheessa prosenttiosuus on 40–60 prosenttia. Voimme yhä olla bioteknologian menestysmaa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Metsä on ollut suomalaisille aina luonteva teollisuuden pohja, miksei siis lääketieteenkin. Keskustanuoret näkevät biolääketieteen ja perinteisemmän lääketieteen tärkeänä tieteenalalla, jonka asettumista Suomeen tulisi helpottaa. Lupaprosesseja tulisi keventää tämän toteutumiseksi. Biolääketieteestä voisi kehittyä tärkeä vientituote. Lisäksi Suomen laadukas koulutus takaa osaajia tälle aina kasvavalle alalle. 3. Lapin Keskustanuoret: Keskustanuorten tuettava Paavo Väyrysen aloitetta Suomen kansan on päässyt suoraan sanomaan kantansa Suomen EU-jäsenyyteen ainoastaan kerran vuonna 1995. Nykyinen Y-sukupolvi ei kuitenkaan ole päässyt sanomaan mielipidettään EU- tai edes euro-jäsenyyteen kertaakaan. Moni keskustanuortenkaan jäsenistä ei ollut tuolloin vielä edes syntynyt. Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kansalaisaloitteen avulla kuitenkin tällainen mahdollisuus mielipiteen ääneen sanomiseen toteutuisi. Itse kysymykseen siitä tulisiko Suomen eurojäsenyyden jatkua vai ei, niin keskustanuorten ei tarvitse kantaansa muodostaa. Tärkeintä on, että asia vihdoin saataisiin kansanvaltaisen päätöksenteon piiriin, ja myös nuorelle sukupolvelle annettaisiin mahdollisuus sanoa sanottavansa asiasta. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Aloitteen laatijat nostavat esiin menettelyn, jolla Suomi päätti vuonna 1999 aloittaa valmistelun euroalueeseen liittymiseksi ilman kansanäänestystä. Keskustanuorten mielestä päätökselle olisi tuolloin pitänyt hakea mandaatti kansalaisilta ja silloinen hallitus toimi väärin. Nykyisin kuitenkin mielipidetiedusteluissa suurin osa suomalaisista kannattaa eurojäsenyyttä. Kansanäänestyksellä eurojäsenyydestä olisi merkittäviä käytännön vaikutuksia Suomen talouteen. Vertailukohdaksi voi- daan ottaa Iso-Britannian tuleva kansanäänestys EU-jäsenyydestä, joka on hallinnut maan poliittista keskustelua jo vuosia. Valuutta on yksi talouden peruspalikoista. Epävarmuus siitä, millä valuutalla Suomessa jatkossa toimittaisiin, lamauttaisi jo ennestään heikosti pyöriviä Suomen talouden rattaita. Liittokokous katsoo, että kansalaisaloite itsessään tuo tervetullutta keskustelua Suomen eurojäsenyyden vaikutuksista, tulevaisuudesta ja vaihtoehdoista ja kannustaa Keskustanuorten jäseniä halutessaan allekirjoittamaan aloitteen. 4. Lapin Keskustanuoret: Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen kahdeksi vuodeksi alv-vähennyskelpoiseksi Suomessa on ennennäkemätön työttömyys ja talouden tila on heikko. Hallitus pyrkii edistämään työllisyyttä yritysten työllistämistä parantamalla. Suurin osa Suomen yrityksistä on yksinyrityksiä. Mikäli kaikki yksinyrittäjät palkkaisivat työntekijän, putoaisi työttömyysprosentti reippaasti. Tämän vuoksi yksinyrittäjiä tulisi rohkaista työllistämään yrittäjän lisäksi palkollinen. Yksi hyvä keino olisi ensimmäisen työntekijän palkkaamisen määräaikainen alv-vähennyskelpoisuus. Tällöin työntekijän palkkaamiskuluista poistuisi vajaa neljännes, ja yrityksen ei tarvitsisi kasvattaa liikevaihtoaan niin paljon tehdäkseen työntekijän palkkaamisesta kannattavaa. Valtion taloudelle tämä tulisi korkoineen takaisin työttömyyskustannusten alentumisena sekä bruttokansantuotteen lisääntymisenä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Aloite on linjassa Keskustanuorten pitkäaikaisen tavoitteen kanssa alentaa työnantajansivutyökuluja, sekä parantamaan Suomen työllisyystilannetta. ALV-kertymä tulisi esityksen mukaan tippumaan, mutta parantunut työttömyystilanne kompensoisi tilannetta. 5. Etelä-Savon Keskustanuoret: Mediakriittisyyttä opetettava kouluissa Suurin osa ihmisistä hankkii tietonsa nykyään netin keskustelupalstoilta ja sosiaalisesta mediasta. Koska tieto välittyy ihmiseltä toiselle, harva tulee tarkistaneeksi tietojen todenperäisyyttä ja lähteitä. On henkilöitä, jotka pyrkivät ainoastaan valheellisen tiedon levittämiseen. Myös iltapäivälehdet haalivat klikkauksia provosoivilla ja kärjistävillä otsikoilla, jolloin ihmisille saattaa jäädä vääristynyt kuva asioiden todellisuudesta. Etelä-Savon Keskustanuoret vaatii, että opetussuunnitelman perusteissa mainittu mediakasvatus toteutuu siten, että kouluissa opetetaan mediakriittisyyttä ja omaa ajattelua alakoulusta lähtien. Mediakriittisyyden opettamisella lapsille ja nuorille annettaisiin eväät tulkita kriittisesti internetin sisältöä, sekä opetettaisiin havaitsemaan vääristynyttä tietoa. Tunneilla pitäisi myös paneutua sosiaaliseen mediaan ja opettaa nuoria hyvään mediakäyttäytymiseen. Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 31 Liittokokous yhtyy aloitteeseen Huoli medialukutaidon heikosta tilasta suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvin aiheellinen. Mediakritiikin hallitseminen on valveutuneen ja sivistyneen kansalaisuuden perusedellytyksiä. Sosiaalisessa mediassa jaettavat sisällöt pohjautuvat valitettavan usein kirjoittajien henkilökohtaisiin mutu-tuntemuksiin eivätkä luotettaviin lähteisiin. Lisäksi vihapuhe ja tahallinen lukijoiden harhaanjohtaminen ovat ilmiöinä aivan liian yleisiä. Liittokokous uskoo, että mediakriittisyyden opettamisen tulee olla opetuksessa useita oppiaineita läpileikkaava teema. Mediakritiikin opetusta ei pidäkään sälyttää yksinomaa äidinkielen harteille, sillä oppiaine kärvistelee jo nykyään turhan monenlaisten ilmiöiden opetusvastuun paineessa. 6. Etelä-Savon Keskustanuoret: Raideliikennettä avattava asteittain kilpailulle Etelä-Savon Keskustanuoret katsoo, että liikenne- ja viestintäministeriön päätös lopettaa junaliikenne maaliskuussa 2016 väleillä Joensuu-Nurmes, Varkaus-Joensuu, Tampere-Keuruu sekä Jyväskylä- Haapamäki-Seinäjoki vaikeuttaa olennaisesti poikittaisliikennettä sekä haavoittaa alueiden saavutettavuutta ja vetovoimaa. Lisäksi VR karsii jo syksyllä 2015 vuoroja Savonlinnan ja Parikkalan välillä, missä tehtiin vuositasolla noin 100 000 matkaa. Esimerkiksi Joensuun ja Varkauden välillä tehtiin vuonna 2014 noin 80 000 matkaa ja saman verran Seinäjoen ja Haapamäen rataosuudella. Haapamäen ja Jyväskylän välillä matkoja oli noin 70 000. Kaukoliikenteen matkojen määrä on koko Suomen tasolla pysynyt suurin piirtein samalla tasolla 2000-luvun alusta alkaen. Lähiliikenteen määrissä on pientä kasvua. Viimeistään bussiliikenteen avautuminen kilpailulle ja uusien palveluntarjoajien tuleminen markkinoille on osoittanut sen, että VR ei ole pystynyt vastaamaan kilpailuun ja asiakkaiden tarpeisiin. Junalippujen hinnat ovat säilyneet korkeina ja alennuskampanjat palvelevat varsin epätasaisesti matkustajia. VR:n hinnoittelua voi perustellusti kuvata kankeaksi. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että kaukoliikennettä aletaan avaamaan asteittain kilpailulle. Kilpailun avaamisen ehtona on kuitenkin oltava se, että raideliikenne turvataan myös rataosuuksilla, joiden matkustajamäärät ovat vähäisempiä. Tämä edellyttää valtion osittaista tukea väleillä, missä täysin markkinaehtoinen toiminta tulisi todennäköisesti olemaan kannattamatonta. Esimerkiksi Ruotsissa kilpailun avaaminen on lisännyt henkilöliikenteen matkustajamääriä, tuonut ostoliikenteessä kustannussäästöjä sekä synnyttänyt raideliikenteeseen uusia palvelukonsepteja. Haasteitakin toki on ollut, kuten myös muissa raideliikenteen vapauttaneissa EU-maissa. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että Keskustanuoret suhtautuu myönteisesti kilpailun avaamiseen. Keskustanuorten tulee olla visioimassa raideliikenteen tulevaisuuden ratkaisuja. Alueiden saavutettavuus on elinvoima- ja vetovoimatekijä, missä nopealla, turvallisella ja ekologisella raideliikenteellä on merkittävä rooli. Alueiden saavutettavuus on nähtävä myös demokratiakysymyksenä. Emme voi hyväksyä alueiden saavutettavuuden rapauttamista ajassa, jossa monipaikkaisuus, alueiden väliset yhteydet ja kansainvälinen vuorovaikutus on tavoiteltavaa ja alati voimistuvaa kehitystä. Itä-Suomi ei aio jäädä jälkeen tästä kehityksestä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret näkevät että nopeina, ekologisina ja erilaisille matkustajille sopivana liikennemuotona junayhteydet ovat tulevaisuudessa joukkojen liikennemuoto myös Suomessa. Haluamme kehittää suomalaista raideliikennettä koko maata, myös haja-asutusalueita, palvelevaksi. VR:n suunnittelema vuorojen karsinta uhkaa siirtää matkustajat ympäri Suomea raiteilta kumipyörille, sekä vaikeuttaa ihmisten liikkumista. VR ja liikenne- ja viestintäministeriö sopivat vuonna 2013 henkilöliikenteen monopoliaseman jatkamisesta vuoteen 2024 saakka. Monopolisopimuksen jatkoa perusteltiin tuolloin muun muassa uusilla kalustoinvestoinneilla sekä sillä, ettei nykyinen rataverkko mahdollista kilpailevaa toimintaa. Kilpailun kiristymisen ja vuorojen karsimisen seurauksena tilanne on kuitenkin radikaalisti muuttunut, mikä antaa perusteet sopimuksen päivittämiselle. Raideliikenteen avaamisessa kilpailulle tulee noudattaa malttia ja välttää Euroopassa tapahtuneet virheet. Esimerkiksi VR:n yksityistäminen ei ole mielestämme järkevää. Vaikka VR:n toimintaympäristössä kilpailu on kiristänyt, teki VR-konserni silti vuonna 2014 voittoa 90,4 miljoonaa euroa. Valtion ollessa VR:n ainoa omistaja tuloutti se osinkonsa kokonaisuudessa valtiolle. Valtion omistama ja myös sen tukema raideliikenne on kilpailun mahdollistamisesta huolimatta edelleen osittainen välttämättömyys, jotta kaikille suomalaisille taataan mahdollisuus junaliikenteen käyttämiseen. Keskustanuoret eivät halua Suomeen tilannetta, jossa liikennöitsijät tarjoavat palveluja vain Etelä-Suomen väkirikkailla alueilla. Raiteet tulee niin ikään pitää edelleen valtion omistuksessa, vaikka yksityiset toimijat niille tulisivatkin operoimaan. VR:n käytöstä poistamaa junakalustoa varten tulee perustaa kalustopankki, josta toimijoiden on mahdollista vuokrata tai ostaa suomalaisille raideleveyksille sopivia vaunuja ja junia. Kiireellisinä työllisyyttä lisäävänä ja raideliikenteen houkuttelevuutta parantavina investointeina kuluvalla hallituskaudella Keskustanuoret ehdottavat lisäksi tasoylikäytävien poistamista niiltä rataosuuksilta, joissa ylikäytäviä vielä on. Tämä nopeuttaisi matka-aikoja huomattavasti ja parantaisi junamatkustamisen kiinnostavuutta, suhteessa esimerkiksi nopeaan lentoliikenteeseen. Lisäksi rataosuuksia pitää edelleen sähköistää. Matkustajaraideliikenteen avautuessa kilpailulle tulisi kokeilla myös uusia yhteysvälejä sellaisille osuuksille, joissa raiteet ovat Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 32 rakennettu mutta liikennöintiä ei tällä hetkellä ole. Tällaisia välejä ovat esimerkiksi Joensuun ja Kuopion välinen rataosuus sekä Oulu-Kajaani-Joensuu-Helsinki ratayhteyden avaaminen. Tämä mahdollistaisi myös Venäjältä tulevien matkailijoiden entistä sujuvamman raiteilla liikkumisen. Haluamme tehdä Suomesta raideliikenteen solmukohdan, jossa Baltian-rata jatkuu Tallinnan-tunnelin kautta Helsingistä Jäämerelle, ja Keskipohjolan väylän, jossa rata Venäjältä Parikkalan ja Vaasan kautta jatkuu Ruotsiin ja Norjaan. (Vastaus on yhteinen aloitteisiin 57). 7. Etelä-Savon Keskustanuoret: Vihapuhe hallintaan! Suomen kahtiajakoisuus korostuu kriisitilanteissa. Internetin suomat vapaan keskustelun alustat lisäävät spekulointia ja mutu-tiedon levittämistä yhteisöissä. Vihapuheen ja möyhäämisen lisääntyminen yhteiskunnallisen keskustelun kartalle johtaa asetelmaan, jossa kellään ei ole turvallisuuden tunnetta. Vihapuheet tulee nähdä selkeänä uhkana median ja yhteiskunnan kentällä. Aggressiivisten ryhmittymien levittämät perättömät tiedot saavat mukaansa henkilöt, joiden tietopohja kyseiseen aiheeseen ei riitä laajemman keskustelun seuraamiseen. Usein yksittäiset, esimerkiksi MV-sivuston linkittämät uutiset ovatkin tehty harkitsematta yksityisyyden suojaa ja selkeästi kohuhakuisuuden pohjalta. Nämä uutiset tavoittavat yhä nuorempia ja alttiimpia tarkkailijoita sosiaalisen median kautta ja niiden tuoma maailmankuva saattaa seurata nuorta läpi elämän. Etelä-Savon keskustanuoret toivoo selkeää yhteiskunnallisen ilmapiirin rauhoittamista sananvapautta rajoittamattomilla keinoilla. Valvonnan lisääminen konkreettisin resurssein, mediakritiikin, suvaitsevaisuuden, sekä selkeän itsensä ilmaisun opettaminen jo alemmilla koulutusasteilla voisi edistää rauhallisempaa yhteiskunnallista keskustelua. Toisaalta yleissivistyksen vahvistaminen edistäisi omalta osaltaan perättömien tietojen karsiutumista keskustelun keskiöstä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret pitää vapaata viestintää ja sosiaalista mediaa tärkeinä vaikuttamisen väylänä, joiden vaikuttavuus ja saavutettavuus ovat tulevaisuudessa kasvussa. Tiedon vapaa liikkuvuus mahdollistaa kuitenkin myös valheellisten ja harhaanjohtavien väitteiden leviämisen ennen näkemättömällä tavalla. Erityisen huolestuttavaa on eri ihmisryhmiin kohdistuva vihapuhe, joka on jo siirtymässä sanoista tekoihin. Tämän vuoksi eri medioita kuluttavien kansalaisten mediakriittisyys, lähdekritiikki ja sananvastuu ovat ensiarvoisen tärkeitä ja mitä enenevissä määrin tulevaisuudessa. Kriittisyyden ja vastuun tärkeyttä ja erilaisuuden ymmärtämistä tulee opettaa laajasti ja opetuksen tulee saavuttaa ihmiset tasapuolisesti. Valvonnan lisäämisellä Keskustanuoret tarkoittaa, että eri sosiaalisen median palveluiden ja muiden Internet-sivustojen on tehostettava omavalvontaa: sivustojen tulee oma-aloitteisesti ja aktiivisesti varmistaa julkaisujensa faktat ja lainmukaisuus sekä valvoa sivustoilla käytävien julkisten keskustelujen sisältöä. 8. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: YK:n Kehitysvammaisten oikeuksien julistuksen ratifiointi Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää YK:n kehitysvammaisten oikeuksien julistuksen ratifiointia. YK:n Kehitysvammaisten oikeuksien julistus on allekirjoitettu 156:n maan toimesta, muun muassa Suomen, mutta se on ratifioitu vasta 133:ssa maassa joista Suomi ei ole yksi. Tähän on saatava muutos, sillä kyse on perusihmisoikeuksista ja maamme on tunnettu edelläkävijänä maailman ihmisoikeustilanteessa. Suomi on ottanut jo useita harppauksia oikeaan suuntaan kehitysvammaisten oikeuksien suhteen ratifioimalla osittain, mutta ryhtiliikettä tarvitaan silti. Esimerkiksi 9. artiklaan kirjattu esteettömyys ei toteudu jokaisessa julkisessa tilassa, sillä monessakaan ei ole saatavilla selkokielisiä, saatikka sitten pistekirjoituksella, kirjoitettuja opaskylttejä ja tämä asia olisi syytä korjata. Lisäksi muun muassa tiedonsaantia käsittelevän 21. artiklan mukaisesti viittomakielen asemaa tulisi vahvistaa ja tukea, sillä Suomessa on tälläkin hetkellä noin 3 100 suomalaista viittomakieltä äidinkielenään puhuvaa. Heidän on vaikea löytää palveluita, sillä usein kielitaidoksi vaaditaan vain suomi ja ruotsi. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuorten liittokokous Mikkelissä 2013 on hyväksynyt aloitteen ”Keskustanuorten ja Keskusta vammaisten asialle”, sekä puolue 2014 Turussa. Liittokokous on erityisesti samaa mieltä aloitteen kanssa siinä että Suomen on oltava edelläkävijä ihmisoikeusasioissa ja tämä edellyttää mm. vammaissopimuksen ratifioimista sekä esteettömyyden ja viittomakielen aseman parantamista. 9. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Nuorien ja työssäkäyvien vastuuta vanhemmistaan on lisättävä Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että nuorten ja työssäkäyvien vastuuta vanhemmistaan tulisi lisätä. Nykyyhteiskunta muuttuu yhä enemmän yksilökeskeiseksi. Yhteisöllisyys, sekä lähimmäisistä ja perheestä välittäminen näkyy yhä vähemmän arkipäiväisissä asioissa. Tulevaisuudessa väestön ikääntymisen myötä, Suomen valtion ja kuntien resurssit eivät riitä huolehtimaan suuresta ikääntyvien sukupolvesta. Jotta vanhempiemme ei tarvitsisi elää vanhuuttaan laitoksissa, tarvitaan keinoja, joilla kannustetaan nuoria ottamaan vastuuta vanhemmistaan. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuorten Kohti luottamusyhteiskuntaa –periaateohjelma esittää aloitteen hengessä seuraavaa: ”Aikuisten lasten vastuu vanhenevista vanhemmistaan tunnustetaan yhteiskunnallisena arvona ja asenteena. Elatusvelvollisuus kääntyy kohti vanhuutta siten, että aikuistuneet lapset ottavat enemmän Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 33 vastuuta vanhemmistaan. Verotuksella ja palvelumaksuilla kannustetaan yhteisölliseen välittämiseen ja perheyhteyden jatkamiseen myös elämän auringonlaskussa. Viime kädessä säädyllinen vanhuus turvataan julkisilla varoilla omais- ja kotihoitoa tukemalla ja kehittämällä asumisosuuskuntia. Kukaan ei saa jäädä yksin.” Tämän sanotun käänteisen elatusvelvollisuuden tiimoilta nousi myös julkista keskustelua 2014 helmikuussa, johon Keskustanuoret osaltaan otti osaa. Keskustanuoret jatkaa työtä. 10. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Hyönteiset broilerirehuksi ei ulkomaista soijaa, vaan luonnollista ruokavaliota Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että broilerit ruokitaan vastedes hyönteisillä. Broileri tarvitsee kasvaakseen proteiinia, joka tällä hetkellä saadaan ulkomaisesta soijasta. Me Keskustanuoret esitämme, että Suomessa ryhdytään valmistamaan broilerirehua hyönteisistä. Hyönteisten kasvattaminen kuluttaa huomattavasti soijaa vähemmän luonnonvaroja. Hyönteiset kuuluvat siipikarjan luonnolliseen ruokavalioon. Keskustanuoret näkee, että broilerinrehun valmistaminen suomalaisista hyönteisistä olisi huomattavasti ekologisempaa. Kotimainen rehuraakaaine myös lisäisi suomalaisen maatalouden omavaraisuusastetta. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Suomen valkuaisomavaraisuusaste on tällä hetkellä valitettavan alhainen, jolloin keinoja tuontisoijan korvaamiseksi on haettava ennakkoluulottomasti. Hyönteisten lisäksi myös esimerkiksi palkokasvien viljelyn lisääminen sekä erilaisten teollisuuden sivujakeiden yhä tehokkaampi hyödyntäminen tarjoavat vaihtoehtoja tuntisoijalle. Soijan tuotanto on suurten, monikansallisten yhtiöiden harjoittamaa bisnestä, jonka johdosta sademetsiä kaadetaan Etelä-Amerikassa yhä enemmän. Aasian ja Afrikan nousevien talouksien kasvavaa valkuaistarvetta ei kyetä kestävästi tyydyttämään nykymenetelmin. Broilerien lisäksi myös sian ja nautakarjan kasvatuksessa tarvitaan valkuaista. Liittokokouksen mielestä myös näiden eläinlajien rehustuksessa hyönteisproteiinin käyttäminen tulisi sallia. Jokaiselle tilalle on kuitenkin sallittava oikeus päättää käyttämiensä rehujen raaka-aineista itse. Lisäksi hyönteisproteiini on oiva valkuaisen lähde myös ihmisravintona. 11. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Veropakolaisilta hyvinvointivaltion palvelut pois Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää julkisten hyvinvointivaltion palveluiden eväämistä yritysveropakolaisilta. Kun henkilö perustaa yrityksen ulkomaille, tekee töitä Suomessa, mutta maksaa verot ulkomaille, Suomi ei saa verotuloja. Silti yrittäjä perheineen voi käyttää suomalaisia hyvinvointipalveluita ilman verojen maksua. Tämä koskee muun muassa kirjastopalveluita, terveydenhoitoa, päivähoito-oikeutta, lapsilisiä, sekä mahdollisuutta kouluttautua ilmaiseksi. Veropakolaisella ei tulisi olla oikeuksia käyttää hyväksi toisten verorahoilla maksamia palveluita hyväkseen. Tapaukset on käsiteltävä yksilökohtaisesti, huomioiden esimerkiksi avo- tai aviopuolison asema ja hänen oikeutensa käyttää palveluita, yrittäjän verotuskunta Suomessa tai ulkomailla, sekä nostaako henkilö yrityksestä palkkaa. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Yrityksen perustaminen tai siirtäminen ulkomaille pelkän verohyödyn saamiseksi on väärin ja julkisen vallan tulisi pyrkiä kaitsemaan sitä kaikin mahdollisin keinoin. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja turva kuuluvat kuitenkin kaikille suomalaisille ja Suomessa asuville. Perustuslaki turvaa kaikille yhtäläiset oikeudet palveluihin ja sosiaaliturvaan. Yrityksen perustamiselle ulkomaille voi olla useita syitä, eikä se tarkoita automaattisesti veronkiertoa. Veroja kiertävät yksilöt ja yritykset tulee kuitenkin saada vastuuseen sekä lain ja kansainvälisten sopimusten teknisesti mahdollistamaa verojen välttelyä tulee aktiivisesti rajoittaa ja torjua tukkimalla lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten porsaanreikiä, lisäämällä rajat ylittävää tietojen vaihtoa ja turvaamalla riittävät resurssit harmaan talouden torjuntaan. 12. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Järjestelmäuudistus poliisille Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää järjestelmäuudistusta poliisille. Poliisit kokivat muutama vuosi sitten kovan säästökuurin ja poliisien määrää vähennettiin. Katukuvasta poliisit katosivat kansalaisten ulottumattomiin. Nykyään on jopa harvinaisuus jos poliisi ratsaa henkilöauton. Sen sijaan yksi paikka, jossa poliiseja on vielä liiaksi asti, on raskaan liikenteen seuranta. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että poliisien resursseja siirrettäisiin enenevissä määrin seurantaa vaativiin tehtäviin, kuten liikennevalvontaan, puhalluskokeita suorittamaan tai nopeusvalvonnan tehtäviin. Samalla tarkasteluun tulisi ottaa erilaisten lupaprosessien toimivuus ja niihin lisähenkilökunnan resursointi. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Nykyisin vallitsevassa tilanteessa poliisin rajallisten resurssien keskittäminen liikennevalvontaan on vaikeaa. Lisää poliiseja tarvitaan muun muassa maahanmuuttoasioiden käsittelyyn, mikä osaltaan rajoittaa liikennevalvontaan käytössä olevia resursseja. Lupapalveluiden toimivuutta on tarkasteltava kriittisesti. Sähköisten hakemusten käyttöönotto, toimintojen kehittäminen ja lupabyrokratian vähentäminen ovat keinoja jonojen purkamiseen ja palveluiden parantamiseen. 13. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Maatalous – ja metsänomistajien ALV-prosentin lasku kymmeneen prosenttiin Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää maa- ja metsätaloutta koskevaa arvonlisäveroa laskettavaksi 24 %:sta Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 34 10 %:iin. Maatalouden arvonlisäveron laskulla pyritään vähentämään maatalousyritysten riippuvuutta Euroopan Unioniin ja Suomen myöntämiin maataloustukiin. Mikäli suomalaisia maatalousyrityksiä lopettaa toimintaansa samaa tahtia kuin nykyisin, kotimaisten elintarvikkeiden valikoima vähenee. Samalla häviävät työpaikat, eivätkä yritykset pysty tuottamaan kysyntää vastaavaa määrää, sillä osa maatalousyrityksistä elää lainojen ja tukien varassa jo muutenkin. Mikäli arvonlisäveroa laskettaisiin, viljan ja lihan myyntihinnan, olisi pysyttävä samana kuin ennenkin. Maatalousyrittäjälle jäisi näin enemmän rahaa esimerkiksi henkilöstön palkkaamiseen, lainojen maksuun, sekä toimintansa tehostamiseen. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Liittokokous yhtyy Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten huoleen maatalouden kannattavuudesta. PTT:n tutkimuksen mukaan maatalouden yrittäjätulo on puolittunut kahdessa vuodessa. Tänä vuonna yrittäjätulo on laskenut erityisesti kotieläintuotteiden hintojen laskun ja heikon sadon takia. Liittokokous ei kuitenkaan näe arvonlisäveron suuruuden olevan syy maatilojen ahdinkoon. Investoivat maatilat saavat arvonlisäverona maksetut eurot takaisin käyttöön arvonlisäveron palautuksen kautta. Maataloudesta ulosmyytävien tuotteiden arvonlisäveron alentaminen laskisi ostajan maksamaa hintaa, mutta pienentäisi mahdollisuuksia arvonlisäveron palautuksiin. Näin maatilojen maksama arvonlisävero kokonaisuudessaan voisi jopa nousta nykytilanteesta, kun kaikille arvonlisäverollisille hankinnoille ei löydy vastaavaa määrää arvonlisäverollisia myyntejä. Tämä olisi heikennys varsinkin uuteen konekantaan panostaville tai ulkopuolisen siemenviljan ja lannoitteiden varassa oleville maatiloille. 14. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Ikäihmisten kotiturvallisuustarkastus lakisääteiseksi Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että vanhuspalvelulakiin tulee lisätä pykälä, jonka mukaan kotona asuville ikäihmisille tulisi tehdä kokonaisvaltainen kodinturvallisuustarkastus heidän asuessaan kotona. Kodinturvallisuustarkastus velvoitettaisiin suoritettavaksi kaikille kuntien palveluita käyttäville. Tarkastuksen tavoitteena on, että vanhus pystyisi asumaan pidempään kotona turvatuissa oloissa. Yhtenä tarkastuksen kohteena olisi mm. paloturvallisuus: oikeanlainen palo- ja häkävaroitin, alkusammutusvälineistö ja turvallinen poistumistie hätätilanteen sattuessa. Tarkastus voitaisiin suorittaa normaalin kotipalvelukäynnin yhteydessä, asiakkuuden alettua kunnan tai kaupungin palveluiden piirissä. Tällä hetkellä tarkastus on vapaaehtoinen ja jää usein hoitamatta. Lakisääteisyydestä huolimatta voitaisiin säilyttää tarkastuksesta kieltäytymisoikeus. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret katsoo, että vanhusten turvallisuus on tärkeää ja ikäihmisten kotona asumista on tuettava. Vanhuspalvelu- laissa asetetaan kunnalle kuitenkin jo nyt velvollisuus selvittää iäkkään henkilön palvelutarpeet muun muassa silloin, kun vanhus hakeutuu sosiaalipalvelujen piiriin tai, kun viranomainen tekee sosiaalitoimelle ilmoituksen henkilön palveluntarpeesta. Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön toimintakyky ja selvitettävä, miltä osin iäkäs henkilö pystyy suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista asuin- ja toimintaympäristössään. Arvioinnissa on otettava huomioon iäkkään henkilön toimintakyky sekä hänen ympäristönsä esteettömyyteen, asumisensa turvallisuuteen ja lähipalvelujensa saatavuuteen liittyvät tekijät. Kun kunnilla on jo tällainen velvollisuus tarkastaa vanhusten asumisen turvallisuus, ei kuntien lakisääteisten tehtävien lisääminen erillisellä kodinturvallisuustarkastuksen suorittamisella ole tarkoituksen mukaista. Lisäksi pelkän lakisääteisen tarkastuksen suorittaminen itsessään lisää ikäihmisten hyvinvointia. Lisäksi Keskustanuoret huomauttaa, että palovaroittimien sijoittaminen ja kunnossapito on asuntojen haltijoiden ja omistajien lakisääteinen tehtävä, mitä ei ole syytä sälyttää kuntien tehtäväksi. Keskustanuoret kuitenkin kannustavaa ikäihmisten omaisia ja esimerkiksi vapaapalokuntien vapaaehtoisia huolehtimaan siitä, että vanhukset ovat tietoisia lain vaatimuksista ja vaatimuksia noudatetaan vanhusten asunnoissa. 15. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Kesälomien siirtäminen viikon 24 viimeiselle arkipäivälle Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää kesälomien aloitusta siirrettäväksi viikon 24 viimeiselle arkipäivälle. Esitys kesälomien siirtämisestä kahdella viikolla voisi lisätä joustavuutta ja opetuksen järjestäjän päätäntävaltaa koulujen lukuvuoden ja loma-aikojen järjestämisessä. Nykyisin kesälomat alkavat viikon 22 viimeisenä arkipäivänä, joka sijoittuu toukokuun lopulle tai kesäkuun alkuun. Koulujen alettua porrastetusti elokuun alussa on ollut huomattavissa nuorisoväsymystä ja keskittymisvaikeuksia. Tämä saattaa johtua siitä, että Ilmatieteen laitos on arvioinut elokuun olevan kesäkuuta lämpimämpi kuukausi, jolloin lämpimät päivät houkuttelevat ulos laistamaan opiskelusta. Suomalaisissa korkeakouluissa kesälomat sijoittuvat juhannuksen ja syyskuun alun väliin. Korkeakoulujen lomat toteuttavat hieman paremmin eurooppalaistyyppisiä lomaaikoja. Euroopassa kesälomat sijoittuvat heinä-elokuulle, jolloin Suomenkin kesä on parhaimmillaan. Tämä aiheuttaa mm. sen että matkailuyritysten kesätyöntekijöiden on palattava koulun penkille, kun yritysten pitäisi olla järjestämässä valmiutta eurooppalaisen matkailusesongin varalle. Tämä vaikuttaa muidenkin alojen kesätyöntekijöihin, esimerkiksi maatiloilla syystöiden alkaessa ovat työntekijät siirtyneet jo koulun penkeille. Perusopetusasetuksen mukaan kouluvuodessa on oltava 190 työpäivää, vähennettynä mahdolliset keskelle työviikkoa osuvat juhlat kuten vappu ja itsenäisyyspäivä. Perusopetuksen kesälomien alkamisajankohdasta säädetään Perusopetuslaissa (21.8.1998/628) ja sitä täydentävässä Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 35 Perusopetusasetuksessa (20.11.1998/852). Perusopetuslain 6. luvun 23 pykälän toisen momentin mukaan lukuvuoden koulutyön päättymisajankohdasta säädetään asetuksella. Perusopetusasetuksen 1. luvun 7 pykälän ensimmäisessä momentissa säädetään, että lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Eli Perusopetuslaissa, täydennettynä Perusopetusasetuksella, säädetään, että koulutyö päätetään vuosittain toukokuun viimeisellä viikolla. Toinen määräävä kohta on 190 opetuspäivää, jotka voidaan suunnitella vähän vapaammin, kunhan koulutyö päätetään asetuksen mukaan toukokuun viimeisellä viikolla. Kevätlukukausi on nykyisin syyslukukautta pidempi aiheuttaen sen, että sekä oppilaat että opettajat tuntevat itsensä väsyneiksi toukokuun lopulla. Voisiko kevätlukukauden väsymystä torjua ajoittamalla lomia tasaisemmin kevätlukukaudelle? Koulujen talviloman lisäksi keväämmälle voisi järjestää toisen lomaviikon esimerkiksi pääsiäisen yhteyteen. Lomien ajankohta ja pituus ovat opetuksen järjestäjän päätettävissä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret pitävät harkinnan arvoisena suomalaisten koululaisten ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista lomarytmin uudelleen tarkastelua eurooppalaiseen tapaan. Tällöin koulut alkaisivat vasta syyskuussa ja kevätlukukaudelle rakentuisi pidempi lomajakso. Muun muassa Virossa kouluilla on mahdollisuus pitää sekä talviloma- että kevätlomaviikko kevätlukukaudella. Tätä voidaan kokeilla alueellisesti. Liittokokous kuitenkin huomauttaa että muutos ei ole yksiselitteinen. Kesäloman alun siirtäminen kahdella viikolla, tekee kevätlukukaudesta pitkän suhteessa syyslukukauteen. Kevätlukukauden myöhentäminen ei ratkaise lasten ja vanhempien kesälomien yhteensovittamisongelmia, sillä koulujen lomakausi olisi yhtä pitkä kuin nykyisin ja vanhempien loma lyhyempi. Kesäloman aloittaminen myöhemmin vaatisi myös uudelleenjärjestelyjä koulujen yhteisvalintaan. Säiden mukaan lomien muuttaminen ei yksistään ole riittävä syy, vaan loma-aikojen siirtämisen perusteena tulee ennen kaikkea pedagogiset lähtökohdat. Oleellista on miettiä, paraneeko opetuksen laatu jollain tavalla, mikäli lomien ajankohtaa muutetaan nykyisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2005 tekemä selvitys koululaisten loma-ajoista ei tue kesälomien siirtämistä. Koulun työ- ja loma-ajat koskevat lähes kahta miljoonaa koululaista, opiskelijaa ja heidän vanhempiaan. Koulujen työaikamuutoksilla on laajoja vaikutuksia esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten, toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yhteisvalinnan sekä yliopistojen valintakokeiden aikatauluihin sekä valtion ja kunnan talouden ja toiminnan suunnitteluun. Myös periodien rytmitystä ja lomakausien aikataulutusta, esimerkiksi Joulun yli, on pohdittava uudelleen. 16. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Kalenteriin liputuspäivä nuorisovaikuttajille Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää nuorten vaikut- tajien liputuspäivää. Nuorisovaikuttamisen suosio tuntuu olevan yhteiskunnassamme melko pientä. Monet nuoret kokevat radikalisoitumisen paremmaksi vaihtoehdoksi vaikuttaa sen sijaan että liityttäisiin nuorisovaltuustoon, opiskelijaliittoon tai poliittiseen nuorisojärjestöön. Nuoria voitaisiin valistaa vaikuttamisen polulle vaaliviikkojen yhteydessä ja viettää nuorisovaikuttamisen viikkoa joka huipentuisi perjantaina vietettävään nuorisovaikuttajien päivään, joka tulisi olemaan kansallinen liputuspäivä. Nuorisovaikuttamisen viikko olisi verrattavissa tämän hetken sanomalehtiviikkoon, joka kannustaa nuoria lukemaan ja arviomaan mediaa kriittisesti. Nuorisovaikuttamisen viikolla tulisi eri opinahjoissa keskustella erilaisista vaikuttamisen kanavista ja vaikuttamisesta Euroopassa, Pohjoismaissa, Suomessa ja kunnallisella tasolla. Viikon aikana kouluilla vierailisivat poliittiset vaikuttajat eri tahoilta ja nuoret saisivat esittää kysymyksiä vaikuttamisesta. Nuorisovaikuttamisen teemaviikko olisi jokavuotinen ja odotettu tapahtuma. Nuorisovaikuttamisen viikolla olisi toivottavasti vaikutus, jonka ansiosta nuoret eivät enää kysyisi, onko politiikka jotain syötävää. