Liittokokousasiakirja
2 Puheenjohtajan tervehdys 3 Ohjelma 4 Info 6 Piirin tervehdykset 7 Liittariopas 9 Esityslista 10 Menettelytapajärjestys 12 Toimintasuunnitelma 2015 22 Talousarvio 2015 ja talousraportti 2014 27 Hallituksen kertomus toiminnastaan 36Aloitteet 62 Kohti vihreää kasvua 75 Keskustanuorten vaaliohjelma 76 Kymmenen virran maa Onhan tätä jo odotettukin. Liittokokous on vuoden kohokohta ja Keskustanuorten ylin päättävä elin. Teillä, jäsenistöä edustavalla kokousväellä on valta käsissänne. Tämän Oulun liittokokouksen painopiste on asioissa ja politiikan linjassa. Tuomme kokouksen käsiteltäväksi kattavan vihreän talouden ohjelman, joka määrittelee kantojamme esimerkiksi energiaan ja ruoantuotantoon. Tavoitteena on löytää keinoja saada Suomeen kestävää kasvua luonnon kierrosta ja taistella samalla globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutosta vastaan. Aloitteita kokoukseen on tullut kentältä reilut kahdeksankymmentä Venäjäpakotteista päihdepolitiikkaan. Ne ovat tärkeä väylä muodostaa liiton kanta pinnalla oleviin aiheisiin, joita ohjelmat eivät kata. Lisäksi kokousväellä on jatkovalmistelua varten evästettävänä tuleva Keskustanuorten eduskuntavaaliohjelma. Odotan vilkasta keskustelua sekä valiokunnassa että suuressa salissa. On itseisarvo, että kantoja pöyhitään kunnolla ja eri näkökulmista. Liittari jää laimeaksi ilman tunteita kuumentavaa, mutta asiapitoista ja toisia kunnioittavaa väittelyä. Se tarkoittaa, että välitämme asioista. T arvittaessa äänestää pätkäytetään demokratian hengessä. Uurnille päästään myös henkilövalinnoista, kun hallitukseen valitaan viisi uutta jäsentä. On ilonaihe, että ehdolle on rohkaistunut liuta erilaisia, kyvykkäitä keskustanuoria ympäri Suomea. Minulle liittokokous on neljäs. Mieleenpainuvin on tietysti ollut Mikkeli, jossa valikoiduin pestiini rautaisen kovasta viisikosta. On vaikea uskoa, että tuosta kokouksesta on kulunut jo vuosi – ja toisaalta kokemuksia on kertynyt useammankin vuoden edestä. Nuorkeskustalaisen liikkeen puheenhoitajana toimiminen on vaativa ja palkitseva tehtävä, 2 johon voima tulee ennen kaikkea omien luottamuksesta ja tuesta. Kiitos siitä. Kokouksen evästämisen jätän eräälle jo manan maille menneelle kaljupäiselle valtiomiehelle. ”Joissakin kansankerroksissa puhe yhteiskunnallisesta uudistamisesta aiheuttaa suonenvetokohtauksia. Mutta keskustan radikaalisen ja ennakkoluulottoman nuorisoliikkeen mieli on uudistuksille altis.” Antoisaa liittokokousta! Teppo Säkkinen Puheenjohtaja Ohjelma 24.10. Perjantai 18.00 Liiton hallituksen kokous, Hotelli Lasaretin kokoustilat 18.00 Majoittuminen hotellilla alkaa 21.30 Liittari-info 22.00 alkaen liittohallitusehdokkaat esittäytyvät hotellilla 25.10. Lauantai 7.30-10.00 Aamiainen 9.00-12.00 Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus hotellin aulassa 10.00 Liittokokous alkaa 12.00-14.00 lounas 13.00 Kokous keskeytetään 14.00 Kokous jatkuu 15.30-16.30 Reilun kaupan päiväkahvit 16.00 Kokous keskeytetään 16.30-19.00 Valiokuntien kokoukset 19.30 yhteislähtö hotellilta kaupungin vastaanotolle kävellen 20.00 -21.30 Kaupungin vastaanotto, Oulun kaupungintalo 21.30 Jatkot Amarillo (K18) 21.30-00.00 Saunat ja uima-allas käytössä hotellilla 26.10. Sunnuntai 7.30-10.00 Aamiainen 8.00-9.30 Valiokuntien kokoukset tarvittaessa 9.30 Kokous jatkuu 12.00-14.00 Lounas 13.00 Kokous keskeytetään 14.00 Kokous jatkuu 18.00 Kokous päättyy 3 Info Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen liittokokous 25.-26.10.2014 Hotelli Lasaretti, Kasarmintie 13 Liittokokous on Suomen Keskustanuoret ry:n ylin päättävä elin. Liittokokoukseen voivat Suomen Keskustanuoret ry:n jäsenyhdistykset (piirit, osastot ja aluejärjestöt) lähettää edustajiaan liiton sääntöjen mukaisesti. Kokousta voi tulla myös vain seuraamaan. Liittokokous linjaa Keskustanuorten poliittisia ja järjestöllisiä tavoitteita ja valitsee hallituksen jäseniä. Majoitus Majoitus tapahtuu hotelli Lasaretissa. Ilmoittautumisessa esitetyt huonekaveritoiveet pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Perjantai-iltana Lasarettiin saapuvia otetaan vastaan klo 18 alkaen hotellilla, Kasarmintie 13. Ilmoittautuminen vastaanottoon päättyy klo 23, jonka jälkeen saapuvien tulee ilmoittaa myöhäisestä tulostaan ETUKÄTEEN Leena Siirille ([email protected], 0447514256). Lauantaina majoittuvat voivat ilmoittautua suoraan hotellin vastaanottoon. HUOM! Huoneet on luovutettava sunnuntaina klo 12 mennessä! Matkatavaroille on säilytyspiste hotellilla. Pysäköinti Hotellin yhteydestä löytyy runsaasti maksutonta parkkitilaa. Kokouspaikka Kokous pidetään hotelli Lasaretissa, Aurora-salissa. Valtakirjojen tarkastus Virallisten edustajien tulee ilmoittautua kokouspaikalla lauantaina 25.10. klo 9-12. Mukana tulee olla valtakirja tai pöytäkirjanote. Ilmoittautumisen yhteydessä edustaja saa myös äänestysliput ja kokousmateriaalin. Epäviralliset edustajat voivat ilmoittautua kokouksen infopisteellä koko viikonlopun ajan. Info Liittokokouksen infopiste sijaitsee kokoussalin välittömässä läheisyydessä. Tunniste Valtakirjojen tarkastuksen ja ilmoittautumisen yhteydessä saat kaulassa pidettävän tunnisteen, joka on turvallisuussyistä pidettävä esillä koko ajan liittokokouspaikalla liikuttaessa. Tunniste toimii myös sisäänpääsynä iltaohjelmaan. Kokouksen seuraaminen Kokousta voi seurata kokoussalissa tai virtuaalitupaillan tavoin netin välityksellä. Henkilövalinnat Liittohallitusehdokkaita voi käydä tenttaamassa perjantai-iltana hotelli Lasaretin kabinetissa. Liittokokous valitsee Keskustanuorten viisi liittohallituksen jäsentä sunnuntaina 26.10. äänestyksissä. HUOM! Pidä huolta äänestyslapuistasi, sillä uusia ei saa. Nettiyhteys kokouspaikalla Kokouspaikalla on käytettävissä langaton panOULU verkko. Ruokailu Lasaretissa majoittuville tarjoillaan aamiainen hotellissa. Ruokailut tapahtuvat hotellin ravintola Virrassa. Ilmoittautumisen yhteydessä esitetyt erityisruokavaliot otetaan huomioon. Lauantain päivällinen tarjoillaan kaupungin vastaanotolla Oulun kaupungintalolla. Ravintola Virrasta on mahdollisuus ostaa kahvia, teetä, virvokkeita ja pientä syötävää molempina kokouspäivinä. 4 Lapset Myös lapset ovat tervetulleita Keskustanuorten liittokokoukseen. Lapsille on kokouspaikalla varattu erillinen leikkinurkkaus. Ehdokkaiden esittelypisteet Liittokokouksen ehdokkaiden esittelypisteet sijaitsevat kokoussalin takaosassa. Kekkosen Haarikka Kekkosen Haarikka on jälleen kaksiosainen. Ensimmäinen arvioitava suoritus on perinteisesti piirien viralliset puheenvuorot kokoussalissa. Toinen osa tapahtuu sosiaalisen median kanavissa Twitterissä ja Instagramissa. Kummankin välineen osalta piirit laitetaan paremmuusjärjestykseen kiinnostavuuden, vuorovaikutuksellisuuden ja oivaltavuuden perusteella. Päivityksissä täytyy käyttää aihetunnistetta #kekkosenhaarikka ja huomioida, että esim. Instagram-tili on julkinen, jotta tuomarit voivat päivityksen nähdä. Kisassa huomioidaan la 26.10. klo 20 mennessä tehdyt päivitykset. Piirin nimi tulee ilmetä jollain tavalla twiitistä tai kuvasta, mutta niiden ei tarvitse tulla piirin viralliselta tililtä. Piirin osallistujien tai yhden osallistujan päivitysten määrää ei ole rajoitettu. Sijoitusten määräytymisessä puheella on 50%, Instagramilla 25% ja Twitterillä 25% painoarvo. Näiden perusteella lasketaan piirin sijoitus tässä osakilpailussa. Iltaohjelma Perjantai-iltana on mahdollista tavata liittohallitusehdokkaita hotelli Lasaretin kabinetissa klo 22-24. Sitä ennen, klo 21.30 järjestetään liittari-info (30 min.). Lauantaina iltaohjelma alkaa Oulun kaupunginvastaanotolla klo 20.00 Oulun kaupungintalolla. Olethan ajoissa paikalla! Lauantaina iltaohjelman jatkona on vaihtoehtoisesti klo 21.30 alkaen ravintola Amarillo (K18), Pakkahuoneenkatu 16 tai hotellin sauna- ja uima-allastilat klo 24 asti. Saunatiloissa on tarjolla pientä naposteltavaa. Ensiapu Ensiaputilanteessa voit olla yhteydessä ensiapuvastaaviin: Jenni Ristiluoma (040 560 8273) ja Jussi Sallinen (050 575 4118) Lisätietoja Kokouksen käsiteltävistä asioista ja kokouksen kulusta: Jussi Sallinen, 050 575 4118. Majoitusasiat: Leena Siiri 044 7514256 Muut kokousasiat: (mm. ruokailut, iltaohjelma, kokoustilat) Pohjois-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Sanna-Mari Talala, 040 591 9006. 5 Arvoisa liittokokousväki, olette lämpimästi tervetulleita Pohjois-Pohjanmaalle! Suuret kiitokset siitä, että valitsitte kokouspaikaksenne Oulun. Monivuotinen työ Keskustanuorissa ei voisi hienompaa kruunua saada, kuin järjestön suurimman tapahtuman kotipaikkakunnalle. Keskustanuorten työ missionsa toteuttamiseksi jatkuu, mutta tuloksia se tuottaa kokoajan. Esimerkkeinä vaikkapa nuoret kansanedustajat. Minut valittiin Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtajaksi suoraan nuorten piirin puheenjohtajan paikalta. Se kertoo nuorten järjestämien koulutusten, vaikuttamiseen kasvattamisen ja verkostojen rakentamisen tehokkuudesta. Haluan lämpimästi kiittää niitä satoja keskustanuoria, joihin olen vuosien varrella liittokokouksissa saanut tutustua ja yhteistyötä tehdä. Olen saanut kokea voiton tunteita ja välillä niellä tappion karvasta kalkkia. Nämä tunteet kuuluvat olennaisesti politiikkaan, joten niitä on hyvä oppia käsittelemään jo nuorena. Tehkää hyviä päätöksiä rakentavalla asenteella! Matias Ojalehto Pohjois-Pohjanmaan Keskustan puheenjohtaja Arvon liittokokousvieras, olet astumassa Suomen nuorimmalle maaperälle, jolla on voimakas taloudellinen rakennemuutos käynnissä omalla alueellaan. Maakunnassa ja tarkemmin sanottuna Oulun seudulla on irtisanottu tuhansia työntekijöitä muutaman vuoden aikana. Irtisanomiset ulottuvat myös irtisanottujen lähipiiriin ja kotiseudulle. Muutos on hitsannut pohjoispohjalaiset yhteen ja täällä uskotaan omaan sekä naapurin tekemiseen. Me nuoret luomme kivijalkaa täällä Pohjois-Pohjanmaalla paremmalle huomiselle ja tuleville sukupolville. Ikäluokkamme on ratkaisevassa asemassa tulevaisuuden aloitteiden ja innovaatioiden osalta. Ei siis jäädä poteroihin muuallakaan Suomessa, vaan tuodaan omaa näkökulmaa rohkeasti keskusteluun. Puhukaa ja uskaltakaa. Harvoin tullaan pyytämään, älkää siis odottako. Keskustanuoret tähtäävät tulevaisuuteen paikallisesti, alueellisesti ja liittotasolla. Olemme jatkossakin Suomen suurin nuorisopoliittinen järjestö ja usko tulevaisuuteen realistisella maailmankuvalla varustettuna on meidän käyntikorttimme. Kauaskantoisia ja rohkeita päätöksiä! Jussi Ylitalo Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja 6 Liittariopas nissa. Jos esityksen tehnyt henkilö kokee, että valiokunta on ottanut esityksen huomioon, voi hän vetää oman esityksensä pois. Jos näin taas ei ole, niin esitys jää valiokunnan käsittelystä tai vastakkaisesta kannasta huolimatta voimaan ja siitä äänestetään. Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokous 2014 Ohjeita liittokokousedustajille Jos esitystä ei ole tehty yleiskeskustelun aikana, ei valiokunta ole sitä voinut käsitellä, ja silloin se on esitettävä kyseisessä asian kohdassa. Jos sitä kannatetaan, niin se otetaan käsittelyyn ja siitä äänestetään. 1. Tervetuloa liittokokoukseen Suomen Keskustanuoret ry:llä on vuodessa kaksi sääntömääräistä yleistä kokousta. Keväällä valtuuskunta, jossa on kolme edustajaa/piiri + liiton puheenjohtajista sekä syksyllä liittokokous. Käsittelyssä ovat samat asiat kuin vaikkapa osastojen ja piirien kevät- ja syyskokouksissakin. Usein valiokunnan kanta koetaan merkityksellisemmäksi kuin yksittäisen edustajan kanta. Siksi kannattaakin tehdä omat esityksensä yleiskeskustelun aikana ja pyrkiä saamaan myös valiokunta samalle kannalle esimerkiksi osallistumalla itse kyseisen valiokunnan työskentelyyn. Yleiskeskustelun aikana tehtyjä esityksiä on myös muilla kokousedustajilla enemmän aikaa miettiä, kuin vasta kyseisessä asiankohdassa tehtyjä Suomen Keskustanuoret ry:tä kutsutaan myös liitoksi. Liitolla tarkoitetaan sitä, että kaikki Keskustanuorten osastot, aluejärjestöt ja piirit ovat Suomen Keskustanuoret ry:n jäseniä. Näin liitolla ei ole yhtään henkilöjäsentä, vaan Keskustanuorten jäsenet ovat jonkun Keskustanuorten piirin tai osaston jäseniä. Tämän takia kaikilla Keskustanuorten jäsenillä ei ole myöskään automaattisesti virallista edustusoikeutta (oikeutta tehdä esityksiä ja äänestää) liittokokouksessa. Jokaisella piirillä, osastolla ja aluejärjestöllä on oikeus asettaa tietty määrä edustajia liittokokoukseen jäsenmääränsä pohjalta. Tästä määrätään liiton säännöissä. Yleiskeskustelu Asiaa koskeva esitys - Virallisena edustajana voit tehdä mitä tahansa asiaa koskevan esityksen. - Jotta esitystä voidaan käsitellä tarvitsee väh. 1 virallisen kokousedustajan sitä kannattaa. H enkilöä koskeva esitys - Virallisena edustajana voit esittää henkilöä mihin tahansa käsittelyssä olevaan vaaliin. - Esityksesi käsitellään sellaisenaan eli se ei vaadi kannatusta. Valiokunnan käsittely Piirit, osastot, aluejärjestöt ovat nimenneet omat edustajansa liittokokoukseen ja todistuksena tästä pitää liittokokoukseen osallistuvalla edustajalla olla mukanaan liiton viralliselle pohjalle tehty valtakirja tai ote kyseisen kokouksen pöytäkirjasta. Valiokunta käsittelee esityksen - Virallisena edustajana voit osallistua valiokunnan työskentelyyn. Kyseinen asiankohta Valiokunnan esitys - Jos esitys tyydyttää sinua, voit vetää oman yleiskeskustelun aikana tekemäsi esityksen pois. - Jos esitys ei tyydytä sinua, voit jättää esityksesi voimaan ja se käsitellään ja siitä tarvittaessa äänestetään. Tässä oppaassa on ohjeita, joiden avulla liittokokousedustajan toimiminen on selkeämpää, kuten myös sen seuraaminen. Esitys - Jos et tehnyt yleiskeskustelun aikana esityksiä ja jos et ole tyytyväinen valiokunnan esitykseen tai jos asia tulee mieleesi vasta nyt, voit tehdä asiaa koskevan esityksen. - Jos esitystäsi nyt joku virallinen edustaja kannattaa se käsitellään ja siitä äänestetään tarvittaessa. 2. Päätöksenteko liittokokouksessa Kaikista kokouksessa olevista asioista voi tehdä kuka tahansa virallinen edustaja esityksiä joko yleiskeskustelun aikana tai kyseisessä asiankohdassa. Päätös Jotta asioihin liittyvät esitykset voidaan ottaa huomioon, on jonkun toisen virallisen edustajan kannatettava tehtyä esitystä. Muutoin esitys raukeaa, eikä sitä käsitellä. esityksiä. Tämä kaikki takaa esityksen tekijälle paremmat mahdollisuudet saada kantansa hyväksytyksi kokouksessa. Henkilöitä esitettäessä kannatusta ei tarvita, vaan esitys otetaan huomioon ilmankin. Katso taulukko 1. Taulukko 1. Päätöksenteko ja esitykset liittokokouksessa. Jos esitys on muutos- tai vastaesitys (kuten virallisten edustajien esitykset käytännössä liittokokouksessa aina ovat, koska hallitus on jo tehnyt varsinaiset esitykset) tai jos esityksiä on monia, niistä äänestetään. 2.1 Asioista äänestäminen liittokokouksessa Yleiskeskustelun aikana tehdyt esitykset käsitellään valiokun- - Ehdotusten toteaminen ja tarkistaminen Aluksi puheenjohtaja toteaa, mitkä tulevat olemaan äänestyksen eri vaiheet: 7 - Äänestystavasta päättäminen - Äänestysjärjestyksestä päättäminen - Äänestäminen - Tuloksen toteaminen 2.2 Henkilövaali liittokokouksessa Menettely on pitkälti sama kuin asioista äänestettäessä. 2.1.1 Ehdotusten toteaminen ja tarkastaminen Puheenjohtaja tulee ennen äänestystä luettelemaan tehdyt ehdotukset ja niiden tekijät ja kannattajat ja että tämän jälkeen tulet tiedustelemaan onko selostus oikea. Tässä vaiheessa on mahdollisuus kokouksen osallistujilla tehdä korjauksia tai täsmennyksiä. 2.1.2 Äänestystavasta päättäminen Kokouksen puheenjohtaja tai menettelytapavaliokunta tekee aina ennen äänestystä esityksen äänestystavasta. Tämän jälkeen puheenjohtaja teetättää päätöksen äänestystavasta, tällöin kokous päättää puheenjohtajan esityksen pohjalta äänestystavasta yksinkertaisella enemmistöllä. 2.1.3 Äänestysjärjestyksestä päätöksen teettäminen Puheenjohtaja tekee ennen äänestyksiä esityksen siitä, miten eri ehdotukset asetetaan vastakkain äänestyksessä ja kuinka lopullinen päätös syntyy. 1. Puheenjohtaja avaa käsiteltävän kohdan 2. menettelytapavaliokunnan edustaja esittää kokoukselle vaalimenettelyn 3. Puheenjohtaja avaa keskustelun vaalimenettelystä 4. päätetään vaalimenettelystä 5. puheenjohtaja toistaa kertoo miten vaali tapahtuu esim. mitä lippua käytetään ja miten monta nimeä kirjoitetaan sekä äänestyspaikat 6. Ääntenlaskijat sekä avustavat toimihenkilöt (esim. toiminnanjohtajat) siirtyvät äänestyspaikoille. Äänestyspaikalla on valmiina äänestyslistat sekä vaaliuurnat 7. Muut kuin viralliset kokousedustajat sekä vaalitoimihenkilöt poistetaan vaalihuoneesta. 8. Puheenjohtaja julistaa vaalirauhan Vaalihuoneeseen ei oteta enää myöhästyneitä virallisia kokousedustajia äänestämään 9. Suoritetaan vaali: Vaalikelpoiset kokousedustajat täyttävät äänestyslipun puheenjohtajan aikaisemmin antamien ohjeiden mukaisesti. Edustajat menevät piireittäin osoitetuille vaalipaikoille. 2.1.4 Äänestys Jos on päädytty äänestykseen avoimilla lipuilla, puheenjohtaja kertoo selvästi kunkin äänestyksen kohdalla vastakkain olevat esitykset, eli sen, mitä esitystä kannatetaan vihreällä JAA kortilla ja mitä punaisella EI kortilla. Samoin jokaisessa äänestyksessä puheenjohtaja kertoo selvästi milloin laput pitää nostaa ylös ja laskea alas. Äänestyksen aikana kaikkien salissa olevien on ehdottomasti istuttava paikallaan. Jos päädytään suljettuun lippuäänestykseen puheenjohtaja selvittää ennen äänestystä tarkasti sen, mistä äänestetään, mitä äänestyslappua käytetään sekä mitkä ovat lappuun kirjoitettavat vaihtoehdot. Jos päädytään suljettuun lippuäänestykseen, noudatetaan vaalin menettelytapaa. Ainoastaan kokouksen puheenjohtajalla on oikeus julistaa vaalin tai äänestyksen tulos. Puheenjohtaja tulee vahvistuttamaan tuloksen, eli kertomaan annetun äänimäärän sekä äänten jakautumisen. Lopuksi puheenjohtaja julistaa päätöksen. Tässä vaiheessa kokouksen edustajilla on mahdollisuus jättää eriävä mielipide päätöksestä. Lopuksi puheenjohtaja päättää asiakohdan käsittelyn. 8 Vaalipaikalla on kaksi toimihenkilöä. Toinen heistä huutaa ilmoittautumislistan mukaisessa järjestyksessä kokousedustajat jättämään äänestyslippunsa uurnaan. Toinen (yleensä ääntenlaskija) merkkaa listaan oikean äänestysnumeron kohdalle lipun jätetyksi. Lipun jättämisen jälkeen kokousedustaja poistuu vaalihuoneesta. 10. Puheenjohtaja julistaa äänestyksen jälkeen vaalin päättyneeksi. Suomen Keskustanuorten liittokokouksen 2014 esityslista 1. Kokouksen avaus, puheenjohtaja Teppo Säkkinen 2. Kokouksen osanottajien, laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen a. Liittokokous kutsutaan koolle liiton järjestölehdessä tai Suomen Keskusta rp:n pää-äänenkannattajassa julkaistulla tiedonannolla vähintään kahta (2) kuukautta ennen varsinaisen liittokokouksen alkamista sekä vähintään yhtä (1) kuukautta ennen ylimääräisen liittokokouksen alkamista 3. Kokouksen järjestäytyminen a.Valitaan kokoukselle i. Kolme puheenjohtajaa ii. Pääsihteeri ja kaksi muuta sihteeriä iii. Kaksi pöytäkirjantarkastajaa iv. Viisi ääntenlaskijaa 4. Tervehdykset 5. Kokouksen esityslistan ja menettelytapajärjestyksen hyväksyminen 6. Valiokuntien asettaminen - Menettelytapajärjestyksen mukaisesti asetetaan neljä valiokuntaa: - poliittinen valiokunta - menettelytapavaliokunta - järjestövaliokunta - Vihreän talouden valiokunta 7. Yleis- ja lähetekeskustelu 7.1 Poliittiset ja järjestölliset asiat 7.2 Henkilövaalien esitykset - kohdat 7.1 ja 7.2 esitetään käytäväksi yhdessä keskustelussa 7.3. Henkilövaalien puheet 8. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmasta päättäminen 9. Tilintarkastajien palkkioista, hallituksen jäsenten ja eri kokouksiin lähtevien edustajien matkakorvauksista ja palkkioista päättäminen 10. Vuonna 2015 kannettavista jäsenmaksuista päättäminen 11. Vuoden 2015 tulo- ja menoarvioista päättäminen 12. Viiden alle 30-vuotiaan varsinaisen jäsenen valinta kaksivuotiskaudeksi 2015–2016 liiton hallitukseen 13. Ansiomerkkien jako 14. Kahden alle 30-vuotiaan varajäsenen valinta liiton hallitukseen vuodeksi 2015 15. Edustajaehdokkaan valinta Keskustan Opiskelijaliiton liittohallitukseen 16. Suomen Keskustan, Keskustan Opiskelijaliiton ja toiminnanjohtajien edustajien valinta liiton hallitukseen 17. Keskustanuorten valtuuskunnan asettaminen 18. Kahden tilintarkastajan ja heidän varahenkilöiden valinta 19. Vihreän talouden ohjelmasta päättäminen 20. Lähetekeskustelu eduskuntavaalien pääteemoista 21. Liittokokousaloitteista päättäminen 22. Liittokokouksen kannanotoista päättäminen 23. Muut asiat, jotka liittokokous päättää ottaa käsiteltäväksi 24. Kokouksen päättäminen 9 Menettelytapajärjestys vuoroja, mikäli siitä on mainittu puheenvuoroa pyydettäessä. Suomen Keskustanuoret ry:n liittokokous 2014 Asian esittäjille annetaan mahdollisuus lyhyihin vastauspuheenvuoroihin. 1. Järjestäytyminen Liittokokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, pääsihteeri ja kaksi (2) sihteeriä, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa sekä viisi (5) ääntenlaskijaa. Liittokokous asettaa päätösten valmistelua varten seuraavat valiokunnat: 1) Menettelytapavaliokunta - valtakirjojen tarkastaminen ja äänioikeutettujen toteaminen - ehdotuksen tekeminen hallituksen viiden alle 30-vuotiaan varsinaisen jäsenen vaalista - ehdotuksen tekeminen hallituksen kahden alle 30-vuotiaan varajäsenen vaalista - ehdotuksen tekeminen Suomen Keskustan, Keskustan Opiskelijaliiton ja toiminnanjohtajien edustajista liiton hallituksessa - ehdotuksen tekeminen liiton kahdesta (2) tilintarkastajasta, joista toisen tulee olla auktorisoitu ja heille varatilintarkastajistaan, - ehdotuksen tekeminen liiton edustajaehdokkaasta ja varaedustajaehdokkaasta puoluehallituksessa - ehdotuksen tekeminen liiton edustajaehdokkaasta Keskustan Opiskelijaliiton hallitukseen - ehdotuksen tekeminen muista tarvittavista menettelytavoista kokouksessa 2) Poliittinen valiokunta - ehdotuksen tekeminen poliittisista aloitteista - ehdotuksen tekeminen liittokokouksen kannanotoista - ehdotuksen tekeminen Keskustanuorten eduskuntavaalien pääteemoista 3) Järjestö- ja talousvaliokunta - ehdotuksen tekeminen liiton vuoden 2015 toimintasuunnitelmasta - ehdotuksen tekeminen tilintarkastajien palkkioista, hallituksen jäsenten ja eri kokouksiin lähtevien edustajien matkakorvauksista ja palkkioista - ehdotuksen tekeminen vuonna 2015 kannettavista liiton jäsenmaksuista - ehdotuksen tekeminen vuoden 2015 tulo- ja menoarviosta - ehdotuksen tekeminen järjestöllisistä aloitteista 4) Vihreän talouden valiokunta - ehdotuksen tekeminen Keskustanuorten ohjelmasta Kohti Vihreää kasvua - ehdotuksen tekeminen Kohti vihreää kasvua -ohjelmaan liittyvistä aloitteista Piirijärjestön virallisen puheenvuoron saa ennen muita puheenvuoroja. Puheenvuorojen pituus on yksi minuutti, ellei kokous erikseen toisin päätä. Kokous voi myös päättää puheenvuorojen lukumääräisestä rajoittamisesta. Valiokuntien esityksiä käsiteltäessä voidaan käyttää yhden (1) minuutin puheenvuoroja tehtäessä muutosesityksiä päätösehdotuksiin. Henkilövaalien puheenvuorot ovat pituudeltaan korkeintaan kolme (3) minuuttia hallitusehdokkaille ja kaksi (2) minuuttia muille ehdokkaille. Mikäli henkilövaaleja koskevassa keskustelussa joku ehdotetuista haluaa käyttää puheenvuoron, niin se annetaan hänelle välittömästi ohi muiden pyydettyjen puheenvuorojen. Puheenvuorot on esitettävä tarkoitukseen varatulta puhujapaikalta. Puheenvuoron käyttäjän on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Ellei puhuja näin menettele, puheenjohtajan tulee kehottaa häntä palaamaan asiaan. Muutoin puheenvuoro voidaan keskeyttää. 3. Äänestysmenettely Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Ennen äänestystä puheenjohtajan on ilmoitettava kannatetut ja kannattamatta jääneet ehdotukset. Puheenjohtaja tekee äänestysehdotuksen, jolloin käytettävissä ovat suljettu lippuäänestys tai avoin äänestys valtakirjalla, jonka toiselle puolella on JAA ja toisella EI. Valiokuntien kannanotoista päätettäessä suoritetaan aina ensin koeäänestys. Käsittelyn pohjana on liittokokouksen valiokunnan esitys. Mikäli liittokokous tyytyy puheenjohtajan tulkintaan koe-äänestyksen tuloksesta, ei varsinaista äänestystä tarvitse suorittaa. Äänestys on suoritettava, kun viisi kokousvaltuutettua sitä pyytää. Asiakysymyksiä käsiteltäessä voidaan äänestys suorittaa myös suljetulla lippuäänestyksellä, jos viisi kokousvaltuutettua sitä pyytää. 4. Vaalimenettely Vaali suoritetaan suljetuin lipuin numeroiduilla äänestyslipuilla, jollei kokous toisin päätä. Kokouksen puheenjohtaja määrää valiokunnan esityksen pohjalta äänestysehdotusta tehdessään, mitä äänestyslippua vaalissa käytetään. Päätetyn äänestystavan vastaiset äänestysliput hylätään. 5. Vaalitoimitus Liittokokouksen menettelytapavaliokunta toteaa äänioikeutetut kokousedustajat 25.10.2014 klo 12 mennessä jätettyjen valtakirjojen perusteella. 2. Puheenvuorot Puheenvuorot pyydetään kokouksen puheenjohtajalta kirjallisesti tarkoitusta varten varatuilla lipuilla. Pyyntöön on merkittävä se työjärjestyksen kohta, mihin se pyydetään. Avoimissa äänestyksissä kokouksen valitsemat ääntenlaskijat jakaantuvat kokoussalin eri puolille voidakseen suorittaa ääntenlaskennan mahdollisimman nopeasti ja luotettavasti. Äänten laskeminen tapahtuu kokouksen puheenjohtajiston valvonnassa. Piirijärjestön virallinen kannanotto käsiteltävään asiaan tai esitys päätökseksi voidaan esittää ennen yksityisten edustajien puheen- 10 Vaalit toimitetaan kokouksen puheenjohtajiston johdolla. Edustajat jättävät vaalilippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan piiriryhmittäin siinä järjestyksessä kuin heidän nimensä on kirjoitettu virallisten edustajien ilmoittautumisluetteloon. Luetteloon tehdään merkintä vaaliin osallistumisesta. Nimenhuudon ja osallistumismerkinnän suorittaa kokouksen sihteeristö piirijärjestöjen toiminnanjohtajien avustamana. Puheenjohtaja julistaa vaalin päättyneeksi välittömästi sen jälkeen, kun nimenhuuto on suoritettu loppuun. Tämän jälkeen ei vaaliin enää voi osallistua. virallisia edustajia, seuraavat kokousta heille varatuilta paikoilta. Liittokokousta pääsevät seuraamaan myös Keskustanuorten ja Suomen Keskustan jäsenet ja ulkopuoliset tiedotusvälineiden edustajat heille erikseen varatuille paikoille. Liittokokousta voi tekniikan salliessa seurata myös sähköisillä menetelmillä. Äänestysliput sisältävä uurna luovutetaan vaalin päätyttyä ääntenlaskijoille, jotka aloittavat välittömästi äänten laskennan. Menettelytapavaliokunnan puheenjohtaja ilmoittaa vaalin tuloksen ja kokouksen puheenjohtaja tekee sen pohjalta päätösehdotuksen. Muilla henkilöillä ei ole vaalin tuloksen ilmoitusoikeutta tai esitysoikeutta päätösehdotuksen tekemiseen. 6. Edustajien sijoittuminen kokoussaliin Viralliset kokousedustajat sijoittuvat kokoussaliin varatuille paikoille. Edustajan on vältettävä tarpeetonta liikkumista kokouksen kuluessa ja pysyttävä ehdottomasti paikallaan avointen äänestysten aikana ja odotettava omilla paikoillaan lippuäänestykseen osallistumista. 7. Liittokokouksen seuraaminen Kutsuvieraat sekä liiton hallituksen jäsenet, jotka eivät ole 11 Toimintasuunnitelma 2015 1 2 3 Sisältö 4 1. YLEISTÄ 5 2. KESKUSTANUORTEN STRATEGIA5 6 2.1 ARVOT 7 2.2 TOIMINTA-AJATUS 8 2.3 VISIO 9 3. KOHDERYHMÄAJATTELU 10 3.1 AKTIIVITOIMIJAT 11 3.2 PAIKALLISTOIMIJAT 12 3.3 NUORET VAIKUTTAJAT 13 3.4 UUDET NUORET 14 3.5 TUKIJÄSENET 4. KESKUSTANUORTEN VALTAKUNNALLINEN TAPAHTU- 15 16 MAKALENTERI 5. KESKUSTANUORTEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUT- 17 18 TAMINEN 5.1 KESKUSTANUORTEN TOIMINNAN PÄÄPAINOPISTE- 19 20 ALUEET 21 5.1.1 EDUSKUNTAVAALIT 2015 22 5.1.2 KESKUSTANUORET 70 VUOTTA YHTEISKUNNAN 23 UUDISTUKSEN KÄRJESSÄ 24 5.2 TOIMINTA TAVOITTEIDEN ETEEN 25 5.2.1 KESKUSTA R.P. 26 5.2.2 LÄHIJÄRJESTÖT 27 5.2.3 MUUT JÄRJESTÖT 28 5.2.4 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 29 5.2.5 VAALIT 30 5.2.6 VERKOSTOITUMINEN 31 5.2.7 POLIITTINEN KAMPANJOINTI 6. NUORTEN AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN KASVAT- 32 33 TAMINEN 34 6.1.1 LUMIMYRSKY 35 6.1.2 KESÄPÄIVÄ 36 6.1.3 ELOKOULU 37 6.1.4 PUOLUEEN TILAISUUDET 38 6.1.5 KEKKOSEN HAARIKKA 39 6.2. KOULUTUS 40 6.2.1 UUDEN JÄSENEN KOULUTUS 41 6.2.4 PIIRIEN JOHTOKUNTAKOULUTUS 42 6.2.5 POLITIIKAN AKATEMIAT 43 6.2.6 TJ+PJ15 – KOULUTUS 44 6.2.7 TYÖNTEKIJÄ-TAPAAMISET 45 6.2.8 PUHEENJOHTAJATAPAAMISET 46 6.2.9 UUDEN TYÖNTEKIJÄN KOULUTUS 47 6.2.10 LIITTOHALLITUKSEN KOULUTUS 48 6.2.11 PRIIMUSKURSSI 50 6.3 TOIMINTAMALLIT 51 6.3.1 KUNTAVAIKUTTAJIEN KOHTAAMISET 52 6.3.3 IDEAPAJAT 53 6.3.4 MONIKULTTUURINEN TOIMINTA 54 6.3.5 JÄSENHANKINTA 2015 55 6.4 TOIMINNAN SEURANTA 56 7. VIESTINTÄ 57 7.1 VIESTINTÄSUUNNITELMA 58 7.2 VIESTINTÄOPPAAT 59 7.3 TIEDOTTAMINEN 60 7.3.1 POLIITTINEN TIEDOTTAMINEN 61 7.3.2 KESKUSTANUORTEN UUTISKIRJE 62 7.3.3 KESKUSTANUORET.FI 63 7.3.4 SOSIAALISET MEDIAT 64 7.3.5 JUURI-LEHTI 65 7.4 MARKKINOINTI 66 7.4.1 BRÄNDI 12 7.4.2 MESSUT JA KESÄTAPAHTUMAT 8. HALLINTO 8.1 LIITTOKOKOUS 8.2 VALTUUSKUNTA 8.3 HALLITUS 8.4 TYÖVALIOKUNTA 8.5 TYÖRYHMÄT 8.6 LIITTOTOIMISTO 8.7 PIIRIN TYÖNTEKIJÄN SIIRTYMINEN LIITON ALAISUUTEEN 9. TALOUS 9.1 TALOUS- JA HALLINTO-OSASTO 9.2 VARAINHANKINTA 9.3 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 9.4 RAHOITUSHAKEMUKSET 1. Yleistä Keskustanuorten vuosi 2015 rakentuu voimakkaasti eduskuntavaalien ja Keskustanuorten juhlavuoden ympärille. Alkuvuonna 2015 keskustanuoret kautta maan jalkautuvat ihmisten pariin kertomaan Keskustanuorten vaihtoehdosta yhteiskunnan uudistamiseksi. Eduskuntavaaleihin liittyvät tilaisuudet ovat käytännön koetus viimeisten vuosien aikana tehdylle ohjelma- ja koulutustyölle. Näissä vaaleissa Keskustanuorten keskuudessa olevalla työllä on erityisen suuri merkitys äänestysaktiivisuuden ja vaalien yleisen kiinnostuksen nostamiseksi. Keskustanuoret tekee osansa nuorten poliittisen aktiivisuuden nostamiseksi myös vaalien ulkopuolella. Vaalien kautta noussutta aktiivisuutta ruokitaan tarjoamalla Keskustanuorissa runsaasti uusia jäseniä kiinnostavaa toimintaa. Keskustanuoret kouluttaa toimijoitaan järjestöllisissä ja poliittisissa asioissa. Kaikille tarjotaan kaikkea, mutta kaikkien ei oleteta osallistuvan kaikkeen. Keskustanuorten toiminnassa on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan omien kiinnostusten mukaisesti. Keskustanuorten vuoden 2015 toinen pääpainopiste on Keskustanuorten 70-vuotisen historian juhlallisuuksissa. Juhlavuosi ei ole pelkästään menneiden muistelua, vaan historiasta ammennetaan vahvasti ajatuksia tulevaisuuden toimintaan. Juhlavuoden tilaisuudet käynnistetään eduskuntavaalien jälkeisellä ajalla. Juhlat alkavat Keskustanuorten Kesäpäiviltä, jatkuvat ympäri Suomea järjestettävissä tilaisuuksissa ja Kenupikkubussin kyydissä, saavat kansainvälistä väriä Euroopan Liberaalinuorten syyskongressista sekä huipentuvat lopulta syksyn liittokokoukseen ja vuosijuhliin. Historiallisen tiedon kautta haetaan uusia näkemyksiä tulevaisuuteen. Keskustanuoret tukee jäsenistönsä omia ja itseohjautuvia tulevaisuuteen suuntaavia ideapajoja erillisellä tukimuodolla, joka tulee kaikkien yksittäisten keskustanuorten haettavaksi. Erilaisten ajatusten ja ideoiden tuominen yhteen on Keskustanuorten vahvuus. Keskustanuoret jatkaa vuonna 2015 strategiansa mukaisesta yhteistyötä liiton ja piirien välillä. Piirien yhteisistä puheenjohtajatapaamisista tehdään vakituinen käytäntö ja Keskustanuorten työntekijöiden yhteiset tilaisuudet vakiinnutetaan. 2. Keskustanuorten strategia Keskustanuorten strategia määrittelee järjestön toiminnan keskeiset suuntaviivat ja suuntaa järjestön kehittämistä seuraavan kymmenen vuoden ajalle. Toimintaa kehitetään strategian mukaisena sujuvasti asteittain. Strategian toteuttaminen rakentuu vapaaehtoisuuden ja vastuullisuuden pohjalle. Strategian toteutumista seurataan vuosittain Keskustanuorten valtuuskunnassa. 2.1 Arvot Keskustanuorten arvot pohjautuvat ihmisyysaatteeseen. Keskustanuorten mielestä yhteiskunnallisen päätöksenteon on oltava ihmisläheistä ja -lähtöistä. Emme määrittele yhteiskunnan ja valtion tehtäviä pääomien hallitsemisen näkökulmasta vaan ihmisen hyvinvoinnin, ihmisyyden, on oltava kaiken yhteiskunnan kehittämisen päällimmäisenä arvona. Keskustanuorten aatteellinen pohja kumpuaa uskosta ihmiseen; ihminen on luonnostaan aktiivinen ja kehittymishaluinen toimija, jonka henkistä kasvua tulee tukea. Keskustanuorten mielestä ihmisten henkinen kehittyminen eli sivistyminen, on lähtökohta koko yhteiskunnan kehittymiselle. Keskustanuoret korostavat ihmisten hyvinvoinnin henkistä puolta: mahdollisuutta itsensä kehittämiseen, opiskeluun, työhön, harrastamiseen, itsensä ilmaisuun, hyviin ihmissuhteisiin, aktiiviseen suvaitsevaisuuteen, vapauteen ja vastuuseen sekä elämänlaadun kohottamiseen. Ihmisyysaatteesta kumpuavat neljä arvoamme: - Yhteisöllisyys - Yhdenvertaisuus - Kestävä kehitys - Sivistys 2.2 Toiminta-ajatus Toiminta-ajatus kuvaa järjestön perustarkoitusta ja se on luonteeltaan pysyvä. Keskustanuorten toiminta -ajatus on: Keskustanuoret kasvattaa vaikuttamaan. Keskustanuorten toiminta-ajatusta täsmennetään järjestön ydintehtävillä: Keskustanuoret kasvattavat nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen alkiolaisten arvojen pohjalta. Keskustanuoret vaikuttavat arvojensa mukaisesti ympäröivään yhteiskuntaan paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja globaalilla tasolla. 2.3 Visio Keskustanuoret on kasvattava vaikuttamisen väylä ja rakennamme aktiivisesti arvojemme mukaista yhteiskuntaa. 3. Kohderyhmäajattelu Keskustanuorten jäsenet ja muut toimintoihin osallistuvat nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko samanlaisine tarpeineen ja odotuksineen. Kohderyhmät on toiminnan suunnittelun apuväline ja yksi jäsen voi ”kuulua” moneenkin kohderyhmään. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 13 Keskustanuorten kohderyhmät on segmentoitu seuraavanlaisesti. 3.1 Aktiivitoimijat Aktiivitoimijat ovat niitä Keskustanuorten toimijoita, jotka yleensä ovat mukana Keskustanuorten piiri- ja liittotason toiminnassa ja vaikuttavat Keskustanuorten sisällä ja ulkopuolella mm. Keskustanuorten edustuspaikkojen kautta. 3.2 Paikallistoimijat Paikallistoimijat ovat niitä Keskustanuorten toimijoita, jotka toteuttavat Keskustanuorten toimintaa osastoissa ja osastojen erilaisissa toimintaryhmissä. 3.3 Nuoret vaikuttajat Nuoret vaikuttajat ovat nuorkeskustalaisittain ajattelevia alle 30-vuotiaita nuoria, jotka toimivat erilaisina vaikuttajina kuntien valtuustoissa, lautakunnissa, nuorisovaltuustoissa, erilaisissa yhdistysten ja yritysten hallituksissa tai ovat ehdokkaina tällaisiin paikkoihin. 3.4 Uudet nuoret Uusilla nuorilla tarkoitetaan nuoria, jotka eivät välttämättä ole ennen osallistuneet poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaan, mutta joilla on halu kehittää omia aktiivisen kansalaisen tietoja ja taitoja ja toimia nuorena aktiivisena kansalaisena. 3.5 Tukijäsenet Tukijäsenet ovat niitä Keskustanuorten jäseniä, jotka haluavat olla Keskustanuoria, mutta eivät tällä hetkellä aktiivisesti osallistu Keskustanuorten toimintaan. 4. Keskustanuorten valtakunnallinen tapahtumakalenteri (Kurssien viikonloput vielä kalenterin ulkopuolella) Johtokuntakoulutukset tammikuu Politiikan akatemia ja puolueristeily 7.-8.2.2015 Lumimyrsky 7.–8.3.2015 Valtuuskunta 25.–26.4.2015 Keskustanuorten kesäpäivät 13. – 15.6.2015 TJ-PJ-päivät8.-9.8.2015 Elokoulu 5.-6.9.2015 Liittokokous 25. – 26.10.2015 LYMEC-liittokokous lokakuu TJ-PJ-päivät 12. – 13.12.2015 Politiikan akatemioiden järjestämistapa syksyn osalta päätetään kevään 2015 aikana. 5. Keskustanuorten yhteiskunnallinen vaikuttaminen Keskustanuoret vaikuttavat yhteiskunnassa politiikan keinoin. Keskustanuoret ottavat aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, seuraavat aikaansa ja tuovat aloitteellisesti uusia kysymyksiä keskusteluun ja päätöksentekoon. Keskustanuoret konkretisoivat poliittisiin ohjelmiinsa ja tavoitteisiinsa kirjatut ajatukset käytännön vaikuttamistyöksi ja osallistumiseksi. Keskustanuoret vaikuttavat omien linjaustensa ja päätöstensä mukaisesti politiikkaan. Keskustanuoret on aktiivinen ja vaikuttava toimija nuorisojärjestökentässä sekä laajemmin kansalaisyhteis- 1 kunnassa. 2 3 Kuvio 1. Keskustanuorten politiikkaympyrä. 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 5.1 KESKUSTANUORTEN TOIMINNAN PÄÄPAINOPISTE- 22 ALUEET 23 24 Jatkamme nuorkeskustalaisen luottamusyhteiskunnan rakenta- 25 mista panostamalla kevään 2015 vaalien poliittiseen keskuste- 26 luun varmistamalla paikkamme keskustelun toisena osapuolena. 27 Valmistaudumme olemaan eduskuntavaalien jälkeen oleellinen 28 osa hallitusneuvotteluja. 29 30 Toiminnan toinen painopistealue on juhlavuotemme, jonka 31 tiimoilta tavoittelemme valtakunnallista ja maakunnallista 32 näkyvyyttä panostamalla poliittisiin koulutuksiin ja tapahtumiin 33 ympäri Suomen. 34 35 5.1.1 Eduskuntavaalit 2015 36 37 Keskustanuoret tavoittelee vuoden 2015 vaaleissa poliittista 38 nuorisojärjestöistä suurinta äänimäärää ja viittä nuorta kansan- 39 edustajaa. 40 41 Edustakuntavaalien poliittinen valmistelu on aloitettu jo periaa- 42 teohjelman (2013) luomisen ja jalkauttamisen osalta. Periaate- 43 ohjelma toimii eduskuntavaalien poliittisten linjojen pohjana. 44 Muut aiemmin valmistellut ja hyväksytyt ohjelmat täydentävät 45 kokonaisuutta ja kattavuutta. 46 47 Tavoittelemme vaikuttavaa roolia eduskuntavaalien keskustelun 48 osapuolena. Tämä vaatii aktiivista profiloitumista ja valmis50 tautumista kuumien aiheiden ympärillä. Pyrkimyksemme on 51 olla rakentavan näkökulman tuova poliittinen nuorisojärjestö 52 kysymyksissä jotka koemme itsellemme tärkeiksi. 53 54 Poliittinen valmistautuminen ja periaateohjelmaan pohjaava 55 ohjelmatyö koostuu neljästä isosta kokonaisuudesta. Näistä 56 turvallispoliittiset linjaukset ja vihreän talouden ohjelma on jo 57 valmisteltu aiempien vuosien aikana. Kaksi muuta isoa koko58 naisuutta ovat vastaukset Suomen valtionvelan lisääntymisen 59 pysäyttämiseen ja hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Lisäksi 60 otetaan kantaa ajankohtaisiin nuoria puhutteleviin aiheisiin. 61 62 Eduskuntavaalit ovat Keskustanuorille myös alueelliset vaalit 63 ja politiikkaamme tehdään alueet huomioiden. Liittokokouk64 seen 2014 saadun aloitteen mukaisesti teemme aluepoliittisen 65 ohjelman, jossa jokainen alue huomioidaan piirien tuottamilla 66 14 tavoitteilla. 5.1.2 Keskustanuoret 70 vuotta yhteiskunnan uudistuksen kärjessä Vuonna 2015 Keskustanuoret juhlii 70-vuotiasta historiaansa ja hakee historiastaan innoitusta tulevaisuuden yhteiskunnan rakentamiseen. Juhlavuoden tiimoilta tulemme nostattamaan keskusteluun meille tärkeitä aiheita erityisesti Kohti luottamusyhteiskuntaa – periaateohjelman sekä Kohti vihreää kasvua – ohjelman pohjalta. Juhlavuosi näkyy toiminnassa niin tapahtumien, tempauksien kuin koulutuksien kautta. Juhlavuoden tilaisuudet käynnistyvät Keskustanuorten Kesäpäiviltä ja jatkuvat syksyn aikana eri tilaisuuksissa. Vuosijuhlan kunniaksi liittokokouksemme järjestetään liiton perustamispiirissä, Varsinais-Suomessa. Juhlavuoden päätapahtuma on marraskuussa järjestettävä vuosijuhla. Juhlavuosi tulee näkymään Keskustanuorten viestinnässä, ilmeessä ja markkinointimateriaalissa. 5.2 Toiminta tavoitteiden eteen 5.2.1 KESKUSTA R.P. 5.2.1.1 Puoluevaltuusto Keskustanuoret vaikuttavat edustajiensa kautta puoluevaltuustossa. Puoluevaltuustossa järjestetään nuorten edustajien tapaamiset, joissa käydään läpi Keskustanuorten tavoitteita. 5.2.1.2 Puoluehallitus Keskustanuorten puheenjohtaja kuuluu puoluehallitukseen, jossa hän toimii nuorkeskustalaisten aatteen puolestapuhujana. 5.2.1.3 Puolueen työvaliokunta Keskustanuorten puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus puolueen työvaliokunnassa, jossa hän vie Keskustanuorten tavoitteita eteenpäin. 5.2.1.4 Puolueen työryhmät Keskustanuoret vaikuttaa puolueen työryhmissä, kuten järjestötyön uudistamisen työryhmässä, ohjelmatyö-, strategiatyö sekä nettisivut ja sosiaalinen media-työryhmässä. Tuomme aktiivisten toimijoidemme kautta puolueen politiikan valmistelutyöhön nuorkeskustalaista näkökulmaa. 5.2.1.5 Eduskuntaryhmä Keskustanuoret ovat tiiviissä yhteydessä Keskustan eduskuntaryhmään ja edistävät tavoitteitaan sitä kautta. Keskustanuorten puheenjohtajalla on ryhmäkokouksessa läsnäolo-oikeus. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta osallistua eduskuntaryhmän ohjelmia valmisteleviin työryhmiin. 5.2.1.6 Europarlamentaarikkoryhmä Keskustanuoret vahvistaa yhteistyövuorovaikutustaan Keskustan kolmeen europarlamentaarikkoon ja heidän avustajatiimiinsä. Valittujen parlamentaarikkojen kanssa tehdään yhteistyötä mm. puolueyhteisön harjoittelupankin ja vierailujen kautta. 5.2.2 LÄHIJÄRJESTÖT 5.2.2.1 Keskustaopiskelijat Hyödynnetään yhteisiä resursseja erilaisten jäsenmateriaalien, tapahtumien ja koulutusten tuottamisessa. Keskustanuorilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus liittohallituksessa. 5.2.2.2 Vesaiset Tiivistetään entisestään yhteistyötä ja pyritään löytämään uusia malleja Keskustanuorten toiminnasta kiinnostuneiden yli 13-vuotiaiden Vesaisten tavoittamiseksi. 5.2.2.3 Keskustanaiset Etsitään synergiaetuja esimerkiksi molempien järjestöjen lehtien osalta muun muassa yhteistä kuvapankkia suunnittelemalla. 5.2.2.4 Maaseudun sivistysliitto Hyödynnetään MSL:n järjestöpalveluita koulutuksellisena asiantuntijana ja yhteistyökumppanina erilaisissa koulutushankkeissa. 5.2.3 MUUT JÄRJESTÖT Keskustanuoret toimivat aktiivisesti yhteistyössä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa esimerkiksi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin puitteissa. Lisäksi olemme aktiivisesti jäsenjärjestönä mukana Suomen YK-Liitossa, Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksessa KEPA:ssa, Suomen Retkeilymajajärjestössä SRM:ssä, Kesälukioseurassa, Huoltoliitossa, Lomayhtymässä, Maaseudun Sivistysliitossa, Suomenmaa-yhtiössä, SuomiVenäjä-seurassa, Alkio-opistossa, Harrastajateatteriliitossa, Nuorisoasuntoliitossa, Pohjola-Nordenissa, DEMO ry:ssa ja Eurooppanuorissa. 5.2.4 Kansainvälinen toiminta Keskustanuorten kansainvälinen toiminta kuuluu koko järjestölle. Kansainvälistä toimintaa ohjaa liittohallituksen alainen kv-ryhmä, joka vastaa liiton poliittisen linjan edistämisestä kansainvälisissä järjestöissä. Lisäksi liitto kouluttaa uusia toimijoitaan kansainvälisiin toimintoihin ja tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden laajentaa osaamistaan omilla erityisalueillaan kansainvälisissä koulutuksissa. Vuoden 2015 aikana Keskustanuoret mahdollistaa yhä useamman Keskustanuorten jäsenen osallistumista kansainväliseen toimintaan. 5.2.4.1 Pohjolan Keskustanuoret NCF (Nordiska Centerungdomens Förbund) Keskustanuoret osallistuu Pohjolan Keskustanuorten kahteen päätapahtumaan, alkuvuoden edustajakokoukseen ja syksyiseen huippukokoukseen. Keskustanuorten edustajat NCF:n hallituksessa toimivat aktiivisesti myös päätapahtumien välillä. Keskustanuorten edustaja osallistuu syksyllä osana NCF:n ryhmää Pohjoismaiden nuorten neuvoston kokoukseen. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 15 5.2.4.2 Euroopan Liberaalinuoret LYMEC (European Liberal Youth) Keskustanuoret lähettää delegaation LYMEC:n keväällä ja syksyllä järjestettäviin kongresseihin. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan myös LYMEC:n seminaareihin ja tarjoamme tätä kautta toimijoillemme ja työntekijöillemme mahdollisuuden kehittää osaamistaan. Tavoitteenamme on vaikuttaa voimakkaasti LYMEC:n poliittisiin linjauksiin. Keskustanuorten kv-ryhmä valmistelee päätöslauselmaehdotuksia linjauksiin. Olemme aktiivisesti yhteydessä ja vaikuttamassa parlamentin keskiryhmän toimintaan. Keskustanuoret järjestää syksyllä 2015 yhdessä Keskustan opiskelijaliiton ja Svensk Ungdomin kanssa LYMEC:n syyskongressin Suomessa. 5.2.4.3 Maailman Liberaalinuoret IFLRY (International Federation of Liberal Youth) Keskustanuoret lähettää mahdollisuuksien mukaan delegaation IFLRY:n vuosikokoukseen. Tarkoituksena on osallistua mahdollisuuksien mukaan myös IFLRY:n seminaareihin ja koulutuksiin. 5.2.5 VAALIT 5.2.5.1 Eduskuntavaalit Tavoite: Nostaa nuorten kiinnostusta ja aktiivisuutta vaaleihin sekä aktivoida jäsenistöä vaalien kautta Toimenpide: Keskustanuorten ehdokkaat ja aktiivit kiertävät aktiivisesti nuorisotapahtumissa ja muiden järjestöjen järjestämissä koulupaneeleissa. Keskustanuoret huolehtii laajasti poliittisen viestin välittymisestä nuorille ja kutsuu alueittain muiden puolueiden nuorisojärjestöt mukaan talkoisiin. Tuomme vaalit jäsenistömme lähelle niin, että jokaisella Keskustanuorella on rooli eduskuntavaaleissa ja äänestysprosentin nostamisessa. Tavoite: Keskustanuorten tavoitteena on olla äänimäärällä mitattuna vaalien menestynein nuorisojärjestö ja kasvattaa nuorten keskustalaisten valittujen kansanedustajien määrä viiteen. Toimenpide: Varsinainen kampanjointi painottuu ehdokkaiden omiin kampanjoihin, joita liiton ja piirien toteuttama poliittiseen nuorisotyöhön aktivoiva kampanja tukee. Koulutamme ehdokkaamme kampanjatiimeineen hyvin ja huolehdimme heidän jatkamisestaan ja poliittisesta aktiivisuudesta myös vaalien jälkeen. Tarkemmat toimenpiteet on määritelty luvussa koulutus. 5.2.6 VERKOSTOITUMINEN Tavoite: Keskustanuorten tavoitteena on olla laajasti tunnettu ja arvostettu yhteistyökumppani ja vaikuttaja. Toimenpide: Keskustanuoret tapaa laajasti eri sidosryhmien toimijoita sekä kutsuu kiinnostavia ja eri näkökulmia edustavia puhujia tilaisuuksiinsa sekä järjestävät vierailuja ja tutustumiskäyntejä mielenkiintoisiin kohteisiin. Pyrimme huomioimaan poliittisessa valmistelussa eri näkemykset ja intressit. Kutsumme myös sidosryhmiä ottamaan osaa juhlavuoden tapahtumiin. Erityisesti huolehdimme entisten keskustanuorten kautta tiedonsiirrosta uusille toimijoille. 5.2.7 POLIITTINEN KAMPANJOINTI 5.2.7.1 Eduskuntavaaliohjelma Tavoite: Eduskuntavaaliohjelma tiivistää Keskustanuorten teemat ja tukee ehdokkaiden kampanjointia Toimenpide: Hallitus hyväksyy liittokokouksen keskustelun pohjalta eduskuntavaaliohjelman 5.2.7.2 Aluepoliittinen ohjelma ja eduskuntavaalit Keskustanuoret valmistautuvat eduskuntavaaleihin luomalla kattavan pohjan poliittisista linjoista ja keräämällä maakuntia käsittelevän aluepoliittisen ohjelman. Tavoite: Meillä on valmius ottaa osaa keskusteluun haastavistakin aiheista valmiiksi pohdittujen mielipiteiden muodossa. Aktivoimme toimijamme keskustelemaan niin laajoista kuin paikallisista asioista vaalien aikana. Toimenpide: Keskustanuorten liittotoimistolla valmistellaan mahdollisimman laaja ja kattava kokonaisuus poliittisista linjoistamme toimijoidemme käyttöön. Kokonaisuudella valmistaudutaan ottamaan osaa nopeasti keskusteluun ja tuomaan oma näkökulmamme esiin. Piireille luodaan pohja, jolla heidän on mahdollista järjestää ideapaja alueellisen ohjelman tavoitteiden kartoittamiseksi. Aluekohtaisessa ohjelmassa piiri tai piirit määrittelevät tavoitteet sekä tarpeet omalle maakunnalleen. Liitto kokoaa alueohjelmat ja luo näistä aluepoliittisen ohjelman, jossa jokainen maakunta huomioidaan. 