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Nuorisovaikuttamiselle ei tule perustaa omaa liputuspäivää. Liittokokous kuitenkin kannattaa aloitteessa esitettyä nuorisovaikuttamisen viikosta. Keskustanuoret haluavat antaa nuorille tietoa vaikuttamiskanavista ja kannustaa nuoria vaikuttamaan. Oikea tavoite on tuoda nuorisovaikuttamisen viikko kouluille, osaksi opetusta. Näin vaikuttaminen, nuorisovaikuttaminen tehdään tutuksi, opitaan vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä samalla tehdään tutuiksi poliittisia nuorisojärjestöjä ja puolueita. 17. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Arvolisäveron maksu maksuperusteiseksi Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää myynnistä maksettavan veron tilittämistä valtiolle vasta sitten, kun myynnistä on tilitetty maksu yrittäjälle. Tällä hetkellä myyjä joutuu maksamaan arvonlisäveron valtiolle vaikka myyntisuoritusta ei olisi saatukaan. Suurin osa yrityksistä käyttää toiminnassaan suoriteperusteista kirjanpitoa, vain ammatinharjoittajilla on oikeus laatia maksuperusteinen tilinpäätös. Tällä hetkellä suurin osa yrityksistä käyttää kahdenkertaista kirjanpitoa ja kirjaa tapahtumat suoriteperusteisesti. Arvonlisävero maksetaan suoriteperusteen mukaan, ja arvonlisäveron maksu on muutettava siten, että se tilitetään valtiolle vasta maksun jälkeen. Muutoin kirjanpito tehtäisiin suoriteperusteisesti kuten ennenkin. Esimerkiksi jos myyjä myy tuotteen laskulla 30.9.2015, yrittäjä kirjaa sen myynniksi syyskuun kirjanpitoon. Yleisesti ottaen Suomessa laskulla maksettaessa maksuaika on yleensä sopimuksesta riippuen 7 – 30 päivää. Jos kaikSisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 36 ki menisi suunnitelmien mukaan, yrittäjä saa asiakkaalta suorituksen viimeistään 30.10.2015. Syyskuun myynnin arvonlisäveron yrittäjä tilittää verottajalle 12.11.2015. Etenkin yritysten, niin suomalaisten kuin ulkomaistenkin, maksukyky on Euroopan taloustilanteen muuttuessa heikentynyt. Laskuja ei makseta ajallaan vaan toisinaan myyjä saa lähettää useamman maksuhuomautuksen ja usein saatavat siirtyvät myös perintään. Riippumatta siitä milloin asiakas maksaa laskun arvonlisäveroineen myyjä joutuu tilittämään Verohallinnolle myynnistä arvonlisäveron aina noin 1,5 kuukauden päästä myyntikuusta. Kirjanpidollisesti tämä heikentää yrityksen likviditeettiä. Maksettavan arvonlisäveron määrä ei muutu, ainoastaan maksuajankohta muuttuu. Esitystä ovat jo vuonna 2014 kannattaneet SDP sekä Suomen Yrittäjät. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Liittokokous toteaa aloitteen olevan perusteltu erityisesti pienyrittäjien kannalta. Uskomme tämän parantavan pienten yritysten toimintaedellytyksiä ja maksukykyä. 18. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Lihavalmisteiden alkuperäismerkinnät, joutsenmerkki Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää lihan alkuperämaan selkeää merkitsemistä lihavalmistepakkauksiin. Tällä hetkellä on todella vaikea löytää kaupasta tarkkoja merkintöjä lihavalmisteiden kotimaisuudesta, vaikka Joutsenlipun puutteesta usein voi aavistaa lihan olevan ulkomailta, tulisi pakkauksissa silti olla merkintä alkuperämaasta. Useat kuluttajat luulevat syövänsä kotimaista lihaa ostaessaan tunnettujen kotimaisten ruokatalojen tuotteita, näin ei kuitenkaan aina ole. Esimerkiksi kinkkusuikaleista vain murto-osa on kotimaisia. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Liittokokous yhtyy erityisesti aloitteen osaan, jossa vaaditaan lihavalmisteiden alkuperämaan merkitsemistä pakkauksiin. Liittokokous ei yhdy kuitenkaan aloitteessa olevaan viitteeseen siitä, että alkuperäismerkintä ilmaistaisiin Joutsenmerkin kautta. Joutsenmerkki korostaa elinkaariajattelua, kuluttajan ja ympäristön suhdetta sekä laatua. Se ei ole varsinainen alkuperän takaava merkintä. Kohti vihreää kasvua -ohjelmassa linjataan, että ”kuluttajan kannalta pakkausmerkinnät on tehtävä mahdollisimman selkeiksi. Jäljitettävyys lisää kuluttajien luottamusta kotimaisiin elintarvikkeisiin. Harhaanjohtavien kotimaisuuteen viittaavien merkkien käyttö tulee kieltää. Vuonna 2014 hyväksytyssä ohjelmassa on päätetty, että Hyvää Suomesta -merkki tulee asettaa ainoaksi kotimaisuutta määritteleväksi merkiksi, ja sen kustannuksia tulee alentaa pienille toimijoille.” Hyvää Suomesta -merkkiä käytetään, kun tuotteet on valmistettu Suomessa ja niiden raaka-aineista vähintään 75 % on suomalaisia. Evira edellyttää elintarvikkeiden pakkausmerkinnöiltä, että elintarvikepakkauksessa ilmoitetaan valmistajan, pakkaajan tai EU:ssa toimivan myyjän nimi ja osoite. Lisäksi tulee ilmoittaa tarkemmat tiedot alkuperästä, jos sen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa ostajaa harhaan elintarvikkeen todellisen alkuperän suhteen. Tarkoituksena on varmistaa, ettei ostaja oleta elintarvikkeen olevan suomalaista alkuperää, jos se on valmistettu muualla tai tuotu Suomeen muualta. Valmistajalla tarkoitetaan puolestaan toimijaa, joka on jalostanut tai koostanut elintarvikkeen tai muulla käsittelyllä saattanut elintarvikkeen lopulliseen muotoonsa. Valmistuksella tarkoitetaan elintarvikkeen yhdistämistä muihin ainesosiin, kypsentämistä, säilömistä tai muuta vastaavaa käsittelyä. Koska valmistamisen käsite on hyvin laaja, valmistusmaa ei välttämättä tarkoita samaa kuin alkuperämaa. 19. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Suurpetojen kannanhoidollisia kaatolupia lisättävä Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää kannanhoidollisten pyyntilupien myöntöperusteita ja myöntämismäärien tarkastelua kriittisesti. Lupamääriä tulisi lisätä sellaisille alueille jossa suurpetojen kanta on runsas. Alueellisuus pitäisi huomioida entistä paremmin ja valtakunnallisesti käytössä olevia seurantajärjestelmiä tulisi kehittää entistä paremmiksi ja tarkoituksenmukaisimmiksi. Kuluneenkin vuoden aikana olemme mediassa saaneet lukea useasti, miten suurpedot ovat aiheuttaneet tuhoa esimerkiksi tuhoten yrittäjien kasvattamat eläimet. Muun muassa susikanta on aivan liian suuri, eikä poikkeuslupien myötä pystytä kaatamaan edes kaikkia häirikköyksilöitä. Myös susien kaatoluvat pitäisi saada järjestelmällisesti, mutta hallitusti kannanhoidollisen luvanmyönnön piiriin kuten karhu ja ilves. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret katsoo, että suurpedot kuuluvat Suomen luotoon. Niiden kantoja on kuitenkin kyettävä sääntelemään tarpeen mukaan. Suurpetojen aiheuttamat tuotanto- ja koiravahingot ovat merkittävä ongelma. Keskustanuoret katsoo myös, että kannanhoidollisen metsästyksen jatkuminen myös meneillään olevan kokeilun jälkeen tulee varmistaa. Suomen on laadittava kansallinen suurpetostrategia, jossa määritellään tulevaisuuden kestävät määrät suurpetokannalle. Strategia tulee pohjustaa kattavalla suurpetojen kannanarvioinnilla ja huomioiden alueelliset eroavaisuudet kannoissa. 20. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Nollatuntisopimuksien ehdot sisällytettävä työlakeihin Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää nollatuntisopimuksia koskevia työehtoja sisällytettäväksi työlakeihin kuten työehtosopimuslakiin, työsuojelulakiin, työaikalakiin sekä vuosilomalakiin. Tällä hetkellä työehtosopimuksissa määritellään esimerkiksi tarvittaessa työhön kutsuttavan henkilön, niin sanotun nollatuntilaisen, irtisanomisaika. Alasta riippuen TES:ssa määritelty irtisanomisaika voi olla Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 37 jopa 3 kuukautta ja vaikka työntekijälle ei tarjottaisi työtunteja, hän ei saa tehdä töitä kilpailevalle yritykselle. Tämä ei kannusta henkilöä työntekoon. Ongelmia esiintyy erityisesti muun muassa kaupan alalla, ravintola-alalla, sosiaalija terveysalalla sekä vartiointialalla. Nollatuntisopimuksia ei silti saa sekoittaa vuokratyönä tehtäviin työtunteihin. Vuokratyötä on mahdollista tehdä keikkaluontoisena mahdollisuuksien mukaan usealle eri yritykselle. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuorten mielestä työelämän muuttuessa 0-työsopimusten ottaminen yhdenvertaiseksi mahdollisuudeksi muiden työsopimusten joukossa on mahdollinen, joskaan ei riskitön. Työntekijöiden oikeuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa sopijapuolena 0-työsopimuksen ehtoihin on korostettava ja ne on tuotava selkeästi esiin. Työnantajan kannalta 0-työsopimus voi olla järkevä tilanteissa, joissa ei varmuudella voi tietää tarjolla olevan työn määrää. 0-työsopimus on työnantajan kannalta vuokratyöhön verrattuna parempi, koska vuokratyön hinta on pääsääntöisesti korkeampi. Myös työtehtävä on tutulle työntekijälle helpompi ja tehokkaampi hoitaa kuin sattuman varaisesti tulevan vuokratyöntekijän. Työntekijän näkökulmasta 0-työsopimus voi olla ainoa vaihtoehto solmia työsopimus esimerkiksi opiskelujen tai perheelämän yhteyteen. Yhteisesti tehty 0-työsopimus on hyvä vaihtoehto kun kumpikaan osapuoli ei voi sitoutua tiettyyn, edes johonkin minimi, tuntimäärään. Työntekijällä tulee olla mahdollisuus jättää noudattamatta työhön tulokutsua, joka lisää edelleen 0-työsopimuksen joustoa työntekijän näkökulmasta. Aloitteeseen viitaten Keskustanuorten mielestä 0-työsopimuksen irtisanomisajalla tulee voida solmia uusi työsopimus. 21. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Lakkoilijoille kaksi päivää palkatonta Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että lakkoilijoille ensimmäiset kaksi lakkopäivää olisivat palkattomia. Pääministeri Sipilän hallituksen esittämän säästöleikkausten myötä ovat ammattiyhdistysliikkeet nousseet varpailleen ja järjestävät poliittisia mielenilmauksia sekä lakkoja. Suurin osa suomalaisista eivät ole tyytyväisiä säästöleikkausten aiheuttamiin ylityökorvausten puolituksiin, sunnuntaikorvausten alenemisiin eikä muihin leikkauksiin. Laittomat ja lailliset lakot eivät tietenkään paranna tilannetta. Toki jokaisella ihmisellä on sananvapaus, eikä heiltä sitä voi kieltää. Ehdotus lakkoilun vähenemiselle voisi olla lakkoiluavustuksen siirtäminen suoraa valtiolle lakkoilijan kukkaron sijasta. Lakkoavustus on tällä hetkellä verovapaata tuloa 16€ lakkopäivältä. Tuhannen lakkolaisen avustus olisi jo 16 000€ ja kahdelta päivältä sitä kertyisi 32 000€. Tuolla summalla säästettäisiin valtion kassaan rahaa. Rahan tarve on tänä päivänä ihmiselle niin suuri, että tällaisen pienen avustuksen pois jääminen hillitsisi suurempaa mielenilmausta. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Nykyisellään lakkopäivän palkan maksaa ammattiliitto jäseniltään keräämistä varoista. Lakkopäivän palkasta ensimmäiset 16 euroa on sovittu kolmikannassa verovapaaksi. Loput lakkopäivän palkasta on normaalia veronalaista tuloa. Keskustanuorten mielestä tulevaisuudessa ensimmäisen 16 euron verovapaus tulisi poistaa ja koko lakkopäivän palkkaa tulee verottaa normaalin tuloverotuksen mukaisesti. 22. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Yhdeksän kuukauden palvelusaika yhteneväiseksi korkeakoulujen alkuun Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää että yhdeksän kuukauden, eli 255 vuorokauden, varusmiespalvelusta lyhennettäisiin niin, että varusmiehet ehtisivät aloittamaan koulunsa normaaliin aikaan. Yhdeksän kuukautta palvelevat, syyskuussa kotiutuvat, varusmiehet ovat syrjäytymisvaarassa. Varusmiesten kotiutumispäivä on liian myöhäinen suhteessa siihen milloin korkeakoulut aloittavat lukukautensa. 15% vuosittain varusmiespalveluksen suorittavista henkilöistä palvelee yhdeksän kuukautta. Syyskuussa kotiutuvilla varusmiehillä menee syksyn opinnoista ohi peräti kolme viikkoa. Kaikkia käytössä olevia lomapäiviä ei ole mahdollista eikä mielekästä varata täksi ajaksi. Myöhäinen kotiutumispäivä lisää erityisesti nuorten miesten syrjäytymistä. Vuonna 2013 julkaistun ”Ohi on! Entä sitten” -artikkelin mukaan joka seitsemäs varusmies kokee tulevaisuutensa melko epävarmaksi. Ongelmia siis on. Olisi yhteiskunnallisestikin tarkoituksenmukaista, että varusmiehet pääsisivät aloittamaan opinnot samaan aikaan kuin muutkin, puhtaalta pöydältä. Mielestämme ei ole järkevää se, että varusmiehiä pidetään palveluksessa kiinni yli korkeakoulujen alkamisen. Jokainen yhdeksän kuukautta palvellut tietää, mitä viimeiset viikot palveluksessa pitävät sisällään: odottamista ja turhaa oleilua. Mielestämme yhdeksän kuukauden varusmiespalveluksessa on tiivistämisen varaa, varsinkin loppupäässä, sen verran, että palvelusta pystyttäisiin lyhentämään. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Liittokokous toteaa aloitteen huomion olevan aiheellinen. Palvelusaikojen eriyttäminen toisistaan ei kuitenkaan ole mahdollista. Nykyiset 165, 255 ja 347 vuorokauden pituiset palvelusajat on rytmitetty yhteen. Ne tukevat toinen toistaan niin koulutuksellisesti kuin koulutushenkilöstön työmäärän tasaajana. Keskustanuorten liittokokous näkee että oleellista olisi pyrkiä rytmittämään palvelusaikojen alku ja päättyminen paremmin muun yhteiskunnan aikatauluihin. Nykyisillään talvella ja kesällä alkavat palvelusajat eivät vastaa aikataulua jolla mm. korkeakoulumme toimivat. 23. Kymenlaakson Keskustanuoret: Lautamiesjärjestelmästä luovuttava Käräjäoikeuksissa toimii tällä hetkellä kunnanvaltuustojen valitsemattomia lautamiehiä eli maallikkotuomareita. Lautamiehet osallistuvat rikosasioiden ja maaoikeusasioiden Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 38 käsittelyyn ilman asiantuntemusta laista. Lautamiesten käyttöä erityisesti rikosasioissa perustellaan sillä, että lautamiehet ovat omiaan lisäämään kansalaisten tuomioistuimia kohtaan tuntemaa luottamusta. On kuitenkin perusteltua syytä epäillä, että ilman juridista asiantuntemusta annetut tuomiot heikentävät asianosaisten luottamusta tuomioiden oikeellisuuteen. Lisäksi on huomioitava, että lautamiesten ollessa yksimielisiä on heidän kantansa ratkaiseva, vaikka se olisi vastoin ammattituomarin näkemystä. Lautamiesten käytöstä luopuminen palvelisikin erityisesti vaikeiden ja hankalien rikosasioiden käsittelyä, edesauttaisi materiaalisesti oikeaan lopputulokseen päätymistä ja parantaisi oikeusturvaa. Lisäksi lautamiesjärjestelmä on kallis. Oikeushallintoon kohdistetaan taloudellisessa taantumassa säästötoimia siten, ettei lautamiesjärjestelmään ole enää varaa. Oikeushallinnon toimivuuden turvaamiseksi on luovuttava lautamiesten käyttämisestä, jotta ammattituomareiden virkoihin jää enemmän varoja. Näin ollen Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Suomen Keskustanuoret kannattaa lautamiesjärjestelmästä luopumista ja lautamiesten korvaamista ammattituomareilla tarvittavilta osin. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuorten valtuuskunta 2013 on hyväksynyt oikeuspoliittisen linjauksen, joka esittää seuraavaa: ”Keskustanuoret kannattaa maallikkotuomarien eli lautamiesten säilyttämistä osana suomalaisia käräjäoikeuksia. Lautamiehet lisäävät kansan luottamusta oikeusjärjestelmään. On myös tutkittava, olisiko pieniä riita-asioita mahdollista sovitella maallikkovetoisissa sovitteluelimissä.” Suomalainen oikeusjärjestelmä pyrkii takaamaan osapuolien tasapuolisen kohtelun. Tähän liittyy oikeus saada oikeusapua sekä valittaa tuomiosta. Järjestelmä on oikeudenmukainen, mutta aiheuttaa tästä johtuen myös suuria kustannuksia. Lautamiesten saamat nimelliset palkkiot ja korvaukset eivät ole syy kasvaneisiin kuluihin, päinvastoin. Liittokokous myöntää, että lautamieskokoonpano saattaa tuntua ja olla rasite ammattituomareille. Lisäksi liittokokous haluaa muistuttaa lautamiesjärjestelmään jo tehtyjä muutoksia. Nykyisellään yksinkertaisimmat käsittelyt toteutetaan yhden ammattituomarin toimesta (esim. rattijuopumukset) ja vaikeimmat sekä julkisuusarvoltaan suuret käsittelyt kolmen ammattituomarin toimesta (esim. case Ulvilan surma). Lautamieskokoonpanolla, jossa on ammattituomari ja kolme lautamiestä, käsitellään maalaisjärkeä tarvitsevat tapaukset. Tällöin lautamiehet ovat juurikin oikea taho tuomaan mukaan yleistä kansalaisnäkemystä ja palauttamaan kansalaisten uskoa oikeusjärjestelmäämme. 24. Kymenlaakson keskustanuoret: Biomassaverolla kilpailukykyä metsäteollisuudelle Puulla on merkittävä osuus uusiutuvan energian tuotannossa ja se on yksi tärkeimmistä uusiutuvista raaka-aineis- ta. Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia ja toimii hiilinieluna aina tuotteiden elinkaaren loppuun asti. Kannustamalla aktiivisempaan metsien myyntiin ja puun kiertoon, sidomme ilmastosta hiilidioksidia ja hillitsemme ilmastonmuutosta. Metsäteollisuuden kannattavuus on heikentynyt paperin kysynnän heikentyessä ja tuotantokustannusten kasvaessa. Tuotantokustannukset ovat nousseet merkittävästi muun muassa puun hinnan noustua Suomen siirryttyä pinta-alaperusteisesta metsän verotuksesta myyntiverotukseen. Tällöin metsänomistajien halukkuus myydä metsää on laskenut, mikä on nostanut puun hintaa. Kymenlaakson keskustanuoret esittää, että Suomen keskustanuoret kannattaa metsäverotuksen muuttamista myyntiverotuksesta ”biomassaverotukseen”. Biomassaverolla tarkoitetaan tässä veroa, joka kerätään hyödyntämättömästä biomassasta. Biomassasta, joka ei edistä talouskasvua, työllisyyttä eikä kestävää kehitystä. Vero kasvaisi metsän ikääntyessä ja metsänhoitotoimenpiteet olisivat verovähennyskelpoisia. Suojelumetsät jätettäisiin verotuksen ulkopuolelle. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Metsäpohjaiset tuotteet ovat olleet ja tulevat olemaan Suomen hyvinvoinnin yksi tärkeimmistä tukijaloista. Digitalisaation edetessä ja toimintaympäristön muuttuessa yhä globaalimmaksi on suomalainen metsäteollisuuden osaaminen ja pohjoismainen korkealaatuinen puuraaka-aine pitänyt hyvin pintansa eikä tulevaisuus tässä suhteessa näytä huolestuttavalta. Puusta tehtävien tuotteiden kirjo oikeastaan on vain kasvamaan päin ja käyttökohteet monipuolistuvat. Suomen metsät kasvavat nykypäivänä enemmän kuin koskaan aiemmin. Samaan aikaan metsäteollisuuden puunkäyttö on hienokselti vähentynyt erityisesti sellu- ja paperiteollisuuden osalta. Metsiemme vuosittainen kestävä hakkuumäärä on jopa 20-30 miljoonaa kiintokuutiota enemmän kuin mitä tällä hetkellä käytämme. Vuosittainen puun kasvu on kaksinkertainen puunkäyttöön nähden, joka on noin 50 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Ennätyssuuret metsiemme puuvarat antavat Keskustanuorten mielestä erinomaiset monimuotoisuutta korostavat käyttömahdollisuudet metsänomistajille oman metsänsä osalle. Kaikki eivät halua hoitaa metsäänsä pelkästään taloudellisen ajattelun pohjalta, johon biomassavero johtaisi. Keskustanuoret yhtyvät huoleen metsäteollisuuden kilpailukyvyn ylläpitämisestä, mutta näkevät suurimpina ongelmina puunsaatavuuteen muun muassa metsätilakokojen pienentymisen, tilojen omistajien ikääntymisen sekä puunkäytön keskittymisen keskiseen ja eteläiseen Suomeen sekä metsänhoitotöiden rästit. Keskustanuorten mielestä puunkäyttöä Suomessa on saatava lisätyksi kestävällä pohjalla. 25. Kymenlaakson Keskustanuoret: Vessat vetämään Suurin osa julkisten tilojen wc:istä on totuttu luokittelemaan sukupuolten mukaan: erilliset wc:t naisille ja miehille. Sukupuolittamattomat käymälätilat ovat jo kuitenkin arkipäivää liikennevälineessä, osassa julkisia rakennuksia Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 39 ja erityisesti yksityisasunnoista. Tämä onkin viisasta tilojen käyttöä, sillä jonoja muodostuu vähemmän ja wc-tiloja ylipäätään tarvitaan vähemmän. Lisäksi Suomessa on myös yleisesti tunnustettu sukupuolisesti luokittelemattomien ihmisten olemassaolo. On selvää, että kaikille sukupuolille avoimet vessat tuovat helpotusta etenkin sukupuolisesti luokittelemattomien ihmisten elämään. Näin ollen Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Suomen Keskustanuoret kannattaa sukupuolten mukaan suunnattujen wc-tilojen muuttamista unisexwc:ksi silloin, kun se on mahdollista ilman kohtuuttomia remontointitöitä, ja uusien wc-tilojen rakentamista kaikille sukupuolille sopiviksi. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Unisex-vessoja tulisi olla käytettävissä julkisilla paikoilla nykyistä enemmän. Sukupuolisesti luokittelemattomat henkilöt joutuvat tarpeettoman epämiellyttävän valinnan äärelle, jos heidän on valittava joko naisten tai miesten wc. Sukupuolisesti luokittelemattomien henkilöiden pitää voida tuntea olonsa hyväksytyiksi, kun he liikkuessaan kodin ulkopuolella. Unisexvessojen tulisi olla kuitenkin yksittäisiä huoneita sensitiivisyyssyistä. Toisten mielestä sermilliset unisex-vessat voivat nimittäin olla ahdistavia. Unisex-vessojen paremman tarjonnan lisäksi liittokokous peräänkuuluttaa lastenhoitovarusteita yhä useampiin miesten vessoihin. 26. Kymenlaakson Keskustanuoret: Vertikaaliviljelyä tuettava Vertikaaliviljely on maanviljelyn muoto, jossa sadot kasvatetaan kerrostaloissa, erilaisissa rakennuksissa tai maan alla perinteisen maanviljelyn sijaan. Perinteinen viljely ei pysty ruokkimaan kasvavaa maailmanväestöä, kun taas vertikaaliviljelyn merkittävin etu verrattuna tavalliseen maanviljelyyn tulee suuremmista sadoista ja vertikaaliviljelyyn kuluvasta pienemmästä vesimäärästä. Esimerkiksi japanilainen Mirai tuottaa 100 kertaa enemmän kasviksia per neliömetri 99 prosentilla vähemmän vettä. Lisäksi vesistöt eivät saastu, koska vertikaaliviljely ei tarvitse lannoitteita, maaperää tai myrkkyjä. Vertikaaliviljely myös vähentää tarvetta GMO-lajikkeiden käyttöönottoon. Vertikaaliviljely takaa satoa ympäri vuoden poistaen lyhyen kesän, kuivuuden ja huonon maaperän vaikutuksen satoon. Tämä nostaa huoltovarmuutta ja vähentää samalla valtion riippuvuutta muista maista. Lisäksi rakennukset hidastavat tuholaiseläinparvien leviämistä. Vertikaaliviljely on ympäristöystävällistä ja takaa hyvän saatavuuden, koska ruoka tuotetaan kaupungeissa, mikä pienentää kuljetuskustannuksia ja parantaa ilmanlaatua. Entistä peltoalaa vapautuu muuhun käyttöön, kuten kansallispuistoiksi, metsiksi ja kaupunkirakentamiseen. Valitettavasti vertikaaliviljely ei ole vielä kustannustehokasta, mutta siitä saatavien ympäristöhyötyjen takia on järkevää tukea vertikaaliviljelyä. Suomen tulisi olla edellä- kävijämaa vertikaaliviljelyn osaamisessa ja tätä osaamista voitaisiin myydä ulkomaille tai antaa kehitysapuna kuivuudesta kärsiville kehittyville maille. Vertikaaliviljely voisi vähentää kuivuuden ja muiden luonnonkatastrofien vuoksi pakolaiseksi lähtevien määrää. Lopulta alentuvat kustannukset ja kehittyvät menetelmät mahdollistavat vertikaaliviljelyn köyhimmissä maissa, minkä sivutuotteena syntynyt hyvinvoinnin nousu voi edistää maailmanrauhaa. Kymenlaakson Keskustanuoret vaatii, että Suomen Keskustanuoret kannattaa, että valtio tukee vertikaaliviljelyn perustutkimusta ja käyttöönottoa Suomessa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret esittävät, että rakennusmääräyksiä tulee tarkastella ja muuttaa sellaisiksi, että ne mahdollistavat vertikaaliviljelyn. Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että vertikaaliviljelyä pilotoidaan, jotta löydetään toteutuskeinoja vertikaaliviljelylle. Keskustanuoret eivät usko, että suora tuki on paras keino edistää vertikaaliviljelyä. Liittokokous yhtyy aloitteessa olevaan esitykseen siitä, että vertikaaliviljelyn perustutkimusta tuetaan. Keskustanuoret katsoo, että vertikaaliviljely voi olla yksi hyvä osaamisviennin tekijä. Liittokokous ei yhdy kuitenkaan esitykseen vertikaaliviljelyn käyttöönoton tukemisesta tai varsinaiseen tuotannon tukemisesta. 27. Kymenlaakson Keskustanuoret: Kansanedustajien palkkiot sidottava keskipalkkaan Kansanedustajien palkkion suuruus herättää ajoittain keskustelua. Moni pitää epäoikeudenmukaisena sitä, että kansanedustajien palkkio ei laske, kun muun kansan palkat alenevat. Kansanedustajien palkkioista päättää palkkiotoimikunta, joka koostuu kolmesta henkilöstä. Kansanedustajien palkkio (24.9.2015) on 6.380 euroa kuukaudessa ja yli 12 vuotta palvelleella kansanedustajalla 6.858 euroa kuukaudessa. Kansanedustajan palkkion lisäksi mm. valiokuntien puheenjohtajille ja vähintään 3 hengen eduskuntaryhmien puheenjohtajille maksetaan lisäpalkkio. Kymenlaakson Keskustanuorten mielestä palkkiotoimikunta ei ole muuttanut kansanedustajien palkkiota oikeudenmukaisesti suhteessa muiden suomalaisten palkkakehitykseen. Kymenlaakson Keskustanuoret vaatii, että Suomen Keskustanuoret kannattaa palkkioiden suuruuden määräytymistä automaattisesti suomalaisten keskipalkkojen mukaan palkkiotoimikunnan päättämällä kertoimella – esimerkiksi 2 (200%) – korjattuna. Palkkiotoimikunta päättäisi lisäpalkkiosta kuten tähänkin asti. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Kansanedustajien palkkioiden tulee kuvastaa tehtävän vaativuutta ja arvokkuutta. Nykyisellään palkkioiden on lukuisia kansalaisia lähellä olevia henkilöitä pienempi ja esimerkiksi suurin osa kunnanjohtajista saa kansanedustajan palkkiota suurempaa palkkaa. Kansanedustajien palkkauksessa on tehty suuri tasokorotus vuosien 1995-2000 välissä. Nykyisellään eduskunnan kolmehenkisen palkkiotoimikunnan tavoitteena Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 40 on, että kansanedustajien palkkion kehitys vastaa yleistä ansiokehitystä. Ensi vuoden osalta kansanedustajien palkkiot tulevat kuitenkin jäämään selkeästi yleisestä ansiokehityksestä, jos eduskunta jättää puhemiehistön esityksen mukaisesti osan palkastaan nostamatta. Palkkion sitominen yleiseen kehitykseen nostaisi siis palkkioita enemmän kuin tämän hetkinen joustava malli. 28. Kouvolan Keskustanuoret: Suomen pysyttävä eurossa Viime aikoina euro on puhuttanut suomalaisia: pitäisikö rahaliitosta erota vai pitäisikö mennä kohti liittovaltiota? Euro on tuonut mukanaan ongelmia – esimerkiksi sen, että emme voi enää devalvoida valuuttaamme. Olisi kuitenkin typerää olettaa että kaikki ongelmamme johtuisivat eurosta tai, että eurosta eroaminen pelastaisi Suomen talouden. Suomen talouden suurimmat ongelmat ovat muualla kuin eurossa. Syitä ovat mm. Nokian romahdus ja Venäjän viennin lopahtaminen. Euroopan Unionin jäsenvaltioiden pankkien valvonnan ja sääntelyn pitää olla yhtenäistä. On hyvä että pankkiunioni on perustettu tätä tehtävää hoitamaan. Meidän ei kuitenkaan pidä tyytyä uskomaan, että pankkiunioni nykyisellään riittää. On tärkeää miettiä, onko pankkiunionista muotoutumassa vain uusi byrokratiahirviö. Pitää myös pohtia, onko pankkien rahoittama kriisinratkaisurahasto tarpeeksi suuri, jos joudumme kriisiin, jossa useat pankit joutuvat toimintakyvyttömiksi. On mietittävä, mikä on sopiva sääntelyn taso kestävää talouskasvua rahoittavalle pankkijärjestelmälle. Sääntelyä ja valvontaa miettiessä on syytä ottaa huomioon suurten- ja pienten pankkien (esim. suomalaiset säästöpankit) erot. On järkevämpää kehittää rahaliittoa paremmaksi kuin erota siitä. Vasta jos rahaliiton kehittämisessä ei onnistuta, on syytä harkita siitä eroamista. Suomen tulee jatkossa määritellä rajat, joiden yli se ei ole valmis menemään liittovaltiokehityksessä, ja nämä rajat tulee kertoa selvästi kaikille rahaliiton jäsenmaille. Näin ollen Kouvolan Keskustanuoret vaatii, että Suomen Keskustanuoret toistaiseksi kannattavat Suomen pysymistä eurossa ja samalla Euroopan unionin poliittisessa ytimessä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Eurojäsenyys on hyödyttänyt Suomea, mutta ei ongelmitta. Euroalueen tulevaisuudesta käytävä keskustelu on eurokriisin liudentuessa välttämätöntä. Keskustanuoret ovat huolestuneita esimerkiksi Ranskan presidentin ehdotuksesta, jossa euroalueelle perustettaisiin oma hallitus ja budjetti. Minkään euromaan kansalaiset eivät ole antaneet mandaattia liittovaltion rakentamiseksi euroalueesta. Euroalueen kehittämisen on tapahduttava ensi kädessä hallitusten välisenä yhteistyönä. Suomen on aktiivisesti haettava yhteistä näkemystä samanmielisten valtioiden kanssa. Eurovaluutan vakauden ylläpito on viime vuosina koetellut kansalaisten oikeudentuntoa, mutta sillä on vältetty talouskriisin kärjistyminen. Yhteisvaluutta edellyttää myös osin yhteistä talouspolitiikkaa. Jotta tukipaketteja ei enää jatkossa tarvittaisi, on euromaiden julkisen talouden kestettävä säännöllinen läpivalaisu. Vastuullinen taloudenpito on myös viime kädessä jokaisen valtion itsemääräämisoikeuden paras tae. Keskustanuoret pitää aloitteessa kuvatun mukaista pankkiunionia kannatettavana, mutta ei kannata esimerkiksi koko euroalueen yhteistä talletussuojaa. Kansalliset talletussuojat kannustavat pitämään huolta kunkin maan pankkisektorin vakavaraisuudesta. Euroalueen nykyinen laajuus ei voi olla kiveen hakattu. Euroalueen vakauden vuoksi sekä yksittäisten valtioiden yhteiskuntajärjestyksen tähden on luotava menettely, jonka kautta euromaa voi hallitusti siirtyä omaan valuuttaan. Joidenkin kriisimaiden kohdalla tämä voisi olla loputtomia tukipaketteja parempi vaihtoehto. 29. Kouvolan Keskustanuoret: Metropolikaupungilla vetovoimaa koko Suomeen Turismin tuomat tulot ja työpaikat ovat Suomelle tärkeitä. Turismia tarvitsevat erityisesti ravintolat, hotellit, matkailuala sekä kaupat. Helsinki on Suomen merkittävin ulkomaalaisten matkakohde ja sen vetovoimaa on lisättävä tulevaisuudessa. Miljoonaa asukasta voidaan pitää eräänlaisena merkkipaaluna kaupungille. Asukasmäärä tuo välittömästi kaupungille näkyvyyttä ja kiinnostavuutta, mistä toimii esimerkkinä Euroopan monet miljoonakaupungit kuten Wien, Bryssel ja Berliini. Itävaltaa voidaan pitää monessa asiassa Suomen verrokkimaana, mutta pääkaupunkien näkyvyydessä Helsinki jää auttamatta kauas Wienin taakse. Näin ollen Kouvolan keskustanuoret vaatii, että Suomen Keskustanuoret kannattaa aloitetta Suomeen muodostettavasta Helsingin metropolikaupungista, joka muodostuisi Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteenliittymästä. Metropolikaupungin muodostaminen otettaisiin Suomessa yhdeksi kärkihankkeeksi. Elävien maakuntien lisäksi Suomi tarvitsee entistä vahvemman pääkaupungin! Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Helsingin vetovoimaisuuden kehittäminen on tärkeää, kun kamppailemme turismituloista Itämeren verrokkikaupunkiemme kanssa. Suuremmat hallintoyksiköt eivät kuitenkaan automaattisesti vahvista alueen kilpailukykyä, vaan pahimmassa tapauksessa kasautuva byrokratia hidastaa luovaa kehitystyötä. Nykyisin pääkaupunkiseudulla asuu noin 1 100 000 ihmistä, joten miljoonan asukkaan raja menee jo nykyään rikki ruuhka-Suomessa. Liittokokous uskoo, että Suomen kaupungeissa tulisi ottaa mallia esimerkiksi Brysselistä tai Istanbulista, jotka koostuvat monista pienistä kunnista. Näin voitaisiin turvata paremmin päätöksenteon läheisyysperiaatteen toteutuminen Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 41 sekä paikallisdemokratia suurissa kaupungeissa. 30. Hämeen keskustanuoret: Katse tulevaisuuteen ja maalaisjärki kunniaan Suomessa lihatalous sekä maatalous ylipäätään ovat huonojen satokausien, suurten monopoliasemassa olevien kauppojen, teurastamoiden kasvavan ylivallan sekä tuottajahintojen jatkuvien laskujen vuoksi taitekohdassa. Taitekohtaa synkentää erilainen byrokratiaviidakko, jota ihmisten on vaikea enää hallita. Edellä mainittujen asioiden summa on heikentänyt suomalaista kilpailukykyä niin ulko- kuin sisämarkkinoilla. Nyt olisikin viimeistään herättävä ja ajateltava lähitulevaisuuden valtteja sekä uhkia. Kolme suurta kokonaisuutta: Kuinka taata tuoteturvallisuus jatkossakin? (Afrikkalainen sikarutto, MRSA-bakteeri) Uutisissa on ollut paljon juttua Virossa ja Venäjällä riehuvasta sikojen rutosta. Sen pääsy Suomeen olisi ensisijassa pyrittävä estämään, ja on suunniteltava, kuinka varaudutaan ehkäisemään ruton leviäminen. On vain ajan kysymys, milloin täällä tautia todetaan, ja silloin on turha jossitella, ”miksei siihen reagoitu”. Sen puhkeaminen tulee katkaisemaan sen vähäisenkin viennin ja sulkee aivan varmasti mahdollisen alkavan Kiinan viennin. Suomen lainsäädäntö ja eläinsuojelumääräykset ovat tiukempia kuin muiden maiden. Tämä aiheuttaa Suomen tuotannon kilpailukyvyn heikkenemisen. Ei ole tasapuolista, että tänne saa tuoda tuotteita, joiden tuottaminen täällä olisi kiellettyä. Esimerkkinä sikojen hännäntypistys, mikä on Suomessa kielletty. Tätä pitäisi korostaa ja tuoda julki vientivalttina. Sen sijaan ulkomailta saa kuitenkin tuoda Suomen markkinoille lihaa, jonka tuotannossa sikojen hännät typistetään hännänpurennan ehkäisemiseksi. Suomalaisen sianlihan tuotannosta löytyy paljon ammattimaista osaamista tuottajien puolelta ja se näkyy myös tässä asiassa. Hännänpurenta saadaan kuriin hyvillä olosuhteilla, hoidolla, tarkkailulla sekä oikealla ruokinnalla. Tätä osaamista ei pitäisi heittää hukkaan, eikä myöskään antaa periksi ulkomaiselle halpatuotannolle. Kauppojen monopoliasema sekä niiden harjoittamat ”halpuutuskampanjat”. Kauppojen ja teollisuuden kilpailu on liian vähäistä. Nykyinen järjestelmä on tehnyt pienyrittämisen mahdottomaksi ja suuret firmat ovat päässeet valta-asemaan, jossa kilpailua ei juuri ole. Hinnoittelulla on saatu myös pienet tilat ajettua pelistä pois ja tämä trendi jatkuu edelleen. Suomi on menossa kohti hallitsematonta tilannetta. Pitäisi ymmärtää, että emme pysty kilpailemaan tuotannon määrässä vaan huomio on kiinnitettävä tuotteen laatuun. Haluaisimme käsitellä enemmän maatalouden suuria ongelmia ja vähentää ylimääräistä byrokratiaa. Meidän tulisi mahdollistaa yrittäminen sekä sukupolvienvaihdokset uusin tavoin. Alkutuotannon kilpailukykyä on pyrittävä parantamaan. Säädöksiä pitäisi tehdä sellaisten ihmisten, jotka ovat perehtyneet asioihin ja omaavat käytännön kokemusta. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Suomalainen alkutuotanto ja erityisesti sikatalous elävät kohtalon vuosiaan, kun kilpailu kiristyy ja Euroopan markkinat ovat sekaisin. Sipilän hallituksen tulee tehdä hartiavoimin töitä sen eteen, että suomalainen maatalouspolitiikka tukee, eikä jarruta suomalaisen talonpojan pärjäämistä globaalissa pudotuspelissä. Suomalaisen ruokaturvallisuuden suurin lähitulevaisuuden uhka on Virossa jylläävä sikarutto, joka leviää villisikojen ja ihmisten mukana yhä vääjäämättömämmin kohti pohjoista. Baltian ja Suomen välillä liikkuvat maataloustyöntekijät, rekkaliikenne ja metsästysmatkailijat nostavat riskiä entisestään. Tulliviranomaisten tulee lisätä tiedotusta ja tarkastuksia, jotta tietoisuus taudista ja siihen liittyvistä riskeistä saadaan matkustajien tietoisuuteen. Taudin taltuttamiseksi tulee käynnistää viipymättä yhteiseurooppalainen operaatio, jossa tautia kantavat villisiat kaadetaan hallitusti, sekä luonnosta löytyneet ruhot poistetaan. Tätä suosittelee myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA. Suomesta operaatioon voisi lähettää esimerkiksi Keskustanuorten Eräkerhon. Eläinsuojelulain ovat tärkeä perälauta eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, mutta emme saa sulkea silmiämme kansainväliseltä kilpailulta. Eläinten olot Suomessa ovat huipputasolla, verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihimme. Emme saa ajautua Ruotsin tielle, jossa oma tuotanto ajetaan alas liian tiukoilla normeilla, ja lopulta ostetaan heikoimmista oloista tulevaa tuontilihaa. Sipilän hallituksen tulee viipymättä säätää laki, jossa vaaditaan kaikelta maahan tuotavalta lihalta samojen eläinsuojelullisten kriteerien täyttämistä, kuin suomalaiselta lihalta. 31. Hämeen keskustanuoret: Maataloustukien maksamisen syy selvitettävä kuluttajille perusteellisesti Maataloustuet ovat korvaus tuottajalle siitä kun hänen tuottamansa alkutuote myydään todellisia tuotantokustannuksia alhaisemmalla hinnalla eteenpäin. Tuet eivät siis ole ilmaista rahaa vaan sen eteen on tehty lujasti töitä. Maataloustuet ovat siis yhtälailla tukea tavalliselle kuluttajalle, kun kotimaisen ruuan hinta pysyy kohtuullisena. Kauppalaskun summa olisi huomattavasti korkeampi jos tukijärjestelmää ei olisi. Maataloustukien vaikutus meidän kaikkien elämään ei siltikään ole selvää suurimmalle osalle väestöstä. Vaadimmekin, että maajussien ajojahti asian tiimoilta on loputtava. On alettava tosissaan miettiä keinoja asian selventämiseen kuluttajille. Olisiko syytä saada ruokakauppojen kuitteihin summa ”tuettomasta” ruuasta, jotta jokainen konkreettisesti näkisi miten maataloustuet hinnan muodostukseen vaikuttavat. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 42 Liittokokous kuitenkin yhtyy aloitteen henkeen. On tärkeää, että kuluttajat tiedostavat maataloustukien vaikutuksen kauppojen ruoan hintaan. Maataloustuilla alennetaan tuotteiden kuluttajahintoja ja tuetaan samalla maataloustuotannon kannattavuutta. Maataloustuet hyödyttävät kumpaakin osapuolta, kuluttajaa ja viljelijää. Liittokokous ei voi kuitenkaan suositella erillistä kuittimerkintää ruokatuotteille samalla kun byrokratian pyritään purkamaan. Edunvalvontajärjestöjen tehtävä on tuoda esille eri aloilla ilmentyviä epäkohtia. 32. Hämeen keskustanuoret: Ruokahävikki kuriin MTT:n ruokahävikkitutkimuksen (2013) mukaan Suomessa heitettään henkilöä kohden 20-26 kiloa ruokaa roskiin. Vuosittainen ruokahävikki on myös taloudellisesti merkittävä. Pelkästään Suomen kotitalouksissa heitetään ruokaa hukkaan noin 500 miljoonan euron edestä vuosittain. Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat myös huomattavan määrän päästöjä, joten kun valmis ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan. Ruokahävikki antaa siis myös yhteiskunnalle taloudellisen taakan ja monien säädösten tukemisen lisäksi suuren ympäristöhaasteen. Tuotanto- ja kulutusketjun erivaiheista löytyy monia syitä ruokahävikin kasvamiseen. Jo tuotannossa tule vastaan laatustandardit, jotka hipovat järjenvastaisesti millintarkkaan tuotteen laadun. Myös ylijäämäruokaan kouluissa pitäisi ottaa ehdottomasti kantaa. Nyt syömäkelpoinen ruoka, jonka sai ennen viedä sioille, joutaa nyt suoraan ruokailun päätteeksi biojätteeseen. Myös kauppojen säädökset elintarvikkeista, joiden parasta ennen päivämäärä tulee liian pian joutaa hävikkiin kauppojen hyllyille tulemisen sijaan. Toivomme Keskustanuorten liittokokousta ottamaan kantaa ja pohtimaan, miten ruokahävikki saataisiin kuriin ja siihen malliin, että kuluttaja voisi käyttää hävikkituotteita omalla vastuulla järkevin perustein, sillä FAO:n arvioinnin mukaan maailmalaajuisesti ruokaa menee vuosittain hukkaan yhteensä 1300 miljoonaa tonnia, joka vastaa noin 2530% kaikesta maapallolla tuotetusta ruuasta. Tällä määrällä voisimme ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuorten Kohti vihreää kasvua -ohjelmassa linjataan ruokahävikistä seuraavasti: ”Kotimaisen elintarvikeketjun ruokahävikki on vuodessa miltei 400 miljoonaa kiloa. Kotitalouksien osuus tästä on noin 130 miljoonaa kiloa. Yksityisten kotitalouksien tuottama hävikki on saatava kuriin, sillä niiden hävikki on elintarviketeollisuuttakin suurempi. Keinot on kohdistettava kulutustottumusten muuttamiseen ja etenkin kuluttajien tietoisuuden lisäämiseen siitä, millaiset ovat hävikin ympäristövaikutukset. Samalla voidaan pohtia myös ruokahävikin käyttöä edelleen. Eniten ruokahävikkiä syntyy MTT:n vuonna 2013 tekemän tutkimuksen lapsiperheissä. Myös korkeammin koulutettujen ja suhteellisen hyvätuloiset heittävät ruokaa usein pois. Alle 50-vuotiailla naisilla päätyy ruokaa roskiin useammin kuin muilla ikäluokilla taikka miehillä. Tutkimuksen mukaan maantieteellisesti ruokahävikkiä syntyy enemmän Uudellamaalla kuin muualla maassa. MTT:n mukaan ruokahävikkiä voidaan vähentää paremmalla ostosten suunnittelulla, syömällä ensin helposti pilaantuvat ruuat sekä pakastamalla ruokaa. Taloudelliset syyt toimivat myös hyvänä motivaation lähteenä. Elintarviketeollisuudessa alun perin syömäkelpoista hävikkiä syntyy 75–140 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä vastaa MTT:n mukaan keskimäärin noin kolmea prosenttia elintarviketeollisuuden tuotantovolyymista. Keskustanuoret katsoo, että ruokahävikkiä voidaan pienentää, kun tunnistetaan syyt ja sitten pyritään vaikuttamaan niihin. Esimerkiksi maa- ja kotitalousnaiset toteuttivat vuosina 2012–2013 Älä ruoki hukkaa -hankkeen. Hankkeessa koulutettiin, tiedotettiin, jaettiin vinkkejä ja yritettiin muuttaa käyttäytymistä. Hankkeessa annettiin neuvoja ruokatalouden suunnitteluun, elintarvikkeiden säilytykseen ja käsittelyyn, pakkausmerkintöjen lukemiseen sekä tähteiden käyttöön. Pidämme toimintaa hyvänä käytäntönä, jota kannattaisi jatkaa edelleen. Ranska kielsi vuonna 2015 kauppoja tuottamasta ruokahävikkiä. Maan parlamentti hyväksyi lain, joka kieltää suuria supermarketteja tuottamasta enää ruokajätettä. Kaikki myymättä jääneet, mutta edelleen syötäväksi kelpaavat elintarvikkeet pitää vastaisuudessa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, eläinten rehuksi tai kompostoitavaksi. Keskustanuoret kannattavat Ranskan mallin mukaista lainsäädäntöä myös Suomeen. Lainsäädäntö ei estä kauppoja lahjoittamasta ruokaa hyväntekeväisyyteen. Lisäksi hukkaruokaa voidaan käyttää esimerkiksi biokaasun ja etanolin valmistamiseen tai eläinten rehuksi. Kouluruoan hävikin pienentämisestä hyvä esimerkki on Sitran kokeilu tähdelounaskäytännöstä, jota on testattu mm. Kuopiossa. Tähdelounailla opiskelijaruokailusta jäänyt lounasruoka myytiin huomattavan edulliseen hintaan koulun lähialueen asukkaille. 33. Hämeen keskustanuoret: Käyrät kurkut ja rumat porkkanat ruokakauppoihin Euroopan unionin alueella on vahvistettu kymmenelle eurooppalaisittain merkittävälle tuoreelle hedelmälle ja vihannekselle laatuvaatimukset. Laatuvaatimuksissa tuotteet lajitellaan niiden ulkoisten ominaisuuksiensa perusteella luokkiin. Samat säännöt ovat voimassa kaikissa EU:n jäsenmaissa, koskien myös alueen ulkopuolistenkin maiden vientiä ja tuontia. EU:n yhteisten laatuvaatimusten ulkopuolelle jää monia suomalaisille tärkeitä kasviksia, mutta niitä koskevat EU:n kaupanpitämisen yleisvaatimukset. Mikäli tuotteet myydään laatuluokiteltuina, tulee ne luokitella laatustandardien mukaisesti. Olemme tottuneet suuriin, yhdenmukaisiin ja kiiltäviin kasviksiin. Suurin osa kaupassa myytävistä kasviksista on vahattuja ja osa on saatettu jopa värjätä ulkonäön parantamiseksi. Ihmiskunnan historian aikana olemme oppiSisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 43 neet valikoimaan ruokamme myös näköaistin avulla. Nyt tätä kykyä ollaan ottamassa meiltä pois. Miten pystymme tunnistamaan kypsän ja ravinteikkaan kasviksen ruokakaupasta, ellei sen ulkonäköön pysty enää luottamaan? Jos vertaat luomuhyllyllä myytävää kasvista tehotuotettuun kasvikseen, niin se saattaa näyttää huonolaatuiselta, vaikka viimeaikaisten tutkimusten mukaan se voi olla ravinteikkaampaa. Hämeen Keskustanuoret kannustaa Keskustanuorten liittokokousta yhtymään ajatukseen, että viljelijät saisivat entistä paremmin myyntiin myös ”väärän” mallisia porkkanoita ja muita ulkoisesti 2-luokan juureksia ja vihanneksia. Voimme omilla kulutustottumuksillamme olla kääntämässä yleistä trendiä siihen suuntaa, että nykyään jätteeksi päätyvät valtavat määrät syömäkelpoisia vihanneksia päätyisi jatkossa syötäväksi. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Liittokokous on samaa mieltä siitä, että myös 2-luokan juurekset ja vihannekset tulee säilyttää kaupan valikoimissa. Käyriä kurkkuja ja porkkanoita on jo löytynyt kauppojen tuotevalikoimista jossa niitä on myyty hieman alemmalla kilohinnalla kuin 1-luokan kasviksia. Käyriä kurkkuja on käytetty myös esimerkiksi suurkeittiöiden raaka-aineena ja niiden käyttöä tulee hyödyntää jatkossakin jotta ne eivät joudu suoraan hävikkiin. Eurooppalaisista laatuvaatimuksia on tullut symbolinen EU:n ylisääntelylle. Euroopan parlamentin mukaan ”Vuoden 1988 ”kurkkuasetus” ja vuoden 1999 ”porkkana-asetus” asettivat lukuisten vastaavien EU-lakien ohella Euroopan laajuisia laatuvaatimuksia (ekstraluokka, I ja II luokat) hedelmille ja vihanneksille. Yhteiseurooppalaisten sääntöjen tarkoituksena on ollut helpottaa hedelmien ja vihannesten varastointia, käsittelyä ja kuljetusta sekä varmistaa niiden tuoreus matkalla pellolta pöytään. EU poisti niin sanotut kaupan pitämisen vaatimukset 1. heinäkuuta 2009 alkaen 26 tuotteelta, herkkusienet, herneet, kukkakaali, luumut, pavut, pinaatti ja porkkana mukaan lukien. Muotopuolia vihanneksia ja hedelmiä näkyneekin jatkossa entistä enemmän kaupan hyllyillä ja torimyyjien laareissa. Kokoja muotovaatimukset säilyvät kuitenkin kymmenellä hedelmällä tai vihanneksella, joiden osuus EU:n kaupan arvosta on 75 %. Joukkoon kuuluvat niin omenat, mansikat kuin tomaatit. EU-maat voivat kuitenkin sallia kaikenkokoisten ja -muotoisten hedelmien ja vihannesten myynnin, kunhan vaatimuksista poikkeavat tuotteet erottuvat merkinnöiltään priimatavarasta. Muotovaatimusten poistuminen on osa Euroopan unionin pyrkimyksiä vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa sääntelyä. Lakien kumoaminen lisää myös kuluttajien valinnanvaraa – ja säästää täysin syömäkelpoisen ruoan näiden suihin tunkion sijaan. 34. Helsingin Keskustanuoret: Valtion varustamotoiminnat on yhdistettävä Osana valtion tilaaja- ja tuottajatoimintojen eriyttämistä entinen Merenkulkulaitos ja Tielaitos lakkautettiin ja niiden toiminnot hajautettiin ja eriytettiin. Tilaajatoiminnot siirrettiin perustettuun Liikennevirastoon. Tuottajatoiminnot yhtiöitettiin joko liikelaitostamisen kautta tai suoraan eri osakeyhtiöiksi, mitkä valtio omistaa sataprosenttisesti. Nämä yhtiöt hoitavat perusinfraan kuuluvia toimintoja, kuten väylien ylläpitoa ja hoitoa, merimittausta, merikarttojen valmistamista, talvimerenkulun turvaamista sekä ympärivuotisen öljyntorjuntavalmiuden, saariston yhteysalusliikenteen, luotsauspalvelut, aluspalvelutiedotteet ja seurannan. Jokaisessa yhtiössä on oma hallinto, joka syö paljon varoja ja resursseja. Näiden uusien yhtiöiden johtoihin ei ole palkattu alan varsinaisia osaajia ja ammattilaisia, vaan ammattijohtajia, joiden prioriteetit ovat muualla kuin hyvän, turvallisen ja osaavan palvelun tuottamisessa. Voittojen nimissä palveluiden ja turvallisuuden tasoa on tietoisesti heikennetty. Valtion tulisi perustaa yksi valtio-omisteinen yhtiö, johon kaikki edellä mainitut toiminnot ja valmis kalusto voitaisiin sulauttaa. Menoja saadaan pienennettyä yhdellä hallinnolla. Myös sisäinen synergia ja dynaamisuus saadaan maksimoitua, kun kaikki toiminnot tekevät yhteistyötä saman yhtiön alaisuudessa. Kalliiden hallintojen purkamisen jälkeen voidaan varustamon varoja ohjata palvelujen ensiluokkaiseen ja turvalliseen tuottamiseen. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Liittokokous jakaa aloitteen huolen Suomen omavaraisuudesta varustamotoiminnan ja erityisesti jäänmurron osalta. Emme kuitenkaan usko toimintojen yhdistämisen olevan tässä kohden oikea ratkaisu. Liikennevirasto itsessään on tehnyt jo vaihtoehtoisia ratkaisuja tilaamalla jäänmurtajan suoraan itse, ja kilpailuttamalla avoimesti sen operoinnin ja järjestämällä ylläpidon myymällä aluksen edelleen Arctia Shipping Oy:n tytäryhtiölle Arctia Icebreaking Oy:lle. Vaikka Arctia Shipping Oy:n toiminta ei kaikkineen ole ollut hyväksyttävää, haluaa Keskustanuoret jatkossakin säilyttää sen omana yhtiönä. Tämä mahdollistaa jäänmurtajatoimintojen kilpailuttamisen ja toiminta vastaa parhaiten näin muita alalla toimivia varustamoja. Näin mahdollistuu myös valtion omistaman Arctia Shipping Oy:n kilpailun muiden varustamoiden kanssa muilla markkinoilla ja vesialueilla. Suomalaisen jääosaamisen myyminen maailmalle on järkevää. Valtion olisi kuitenkin otettava Arctia Shipping vahvempaan omistajaohjaukseen, ja näin muun muassa estää yhtiön toiminta arktisilla alueilla ympäristölle haitallisessa toiminnassa. Samoin omistajaohjausta olisi pitänyt käyttää jo aiemmin jäänmurtajien kotisatamasta käydyn kilpailutuksen yhteydessä. Omistajaohjauksen pitää toimia myös uusia aluksia hankittaessa. Keskustanuoret pitää ehdottoman tärkeänä että Suomella itsellään on riittävä määrä kalustoa jääntorjuntaan huoltovarmuus näkökulmalla; alusten tulee ennen kaikkea palvella jäänmurtotarvetta. 35. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Keskustalaista politiikkaa kaupunkeihin Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 44 Keskustalaisella ajatusmaailmalla ja politiikalla on vielä runsaasti annettavaa kaupungeissamme. Esimerkiksi lähiöissä keskustalaisella näkemyksellä sivistyksestä ja itsensä kehittämisestä, osallistumisesta ja toisista välittämisestä on huutava pula. Keskustan menestyminen Oulun, Seinäjoen tai Kuopion kaltaisissa kaupungeissa osoittaa, että puolueen sanomalle riittää kysyntää ja siihen luotetaan tulevaisuuden rakentajana kaupungeissa siinä missä maaseudullakin. Toisaalta eräiden kaupunkien vaalimenestys osoittaa, että tehtävää kaupunkikuvamme luomisessa vielä riittää. Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä keskustalainen aate ja sanoma vaativat vielä soveltamisharjoitusta teoriasta käytäntöön kaupunkiympäristöissä. Miten esimerkiksi kestävä luontosuhde tai ”köyhän asia” taipuvat asukaslukuaan ja pinta-alaansa kasvattaneelle uudelle kuntaliitoskunnalle? Avautuuko keskustalainen vaihtoehto suurten kaupunkien potentiaalisille kannattajille nykyisten valtakunnallisten linjausten valossa? Pohjois-Savon Keskustanuoret esittävät kokonaisvaltaisen, tulevaisuutta visioivan, tavoitteellisen kaupunkityön aloittamista Keskustanuorissa vuonna 2015 ja työn tuotosten hyödyntämistä tulevissa kuntavaaleissa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustalainen kaupunkipolitiikka kaipaa päivitystä 2010-luvulle. Jopa kolme eri piiriä kokevat liittokokousaloitteissaan, että nuorkeskustalaisella liikkeellä ei nykyisellään ole riittäviä eväitä kamppailla kannatuksesta ja luottamuksesta Suomen suurimmissa kaupungeissa. Ongelma oli havaittavissa viime kevään eduskuntavaalien laimeassa menestyksessä eritoten Helsingissä ja Uudenmaan suurissa kaupungeissa. Liittokokous tunnistaa aloitteissa esitetyn huolen, jonka mukaan sanomamme ei tällä hetkellä puhuttele suurimpien kaupunkien asukkaita. Keskusta-aatetta tuleekin jatkossa sanoittaa vastaamaan myös kaupunkielämästä kumpuaviin arjen haasteisiin ja kehitystarpeisiin. Erityisesti konkreettisille vaihtoehdoille on tilausta. Liittokokous suhtautuu myönteisesti toiveisiin Keskustanuorten oman kaupunkipoliittisen ohjelman tai linjapaperin laatimisesta. Liittokokous esittää, että Salossa valittava järjestön johto ja liittohallitus saavat liittokokoukselta mandaatin päättää, kuinka kaupunkipoliittista työtä ryhdytään tekemään. (Vastaus on yhteinen aloitteisiin 47 ja 59.) 36. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia helpotettava Suomalaisten nuorten liikunnan määrän vähäisyydestä on mediassa ollut aika ajoin keskustelua. Ilmiö, jossa nuoret jakautuvat yhä suuremmissa määrin niihin, jotka liikkuvat paljon ja niihin, jotka liikkuvat liian vähän jos lainkaan, huolestuttaa Pohjois-Savon Keskustanuoria. Eräs liikuntaharrastuksen haasteeksi yhä useammin muodostuva asia nykyään on harrastamisen hinta. Liikuntaharrastamisen hinta uhkaa syventää entisestään sosiaalisia eroja ja vaikuttaa esimerkiksi terveyserojen polarisoitumi- seen jo lapsuusiästä alkaen. Pohjois-Savon Keskustanuoret peräänkuuluttavatkin toimia tasa-arvoisten liikuntapalveluiden toteuttamiseksi kaikkialla Suomessa, myös näinä taloudellisesti vaikeina aikoina. Panostukset liikkuvaan väestöön on panostusta hyvinvoivaan tulevaisuuteen. Liikunnan edistämisen keinovalikoimaan kuuluvilla alhaisilla liikuntapaikkojen käyttömaksuilla, riittävällä ja oikein kohdentuvalla urheiluseuratuella, koulujen liikuntakerhoilla sekä esimerkiksi urheiluvälinekirjasto-toiminnalla tulee taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus liikunnan harrastamiseen. Keskustanuorten tulee olla aloitteellisina puolustamassa kaikkien oikeutta ja mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Aloitteessa ilmaistu huoli liikunnan harrastusmahdollisuuksien epätasa-arvoisesta jakautumisesta on tärkeä ja perusteltu. Kuntatasolla on huomattavia eroja siinä, millaisia mahdollisuuksia lapsella tai nuorella on harrastaa erilaisia lajeja. Kunnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että lajivalikoima säilyy riittävän monipuolisena eikä jotain yksittäistä lajia suosita liiaksi ylitse muiden. Tiedämme, että sosioekonomisilla tekijöillä on yhteys terveyteen. Terveys- ja hyvinvointieroja tulee puolestaan pystyä tasaamaan sekä kunnan että kolmannen sektorin keinoin. Keskustanuoret pitää tärkeänä erityisesti hyväkuntoisten ja maksuttomien ulkoliikuntapaikkojen (esim. luistelu-/jääkiekkokaukalo, yleisurheilukenttä, turvalliset kävelytiet, hiihtoladut) ylläpitoa sekä kohtuullisilla käyttäjämaksuilla toimivia muita kunnallisia liikuntapalveluja (esim. uimahalli, kuntosali). Keskeistä on, että lapset ja nuoret omaksuvat liikunnan osaksi arkipäivää. Siksi pidämme ilahduttavana hallituksen ”tunti liikuntaa päivässä” -ehdotusta. Liikunnan kansalaisjärjestötoiminta on arvokasta paikallista työtä, jota myös tuetaan valtion taholta. Liikuntajärjestöt täydentävät kunnan liikuntatoimen palveluita. Täytyy myös muistaa, että toimeentulotuen kautta voidaan tarvittaessa avustaa perhettä lasten ja nuorten harrastus- ja virkistystoimintaa koskevissa kuluissa. 37. Varsinais-Suomen Keskustanuoret: Hauelle ylämitta Uuden kalastusasetuksen ja uudistetun kalastuslain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016. Uudessa laissa ja kalastusasetuksessa on paljon hyvää, mutta haukea kohdellaan edelleen kuin roskakalaa. Kalastusasetusluonnoksessa oli alun perin esitys, että hauelle asetettaisiin ylämitaksi 90cm. Tarkoitus oli suojella suurhaukia ja taata monimuotoinen sekä vahva haukikanta. Myöhemmin esitys poistui luonnoksesta. Toisin kuin on epäilty, niin hauet eivät rasita ns. jalokalakantoja syömällä esimerkiksi lohenpoikasia. Uuteen kalastusasetukseen on saatava hauen ylämitta takaisin. Ylämitan asettamisesta voittavat ympäristö, vapaa-ajan kalastajat sekä kalastusmatkailu, että kalastusoppaat. Ympäristön ja ekosysteemin kannalta suurhauet laskevat laadukSisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 45 kaampaa mätiä joista kasvaa uusia suurhaukia, eikä kanta vääristy niin, että tulevaisuudessa olisi vain pieniä haukia. Suurhauet taas kuluttavat enemmän särkikaloja ja ehkäisevät rehevöitymistä. Vapaa-ajan kalastajille ja kalastusalan yrittäjille suurhaukien olemassaolo tarjoaa uusia elämyksiä ja lisääntyviä kalastusmatkoja näiden elämysten toivossa. Hauelle on asetettava ylämitta kestävien kalakantojen, vireän kalastusmatkailun ja lukuisten vapaa-ajan kalastajien puolesta! Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret kannattaa valtakunnallisten ylämittojen sijaan kalastuskuntien määrittelemiä vesistökohtaisia ylämittoja. Paikallinen omistajuus vesistöjen hoidossa on kalakantojen hoitamisen kannalta oleellista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että perinteinen suurien haukien kalastaminen pienentää haukien kokoa. Ylämitan määrittäminen varmistaisi, että fyysisesti isoimmat hauet pääsisivät lisääntymään ja varmistaa haukikannan monimuotoisuus. 38. Varsinais-Suomen Keskustanuoret: Ulkomaalaisille rekoille tiemaksut Yhä useammin tiellä tulee vastaan isoja ulkomaisia rekkoja monista eri maista. Rekkojen kulkeminen on ehdottoman hyvä merkki siitä, että kauppa käy, mutta rekat saattavat myös käyttää Suomea läpikulkumaana. On selvää, että eniten teitä rasittavat juuri isot ja raskaat rekat. VarsinaisSuomen Keskustanuoret esittävätkin, että Suomi alkaisi keräämään ulkomaalaisilta kuljetusyrityksiltä tiemaksuja. Tiemaksujen tarkoitus olisi yksinkertaisesti kerätä korvamerkittyä rahaa teiden ylläpitoon ja korjaukseen. Sähköinen tiemaksujärjestelmä Eurovinjet on käytössä jo mm. Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa ja näin ollen sama järjestelmä olisi helppo tuoda Suomen käyttöön. Tiemaksujen avulla ulkomaalaiset kuljetusyritykset osallistuisivat suomalaisten teiden ylläpidon kustannuksiin. Maksu ei tietenkään saisi olla niin suuri, että se vaikuttaisi kauppaan. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Suomen tieverkko on monilta osin melko rapistunut ja teiden kunnossapitoon menee rahaa. Eurovinjetin eli sähköisen tiemaksun käyttöönottoa on ehdottanut myös SKAL ja järjestelmän avulla Suomi voisi kerätä ulkomaisilta kuljetusliikkeiltä monta miljoonaa euroa tiemaksuja, koska Suomi on avain Eurooppaan ja juuri logistinen solmukohta varsinkin itänaapurimme kannalta. Suomella ei ole loputtomiin varaa edes perustieylläpitoon, koska talous ei ole toistaiseksi osoittanut eheytymisen merkkejä. Keskustanuoret näkevät, että rahoja voisi kerätä tieliikennettä käyttäviltä rekoilta, mutta ne kerääntyneet varat käytettäisiin suoraan takaisin tienpitoon korvamerkittynä. Ulkomaisten kuljetusyrityksien on osallistuttava Suomen teiden ylläpitokustannuksiin, koska hekin käyttävät Suomen laajaa tieverkostoa. 39. Varsinais-Suomen Keskustanuoret: Keskusta- nuorille eläinpoliittinen ohjelma Sudet, merimetsot, valkoposkihanhet, minkit, liito-oravat sekä monet muut eläimet ovat jatkuvasti pinnalla julkisessa keskustelussa. Keskustelussa mielipiteitä esitetään kiivaasti niin tunne- kuin faktapohjaltakin. Jokaisella on varmasti jokin mielipide asiaan. Varsinais-Suomen Keskustanuoret esittävätkin, että Keskustanuorten liitto alkaisi työstämään eläinpoliittista ohjelmaa, jossa nämä kiistakysymykset ratkaistaisiin ja esitettäisiin konkreettisia ja sovittelevia ratkaisuja eläinaiheisiin poliittisiin kysymyksiin. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret viettää ensivuonna luonto-teemavuotta. Liittokokous esittää, että Salossa valittava järjestön johto ja liittohallitus saavat liittokokoukselta mandaatin päättää, kuinka eläinpoliittista työtä ryhdytään tekemään. Ehdotus ohjelmatyön aloittamisesta on kannatettava, mutta tulevat ohjelmatyön suuntaviivat ja käynnistettävät ohjelmaprosessit määrittelee tuleva liittohallitus. 40. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Metsästyksen profiilia on nostettava ja metsästyksen harrastamista on helpotettava Suomessa Suomalainen, ikiaikainen metsästyskulttuuri on kriisissä. Metsästyksen harrastamista vaikeuttaa jatkuvasti aselakiin tehdyt kiristykset, sekä yleinen ilmapiiri, joka on laskenut metsästyksen profiilia. Media uutisoi suuresti metsästykseen liittyvät negatiiviset tapaukset, mutta metsästyksen luomat hyvät vaikutukset ja hyödyt eivät tule esille juuri missään. Tämä vähentää nuorten, ja miksei vanhempienkin halua aloittaa metsästys hyvänä harrastuksena. Toinen syy on aloittamisen vaikeus, ja tieto siitä, ettei tulevaisuudessakaan uusien aseiden hankkiminen ole helppoa johtuen liian tiukasta aseisiin liittyvästä byrokratiasta. Tähän on saatava muutos. Metsästys on tärkeä niin harrastuksena, kuin suomalaisen yhteiskunnan toimivuudenkin kannalta. Maaseudulla yksi tärkeimpiä harrastuksia on metsästys ja luonnossa liikkuminen. Metsästäjät myös pitävät eläinkannat kurissa niiltä osin, kun se on tarpeen. Esimerkiksi Suomen luontoon kuulumattomat eläimet, kuten supikoirat tekisivät valtavaa tuhoa lintukannoille, ellei supikantaa harvennettaisi aktiivisesti. Toinen hyvä esimerkki on hirvenmetsästyksen aiheuttama hyöty tieliikenteelle. Ilman metsästystä hirvikannat räjähtäisivät käsiin, ja tieliikenteen sujuva toiminta olisi hirvivaaran takia mahdotonta. Keskustanuorten on perinteisten maaseudun, ja miksei kaupunginkin luontoläheisten arvojensa mukaan alettava pitää huolta metsästyksen tulevaisuudesta. Julkaisuilla metsästyksen hyödyistä voidaan helposti tavoittaa iso joukko kansalaisia ja nuoria, ja näin parantaa metsästyksen profiilia hyvänä asiana sekä yksilön, että yhteiskunnan näkökulmasta. Keskustanuorten on osana byrokratianpurkutalkoita pyrittävä myös vaikuttamaan asebyrokratian Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 46 järkeistämiseen, jotta metsästyksen aloitus olisi nuorille helpompaa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Metsästys on yhteiskunnallisesti merkittävä harrastus. Metsästäjien tekemä työ riistakantojen parissa vaikuttaa monin eri tavoin luontoon ja ihmisiin. Maa- ja metsätalousvahinkojen torjunta pitämällä hirvieläinkannat kurissa, yhteistoiminta viranomaisten kanssa erityisesti suurriistavirka-avun muodossa sekä tieteellisen tutkimuksen avustaminen on erittäin tärkeää ja pohjautuu vapaa-ehtoisuudelle. Metsästyksen aloittaminen on muuttunut monelle nuorelle hankalaksi. Osittain kyse on vaikeutuneesta aselupabyrokratiasta, osittain metsästysmahdollisuuksien hankalasta saavutettavuudesta. Keskustanuoret katsookin, että tärkeimmät toimet metsästyksen edistämiseksi ovat aselupakäytäntöjen helpottaminen sekä valtion maiden metsästyskäytön turvaamisen. 41. Oulun Keskustanuoret: Toimivat koulukuljetukset on taattava kaikille Syrjäseuduilla järjestetään lapsille kuljetuksia kouluun monista pätevistä syistä. Näitä syitä ovat muun muassa pitkät etäisyydet kyläkeskuksiin ja kouluihin sekä asutuksen jakautuneisuus kuntien sisällä. Koulukuljetukset koskettavat joka viidettä kaikista oppivelvollisuuttaan suorittavista, siis merkittävää ryhmää koululaisista. Perusopetuslain 32 §:ssä säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää oppivelvollisuusikäisille oppilaille maksuton koulukuljetus. Koulukuljetusten moninaisista ongelmista on myös puhuttu. Sääntely sekä käytännön toimien hitaus aiheuttavat mm. sen, että lukujärjestykset sekä kuljetusaikataulut saattavat olla täysin solmussa lukukauden alussa. Julkishallinnon jäykkä kilpailutusvelvollisuus on johtanut siihen, että jokaisella eri reitillä saattaa olla eri liikennöitsijä. Tämän myötä kuljettaja ei tiedä kenet noutaa, eikä koululainen tiedä mihin bussiin mennä. Myös resurssipula on muodostunut ongelmaksi: Kunnan rahoitus on tiukassa, ja liikennöitsijän täytyy siten tehdä enemmän, vähemmillä resursseilla. On erityisen tärkeää, että koulukuljetukset sujuvat moitteettomasti, sillä koululaisen oppivelvollisuuden suorittaminen on välttämätöntä ja lailla säädettyä. Mikäli kuljetukset eivät toimi, kontaktiopetus koulussa jää vähemmälle, kun koululaiset eivät pääse kouluunsa. Kuljetusten epäonnistuminen johtaa myös kaupunkialueiden ja syrjäseutujen eriarvoistumiskehitykseen, koska tällöin koululaiset eivät ole samassa asemassa. Vaikeasta taloustilanteestamme huolimatta emme saa heikentää yhtä yhteiskuntamme peruspilareista: Koulutusta ja sen saatavuutta kaikille. Oulun Keskustanuoret täten esittävät liittokokoukselle, että Keskustanuoret myötävaikuttaisivat mm. sääntelyn purkamisen sekä kuntien saaman rahoituksen kautta siihen, että koulukuljetukset saataisiin tulevaisuudessa järjestettyä moitteettomasti kaikille sitä tarvitseville. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Tasapuolisen koulutuksen tarjoaminen oppivelvollisuusiässä oleville asuinpaikasta riippumatta on keskustalaisen aatteen mukaista. Byrokratian purku on myös yksi Keskustapuolueen ajamista kärkihankkeista. Kilpailuttaminen ja säästöt eivät automaattisesti aiheuta koululaisille ongelmia kouluun ehtimiselle eivätkä vähennä kontaktiopetuksen määrää toisiin oppilaisiin verrattuna. Koulukyytien kyydeistä tulee tiedottaa asianmukaisesti oppivelvollisuusiässä olevien huoltajia. Oppilaiden tulee myös tunnistaa mahdollisimman helposti oma koulukuljetusvälineensä, oli kyseessä sitten normaali bussilinja taikka järjestetty erillinen koulukuljetus. Kuntien säästöpaineet eivät saa rapauttaa uuden sukupolvemme tasapuolisen peruskoulun käynnin mahdollisuuksia. Koulukuljetukset eivät saa olla este tasapuoliselle kontaktiopetukselle oppivelvollisuusiässä oleville oppilaille. 