5.2.7.3. Ajassa elävät huomiokampanjat ja kannanotot Keskustanuoret jatkaa vuonna 2014 omaksuttua tapaa tehostaa viestintää tarvittaessa huomiokampanjoilla, kuvilla ja grafiikoilla. Tavoite: Jokainen Keskustanuorten kannanotto on kiinnostava ja tuo uuden näkökulman. Toimenpide: Kannanotot suunnataan erityisesti ajankohtaisiin aiheisiin sekä näkökulmiin, jotka eivät yleisessä keskustelussa tule muuten esille. Viesti tehdään helposti välitettäväksi monella välineellä. 5.2.7.4 Politiikan akatemiat ja muut valtakunnalliset tapahtumat Keskustanuorten tapahtumat toimivat aina politiikan tekemisen kanavoina. Koulutuksissa ja tapahtumissa käyty keskustelu on osa poliittista ideointiamme ja poliittisen linjan luomista. Tavoite: Jokainen keskustanuori voi olla osa poliittista valmistelua. Toimenpide: Koulutuksissa ja tapahtumien yhteydessä järjestetään työpajo- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 16 ja, keskusteluita tai muita vastaavia osuuksia, joiden tuloksia käytetään poliittiseen valmisteluun. Kannustamme myös piirejä järjestämään vastaavia osuuksia ja hyödyntämään tuotoksia joko omassa valmistelussa tai toimittamaan ne liittotoimistolle. 5.2.7.5 Jäsenistön politiikkabarometrit Tavoite: Saadaan jäsenistöltä ajantasaista tietoa politiikan polttavista kysymyksistä. Toimenpide: Otetaan uudelleen käyttöön nettisivuilla ollut jäsenistön politiikkabarometri, jonka kautta kerätään tietoja jäsenistön näkemyksistä. 6. Nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen Keskustanuorten tavoitteena on kasvattaa aktiivisia kansalaisia, joilla on halu, kyky ja mahdollisuus: - osallistua ja vaikuttaa - yhteiskunnalliseen ja poliittiseen vaikuttamiseen - kehittää omaa maailmakatsomustaan - olla vastuussa itsestään, muista, luonnosta ja elinympäristöstään - toimia suvaitsevaisesti ja monikulttuurisuutta edistäen - sivistää itseään - toimia kansainvälisesti - terveisiin elämäntapoihin Toimenpide: Keskustanuoret kasvattavat aktiiviseen kansalaisuuteen erilaisten koulutusten ja tapahtumien avulla. 6.1.1 Lumimyrsky Lumimyrsky on Keskustanuorten vauhdikas, jokavuotinen talvitapahtuma, joka järjestetään 7.–8.3.2015. Tavoite: Lumimyrskyn tavoitteena on saada erityisesti uudet toimijat matalan kynnyksen periaatteella toimintaan mukaan. Vuoden erityisteema on saada jäsenistö innostumaan viimeisen kuukauden vaalirutistuksesta ja kehittää ratkaisuja kentältä nouseviin politiikan ongelmakohtiin. Toimenpide: Lumimyrskyn ohjelma rakennetaan kampanjoinnin ja ihmisten kohtaamisen ympärille, aatetta ja politiikkaa unohtamatta. Käymme viikonlopun aikana läpi politiikan viimeisimpiä käänteitä keskittyen ympäri Suomea koskettavien tulevien ongelmien ratkaisuun. 6.1.2 Kesäpäivä Keskustanuorten Kesäpäivät on joka toinen vuosi järjestettävä kesätilaisuus. Tavoite: Kesäpäivien tavoite on tuoda vanhoja ja nykyisiä Keskustanuoria yhteen. Tilaisuudessa Keskustanuoret eri vuosikymmeniltä pääsevät ääneen ja kehittävät yhdessä ratkaisuja ihmiskunnan ongelmiin. Tavoitteena on luoda sukupolvien väliset hyvät suhteet ja suunnata Keskustanuorten 70-vuotista taivalta eteenpäin. Toimenpide: Kesäpäivillä annetaan alustusvastuu nykyisille Keskustanuorille, jotka pääsevät alustamaan itseään kiinnostavasta yhteiskunnallisesta tai järjestöllisestä teemasta. Kokeneemmat toimijat toimivat kommentoijina ja keskustelijoina ja tuovat näin oman osaamisensa yhteiseen keskusteluun. Tilaisuudessa myös testataan nykyisten ja entisten osaamista keskustalaisille tyypillisissä urheilulajeissa. Kesäpäiville kutsutaan erityisesti eduskuntavaaleissa ehdokkaiden tukiryhmissä olleita nuoria. 6.1.3 Elokoulu Elokoulu on Keskustanuorten perinteinen syyskauden avaava tapahtuma. Tavoite: Elokoulun tavoitteena on laajentaa Keskustanuorten laajan jäsenistön osaamista politiikan sisällöistä ja järjestötoiminnasta. Toimenpide: Tapahtumassa huolehditaan erityisesti ensikertalaisten mukaan ottamisesta poliittiseen keskusteluun. Osallistaminen tapahtuu mm. monenlaisissa työpajoissa ja pienryhmäkeskusteluissa. Vuoden teema päätetään kesällä ajankohtaisen poliittisen tilanteen mukaisesti. 6.1.4 Puolueen tilaisuudet Keskustanuoret osallistuu aktiivisesti puolueen järjestämiin tilaisuuksiin omilla delegaatioillaan. Tilaisuuksista merkittävimmät ovat puolueen politiikka- ja toimintapäivät, puoluekokous sekä puoluevaltuuston kokoukset. Keskustanuorilla on myös edustus puolueen työvaliokunnassa ja puoluehallituksessa. Tavoite: Keskustanuoret on vaikuttava ja näkyvä tekijä puolueen tilaisuuksissa ja päätöksentekoelimissä. Keskustanuoret vaikuttavat puolueen tilaisuuksien asiasisältöön ja nostavat esiin nuorille tärkeitä teemoja. Toimenpide: Keskustanuoret osallistuu tapahtumiin laajalla ja asiantuntevalla joukolla sekä vaikuttaa niissä suunnitelmallisesti. 6.1.5 Kekkosen Haarikka Kekkosen Haarikka on Keskustanuorten piirien välinen leikkimielinen kilpailu presidentti Urho Kekkosen aikoinaan luovuttamasta kiertopalkinnosta. Kekkosen Haarikasta kilpaillaan Keskustanuorten valtakunnallisissa tapahtumissa ja kiertopalkinto luovutetaan voittajalle liittokokouksessa 2014. Tavoite: Nostaa piirien yhteishenkeä koko vuoden kestävällä kilpailulla ja tuoda esille Keskustanuorten piilotettuja lahjakkuuksia. Kilpailulla pidetään yllä vuosikymmenten mittaista perinnettä. Toimenpide: Kilpailun lajeja järjestetään Lumimyrskyssä, Elokoulussa ja liittokokouksessa. Lajeissa huomioidaan paikkakunnan ja tilaisuuden teemojen erityispiirteet. Lisäksi lajit tasapainotetaan niin, että kokonaiskilpailun voittoon tarvitaan niin fyysistä voimaa, älyllistä heittäytymistä kuin retorista lahjakkuutta. Kilpailun historiaa ja siitä kertomista painotetaan erityisesti juhlavuonna 2015. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 17 6.2. Koulutus 6.2.1 Uuden jäsenen koulutus Keskustanuoret kehittävät uusille jäsenille suunnattua perehdyttämiseen koulutus- ja toimintamallia, jota myös osastot ja piirit voivat hyödyntää. Tavoitteena on madaltaa uusien toimijoiden kynnystä lähteä mukaan keskustanuorten toimintaan ja tehdä perehdyttämisestä järjestelmällistä. Liitto tukee piirejä järjestämään yhteistyössä lähipiirien vähintään yhden uusien toimijoiden peruskoulutuksen vuodessa. Tavoite: Vuonna 2015 järjestetään vähintään 5 alueellista tai piirikohtaista uusien iltaa. Toimintamuoto tulee toimijoille tutuksi. Toimenpide: Liitto tarjoaa piireille valmiin mallin, jota piirit voivat hyödyntää yksin tai yhteistyössä lähipiirien kanssa. Tapahtumien valmistelussa ja toteutuksessa ovat kiinteästi mukana nykyiset aktiivit, jolloin varmistetaan tiedon siirtyminen kokeneemmilta uusille. Yhtenäistetään uuden jäsenen tietopakettiin liittyvät tiedot liiton ja piirien yhteistyöllä. Uuden jäsenen koulutukselle haetaan liiton aktiivitoimijoiden ulkopuolisia kouluttajia, esimerkiksi alumnien joukosta. 6.2.4 Piirien johtokuntakoulutus Piirien johtokunnat koulutetaan tammikuun aikana. Koulutus rakentuu järjestötoiminnan perusteiden ympärille, jossa aiheena on muun muassa johtokunnassa toimiminen, puheenjohtajan ja sihteerin rooli, hallinnon ja talouden perusteet. Tavoite: Vuonna 2015 johtokuntakoulutukset järjestetään alueellisina koulutuksina, joissa on mukana osallistujia jokaisesta Keskustanuorten piiristä. Osallistujat saavat johtokunnan työskentelyssä tarvittavia järjestötyön perustietoja ja – taitoja. Toimenpide: Johtokuntakoulutusten sisältöä kehitetään aiempien vuosien palautteiden pohjalta. Järjestetään neljä alueellista koulutusta tammikuussa 2015. Näissä painotetaan sopivaa asiapitoisuuden ja toiminnallisuuden yhdistämistä, ryhmäyttämistä unohtamatta. Kampanjoinnin lisäksi huomioidaan varainhankinnan tehostaminen. 6.2.5 Politiikan akatemiat Politiikan akatemiat ovat viikonlopun mittaisia, eri aihealueisiin keskittyviä koulutuksia, jotka koostuvat korkeatasoisista alustuksista, ideapajoista ja keskustelusta. Tavoitteena on kouluttaa osallistujia ja syventää heidän osaamistaan. Samalla tarkoitus on käyttää viikonlopun aikana syntyneitä ajatuksia Keskustanuorten poliittisessa toiminnassa. Viikonloput ovat tarkoitettu nuorkeskustalaisille toimijoille, sekä toiminnastamme kiinnostuneille, jotka haluavat syventää tuntemustaan kyseisen politiikan osa-alueen ajankohtaisista asioista sekä haasteista, joita joudumme tulevaisuudessa kohtaamaan. Innostus ja kiinnostus aihetta kohtaan ovat tärkeimpiä vaadittavia ominaisuuksia. Jokaiseen kurssiin ilmoittaudutaan erikseen, siten että osallistuja voi valita itselleen kiinnostavat aihe-alueet. Kurssien tavoitteena on lisätä osallistujien tieto-taito-tasoa, kasvattaa myös ajattelemaan, kyseenalaistamaan ja keskuste- lemaan syvällisesti. Kursseille ei ole pääsyvaatimuksia ja niille suositellaan osallistumista vaikka olisi suorittanutkin aiemmin politiikan akatemian kurssimuotoisena. Vuoden aluksi järjestetään Politiikan akatemia Keskustaristeilyn yhteydessä yksipäiväisenä. Sisältö suunnitellaan erityisesti ehdokkaiden tarpeiden ja eduskuntavaalien näkökulmasta. Alkuvuosi rauhoitetaan muulta osin koulutuksista vaalikevään myötä. Eduskuntavaalien tulos määrittelee merkittävästi vaalien jälkeisen ajan painotukset. Samoin haluamme kunnioittaa juhlavuottamme myös Politiikan akatemioiden osalta. Tarpeen on myös kasvattaa koulutettavien määrää. Näitä näkökulmia huomioiden toteutamme syksyn 2015 Politiikan akatemiat jollakin vaihtoehtoisella tavalla: - Nykymuotoiset, edellä kuvatun mukaiset koulutukset. Pidämme kaksi koulutusviikonloppua ajankohtaisista ja juhlavuotta huomioivista aiheista. - Paluu aiempaan Politiikan akatemiaan. Syksyn aluksi järjestetään avoin haku koulutukseen. Valituille ja koulutukseen sitoutuville toteutetaan lukuvuoden mittainen ja neljään intensiiviviikonloppuun keskittyvä koulutus. - Alueelliset Politiikan akatemiat. Juhlavuoden kunniaksi Politiikan akatemiat järjestetään alueittain yhdessä piirien kanssa. Sisällössä huomioidaan maakunnan ja alueitten erityispiirteet. Akatemiat olisivat tällöin juhlaseminaareja, jotka järjestettäisiin koko maan kattavasti noin neljän seminaarin kokonaisuutena. - Poliittisen koulutuksen järjestäminen verkkomuotoisesti Tavoite: Kouluttaa yhä isompi osa toimijoitamme intensiivisissä koulutuskokonaisuuksissa eri politiikanaihealueisiin. Toimenpide: Koulutustilaisuuksien kehittäminen niin markkinoinnin, sisällön kuin tavoitettavuuden osalta, tarpeen vaatiessa teemme kokonaisvaltaisen uudistuksen. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 6.2.6 TJ+PJ15 – koulutus 38 39 Järjestetään perinteinen koulutus 13–14.12.2014 piirien työn40 tekijöille ja vuoden 2015 puheenjohtajille, jossa käydään läpi 41 vuoden 2015 toimintaa ja politiikkaa. Järjestetään toinen tj-pj 42 koulutus 8-9.8.2015. 43 44 Tavoite: 45 Vuoden 2015 toiminnanjohtajat ja puheenjohtajat (ml. vara46 puheenjohtajat) saavat uuden vuoden hyvissä ajoin käyntiin ja 47 tj-pj-vpj-kolmikosta tulee aidosti tiimi, joka vie asioita piirissä 48 yhdessä eteenpäin. Samalla liiton ja piirien yhteistyölle luodaan 50 pohja, kun toimijat tutustuvat toisiinsa. 51 52 Toimenpide: 53 Järjestetään tj-pj-koulutus jo vuoden 2014 lopulla, jotta piirissä 54 tapahtuvalle omalle suunnittelulle ja toiminnan käynnistämiselle 55 jää paremmin aikaa alkuvuonna. Koulutuksessa painotetaan 56 vapaaehtoisten kanssa tarvittavien taitojen harjoittelua, ryh57 mäyttämismenetelmiä, tiedonkulkua piirien ja liiton välillä sekä 58 vertaistukea piiritoimijoiden välillä. Lisäksi kehitetään keinoja 59 piirien varainhankinnan tehostamiseksi. 60 61 62 6.2.7 Työntekijä-tapaamiset 63 64 65 Tavoite: 66 18 Pitää kaikki Keskustanuorten työntekijät tietoisena ajankohtaisista asioista, ratkoa yksittäisiä ongelmakohtia ja suunnitella Keskustanuorten toimintaa Toimenpide: Liiton ja piirien työntekijöiden tapaamisia järjestetään TJ-PJpäivien lisäksi kaksi, joista toinen yhdessä muun puolueyhteisön kanssa. Lisäksi järjestetään videoneuvottelun kautta työntekijätapaaminen joka kuukausi. 6.2.8 Puheenjohtajatapaamiset Tiivistä yhteydenpitoa liiton ja piirien välillä edistetään jatkamalla piirien puheenjohtajien ja liiton johdon yhteisiä tapaamisia. Tapaamissa annetaan vertaistukea piirien johtamiseen, suunnitellaan liiton poliittista toimintaa sekä käsitellään liiton ja piirien hallinnollisia asioita. Tavoite: Kokoontumiset tukevat puheenjohtajien kasvua johtamistehtävässään ja kehittävät Keskustanuorten toimintaa alueilla. Toimenpide: Tapaamisia pidetään valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä ja alkuvuodesta sovittavissa erillisissä tapaamisissa. 6.2.9 Uuden työntekijän koulutus Keskustanuorten koulutus uusille piirien työntekijöille, jossa käydään läpi liiton ja piirin välisiä asioita. Koulutukset järjestetään Helsingissä tai työntekijän kotipiirissä sitä mukaan, kun uusia toiminnanjohtajia aloittaa tehtävissään. Tavoite: Uusi työntekijä perehdytetään hyvin tehtäväänsä. Toimenpide: Liittotoimiston henkilökunta perehdyttää uuden työntekijän toiminnanjohtajan tehtäviin ja keskeisiin tietoteknisiin sovelluksiin. Uuden toiminnanjohtajan työtä tukee toiminnanjohtajien verkosto. 6.2.10 Liittohallituksen koulutus Tavoite: Käynnistää liittohallituksen työ tehokkaasti ja luoda yhteinen käsitys Keskustanuorten vuoden tavoitteista. Toimenpide: Liittohallituksen ensimmäinen kokous 9–11.1.2015 keskittyy toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelman laadintaan ja liittohallituksen kouluttamiseen. 6.2.11 Priimuskurssi Keskustanuoret järjesti yhdessä Maaseudun sivistysliiton kanssa vuosina 2011–2012 Priimuskurssin parlamenttiin nuorille vaikuttajille, joilla oli halu asettaa korkeita tavoitteita yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Priimuskurssille on jälleen tarve, kun vaalien jälkeen nuoret ehdokkaat miettivät mitä tekisivät seuraavaksi. Tavoite: Tuetaan ehdokkaana olleiden nuorten urasuunnitelmia ja saa- daan ehdokkaana olleiden poliittiset ajatukset laajasti Keskustanuorten käyttöön. Toimenpide: Järjestetään yhdessä MSL:n kanssa Priimuskurssi joka suunnataan ehdolla olleille nuorille. Annetaan eduskuntavaaleissa ehdolla olleille nuorille vertaistuen ja laadukkaan poliittisen koulutuksen avulla mahdollisuus oman poliittisen uran ja ideologian kehittämiseen. Kurssia kehitetään edellisen kurssin palautteen perusteella. 6.3 Toimintamallit 6.3.1 Kuntavaikuttajien kohtaamiset Puolueen ja nuorten valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä pyritään myös kokoamaan yhteen nuoret kuntavaikuttajat eri puolilta Suomea. 6.3.3 Ideapajat Keskustanuoret tuottaa Politiikan akatemioiden teemojen mukaisesti piirien, osastojen ja yksittäisten aktiivien käyttöön pohjan poliittisesta ideapajasta, jota voi käyttää sellaisenaan tai sovellettuna paikallistason tapahtuman pohjana. Ideapajat ovat matalan kynnyksen tapahtumia poliittisen keskustelun käymiselle, jossa kaikki nuoret - uudet, vanhat ja puolueeseen kuulumattomat – voivat käydä poliittista keskustelua ja esittää mielipiteitään omien näkemystensä pohjalta. Ideapajassa on tavoitteena tarjota pohjatietoja politiikan eri osa-alueista sekä antaa virikkeitä poliittiseen vaikuttamiseen. 6.3.4 Monikulttuurinen toiminta Keskustanuorten tavoite on saada maahanmuuttajataustaiset sekä muut monikulttuuriset nuoret mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Monikulttuuriseen toimintaan löytyy ohjeet Keskustanuorten ohjepankista, josta löytyy vuoden 2014 lopussa päivitetty monikulttuurisen toiminnan opas. Keskustanuoret kannustavat myös piirejä huomioimaan monikulttuurisuuden omassa toiminnassa. Monikulttuurisuus huomioidaan Keskustanuorten toiminnassa kolmella eri tavoin: 1. Keskustanuoret pyrkivät madaltamaan niitä toiminnan kynnyksiä, joita monikulttuuriset ja maahanmuuttajanuoret kohtaavat suomalaisessa järjestötoiminnassa. Tällaisia kynnyksiä voi olla esimerkiksi heikko suomen kielen taito tai tiedon puute eri osallistumismahdollisuuksista. 2. Keskustanuoret pyrkivät tuomaan toimintansa lähelle maahanmuuttajanuoria sekä muita monikulttuurisia nuoria ja kertomaan aktiivisesti nuorille Keskustanuorten tarjoamista toimintamahdollisuuksista. 3. Kynnyksen madaltamisen ja aktiivisen markkinoinnin lisäksi nostamme monikulttuurisuuden eri tavoin toiminnassamme painopisteeksi. Monikulttuurinen painopiste näkyy esim. monikulttuurisissa toimintaryhmissä, monikulttuurisissa tapahtumissa, Keskustanuorten koulutusteemoissa sekä Keskustanuorten poliittisten keskustelujen areenoilla. 6.3.5 Jäsenhankinta 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 Tavoite: Saadaan Keskustanuorille 500 uutta jäsentä vuoden aikana. Toimenpide: Keskustanuorten oma Kenu-pikkubussi kiertää maakunnallisia ja paikallisia tapahtumia. Bussi on liikkuva ja näkyvä kampanjamobiili, jonka luokse on helppo tulla ja joka houkuttelee nuoria mukaan. Lisäksi Keskustanuoret osallistuvat puolueen jäsenhankintakampanjaan ja nostavat jäsenyyden kautta nuorten poliittista aktiivisuutta. 6.4 Toiminnan seuranta Liitto käy jokaisen piirin kanssa keskustelut loppuvuoden 2015 aikana seuraavan vuoden toiminnasta kunkin piirin alueella. Toiminnan tuloksia seurataan läpi vuoden sähköisellä toimintarekisterillä. Liittohallitus tekee tavoitteiden toteutumisesta ja omasta toiminnastaan itsearvioinnin kerran vuodessa. 7. Viestintä 7.1 Viestintäsuunnitelma Vuosittain päivitettävä viestintäsuunnitelma täsmentää liiton sisäistä ja ulkoista viestintää. Suunnitelmaan kirjataan viestinnän ohjeistukset ja vastuut. 7.2 Viestintäoppaat Keskustanuorten liittotoimisto on valmistellut työntekijöille suunnatun viestintäoppaan. Opas sisältää ohjeita ja vinkkejä viestinnän suunnitteluun, ulkoiseen ja sisäiseen viestintään, tapahtumaviestintään, verkkoviestintään, sosiaalisen median kenttään sekä visuaaliseen viestintään. Lisäksi liittotoimisto on laatinut toimijoille graafisen ohjeiston sekä Juuri -lehden ohjeistuksen, joita pidetään ajan tasalla ja kehitetään. Yhteistyössä MSL:n kanssa järjestetään viestintäkoulutusta toiminnanjohtajille ja piirien aktiiveille. Tavoite: Yhtenäistää liiton ja piirien viestintää ja toteuttaa viestinnässä brändikäsikirjan mukaisia ohjeistuksia. Toimenpide: Annetaan piireille ohjeistuksia ja vinkkejä viestinnästä viestintäsuunnitelman tai viestinnän ABC:n muodossa. 7.3 Tiedottaminen 7.3.1 Poliittinen tiedottaminen Tavoite: Saamme näkyvyyttä järjestölle ja sen poliittisille linjauksille. Pääsemme keskustelun keskipisteeseen. Toimenpide: Keskustanuoret tiedottavat politiikastaan medialle ja muille kohderyhmille. Poliittista tiedottamista lisätään myös keskustanuoret.fi – sivuilla, Facebook-sivulla, Keskustanuorten Uutiskirjeessä sekä muiden mahdollisten poliittisten tiedotteiden muodoissa. Isommista asioista tiedotetaan lehdistötilaisuuksissa. 19 Seuraamme viestimme kuuluvuutta mediaseurantapalvelulla. 7.3.2 Keskustanuorten Uutiskirje Keskustanuorten Uutiskirje on kerran kuussa ilmestyvä sähköpostitiedote, joka tiedottaa Keskustanuorten ajankohtaisesta politiikasta ja toiminnasta. Tavoite: Pidetään jäsenistö tiedotettuna tulevaisuuden tapahtumista ja muusta ajankohtaisesta. Toimenpide: Kerätään tärkeimmät tapahtumat ja uutiset uutiskirjeeseen, joka ilmestyy useamman kerran vuodessa. 7.3.3 Keskustanuoret.fi Tavoite: Keskustanuorten kotisivujen on tarkoitus palvella hyvin yhtälailla omia toimijoita ja nykyisiä jäseniä sekä olla houkutteleva uusille, kiinnostuneille vierailijoille. Toimenpide: Sivustoa uudistetaan ja ylläpidetään jatkuvasti ja tärkeät asiat (kuten liittyminen ja politiikan osa-alueet) ovat löydettävissä sivuilta helposti. Sivuston englannin- ja ruotsinkielisiä versioita täydennetään vuoden 2014–2015 aikana. Sivut muutetaan mobiilimuotoon vuoden 2015 aikana. 7.3.4 Sosiaaliset mediat Tavoite: Keskustanuoret ovat mukana merkittävimmissä sosiaalisissa medioissa ja kehittävät uusia toimintatapoja, joissa hyödynnetään verkon monimuotoisuutta. Keskustanuoret haluavat viestiä itsestään sosiaalisen median avulla ja olla samalla mukana keskustelussa ja sosiaalisen median kehityksessä. Toimenpide: Keskustanuoret tarkkailee aktiivisesti uusia sosiaalisia medioita ja ottaa niitä käyttöönsä, mikäli niiden koetaan tuovan lisäarvoa viestinnälle. Sosiaalisista medioista ja niiden käytöstä pidetään koulutusta. Tärkeimpänä sosiaalisena mediana päivitetään Keskustanuorten Facebook-sivua. Muita käytettäviä sosiaalisia medioita ovat Twitter, Instagram ja Youtube. Nettisivuilla on myös aktiivinen blogi, johon kirjoittavat säännöllisesti hallituksen ja piirien toimijat. 7.3.5 Juuri-lehti Juuri on nuorkeskustalainen aikakausilehti joka jaetaan ilmaiseksi kaikille jäsenille. Se välittää tietoa Keskustanuorten toiminnasta, politiikasta sekä ajankohtaisista asioista kaikille jäsenille sekä toimii ulkoisen viestinnän kanavana. Juuri ilmestyy neljä kertaa vuoden aikana ja siitä vastaavat päätoimittaja ja lehden toimitussihteerinä työskentelevä viestinnän koordinaattori. Juuren normaalipainos on noin 11000. Tavoite: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 20 Pidetään lehti laadukkaana ja kiinnostavana sekä omille jäsenille sekä ulkopuolisille. Lehdestä löydyttävä kovan politiikan lisäksi myös paljon lifestyle-tyyppisiä juttuja. Toimenpide: Juuren sisällössä painottuvat poliittiset ilmiöt ja Keskustanuorille tärkeät asiat, mutta se ei ole pelkästään poliittinen julistaja vaan vakavasti otettava journalistinen väline ja oppimispaikka nuorille toimittajille. Keskustanuoret laajentaa lehden toimittajakuntaa kouluttamalla yhteistyössä Suomenmaan ja Keskustan opiskelijaliiton kanssa toimittajia. Kevään Juuri on vaalipiirikohtainen. Juuri osallistuu juhlavuoteen muistamalla Keskustanuorten kautta historian laajaa julkaisutoimintaa. 7.4 Markkinointi 7.4.1 Brändi Keskustanuorten brändiuudistus ja ilmeen uudistus tehtiin vuoden 2012 aikana. Brändin kirkastamista jatketaan muun muassa toimijoiden koulutuksilla sekä viestintämateriaalin uudistamisella. Uutta brändiä tuodaan esille muun muassa vaatetuksessa, jakomateriaalissa sekä messu- ym. tapahtumailmeissä. Tavoite: Pidetään brändikäsikirjan mukaisesta yhtenäisestä viestinnän linjasta kiinni. Näyttäydytään houkuttelevana, lämminhenkisenä ja vastaanottavaisena järjestönä. Toimenpide: Keskustanuoret kehittävät markkinointiviestintäänsä houkuttelevammaksi. Tavoitekuvan mukaista profiilia rakennetaan määrätietoisesti niin liitto- kuin piiritasolla. Markkinointia toteutetaan suunnitelmallisesi sekä hyödynnetään uusia medioita. Keskustanuoret kiinnittää huomiota urbaanin ja maalaismaisen näkyvyyden tasapuoliseen huomiointiin brändiviestinnässään. 7.4.2 Messut ja kesätapahtumat Keskustanuoret osallistuu aktiivisesti valtakunnallisille ja alueellisille messuille. Vuonna 2015 laaditaan messustrategia, jossa huomioidaan tärkeimmät kansalliset ja alueelliset messut sekä linjataan Keskustanuorten osallistumisperusteista. Tavoite: Olemme nuorisojärjestöjen ja nuorten keskuudessa näkyviä. Messut tukevat jäsenhankintaamme ja tietoisuutta poliittisesta viestistämme. Toimenpide: Keskustanuoret osallistuvat valtakunnallisille Next Step 2.0 - ja Studia – messuille ja muille strategian mukaisille messuille. Keskustanuorilla on selkeä messuilme jota voi jakaa tarvittaessa myös piirien käyttöön. Laadimme messustrategian ja tuemme messuilla tapahtuvaa toimintaa Kenu-pikkubussilla. 8. Hallinto 8.1 Liittokokous Varsinais-Suomessa 24.–25.10.2015 järjestettävä liittokokous on Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen kokous, jonne liiton jäsenyhdistykset voivat lähettää edustajiaan. Liiton jäsenjärjestöt voivat hakea liittokokouksen järjestämisoikeutta liittohallituksella. Liitto kiinnittää huomiota liittokokouksen turvallisuuteen ja kouluttaa tarvittavan määrän ensiapu – ja järjestysmiesvastaavia liittokokouspiirin toimijoista. 1 2 3 4 5 6 7 Liittokokous on osa Keskustanuorten juhlavuoden tapahtumia 8 ja pidetään Varsinais-Suomessa kunnianosoituksena Keskusta- 9 nuorten Salossa pidetylle perustamiskokoukselle. 10 8.2 Valtuuskunta 11 12 25.-26.4.2015 järjestettävä valtuuskunta on Keskustanuorten 13 sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää 14 edustajansa. 15 16 8.3 Hallitus 17 18 Keskustanuorten hallitus sopii kokouksistaan ja työskentelymal- 19 leistaan vuoden ensimmäisessä kokouksessaan. 20 21 8.4 Työvaliokunta 22 23 Keskustanuorten työvaliokunta toimii hallituksen työnyrkkinä 24 erityisesti järjestöllisissä ja taloudellisissa asioissa. Työvaliokunta 25 sopii kokouksistaan ja työskentelymalleistaan vuoden ensimmäi- 26 sessä kokouksessaan. 27 28 8.5 Työryhmät 29 30 Työryhmien tehtävänä on toimia hallituksen työskentelyn 31 apuvälineenä työryhmälle määrätystä aiheesta. Hallitus asettaa 32 tarpeelliseksi katsomansa poliittiset ja järjestölliset työryhmät. 33 34 8.6 Liittotoimisto 35 36 Liittotoimiston tehtävänä on tehdä politiikkaa, toimintaa, talo- 37 utta ja hallintoa koskevia esityksiä liittohallitukselle sekä toimia 38 liittohallituksen päätösten mukaisesti. Liittotoimisto organisoi 39 ja ohjaa valtakunnallista toimintaa, tuottaa palveluita jäsenil40 leen, pitää yllä yhteistyöverkostoa sekä vastaa valtakunnallisesta 41 viestinnästä. Liittotoimiston jäsenpalveluita ovat neuvonta, 42 menetelmien tuottaminen, koulutus, materiaalin tuottaminen ja 43 toimitus, talous- ja hallintopalvelut. 44 45 Liittotoimistoon voi kuulua myös Helsingin ulkopuolella työs- 46 kenteleviä työntekijöitä. Heidän työpanostaan käytetään piirien 47 toiminnanjohtajan tehtävien lisäksi sopivissa määrin liiton 48 yhteisten koulutusten kehittämiseen sekä muuhun järjestölliseen 50 tai poliittiseen suunnittelutyöhön. 51 52 8.7 Piirin työntekijän siirtyminen liiton alaisuuteen 53 54 Strategian mukaisesti on mahdollista, että piirin työntekijän 55 työsuhde siirtyy liittoon. Piirin työntekijä työskentelee edelleen 56 aikaisemman mukaisesti piiritoimistolla, mutta hän on työsuh- 57 teessa piirin sijaan Suomen Keskustanuoriin. 58 59 Vuoden 2014 lopussa liiton kautta hoidetaan kahdeksan piirin 60 työntekijäasiat. 61 62 9. Talous 63 64 9.1 Talous- ja hallinto-osasto 65 66 21 Liiton taloudesta huolehtii liiton omalla palkkalistalla oleva talousassistentti. Yhdessä puolueen hallintojohtajan kanssa he vastaavat myös lähes kaikkien piirien tilinkirjanpidosta ja tilinpäätöksistä. 9.2 Varainhankinta Varainhankinnan tarkoitus on vahvistaa Keskustanuorten toimintaedellytyksiä ja lisätä itsenäisyyttä eri toimintojen kohdalla. Varainhankinnan osalta liittohallitus pidetään tietoisena tuottojen kehittymistä. 9.3 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Rahoitustuottoja haetaan eri sijoitustoimenpitein. Pääasiallisena sijoitusmuotona ovat vakaat rahastosijoitukset. Sijoitus- rahoitustoiminnalla pyritään saamaan katetta niin, että tuottoja voidaan ohjata varsinaiseen toimintaan. Tärkeää on saada myös näillä toimilla pidettyä tase tasapainossa. Keskustanuoret huomioivat eettiset tekijät sijoitus- ja rahoitustoiminnassaan. 9.4 Rahoitushakemukset Keskustanuoret hakevat vuodelle 2015 yleisavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Piirijärjestöillemme jaamme 45% yleisavustuksen kokonaissummasta. Jako perustuu Keskustanuorten itseohjausjärjestelmään jota kehitetään piirien toiminnan kehittymisen kautta. Suomen Keskustanuoret ry Vuoden 2014 toteuma 1.1-30.9. ei sisällä vielä syyskuussa olleen Elokoulun ja Juuren 3/2014 menoja, yhteensä noin 20 000 euroa. ToteumaTilinpäätös Tuloslaskelma Budjetti 2015 1.1.-30.9.2014 Budjetti 2014 1.1.-31.12.2013 Varsinainen toiminta Tuotot 3010 Osanottomaksut 30 000,00 16 137,00 30 000,00 39 588,50 3030 Opintokeskustuotot 3 000,00 1 461,75 3 000,00 2 357,55 3040 Vuokratuotot 2 000,00 3 882,24 2 000,00 3 882,24 3060 Ilmoitustuotot 0,00 1 400,00 0,00 1 605,00 3070 Muut tuotot 110 000,00 86 027,44 107 000,00 75 087,39 Tuotot 145 000,00 108 908,43 142 000,00 122 520,68 Kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 5010 Palkat ja palkkiot -260 500,00 -209 370,38 -245 500,00 -212 418,92 5140 Lomapalkkavarauksen muutos 0,00 0,00 0,00 -4 090,67 Palkat ja palkkiot -260 500,00 -209 370,38 -245 500,00 -216 509,59 Eläkkeet 5110 Lisäeläkemaksut 0,00 0,00 0,00 0,00 5130 Eläkevastuun muutos 0,00 0,00 0,00 0,00 Eläkkeet 0,00 0,00 0,00 0,00 Luontoisedut 5410 Ravintoedut -10 000,00 -7 954,40 -8 000,00 -8 165,60 5430 Puhelinedut -2 100,00 -1 960,00 -1 920,00 -1 410,00 5490 Luontoisetujen vastatili 12 000,00 9 914,40 11 000,00 9 575,60 Luontoisedut -100,00 0,00 1 080,00 0,00 Henkilösivukulut 6130 Tyel-maksut -62 520,00 -52 238,97 -56 000,00 -61 464,49 6140 Työntekijäin Tyel-maksut 15 109,00 11 238,00 8 500,00 11 200,32 Henkilösivukulut -47 411,00 -41 000,97 -47 500,00 -50 264,17 Muut henkilösivukulut 6300 Sosiaaliturvamaksut -5 574,70 -4 645,70 -5 200,00 -4 499,22 6400 Tapaturmavakuutusmaksut -2 000,00 -1 854,06 -1 500,00 -1 418,67 6410 Työttömyysvakuutusmaksut -494,95 -2 102,94 -3 660,00 -788,77 6420 Työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksut -1 302,50 35,03 950,00 82,37 6430 Ryhmähenkivakuutus maksut200,00-184,96170,00-147,00 Muut henkilösivukulut -9 172,15 -8 752,63 -9 240,00 -6 771,29 Henkilöstökulut -317 183,15 -259 123,98 -301 160,00 -273 545,05 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 6830 Poisto aineettomista hyödykkeistä0,000,000,000,00 6890 Poisto aineellisista hyödykkeistä0,000,000,000,00 Suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistot ja arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut kulut Vapaaehtoiset henkilösivukulut 7000 Henkilökunnan koulutus -2 000,00 -739,00 -2 000,00 -1 411,03 7010 Sisäiset palaverit ja henkilökuntajuhlat0,000,000,000,00 7020 Virkistys- ja harrastustoiminta-1 020,00-991,00-1 020,00-1 629,99 7050 Työterveyshuolto -4 500,00 -3 483,86 -4 000,00 -3 365,93 7060 Kelakorvaukset 2 300,00 1 169,98 2 300,00 327,28 22 7070 Henkilökunnan ruokailu/lounassetelit -14 400,00 7110 Kahvitarvikkeet -500,00 7160 Lahjat henkilökunnalle -20 120,00 Vapaaehtoiset henkilösivukulut 0,00 Toimitilakulut 7230 Vuokrat ja vastikkeet -28 000,00 7340 Korjaukset ja huolto -4 000,00 7360 Siivous ja puhtaanapito -600,00 7390 Sähkö ja kaasu -1 000,00 7410 Vahinkovakuutukset 0,00 7470 Muut toimitilakulut 0,00 Toimitilakulut -33 600,00 Atk-laite ja -ohjelmistokulut 7660 Atk-ohjelmistot, päivitykset ja ylläpito -5 000,00 7670 Atk-laitehuollot, korjaukset ja asennukset 0,00 7680 Atk-laitehankinnat (< 3v. Kalusto) 0,00 7690 Atk-laitteisen pienhankinnat 0,00 Atk-laite ja -ohjelmistokulut -5 000,00 Muut kone- ja kalustokulut 7720 Kone- ja kalustovuokrat -3 000,00 7730 Kone- ja kalustohuolto ja korjaus 0,00 7740 Kone- ja kalustohankinnat (< 3v. kalusto) 0,00 7710 Leasingmaksut 0,00 Muut kone- ja kalustokulut -3 000,00 Matkakulut 7800 Matkaliput -33 000,00 7810 Taksikulut -1 500,00 7820 Hotelli- ym. majoitus -45 000,00 7830 Ruokailut matkalla -7 000,00 7840 Matkavakuutukset -500,00 7850 Paikoituskulut -250,00 7860 Muut matkakulut -1 000,00 7870 Kilometrikorvaukset -8 000,00 7880 Päivärahat -3 000,00 Matkakulut -99 250,00 Markkinointikulut 8050 Mainostoimistopalvelut -1 000,00 8070 Ilmoitusmainonta -4 500,00 8080 TV- ja radiomainonta 0,00 8090 Keskustanuoret.fi ja Kohtaamo.net -2 000,00 8100 Mainosteippaukset 0,00 8120 Mainosmateriaali ja tarvikkeet -42 000,00 8140 Muut mainoskulut -5 000,00 8150 Markkinointitilaisuudet -5 000,00 8170 Messut ja näyttelyt -5 000,00 8250 Suhdetoimintakulut -2 800,00 8270 Huomionosoitukset -800,00 Markkinointikulut -68 100,00 Hallintopalvelut 8380 Taloushallintopalvelut 0,00 8390 Tilintarkastuspalvelut -1 800,00 8410 Laki-, konsultointi- ja koulutuspalvelut -1 000,00 Hallintopalvelut -2 800,00 Muut toimistokulut 8450 Kirjat -1 000,00 8460 Lehdet -4 000,00 8470 Tietopalvelut -1 000,00 8480 Jäsenmaksut -15 000,00 23 -11 302,00 -100,28 -39,90 -15 486,06 -14 400,00 -500,00 0,00 -19 620,00 -13 845,00 -58,60 -201,00 -20 184,27 -20 891,52 0,00 -3 161,58 -558,04 0,00 -7,00 -24 618,14 -28 000,00 0,00 -4 000,00 -600,00 -1 000,00 0,00 -33 600,00 -27 978,96 -461,90 -3 990,54 -563,22 0,00 0,00 -32 994,62 0,00 0,00 -199,00 0,00 -199,00 -5 000,00 0,00 0,00 0,00 -5 000,00 -7 272,48 -80,60 -817,00 -96,90 -8 266,98 0,00 0,00 -748,80 0,00 -748,80 -3 000,00 0,00 0,00 0,00 -3 000,00 0,00 0,00 -4 583,78 0,00 -4 583,78 -16 981,00 -515,89 -29 772,71 -204,71 -511,44 -59,60 -632,53 -7 477,87 -3 228,00 -59 383,75 -35 000,00 -2 000,00 -55 000,00 -7 000,00 -500,00 -250,00 -1 000,00 -8 000,00 -3 000,00 -111 750,00 -26 542,04 -1 142,10 -49 263,68 -615,11 -305,22 0,00 -1 458,10 -9 957,93 -3 377,50 -92 661,68 -338,00 -16 347,51 0,00 -1 527,96 0,00 -14 785,19 0,00 -871,50 -3 567,51 -1 535,52 -607,92 -39 581,11 -1 000,00 -5 000,00 0,00 -2 000,00 0,00 -30 000,00 -5 000,00 -12 000,00 -10 000,00 -2 800,00 -800,00 -68 600,00 -7 455,00 -3 946,10 0,00 -1 737,08 0,00 -16 843,09 -927,54 0,00 -9 670,93 -1 509,10 -2 527,96 -44 616,80 -1 807,80 -1 736,00 0,00 -3 543,80 0,00 -1 800,00 -1 000,00 -2 800,00 -3 148,01 -1 736,00 -15 828,68 -20 712,69 -114,60 -2 326,57 -373,20 -12 119,68 -1 000,00 -4 000,00 -1 000,00 -15 000,00 -4 488,15 -3 808,13 -447,84 -11 561,94 8500 Puhelin, fax ja datakulut -5 000,00 -2 550,91 -5 000,00 -2 635,88 8540 Posti- ja lähettikulut -30 000,00 -13 770,88 -34 000,00 -26 267,37 8560 Pankkikulut -900,00 -434,17 -900,00 -613,67 8580 Vakuutukset 0,00 -1 154,06 0,00 -866,20 8610 Kummilapsimaksut -324,00 -243,00 -324,00 -324,00 8620 Toimistotarvikkeet -3 000,00 -1 536,46 -3 000,00 -236,42 8630 Lomakkeet ja painatuskulut -30 000,00 -12 728,90 -33 000,00 -21 410,96 8640 Valokopiot -4 000,00 0,00 -4 000,00 -3 679,80 8650 Kokous-, koulutus- ja neuvottelukulut -61 000,00 -16 634,72 -71 000,00 -34 553,67 8680 Muut toimistokulut -25 000,00 -3 530,80 -25 000,00 -7 642,88 8690 Tukimaksut ja avustukset -8 000,00 -5 530,00 -9 000,00- 10 135,00 Muut toimistokulut -188 224,00 -73 047,95 -206 224,00 -128 671,91 Poistot Poistot aineettomista oikeuksista -3 000,00 0,00 -3 000,00 0,00 Poistot kalustosta ja koneista -3 500,00 0,00 -3 500,00 0,00 Poistot -6 500,00 0,00 -6 500,00 0,00 Muut kulut yhteensä -426 594,00 -216 608,61 -457 094,00 -352 692,73 Kulut yhteensä -743 777,15 -475 732,59 -758 254,00 -626 237,78 Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä -598 777,15 -366 824,16 -616 254,00 -503 717,10 Varainhankinta Tuotot 8810 Jäsenmaksut 3 000,00 0,00 3 000,00 3 332,10 8811 Avustukset, lahjoitukset, kannatusmaksut 150 000,00 115 000,00 160 000,00 90 000,00 8812 Keräys- ja arpajaistuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 8813 Myyntituotot 8 000,00 1 915,26 8 000,00 5 803,52 8819 Muut tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tuotot 161 000,00 116 915,26 171 000,00 99 135,62 Kulut 8820 Myyntiartikkelikulut -5 000,00 0,00 -5 000,00 0,00 8821 Keräys- ja arpajaiskulut 0,00 0,00 0,00 -4 509,42 8829 Muut kulut 0,00 -17,19 0,00 -146,32 Kulut-5 000,00-17,19-5 000,00-4 655,74 Varainhankinta yhteensä 156 000,00 116 898,07 166 000,00 94 479,88 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Korko- ja osinkotuotot 9220 Korkotuotot pankkisaamisista 9270 Osinkotuotot rahoitusarvopapereista 2 000,00 1 073,23 2 000,00 0,00 Korko- ja osinkotuotot 2 000,00 1 073,23 2 000,00 1 051,89 Tuotot2 000,001 073,232 000,001 051,89 Kulut Muut rahoituskulut 9460 Korkokulut rahoituslaitoslainoista 0,00 -4,28 0,00 -26,52 9490 Korkokulut ostoveloista -200,00 0,00 -200,00 -144,88 9540 Verojen viivästysseuraamukset 0,00 -54,70 0,00 -21,10 9570 Limiittipalkkiot -950,00 -116,64 0,00 -114,54 9660 Saamisten luottotappiot 0,00 0,00 0,00 -151,60 9690 Muut rahoituskulut 0,00 0,00 -950,00 0,00 Kulut-1 150,00-175,62-1 150,00-458,64 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 850,00897,61850,00593,25 Tuotto-/kulujäämä -441 927,15 -249 028,48 -449 404,00 -408 643,97 Yleisavustukset Yleisavustukset tuotot 9700 Puoluetuki 24 000,00 18 000,00 24 000,00 24 000,00 9730 Valtion nuorisotyöavustus 760 000,00 498 815,00 770 000,00 670 000,00 Yleisavustukset tuotot 784 000,00 516 815,00 794 000,00 694 000,00 24 Yleisavustukset kulut 9740 Piiriavustus -342 000,00 -233 125,74 -344 250,00 -291 102,37 Yleisavustukset kulut -342 000,00 -233 125,74 -344 250,00 -291 102,37 Yleisavustukset 442 000,00 283 689,26 449 750,00 402 897,63 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 Satunnaiset erät0,00 Tilikauden tulos 72,8534 660,78346,00-5 746,34 Tilinpäätössiirrot Varausten muutos 0,00 -62,91 0,00 0,00 Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 72,85 34 597,87 346,00 -5 746,34 TASE30.9.201431.12.2013 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1049 Muut aineettomat oikeudet Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 1201 Kalusto ja muu irtain 4 254,94 Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 1447 Pörssiosakkeet 18 800,38 18 800,38 1461 Sijoitusrahasto-osuudet 17 185,57 29 966,82 Muut osakkeet ja osuudet 35 985,95 48 767,20 Sijoitukset35 985,9548 767,20 PYSYVÄT VASTAAVAT 40 240,8948 767,20 VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset Siirtosaamiset 1681 Pitkäaikaiset siirtosaamiset 8 073,02 8 073,02 Siirtosaamiset8 073,028 073,02 Pitkäaikaiset saamiset8 073,028 073,02 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1701 Myyntisaamiset 19 864,85 31 368,39 1702 Myyntisaamiset vanhat 8 170,00 8 170,00 Myyntisaamiset28 034,8539 538,39 Siirtosaamiset 1849 Siirtosaamiset 178,23 16 477,22 Siirtosaamiset178,2316 477,22 Lyhytaikaiset saamiset28 213,0856 015,61 Rahat ja pankkisaamiset Rahat 1900 Käteisvarat 330,00 80,00 Rahat330,0080,00 Pankkisaamiset 1910 Pankkitili 1 31 648,65 0,00 1920 Pankkitili 2 31,20 31,20 Pankkisaamiset31 679,8531,20 25 Rahat ja pankkisaamiset32 009,85111,20 VAIHTUVAT VASTAAVAT 68 295,9564 199,83 Vastaavaa 108 536,84112 967,03 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien voitto (tappio) 2251 Edellisten tilikausien voitto/tappio 19 398,86 25 145,20 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 19 398,86 25 145,20 Tilikauden voitto (tappio) 2371 Tilikauden voitto 34 597,87 2375 Tilikauden tappio 0,00 -5 746,34 Tilikauden voitto (tappio)34 597,87-5 746,34 OMA PÄÄOMA 53 996,7319 398,86 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 2501 Eläkevaraukset Eläkevaraukset PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 2825 Lyhytaikainen rahoituslaina 0,00 11 343,03 Lainat rahoituslaitoksilta0,0011 343,03 Saadut ennakot 2861 Saadut ennakot 0,00 0,00 Saadut ennakot0,000,00 Ostovelat 2871 Ostovelat 1 30 361,04 44 502,18 Ostovelat30 361,04 Muut velat 2921 Ennakonpidätysvelka 3 755,85 0,00 2923 Sosiaaliturvamaksuvelka 436,46 0,00 2949 Muut lyhytaikaiset velat 0,00 0,00 Muut velat4 192,310,00 Siirtovelat 2962 Lomapalkkamenot (siirtovelat) 18 819,30 18 819,30 2979 Muut siirtovelat 1 167,46 18 903,66 Siirtovelat19 986,7637 722,96 Lyhytaikainen vieras pääoma54 540,1193 568,17 VIERAS PÄÄOMA 54 540,1193 568,17 Vastattavaa 108 536,84112 967,03 26 Hallituksen kertomus toiminnastaan ajalta 1.1.2014-30.9.2014 Sisältö 1. YLEISTÄ 2. KESKUSTANUORTEN STRATEGIA4 2.1 ARVOT 2.2 TOIMINTA-AJATUS 2.3 VISIO 3. KOHDERYHMÄAJATTELU 3.1 AKTIIVITOIMIJAT 3.2 PAIKALLISTOIMIJAT 3.3 NUORET VAIKUTTAJAT 3.4 UUDET NUORET 3.5 TUKIJÄSENET 4. KESKUSTANUORTEN VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMAKALENTERI 5. KESKUSTANUORTEN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN 5.1 KESKUSTANUORTEN POLITIIKAN PAINOPISTEALUEET 5.1.1 LUOTTAMUSYHTEISKUNTA 5.1.2 ALKIOLAINEN EUROOPPA 2010-LUVULLA 5.1.2 JOHANNES VIROLAISEN SADAN VUODEN HISTORIA 5.2 TOIMINTA TAVOITTEIDEN ETEEN 5.2.1 KESKUSTA R.P. 5.2.2 LÄHIJÄRJESTÖT 5.2.3 MUUT JÄRJESTÖT 5.2.4 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 5.2.5 VAALIT 5.2.6 VERKOSTOITUMINEN JA LOBBAUS 5.2.7 POLIITTINEN KAMPANJOINTI 6. NUORTEN AKTIIVISEEN KANSALAISUUTEEN KASVATTAMINEN 6.1 VALTAKUNNALLINEN TOIMINTA 6.1.1 LUMIMYRSKY 6.1.3 ELOKOULU 6.1.4 PUOLUEEN TILAISUUDET 6.1.5 KEKKOSEN HAARIKKA 6.2. KOULUTUS 6.2.1 VAIKUTTAJAKOULUTUS 6.2.2. EUROOPPAPOLITIIKKA-KOULUTUS 6.2.3 UUDEN JÄSENEN KOULUTUS (MAIJU) 6.2.4 PIIRIEN JOHTOKUNTAKOULUTUS 6.2.5 POLITIIKAN AKATEMIAT 6.2.6 TJ+PJ14 – KOULUTUS 6.2.7 TYÖNTEKIJÄ-TAPAAMISET 6.2.8 PUHEENJOHTAJATAPAAMISET 6.2.9 UUDEN TYÖNTEKIJÄN KOULUTUS 6.2.10 LIITTOHALLITUKSEN KOULUTUS 6.3 TOIMINTAMALLIT 6.3.1 KUNTAVAIKUTTAJIEN FOORUMI 6.3.3 IDEAPAJAT 6.3.4 MONIKULTTUURINEN TOIMINTA 6.3.5 JÄSENHANKINTA 2014 6.5 TOIMINNAN SEURANTA 7. VIESTINTÄ 7.1 VIESTINTÄSUUNNITELMA 7.2 VIESTINTÄOPPAAT 7.3 TIEDOTTAMINEN 7.3.1 POLIITTINEN TIEDOTTAMINEN 7.3.2 KESKUSTANUORTEN UUTISKIRJE 7.3.3 KESKUSTANUORET.FI 7.3.4 SOSIAALISET MEDIAT 7.3.5 JUURI-LEHTI 7.4 MARKKINOINTI 7.4.1 BRÄNDI 7.4.2 MESSUT 7.4.3 KESÄTAPAHTUMAT 8. HALLINTO 8.1 LIITTOKOKOUS 8.2 VALTUUSKUNTA 8.3 HALLITUS 8.4 TYÖVALIOKUNTA 8.5 TYÖRYHMÄT 8.6 LIITTOTOIMISTO 8.7 PIIRIN TYÖNTEKIJÄN SIIRTYMINEN LIITON ALAISUUTEEN 9. TALOUS 9.1 TALOUS- JA HALLINTO-OSASTO 9.2 VARAINHANKINTA 9.3 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 9.4 RAHOITUSHAKEMUKSET 10. VUODEN AIKA JULKAISTUT KANNANOTOT 1. Yleistä Keskustanuorten vuosi on rakentunut voimakkaasti koulutusten ja vuoden sisällä käytyjen kaksien vaalien ympärille. Euroopan parlamentin vaalit toukokuussa olivat Keskustanuorille ja viidelle nuorelle ehdokkaalle suuri ponnistus. Keskustan ehdokkaista neljännes oli alle 30-vuotiaita, mikä oli eduskuntapuolueista ylivoimaisesti eniten. Nuorten ehdokkaiden tukiryhmät vastasivat monella paikkakunnalla yksin eurovaalien näkyvyydestä muiden puolueiden loistaessa poissaolollaan. Politiikan osalta alkuvuonna keskityimme alkuvuonna Euroopan parlamentin vaaleihin ja EU-politiikkaan. Valtuuskunnassa hyväksyimme eurovaalien päätavoitteet, joita olimme työstäneet laajan kenttäkierroksen ohjeistuksien pohjalta. Valtuuskunnalle tehdyn aloitteen mukaisesti aloitimme seuraavan laajan ohjelmakierroksen ja Vihreän talouden ohjelma on valmisteltu hyväksyttäväksi liittokokoukseen. Keskustanuoret asetti vuodelle 2014 kunnianhimoisen tavoitteen parantaa kansainvälistä näkyvyyttään. Tässä työssä olemme onnistuneet jopa ennakoitua paremmin ja kansainvälisissä järjestöissämme Keskustanuorten uusi tuleminen on jo suorastaan käsite. Tämä työ on tehty laajentamalla kansainväliseen toimintaan osallistuvien henkilöiden määrää ja parantamalla kansainvälisen toiminnan valmistelua. Kansainvälisen työn huippuhetki koettiin kesäkuun alussa, kun Keskustanuorten Markus Ylimaa valittiin eurooppalaisen kattojärjestömme Lymecin hallitukseen. 27 Keskustanuorten koulutukset ovat keskittyneet politiikan sisältökeskusteluun ja jäsenistön aktivoimiseen. Kaikille avointen koulutusten lisäksi olemme lisänneet erityisesti piirien johtokuntien puheenjohtajistolle annettavaa koulutusta ja vertaistukea. Loppuvuoden aikana Keskustanuoret saa vakiinnutettua työntekijöiden yhteiset videopalaverit. 2. Keskustanuorten strategia Keskustanuorten strategia määrittelee järjestön toiminnan keskeiset suuntaviivat ja suuntaa järjestön kehittämistä seuraavan kymmenen vuoden ajalle. Toimintaa kehitetään strategian mukaisena sujuvasti asteittain. Strategian toteuttaminen rakentuu vapaaehtoisuuden ja vastuullisuuden pohjalle. Strategian toteutumista seurataan vuosittain Keskustanuorten valtuuskunnassa. Tänä vuonna valtuuskunta keskittyi strategian seuraamisessa Keskustanuorten organisaatioon ja antoi piireille ohjeita sekä vaatimuksia puolueen järjestöuudistuksen edistämisestä. 2.1 Arvot Keskustanuorten arvot pohjautuvat ihmisyysaatteeseen. Keskustanuorten mielestä yhteiskunnallisen päätöksenteon on oltava ihmisläheistä ja -lähtöistä. Emme määrittele yhteiskunnan ja valtion tehtäviä pääomien hallitsemisen näkökulmasta vaan ihmisen hyvinvoinnin, ihmisyyden, on oltava kaiken yhteiskunnan kehittämisen päällimmäisenä arvona. Keskustanuorten aatteellinen pohja kumpuaa uskosta ihmiseen: ihminen on luonnostaan aktiivinen ja kehittymishaluinen toimija, jonka henkistä kasvua tulee tukea. Keskustanuorten mielestä ihmisten henkinen kehittyminen eli sivistyminen, on lähtökohta koko yhteiskunnan kehittymiselle. Keskustanuoret korostavat ihmisten hyvinvoinnin henkistä puolta: mahdollisuutta itsensä kehittämiseen, opiskeluun, työhön, harrastamiseen, itsensä ilmaisuun, hyviin ihmissuhteisiin, aktiiviseen suvaitsevaisuuteen, vapauteen ja vastuuseen sekä elämänlaadun kohottamiseen. Ihmisyysaatteesta kumpuavat neljä arvoamme: -Yhteisöllisyys -Yhdenvertaisuus - Kestävä kehitys -Sivistys 2.2 Toiminta-ajatus Toiminta-ajatus kuvaa järjestön perustarkoitusta ja se on luonteeltaan pysyvä. Keskustanuorten toiminta -ajatus on: Keskustanuoret kasvattaa vaikuttamaan. Keskustanuorten toiminta-ajatusta täsmennetään järjestön ydintehtävillä: Keskustanuoret kasvattavat nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen alkiolaisten arvojen pohjalta. Keskustanuoret vaikuttavat arvojensa mukaisesti ympäröivään yhteiskuntaan paikallisella, alueellisella, valtakunnallisella ja globaalilla tasolla. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 28 2.3 Visio Keskustanuoret on kasvattava vaikuttamisen väylä ja rakennamme aktiivisesti arvojemme mukaista yhteiskuntaa. 3. Kohderyhmäajattelu Keskustanuorten jäsenet ja muut toimintoihin osallistuvat nuoret eivät ole yksi yhtenäinen joukko samanlaisine tarpeineen ja odotuksineen. Kohderyhmät ovat toiminnan suunnittelun apuväline ja yksi jäsen voi kuulua moneenkin kohderyhmään. Keskustanuorten kohderyhmät on segmentoitu seuraavanlaisesti. 3.1 Aktiivitoimijat Aktiivitoimijat ovat niitä Keskustanuorten toimijoita, jotka yleensä ovat mukana Keskustanuorten piiri- ja liittotason toiminnassa ja vaikuttavat Keskustanuorten sisällä ja ulkopuolella mm. Keskustanuorten edustuspaikkojen kautta. 3.2 Paikallistoimijat Paikallistoimijat ovat niitä Keskustanuorten toimijoita, jotka toteuttavat Keskustanuorten toimintaa osastoissa ja osastojen erilaisissa toimintaryhmissä. 3.3 Nuoret vaikuttajat Nuoret vaikuttajat ovat nuorkeskustalaisittain ajattelevia alle 30-vuotiaita nuoria, jotka toimivat erilaisina vaikuttajina kuntien valtuustoissa, lautakunnissa, nuorisovaltuustoissa, erilaisissa yhdistysten ja yritysten hallituksissa jne. tai ovat ehdolla tällaisille paikoille. 3.4 Uudet nuoret Uusilla nuorilla tarkoitetaan nuoria, jotka eivät välttämättä ole ennen osallistuneet poliittisten nuorisojärjestöjen toimintaan, mutta joilla on halu kehittää omia aktiivisen kansalaisen tietoja ja taitoja ja toimia nuorena aktiivisena kansalaisena. 3.5 Tukijäsenet Tukijäsenet ovat niitä Keskustanuorten jäseniä, jotka haluavat olla Keskustanuoria, mutta eivät tällä hetkellä aktiivisesti osallistu Keskustanuorten toimintaan. 4. Keskustanuorten valtakunnallinen tapahtumakalenteri Pj-Tj-Koulutus 11-12.1.2014 Johtokuntakoulutukset 18-19.1.2014 ja 25-26.1.2014 Politiikan akatemia, Eurooppa 1-2.2.2014 Puolueen politiikka- ja toimintapäivät 8-9.2.2014 Lumimyrsky15.