42. Etelä- ja Itä-Savon Keskustanuoret: Parikkalaan kansainvälinen rajanylityspaikka Etelä- ja Itä-Savon Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuoret järjestönä yhdessä aktiivitoimijoidensa kanssa työskentelee sen puolesta, että Parikkalassa sijaitseva rajanylityspaikka kansainvälistettäisiin. Parikkalan rajanylityspaikka on perustettu 1996 ja palvelee tällä hetkellä pienimuotoisesti pääasiassa teollisuuden kuljetuksia. Rajanylityksiä on vuositasolla noin 15 000 kappaletta. Rajanylityspaikan kansainvälistämisellä olisi merkittäviä aluetaloudellisia hyötyjä erityisesti matkailun saralla. Arvioiden mukaan rajan ylittäjien volyymi jopa kahdeksan kertaistuisi kansainvälistämisen myötä. Tällä hetkellä valmius kansainvälistämiseen on Venäjän puolella jopa parempi kuin Suomessa. Etelä- ja Itä-Savon Keskustanuorten mielestä tämän tyyppiset kahden väliset hankkeet olisivat omiaan pitämään yllä ja kehittämään maidemme välisiä suhteita nykyisen pakotepolitiikan varjossa. Mahdollisella rajanylityspaikan kansainvälistämisellä olisi äärimmäisen suuri rooli koko Itä-Suomen tulevien vuosien elinkeinopolitiikan mahdollisuuksien toteuttamisen kannalta. Suunnitelmien mukaan Parikkalan rajanylityspaikka vaatisi Suomen puolella 2-3 miljoonan euron investoinnit sekä suurin piirtein saman suuruiset vuosittaiset panostukset käyttökuluissa. Vastaavasti uutta tulovirtaa Suomeen arvioidaan tulevan jopa 15 miljoonaa euroa vuodessa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat perustuneet ihmisten välisen arkiseen kanssakäymiseen sekä vilkkaisiin talous- ja kauppasuhteisiin. Keskustanuoret näkevät, että etusijalla rajaalueiden kehityksessä on nykyisten jo olemassa olevien kansainvälisten rajanylityspaikkojen infrastruktuurin ja ylläpidon kehittäminen sekä tieyhteyksien ylläpito, unohtamatta kouluissa tapahtuvaa sivistämistä kielen ja kulttuurin osalta. Kansainvälisesti on tärkeää ylläpitää vuoropuhelua vaikeissakin olossa Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 47 ja rajanaapureina käytännön asioissa on positiivista vuorovaikuttaa yhteistyön merkeissä, jota Parikkalan rajanylityspaikan kehittämishanke edustaisi. Parikkalan suuntautuvasta pitkäaikaisesta investoinnista hyötyy ennenkaikkea aluetalous sekä sillä tuetaan maiden välistä kauppaa sekä kanssakäymistä. Keskustanuoret näkevät, että on hyvä taata valmius liikkuvuuden kasvuun, ja neuvotella Venäjän kanssa tarvittavasta rahoituksesta uuden hankkeen toteutuksessa unohtamatta jo käynnissä olevia hankkeita. Parikkalan kansainvälistäminen voisi myös purkaa paineita muilta rajanylityspaikoilta, jolloin liikkuminen olisi sujuvampaa rajan puolin ja toisin. Suomen pitää myös huolehtia turvallisuusnäkökulmasta, joka perustuu Tullin sekä Rajavartiolaitoksen resurssienhallintaan ja -riittävyyteen. Keskustanuorten mielestä erityisesti itärajan talouden kehittymisen kannalta olisi hyvä vauhdittaa uusia aluekehitykseen positiivisesti vaikuttavia tukitoimia. Sisäministeriön selvityksessäkin 11/2015 todetaan, että lisääntyvä itäliikkuvuus kasvattaisi matkailualan, kaupan ja palveluiden kysyntää sekä Suomeen suuntautuvia venäläisinvestointeja. 43. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Palkansaajat samalle viivalle työttömyyden iskiessä! Palkansaajien ansiosidonnainen työttömyysturva rahoitetaan lähes kokonaan (95%) kaikista palkkatyösuhteista maksettavista lakisääteisistä työttömyysvakuutusmaksuista ja verovaroista. Vuonna 2014 ansioturvan rahoituksen valtion osuus oli 42% (1 030 milj. €) ja työttömyysvakuutusmaksujen osuus 53% (1 306 milj. €). Työttömyyskassojen osuus ansioturvan rahoituksesta oli 5% (134 milj. €). Ansiosidonnaisesta voi kuitenkin nauttia vain, jos on työttömyyskassan jäsen. Valtaosaksi kaikkien palkkatyöntekijöiden rahoittaman järjestelmän tulisi olla aidosti avoin ja yhtäläinen kaikille. Ansiosidonnaista turvaa tuetaan lisäksi työttömyyskassojen jäsenmaksujen verovähennysoikeudella. Tämä tekee järjestelmästä kaksinkertaisesti epäreilun niille, jotka eivät kuulu ammattiyhdistysliittoon tai työttömyyskassoihin. Esitämme, että työttömyyskassan jäsenyys ei olisi jatkossa kriteeri ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiselle. Valtion tulee vastata kokonaisuudessaan (100%) työttömyysturvan ansiosidonnaisen osan rahoituksesta, sekä sen jakamisesta. Tällöin työttömyyskassamaksujen osuus poistuisi. Kassamaksuilla kerättävä tulo korvattaisiin kaikilta työntekijöiltä tasapuolisesti kerättävällä työttömyysvakuutuskassan osuudella tai vaihtoehtoisesti lyhentämällä ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Verotuloilla 95% -prosenttisesti kustannettava ansiosidonnainen työttömyysvakuutus tulisi siirtää Kelan hallinnoitavaksi. Tämä säästäisi rahaa hallintokustannuksissa ja kohtelisi kaikkia palkansaajia tasavertaisesti. Siirto poistaisi myös kyt- köksen ansiosidonnaisen turvan ja perusturvan välillä ja mahdollistaisi kaikista köyhimpien ihmisten toimeentulon kohentamisen ilman ansiosidonnaisen samanaikaista korottamista. 44. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Perustulokokeilu Pohjois-Pohjanmaalle! Suomen Keskusta on ollut halukas kokeilemaan perustulomallia alueellisesti. Pohjois- Pohjanmaan Keskustanuoret toivovat, että kokeilu kohdistuisi maakuntaamme. Piirimme alue on ikärakenteeltaan Suomen nuorin ja sen myötä myös nuorisotyöttömyys on huippulukemissa muuhun Suomeen verratessa. Perustulon tavoitteena on yksinkertaistaa tukiviidakkoa sekä kannustaa vastaanottamaan myös lyhytaikaisia työsuhteita. Perustulon idea on esitetty jo 1790-luvulla, mutta sitä ei ole kokeiltu missään päin maailmaa. Nyt on jo korkea aika lopettaa puheet - ja kokeilla perustuloa käytännössä! Sipilän viime syksynä antaman lausunnon mukaan kokeilualueeksi voisi sopi ”syrjäinen, korkean työttömyyden seutukunta, teollisen rakennemuutoksen kohteeksi joutunut paikkakunta ja suuren kaupungin asuinalue, jossa on korkea työttömyys”. (Verkkouutiset 10.9.2014) Haluamme kokeilla perustulon toimivuutta alueella, josta saadaan laaja ikäotanta ja jossa työttömyysaste on korkea. Hyviä kohteita kokeilulle olisivat esimerkiksi Iin kunta tai jokin Oulun kaupunginosista. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret eivät ota kantaa siihen, missä perustulokokeilu järjestetään. Perustulo on ollut Keskustanuorten pitkäaikainen tavoite ja kokeilussa Keskustanuorille olennaista on, että kokeilu on valmisteltu huolella ja että se toteutetaan sellaisella tavalla, että se antaa parhaat mahdolliset tiedot ja lähtökohdat koko maan kattavan perustulomallin rakentamiseen. Keskustanuorille tärkeintä kokeiltavassa perustulomallissa on se, että perustulo tekee työn vastaanottamisesta kannattavaa, selkeyttää sosiaaliturvaa ja vapauttaa kansalaisen toimeentulon anelemisen kahleista. Keskustan piirissä tarvitaan nyt laaja-alaista keskustelua sosiaaliturvan kehittämisestä ja Keskustanuorten on oltava keskustelussa aloitteellinen osapuoli. Keskustelu ja linjaustyö ei saa jäädä pienen piirin kahvipöytäkeskusteluiden varaan, vaan sen tulee olla avoin ja osallistava prosessi. Keskustelu sosiaaliturvan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ei myöskään saa jäädä pelkäksi perustulodebatiksi, vaan sen tulee käsitellä erikseen. Perustulokokeilua valmisteltaessa aiheesta on käytävä laajamittaista keskustelua puolueen piirissä, myös keskustanuoria kuunnellen. (Vastaus on yhteinen aloitteisiin 58 ja 60). 45. Helsingin Keskustanuoret: Aloite työelämäpoliittisen ohjelmatyön käynnistämisestä Työelämän ja työmarkkinoiden kiihtyvä murros näkyy yhä selvemmin nuorten aikuisten arjessa. Epätyypilliset Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 48 työsuhteet ja toimeentulon pirstaloituminen pakottavat työelämän rakenteiden muuttamiseen. Työelämän ja työvoimapolitiikan ristiriita on ilmeinen. Perustulon kaltaiset toimeentuloon ja työllisyyteen liittyvät ratkaisut odottavat läpimurtoaan vielä pitkään. Tarvitaan selkeitä näkemyksiä ja suuntaviivoja työelämän kehittämisestä nuorten näkökulmasta. Helsingin Keskustanuoret esittää, että liittohallitus käynnistää työelämäpoliittisen ohjelmatyön, jonka seurauksena laaditaan nuorkeskustalaisia arvoja heijasteleva ohjelma. Ohjelmatyöhön kutsutaan mukaan asiantuntijoina asiantuntijoita työelämän eri osa-alueilta. Ohjelman päämääräksi asetetaan vastata tarkemmin, millaisia muutoksia nuorten työelämään liittyvissä rakenteissa tarvitaan sekä mihin suuntaan Suomen työmarkkinakenttää tulisi kehittää. Samalla ohjelmatyön tavoitteeksi asetetaan nuorkeskustalaisen työmarkkinaedunvalvontanäkemyksen selkiyttäminen. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Työmarkkinapolitiikka on harmittavan vieras politiikansektori niin keskustassa kuin keskustanuorissa. Perinpohjaista työelämän muutosta analysoivaa ja keskustalaisia vaihtoehtoja tarjoavaa ohjelmatyötä ei ole tehty. Keskustanuorten tehtävänä on aktiiviseen ja vastuulliseen kansalaisuuteen kasvattaminen. Myös työmarkkinapolitiikka, jos mikä, on keskustalaisten otettava haltuun nykyistä ja edellisiä vuosikymmeniä paremmin. Ammattiyhdistysliike sen enempää kuin elinkeinoelämäkään ei saa sanella politiikkaamme. Ehdotus ohjelmatyön aloittamisesta on kannatettava, mutta tulevat ohjelmatyön suuntaviivat ja käynnistettävät ohjelmaprosessit määrittelee tuleva liittohallitus. 46. Helsingin Keskustanuoret: Huomiota aatteelliseen talouspolitiikkaan Keskustanuorten on kaikin tavoin ylläpidettävä aatteellista pohdintaa läsnä toiminnassaan ja politiikassaan. Suurien talouspoliittisten suuntausten ymmärtäminen on aatteellisen pohdinnan ydintä. Keskustanuorten talousideologia on määritelty periaateohjelmassa vuonna 2013 Mikkelissä. Siinä on ansiokkaasti selitetty nuorkeskustalaisen talousnäkemyksen keskeiset piirteet: Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä ylisukupolvinen markkinatalous, luottamukseen perustuvat työmarkkinat, yrittäjyys, ahkeruustakuu ja valtion rooli talouden toimimattomuuteen puuttuvana tahona. Ytimenä on ajatus siitä, että talouden kasvu ei ole itseisarvo vaan tärkeää on sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi, sivistys, ihmisläheisyys ja yhteisöllisyys. Valitettavasti hyvä talousideologia ei näy keskustanuorten viestissä ja toiminnassa. Kuluvan vuoden aikana niin liitto kuin sen toimijat ovat puhuneet vain yksittäisistä näkökulmista, yksityiskohdista tai toimista sitomatta asiaa nuorkeskustalaiseen talousaatteeseen. Onko liitollamme valmiutta vastata kysymyksiin, miten pieni ihminen selviää markkinavoimien puristuksessa? Millaista talouskasvua Suomi tarvitsee? Miten valtio voi puuttua talouden toimintaan? Mitä tarkoittaa taloudellinen tasa-arvo? Onko julkinen sektori liian suuri? Keskustanuorten on pystyttävä ilmaisemaan taloudellinen ajattelunsa jokaisen kannanottonsa taustalla. Tässä suhteessa olemme jääneet useaa muuta poliittista nuorisoliikettä jälkeen. Tämän perusteella Keskustanuorten tulee kiinnittää huomiota aatteelliseen talouspolitiikkaan vahvemmin kannanotoissaan, tapahtumiensa sisällössä sekä tuottamassaan materiaalissa. Periaateohjelmaa on toteutettava myös käytännössä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Aloitteen nostama huomio on aiheellinen erityisesti tässä ajassa. Periaateohjelma toimii Keskustanuorten ajankohtaisen politiikan linjaamisen pohjana. Aloitteen esiin nostamana tullaan vuoden 2016 toiminnassa panostamaan myös talouspoliittiseen keskusteluun ja perehtymiseen esimerkiksi teemasta järjestettävän Politiikan akatemian muodossa. 47. Helsingin Keskustanuoret: Keskustanuorten on paalutettava kaupunkipoliittiset kantansa Kaupunkipolitiikka on tällä vuosikymmenellä vahvistunut niin kansallisella kuin paikallisella tasolla. Valtio on esimerkiksi aloittanut käytännön solmia kasvusopimuksia suurimpien kaupunkien kanssa, INKA-kaupunkiohjelman sekä seutukaupunkiohjelman. Lisäksi liikenneinvestointeja sekä koulutus- ja sosiaalipolitiikkaa on alettu suunnata vahvasti kaupunkien erityistarpeet huomioiden. Keskustan Opiskelijaliitto valmisteli vuonna 2014 ansiokkaan kaupunkipoliittisen ohjelman, josta myös Keskustanuoret voivat ottaa poliittiseen viestiinsä terävää sisältöä. Keskustanuorten nykyisin voimassa oleva kaupunkipoliittinen linjapaperi on jo vanhentunut ja sisällöltään suppea. Keskustanuorten on vuoden 2016 aikana perehdyttävä kaupunkipolitiikkaan ja KOL:n ohjelmaan ja vahvistettava oma kaupunkipoliittinen linja. Liittokokous yhtyy aloitteiseen Katso aloitevastaus 35. 48. Pirkanmaan Keskustanuoret: Eutanasiasta käytävä keskustelua Keskustanuorten Pirkanmaan piiri esittää, että Keskustanuorten tulee ottaa kantaa eutanasiaan. Eutanasia tarkoittaa aktiivista toisen ihmisen elämän päättämistä hänen omasta pyynnöstään. Passiivinen eutanasia tarkoittaa sitä, että armosyistä, yleensä potilaan tahdosta, jätetään antamatta hoitoa niin että potilas menehtyy. Aktiivinen eutanasia tarkoittaa armosyistä tehtyä tekoa, joka aiheuttaa potilaan menehtymisen. Eutanasia on laillistettu useissa Euroopan maissa, Ruotsissa passiivinen eutanasia laillistettiin 2010. Hollannissa edellytyksenä on oikeustoimikelSisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 49 poisen potilaan vapaaehtoinen, toistuva ja selkeä pyyntö. Joidenkin tutkimusten mukaan noin puolet Suomen lääkäreistä laillistaisi eutanasian ja lähes 75 % kansasta olisi asiassa samaa mieltä. Tällä hetkellä Suomen laki ei käsittele varsinaista eutanasiaa. Suomen lainsäädäntö käsittelee lähinnä avustettua itsemurha, jossa lääkärillä on oikeus tarjota kuolettava määrä lääkettä, jos potilas nauttii sen itse tai kuolinapua, jossa esimerkiksi ruumiin toimintoja ylläpitävä hoito lakkautetaan. Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä ihmisen itsemääräämisoikeuteen kuuluu oikeus päättää omasta elämästään. Suomen perustuslaissa säädetään kärsimyksen lievityksestä ja hyvästä hoidosta kaikille, mutta kuoleman edessä tämä ei usein aina toteudu. Laadukkaaseen saattohoitoon panostaminen on tärkeintä, mutta eutanasian laillistamisesta olisi aika käydä vakavaa keskustelua, sillä parantumattomasti sairaiden inhimillinen kärsimys on mittaamaton. Ehtona eutanasialle pitäisi olla ihmisen täysissä voimissaan kirjoittama tahdonilmaus ja se, ettei tahdonilmausta ole tehty painostuksen alla. Lisäksi vaadittaisiin vähintään kahden lääkärin mielipide potilaan tilasta. Lääkärin on todettava potilaan ennuste toivottomaksi. Hollannissa lääkärillä ei ole velvollisuutta toteuttaa eutanasiaa eikä hoitajilla ole velvollisuutta avustaa siinä. Jos eutanasiaa vakavasti harkittaisiin, pitäisi yhteiskunnassa käydä perusteellinen keskustelu säädöksistä, jotta kaikenlaisilta väärinkäytöksiltä vältyttäisiin. Vakavasti sairaan ihmisen pitäisi itse saada päättää, milloin hän kokee kärsimyksensä liian suureksi ja kun tilanteen paranemiseksi ei ole olemassa toivoa, pitäisi eutanasian olla potilaan pyynnöstä valittavissa oleva ratkaisu. Kaikilla parantumattomasti sairailla pitäisi olla oikeus arvokkaaseen kuolemaan ja päättää elämänsä päättymisestä laillisesti, joka ei tällä hetkellä toteudu. Keskustanuorten arvojen mukaan yhteiskunnallisen päätöksenteon on oltava ihmisläheistä ja ihmislähtöistä. Suurimman osan suomalaisista kannattaessa eutanasiaa, on Keskustanuortenkin aika käydä vakava keskustelu kannastaan. Keskustanuoret yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret katsoo, että kuolevan potilaan ensisijaisena hoitona tulee nähdä laadukas saattohoito ja kivunlievitys niin, että jokainen tarvitseva voi niitä saada. Kuitenkin ihmisen itsemääräämisoikeus on ehdottoman tärkeä arvo, ja sen voidaan katsoa olevan osa ”yleisperusoikeutena” turvattua oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen. Ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittava hoitotahto sekä palliatiivinen hoito mahdollistavat jo nyt aktiivisesta hoidosta kieltäytymisen. Tilanteessa, jossa saattohoidolla ei kyetä lievittämään parantumismahdollisuuden menettäneen terminaalipotilaan kärsimiä henkisiä ja fyysisiä kärsimyksiä, tulisi ihmisen itsemääräämisoikeuden mukaisena vaihtoehtona olla myös ihmisen kuolintoiveen kunnioittaminen. Kuolinapu sisältää monia eettisiä kysymyksiä, jonka vuoksi se tulisi kuolinavun saamisen edellytyksenä tulisi olla sietämätöntä kärsimystä kokevan, oikeustoimikelpoisen potilaan vapaaehtoinen, toistuva ja selkeä pyyntö. Potilaan kokema sietämätön kärsimys voi muodostua moniulotteisesta kokonaisuudesta, jossa on ainakin yksi lääketieteellinen osatekijä. Lisäksi lääkärin tulisi todeta potilaan ennuste toivottomaksi. Edelleen asiassa tulee huomioida, että hoitohenkilökunta voi joutua potilaan kuolinapupyynnön ääressä jyrkkään ristiriitaan oman maailmankatsomuksensa kanssa. Tämän vuoksi lääkäreille ei tulisi asettaa velvollisuutta antaa kuolinapua eikä hoitajille velvollisuutta avustaa siinä. 49. Pirkanmaan Keskustanuoret: Suomen siirryttävä Floridan yritysveromalliin Pirkanmaan keskustanuoret katsoo, ettei yksityisessä omistuksessa olevien pienten osakeyhtiöiden tarvitsisi maksaa lainkaan veroja. Yhtiön voitto olisi omistajien ansiotuloa, joka verotettaisiin progressiivisesti ansiotulona. Ero Viron malliin on se, että Virossa osakeyhtiöt maksavat yhteisöveroa 21 prosentin verokannalla jakamastaan osingosta ja muusta voitonjaosta, mutta sielläkään yhtiöön jätettyjä voittoja ei veroteta. Tällä hetkellä osakeyhtiöt maksavat ennakkoveron(ennakko) tilikauden arvioidun verotettavan tulon perusteella ja sen on vastattava mahdollisimman tarkoin tilikauden lopullista veroa. Jos ennakko ei riitä kattamaan lopullista tuloveron määrää, osakeyhtiön on maksettava puuttuva määrä jäännösverona. Osakeyhtiö voi hakea ennakkoon muutosta. Yhteisöjen tuloveroprosentti on 20 prosenttia. Suomessa on noin 300000 alle 20 hengen yritystä. Ennakkoveron lisäksi osakeyhtiöt maksavat tällä hetkellä yhteisöveroa sekä voitostaan, ja jaettua osinkoa verotetaan pääomatulona. Katsomme, että nykyjärjestelmä on periaatteellisessakin mielessä arvojemme vastainen - kohtuuton. Floridan yritysveromalli sopii Suomen tulevaisuuden kuvaan, varsinkin, jos Sipilän I hallituksen leikkaukset toteutuvat. Sen rakenne kannustaa yrityksiä investoimaan, työllistämään ja kasvamaan. Malli suosii pk-yrityksiä. On erityisen tärkeää huomata, että Floridan yritysveromalli on yhteensopivampi tulevien perustulokonseptien kanssa, koska se yksinkertaistaa yrittäjien sosiaaliturvaa. Viron yritysveromalli on selvinnyt läpi EU:n ja kansainvälisten säädösten seulasta. Emme näe syytä, miksei tämäkin. Kohtuus on yksi Keskustanuorten perusarvoista, ja tämä edustaa kohtuutta. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Suomessa on noin 170 000 yhden hengen yritystä joista suuri osa on toiminimiä ja esitys vastaa käytännössä toiminimen verotusta. Tästä syystä liittokokous ei näe järkevänä, että luotaisiin kaksi samankaltaista verotusjärjestelmää. Aloitteessa ei myöskään oteta huomioon omistavan yrittäjän verohelpotuksia, joiden johdosta korkea progressio nostaisi verotuksen useammalla korkeammaksi. Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 50 50. Pirkanmaan Keskustanuoret: Kolmikannasta parlamentarismiin Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuoret ottavat kannakseen kolmikannasta luopumisen, aidon parlamentaarisen demokratian vahvistamisen ja paikalliseen sopimiseen siirtymisen. Korporatistinen sopiminen on jäykkä ja vanhakantainen tapa, joka väheksyy ihmisen kykyä ajatella itse ja kehittyä. Korporatistinen sopimusmalli lisäksi lisää epäluottamusta ja antaa suuryrityksille edullisen järjestelmän, jossa suuret resurssit luovat ylivoimaisia kilpailuetuja pienempiin yrityksiin nähden. Paikallinen sopiminen on tulevaisuuden mahdollisuus ja aidon luottamuksen rakentamisen kivijalka. Parlamentarismi ei voi olla jyrättävissä työmarkkinajärjestöjen toimesta. Parlamentti on kaikkia suomalaisia edustava toisin kun työmarkkinajärjestöt, jotka taistelevat vaan omien jäseniensä puolesta. Suomessa on pitkään ollut olemassa kolmikannaksi kutsuttu työmarkkinajärjestöjen ja Suomen parlamentaarisen hallituksen välinen neuvottelutapa. Kolmikanta perustuu siihen, että työmarkkinajärjestöt, kuten ammattiyhdistysliike ja Elinkeinoelämän keskusliitto osallistuvat neuvotteluihin Suomen hallituksen kanssa, jotka koskevat työmarkkinoita, tulopolitiikkaa ja työehtoja. Perinteisesti on käsitetty, että ammattiyhdistysliike pyrkii varmistamaan työntekijöiden edut ja suojelemaan työntekijöitä työnantajien mielivallalta. Elinkeinoelämän Keskusliitto taas on perinteisesti edustanut työnantajien edunvalvontaa neuvotteluissa. Sipilän ensimmäisen hallituksen alkutaival on ollut globaalien kriisien ja murrosten sävyttämä. Sekä taloudelliset, että inhimilliset haasteet ovat todella kovat. Työmarkkinaetujärjestöt ovat osoittaneet, etteivät ne edes globaalin murroksen aikana pysty joustamaan perinteisistä omia edunsaajiaan koskevista eduista tai vaatimuksista. Etujärjestöt keskittyvät mielellään nälvimään toisiaan ja levittelemään epämääräistä tietoa, jonka tarkoituksena on aiheuttaa epäluottamusta kansalaisten keskuudessa ja horjuttaa poliittisia vastustajia. Tämän on loputtava nyt! Keskustanuoret! On jälleen aika olla edistyksen lipunkantajia ja olla valmiina uuteen huomiseen ja uuteen maailmaan. Luottamus on yhteiskuntamme menestysmoottori, jonka aktivoinniksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Sosiaalidemokratian ja korporatismin näivettämästä maasta voi vielä rakentaa huippukehittyneen ja modernin hyvinvointivaltion, jonka kolmikanta perustuu paikalliseen sopimiseen, luottamukseen ja yhteisövastuuseen. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret antavat tukensa suomalaiselle sopimisyhteiskunnalle, mutta vaativat työmarkkinaosapuolilta joustavampaa ja ratkaisukeskeisempää otetta niille uskotun työmarkkinoiden vallan suhteen. Työmarkkinaosapuolten täytyy uudistua ja edistää myös köyhän asiaa, ei tuijottaa yksisilmäi- sesti saavutettuja etuja tai vaatia vain omille jäsenilleen lisää. Historiallista aikajatkumoa tarkastellessa suomalainen sopimisen kulttuuri työmarkkinaosapuolten välillä on tuottanut tuloksia. Se on parantanut työn tuottavuutta ja ollut ratkaisemassa tulonjakoon liittyviä kiistoja. Työmarkkinaratkaisuilla on pidetty kiinni viime vuosina muun muassa palkkamaltista sekä sovittu kaikkia suomalaisia koskevasta eläkeratkaisusta. Ei voida siis väittää, etteivätkö työmarkkinaneuvottelut pystyisi tuottamaan tuloksia. Keskustanuoret suhtautuvat paikalliseen sopimiseen myönteisesti, mutta muistuttavat, ettei mikään lainsäädäntö estä jo nykyisinkin solmimasta työpaikoilla paikallisia työehtoja, kunhan niiden minimitaso on kansallisen sopimuksen mukainen. Keskustanuorten periaateohjelmassa todetaan: ”Työelämään on luotava uudet pelisäännöt, jotka korostavat ihmistä. Pelisääntöjen on oltava joustavat ja yhteiset, mutta siten, että luottamus ja välittäminen ovat molemminpuolista. Työnantajalla on oltava luottamus siihen, että työ tehdään ja että se tehdään ammattitaidolla. Työntekijän on voitava luottaa siihen, että työtä on ja että hän saa siitä kohtuullisen palkkion; hänen on tunnettava olevansa luotettu osa työyhteisöä.” 51. Pirkanmaan Keskustanuoret: Mielenterveys Keskustanuorten agendalle Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät, että liiton tulisi ottaa kantaa mielenterveyspalveluiden tilaan Suomessa. Mielenterveydestä karsittiin 1990-luvun laman aikana ja Keskustanuorten pitää olla äänessä puolustamassa yhteiskunnan heikompia. Erityisesti hereillä täytyy olla vaikuttamassa SOTE-uudistuksessa. Yhteiskunnan pahoinvointi näkyy mm. siinä, että 500 000 eli joka kymmenes suomalainen syö mielialalääkkeitä. Jokainen mielenterveyden edistämiseen sijoitettu euro tuottaa neljä euroa (lähde: Mielenterveysseura). Opiskelijoiden mielenterveyspalvelut ovat heikentyneet YTHS-leikkausten myötä, vaikka opintojen nopea edistyminen ja työssä pysymiseen voidaan investoida jo aiemmin. Suomessa tehdään vuosittain yli 1000 itsemurhaa. Mielenterveystyö on inhimillinen tapa toteuttaa alkiolaista ihmisyyspolitiikaa. Mielenterveys on usein alkuperäinen syy erilaisille sosiaalisille ongelmille, jolloin pitkäjänteisellä mielenterveyspolitiikalla rakennamme inhimillisempää Suomea ja elämää. Mielenterveys on aliarvostettu politikan osa-alue ja Alkion hengessä olisi aika ottaa mielenterveysasiat keskustalaisuuden ajettavaksi. Psykoterapiaan pääsyä pitäisi helpottaa. Tällä hetkellä 15 000 käyttää Kelan kustantamaa psykoterapia-kuntoutusta. Määrä on liian pieni suhteessa tarpeeseen. Myös omakustanteiseen psykoterapiaan menoa pitäisi helpottaa esimerkiksi verohuojennuksin. Panostukset mielenterveyteen pidentävät työuria, ennaltaehkäisevät sosiaalisia ongelmia, ehkäisevät itsemurhia ja mielen hyvinvoinnin avulla saadaan aikaan parempaa maailmaa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 51 Keskustanuorten on oltava aktiivisesti vaikuttamassa nuorten sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden ja laadun puolesta SOTE-uudistuksessa. Riitävä resurssointi ennaltaehkäiseviin ja korjaaviin mielenterveyspalveluihin tulee olla tämän vaikuttamistyön keskiössä. SOTE-uudistuksessa on pidettävä huolta siitä, että mielenterveyspalvelut ovat aidosti saavutettavia kaikille nuorille. Tärkeä elementti saavutettavuuden turvaamisessa on matalan kynnyksen maksuttomien mielenterveyspalveluiden tarjoaminen. Keskustanuoret vastustavat mielenterveyspalveluiden käyntimaksujen kohtuuttomia korotuksia ja sovittujen, mutta käyttämättömien hoitokertojen sakkomaksujen perintää. 52. Pirkanmaan Keskustanuoret: Nuuska luvanvaraiseen myyntiin Pirkanmaan Keskustanuoret esittää nuuskan myymisen ja luovuttamisen dekriminalisointia Suomessa. Nykyinen nuuskakieltolaki mahdollistaa pimeän nuuskabisneksen, verotulot jäävät Ruotsiin ja (kiistanalaiset) haitat jäävät Suomeen. Nuuska pitäisi rinnastaa muihin tupakka/nikotiinituotteisiin ja myynti luvanvaraistaa. Samalla nuuskan saamisesta ei tehtäisi hankalaa ja sen kulttimaine saattaisi hävitä. Nuuskan myynti on sallittu Ruotsissa ja Norjassa sekä osin Tanskassa. Pohjoismainen käytäntö olisi Suomeenkin vallan hyvä. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuorten liittokokous 2014 Oulussa käsitteli nuuskanmyynnin sallimista, ja päätti alla olevan vastauksen mukaisesti vastustaa: ”Suomeen ei tarvita uusia laillisia päihteitä aiheuttamaan riippuvuuksia ja terveyshaittoja. Tupakointia on pyritty rajoittamaan ja vähentämään lainsäädännöllä viime vuosina ja tässä onkin onnistuttu. Tutkimusten mukaan tupakointi on vähentynyt huomattavasti ja esimerkiksi nuorten suhtautuminen tupakointiin on muuttunut selvästi kielteisemmäksi viime vuosina. Kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen tupakointi on vähentynyt 2000- luvulla ja poikien tupakointi lähti laskuun 2006 – 2007. Tässä tilanteessa olisikin erikoista, jos ehdoin tahdoin lisättäisiin toisen päihteen käyttöä sallimalla sen myynti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuuskan käyttö ei auta tupakoinnin lopettamiseen, kuten toisinaan väitetään. Kouluterveyskysely vahvistaa tätä nuorten osalta, sillä pelkkää nuuskaa käyttävät nuoret ovat harvassa, mutta sekä nuuskaa että tupakkaa käyttää moni. Ruotsalaistutkimuksissa nuuskan käytön on havaittu aiheuttavan 2-tyypin diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja. Nuuska aiheuttaa myös syöpää, kosmeettisia haittoja ja muita suu- ja hammasongelmia. Raskauden aikainen nuuskankäyttö lisää lapsen kuoleman riskiä. Suomessa nuuskan käyttö on huomattavasti vähäisempää kuin Ruotsissa, jossa nuuskan myynti on sallittu. Ruotsalaismiehistä 29% käyttää päivittäin nuuskaa, kun taas suomalaismiehistä vain 1,2 - 2,9%. Niinpä ei ole perusteltua väittää, etteikö nuuskan myynnin sallimisella olisi vaikutusta käyttäjämäärään. Kun otetaan huomioon nuuskankäytöstä aiheutuvat terveyshaitat, eivät sen myynnistä saatavat verotulot ole tarpeeksi painava peruste myynnin aloittamiselle sen enempää taloudellisesti kuin inhimillisestikään.” Liittokokous näkee perustelujen olevan edelleen riittävät ja oikeat. 53. Pirkanmaan Keskustanuoret: Opettajien palkkaus muutettava kokonaistyöaikaan perustuvaksi Tällä hetkellä lähes jokaisen alan opettajan työtuntimäärä on pilkottu moneen osaan. Opettajan varsinaisen opetustuntimäärän eli opetusvelvollisuustyöajan ja oppituntien valmistelu- ja jälkitöiden tuntimäärän (30min per oppitunti) lisäksi opettajan työaikaan on laskettu tietty määrä niin sanottua YT-aikaa, johon kuuluu mm. yhteydenpito koteihin. Näiden lisäksi opettajalle voidaan maksaa lisiä vaikkapa atk-laitteiden kunnossapidosta. Tämä lisä tulee maksettavaksi, oli työtä sitten enemmän kuin sille on laskettu työaikaa, tai vastaavasti, jos lisätöitä ei kyseisellä viikolla ole, ei opettaja silti käytännössä saisi käyttää tähän määrättyä työaikaa esimerkiksi vanhempainpalavereihin. Opetustyön murros on aiheuttanut myös sen, että opettajilla on velvoitteinaan sellaisia tehtäviä, joihin ei ole laskettu erillistä työaikaa. Kyseinen työaikajärjestelmä kuormittaa hallintoa ja kankeutta käytännön koulutyötä. Kokonaistyöaikaan siirtyminen joustavoittaisi opettajan työtä ja toisaalta säästäisi opetuksen järjestämisvelvollisilta selvää rahaa. Opetussuunnitelma ja sen tuntijako pitää huolen siitä että opetustuntien määrä työsuhteessa täyttyy. Valmistelutuntien määrää ei palkkauksessa tarvitsisi erikseen määritellä, sillä jokaisella alalla tulee lähtökohtaisesti olla oletus siitä, että palkalliset työtunnit käytetään työtehtävän optimaaliseen suoritukseen. Palkka määräytyisi työnimikeperustaisesti ja jokaiselle määriteltäisiin henkilökohtainen toimenkuva. Luottoaikaa ja YT-tunteja sisällytettäisiin tarpeelliseksi koettu määrä opetustuntien lisäksi. Malli on paitsi työtä joustavoittava, myös budjettiperusteisempi: kokonaistyöaikaisesta palkkauksesta on helpompi laskea yhden opetustunnin (työtunnin) reaalikustannus ja täten johtaa opetussuunnitelman tuntimäärien muutosten vaikutus koulutoimen kokonaiskuluihin. Kokonaistyöaika on jo käytössä opinto-ohjaajien palkkauksen perusteena. Poikkeuksen kokonaistyöaikaisesti palkatusta opetushenkilöstöstä voisivat tehdä eritysopettajat, joiden työnkuvaan liittyy perinteistä luokanopettajaa laajemmat työtehtävät ja tehtävät, jotka eivät ole varsinaisia opetustyön osia. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Siirtyminen vuosityöaikaan voisi mahdollistaa sen, että kaikki opettajan tekemä työ saataisiin palkanmaksun perusteeksi. Siirtyminen kokonaistyöaikaan huomioisi esimerkiksi ns. piilotyön tekemisen nykyistä järjestelmää paremmin. Tällä hetkellä opettajan työaikaa säätelee lähes yksinomaan opetusvelvollisuus. Tämä estää työntekijän osaamisen täysimääräisen hyödyntämisen koulun kehittämisessä sekä jarruttaa opettajan omaa ammatillista kehittymistä. Suomessa voisi toimia malli, jossa opettajan kokonaistyöaika, opetusaika ja läsnäoloaika koulussa sovitaan viikkotasolla. Mahdolliset viikoittaiset Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 52 vaihtelut tasattaisiin vuositasolla. Liittokokous uskoo, että kokonaistyöajan vaikutuksia voisi arvioida esimerkiksi laajan kokeilun avulla. 54. Pirkanmaan Keskustanuoret: Stoppi jätevesiristeilyille Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä on pöyristyttävää, että risteilyalukset saavat edelleen kaataa käsittelemätöntä jätevettä Itämereen. Piiri vaatii täyskieltoa tälle sisämertamme turmelevalle toiminnalle. Kiellon lisäksi toinen hyväksyttävä vaihtoehto olisi edellyttää kaikilta Itämerellä liikennöiviltä suuremmilta aluksilta jäteveden käsittelylaitteistoa, jolla käymäläjätevedestä poistetaan typpeä ja fosforia. Suomessa risteilyalusten suosimien satamien (Helsinki, Turku, Maarianhamina, Kotka ja Kemi) varustukseen kuuluu nykyisellään riittävä jäteveden vastaanottokapasiteetti. Se ei kuitenkaan riitä, vaan muidenkin rantavaltioiden on kannettava kortensa kekoon. Suomen hallituksen tulee tehdä määrätietoista Itämeri-politiikkaa, jolla kaikki rantavaltiot taivutellaan sijoittamaan jätevedenkäsittelylaitteisiin ja satamien vastaanottopaikkoihin. Nykyisessä kestämättömässä tilanteessa risteilyalukset saavat kaataa käsittelemättömät jätevedet mereen noin 22 kilometrin (12 meripeninkulman) päässä rannikosta. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on kuitenkin jo vuonna 2011 luokitellut Itämeren erityisalueeksi, missä käsittelemätöntä jätevettä ei saa päästää mereen. Uudet erityisaluemääräykset ovat jääneet sanahelinäksi, sillä rantavaltiot eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen uusista yhtenäisistä käytännöistä. Erityisesti Venäjä on jarruttanut hanketta, jolla kohennettaisiin kovia kokeneen meren tilaa. Maa ei ole ollut valmis raportoimaan muiden rantavaltioiden tapaan jätevesien vastaanottokapasiteetin riittävyydestä IMO:lle. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret kantaa huolta Itämeren tilasta, toiminta on tuomittavaa ja häpeällistä. Ratkaisuja on haettava sekä paikallisesti että kansainvälisellä tasolla. Monissa Itämeren pääsatamissa on mahdollisuus jäteveden tyhjentämiseen. Kuitenkin vain 30 prosenttia kansainvälisistä aluksista hyödyntää satamien vastaanottopisteitä. Alusten omat käsittelylaitteistot eivät tällä hetkellä pysty poistamaan jätevedestä kaikkia merta rehevöittäviä ravinteita. Suomen tulee jatkossakin ajaa Itämerelle alusjätevesikieltoa kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n kautta. Kieltoon on saatava sitoutumaan kaikki Itämerellä liikennöivät risteilijät, myös Venäläiset alukset. Alusten käyttämillä polttoaineilla on jätevesiä huomattavasti suurempi vaikutus typpipäästöihin. Esimerkiksi raskaan polttoöljyn korvaaminen nesteytetyllä maakaasulla vähentäisi päästöjä huomattavasti. Itämeren suojelu on Suomelle mahdollisuus hyödyntää omaa cleantech-osaamistaan. 55. Pirkanmaan Keskustanuoret: Valtion tuotettava avoin digitaalisen oppimateriaalin alusta Uusi hallitus panostaa peruskoulutuksen uudistamiseen digitaalisten oppimisympäristöjen avulla. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan kärkihankkeissa mainitaan panostukset uusiin oppimisympäristöihin ja digitaalisiin materiaaleihin perusopetuksessa. Tälläkin hetkellä useissa oppilaitoksissa on panostettu uudenlaiseen, digitaaliseen opetustekniikkaan. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että painotalot eivät juurikaan tuota oppikirjoja sähköisessä muodossa. Suomessa opetusmateriaalien markkinoita hallitsee kaksi suurta kustannusyhtiötä. Avoimia, opetustarkoitukseen tehtyjä digiaineistoja on hyvin vähän ja materiaalit ovat hajanaisia. Yleensä niiden tarkoituksena ei edes ole korvata paperiversiota vaan toimia kovakantisten lisämateriaalina. Digiympäristöt mahdollistavat opetusmateriaalin henkilökohtaistamisen. Materiaalista on mahdollista lohkoa osia ja yhdistellä palasia toisiinsa. Materiaalin henkilökohtaistaminen parantaa oppimisvalmiuksia, kun materiaalipaketti voidaan räätälöidä palvelemaan tiettyjä oppimismekanismeja. Toisaalta materiaalin räätälöinti mahdollistaa myös erilaiset painotukset kurssisisällöissä (ns. erikoistavat opinnot). Pirkanmaan Keskustanuoret esittää, että valtion tulisi tuottaa avoin, digitaalisten oppimateriaalien pilvipalvelin. Tämän digitaalisen oppimisympäristön käyttö perustuisi myytyihin lisensseihin: kunnat voivat ostaa oikeudet eri oppiaineisiin ja samalla periaatteella esimerkiksi lukiolaiset voisivat ostaa palvelusta oikeudet tarvitsemiinsa kirjoihin. Jotta kahden kustantamon kilpailukyky ei määrittele materiaalien hintoja, tulee digiympäristön olla lähtökohtaisesti kaikille kirjoittajille avoin. Yksi jarru avointen digialustojen luomiselle on ollut pelko opetusmateriaalien laadun heikkenemisestä. Tämä pelko voitaisiin kuitenkin ohittaa siten, että opetushallitus sertifioisi ne materiaalit, joiden sisällöt täyttävät opetussuunnitelman mukaiset kriteerit. Alustalle ei hyväksyttäisi vajavaisia materiaaleja. Lyhyet materiaalipaketit hyväksyttäisiin siinä tapauksessa, että ne ovat jonkin oppiaineen syventäviä kokonaisuuksia. Toinen pelko on ollut kirjoittajien palkkojen romahtaminen. Esimerkkinä tähän voidaan mainita, että viime vuosina Yhdysvalloissa omakustanteiset kirjoittajat tienasivat huomattavasti enemmän kuin perinteisten kustantamojen kirjoittajat. Book on Demand GmdH:n (Manner-Euroopan johtava digikustantamo) vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan omakustannekirjojen kirjoittajista 74,8% oli tyytyväisiä digikustantamisen prosessiin. Ongelmaksi kirjailijat kokivat kirjojen itsenäisen markkinoinnin. Tästä ei kuitenkaan muodostuisi ongelmaa opetusmateriaalien saralla, varsinkin, jos valmis materiaalialusta olisi opetushallituksen ylläpitämä. Tiivistettynä voidaankin sanoa, että omakustantaminen demokratisoi kirjamarkkinoita. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Valtion ylläpitämä alusta digitaalisille oppimateriaaleille kokoaisi opetussuunnitelman mukaisen oppimateriaalin yhteen Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 53 paikkaan. Kunta voisi ostaa lisenssin haluamiinsa oppimateriaaleihin. Lukioissa tulisi siirtyä samaan käytäntöön, jolloin oppimateriaalit olisivat maksutta jokaisen opiskelijan saatavilla lukulaitteen kautta. 56. Pirkanmaan Keskustanuoret: Viinit ruokakauppoihin Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä viinit tulisi sallia vähittäiskauppojen tuotevalikoimaan. Nykyinen Alkon monopoliasema rajoittaa tuotteiden saatavuutta sekä vaikuttaa negatiivisesti pientuottajien työllistämismahdollisuuksiin. Haja-asutusalueilla, kuten Pohjois-Suomessa, alkoholituotteiden saatavuus on hyvin rajallista. Viinien tuonti vähittäiskauppoihin helpottaisi ihmisten arkea sekä tuottaisi taloudellista voittoa mm. kyläkauppojen tapaisille pienille kaupoille, joka edesauttaisi kauppojen säilymistä maaseudulla sekä parantaisi pienempien kauppojen kilpailukykyä. Helppous sekä kilpailukyvyn parantuminen johtaisi mahdollisesti myös ulkomaan tuonnin laskuun ja näin ollen verotulojen nousuun. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat kyseisen muutoksen jatkavan Suomen alkoholikulttuurin muutosta oikeaan suuntaan. Alkoholikulttuurin painotus väkevistä miedompiin tuotteisiin, kuten viinit ja oluet, vaikuttaisi positiivisesti kansanterveyteen sekä kannustaisi ihmisiä alkoholin kohtuukäyttöön. Alkon säännöstelyn ei katsota kuuluvan 2010-luvulle. Myös pienpanimoiden sekä viinintuottajien pääsy markkinoille helpottuisi, jolloin suomalaisten oluiden ja marjaviinien myynti saataisiin kasvuun ja näin ollen työllisyys alalla parantuisi. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret yhtyy aloitteen henkeen pientuottajien tukemisen osalta ja kannattaa kotimaisten mietojen alkoholijuomien, viinien ja liköörien tilamyynnin vapauttamista. Keskustanuoret ei kuitenkaan kannata Alkon monopoliaseman purkamista. Kaikki tutkimus ja tosielämän kokemus todistavat, että tarjonta lisää kysyntää. Jo tällä hetkellä alkoholin aiheuttamat välittömät ja väilliset kustannukset kansantaloudelle ovat 6-7 miljardin luokkaa vuosittain. Suomalaiset yritykset, valtio ja kunnat menettävät vuosittain 2 miljoonaa työpäivää alkoholin aiheuttamien sairaspoissaolojen vuoksi. Sekä myynnin rajoittamisen että vapauttamisen kannattajat ovat yhdestä asiasta samaa mieltä: suomalaisen päihteidenkäyttökulttuurin on muututtava terveempään suuntaan. On käytävä aktiivisiin toimiin suomalaisen alkoholikulttuurin muuttamiseksi, toteutettava valistuskampanjoita ja tehtävä alkoholinkäytön kohtuullisuudesta viesti, joka läpileikkaa niin julkisten kuin yksityistenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulutusjärjestelmän ja työpaikkojen läpi. On myös pohdittava keinoja siirtää alkoholin käyttö kodeista ravintoloihin, esimerkiksi ravintolassa tarjoiltavien alkoholijuomien alv-prosenttia laskemalla. Suomalainen ryyppäyskulttuuri ei muutu myyntiä vapauttamalla. Viinien siirtäminen ruokakauppoihin supistaisi Alkon verkkoa nykyisestä 350 liikkeestä 50-75 liikkeeseen. Keskusteltaessa viinien siirtämisestä maitokauppoihin keskustellaan siis myös väkevien alkoholijuomien siirtämisestä ruokakauppojen hyllyille. Monopolia ei samanaikaisesti voida säilyttää ja purkaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta ei kannata väkevien viinojen myynnin vapauttamista. Viinin myynnin vapauttamista perustellaan usein myös sanomalla, että suomalaista alkoholipolitiikka ei voida tehdä ongelmakäyttäjien ehdoilla. Ottamatta kantaa siihen, kenen ehdoilla päihdepolitiikka tulisi tehdä, voidaan kuitenkin sanoa, että suurin osa päihdehaitoista aiheutuu muille kuin ongelmakäyttäjille. THL:n mukaan päihteiden ongelmakäyttäjien piikkiin voidaan laskea vain 22% miesten ja 12% naisten päihdehaittojen kokonaismäärästä. 57. Pirkanmaan Keskustanuoret: VR-monopoli purettava ja raideliikenne vapautettava kilpailulle VR on ainoa suomalainen rautatieliikennöintiä harjoittava yritys. Tämän yrityksen omistaa Suomen valtio 100% ja sillä on monopoliasema toimialalla. Lisäksi yhtiötä suojaavat erilaiset raiteita ja liikennöintiä koskevat erityissopimukset, jotka estävät kilpailijoiden pääsyn toimialalle. VR:n olemassaolon tarkoituksena tulisi kaiketi olla koko maan kattavan raideliikenteen kannattava ylläpito, ekologinen matkustaminen, kustannustehokkuus, valtion tulokoneena toimiminen ja työllisyys. Nämä ovat osaltaan kuitenkin utopiaa ja edellytyksiä näiden kaikkien saavuttamiseen ei monopolikorporaatiolla ole. Yhtiö natisee liitoksistaan ja sen johto on vuodesta toiseen toistanut samoja virheitä. Liiketaloudellinen vaikuttavuus ja yhtiön tulokset ovat surkeita siihen nähden, ettei yhtiöllä ole Suomessa lainkaan kilpailijoita. Mammuttimainen konserni on pöhöttynyt ja valtionyhtiöiden tapaan huonosta omistajaohjauksesta kärsinyt. Erityisesti voidaan kyseenalaistaa konsernin ylimmänjohdon panokset, mutta tehtävä ylläpitää VR monopolin kaltaista järjestelyä on epäkiitollinen. Yhtiön surkea suorituskyky, toiminnan tehottomuus, jatkuvat junien myöhästelyt, kipurajalle kohonneet lippujen hinnat ja työllistäjänä merkittävyyden laskeminen ovat jo itsessään aimo nippu syitä aloittaa raideliikenteen vapauttamisen strategioiden luominen. Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuoret ottavat linjakseen VR-monopolista luopumisen. Yhtiön lopettaminen olisi ennen aikaista ja hätiköityä, mutta vaihtoehtoisten yksityisten toimijoiden tulisi saada koittaa siipiään Suomen rautateillä. Kokeilukulttuurin myötä tulee etsiä uusia elinkeinoja yksityiseltä sektorilta ja raideliikenteen vapautus tulisi olla yksi niistä. Pirkanmaan Keskustanuoret peräänkuuluttavat, että vapautuksen tulee tapahtua koordinoidusti ja strategioiden tulee olla huippuunsa hiottuja ennen minkäänlaisten toimenpiteiden aloitusta. Uusien toimijoiden liiketoimintamallit, strategiat, yhtiömuodot, kalusto, laitteet, henkilöstö ja koko organisaatio Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 54 tulee olla paperilla esitettynä, ennen raideliikenteen vapautustoimien aloittamista. Monopolin hätiköidyllä purulla voidaan aiheuttaa huomattavaa vahinkoa alueiden ja maakuntien taloudelle. Tästä syystä tulee vapauttamisen olla koordinoitu ja hyvin johdettu. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Katso aloitevastaus 6. 58. Uudenmaan Keskustanuoret: Konkretiaa perustulokokeiluun Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjoitettu perustulokokeilusta kaksi sanaa, se on päätetty toteuttaa. Kokeilun on määrä astua voimaan vuoden 2017 alusta, mutta sen sisällöstä ei ole keskusteltu ainakaan julkisesti sen tarkemmin. Jotta perustulokokeilu voitaisiin toteuttaa, tulee määritellä millaista perustulomallia kokeilussa käytetään, onko se perustuslain mukainen, missä kunnissa se on mahdollista toteuttaa jne. Näitä kysymyksiä varten tulisi perustaa työryhmä, joka antaa konkreettisia vastauksia näihin kysymyksiin. Uudenmaan Keskustanuoret kannattaa negatiivisen tuloveron perustulomallia. Perustulon määräksi tulee asettaa sellainen summa, joka kannustaa työntekoon kotiin jäämisen sijaan. Keskustanuoret ajaa aktiivisesti negatiiviseen tuloveroon perustuvaa perustulokokeilua. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Katso aloitevastaus 44. 59. Uudenmaan Keskustanuoret: Keskustanuorille kaupunkipoliittinen ohjelma Keskusta uskoo hajauttamisen voimaan ja maakuntien elinvoimaisuuteen. Kuitenkin kaupunkien merkitys on yhteiskunnassamme suuri ja tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan. Meillä on kaupungeissa selkeä ongelma: emme osaa puhutella kaupunkilaisväestöä. Kun Vihreät ja Kokoomus niittävät kaupunkien äänisatoa itselleen, me olemme talkoista ulkona. Emme osaa sanoa kaupunkilaisille mitä tarjottavaa meillä on. Ongelmaan on havahduttava nyt. Kun vaalitoreilla kävelee vastaan espoolainen, hän saattaa kysyä, miksi kaupunkilaisen pitäisi äänestää Keskustaa. Emme saa tyytyä selittelyyn, vaan meillä pitää olla vastaus. Jotain konkreettista. Uudenmaan Keskustanuoret haluaa nuorkeskustalaisen kaupunkipoliittisen ohjelman. Monelle on vieras ajatus, että keskustalaiset ottaisivat ohjelmatyöllä kantaa kaupunkialueiden tulevaisuuteen ja kehittämiseen. Yllätetään heidät! Osoitetaan epäilijöillekin, että Keskustan kaupunkipoliittinen ohjelma on jotain aivan muuta kuin kaupunkien alasajo. Rakennetaan yhdessä kaupungeille nuorkeskustalainen tulevaisuus. Keskustanuoret perustaa työryhmän, joka valmistelee kaupunkipoliittisen ohjelman hyväksyttäväksi liittokokoukseen 2016. Liittokokous yhtyy aloitteiseen Katso aloitevastaus 35. 60. Kainuun Keskustanuoret: Perustuloa kokeiltava Kainuussa Suomen nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on rakennettu vanhakantaiselle pohjalle, eikä se enää vastaa muuttuneen yhteiskunnan tarpeita. Nykyinen, pahimmillaan jopa uuvuttava, järjestelmä ei edistä perustuslaillista oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Päästäksemme kansalaisille päänvaivaa aiheuttavasta byrokratiasotkusta eroon on Suomen siirryttävä perustulojärjestelmään. Suuria yhteiskunnallisia muutoksia tehtäessä on kuitenkin syytä ensin kokeilla järjestelmän toimivuutta. Kainuun maakunta olisi oivallinen alue kokeilla perustulojärjestelmää, sillä väestöpohja on sopivan kokoinen. Lisäksi Kainuussa ollaan jo totuttu kokeilukulttuuriin, esimerkiksi vuosien 2004–2012 hallintokokeilun myötä. ”Kainuun mallista” saatiin hyviä tuloksia etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämispuolelta. Tämän kokeilun myötä Suomeen ollaankin nyt valtakunnallisesti ajamassa vastaavaa sote-mallia. Keskustanuorten Kainuun piiri esittää, että perustuloa kokeillaan Kainuun maakunnassa. Nyt on uuden Kainuun mallin aika. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Katso aloitevastaus 44. 61. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Liikunnanopetuksen järjestäminen ei tarvitse säätelyä ryhmämuodoista Keskustanuoret linjasi viime liittokokouksessa kannattavansa oppilaiden jakamista sekaryhmiin peruskoulujen liikunnan opetuksessa. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret ei halua lisätä kouluopetuksen säätelyä, vaan säilyttää koulukohtaisen vapauden liikuntaryhmien muodostamiseen. Erityisen tärkeää onkin nähdä, että kouluissa työskentelee päivittäin suuri joukko oppimisen ja opettamisen asiantuntijoita. Heillä on kaikki edellytykset järjestää opetus sujuvasti, huomioiden erityisesti se, että opetussuunnitelmien perusteissa mainitut tavoitteet toteutuvat. Liikunnanopetuksen järjestämisestä linjataan 1.8.2016 voimaan astuvassa peruskoulujen opetussuunnitelmassa muun muassa näin: ”Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon. Oppiaineessa tärkeitä ovat yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvät positiiviset kokemukset ja liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Oppitunneilla korostuvat kehollisuus, fyysinen aktiivisuus ja yhdessä tekeminen. Liikunnan avulla edistetään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä sekä tuetaan kulttuurista moninaisuutta.” Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 55 Kuten opetussuunnitelman perusteista huomataan, Opetushallitus ohjaa jo nykyisellään siihen, että opetus järjestetään turvallisesti, paikalliset olosuhteet huomioiden. Tavoitteissa korostetaan erityisesti opetuksen päämääränä oppilaiden monipuolista osaamista ja tuntemusta liikunnan eri osa-alueilla (mm. taidot ja tiedot). On tärkeää huomata, että perusteissa ei oteta kantaa siihen, mitä lajeja kunkin opetusryhmän tulisi harrastaa tai kuinka opetusryhmät tulisi jakaa. Tärkeää on, että opetus on sisällöltään monipuolista sekä kannustaa ja motivoi liikkumaan koko elämän ajan. Suomi on luottamusyhteiskunta. Meidän tulee luottaa siihen, että liikunnanopettajat ja rehtorit osaavat järjestää opetuksen luontevasti ja joustavasti kulloisenkin tilanteen mukaan. Esimerkiksi pienissä kyläkouluissa ei ole edes tällä hetkellä mahdollisuutta jakaa jaa luokkia erillisiin ryhmiin. Toisaalla taas esimerkiksi ryhmädynamiikasta johtuen jako tyttö- ja poikaryhmiin voi olla liikunnassa erittäin tarpeellista. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä Pro Gradu –tutkielmassa todetaan, että valtaosa tutkimukseen osallistuneista oppilaista koki viihtyvänsä paremmin sukupuolten mukaan jaetuissa ryhmissä kuin sekaryhmissä. Havaittavissa oli myös se, että opettajat kuuntelevat oppilaiden toiveita mieluisista lajeista ja järjestävät opetusta ne huomioiden. (Kurppa J. 2011) Siksi koemme, että Keskustanuorten tehtävä ei ole lisätä byrokratiaa ja normeja, vaan on luotettava siihen, että opetusalan ammattilaiset huomioivat ja osaavat soveltaa voimaan tulevan opetussuunnitelman perusteita. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Aloitteessa mainitun mukaisesti, Keskustanuorten liittokokous 2014 Oulussa käsitteli koululiikunnan toteuttamisesta sekaryhmissä, ja päätti alla olevan vastauksen mukaisesti yhtyä aloitteeseen: ” Jokainen lapsi ja nuori on yksilö, jolla on omat fyysiset ja henkiset ominaisuutensa ja liikunnalliset kiinnostuksensa. Pojat eivät ole samasta muotista veistettyjä, kuten eivät tytötkään. Molemmista sukupuolista löytyy niitä, jotka haluavat liikkua vauhdikkaasti ja niitä, jotka ovat rauhallisempia. Koululiikunnassa ei pitäisi erotella sukupuolen mukaan, vaan tarvittaessa järjestää erilaisia ryhmiä joustavien opetusjärjestelyjen ja samanaikaisopetuksen turvin.” Liittokokous näkee perustelujen olevan edelleen pätevät, ja korostaa aiemman aloitevastauksen mukaisesti jokaisen lapsen erilaisuutta sukupuolesta välittämättä. 62. Keski-Suomen Keskustanuoret: Suomalaista hyvinvointivaltiota ei tule muuttaa vapaaehtoisuuteen perustuvaksi Viime aikoina julkisessa keskustelussa on usein vedottu vapaaehtoisuuteen. Pääministeri Sipilä pyysi yhteiskuntasopimusneuvottelujen yhteydessä rikkailta vapaaehtoista osallistumista “talkoisiin”. TV-puheessaan pääministeri vetosi yrittäjien isänmaallisuuteen kansakunnan hyväksi. Liikenneministeriksi nimitettiin keväällä Anne Berner, jonka tausta on vahvasti kolmannen sektorin aktiivisuuteen perustuvassa Lastensairaala-hankkeessa. Pääministeri aikoo antaa oman Kempeleen kotinsa maahanmuuttajien käyttöön. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiomallissa päävastuu etuuksien ja palvelujen järjestämisessä on valtiolla. Valtiokeskeisen hyvinvointivaltiomme avulla olemme kehittyneet yhdeksi maailman parhaista valtioista. Tämä malli on säilytettävä, eikä sitä tule kehittää kolmannen sektorin toimijoiden tai ihmisten hyvän tahdon varaan. Hyväntekeväisyyteen itsessään tulee kannustaa, mutta hyvinvointivaltion pelastajaksi siitä ei ole. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Aloitteen henki hyvinvointivaltion puolustamisesta on ajankohtainen, mutta siinä nostetut henkilöihin menevä arvostelu ja henkilökohtaisia ratkaisuja vähättelevä sävy on paheksuttava. Keskustanuoret näkevät, että kansalaisyhteiskuntaan kuuluva auttamishalu ja hyvinvointivaltio ovat toisiaan tukevia tekijöitä, eivät vastakohtia. Tutkimusten mukaan tasaista tulonjakoa, ihmisten ja alueiden välistä tasa-arvoa sekä universaaleja sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluja edistävä hyvinvointivaltio luo vapaaehtoisuutta. Toisin sanoen, hyvinvoinnin lisääntyessä myös kansalaisten auttamishalu kasvaa. Hyvinvointivaltiolla on edelleen kansalaisten laaja kannatus, mutta samaan aikaan näemme, ettei pelkkä kansantulon kasvattaminen enää lisää ihmisten hyvinvointia. Siksi tarvitaan niin julkista jaettua vastuuta, vapaaehtoisuutta, lähiyhteisöjä, perheitä kuin yksilön vastuuta omasta itsestään. Keskustanuorten periaateohjelmassa vuodelta 2013 lanseerataan visiomme luottamusyhteiskunnasta: ”Hyvinvointivaltion perustan murtumisen seurauksena hyvinvointilupauksen lunastaminen nykymallilla on muodostunut mahdottomaksi. Jatkuvaan talouskasvuun sidottu järjestelmä on haavoittunut pitkittyneen nollakasvun ajassa. Valtiokeskeisen hyvinvointimallin pohja, jatkuva materialististen tarpeiden tyydyttäminen, on kestämätön esiin nousseiden ympäristöhaasteiden ja sosiaalisen apatian myötä. Rapistuvan julkisen turvaverkon peruskorjauksen ohessa tarvitaan rinnakkaisia järjestelmiä, jotka perustuvat elinvoimaisten yhteisöjen sekä ydinperhettä laajemman lähipiirin varaan.” Historiallista taustaa: Suomessa valtion syntyyn vaikuttivat voimakkaasti kansallisuusaate, työnväenliike ja kirkolliset liikkeet. Myös kunnallishallinto on syntynyt kansalaisyhteiskunnan perustalle, kun paikallishallinto rakentui kuntalaisten vapaaehtoiselle osallistumiselle eli ns. maallikkohallinnolle. Järjestöt tuottivat aluksi monia hyvinvointipalveluja, jotka sittemmin siirtyivät kuntien tehtäväksi. 63. Keski-Suomen Keskustanuoret: Rikkaiden osallistamista Suomi-talkoisiin lisättävä Suomen taloudellinen tilanne on moneen kertaan todettu hankalaksi. Tilanteen parantamiseksi pääministeri Sipilä Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 56 on lanseerannut talkoo-käsitteen. Yhteiskuntasopimusneuvottelujen kariuduttua on ajauduttu jyrkkään vastakkainasetteluun SAK vastaan hallitus. Tämän vastakkainasettelun purkamiseksi on syytä osallistaa työnantajapuoli mukaan talkoisiin entistä voimakkaammin. Hallitus teki pieniä kosmeettisia toimenpiteitä, joilla se pyrkii osoittamaan, että myös rikkaiden tulee osallistua Suomen pelastamiseen. Prosentin korotus pääomatuloveroon ja solidaarisuusveron alarajan lasku on tarkoitus toteuttaa kahden vuoden määräajalle. Näiden toimenpiteiden tulisi olla pysyviä, kuten ovat työntekijäpuoleen kohdistuvat pakkotoimetkin. Näiden kahden pienen toimenpiteen lisäksi olisi syytä tarkastella muita verotuksen keinoja. Suomessa aikoinaan voimassa ollut varallisuusvero voisi olla yksi mahdollisuus toteuttaa rikkaiden verotusta. Varallisuusvero voisi olla myös ratkaisu, jonka avulla hankalaksi koettu perintövero voitaisiin poistaa. Viime vuosina Suomesta on lähtenyt useita “veropakolaisia” muun muassa Ruotsiin ja Portugaliin. Veropakolaisuuden ehkäisemiseksi tulisi tarkastella mahdollista jäähyväisveron asettamista. Olisi myös syytä tarkastella pääomatuloverotuksen ja ansiotuloverotuksen yhdistämistä, tai progression lisäämistä niissä ylimmissä veroluokissa. Lisäksi pääomatuloveroon olisi ehkä syytä lisätä yksi nykyistä 30000 korkeampi veroluokka. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Hyvinvointivaltioperiaatteen mukaisesti tulee parempiosaisten maksaa veroja enemmän kuin heikompiosaisten. Verotusta pohdittaessa on kuitenkin verrattava verotustasoamme suhteessa kilpailijamaihin, sekä huolehdittava työnteon verotuksen kannustavuudesta. Jäähyväisvero tulisi ottaa käyttöön veropakolaisten osallistamiseksi kansallisiin taloustalkoisiin. Pääomatuloveroon ja solidaarisuusveroon tehdyt kiristykset tulee asettaa pysyviksi, jotta valtion verotuottoja saadaan kerättyä lisää oikeudenmukaisella tavalla. Liittokokous ei kannata varallisuusveron palauttamista. Omaisuuden kireämpi verottaminen on yleisellä tasolla kannatettavaa, sillä omaisuusvarannot ovat edelleen varsin pienen suomalaisjoukon omistuksessa. Varallisuusvero kohdistuu kuitenkin olemassa olevaan varallisuuteen riippumatta sen tuottavuudesta. Esimerkiksi maa- ja metsätalousmaata kohdeltaisiin varallisuusveron piirissä samalla tavalla, kuin kiinteistöjä tai osakkeita. Omaisuuden verottaminen on kannatettavaa nykymuotoisesti, jossa omaisuuden eri luokkia verotetaan eri tavalla: kiinteistövero, osinkovero ja pääomavero ovat nykymuodossaan toimivia verotusmuotoja, joiden puitteissa oikeudenmukaista veropolitiikkaa voidaan harjoittaa. Perintövero ei nykymuodossaan ole toimiva, sillä se ajaa perinteisiä suomalaisia perheyhtiöitä ulkomaille tai sijoitusyhtiöiden käsiin. Ongelma koskee hyvin pientä yritysryhmää, mutta se on ratkaistavissa pidentämällä perintöveron perintäaikoja. Perintövero tuottaa valtion kassaan verotuloja yli 600 miljoonaa euroa vuodessa. Perintöveron progressiivisuus tekee siitä nykymuodossaan varsin toimivan verovälineen: 100 000 euron perinnöstä joutuu maksamaan perintöveroa 9500 euroa ja miljoonan euron perinnöstä 159 500 euroa, kun perijä on lähisukulainen. Maksettavia summia voidaan pitää varsin kohtuullisina. 64. Keski-Suomen Keskustanuoret: Sosiaali- ja terveysalan julkisten palvelujen kilpailutuksen ongelmiin puututtava Sosiaali- ja terveysalan julkisten palvelujen kilpailutuksen ongelmiin on puututtava. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisen ja kilpailuttamisen myötä on päässyt syntymään ongelmia julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen, erityisesti ikäihmisten palvelujen, tuotannossa. Kilpailutuksiin ovat osallistuneet monikansalliset suuryritykset, jotka valtaavat alueellisia markkinoita ostamalla pienempiä alan toimijoita. Kilpailutuksiin osallistuessaan nämä suuret yritykset polkevat palvelun hinnan alas. Tämä on mahdollista, koska yritys tuottaa muilla markkina-alueilla voittoa. Voittaessaan kilpailutuksen suuri yritys saavuttaa ikään kuin monopoliaseman, jolloin muut alueen toimijat joutuvat joko lakkauttamaan toimintansa, tai myymään toiminnan kyseiselle yritykselle. Seuraaville kilpailutuskierroksille ei välttämättä ole tarjolla enää muita vaihtoehtoja kuin kyseinen suuri toimija, jolloin käytännössä toimijan on mahdollista määritellä se hinta, jolla kunta joutuu ostamaan palvelun. Suuret yritykset käyttävät kilpailutusta hyväkseen ja haittaavat samalla erityisesti alueen pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Kilpailutuksessa häviäjinä saattavat olla myös palveluja tuottavat kolmannen sektorin järjestötoimijat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutuksessa ja ulkoistamisessa on aikaisempaa voimakkaammin huomioitava alueen pk-yritykset sekä järjestötoimijat. Tämä tapahtuu parhaiten kilpailutuksen perusteisiin puuttumalla: huomioimalla kokonaisvaltaisemmin palveluja tuottavien tahojen alueelle kohdistuvat myönteiset vaikutukset (tunnettavuus, tuttuus, työllistämisvaikutukset, taloudelliset vaikutukset). Palvelun hinnan lisäksi olisi tarkasteltava palvelun laatua entistä kokonaisvaltaisemmin. Paikallisia toimijoita tulisi kohdella erityisasemassa lähipalvelujen tuottajina. Lisäksi kilpailutuksessa tulisi huomioida erikokoiset toimijat kilpailuttamalla entistä pienempiä kokonaisuuksia. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeimpiä ja resursseiltaan merkittävimpiä julkisen sektorin ylläpitämiä palveluita. Julkisella sektorilla tarkoitetaan palvelua jonka kunta tai valtio kustantaa sekä järjestää itse. Palvelun resursseista päätetään kunnallisessa tai valtiollisessa elimessä. Julkisen sektorin ylläpitämä palvelu ei tavoittele voittoa, toisin kuin vapailla markkinoilla toimivat yksityiset palveluntuottajat. Uusliberalistisen suuntauksen mukaan katsotaan, että julkinen palvelutuotanto on tehotonta. Samoin uskotaan, että yksityistäminen ja kilpailuttaminen johtaisi aina edullisempaan tuotantoon. TälSisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 57 le ei kuitenkaan ole kiistatonta tieteellistä näyttöä. Joissain tapauksissa palveluiden kilpailuttaminen tuo kustannuksia alas, joissain palveluissa hinnat päinvastoin nousevat. Jotta kilpailulla haettu hyöty, eli alhaiset hinnat saavutetaan, markkinoilla on oltava olemassa useita vaihtoehtoisia tuottajia. Jos markkinoita ei ole, ei tätä taloudellisuusperustetta yksityisten palvelujen käytölle ole myöskään olemassa. On kyseenalaista, kuinka paljon sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinoilla riittää kilpailua, esimerkiksi haja-asutusalueilla. Suomen sosiaali- ja terveys RY:n (SOSTE) tekemässä sosiaalibarometrissa 2013 noin puolet sosiaali- ja terveysjohtajista toteaa palvelujen ostamisen lisänneen kustannuksia neljän viime vuoden aikana, vaikka palvelujen laatua pidetäänkin yleisesti hyvänä. Runsaan kymmenesosan mukaan ostopalvelujen avulla on säästetty. 13 % ilmoittaa ostopalvelujen aluksi tuottaneen säästöjä ja myöhemmin nostaneen palvelukustannuksia. Samassa kyselyssä lähes puolet terveyskeskusten johtajista ja joka kolmas sosiaalijohtaja kertoo oman alansa palveluissa tapahtuneen keskittymistä suurille yksityisille palveluntuottajille. Keskustanuorten mielestä sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutusta on reiluutettava. Isoissa palveluhankinnoissa tulee olla mahdollisuus osittaa hankinta, jotta myös pienillä toimijoilla olisi mahdollisuus osallistua kilpailutukseen. Tarjousten tekemiseen on oltava riittävän pitkä määräaika, jotta myös pienet tuottajat voivat osallistua. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa tulee painottaa laatua ja tarjousten täydentäminen ja täsmentäminen hankintayksikön pyynnöstä tulisi mahdollistaa sekä pienten ja keskisuurten yritysten menestymistä julkisissa hankinnoissa tulisi seurata kansallisesti. Keskustan tulee ajaa velvoittavaa lainsäädäntöä, jolla vahvistetaan se, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa hinta ei saa olla ainoa ratkaiseva tekijä. Lisäksi hankintamenettelyyn tulee luoda selkeämmät säännöt ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimiseksi. 65. Keski-Suomen Keskustanuoret: Tieteen riippumattomuus ja julkinen rahoitus turvattava Hallitusohjelmassa on maininta tieteen julkisen rahoituksen vähentämisestä ja siirtymisestä kohti yksityistä rahoitusta. Julkisen rahoituksen turvaaminen on kuitenkin tärkeää sellaisilla aloilla, joiden harjoittaman tutkimustoiminnan tuloksena ei synny varsinaisia innovaatioita. Siirtyminen kohti yksityisen rahoituksen mallia asettaa etusijalle tekniset tieteenalat, joiden tutkimustuloksista on saatavissa eniten suoraa taloudellista hyötyä. Uuden tiedon löytäminen on itsessään arvokasta. Ilman perustutkimuksen turvaamista soveltavassa tutkimuksessakaan tuskin päästään käsiksi parhaisiin innovaatioihin. Syyskuussa kansallista huomiota herätti Jyväskylän yliopiston päätös poistaa aiemmin julkaisemansa linkit tutkija Jouni Tillin pääministerin TV-puhetta käsitelleeseen retoriikka-analyysiin sosiaalisen median kanavistaan. Kyseessä oli selvästi retoriikka-analyysi. Jatkossa on pidettävä huolta, että akateemisissa piireissä saa julkaista myös valtaapitäviin tahoihin kriittisesti suhtautuvaa tutkimusta. Yhdistettynä yksityisen rahoituksen osuuden kasvuun tieteen rahoituksessa Tillin artikkelin sensurointi herättää pohtimaan tieteen vapauden tulevaisuutta. Tasapuolisen julkisen rahoituksen ja tieteellisen julkaisunvapauden avulla turvataan tieteelle ja sitä kautta myös yhteiskunnalle mahdollisuus moniääniseen keskusteluun. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Koulutuksen ja tieteen rahoittaminen kuuluu hyvinvointivaltion perustehtäviin. Yksityisen rahoituksen lisääminen ja sen keräämisen mahdollistaminen korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille ei saa heikentää tieteen riippumattomuutta ja tieteen tekemisen eettisiä ohjesääntöjä. Yhteiskunnan velvollisuus on tukea tutkimusta, jonka tavoitteena on uuden tiedon tuottaminen, vaikka sillä ei välitöntä kaupallista merkitystä olisikaan. On erityisen tärkeää, että valtio takaa toimintaedellytykset sellaiselle tutkimukselle, joka tuottaa tietoa yhteiskunnan epäkohdista ja arvoi tehtyä politiikkaa ja sen vaikutuksia. JÄRJESTÖLLISET ALOITTEET 66. Lapin Keskustanuoret: Lakkautetaan valtuuskunta! Keskustanuorten valtuuskunta on vanhanaikainen ja aiheuttaa byrokratiaa niin liitossa kuin piireissä. Tämän vuoksi valtuuskunta tulisi lakkauttaa ja tilalle luoda uudenlainen tapahtuma, jonne kaikki Keskustanuoret olisivat tervetulleita. Mikäli valtuuskunnasta ei haluttaisi luopua, tulisi se muuttaa yhden päivän mittaiseksi ja siellä äänivaltaisia olisi vain 1/piiri. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Valtuuskunnasta on muodostunut vuosien aikana Keskustanuorille merkittävä poliittisen ja järjestöllisen keskustelun paikka. Vuonna 2014 valtuuskunnassa päätettiin suhtautumisesta puolueen sääntöuudistukseen ja jäsenmaksukäytäntöihin sekä käynnistettiin Vihreän talouden ohjelmatyö. Vuonna 2015 valtuuskunta oli heti vaalien jälkeen merkittävä mahdollisuus keskustella vaalivoiton jälkeisestä elämästä ja hallitusvastuuseen menemisestä. Valtuuskunnan lakkauttaminen olisi merkittävä heikennys kansanvaltaiselle järjestötyölle sekä jäsenten ja piirien äänivallalle. 67. Lapin Keskustanuoret: Kenubiili 2.0 ja nakkikioskivaunut liitolle! Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Mikään ei estä ikuisesti. Keskustanuorten liiton tulisi tehdä investointiohjelma uuden Kenubiilin hankkimiseksi sen jälkeen, kun vanha on tullut käyttökelvottomaksi. Uusi Kenubiili olisi vähintään vuosimallia 1995 ja sillä tulisi voida saada ylinopeussakot myös 100km/h nopeusrajoitusalueella. Tämän lisäksi Keskustanuorten liiton tulisi hankkia täyden kampanjavarustuksen nakkikioskivaunuja, ”Kenuvaunuja”, kiertämään ympäri Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 58 Suomea. Vaunut olisi helppo kuljettaa henkilöauton perässä, kuitenkin pikku-e lainsäädäntö vetoauton koon mukaan huomioiden. Kenuvaunuista ei koituisi suuria kiinteitä kuluja ja ne olisi helppo kuljettaa paikasta ja tapahtumasta toiseen. Vaunut voisi varustaa asianmukaisella varustuksella. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Kenubiili on ollut vuonna 2015 piristävä tapa Keskustanuorten kampanjoinnille. Tuhannet iloiset ja vähemmän iloiset kilometrit ovat varmasti jääneet jäsenistön mieleen ja kampanjan satona on tullut paljon hyvää kuvamateriaalia. Erityisen tärkeää on ollut auton näyttävä ulkoasu, sisätiloille käyttöä on ollut vähemmän. Liittokokouksessa käsittelyssä olevassa budjetissa Kenubiilille on varattu vuodelle 2016 muutamia tuhansia euroja. Auton tekninen käyttöikä alkaa varsinkin moottorin osalta olla lopuillaan ja auton jatkuva käyttö vaatisi suurempia taloudellisia panostuksia kunnostukseen. Auto laitetaan syksyn kiertueen jälkeen talviteloilleen ja vuoden 2016 liittohallitus päättää talven aikana auton jatkosta. Vaihtoehtona on myös auton myyminen tai osien irrottaminen ja auton museointi. 68. Lapin Keskustanuoret: Osastoeuro osaston lakkauttamispöytäkirjasta Keskustanuorilla on liikaa toimimattomia osastoja. Osastojen lakkauttaminen vaatii työtä ja tuskaa asiamiehen osalta, kun kokoukset täytyy pitää, paperiasiat hoitaa kuntoon ja pankkitilit metsästää. Tämän vuoksi osaston lakkauttamispöytäkirjaa vastaan tulisi piirin saa osastoeuro. Tämä tukisi taloudellisesti osastojen lakkauttamisia, jotka vaativat ajan lisäksi myös resursseja. Tämä olisi vain kertatoimi, joka edistäisi turhien kuolleiden keskustanuorten osastojen olemassaoloa mahdollisia ABC-huoltoaseman kokouksia varten. Samalla järjestön rakenne selkiytyisi ja tiedot olisivat osastoissakin helpommin ajan tasalla. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Aloitteen esittämä toimintatapa on ollut voimassa vuoden 2014 valtuuskunnasta alkaen kun osastoeuron määräksi päätettiin 40 euroa per osasto per vuosi. Piirit hakevat osastoeuroja seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä liitolta ilmoittamalla edellisenä vuonna viralliset kokoukset pitäneiden osastojen lukumäärän. Piiri voi tilittää osastoeurot eteenpäin osastoille. 69. Etelä-Savon Keskustanuoret: Keskustanuorten oma mobiilisovellus Etelä-Savon Keskustanuoret esittää suunniteltavaksi Keskustanuorten oman mobiilisovelluksen. Haluamme, että Keskustanuoret kehittää jatkuvasti toimintatapojaan ja täten lanseeraa nuorisopuolueista ensimmäisenä oman mobiilisovelluksen, “KenuApp”. Mobiilisovellus toimisi työkaluna erityisesti Keskustanuorten omille toimijoille, ja sitä voitaisiin kehittää myös muille puolueen toiminnasta ja poliittisesta aktiivisuudesta kiinnostuneille. Sovelluksessa Keskustanuorten tapahtumat ympäri Suomen päivittyvät yhteiseen Googlen tapaiseen kalenteriin. Tapahtumat ovat myös etsittävissä maantieteellisen sijainnin perusteella. Liiton tapahtumien aikataulut, uutiset, muut ajankohtaiset päivitykset ja Juuren näköislehti päivittyvät mobiilisovellukseen ja sieltä löytyvät mahdollisesti kuvagalleria sekä “KenuChat”. KenuAppissa on helposti saatavalla myös piirien, liittohallituksen ja liiton työntekijöiden yhteystiedot sekä mahdolliset henkilöesittelyt. Katsomme, että yhä digitalisoituvassa älypuhelinajassa, jossa helppokäyttöisyys on valttia, on oman mobiilisovellus välttämätön Keskustanuorten tapaiselle edelläkävijälle. Koemme, että sovellus lisäisi kentän aktiivisuutta, helpottaisi viestintää ja toisi lisää yhteisöllisyyttä keskuuteemme. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret uudistaa aloitteen 69 mukaisesti nettisivunsa paremmin mobiilikäyttöön soveltuvaksi vuoden 2016 aikana. Uudistuksen yhteydessä selvitetään monia aloitteen mukaisia esityksiä, kuten Google-kalenterin käyttämistä Keskustanuorten yhteisenä kalenterina. Yhden uuden mobiilisovelluksen sijaan nettisivu-uudistus tehdään pitäen mielessä kokonaan uusi toimintatapa, jossa Keskustanuorten tuottamia sisältöjä saa helpommin ladattua suoraan erilaisiin mobiilisovelluksiin. 70. Etelä-Savon Keskustanuoret: Nettisivut helpommiksi ja piireille tukea päivittämiseen Etelä-Savon Keskustanuoret katsoo, että Keskustanuorten nettisivujen tulisi ottaa kilpailukykyloikka muiden vastaavien järjestöjen sivuihin nähden. Vaikka nykyaikana sosiaalinen media ja mobiilisovellukset ovat tärkeitä kanavia ja mahdollistajia, pitävät nettisivut edelleen pintansa tärkeimpänä tiedonvälityskanavana. Johtavan digipuolueen nuorisojärjestön nettisivujen pitäisi olla elävät ja tiiviissä yhteydessä sosiaalisen median kanssa. Kuvia toiminnasta tulisi välittyä nettisivuille piirien Instagram-tilin kautta, lyhyitä satunnaisia ajatuksia Twitter-tilin avulla ja ajankohtaisia uutisia Facebook-päivitysten myötä. Tällä hetkellä viimeisin on käytössä boksina nettisivuilla. Etelä-Savon Keskustanuoret vaatii helpommin päivitettäviä nettisivuja. Liiton tulee opastaa ja tukea piirejä käytännön päivitystyössä. Erityisesti vuoden vaihtuessa vaaditaan systemaattisuutta, että piirien sivuille päivittyvät ajankohtaiset tiedot johtokunnasta ja toiminnasta heti tammikuun aikana. Tätä työtä helpottamaan voisi harkita erilaisia sivupohjia, joita olisi helppo käyttää ja erityisesti lisätä kuvia. Nettisivuilla tulisi olla myös kalenteri, johon kootaan piirien ja liiton tapahtumat helposti silmäiltävään muotoon - nykyinen tapahtumalistaus ei ole riittävä. Nettisivujen loogisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Keinotekoiset tapahtuma-luokitukset ovat hankalia, kun tapahtuma voi olla yhtä aikaa niin hupia kuin hyötyäkin. Ei Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 59 ole myöskään toimivaa, että www.keskustanuoret.fi/tapahtumat vie Kainuun piirin tapahtuma-sivulle. Tätä linkkiä liitto on huomaamattaan käyttänyt valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä ainakin Facebook-viestinnässään. Nämä ovat yksittäisiä esimerkkejä, jotka kuvaavat sivujemme nykyistä tilaa. Etelä-Savon Keskustanuoret vaatii Keskustanuorten nettisivujen uudistamista siten, että ne ovat entistä loogisemmat ja helppokäyttöisemmät niin päivittäjälle kuin kävijällekin, ja että sosiaalisen median sisältö on näkyvissä myös nettisivuilla. Lisäksi Etelä-Savon Keskustanuoret odottaa liitolta enemmän tukea piireissä tehtävään päivitystyöhön. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Nettisivujen uudistus on budjetoitu vuoden 2016 talousarvioon ja suunnittelu on aloitettu jo syksyllä 2015. Aloitteen huomiot otetaan huomioon nettisivu-uudistuksessa. (Vastaus on yhteinen aloitteisiin 68). 71. Etelä-Savon Keskustanuoret: Aloitteiden toteutumisen seuranta Keskustanuorten piirit ja osastot tekevät vuosittain kymmeniä järjestöllisiä ja poliittisia aloitteita liittokokoukselle. Aloitteiden tarkoituksena on uudistaa Keskustanuorten toimintaa sekä nostaa keskusteluun tärkeitä poliittisia avauksia. Keskustanuorissa käydään kuitenkin harmittavan vähän liittokokouksen jälkeen keskustelua aloitteiden toimeenpanosta ja toteumasta. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että käytännöksi otetaan aloitteiden toimeenpanon tilannekatsauksen läpikäynti keväisin pidettävän valtuuskunnan yhteydessä. Tarkoitamme tilannekatsauksella kevytmuotoista kertomusta siitä, mitä aloitteita on edistetty ja millä tavoin sekä mitkä ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Koemme, että tilannekatsaus auttaisi toimijoita hahmottamaan aloitteiden merkityksen Keskustanuorten toiminnassa, lisäisi aloitteiden tekemisen mielekkyyttä ja kasvattaisi luottamusta tätä vaikutusmekanismia kohtaan. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Liiton valtuuskunta on vuonna 2015 todennut vastaavaan aloitteeseen vastauksena ja liittokokous yhtyy tähän vastaukseen: ”Keskustanuorten liittokokouksen aloitemäärä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Aloitteiden tekemistä varten liittotoimisto on koonnut vuosien 2013 ja 2014 hyväksytyt aloitevastaukset Keskustanuorten nettisivuille. Aloitteita tulee piireiltä lukuisista eri aiheista ja suurin osa aloitteista on poliittisia. Varsin moni on sisällöltään sellaisia, jonka toteutuminen ei ole vain Keskustanuorista kiinni, vaan vaatii työtä eduskunnassa ja kunnissa. Näiden aloitteiden osalta aloitevastauksen usein määrittelevät vain Keskustanuorten linjaa johonkin asiakysymykseen, eivät tarkkaa toimintasuuntaa niiden toteuttamiselle. Tällaisia aloitteita voidaan edistää sopivan tilaisuuden sattuessa niin puoluehallituksessa kuin julkisessa keskustelus- sa.” Toiminnan selkeyttämiseksi liittotoimistolla on pyritty huomioimaan järjestölliset aloitteet jo valmiiksi toimintasuunnitelmaan, jolloin niiden seuraaminen on helppoa toimintakertomuksen kautta. Liittohallitus voi antaa lyhytsanaisen vastauksen tehtyihin aloitteisiin toimintakertomuksen yhteydessä. Jos aloitteisiin halutaan tarkat vastaukset tehdystä työstä, on aloiteisiin luotava tarkka muotovaatimus, jonka mukaisesti aloitteet on laadittava. Tällöin myös poliittisissa aloitteissa tulisi selkeästi käydä ilmi millaisiin toimenpiteisiin hallituksen on ryhdyttävä aloitteen toteuttamiseksi. 72. Etelä-Savon Keskustanuoret: Lavatanssikurssi Keskustanuorten valtakunnalliseen tapahtumaan Kesäisistä talkoiluista Syvälahden tanssilavalla innostuneena Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että Keskustanuoret järjestäisi lyhyen lavatanssien kurssin valtakunnallisen tapahtuman yhteydessä. Etelä-Savon Keskustanuoret on useiden valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä huomannut, että Keskustanuorten jäsenistön piirissä on innokkuutta tanssimiseen ja nimenomaan myös perinteisiin paritansseihin. Turhan usein kuitenkin tanssit jätetään tanssimatta, kun ei osata askeleita. Lyhyt lavatanssikurssi tukisi myös luontevasti liikunnallista elämäntapaa ja antaisi lisää mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kurssi toimisi myös hauskana iltaohjelmana valtakunnallisen tapahtuman yhteydessä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Asia kirjataan toimintasuunnitelmaan ja liittokokous toivoo piirien huomioivan tämän hakiessaan vuoden 2016 tilaisuuksia. 73. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Liittojohdolle säännöllisyyttä piirien kiertämiseen Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että liittojohto kiertäisi jokaisen suomen Keskustanuorten piirin vuosittain riippumatta sen jäsenmäärästä tai aktiivisuudesta. Tämä lisäisi viestintää ja yhteistyötä liitosta piireihin, sekä piireistä liittoon. Säännölliset tapaamiset edesauttaisivat aluepoliittisissa kysymyksissä tai linjauksissa, mutta myös yhteistyön rakentamisessa valtakunnallisesti, sekä piirien kesken. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Aloitteen huomio on tärkeä muistutus piirien kiertämisen tärkeydestä. Aloite on huomioitu Keskustanuorten toimintasuunnitelmassa. 74. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret: Kannanotot ja julkilausumat monipuolisemmiksi liitossa Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret esittää, että liitto kiinnittää huomiota entistä enemmän julkilausumiinsa ja kanSisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 nanottoihinsa. Julkilausumien ja kannanottojen tulisi olla esimerkiksi vuositasolla tarkasteltaessa monipuolisia, sekä monenlaisiin kysymyksiin kantaaottavia tai linjaavia kirjoituksia. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Liittokokous yhtyy aloitteeseen ja kannustaa jäsenistöä ja piirien aktiiveja esittämään liittojohdolle aktiivisesti erilaisia ulostuloja. 75. Helsingin Keskustanuoret: Keskustanuorten on aloitettava jatkuva benchmarking-toiminta liiton sisällä Keskustanuorten liitossa on vuosia puhuttu piirien tukemisesta ja niiden välisen toiminnan vahvistamisesta. Taustalla ovat erilaiset piirikohtaiset haasteet kuten toimijoiden tai resurssien puute, poliittisen vaikuttamisen vaikeus, viestintä, jäsenhankinta tai yhteydenpito sidosryhmiin. Ongelmat ovat yhteisiä ja toistuvat vuodesta toiseen. Vanha fraasi ”Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen” tulee ottaa ohjenuoraksi. Keskustanuorten liiton on alettava järjestää säännöllisiä benchmarking-työpajoja, johon piirijärjestöjä kannustetaan valmistelemaan esitys ja infomateriaali omista hyvistä toimintatavoistaan tai onnistuneesta projektista. Tuloksena voisi olla esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan jäsenhankintamalli, Kainuun ohjeet alueelliseen politiikkaan tai Varsinais-Suomen idioottivarmat askeleet puolueen piirin valtaamiseen. Työpajat olisi hyvä järjestää osana liiton tapahtumia. Osallistumisesta ja esityksen pitämisestä voisi antaa piirille sopivan palkkion esimerkiksi rahallisena, materiaalina tai mahdollisuutena kirjoittaa artikkeli Juuri-lehteen. Benchmarking-työpajojen tavoitteena tulee olla tuottaa kirjallista materiaalia ja konkreettisia malleja, joita voidaan oikeasti hyödyntää piireissä vuosien ajan. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Liittokokouksessa käsittelyssä oleva liiton strategian väliarviointikysely antaa liittotoimistolle näkemyksen piirien välisistä eroista ja kehittämiskohteista. Näin liitto voi myös ohjata tietyistä ongelmista kärsivät piirit kohtaamaan erinomaisia ratkaisuja samoihin ongelmiin kehittäneiden piirien luo. Piirien valmistelemien työpajojen tuotoksia voidaan ottaa mukaan liiton tapahtumiin vuonna 2016. 76. Helsingin Keskustanuoret: Sukupuolten tasa-arvo taattava Keskustan kuntavaaliehdokaslistoilla Naisten osuus sekä Suomen Keskustan että Keskustanuorten päättävissä elimissä on ollut ja on edelleen pysynyt huolestuttavan alhaisena niin valtakunnallisella tasolla kuin piireissä paikallisosastoissa. Keskustanuorten 70-vuotisen historian aikana järjestöllä on vain kahden vuoden ajan ollut naispuheenjohtaja. Eduskuntavaaleissa 2015 huomat- tiin keskustan ehdokaslistojen sulkeutuessa, että naisten osuus ehdokkaista jäi joissakin vaalipiireissä jopa häpeällisen alhaiseksi. Pitkälti tämä ehdokaslistojen kokoonpano johti siihen, että keskustan eduskuntaryhmän 49 kansanedustajasta vain 14 on naisia. Helsingin Keskustanuoret vaatii, että Keskustanuorissa sekä liittotasolla, piireissä että paikallisesti kiinnitetään jatkossa huomiota molempien sukupuolten osuuteen päättävissä elimissä. On tärkeää tehdä pitkäjänteistä työtä naisten lukumäärän kasvattamiseksi järjestön aktiivitoiminnassa. Keskustanuorissa toimiminen kasvattaa ja valmistaa esimerkiksi asettumaan ehdolle tulevissa kunta-, eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa. Konkreettisia toimia tarvitaan myös vaaliehdokkaiden rekrytoimisessa. Erityisesti kuntavaalien 2017 ehdokashankinnassa on jo hyvissä ajoin seurattava eri sukupuolien ehdokkaiden osuutta ehdokaslistoilla. Molempien sukupuolten kattava edustus ehdokkaiden joukossa edistää puolueen vaalimenestystä. Jos kunnassa on hankaluuksia rekrytoida jommankumman sukupuolen ehdokkaita, paikallisten Keskustanuorten on hyvissä ajoin oltava yhteydessä liittotasoon. Liitolla on oltava valmius auttaa paikallisia toimijoitaan ehdokkaiden rekrytoinnissa. Näillä toimenpiteillä pyritään takaamaan molempien sukupuolten kattava edustus ehdokaslistoilla. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Naisten osuus keskustalaisista ehdokkaista ja luottamushenkilöistä on saatava nousuun. Naisten vähäisempi määrä näkyy myös kannattajakuntamme rakenteessa. Monipuolinen ehdokaslista on avain moniäänisen politiikan toteuttamiseen ja vaalimenestykseen. Liiton ja piirien resurssit paikalliseen ehdokashankintaan tulevissa kunnallisvaaleissa ovat varsin rajalliset. Tukea jokaiselle paikkakunnalle ei pystytä takaamaan, mutta apua annetaan mahdollisimman paljon annettujen resurssien puitteissa. Ratkaiseva tasa-arvotyö kuntavaalien ehdokaslistojen monipuolistamiseksi tehdään paikallistasolla, osastoissa ja kunnallisjärjestöissä. Keskustanuorten tulee yhdessä Keskustanaisten kanssa toteuttaa Seinäjoen Puoluekokouksessa tasa-arvokampanja, jossa puhutaan monipuolisten ehdokaslistojen puolesta. Tämä on vaikuttavin tapa saavuttaa keskeiset toimijat, jotka pystyvät tilanteen korjaamaan. Lisäksi Keskustanuorten tulee aktiivisesti työskennellä perheellisten kunnan luottamushenkilöiden toiminnan helpottamiseksi. Luottamushenkilöille tulee tarjota kunnissa mahdollisuus päivähoitoon luottamuselinten kokousten ajaksi. Päivähoitoa voitaisiin tarjota, mikäli se sopii hoitajien suunniteltuihin työvuoroihin eikä lapsiryhmän sallittu koko ylity. Niiden lasten kohdalta, joilla on voimassa oleva päivähoitopaikka, noudatetaan päivähoidon normaalia hoitoaikojen varauskäytäntöä. Tällä konkreettisella toimella madallettaisiin erityisesti perheellisten mahdollisuutta osallistua kunnalliseen päätöksentekoon. Mallia on esitetty toteutettavaksi esimerkiksi Enontekiön kunnassa. Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 61 77. Pohjois-Savon keskustanuoret: Keskustanuoret tarvitsevat intran Keskustanuoret ry:llä ei ole käytössään intraa, johon pääsisivät käsiksi työntekijät ja jäsenet. Intran puuttuminen vaikeuttaa järjestöön tulleiden uusien jäsenten sitouttamista ja mukaan pääsemistä toimintaan. Pohjois-Savon keskustanuoret vaativat intran käyttöönottoa osana järjestöuudistuksia. Intrassa voisi olla kootusti uuden toimijan paketteja, josta vastaliittynyt jäsen löytäisi helposti tarvitsemansa tiedot, sekä ohjeita ja mahdollisuuksia niin Keskustanuoret ry:n työntekijöille kuin aktiivisille toimijoillekin, kuten piirien johtokunnille. Intraa voi hyödyntää myös kommunikointivälineenä ja valmistelutyökaluna johtokuntien työssä. Yhtenäinen toiminta piirien välillä edistäisi järjestön toimintaa ja osaamista. Intra voisi olla osaltaan ratkaisu tässä asiassa, sillä tällä hetkellä esimerkiksi piirien johtokunta ei pääse tarkastelemaan kaikkia tarvittavia asiakirjoja ilman toiminnanjohtajaa. Intran käyttöönotto vähentäisi myös sähköpostiliikennettä, mikä helpottaisi etenkin työntekijöitä. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuorten toiminta on julkista ja useiden tuhansien ihmisten liitossa asiakirjojen piilottaminen salasanan taakse on turhaa. Liitto on pyrkinyt laittamaan tarvittavan materiaalin liiton internetsivuille, erityisesti sen toimijalle osioon. Jos liitolle halutaan ottaa intra-käyttöön, voidaan puolueen politiikkaverkkoa hyödyntää tähän tarkoitukseen. 78. Varsinais-Suomen Keskustanuoret: Keskustanuorten nettisivut myös ruotsiksi ja englanniksi Keskustanuorten internetsivuostolla tulisi olla tärkein tieto saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi. Etusivu, sekä olennaisimmat poliittiset sisällöt tulisi olla saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi. Ollakseen kansainvälisesti uskottava poliittinen nuorisojärjestö, keskustanuorten tulee tarjota tietoa myös englannin kielellä. On tärkeää, että poliittinen viestimme tavoittaa myös muut kuin ainoastaan suomea puhuvat. Englanninkielisestä infosta hyötyisivät ainakin vaihto-opiskelijat ja maahanmuuttajat sekä muuta puolueesta kiinnostuneet. Suomi on kaksikielinen maa, ja ruotsinkielinen vähemmistömme on merkittävä. Olisi tärkeää, että informaatio löytyisi sivustolta myös toisella kotimaisella kielellä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Lisäksi liittokokous patistaa liiton toimistoa ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin internet-sivujen uudistamiseksi ja osittaisten kieliversioiden tekemiseksi. Piirien velvoitteita kielikäännöksistä ei tehdä. 79. Itä-Savon Keskustanuoret: Säännönmukaisuutta uuden jäsenen mukaan ottamiseen Itä-Savon Keskustanuoret esittää, että liiton johdolla laaditaan piireille ohjeistus uuden jäsenen vastaanottamiseen. Käytännössä ohjeistus olisi käytössä aina, kun piiriin tai piirin alaisiin osastoihin liittyisi uusi jäsen. Tällä hetkellä Keskustanuorilla ei ole olemassa ns. ”rautalankamallia”, jonka avulla vähemmän aikaakin toiminnassa olleet osaisivat takuuvarmasti kohdata ja toivottaa tervetulleeksi uuden jäsenen järjestöömme. Juuri jäseneksi liittyneen toimijan osalta ensimmäiset viikot ovat avainasemassa, että henkilö saataisiin kiinnostumaan ja lähtemään aktiivisesti toimintaamme mukaan. Rautalankamallin avulla alueellisia eroja jäsenhankintaan liittyen saataisiin purettua ja yhdessä hyväksi todettuja ideoita hyödynnettyä myös muualla valtakunnallisesti entistä paremmin. Malli ratkaisisi myös suoraan ongelman, että esimerkiksi messuilla naapuripiirin puolelle jäseneksi liittyneelle voitaisiin antaa samanlainen ohjeistus toimintatavoista piireistä huolimatta. Uudelle jäsenelle voisi kertoa tapahtumassa esimerkiksi piirin toiminnanjohtajan ottavan yhteyttä pikapuolin ja sopivan tapaamista paikallisten toimijoiden kanssa. Jäseneksi ryhtyneeseen olisi otettava yhteyttä pikaisesti jollain henkilökohtaisella tavalla piirin sekä mahdollisesti myös osaston taholta jos osasto on toimiva. Pelkästään Juuri-lehden tai Suomenmaan Sentterin ilmestyminen ei riitä. Henkilökohtainen kontaktikaan ei pitäisi olla mahdoton toteuttaa toiminnanjohtajan tai puheenjohtajan toimesta. Esityksemme kautta meillä olisi mahdollista saada useampia reippaita toimijoita kansanliikkeeseemme, joista kasvaisi tulevaisuuden vastuunkantajia. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Ohjeistus valmistellaan toimintasuunnitelman mukaisesti kevään 2016 aikana. 80. Pirkanmaan Keskustanuoret: Keskustanuorille sosiaalisen median pelisäännöt Sosiaalinen media antaa näkyvyyttä, yhteenkuuluvuutta ja tarttumapintaa keskustelulle Keskustanuorten kentällä ja sen ulkopuolella. Sekunneissa tapahtuva informaation vaihto voikin olla hedelmällistä monelta osin, mutta aiheuttaa myös tarkoittamatonta vahinkoa. Käyttäjien omaan harkintakykyyn on hyvä luottaa, mutta kenttää tulee ohjeistaa välttämään huolimattomuutta netissä esimerkiksi toisille epäedullisina, jopa haitallisina kuvina. Rajat tulee asettaa kaikkien yhteisen hyvän puolesta. Pirkanmaan keskustanuoret peräänkuuluttaa liiton puolelta selkeää ohjeistusta sosiaalisen median käyttöön sekä yleisissä, että suljetuissa tapahtumissa ja yhteisillä sosiaalisen median sivustoilla. Esitämme, että liitto kannustaa yhä jakamaan kuvia, tunnelmia ja tietoa tapahtumista. Kuitenkin tarvitaan yhteiset säännöt, joiden puitteissa sosiaalisen median kanssakäyntiä harjoitetaan. Näin huolehditaan kaikille turvallinen, mukava ympäristö olla Keskustanuorten Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 62 tapahtumissa ja edistetään vapaata keskustelua sivustoilla. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Liittokokous yhtyy aloitteen henkeen, mutta näkee tärkeänä että liiton jäsenten sananvapautta ei rajoiteta. Sosiaalisen median ohjeistuksessa pärjätään hyvin kohteliaalla toistemme huomioinnilla ja yleisellä nettietiketillä. 81. Pirkanmaan Keskustanuoret: Lisää linjapaperityöskentelyä Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä linjapapereiden laatimisesta tulee tehdä keskeinen työkalu liiton kannanmuodostuksessa. Pirkanmaalaiset kiittelevät liittoa siitä, että se päätti kuluneen vuoden aikana laittaa alulle kaksi linjapaperiprojektia. Näillä hankkeilla vastattiin notkeasti kentän toiveeseen vahvistaa keskustanuorten osaamista maahanmuuton ja kulttuurin saralla. Linjapaperityöskentelyn mielekkyys piilee Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä sen kenttää osallistavassa luonteessa. Keskustanuorten laajan kentän osaamista kannattaa ja pitää käyttää kantojen muodostamisessa. Avoin haku työryhmiin nykyisen käytännön mukaan kannattaa säilyttää. Liittohallituksella tai sen yksittäisillä jäsenillä tulee olla koordinoiva ja tiedottava rooli linjapaperin laatimisessa. Ohjelmien kirjoittaminen on erottamaton osa poliittisen nuorisojärjestön tehtäväkenttää. Monelle nuorelle osallistuminen linjapaperin laatimiseen voi kuitenkin olla matalamman kynnyksen takana. Linjapaperi on suppeampi ja nopeampi prosessi. Sen voi myös laatia nopeammalla aikataululla kuin ohjelman. Onnistuessaan valmiista linjapaperista voisi tehdä noston tiedotusvälineille. Näin parannetaan keskustanuorten näkyvyyttä medioissa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Ohjelmatyö on äärettömän tärkeä osa poliittisen nuorisojärjestön toimintaa. Yhdessä aloitteiden kanssa ohjelmat ja linjaukset määrittelevät järjestön poliittista linjaa pitkälle tulevaisuuteen. Ne yhdessä ovat myös selkärankana ja evästysreppuna nykyisellään kovin kiireisessä poliittisessa ilmapiirissä, jossa asiat nousevat esiin ja keskusteluun nopeammin kuin sienet syyssateen kastelemassa metsässä. Nostettaessa näkökulmia niin ohjelmista, linjauksista kuin aloitteista liiton poliittisiksi tavoitteiksi on liiton johdolla sekä liittohallituksella ensisijainen rooli. Kaikkea vastaan ei vain yksinkertaisesti ole mahdollista taistella, vaan on valittava taistelut, joissa nuorkeskustalainen aatos on kirkkaampi ja parempi kuin kenenkään muun. Ohjelmien ja linjauksien synnyttämiseen on Keskustanuorten korkein päättäväelin, liittokokous, avainasemassa. Linjausja ohjelmatyön tulee palvella ja vastata niitä aiheita joista on halua ja valmiutta keskustella kentällä. Ylhäältä saneltu ohjelmatyö ei ole ratkaisu. Siksi uusien ohjelmien ja linjauksien syntymiseen on liittokokouksen antamat ohjeistukset ja terveiset äärettömän tärkeä tekijä; ilman niitä ei ohjelmia synny, eikä uusia ohjelmatyöprosesseja aloiteta. Myös liittohallituksella on mahdollisuus päättää ohjelmatyön aloittamisesta. Ja myös liittohallitukselle on mahdollista osoittaa milloin tahansa aloite. Jotta poliittisella ohjelmalla tai linjauksella on riittävä painoarvo, on sen myös oltava liittokokouksen hyväksymä. Liittokokous edustaa tässä mielessä koko kentänääntä vahvimmalla mahdollisella tavalla. Ohjelmien ja linjauksien valmistelun osalta vuosi siis rytmittyykin liittokokouksen ympärille. Ohjelmatyön, tai edes linjauksen valmistelu vaatii suuren määrän työtunteja sekä useiden vapaaehtoisten toimijoiden sitoutumisen. Siksi valmisteluprosesseja on jatkuvasti syytä uudistaa ja muokata kunkin ohjelman tarpeen mukaiseksi. Monivaiheinen, monen tekijän, kenttää laajasti kuunteleva sekä selkeästi vedetty projekti on ohjelmatyön kannalta kriittinen osa sen toimivuutta. Lankoja on paljon, ja niiden kaikkien on oltava hallussa. Liittokokous haluaa teroittaa Keskustanuorten poliittisten linjausten kaavan. Aloitteet toimivat kentältä tulevana ohjeistuksena ja poliittisena evästysreppuna. Ohjelmat ovat kattavia ja laajasti toteutettuja kokonaisuuksia, joissa pyritään maalaamaan kokonaisvaltainen nuorkeskustelainen näkemys valitun politiikkalohkon tilasta nyt ja suunnasta johon sen halutaan kulkevan. Ohjelmat ovat aina liittokokouksen hyväksymiä ja periaatteessa myös liittokokouksen alulle laittamia. Linjaukset ovat yhteen ajankohtaiseen aiheeseen uppoutuvia hieman kevyempiä poliittisia ohjelmatöitä, joilla pyritään kuitenkin saamaan kattava nuorkeskustalainen näkökulma aiheeseen. 82. Kainuun Keskustanuoret: Liiton luotava toimintaohjeet osastojen elvyttämiseksi ja purkamiseksi Puolueessa tehtiin pari vuotta sitten massiivista järjestöuudistusta, jonka myötä mm. tyhjänpanttina seisoskelevia paikallisyhdistyksiä purettiin. Myös Keskustanuorissa pyrittiin lakaisemaan turhia osastoja kartalta pois. Järjestöuudistus on kuitenkin edelleen kesken ja vanhoja osastoja löytyy yhdistysrekisteristä vielä lukuisia. Toisaalta kentältä löytyy myös halua elvyttää unohduksiin painuneita osastoja, esimerkiksi kun joltakin tietyltä paikkakunnalta on löytynyt useita toiminnasta innostuneita aktiiveja. Vuosiksi, ellei jopa vuosikymmeniksi, lepäämään jääneen osaston elvytys tai purkaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, etenkin kun kukaan ei tiedä mistä pitäisi aloittaa. Osastoille on liiton toimesta luotu vuosikokouspaketit ja mallisäännöt, jotka ovat hyödyllisiä osastojen toiminnassa, mutta ne eivät auta toimimatonta osastoa. Puuttuva ohjeistus aiheuttaa harmaita hiuksia jäsenistölle, puhumattakaan piirien toiminnanjohtajista. Keskustanuorten Kainuun piiri esittää, että Keskustanuorten liitto luo nimenomaan keskustanuorille räätälöidyt selkeät toimintaohjeet osaston purkamisesta, osaston toiminnan uudelleen käynnistämisestä, osastojen yhdistymisestä ja osaston liittymisestä toiseen osastoon. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 63 Liiton toimintasuunnitelmaan on kirjattu osastotoiminnan ohjeistuksen laatiminen. Samalla liittokokous ottaa huomioon, että täydellistä joka paikkaan ja tilanteeseen soveltuvaa ohjeistusta varsinkaan osastojen lakkauttamisesta ei voi tehdä, sillä erityisesti pankkien käytännöt osastojen lakkauttamiseen liittyvissä asioissa poikkeavat toisistaan. (Vastaus yhteinen aloitteeseen 86) 83. Kainuun Keskustanuoret: Liittosihteerin valinta palautettava liittokokoukselle Keskustanuoret hyväksyi neljä vuotta sitten sääntömuutoksen, jonka myötä liittosihteerimallista siirryttiin pääsihteerimalliin. Tämä tarkoitti sitä, että liittosihteerin valinta siirrettiin liittokokoukselta liittohallituksen päätettäväksi. Tämä päätös oli virhe. Elitistinen pääsihteerimalli ei edistä kansanvaltaisen liikkeen periaatteita. Siksi onkin selkeintä, että järjestöllisissä asioissa valtaa käyttää jäsenistön valitsema henkilö, liittosihteeri. Keskustanuorten Kainuun piiri esittää, että Keskustanuoret aloittaa välittömästi sääntömuutosprosessin, jonka myötä liittosihteerin valinta palaa takaisin sille päätöksentekoelimelle mille se kuuluukin, eli liittokokoukselle. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Liiton taloudesta ja hallinnosta vastaavan henkilön muutos liittokokouksen valitsemasta liittosihteeristä liittohallituksen palkkaamaan pääsihteeriin perustuu Suomen Keskustanuorten strategiaan, jonka liittokokous hyväksyi vuonna 2010. Vuoden 2011 liittokokous hyväksyi sääntömuutoksen, jonka myötä siirryttiin liittokokouksen valitsemasta liittosihteeristä pääsihteeriin. Muutos toimeenpantiin vuonna 2012. 84. Kainuun Keskustanuoret: Keskustanuorten nettisivuista mobiiliversio Internetiä käytetään nykyisin lukuisin eri tavoin ja internet-selailu etenkin mobiililaitteilla kasvaa koko ajan. Siksi onkin tärkeää, että internet-sivut ovat helposti käytettäviä myös mobiililaitteilla. Keskustanuorten viime liittokokouksen aloitevastauksessa nro 54 linjataan näin: ”Nykyiset internetsivut ovat toimivat ja ajantasaiset, mutta mutta niistä ei ole saatavilla erillistä mobiiliversiota. Älypuhelinkäytettävyyden helpottamiseksi liittokokous velvoittaa liittotoimiston korjaamaan asian vuoden 2015 aikana.” Keskustanuorten Kainuun piiri haluaa tiedustella Keskustanuorten liittotoimistolta, miten mobiiliversion hankinnassa on edistytty. Mobiiliversiota ei ainakaan vielä ole, joten vaadimme liittotoimistoa järjestämään asian, kuten viime liittokokouksessa on päätetty. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Nettisivujen uudistus on budjetoitu vuoden 2016 talousarvioon ja suunnittelu on aloitettu jo syksyllä 2015. Aloitteen huomiot otetaan huomioon nettisivu-uudistuksessa. 