–16.3.2014 Valtuuskunta5-6.4.2014 Politiikan akatemia, tasa-arvo 26-27.4.2014 Keskustan puoluekokous 13-15.6.2014 Politiikan akatemia, eläke 6-7.9.2014 Elokoulu 19-21.9.2014 Keskustajärjestöjen neuvottelupäivät 22-23.9.2014 Liittokokous 25.–26.10.2014 Politiikan akatemia, työ 15.-16.11.2014 5. Keskustanuorten yhteiskunnallinen vaikuttaminen Keskustanuoret vaikuttavat yhteiskunnassa politiikan keinoin. Keskustanuoret ottavat aktiivisesti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, seuraavat aikaansa ja tuovat aloitteellisesti uusia kysymyksiä keskusteluun ja päätöksentekoon. Keskustanuoret konkretisoivat poliittisiin ohjelmiinsa ja tavoitteisiinsa kirjatut ajatukset käytännön vaikuttamistyöksi ja osallistumiseksi. Keskustanuoret vaikuttavat omien linjaustensa ja päätöstensä mukaisesti politiikkaan. Keskustanuoret on aktiivinen ja vaikuttava toimija nuorisojärjestökentässä sekä laajemmin kansalaisyhteiskunnassa. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Kuvio 1. Keskustanuorten politiikkaympyrä. 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 5.1 KESKUSTANUORTEN POLITIIKAN PAINOPISTEALU- 26 EET 27 28 5.1.1 Luottamusyhteiskunta 29 30 Keskustanuoret hyväksyi periaateohjelmansa Kohti luottamus- 31 yhteiskuntaa vuoden 2013 liittokokouksessa. Olemme jatkaneet 32 periaateohjelman teemojen mukaista poliittista työtä muussa 33 ohjelmatyössämme, erityisesti vuoden 2015 eduskuntavaalien 34 ohjelman sekä Vihreän talouden ohjelman valmistelussa. 35 36 Periaateohjelmaa hyväksyessämme meillä ei ollut aavistustakaan, 37 kuinka erilaiseksi maailma vuodessa voisi muuttua. Ukrainan 38 sodan aaltojen lyödessä jokaisesta uutislähetyksestä ja iltapäivä- 39 lehtien lööpistä ihmisten kasvoille, on luottamus omaan yhteis- 40 kuntaamme korostunut entisestään. Suomalaisen yhteiskunnan 41 rakentamisen tulee kireinäkin aikoina rakentua luottamukseen 42 ihmisten ja kansakuntien välillä. Tämä luottamusajattelu pohja- 43 namme olemme ottaneet kantaa maailmanpolitiikan kiristynee- 44 seen tilanteeseen. 45 46 5.1.2 Alkiolainen Eurooppa 2010-luvulla 47 48 Keskustanuoret ja Keskusta vastasivat Euroopan parlamenttivaa- 50 leissa nuorten aktivoinnista yhteensä viiden nuoren ehdokkaan 51 voimin. Ehdokkaidemme laaja maantieteellinen edustavuus 52 takasi sen, että ehdokkaamme olivat nuorten käytettävissä ym- 53 päri Suomea. Kohtaamisia tapahtui niin hyppytunnilla olevien 54 lukiolaisten kanssa Heinävedellä kuin aurinkoa palvoneiden 55 teekkareiden kanssa Pyynikin rannalla. Keskustanuorten ehdok- 56 kaiden kampanjointi oli laajaa, mutta vielä useammassa paikassa 57 nuoria olisi voinut kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen myös 58 silloin, kun ehdokkaat itse olivat toisaalla. 59 60 Valmistelimme vaaleja varten eurovaaliohjelman laajan kenttä- 61 kierroksen kautta. 62 63 5.1.2 Johannes Virolaisen sadan vuoden historia 64 65 Valtioneuvos Johannes Virolaisen satavuotinen historia on 66 29 näkynyt Keskustanuorten toiminnassa pitkin vuotta. Muistimme perustajaamme laskemalla kukat hänen haudalleen tammikuussa, varsinaisena syntymäpäivänä. Elokoulussa keskityimme Johanneksen laajaan historiaan ja erityisesti siihen, kuinka nuoresta Yläsommin pojasta kasvoi koko Suomen Jussi. 5.2 Toiminta tavoitteiden eteen 5.2.1 KESKUSTA R.P. 5.2.1.1 Puoluevaltuusto Keskustanuoret ovat vaikuttaneet edustajiensa kautta puoluevaltuustossa. Kevään 2014 puoluevaltuustossa Keskustanuoret estivät suunnitellun uudistuksen, jonka perusteella puoluehallituksen ja puoluevaltuuston jäseninä olisivat voineet toimia vain täysi-ikäiset. Vaikuttaminen kuuluu yhdenvertaisesti kaikille puolueen jäsenille, se on Keskustanuorten linja. 5.2.1.2 Puoluehallitus Keskustanuorten puheenjohtaja kuuluu puoluehallitukseen, jossa hän toimii nuorkeskustalaisten aatteen puolestapuhujana. Puheenjohtaja Säkkinen on nopeasti saavuttanut arvostusta puoluehallituksen jäsenten keskuudessa ja hänen vaikutuksestaan puoluehallitus on onnistunut mm. ratkaisemaan pitkään pöydällä olleen vesivoimakysymyksen. 5.2.1.3 Puolueen työvaliokunta Keskustanuorten puheenjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus puolueen työvaliokunnassa, jossa hän on vienyt Keskustanuorten tavoitteita eteenpäin. 5.2.1.4 Puolueen työryhmät Keskustanuoret on vaikuttanut puolueen työryhmissä, kuten järjestötyön uudistamisen työryhmässä, keskustakoulutuksen ohjausryhmässä, ohjelmatyö-, strategiatyö sekä nettisivut ja sosiaalisessa media-työryhmässä. Lisäksi toimijamme ovat olleet mukana koulutuspolitiikkaa, talouspolitiikkaa ja aluepolitiikkaa käsittelevissä ryhmissä. Tuomme aktiivisten toimijoidemme kautta puolueen politiikan valmistelutyöhön nuorkeskustalaista näkökulmaa. 5.2.1.5 Eduskuntaryhmä Keskustanuoret ovat tiiviissä yhteydessä Keskustan eduskuntaryhmään ja edistävät tavoitteitaan sitä kautta. Keskustanuorten puheenjohtajalla on ryhmäkokouksessa läsnäolo-oikeus ja tämän lisäksi on hän tavannut runsaasti kansanedustajia vapaamuotoisissa tilaisuuksissa. 5.2.1.6 Europarlamentaarikkoryhmä Keskustanuoret pyysi jokaiselta eurovaaliehdokkaalta ennen vaaleja sitoumuksen, jolla ehdokkaat lupasivat valituksi tullessaan olla yhteydessä Keskustanuoriin ja ottaa vuorollaan yhden harjoittelijoistaan puolueen yhteisen harjoittelijapankin kautta. Keskustanuoret ovat olleet eri tilaisuuksissa yhteydessä valitun europarlamenttiryhmän jäseniin. 5.2.1.7 Puoluekokous Keskustanuoret kokosivat nopeasti rivinsä eurovaalien jälkeen ja keskittyivät Turun puoluekokouksen kiihkeisiin henkilövaaleihin ja tiukkoihin asiakysymyksiin. Turussa Keskustanuoret tukivat historiallisesti kolmea nuorta puolueen varapuheenjohtajaksi. Vaaleissa Annika Saarikko säilytti varapuheenjohtajapaikkansa. Katri Kulmuni ja Liisa Ansala tekivät hienot kampanjat, jotka eivät valitettavasti riittäneet tällä kertaa puheenjohtajistoon saakka. Puoluekokouksesta monien mieleen on jäänyt elämään Keskustanuorten ja Kerttu-verkoston yhteinen ”Kahvit on keitetty – nyt pelastetaan Suomi” tempaus, jossa tuettiin erityisesti nuorten naisten poliittista aktiivisuutta. 5.2.2 LÄHIJÄRJESTÖT 5.2.2.1 Keskustaopiskelijat Keskustanuoret ja Keskustaopiskelijat jakoivat tehtäviä eurovaaleihin liittyen. Lisäksi yhteistyötä on tehty puolueen järjestöuudistukseen liittyen. Järjestöillä on edustus toistensa liittohallituksissa. 5.2.2.2 Vesaiset Olemme pyrkineet löytämään uusia malleja Keskustanuorten toiminnasta kiinnostuneiden yli 13-vuotiaiden Vesaisten tavoittamiseksi. Lisäksi Keskustanuoret on käynyt keskustelua Vesaisten kanssa järjestöuudistuksesta. 5.2.2.3 Keskustanaiset Keskustanaisten kanssa on tehty yhteistyötä puolueen järjestöuudistuksen osalta. Yhteinen kuvapankki ei ole edennyt. 5.2.2.4 Maaseudun sivistysliitto Hyödynnetään MSL:n järjestöpalveluita koulutuksellisena asiantuntijana ja yhteistyökumppanina erilaisissa koulutushankkeissa. Vuonna 2014 yhteistyö on rajoittunut Vaikuttaja 2020-koulutukseen ja peruuntuneeseen suunnitelmaan Vaikuttaja-koulutuksesta maaseudun nuorille. Koulutus oli tarkoitus toteuttaa yhdessä Maaseutunuorten kanssa. 5.2.3 MUUT JÄRJESTÖT Keskustanuoret toimivat aktiivisesti yhteistyössä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa esimerkiksi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin puitteissa. Lisäksi olemme aktiivisesti jäsenjärjestönä mukana Suomen YK-Liitossa, Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksessa KEPA:ssa, Suomen Retkeilymajajärjestössä SRM:ssä, Kesälukioseurassa, Huoltoliitossa, Lomayhtymässä, Maaseudun Sivistysliitossa, Suomenmaa-yhtiössä, SuomiVenäjä-seurassa, Alkio-opistossa, Harrastajateatteriliitossa, Nuorisoasuntoliitossa, Pohjola-Nordenissa, DEMO ry:ssa ja Eurooppanuorissa. Keskustanuoret tiivistää vuoden 2014 aikana yhteistyötään MTK:n Maaseutunuorten kanssa ja pyrkii järjestämään yhteisen vaikuttajakoulutuksen maaseudun nuorille osaajille. 5.2.4 Kansainvälinen toiminta Keskustanuorten kansainvälinen toiminta kuuluu koko järjestölle. Kansainvälistä toimintaa johtaa liittohallituksen alainen kv-ryhmä, joka vastaa liiton poliittisen linjan edistämisestä kansainvälisissä järjestöissä. Lisäksi liitto kouluttaa uusia toimijoitaan kansainvälisiin toimintoihin ja tarjoaa työntekijöilleen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 30 mahdollisuuden laajentaa osaamistaan omilla erityisalueillaan kansainvälisissä koulutuksissa. 5.2.4.1 Pohjolan Keskustanuoret NCF (Nordiska Centerungdomens Förbund) Keskustanuoret on osallistunut Pohjolan Keskustanuorten kahteen päätapahtumaan, alkuvuoden huippukokoukseen ja syksyiseen edustajakokoukseen. Huippukokoukseen osallistui Keskustanuorten edustajina Jussi Sallinen, Katja Asikainen, Tapio Tiimonen sekä Kairit Tahvola. Syksyn edustajakokous järjestettiin Helsingissä, jonne osallistuivat Teppo Säkkinen, Katja Asikainen, Hilkka Kemppi, Sara Huhtanen sekä Camilla Campbell. Sara Huhtanen osallistuu Keskustanuorten edustajana lokakuussa osana NCF:n ryhmää Pohjoismaiden nuorten neuvoston kokoukseen. 5.2.4.2 Euroopan Liberaalinuoret LYMEC (European Liberal Youth) Keskustanuoret lähetti delegaation LYMEC:n keväällä ja syksyllä järjestettäviin kongresseihin. Kevään kongressiin Zagrebiin lähtivät Markus Ylimaa, Katja Asikainen sekä Jukka Koivula. Markus Ylimaa valittiin kokouksessa LYMEC:n hallitukseen. Syksyn kongressi järjestetään lokakuussa Berliinissä, jonne Keskustanuorten edustajana osallistuu Jukka Koivula. Säkkinen osallistui syyskuussa LYMEC:n jäsenjärjestöjen puheenjohtajien tapaamiseen Thessalonikissa. 5.2.4.3 Maailman Liberaalinuoret IFLRY (International Federation of Liberal Youth) IFRLY:n kevään kongressi järjestettiin Krakovassa ja syksyn kongressi Kiovassa. Molemmissa Keskustanuorten edustajana toimi Teppo Säkkinen. Keskustanuoret osallistui lisäksi keväällä Liberal Internationalin kongressiin Rotterdamissa. Keskustanuorten edustajina IFLRY:n kokoonpanossa olivat Markus Ylimaa sekä Emmi Korkalainen. 5.2.5 VAALIT 5.2.5.1 Euroopan parlamenttivaalit Keskustanuorten tavoitteena oli olla äänimäärällä mitattuna vaalien menestynein nuorisojärjestö. Tämä ei aivan toteutunut, vaikka nuoret ehdokkaat tekivätkin alueellisesti hyviä tuloksia. Nuoret tavoittelivat vaaleihin viittä omaa ehdokasta, ja tämä tavoite saavutettiin. Ehdokkaiden tukemiseksi ja vaalien kiinnostuksen herättämiseksi liitto ja piirit järjestivät monenlaisia tilaisuuksia. Varsinainen kampanjointi painottui ehdokkaiden omiin kampanjoihin. Kampanjoiden kautta tuettiin myös järjestötoimijoiden osaamisen kasvattamista, ja tähän vaatimukseen vaalit vastasivat. Keskustan nuoret ehdokkaat saivat vaaleissa yhteensä 11 893 ääntä ja olivat omien vaalipiiriensä vahvoja nimiä. Ilman nuorten ehdokkaiden tekemää työtä monessakaan koulussa ja nuorten tilaisuudessa ei olisi ollut mahdollista kuulla keskustalaista tai ylipäänsä minkäänlaista näkemystä EU:n kehittämisestä. 5.2.5.2 Eduskuntavaalit Keskustanuorten eduskuntavaalivalmistautuminen on aloitettu suunnittelutyöllä keväällä 2014 ja koulutuksissa syksyllä 2014. Sekä ensimmäistä kertaa ehdolle lähtevien että kokeneempien keskustanuorten vaalityötä tuetaan erityisellä ehdokaskoulutuksella. Koulutuksessa käydään läpi politiikan tekemisen ja kampanjoinnin perusteita ja luodaan varmuutta omalle ehdokasidentiteetille. Ensimmäinen koulutusviikonloppu järjestettiin elokuussa, ja se keräsi hyvän osallistujamäärän. Osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä viikonlopun antiin. Vastaava koulutus järjestetään marraskuun viimeisenä viikonloppuna samansisältöisenä. Keskustanuorten tavoite 40 nuoresta ehdokkaasta vuoden 2014 loppuun mennessä ei tule toteutumaan. Suurimpana yksittäisenä syynä voidaan pitää vaalipiiriuudistusta, joka on vähentänyt ehdokaspaikkoja Keskustanuorten perinteisesti vahvoilta alueilta. Ehdokkaiden työn tukemiseksi on käynnistetty mentorointiohjelma, jossa edellisellä kerralla ehdolla olleet nuoret tukevat nyt ensimmäistä kertaa ehdolla olevia nuoria. 5.2.6 VERKOSTOITUMINEN JA LOBBAUS 5.2.6.1 Keskustanuorten Kekrit Keskustanuoret kiittävät yhteistyötahojaan syksyllä järjestettävillä Kekri – kutsuilla. 5.2.6.2 Alumnitapaaminen Keskustan puoluekokouksen yhteydessä kesäkuussa Keskustanuorten nykyiset ja entiset toimijat tapasivat. Keskustanuorten alumnitoimijoita osallistui ilahduttavan paljon Keskustanuorten varapuheenjohtajaehdokkaiden kampanjoihin. 5.2.7 POLIITTINEN KAMPANJOINTI 5.2.7.1 Kampanjat Politiikan akatemia -teemojen mukaisesti Keskustanuoret kehittivät Politiikan akatemioita 2014 vastaamaan myös muuhun poliittiseen valmisteluun. Aiemmin koulutusmuotoisena ja yksisuuntaisena toimineita akatemioita kehitettiin vuorovaikutteiseksi ja kahdensuuntaiseksi. Akatemioiden teemat toimivat pohjana ja osana muuta keskustelua. Vuoden ensimmäinen akatemia oli aiheeltaan Eurooppa ja se uppoutui syvälle europarlamenttivaalien taustoihin ja sisältöihin. Samalla se valmensi myös nuoria ehdokkaita ja antoi pohjaa myöhemmin valmisteltavaan Keskustanuorten eurovaaliohjelmaan. Kevään toisen Politiikan akatemian aiheena oli tasa-arvo. Sen tiimoilta uusi toimintamalli otettiin täyteen käyttöön. Akatemiaa ja kampanjaa varten tilattiin oma ilme – kuvia tasa-arvon eri muodoista. Piirit saivat niin ilmeen kuin ohjeistuksen omien tilaisuuksien järjestämiseen. Politiikan akatemiassa pidettiin erillinen tasa-arvo keskustelu, josta koostettiin liittohallituksen käyttöön muistio. Tasa-arvotilaisuuksien järjestämiseksi piireissä oli aikaa alkukeväästä alkaen kuluvan vuoden loppuun. Syksyn ensimmäisen viikonlopun aiheena oli ajankohtainen eläke. Haastavaa aihetta alustettiin ensin yhden päivän ajan. Toisena päivänä keskityttiin puhtaasti keskustelemaan ja luonnostelemaan päälinjat, jotka nähtiin ratkaisuksi eläkeuudistuksen haasteissa. Päälinjat käsiteltiin liittohallituksen kokouksessa ja hyväksyttiin Keskustanuorten eläkepoliittiseksi linjaukseksi. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 31 Akatemioihin osallistuneet ovat ottaneet hyvin positiivisesti vastaan mahdollisuuden tuottaa poliittista sisältöä Keskustanuorten linjauksiin. Uudistetulla toimintatavalla on mahdollisuuksia, mutta jatkokehittäminen on tarpeen. 5.2.7.2. Ajassa elävät huomiokampanjat Keskustanuoret on parantanut reagointiaan ja aktiivisuuttaan julkiseen keskusteluun nousevien asioiden kommentoinnissa ja nostanut itselleen tärkeitä teemoja enemmän esille. Keskustanuoret osallistuivat mm. Pride-kulkueeseen kesäkuussa, ovat olleet mukana seurakuntavaalikampanjoinnissa, järjestivät pienen some-tempauksen vanhustenpäivän aikaan ja loppuvuodesta laitetaan vireille vielä pieniä yrityksiä tukeva Shop Small Saturday-kampanja. Keskustanuoret on parantanut tiedotteitaan liittämällä niihin aina kuvia tai muuta aiheeseen liittyvää materiaalia, mikä helpottaa asian jakamista ja huomion saavuttamista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. 6. Nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen Keskustanuorten tavoitteena on kasvattaa aktiivisia kansalaisia, joilla on halu, kyky ja mahdollisuus: - osallistua ja vaikuttaa - yhteiskunnalliseen- ja poliittiseen vaikuttamiseen - kehittää omaa maailmakatsomustaan - olla vastuussa itsestään, muista, luonnosta ja elinympäris- töstään - toimia suvaitsevaisesti ja monikulttuurisuutta edistäen - sivistää itseään - toimia kansainvälisesti - terveisiin elämäntapoihin Aktiiviseen kansalaisuuteen Keskustanuoret kasvattavat erilaisten koulutusten ja tapahtumien avulla. 6.1 Valtakunnallinen toiminta 6.1.1 Lumimyrsky 15.–16.3.2014 järjestettiin Lumimyrsky Ellivuorella Sastamalassa. Lumimyrsky on Keskustanuorten vauhdikas talvitapahtuma, jonka tavoitteena on saada erityisesti uudet toimijat matalan kynnyksen periaatteella toimintaan mukaan. Vuonna 2014 Lumimyrsky keräsi 80 osallistujaa. Lumimyrsky keskittyi Keskustanuorten toiminnan ytimeen, antaen ideoita ja opastusta niin jäsenhankintaan kuin eurovaalien asiakysymyksiin. Pääpaino viikonlopussa oli kuitenkin hauskalla yhdessäololla, oppimisella, kehittymisellä ja liikkumisella. 6.1.3 Elokoulu Elokoulu on Keskustanuorten syyskauden avaava tapahtuma. Sisältö painottuu asioihin ja koulutuksiin kuitenkaan unohtamatta Kekkosen Haarikkaa sekä yhteistä ajanviettoa. Vuonna 2014 Elokoulussa valmistauduttiin seuraavan vuoden eduskuntavaaleihin ja koulutettiin järjestötoimintaan. Teemana oli ulkoja turvallisuuspolitiikka, ja paikalla oli kovan tason alustajia ulkoministeriä myöden. 6.1.4 Puolueen tilaisuudet 1 2 3 4 5 6 6.1.5 Kekkosen Haarikka 7 8 Kekkosen Haarikka on Keskustanuorten piirien välinen leik9 kimielinen kilpailu presidentti Urho Kekkosen aikoinaan luo- 10 vuttamasta kiertopalkinnosta. Kekkosen Haarikasta kilpaillaan 11 Keskustanuorten valtakunnallisissa tapahtumissa ja kiertopal- 12 kinto luovutetaan voittajalle liittokokouksessa 2014. 13 14 Haarikan osakilpailut koostuvat talvi-, kesä- ja taitolajeista. 15 16 Viiden kärki ennen liittokokousta on seuraava: 17 18 1. Pirkanmaa 21p. 19 2. Etelä-Pohjanmaa 20p. 20 3. Helsinki 16p. 21 4. Keski-Pohjanmaa 15,75p. 22 5. Pohjois-Pohjanmaa 11,25p. 23 24 6.2. Koulutus 25 26 6.2.1 Vaikuttajakoulutus 27 28 Vuonna 2013 alkanut Vaikuttaja 2020-koulutus päättyi Kes29 kustan puoluekokoukseen 2014. Alkusyksystä järjestettiin vielä 30 erillinen esiintymiseen ja politiikan tekemiseen keskittynyt 31 viikonloppu. Hanke päättyy kuluvan vuoden loppuun mennessä 32 ja sen tarkempaa onnistumista päästään arvioimaan loppurapor- 33 tin yhteydessä. Koulutus on saanut hyvää palautetta ja nuorten 34 osallistujien määrä on ollut merkittävä. 35 36 6.2.2. Eurooppapolitiikka-koulutus 37 38 Keskittyminen eurovaaleihin aloitettiin heti vuoden aluk39 si pidetyssä Politiikan akatemiassa. Viikonlopun mittainen 40 intensiivikoulutus koulutti toimijoita, ehdokkaita ja tukiryhmä- 41 läisiä vaalien aihealueeseen ja samalla valmensi osallistuneita 42 ehdokkaita osallistumaan kevään keskusteluihin. Ehdokkaiden 43 kanssa järjestettiin erillinen tapaaminen Keskustan politiikka- ja 44 toimintapäivien yhteydessä. Ehdokkaita koulutettiin erikseen 45 vielä maaliskuussa pidetyssä eurovaalikoulutuksessa, jossa pyrit- 46 tiin antamaan eväitä myös esiintymiseen ja politiikan sisältöihin. 47 48 6.2.3 Uuden jäsenen koulutus 50 51 Keskustanuoret on kehittänyt uusille jäsenille suunnattua 52 perehdyttämisen koulutus- ja toimintamallia, jota myös osastot 53 ja piirit voivat hyödyntää. Tavoitteena on madaltaa uusien toi- 54 mijoiden kynnystä lähteä mukaan keskustanuorten toimintaan 55 ja tehdä perehdyttämisestä järjestelmällistä. Liitto tukee piirejä 56 järjestämään yhteistyössä lähipiirien kanssa vähintään yhden 57 uusien toimijoiden peruskoulutuksen vuodessa. Loppuvuodesta 58 valmistuu ”Keskustanuoret ABC” sekä päivitetty versio piireille 59 suunnatusta uusien jäsenten koulutuspaketista. 60 6.2.4 Piirien johtokuntakoulutus 61 62 Piirien johtokunnat koulutettiin tammikuun aikana. Koulutus 63 rakentui järjestötoiminnan perusteiden ympärille, aiheina oli 64 muun muassa johtokunnassa toimiminen, puheenjohtajan ja 65 sihteerin rooli, hallinnon ja talouden perusteet. Tänä vuonna 66 Keskustanuoret osallistuu aktiivisesti puolueen järjestämiin tilaisuuksiin omilla delegaatioillaan. Tilaisuuksista merkittävimmät ovat puolueen politiikka- ja toimintapäivät, puoluekokous sekä puoluevaltuuston kokoukset. 32 koulutukset järjestettiin alueellisesti viikonlopun mittaisina, joten ryhmäytymiselle ja tutustumiselle jäi paremmin aikaa. 6.2.5 Politiikan akatemiat Viikonlopun mittaisia, eri aihealueisiin keskittyviä koulutuksia järjestetään vuoden aikana neljä kappaletta, tähän mennessä kolme. Vuoden 2014 Politiikan akatemioiden teemat ovat Euroopan unioni, tasa-arvopolitiikka, eläkepolitiikka ja vielä tulossa oleva työelämä. Viikonlopun mittaiset kurssit koostuvat korkeatasoisista alustuksista, ideapajoista ja keskustelusta. Tavoitteena on ollut kouluttaa osallistujia ja syventää heidän osaamistaan. Viikonlopun aikana syntyneitä ajatuksia on käytetty pohjana Keskustanuorten muuhun poliittiseen valmisteluun. Viikonloppuihin on osallistunut omia toimijoitamme sekä toiminnastamme kiinnostuneita. Järjestetyt Politiikan akatemiat: Eurooppapolitiikka, 1.-2.2., alustajina muun muassa: Risto Volanen, Anna Ranki, Olavi Ala-Nissilä ja etänä Olli Rehn. Tasa-arvopolitiikka, 26.4., alustajina muun muassa: Eva Biaudet, Pirkko Mäkinen, Milla Halme, Mikkel Näkkäläjärvi ja Annika Saarikko. Eläkepolitiikka, 6.-7.9., alustajina muun muassa: Janne Pelkonen, Anu Vehviläinen, Mikko Kautto, Kaija Kallinen ja Mikko Valtonen. 6.2.6 TJ+PJ14 – koulutus 11–12.1.2014 järjestettiin perinteinen koulutus piirin työntekijöille ja vuoden 2014 puheenjohtajille. Koulutuksessa käytiin läpi vuoden 2014 toimintaa ja politiikkaa, vapaaehtoisten motivointia, työnantaja-asioita sekä muuta ajankohtaista. Tänä vuonna koulutus oli kaksipäiväinen, joten tutustumiselle ja ryhmäytymiselle jäi paremmin aikaa kuin aiempina vuosina. 6.2.7 Työntekijä-tapaamiset Liiton ja piirien yhteisiä työntekijätapaamisia on järjestetty tähän mennessä kolme. Yksi pidettiin yhdessä piirien puheenjohtajien kanssa, yksi omalla joukolla ja yksi puolueen suurten neuvottelupäivien yhteydessä. Lisäksi loppuvuoden aikana käyttöön vakiinnutetaan kuukausittaiset videopalaverit. 6.2.8 Puheenjohtajatapaamiset Liiton puheenjohtajisto on tiivistänyt yhteydenpitoa piirien puheenjohtajien kanssa pitämällä valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä piirien puheenjohtajien tapaamisia. Tapaamisissa on suunniteltu liiton poliittista toimintaa sekä käsitelty hallinnollisia asioita. 6.2.9 Uuden työntekijän koulutus Keskustanuoret järjestää koulutusta uusille piirien työntekijöille. Perehdytyksessä käydään läpi liiton ja piirin välisiä asioita ja se räätälöidään jokaisen uuden työntekijän tarpeiden mukaan. Koulutukset järjestetään Helsingissä tai työntekijän kotipiirissä sitä mukaa, kun uusia toiminnanjohtajia aloittaa tehtävissään. Tarkoituksena on siirtää käytännön taitoja uudelle työntekijälle ja koulutus onkin hyvin käytännönläheinen. Molemmat vuoden 2014 aikana aloittaneet uudet toiminnanjohtajat ovat saaneet perehdytyksen. 6.2.10 Liittohallituksen koulutus Keskustanuorten liittohallitus koulutettiin vuoden alussa puheenjohtajan johdolla. 6.3 Toimintamallit 6.3.1 Kuntavaikuttajien foorumi Puolueen ja nuorten valtakunnalliset tapahtumat ovat koonneet yhteen nuoria kuntavaikuttajia ympäri Suomea. Erityisesti soteuudistus on puhututtanut ja vaatinut vertailua eri kuntien välillä. 6.3.3 Ideapajat Keskustanuoret on tuottanut Politiikan akatemioiden teemojen mukaisesti piirien, osastojen ja yksittäisten aktiivien käyttöön pohjan poliittisesta ideapajasta. Ideapajoja toteutettiin erityisesti eurovaaliohjelman suunnittelun yhteydessä. 6.3.4 Monikulttuurinen toiminta Keskustanuorten tavoite on saada maahanmuuttajataustaiset sekä muut monikulttuuriset nuoret mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Monikulttuuriseen toimintaan löytyy ohjeet Keskustanuorten ohjepankista. Vuoden 2014 lopulla julkaistaan päivitetty versio Monikulttuurisen toiminnan oppaasta, ja siihen lisätään vinkkejä, miten monikulttuurisuutta voi piiritasolla käsitellä. Monikulttuurisuus huomioidaan Keskustanuorten toiminnassa kolmella eri tavalla: 1. Keskustanuoret pyrkivät madaltamaan niitä toiminnan kynnyksiä, joita monikulttuuriset ja maahanmuuttajanuoret kohtaavat suomalaisessa järjestötoiminnassa. Tällaisia kynnyksiä voi olla esimerkiksi heikko suomen kielen taito tai tiedon puute eri osallistumismahdollisuuksista. 2. Keskustanuoret pyrkivät tuomaan toimintansa lähelle maahanmuuttajanuoria sekä muita monikulttuurisia nuoria ja kertomaan aktiivisesti nuorille Keskustanuorten tarjoamista toimintamahdollisuuksista. 3. Kynnyksen madaltamisen ja aktiivisen markkinoinnin lisäksi nostamme monikulttuurisuuden eri tavoin toiminnassamme painopisteeksi. Monikulttuurinen painopiste näkyy esim. monikulttuurisissa toimintaryhmissä, monikulttuurisissa tapahtumissa, Keskustanuorten koulutusteemoissa sekä Keskustanuorten poliittisten keskustelujen areenoilla. 6.3.5 Jäsenhankinta 2014 Keskustanuoret on kampanjoinut vuonna 2014 jäsenhankinnan merkeissä kahdella eri kärjellä. Alkuvuodesta kampanjoimme Euroopan parlamenttivaalien yhteydessä omalla esitteellä, jonka kautta uudeksi jäseneksi oli helppo liittyä. Loppuvuoden aikana kampanjointi on tapahtunut jo jäsenenä olevien aktiivien kautta, kun liittokokouksen ilmoittautumiseen on luvattu alennus jokaista hankittua jäsentä kohden. Keskustanuoret on kouluttanut jäseniään jäsenhankintaan ja ihmisten kohtaamiseen. Lisäksi olemme tuottaneet jäsenhankintaa auttavan yleisvideon sekä jokaiselle piirille kuuluvat jäsenhankintakansiot. Erillistä tutkimusta jäsenhankinnan tueksi ei varojen puutteesta toteutettu. 6.5 Toiminnan seuranta Liitto käy jokaisen piirin kanssa keskustelut loppuvuoden 2014 aikana seuraavan vuoden toiminnasta kunkin piirin alueella. Vuoden alun johtokuntakoulutuksista haettiin piirien ja liiton 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 33 yhteisiä tavoitteita. 7. Viestintä 7.1 Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma täsmentää liiton sisäistä ja ulkoista viestintää. Suunnitelmaan kirjataan viestinnän ohjeistukset ja vastuut. 7.2 Viestintäoppaat Keskustanuorten liittotoimisto on valmistellut pienimuotoista työntekijöille suunnattua viestintä- ja tapahtumaopasta. Opas sisältää tietoa viestintämateriaaleista sekä ohjeita ja vinkkejä viestinnän suunnitteluun, ulkoiseen ja sisäiseen viestintään, tapahtumaviestintään, verkkoviestintään, sosiaalisen median kenttään, visuaaliseen viestintään. Lisäksi liittotoimisto on laatinut toimijoille graafisen ohjeiston sekä Juuri -lehden ohjeistuksen, joita pidetään ajan tasalla ja kehitetään. Yhteistyössä MSL:n kanssa järjestetään viestintäkoulutusta toiminnanjohtajille ja piirien aktiiveille. 7.3 Tiedottaminen 7.3.1 Poliittinen tiedottaminen Keskustanuoret on tiedottanut politiikastaan medialle ja muille kohderyhmille. Poliittista tiedottamista on lisätty myös keskustanuoret.fi – sivuilla, Twitterissä sekä Facebook-sivulla. 7.3.2 Keskustanuorten Uutiskirje Keskustanuorten Uutiskirje on 4-6 kertaa vuodessa ilmestyvä sähköpostitiedote, joka tiedottaa Keskustanuorten ajankohtaisesta politiikasta ja toiminnasta. Keskustanuoret on tiedottanut uutiskirjeellä toiminnastaan ja tapahtumistaan vuoden 2014 aikana useasti. Uutiskirjeen vastaanottajalistaa on kasvatettu ja uudet jäsenet lisätään aina uutiskirjeen vastaanottajiksi. 7.3.3 Keskustanuoret.fi Keskustanuorten kotisivujen on tarkoitus palvella hyvin yhtälailla omia toimijoita ja nykyisiä jäseniä sekä olla houkutteleva uusille, kiinnostuneille vierailijoille. Keskustanuorten nettisivuja on kehitetty vuoden 2014 aikana mm. selkeyttämällä valikkoja, helpottamalla jäseneksi liittymistä, tuomalla sivuille uusia elementtejä (mm. twitter-feed) sekä päivittämällä sivun toimijalle-osiota jäseniä paremmin palvelevaksi. 7.3.4 Sosiaaliset mediat Keskustanuoret ovat mukana merkittävimmissä sosiaalisissa medioissa ja kehittävät uusia toimintatapoja, joissa hyödynnetään verkon monimuotoisuutta. Keskustanuoret tarkkailee aktiivisesti uusia sosiaalisia medioita ja ottaa niitä käyttöönsä, mikäli niiden koetaan tuovan lisäarvoa viestinnälle. Sosiaalisista medioista ja niiden käytöstä on luotu ohjeita ja vinkkejä viestintäoppaaseen. Tärkeimpänä sosiaalisena mediana on päivitetty Keskustanuorten Facebook-sivua. Muita käytettyjä sosiaalisia medioita ovat Twitter, Instagram ja Youtube. Erityisesti Instagramin käyttöä on lisätty paljon vuoden 2014 aikana. Lisäksi nettisivuilla on pidetty yllä aktiivien kirjoittamaa blogia, johon on tullut uusia tekstejä viikoittain. 7.3.5 Juuri-lehti 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Juuri on nuorkeskustalainen aikakausilehti, joka jaetaan ilmai- 33 seksi kaikille jäsenille. Se välittää tietoa Keskustanuorten toimin- 34 nasta, politiikasta sekä ajankohtaisista asioista kaikille jäsenille 35 sekä toimii ulkoisen viestinnän kanavana. Juuri ilmestyy neljä 36 kertaa vuoden aikana ja siitä vastaavat päätoimittaja ja lehden 37 toimitussihteerinä työskentelevä viestinnän koordinaattori. 38 39 Juuren normaalipainos on ollut 12000. Juuren sisällössä painot- 40 tuvat poliittiset ilmiöt ja Keskustanuorille tärkeät asiat, mutta 41 se ei ole pelkästään poliittinen julistaja vaan vakavasti otettava 42 journalistinen väline ja oppimispaikka nuorille toimittajille. 43 44 Keskustanuoret on kehittänyt JUURI-lehteä vuonna 2014 45 laajentamalla toimittajien kenttää ja ottamalla mukaan myös 46 valokuvaajia, kuvittajia ja sarjakuvapiirtäjiä. Alkuvuonna 2014 47 perustettiin Juuren lukijapaneeli, joka antaa palautteen ja 48 kehitysideansa toimitukselle jokaisen numeron jälkeen. Myös 50 lehden suunnittelijakuntaa on laajennettu ottamalla suunnitte- 51 lupalavereihin mukaan seuraavan numeron teeman mukainen 52 asiantuntija. 53 54 7.4 Markkinointi 55 56 7.4.1 Brändi 57 58 Keskustanuorten brändiuudistus ja ilmeen uudistus tehtiin vuo- 59 den 2012 aikana. Brändin kirkastamista jatketaan muun muassa 60 toimijoiden koulutuksilla sekä viestintämateriaalin uudistami- 61 sella. Uutta brändiä tuodaan esille muun muassa vaatetuksessa, 62 jakomateriaalissa sekä messu- ym. tapahtumailmeissä. 63 64 Markkinointiviestintää on kehitetty laajentamalla näkyvyyttä 65 erityisesti videopuolella. Vuoden 2014 aikana tapahtumissa 66 34 kuvatuista videopätkistä koostettiin jäsenhankintaan ja markkinointiin tarkoitettu yleisvideo Keskustanuorten toiminnasta, jota on jaettu ahkerasti sosiaalisessa mediassa. Alkuvuoden aikana liittotoimisto valmisteli piirien käyttöön brändikuvaa kirkastavia jäsenhankintakansioita, joita voi käyttää messuilla ja muissa jäsenhankintatapahtumissa. Kansioita on jaettu jokaiseen piiriin useampi kappale. Keskustanuoret ovat lisänneet vuonna 2014 brändin mukaiseen tuotevalikoimaansa myös mm. Vihreän talouden ohjelman mukaisia Reilun Kaupan kasseja. 7.4.2 Messut Keskustanuoret osallistuivat alkuvuodesta valtakunnallisille Next Step – messuille ja loppuvuodesta osallistuvat Studia – messuille. Messuilla on käytetty selkeää messuilmettä, jota voi jakaa tarvittaessa myös piirien käyttöön. 7.4.3 Kesätapahtumat Nuorkeskustalaiset ovat kiertäneet kesätapahtumissa ja muissa nuorten suosimissa tapahtumissa. Keskustanuoret osallistuivat aktiivisesti mm. kesäkuussa järjestettyyn Pride-kulkueeseen Hel singissä ja heinäkuussa Porissa järjestettyyn Suomi Areenaan. 8. Hallinto 8.1 Liittokokous Oulussa 25.–26.10.2014 järjestettävä liittokokous on Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen kokous, jonne liiton jäsenyhdistykset voivat lähettää edustajiaan. Liiton jäsenjärjestöt voivat hakea liittokokouksen järjestämisoikeutta liittohallitukselta. Liitto ja järjestävä Pohjois-Pohjanmaan piiri ovat kiinnittäneet vuonna 2014 erityistä huomiota liittokokouksen turvallisuuteen ja tilaisuudessa on riittävä määrä koulutettua ensiapu- ja järjestyksenvalvojahenkilökuntaa. Vuoden 2014 liittokokouksen pääteemoina ovat Vihreän talouden ohjelma, eduskuntavaalien teemat sekä historiallisen suuri määrä liittokokousaloitteita. 8.2 Valtuuskunta Laukaalla 5.-6.4.2013 järjestetty valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri pystyy lähettämään kolme virallista edustajansa. Valtuuskuntaan osallistui 49 äänivaltaista edustajaa. Valtuuskunta antoi piireille ja osastoille ohjeistuksen henkilöjäsenten jäsenmaksujen perintätavasta sekä suuruudesta. Lisäksi valtuuskunta pyysi piirejä miettimään järjestörakenteen tulevaisuutta alueellaan. 8.3 Hallitus Keskustanuorten hallitus kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 5-6.1.2014 Riihimäelle. Hallitus valmisteli kokouksessaan toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmaa ja kevään aikataulua. Hallitus ryhmäytyi rennosti Suomen pikkuleijonien maailmanmestaruutta juhlien. Hallitus on kokoontunut vuoden aikana seuraavasti: 5-6.1.2014 Riihimäki 2.2.2014 Jyväskylä 1.3.2014 Helsinki 16.3.2014 Ellivuori 4-5.4.2014 Laukaa 27.4.2014 Vantaa 29.5.2014 Liperi 24.8.2014 Helsinki 19.8.2014 Hollola 5.10.2014 Helsinki 10–12.10.2014 sähköpostikokous 24.10.2014 Oulu Loppuvuoden aikana liittohallitus on alkanut hyödyntää kokouksissaan videoneuvottelujärjestelmää, mikä on vähentänyt hallituksen matkakuluja ja mahdollistanut osallistumisen useammalle hallituksen jäsenelle. Toimintakauden aikana hallitus on myös käynyt laajasti keskustelua kokousten ulkopuolella sosiaalisen median kautta. 8.4 Työvaliokunta Keskustanuorten työvaliokunta on toiminut Keskustanuorten hallituksen hyväksymän päätöksentekomatriisin mukaisesti erityisesti liiton taloudesta ja hallinnosta päätöksiä tekevänä elimenä. Lisäksi työvaliokunta on tukenut liittotoimiston työtä osallistumalla yhteisiin suunnittelupalavereihin. 8.5 Työryhmät Työryhmien tehtävänä on toimia hallituksen työskentelyn apuvälineenä työryhmälle määrätystä aiheesta. Hallitus on asettanut vuoden aikana laajan työryhmän valmistelemaan Vihreän talouden ohjelmaa. Lisäksi liittohallituksen alla on työskennellyt kansainvälisen toiminnan jaosto. 8.6 Liittotoimisto Liittotoimiston tehtävänä on tehdä politiikkaa, toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevia esityksiä liittohallitukselle sekä toimia liittohallituksen päätösten mukaisesti. Liittotoimisto organisoi ja ohjaa valtakunnallista toimintaa, tuottaa palveluita jäsenilleen, pitää yllä yhteistyöverkostoa sekä vastaa valtakunnallisesta viestinnästä. Liittotoimiston jäsenpalveluita ovat neuvonta, menetelmien tuottaminen, koulutus, materiaalin tuottaminen ja toimitus, talous- ja hallintopalvelut. Vuoden aikana liittotoimiston kokoonpano on pysynyt muuttumattomana. Liittotoimisto on tullut varsin suosituksi työharjoittelupaikaksi ja liitolla on ollut useita TET-harjoittelijoita auttamassa päivittäisissä rutiineissa. Liittotoimistolla on haluttu antaa TET-harjoittelijoille myös vaativia tehtäviä, jotta työharjoittelu aidosti hyödyttäisi harjoittelijaa. 8.7 Piirin työntekijän siirtyminen liiton alaisuuteen Strategian mukaisesti on mahdollista, että piirin työntekijän työsuhde siirtyy liittoon. Piirin työntekijä työskentelee edelleen aikaisemman mallin mukaisesti piiritoimistolla, mutta hän on työsuhteessa piirin sijaan Suomen Keskustanuoriin. Vuoden alusta uudet ostopalvelusopimukset ovat käynnistyneet Pirkanmaalla, Itä-Savossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa. Lisäksi vanhat sopimukset jatkuivat Satakunnassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Viimeksi mainittu irtisanoi ostopalvelusopimuksen taloudellisista syistä huhtikuussa 2014. 8.8 Puolueen järjestöuudistus Keskustanuorten piirit ja osastot ovat osaltaan toteuttaneet puolueen järjestöuudistusta vuoden aikana. Piirit ovat käyneet itse päättämällään tavalla läpi jäsenlistojaan ja tarkistaneet jäsenten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 35 yhteystietoja. Samalla on myös poistettu PRH:n rekisteristä jo omista rekistereistämme aiemmin poistettuja yhdistyksiä sekä yhdistelty toimivia yhdistyksiä paremman järjestörakenteen aikaansaamiseksi. Tätä työtä liitto on tukenut valtuuskunnan päätöksillä. 9. Talous 9.1 Talous- ja hallinto-osasto Liiton taloudesta huolehtii oma talousassistentti. Yhdessä puolueen hallintojohtajan kanssa he vastaavat myös lähes kaikkien piirien tilinkirjanpidosta ja tilinpäätöksistä. 9.2 Varainhankinta Varainhankinnan tarkoitus on vahvistaa Keskustanuorten toimintaedellytyksiä ja lisätä itsenäisyyttä eri toiminnoissa. Varainhankinnan osalta liittohallitus on pidetty ajan tasalla tuottojen kehittymisestä. 9.3 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Rahoitustuottoja haetaan eri sijoitustoimenpitein. Pääasiallisena sijoitusmuotona ovat vakaat rahastosijoitukset. Sijoitus- ja rahoitustoiminnalla pyritään saamaan katetta niin, että tuottoja voidaan ohjata varsinaiseen toimintaan. Tärkeää on saada myös näillä toimilla pidettyä tase tasapainossa. Keskustanuoret huomioivat eettiset tekijät sijoitus- ja rahoitustoiminnassaan. Sijoitustoiminta on tuottanut Keskustanuorille tasaisen varmaa tuottoa samalla turvaten Keskustanuorten maksuvalmiutta. 9.4 Rahoitushakemukset Keskustanuoret haki vuodelle 2013 yleisavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä 770 000 euroa. Toukokuulle venynyt avustuspäätös oli lopulta 662 630 euroa. Vuodelle 2014 ei ole haettu erityisavustuksia. 18 piirijärjestöllemme olemme jakaneet 45% yleisavustuksen kokonaissummasta. 10. Vuoden aikana julkaistut kannanotot 18.9.2014 Fennovoiman täydennysluvalle punaista valoa 11.9.2014 Suomi ja Tuomioja oikeassa jarruttaessaan pakotteita 7.9.2014 Keskustanuoret ja -opiskelijat eläkeneuvotteuihin: Ei eläkemaksuja alaikäisille! 19.8.2014 Useampia käsipareja, enemmän työtunteja - ei pidempiä työpäiviä 17.8.2014 Pohjoismaiden Keskustanuoret: Itä-Ukrainan humanitaariseen kriisiin vastattava 12.6.2014 Kalateistä lisävesivoiman ehto 24.4.2014 Suomi ja Ruotsi puolustusliittoon 7.4.2014 ennovoiman lupahakemus evättävä 22.3.2014 Poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt: EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimusneuvottelut avoimiksi ja investointisuojasta neuvotteleminen jäihin 12.3.2014 Sijaissynnytykset sallittava Suomessa 26.2.2014 Lapsille elatusvastuu ikääntyvistä vanhemmista 31.1.2014 Arctian jäänmurtajat Koillisväylälle 10.1.2014 Suomen ja Ruotsin tehtävä liittoutumisratkaisut käsi kädessä ALOITTEET LIITTOKOKOUKSELLE 2014 Liiton sääntöjen 15§ kohdan 20 mukaisesti liittokokouksessa ”käsitellään asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa käsiteltäviksi.” Liiton hallitukselle on tullut määräaikaan mennessä 84 aloitetta. Liittohallitus on valmistellut aloitteisiin ehdotuksen liittokokouksen vastauksiksi. Liittohallitus esittää että aloitteet 1-54 käsitellään poliittisessa valiokunnassa, aloitteet 55-68 järjestövaliokunnassa ja aloitteet 69-84 vihreän talouden valiokunnassa. POLIITTISET ALOITTEET 1. Kainuun Keskustanuoret: Suomen sanouduttava irti Venäjä-pakotteista Keskustanuorten Kainuun piiri vaatii, että Keskustanuorten on otettava kanta Suomen irtisanoutumiseksi EU:n Venäjälle asettamista pakotteista. Ne eivät palvele eurooppalaista vakautta tai Suomen etuja. Historiallisesti pakotteet ovat toimineet vain, jos suurimmat valtiovallat ovat olleet niissä mukana. Valitettavasti nyt asia ei ole kuitenkaan näin. Tässä tilanteessa EU:n suurimmat valtiot suojaavat selustansa pakotteiden laadinnassa ja pienemmät valtiot joutuvat sijaiskärsijöiksi, Suomi mukaan lukien. Venäjän toimia ei voida hyväksyä, mutta osan NATO-maiden käyttämä voimakas, ärhäkkä käytös Venäjää kohtaan on vain turhaa vihan lietsontaa. Näissä olosuhteissa se ei edesauta tilanteen rauhoittumista yhtään. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Suomi ei voi hyväksyä itsenäisen valtion alueen miehittämistä ja vakauden horjuttamista voimatoimin. Venäjä on toimillaan rikkonut useita kansainvälisiä sopimuksia, kuten Helsingissä 1975 pidetyn ETY-kokouksen pöytäkirjaa. EU:n jäsenmaiden yhteispäätöksellä asettamien pakotteiden syy on näihin toimiin vastaaminen. Venäjä asetti omat vastapakotteensa vastauksena EU-pakotteisiin. Suomi on kuitenkin toiminut oikein jarruttaessaan uusien pakotteiden voimaantuloa. Pakotteiden tavoitteena voi olla ainoastaan tukea diplomatian tietä neuvotteluratkaisun löytämiseksi Ukrainan kriisiin. Mikäli tilanne Itä-Ukrainassa vakiintuu ja selkeitä edistysaskeleita on ulkopuolisten tarkkailijoiden, kuten ETYJ:n mukaan osoitettavissa, on pakotteita kumottava asteittain. Suomen on toimittava aloitteellisesti rauhanomaisen ratkaisun edistämiseksi. Suomen hyvät kahdenväliset suhteet voivat tukea orastavia neuvotteluja ja vuoropuhelua eri tahojen välillä. Tavoitteena on oltava Euroopan vakauden ja Ukrainan suvereniteetin ja tasapainoisen kehityksen turvaaminen. Kriisin lientyminen on myös paras tapa normalisoida EU-maiden ja Venäjän väliset taloudelliset suhteet ja arkinen vuorovaikutus. Suomen Pankin arvion mukaan pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutus Suomen talouteen on noin 0,1 %. Vaikutus kohdistuu kuitenkin suhteettomasti tietyille aloille, kuten elintarviketeollisuuden koko tuotantoketjuun. Pakotteet myös lisäävät yleistä talouden epävarmuutta. EU-maiden joukosta Suomen vientiin kohdistuva vaikutus on suhteellisesti suurimpia. Pakotteiden vaikutuksia on tasattava sekä EU:n toimesta että kansallisesti. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 36 2. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Paikallisradiobuumi Suomeen! Paikallisradiokulttuuri on vahvistumassa Suomessa: Radioalalle on tullut uusia toimijoita pitkän tauon jälkeen. Tehtävää kuitenkin riittää. Suomessa on edelleen melko vähän oikeita paikallisradioita. Tähän osaltaan on vaikuttanut se, että toimilupia ei ole myönnetty riittävässä määrin uusille toimijoille. Suurin osa toimiluvista on myönnetty ketjuradioille, joiden lähettämä ohjelmasisältö ei vastaa paikallisradiolta odotettavaa sisältöä. Suurin osa ketjuradioiden lähettämästä ohjelmasisällöstä on valtakunnallista lähetysvirtaa. Liikenne- ja viestintäministeriön on syytä kiinnittää huomiota lupahakemuksissa median moniäänisyyteen sekä paikallisen ohjelmatuotannon määrään, mikä vauhdittaa uusien radiotoimijoiden syntyä ympäri Suomen. Pohjois-Savon Keskustanuoret esittävät, että Keskustanuoret pyrkivät kaikin keinoin vaikuttamaan siihen, että Suomeen syntyy uudelleen paikallisradiobuumi! Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret pitää paikallisradioita tärkeänä väylänä paikalliseen tiedonvälitykseen. Paikallisradio pystyy olemaan valtakunnallista radiokanavaa kriittisempi ja käsittelemään paremmin alueelle tärkeitä asioita. Keskustanuoret uskoo, että paikallisradioiden lisääntyminen osaltaan vahvistaisi paikallista identiteettiä ja kasvattaisi kansalaisten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin, aiheiden koskettaessa lähialueita. Paikallisradiot ovat myös merkittäviä harjoittelupaikkoja nuorille, jotka aikovat media-alalle. 3. Iisalmen Keskustanuoret: Sektorikohtainen ajattelu myös terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuolto kehittyy jatkuvasti ja yhtenä ongelmana on ollut terveydenhuollon toteuttaminen siten, että jokainen ihmisryhmä saa sopivan ja räätälöidyn hoidon viivästymättä. Nykyisen järjestelmän ongelma on mm. ollut se, että järjestelmää ovat kuormittaneet henkilöt, ketkä eivät ole muun terveydenhuollon (opiskelu, työ, yksityinen) piirissä. Iisalmen Keskustanuorten mielestä sosiaali- ja terveydenhuoltoa olisi kehitettävä sektorilähtöisesti eri ihmisryhmiä ajatellen. Mallissa kaikki ihmisryhmät kuuluisivat saman katon alle, mutta jokaiselle ihmisryhmälle räätälöitäisiin omat hoito- ja hoivapolut. Ei ole mitään mieltä, että eläkeläistä hoidetaan samoja hoitopolkuja pitki, kuin opiskelijaa, toteavat Keskustanuoret Iisalmesta. Mallia toiminnan kehittämiseen voitaisiin ottaa esimerkiksi ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöstä, joka on erikoistunut opiskelijoiden terveydenhuoltoon. Mallia soveltamalla löytyvät varmasti hoitopolut lapsille- ja nuorille, työssä oleville, työttömille ja senioreille. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Suomalainen palvelurakenne on muodostunut vuosien saatossa sektorikohtaisen ajattelun ympärille, kuten koulutuspalvelut, maankäyttö ja kaavoitus tai sosiaali- ja terveyspalvelut. Tiukat sektorirajat ovat liian usein esteenä vaikuttavan palvelutuotannon muodostamisessa, kun asukkaan sijasta palvelutuotannon keskiössä onkin hallinto ja toimiala. Keskustanuoret kannattaa ajatusta ikäryhmäperusteisesta palveluntuotannosta. Tällaisessa palveluntuotannossa esimerkiksi kaikki lapsiperheiden palvelut olisivat saatavissa samasta organisaatiosta, olipa kyse sitten neuvolatoiminnasta, päivähoidosta tai leikkikenttien rakentamisesta. Vastaavalla tavalla yhteen koottaisiin niin nuorten, työikäisten kuin ikäihmistenkin palvelut. Tulevaisuudessa kunnalliset lautakunnat voisivat kokoontua vaikkapa käsittelemään yleisesti nuorten asioita. Samalla asukas, ihminen, siirtyy päätöksenteon luonnolliseen keskiöön. 4. Kymenlaakson Keskustanuoret: KiVa Koulu saatava kaikkiin kouluihin Kiusaamisen vastainen työ on edennyt viime vuosina Suomessa. Erilaiset sosiaalisen median kampanjat kiinnittävät huomiota yksilöiden toimintaan, mutta kiusaamisen pitää puuttua myös organisaatiotasolla systemaattisesti. Suomessa on kehitetty työkalu puuttua kiusaamiseen, KiVa Koulu -ohjelma. Se on käytössä valtaosassa Suomen perusopetuksesta vastaavista kouluista, ja tulokset ovat olleet pääosin erinomaisia. Tarkoituksena on estää kiusaamista puuttumalla kiusaamistapauksiin mahdollisimman aikaisin. KiVa Koulu on kuitenkin riippuvainen koulutoimen ja sivistystoimen johtajien sekä opettajien aktiivisuudesta. Huolimatta ohjelman laajuudesta, se on otettu osaksi jokapäiväistä kouluelämää vain paikoin. Kuntalaisilla ja kunnallispoliitikoilla on KiVa Koulun edistämisessä oma vastuunsa. Kukin meistäkin voi soittaa oman kunnan sivistystoimenjohtajalle ja kysyä KiVa Koulu -mappeja nähtäväksi. Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Suomen Keskustanuoret sekä järjestönä että kukin jäsen yksilönä edistää KiVa Koulu -ohjelman toimintaa Suomessa ja tarvittaessa pyrkii vaikuttamaan siihen, että KiVa Koulu -ohjelma kirjataan lakiin, jossa jo nyt koulut velvoitetaan puuttumaan kiusaamiseen. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen KiVa-koulu on toimivaksi havaittu konsepti koulukiusaamisen kitkemiseen. Se ei kuitenkaan ole täydelliseksi hiottu, vaan sitäkin kehitetään jatkuvasti. Näin ollen sen kirjaaminen lakiin aiheuttaisi epäselvyyden siitä, mihin laki todella velvoittaisi. Koulukiusaamisen vastaisen työn kehittämisen on oltava jatkuvaa kaikissa oppilaitoksissa. Ei siis voida tuudittautua siihen, että yksi ainoa ohjelma ratkaisisi ongelman. Kuten aloitteessa todetaan, laki velvoittaa jo koulut puuttumaan kiusaamiseen. Jokainen voi koululaisena, vanhempana, opettajana ja kuntalaisena olla vaikuttamassa siihen, miten koulukiusaamiseen oman kunnan kouluissa puututaan. 5. Kymenlaakson Keskustanuoret: Sanssi-kortin ehtoja väljemmiksi Nuorisotakuun tarkoituksena on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Yksi keino, jolla nuorten työllistymistä pyritään edistämään, on nuorten palkkatuki, eli niin sanottu Sanssi-kortti. TE-toimisto voi antaa alle 30-vuotiaalle nuorelle Sanssi-kortin, joka kertoo mahdolliselle työnantajalle, että nuoren työttömän 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 37 työnhakijan työllistämiseen voi saada palkkatukea. Työnantaja saa Sanssi-kortilla palkkatukea noin 700 euroa kuukaudessa enintään 10 kuukauden ajan. Sanssi-kortti edistää nuorten työllistymistä kompensoimalla nuorilta puuttuvaa työkokemusta. Sanssi-kortin käytölle on asetettu yksi tiukka ehto: työsuhteen voi aloittaa vasta sen jälkeen, kun TE-toimisto on myöntänyt palkkatuen työnantajalle. Käytännössä tämä on rajannut aktiivisia nuoria pois palkkatuen piiristä, jos he ovat allekirjoittaneet työsopimuksen ennen kuin päätös palkkatuen myöntämisestä on tehty. Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Suomen Keskustanuoret kannattaa muutosta Sanssi-kortin ehtoihin siten, että nuori voi aloittaa työsuhteen jo ennen palkkatukipäätöstä, ja palkkatuki voidaan myöntää myös sinä aikana, kun nuori on työsuhteessa koeajalla. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Nuorten työsuhteet ovat usein nopeasti solmittuja esim. kiireapua varten ja tuolloin Sanssi-kortti-päätöstä ei voida jäädä odottamaan. Sanssi-kortin tarjoama palkkatuki pitäisi pystyä antamaan työnantajalle takautuvasti jos tämä voi todistaa työsopimuksella työntekijän aloittaneen työt palkkatuen hakupäivänä. Sanssi-kortin ajateltua apua nuorten palkkaamisessa heikentää käsittelyaika TE-toimistossa. Käsittelyajat voivat vaihdella alueellisesti erittäin paljon. 6. Kymenlaakson Keskustanuoret: Koululiikunta sekaryhmiin Koululiikunta on ainoa perusopetuksen oppiaine, jossa lapset ja nuoret edelleen erotellaan sukupuolen perusteella. Erottelu tapahtuu siitä huolimatta, että opetuksen tulee perusopetuslain mukaan edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. On tavallista, että koulujen liikuntatunneilla tyttöjen ja poikien ryhmät harrastavat eri lajeja, vaikka koulun ei instituutiona tule edistää tyttöjen ja poikien erottelua tai vahvistaa stereotypioita tytöille ja pojille sopivista liikuntalajeista ja -tavoista. Liikunnan ilot ja urheilun mahdollisuudet eivät katso sukupuolta. Lasten ja nuorten tulee saada itse määritellä ne liikuntalajit ja -tavat, joista he pitävät, eikä koululiikunnan pidä tarjota heille vain sukupuoleen perustuvaa roolia tai liikkumisen mallia. Periaateohjelmansa mukaisesti Keskustanuoret pyrkii kehittämään peruskoulua sellaiseksi, mikä tukee lapsen henkilökohtaista kasvua, vuorovaikutustaitoja ja oppimistyylejä. Liikuntaryhmäjako, jossa tytöt ja pojat liikkuvat yhdessä, tukee oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Urheilemalla joukkueina eri sukupuolta olevien kesken, lapset ja nuoret oppivat toimimaan ryhmässä erilaisten ihmisten kanssa, mikä tukee suoraan myöhempää opiskelu- ja työelämää. On vihdoin aika siirtyä pois “tyttö-” ja “poikaliikunnasta” ja tarjota tilalle liikuntaa. Näin ollen Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Suomen Keskustanuoret kannattaa koululiikunnan sekaryhmiä ja siten aktiivisesti vastustaa sukupuoleen perustuvaa jakoa “meihin” ja “muihin”. Liittokokous yhtyy aloitteeseen 1 2 Jokainen lapsi ja nuori on yksilö, jolla on omat fyysiset ja henkiset 3 ominaisuutensa ja liikunnalliset kiinnostuksensa. Pojat eivät ole 4 samasta muotista veistettyjä, kuten eivät tytötkään. Molemmista 5 sukupuolista löytyy niitä, jotka haluavat liikkua vauhdikkaasti 6 ja niitä, jotka ovat rauhallisempia. Koululiikunnassa ei pitäisi 7 erotella sukupuolen mukaan, vaan tarvittaessa järjestää erilaisia 8 ryhmiä joustavien opetusjärjestelyjen ja samanaikaisopetuksen 9 turvin. 10 11 12 7. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Pedofiileille tarjottava 13 ennaltaehkäisevää hoitoa 14 15 Seksuaalirikoksia ennaltaehkäisevällä hoidolla tarkoitetaan pe- 16 dofiileille suunnattua vapaaehtoista hoitoa, jonka tavoitteena on 17 auttaa osallistujaa ymmärtämään omaa seksuaalista kiinnostus- 18 taan, välttämään ja kontrolloimaan siihen liittyvää käyttäytymis- 19 tä. Hoitomuotoja on monia, seksuaaliterapiasta lääkehoitoon. 20 Pedofilian esiintyvyys on noin yksi prosentti, joten Suomessa 21 olisi noin 19 000 yli 18-vuotiasta pedofiiliä. Tämä ei suinkaan 22 tarkoita sitä, että jokainen heistä syyllistyisi vakavaan rikokseen. 23 Ilmoituksia lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tai niiden 24 yrityksistä tulee kuitenkin poliisin tietoon yhä enemmän. Ran- 25 gaistukset eivät toimi ongelman ratkaisussa. 26 27 Esimerkiksi Saksassa, Ruotsissa, Hollannissa ja Itävallassa on 28 käytössä erilaisia ennaltaehkäiseviä hoitomuotoja, joista on saatu 29 hyviä tuloksia. Riihimäen vankilassa käytetään ns. STOP-ohjel- 30 maa jo rikokseen syyllistyneiden, korkean uusintariskin omaa- 31 vien henkilöiden hoidossa. Tämän on arvioitu voivan vähentää 32 rikoksen uusintariskiä jopa puoleen. Tutkimustulosten valossa 33 onkin outoa, ettei Suomessa ei ole vielä lähdetty systemaattisesti 34 ennaltaehkäisemään lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. 35 36 Ottaen huomioon lapseen kohdistuvan seksuaalirikoksen haitat 37 lapsen kehitykselle ja tunne-elämälle, on tällaisia rikoksia eh38 käistävä rakentavin keinoin. Tulevaisuudessa jokaisen sosiaali- ja 39 terveydenhuollon järjestävän alueen tulisi tarjota pedofiileille 40 suunniteltuja hoitomuotoja, jotka toimisivat seksuaalirikoksia 41 ennaltaehkäisevinä. 42 43 Liittokokous yhtyy aloitteeseen. 44 45 Kuten kaikkialla sosiaali- ja terveydenhuollossa, myös pedofiilien 46 hoidossa, ennaltaehkäisyllä voidaan saada aikaan merkittäviä 47 säästöjä niin inhimillisestä kuin rahallisesta näkökulmasta. 48 Pedofiliaa sairastavalle tulee olla tarjolla matalan kynnyksen pal- 50 veluita, joiden avulla haitallista käytöstä ehkäistään ja rikoksen 51 uusimisen riskiä vähennetään. Pedofiliaa sairastavilla on usein 52 myös muita päihde- ja mielenterveyspuolen haasteita, joita tulisi 53 hoitaa samanaikaisesti pedofilian ehkäisyn kanssa. 54 55 56 8. Lapin Keskustanuoret: Elintasosairauksien hoitokäytäntöjä 57 muutettava 58 59 Erityisesti tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä on Suomessa ja 60 koko läntisessä maailmassa kasvanut räjähdysmäisesti 2000-lu- 61 vulla. Suomessa kakkostyypin diabeetikkoja on tällä hetkellä 62 noin 300 000, kun vuosituhannen vaihteessa heitä oli 200 000. 63 64 Tyypin 2 diabetes aiheutuu pääsääntöisesti perinnöllisen 65 alttiuden lisäksi lihavuudesta ja liikkumattomuudesta. Hoitona 66 38 käytetään insuliinipistoshoitoa, tabletteja sekä liikuntaa ja ruokavaliota. Diabeteksesta johtuvien liitännäissairauksien, esimerkiksi munuaisten vajaatoiminta, silmänpohjien rappeutuminen, sydän- ja verisuonitaudit, jopa amputaatioihin johtavat ääreisverenkiertohäiriöt, ehkäisemiseksi, diabeetikkojen toiminta- ja työkyvyn ylläpitämiseksi sekä elinajanodotteen pitenemiseksi parasta olisi, että tyypin 2 diabeetikot muuttaisivat elintapojaan terveellisemmiksi, laihtuisivat ja alkaisivat harrastamaan säännöllistä liikuntaa. Diabeetikoiden lääkkeet kuuluvat pääsääntöisesti KELAn erityiskorvattavuuden piiriin, jolloin valtiolle koituvat kustannukset lasketaan vuosittain kymmenissä ja jopa sadoissa miljoonissa euroissa. Ruokavaliotaan muuttamalla, liikuntaa lisäämällä ja laihtumalla tyypin 2 diabeteksesta – ja lääketarpeesta - voi päästä kokonaan eroon. Lapin Keskustanuoret esittävät, että tyypin 2 diabetesta sairastaville aletaan tarjota lääkereseptien ohella hyvinvointireseptejä. Hyvinvointireseptillä voisi hankkia itselleen esimerkiksi ravitsemusterapeutin, henkilökohtaisen liikuntaneuvojan tai muunlaisen elämänhallintavalmentajan, ja saada suoran KELAkorvauksen kustannusten kattamiseen. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Liittohallitus yhtyy Lapin keskustanuorten huoleen, siitä kuinka tyypin 2 diabetes on kasvava kansatauti, jota voi luonnehtia elintasosairaudeksi. Aivan kuten Lapin keskustanuoret toteaa kalliiden lääkehoitojen sijasta, hoidossa tulisi keskittyä yhä enemmän potilaan elintapoihin, kuten ruokavalioon ja liikuntaan. Hyvinvointiresepti olisi oiva konkreettinen vaihtoehto, jolla voitaisiin saada tehokkuutta ja laatua sairauden hoitoon sekä samalla parannettua potilaan elämänlaatua liikunnan ilolla. 9. Lapin Keskustanuoret: SOTE-uudistuksella setvimään hallintorajoja Vuosien saatossa hallinnollisia rajoja on muovattu ja myllätty uuteen uskoon. Kihlakuntia ei enää ole, läänit ovat yhdistyneet ja lopulta kadonneet kokonaan ja jopa maakuntien rajat ovat eläneet. Tavallinen ihminen on jo vuosia sitten tippunut kärryiltä tässä hallintouudistusten piirileikissä. Epäselvintä elämä on ollut näiden sisäisten rajojen rajaseuduilla asuvilla ihmisillä. Asiasta riippuen ihmiset ovat joutuneet asioimaan täysin poikkeavissa ilmansuunnissa olevissa hallintokeskuksissa. SOTE-uudistuksen tuoma suuri mahdollisuus on näiden epäselvyyksien poistaminen. Lapin Keskustanuoret esittävät, että SOTE-alueita pienempien hallinnollisten alueiden tuleekin olla saman SOTE-alueen sisällä, olipa sitten kyse vaalipiireistä, maakunnista tai seutukunnista. Rajojen yhtenäistämisellä luodaan pohjaa myös alueellisen itsehallinnon toteuttamiselle. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Kansalaisten perusoikeuksia ovat hyvä ja selkeä hallinto. Päättäjien täytyy kyetä muokkaamaan hallintorajat kansalaisten kannalta yhtenäiseen ja politiikkaa sekä valmistelua tukevaan muotoon. Tällöin luonnollista olisi, että myös hallintorajat kulkisivat SOTE-alueiden sisällä. Liittokokous ei kuitenkaan halua, että väliportaan hallintoa tai vaalipiirejä kasvatetaan tarpeettoman isoiksi, jolloin läheisyysperiaate kärsii. 10.Lapin Keskustanuoret: Digipalveluilla laatua ja säästöjä kunnille Sähköiset palvelut ovat olleet arkipäivää yksityisellä sektorilla jo vuosikymmenen, mutta julkisella sektorilla kehitys on ollut hidasta. Kuntalaisia juoksutetaan palvelupisteille toimittamaan lomakkeita, jotka voisi monessa tapauksessa täyttää myös sähköisesti omalta sohvalta. Työaikaa tuhrautuu muun muassa papereiden lähettelyyn, lisätietojen kyselyyn ja allekirjoitusten metsästämiseen. Toimiva sähköinen asiointi säästää aikaa oikeiden ongelmien ratkaisemiseen. Onnistunut palvelujen digitalisointi parantaa palvelun saavutettavuutta ja laatua sekä säästää rahaa. Lapin Keskustanuoret esittävät, että kuntapalveluita on digitalisoitava asteittain, ketterästi kokeillen ja asiakaslähtöisesti yhdessä kuntalaisten kanssa kehittäen. Esimerkiksi luvat, hakemukset ja ilmoitukset voisivat olla ensimmäisiä askelia sähköisiin kuntapalveluihin siirtymisessä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Liittokokous kuitenkin korostaa, että kuntapalveluiden digitalisointi edellyttää toimivaa laajakaistainfrastruktuuria. On myös tiettyjä henkilökohtaista ohjausta tai moniammatillisuutta vaativia palveluja – kuten esimerkiksi työvoimaneuvonta – joissa on huolehdittava, että asiakas pääsee halutessaan hoitamaan asiaansa toimipisteessä. Digitalisointi ei saa olla tällöin keino säästää asiakaspalvelusta. Toisaalta liittokokous näkee, että pitkien etäisyyksien alueilla digitalisaation (etäyhteyksien) avulla juurikin erikoispalvelut ovat myös syrjäseutujen ihmisten saatavilla. Tällöin etäyhteyden kautta voidaan antaa jotakin tiettyä asiantuntemusta vaativia henkilökohtaisia palveluja. Digitalisaation avulla on lisäksi mahdollista osallistaa ihmisiä päätöksentekoon ja kehittää näitä eri osallistumisen muotoja. Liittokokous vaatii, että palveluiden digitalisointi on tehtävä hyvin ja asiakaslähtöisesti. Liittokokous pitää erityisen hyvänä aloitteen esitystä siitä, että digipalveluita kehitetään yhdessä kuntalaisten kanssa. Yhteiskehittelystä syntyvät parhaat sosiaaliset ja tekniset innovaatiot. 11. Keski-Suomen Keskustanuoret: Venäjä ei ole uhka Keski-Suomen Keskustanuoret toivoo malttia venäjäsuhteissa. Suomen ja Venäjän välinen yhteinen raja on mahdollistanut monenlaisen yhteistyön vuosikymmenten ajan maiden välillä ja tätä yhteistyötä pitää vaalia. Meidän on vahvasti pidettävä huoli kansallisista eduistamme ja turvattava toimivat ja hyvät naapurisuhteet. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat perustuneet vilkkaisiin talous- ja kauppasuhteisiin, ihmisten välisen arkisen kanssakäymisen edistämiseen ja mutkattomiin kahdenvälisiin suhteisiin. Ne ovat tuoneet molemmille maille paljon hyvää. Rajanaapureiden välillä on jatkossakin sadoittain yhteistyötä vaativia käytännön asioita. Venäjä ei tällä hetkellä muodosta välitöntä uhkaa Suomelle. Ukrainan tapahtumat ja Venäjän sisäinen epädemokraattinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 39 kehitys ovat kuitenkin herättäneet ansaittua huolta. Suomen ja Venäjän välinen suhde ei muodostu umpiossa, vaan myös kansainvälinen tilanne heijastuu siihen. Venäjän vakaa kehitys ja sitoutuminen kansainvälisiin järjestöihin ja sopimuksiin on myös Suomen kansallinen etu. Tätä Suomi voi osaltaan edistää ylläpitämällä vuoropuhelua vaikeissakin oloissa. 12. Keski-Suomen Keskustanuoret: Keskustanuorten tehtävä laaja aluepoliittinen ohjelma Keskusta ja Keskustanuoret tunnetaan aluepolitiikan aktiivisina puolestapuhujina. Tästä huolimatta laaja aluepoliittinen ohjelma puuttuu. Keskusta ja Keskustanuoret ovat unohtaneet luontaisimman toimintakenttänsä – koko Suomen puolustamisen. Tämä puute on korjattava. Tarvitsemme ohjelman, jossa pureudutaan aluepolitiikan mahdollisuuksiin yrittämisen ja elämisen näkökulmasta. Aluepoliittisen ohjelman on selkeästi määritettävä millaiset elinolosuhteet julkisen sektorin on mahdollistettava asutuskeskuksista haja-asutusalueisiin koko valtakunnan tasolla. Keskustanuorten on huomioitava kaikkien alueiden vahvuudet ja mahdollistettava ohjelmatyön kautta kasvun eväät koko Suomelle. Erityisesti vihreä talous ja ekologinen asuminen on huomioitava. Ilman laajoja investointeja alueisiin aina Hangosta Utsjoelle emme saa Suomea tukevalle kasvu-uralle. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Liittokokous muistuttaa, että Keskustanuorten periaateohjelmassa ja varsinkin valmisteilla olevassa Vihreän talouden ohjelmassa on jo huomioitu huomattavasti aluepolitiikkaa sekä aloitteen mainitsemaa vihreän taloutta ja ekologista asumista. Liittokokous pitää tärkeänä, että aloitteessa nostetaan keskusteluun julkisen sektorin mahdollistama palvelutaso koko maan laajuisesti. Julkisen talouden säästöpaine ja kuntien valtionosuuksien leikkaukset edellyttävät myös Keskustanuorilta keskustelua palveluiden priorisoinnista. Liittokokous korostaa, että alueiden vahvuudet kasvumahdollisuudet ovat mahdollisuuksia koko Suomelle. Alueiden eriarvoistuminen ja näivettyminen tarkoittaisivat näiden mahdollisuuksien laiminlyömistä. Koko maan vahvuuksien hyödyntäminen ja valjastaminen palvelee parhaiten Suomen menestystä. Liittokokous esittää, että eduskuntavaaleja 2015 varten jokainen piiri valmistelee oman alueensa ohjelman maakunnallisena. Aluekohtaisessa ohjelmassa piiri tai piirit määrittelevät tavoitteet sekä tarpeet omalle maakunnalleen. Liitto kokoaa alueohjelmat ja luo näistä aluepoliittisen ohjelman, jossa jokainen maakunta huomioidaan. 13. Keski-Suomen Keskustanuoret: Nuorille asiantuntijapaikat lautakuntiin Keski-Suomen Keskustanuoret vaativat nuorille lakisääteiset asiantuntijapaikat kunnallisiin lautakuntiin. Nuorisolain pykälässä kahdeksan sanotaan: ”Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.” Monessa kunnassa toimii nuorisovaltuusto, mutta todellinen nuorten kuuleminen ei yleensä toteudu. Siksi nuorille on myön- nettävä lautakuntiin edustuspaikat. Nuorten on saatava läsnäoloja puheoikeus kaikkiin lautakuntien kokouksiin, ei vain silloin, kun käsiteltävä asia on erikseen määritelty nuoria koskevaksi. Näin nuoret saavat todellisen vaikuttamisen kanavan asioiden valmisteluun näennäisten vaikut ja esilletuomiseen. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuorten pitkäaikaisen toiminnan tavoitteeksi on strategiassa 2010-2020 kirjattu, että ”Keskustanuoret kasvattaa vaikuttamaan.” Keskustanuorten tulee kaikessa toiminnassaan tukea nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Aivan kuten Keski-Suomen keskustanuoret toteaa lakiimme on kirjattu pykälä nuorten osallisuudesta päätöksentekoon: ”Nuorisolain 8 § sanotaan, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa ja heillä tulee olla mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn.” Tämä kirjaus kuitenkin koskee vain alle 18-vuotiaita nuoria, sillä heidät voidaan lukea ala-ikäisinä erillisryhmäksi, joka tarvitsee oman väylänsä vaikuttaa. Yli 18-vuotiaat nuoret ovat vaalikelpoisia osallistumaan valtakunnallisiin vaaleihin täysvaltaisina kansalaisina. Muutamat kunnat ovat edelläkävijöitä nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantajina. Esimerkiksi Tampereella nuorisofoorumin edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus kuudessa eri lauta- ja johtokunnassa sekä kaupunginvaltuuston kokouksissa. Nuorten osallistuminen päätöksentekoon on sementoitu Tampereella pormestarin päätöksellä ”Tampereella lapsinäkökulma otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa (Tampereen kaupunki, pormestarin pysyväismääräys 30.4.2008).” Liittokokous yhtyy Keski-Suomen keskustanuorten aloitteeseen kuitenkin rajaten nuori –käsitteen tässä yhteydessä koskemaan alle 18-vuotiaita. Täysi-ikäisiä nuoria Keskustanuoret kannustavat liittymään poliittisten nuorisojärjestöjen kattavaan toimintaan ja hyödyntämään niiden tarjoamia vaikuttamisen väyliä. Poliittisten nuorisojärjestöjen toiminta tukee myös alle 18-vuotiaiden nuorten yhteiskunnallisia pyrkimyksiä ja auttavat laajentamaan käsitystä yhteiskunnallisesta toiminnasta oman nuorisoryhmän ulkopuolella. 14. Uudenmaan Keskustanuoret: Turha populismi kitkettävä Suomesta Uudenmaan Keskustanuoret tahtovat kitkeä populismin rikkaruohon maastamme. Populismi pyrkii saavuttamaan kansansuosiota liian pitkälle yksinkertaistetulla kuvalla asiantilasta. Populismi ei kannusta pohtimaan asioiden eri puolia, vaan syöttää kansalle vahvan vaikuttajan mielipiteen asiasta. Se johtaa ns. äänekkäiden demokratiaan, eli siihen, että yhden henkilön mielipiteet saavat turhan paljon tilaa. Poliittisen vaikuttajan tulisi pyrkiä ottamaan huomioon myös toisten mielipiteitä, ei täyttämään koko tilaa omillaan. Yhteisöissä on annettava tilaa alhaalta nouseville perustelluille näkemyksille. Yhteiskunnallisen tiedon puute on kuin rikkaruohojen lannoittamista, mikä antaa kasvualaa populismille. Uudenmaan Keskustanuoret vaatii, että populistisiin ja jopa rasistisiin puheisiin tulee voida puuttua nykyistä voimakkaammin ja Keskustanuorten tarjota jäsenilleen välineitä siihen puuttumiseen. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 40 Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustalaisuuden ytimessä on itsekasvatus eli itsensä jatkuva sivistäminen. Tärkeä osa sivistymistä on erilaisten näkemysten ymmärtäminen ja erilaisuuden kohtaaminen. Keskustanuoret pyrkii kasvatusjärjestönä edistämään jäsentensä kasvua aktiivisiksi ja sivistyneiksi kansalaisiksi, joihin ei populismi pure. 15. Uudenmaan Keskustanuoret: Nuorten syrjäytymiseen puututtava kovemmalla kädellä Uudenmaan Keskustanuoret ovat huolissaan nuorten syrjäytymisestä. Yli 10 000 nuorta on pudonnut yhteiskunnan eri turvaverkkojen väliin. Syitä ovat muun muassa nuorten mielenterveysongelmat, oppimisvaikeudet ja nuorisotyöttömyys. Uudenmaan Keskustanuoret tahtovat lisätä oppilashuollon resursseja oppilaitoksissa, mikä mahdollistaa esimerkiksi puuttumisen kiusaamiseen, oppilaiden/opiskelijoiden tukemisen heille vaikeissa oppisisällöissä sekä mielenterveysongelmien varhaisemman tunnistamisen. Tahdomme myös selkeitä keinoja nuorten työllisyyden lisäämiseen tekemällä nuoren työvoiman palkkaamisesta entistä houkuttelevampaa työnantajalle. Sanssikortit eivät saa jäädä vain hetkellisiksi kokeiluiksi eikä Nuorisotakuu yhden hallituskauden (alibudjetoiduksi) projektiksi! Liittokokous yhtyy aloitteeseen Ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen tulee lisätä resursseja ja nuorisotakuun työkaluja tulee kehittää entisestään. 1.8.2014 uusi oppilashuoltolaki astui voimaan ja laki edellyttää, että jokainen oppilas pääsee halutessaan psykologille. Pakolliset psykologikäynnit heikentävät avun tarvitsijoiden asemaa. Kouluissa pääpaino on yhä perinteisessä opetusmenetelmässä, jossa oppilaat istuvat pulpeteissaan ja tekevät tehtäviään opettajan johtaessa tuntia. Opetuksen tulisi vahvistaa oppilaiden tiimityöskentelytaitoja sekä kehittää heidän vuorovaikutustaitojaan. Tiimityöskentely auttaa löytämään omia vahvuuksia ja heikkouksia. 16. Uudenmaan Keskustanuoret: Reilun kaupan prostituutio Uudenmaan Keskustanuoret esittävät, että seksin myynnille tulisi asettaa reilut pelisäännöt. Yleiskriminalisoinnin sijaan tulisi pohtia, kuinka seksityöläisten oloja pystyttäisiin parantamaan. Prostituutio ei kriminalisoinnin myötä tule katoamaan mihinkään, vaan se muuttaisi toimintaympäristöä eli siirtäisi toiminnan pois julkisilta paikoilta yksityisiin tiloihin. Kun seksin myynti siirtyisi pois näkyvistä, seksityöläisten turvallisuus kärsisi merkittävästi. Ei myöskään ole olemassa riittävää näyttöä siitä, että kriminalisointi vähentäisi ihmiskauppaa. Norjassa seksin oston täyskielto tuli voimaan vuonna 2009. Tänä vuonna julkaistussa lakiarviossa todetaan, että seksityöläisten asema on heikentynyt lakimuutoksen myötä. On ilmennyt merkkejä, joiden mukaan luottamus seksityöläisten ja viranomaisten välillä on heikentynyt. Arvioon osallistuneet tukipalveluita tarjoavat järjestöt ovat todenneet, ettei prostituution määrän muutoksesta voida olla varmoja. Uudenmaan Keskustanuoret ehdottavatkin, että jokainen seksityöläinen oikeutettaisiin omaan y-tunnukseen. Tämä parantaisi heidän asemaansa ja siten myös turvallisuutta. Tällä tavoin heidät saataisiin myös verotuksen piiriin. Lisäksi tulisi kehittää toimia, joilla heidän terveyttään saataisiin valvottua. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi työterveydenhuollossa tehtävät säännöl- 1 liset tutkimukset, joissa seurattaisiin fyysisen terveyden lisäksi 2 myös psyykkistä terveyttä. 3 4 Liittokokous yhtyy aloitteeseen 5 6 Liittokokous yhtyy aloitteeseen sillä huomautuksella, että seksi7 työläinen on jo nyt velvoitettu maksamaan veroja ja näin ollen 8 hankkimaan y-tunnuksen ja toiminimen. Koska alaan liittyy niin 9 paljon muita ongelmia, verotuloja sieltä harvoin saadaan. Pros- 10 tituutioon liittyviä negatiivisia ilmiöitä on ehkäistävä muillakin 11 keinoilla kuin rikoslain muuttamisella. Vaikka ihminen tekee 12 jotain näennäisesti omasta tahdostaan, ei se aina tarkoita, että 13 kyseessä olisi todellinen vapaavalintaisuus. Esimerkiksi Suomessa 14 thaihieronta-liikkeissä prostituoituina työskentelevät naiset ovat 15 usein saaneet tietää vasta maahan saavuttuaan, että heidän on 16 työskenneltävä myös prostituoituna. Virallisesti he ovat yleensä 17 rekisteröityneet kosmetologi- tai hierojayrittäjiksi, mutta he teke- 18 vät myös seksityötä. Vieraassa maassa, kielitaidottomana, ilman 19 tukiverkostoa ja ilman tietoa omista oikeuksista on hyvin vaikeaa 20 päästä pakoon tällaisesta riippuvaisuustilanteesta. 21 22 Seksin myyminen ei Suomessa ole kiellettyä nykylainsäädännössä, 23 kuten ei sen ostaminenkaan. Parittaminen sen sijaan on perintei- 24 sesti ollut kiellettyä. Jo Ruotsin vuoden 1734 rikoslaissa parittami- 25 nen on ollut kielletty. Parittamispykälä ei kuitenkaan ainoastaan 26 suojele ihmiskaupan uhreja, vaan aiheuttaa heille myös ongelmia, 27 sillä lain mukaan esimerkiksi asunnon vuokraaminen prostitu28 oidulle on kiellettyä, jos hän ottaa asiakkaita vastaan kotonaan. 29 Seksinmyynti ilmoitusten julkaiseminen on myös paritusta, joten 30 kaikki tiedonvälitys kulkee enemmän ja vähemmän hämäriä 31 reittejä pitkin. Parituslainsäädännön takia seksin ostaminen 32 on käytännössä laillista ainoastaan prostituoidun omistamassa 33 kiinteistössä tai ostajan kotona, sillä asunnon vuokraaminen, 34 liiketilan vuokraaminen tai hotellihuoneen antaminen ovat kaikki 35 laskettavissa paritukseksi. Seksityötä tekevät eivät ole lain edessä 36 samassa asemassa kuin muuta työtä tekevät, sillä esimerkiksi 37 sopimuksella seksin ostosta ei ole lain tuomaa suojaa. Näin ollen 38 prostituoitu ei voi karhuta saamatta jääneitä palkkioitaan. 39 40 Prostituutio on erittäin naisvaltainen ala. 90% seksityötä tekevistä 41 on naisia ja 10% miehiä tai muita sukupuolia. Prostituutio 42 linkittyy hyvin vahvasti ihmiskauppaan, joka on hyvin sukupuo- 43 littunut rikollisuuden muoto. EU:n alueella ihmiskaupan uhreista 44 74% on naisia ja tyttöjä, kun taas ihmiskaupasta epäillyistä 75% 45 on miehiä. Turvattomassa asemassa olevat ihmiskaupan uhrit 46 voivat myös itse saada paritussyytteen, kun heidät on saatu mani- 47 puloitua toimimaan mukana. Esimerkiksi kahden prostituoidun 48 tekemä yhteistyö lasketaan paritukseksi. Lisäksi ihmiskaupan uhri 50 voi pelätä vaikkapa perheensä puolesta ja suostua siksi toimimaan 51 parittajien tahdon mukaisesti. 52 53 Työelämä – ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä vuodelta 2010 54 todetaan seuraavasti: ”Myös omasta suostumuksestaan prostituu- 55 tioon tullut henkilö voi olla ihmiskaupan uhri, jos hänen tosiasi- 56 alliset mahdollisuutensa irrottautua prostituutiotoiminnasta ovat 57 heikot esimerkiksi turvattoman tilan tai riippuvaisen aseman, pa- 58 ritustoiminnan olosuhteiden taikka häneen kohdistuvan väkival- 59 lan tai väkivallan uhan johdosta.” Prostituution dekriminalisointi 60 ei tarkoittaisi bordellien perustamista, vaan sitä että seksityötä 61 tekevät olisivat samassa asemassa muiden työtä tekevien kanssa. 62 Tilanne, jossa seksityötä tekevät olisivat normaalin työlainsäädän- 63 nön ja työterveyshuollon piirissä ja jossa alalla työskentelisi vain 64 ja ainoastaan siihen vapaaehtoisesti ryhtyneitä, olisi ihanteellinen. 65 66 41 Ostokieltoa muissa Pohjoismaissa on perusteltu sillä, että asenneilmapiirin muuttuessa kielteisemmäksi kysyntä vähenisi, ja tätä kautta myös ihmiskaupan uhrien hyväksikäyttö vähenisi. Ostokiellolla on ollut Norjassa ja Ruotsissa kuitenkin kielteisiä vaikutuksia, sillä se on vaikeuttanut ennestäänkin heikossa asemassa olevien prostituoitujen asemaa. Asiaintilan parantamisessa ainoa rooli ei ole rikoslain pykälien muuttamisella, eikä siihen ole muitakaan yksinkertaisia, suoraviivaisia ratkaisuja. Tarvitaan sosiaalipoliittisia toimia, jotta alalle ei tarvitsisi ajautua tai joutua välillisesti pakon sanelemana. Jokaiselle alalla työskentelevälle pitäisi olla selvää, että hänellä on muitakin mahdollisuuksia ja yhteiskunnan turvaverkot tukenaan samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä. 17. Uudenmaan Keskustanuoret: Kiusaaminen on liian kallista yhteiskunnalle Viime aikoina on ansiokkaasti käynnistetty pilottihankkeita koulukiusaamisen kitkemiseksi. Tämä suuntaus on erinomainen ja sitä tulee jatkaa. On kuitenkin todettava, että myös kiusaaminen työpaikoilla ja viranomaistoimissa aiheuttaa vuosittain huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia, työelämässä mm. poissaolojen ja irtisanoutumisten muodossa. Lisäksi viranomaisten taholta henkilön toisinaan annetaan ymmärtää kuuluvan alempaan kastiin. Tämä on omiaan passivoimaan apua hakemaan tullutta henkilöä. Uudenmaan Keskustanuoret vaatii, että on perustettava Ilmianna kiusaaja-hanke, jolloin asiaan voidaan puuttua ja ohjata kohtelua oikeaan suuntaan. Aina kiusaaja ei edes tajua kiusaavansa. Vastuuseen kiusaamisesta on saatava kiusaaja niin koulussa kuin työpaikallakin. On pyrittävä eroon järjestelmästä, jossa kiusattu joutuu lähtemään. Mikäli kiusaaminen olisi yleisesti käytössä oleva yksiselitteinen irtisanomisperuste, toimisi asia varmasti pelotteena kiusaajia kohtaan. Työnantajat, jotka rikkovat valvontavelvoitettaan, eivätkä anna varoituksia ja irtisano todistetusti kiusaavia henkilöitä on voitava tuomita sakkoon osallisena kiusaamiseen. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Kiusaamisen esiintymiseen työpaikoilla on puututtava tiukasti. Koulu ei ole ainoa paikka, jossa kiusaamista tapahtuu. Lasten ja nuorten käytös heijastelee aikuisten käytöstä ja asenteita muita ihmisiä kohtaan. Työnantajat nykyiset oikeudet puuttua kiusaajan toimiin ovat rajalliset ja selkeissäkään kiusaamistapauksissa kiusaaminen ei toimi irtisanomisperusteena. Työnantajille on annettava lisää mahdollisuuksia puuttua kiusaajien toimintaa, tarpeen vaatiessa myös tekemällä kiusaamisesta hyväksyttävä irtisanomisperuste. 18. Uudenmaan Keskustanuoret: Kaikilla oltava samat mahdollisuudet koulutukseen Suomalainen yhteiskunta perustuu kaikkien tasa-arvoiseen kohteluun ja oikeuteen saada koulutusta. Suomessa on perinteisesti voinut valmistua korkeakoulusta tai yliopistosta, vaikka vanhemmat eivät ole kuuluneet korkeimpaan yhteiskuntaluokkaan. Pohja tälle rakennetaan jo peruskoulussa. Uudenmaan Keskustanuorten mielestä peruskoulun tehtäviä ja suoritteita ei voida vaatia suorittamaan maksullisilla välineillä, vaan kaikkien tehtävien tulee olla tehtävissä ilmaiseksi toimi- tetuilla välineillä. Ei pitäisi voida eriarvoistaa ihmisiä koulussa perheen yhteiskunnallisen aseman perusteella. Uudenmaan Keskustanuoret huomauttaa, että kaikilla perheillä ei ole varaa hankkia lapsilleen esimerkiksi älypuhelimia tai tabletteja, joten jos sellaisen käyttöä edellytetään koulussa, tulee koulutuksen järjestäjän tarjota mahdollisuus sellaisen käyttöön. Suomessa pitää jatkossakin kaikilla olla yhtäläinen ja tasavertainen mahdollisuus kouluttautua omia kykyjään vastaavaan koulutukseen ilman suuria summia rahaa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen On äärimmäisen tärkeää, että koulu pysyy kehityksessä muun yhteiskunnan mukana ja jopa sen edellä. Siksi on välttämätöntä, että koulussa opetetaan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa, jotta uusimpia teknisiä laitteita osattaisiin käyttää muuhunkin kuin mobiilipelien pelaamiseen. Kukaan ei saa jäädä opetuksen ulkopuolelle, joten koulujen on saatava resursseja laitteiden hankkimiseen opetuskäyttöön. Kustannuksia voidaan kompensoida vähentämällä painettujen koulukirjojen käyttöä, kuten monessa koulussa jo tehdäänkin. 19. Uudenmaan Keskustanuoret: Tapahtumien järjestyksenvalvontavaatimuksia helpotettava Uudenmaan Keskustanuoret vaativat tapahtumien järjestyksenvalvontaa koskeviin vaatimuksiin helpotuksia. Nykytilanne ajaa useat tapahtumien järjestäjät ostamaan järjestyksenvalvonnan palveluna ulkopuoliselta. Erityisen suuria haasteita tämä tuottaa tapahtumille, jotka vaativat suurta määrä järjestyksenvalvojia kokoonsa nähden. Tällaisia ovat esimerkiksi laajalla alueella tapahtuvat tilaisuudet. Tämän kaltaisissa tapahtumissa järjestyksenvalvonta muodostaa aivan liian suuren osan budjetista. Uudenmaan Keskustanuoret esittävät, että vaatimuksia muutetaan niin, että tapahtumissa olisi nimetty, jokaista sopivan kokoiseksi määriteltyä aluetta kohti yksi vastuullinen henkilö järjestyksenvalvontaan, ja lopuille toimijoille otettaisiin käyttöön kevennetty ilmoitusmenettely, jolloin heiltä ei vaadittaisi nykyisenlaista JV-korttia, vaan sen sijaan riittäisi perehdytys järjestäjän toimesta. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Järjestyksenvalvonnan ensisijainen tarkoitus on turvata tapahtumaan osallistuvien sekä sivullisten turvallisuus sekä estää rikoksia ja onnettomuuksia. Vähentämällä järjestyksenvalvojien määrää sekä yleisön turvallisuus sekä järjestyksenvalvojien työturvallisuus vaarantuu. Keskustanuoret katsoo, ettei tapahtumien yleisön turvallisuutta pidä vaarantaa ja muistuttaa mahdollisuudesta käyttää tilapäisiä järjestyksenvalvojia, jotka voidaan asettaa poliisin toimesta yhteen tilaisuuteen ilman jv-korttia. Tätä menettelyä käytetään jo suurissa tapahtumissa ja menettelyä kustuaan ”tilapäiseksi järjestyksenvalvojaksi”. Tällöin järjestyksenvalvojalta ei vaadita järjestyksenvalvojan koulutusta, mutta hänet tulee asettaa etukäteen tilapäiseksi järjestyksenvalvojaksi ja hänen tulee toimia henkilön kanssa, jolla on järjestyksenvalvojan koulutus suoritettuna. Ongelma on kuitenkin, että tilapäisen järjestyksenvalvojan voidaan asettaa vain kokoontumislain mukaisiin tapahtumiin. 20. Uudenmaan Keskustanuoret: Malmin lentokenttä säilytettävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 42 Uudenmaan Keskustanuoret vaativat, että Malmin lentokentän tuhoaminen perutaan. Lentokenttä on osa suomalaista kulttuurihistoriaa ja se onkin osa valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen listaa. Se on kokonaisuudessaan listattu myös kahdesti World Monuments Fundin 100 uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle, sillä se on yksi maailman parhaiten ennen toista maailmansotaa rakennetuista lentokenttäkokonaisuuksista. Suomi on myös allekirjoittanut UNESCOn julkilausuman kulttuuriperinnön tietoista tuhoamista vastaan, joten suunnitelmat, joiden mukaan alueelle rakennettaisiin asunnot 20 000 asukkaalle, tuntuvat tässä valossa äärimmäisen kummallisilta. Ja vaikka lentokenttä on ollut käytössä jo lähes 80 vuotta, se ei ole luontoa haitannut, sillä alueella pesii kolme lintulajia, jotka on luokiteltu silmälläpidettäviksi ja on ainoa paikka Helsingissä, jossa muun muassa isokuovia tavataan. Malmin lentokenttä on yksi Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä yli 36 000 lentosuoritteellaan, vaikka siellä ei ole ollenkaan säännöllistä reittiliikennettä. Se on myös Suomen suurin lentäjien koulutuskeskus ja kaksi kolmesta ammattilentäjästä koulutetaan siellä. Tuntuukin käsittämättömältä, ettei näin laajalle lentotoiminnalle ole osoitettu yhtään toimivaa korvaavaa paikkaa. Puheet siitä, että toiminta siirrettäisiin Vihdin ja Hyvinkään kentille voidaan haudata välittömästi, sillä kummatkin ovat valvomattomia ja näin ollen äärimmäisen riskialttiita näin mittavalle toiminnalle. Myös Helsinki-Vantaa on huono vaihtoehto, sillä ennusteiden mukaan Suomen lentoliikenne kasvaa jopa 70 prosenttia tulevien 20 vuoden aikana. Lähin kevyemmän tilauslentoihin soveltuva aikatauluista vapaa kenttä on Turussa, eikä se pysty mitenkään palvelemaan pääkaupunkiseudun liikeelämää bisneslentojen osalta. Uudenmaan Keskustanuoret esittävätkin, että lentokentän lakkauttamisen sijaan sitä aletaan kehittää kuten esimerkiksi Tukholmassa sijaitsevaa Bromman lentokenttää. Tällä tavoin Suomi pystyy vastaamaan lähialueilla kasvaneeseen kilpailuun kansainvälisen lentoliikenteen solmukohtana ja Helsinki-Vantaa pitämään hallussa nykyisen asemansa Pohjoismaiden johtavana lentoasemana. Jos tämä asema menetetään, on se merkittävä takaisku Suomen talouselämälle. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Malmin lentokentän säilyttäminen on ilmailualan ja koko Suomen asukkaiden etu. Lentokentän toiminnan siirtäminen toiseen paikkakuntaan ei edesauta sen ylläpitämää kulttuuriperintöä tai toimintaa esimerkiksi lentäjien kouluttajana. Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta on tehty kuntalaisaloite ja TNS Gallupin teettämän kyselyn mukaan 67 % helsinkiläisistä puoltaa lentokentän säilyttämistä. 21. Uudenmaan Keskustanuoret: Yksinelävät politiikan keskiöön Yksinelävien määrä Suomessa on lisääntynyt vuodesta toiseen. Vuoden 2013 lopussa yhden hengen asuntokuntia oli Suomessa 42%, ja suurissa kaupungeissa luvut ovat paljon suurempia. Silti yksineläviä ei huomioida päätöksenteossa, vaikka heidän ongelmansa liittyvät lähes kaikkiin politiikan lohkoihin ja Suomessa nuoret muuttavat verrattain varhain omilleen. Kun puhutaan yksinelävistä, tulisi muistaa, että joillekin yksin eläminen on tietoinen valinta eikä synonyymi yksinäisyydelle. Silti vielä 2010-luvun Suomessa perheettömyyttään joutuu selit- telemään. Perheellisiä ja yksineläviä ei pitäisi asettaa vastakkain, eikä se, että asiasta puhutaan, ole perinteisestä keskustalaisesta perhepolitiikasta pois. Politiikassa vallitsee hiljainen totuus, että yksineläjyyttään ei kannata markkinoida, mutta perheellisyydellä sen sijaan saa ja pitää ratsastaa. Uudenmaan Keskustanuoret haluaa nostaa yksineläjät myös Keskustanuorten politiikan keskiöön ja yhtä arvokkaiksi kuin perheellisetkin. Suurimmat ongelmat yksineläjillä liittyvät köyhyyteen ja asumiseen. Toimeentulotukea saaneista kotitalouksista yksinasuvien osuus oli 72 % jo vuonna 2012. Yksinasuvien köyhyys oli toiseksi suurinta Suomessa heti Bulgarian jälkeen. Pääkaupunkiseudulla asuvan pariskunnan euro on yksinelävän 23 senttiä ja ero yksiöiden ja kaksioiden neliöhinnoissa keskimäärin yli 1 300 euroa neliöltä. Myös yksiöiden vuokrat ovat suhteessa suurempia asuntoja kalliimmat. Pelkästään näiden lukujen valossa Uudenmaan Keskustanuoret vaatii liittoa yksineläjien asialle! Liittokokous yhtyy aloitteeseen Merkittävä osa suomalaisista asuu yksin ja tämän tulisi näkyä politiikanteossa enemmän. Yksinasuvien elämäntilanne tulisi huomioida aikaisempaa paremmin esimerkiksi asumis- ja veropolitiikassa sekä sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisessa. Yksinasuvien elämästä ja arjen problematiikasta on saatava lisää tutkimustietoa ennaltaehkäisevien toimien ja politiikan suunnittelun tueksi. 22. Uudenmaan Keskustanuoret: Kuntien perheväkivallan vastaiseen työhön systemaattisuutta Lähisuhde- ja perheväkivalta on ilmiönä laaja: se voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, omaisuuteen kohdistuvaa tai taloudellista väkivaltaa tai sillä uhkaamista. Huomattavaa on, että lähisuhde- ja perheväkivaltaa voi esiintyä missä tahansa perheessä kulttuurista, koulutuksesta, sosiaalisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta. Väkivallasta puhuminen ja sen näkyväksi tekeminen on yksi keino ehkäistä väkivaltaa. Varsinkin kunnissa tarvittaisiin enemmän poikkisektorillista yhteistyötä tilanteiden tunnistamiseksi. Espoon kaupunki on hyvä esimerkki siitä, miten kunta voi suhtautua perheväkivaltaan systemaattisesti. Kaupungilla on jo vuosikaudet sitouduttu ilmiön ehkäisyyn toimintaohjelmatasoisesti ja ehkäisytyö on osa turvallisuussuunnittelua –vain muutamia toimenpiteitä mainitaksemme. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on ilmiö, joka koskettaa jokaista kuntaa, pienintä ja syrjäisintäkin kolkkaa. Uudenmaan Keskustanuorten mielestä kuntien pitäisi luoda työhön selkeät rakenteet ja kiristyvästä taloudellisesta tilanteesta huolimatta resursoida ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin riittävästi, jotta korjaaviin toimenpiteisiin ei mene myöhemmin kymmenkertaista summaa. THL:llä on olemassa valmiit ohjeetkin tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi, joten tiedon puutteesta asia ei voi olla kiinni. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Yhdymme aloitteen esiin nostamaan huomioon lähisuhde- ja perheväkivallan monimuotoisuudesta. Huomioitavaa on myös että väkivallan kohde voi olla kuka tahansa, välittämättä henkilön sukupuolesta tai sukupolviroolista. Ennaltaehkäisevätoiminta on aina kannatettavaa ja sen tehokastoiminta vaatii useiden viranomaisten saumatonta yhteistyötä. Näemme että panostukset viranomaisyhteistyön parantamiseen ovat yksi tehokaskeino erityisesti tunnistamiseen, toimenpideohjeiden sekä jaettujen käytäntöjen lisäksi. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 43 23. Keskustanuorten Vantaan osasto: Huviveneet veronalaisiksi Keskustanuorten Vantaan osasto esittää, että huviveneiltä, jotka on velvollisuus rekisteröidä vesikulkuneuvorekisteriin, ryhdytään perimään samankaltaista veroa kuin ajoneuvovero. Vero olisi ajoneuvoveron tavoin päästöperusteinen. Vaikka saatava verotulo olisikin melko pieni, on verotus suuremmalta osin ympäristöteko, jolla annettaisiin selkeä viesti, että ympäristöarvot on muistettava myös veneellä liikuttaessa. Venerekisterissä on tällä hetkellä noin 200 000 kulkuneuvoa, joista noin 180 000 on moottoriveneitä. Moottoriveneet saastuttavat ilmaa samalla tavalla kuin autot, joten on erikoista, ettei niitä veroteta samalla tavalla. Toki niiden käyttö on pienempää kuin autoilla, mutta joutuuhan harrasteautoistakin maksamaan ajoneuvoveron (pl. museorekisterissä olevat). On myös muistettava, että huviveneillä on vaikutusta vesistöjen ja rantojen hyvinvoinnille. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Veneily on kausittaista ja siitä saatavat verotulot ovat vähäisiä sekä järjestelmää on vaikeaa valvoa. Huviveneistä pitäisi luoda rekisteri niistä yksilöistä, joihin vero kohdistuisi ja kuka siitä huviveneestä on verovelvollinen. Veneilijöille tulee joka tapauksessa jo veroja maksettavaksi polttoaineesta ettei se ilmaistakaan ole. Näiden seikkojen valossa liittokokous kokee, ettei ole perusteltua säätää huviveneitä veronalaisiksi. Liittokokous näkee, että mieluummin kannustetaan veneilijöitä muilla tavoin ottamaan vastuuta veneilystä huomioimalla ympäristöä eri tavoin. Venettä pestäessä veneilijä voisi käyttää myrkyttömiä suojamaaleja. Veneilijä voi vähentää veneilyn tuomia haittoja välttämällä pohjan pöllyttämistä sekä keräämällä kaikki roskansa talteen ja ylläpitämällä venettä, jotta se olisi kunnossa mennessään vesille eikä päästäisi mitään ylimääräistä haitta-aineksia veteen. 24. Pirkanmaan Keskustanuoret: Kansanopistojen toiminnan jatkuvuus turvattava Pirkanmaan Keskustanuoret ovat huolissaan kansanopistojen tulevaisuudesta. Valtion myöntämiä määrärahoja on jatkuvasti leikattu, minkä johdosta yt-neuvottelut, yhdistymishankkeet ja kilpailu kansanopistojen välillä ovat lisääntyneet. Kansanopistojen rahoitus perustuu kasvuun: mitä enemmän opetusta, sitä enemmän rahoitusta valtiolta. Tämän kilpailumallin johdosta kansanopistoille jää entistä pienempi siivu rahaa käytettäväksi, mikä taas on johtanut opiskelijoiden opintomaksujen kasvamiseen. Malli sotii kansanopistojen periaatteita vastaan. Samanaikaisesti kun puhutaan nuorten syrjäytymisestä ja nuorisotakuusta, on leikattu merkittävästi näistä oppilaitoksista, jotka monille tarjoavat ainoana mahdollisena vaihtoehtona mielekästä tekemistä ja miettimisaikaa, kun opiskelu- tai työpaikkaa ei ole löytynyt. Eri puolella Suomea toimivien 88 kansanopiston rooli suomalaisessa koulutuskentässä on merkittävä: yli 100 000 opiskelijaa käyttää vuosittain niiden palveluja ja ne tarjoavat monipuolisesti opetusta aina kymppiluokista avoimen yliopiston opintoihin ja maahanmuuttajille suunnattuihin kursseihin. Ne ovat monille nuorille ja vanhemmillekin opiskelijoille tärkeä paikka kasvaa, oppia, itsenäistyä ja toteuttaa itseään. Pirkanmaan Keskustanuoret esittävät Keskustanuorten liittokokoukselle, että kansanopistojen kilpailuun perustuva rahoitusmalli uusittaisiin siten, että niiden toiminnan tulevaisuus turvataan. Opistojen tulee jatkossakin pystyä antamaan opetusta edullisesti, myös kaikkein vähävaraisimmille, eikä joutua nostamaan opintomaksujaan. Kansanopistoissa opiskelevien pitää vastaisuudessakin kuulua KELA:n myöntämän opintotuen piiriin. Maanlaajuisesta opistoverkosta tulee pitää kiinni. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Kansanopistot ovat merkittävä osa suomalaista opetusjärjestelmää. Jokaiselle nuorelle tulee löytyä paikka yläasteen jälkeen. Kansanopistojen karsiminen, tai koulutuksen merkittävä kallistuminen, tulisi johtamaan yhä useampaan nuoreen järjestelmän ulkopuolella ja syrjäytymisvaarassa. 25. Pirkanmaan Keskustanuoret: Suomen katkaistava asekauppa Israelin kanssa Pirkanmaan Keskustanuoret vaatii Suomen valtiota lopettamaan asekaupat Israelin kanssa siten, ettei Suomi osta Israelissa suunniteltuja ja valmistettuja aseteollisuuden materiaaleja eikä myöskään myy oman aseteollisuutensa tuotteita Israelin valtiolle. Suomen tulisi lisäksi purkaa jo tehdyt asehankintojen optiosopimukset Israelin kanssa. Israelin asemyynnin laajuus on huomattavan suurta, sillä Israel oli esimerkiksi vuonna 2013 maailman kahdeksanneksi suurin aseidenviejämaa (SIPRI & CRS-lähteet). Suomen on tiedostettava Israelin asevoimien ja maan aseteollisuuden vahva linkittyminen toisiinsa. Kannattamalla Israelin aseteollisuutta Suomi mahdollistaa Israelin valtiontalouden vahvistumisen kautta Israel-Gaza –kriisin pitkittymisen. Vuodesta 1987 jatkunut konflikti palestiinalaisten kanssa voi rauhoittua vain, jos Israelin valtio pakotetaan tekemään sisäpoliittisia muutoksia. Suomen on kannatettava kansainvälisen yhteisön roolin vahvistamista Israel-Gaza –kriisin ratkaisemiseksi. Yhtenä painostuksen muotona Suomen on boikotoitava Israelin valtion tuotantotaloutta, alkaen aseteollisuuden boikotista. Päätös olisi erityisen ajankohtainen nyt, kun Suomi harkitsee jatkohankintojen tekemistä vuonna 2013 ostettujen naamioitumisjärjestelmien täydentämiseksi. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Liittokokous tunnustaa aloitteessa esitetyn huolen Suomen asehankintojen ja Israelin valtion toimien välisestä yhteydestä. Aloitteen hyväksyminen vaikeuttaisi kuitenkin merkittävästi Suomen puolustuskyvyn kannalta tarpeellisen hankintojen tekemistä. Suurin osa Suomen asehankinnoista tehdään Yhdysvalloista, Ranskasta ja muista EU-maista. Monien saksalaisten, sveitsiläisten tai tanskalaisten yritysten taustalla on kuitenkin israelilaista teknologiaa tai alihankkijoita. Täysi Israelin aseteollisuuden boikotti rajaisi suuren joukon alan yrityksiä hankintojen kilpailutuksen ulkopuolelle. Satojen miljoonien eurojen hankintoja tehtäessä on tärkeää, että vaihtoehtoina on useita laadukkaita ja kustannustehokkaita toimittajia. Esimerkiksi jalkaväkimiinoista luopuminen Ottawan sopimuksen myötä on pakottanut etsimään 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 44 korvaavaa suorituskykyä. Liittokokous kuitenkin kehottaa huomioimaan yritysten yhteydet ja taustat hankintapäätöksiä tehtäessä. Palestiinan konfliktin taustalla on paljon laajempia ja syvempiä tekijöitä kuin Israelin taloudellinen hyöty. Siten maan talouden heikentyminen boikotoinnin kautta tuskin edistäisi merkittävästi konfliktin rauhanomaista ratkaisua. Keskustanuoret pitävät jatkuvia ponnisteluja konfliktin ratkaisemiseksi erittäin tärkeänä. 26. Pirkanmaan Keskustanuoret: Raitiotieratkaisut joukkoliikenteen pohjaksi Houkutteleva ja helppokäyttöinen joukkoliikenne helpottaa ihmisten liikkumista ja vähentää yksityisautoilua. Houkutteleva joukkoliikenne on siis sekä liikennettä sujuvoittava että samalla luonnollisesti ekologinen vaihtoehto. Kaupunkiraitioliikenteeseen on 2010-luvulla tehty panostuksia enemmän kuin pitkiin aikoihin aikaisemmin. Paitsi että raitiovaunut kulkevat Helsingissä, ollaan sellaisia lanseeraamassa myös Tampereelle ja Turkuun. Raitiovaunut sujuvoittavat liikennettä, ovat houkuttava ja ekologinen ratkaisu. Keskustanuorten tuleekin vahvasti edistää raitiotierakentamista paitsi kaupungeissa, myös mahdollisuuksien mukaan maakuntien tasolla. Toimiva raitio/kaupunkijunaliikenne maakuntakeskuksissa ja niihin linkittyen sujuvoittaa kasvavien kaupunkien liikennöintiä. Rataliikenteen ollessa joukkoliikenteen pohjana voidaan linja-autoja käyttää täydentävänä elementtinä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Julkiseen liikenteen panostaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Se on myös yksi keskeisistä alueiden elinvoimaa vauhdittavista tekijöistä. Kaupunkien sisäiseen raitiotieliikenteen kehittämisen on tapahduttava pääosin kaupunkien omalla rahalla. VR:n tulee omassa toiminnassaan ottaa huomioon myös aluetaloudelliset vaikutukset. Haja-asutusalueiden rataosuuksia tulee hyödyttää nykyistä aktiivisemmin lähiliikennöinnin mahdollistamiseksi. Kiskobussien saaminen hiljaisemmille rataosuuksille auttaa maakuntakeskuksien toimeliaisuutta säteilemään laajemmalle maakuntaan, sekä ylläpitää elämisen mahdollisuuksia myös maaseudulla. 27. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Valtion ostettava Suomeen tuntia isompi kello Suomalaiset taistelevat nykyisin joka päivä ajankäytöllisten haasteiden kanssa. 24h tuntuu olevan kansalaisille paikka paikoin riittämätön, kun pitäisi vuorokauden aikana ehtiä harrastamaan politiikkaa, käydä päivätöissä, ehkä kokouksissa ja olla kotonakin. Kalentereistamme loppuu pahimpina päivinä tila kesken ja joudutaan turvautumaan seuraavaan päivään. Monesti myös iltaisin innostutaan ideoimaan ja on perin harmillista, kun yhtäkkiä huomaakin vuorokauden päättyvän. Esitämmekin, että valtio ostaisi Suomeen tuntia isomman kellon ja lisäisimme vuorokauteen näin lisätunnin. Uskoaksemme olisimme maailmalla edelläkävijöitä ja kansalaistemme aika riittäisi hoitamaan kaikki päivän askareet saman vuorokauden aikana. Uskoaksemme saisimme myös liittokokouksiin enempi aloitteita, kun aktiivisilla toimijoilla olisi niitä tunti enempi aikaa rustata. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Vaikka maapallon pyörimisnopeuden hidastaminen tulee pitkällä tähtäimellä, liittotoimiston tekemien empiiristen korallitutkimuksien perusteella noin 320 miljoonan vuoden päästä, tarkoittamaan lisätunnin käyttöönottoa, emme näe vielä tarpeelliseksi Suomen valtion hankkia 25-tuntista kelloa. Kilpailulainsäädännön haasteellisuuden ja vääjäämättömästi tulevan kilpailutuksen onnistumisen puolesta esitämme kuitenkin hankintailmoituksen välitöntä avaamista kellon hankkimiseksi. 28. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Nuuskanmyynti sallittava Suomessa Nuuskanmyynti on Suomessa ollut kiellettyä vuodesta 1995, kun Suomi liittyi EU:hun. EU:n tasolla päätettiin kieltää nuuskan myynti koko EU-alueella vuonna 1992. Ruotsi neuvotteli liittyessään Euroopan Unioniin itselleen poikkeusluvan nuuskanmyynnin sallimiseksi. Viranomaisten asettamasta myyntikiellosta huolimatta nuuskankäyttö on jatkunut Suomessa, mutta nuuskat on hankittava joko Ruotsista, ruotsinlaivalta tai pimeiltä markkinoilta. Esimerkiksi elokuun 2013 ja elokuun 2014 välisenä aikana Suomeen tuotiin 8,4 miljoonaa rasiaa nuuskaa. Laki edellyttää, että nuuskaa saa tuoda maahan vain omaan käyttöön, mutta määrästä on havaittavissa, että sitä tuodaan pimeille markkinoille kotimaahan. Olipa niin tai näin niin tästä määrästä on selkeästi havaittavissa Suomen valtion menettävän merkittävän määrän verotuloja. Näinä tiukkoina taloudellisina aikoina tämänkaltaisessa rahalahjoituksessa naapurimaahan ei ole mitään järkeä. Esitämmekin, että Suomi anoo poikkeuslupaa nuuskan myyntiin ja nuuskan myynti sallittaisiin jälleen Suomessa. Näin nuuskan käyttäjien ei tarvitsisi tukea tehdä erillisiä hakureissuja Ruotsiin tai ostaa tuotteitaan pimeiltä markkinoilta vaan nuuskat voitaisiin ostaa kotimaasta laillisesti sekä maksaa asiaankuuluvat verot tänne. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Suomeen ei tarvita uusia laillisia päihteitä aiheuttamaan riippuvuuksia ja terveyshaittoja. Tupakointia on pyritty rajoittamaan ja vähentämään lainsäädännöllä viime vuosina ja tässä onkin onnistuttu. Tutkimusten mukaan tupakointi on vähentynyt huomattavasti ja esimerkiksi nuorten suhtautuminen tupakointiin on muuttunut selvästi kielteisemmäksi viime vuosina. Kouluterveyskyselyn mukaan tyttöjen tupakointi on vähentynyt 2000- luvulla ja poikien tupakointi lähti laskuun 2006 – 2007. Tässä tilanteessa olisikin erikoista, jos ehdoin tahdoin lisättäisiin toisen päihteen käyttöä sallimalla sen myynti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuuskan käyttö ei auta tupakoinnin lopettamiseen, kuten toisinaan väitetään. Kouluterveyskysely vahvistaa tätä nuorten osalta, sillä pelkkää nuuskaa käyttävät nuoret ovat harvassa, mutta sekä nuuskaa että tupakkaa käyttää moni. Ruotsalaistutkimuksissa nuuskan käytön on havaittu aiheuttavan 2-tyypin diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja. Nuuska aiheuttaa myös syöpää, kosmeettisia haittoja ja muita suu- ja hammasongelmia. Raskauden aikainen nuuskankäyttö lisää lapsen kuoleman riskiä. Suomessa nuuskan käyttö on huomattavasti vähäisempää kuin Ruotsissa, jossa nuuskan myynti on sallittu. Ruotsalaismiehistä 29% käyttää päivittäin nuuskaa, kun taas suomalaismiehistä vain 1,2 - 2,9%. Niinpä ei ole perusteltua väittää, etteikö nuuskan myynnin sallimisella olisi vaikutusta käyttäjämäärään. Kun otetaan huomioon nuuskankäytöstä aiheutuvat terveyshaitat, eivät sen myynnistä saatavat verotulot ole tarpeeksi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 45 painava peruste myynnin aloittamiselle sen enempää taloudellisesti kuin inhimillisestikään. 29. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Intersukupuolisten lasten leikkaaminen tulee lailla kieltää Tällä hetkellä intersukupuolisina syntyneet lapset leikataan jo varhaisessa vaiheessa. Mielestämme tämä tulisi kieltää lailla, sillä lapsen sukupuoli voidaan arvioida väärin ja tämä muiden tekemä päätös voi myöhemmässä iässä osoittautua vääräksi. Leikkauksissa ei ole kyse lasten oikeuksista, vaan vanhempien tai lääkäreiden näkemyksestä oikeanlaisesta sukupuolisuudesta. Kuitenkin intersukupuolisuutta on tutkittava lisää, sillä siitä on olemassa vielä riittämättömästi tutkimustietoa. Lapsen on saatava itse päättää kumpaa sukupuolta haluaa edustaa ja siksi olisikin ennen mahdollisia leikkauksia ja hormonihoitoja odotettava, että intersukupuolinen pystyy itse määrittämään sukupuolisen identiteettinsä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Intersukupuolisten lasten varhainen leikkaaminen tai hormonaalisesti hoitaminen rikkoo lapsen oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen. Leikkaus tai hormoonihoitoja tulee suorittaa vain toimenpiteiden saajan omasta tahdosta. Intersukupuolisen lapsen vanhempia on autettava varsinkin alun mahdollisesti järkyttävän tilanteen käsittelyssä ja neuvottava sensitiivisessä kasvatuksessa niin, että lapsi saa kasvaa ja kehittyä omaan identiteettiinsä ajan myötä. Tietoa sekä fyysisen että sosiaalisen sukupuolen erilaisista ilmentymistä tulee olla vanhempien saatavilla asian ymmärtämiseksi. Liittokokous yhtyy aloitteen vaatimukseen siitä, että intersukupuolisuudesta tulisi saada lisää tutkittua tietoa. 30. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei saa rajata Vuonna 2004 n.3 prosenttia päivähoidossa olevista lapsista oli sellaisia, joiden vanhemmista vähintään toinen oli kotona. Tästä kun otetaan pois väsyneet, sairaat, erityisryhmät, vauvan kanssa opiskelevat, pätkätöitä tekevät jne. ei jäljelle jää kovinkaan iso joukko ns. sluibaajia. Jos päivähoito-oikeutta rajoitetaan, korottaa se myös kynnystä hakea apua - etenkin niissä perheissä, joissa puitteet ulkoisin puolin pitäisi olla kunnossa. Rajoitukset myös heikentävät niiden perheiden tilannetta, jotka ovat jonkun perheenjäsenensä sairauden takia uuvuksissa. Paperien pyörittelyä ja byrokratiaa on tässä maassa tarpeeksi jo muutenkin. Vähennetään byrokratiaa, lisätään vaihtoehtoja. Esitämmekin, että Keskusta vaatii hallitusta ottamaan huomioon eniten apua tarvitsevat. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Kokopäiväiseen päivähoitoon ei tulisi olla subjektiivista oikeutta, mikäli toinen vanhemmista on kotona ilman erillistä perusteltua syytä. Näitä ovat aloitteessa mainittujen lisäksi aktiivinen työnhaku. Keskustanuorten mielestä lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Tarjolla pitää olla avointa- ja osa-aikapäivähoitoa sekä kotiapua että kolmannen sektorin tarjoamaa toiminta. 31. Etelä-Savon Keskustanuoret: Aluehallinto tarvitsee koko- naisvaltaisen rakenneuudistuksen Etelä-Savon Keskustanuoret vaatii välittömiä toimia aluehallinnon ja alueellisen toimivallan alasajon pysäyttämiseksi. Viimeisin esimerkki alasajosta on ELY-keskuksiin suunnitellut 700 henkilön henkilöstöleikkaukset. Aiemmin rajuja leikkauksia on koettu jo mm. TE-palvelujen toimipaikkojen lakkautusten myötä. On myönnettävä, että on ollut virhe keskittää lääninhallitusten, työ- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistojen tehtävät aluehallintovirastoihin ja ELY-keskuksiin. Jotta pystyisimme turvaamaan aluekehittämisen voimavarat maakunnissa, on vahvistettava aluehallinnon toimivallan säilyminen lähellä kansalaisia. Valtiolliset, massiiviset keskusvirastot eivät sovi keskustalaiseen ajatusmaailmaan. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää maakuntaliittojen, ELYkeskusten ja AVI:en tehtävien kokoamista yhteisiin maakunnallisiin hallintoyksiköihin nykyisten maakuntaliittojen yhteyteen. Uudistus tulee toteuttaa siten, että se vahvistaa maakunnallista toimivaltaa ja sujuvoittaa näiden nyt erillään toimivien viranomaisten välistä yhteistyötä. Syntyvät säästöt on suunnattava maakunnissa toteutettaviin kehittämisinvestointeihin. Vahva ja mahdollisimman itsenäinen aluehallinto tukee kullekin alueelle ominaisia aluekehittämisen päämääriä. Tulevaisuuden aluehallintomallia edustaa myös maakuntavaalien kautta valittava maakuntavaltuusto. Maakuntavaalit järjestettäisiin yhtä aikaa kuntavaalien kanssa ja ehdokkaat voisivat tällöin valita, ovatko ehdolla kummassakin vai vain toisessa vaalissa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Aluehallintoa tulee kehittää nykyisiin rakenteisiin tukeutuen, siten ettei byrokratiaa lisätä vaan viranomaistehtävien sujuvuutta parannetaan ja aluekehittämistä vahvistetaan. Tätä tukee maakuntaliittojen sekä valtion aluehallinnon yhdistäminen maakuntakohtaisesti. Suomessa valtiolliset palvelut heikkenevät kaikkialla muualla paitsi pääkaupunkiseudulla. Seuraavalla vaalikaudella tämän kehityksen suunnan on muututtava. Keskustanuorten mielestä asioita hoitavat parhaiten ne ihmiset, jotka toimivat sitoutuneesti oman alueensa kehittämiseksi ja ymmärtävät erilaisten alueiden tarpeita. Keskustanuoret pitää tärkeänä että nykyisin valtion aluehallinnolle kuuluvat valvontatehtävät pidetään kuntien yhteistoiminnasta erillisenä. 32. Etelä-Savon Keskustanuoret: Itsellisesti työskentelevien asema tunnistettava perusterveydenhuollossa Määräaikaiset työsuhteet, freelancerit, mikroyrittäjät ja muut ennen epätyypilliseksi tunnustetut työnteon muodot ovat juurtuneet tyypilliseksi osaksi suomalaista työelämää. Nämä tahot ovat kuitenkin usein muita heikommassa osassa esimerkiksi edunvalvonnan tai työterveyshuollon suhteen. Samalla heidän elämässään tyypillistä on epävarmuus ja jatkuva huoli tulevaisuuden toimeentulosta. Etelä-Savon Keskustanuoret katsoo, että julkisen perusterveydenhuollon on syytä tunnistaa paremmin pätkätyöläisyyden, 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 46 epätyypillisenä pidettyjen työsuhteiden ja sellaisen työnteon luonne, missä sama ihminen saattaa toimia yhtäaikaisesti esimerkiksi yrittäjänä, osa-aikaisesti palkkatyössä että satunnaisena palkkioluennoitsijana. Työterveyshuollon ajatus perustuu sekä työn ja työolosuhteiden että terveyden tuntemukseen. Perusterveydenhuollossa on syytä olla ammattilaisia, jotka palvelevat asiakkaita samoin periaattein ja tuntee nämä ”epätyypillisyyksien erityispiirteet”. Monitahoiset tavoitteet, ajanhallinnan ongelmat, toimeentulon epävarmuus ja työyhteisön mahdollinen puuttuminen kuormittavat itsellisesti työskentelevien arkipäivää. Etelä-Savon Keskustanuoret katsoo, että perusterveydenhuollossa on nyt aika toteuttaa kokeilu, jossa kehitetään itsellisesti työskenteleviä tukeva moniammatillinen palvelumalli. Mikäli malli todetaan toimivaksi, on se juurrutettava osaksi terveydenhuollon organisaatiota. Sote-uudistus on hyvä ja ajankohtainen mahdollisuus toteuttaa tämä malli ensin kokeiluna ja toimiessaan mahdollisesti vakiintuneena toimintatapana. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Monilla aloilla itsellisesti työskentelevä on alan pakosta eikä välttämättä omasta tahdosta ja freelancer saatetaan luokitella yrittäjäksi, jolloin hänenkin on itse järjestettävä terveydenhuoltonsa. Yhä useampi työllistää itsensä siten, että työskentelee samanaikaisesti monen eri toimeksiannon parissa. Joskus saattaa olla pitkiä ja haastavia työrupeamia, jolloin painetta sekä stressiä saattaa kertyä ja satunnaisuus sekoitettuna luo epävarmuutta, joka heijastuu yksilön terveyteen. Nämä seikat luovat erityispiirteitä ihmisiin, jotka ovat perusterveydenhuollon piirissä eikä heillä ole realistisia mahdollisuuksia työterveyshuoltoon. Liittohallitus näkee tarpeelliseksi ajaa eteenpäin moniammattilista palvelumallia, joka palvelisi myös tätä henkilöryhmää, jotka saattavat joutua heikompaan asemaan. Nyt se voitaisiin sulauttaa sopivasti yhteen sote-uudistuksen kanssa. 33. Etelä-Savon Keskustanuoret: Kansalaistaito takaisin opetussuunnitelmaan Kehittyvässä nyky-yhteiskunnassa on paljon tarvittavia taitoja, joita opetetaan kouluissa vähän tai ei ollenkaan. Opetuksen tulisi olla tulevaisuuteen tähtäävää, mutta tällä hetkellä peruskoulu ei pysy mukana yhteiskunnan kehityksessä ja sen vaatimuksissa. On sivistyksellinen oikeus saada opetusta asioista, jotka tukevat tulevaisuuden aikuista selviämään yhteiskunnan asettamista vaatimuksista ja käyttämään hyväksi sen tarjoamia mahdollisuuksia. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että kansalaistaidon oppiaine palautetaan peruskouluihin. Vuonna 2000 lakkautettua kansalaistaitoa seurannut terveystiedon oppiaine ei kata jokapäiväiseen elämään tarvittavien taitojen opetusta. Kansalaistaitoihin nykyajan Suomessa kuuluvat mm. elämänhallintataidot, taloustaidot, viestintä- ja yhteistyötaidot, vallitsevien sääntöjen ymmärtäminen, tietoisuus yhteiskunnan palveluista ja niiden käyttäminen, asioiminen sekä yhteiskunnallinen osallistuminen. Kansalaistaitoja tulisi opettaa alakoulusta lähtien. Kansalaistaitoja opettava oppiaine kasvattaa lapsista ja nuorista osallistuvia yhteiskunnan jäseniä, joilla on tietoa ja taitoa hallita omaa elämää. Samalla kansalaistaitojen oppiaine toimii varhaisena ennaltaehkäisijänä syrjäytymiseen sekä muihin terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. 1 2 3 Kaikki aloitteessa mainitut taidot ovat niitä, joita tulisi oppia kaikilla oppitunneilla. Oppiaineiden nimiä voidaan toki muuttaa, 4 mutta parempaan lopputulokseen päästään kehittämällä sisältöjä 5 esimerkiksi terveystiedossa ja yhteiskuntaopissa niin, että ne tarjo- 6 7 avat entistä paremmat eväät nuorten elämään. 8 9 34. Etelä-Savon Keskustanuoret: Kokonaisvaltaista näkemystä 10 11 valtion talouden tasapainotukseen 12 13 Tasapainottaessa talouttaan on valtio viime vuosina leikannut erityisesti pienempiin kuntiin ja niissä, sekä haja-asutusalueilla 14 15 asuviin kohdistuvasti. Poliisia ei juuri näy. Tiet rapistuvat. Valtion palvelupisteitä on vähennetty rajusti. Tai erityisesti pie- 16 nempiin kuntiin rajulla tavalla iskeviä kuntien valtionosuuksia 17 on leikattu niin, että kuntakenttä alkaa olla henkihieverissä yhä 18 19 raskaamman valtion kunnille määräämien tehtävien hoitamisessa. Tätä menoa pienemmissä kunnissa ja haja-asutusalueilla 20 asuva ihminen voi aiheellisesti kysyä, mistä hyvästä hän valtion- 21 22 veroja maksaa. 23 24 On selvä, että valtiontaloutta pitää tasapainottaa, mutta se 25 vaatii nykyistä kokonaisvaltaisempaa näkemystä. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että valtion tulisi leikkauksia tehdessään 26 27 laatia kokonaisvaltainen vaikutusten arviointi ja suunnitelma, mitä leikkaukset todella tarkoittavat koko yhteiskunnan näkö- 28 kulmasta. Esimerkiksi valtionosuuksien leikkaukset välillisesti 29 etäännyttävät palveluja ihmisistä, mikä lisää ihmisen liikkumista 30 31 palveluja saadakseen. Toisin sanoen monesti valtio menoja leikatessaan, ne vain siirtyvät yksittäisen ihmisen maksettavaksi. 32 33 Mikä ei välttämättä vähennä kokonaiskustannusta laisinkaan, 34 vaan voi jopa suurentaa niitä. 35 36 Kokonaisvaltaisen vaikutusten arvioinnin lisäksi leikkausten alaisille toiminnoille pitää tehdä myös suunnitelma, missä vaiku- 37 tusten arvioinnin tuloksia hyödynnetään. Esimerkiksi palveluja 38 leikatessa yksi hyvä vaihtoehto on liikkuvien palveluyksiköiden 39 40 hyödyntäminen. Näissä liikkuvissa palveluyksiköissä voi olla 41 terveydenhuollon palveluja tai valtion toimijoiden palveluja, kuten poliisin lupapalveluista verotoimiston palveluihin. Suun- 42 nitelman näkökulmana on oltava kokonaisvaltainen tehokkuus 43 44 ja vaihtoehtoiskustannukset eli esimerkkinä miten paljon yhteiskunta menettää, kun ihminen joutuu kulkemaan palvelun 45 perässä entistä pidemmän matkan ja näin menettää työaikaansa. 46 Ilman kokonaisvaltaisuuden näkemystä valtion menoleikkaukset 47 ovat kuin hölmöläisten peiton jatkaminen, missä kustannuksia 48 50 siirretään vain paikasta toiseen, ilman todellista menosäästöä. 51 52 Liittokokous yhtyy aloitteeseen 53 Pitkittyneen taloustaantuman takia Suomen talous on vajonnut 54 55 historiallisen heikkoon tilaan. Kataisen ja Stubbin hallitukset 56 ovat yrittäneet tasapainottaa Suomen taloutta leikkauslistoin. Leikkauslistat ja sopeuttamistoimet ovat heikentäneet palveluita 57 ympäri Suomea mutta eritoten se on tuntunut siellä missä palve- 58 59 lut ovat olleet vähäisiä jo alunalkujaan. 60 Keskustan tulee puolustaa aktiivisesti peruspalveluiden säilyttä- 61 62 mistä ympäri Suomea. Leikkauslistojen sijaan talouden tasapainottamisessa katse tulisi kohdistaa uuden kasvun luomiseen, 63 johon Keskustalla on rohkeita ratkaisuja tulevassa eduskuntavaa- 64 65 liohjelmassaan. 66 Liittokokous ei yhdy aloitteeseen 47 35. Etelä-Savon Keskustanuoret: Pienpanimoiden tuotteiden ulosmyyntimahdollisuutta helpotettava Suomalainen olut on perinteikäs ja oleellinen osa kulttuuriperintöä sekä myös yksi tärkeä yrittäjyyden osa-alue. Tuotantoketju pelloilta kuluttajille pullotettuna lopputuotteena työllistää noin 30 000 suomalaista. Erilaisten ja -tyyppisten oluiden tarjonta on Suomessa laajentunut huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana, ja tämä valikoiman laajeneminen on pitkälti pienpanimoiden ansiosta, joiden toiminnan osaltaan EU-jäsenyys mahdollisti. Pienpanimoita toimii ympäri Suomea 24, joista noin 60 % vuosituotanto on alle 200 000 litraa olutta. Panimoiden koko vaihtelee yhden henkilön mikroyrityksistä kymmeniä työntekijöitä työllistäviin pienyrityksiin. Pienpanimoiden valmistamat tuotteet ovat isoja panimoja erikoistuneempia ja selkeästi myös paikallisia, jotka vetoavat uudenlaisesta olutkulttuurista ja oluista kiinnostuneihin kuluttajiin. Pienpanimoiden tuotteiden ulosmyyntimahdollisuutta on rajattu lainsäädännöllä erittäin tiukaksi. Alkoholilain 14 §:n 2 momentissa säädetään käymisteitse valmistetun enintään 13 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholijuoman vähittäismyynnistä sosiaali- ja terveysministeriön määräämin ehdoin. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 1995 linjannut, että em. ryhmään kuuluvien alkoholijuomien vähittäismyynti muualla kuin Oy Alko Ab:n vähittäismyymälöissä on mahdollista tilaviinien ja sahdin osalta, mutta ei oluen. Tällä hetkellä pienpanimoiden on mahdollista myydä alle 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä tuotteitaan perustamalla panimon yhteyteen erillisen elintarvikekioski, joka täyttää aluehallintoviraston kaikki elintarvikekioskille asettamat vaatimukset. Kioskin tuotelajitelmassa tulee olla määrätty määrä elintarvikkeita, kattavasti eri tuoteryhmistä, eikä alkoholin myynti saa olla määräävässä osuudessa kioskin kokonaismyynnistä. Tämä järjestely on kankea, eikä panimoiden kioskeille myönnetä aina lupia, mikäli samalla alueella aluehallintovirasto katsoo olevan jo riittävän määrän elintarvikekioskeja. Oy Alko Ab:n kautta tapahtuva jälleenmyynti vaatii suuremman tuotantovolyymin, kuin useimpien pienpanimoiden tuotantotaso on. Tuotteelle säädetty 4,7 tilavuusprosentin alkoholipitoisuudelle raja on myös liian alhainen ajatellen erikoisoluiden eri ominaisuuksia. Esimerkiksi pintahiivaoluiden alkoholipitoisuus on luonnollisen käymisen johdosta yleensä 7-8 tilavuusprosenttia. Pienpanimoiden kioskityyppisen myynnin yhteydessä ulosmyytävien tuotteiden alkoholipitoisuuden rajaaminen 4,7 tilavuusprosenttiin rajoittaa tuotteiden laatua. Pienpanimoiden, viinitilojen kanssa yhtäläinen, ulosmyyntioikeuden salliminen vähentäisi turhaa byrokratiaa, eikä tällä muutoksella olisi sosiaalisesti tai kansanterveydellisesti haitallisia vaikutuksia. Olutharrastus on täysin verrattavissa viiniharrastukseen, eikä pienpanimoiden tuotteet johda alkoholin ongelmakäyttöön. Kansainvälisessä mittakaavassa monesta pienestä panimosta on laadukkaiden tuotteidensa kautta tullut lyhyessä ajassa jopa globaaleja tuotteita ja tuotemerkkejä. Kehitys mahdollistaa menestyksekästä kasvuyritystoimintaa elintarvike- ja matkailuelinkeinoihin, joka parantaa vaihtotasetta, ja luo kasvua pienpanimotoiminnassa työllistyvien määrään. Liittokokous yhtyy aloitteeseen 36. Etelä-Savon Keskustanuoret: Politiikka puheeksi koulussa 1 2 Suomalaisten nuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat Euroopan 3 huippua. Mutta tiedetäänkö, mitä kaikkea eduskunnan, oikeis- 4 ton ja vasemmiston sekä 200 kansanedustajan taustalla on? 5 6 Samalla, kun nuorten tietotaso on korkea, kiinnostus vaikuttaa 7 on hyvin alhainen. Koulussa politiikka on tabu, jonka ymmär8 tämiseen oppilaita ei opeteta. Kielteinen tai välttelevä asenne 9 politiikkaa kohtaan on vuosien saatossa saanut aikaan sen, ettei 10 politiikkaa koeta tärkeänä. Puolueiden toiminta nähdään epä- 11 luotettavana vehkeilynä, kaukaisena ja monimutkaisena. Ei ole 12 ihme, ettei nuoria kiinnosta äänestää tai vaikuttaa muulla tavoin. 13 14 Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että jo peruskoulujen on 15 avattava ovensa poliittiselle keskustelulle ja puolueille. Jokai16 sen suomalaisen yläkoululaisen ja toisen asteen opiskelijoiden 17 opetukseen on kuuluttava opetusta laajemmin politiikasta. 18 Puolueiden on päästävä kouluihin esittelemään omaa toimin19 taansa - ei omaa aatettaan kaupitellen, vaan hyödyllistä tietoa ja 20 osallistumisen vaihtoehtoja tarjoten. 21 22 Sen sijaan, että luotaisiin pelkoa politiikkaa kohtaan, on toimit- 23 tava vastaanottavaisen ja avaran ilmapiirin puolesta. Politiikka 24 on keino ymmärtää niin suomalaista kuin globaalia yhteiskun- 25 taa kokonaisvaltaisemmin. Jokaisella on oikeus tietää elämäänsä 26 vaikuttavista asioista, jonka tasa-arvoista toteutumista yh27 teiskunnan tulisi edistää. Puolueet on nähtävä tasa-arvoisena 28 vaikutus- ja osallistumisväylänä muun järjestötoiminnan ohella. 29 Politiikan rantautuessa osaksi peruskoulun opetusta turvataan 30 demokratian säilymistä, kun poliittiseen vaikuttamiseen osatto- 31 mia on vähemmän. 32 33 Liittohallitus yhtyy aloitteeseen 34 35 Liittohallitus jakaa aloitteentekijöiden huolen suomalaisnuorten 36 poliittisten vaikuttamistaitojen turvaamisesta ja kehittämisestä. 37 Keskustanuoret pyrkii omalla koulutustoiminnallaan turvaamaan 38 kehittämään nuorten politiikan tuntemusta. 39 40 41 37. Etelä-Savon Keskustanuoret: Syrjäytymisen ehkäiseminen 42 kouluissa 43 44 Yhä useampi nuori syrjäytyy nyky-yhteiskunnassa ja samalla 45 aiheuttaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonan euron kulut. Syitä syrjäy- 46 tymiseen on monia, ja yksi niistä on koulukiusaaminen. Koulu- 47 kiusaaminen on ollut mediassa hyvin vähällä huomiolla, lukuun 48 ottamatta esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liiton #kutsumua 50 -kampanjaa. Median tulisin nostaa kiusaaminen jokapäiväisten 51 uutisten joukkoon ja painottaa sen seurauksia. 52 53 Suurin muutos on kuitenkin tehtävä koulumaailmassa. Suuret 54 ryhmäkoot vaikeuttavat syrjäytymiseen puuttumista, sillä 55 opettajilla ei ole aikaa jokaiselle oppilaalle. Opettajien koulutus- 56 kaan ei välttämättä riitä kaikkeen. Etelä-Savon Keskustanuoret 57 ajaa moniammatillisia oppilashuoltoryhmiä kouluihin, missä 58 opettajien lisäksi toimisi nuorisotyöntekijä-, terveydenhoitaja 59 ja koulupsykologi. Olisi tärkeää, että jokaisella olisi pakollisia 60 tarkkailukäyntejä esim. psykologilla, jolloin voitaisiin kartoittaa 61 mahdollisia kiusaajia, kiusattuja ja syrjäytyjiä. Näin tilanteeseen 62 olisi helpompi puuttua ja syitä esim. kiusaamiseen helpompi 63 selvittää. 64 65 Kouluissa painotetaan myös hyvin paljon individualistista 66 48 opetusmetodia, eli yksilöllinen opetus on yhteisöllistä koulutusta tärkeämpää. Tällöin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret jäävät helposti ryhmän ulkopuolelle jo varhain. Jos koulumaailmassa olisi enemmän ryhmätöitä ja opiskelu olisi tiimimuotoista jo alakouluista lähtien, pääsisivät kaikki nuoret yhteisöön mukaan. Liittokokous yhtyy aloitteeseen, kts. aloite 16 38. Etelä-Savon Keskustanuoret: Varamiehet ja -naiset osaksi perheiden tukitoimia Etelä-Savon Keskustanuoret on huolissaan perheiden jaksamisesta ja arjen pyörimisestä erilaisissa haastavissa tilanteissa. On monia tilanteita, joissa perheillä voi olla tilapäinen tarve saada apua tavallisessa arjessa, vaikka muutoin perhe muutoin olisikin hyvinvoiva. Tällaisia ovat esimerkiksi toisen vanhemman pidemmät työmatkat tai pidemmät sairausajat, joissa toinen vanhempi ei ole normaalisti kotona toisen vanhemman apuna ja tukena. Tällöin kotona olevalla vanhemmalla voi arjen pyörittäminen tilapäisesti olla hyvinkin raskasta, eikä esimerkiksi kunnallinen kotipalvelu voi riittävästi vastata tähän tarpeeseen. Toisaalta monilla nuorilla ei ole käytännön kokemusta perheen arjen pyörittämisestä ennen kuin on aika perustaa oma perhe. Voidaan pohtia, olisiko nuorilla oltava vahvempi tietopohja perhe-elämästä jo ennen päätöstä perustaa oma perhe. Neuvola tarjoaa hyvin tukea odottaville perheille, mutta tätä ennen yhteiskunta ei riittävästi tue nuorten aikuisten perheen perustamista. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää ratkaisuksi eräänlaisia varamiehiä ja -naisia. Keskustanuoret on periaateohjelmassaan linjannut, että tavoitteena tulee olla molempia sukupuolia koskeva kansalaispalvelus. Varamiehet ja -naiset voisivat olla kansalaispalvelustaan suorittavia nuoria, joille tämä olisi osa perhetaitojen koulutusta. Tällä tavalla syntyisi luonnollinen jatko peruskoulussa opetettavan kansalaistaidolle (ks. Etelä-Savon Keskustanuorten aloite aiheesta) painottuen perhe-elämän tietoihin ja taitoihin. Varamies tai -nainen tulee perheeseen tilapäisesti ennaltamäärätyksi ajanjaksoksi, jolloin perheen toinen vanhempi ei voi osallistua tavalliseen perhe-elämään esimerkiksi useamman yön kestävän työmatkan vuoksi. Varamiehellä tai -naisella on kaikki poissaolevan perheenjäsenen velvollisuudet ja oikeudet perheessä ollessaan. Myös yksinhuoltajilla olisi tilapäisesti oikeus palveluun, vaikka käytännössä toinen vanhempi on poissa jatkuvasti. Etelä-Savon Keskustanuoret vaatiikin, että Keskustanuorten on kannettava huolta perheiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta edistämällä varamiesten ja -naisten käyttöönottoa valtakunnallisesti. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret uskoo, että perheen tarpeisiin vastaa paremmin kunnallinen ammatti-ihmisten tarjoama perheapu. Neuvoloiden tehtävänä tulee olla valmentaa vanhempia tilanteisiin, joissa pitää pärjätä yksin. 39. Etelä-Savon Keskustanuoret: Virikesetelit kotona lasta hoitavalle vanhemmalle Työssäkäyvillä on usein oikeus työehtosopimuksen mukaisiin virikeseteleihin, joita voi käyttää esimerkiksi liikunta- tai kulttuuripalveluihin. Seteleillä on tarkoitus edistää työntekijän hyvinvointia ja sitä kautta parantaa työssä jaksamista sekä ennaltaehkäistä työuupumusta. Viime aikoina perheiden hyvinvointi ja sen tukeminen on ollut näkyvässä keskustelussa eri medioissa. Kotiin jäävä vanhempi tai yksinhuoltaja voi kuormittua arjesta. Usein myös sosiaaliset suhteet voivat vähentyä kotona olon aikana. Vanhemman jaksamisen tukemiseen ja ennaltaehkäisevään työhön yksi ratkaisu on se, että kotona olevalla vanhemmalla on oikeus virikeseteleiden käyttöön. Virikeseteli antaisi vanhemmalle myös taloudellisen mahdollisuuden liikunta- ja kulttuuripalvelujen käyttämiseksi. Virikesetelin muodossa toteutettuna palvelu on selkeästi rajoitettu ennaltaehkäisevään työhön ja virkistävään muotoon, jolloin sillä voi olla todellinen uupumusta tai sosiaalisten suhteiden karsiutumista ennaltaehkäisevä vaikutus. Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että virikeseteli tulee ottaa käyttöön kotiäideille ja koti-isille. Virikesetelit toimisivat yhtenä ennaltaehkäisevänä keinona tukea vanhemman arjessa jaksamista ja tätä kautta koko perheen hyvinvointia. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Kotiäitien ja koti-isien tekemää työtä on arvostettava. Lapsen kotihoito on merkittävä säästö valtiontaloudelle. Kaikki keinot vanhemmuuden tukemiseen on käytettävä ja virikeseteli on kustannustehokas tapa pitää vanhemmat hyvinvoivina. 40. Pirkanmaan Keskustanuoret: Alkon monopoliaseman purkaminen Suomen valtion omistama Alko Oy on alkoholimarkkinoilla operoiva osakeyhtiö muotoinen ”yritys”, jota suojelee erityislainsäädäntö, sekä joukko muita asetuksia, jotka takaavat sille erityisaseman markkinoilla. Alkoa koskeva erityislainsäädäntö, monopoli asema ja raskas sääntely vääristävät kilpailua, jonka tulisi alkoholin myynnin kohdalla olla vapautettu. Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä Alkon monopoli ja lainsäädännöllinen suoja on purettava ja kilpailu vapautetta. Pirkanmaan Keskustanuoret uskovat, että monopoliaseman purkaminen ja kilpailun vapauttaminen hyödyttäisi erityisesti pk yrittäjiä, jotka operoivat tällä hetkellä Alkon dominoimilla markkinoilla. Alkon pitäminen valtion omistama osakeyhtiönä saa Pirkanmaan Keskustanuorten tuen, mutta Alkoa tulee koskea sama lainsäädäntö ja pelisäännöt, kuin muita samoilla markkinoilla operoivia yrityksiä. Keskustanuorten tulisi aktiivisesti pyrkiä kannanotoissaan ja linjauksissaan Alkon monopoliaseman horjuttamiseen ja Valtion johdon herättelyyn alkoholipoliitiikan lohkolla. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Liittokokouksen mielestä Alko Oy:n monopoliasema väkevien alkoholijuomien osalta tulee säilyttää kansanterveydellisistä syistä. Suomen jokainen alkoholilainsäädännön uudistus vuoden 2014 uudistusta lukuun ottamatta on ollut alkoholipolitiikkaa löysentävä sekä kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti kestämätön. Alkoholin aiheuttamat suorat kustannukset Suomen valtiolle ovat 1,3 mrd euroa vuodessa. Välilliset vaikutukset esi- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 49 merkiksi yritysten tuottavuuden heikentymisenä ja menetettyinä elinvuosina ovat vielä huomattavasti tätä suuremmat. Suurin kustannus valtiolle ei koidu suurkuluttajista, vaan sadoista tuhansista työssä käyvistä suomalaista, jotka kuluttavat alkoholia riskirajat ylittäviä määriä. Yleiseurooppalainen suuntaus alkoholipolitiikassa ei ole menossa liberaalimpaan vaan tiukempaan suuntaan. Alkoholihaittojen rajaamiselle on olemassa neljä tutkitusti toimivaa keinoja - alkoholin saatavuuden rajoittaminen - mainonnan rajoittaminen - alkoholin verotus - riskitilanteiden kontrollointi Näistä Keskustanuoret suosii erityisesti alkoholin saatavuuden ja mainonnan rajoittamista. Mainonnan rajoittamisessa Stubbin hallituksen esitykset ovat menneet liian pitkälle ja mainonta tulisi palauttaa maalaisjärkiseksi. Alkoholin saatavuuden rajoittamisen osalta Alkon monopolin ylläpitäminen väkevien alkoholijuomien osalta on merkittävä osa suomalaista kansanterveyden edistämistä. Sen sijaan pienpanimoiden oikeus myydä omia tuotteitaan suoraan myymälöistä ei ole Keskustanuorten mielestä vielä uhka Alkon monopolin oikeutukselle. 41. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Alkoholin osto internetissä Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret ottavat kantaa alkoholin ostoon internetin kautta ulkomailta. Alkoholin osto internetin kautta on kasvanut. Olemme huolissamme pystytäänkö internetin kautta tehtyjä ostoja valvomaan kuka on tuotteen vastaanottaja. Kenen tehtävä on valvoa että vastaanottaja on täysi-ikäinen? Esitämme että internetin kautta kielletään alkoholin tilaaminen. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Keskustanuoret katsovat, että täydellistä valvontaa internetistä tehtäviin tilauksiin on mahdotonta toteuttaa. Alkoholin internetkauppaa harjoittavan maan lainsäädäntö ohjaa kunkin palveluntarjoajan pelisääntöjä kotimaassa. Yhtenäiset sisämarkkinat Euroopan talousalueella on kuitenkin yksi Euroopan unionin peruskivistä. Suomessa voimme esimerkiksi painottaa vanhempien velvollisuutta alaikäisten internetkäyttäytymisessä. Näemme, että mahdollisuus tilata alkoholia internetistä edistää yksilönvapautta ja toteuttaa markkinatalouden periaatteita edes hieman Suomessa, jossa Alko Oy:llä on monopoli alkoholin myynnissä. 42. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Opintotukea ei saa muuttaa lainapainotteiseksi Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret vastustavat opintotuen muuttamista lainapainotteiseksi. Tänä päivänä ei ole varmaa että opintojen jälkeen on työpaikka, jolla lainan maksaisi pois. Lainapainotteisuus luo eriarvoisuutta opiskelijoiden välille. Suuri opintolaina vaikeuttaa muita elämässä tehtäviä hankintoja. Esitämme että opintotuki säilyy nykyisellään. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Opintotuen tulee pysyä opintorahapainotteisena, mutta etuutta tulee kehittää vastaamaan paremmin koko opiskelijamassan tarpeita. Opintotuki nykyisillä ehdoillaan sulkee suuren joukon opiskelijoita etuuden ulkopuolelle. Tukea tulee kehittää muun muassa muuttamalla opintotuen asumislisä ympärivuotiseksi, lisäämällä joustoa osaopiskelukykyisten huomioimiseksi ja palauttamalla opintotuen huoltajakorotus perheellisten opiskelijoiden tukemiseksi. Opintotuen tulisi olla ensisijaisesti opiskelijan sosiaaliturva ja täyspäiväisen opiskelun mahdollistaja, ei koulutuspoliittinen kontrollin väline. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 43. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Alv:n periminen 10 etukäteen 11 12 Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret esittävät että myynnistä mak- 13 settaisiin vasta sitten arvonlisävero kun myynnistä on tilitetty 14 maksu yrittäjälle. Tällä hetkellä pk yrityksillä on rahaa kiinni 15 arvonlisäverotuksessa vaikkei varsinaisesti rahaa olisi tullutkaan 16 vielä tilille. Kirjanpidollisesti tämä heikentää yrityksen kassavir- 17 taa. 18 19 Liittokokous ei yhdy aloitteeseen 20 21 Alv:n maksu on kirjanpidollinen asia. Alv:t tulee tilittää kuu22 kausittain 12.päivä valtiolle. Ennemmin tulisi ratkaista ongelma 23 kuinka asiakkaat saadaan maksamaan tuotteet tai palvelut ajal- 24 laan, jotta kuluneen 30 päivän alv-saatavat saataisiin maksettua 25 tuotteen tuomasta rahavirrasta tililtä. Yksi vaihtoehto on myydä 26 ilman laskua suoritusperusteisesti eli tuote/palvelu maksetaan 27 ostohetkellä. 28 29 30 44. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Liittohallitus työstä- 31 mään eduskuntavaaliohjelmaa heti 32 33 Etelä-Pohjanmaan keskustanuorten mielestä nuorten vaalioh- 34 jelma on tullut liian myöhään ohjelman jalkauttamista ajatellen. 35 Esitämme että tulevan huhtikuun eduskuntavaaleja ajatellen 36 ohjelma olisi käytettävissä jo tammikuussa. 37 38 Liittokokous yhtyy aloitteeseen 39 40 Yhdymme aloitteen toiveeseen saattaa nuorten eduskuntavaalioh- 41 jelma piirien käyttöön mahdollisimman aikaisin. Ohjelmatyö on 42 pitkäaikainen projekti. Kevään 2015 vaaleihin valmistautuminen 43 on ollut käynnissä kevään 2011 valtuuskunnasta alkaen, jolloin 44 hyväksyttiin Keskustanuorten oppositio-ohjelma. Periaateohjel- 45 ma osaltaan oli iso askel poliittisiin päälinjoihin, asettaen meille 46 selkeät tavoitteet myös tulevien eduskuntavaalien yli. 47 48 Kevään 2015 eduskuntavaalien poliittiset linjat rakentuvat neljän 50 suuren kokonaisuuden alle. Kaksi on jo valmiina; Keskustanuor- 51 ten turvallisuuspoliittiset linjat hyväksyttiin valtuuskunnassa 2014 52 ja ratkaisumme energia- sekä ruokakysymyksiin ovat liittokoko- 53 uksessa 2014 Kohti vihreää kasvua –ohjelman muodossa. 54 55 Työn alla on kaksi aihealuetta, joilla pyritään löytämään vastauk- 56 set Suomen kahteen suurhaasteeseen: millaisilla talousratkaisuilla 57 saamme velkaantumisen pysäytettyä ja Suomen kasvamaan, sekä 58 millainen on tulevaisuuden hyvinvointivaltio ja miten voimme sen 59 saavuttaa, ihmisten tarpeet täyttäen. 60 Liittokokous hyväksyy ja käsittelee näiltä osin päälinjat, jotka 61 ovat heti käytössänne. Politiikan akatemiat ja liittohallitus tulevat 62 keskittymään aiheeseen useampaan otteeseen ennen vaaleja. 63 64 Lisäksi aloite 13 esittää aluepoliittisen ohjelman valmistelua, joka 65 tulee osaltaan olemaan merkittävä osa kevään 2015 eduskun66 50 tavaalien vaaliohjelmakokonaisuutta. Niin liittohallituksella kuin piireillä ja toimijoillamme riittää tekemistä myös poliittisen valmistelun parissa. 45. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: 1-2 luokkalaisten iltapäivätoiminta Etelä-Pohjanmaan keskustanuorten mielestä kuntien pitää ottaa enemmän vastuuta 1-2 luokkalaisten iltapäivätoiminnasta. Ei ole lapsen etu että hän joutuu olemaan yksin kotona useamman tunnin ennen vanhempien kotiin tuloa. Hyvänä esimerkkinä voitaisiin lapsille järjestää iltapäiväkerho. Liittokokous yhtyy aloitteeseen 46. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Perintövero pois PKyrittäjiltä ja maatalousyrittäjiltä Tällä hetkellä on kannattavampaa myydä perheyritys kuin jatkaa sitä. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret esittävät että perheyrityksien ei tarvitsisi maksaa veroa sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tai perintönä saadessa, jos yritystä ei myydä. Verot maksettaisiin vasta sitten jos yritys myydään. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Nykymuotoinen perintövero koettelee yrityksiä, joiden omistuksesta merkittävä osa on perheellä tai suvulla. Perintötilanteissa tällaisten yritysten taseet hupenevat investointien ja liiketoiminnan kehittämisen sijaan verorästeihin. Tällainen liiketoiminnasta liittymätön vero asettaa monet perheyritykset eriarvoiseen asemaan verrattuna omistuspohjaltaan toisenlaisiin yrityksiin ja rapauttaa kotimaista omistusta. Perintöveron merkitys valtiontaloudelle on suuri – noin 650 miljoonaa euroa vuosittain ja määrän odotetaan nousevan. Perintöveroa voitaisiin kohtuullistaa pidentämällä veron maksuaikaa tai vähentämällä yritysomaisuuden veron määräytymisessä laskettavaa osuutta. Pitkällä aikavälillä perintövero voitaisiin korvata korottamalla myytävän omaisuuden luovutusvoittoveroa Ruotsin mallin mukaisesti. 47. Evijärven Keskustanuoret: Ministereille vähimmäisvaatimukset Liikenneministerillä oltava vähintään C-kortti ja ammattipätevyydet. Puolustusministerillä oltava vähintään aliupseerikoulu käytynä. Liittohallitus ei yhdy aloitteeseen Liittohallitus tunnistaa aloitteentekijöiden huolen ministereiden osaamistasosta. Liittohallitus toteaa kuitenkin, että ministereiden kelpoisuusvaatimukset määritellään jo Suomen perustuslaissa. 48. Evijärven Keskustanuoret: Asuntoautojen autoverovapaus poistettava Asuntoautojen verotus yhtenäistettävä muiden autojen kanssa. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen 49. Evijärven Keskustanuoret: EU-alueelle minimi ja maksimi veroprosentit EU:lla ei ole syytä tukea monikansallisia yhtiöitä kuten Googlea tai Microsoftia, jotka kierrättävät rahoja Irlannin kautta. EUalueella oltava yhtenäinen asema missä tahansa Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Kansallisvaltioilla on itsemääräämisoikeus verotuksen sääntelemiseen ja jo nyt pääperiaatteena on, että kotimaisia ja ulkomaisia yrityksiä täytyy kohdella verotuksessa samalla tavalla. Keskustanuoret eivät kannata EU:n integraation syventämistä veroharmonisoimisen keinoin. Yhteinen minimi- ja maksimi taso verotuksessa edellyttäisi Suomelta valmiutta kompromisseihin. Suomen malli laajasta veropohjasta ei välttämättä saa tukea muista EU:n jäsenvaltioista. Verotuksen kategoristen minimi- ja maksimitasojen sijasta tulisi keskittyä haitallisen verokilpailun torjumiseen nykyisen toimivallanjaon puitteissa esimerkiksi harmaantalouden kitkemiseksi. 50. Evijärven Keskustanuoret: Opintotuki tulosperustaiseksi Jos opintopisteitä alle 40 vuodessa, opintotukea leikataan 40%. Kun opinnot ovat takaisin aikataulussa, niin tukea aletaan taas maksaa normaalisti. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen, kts. aloitevastaus 43 51. Evijärven Keskustanuoret: Ammattiliitoilta valtion rahoitusta leikattava Ammattiliitot ovat tällä hetkellä liian vahvoja. Kannustaa liittoja tehostamaan toimintaansa. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Valtuuskunta 2013 hyväksyi aloitteen ”Ammattiyhdistysliikkeiden jäsenmaksujen verovapaus poistettava”. Verovähennysten karsiminen lähivuosina laajemminkin on tavoitteellista. Haluamme kuitenkin antaa tukemme ammatilliselle järjestäytymiselle jatkossakin, ja mahdollisuuden liitoille toimintansa tehostamiseen oma-aloitteisesti. 52. Evijärven Keskustanuoret: EU:n korvattava talouspakotteiden aiheuttamat tulonmenetykset. Valiolta katosi hyväkatteisten tuotteiden vientimahdollisuus pakotteiden seurauksena. Liittokokous yhtyy aloitteeseen, kts. aloite 1 JÄRJESTÖLLISET ALOITTEET 53. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Liittohallitus liikkeelle Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret esittävät että liittohallitus pitäisi kokouksia ympäri Suomea. Ei riitä että liittohallitus jalkautuu vain valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä. Samalla liittohallitus tutustuisi maakunnan toimijoihin ja eri piirien toimintaan. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 51 Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Liittohallitus valitaan jäsenten toimesta liittokokouksessa, ja sen jäsenet ovat kotoisin eri puolelta Suomea. Vapaa-ajan ja resurssien niukkuudesta johtuen liittohallituksella ei ole mahdollisuutta kokoontua merkittävästi nykyistä useammin. Lisäksi liittokokous ottaa huomioon, että vuoden 2014 aikana järjestettävästä hallituksen 12 kokouksesta ainoastaan neljä on pidetty Helsingissä. Runsas tapahtumakalenterimme pakottaa liittohallitusta järjestämään kokouksensa Keskustanuorten ja puoleen tapahtumien yhteydessä. Liittokokous katsoo, että liittohallituksen jäsenten tehtävänä on toimia viestinviejinä liittotoimiston ja piirien välillä. Lisäksi liiton puheenjohtajisto ja pääsihteeri pyrkivät kiertämään piirien tapahtumissa aikataulujensa puitteissa. 54. Keski-Suomen Keskustanuoret: Kekkosen haarikan lajeihin lisää laatua Kekkosen haarikka on perinteinen keskustanuoria ympäri Suomen yhdistävä kunniallinen mittelö. Valitettavasti Kekkosen haarikka on kärsinyt lamasta. Lajit ovat nopeasti keksittyjä ja lajeissa tasa-arvoisuus ei toteudu. Keski-Suomen keskustanuorten mielestä lajeista on tehtävä entistä monipuolisempia. Niiden suunnitteluun on panostettava ja tarvittaessa on perustettava työryhmä – tai useampia. Nopeasti tehty on monesti heikkolaatuista. Tarvitaan aikaa ja resursseja, jotta Kekkosen haarikka kunnioittaa jälleen alkuperäistä merkitystään. Kekkosen haarikan on kunnioitettava niitä elämisen osa-alueita, joita tulevaisuuden vaikuttajat tarvitsevat. Puhe-, kirjoitus-, ja esiintymistaitojen merkitys on oltava keskiössä. Samaan aikaan fyysisen kestämisen taitoja on alleviivattava. Yksi kunniakkaimmista lajeista, puhekilpailu, on säilytettävä korostetun tärkeässä roolissa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Kekkosen haarikka on perinteinen ja kunniakas kilpailu, joka samaan aikaan valmentaa nuorkeskustalaisia toimijoita, sekä tarjoaa virikkeellistä iltatoimintaa tapahtumien yhteydessä. Laatu on tavoiteltavaa kaikessa Keskustanuorten toiminnassa. 55. Kainuun Keskustanuoret: Liittosihteeri on palautettava Keskustanuorten Kainuun piiri katsoo, että liittosihteerin muuttaminen pääsihteeriksi oli virhe. Tasavaltalaisessa liikkeessä jäsen demokratia on ehdoton arvo. Näin ollen olisi liikkeen itsensä kannalta suoraselkäisintä ja selkeintä, että järjestöllisistäkin asioista vastaa luottamushenkilö, joka nauttii jäsenistön luottamusta. Liiton hallituksen on siis välittömästi aloitettava sääntömuutos prosessi ja tuotava se seuraavaan liittokokoukseen hyväksyttäväksi, jossa Liittosihteerin toimi palautetaan entiselleen ja hänen valintansa annetaan liittokokoukselle. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Liiton taloudesta ja hallinnosta vastaavan henkilön muutos liittokokouksen valitsemasta liittosihteeristä liittohallituksen palkkaamaan pääsihteeriin perustuu Suomen Keskustanuorten strategiaan, jonka liittokokous hyväksyi vuonna 2010. Vuoden 2011 liittokokous hyväksyi sääntömuutoksen, jonka myötä siirryttiin liittokokouksen valitsemasta liittosihteeristä pääsihteeriin. Muutos toimeenpantiin vuonna 2012. Pääsihteerin valitsee liittohallitus. Liittohallitus puheenjohtajistoineen on liittokokouksen demo¬kraattisesti valitsema ja sen tehtävä on muun ohessa huolehtia jäsenistön äänen kuulumisesta kaikessa Suomen Keskustanuorten toiminnassa. Pääsihteerin työnkuvana on johtaa liittotoimiston toimintaa, vastata henkilöstö- ja taloushal¬linnosta sekä liiton järjestöllisestä kehittämisestä. Pääsihteeriä valittaessa hallitus on voinut arvioida hakijoiden osaamista ja henkilökohtaisia ominaisuuksia suhteessa tehtävän vaatimuksiin ja painottaa erityisesti henkilöstöjohtami¬seen ja hallintoon liittyviä taitoja. 56. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Piireille koulutusta varainhankinnasta Varainhankinnan merkitys on korostunut järjestötoiminnassa, sillä toimivalla varainhankinnalla voidaan mahdollistaa esimerkiksi erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Lisäksi Keskustanuorten piirijärjestöt eivät voi olla ainoastaan OKM:n avustuksen varassa, vaan omarahoitusta on oltava riittävästi. Pohjois-Savon Keskustanuorten mielestä Keskustanuorten liiton on järjestettävä varainhankintaan liittyvää koulutusta. Koulutuksessa esiteltäisiin järjestöjen ja yhdistysten varainhankinnan moninaisia muotoja. Lisäksi koulutuksessa perehdyttäisiin rahoitukseen liittyvään lainsäädäntöön ja annettaisiin eväitä hyvään hallintoon. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Varainhankintaan keskittyvää koulutusta järjestetään piirien johtokuntakoulutuksissa 57. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Mentorointitoimintaa laajennettava Mentorointi on toimintamenetelmä, jossa tietoa ja osaamista siirretään kokeneelta kokemattomalle, mutta kehityshaluiselle henkilölle. Mentorointitoiminta perustuu hyvään vuorovaikutukseen, avoimuuteen, luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen. Parhaimmillaan mentorointitoiminta hyödyntää mentoroitavan ohella myös mentoroijaa itseään. Keskustan piirissä toimiva nuorten naisten yhteisö Kerttu-verkosto on olemassaolonsa ajan järjestänyt mentorointitoimintaa kannustaakseen ja neuvoakseen nuoria naisia työ- ja luottamustehtävissä. Keskustanuoret puolestaan järjestää eduskuntavaalien alla mentorointitoimintaa nuorten ehdokkaiden kampanjoinnin tueksi. Mentoroinnin tarve ulottuu nuorkeskustan piirissä nuoria naisia ja eduskuntavaaliehdokkaita laajemmalle. Moni nuori poliitikko ja luottamustehtäviä hoitava henkilö kokee tarvitsevansa kokeneemman tukea ja neuvoja paitsi kehittääkseen itseään politiikan toimijana, myös hoitaakseen luottamustehtäviään parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisesti mentoroinnin tarvetta on kuntavaalien jälkeen uusilla nuorilla kuntapäättäjillä. Pohjois-Savon Keskustanuoret toivoo mentorointikäytäntöjen vakiintuvan pysyväksi osaksi Keskustanuorten ja Keskustan toimintaa. Keskustanuorten tulee järjestönä ajaa mentoroinnin käytäntöjen vakinaistamista koko Keskustaperheen piirissä. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 52 Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuorten ajatusmaailman kulmakivenä on ylisukupolvisuus ja sukupolvien välinen vuorovaikutus. Tähän ajatukseen mentorointi sopii toimintatapana erinomaisesti. Vuonna 2015 Keskustanuorten juhlavuosi korostaa entisestään nykyisten ja entisten toimijoiden yhteistyötä, sekä historiasta oppimisen että tulevaisuuden suunnittelun kannalta. Keskustanuoret kannustaa puolueen toimijoita nuorten päättäjien mentoreiksi. Samalla edistetään ajatusta tehtävien luonnollisesta kierrosta, sillä hyvä mentorointi vähentää vanhojen toimijoiden riskiä jämähtää paikoilleen. Näin saadaan laajempi joukko keskustalaisia toimimaan yhteisen hyvän eteen. 58. Kymenlaakson Keskustanuoret: Nuorisojärjestöt oppilaitoksiin oppilaitosstrategialla Viimeisimmän nuorisobarometrin mukaan 15-29-vuotiaiden suomalaisnuorten tietämys yhteiskunnasta on eurooppalaista huipputasoa, mutta samaan aikaan kiinnostuksessa yhteiskunnallisia asioita kohtaan suomalaiset nuoret sijoittuvat jälkijoukkoon. Nuorisobarometrin mukaan nuoret ovat kyllä aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisesta ei ole vastaavia kasvun merkkejä. Nuorten tärkeimpiä osallistumattomuuden syitä on mielekkään vaikuttamiskeinon löytymättömyys sekä se, ettei nuoria ole kannustettu tai pyydetty mukaan toimintaan. Nuorisojärjestöt ovat avainasemassa kertomassa nuorille olemassa olevista vaikuttamismahdollisuuksista ja kannustamassa heitä toimimaan tärkeiden asioiden puolesta. Tehokkain tapa tuoda vaikutusmahdollisuudet nuorten tietoisuuteen on, että nuorisojärjestöjen edustajat kertovat edustamiensa järjestöjen toiminnasta mahdollisimman laajalle joukolle nuoria. Nuorisojärjestöjen yhteinen esittäytyminen toisen asteen oppilaitoksissa on tässä tietoisuuden levittämisessä keskeisellä sijalla. Poliittiset nuorisojärjestöt kohtaavat kuitenkin toistuvasti vaikeuksia, kun ne tarjoutuvat esittäytymään oppilaitosten opiskelijoille. Näin ollen Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Suomen Keskustanuorten laatii kattavan oppilaitosstrategian toisen asteen oppilaitoksiin esittäytymään pääsemisen helpottamiseksi yhdessä muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Liittokokous pitää tärkeänä että oppilaitoksissa voidaan keskustella politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Suomen Keskustanuoret toimii aktiivisesti yhdessä opiskelijajärjestöjen ja Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin kanssa, että koulujen ovet aukenisivat helpommin yhteiskunnalliselle toiminnalle. Samalla liittokokous kannustaa piirejä edelleen jatkamaan yhteistyötä koulukierroksien osalta alueen muiden poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa. Erillisen strategian laatiminen ei kuitenkaan asiaa edistä. 59. Kymenlaakson Keskustanuoret: Keskustanuorten böndeimagoa uudistettava Periaatteidensa mukaan Suomen Keskustanuoret pyrkii voimakkaasti edistämään alueellista tasavertaisuutta ja nostamaan esiin kotiseutujen tärkeyttä ihmisyydelle – kotiseudun sijain- nista riippumatta. Kuitenkaan Keskustanuorten markkinointiaineistoksi tarkoitetuissa Mosaiikki A4 -julisteessa tai Suomen Keskustanuoret 2014 -videossa ei esiinny ainuttakaan selkeästi taajama- tai kaupunkialueella otettua kuvaa. Keskustanuorten tulee alueellisen yhdenvertaisuuden vuoksi edistää myös urbaanien alueiden tasavertaisuutta ja nostaa esiin näillä alueilla asuvien nuorten kotiseutuja. 1 2 3 4 5 6 7 8 Lisäksi poliittisten nuorisojärjestöjen on kyettävä uudistumaan 9 jatkuvasti kaupungistuvassa yhteiskunnassamme. Suomes10 sa on 50.000 maanviljelijää ja Keskusta-puolueella on noin 11 250.000 kannattaa – keskusta-aatteen kannattajat ovat siis 12 yhä useammin “city-kepulaisia”. Erityisesti kannattajakunnan 13 kaupunkilaistuminen on nähtävissä Keskustanuorten jäsenten 14 keskuudessa. Keskustanuoret eivät näin ollen voi kohdistaa 15 markkinointiaan vain maaseudun nuorille ja esittää, että koti- 16 seutumme on vain maaseutualueilla. 17 18 Mikäli Suomen Keskustanuoret haluaa jatkossakin olla Suomen 19 suurin ja paras poliittinen nuorisojärjestö, on sen ryhdyttävä 20 aktiivisesti uudistamaan imagoaan ja markkinointiaineistoaan 21 sellaiseksi, että niihin voi samaistua myös kaupungissa syntynyt 22 ja siellä koko elämänsä asunut nuori. 23 24 Näin ollen Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Suomen 25 Keskustanuorten markkinointiaineistossa käytettävän kuvaston 26 kuvamateriaalista keskimäärin 40 prosenttia tulee olla kuvattu 27 taajama- ja kaupunkialueilla. 28 29 Liittokokous yhtyy aloitteeseen 30 31 Liittokokous pitää Kymenlaakson Keskustanuorten huomiota tär- 32 keänä ja velvoittaa huomiomaan urbaanin ympäristön parem- 33 min markkinointimateriaalissa. Keskustanuorten materiaalissa 34 noudetaan brändiasiakirjaa. 35 36 37 60. Kymenlaakson Keskustanuoret: Keskustanuorten sauna- 38 kulttuuri tasa-arvoistettava 39 40 On tavanomaista, että Suomen Keskustanuorten tapahtumissa 41 lämpenee sauna. Empiirisiin havaintoihin perustuen voidaan 42 todeta, että useimmiten naiset saavat ensimmäisen sauna43 vuoron ja miehet menevät saunaan naisten jälkeen. Edelleen 44 empiirisiin havaintoihin perustuen voidaan todeta myös, että 45 naiset saunovat miehiä vähemmän aikaa, sillä pian naisten 46 saunavuoron alettua, miehet aloittavat hoputtamisen, jotta he 47 kerkeävät saunaan – missä he sitten tapaavat istua puoli yötä. 48 On Keskustanuorten yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista, 50 että saunomiskulttuuria uudistetaan siten, että naiset ja miehet 51 saavat saunottua yhtä pitkän ajan. 52 53 Näin ollen Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Suomen 54 Keskustanuorten tilaisuuksissa järjestettävissä saunailtamissa 55 siirrytään noudattamaan tasa-arvoista saunakulttuuria: ensisi- 56 jaiseksi saunomisvaihtoehdoksi on tarjottava naisille ja miehille 57 yhteinen saunavuoro. 58 59 Kymenlaakson Keskustanuoret haluaa tuoda esiin, että näin 60 radikaalia aloitetta ei ole laadittu hetken mielijohteesta. On 61 selvää, että naisten ja miesten yhtäaikainen oleskelu saunassa 62 voi johtaa muutoksiin, kuten sukupuolittuneiden kuppikuntien 63 vähenemiseen. Sukupuolen mukaan jakautuneet hyväsisko- ja 64 hyväveliverkostot ovat perinteinen tapa hoitaa asioita Suomessa, 65 ja tällaisten perinteiden murtuminen voi vavisuttaa itsestäänsel- 66 53 vyyksinä pidettyjä rakenteita. Ennen aloitteen laatimista Kymenlaakson Keskustanuoret on ottanut riskin ja testannut, mitä tasa-arvoinen saunakulttuuri ja edellä kuvattujen perinteiden murtaminen voivat saada aikaan. Tasa-arvoista saunamenettelyä on kokeiltu niin johtokunnassa kuin muiden Itä-Suomen piirien sekä poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa. Tasa-arvoisen saunomismenettelyn on ennen kaikkea havaittu lisäävän kaikkien osallistujien kesken vietettyä yhteistä aikaa. Testauksen aikana on huomattu myös, että sukupuolen mukaan jakautuneiden kuppikuntien suosio on todellakin lähtenyt laskuun. Yllätyksekseen tämän kansallisperinteen romuttamisesta ei ole keksitty ensimmäistäkään haittapuolta. Testaukseen osallistuneet eivät myöskään ole reklamoineet muusta kuin lisääntyneestä toisten huomioimisesta. Kymenlaakson Keskustanuoret katsoo, että tasa-arvoinen saunakulttuuri on havaittu turvalliseksi, ja sitä voidaan alkaa noudattaa kansallisesti. Joka tapauksessa tasa-arvoiseen saunakulttuuriin liittyvä lisääntynyt sauna-aika sisältää terveysriskejä. Näin ollen Kymenlaakson Keskustanuoret vapaamuotoisesti ehdottaa, että halutessaan minimoida sekasaunaan liittyvät riskit Keskustanuoret voi ottaa käyttöön esimerkiksi avanto-uintipaikoilta tutut saunalakit. Saunalakeista voi vaikka lanseerata uuden varainhankintahitin. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Liittokokous yhtyy Kymenlaakson Keskustanuorten empiirisiin havaintoihin että naiset saunovat miehiä lyhyemmän aikaa ja saunavuorot jakaantuvat perinteisesti aloitteessa kuvatulla tavalla. Keskustanuoret pitää tätä vääristyneenä ja vaatii yhtä pitkiä sauna-aikoja miehille ja naisille. Samalla liittokokous kuitenkin haluaa empiirisiin havantoihin perustuen huomioida, että miesten saunavuorot on hyvin helposti muutettavissa yhteissaunavuoroiksi niin yhdessä halutessa. Yhteisen saunavuoron rakentaminen vaatii kuitenkin molemminpuolista asian hyväksyntää eikä Keskustanuoret halua näin merkittävässä asiassa rajoittaa kenenkään itsemääräämisoikeutta ja näkemystä parhaasta saunakulttuurista. Keskustanuoret kannustaa jäsenistöään sukupuolirajat, maakuntarajat, kielirajat, ikärajat, murrerajat, heimorajat ja aaterajat ylittävään omaehtoiseen toimintaan, mutta ei lähde tekemään valtakunnallista kaikkialla sovellettavaa linjausta keskustanuorten saunakulttuurista eikä aio ajaa asiaa tulevissa hallitusneuvotteluissa. Korostamme asiassa desentralismin hengessä paikallista sopimista. 61. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Keskustanuorten keskityttävä myös tulevaisuuden visiointiin Nykyaikana erilaisten ideapajojen ja ajatushautomoiden ollessa pinnalla, tulisi myös keskustanuorten perustaa keskustan historiasta ja perinteistä lähes riippumaton, innovatiivinen ja tulevaisuuteen keskittyvä ryhmä. Ideapajojen ja ajatushautomoiden tarkoitus on olla tavanomaisen ajattelun ulkopuolella, rikkoa sekä kyseenalaistaa kangistuneita kaavoja, rakenteita ja perinteitä. Ehdotamme, että keskustanuorten liittohallitus edesauttaisi tälläisen ryhmän syntymistä ja tukisi sen ylläpitoa. Keskustanuorten jäsenistä koostuva pienehkö ryhmä voisi keskittyä pohtimaan esimerkiksi tulevaisuuden politiikkaa, yhteiskuntaa ja nykyisen kehityksen kulkua. Ryhmän tavoitteena olisi löytää aivan uudenlaisia näkökulmia nykyisiin ja tuleviin ongelmiin, sekä visioida, jopa lennokkaitakin ideoita ongelmien ratkaisemiseksi ja ideaali yhteiskunnan rakentamiseksi. 1 2 3 4 5 6 Ryhmän ajatukset voisi kerätä pari kertaa vuodessa liittohalli- 7 tuksen luettavaksi. Tällaisen ryhmän jäsenissä toteutuisi luon- 8 nollisesti keskustan arvojen mukaisesti alueellinen, sukupuolten 9 välinen ja koulutuksellinen tasa-arvo. 10 11 Liittokokous ei yhdy aloitteeseen 12 13 Aloitteen esittämät periaatteet ovat hyviä ja kannatettavia. 14 Keskustanuorten poliittista toimintaa ohjaa lähtökohtaisesti tu- 15 levaisuuden visiointi. Tämän ei kuitenkaan pidä rajoittua yhden 16 ryhmän tehtäväksi. Erilaisten rajattujen poliittisten hankkeiden, 17 kuten ohjelmien tekemiseen asetetaan jatkossakin ryhmiä, joita 18 muodostettaessa huomioidaan aloitteessa mainittu tasa-arvo 19 ja edustavuus. Liittokokous kannustaa lisäksi keskustanuoria 20 kokoontumaan omatoimisesti yhteen lennokkaan tulevaisuuside- 21 oinnin ääreen. 22 23 Juhlavuoden kunniaksi Keskustanuoret järjestää tulevaisuuden 24 visiointiin perustuvan kirjoituskilpailun. 25 26 27 62. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret: Piirin johtokunnan 28 nimenkirjoitusoikeuden jakamista muutettava 29 30 Pohjois-Karjalan Keskustanuoret hämmästelevät piirien johto- 31 kunnan nimenkirjoitusoikeuden rajaamista. Sääntöjen mukaan 32 piirien nimenkirjoittajiksi tulee valita piirin puheenjohtaja 33 ja varapuheenjohtaja yhdessä kolmannen henkilön kanssa. 34 Tämä tarkoittaa sitä, että piirin varapuheenjohtajana on oltava 35 täysivaltainen nimenkirjoittaja eli näin ollen täysi-ikäinen. Käy- 36 tännössä vaatimus nimenkirjoitusoikeudesta estää alaikäisen 37 toimijan toiminnan piirin varapuheenjohtajana. 38 39 Pohjois-Karjalan Keskustanuorten mielestä on epätarkoituk40 senmukaista, että Keskustanuorten omat säännöt tiukentavat 41 yhdistyslakia. Mielestämme Keskustanuorten ikärajan ollessa 42 15–30-vuotta, tulisi kaikkien tähän ikähaarukkaan kuuluvien 43 pystyä toimimaan myös vastuullisissa tehtävissä. Pohjois-Kar- 44 jalan Keskustanuoret esittävätkin, että sääntö nimenkirjoitus- 45 oikeuden jakamisesta muutettaisiin siten, että varapuheenjoh- 46 tajan nimenkirjoitusoikeus on mahdollista jakaa piirijärjestön 47 johtokunnan kesken heidän haluamallaan tavalla. Tällöin 48 ainoastaan puheenjohtajalla olisi pysyvä nimenkirjoitusoikeus. 50 Lisäksi nimenkirjoitusoikeutta hallinnoivan nuoren tulee olla 51 piirijärjestönsä johtokunnan jäsen. 52 53 Liittokokous ei yhdy aloitteeseen 54 55 Yhdistyslain 35§ mukaisesti yhdistyksen ”hallituksella on 56 oltava puheenjohtaja. Puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen. 57 Hallituksen muiden jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä.” 58 Hallituksen puheenjohtajaa koskeva kielto vajaavaltaisuudesta 59 tarkoittaa, että puheenjohtajan tulee olla 18 vuotta täyttänyt 60 eikä hän saa olla holhottavaksi julistettu. Oikeuskäytännössä on 61 katsottu, että hallituksen puheenjohtajaa koskevat kelpoisuusvaa- 62 timukset koskevat myös hallituksen varapuheenjohtajaa. 63 64 Nimenkirjoittaminen on vain yksi osa varapuheenjohtajan tehtä- 65 viä. Varapuheenjohtaja on puheenjohtajan estyessä vastuullinen 66 54 huolehtimaan yhdistyksen puheenjohtajan kaikista tehtävistä. Yhdistyslain määräyksien mukaisesti varapuheenjohtajana ei voi toimia alle 18-vuotias, vaikka nimenkirjoittajaa koskevat pykälät muutettaisiin piirien mallisäännöistä. Keskustanuoret ajaa yhdistyslain kokonaisuudistusta yhtenä seuraavan hallituskauden tavoitteena. 63. Uudenmaan Keskustanuoret: Keskustanuorille Green Office-tunnus Uudenmaan Keskustanuoret esittää, että Keskustanuorten tulee liittyä WWF:n Green Office-järjestelmään. ”Green Office on käytännönläheinen ympäristöohjelma, joka on toteuttamistavaltaan kevyt. Ohjelman tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.” (http://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/greenoffice/ mika-green-office/) Green Officen tarkoituksena on motivoida henkilöstöä (ja Keskustanuorten tapauksessa myös luottamushenkilöitä) arjen ekotekoihin, parantaa ympäristötietoisuutta ja tuoda kustannussäästöjä. Järjestelmästä hyötyvät sekä organisaatio että ympäristö. Tavoitteeksi voitaisiin ottaa myös koko puoluetoimiston saaminen mukaan Green Officeen –tässä Keskustanuoret voivat toimia esimerkkeinä ja edelläkävijöinä. Kriteerit tunnuksen saamiselle eivät ole ylitsepääsemättömän korkeat, vaan merkin käyttöoikeuden saadakseen on helppo noudattaa valmista mallia. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Yksi Keskustanuorten toimintaa ja politiikkaa ohjaavista neljästä arvoista on kestävä kehitys. Pyrimme politiikkamme ja toimintamme kautta edistämään arvojen toteutumista yhteiskunnassa. Poliittisen nuorisojärjestön toiminta on yhdistelmä sanoja ja tekoja, mikä pätee myös liittotoimiston toimintaan. Nykyisellään Keskustanuorten liittotoimisto toimii jo monilla tavoin arjessaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kierrätys, resurssitehokkuus ja kohtuullisuus ovat osa normaalia arkea. Kampanjatuotteita tilatessa kiinnitetään huomiota tuotteiden alkuperään sekä käytettävyyteen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä muiden ympäristöongelmien ratkaisemiseksi tulee jokaisen yksilön ja yhteisön länsimaissa muuttaa toimintatapojaan. Green Office -tunnuksen hankkiminen yhdessä puoluetoimiston kanssa olisi selkeä viesti sekä jäsenistölle että sidosryhmille, että suhtaudumme ympäristöongelmiin vakavasti. Green office -järjestelmän vuosittaiset kustannukset ovat kuitenkin erittäin korkeat (liittymismaksu 2000 euroa, vuosimaksu 2800 euroa työyhteisössä, jossa 31-60 työntekijää). Kustannukset järjestelmästä ovat näin ollen liian korkeat kun Keskustanuoret ovat osa puoluetoimiston työyhteisöä ja käyttää osittain samoja tiloja puolueen kanssa. Ympäristöarvot huomioivia toimintamalleja tulee aktiivisesti kehittää yhteistyössä puoluetoimiston kanssa. Keskustanuorten tulee aktiivisesti edistää oman ympäristöohjelman saamista koko puoluetoimistolle. 64. Helsingin Keskustanuoret: Keskustanuorille oma mobiilisovellus Lähes kaikki nuoret käyttävät älypuhelinta ja/tai sosiaalista mediaa. Helsingin Keskustanuoret esittää oman mobiilisovelluksen tekemistä Keskustanuorille Android, IOS ja Windows-alustoille. Sovelluksen voisi helposti ladata eri alustojen sovelluskaupoista ja se toimisi Keskustanuorten aktiivisten toimijoiden kohtaamispaikkana. Sovelluksen voisi ladata kuka vaan, mutta siihen pitäisi sisäänkirjautua omilla jäsentunnuksillaan, jotta voidaan estää ”turhia” latauksia ja haitallisia ohjelmia. Sovellus voisi tarjota käyttäjilleen reaaliaikaista tietoa tapahtumista, poliittisesta tilanteesta ja muista ajankohtaisista asioista, se hyödyttäisi tiedonvaihtoa eri toimijoiden kesken ja sen kautta voitaisiin tiedottaa suurta joukkoa samaan aikaan ympäri Suomen. Oma mobiilisovellus olisi tärkeä askel Keskustanuorille kohti vaikuttavinta digitaalista poliittista nuorisojärjestöä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret pitävät tärkeänä, että politiikan viestinnän välineet nykyaikaistuvat uusien mahdollisuuksien syntyessä. Toimintaympäristön nopea muutos kohti tietoyhteiskuntaa pakottaa niin poliittiset kuin muutkin toimijat uuteen asemaan viestinnässä. Keskustanuoret on viime vuosina panostanut voimakkaasti viestinnän kehittämiseen brändityön, jäsenlehden sekä nettisivujen uudistamisen sekä tapahtumissa tarjottujen koulutusten kautta. Samaa kehitystä on edelleen jatkettava. Nykyiset internetsivut ovat toimivat ja ajantasaiset, mutta mutta niistä ei ole saatavilla erillistä mobiiliversiota. Älypuhelinkäytettävyyden helpottamiseksi liittokokous velvoittaa liittotoimiston korjaamaan asian vuoden 2015 aikana. Oman mobiilisovelluksen luominen katsotaan järkeväksi, mikäli sovelluksen toteuttaminen onnistuu kustannuksitta esimerkiksi opiskelijatyönä. Ennen projektin aloittamista tulee kuitenkin kirkastaa, mikä on sovelluksen rooli suhteessa keskustanuoret.fi -sivustoon, sekä sosiaalisen median tileihin. 65. Helsingin Keskustanuoret: Kokouksissa istumista vähennettävä Helsingin Keskustanuoret kehottaa kaikkia Keskustan jäsenjärjestöjä vähentämään istumisen osuutta kokouksissa. Useat tutkimukset ovat osoittaneet istumisen olevan terveydelle vaarallisempaa kuin jopa tupakointi. Suomalaiset istuvat keskimäärin suurimman osan päivästä: koulu- tai työmatkat, koulu- tai työpäivän ajan ja vapaa-ajallaan kokouksissa tai kotisohvallaan. Helsingin Keskustanuoret kannustaa Keskusta-järjestöjä näyttämään omalla toiminnallaan esimerkkiä istumisen vähentämisessä. Käytännössä tämä onnistuu esimerkiksi pitämällä kokouksissa puheenvuorot aina seisten, tai vastaavasti pitämällä kokouksen muuten seisten, mutta puheenvuoron ajaksi pääsee istumaan. Lisäksi esimerkiksi ideointia ja suunnittelua sisältävän osan kokouksesta voi pitää kävelykokouksena. Kevyt liikunta ja happihyppely parantavat aivojenkin verenkiertoa, jolloin uusia ajatuksia syntyy helpommin. Esimerkiksi useat liikuntajärjestöt antavat nettisivuillaan vinkkejä kävelykokouksen käytännöntoteuttamisesta. Ihmisten hyvinvoinnin edistäminen vaatii puheiden sijaan ennen kaikkea tekoja, mitä istumisen vähentäminen parhaalla tavalla on. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 55 Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret pitävät kaikkia terveyden edistämiseksi tehtäviä toimia tärkeinä ja kannatettavina. Polittisen nuorisojärjestön tehtävä on nostaa esiin hyviä järjestötoiminnan käytänteitä, ja levittää niitä omia verkostojaan pitkin myös muihin järjestöihin sekä työelämään. Vuonna 2014 järjestetyillä Keskustanuorten tapahtumilla on panostettu liikuntaan tarjoamalla virkistävä aamujumppa päivän aluksi. Lisäksi vapaamuotoiset lenkkipiirit ovat toimineet aktiivisesti. Vuoden 2015 tapahtumissa näitä käytäntöjä tulee kehittää edelleen, ja kiinnittää yhä enenevissä määrin huomiota siihen, että kokouksissa ja tapahtumissa istuttaisiin nykyistä vähemmän. Keskustanuoret haastaa muut keskustajärjestöt vähentämään istumista. 66. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret: Johtokuntiin puolueen piirin edustaja puhe- ja läsnäolo –oikeudella Keskustanuorten piirin nykyisissä säännöissä säädetään, että yhden johtokunnan varsinaisen jäsenen on oltava puolueen piirin edustaja. Taustalla on varmasti tärkeä ajatus: tiedonkulku järjestöjen välillä, hyvä yhteistyö ja sekä avunanto puolin ja toisin. Piirin jäsenen paikka tulee antaa keskustanuorelle, sillä on tärkeää, että mahdollisimman moni uusi toimija pääsee heti mukaan. Erityisesti johtokuntaan pääseminen ja sen toimintaan osallistuminen on yksi opettavaisimmista paikoista aloittaa toiminta Keskustanuorissa. Johtokunnissa päätetään nuorten piirin toiminnasta sekä linjataan poliittisia kantoja. On tärkeää, että johtokunnat ovat aktiivisia ja niiden koko on tarkoituksen mukainen. Keskustanuorten liittohallituksessa on puolueen edustaja puheja läsnäolo-oikeudella. Tämä käytäntö tulee ottaa käyttöön myös Keskustanuorten piirien toiminnassa. Puhe- ja läsnäolo oikeudella puolueen piirin edustaja pysyy nuorten toiminnasta ajan tasalla ja yhteistyö säilyy. Pohjois-Pohjanmaan Keskutanuoret esittävät, että Keskustanuoret muuttavat sääntöjään niin, että puolueen piirin edustaja nimetään nuorten johtokuntaan puhe- ja läsnäolo-oikeudella, ei johtokunnan varsinaisena jäsenenä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Liitto kiinnittää asiaan huomiota jos puolueen järjestöuudistuksen yhteydessä Keskustanuorten piirien säännöille tulee uudistustarve. Erillistä uudistusta ei vain tämän kohdan takia tehdä. Liittokokous kiinnittää huomiota piirien johtokuntien kokoon ja muistuttaa, että piirien toiminnassa on huomioitava aktiivisesti myös johtokuntien ulkopuolella olevat henkilöt. 67. Uudenmaan Keskustanuoret: Keskustanuorten monikulttuurisuustyö nousuun Keskustanuorilla on ollut 2000-luvulla muutamia menestyksekkäitä monikulttuurisuusprojekteja: vuonna 2005 oli isompi projekti omine työntekijöineen, ja 2010 Helsingin Keskustanuo- rilla Tilkku-ryhmä. Viime vuosina monikulttuurisuustyö on kuitenkin jäänyt unholaan –aivan syyttä. Monikulttuurisuuden arvostus tulisi Uudenmaan Keskustanuorten mielestä jälleen ottaa osaksi koko järjestön toimintaa. Mikäli maahanmuuttaja- ja muiden monikulttuurisesta taustasta tulevien nuorten erityistarpeisiin ei kiinnitetä huomioita ja heidän osallistumistaan toimintaan aktiivisesti edistetä, heitä ei myöskään toiminnassa näy. Näin on käynyt valitettavasti myös Keskustanuorissa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia nuoria ei toiminnassa ole. Toimintaan osallistumisen kynnykset ovat erilaisia ja paljon korkeampia kuin kantasuomalaisilla nuorilla. Nykyisellään Keskustanuorten tiedotus ei myöskään tavoita monikulttuurisia nuoria riittävästi. Uudenmaan Keskustanuoret vaatii, että monikulttuuriseen työhön panostetaan systemaattisesti esimerkiksi hakemalla projektirahaa toiminnalle, sillä muutoin asia ei itse itseään korjaa. Pelkkä oppaiden päivittäminen ei riitä, vaan monikulttuurisuusteemat pitäisi saada osaksi kaikkea toimintaa esimerkiksi globaalikasvatuksen keinoin. Projektia toteuttamaan tarvitaan myös monikulttuurisesta taustasta tulevia nuoria, sillä kantasuomalaisten vetämänä millään tällaisella projektilla ei ole tulevaisuutta. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Liittokokous kannustaa piirejä kehittämään monikulttuurista toimintaa alueellaan. Projektikohtainen rahoitus hyvälle hankkeelle on mahdollista toteuttaa liiton kautta. Johtokuntakoulutuksissa tuodaan malleja monikulttuuriseen toimintaan. 68. Keski-Pohjanmaan Keskustanuoret: Kekkosen haarikkaan uusia lajeja Kekkosen haarikan voittoa tavoittelee moni, mutta harva sen voittaa. Kuitenkin kilpailu on tärkeä, mutta jatkaaksemme kilpailun suurta suosiota tulee sitä hiukan kehittää ottamalla mukaan uusia lajeja. Kansankulttuuri on tärkeää ja se onkin nostanut päätään viime vuosina erityisen paljon. Mielestämme olisi historian ja kansankulttuurin suurta arvostamista jos nuorkeskustalainen kansanliike palaisi historiaan sekä ottaisi Kekkosen haarikan lajeiksi entisajan suvijuhlilla olleita lajeja. Esitämmekin, että Kekkosen haarikan uusiksi lajeiksi otetaan mukaan kansantanssi, kanteleen soitto sekä runonlausunta. Tämä myös tukee keskustalaisen kansanliikkeen asemaa sivistyspuolueena ja tunnetustihan sivistykseen kuuluu myös kulttuuri. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Kekkosen haarikka on perinteinen ja kunniakas kilpailu, joka samaan aikaan valmentaa nuorkeskustalaisia toimijoita, sekä tarjoaa virikkeellistä iltatoimintaa tapahtumien yhteydessä. Laatu on tavoiteltavaa kaikessa Keskustanuorten toiminnassa. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista rajata lajeja liian tarkasti, vaan jättää operatiivisille toimijoille liikkumatilaa lajivalikoiman suhteen. Lajien valintaan vaikuttavat aikataululliset sekä infrastruktuurisen olosuhteet. VIHREÄÄN TALOUTEEN LIITTYVÄT ALOITTEET 69. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Luonnon monimuotoi- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 56 suus pelastettava Lapissa Suomi on toistaiseksi luonnon monimuotoisuuden ja puhtauden näkökulmasta yksi maailman kärkimaita. Lapin ja muun Suomen luonnon monimuotoisuus ja rikkaudet ovat arvoja ja asioita, joita meidän tulee vastuullisina vaikuttajina vaalia yli elinikämme ja sukupolvien. Viimeaikainen kehitys, jossa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä puhutaan, muttei sitä todellisuudessa huomioida, huolestuttaa Pohjois-Savon Keskustanuoria. Esimerkiksi uutta vesivoimaa suunniteltaessa lohien nousu- ja vaellusmahdollisuudet huomioidaan, mutta samanaikaisesti tulevat toimenpiteet ja linjaukset uhkaavat lohien kutemis- ja lisääntymisseutuja. Esimerkkinä muun muassa Soklin kaivosalueen infrastruktuurin kehittäminen. Pohjois-Savon Keskustanuoret vaativat, että Keskustanuorten kestävän kehityksen mukaiset linjaukset ottavat huomioon kaikki näkökulmat, eivätkä tyydy tarkastelemaan ilmiöitä ja kehityksiä vain yhdestä näkökulmasta. Vain näin voimme puhua siitä, että luonnon monimuotoisuus todellisuudessa säilyy Lapissa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuorten arvojen ytimessä on kestävä kehitys. Luonnon monimuotoisuus ja ympäristöarvot ovat tärkeä näkökulma punnittaessa esimerkiksi energia- tai kaivoshankkeita. Kaikki taloudellinen toimeliaisuus jättää jäljen luontoon. Suomen onkin pyrittävä maailman parhaaseen teknologiaan ympäristövaikutusten hallinnassa. Keskustanuorten mielestä luontoa ei kuitenkaan pidä museoida, vaan ihminen voi hyödyntää luonnon kiertoa ja luonnonvaroja kestävällä tavalla. Käytännön vaikuttamisessa Keskustanuoret ovat kuluvana vuonna nostaneet esille aloitteessa mainittuja vaelluskalakantoja ja niiden elvyttämistä ja saaneet asiasta kirjauksen myös puolueen ohjelmiin. 70. Pohjois-Savon Keskustanuoret: Kaivosteollisuutta kehitettävä vain jo turmeltuneilla alueilla Vaikka muuta puhutaan, on Suomi todellisuudessa kaivosteollisuuden kehitysmaa. Kansainväliset kaivosteollisuuden jätit tekevät valtauksia pitkin Suomea, merkittävän osan valtauksista sijaitessa erilaisilla suojelualueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Tällä hetkellä muun muassa Kevon luonnonpuistoon ja Sokliin (Tuntsa, Kemihaara, Värriö) suunnitellaan kaivostoimintaa kansainvälisten toimijoiden puolesta. Pohjois-Savon Keskustanuoret esittävät, ettei uusia kaivoslupia myönnetä alueille, jotka ovat varattu luonnon suojelemiseen tai virkistyskäyttöön (erämaa-alueet, luonnon- ja kansallispuistot sekä erilaiset suojelualueet). Lupia ei pidä myöntää myöskään edellä mainittujen alueiden läheisyyteen. Erityisesti lupien myöntäminen tulee kieltää, mikäli on pienintäkään syytä epäillä, että kaivostoiminnalla on minkäänlaisia vaikutuksia alueen biodiversitettiin. Erityisenä huolena Pohjois-Savon Keskustanuoret kokevat vaikutukset vesistöihin, niin ylä- ja alajuoksuun. Tästä eteenpäin keskustalaisten on tehtävä politiikkaa, joka on kestävän kehityksen mukaista todellisesti, eikä vain pintapuolisesti. 1 2 3 4 Liittokokous yhtyy aloitteen huoleen kaivostoiminnan vaiku5 tuksista ympäristöön erityisesti luonnonsuojelualueiden lähellä. 6 Kaivoshankkeet eivät ole veljiä keskenään. Esimerkiksi Kevon 7 luonnonpuiston yhteyteen suunniteltu kaivos ei ole saanut kun8 nan, ELY-keskuksen, Metsähallituksen tai saamelaisten tukea. 9 Paikallisten toimijoiden ja viranomaisten tuki on välttämätön 10 edellytys kaivoshankkeen etenemiselle. 11 Kaivosluvan myöntämisen osalta liittokokous katsoo, että nykyi- 12 13 nen sääntely on jo riittävän tiukka. Uuden kaivoslain voimas14 saoloaikana ei ole myönnetty toistaiseksi yhtään lupaa. Malminetsintälupia myönnetään keskimäärin 1-2 vuodessa, eivätkä 15 16 ne välttämättä johda kaivoksen perustamiseen. Lupaprosessin 17 hinta ja kesto on rajannut pienimmät kaivostoimijat etsinnän 18 ulkopuolelle. 19 20 Kaivostoiminnalla on aina kielteinen vaikutus ympäröivään 21 luontoon. Keskustanuoret on periaateohjelmassaan esittänyt, 22 että jokaisella kaivoksella on oltava vakuus jälkihoitoa varten 23 kaivostoiminnan päätyttyä. Vakuus kerättäisiin erityisesti siltä 24 varalta, että kaivosyhtiö ajautuu konkurssiin eikä kykene vastaamaan alueen ennallistamisesta. Kaivostoimintaan kohdistuu 25 26 normaalien yritysverojen lisäksi veroluontoisia maksuja, kuten 27 malminetsinnän hehtaarikohtaiset maksut ja louhintakorvaus 28 maanomistajille. Siten erilliselle kaivosverolle ei ole tarvetta. 29 30 Nykyinen elämäntapamme perustuu malmien ja mineraalien 31 hyödyntämiseen arkipäiväisistä tuotteista lähtien. Siten myös 32 kaivostoimintaa tullaan tarvitsemaan vielä pitkään, vaikka 33 resurssikierto tehostuisikin. Suomessa ympäristövaatimukset ja työsuojelu on maailman kärkeä. Tuontimineraalien varaan las- 34 keminen tarkoittaisi ympäristöongelmien ulkoistamista maihin, 35 joissa niistä tai työntekijöiden oikeuksista ei välitetä niin paljon. 36 Siksi korkean vaatimustason kaivostoiminnan jatkuminen Suo- 37 38 messa on myös eettistä. 39 40 41 71. Iisalmen Keskustanuoret: IRTI METSISTÄMME 42 43 Nykyisen neoliberaalin ajattelutavan myötä valtionhallintoon iskostunut tehokkuusajattelu on ajanut myös Metsähallituksen 44 45 epätoivoisiin tekoihin: Metsähallitus on joutunut myymään metsiään mm. Lapissa päästäkseen tiukkoihin tulostavoitteisiin, 46 47 joita hallitus on sille asettanut. Metsähallituksella ei ole mer48 kittävää tuottavaa toimintaa, josta se voisi pikaisesti tulouttaa varoja, vaan käytännössä lypsylehmänsä – siis metsien – myy- 50 51 minen on ollut ainoa keino saada nopeasti tuloja. 52 53 Metsät ovat Metsähallitukselle ja sen myötä Suomen kansalle 54 yhteisomaisuutta, joka kestävällä vaalimisella tuottaa pitkällä aikavälillä tuottoa, joskin pientä sellaista. Metsistä saatu tuotto 55 on nykytiedon varassa varmaa ja turvallista, eikä sen myyminen 56 57 muutaman budjettikauden pelastukseksi ole järkevää. Metsähallitus tekee paljon muutakin kuin vaalii metsiä. Metsä- 58 hallitus huoltaa mm. hallinnoimiensa alueiden palveluita, niin 59 60 teiden varsilla, kuin korvessakin. Mikäli Metsähallitus joutuu 61 edelleen myymään ainoan tuottavan toimintansa pois, ei se kykene tuottamaan luonnonystäville palveluita, joista Suomi on 62 63 saanut kiitosta ympäri maailman. 64 Iisalmen Keskustanuoret vaativatkin, että Metsähallitukselle 65 annetaan työrauha, eikä sitä pakoteta toimimaan lyhytjänteisesti. Me emme halua tilannetta, joka vallitsee mm. Amerikan 66 Liittokokous ei yhdy aloitteeseen 57 Yhdysvalloissa, missä luontoon menemisestä ja siellä olevista mitättömistä palveluista täytyy maksaa! Liittokokous yhtyy aloitteeseen Liittokokous jakaa Iisalmen keskustanuorten huolen suomalaisen metsämaan myynnistä. Metsähallitus toimi maa- ja metsätalousministeriön omistajanohjauksen mukaisesti. Metsähallituksen tuloista 85 prosenttia tulee puunmyynnistä mikä on kestävää. Metsämaamme myyminen uhkaa tätä tulonlähdettä valtiolle. Keskustanuoret eivät näe hyvänä, että Suomen kestävyysvajetta kavennetaan lyhytnäköisellä talouspolitiikalla, mitä metsämaamme myyminen näyttelee. Tuottavan omaisuuden myynti ei ole kestävä ratkaisu pitkällä aikavälillä. Kohti vihreää kasvu -ohjelmassa ”vastuu metsästä” osiossa keskustanuoret linjaa metsien monikäytön puolesta. Virkistys- ja harrastekäyttö metsästyksestä marjastukseen, luonnon hyödyntäminen laaja-alaisesti ja kestävästi nousee tulevaisuudessa tärkeään asemaan. Metsät ovat tulevaisuudessakin virkistyksen, terveyden ja onnellisuuden lähde. Arvokkaat jokamiehenoikeudet eivät saa murentua tulospaineiden alle. 72. Kymenlaakson Keskustanuoret: Luomualan kehittämisohjelman tavoitteet saavutettava Vuonna 2014 julkaistun hallituksen luomualan kehittämisohjelman mukaisesti Suomessa on tavoitteena nostaa luonnonmukaisesti viljellyn peltoalan määrä kahteenkymmeneen prosenttiin Suomen viljelysalasta vuoteen 2020 mennessä. Kymenlaakson Keskustanuoret katsoo, että Suomessa on aktiivisesti panostettava luonnonmukaisen ja turvallisen ruoan tuotannon lisäämiseen, ja hallituksen tavoitteet luomu- ja lähiruoan osuuden kääntämisestä vahvaan nousuun on kannatettava myös nuorkeskustalaisesta näkökulmasta. Jotta kehittämisohjelman mukaisiin kohtalaisen kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästään, on niihin pyrittävä niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin. Näin ollen Kymenlaakson Keskustanuoret esittää, että Suomen Keskustanuoret vaati, että kaikkien valtion ja kuntien julkisten laitosten ruokahankinnoista kaksikymmentä prosenttia tulee olla luonnonmukaisesti tuotettua. Liittokokous ei yhdy aloitteeseen Aloitteessa käsitellään kahta erillistä, mutta kiinteästi toisiinsa yhteydessä olevaa asiaa: luomupeltopinta-alan ja luomuraakaaineen osuuden kasvattamista julkisella sektorilla. Aloitteen tavoitteet ovat linjassa Kataisen hallituksen luomualan kehittämisohjelman tavoitteiden kanssa. Liittokokous korostaa kuitenkin seuraavaa kahta seikkaa, jotka on erityisesti otettava huomioon aloitteen kohdalla. 1) Peltopinta-ala: Liittokokous toteaa, että esitetty tavoite on haastava. Vuonna 2012 noin 9 % Suomen peltopinta-alasta oli luomuviljelyssä. Keskustanuoret muistuttaa, että tuotantoolosuhteet vaihtelevat eri alueilla, millä on vaikutuksensa myös tuotantotavan valintaan. 2) Keskustanuoret katsoo, ettei julkisten ammattikeittiöiden ruokahankinnoissa ole syytä tavoitella vain luomuraaka-aineen osuuden kasvamista, vaan myös lähellä kuluttajia tuotetun, puhtaan ja kotimaisen raaka-aineen osuuden kasvua. Valtioneuvoston periaatepäätös 6/2013 suosittaa kunnille tällä hetkellä luomun, sesonginmukaisen tai kasvisruuan tarjoamista 2 kertaa viikossa. Taloustutkimuksen mukaan tällä hetkellä ammattikeittiöissä käytetään luomuraaka-aineita keskimäärin 5 %. Päiväkodeissa käyttöprosentti on jopa 10 %, mutta vanhustenpalveluissa ainoastaan 2 % tai ei ollenkaan. Keskustanuoret korostaa, että kuntien hankintaosaamisella on luomuraaka-aineidenkäyttöön ratkaiseva merkitys ja että nimenomaan joukkoruokailujen kautta luomuraaka-aineen käyttöä on lisättävissä. Luomu kelpaa hankintakriteeriksi. 73. Pohjois-Pohjanmaan keskustanuoret: Suomessa aloitettava energiavallankumous Energian saatavuus on sukupolvemme suurin haaste. Sen ratkaiseminen tavalla tai toisella on välttämätöntä, koska kaikki muut elämänalueet ovat siitä riippuvaisia. Kyse on paitsi kansan taloudesta, niin suuressa määrin myös ulkopolitiikasta. Suomi on saatava energiaomavaraiseksi. Nykypäättäjät eivät ole tehneet riittäviä ratkaisuja energiaomavaraisuuden parantamiseksi. Julkiset rahavarat, jotka ollaan sijoittamassa uuteen ydinvoimalaan, tulisi ennemmin korvamerkitä hajautetun energiaverkon rakentamiseen. Samaan aikaan muualla Euroopassa 60–70 prosenttia uusista sähköntuotannon investoinneista tehdään uusiutuvaan energiaan. Käynnissä on energiavallankumous, jonka vauhdista Suomi on tippumassa. Paras keino tukea hajautetun sähköntuotannon yleistymistä on sähkön nettomittarointi. Esimerkiksi aurinkopaneeleilla tuotetussa sähkössä, nettomittaroinnin avulla, pientuottajat pystyisivät paitsi ostamaan sähköä myös myymään ylituotantonsa. Lopullinen sähkölasku muodostuisi tuotannon ja kulutuksen erotuksesta. Nettomittaroinnin avulla kuluttajat muuttuisivat osaksi hajautettua sähköntuotantoketjua. Päätösvalta energiaratkaisuista hajautuisi muutamalta suurtuottajalta koko kansalle. Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuoret vaativat, että ydinvoimaan mahdollisesti käytettävä julkinen raha käytetään hajautetun energiaverkon rakentamiseen ja sähkön nettomittarointi on otettava käyttöön nopealla aikataululla. Tämä avaisi ovet sähkön hajautetulla tuotannolle ja käynnistäisi energiavallankumouksen Suomessa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Kohti vihreää kasvua –ohjelma vastaa kaikkiin aloitteessa todettuihin haasteisiin. Nettomittaroinnin osalta haasteena on sähkönhinnan vaihtelu, johon ohjelma ehdottaa ratkaisuksi SPOThinnoittelua. Talvella tarjonta ja kysyntä ovat toisella tasolla kuin kesällä, näin nettomittarointi huomioisi kysynnän ja tarjonnan mukaisen hinnanvaihtelun. Aloitteessa ollaan aivan oikeassa tarjotessa hajautettua tuotantoa ydinvoiman tilalle, Fennovoimassa osallisena oleville kunnallisille toimijoille olisi otollisempaa sijoittaa varat paikalliseen ja nopeammin tuottavaan uusiutuvaa tai bioenergiaa hyödyntävään voimalaitokseen. Keskustanuoret liehuttaa edistyksen vihreää lippua energiavallankumouksen barrikadeilla. 74. Uudenmaan Keskustanuoret: Yksityisten kotitalouksien aurinkovoiman käyttöönottokustannuksia alennettava 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 58 Aurinkopaneelien hinnat ovat viime vuosien aikana laskeneet mm. Kiinasta tuotavien halpojen paneelien vuoksi. Suomessa kotitaloudet eivät kuitenkaan saa tukea aurinkopaneelien hankintaan, vaikka naapurissa Ruotsissa tukea maksetaan. Kiinalaiset halpatuotteet eivät välttämättä edes sovellu Suomen olosuhteisiin. Paneelien lisäksi tarvitaan myös paljon muita kalliita osia, jotta paneeli toimii. Oheislaitteet voivat maksaa saman verran kuin itse paneelit. Uudenmaan Keskustanuoret huomauttaa, että tukien avulla aurinkoenergia voitaisiin tehdä kotitalouksille huomattavasti houkuttelevammaksi kuin nykyisin esimerkiksi verohelpotuksilla tai saman tapaan kuin maalämpöön siirtymistä tuettiin aiemmin valtion varoista. Aurinkoenergian tuottamista sähköverkkoonkaan ei tueta valtion varoista. Esimerkiksi Ruotsissa paneelien hinnan saa tällä hetkellä takaisin noin kymmenen vuoden käytöllä, ja näillä esimerkeillä ihmisiä voitaisiin kannustaa aurinkoenergian käytön lisäämiseen. Nykyisin myös lupakäytännöt paneelien asentamiseksi vaihtelevat kunnittain, ja monissa kunnissa vaaditaan rakennus- tai toimenpidelupa. Uudenmaan Keskustanuoret vaatii, että näistä epäjohdonmukaisuuksista tulisi päästä eroon ja yhtenäistää käytännöt koko maassa. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Yhdymme aloitteen huomioon tarpeeseen tukea aurinkosähköpaneelien yleistymistä sekä niiden hankkimista, asentamista ja kuluja säätelevien asetusten ristiriitaisuudesta. Kohti vihreää kasvua –ohjelma ottaa kantaa aurinkosähköpaneelien puolesta esittämällä investointituen ja syöttötariffien käytäntöjen yhdenmukaistamista ja kattamista kaikille uusiutuvan energian alueille, myös aurinkosähköön. Investointitukea tulee osoittaa erityisesti innovaatiotukena ja syöttötariffien on oltava myös tavallisten kuluttajien saatavilla tai vaihtoehtoisesti paremmin nettomittaroinnin ja SPOT-hinnoittelun kautta. 75. Uudenmaan Keskustanuoret: Järkeä ilmastolakiin Eduskunnan käsittelyssä on esitys ilmastolaista, joka koostuu pitkän ja keskipitkän aikavälin tavoitteista. Pitkän aikavälin tavoitteeksi on kirjattu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80%:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Keskipitkän aikavälin tavoitteena valtioneuvosto velvoitettaisiin laatimaan vaalikauden mittainen ilmastopolitiikan suunnitelma, sekä esittämään eduskunnalle vuosittaiset selonteot suunnitelman tavoitteiden onnistumisesta. Lakiesityksen päästövähennystavoitteet koskevat päästökaupan ulkopuolisia toimialoja. Esityksen mukaisena ilmastolaki jää tyhjänpäiväiseksi. Tavoitteet jäävät hallitusten päätettäviksi ja ilmastopolitiikka lyhytnäköiseksi, kun edellisen hallituksen alkuunpanema työ keskeytyy seuraajien määritellessä uuden suunnan. Päästökaupan ulkopuolisia toimialoja koskevana laki jäisi myös liian kapea-alaiseksi. Nykyisellään laista puuttuvat myös sitovat välitavoitteet, seuranta ja sanktiot. Uudenmaan Keskustanuoret vaatii, että ilmastolakiin kirjattaisiin muutakin kuin nelivuotissuunnitelma, joka on aina kustakin hallituksesta riippuvainen. Tarvitaan numeerisia välitavoitteita sekä sanktioita, jos tavoitteita ei noudateta! Liittokokous yhtyy aloitteeseen Yhdymme aloitteen huoleen ilmastolain lyhyt näköisyydestä. Liittokokous esittää parlamentaarisen työryhmän perustamista kevään 2015 hallitusneuvotteluissa. Työryhmän tavoitteena olisi luoda pitkäntähtäimen ja kaikkien allekirjoittamat tavoitteet ilmastotavoitteiden toteuttamisesta. 76. Uudenmaan Keskustanuoret: Suomen autokantaa nuorennettava Suomen autokanta on yksi Euroopan vanhimmista. Vuodelta 2010 olevan tilaston mukaan Suomen autokannan keski-ikä oli 11,9 vuotta, kun EU keskiarvo oli 8,3. Suomen autokanta on vain jatkanut vanhenemistaan ja viime vuonna rekisterissä olevien autojen keski-ikä oli jo 13,2 vuotta. Myös ensirekisteröintien määrä on tippunut runsaasti vuoden 2005 huipusta, jolloin ensirekisteröintejä tehtiin lähes 150 000 ja ennen autoveron uudistustakin määrä oli reilut 125 000. Viime vuonna määrä oli vain noin 100 000 ja tämä on näkynyt myös valtion saamissa verotuloissa, sillä autoverouudistuksen jälkeen saatavat verotulot ovat laskeneet yli 130 miljoonalla eurolla. Autojen tekniikka on kehittynyt runsaasti viime vuosien aikana, erityisesti turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden suhteen. Uudenmaan Keskustanuoret vaativat toimia, joilla autokantaa saataisiin uudistettua. Ensimmäiseksi voitaisiin laskea autoveroa uusiutuvia polttoaineita käyttävien autojen osalta, sekä käyttövoimaveroa muiden kuin dieselin osalta. Tällä varmistettaisiin, että vaikka sähköautoista puhutaan paljon, emme unohda myöskään muita energianlähteitä liikenteessä. Tämän lisäksi tulisi tehdä selkeät linjaukset uusiutuvien polttoaineiden käytöstä liikenteessä ja kuinka niiden käyttöönottoa saataisiin vauhditettua ja osuutta kasvatettua. Tällä tavoin voitaisiin vauhdittaa uusiutuvien polttoaineiden kehitystyötä. Tällä hetkellä on olemassa EU:n tavoite, että vuonna 2020 liikenteen polttoaineista 20 prosenttia olisi uusiutuvia, mutta tarvitaan vieläkin kauaskatseisempia tavoitteita. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Kohti vihreää kasvua –ohjelma puhuu tulevaisuuden autoilun puolesta. Mallissamme autot liikkuvat ruuhkasuomessa pääsääntöisesti sähköllä ja muualla suomessa biokaasun tai –öljyn voimalla. Yhdymme aloitteen tavoitteeseen nuorentaa Suomalaista autokantaa. Se tulee tehdä kannustamalla ympäristöystävällisyyteen ajoneuvon hankinnassa. 77. Pirkanmaan Keskustanuoret: Kierrätyksessä parantamisen varaa Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä kierrätyksen saralla riittää vielä töitä. Suomalaiset hankkivat hanakasti uusia televisioita, stereoita ja tietokoneita vanhojen tilalle. Käyttämätöntä elektroniikkaa kertyy nurkkiin ja kellarivarastoihin. Samalla kasvaa houkutus rahdata pitkään palvellut kuvaputkitelevisio taloyhtiön roskakatokseen yön pimeinä tunteina. Myös ns. epävirallisia kaatopaikkoja syntyy metsiköiden siimeksiin. Pirkanmaalaiset kiittelevät viime vuosien ponnistuksia kierrättämisen tehostamiseksi. Esimerkiksi kodinkoneliikkeiden yhteyteen perustetut sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräyspisteet (SER-kierrätys) ovat askel oikeaan suuntaan. Näissä pisteissä vastaanotetaan kuitenkin vain pienehköjä laitteita, kuten leivänpaahtimia. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 59 Suomen kaupungeissa asuu rutkasti ihmisiä, jotka eivät omista autoa. Harva lähtee kiikuttamaan bussilla vanhaa televisiota jätteenkäsittelykeskukseen. Jätehuoltofirmojen noutopalveluista pitää puolestaan pulittaa viidestäkymmenestä eurosta ylöspäin. Roskaksi koettu vanha laite koetaan usein arvottomaksi eikä sen poisviemisestä haluta maksaa. Pirkanmaan Keskustanuorten mielestä on pyrittävä siihen, että kierrätys olisi mahdollisimman edullista kuluttajalle. Näin saataisiin yhä suurempi osa hankalista jätteistä uusiokäyttöön. Ratkaisu ongelmaan voisivat olla kaupungeissa kiertävät kuorma-autot, jotka ottaisivat ennalta sovitulta reitiltä ihmisten suurehkot jätteet ilmaiseksi kyytiinsä. Keskustanuoret voisi kannanotoilla jouduttaa kierrätysjärjestelmien kehitystä ja helpottaa kansalaisen mahdollisuutta tehdä ympäristöystävällisempiä valintoja. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Liittokokous pitää erinomaisena aloitteessa esille tuotua ajatusta kierrätysjätteen keräilyautosta. Keskustanuoret kiinnittävät Vihreän talouden ohjelmassa huomiota kierrätyspisteiden vähäiseen määrään, jätteiden lajitteluun ja uusiin kierrätysmuotoihin. Keskustanuoret pitää tärkeänä, että jätteiden lajitteluun ja kokoamiseen on kansalaisille kannusteita, joista keskeisin on yksinkertaisesti kierrätyksen mahdollistaminen eli keräyspisteiden määrän lisääminen. Kierrätyksen ongelmat kulminoituvat etenkin niiden henkilöiden kohdalla, joiden liikkuminen julkisen liikenteen varassa. Keskustanuoret korostaa, että keräyspisteet on otettava huomioon jo uusien asuinalueiden suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Liittokokous pitää hyvin tärkeänä myös aloitteessa esille nostettua ongelmaa epävirallisista kaatopaikoista. Näitä on syntynyt metsiimme vuosikymmenten aikana valtava määrä. Epäviralliset kaatopaikat ovat riski paitsi ympäristölle (myrkkyvalumat) myös eläimille. 