85. Kainuun Keskustanuoret: Kekkosen Haarikka luovutettava Kainuun piirille Keskustanuorten Kainuun piiri on vuosikausia yrittänyt voittaa Kekkosen Haarikan. Piiri on voittanut tänä vuonna molemmat osakilpailut, sekä Lumimyrskyssä että Elokoulussa. Pelkästään jo näiden osakilpailuvoittojen vuoksi piiri ansaitsee Kekkosen Haarikan. Liittotoimiston väki yrittää väittää kyseessä olevan leikkimielinen kilpailu, vaikka sitä se ei missään nimessä ole. Selkänahat vereslihalla olemme tehneet töitä voittojen eteen. Pitkäjänteisestä yrittämisestä pitäisi sinänsä jo palkita. Keskustanuorten Kainuun piiri esittää, että mikäli emme pisteiden perusteella voita tämän vuoden Kekkosen Haarikkaa, liittokokous myöntää kuitenkin voiton Kainuun piirille. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Lake Placid, 17.2.1980. Suomalainen hiihtojättiläinen on tehnyt huikea ajan loppukirissä ja odottaa maaliviivalla ruotsalaisen hiihtäjälegendan viimeisiä kilometrejä. Aika on kova, mutta ruotsalainen on loppumetreillä vielä kovempi. Silmät kostuvat maaliviivalla, kun voitto karkaa sadasosasekunnin erolla naapurille. Helsinki, 7.5.2003. Teemu Selänne viimeistelee hattutempun toisessa erässä ja Suomi syöksyy historialliseen 5-1 johtoon Ruotsia vastaan. Juhlat ovat valtoimenaan, kaikkien aikojen tuskalle on tulossa päätös. Mutta. Niin, se mutta. Vain 20 minuuttia myöhemmin Per-Johan Axelsson laittaa kiekon lipuen maaliin. Maali oli Ruotsin kuudes. Selkäranka murtui. Jo nämä kaksi esimerkkiä osoittavat, miten käy kun voittoon uskoo liian aikaisin. Leikkimielinenkään kilpailu ei ole ohi ennen kuin viimeisetkin pisteet on laskettu. Juha Sipilän lapsenlapsen Aaron sanoin ”totta kai ne hävis, nehän lopetti pelaamisen jo viisi minuuttia ennen loppua” Santeri Alkiota mukaillen liittokokous toteaa kannattavansa kilpailun vapautta, mutta ei keinottelun vapautta, saatikka sitten Kekkosen Haarikan tuloskeinottelun vapautta. Liittokokous kannustaa Kainuun piiriä loppuun asti yrittämiseen ja viimeiseen asti kamppailuun. Urho Kaleva Kekkosen nimeä kantava kilpailun henki vaatii reilua peliä joka käydään kisaareenoilla, ei elitistisissä kabineteissa. 86. Kälviän Keskustanuorten paikallisosasto: Paikallisosastojen aktivointi Paikallisosastot ovat aina olleet tärkeä osa Keskustanuorten toimintaa. Keskustalainen politiikka on aina ollut lähellä ihmistä, ja yksi Keskustalaisuuden perusarvoista onkin usko ihmisyyteen. Kuluneiden vuosien aikana puolueemme nuorisojärjestö on jäänyt jälkeen näkyvyydessä verrattuna muihin nuorisojärjestöihin. On elintärkeää, että Keskusta säilyttää näkyvyytensä nuorten keskuudessa jotta voimme pysyä jäsen määrältä väkirikkaimpana puolueena alati muuttuvassa maailmassa. Paikallisosastot kykenisivät ratSisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 64 kaisemaan ongelman joka liittyy näkyvyyteen lähellä yhteisöä ja sen jäseniä. On aika aktivoida paikallisosastot joiden toiminta on vuosien saatossa hiipunut. Mahdollisesti aktiivisilla ja innokkailla nuorilla ei ole tietoa paikallisosaston toiminnasta tai mahdollisesti uusien paikallisosastojen perustamisesta. Meillä on omakohtaista kokemusta paikallisosastojen aktivoimisesta ja sen toiminnan aloittamisen ongelmista ja hankaluudesta. Meillä on ollut hankaluuksia esimerkiksi talousasioissa ja toimintasääntöjen sekä toiminnan keksimisen kanssa. Onneksi me olemme saaneet toiminnan aloitettua kunniakkaasti piirin toiminnanjohtajan, Keskustanuorten piirijärjestön ja Keskustapuolueen paikallisosaston avustuksella. Muilla paikkakunnilla ei välttämättä ole mahdollisuutta tällaiseen tukeen, joten Keskustanuorten paikallisosastojen toiminnan aloittaminen on vaikeaa. Joillakin Keskustanuorten paikallisosastoilla ei ole taloudellisia resursseja järjestää toimintaa, mutta kolikossa on myös toinen puoli. Joillakin nuorten paikallisosastoilla voi olla isoja taloudellisia varoja ja/tai kiinteitä omistuksia. Esimerkkejä taloudellisista omaisuuksista ovat tanssilavat, mökit ja mahdolliset osakkeet. Tämä varallisuus ei hyödytä ketään jos ne kuuluvat hiipuneille osastoille joilla ei ole toimintaa. Koemme, että selkeät toimintaohjeet (ei tällä hetkellä voimassa olevat toimintasäännöt) toiminnan aloittamiselle toisi paikallisosastojen aktivointiin selkeyttä. Säännöt olisivat itse nuorille, joissa olisi selkeitä ohjeita talouden selvittämiseen ja hallitsemiseen sekä johtokunnan jäsenten kokoamiseen sekä ensimmäisen kokouksen pitämiseen. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Katso aloitevastaus 82. 87. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Liiton kannanotoista Instagram-videoita Sosiaalisen median merkitys poliittisten nuorisojärjestöjen näkyvyydessä kasvaa jatkuvasti. Facebookissa, Instagramissa ja nykyään jopa Snapchatissä kilpaillaan seuraajista ja tykkääjistä. Sosiaalisessa mediassa järjestön tulee jatkuvasti hahmottaa uusia ilmiöitä ja keinoja tavoittaa nuoria siellä missä nuoret ovat. Yksilöiden käyttäytyminen sosiaalisessa mediassa suuntautuu entistä enemmän nopeaan selailuun, minkä takia meidän tärkeiksi kokemiamme tiedotteita ja kannanottoja lukee entistä vähemmän järjestön ulkopuolisia nuoria. Poliittiselta jargonialta kuulostavat otsikot eivät vedä lukijoita puoleensa, vaikka sisältö saattaisikin olla todella mielenkiintoista. Edellä mainittu kehitys on ehkä väistämätöntä, mutta Keski-Pohjanmaan piiri ehdottaa, että tekemällä liiton kannanotoista/tiedotteista (15 sekuntia pitkiä) videoita Instagramiin, kehitämme uuden kanavan tuoda poliittista sisältöämme helposti nuorten saataville. Videot kuvattaisiin pääsääntöisesti liiton puheenjohtajiston jäsenestä esittelemässä uutta artikkelia, “raflaavasti” ja puoleensavetävästi. Tämän lisäksi videolla esitetyn artikkelin www-linkki lisättäisiin Keskustanuorten Instagram-profiilin tietoihin. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Videotuotantoa tulee lisätä juurikin tällaisiin tarpeisiin. On ensisijaisen tärkeää on muistaa kuvatessa videon hyvä laatu ja selkeys. Pituus on ehdottomasti pidettävä maksimissaan 30 sekunnissa. Videoita on järkevää Instagramin lisäksi/sijasta tuottaa myös Facebookiin josta on huomattavasti helpompaa päästä linkin kautta käsitteillä olevaan aloitteeseen. Myös jakaminen on Facebookin kautta helpompaa joka lisää näinollen katsojien määrää. Videot on hyvä toimittaa Suzana Binclille ennen julkaisua jolloin niihin voidaan lisätä esimerkiksi keskustanuorten logo videoohjelmalla. LINJAUSALOITTEET 88. Lapin Keskustanuoret: Turvapaikanhakijat heti työelämään Suomeen saapuva turvapaikanhakija haluaa ensi sijassa elää normaalisti tehden työtä ja kehittäen itseään ihmisenä. Tähän on annettava mahdollisuus. Turvapaikanhakijoiden osaaminen ja kielitaito ei kuitenkaan useassa tapauksessa kohtaa sitä, mitä suomalainen työelämä vaatii. Tämän vuoksi heitä tulisi voida palkata töihin työehtosopimuksista poiketen. Moni yrittäjä voisi ottaa yritykseensä hanttihommiin maahan saapuneen, mutta tämä on mahdotonta voimassaolevan työehtosopimuslainsäädännön vuoksi. Myös kisällimäinen oppiminen mahdollistuisi tämän avulla. Ilman työtä maahan jäävillä on suuri riski joutua passivoivan sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, jolloin työtä ei haluta hakea ja yhteiskuntaan integroituminen epäonnistuu. Tästä voi seurata jengiytymistä, rikollisuutta tai jopa pahimmassa tapauksessa radikalisoitumista ja suomalaisen yhteiskuntarauhan rikkomista. Tätä tulee ehkäistä ottamalla työ vahvaksi osaksi kotouttamispolitiikkaa keinolla millä hyvänsä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Pääsy osalliseksi työelämää on turvapaikan saaneelle monesti paras tapa kotoutua uuteen yhteiskuntaan. Työ ei ole vain toimeentulon lähde, vaan se antaa myös merkityksellistä sisältöä yksilön elämään esimerkiksi sosiaalisten suhteiden muodossa. Turvapaikan saaneiden kotoutumiseen tulee kiinnittää Suomessa nykyistä enemmän huomiota, jotta suuret tulijamäärät saadaan integroitumaan. Työehtosopimuksista poikkeaminen voi tulla kyseeseen, kun pyritään lisäämään vapaiden työpaikkojen määrää. Järjestely ei kuitenkaan voi olla pysyvä, vaan sille on määriteltävä jonkinlainen määräaikaiskesto. Vaikka työntekijäkustannuksia pyritään madaltamaan, tulee yksilön Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 65 oikeudet turvata. Keskustanuorten maahanmuuttopoliittinen työryhmä on valmistellut liittokokoukselle linjapaperin, jossa esitetään keinoja pakolaisten integroinnin tehostamiseksi. Aloite vastauksineen on huomioitu osana maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelua. 89. Lapin Keskustanuoret: Maahanmuuton painopisteeksi maahanmuuton syiden poistaminen Maahanmuuton perimmäisiin syihin on puututtava vaikuttamalla ihmisten elinolosuhteisiin maissa, joista he ovat lähdössä Eurooppaan. Jotta ihmiset pysyvät kotimaassaan, on siellä oltava toivoa tulevaisuudesta. Keskeisintä tässä on etsiä rauhanomaisia ratkaisuja aseellisiin konflikteihin. Lähtömaan olosuhteiden lisäksi on puututtava pakolaisleirien olosuhteisiin ja panostaa niissä elinoloihin ja aktiviteetteihin kuten lasten koulunkäyntiin. Näiltä pakolaisleireillä tulisi selvittää hakijoiden oikeus turvapaikkaan ja näin hallita tämän hetken kriisiä. EU:n jäsenvaltiot ottaisivat omien kiintiöidensä mukaan vastaan näitä turvapaikkaan oikeutettuja hallitusti. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Tulevaisuuden pakolaiskriisejä on hoidettava huomattavasti hallitummin kuin nykyistä turvapaikanhakijasumaa. Pakolaisuuden johdonmukainen ja pitkäjänteinen hoito vaativat riittävää resursointia, jolla turvataan ihmisarvoinen elämä pakolaisleirillä. Samalla Suomen on jatkuvasti työskenneltävä ennaltaehkäisevien kehitysyhteistyöprojektien kautta maailman potentiaalisilla kriisialueilla. Aloitteessa mainittu lasten koulunkäynnin tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Suomen kärkitavoitteina tulee olla myös sananvapauskasvatuksen ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääminen. Keskustanuorten maahanmuuttopoliittinen linjapaperi on samoilla linjoilla Lapin Keskustanuorten kaavaileman EU-valtioiden yhteisen taakanjakoperiaatteen kanssa. Aloite vastauksineen on huomioitu osana maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelua. KULTTUURIPOLIITTINEN LINJAUS Johdanto Keskustanuorten kulttuuripolitiikka nousee yhteisestä arvopohjastamme: yhteisöllisyydestä, yhdenvertaisuudesta, sivistyksestä ja kestävästä kehityksestä. Keskustanuorille kulttuuri on arvo itsessään. Kulttuuri on sukupolvia ja kansakuntaa yhdistävä juuri sekä kansakunnan sivistyksen lähde. Santeri Alkion ajatusta henkisestä kasvusta mukaillen näemme kulttuurin voimistavan ihmistä ja yhteisöä. Nuorkeskustalainen kulttuurinäkemys ammentaa voimansa paikallisuudesta ja kansalaisten toimijuudesta. Ajattelemme, että kulttuurin tulee näkyä kansalaisille niin puistoissa, kadunkulmissa, leikkikentillä kuin mobiililaitteissa. Kulttuurin “osallistumisen” tulee olla kansalaiselle helppoa. Suomalaisen kulttuurin moninaisuus kansainvälisine vaikutteineen on rikkaus, mitä opimme arvostamaan arkipäiväisillä toistuvilla kohtaamisilla - yhteisen dialogin kautta. Itseisarvon lisäksi näemme arvona myös kulttuurin merkityksen ja mahdollisuuden taloudelle. Kulttuuriala työllistää tällä hetkellä noin 85 000 ja kulttuuriviennissä on valtava kasvupotentiaali, mikäli yritysten tuki- ja neuvontajärjestelmän puutteet saadaan korjattua ja tekijänoikeuksiin liittyvät ongelmakohdat ratkaistua. Juha Sipilän I hallituksen ohjelma sisältää kaksi selkeästi kulttuuria koskevaa kärkihanketta. Toinen kärkihankkeista kohdentuu taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantamiseen. Kärkihankkeen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten luovuutta sekä lisätä taiteen perusopetusta ja kulttuuritoimintaa. Hallituksen tavoitteen mukaan kulttuurin hyvinvointimahdollisuudet pyritään tunnistamaan aiempaa paremmin. Kulttuuri aiotaan tuoda lähemmäs jokaista suomalaista edistämällä julkisissa tiloissa ja laitoksissa esillä olevaa taidetta. Toinen kulttuuritoimintaan keskeisesti vaikuttavista kärkihankkeista on julkisten palvelujen digitalisointi. Esitämme tässä linjapaperissa nuorkeskustalaisia sisältöjä kärkihankkeiden toteuttamiseen. Heterogeeninen ammattilaisten joukko Kulttuurialan toimijoiden joukko on hyvin heterogeeninen. Kulttuurin ammattilaiset työskentelevät niin yrittäjinä, freelancereina, palkansaajina kuin vapaina ammatinharjoittajina. Heidän tulonmuodostuksensa on siten monitahoinen, mikä politiikan näkökulmasta edellyttää toimenpiteiden kirjavuutta eri ryhmien tarpeisiin. Kaikki eivät suinkaan saa toimeentuloaan kulttuurin parista kokonaisuudessaan, vaan kulttuurialalla on paljon osa-aikaisuutta ja tilapäisesti työskenteleviä. Monet työskentelevät kulttuurin parissa myös täysin vapaaehtoisesti ilman työtuloja. Valtion kulttuurin käyttämät määrärahat ovat vuositasolla noin 430 miljoonaa euroa ja rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta. Kulttuurin osuus on 0,85 % valtion budjetista. Valtaosa rahoituksesta on peräisin Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 66 Veikkausvoittovahoista. Noin 60 % tästä “kulttuuribudjetista” suunnataan kansallisille taide- ja kulttuurilaitoksille ja kunnille lakisääteisinä valtionosuuksina ja avustuksina. Lisäksi OKM käyttää n. 9 % budjetista taiteilijatukeen ja muuhun taiteen ja kulttuurin edistämiseen (33 %). Noin 10 % taiteilijoille apurahat ovat pääasiallinen tulonlähde. Suuntaus on ollut se, että valtion apurahojen määrä vähenee, kun taas yksityisten säätiöiden ja rahoittajien osuus nousee. Kulttuurimäärärahoja tulee koskemaan lähivuosina miljoonien eurojen leikkaukset, joista osa on perua jo edellisen hallituskauden päätöksistä. Uudistuvan rahoituksen purot Valtio luo mahdollisuuden edistyksen mahdollisuuksille koko maassa. Edistykseen tähtäävän toiminnan täytyy puolestaan olla pitkäjänteistä. Keskustanuoret näkevät, että kunnissa tehtävä monitoimijainen kulttuurityö on kansalaislähtöisen, alhaalta ylöspäin lähtevän toiminnan perusta. Keskustanuorten mielestä kulttuurialalle suuntautuvassa valtion rahoituksessa on priorisoitava: - valtionosuuden piiriin hyväksyttyjen teattereiden, museoiden ja orkestereiden rahoitusta - läänintaiteilijajärjestelmän kehittämistä taiteellisen toiminnan pitkäjänteisyyden takaamiseksi alueilla - kuntien valtionosuuksien kautta taiteen perusopetusta, kirjastojen rahoitusta sekä kunnan yleistä kulttuuritoimintaa ja toimijoille myönnettäviä avustuksia - kulttuurivientiä edistäviä toimia - kuntien taide- ja tiederesidenssien tukemista. Residensseinä voivat toimia esimerkiksi liitoskuntien entiset kunnantalot - työssäkäyvien kulttuurinkäyttöä on tuettava kulttuurisetelien veroedulla jatkossakin Kulttuuria koskevassa keskustelussa tulee muistaa, että käyttäjät maksavat huomattavan osan kulttuuripalvelujen ylläpidosta. Näin on erityisesti teattereiden, museoiden ja orkestereiden kohdalla, joiden kohdalla käyttäjien maksuosuus on vuositasolla yli 100 miljoonaa euroa. Keskustanuoret esittää, että julkista rahaa saavien kulttuuripalveluiden kohdalla palvelusta on saatava vähintään 30 % alennus, mikäli henkilö on työtön, opiskelija tai eläkeläinen. Tämä tukee kulttuurin hyvinvointivaikutuksen kohdistamista henkilöille, joille siitä on odotettavissa eniten hyötyä. Julkinen sektori on noudattanut heikosti nk. prosenttiperiaatetta, jonka mukaan julkisella tuella teitä, julkisia rakennuksia tai asuntoja rakennettaessa tulisi yksi prosentti investointikuluista sijoittaa taiteeseen. Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on nyt kulttuurin ja taiteen saavutettavuus. Kulttuuria halutaan tuoda lähemmäksi kansalaista tuomalla taide julkisiin tiloihin. Keskustanuoret vetoaa kuntiin, että ne noudattavat hankinnoissaan prosenttiperiaatetta. Keskustanuoret pitävät hyvänä myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoitetta laajentaa prosenttiperiaatetta yhteistyössä sosiaali - ja terveydenhuollon kanssa. Kulttuuri on tärkeä osa kunnallista palveluntuotantoa. Keskustanuoret näkevät etenkin green care’n ja kulttuurin yhdistämisessä suuria hyvinvointia lisääviä mahdollisuuksia. Esimerkiksi vanhusten palvelutalojen rakennus- ja korjausvaiheissa tulisi suunnitelmiin sisällyttää sellaisten toiminnallisten ym. tilojen tai paikkojen perustaminen, millä tuetaan asiakkaiden hyvinvointia sekä mahdollistetaan ulkopuolisten toimijoiden mahdollisuus käyttää tiloja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi viihtyisiä ulkoilumahdollisuuksia ja harrastustiloja. Toisaalta esimerkiksi julkisten rakennusten kokoushuoneita olisi mahdollista muuntaa hyvinvointia lisääviksi viher- tai taidehuoneiksi. Keskustanuoret pitää tärkeänä että julkisesti tuotetun kulttuurituotannon lisäksi edistetään liiketoiminnallisesti kannattavaa kulttuuritarjontaa. Valtionrahoituksen prioriteettikohteet on esitetty edellä. Keskustanuoret esittää, että kulttuuritoiminnan rahoituksen painopistettä siirretään yksityisen rahoituksen, säätiöiden rahoituksen ja joukkorahoituksen suuntaan. Globaali kulttuuritoiminta tarvitsee myös kansainvälisiä rahoitusmalleja, joista esimerkiksi voidaan nostaa Kickstarter sekä kotimainen Mesenaatti. Lainsäädännöllisinä uudistuksina Keskustanuoret esittää, että arvonlisäverovapaan, taiteeseen liittyvän myyntitulon ylärajaa nostetaan 8 500 eurosta 15 000 euroaan. Sosiaali- ja eläketurvan näkökulmasta erityisesti vapaat taiteilijat ovat hankalassa asemassa. Heidän tulonsa voivat olla MYEL -valtuutettuja apurahatuloja, YEL-vakuutettua muun taiteellisen toiminnan tuloa tai alarajan alle jäävää täysin vakuuttamatonta tuloa. Riittävän eläkkeen kerryttämiseksi pitää taiteilijan ymmärtää vakuutta itsensä ja olla valmis maksamaan joskus myös normaalia suurempaa vakuutusmaksua. Suomen lähes 60 taidemuseossa pidetään vuosittain keskimäärin 500 näyttelyä, jotka edellyttävät huomattavaa työpanosta. Kuvataiteilijoiden kuuluu saada korvaus tehdystä työstä. Taidemuseot eivät tekijänoikeuskorvausten lisäksi maksa kuvataiteilijoille juuri mitään palkkiota näyttelyjen tekemisestä. Siksi Keskustanuoret esittää, että Suomessa tulee ottaa käyttään Ruotsin MU-sopimusta (Medverkansoch utställningsersättning) vastaava sopimus kuvataitelijoiden ja museoiden välille. Sopimus takaa taiteilijoille palkan tai palkkion sekä teosten esittelystä että näyttelyn eteen tehdystä työstä valtion rahoittamissa museoissa. Sopimus selkiyttäisi merkittävästi esimerkiksi nuorten kuvataiteilijoiden toimeentuloa sekä kannustaisi taiteen tekemiseen. Tapahtumajärjestäjän asetettuja lupavaatimuksia on järkeistettävä Taiteen tuottaminen ei ole pelkästään ammattilaisten käsissä. Taiteen ja kulttuurin saatavuutta voi parantaa myös helpottamalla ”harrastelijoiden” toimintaa. Juuri lainsäädäntö on se, joka aiheuttaa eniten hankaluuksia tapahtumien järjestämisessä. Pahimmillaan pitää hakea lupia poSisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 67 liisilta, rakennusviranomaisilta, ympäristöviranomaisilta, pelastusviranomaisilta sekä aluehallintoviranomaisilta. Lupaviidakko ei ole kovin innostava ammattilaisille eikä varsinkaan harrastajille, jotka haluaisivat hyvää hyvyyttään tuottaa iloa kanssaihmisilleen. Keskustanuoret vaatii, että erityisesti pienten kulttuuritapahtumien järjestämistä on helpotettava ja esimerkiksi tilapäisten kylttien lupamenettelystä on luovuttava. Suomeen on luotava yhteinen tapahtuma.fi-portaali, jonka kautta haetaan keskitetysti lupia kaikilta viranomaisilta. Portaalissa eri viranomaisten järjestelmät saatettaisiin yhteen, ja viranomaiset saisivat keskitetysti tietoa tulevista tapahtumista. Tällöin tapahtumien järjestäminen helpottuisi merkittävästi. Tapahtumien järjestyksenvalvojakäytäntöjä tulee yksinkertaistaa. Tapahtumien järjestyksenvalvojajärjestelyihin tulisi edellyttää poliisin kannanottoa vasta silloin, kun tapahtumien osallistujamäärä ylittää 500 henkilöä. Tapahtumien nyrkkisääntönä tulee olla, että yli 100 hengen tapahtumiin osoitetaan yksi järjestyksenvalvoja 100 henkilöä kohden. Eviran linjauksen mukaan pienimuotoisen, ei-elinkeinotoimintana järjestettävän tilapäisen elintarvikemyynnin järjestämiseen ei tarvitse tehdä ilmoitusta. Myös kuntien ympäristöviranomaisten tulee noudattaa samaa linjaa. Myös näitä koskevat elintarvikelain yleiset vaatimukset hygieniasta ja vastuu valmistettujen elintarvikkeiden elintarviketurvallisuudesta säilyy. Kulttuuriperintö Kulttuuriperinnön koetaan olevan tärkeä osa kansakunnan identiteettiä ja edellytys kansakunnan itseymmärrykselle. Kulttuuriperintömme ja kulttuurimaisemamme ovat myös jälkipolviemme oikeus. Meidän tulee varmistaa, että rakennuskulttuurimme koostuu kerroksellisesti eri-ikäisistä rakennuksista. Museoviraston avustusten hakemista tulisi nopeuttaa ja ehtoja helpottaa. Näemme vanhoilla päärakennuksilla kulttuurillista arvoa, mutta pitäisi tunnustaa myös pihapiirikokonaisuuden kulttuuriarvo ja tukea pihapiirien kunnostamista kokonaisuutena. Päärakennuksen historia koostuu myös sen ympärillä olevista apurakennuksista. Rakennusten entisöinnissä tulisi nähdä myös yritysmaailman tilatarpeet ja mahdollistaa esimerkiksi uusien oviaukkojen tekeminen. Keskustanuoret esittävät, että Museoviraston avustus olisi myönnettävissä tapauskohtaisesti myös isompiin muutoksiin, jos ne toteutetaan perinteisin menetelmin. Rakennukset ovat aina eläneet tarpeen mukaan, miksei siis nykyisinkin. Rakennuskantamme vanhimmat rakennukset ovat hirsisiä ja hirsirakentaminen vaatii erityisosaamista. Säilyttääksemme tätä kulttuuriperintöä, tulisi rakennuspuolen opetuksessa olla mahdollisuus valita laajemmin rakennuskonservatoinnin kursseja. Lisäksi alan oppisopimustoimintaa tulisi tukea enemmän. Rakennuskonservointi on laaja ala, jonka oppii vain työkokemuksen kautta ja oppisopimuksena tietotaito siirtyisi parhaiten nuoremmille sukupolville. Menetämme kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisia rakennustekniikoita, jos taidot eivät siirry eteenpäin käytännön läheisesti. Keskustanuoret esittävät, että rakennuskonservatoinnin oppisopimustoimintaa tulee tukea ja kehittää alan vaatimukset huomioiden. Kulttuurimaisemia ovat maatalousmaisemat, perinnemaisemat, kaupunkimaisemat ja taajamien sekä teollisuuden kulttuurimaisemat. Erityisen arvokkaita ovat näistä esimerkiksi vanhat puutaloalueet ja yhtenäiset peltomaisemat. Lisäksi maaseudun kulttuurimaisema voidaan jakaa maatalouden tuotantomaiseen sekä vanhan maatalouden synnyttämiin perinnemaisemiin. Maatalouden tilakokojen kasvaessa maatalouden perinnemaisemat ovat merkittävästi vähentyneet. Keskustanuoret näkevät tärkeänä, että maanomistajia kannustetaan perinnemaisemien ylläpitämiseen maatalousyrittäjien ja kuntien kanssa yhteistyönä. Maisemat ovat syntyneet ihmisen ja luonnon pitkän vuorovaikutuksen tuloksena. Niihin liittyy erityisiä historiallisia ja kulttuurisia arvoja. Suomalaisen maaseudun edustavimmat kulttuurimaisemat kartoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1995. Tällä hetkellä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisemakohteet on päivitetty jo lähes koko maan alueella. Inventointiaineisto on kulttuurisesti arvokas kokonaisuus ja sen hyödyntämisessä on laajat mahdollisuudet etenkin matkailu-, luonto- ja palveluyrittäjille. Taiteen ja kulttuurin perusopetusta uudistetuin keinoin Taidekasvatuksen tavoitteena ei ole tehdä jokaisesta ammattitaiteilijaa. Taiteen tekeminen ja siitä nauttiminen luo hyvinvointia ja auttaa ymmärtämään itseä ja toisia, myös erilaisia kulttuureja. Kaikilla aloilla tarvitaan luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Hallituksen tavoitteena on parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja vahvistaa lasten ja nuorten luovuutta. Hallitusohjelmassa luvataan lisätä taiteen perusopetusta ja parantaa opetuksen saatavuutta taiteenalakohtaisesti maan eri osissa. 393 oppilaitoksen tarjoamaan taiteen perusopetukseen osallistuu viikoittain 126 000 lasta ja nuorta. Lähes puolet taiteen perusopetuksen oppilaista opiskelee musiikkia, vastakohtaisesti esim. arkkitehtuurin opetusta on tarjolla vain kolmella paikkakunnalla koko maassa. Laaja oppimäärä antaa tilaisuuden syventyä pitkäjänteisesti tiettyyn taiteenalaan ja antaa valmiuksia taiteen ammattiopintoihin ja elinikäiseen harrastamiseen. Useimpien taiteenalojen laajan oppimäärän opetusta tarjolla vain suurimmissa kaupungeissa. Vaatii asianmukaiset tilat, välineet, asiantuntevat opettajat eli rahaa järjestämiseen ja riittävän oppilaspohjan. Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 68 Tällä hetkellä taiteen perusopetuksessa vallitsee alueellinen epätasa-arvo: Suurimmissa kaupungeissa lapsilla mahdollisuus opiskella muotoilua, pelisuunnittelua tai vaikka robotiikkaa, kun taas pienemmillä paikkakunnilla vaihtoehtoja on huomattavasti vähemmän. Määrärahan lisääminen opetustuntiperusteiseen valtionosuuteen mahdollistaisi laajan oppimäärän opetuksen lisäämisen keskisuurissa maaseutukaupungeissa. Ympäryskuntiin voitaisiin perustaa sivutoimipisteitä ja oppilaille suunnitella henkilökohtaiset opintopolut, joiden kautta luodaan mahdollisuus osallistua laajan oppimäärän opetukseen. Keskustanuoret esittävät opetuksen monipuolistamisen tueksi lukiodiplomijärjestelmän laajentamista. Uudessa mallissa toisen asteen opiskelijan olisi mahdollista suorittaa valinnaiset taideopetuksen kurssit esimerkiksi kansalaisopistossa, avoimen yliopiston opetuksena taikka muun paikkakunnan tarjoaman opetuksen yhteydessä. Omaan koulutuspaikkaan riittäisi hyväksilukuun taitajadiplomi, jonka suorittamiseksi opiskelijan on täytynyt osoittaa taitojen kehittyminen. Taitajadiplomin myöntäisi opetuksen antanut taho. Opetuksen rahoituksen järjestäisi OKM. Peruskoulussa tulisi olla samankaltainen mahdollisuus sisällyttää omiin opintoihin omaa harrastuneisuutta kuin toisella asteella. Peruskoulussa tulisi olla oma versio taitajadiplomista. Kunnat, taidekoulut ja järjestöt voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi tarjoamalla iltapäiväkerho- ja harrastustoimintaa koulujen tiloissa tai heti koulupäivän jälkeen. Taideopetuksen laaja saavutettavuus antaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden saada kosketus taiteen maailmaan ja kipinän harrastamiseen huolimatta vanhempien kiinnostuksesta tai harrastuneisuudesta. Valtion rahoitus pitää taideharrastuksen saavutettavana jokaiselle, sillä kuntien heikko taloustilanne helposti nostaa oppilasmaksuja. Kunnissa on nähtävä taideopetuksen merkitys ja panostettava siihen tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Taidealojen ammattiin johtavaa koulutusta järjestetään ammattikouluissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Korkealaatuinen taiteen opetus on nähtävä arvokkaana, mutta taidealojen koulutuspaikat on suhteutettava työvoiman tarpeeseen. Elokuva-alalle tuotantokannustimia Suomen elokuvasäätiö myöntää tukea elokuvien ammattimaiseen tuotantoon, esittämiseen ja levittämiseen sekä kulttuuriviennin tarpeisiin. Vuonna 2015 tämä tuki oli 23 miljoonaa euroa ja rahoitus tuli kokonaisuudessaan veikkausvoittovaroista. Elokuva on jatkuvasti kasvava, kansainvälinen toimiala. Suuri kansainvälinen elokuvatuotanto voi tuoda miljoonia maahan, jossa se kuvataan. Suomesta löytyy kaikki tarvittava osaaminen suurtuotantojen houkutteluun. Tällä hetkellä Suomessa kuvaaminen on kuitenkin erittäin kallista verrattuna halvemman työvoiman maihin, ja niihin Euroopan maihin, joissa tuotantokannustimet ovat jo käytössä. Jopa kotimaiset tuotannot ovat siirtyneet ulkomaille halvempien tuotantokustannusten perässä. Keskustanuoret esittää, että Suomeen perustetaan tai elokuvasäätiön yhteyteen luodaan järjestelmä, jossa elokuvatuotannoille voidaan myöntää esimerkiksi 20 % osittaispalautus kuluista, jotka on käytetty Suomessa tehtyihin palveluostoihin ja suomalaisen työvoiman palkkaamiseen. Järjestelmä vaatii rahallista lisäpanostusta kulttuurituotannon tukemiseen, mutta rahoituksesta osa voisi olla elokuvasäätiön rahoituksen uudelleensuuntamista. Keskustanuoret uskoo, että tuotantokannustimien käyttöönotto toisi Suomeen merkittäviä kansainvälisiä elokuvatuotantoja ja uusia tulovirtoja. Pohjoismaissa tuotantokannustimet ovat tällä hetkellä käytössä ainoastaan Islannissa. Norja ottaa kannustimet käyttöön vuonna 2016. Euroopassa kannustimet ovat tällä hetkellä käytössä 17 maassa, kannustimien käyttöönotosta on ainoastaan positiivisia kokemuksia. AV-alan ja alueellisten hyötyjen lisäksi tuotantokannustimilla voidaan kasvattaa IP-oikeuksien (intellectual property) arvoa sekä laajentaa kehittyneen teknologiaosaamisemme hyödyntämistä. Pelialan tapaan teknologiaosaamistamme voisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän esimerkiksi elokuvien ja TV-tuotantojen jälkitöissä, kuten erikoistehosteiden tuottamisessa. Elokuvatuotanto ei työllistä ainoastaan elokuvan työryhmässä toimivia. Etenkin majoitus- ja ravintolapalvelut hyötyvät alueella kuvattavasta tuotannosta. Jos elokuva nousee ilmiöksi, jatkuu rahavirta matkailutuloina. Tuotantojen saaminen Suomeen lisäisi myös elokuvamatkailukohteita Suomessa. Lisäksi olemassa olevia elokuvamatkailukohteita tulisi mainostaa enemmän. Kirjastot, lainaamoista kunnan elinvoiman tilaksi Kirjastopalvelut ovat kiinteä osa suomalaista sivistystä ja oppimista. Kunnallisella- ja muulla kirjastolaitoksella on historiallinen rooli suomalaisen demokratian, tasa-arvon ja alueellisen monipuolisuuden kehityksessä. Kaikille avoimen ja maksuttoman kirjastolaitoksen seurauksena kirjastojen käyttöaste on Suomessa yksi maailman korkeimmista. Kirjastojen muu tapahtumatoiminta kasvaa jatkuvasti. Suomalaisen yhteiskunnan muutoksen seurauksena perinteisten kirjastopalveluiden ylläpitäminen on käynyt paikoin raskaaksi. Monissa kunnissa kirjasto- ja tietopalveluiden järjestäminen on taloudellisesti haastavaa, vaikka samalla tiedostetaan niiden sivistysarvo. Myös digitalisaation läpilyönti haastaa perinteisen ajatuksen kirjastolaitoksesta: ESisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 69 kirjat tekevät tuloaan yleisiin kirjastojen kokoelmiin. Keskustanuoret haluaa ylläpitää suomalaista kirjastolaitosta uudistamalla sitä rohkeasti. Kuntien kirjastopalveluja koskevaa lainsäädäntöä on tarkasteltava ennakkoluulottomasti niin, että maksuttomat palvelut voidaan jatkossakin turvata. Kirjastojen digitalisaatioon panostamisen avulla Suomi nostetaan e-kirjastojen kärkimaaksi. Nuorilla käyttäjillä on tässä kehityksessä keskeinen tiennäyttäjän rooli. Digitalisaation seurauksena kirjaston ei enää tarvitse olla pelkkä fyysinen tila, vaan jokaisen älylaitteessa toimiva palvelu. Kunnallisena palveluna hankitaan e-kirjojen ja äänikirjojen lisenssejä. Kirjojen ja tallenteiden digitalisointi ei saa merkitä kirjastojen katoamista. Kirjastoista on kehitettävä määrätietoisesti monipalvelutiloja, jotka palvelevat kaikkia ikäryhmiä ja edistävät osaltaan alueellista kulttuuritoimintaa ja elinvoimaisuutta. Jatkossa voimme puhua kirjastoista kunnan elinvoimatilana tai elinvoiman tilana. “Kirjasto” on se paikka, jossa paikallisella harrastajateatterilla on esiintymistila, paikallisella yhdistyksellä kokoustila ja paikallisella yrittäjällä videoneuvottelumahdollisuus toiselle puolelle maailmaa. “Kirjasto” ei myöskään lainaisi enää ainoastaan kirjoja tai myöntäisi lukuoikeuksia, vaan toimisi tavaralainaamona. Paikallisradiot Suomalaisen paikallisradiokentän luonnollista kehittymistä on viime vuosina estänyt monikansalliset mediatalot, koska paikallisradiotaajuudet on valjastettu suurten radioketjujen käyttöön ja sisältö tuotettu keskitetysti ilman paikallisuuden henkeä. Liikenne ja viestintävaliokunnan mietinnössä (LiVM 10/2014 vp) todetaan, että paikallisradiotoiminta on huomattavalta osin keskittynyt ja paikallisen identiteetin kannalta tärkeän paikallisen ohjelmasisällön määrä on selkeästi vähentynyt. Uuden tietoyhteiskuntakaaren myötä paikallisuusvaatimuksia ei ole esitetty laisinkaan. Tilanne on johtanut siihen, että Suomessa aitojen paikallisradioiden määrä on ollut koko ajan vähenevä eikä uusia