78. Etelä-Savon Keskustanuoret: Suomalaisen ruoantuotannon kehittyminen tulevaisuudessa Suomen omavaraisuusaste ruoantuotannossa on useisiin muihin valtioihin verrattuna varsin hyvä. Kuitenkin ruoantuotannon kehitys tulevaisuudessa saattaa vaikuttaa omavaraisuuden asteeseen ja näin ollen jopa ruokaturvaan. Omavaraisuuden ollessa kohtuullisen hyvä suomalainen ruoantuotanto kuitenkin nojaa vahvasti tuontienergiaan, ulkomaisiin hyödykkeisiin ja infrastruktuurin toimivuuteen, mikä johtaa ruokaturvan järkkymiseen mahdollisessa kriisissä tai konfliktissa. Suomalaista omavaraisuutta ja näin ruokaturvaa edistää muun muassa suomalaisten arvojen vahvistuminen kuluttajien ostokäytöksen mukauttamiseksi. Myös käytännön päätökset moninkertaisen byrokratian vähentämiseksi ruoantuotannossa edistäisi alan harjoittamista. Suomalaisen laadukkaan, puhtaan ja eettisen ruoan markkinointia tulisi edistää ulkomaita myöten ja tunnustaa suomalaisen ruoan hyvä laatu. Rakennemuutos on pakottanut ruoantuotannon pienistä yksiköistä yhä suurempiin ja suurempiin. Käytännössä tämä luo infrastruktuurisen ongelman mahdollisessa konfliktissa: ruoka ei liiku tiloilta jalostamoille tai jalostamoilta kuluttajille. Käytännössä ruoantuotanto linkittyy kriisissä kaikkiin samanlaisiin ongelmiin, kuin muutkin taloussektorit, tuleehan energia ja hyödykkeet usein myös ulkomailta. Ruoantuotannon tulisikin olla mahdollista ympäri Suomen ja esimerkiksi tukialueita järkeistää tasa-arvon lisäämiseksi. Alueellisen tuotannon ja aluetukipolitiikan tulisikin kohdata. 1 2 3 4 5 6 Etelä-Savon Keskustanuoret esittää, että Suomen maatalouden 7 ja ruoantuotannon pysymistä Suomessa tuetaan ja että alkutuo- 8 tannon kotimaisuusastetta pyritään ylläpitämään siinä pisteessä, 9 kuin se on tällä hetkellä tai jopa nostamaan. Ruoantuotannon 10 erityyppisiä alueita tuetaan, mutta aluetukipolitiikka järkeis11 tetään. Ruoantuotannon keinoja tulisi kehittää markkinoiden 12 parantamiseksi ja nykyteknologiaa käyttää tässä hyödyksi usein 13 eri tavoin työllistäen näin paitsi uudenlaisia maatalousyrittäjiä, 14 myös tutkijoita. Suomalaista laadukasta ruokaa tulisi markki- 15 noida ulkomaille ja kotimaista moninkertaista byrokratiaa tulisi 16 vähentää ruoantuotannon helpottamiseksi. Omavaraisuutta 17 ja ruokaturvaa kannatetaan ja siinä pyritään mahdollisimman 18 kattavaan lopputulokseen. 19 20 Liittokokous yhtyy aloitteeseen 21 22 23 79. Keskustanuorten Kajaanin seudun kylien osasto: Talvi- 24 vaaran kaivostoiminnan tukemista jatketaan 25 26 Keskustanuorten Kajaanin seudun kylien osasto ry vaatii että 27 Talvivaaran kaivostoiminnan tukemista jatketaan. Kaivoksella 28 on suuri taloudellinen merkitys sen lähialueilla. Talvivaara 29 työllistää Kainuussa ja Suomessa monia satoja ihmisiä. Verot 30 maksetaan Kainuun Sotkamoon eikä ulkomaille. Talvivaara on 31 myös tärkeä ammattiosaamisen kehittäjä ja Kainuun talousalu- 32 een tärkein teollinen työnantaja. 33 34 Talvivaaralla on Kainuussa myös laajat välilliset työllistämisvai- 35 kutukset. Aliurakoitsijat tulevat suurimmaksi osaksi muualta 36 kuin Kainuusta. Aliurakoitsijat käyttävät laajasti paikallisia pal- 37 veluita ja tuovat rahaa yrittäjille. Kainuussa työtilanne on huo- 38 nompi muuhun maahan verrattuna, joten kaivoksen toiminta 39 on ollut Kainuun kannalta hyvin merkittävä uusien työ- ja 40 liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa maakuntaan. 41 Sotkamossa, missä Talvivaara sijaitsee on toisena tärkeänä 42 elinkeinona matkailu. Talvivaara työllistää kuitenkin esimerkik- 43 si enemmän ihmisiä kuin mitä majoitustoimintaan on tilastoitu 44 työpaikkoja. Talvivaara on tehnyt Kainuuta tunnetuksi ympäri 45 Suomea ja muualla maailmassa, lisäksi Talvivaara on vahvista- 46 nut toiminnallaan Sotkamon veropohjaa. 47 Jos Talvivaara päästetään konkurssiin ei ole kenenkään etu, jos 48 valtio joutuu hoitamaan monta kymmentä vuotta ympäristöasi- 50 oita paikan päällä. Talvivaara on sitoutunut hoitamaan 51 teollisuusjätteensä vastuullisesti loppuun asti toimintansa 52 ohessa. 53 Liittokokous yhtyy aloitteeseen 54 55 Yhdymme aloitteen huoleen Talvivaaran mahdollisesta kon56 kurssista syntyvistä kustannuksista Suomelle. Selvitysmiehen 57 30.9.2014 tekemä saneerausohjelmaehdotus on rakennettu 58 pitkälti tämä huoli huomioiden. Siksi on tärkeää antaa Talvivaa- 59 ran kaivokselle rauha saneerausohjelman tavoitteiden toteutta- 60 miseksi. Pitkällä tähtäimellä on otollisinta että kaivostoiminta 61 jatkuu jo sille valjastutulle alueella, mutta aiemman kaltaiset 62 vesivuoto-ongelmat tulee välttää. Kaivosyhtiön ja sitä valvovan 63 ELY-keskuksen on otettava ympäristöhuolet keskiöön. Kaivostoi- 64 minnan kannattavuus tulevaisuudessa ilman ylimääräistä tukea 65 on Suomen etu ja tavoite. 66 60 Pitkällä tähtäimellä on otollisinta että kaivostoiminta jatkuu jo sille valjastutulle alueella, mutta aiemman kaltaisia vesivuotoongelmia ei saa syntyä eikä haitta-alue saa kasvaa. 80. Keskustanuorten Kuhmon osasto: Susille nopeasti kannanhoitosuunnitelma Sudet ovat olleet jo pitkään negatiivisessa keskustelussa. Sudet ovat tuottaneet harmia metsästäjille ja tuotannonharjoittajille monessa suhteessa. Susi on rauhoitettu petoeläin Suomessa vedoten lajin uhanalaisuuteen. Kuitenkaan susi ei ole globaalisti eikä eurooppalaisittain uhanalainen eläinlaji. Suomessa sudet ovat laaja-alaisesti levittäytyneet pitkin Suomea, mutta tietyt alueet ovat kestämättömän määrän edessä, mikä aiheuttaa pelkoa kansalaisissa. Kuhmon keskustanuoret vaatii, että jo valmisteilla olevat suunnitelmat suden kannanhoitosuunnitelman laatimiseksi saatetaan loppuun, ja kannanhoitosuunnitelmaa päästäisiin toteuttamaan jo vuoden 2015 aikana. Kannanhoitosuunnitelma palauttaa arvojärjestyksen suden ja ihmisen välillä. Susi oppii jälleen pelkäämään ihmistä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Keskustanuoret pitää tärkeänä, että kiistanalaista susikantaa ryhdytään hoitamaan suunnitelmallisesti. Lisäksi Keskustanuoret pitää tärkeänä, että kannanhoitosuunnitelmaan sisällytetään mahdollisuus myöntää kannanhoidollisia kaatolupia karhun tapaan. Suden saaminen laillisesti metsästettävien riistalajien joukkoon olisi omiaan lisäämään kunnioitusta ja arvostusta lajia kohtaan sekä ehkäisemään laitonta salatappamista. Suomen laadittava kansallinen suurpetostrategia jossa määritellään tulevaisuuden kestävät määrät suurpetokannalle. 81. Keskustanuorten Kuhmon osasto: Suomen metsäpeura pelastettava Metsäpeura on yksi Kuhmon ja Kainuun ylpeyksistä. Metsäpeurakanta on Kainuussa kuitenkin uhan alla suuren susipopulaation takia. Pedot uhkaavat metsäpeuraa ja kanta on 2000-luvun alusta tippunut puolella. Kainuun metsäpeuroja oli enää vuonna 2012 lentolaskennoissa havaittu 840 yksilöä. Kuhmon keskustanuoret on huolissaan Kainuun metsäpeuran tulevaisuudesta tämän hetken petopolitiikan takia. Kuhmon keskustanuoret esittää, että on nopeasti otettava toimenpiteet käyttöön metsäpeuran pelastamiseksi, ettei kanta kuole sukupuuttoon. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Metsäpeura on Suomen luontoon kuuluva eläin, joka valitettavasti jo kertaalleen on hävinnyt maastamme. Onneksi metsäpeura on kuitenkin saatu palautettua. Keskustanuoret katsookin, että riistahallinnon on ryhdyttävä entistä voimakkaampiin toimiin kantojen säilyvyyden puolesta ja mahdollistettava kantojen elpyminen kaikkien populaatioiden osalta. Suurpetojen kannanhoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota metsäpeurakantojen kehitykseen. 82. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Ei – kotimaisen elin- tarviketuotannon haittaverolle Suomalaisella elintarviketuotannolla on monia itsestä riippumattomia haasteita kuten pohjoinen ilmasto, maaperä, kilpailu ja Euroopan laajuinen matalasuhdanne. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret esittävät liittokokoukselle aloitteen, jossa kotimaisen elintarviketuotannon verotusta kevennettäisiin. Tällä hetkellä alkutuotannon kustannukset kasvavat mutta tulot eivät, joten se ei kestä uusia veroja. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Kilpailutuksilla edellytyksillä Keskustanuoret kuitenkin tiedostaa, että elintarvikkeille ei voi luoda erilaisia verokäytäntöjä alkuperämaan perusteella. 83. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Rauhoitetut linnut Kuka valvoo, koska rauhoitettuja lintuja on liikaa. Runsaat lintuparvet aiheuttavat ongelmia elinympäristöönsä. Esimerkiksi suuret lokkiparvet saastuttavat vesistöä. Suuret naakkaparvet aiheuttavat ongelmia maaseudulla ja kaupungeissa. Ongelmien välttämiseksi esitämme, että näiden lintujen rahoitustarvetta tarkistetaan. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Rauhoittamattomien lintulajien rauhoituksen tarvetta tulee tarkastella säännöllisin väliajoin uudestaan. Lisäksi tulee poikkeuslupakäytäntöjä tehostaa ja lupien myöntämisaikoja lyhentää. 84. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret: Bioenergiantuotannolle yhtenäinen verotus ja tukijärjestelmä Tuulivoima saa tällä hetkellä suurempaa tukea kuin muut uusiutuvat energiamuodot. Tämä vääristää kilpailua energiamarkkinoilla. Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret esittävät että kaikki uusiutuvat energia muodot saisivat samanlaisen kohtelun tukijärjestelmässä. Liittokokous yhtyy aloitteeseen Yhdymme aloitteen tavoitteeseen saattaa kaikki uusiutuva energia yhtenäisten tukimuotojen alle. Aloite käsittelee asiaa jota olemme käsitelleet ohjelmatyössä ja esitämme laajempaa näkökulmaa sekä ratkaisua tähän haasteeseen Kohti vihreää kasvua –ohjelmassa. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 61 KOHTI VIHREÄÄ KASVUA 1 2 3 4 Johdanto 5 6 Vihreä talous ei ole erillistalous tai talouden osa, vaan läpileik7 kaava arvo, jonka on oltava osa kaikkea poliittista päätöksente8 koa ja talouden mekanismeja. Biotaloutena on ymmärrettävä 9 kaikki uusiutuvia luonnonvaroja tuottava, käyttävä, jalostava ja 10 markkinoiva tuotanto sekä uusiutuvista valmistettujen tuottei11 den kulutus. 12 13 Ilmastonmuutoksen eteneminen, luonnonvarojen ehtyminen 14 ja väestönkasvu edellyttävät perustavanlaatuisia muutoksia 15 kulutustottumuksiin ja luonnonvarojen käytön tehostamiseen. 16 Keskustanuoret näkee, että pakon ja luopumisen kautta syntyy 17 liiketoimintaa, jonka ainekset ovat Suomessa, suomalaisissa osaajissa ja suomalaisen maaseudun raaka-aineissa ja luonnon- 18 19 varoissa. 20 21 Emme näe biotaloutta pelkästään alkutuotantona tai teollisuu22 den prosesseina, vaan yhä enemmän palvelukokonaisuuksina. Digitalisoituminen tarjoaa mahdollisuuden levittää ja monistaa 23 24 konsepteja ympäri maailmaa - kohti rajaa ja sen yli. Keskus25 tanuorten mielestä puheista on siirryttävä nyt tekojen aikaan. 26 Siksi Suomi tulee johdattamaan biokaudelle ensin Euroopan ja sen myötä koko maapallon. Muutos tulee olemaan perustavan- 27 28 laatuinen. 29 30 Ruoka on elämän perusedellytys, joten sen tuottaminen 31 riittävissä määrin on välttämätöntä ihmiskunnan jatkuvuuden 32 turvaamiseksi. Tästä huolimatta myös ruoantuotantosektorin on muutettava toimintatapojaan. Ruokaa heitetään roskiin koh- 33 34 tuuttomia määriä. Samaan aikaan useissa maailman kolkissa 35 nähdään nälkää – toiminta ei ole kestävää. 36 37 Maapallon ilmakehässä havaittava luonnollinen kasvihuoneil38 miö on voimistumassa. Syynä tähän ovat ihmiskunnan toimet, 39 erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö, minkä seurauk40 sena ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut nopeasti. Maapallon elinkelpoisuuden säilyttämiseksi on ruoantuotannon 41 42 kannettava oma osuutensa, kuin myös energiantuotannon ja 43 kuluttamisen. 44 45 Suomalainen maatalousyrittäjä on joutunut vuosia painimaan 46 ammatin vähäisen arvostuksen, heikon kannattavuuden ja 47 jatkuvien “torjuntavoittojen” kanssa. Keskustanuoret halua48 vat palauttamaa maanviljelijöiden uskoa tulevaisuuteen, sekä 50 osoittaa heidän työlleen sille kuuluvaa arvostusta. Suomalaista 51 maataloutta tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. 52 53 Keskustanuorten Suomi tavoittelee energiantuotannossa 54 omavaraisuutta. Luotamme uusiutuvan, paikallisen ja biopolt55 toaineisiin pohjautuvan hajautetun energiaratkaisun voimaan. 56 Järjestelmä vaatii tuekseen kattavan verkoston niin energian57 tuottajia ja biopolttoaineiden myyjiä, joita tukee maailman ensimmäinen täydellisesti toimiva älysähköverkko, jonka avulla 58 59 turvaamme energian saamisen jokaisella hetkellä. 60 61 62 Ei yhtä oikeaa energiantuottajaa 63 64 Kuten monessa muussakin asiassa, myös energiantuotannossa 65 Keskustanuoret kannattaa hajauttamista. Koko maan kattava lämpö- ja sähköverkko on toimintavarmin kun luotamme usei- 66 62 siin pieniin yksiköihin. Suomen haastavat sääolot vaativat varmat sähkö- ja lämpöverkot. Keskustanuoret uskoo, ettei ole yhtä oikeaa energian tuotantomuotoa, vaan kaikkia uusiutuvia luonnonvaroja on käytettävä tasavertaisesti. Suurimpana tavoitteena tulee olla energiaomavaraisuus, johon Suomessa on riittävät luonnonvarat. Emme tahdo olla riippuvaisia muista. Haluamme vähentää Suomen riippuvuutta ulkomaisista energialähteistä. Haluamme eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Myönnämme, että kansainvälisesti verraten suomalaiset energiaratkaisut ovat olleet onnistuneita; hinta kotitalouksille ja elinkeinoelämälle on pysynyt kansainvälisessä vertailussa hyvänä, toimiva sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä tehokkaasti ajetut ydinvoimalat että edullinen vesivoimalla toteutettu säätövoima niin kotimaassa kuin Ruotsissa ja Norjassa ovat taanneet sähköjärjestelmän toimivuuden. Lisäksi sähköntuotannon ja -siirron verrattain nopea yksityistäminen on tukenut järjestelmän kehitystä ja joustavuutta. Kotitalouksia on tuettava kestäviin ympäristöratkaisuihin korottamalla kotitalousvähennyksen määrää energiainvestointien kohdalta. Kotitalouksien itse tuottaman ja kulutuksesta ylijäävän sähkön korvaamisessa tulee käyttää nettomittarointia, joka huomioi tunneittain vaihtuvan sähkönhinnan, eli Sport-hinta. Valtio sääntelee sähköverkkoyhtiöiden toimintaa eli sähkölaskun siirtohinta-osiota. Tämä johtuu siitä, että verkkoyhtiöillä on monopoliasema alueellaan. Verkkoyhtiöiden sääntely on varsin monimutkaista, kun verkkoyhtiöiden erilaiset toimintaympäristöt pyritään ottamaan tasapuolisesti huomioon. Keskustanuoret on sitä mieltä, että puun on korvattava kivihiili täysin. Tällä hetkellä kivihiili on edullisempaa kuin puu ja siksi etenkin rannikkokaupungit käyttävät sitä lämmöntuotantoonsa. Erityisesti pääkaupunkiseudun energiaratkaisuilla on suuri merkitys, jotta Suomesta tulee hiilineutraali. Hiilineutraalikunta -hanke toimii hyvänä esimerkkinä paikallisesta toiminnasta. Vastaavien tavoitteiden tulisi olla jokaisen kunnan ja kaupungin listalla, erityisesti Helsingin. Keskustanuoret haluavat hiilineutraalin Suomen 2030 mennessä. Kotimaisia polttoaineita ovat turve, puu, tuuli, aurinko ja biokaasu. Turpeen korkeaa verotusta laskemalla turpeesta saadaan kotimainen kilpailukykyinen polttoaine. Turpeen korkeaa verotusta tulee laskea, jotta se on kilpailukykyinen hiiltä vastaan. Turve tuo myös eniten työtä. Turvetuotanto ei saa rasittaa vesistöjämme. Turpeen poltosta luovutaan siinä vaiheessa, kun biomassojen käytöstä on saatu kannatettava vaihtoehto. Tuulija aurinkovoiman kilpailukyvystä tulee huolehtia ensisijaisesti päästökaupan voimin. Biokaasutuotannon tulee olla kannattavaa kaatopaikoilla. Hajautettu energia pelastaa Pieniin yksittäisiin energiantuotantojärjestelmiin on kannustettava paremmin esimerkiksi byrokratian purkamisella, verotuksen kipupisteitä poistamalla ja helpottamalla yksittäisten kuluttajien mahdollisuuksia myydä sähköään siirtoverkkoon. Hajautetut järjestelmät ovat tulevaisuutta energia-alalla, ja siksi myös infran tulee olla valmis näitä näkymiä varten. Kaavoituksella voidaan ratkaista kierrätykseen, energiantuotantoon ja ympäristöön liittyviä ongelmia. Hajautettua tuotantoa voidaan tukea lukemattomilla syillä, mm. talouskasvulla, turvallisuudella, huoltovarmuudella, ilmastopo- litiikalla. Hajautetun tuotannon tueksi tarvitaan kyllä nykyisiä ja uusia tasaavia yksiköitä. Yksi vaihtoehto on varastoida aurinko- ja tuulisähköä joko akkuihin tai muuttaa niitä uusiksi, vetypohjaisiksi polttoaineiksi, joita poltettaisiin silloin, kun ei tuule eikä paista. Tulevaisuudessa yhä useampi taajama ja kylä on energiaomavarainen energiakylä. Paikalliset uusiutuvan- ja bioenergian yksiköt synnyttävät itsenäisesti toimivan kokonaisuuden jossa tuulivoimalat, biokaasulaitokset, maalämpö ja monet muut pienenergiantuottamistavat yhdistävät alueen tuotannot toisiinsa. Yhteistyö takaa katkeamattoman, omavaraisen ja ympäristöystävällisen tavan tuottaa energiaa koko alueelle. Esimerkiksi maatalouden käyttämät viljakuivurit olisi mahdollista muuttaa lähienergiaa tuottaviksi yksiköiksi. Tämä mahdollistaisi yhä enemmän omavaraisuuteen pyrkivän asumisen muodon maaseudulla. Käyttämällä kotimaisia ja uusiutuvia raaka-aineita, soveltamalla ja suosimalla bioenergiaa, voidaan päästä tehokkaaseen rakentamiseen, jonka tuotoksena on kestävä asumisen muoto. Suomessa ja suomalaisilla yrityksillä on merkittävästi kokemusta ja osaamista vedyn tuottamisesta, se tulee valjastaa koko Suomen käyttöön ja laajemman kehittämisen alle. Suomesta on luotava johtava vety maa. Tulevaisuuden ratkaisut ovat luultavammin vielä meille yleisesti tuntematonta. Merkittävää ja läpilyövää työtä tehdään useilla sektoreilla. Nanotekniikka osaaminen ja katalyyttisten prosessien kehittäminen sen avulla on mahdollistamassa pienten tehokkaiden lämpövoimaloiden synnyttämisen. Nanotekniikka mahdollistaa myös uusien materiaalien, kestävien ja muotonsa palauttavien, ominaisuuksien kautta yhä useampien tuotteiden paremman kestävyyden ja näin ollen kierrättämisen tarpeen vähentämisen. Akkutekniikka on ottanut merkittäviä askeleita jatkuvasti ja jos kehitys jatkuu yhtä tehokkaana kuin viimeiset vuosikymmenet, tulemme näkemään ratkaisuja jotka antavat vastaukset lähes kaikkiin akkuteknologian haasteisiin. Valaistuksen osalta LED on tuomassa mukanaan valtavat sähkönsäästöt ja lisätehokkuuden valaistukseen, samalla kun polttimoiden kesto on uudella tasolla, niiden ollessa lähes ikuisia. Suprajohteet ottavat valtavia harppauksia, normaalilämpötiloissa toimiva suprajohde saatetaan esitellä yllättävänkin nopeasti. Vastaavien kehitysaskeleiden ottaminen millä tahansa sektorilla saattaa olla kohdalla milloin tahansa ja tuoda mukanaan uudet mahdollisuudet niin energian tuottamiseen kuin kulutukseen. Väistyvä ydinvoima Ydinvoimaan tulee suhtautua väistyvänä välivaiheen energiamuotona. Uusia lupia ei tule myöntää. Venytetyt lupaprosessit siirtävät kiinnostusta tehdä sijoituksia ja kehittää muita, uusiutuvia, energiantuotannon muotoja. Pienempien energiantuotantolaitosten, etenkin bioenergian etuna ydinvoimaan nähden näemme työllistävyyden. Hajautetun energiatuotannon etu on koko arvoketjun, raaka-aineesta energiaksi, oleminen Suomessa. Jos samat tuontiteknologiaan sijoitettavat miljardit sijoitetaan bio- ja tuulienergiaan ja energiankäytön tehostamiseen, saataisiin energiaa vähintään saman verran, mutta työpaikkoja syntyisi kymmenkertaisesti. Ydinvoiman lisärakentaminen Suomessa on tullut tiensä päähän. Ratkaisut maailmalla osoittavat, ettei ydinvoima enää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 63 vastaa käsitykseen turvallisesta ja edullisesta tavasta tuottaa sähköä. Ydinjätteen loppusijoituksen suunnittelu on Suomessa pitkälle, mutta kaikkia haasteita ei ole onnistuttu vielä ratkaisemaan; suurimpana riskinä on, ettei jokaista ongelmaa onnistutakaan ratkaisemaan ja kärsijänä ovat tulevaisuuden sukupolvet. Ydinjätettä suurempi ongelma on vastuumme uraanin tuottamisesta; meillä ei ole varmuutta polttoaineen saatavuudesta kriisitilanteessa. Ydinvoiman keskittävä vaikutus ei vastaa mielikuvaamme tulevaisuuden Suomesta ja tulevaisuuden energiantuotannosta. Nykytilanne osoittaa, ettei suomalaisilla yrityksillä tai elinkeinoelämällä ole myöskään riittävää kiinnostusta tai sitoutumista ydinvoimaan; sitä ei saa rakentaa ulkomaisen tai julkisen sektorin omistukseen ja varaan. Tapa, jolla ydinvoimaa nykyisellään käytetään energiantuottamiseen, on kehittymätön. Tulevaisuudessa saatamme nähdä sovelluksia, jossa tekniikka valjastetaan tuottamaan sähköä nykyisestä ydinjätteestä ja näin lyhentämään polttoaineen kuoleentumisajan muutamaan sataan vuoteen. Vaihtoehtona saattaa olla korkean lämpötilan mukanaan tuomat mahdollisuudet valjastaa tekniikka esimerkiksi vedyn tuottamiseen. Tällaisiin ratkaisuihin suhtaudumme avoimesti. Älysähköverkko vastaa säätösähkö haasteeseen Vuorokauden- ja vuodenaika vaikuttaa suuresti sähkönkulutukseen. Aamulla ja päivällä kulutus on merkittävästi suurempaa johtuen erityisesti teollisuuden tarpeesta. Talvella lämmityksestä johtuen sähkönkulutus saavuttaa vuosittaiset huippulukemansa. Talven aiheuttamaa huippukulutusta ei kuitenkaan ole syytä kattaa säätösähköllä, vaan tähän tarpeeseen pitää pystyä vastaamaan perussähköntuotannolla. Säätösähköllä pitääkin pystyä vastaamaan ennen kaikkea vuorokauden sisällä tapahtuviin vaihteluihin. Sähköntuotanto vaihtelee, ja esimerkiksi ydinvoima toimii perusenergian tuottajana, mutta ei mahdollista reagointia kulutuksen vaihteluihin. Käytännössä ydinvoimala toimii aina täydellä teholla, mutta vaatii säätösähköä huoltojen ja muiden tuotantokatkoksien ajaksi. Lauhdevoimalla, esimerkiksi kivihiilen, puuhakkeen ja turpeen poltto, sekä yhteistuotanto, eli sekä sähköä että lämpöä tuottavat, toimivat myös perusenergiantuottajina, mutta vastaavat myös säätösähkötarpeeseen. Laitoksien tehoa on hetkellisesti mahdollista kasvattaa nopeahkosti, mutta ennen kaikkea laitoksilla voidaan reagoida kausittaiseen vaihteluun; esimerkiksi talvella on suurempi tarve, jolloin osa laitoksista voi olla kiinni kesällä. Lauhdevoimalla sähköenergia tuotetaan polttamalla polttoainetta. Polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat säätelevät suuresti käytettävän polttoaineen valintaa ja Suomessa merkittävä osa laitoksista on pääasiassa polttanut kivihiiltä johtuen maailmanmarkkinahinnoista sekä Suomalaisen polttoaineen tuen vähyydestä. Voimaloita voidaan pitää reservissä, jolloin ne pystyvät vastaamaan kulutuksen yleistason muuttumiseen, esimerkiksi talviaikaan, mutta niillä ei pystytä tällöin reagoimaan välittömiin muutoksiin sähkön saamiseksi. Suomi on osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, Nord Pool. Markkinat toimivat vapaasti ja niiltä ostetaan tarpeen ja hintakilpailun kautta sähköä tarpeen mukaan. Vastaavalla periaatteella ylituotantoa myydään markkinoille. Tuonti on tähän asti onnistunut Norjan ylituotannon, ja osin Venäjän ylituotannon ansiosta. Norjan vesivoiman avulla on pystytty saamaan apua kulutushuippuihin, kun taas Venäjältä ostettu sähkö on ollut muodoltaan jatkuvaa ja tasaista, ei säätösähköä. Painopiste sähköntuonnissa on siirtynyt jo merkittävästi Nord Pool:iin. Riippuvaisuus ja tuonti epävarmoilta ja kyseenalaisilta Venäjän markkinoilta tulee lopettaa mahdollisimman nopeasti. Kuluttajalle säätösähkön uupuminen näkyy sähkönlaadun heikentymisenä. Sähkökatkot ja jänniteongelmat ovat näistä selkeimmät, vaikkakin myös sähköverkkojen ongelmat vaikuttavat suuresti ja useammin näihin. Jänniteongelmat näkyvät esim. valojen vilkkumisena ja kärjistyessään saattavat rikkoa erityisesti herkkiä ja iäkkäitä sähkölaitteita. Sähkön ylitarjonta nostaa 50Hz nimellisjännitettä, kun taas alitarjonta laskee jännitettä. Tuotannon tarvetta on mahdollista vähentää teollisuuden kanssa tehtävillä sopimuksilla, joissa teollisuus sitoutuu vähentämään sähköntarvetta tarvittaessa. Nykyisellään ei ole käytössä varsinaista sähkön varastointia, mutta älykkäiden verkkojen kehittymisen ja sähköautojen akkukapasiteetin käyttöönotto tulevaisuudessa voivat mahdollistaa tämän. Maanlaajuisen älysähköverkon toteuttamiseksi tulee tehdä rohkeita päätöksiä ja sen tulee rakentua nykyisen sähköverkostomme varaan. Nykyinen sähköverkkomme ei kuitenkaan tällaisenaan riitä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Siksi älysähköverkon luominen olisi välttämätöntä. Alueellisilla sähköyhtiöillä tulee olemaan merkittävä rooli verkon rakentamisessa, mutta verkostosta tulee rakentua käyttäjää palveleva ja markkinaehtoinen, jossa toimijoina voivat olla myös muut kuin alueelliset sähköyhtiöt. Poiketen muista maista, joissa haasteena nähdään akkuteknologian kehittymättömyys, onkin haasteenamme saavuttaa koko maan laajuinen latausverkosto. Etäluettavat mittarit ovat ensimmäisiä askeleita älytaloista, jotka ovat osa älysähköverkkoa. Älytalossa asuva on tietoinen ja pystyy hallitsemaan kootusti niin valaistuksen, lämmityksen kuin ilmastoinnin toimintoja jopa etänä. Tavoitteena on energiankulutuksen pieneneminen ja kodin toimintojen yhdistäminen tietoyhteiskuntaan, käytännöllisyyttä tavoitellen. Visiossamme älykodit ovat osa ratkaisua jossa älysähköverkot huomioivat sähkönkulutuksen vaihteluita ja ottavat osaa kulutuksen optimointiin. Esimerkiksi sähkönkulutuksen hetkellinen kasvaminen voidaan paikata sammuttamalla kodin pakastin hetkeksi, tai käyttämällä älytaloon liitetyn sähköauton akun varausta. Sähköautoilla vihreä tulevaisuus Keskustanuoret vaatii sähköautojen autoverotuksen poistoa, sillä se kannustaa suomalaista kuluttajaa hankkimaan sähköauton ja luopumaan öljypohjaisesta polttoaineesta liikenteessä. Erityisesti kaupunkiliikenteessä sähköautoilulla on suuri potentiaali. Latausverkoston tulee rakentua yksityisillä markkinoilla kysynnän mukaan. Sähköautojen laajempi käyttöönotto on jatkuvasti siirtynyt kauemmaksi osin tekniikan haasteiden, osin nykykäytössä olevien autojen tekniikan kehityttyä. Nykyisellään sähköautot pystyvät palvelemaan vain lyhyttä, taajaman sisällä tapahtuvaa liikkumista. Tekniikan kehittyessä, ja ennen kaikkea tehokkaiden ak- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 64 kujen hinnan tullessa kilpailukykyiseksi, kasvavat sähköautolla kuljettavissa olevien matkojen pituudet kuitenkin merkittävästi. Sähköautojen käyttöönotto tulee rakentaa kestävälle, harkitulle pohjalla. Suomi ei ole ollut ensimmäisten joukossa käyttöönottamassa kannustimia, vaan kohtuuton verotus on tällä hetkellä suurimpia esteitä sähköautojen yleistymiselle Suomen teillä. Norjassa nämä nollapäästöajoneuvot saavat käyttää julkisenliikenteen kaistoja, sekä merkittäviä verohelpotuksia joita tarjoaa myös mm. Italia. Suomen tuleekin selvittää muista maista saatuja kokemuksia ja ottaa selkeä linja sähköautojen käytön lisäämiseksi. Linjan tulee vastata olosuhteitamme ja kannustaa mm. verotuksen avulla sähköauton hankintaan. Tulevaisuuden liikennevälineiden käyttäminen ei saa jäädä vain autojen kehittämiseen. Latauspisteiden verkosto on näistä yksi potentiaalisimmista, ja samalla haastavimmista. Sveitsissä alanharrastajat ovat synnyttäneet jo lähes maankattavan verkosto. Vastaavasti mm. Portugali ja Ranska ovat aloittaneet latausverkoston luomisen valtiolähtöisesti. Suomen haaste on kuitenkin pitkät etäisyydet. Haluammekin sitoa latausverkoston rakentamisen laajempaan energiaverkostoja koskevaan uudistukseen. Sähköautojen akkukapasiteetti on mahdollista valjastaa myös palvelemaan tätä tarkoitusta. Liittämällä autojen akut älysähköverkkoon on akkuja mahdollista hyödyntää energiavarastona, jota voidaan käyttää kulutushuippujen tasaamiseen. Samainen älysähköverkko palvelisi hajautettua energiantuotantoa. Uusiutuva tulee Suomi on auttamattomasti jäänyt jalkoihin uusiutuvan energiantuotannon käyttöönotossa. Energiantuotantotapa, jossa energian lähde on periaatteessa loputon tai käyttöä nopeammin uusiutuva, on ihanteellinen ja ainoa kestävälle pohjalle rakentuva tapa tuottaa energiaa. Haluamme sitouttaa Suomen tavoittelemaan energiantuotantoa joka pohjautuu kokonaisuudessaan uusiutuviin luonnonvaroihin. Nykyisellään uusiutuvan suurin haaste on energiansaannin riippuvuus sääolosuhteista ja vuorokauden ajasta, jaksottaisuus. Haasteena on myös uusiutuvan tarvitsema maa-ala sekä otollisen sijainnin tuottamat haitat alueen muulle käytölle – se kilpailee niin asumisen, maanviljelyn kuin luontoarvojen kanssa. Tuulivoiman käyttöönottoa on tuettava kaavoittamalla riittävästi ja soveltuville paikoille alueita joihin voidaan rakentaa tuulivoimapuistoja. Yksittäisten tuulivoimaloiden pystyttämistä hidastavaa byrokratiaa on purettava. Keskustanuoret uskoo tuulivoiman yleistyvän. Etenkin kaupunkialueella on kysyntää kehitettävänä oleville äänettömille voimaloille. Tuulivoiman rakentamisessa rannikolle tulee huomioida sen aiheuttamat meluhaitat. Aurinkosähköenergialla on valtava potentiaali myös Suomessa. Pohjoinen sijaintimme ei ole este aurinkokennojen teknisen kehityksen ja hinnan laskemisen myötä. Aurinkokennojen rakentaminen on vapautettava ja mahdollistaa mittavatkin aurinkovoimalahankkeet. Suomi on energiaomavarainen vain puun ja turpeen osalta. Uusiutuvia hyödyntävien teknologia ei ikävä kyllä ole omaa tuotantoamme. Siksi energiatukea tulee osoittaa erityisesti ja lisääntyvissä määrin uusiutuvan energian kotimaiseen tuotekehitykseen tähtääviin investointeihin ja hankkeisiin, innovaatio- tukena. Selvityshankkeet ja muut uusiutuvan käyttöönottoa helpottavat toimet tulee säilyttää energiatuen piirissä ja helpottaa näiden hankkeiden toteuttamista. Sähköyhtiöiden on otettava osaa talkoisiin tarjoamalla sähköverkon käyttö pientuottajille ilman siirtomaksua. Uusiutuvan energian voimaloiden rakentamisen houkuttelevuuden lisäämiseksi tulee kaikille uusiutuvan energian tuotantotavoille ja kaiken kokoisille voimaloille määritellä yhtenäinen syöttötariffi. Tariffin määrittelemä takuuhinta sähkölle kannustaa investoimaan voimalaitokseen takaamalla määrätyn hinnan sähköverkkoon myymästään sähköstä. Sähkönkuluttajien rasitteena on maksaa mahdollinen markkinahinnan ja takuuhinnan erotus. Syöttötariffi on välinen kannustaa ottamaan käyttöön uusiutuvia energiantuotantotapoja, silloin kun ne eivät vielä ole kannattavia. Tuon määräaikaisuus, nykyisellään 12 vuotta, takaa houkutuksen ottaa käyttöön uudempaa teknologiaa. Euroopan unionin päästötavoitteet eivät yksinään riitä muuttamaan ilmastopolitiikan suuntaa ja pysäyttämään ilmastonmuutosta. Päästökauppa on ohjaavana välineenä toimiva. Emme kuitenkaan näe keinotekoisen verotuksen voimaan vesi- ja ydinvoimaan kohdistuvan Windfall-veron muodossa parantamaan tilannetta. Tukia, maksuja ja verotusta tulee käsitellä kokonaisuutena, jonka tavoitteena on päällekkäisten tukien, rasitteiden ja helpotuksien karsiminen. Uusvanha vesivoima Vanhoissa vesivoimaloissa on vielä paljon tehostamisen ja ympäristöystävällisyydessä parantamisen varaa. Suomi on teknologiaosaamisen huippumaita, joten täällä jos jossain panostuksen pitäisi olla erityisen suurta uuteen teknologiaan, koskien esimerkiksi energian varastointia tai uusia energiamuotoja. Vesivoima toimii hyvin myös sähköenergiavarastoijana. Joessa olevien vesivoimaloiden vesivarastot riittävät muutaman tunnin ajaksi tehon nostoon, mutta vaativat sen jälkeen palautumista. Samoin jo lopettaneisiin kaivoksiin rakennettavat ja niiden putouskorkeutta hyödyttävät pumppuvoimalaitokset mahdollistavat energianvarastoinnin hetkittäiseen tarpeeseen, ne ovat myös mahdollisuus uuden vesivoiman rakentamiseen. Isommilla vesivarastoilla varustetut voimalaitokset, kuten tekojärvet, eivät omaa samaa ongelmaa. Keskustanuoret kantaa kuitenkin huolta Suomen vaelluskalakannoista. Keskustanuoret vaatii kalateitä olemassa oleviin vesivoimaloihin, jotta jokien luonnollinen kierto saataisiin jälleen käyntiin. Keskustanuoret hyväksyy vesivoiman lisärakentamisen jo rakennetuissa vesistöissä, jos hankkeilla on paikallinen tuki ja luontoarvot on huomioitu kestävällä tavalla. Rakentamattomat vesistöt on rauhoitettava vesivoimarakentamisesta. Merisähköä voidaan tuottaa kahdella tavalla, joko aaltojen tai vuoroveden avulla. Suomen olosuhteissa vuorovesisähkö ei ole ratkaisu, mutta kannustamme sen käyttöönottoa muualla. Suomessa keksitty aaltosähkö on vielä lähtökuopissa, mutta tulevaisuus näyttää valoisalta. Aaltovoima myös tuo Suomeen uusia työpaikkoja, esimerkiksi Suomeen rakenteilla oleva maailman ensimmäinen täyden mittakaavan aaltovoimalayksiköiden kuivatestaus- ja koekäyttölaitos. Kestävää kulutusta 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 65 Energian kokonaiskulutuksen kasvu on saatava taittumaan. Jatkuva kasvu ei saa, eikä voi olla tavoitteena. Vaikka kokonaisenergiankulutuksemme tulee kasvamaan, esimerkiksi sähkön kulutus sähköautojen ja sähkön avulla hyödynnettävän maalämmön, tulee kokonaisenergiankulutus laskemaan luovuttaessa fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Nykyisellään energiankulutus on jatkuvassa kasvussa. Voidaan myös olettaa, että sähkön hinta Suomessa tulee nousemaan voimakkaammin tulevaisuudessa. Lisäksi päästöjä tulee vähentää. Keskeisimpiä päästökaupan ulkopuolisia sektoreita ovat liikenne ja maatalous. Päästökaupan ulkopuolisille päästöille on asetettu kansalliset tavoitteet. Negatiivisten ympäristövaikutusten pienentämiseen pyrkivä cleantech-ala nousee. Alan haasteena on sen yhteensovittaminen vanhoihin tapoihin toimia. Suomessa on useita alan yrityksiä, jotka perustavat liiketoimintansa puhtaan energian ja luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön. Mahdollisuudet ovat valtavat niin energiatehokkuuden, kierrätyksen kuin puhtaan veden ja ilman saralla. Uusien innovaatioiden mahdollistaminen ja tukeminen sekä tunnettuuden lisääminen, on askeleet joilla alalle saadaan uusia ja kasvavia startup-yrityksiä. Suomen rakennuskanta on hyvin eristettyä, mikä pitää energialaskun maltillisena kovinakin talvina. Näin ollen Suomessa ei juuri esiinny energiaköyhyyttä, tilannetta jossa energiakustannukset ovat merkittävä osa tuloista, mikä on tavallista esim. Iso-Britanniassa ja Espanjassa. Suomessa haja-asutusalueilla erityispiirteenä ovat kuitenkin myrskyt, jotka katkaisevat sähköt jopa vuorokausiksi jopa parin vuoden välein. Sähkön häiriötön saatavuus on tavoiteltavaa ja sähköverkkojen osalta tavoitteeksi tulee ottaa verkkojen siirtäminen maan alle. Yhdyskuntarakenteen suunnittelun yhteydessä tehtävillä valaistusratkaisuilla voidaan saavuttaa kunnissa ja kaupungeissa mittavia energiasäästöjä. Keskustanuoret painottaa kokeiluja, joissa rakennetaan asuinalueiden valaistusta uutta teknologiaa hyödyntäen. Tulevaisuuden älykylissä ja -kaupungeissa luonnonvalo ja aurinkoenergia pystytään hyödyntämään valaistuksessa maksimaalisesti. Valaistusjärjestelmä kerää tietoa teiden, jalkakäytävien ja kävelykatujen valaistuksen tarpeesta ja optimoi valaistuksen suhteessa käyttöön ja luontaiseen valoon. Älyrakentamisen ei tarvitse jäädä pelkästään valaistukseen, vaan sitä voidaan soveltaa myös asuintaloihin ja joukkoliikenteeseen. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat edistyksellinen keino tasoittaa maiden välistä sähkönkulutusta ja – tuotantoa. Järjestely pitää laajentaa koko Euroopan-laajuiseksi. Kuluttajalla tulee kuitenkin olla tieto mistä hänen käyttämä sähkönsä tulee eikä Suomi saa missään tapauksessa tyytyä vain kuluttajan rooliin näillä markkinoilla. Suomen tulee olla sähköntuotannossa omavarainen, joka tilanteessa. Polttoainetta öljyn tilalle Suomen kansantaloudelle fossiilista polttoaineista luopumisella on suuri merkitys. Noin 200 000 suomalaista kotitaloutta lämmitetään edelleen maaöljyllä. Maaöljylämmityksen kieltäminen, nopeasti mutta riittävän siirtymäajan puitteissa, olisi Suomen talouden ja ympäristön kannalta oikea ratkaisu. Kotimainen biopohjainen pyrolyysiöljy mahdollista öljypolttimoiden käyttämisen kotitalouksien lämmittämiseen tulevaisuudessa. Yksi Suomen ja koko maailman suurimmista lähivuosien haasteista on fossiilisen öljyn loppuminen, sillä nykymaailma pyörii siitä valmistetuilla polttoaineilla, kuten bensiinillä ja dieselillä. Tarkkaan ottaen öljy sinällään ei ole loppumassa, mutta helposti ja halvalla saatava öljy on pian käytetty. Kehitys on näkynyt jo vuosien ajan, sillä esimerkiksi raakaöljyn hinta on nelinkertaistunut 2000-luvulla. Halvan öljyn loppuminen vaikuttaa kaikkeen: liikkumiseen, teollisuuteen, maatalouteen, kuluttamiseen, käytännössä kaikkeen sellaiseen, josta nykyinen länsimainen yhteiskunta on riippuvainen. Olemme täysin muualta, pääosin Venäjältä, tuodun öljyn varassa. Kyseenalaista on öljynporaus luonnoltaan haurailta alueilta; öljynporaus ei sovi arktisille alueille. On julkisesti tunnustettava se fakta, että öljyn hinta tulee nousemaan sietämättömäksi seuraavan 20 vuoden sisällä. Hyötysuhde öljyn saannissa tulee olemaan 1:6, eli yhden öljytynnyrin energialla saadaan kuusi tynnyriä öljyä, kun se tällä hetkellä on 1:30. Hintataso miltei kaikilla elämänalueilla tulisi nousemaan niin korkeaksi, että olisimme globaalissa talouskriisissä, joka olisi riski kansainväliselle turvallisuudelle. Vaadimme päätöksiä ja tekoja jo vuonna 2015, että voimme siirtyä öljyn aikakaudesta uusiutuvien energialähteiden aikakauteen kivuttomasti. Korkeatasoisen robotisaation mahdollistamiin liikenneratkaisuihin joukko- ja tavaraliikenteen saralla on suhtauduttava ennakkoluulottomasti. Vety- ja biopolttoaineella toimivat autot ovat hiljalleen yleistymässä öljypohjaisilla polttoaineilla toimivien autojen, sekä sähköautojen rinnalla. Öljyesiintymien siirtyessä yhä vaikeammin saataville alueille ja öljyn hinnan noustessa, meidän on asennoiduttava siihen, että tulevaisuudessa on pakko olla hyvin erilaisia vaihtoehtoja autojen polttoaineeksi. Emme voi odottaa, että kehitetään “uusi öljy”, joka on yhtä tehokas ja korvaa öljyn. Sitä vastoin meidän on tuettava ja kannustettava yrityksiä uusien innovaatioiden ja olemassa olevien vaihtoehtojen kehittämiseen tuomalla uusia ideoita yleisön tietoon ja antamalla tunnustusta ja taloudellista tukea kehitystyölle. Meidän on myös otettava valtion tasolla selkeä tavoite öljyn täydellisestä luopumisesta autojen polttoaineena ja energianlähteenä vuoteen 2030 mennessä. Keskustanuoret sallisi kuitenkin poikkeukset esimerkiksi harrasteautoille ja vastaaville. Liikenteen polttoaineet tuodaan myös ulkomailta, joten niiden korvaaminen kotimaisilla ratkaisuilla olisi vaihtotaseen ja työllisyyden kannalta edullista. Liikenteen kehittämisessä tarvitaan koko yhteiskunnassa jaettua, yhteistä suuntaa. Esimerkiksi sähköautoilu ei kehity, jos latauspisteitä ei ole tarpeeksi tai autot ovat liian kalliita. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kokeileva yhteiskunta Suomen on otettava selkeä rooli kokeilevana yhteiskuntana. Energiateollisuutta ja autoja koskeva lainsäädäntö on käytävä läpi ja valmistauduttava suureen kulttuurimuutokseen polttoaineiden ja teknologian varalta. Lainsäädäntöä on muutettava niin, että yritykset ja yksityiset ihmiset pystyvät kehittämään ja kokeilemaan uusia ideoitaan vapaassa ja kannustavassa ympäristössä. Hyvistä ideoista on annettava tunnustusta ja palkittava keksijöitä ja kehittäjiä. Näin saisimme suomalaisiin valettua intoa ja tahtoa kokeilla ja kehittää yhteiskuntaamme pois öljyn varjosta. Tavoitteena on oltava lähiliikenteen uudistaminen ympäris- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 66 töystävälliseksi. Linja-autoliikenne on hoidettava maakaasulla ja pidemmällä tähtäimellä vain biokaasun voimalla. Päästöttömämpi julkinen liikenne on askel esimerkkinä toimimiselle ja osaltaan mahdollistamassa laajojen tankkausverkostojen syntymistä. Julkisten panostusten tulee tukea koko Suomen kehittymistä; paikallisia ja yksittäisiä, esimerkiksi raitio- ja metroliikenteen, hankkeita tukemalla ei luoda yhteistä hyvinvointia ja kilpailukykyä. Suomeen on saatava biopolttoaineille laaja tankkauspisteiden verkosto, joka ulottuu maan eteläosista aina maan pohjoisimpiin kolkkiin saakka. Näihin tankkausasemiin voitaisiin yhdistää vetykaasun tankkaus. Tämä rohkaisisi niin suomalaisia yrityksiä kehittämään biopolttoaine- ja vetyteknologiaa autoteollisuuteen, kuin yksityisiä ihmisiä hankkimaan vety- tai biopolttoainekäyttöisiä autoja. Liikenteen suurista päästöistä ei päästä ilman autokannan uudistusta, joka monissa maissa uudempi kuin Suomessa, koska Suomen raskas autoverotus. Haluamme nostaa tavoitteeksi kotimaisen energian käytön suomalaisessa liikenteessä. Haasteensa Suomeen tuo pitkät etäisyydet. Suoria malleja esimerkiksi pohjoismaista ei ole otettavissa. Ruotsin tukemispolitiikkaa voidaan pitää osin epäonnistuneena. Norjasta tulisi ottaa käyttöön sähköautojen verotuksen poistaminen, mutta muilta osin maiden pinnanmuotojen erilaisuudet luovat tarpeen erilaiselle liikkumistarpeelle. Suomi on rakennettu yksityisautoilun varaan, eikä sitä hetkessä pystytä muuttamaan. Esitämme kahta ratkaisua tulevaisuuden autoiluun. Ruuhkasuomi, Helsinki edellä, tulee toimimaan sähköautojen alueena, jossa ilmanlaatu paranee ja jossa sähköautoilla on erityisoikeuksia kantakaupungin alueella. Ruuhkasuomen ulkopuolella mahdollistetaan kattava biopolttoaineiden tankkausverkosto joka tukee liikkumista niin vedyllä, biokaasulla, bioöljyllä kuin häkäpöntöllä. Jätteestä polttoaineeksi Biojätteestä syntyvä metaani toimii erittäin tehokkaana polttoaineena esimerkiksi autoissa ja energiateollisuudessa. Keskustanuoret vaatii, että biojätteen jalostusta polttoaineeksi kannustetaan yhä enemmän taloudellisesti ja ideologisesti. Raaka-aine tulee suurimmaksi osaksi tietysti siitä, miten paljon suomalaiset yritykset, yhteisöt ja yksityiset henkilöt kierrättävät. Biojätteen kierrättäminen tulisi tehdä kannattavaksi esimerkiksi niin, että yksityistalouksille ja taloyhtiöille annettaisiin rahallinen vastine kierrätetyistä biojätekiloista tai kompensaatio jätemaksun yhteydessä. Jätteenkäsittelylaitoksia, energiantuottolaitoksia ja kuluttajia on kannustettava biojätteestä tehdyn energian käytöstä ja tuottamisesta. Suomessa eläinten lantaa saa käyttää ainoastaan peltojen lannoitteeksi. Ruotsissa hevosenlannan käyttö on sallittu polttoaineena. Keskustanuoret tahtoo sallia myös muun muassa siipikarjanlannan käytön polttoaineena. Broilereiden kuivikkeena käytetään turvetta ja kalkkunoilla kutterilastua, molemmat näistä olisivat hyvää polttoainetta pelleteiksi puristettuna. Monilla siipikarjatiloilla on jo rakennettu oma lämpökeskus, joka toimii puuhakkeella, turpeella tai pelleteillä. Tällä hetkellä siipikarjan kuivikkeena käytettävää turvetta ei kuitenkaan saa polttaa, vaan tilalliselta vaaditaan jo tilan rakennusvaiheessa riittävästi peltopinta-alaa lannan levitykseen. Tilan oman lannan ja kuivikkeiden käyttö polttoaineena myös vähentäisi lannanlevityksestä aiheutuvia polttoainekustannuksia. Suurimmilla tiloilla lantaa tulee huomattavasti yli oman lannoitetarpeen ja tällöin levityksestä pitää tehdä sopimus toisten viljelijöiden kanssa. Myös maito- ja nautakarjasta voidaan saada energiaa metaaninkerääjien avulla. 1 2 3 4 5 6 7 Kotitalouksissa syntyvä ruokajäte on arvokasta biokaasun 8 tuotannossa. Valistuksen lisäksi kuluttajia tulee kannustaa 9 jätteiden nykyistä parempaan lajitteluun myös taloudellisin 10 kannustimin. Tulevaisuudessa lajitellun jätteen toimittamisen 11 tulee olla maksutonta. Suomen jätelaitosten kierrätyslajit on 12 yhdenmukaistettava kierrätyskäytäntöjen selkiyttämiseksi. 13 14 Lähes kaikki lämmöntuotannon prosessit tuottavat sivutuot15 teenaan hiilidioksidia. Hiilidioksidille on kuitenkin monia 16 jatkokäyttömahdollisuuksia, sitä ei tarvitse päästää sellaise17 naan luontoon. Kerätystä hiilidioksidista voidaan valmistaa 18 mm. polyuretaania ja metanolia. Hiilidioksidia voidaan myös 19 käyttää lannoitteenomaisesti kasvihuoneissa. Kasvit käyttävät 20 ravinteenaan hiilidioksidia, sivutuotteena tästä syntyy elin21 tärkeää happea. Keskustanuoret pyrkii aktiivisesti hiilidiok22 sidipäästöjen vähentämiseen. Siellä missä energiaa edelleen 23 tuotetaan polttamalla, tulee olla käytössä hiilidioksidikerääjät 24 ja kerätty hiilidioksidi tulee jalostaa edelleen. 25 26 Polttoaineeksi sopivaa bioetanolia voidaan valmistaa lähes 27 mistä tahansa mm. hakkuujätteestä ja syötäväksi kelpaa28 mattomista kasveista. Ensimmäisen polven bioetanoli, 29 joka valmistetaan pelloilla viljeltävistä ravintokasveista, on 30 osoittautunut hiilidioksiditasoltaan huonoksi ja sen pelätään 31 nostavan elintarvikkeiden hintaa. Toisen polven bioetanoli 32 kasvatettaisiin Suomen oloissa nopeasti kasvavasta pajusta ja 33 ulkomailla bambusta. 34 35 Merkittävän tulevaisuuden energiapotentiaalin Suomessa 36 muodostavaa Suomen vahva maatalous. Tällä hetkellä maan- 37 viljelijöiden ei ole järkevää myydä lantaa poltettavaksi, sillä 38 sitä on edullisempaa käyttää maanparannusaineena omilla 39 pelloilla. Lantaa on myös tehotonta kuljettaa sen sisältämän 40 suuren vesimäärän vuoksi. Tästä syystä hajautettujen bio41 voimaloiden toimivuutta tulisi tutkia lisää ja etsiä ratkaisuja 42 niiden parempaan toimivuuteen. 