toimijoita ole tullut alalle. Uusi tietoyhteiskuntakaari ei huomioi aitoa paikallisradiotoimintaa, sananvapautta, moniarvoisuutta, ohjelmistosisältöä, vähemmistöjä ja merkittävyyttä. Aiemmin radio- ja tv-laki sisälsivät nämä vaatimukset. Keskustanuorten mielestä tietoyhteiskuntakaarta on täydennettävä paikallisradiotoimintaa tukevilla asetuksilla ja saatettava ne toimilupaehtoihin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toimilupaehtoihin sisällytetään vaatimus paikallisuudesta. Uudet toimintatavat elvyttäisivät paikallisradiotoiminnan Suomessa: alalle syntyisi merkittävä määrä radioalan työpaikkoja, sananvapaus lisääntyisi, radioiden alueellinen merkitys korostuisi alueiden elinkeino-, kulttuuri- ja matkailutoiminnassa, paikallinen identiteetti vahvistuisi ja paikallisradiot sekä valtakunnalliset radiot kehittyisivät omilla vahvuuksillaan. Luovan talouden vientimarkkinat Rovio, Duudsonit, Supercell, Paola Suhonen, Nightwish ja Marimekko ovat osoittaneet suomalaisten kyvyn synnyttää luovuudesta tuote tai palvelu, joka pärjää kansainvälisillä markkinoilla. Suomessa itää varmasti tuhansia samankaltaisia unelmia, jotka odottavat kypsymistä. Luovien tuotteiden ja palveluiden viennin arvo globaaleilla markkinoilla oli vuonna 2008 UNCTAD:n (2010) mukaan noin 592 Yhdysvaltain dollaria. Suomen osalta kulttuuritavaroiden viennin arvo oli 600 miljoona euroa ja kulttuuripalveluiden 100 miljoonaa euroa vuonna 2005 (OKM 2008). Keskustanuoret esittää, että: - yritysneuvonnassa (esim. Yritys-Suomi, Team Finland, kuntien elinkeinoasiamiehet) panostetaan kulttuurialan tuntemukseen, josta yrittäjät ovat raportoineet huomattavia puutteita. Lähdemme ajatuksesta, ettei joka kunnassa tule olla luovan talouden asiantuntijaa, mutta ohjauskyky osaamisen pariin täytyy löytyä. Tuhansien ideoiden jalostaminen tai realisoituminen tuotteiksi ja palveluiksi ei onnistu, mikäli kulttuurialan yrittäjillä ei ole saatavilla asiantuntevaa neuvonta-apua. - suomalaisilla tekijänoikeuksien haltijoilla tulee olla mahdollisuus säilyttää tuotteidensa oikeudet. Tämän toteutumiseksi tarvitaan pääoma- ja muita sijoituksia esimerkiksi tuotekehityksen yhteydessä, jottei yritys joudu olosuhteiden pakosta myymään tai luovuttamaan oikeuksia kansainvälisille toimijoille. -kulttuuriin osoitetuissa valtion määrärahoissa ja valtion tukemassa hanketoiminnassa priorisoidaan kulttuurivientiä vauhdittavia aloitteita - kulttuuriviennin mahdollisuuksia katsotaan koko maan laajuisesti. Kulttuuriviennin veturialueina ajatellaan tällä hetkellä pitkälti Helsinkiä tai pääkaupunkiseutua laajemmin. Keskustanuoret korostaa, että Suomessa on useita kansainvälisesti kiinnostavia alueita ja kulttuuritapahtumia (mm. Sodankylän filmifestivaalit, Savonlinnan Oopperajuhlat), jotka voivat toimia viennin alueellisina moottoreina. Kulttuurimatkailu Suomi on kulttuuririkas maa, ja eri alueiden kulttuurierot voivat olla melko suuria ominaispiirteineen. Kulttuurimatkailun voi ajatella olevan keskeinen osa Suomi-kuvaa maailmalla. Suomen valtion tulisi panostaa kulttuurimatkailun kehittämiseen nykyistä enemmän. Suomi pitäisi saada kiinnostavammaksi sekä ulkomaalaisten että suomalaisten matkailijoiden silmissä. Suomea tulisi siis markkinoida ulkomaalaisille paljon nykyistä enemmän. Suomeen saapuville turisteille tulisi tarjota enemmän Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 70 mahdollisuuksia tutustua sekä Suomen maaseudun kauniiseen luontoon, että kaupunkien kulttuuriin. Matkailun lisääntyminen vaatii Suomelta tunnettuuden lisäämistä sekä riittävän ainutlaatuisten kohteiden kehittämistä, esiintuomista ja luomista. Matkailua ei voida rakentaa vain suurten yksiköiden varaan, vaan tarvitsemme monenlaisia kokonaisuuksia, monenlaisille matkailijoille ja kuluttajille. Alalla toimii niin yhden henkilön työllistäviä kuin kymmeniä tai jopa satoja työllistäviä yrityksiä, kaikille on tilaa ja kaikkia tarvitaan. Hiljaisuus, yksilöllisyys ja luonnonmukaisuus ovat asioita, joita erityisesti maaseutumatkailulta haetaan, kulttuurimatkailua unohtamatta. Tekijänoikeudet Teoksen tekijällä on oikeus määrätä sen käytöstä. Tekijänoikeus turvaa lainkeinoin tekijän, eli teoksen omistajan, oikeudet. Keskustanuoret näkee tekijänoikeudet tärkeänä osana taiteilijoiden oikeutena työlleen ja mahdollisuudella ansaita sillä. Tekijänoikeudet koskettavat yhä isompaa osaa elämäämme: kirjat, elokuvat, koulutusmateriaali, musiikki, kartat, tietokoneohjelmat, valokuvat ja taide vain pääpiirteissään mainittuina. Tekijänoikeuslakia on muutettu vuosien mittaan useita kertoja. Muutokset ovat tehneet laista vaikeaselkoisen ja ajasta jäljessään olevan. Tekijänoikeuslakia muutettaessa tulisi korostaa tekijänoikeuksien haltijoiden asemaa eikä tekijänoikeusteollisuuden ja tekijänoikeusoikeuksia hallinnoivien järjestöjen intressejä. Tekijänoikeuslaki tulisi perusteellisesti päivittää vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteita, sillä se on tietoyhteiskunnan yksi keskeisistä perustuslaeista. Keskustanuoret esittää, että tekijänoikeuslaki tulisi uudistaa ja selkeyttää siten, että lakeja tulkitseva tekijänoikeusneuvosto tulisi tarpeettomaksi. Tällöin ratkaisut tekisivät tuomioistuimet ennakkoratkaisujen perusteella. Tekijänoikeuskysymyksien selventäminen on kuitenkin tärkeää. Lainsäädäntö on suuren haasteen edessä. Kuluttajien kulutustottumukset kehittyvät nopeammin kuin palveluiden tuottajat pystyvät luomaan uusia, tekijänoikeuslainsäädännönmukaisia palveluita. Vaikka uskomme, että yhä useampi kuluttaja tietää laillisen ja laittoman kopioinnin ja käytön eroavaisuuden, ei tietämättömyyttä syntyneistä väärinkäytöksistä ole vältytty. Niistä on myös harmittavan usein seurannut yliampuvia rangaistuksia. Tekijänoikeusrikkomuksissa tulisi hyödyntää tapauskohtaista arviointia enemmän. Niissä tulisi olla merkitystä teon tahallisuudella ja onko rikkomus tehty ansaintatarkoituksessa. Tämän päivän haasteet koskevat erityisesti elokuvien ja sarjojen julkaisua. Nettiyhteyden kautta katsottuna ne eivät toteuta samoja sopimuksia kuin televisiolähetykset tai fyysiset julkaisut (DVD, Blu-ray). Kuvan ohessa elokuvat ja sarjat sisältävät myös ääntä, joka on usein musiikkia, jota osaltaan koskettavat omat tekijänoikeudelliset kysymykset. Haasteensa tuo myös eri maiden eroavat tekijänoikeus lainsäädännöt sekä käytännöt. Taiteilijoiden osalta ongelmia tuottaa oikeus käyttää muiden taiteilijoiden materiaalia omissa teoksessaan. Taloudellisessa näkökulmassa haaste on esimerkiksi muusikon osalta syntyvät tekijänoikeuspalkkiot; muusikko saattaa valmistella uutta levyään useamman vuoden ilman ansioita, mutta ansaita levyn julkaisuvuonna hyvinkin. Verotus kuitenkin kohtelee jokaista vuotta erikseen. Esitämme mahdollisuutta pidentää taiteilijoiden verotuskautta tasaamaan työn luonteeseen liittyviä kohtuuttomia verotusvaihteluita. Tekijänoikeuspalkkiot on tällöin nähtävä ansiotulona, josta kertyy eläkettä. Taiteilija, joka saa tekijänoikeustuloja, ei välttämättä tienaa taiteestaan muulla tavoin tai muu toiminta ei ole taloudellisesti merkittävää. Tekijänoikeustuloja ei kuitenkaan huomioida missään sosiaalietuuksissa tuloina. Tämä heikentää taiteilijan sosiaaliturvaa esimerkiksi sairauden kohdatessa, perhettä perustettaessa ja eläkeiän saapuessa. Keskustanuoret esittää, että tekijänoikeustulot huomioitaisiin sosiaalietuuksia määritettäessä. Tämä turvasi taiteilijoiden sosiaaliturvan elämän muutoksissa ja kannustaisi taiteen tekemiseen. Tekijänoikeuslainsäädäntöä on yksinkertaistettava niin kuluttajan kuin taiteilijan näkökulmasta. On varmistettava että kuluttajilla on riittävä käsitys ja ymmärrys tekijänoikeuksien toteutumisesta ja käyttämisestä. Maalaisjärjen pitää olla sallittua myös tässä, eikä lainsäädäntä saa ylittää kuluttajan oikeustajua. Piratismin on jatkossakin oltava tuomittavaa. Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 71 MAAHANMUUTTOPOLIITTINEN LINJAUS Johdanto Pohjolan perukoilta kaukaisia kriisejä kiikaroinut Suomi on historiaa. Pakolaisten vyöry natisuttaa Euroopan liitoksia aina Italian rannoilta Lapissa virtaavalle Tornionjoelle saakka. Maahamme saapuu kuluvan vuoden aikana mahdollisesti jopa 50 000 turvapaikanhakijaa, jotka pakenevat muun muassa vainoa ja näköalattomuutta, sotaa ja aseellisten ryhmien pakkorekrytointeja. Tulijat ovat suomalaisille muistutus siitä, kuinka arvokasta yhteiskuntarauha on. Viidettä vuotta Lähi-idässä pauhaava sota ajaa ihmisiä hakeutumaan turvaan mitä epätoivoisimmin keinoin. Turvapaikanhakijoiden määrät ovat ampaisseet nousuun, sillä Turkin ja Syyrian rajoilla toimivien pakolaisleirien olot heikkenevät ja talvi tekee tuloaan. Yhä useamman turvapaikanhakijan silmissä Suomi siintää ensisijaisena kohdemaana. Keskustanuoret vieroksuu pakolaiskriisin laukaisemaa yhteiskunnallisen keskustelun vastakkainasettelua, jossa rajoja vaaditaan joko suljettaviksi tai avattaviksi apposelleen. Vieraan pelosta kumpuava kammo kanavoituu vihapuheen lietsontana ja rasistiset tempaukset ovat yhä yleisempiä. Myönteisesti maahantulijoihin suhtautuvat puolestaan viljelevät hanakasti rasisti-leimaa ja kärjistävät arkaa ilmapiiriä. Keskustanuoret etsii populististen ääripäiden välissä kulkevaa tolkun tietä. Talouden alhossa suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointilupaus on vaakalaudalla. Leikkauslistojen aikana on ymmärrettävää, että rajallisten yhteisten varojen jakaminen pakolaisten kanssa voi herättää epäreiluuden tuntemuksia. Turvapaikkajärjestelmän ylläpidolla ja kotouttamisella on toki hintansa, mutta piittaamattomuus ja huolimattomuus ovat lopulta kalliimpi vaihtoehto. Nuorkeskustalainen liike suhtautuu avarakatseisesti erilaisiin kulttuureihin. Isänmaallisuus ja suomalaisuus ovat arvoja, jotka jo nykypäivänä yhdistävät eri etnisistä taustoista tulevia ihmisiä yhteen. Keskustanuoret uskovat sydämen sivistykseen, jonka edellytyksenä ovat terve uteliaisuus, halu oppia kanssaihmiseltä sekä jatkuva itsensä kehittäminen. Tämä linjatyö kumpuaa kiihkottoman ja rakentavan maahanmuuttopoliittisen keskustelun tarpeesta. Työssä pyritään esittämään realistisia ehdotuksia turvapaikanhakujärjestelmän uudistamiseksi sekä turvapaikan saaneiden kotouttamiseksi. Lisäksi Keskustanuoret haluaa muistuttaa, etteivät pakolaisvirrat ole ohimenevä ilmiö. Esimerkiksi aavikoituminen ja muut äärimmäiset sääilmiöt voivat tulevaisuudessa laukaista ilmastopakolaisten vaelluksen kohti pohjoista pallonpuoliskoa. Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 72 Kehitysyhteistyöllä merkitystä Turvapaikanhakijoiden kasvava määrä koettelee talousvaikeuksissa kärvisteleviä Euroopan valtioita. Nykyisten vastaanottajamaiden tulee jatkossa suunnata enemmän tukea pakolaiskriisien ennaltaehkäisyyn. Lähialueiden horjuvia yhteiskuntia tulee tukea, jotta ihmisten ei tarvitsisi jättää kotiseutujaan. Vakauden parhaimmat takeet ovat vahva ja hyvin toimiva demokratia sekä kestävätalous. Romahtaneessa yhteiskunnassa ihminen ei voi suunnitella tulevaisuuttaan. Näköalattomuus on ääriliikkeiden menestyksen perusedellytys. Heiveröisen demokratian vahvistamista potentiaalisissa kriisimaissa tulee tukea kehitysavun kautta. Esimerkiksi suomalaisten eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö Demo ry tekee vaikuttavaa demokratianedistämistyötä useissa kumppanimaissa. Tunisiassa Demo on ollut mukana perustamassa Rauhan Nobel-palkinnon saanutta politiikkakoulua, jossa sadat nuoret poliitikot oppivat monipuoluedemokratian perusteita ja taitoja toimia yhteistyössä yli puoluerajojen. Keskustanuoret katsoo, että apua tulee enenevissä määrin suunnata myös paikallisen yrittäjyyden tukemiseen. Yrittäjyyttä voidaan tukea antamalla yhteisöille pääomaa, jota he voivat jakaa mikrolainoina. Kun mikrolainoista saatavat korot kasvattavat esimerkiksi niin sanotun kyläpankin omaa pääomaa, sitä voidaan edelleen jakaa alueen yrittäjille. Yrittäjyyden edistäminen vaatii myös koulutusta. Suomalaisia yrityksiä tulee kannustaa harjoittamaan ja rahoittamaan vastuullista liiketoimintaa kehittyvissä maissa. Finnfundin kautta voidaan edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä sijoittamalla suomalaisyritysten ja niiden yhteistyökumppaneiden hankkeisiin kehittyvissä maissa. Keskustanuoret kannattaa hallituksen esitystä Finnfundin pääomittamisesta. Tukea ennen kriisin syntymistä Rauhanvälitys on kaikista edullisin tapa taltuttaa jo puhjenneita kriisejä. Suomalaisen rauhanvälitystyön eritysalue voisi Keskustanuorten mielestä olla uskollisten ja paikallisten johtajien osallistaminen rauhanprosesseihin ja neuvotteluihin. Hauraissa valtioissa he käyttävät usein suurempaa valtaa kuin virallisen hallinnon edustajat ja ovat siten avainasemassa kestävän rauhan saavuttamiseksi. Lähihistorian suurin pakolaiskriisi osoittaa, että kriisien ennaltaehkäisyssä ei ole onnistuttu eikä pakolaisvirtojen kasvuun osattu varautua. Keskustanuoret esittää, että suurin osa pakolaisista tulisi kriisin syttyessä, sijoittaa rajanaapurimaissa ylläpidettäville pakolaisleireille. Turkin ja Euroopan unionin kaavailema turvavyöhyke Syyrian rajalle on esimerkki toivottavasti yhteistyöstä. Suomen ja koko EU:n olisi järkevää kohdentaa resursseja pakolaisleirien olosuhteiden parantamiseen, jotta elämä leireillä olisi inhimillisempää. Esimerkiksi toimiva vesi- ja ruokahuolto, suoja sääolosuhteilta, perusterveydenhoito ja lasten koulunkäyntimahdollisuus tekevät leirien olosuhteista siedettävämpiä. Tällöin myös harvempi lähtisi epätoivoiselle matkalle kohti Eurooppaa. Tällä hetkellä Turkki, Jordania, Libanon ja Irak ovat tarjonneet turvapaikan jo yli 3,6 miljoonalle syyrialaiselle, mutta nyt niiden kantokyky alkaa loppua. Yksin Libanon on vastaanottanut yli miljoona syyrialaispakolaista. Kansainvälisen yhteisön tulee osallistua tähän taakanjakoon. Pakolaisleirit ovat kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu, sillä ihmisiä ei voi pitää leireillä loputtomiin. Usein kriisien taustalla on leivän loppuminen, paikalliset ympäristöongelmat ja muuttoliike maalta kaupunkeihin. Hauraiden maiden ruokaturvasta on kannettava huolta. Osa tätä on paikallisten toimijoiden kouluttaminen huolehtimaan maaperän hyvinvoinnista ja niukkojen vesivarojen paremmasta hyödyntämisestä. Useat kehittyvät maat ovat riippuvaisia tuontiruoasta, sillä niiden oma elintarvikejalostus on hyvin alkeellista. Tällöin jalostuksesta saatava lisäarvo valuu muualle. Ulkopuolelta tuodun ruoka-avun sijaan on tuettava kohdemaan omaa tuotantoa ostamalla tuilla paikallisia tuotteita ja kuljetettava niitä seuduille, joilla kärsitään ruokapulasta. Näin voidaan tukea paikallisen ruoantuotannon kehitystä. Vastuu laajemmille hartioille Keskustanuoret peräänkuuluttaa globaalia vastuuta pakolaiskriisin ratkaisuun. Tällä hetkellä kriisin paine kasautuu muutaman aktiivisen valtion kontolle, kun esimerkiksi Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Australia pakoilevat vastuuta. Nämä valtiot ottavat yhteensä vähemmän turvapaikanhakijoita kuin piskuinen Suomi. Lisäksi Persianlahden vauraat maat väistävät velvollisuuksiaan lähialueensa kriisistä. Tähän olisi YK:n pakolaisjärjestön välittömästi puututtava. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että turvapaikkaa voi hakea vain kohdemaan maaperällä. Täten edellytetään, että pakolaiset matkustavat vaarallisia ja laittomia reittejä toiselle puolelle maanosaa, jotta he voivat hakea turvapaikkaa. Tämä vaatimus luo kysynnän ihmissalakuljetukselle ja olemme siten välillisesti vastuussa Välimeren rantaan ajautuneista uhreista. Nykyisessä järjestelmässä turvapaikanhakijoiksi pääsevät vain ne, jotka selviytyvät vaarallisesta ja laittomasta matkasta halki Euroopan. Usein turvapaikkaa hakevat siis nuoret, hyväkuntoiset miehet. Tilanne on kestämätön. Keskustanuoret esittää, että jatkossa valtaosa Eurooppaan saapuvista pakolaisista on otettava suoraan pakolaisleireiltä kaikista hädänalaisempien auttamiseksi. Tämän toteuttamiseksi jokaisen EU-maan on liityttävä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kiintiöpakolaisjärjestelmään ja sitouduttava vastaanottamaan leireiltä kantokykynsä muSisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 73 kainen määrä pakolaisia. Kriisin jatkuessa tämä tarkoittaa jokaisessa maassa tuntuvasti suurempia pakolaiskiintiöitä kuin tähän asti. YK:n kiintiöpakolaisjärjestelmässä UNHCR valikoi pakolaisleireillä heidät, joiden kohdalla täyttyvät kansainvälisen suojelun ja uudelleen sijoittamisen tarpeet sekä vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset. Tämän jälkeen kunkin maan maahanmuuttoviranomainen valitsee vastaanotettavat pakolaiset asiakirjojen ja haastatteluiden perusteella. Vaihtoehtoisesti UNHCR:n kiintiöpakolaisjärjestelmän puitteisiin voitaisiin luoda EU:n laajuinen ohjelma, jossa yhteinen maahanmuuttoviranomainen suorittaa taustaselvitykset ja osoittaa kullekin pakolaissaseman saaneelle vastaanottajamaan. Suuren Eurooppaan saapuneen turvapaikanhakijamäärän hallitsemiseksi kannatamme EU-tason taakanjakojärjestelmää, jonka avulla EU:n alueelle saapuneet turvapaikanhakijat jaettaisiin tasaisesti. Taakanjaon kriteereinä voisivat olla esimerkiksi eri EU-maiden väkiluvut ja bruttokansantuote. Näin vältyttäisiin niin kutsutulta turvapaikkaturismilta. Turvapaikkaturismi-termillä on julkisuudessa kuvattu tilannetta, jossa turvapaikkaa haetaan juuri Pohjoismaista, koska sosiaalietuudet ovat täällä kattavammat kuin Etelä-Euroopassa. Pakolaiskriisi luo painetta eniten eteläisen Euroopan maihin, joten taakanjakojärjestelmä kuormittaisi Pohjoista ja Itäistä Eurooppaa aiempaa enemmän. Mekanismin olisi kuitenkin syytä olla pysyvä, sillä tulevaisuudessa pakolaisvirrat voivat tulla Välimeren ja Balkanin sijaan myös Venäjän kautta itärajallemme. Tällöin Suomen kaltaiselle pienelle valtiolle on etua siitä, että valmiit taakkaa jakavat järjestelmät ovat olemassa. On tärkeää huomata, että pakolaisten määrä todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa ympäristöongelmien seurauksena. Jos onnistumme luomaan toimivan laillisen järjestelmän, meillä on edellytykset katkaista laiton maahantulo. Suomen rajojen sulkemista tärkeämpänä Keskustanuoret näkee keskisen Välimeren reitin katkaisemisen, jolla estetään laiton saapuminen EU-alueelle. Ihmissalakuljetuksesta on tullut yksi järjestäytyneen rikollisuuden tuottoisimmista haaroista. Monet salakuljettajat myös maksavat aseellisille ryhmille veroja suojelua vastaan ja rahoittavat siten epävakautta lähtömaissa ja kulkureitillä. Keskustanuoret kannattaa EU:n yhteisen rajavalvonnan vahvistamista ja kriisinhallintaoperaatiota, jonka tavoite on pysäyttää salakuljettajien lautat lähtösatamiinsa. Operaatio edellyttää YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia. Kriisissä ei oikotietä Pitkällä tähtäimellä Keskustanuoret näkee vapaan liikkuvuuden edelleen tavoiteltavana arvona, mutta rajatarkastukset voidaan ottaa käyttöön akuutin kriisin ratkaisemiseksi. On tärkeää tietää, ketä maamme rajojen sisäpuolella oleskelee. Suomen tulee kuitenkin heti tilanteen salliessa palata noudattamaan normaaleja Schengenin sopimuksen ehtoja. Pakolaiskriisin ratkaisemiseen Suomen päässä ei ole oikoteitä. Maahanmuuttovirasto tarvitsee riittävän rahoituksen, jotta vastaanottokeskuksia voidaan perustaa lisää. Ensisijaisesti tulisi pysyä vapaaehtoisuuden tiellä, mutta tarvittaessa vastaanottokeskus pitää edelleen voida perustaa kunnan vastustuksesta huolimatta. Tässä Keskustanuoret peräänkuuluttaa kunnilta yhteisvastuullisuutta; mikäli yksi kunta vastustelee, joutuvat muut kunnat kantamaan suuremman osan vastuusta. Turvapaikan saaneita tulee aktiivisesti hajasijoittaa ympäri Suomea. Tarvitsemme siis taakanjakoa myös omien rajojemme sisällä. Turvapaikan saaneille tuleekin osoittaa kotikunta. Turvapaikkaan liittyvien sosiaalietuuksien tulee olla sidoksissa oleskeluluvan saaneelle osoitettuun kuntaan. Henkilöillä on kuitenkin aina oltava oikeus muuttaa muualle esimerkiksi työpaikan perässä. Tällöin valtiolla ei kuitenkaan olisi enää velvollisuutta ylläpitää yhtä laajaa sosiaaliturvaa kuin aikaisemmin. Keskustanuoret katsoo, että Suomessa vallitsevan turvapaikanhakijoiden lupa-asioiden ja pakolaisten perheenyhdistämishakemusten ruuhkan purkamiseksi pitäisi luoda jatkokäsittelylupajärjestelmä. Se olisi hallinto-oikeuksiin sopiva järjestelmä, joka vastaisi valitusten käsittelystä. Jatkokäsittelylupajärjestelmä voidaan luoda yleisistä tuomioistuimista tutun kaavan pohjalta. Tällaisella järjestelmällä voidaan pitää hakemusten käsittelyn painopiste Maahanmuuttovirastolla ja vähentää hallintotuomioistuinten ruuhkaa. Samalla hakemusten käsittelyajat saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyinä, kun perusteettomat valitukset ulkomaalaisasioissa karsiutuvat pois hallinto-oikeuksista. Tällä hetkellä vain alle puolet turvapaikkaa hakeneista saa luvan jäädä maahan. Maahanmuuttoviraston ja hallintooikeuksien lupaseulaa voikin pitää kohtuullisen tarkkana, erityisesti sen jälkeen kun Maahanmuuttovirasto on arvioinut uudelleen Somalian ja Irakin turvallisuustilanteet. Keskustanuoret kannattaa turvallisten maiden ja alueiden listaa. Näiltä alueilta saapuvien turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittely voitaisiin toteuttaa nopeutetusti. Kielteisen päätöksen saaneiden palautus on toteutettava ripeästi. Keskustanuoret korostaa, että turvapaikanhakujärjestelmä on vainoa ja sotaa pakenevia varten, ei taloudellisen siirtolaisuuden väylä. Kohti parempaa kotouttamista On kaikkien etu, että hakemukset käsitellään tehokkaasti. Keskustanuoret haluaa minimoida vastaanottokeskuksissa passiivisesti vietettävän ajan, sillä kuukausikaupalla epätietoisuudessa eläminen on henkisesti raskasta ja voi sairastuttaa psyykkisesti. Lisäksi turvapaikanhakijoiden toimettomat kuukaudet aiheuttavat kuluja yhteiskunnalle. Kun kriittisin turvapaikkahakemusten suma saadaan Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 74 setvittyä, pitää oleskeluluvan saaneille mahdollistaa pääsy kotouttamispalveluihin, koulutukseen ja työhön. Oleskeluluvan saaneiden kotouttamista tulee Suomessa tehostaa. Nykyisin Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimisto) sekä kuntien ja kaupunkien maahanmuuttopalvelut tarjoavat maahanmuuttajille mahdollisuuden alkukartoitukseen ja kotouttamissuunnitelman laatimiseen. TE-toimiston alkukartoitus on kuitenkin saatavissa vain, jos pakolainen sitä itse pyytää. Keskustanuoret katsoo, että työelämään siirtymistä tukeva alkukartoitus ja kotouttamissuunnitelma tulee tarjota jokaiselle täysi-ikäiselle pakolaiselle, ilman että henkilö joutuu sitä itse pyytämään. Kotouttamissuunnitelman lisäksi TE-toimistojen tulee tarjota jokaiselle täysi-ikäiselle ja työkykyiselle pakolaiselle työelämään valmentavaa koulutusta. Kotouttamiskoulutus sisältäisi yksilöllistä suomen tai ruotsin kielen ja viestintätaitojen opiskelua, yhteiskunta- ja työelämätaitojen opettelua, työharjoittelua sekä henkilökohtaisen ammatillisen suunnitelman laatimista. Tällaiseen koulutukseen osallistuminen tulisi asettaa täysi-ikäisten pakolaisten velvollisuudeksi, jonka perusteeton laiminlyöminen johtaisi sosiaaliturvatason pienentämiseen. Ihmisten yhdenvertaisuudesta ei kuitenkaan saa tinkiä. Koulutukseen osallistuminen on täysikäisen pakolaisen velvollisuus. Suunnitelman tekeminen ja työllistymisen tai koulutuksen piiriin pääsemisen edistäminen oikeuttavat pakolaiset työmarkkinatukeen samalla tavalla kuin kantasuomalaisetkin. Keskustanuoret näkee, että alaikäisten ja työkyvyttömien pakolaisten kotouttamiskoulutuksesta vastaavat jatkossakin kunnat ja kaupungit valtion tuella. Lapset on saatava nopealla aikataululla kielikylpyyn ja heille tulee opettaa perustiedot suomalaisista tavoista, jotta he voivat siirtyä osaamistaan ja ikäänsä vastaaville luokille. Kotouttamisen tukena Myös erinäisillä kansalaisyhteiskunnan yhdistyksillä ja järjestöillä riittää työnsarkaa pakolaisten kotouttamisessa. Kolmannen sektorin kautta voidaan koordinoida monissa suomalaisissa herännyttä auttamishalua. Jo kotoutuneiden uussuomalaisten osallistuminen Suomeen saapuneiden pakolaisten kotouttamisessa olisi erittäin tärkeää. Kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten toimintaa tulee kehittää avoimeksi. Maahanmuuttajat ja pakolaiset ovat aktiivisia talkoolaisia, vapaaehtoisia ja tulevia järjestötoimijoita. Heidät tulee ottaa mukaan paikalliseen toimintaan, on kyse sitten kyläyhdistyksestä tai Keskustanuorten toiminnasta Vapaaehtoiset suomalaiset tukiperheet ovat jo osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi tukea pakolaisten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomen Punaisen Ristin kouluttama tukiperhe on turvapaikanhakijalle tai pakolaisaseman saaneelle osoitettu suomalainen henkilö tai perhe, joka viettää vapaamuotoisesti aikaa pakolaisen kanssa. Tukiperheet sopivat erityisesti lapsiperheiden ja alaikäisten maahantulijoiden kotouttamiseen. Suomalaiset ovat jo osoittaneet olevansa halukkaita auttamaan hädänalaisia ihmisiä, ja tämä auttamishalu tulisi valjastaa entistä paremmin käyttöön. Koulutuksen järjestämistä ei tule jättää vain SPR:n tehtäväksi, vaan myös kunnat ja kaupungit voisivat järjestää koulutusta. Mahdollisuudesta ryhtyä tukiperheeksi tulee tiedottaa ihmisiä nykyistä paremmin ja tukiperhekoulutuksia tulee pyrkiä tarjoamaan joka puolella Suomea. Keskustalaiset luottamushenkilöt ovat avainasemassa siinä, että turvapaikanhakijat ja pakolaiset pääsevät osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Uskomme, että osallisuuden edellytyksenä on se, että paikallisyhteisöissä ymmärretään pakolaiskysymyksen taustat ja merkitys. Pakolaisten määrä ja tilanteen ennakoimattomuus asettaa paikallisyhteisöt merkittävän muutostilanteen eteen. Paikallisyhteisöiltä tarvitaan nyt voimaa sopeutua muutokseen, tahtoa hyväksyä asia ja kykyä uudistua. Näemme, että Keskustanuoret voi olla rakentamassa paikallisyhteisöjen uudistumiskykyä omissa kunnissaan yhdessä muiden keskustalaisten vaikuttajien kanssa. Tarvitsemme tekoja paikallisväestön ja pakolaisten kumppanuuden rakentamiseksi, ennakkoluulojen purkamiseksi ja ristiriitojen ratkaisemiseksi. Kuntalaisia on ensinnäkin valmennettava ajatukseen turvapaikkakeskuksen avaamisesta. Vaikka turvapaikanhakijan matka on ollut raskas, katsomme, että kunnassa olisi järjestettävä myös kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden kohtaamisia. Esitämme pohdittavaksi, että turvapaikkakeskukseen tulleet valitsisivat joukostaan henkilön, joka toimisi eräänlaisena edustajana, yhteyshenkilönä tai vuorovaikutuksen lähettiläänä kuntalaisille päin. Näemme, että uusi tilanne vaatii kunnan muutoskestävyyden vahvistamista, paikallisyhteisöjen kykyä uudistua ja sopeutua sekä mahdollisuutta vaikuttaa uuden asian äärellä. Pakolaisuuden intensiteetti vaatii uudenlaista paikalliskehittämistä ja sen tulee kanavoitua osaksi kuntasuunnittelua. Vain sillä tavoin voimme ratkaista tilanteen kestävällä ja inhimillisellä tavalla. Nopeammin töihin Pääseminen osalliseksi työelämää on aikuiselle monesti paras tapa kotoutua uuteen yhteiskuntaan. Työ ei ole vain toimeentulon lähde, vaan se antaa myös merkityksellistä sisältöä yksilön elämään esimerkiksi sosiaalisten suhteiden muodossa. Hallituksen kaavailemat joustot turvapaikanhakijan työnteon helpottamiseksi ovat askel oikeaan suuntaan. Keskustanuoret kannattaa kolmen ja kuuden kuukauden työkarensseista luopumista kokeilumielessä. Tällä hetkellä TE-toimistot edellyttävät, että maahanmuuttajalla on oltava asiakirja, jolla todistetaan suomalaisen henkilötunnuksen olemassaolo. Täysi-ikäisten henkilöpaperillisten turvapaikanhakijoiden tulisi kuitenkin voida työskennellä ja hakeutua TE-toimiston työnSisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 75 välityspalveluiden piiriin heti turvapaikkahakemuksen jättämisen jälkeen. Paperittomien turvapaikanhakijoiden kohdalla edelliset tulee mahdollistaa viimeistään poliisin selvitettyä turvapaikanhakijan henkilöllisyyttä matkareittikuulustelussa. Turvapaikanhakijoissa ja pakolaisissa on korkeatasoisen koulutuksen saaneita ammattilaisia, joiden tutkintojen tunnustaminen pitäisi olla joustavaa. Tällä hetkellä tutkinnon tunnustamishakemuksen käsittely maksaa opetushallituksessa useita satoja euroja. Myös opetushallituksen lausunto ulkomailla suoritetusta tutkinnosta maksaa yli 200 euroa. Tunnustamishakemuksen ja lausunnon kalleus luovat esteitä kouluttautuneiden turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tehokkaalle työllistymiselle. Tämän vuoksi on alennettava maksuja niin, että palvelut ovat vastaanottorahalla toimeentulevien henkilöiden saavutettavissa. Lähtömaassaan koulutetun pakolaisen osaamista ei kannata heittää hukkaan. Suomeen saapuvien työllistymistä haittaa erityisesti kielimuuri – Suomessa työskentelevältä vaaditaan useimmiten erinomaista suomen kielen taitoa. Yritysten ja työyhteisöjen tulisi pysähtyä miettimään, onko kaikilla työpaikoilla tarkoituksenmukaista pitää kynsin ja hampain kiinni suomen kielen vaatimuksesta. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa englanti on varteenotettava työkieli. Tulevaisuudenkuva Konfliktit vaativat yhä enemmän siviiliuhreja, vaikka aseellisten kriisien määrä maailmassa on pysynyt viime vuosikymmeninä jokseenkin samana. Syy konfliktien tuhoisuuteen on siinä, että selkkaukset syttyvät valtioiden sisällä erimielisten ryhmien välille ja siviilit jäävät kamppailun jalkoihin. Valtiollisten armeijoiden keskinäinen välienselvittely on melko harvinaista. EU-maiden tulee suunnata tukeaan juuri horjuvien yhteiskuntien vakauttamiseen. Esimerkiksi nuorisotyöttömyyden räjähtäminen käsiin on ajanut valtioita sekaannuksen tilaan aina Egyptistä Syyriaan. Lisäksi vaarana on, että kriisimaiden aivovuoto syö eväät yhteiskuntien tulevaisuuden menestykseltä. Keskustanuorten mielestä reagoiminen nykytilanteeseen ei riitä, vaan turvapaikanhakujärjestelmä on saatettava kestävälle tasolle myös tulevaisuutta silmällä pitäen. Jos ilmastonmuutosta ei saada hallintaan, kilpailu rajallisista luonnonvaroista kovenee. Pahimmassa tapauksessa kuivuus ja tulvat estävät ruuantuotannon ja pakottavat ihmiset etsimään parempia elinoloja. Jos näiden alueiden elämisen edellytyksiä ei saada kohennettua, saattaa yhä useampi ihminen suunnata kohti Eurooppaa paremman elämän toivossa. Uskomme, että koko suomalaisen yhteiskunnan on ponnisteltava, jotta turvapaikan saaneet kotoutuvat Pohjolaan. Maahantulijat odottavat saavansa mahdollisuu- den kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Samalla he myös korjaavat vääristynyttä huoltosuhdettamme. Keskustanuoret uskoo, että jokaiselle ihmiselle on annettava eväät kehittyä, menestyä ja tukea yhteisöään. Zacharias Topeliusta mukaillen näemme, että jokainen Suomea rakastava, sen puolesta työtä tekevä ja sen lakia kunnioittava on yhtä Suomen kansaa. Sisällysluetteloon 1 2 3 4 5 6 7 76 Varsinaissuomalaisten laulu Helky laulu Auran rantain silmä kirkas salamoi, kaiu maine kauas kantain minkä kunto kansan voi! Täällä Suomen synnyinmuistot, täällä työn ja tiedon puistot virttä vapauden soi virttä vapauden soi. :,: Helky laulu, kaiu maine, virttä vapauden soi.:,: Auran rantamilla tähti syttyi päälle Suomenmaan, Auran rantamilta lähti onni maahan ihanaan: Kristinuskon, tiedon valta nosti heimot kaikkialta turvaks armaan synnyinmaan turvaks armaan synnyinmaan. :,: Helky laulu, kaiu maine, virttä vapauden soi.:,: Puhkes uudet tertut tuomeen, aika aatteet uudet toi, Auran rantamilta Suomeen koitti kirkas huomenkoi. Täällä Suomen synnyinmuistot, täällä työn ja tiedon puistot virttä vapauden soi virttä vapauden soi. :,: Helky laulu, kaiu maine, virttä vapauden soi.:,: Väinö Kulo (Kolkkala) - Toivo Louko Sisällysluetteloon 77 Maamme Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, soi, sana kultainen. Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien. Sun kukoistukses kuorestaan se kerran puhkeaa, viel lempemme saa hehkullaan sun toivos, riemus nousemaan, ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa. - Paavo Cajander Sisällysluetteloon 78
© Copyright 2024