43 44 Ilmapiiri biotalouden hankkeisiin tuntuu olevan kriittinen, 45 erityisesti EU:ssa. Päätöksenteon hitaus on muun muassa 46 jäädyttänyt Kemiin suunnitellun biodieseltehdashankkeen, 47 jonka oli määrä tuoda elinvoimaa Pohjois-Suomeen ja samalla 48 kehittää biotaloutta konkreettisella tasolla Suomessa. Nyt on 50 otettava rohkeasti askeleita uusien innovaatioiden puolesta, 51 joilla on potentiaalia vaikka mihin. Ympäristöystävällisempi, 52 kustannustehokas ja työllistävä ala ei saa jäädä epäilyksien ja 53 byrokratian alle. 54 55 56 Kaivosteollisuutta ympäristön ehdoilla 57 58 Kestävä kaivosteollisuus elää symbioosissa ympäristönsä, 59 alueen ihmisten ja yritystoiminnan kanssa. Keskustanuoret 60 näkee kaivosteollisuudessa edelleen tulevaisuutta, mutta sillä 61 edellytyksellä, että cleantech ja sen ratkaisut tulevat voimak62 kaasti kaivosalalle, kaivoksissa pyritään kohti suljetunkierron 63 systeemejä ja suomalaista omistuspohjaa kasvatetaan aktiivi64 sesti. Keskustanuoret muistuttaa, että kaivannaisteollisuuden 65 harjoittaminen Suomessa tuo läpinäkyvyyttä tuotantopro66 67 sesseihin, kaivostyöläisten työolosuhteisiin ja ympäristövaikutuksiin. Kaivosteollisuus ei tule loppumaan maapallolta ja tarvitsemme myös tulevaisuudessa raaka-aineita. Näemme kotimaisen kaivosteollisuuden ulkomaista eettisempänä ja kestävämpänä sekä suomalaista työllisyyttä edistävänä ratkaisuna. Kaivosteollisuuden sivuvirrat on hyödynnettävä 100 prosenttisesti. Mahdollisuudet kaivosjätteen, eli rikastushiekan, hyödyntämisessä esimerkiksi katalyyttinä biotalouden prosesseissa sekä hiilinieluna on käytettävä. Uusia käyttökohteita kaivosjätteelle on etsittävä aktiivisesti, esimerkkinä tienpohjat. Keskustanuoret pitää kaivosteollisuuden prosesseihin liittyvää osaamista ja siihen keskeisesti kuuluvaa ympäristöteknologian osaamista tulevaisuudessa potentiaalisena vientituotteena ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta ongelmallisille alueille; esimerkiksi Kiinaan, Intiaan ja EteläAmerikkaan. Kaivosteollisuuden vastuuta ympäristöön Suomessa, on lisättävä ottamalla käyttöön takuurahasto. Rahastoon talletetut varat kaivosyhtiö saa takaisin kun se on hoitanut ympäristövelvoitteensa täydellisesti aina kaivoksen lopettamiseen ja sen luonnonmukaiseen tilaan palauttamiseen asti. Kierrättämisen kärkeen Suomen on tavoiteltava kärkipaikkaa kierrättämisessä. Vain toimimalla esimerkillisesti voimme odottaa muiden toimivan samoin. Kierrättävässä Suomessa kaikki, mikä voidaan kierrättää, kierrätetään, ja lopuksi jäljelle jäävä jäte poltetaan. Kaatopaikat jäävät kulutushysterian monumenteiksi. Kierrätyksessä suljetun kierron on oltava kaiken toiminnan lähtökohtana. Jätteiden lajitteluun ja kokoamiseen on tarjottava kannusteita, joista keskeisin on yksinkertaisesti kierrätyksen mahdollistaminen eli keräyspisteiden määrän lisääminen. Pääkaupunkiseudulla keräyspisteitä ei ole edelleenkään riittävästi, muusta Suomesta puhumatta. Helpottaakseen määrän lisäämistä, keräyspisteet on otettava huomioon jo uusien asuinalueiden suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Ulkomailta tuotujen pullojen ja etenkin alumiinitölkkien kierrätystä vauhdittamaan on toteutettava panttijärjestelmä, jonka kehittämisessä keskeisenä yhteistyökumppanina on syytä olla Viro. Keskustanuoret esittää harkittavaksi ajatusta koko Euroopan unionin laajuisesta tölkkien ja pullojen panttiperusteisesta kierrätysjärjestelmästä. Kotimaisen elintarvikeketjun ruokahävikki on vuodessa miltei 400 miljoonaa kiloa. Kotitalouksien osuus tästä on noin 130 miljoonaa kiloa. Yksityisten kotitalouksien tuottama hävikki on saatava kuriin sillä niiden hävikki on elintarviketeollisuuttakin suurempi. Keinot on kohdistettava kulutustottumusten muuttamiseen ja etenkin kuluttajien tietoisuuden lisäämiseen siitä, millaiset ovat hävikin ympäristövaikutukset. Samalla voidaan pohtia myös ruokahävikin edelleen käyttöä. Suurin osa tällä hetkellä käyttämistämme vaatteista on tekokuitua. Vaatteen mentyä rikki se yleisesti heitetään pois ja tilalle ostetaan uusi. Kun vaatejätettä kertyy ja se päättyy muualle kuin sille osoitettuun paikkaan, on seurauksena ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Sama koskee kaikkia tuotteita, jotka eivät enää ole toimintakelpoisia. Keskustanuoret haluaa painottaa lajittelun ja kierrätyksen tärkeyttä osana suljettua kiertoa. Pidämme tärkeänä myös sitä, että tuotteita räätälöidään uusiokäyttöön niin, että vanhasta saadaan uutta, vaikkei samassa muodossa. 1 2 3 4 5 6 Elektroniikkatuotteiden osalta niiden uudelleen käyttö, eli niin 7 sanottu refubrishing, on hyvä esimerkki tuotteen uusiokäyttä8 misestä. Käytössä jo hetken aikaa olleet tuotteet ja tuotteet jotka 9 eivät täytä laadunvalvonnan tarkastusta, palautuvat valmistajan 10 tehtaalle, jossa ne korjataan, tarkastetaan ja myydään käytetty11 nä. 12 13 Teollisuusmaista kehitysmaihin suuntautuvan jäterallin on 14 loputtava. Ratkaisu voi olla suuryrityksille edullinen, mutta 15 vastaanottajamaan usein puutteellisten käsittelyjärjestelmien 16 vuoksi kokonaisuudessaan haitallinen. 17 18 19 Jokamiehenoikeudet säilytettävä 20 21 Yksityishenkilöiden harjoittamaa marjojen ja sienten poimintaa 22 ei voida kutsua ammattimaiseksi toiminnaksi, jos luonnontuot- 23 teet menevät omaan käyttöön tai lähipiirille. Marjojen myynti 24 yritykselle verottomasti, pienen tulon toivossa, ei myöskään 25 tavoita ammattimaisuuden kriteerejä. Sama pätee vapaa-ajanka- 26 lastuksen pienimuotoisiin saaliisiin. Kuitenkin, kun toimijoita 27 on useampi kuin yksi ja poimiminen on selvästi suuntautunut 28 voiton tekemiseen, voidaan toimintaa kutsua ammattimaiseksi, 29 ellei jopa yritystoiminnaksi. 30 31 Yritysten tekemä marjanpoiminta Suomessa on kannattavaa 32 ja sitä voidaan pitää ammattimaisena, koska työn taustalla on 33 yritys. Esiin nousseet työntekijöiden olot kertovat että alalla 34 on paljon parannettavaa. Ulkomaalaisten marjanpoimijoiden 35 oikeudet tulee turvata ja mahdollisiin epämääräisiin työolosuh- 36 teisiin on puututtava. Suomeen tulevien marjanpoimijoiden on 37 oltava työsuhteessa heidät maahantuovaan yritykseen, jolla on 38 velvollisuus huolehtia myös työntekijöiden perehdyttämisestä 39 ja kouluttamisesta. Jokamiehenoikeudet on ainutlaatuinen 40 oikeus, jota ei saa purkaa. Jotta sitä ei kuitenkaan käytetä väärin, 41 tulee olla valmius tarkastella ammattimaisesti sitä hyödyntävää 42 toimintaa, ensisijaisesti marjanpoimintaa. 43 44 Roskaamiseen niin metsässä kuin vesistössä on puututtava 45 kovalla kädellä. Roskaamisen vähentäminen onnistuu parhai46 ten ympäristövaikutuksista valistamalla. Tämän lisäksi jätelain 47 tarjoama mahdollisuus roskaamisesta sakottamiseen tulee ottaa 48 laajemmin käytäntöön. Sakotusoikeus roskaamisesta tulee antaa 50 poliisin lisäksi myös kaupunkien virkamiehille. 51 52 Suomi harvaanasuttuna ja metsäisenä maana tarjoaa villeille 53 riistaeläinkannoille mainiot mahdollisuudet kukoistaa. Suo54 malaiseen käytännölliseen ja maanläheiseen luontosuhteeseen 55 onkin kiinteästi kuulunut vahva, kaikkia kansanosia ja -luokkia 56 koskenut eränkäyntiperinne. Keskustanuoret katsookin, että 57 sekä riistakannoista, että pitkästä ja vahvasta eräperinteestä on 58 pidettävä hyvää huolta. Eränkäynti onkin oiva tapa rentoutua ja 59 nauttia luonnosta. Keskustanuoret pitää tärkeänä, että maamme 60 riistakantoja hoidetaan hyvin. 61 62 Metsästysmahdollisuudet myös luonnonsuojelualueilla tulee 63 tutkia tarkkaan ja mahdollistaa niiltä osin kuin se ei aiheuta 64 haittaa suojelun ensisijaiselle tavoitteille. Metsästys Suomen 65 luonnonsuojelualueilla tulee sallia haitallisten lajikantojen 66 68 hallitsemisen mahdollistamiseksi. Metsästäjien luonnonhoidolliselle työpanokselle on annettava sen ansaitsema tunnustus. Kaikkia suomalaisia koskeva mahdollisuus metsästää valtion myöntämillä metsästysluvilla valtion alueilla on Eurooppalaisittainkin poikkeuksellista ja siitä tulee pitää kiinni. Yhteinen Itämeri Keskustanuoret kantaa huolta Itämeren huonosta tilasta, mikä ilmenee etenkin rantojen rehevöitymisenä. Kansallisella tasolla on haettava ratkaisuja sekä päästöjen vähentämisen että cleantech-osaamisen kautta. On vaikutettava vesillä liikkujien ja rannikon asukkaiden asenteisiin tiedottamalla etenkin muovijätteen vaaroista. Yksi näistä vaaroista on vesistöihin päätyvä mikromuovi, alle viiden millimetrin kokoinen muovi, joka syntyy kun isot jätteet hajoavat pienemmiksi osiksi. Muovi voi kulkeutua pienten merenelävien kautta kaloihin ja sitä kautta myös ihmisten ruokapöytään. Siksi Keskustanuoret pitää tärkeänä, että tietoisuutta muovin aiheuttamista vaaroista lisätään ja samalla muovijätteen poistosta huolehditaan. Itämeri ei ole pelkästään Suomea koskeva haaste, minkä vuoksi keskeiset ratkaisut Itämeren tilan kohentamiseksi tehdään kansainvälisellä tasolla. Euroopan unioni on alkujaan perustettu ratkomaan isoja kansainvälisiä ongelmia, joista yksittäisen maan on mahdoton yksin selvitä. Itämeren tilan kohentaminen on nimenomaan tällainen unionitasoista yhteistyötä vaativa toimi. Tämän lisäksi Venäjän kanssa on päästävä vaikuttavaan yhteistyöhön varsinkin Pietarin alueen päästöjen vähentämiseksi. Itämeren valtioiden neuvosto on toiminut kiitettävästi ja toiminut myös Itämeren tilanteen ja roolin parantamiseksi. Kirkkaat joet Maatalouden ravinnepäästöt kuormittavat sekä Itämerta että etenkin Pohjanmaan jokia. Keskustanuorten tahtotila on etsiä ratkaisua jokivesien tilan parantamiseen puhdistusratkaisujen ja esimerkiksi suodatusaltaiden kaltaisten kokeilujen avulla. Maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen on jo tehtyjen ratkaisujen kautta menossa parempaan suuntaan. Tukemalla uusia ja innovatiivisia ratkaisuja puhdistusteknologian saralla, voidaan niistä löytää ratkaisu myös Itämeren ongelmiin. Kosteikkojen perustamiseen on edelleen kannustettavia maanomistajia. Kosteikolla tarkoitetaan puron, joen tai muun vesistön osan tai valtaojan ja sen reuna-alueen yhteyteen tehtyä aluetta, joka on suuren osan vuodesta veden peitossa ja muunkin ajan pysyy kosteana. Kosteikossa on vesi- ja kosteikkokasveja sekä syvän veden alue. Kosteikot puhdistavat valumavesiä sitomalla kiintoaineista ja ravinteita, elävöittävät maisemaa, lisäävät luonnon monimuotoisuutta esimerkiksi lisäämällä vesilintujen elinympäristöä. Lisäksi kosteikot vähentävät maatalouden ravinteiden virtaamista järviin ja suojaavat tulvilta. Tällä hetkellä kosteikkojen perustamiseen voi saada ei-tuotannollisinvestoinnillista tukea. Tuen saamista on jatkettava ja kehitettävä. Kosteikon perustamiseen tulee kannustaa takaamalla riittävä tuki sen rakentamiseen; niin työhön kuin raaka-aineisiin sekä korvaamalla käytöstä poistuva peltoala. Järvien aarteet Järvikalakantoja hyödynnetään Suomessa vain marginaalisesti. Keskustanuoret katsoo, että tulevaisuudessa on panostettava järvikalan tasaiseen saatavuuteen, kulutustottumusten muuttamiseen ja järvikalan arvonnousuun. Suomalaisesta, puhtaasta kalaraaka-aineesta on tehtävä kilpailukykyinen vaihtoehto Norjan lohelle. Keskustanuoret uskoo, että pioneereina toimivat ammattikeittiöt, ammattikalastajat ja jalostajat. Keskustanuoret pitää hyvänä myös teollisuuden lauhdevesien hyödyntämistä vesiviljelyssä, joista onnistuneita kokeiluja on jo esimerkiksi karppien kasvatus ja sampialtaat. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Itäisessä Suomessa sijaitsevat laajat ja puhdasvetiset järvialueet 10 sekä saaristot, joita tällä hetkellä hyödynnetään täysin margi11 naalisesti. Suomen sisävesimatkailun kehittämisessä on hyödyn- 12 nettävä kansainvälisestä liiketoiminnasta saatuja kokemuksia; 13 esimerkiksi jokivesiristeilyt ja risteilijät. 14 15 Kalastusmatkailusta on kehitettävissä Suomeen uutta liiketoi16 mintaa. Eurooppalaisten luontoarvot ja etenkin särkikalojen 17 arvostus voivat toimia suomalaisten kilpailuetuna. Matkailijoi18 den kautta on mahdollista vaikuttaa välillisesti myös suoma19 laisten kuluttajien kulutustottumuksiin ja järvikaloja, etenkin 20 särkikalat, kohtaan osoittamaan arvostukseen. Kotimaisen 21 järvikalan hyödyntämiseksi tulee asettaa sitovat tavoitteet, jotta 22 ravinteiden kierto järvistä eteenpäin saadaan jatkumaan. 23 24 Keskustanuoret katsoo, että Saimaan kanavaa ei ole vielä pys25 tytty hyödyntämään tarpeeksi tehokkaasti elinkeinoelämän ja 26 matkailijoiden tarpeisiin. Kanava voisi tarjota mahdollisuuksia 27 kaakkoisen ja laajemmin koko itäisen Suomen logististen rat28 kaisujen sekä matkailun kilpailukyvyn edistämiseen. Maksam29 me Saimaan kanavasta vuokraa Venäjälle vuosittain noin 1,2 30 miljoonaa euroa. 31 32 Keskustanuoret korostaa että norppakannan elpyminen on tur- 33 vattava. Nykyinen 310 yksilön populaatio on luokiteltu äärim34 mäisen uhanalaiseksi. Vakavin saimaannorppia verottava tekijä 35 on kalanpyydyskuolleisuus ja erityisesti verkkokalastuksen 36 aiheuttamat kuolemat. Yhteisymmärrys kalastuksen ja norpan 37 suojelun välillä on haasteista huolimatta saavutettavissa. Vapaa- 38 ajankalastajille tarjottava neuvonta ja tiedon levittäminen sekä 39 kalastusrajoitusten valvonta on toteutettava metsähallituksen 40 voimin. Erityisesti valvonta on siirrettävä kalastusosuuskunnilta 41 metsähallitukselle. Harrastekalastajien pyydyksiä on vaihdetta- 42 va norppaystävällisimmiksi esimerkiksi nielurajoitetuiksi katis- 43 koiksi, ongiksi sekä uistelemiseen. Norpan levinneisyysalueella 44 toteutetut kevätaikaiset kalastusrajoitukset eivät ole osoittau45 tuneet riittäviksi, siksi rajoituksia on jatkettava myöhempään 46 kesään asti. 47 48 50 Vastuu metsästä 51 52 Metsien hyödyntäminen tällä hetkellä on liian alhaisella tasolla. 53 Puuta korjataan metsistä huomattavasti vähemmän kuin arvi54 oitu vuosikasvu on. Metsäsektori on kuitenkin ollut lähiaikoina 55 ainoa teollisuudenala, joka on pystynyt tarjoamaan positiivisia 56 viestejä ja puunmyynti on kehittynyt suotuisasti. Metsäsektorin 57 ongelmana voi nähdä metsähakkeen heikentyneen kysynnän 58 pääasiassa leudon talven ja kivihiilen käytön lisääntymisen 59 seurauksena. Suomen metsätalouden perusedellytys on toimiva 60 logistiikka ja kestävä tieverkko. 61 62 Keskustanuoret esittää arvometsätaloudetta, jossa korostuu 63 ensiluokkainen metsänhoito ja kokeileva metsätalous. Se 64 tarkoittaa tutkimusta suomalaisiin kasvuolosuhteisiin sopivista 65 uusista puulajikkeista, joihin erikoistumalla on mahdollista saa- 66 69 da metsänkasvatuksella parempi tuotto ja joiden jalostus sekä vienti ovat Suomelle kilpailuetu suhteessa muihin maihin, etenkin Venäjään ja Pohjoismaihin. Ilmastonmuutos saattaa myös mahdollistaa tulevaisuudessa jalopuulajikkeiden kasvatuksen maan eteläisissä osissa. Suomi on perinteikäs ja vahva metsätalousmaa. Metsäsektorin yksi keskeinen ongelma on nyt ja lähitulevaisuudessa tilakokojen pieneneminen. Perinnönjaon yhteydessä metsätilat pirstaloituu, jolloin suunnitelmallinen metsänhoito vaikeutuu. Ongelmaa tehostaa se, että metsänhoitoyhdistyksen niin sanottu pakkojäsenyys poistuu vuoden 2015 alussa. Niin sanotussa kaupunkilaisomistuksessa olevia metsiä on otettava tehokkaampaan hyötykäyttöön. Tämä saavutetaan hoitovelvoitteen kannustavuutta parantamalla, ja asettamalla sitova velvoite metsänhoitosuunnitelman tekemisestä ja toteuttamisesta. Metsänomistaja voi tällöin määritellä metsän myös luonnontilassa olevaksi. Yhteismetsien luomista on kannustettava veroeduilla. Metsänomistajarakenteen muutos, omistajien ikääntyminen ja kaupunkilaismetsänomistus, vaatii tulevaisuudessa ratkaisuja siihen kuinka perinnöksi saadut metsäpalstat saadaan tuottavaan käyttöön. Keskustanuoret pitää tärkeänä, että metsänomistus kehittyy ammattimaiseen ja kustannustehokkaaseen suuntaan. Keskustanuoret vaatii toimenpiteitä, joilla helpotetaan sukupolvenvaihdoksien toteutumista ja ammattimaisen metsähallintomallin syntymistä, esimerkkeinä osakeyhtiömalli ja sijoitusrahastot. Yhteismetsäomistuksen kehittäminen ja tietoisuus sen mahdollisuudesta on yksi keskeinen tekijä vastuullisen metsänomistuksen kehittämisessä. Metsäkeskusten sekä muiden kehittäjä- ja viranomaisorganisaatioiden antama neuvonta ja palvelujen digitalisointi ovat keskeisessä roolissa ja nykyään jo hyvin kehittyneitä. Metsäteollisuuden tulee tulevaisuudessa pystyä luomaan yhä laadukkaampia ja suoraan asiakkaalle räätälöityjä tuotteita ja palveluita, sillä bulkki ei tule riittämään kansainvälisessä kilpailussa. Metsäsektorilla on edelleen paljon hyödyntämättömiä liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollisuuksia volyymin huomattavaan kasvattamiseen. Keskustanuoret pitää siten tärkeänä metsien monikäyttöä. Virkistys- ja harrastekäyttö sekä kerättävien luonnontuotteiden, kuten marjastus ja sienestys, hyödyntäminen nousevat tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi. Volyymin noustessa ne luovat myös mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Metsäsektorilla on satsattava tulevaisuudessa palvelutarjontaan eli etenkin matkailuun ja ohjelma- ja retkeilypalveluihin. Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2013 uuden metsästrategian, joka on tavoitteeltaan ja kattavuudeltaan aiempaa, vuonna 1998 hyväksyttyä, huomattavasti laajempi. Suomen on vaikutettava aktiivisesti unionin alueen metsätalouteen vaikuttavaan päätöksentekoon. Suomalainen metsätalous on volyymiltaan muita jäsenmaita suurempaa, tuotannon, korjuun ja jalostuksen prosessit ovat kehittyneitä ja taloudellisesti metsätalouden merkitys Suomessa on aivan eri luokkaa kuin valtaosassa Eurooppaa. Esimerkiksi kotimaisen metsäteollisuustuotteiden vientitulot ovat noin viidennes koko Suomen vientituloista. Suomi ei saa olla näin keskeisten neuvottelupöytien ulkopuolella. Lisäarvoa puusta Metsätaloudessa on tapahduttava ajattelumallin muutos siten, että puun elinkaarta aletaan hyödyntää täysimääräisesti. Kes- keistä on tällöin jalostusasteen nostaminen ja mahdollisimman pitkän jalostusketjun luominen Suomeen. Esimerkkeinä ovat biopolttoaineet ja vaateteollisuuteen jalostettavat pitkät kuidut, sillä muun muassa mäntykuidusta on mahdollista tuottaa kangasmateriaalia. Puun etu puuvillaan verraten on siinä, että puu kasvaa myös viljelyyn soveltumattomilla alueilla. 1 2 3 4 5 6 7 Keskustanuoret vaatii, että energiaomavaraisuutta Suomessa 8 parannetaan. Keinoja ovat energiantuonnin vähentäminen ja 9 puun energiakäyttöön panostaminen sekä jalosteiden kehittä10 minen. Pienpuun energiatuki olisi yksi tärkeimmistä tekijöistä 11 pienpuun energiakäytön edistämisessä ja tältä osin lainsäädäntö 12 ei EU:ssa tällä hetkellä etene. Vaikka pitkällä aikavälillä toimin- 13 tamallien pitäisi pärjätä kilpailussa ilman tukia, niin lyhyellä ai- 14 kavälillä tällä on merkitystä siksi, että tuet kannustavat yrittäjiä 15 ja tehtaita biotalouden mahdollistamiseen. 16 17 Keskustanuoret vaatii, että puun käyttöä sähkön ja energian 18 tuotannossa on lisättävä. Hakkuutähteet on saatava hyötykäyt19 töön ja osaksi kannattavaa ja pitkällä aikavälillä tuista riippu20 matonta energiantuotantoa. Nykytilassa puuhaketta tehdään 21 tukkipuusta, joten hinta on korkeampi. Puuta polttaessa tulee 22 huomioida riittävät suodatusjärjestelmät, jotta pienhiukkasia 23 ei pääse ilmaan. Kaukolämpöyhtiöissä tämä on jo huomioitu, 24 mutta pieniin lämpökeskuksiin on panostettava. Keskustanuo25 ret uskoo, että panostamalla metsänhoitoon, puutalouteen, 26 paperiin ja puurakentamiseen, myös hakkeen hinta tulee 27 laskemaan. Myös sivutuotteena tulevaa sahanpurua voi käyttää 28 lämmöntuotantoon. 29 30 Sellutehdasinvestoinnit tulevat lisäämään pienpuun käyttöä 31 merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Sellutehdaskombinaatiot 32 tulevat olemaan Suomessa biotalouden sydämiä, uusia tuoteide- 33 oita kehittyy ja tuotteiden ohella ne tuottavat myyntienergiaa 34 markkinoille. Parhaita esimerkkejä tulevaisuuden tuotteista 35 ovat nestekartongit ja liikennepolttoainejalosteet. 36 37 Puuta tullaan käyttämään entistä enemmän erilaisissa tuotteissa 38 ja tuotekombinaatioissa, esimerkiksi puukomposiittina. Tämän 39 voi odottaa vaikuttavan positiivisesti metsätalouden kannatta40 vuuteen puun myyntimäärien ja tuottajahintojen nousun kautta 41 kilpailun lisääntyessä puunhankinnassa. 42 43 Puurakentaminen on edelleen kestävä ja hiiltä sitova ratkaisu, 44 jonka edistäminen on jäänyt pitkälti korulauseiksi. Keskus45 tanuoret painottaa, että julkisen sektorin rakennushankkeet 46 toimivat keskeisenä esimerkkinä ja arvostuksen nostajina eli 47 valinnoissa tulisi aina, kun mahdollista, priorisoida kotimaista 48 puuta materiaaliratkaisuna. Esteet puun käytölle on purettava. 50 51 Puurakentaminen sitoo hiilidioksidia nettona, eli rakentami52 seen kuluvien päästöjen vähentämisen jälkeen on sitoutuneen 53 hiilidioksidin määrä merkittävä. Puusta pystytään tekemään lä- 54 hes mitä tahansa. Puusta saatavilla biomassoilla voidaan korva- 55 ta muovia ja siitä voidaan jopa tehdä kangasta. Keskustanuorten 56 tahtotilana on, että biokaudella muovi pystytään korvaamaan 57 mahdollisimman täysimääräisesti biomassalla. 58 59 60 Vain yksi maapallo 61 62 Maailman polttavimmat ympäristöongelmat liittyvät kaikki 63 tavalla tai toisella ruoan tuotantoon ja kulutukseen. Samassa 64 ajassa kuin väestö on kaksinkertaistunut, on ruoantuotanto 65 kolminkertaistunut. Väestönkasvun on ennustettu jatkuvan 66 70 voimakkaana tulevaisuudessakin. Maapallon resurssit eivät riitä länsimaisen elämäntyylin ylläpitämiseen ja kasvavan väestön tarpeiden tyydyttämiseen. Tällä hetkellä ihmiskunta kuluttaa puolitoista maapalloa. Jos koko maailma omaksuisi suomalaisen elämäntyylin, tarvitsisimme kolme maapalloa. Tästä johtuen länsimaisen suhtautumisen ruokaan ja kuluttamiseen on muututtava. Yksipuolinen viljely, maanmuokkaus, lannoitteet ja kemikaalit johtavat maan kulumiseen ja eroosioon, samalla maaperän ravinnepitoisuus laskee. Kasvikierto ja eroosiosta kärsivien alueiden uudelleenmetsitys ovat keinoja kehityksen pysäyttämiseksi. Maapallomme luonnon monimuotoisuus on uhattuna, kun yhä suurempi osuus pinta-alasta on otettu maatalouden käyttöön. Sademetsiä ja muita metsäalueita raivataan, joka tuhoaa elintilan erilaisilta kasveilta ja eläimiltä. Ruoantuotannon tehostaminen ja monokulttuurinen viljely järkyttävät luonnolle ominaista monilajisuutta. Luonnon monimuotoisuutta on turvattava kemikaalikuormitusta vähentämällä, luonnonlaidunten käytöllä ja laajemmilla suojavyöhykkeillä. Lajikato täytyy pysäyttää ja sademetsien raivaaminen lopettaa. Taajamissa ja kaupunkialueilla tulee ennakkoluulottomasti parantaa ympäristön hyvinvointia ja mahdollistaa esimerkiksi viherseinät osaksi jokaista kotia. Vesistöissä lajien monimuotoisuuden katoamista on tapahtunut myös Itämerellä ja monissa Suomen järvissä. Myös rehevöityminen on aiheuttanut haasteita. Maatalouden toimintatapoja täytyy kehittää niin, että ei aiheuteta ylimääräistä haittaa ympäristölle. Ympäristötuen tulee kannustaa muun muassa lannan multaamiseen, peltojen reunavyöhykkeiden hoitoon sekä kipsin levittämiseen valuma-alueille. Hiilidioksidi-, typpi- ja metaanipäästöt ovat suurimmat ilmaston lämpenemistä vauhdittavat tekijät, ja joita myös maatalous tuottaa. Maatalouden sivutuotteena syntyvän metaanikaasun talteenottoa ja hyväksikäyttöä tulee merkittävästi lisätä. Hiilidioksidia sitovien metsäalueiden raivaaminen peltotilaksi vapauttaa ilmakehään entisestään päästöjä. Maailmanlaajuisesti olemassa oleva peltotila pitäisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin, ja peltojen kokonaisalaa ei tulisi kasvattaa. Tuotannosta poistuvat pellot tulee metsittää tehokkaasti, mikä mahdollistaa uusien alueiden raivaamisen aktiivisten tilojen läheisyyteen. Kestävä maatalous kehitysyhteistyön tavoitteeksi Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan kehitysapua saavissa valtioissa valtaosa väestöstä työskentelee alkutuotannossa, usein pienviljelijöinä. Samoissa maissa asuu myös suurin osa maailman nälkää näkevistä samalla kun väestönkasvu juuri näillä alueilla on nopeaa. Haastavien ympäristöolojen, kehittymättömien viljelymenetelmien ja epävakaiden poliittisten olojen vuoksi ruokavarmuus on hyvin haavoittuva. Kansainvälisten luotonantajien, säätiöiden ja kehitysapua antavien valtioiden on jatkossa investoitava entistä voimakkaammin paikallisenmaatalouden kehittämiseen. Kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta on nostettava Suomessa tavoiteltuun 0,7 prosenttiin. Kehittyviä valtioita on rohkaistava panostamaan ruoantuotantoon ja toimivien markkinoiden ja tarvittavan infrastruktuurin kehittämiseen. Ruoantuotannon kasvattamisesta ei ole hyötyä, jos viljelijällä ei ole keinoja saada tuottamaansa markkinoille. 1 2 Uusien tuottavampien tuotantotapojen ja lajikkeiden kehittämi- 3 nen ei yksin ole kestävä ratkaisu nälkäongelmaan vaan on myös 4 keskityttävä kouluttamaan paikallisia toimijoita huolehtimaan 5 maaperän hyvinvoinnista ja niukkojen vesivarojen paremmasta 6 hyödyntämisestä. On myös koulutettava viljelijöitä säilömään 7 tuotteitaan, jotta sadot eivät pääse pilaantumaan, homehtumaan 8 tai saastumaan ennen päätymistään kuluttajille. Useat kehitys9 maat ovat riippuvaisia tuontiruoasta, sillä niiden oma elintar10 vikejalostus on hyvin alkeellista. Tällöin jalostuksesta saatava 11 lisäarvo valuu muualle. 12 13 Ulkopuolelta tuodun ruoka-avun sijaan on tuettava kohdemaan 14 omaa tuotantoa ostamalla tuilla paikallisia tuotteita ja kuljetet15 tava niitä seuduille, joilla kärsitään ruokapulasta. Näin voidaan 16 tukea paikallisen ruoantuotannon kehitystä. Erityisen kyseen17 alaista on muualla tuotetun ja tuetun tuotannon toimittaminen 18 ruoka-apua tarvitseville markkinoille. Maataloustukien maksa- 19 minen vientitukena EU:ssa on lopetettava välittömästi. 20 21 Maaseutujen pienviljelijöiden asemaa voidaan parantaa ke22 hittämällä osuuskuntatoimintaa. Tavoitetilana on oltava, että 23 viljelijät omistaisivat itse viljelemänsä maatilan. Maanomistus24 järjestelmää on oikeudenmukaistettava ja selkeytettävä. 25 26 Naiset ovat tärkeässä asemassa kehitysmaiden ruoantuotan27 nossa. Erityisesti Afrikassa enemmistö maataloustuottajista on 28 naisia. Naisten on saatava koulutusta ja heidät on tunnustettava 29 markkinoilla varteenotettavina toimijoina. Naisille suunnattu 30 koulutus, pienlainat ja sosiaalipalvelut parantavat naisten ase31 maa. Naisten aseman parantaminen hillitsee väestönkasvua. 32 33 Geenimanipulaatiolla muunnellut lajikkeet tarjoavat mahdol34 lisuuden satotasojen kasvattamiseen kehittyvien maiden haas35 tavissa olosuhteissa. GMO-lajikkeiden pitkäaikaisvaikutusten 36 tutkimiseen tulee panostaa. Kaikki uudet lajikkeet tulee tutkia 37 kansallisten tutkimuslaitosten toimesta ennen markkinoille 38 päästämistä. Kehittyvien maiden markkinoista ja viljelystä 39 ei saa syntyä kansainvälisten suuryhtiöiden organisoimaa tai 40 ohjaamaa. Geenimanipulaation avulla on mahdollista ratkais41 ta joitakin suurista ruuantuotannon haasteista, esimerkiksi 42 kultainen riisi saattaa pelastaa useiden tähän asti aliravittujen 43 ihmisten hengen. 44 45 Erityisesti Kiina on viime vuosina hankkinut aggressiivisesti 46 maa-alueita haltuunsa, tiettävästi ainakin Afrikasta sekä Itä47 Euroopasta, tyydyttääkseen kansalaistensa kasvavan ruuan 48 kysynnän. Kehitys on haitallista kohdemaiden näkökulmasta, 50 kun niiden oman ruuantuotannon kehityksen eväät ulkoiste51 taan. Paikallista yrittäjyyttä tukeva kehitysyhteistyö ehkäisee 52 lyhytnäköistä maakauppaa. Kansainvälisen yhteisön on huoleh- 53 dittava, etteivät maakaupat polje kohdevaltioiden kansalaisten 54 ihmisoikeuksia. 55 56 Tavoitteena on oltava kuluttajien yleisen tietämyksen paranta57 minen kaikkien tuotteiden osalta siitä missä maassa, millaisissa 58 olosuhteissa ja lähtökohdissa tuote on tuotettu. Yhteiset sertifi- 59 kaatit ovat hyvä askel tätä kohden. Ne pitää muodostaa kuiten- 60 kin yhteisesti, ei yksittäisen yrityksen luomana brändinvahvis61 tajana. Reilukauppa pyrkii mahdollistamaan tuottajille riittävän 62 tulon työstään, ja on esimerkkinä hyvä malli mahdollisuuksista 63 lisätä kuluttajien tietämystä ja parantaa tuottajien asemaa. 64 65 Vaihtoehtoisuutta tuotantotapoihin 66 71 Ruokaa tarvitaan alati enemmän, mutta maanviljelykseen käytettävissä oleva pinta-ala vähenee kiihtyvällä tahdilla; tähän haasteeseen on pystyttävä vastaamaan. Myös erilaisten kemikaalien, kasvitautien ja muiden epäpuhtauksien määrää ravinnossa olisi hyvä vähentää. Terveellinen ja turvallinen ruoka on ihmisoikeus. Kuluttajalla on tinkimätön oikeus tietää, mitä syö. Tulevaisuuden suomalainen maataloustuotanto rakentuu vaihtoehtoisten tuotantotapojen varaan. Nykyaikainen maanviljelys on laadukasta perustuotantoa. Luomutuotanto palvelee asiantuntevaa kuluttajaa, samalla kun luomuajattelu saa laajemmin jalansijaa läpileikkaavana toimintatapana maataloustuotannossa. Geenimanipuloitu viljely toimii mahdollisuutena muun muassa vähentää suojeluaineiden käyttöä. Tuotantotapojen täytyy toimia selkeästi erillään. Maatalousyrittäjä voisi vapaasti valita, mitä tuotantotapaa käyttää ja vastaavasti kuluttaja voisi vapaasti valita, millä tuotantotavalla tuotettuja elintarvikkeita kuluttaa. Luonnonmukaisuuden, eli luomun, arvostus kasvaa tulevaisuudessa, siksi sen edellytyksiin tulee Suomessa panostaa. Luomutuotannossa, niin viljelyssä kuin eläintuotannossa, on paljon hyviä puolia, mutta myös haasteita. Pyrkimys kohti puhtaampaa elintarviketuotantoa tulee säilyttää, ja sen eteen tehtävää työtä on jatkettava. Luomutuotteiden kuluttaminen on kuluttajan päätös, esimerkiksi kannanottona eläinten parempien tuotantoolosuhteiden tai kemikaalivapauden puolesta. Luomuviljelyn mahdollisuuksia tulee kuitenkin kehittää, esimerkiksi seleenin lisääminen maaperään tulee luomuviljelyssä sallia. Luomutuotteiden puhtaus ja tuotantotapojen positiiviset vaikutukset niin vesistöihin kuin ilmastoon ovat kiistattomia. Luomutuotannolla on mahdollisuudet toimia tulevaisuuden työllistäjänä, kun luomun arvostus sekä kuluttajan valmius maksaa luomutuotteestaan enemmän kasvavat. Nykyaikainen maatalous on Suomen erityispiirteet huomioivaa, työmäärän ja kustannusten osalta optimoivaa maataloutta. Maanviljelys ei köyhdytä suomalaista maaperää, vaan isäntä voi ylpeänä jättää peltonsa seuraavalle sukupolvelle parempana kuin on ne saanut. Geenimanipulointi tulee nähdä yhtenä jalostusmenetelmänä. Kehitystyö tulee toteuttaa kansallisesti, valtiovetoisena ja yliopistojen tekemänä tutkimuksena. Uuden lajikkeen turvallisuus tulisi jatkossakin testata tarkasti ennen viljelyluvan myöntämistä. Lajikkeiden kehittämisestä ja siementen jakelusta vastaisivat valtiojohtoiset toimijat. Keskustanuoret eivät halua, että geenimanipulaatiota kehitetään pelkästään kaupallisten motivaattoreiden perusteella, vaan sillä tulee pyrkiä ratkaisemaan maailman ja ruuantuotannon suuria ongelmia. Keskustanuoret pitävät kuitenkin ehdottomana, että jos elintarvikkeessa on geenimuunneltuja ainesosia, tästä on oltava selkeä merkintä pakkauksessa. Fosfaattipitoisuuden lasku maaperässä aiheuttaa pitkällä aikavälillä suuria haasteita. Fosfaatti siirtyy kasvuvaiheessa kasviin, ja siitä edelleen ravintoketjun mukana yhdyskuntajätteeksi. Jos yhdyskuntajätettä ei palauteta pellolle, pelto kuihtuu. Fosfaattia ei voida tuottaa keinotekoisesti. Fosfaattivarantojen on arvioitu riittävän noin 100–150 vuodeksi. Tästä johtuen suljettu fosfaattikierto tulee olla ruoantuotannon lähtökohta Tuottaja on tuotannon perusta Suomalainen alkutuotanto on kokenut merkittävän rakennemuutoksen, joka jatkuu yhä. Tilojen määrä vähenee, ja koko kasvaa. Tämä on edellytys kilpailukykyiselle tuotannolle, jolla pärjätään kiristyvässä kilpailussa yli rajojen. Rakennemuutos ja suuret tilat eivät kuitenkaan ole itseisarvo, vaan jokainen tila on arvokas. Pienet tilat voivat sivutoimisina tai erikoistumalla tarjota erilaisia vaihtoehtoja kuluttajille. 1 2 3 4 5 6 Suomalaisen tuotannon tulevaisuus on riippuvainen rohkeista 7 ja tulevaisuuteen uskovista tuottajista. Maatalouden huono 8 kannattavuus on korjattava nopeasti, jotta sukupolvien ketju 9 ruoan tuotannossa jatkuu mahdollisimman monessa perheessä. 10 Tämä on välttämätöntä, jotta maatalous pystyy omalta osaltaan 11 vastaamaan yhä kasvaviin tehokkuuden ja vastuullisuuden 12 vaatimuksiin. Suomalaisen maajussin arvo on palautettava sille 13 jalustalle, jolle se kuuluu. 14 15 Kasvaviin vaatimuksiin vastaaminen edellyttää osaamisen li16 säämistä koulutuksen keinoin. Laajempi koulutus mahdollistaa 17 avartavan työharjoittelun sisällyttämisen opinto-ohjelmaan. 18 Tuottajalla tulee olla riittävästi mahdollisuuksia jatko- ja täy19 dennysopiskeluun kaikilla koulutusasteilla. Tukikelpoisuuden 20 sidonnaisuus tulee säilyttää kannustimena. Koulutuksen tulee 21 olla saavutettavissa kattavasti koko suomessa, eikä leikkauksia 22 alan koulutuspaikka tarjontaan saa syntyä. 23 24 Tuotannon laajentaminen edellyttää kasvavia pinta-aloja, joista 25 käydään kiihtyvää kilpailua kehittyvien tilojen välillä. Hin26 takilpailusta seuraavasta kannattavuusongelmasta on pääs27 tävä eroon. Peltojen raivaaminen tulee sallia siellä, missä sen 28 vaikutukset ympäristölle ovat kohtuulliset. Raivatut pellot tulee 29 saattaa peltotukien piiriin mahdollisimman nopeasti viljelyn 30 alkaessa. 31 32 Valtion tulee kannustaa tilojen väliseen koneiden ja peltojen 33 yhteisomistajuuteen. Viljelylohkoja laajentamalla voidaan 34 parantaa tuotannon kilpailukykyä, mihin päästään tilusjärjestel- 35 mää kehittämällä. Maalohkojen pirstoutuminen ja etäisyyksien 36 kasvaminen yhden viljelijän vastuulla olevista maa-alueista on 37 huolestuttavaa. Laajempi, jo aiemminkin toteutettu, Isojako oli- 38 si jälleen tarpeen. Lisäksi tuottajia kannustetaan perustamaan 39 yhteisiä osuuskuntia ja osakeyhtiöitä peltoviljelyn tehostami40 seksi. 41 42 Yhteiskunnan on tuettava maatalouden harjoittamista, ei rajoi- 43 tettava sitä. Kuntien, joissa alkutuotantoa harjoitetaan, voivat 44 laatia erilliskaavan maataloudelle, jossa osoitetaan sille selkeät 45 alueet nykyiselle ja laajentuvalle tuotannolle. Näin maatalou46 den ja asumisen edellytykset pystytään turvaamaan. Samalla 47 luodaan riittävät tulevaisuuden puitteet alkutuotannolle ja 48 annetaan sen kehittämiselle mahdollisuuksia. 50 51 Tuottajien aikaa kuluu liikaa byrokratian käsittelyyn. Järjestel52 miä luotaessa on huolehdittava siitä, että ne eivät teetä tuotta53 jilla turhaa työtä. Turha paperinpyörittäminen on pois oikeasta 54 työnteosta sekä tuotannon kehittämisestä. 55 56 Alkutuottajien jaksamisen turvaamiseksi sukupolvenvaihdoksia 57 tulee jouhevoittaa ja maatalousyrittäjän lomapäiviä maltillisesti 58 lisätä. Maatalouden työehtosopimusta tulee hioa huomioimaan 59 myös työn kausiluonteisuus. Sen tulee joustaa ruuhka-aikoina, 60 mutta jousto ei saa kuitenkaan johtaa työntekijöiden oikeuksien 61 polkemiseen. Tämä on inhimillistä ennen kaikkea ulkomailta 62 tulevien työntekijöiden elannon kerryttämisen kannalta. 63 64 65 Maataloustuilla kohti kilpailukykyistä vastuullisuutta 66 72 Suomi on osana Euroopan Unionia sitoutunut sen yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Politiikan tavoitteena tulee olla tuotannon kannattava harjoittaminen kaikissa jäsenmaissa. Suomen tavoitteena maatalouspolitiikassa tulee olla riittävä ruokaturva kriisiaikana sekä elinvoimainen maaseutu. Maatalouspolitiikan keinoin tulee kannustaa tuottajia kehittämään omaa toimintaansa kilpailukykyisemmäksi. Tämä on mahdollista investointitukien ja tuotantoon sidottujen tukien keinoin. Lisäksi yrittäjiä tulee kannustaa ympäristön kannalta edullisiin sekä eläinten hyvinvointia parantaviin toimenpiteisiin. Vastuullisuusvaatimusten saavuttamiseksi tavoitteiden tulee olla kohtuullisia ja kilpailukykyä mahdollisimman vähän heikentäviä. Tuottajien sitouttaminen työhön vastuullisemman ruoan puolesta onnistuu porkkanalla, ei kepillä. Vuoden 2015 alussa voimaantuleva CAP-uudistus on vielä monilta osin keskeneräinen. Tulevalle ohjelmakaudelle laaditut viherrytysvelvoitteet ovat oikea suunta luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen, etenkin kun pohjoiset olosuhteet vaatimuksissa otetaan huomioon. Lisäksi erikseen nuorille tuottajille suunnattu viisivuotinen, joskin pieni tuki, on hyvä työkalu aloittavien maatalousyrittäjien tukemiseen. Eläinten hyvinvointi tuottaa Eläinten hyvinvoinnin parantaminen on kaikkien ruokaketjun toimijoiden yhteinen tavoite, sillä hyvinvoiva eläin on myös taloudellisesti tuottavin. Eläimille tulee taata mahdollisimman hyvät olosuhteet jokaisessa tuotantoketjun vaiheessa. Kuluttajalla on oikeus saada läpinäkyvää tietoa tuotanto-olosuhteista. Suomen ei tule yksipuolisesti tiukentaa omia hyvinvointikriteereitään kilpailukykyä heikentäen, vaan päätökset on tehtävä sitovina koskien koko Euroopan Unionia. Tuontilihalle asetettavien tiukempien hyvinvointikriteerien avulla voidaan vaikuttaa myös Unionin ulkopuolisten maiden tuotantoon. Eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi tehtävät muutokset on toimeenpantava siten, että tuottajille turvataan riittävä siirtymäaika ja investointituki. Eläinten hyvinvointia voidaan parantaa lukuisin keinoin. Keskustanuoret eivät vaadi nykyisten parsinavetoiden toiminnan välitöntä keskeyttämistä, mutta uusien rakentaminen tulisi kieltää. Lisäksi vasikoiden sarvikudoksen polttamisessa sekä porsaiden kastroinnissa tulee käyttää riittävää kivunlievitystä kaikissa tuotantomuodoissa, ei vain luomussa. Jalostuksessa tulee kiinnittää rehuhyötysuhteen lisäksi erityistä huomiota eläinten hyvinvointiin. Optimaaliset tuotanto-olot sekä varautuminen poikkeustilanteisiin takaavat eläinten päivittäisen hyvinvoinnin. Eläinkuljetuksissa ja teurastamoilla tuotantoeläimille on tarjottava mahdollisimman hyvät olosuhteet, loppuun asti. Lääkkeiden käyttö on Suomessa vähäisempää kuin muualla Euroopassa. Antibioottien käyttö tulee jatkossakin pitää minimissä. Ruoan vallankumous Kuluttajakunta pirstoutuu yhä pienempiin ryhmiin. Osalle kuluttajista ruoka on keino tuoda esille omaa arvomaailmaansa sekä minäkuvaansa, toisille se on pelkkä polttoaine. Keskustanuorten tavoitteena on, että 2010-luvun ruokarenessanssi palauttaa ruoalle sille kuuluvan arvon. Ruoan arvoa tulee nostaa esiin yhteiskunnallisessa viestinnässä. Suomalaisessa ruokakulttuurissa on päästävä yhä voimakkaammin kohtuullisuuden tielle. Suomalainen kattava työ- ja kouluruokajärjestelmä tarjoaa ainutlaatuisen työkalun kuluttajakäyttäytymisen ohjaamiseen sekä tietoisuuden lisäämiseen. Julkisissa ruokailuissa tulee kannustaa asiakkaita pohtimaan ruokavalintojensa vaikutuksia ympäristöön, terveyteen ja lähiseutuun, sekä tarjota hyvää ja terveellistä kasvis- ja lähiruokaa. Tavoitteena on, että kasvisruoasta tulee normaali osa jokaisen ruokavaliota, ei erillinen dieetti tai vain erityisinä teemapäivinä tarjottava ruoka. Lisäksi ruokaloiden toimintaa tulee laajentaa siten, että kuka tahansa pystyy nauttimaan terveellistä ruokaa edullisesti. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia terveyden edistämiseen sekä kestävän ruokailun lisäämiseen, etenkin niille ryhmille, joille sillä on eniten tarvetta. On sekä kansanterveyden että ympäristön kannalta edullista, että eläkeläiset ja pienituloiset pääsevät julkisten ruokailujen piiriin. Kuluttajan on voitava tietää ruoan alkuperä myös syödessään ravintolassa. Ruokaloiden kokeilemat ylijäämäruokailut ovat oikea kehityssuunta; vähemmän hukkaan heitettyä. Kokeilut tuleekin laajentaa koko Suomen laajuiseksi käytännöksi. Vastuullinen ruokailu edellyttää myös vastuullista hankintaorganisaatiota. Hyvää Suomesta ry:n tulee luoda Suomeen Joutsenlippu-kuntajärjestelmä, joka tarjoaa sekä välineet luottamushenkilöille kotimaisuusasteen lisäämiseksi, että selkeän tunnuksen kunnille merkiksi vastuullisista hankinnoista. Suomalaisen ruokakulttuuriin vaikuttavat myös mielipidevaikuttajat, erilaiset ruokatrendit, mainonta sekä muuttuva markkinatilanne. Työelämän hektisyys, yhden hengen talouksien lisääntyminen sekä vaihtuvat sukupolvet muuttavat käsitystämme ruoasta ja syömisestä. Marjametsässä käyminen on muuttunut ravintolapäiviksi ja Instagram-kuviksi. Parvekeviljely avaa mahdollisuuksia ruoantuotannon prosessien omaehtoiseen tutkimiseen. Maatalous on etääntynyt yhä kauemmaksi kuluttajista. Peruskoulun opetussuunnitelmiin tulee kirjata tavoite tilavierailujen järjestämiseksi. Lisäksi kasvisruokaa tulee olla tarjolla kaikissa julkisissa ravintoloissa. Vastuullisen kuluttajan kannalta pakkausmerkinnät on tehtävä mahdollisimman selkeiksi. Jäljitettävyys lisää kuluttajien luottamusta kotimaisiin elintarvikkeisiin. Harhaanjohtavien kotimaisuuteen viittaavien merkkien käyttö tulee kieltää. Hyvää Suomesta -merkki tulee asettaa ainoaksi kotimaisuutta määritteleväksi merkiksi, ja sen kustannuksia tulee pienille toimijoille alentaa. Kuluttajan on nykytilanteessa vaikea hahmottaa omien ostopäätöstensä ympäristövaikutuksia. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja vertailemisen helpottamiseksi tulee ruoalle luoda ympäristövaikutukset osoittava mittaristo, joka on selkeästi näkyvillä pakkauksissa. Vähemmän ja parempaa lihaa Maapallon kantokyky ei kestä nykyistä lihankulutusta, varsinkin jos nousevien talouksien keskiluokka oppii kuluttamaan lihaa länsimaiseen tyyliin. Tästä syystä kulutusta on hillittävä kansainvälisenpolitiikan keinoin. Oikeudenmukaisin keino kysynnän vähentämiseen olisi tuottajahintojen nostaminen, mihin 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 73 tulee kansainvälisin neuvotteluin pyrkiä. Tämä mahdollistaisi panostamisen tuotantoeläinten hyvinvointiin. Nykytilanteessa lihansyöntiä voidaan vähentää verotuksellisin ja kasvatuksellisin keinoin. Ruokaketjun velvollisuus on hillitä lihantuotannosta syntyviä ympäristövaikutuksia suhteessa tuotettuun lihamäärään. Vastuullisessa lihantuotannossa kaikki eläimen osat käytetään hyödyksi. Ravitsemussuosituslautakunta suosittelee, että ihminen syö 500 grammaa lihaa viikossa. Suomalaisten lihan kulutus oli ruhopainoina mitattuna vuonna 75kg vuonna 2013, mikä lihateollisuuden mukaan tarkoittaa lautaselle päätyvänä kulutuksena noin 500–600 grammaa viikossa. Kulutus on 60 vuodessa kolminkertaistunut, mutta on noin 20kg alle EU:n keskiarvon. Sekä liha- että kasvispohjaisessa ruokavaliossa tulee huolehtia raja-aminohappojen ja proteiinin riittävästä saannista, sekä muiden ravitsemuksellisten tarpeiden toteutumisesta. Suomalainen lihaketju on liian riippuvainen valkuaistarpeen tyydyttämiseen tarkoitetusta tuontisoijasta. Lisäksi kasvisruoassa tarpeellisten valkuaiskasvien kotimaisuusaste on heikko. Valkuaistuotannon omavaraisuus tulee saavuttaa jalostuksen ja taloudellisten kannustimien avulla vuoteen 2025 mennessä. Tulevaisuus tuo mukanaan uusia ruoka-aineita. Suomessa on oltava valmius hyönteisten ja muiden selkärangattomien kasvattamiseen ruuantuotannon näkökulmassa. Hyönteisten syönti vaati asennemuutosta, jota tulee kuitenkin tavoitella. Suomen luonnossa elää useita hyönteisiä, joiden osalta on vielä epäselvää niiden potentiaalista olla ruuantuotantomme osa. Meidän on oltava omavaraisia myös lihalle vaihtoehtoisissa proteiinilähteissä. On kestämätöntä kuljettaa toiselta puolelta maata soijasta valmistettuja ja vastaavia tuotteita Suomeen, jossa meillä olisi hyvät ja kehityskelpoiset mahdollisuudet esimerkiksi härkäpavun kasvattamiseen. Vastuulliset ruokamarkkinat Maailmassa on tuotettava nykyistä enemmän ruokaa, ja se on saatava jakautumaan tasaisemmin. Tämä asettaa muutospaineita nykyiselle kauppajärjestelmälle. Raaka-aineiden futuurikeinottelu tulee kieltää, sillä keinottelijat kusevat kansan muroihin. Kaupan vapauttaminen on synnyttänyt elintason nousua sekä erikoistumista alueiden välillä. Suomen haastavien olosuhteiden takia emme kuitenkaan voi antaa ruokapolitiikkaa markkinatalouden ratkaistavaksi, vaan omavaraisuuden nimissä tarvitaan myös poliittista ohjausta ja tukijärjestelmiä. Suomen ruokatuotannon volyymitavoitteena tulee poikkeusolosuhteissa olla kansalaisten ravitsemuksellisten tarpeiden tyydyttäminen. Normaalitilan aikana pyritään kilpailukykyisen tuotannon turvin luomaan Suomeen työtä ja hyvinvointia. Tavoitteena tulee olla vientitaseen korjaaminen positiiviseksi ruoankin osalta. Vapaakauppasopimuksia tulee rakentaa vain todellisten kaupankäynnin esteiden purkamiseen. Kaupan esteinä olevaa tarpeetonta byrokratiaa tulee purkaa. Ruokamarkkinoiden vapauttamisen Yhdysvaltojen ja EU:n välillä tulee tarjota suomalaiselle elintarviketeollisuudelle kasvun mahdollisuuksia. Yhdysvalloista saapuvien tuotteiden tulee täyttää eurooppalaiset standardit. Geenimanipuloituja ainesosia sisältävät tuotteet tulee merkitä selkeästi. Neuvotteluihin liitetty yritysten investointisuoja tulee poistaa, sillä se halventaa kansanvaltaa. EU:n on harjoitettava yhtenäistä kauppapolitiikkaa. Globaaleilla markkinoilla valtioiden välisen yhteistyön merkitys kasvaa ja yhtenäisenä talousalueena Euroopan unioni on vahva neuvottelija. Kauppaneuvotteluissa on kuitenkin vaalittava EU:n ja jäsenmaiden oikeutta sääntelyllä turvata toimivat työmarkkinat, ympäristön kestävyys ja kansalliset elinkeinot. Ylikansallinen vapaakauppa ei voi polkea alleen kansanvaltaa. 1 2 3 4 5 6 7 Maitokiintiöiden poistuminen asettaa suomalaisen maidontuo- 8 tannon yhä kiristyvämpään kilpailutilanteeseen. Shokinomai9 nen markkinoiden vapauttaminen saattaa syöstä maitomark10 kinat syöksyturbulenssiin, johon on varauduttava kansallisesti. 11 Menestyminen markkinoilla edellyttää sekä tuotannon tehostu- 12 mista että edelläkävijyyttä laadussa. 13 14 15 Kilpailua Suomen ruokamarkkinoille 16 17 Suomen ruokamarkkinat ovat keskittyneet sekä päivittäistavara- 18 kaupassa, että teollisuudessa muutaman suuren toimijan käsiin. 19 Kehitys on teollisuuden puolella ollut välttämätöntä, jotta 20 kansainväliseen kilpailuun kyetään vastaamaan. On kuitenkin 21 tuottajien ja kuluttajien etu, että suurten toimijoiden lisäksi 22 sekä vähittäiskaupassa että teollisuudessa syntyy lisää pieniä ja 23 keskisuuria toimijoita, jotka pystyvät erikoistumalla tarjoamaan 24 lisää valinnanvaraa ketjun molempiin suuntiin. Kilpailuviran25 omaisten tulee huolehtia, että suuret yritykset tarjoavat pienille 26 toimijoille riittävät toimintamahdollisuudet. Lisäksi pienten 27 toimijoiden tuotteiden pääsy kaupan hyllyille on turvattava. 28 29 Suomalaisen ruoan ulkomaanvienti on suurten, yksittäisten 30 toimijoiden harteilla. Valtion tulee tukea viennin edistämistä 31 kehittyville markkinoille. Venäjän rinnalle on hankittava muita 32 merkittäviä kahdenkeskisiä kauppakumppaneita. 33 34 Elintarviketeollisuuden pienten toimijoiden edellytyksiä tulee 35 helpottaa. Kotiteurastamoilta, tilamyymälöiltä ja pienpanimoil- 36 ta ei voida edellyttää samoja kriteereitä, kuin suurilta toimijoil- 37 ta. Ruoan turvallisuudesta ei kuitenkaan tule ketjun missään 38 vaiheessa tinkiä. Pienpanimoilla on oltava mahdollisuus 39 tilamyyntiin, eikä byrokratialla saa vaikeuttaa mahdollisuuden 40 käyttämistä. 41 42 Lähiruokapiirit, suoramyynnit ja muut lähiruoan edistämis43 muodot ovat menestyneet vuosien aikana vaihtelevasti. Ne ovat 44 erinomainen tapa tukea aluetaloutta sekä ruokakulttuuria, mut- 45 ta niiden rinnalla tarvitaan laajaa teollista tuotantoa. Kuluttajan 46 kannalta lähiruoan hankkiminen on kuitenkin tällä hetkellä 47 liian kallista ja työlästä. 48 50 Lähiruuan myynnin edistämiseksi ja vähittäistavarakaupan kil- 51 pailun lisäämiseksi tulee Suomeen perustaa tuottajien toimesta 52 koko maan kattava lähiruokaketju. Kokoamalla hajanaisesti 53 toimivien pienten jalostajien resursseja yhteen, voidaan valikoi- 54 maa, saatavuutta sekä kustannustasoa kehittää siten, että yhä 55 useammalla kuluttajalla on edellytykset ostaa aitoa lähiruokaa. 56 Alkutuottajien lähiruokaketjun lisäksi valtion tulee innovaatio- 57 tuilla tukea pienten nettiruokakauppojen laajentumismahdolli- 58 suuksia. 59 60 Kauppojen aukioloajat tulee vapauttaa. Kauppojen päiväyksen 61 ylittänyttä ylijäämäruoka tulee voida jakaa hyväntekeväisyysjär- 62 jestöille. Tällöin vastuu ruokaturvallisuudesta siirtyy järjestölle. 63 Lisäksi älykkäiden kuluttajapakkausten sekä kotitalouksien kyl- 64 mälaitteiden muodostama ekosysteemi tarjoaa tulevaisuudessa 65 kuluttajalle tukea ruokahävikin minimoimiseksi. 66 74 Kuluttajaa tulee valistaa lähiruuan erinomaisuudesta. Lähellä tuotetun ruuan alkuperä, tuottaja kuten myös valmistaja tiedetään ja tunnetaan. Turvallinen ja tuore vaihtoehto on aina parempi kuin kaukana tuotettu ja kuljetettu, samalla pienentäen ympäristön kuormitusta. Ostamalla lähiruokaa kuluttaja tukee oman alueensa elinvoimaisuutta. Keskustanuorten vaaliohjelma Eduskuntavaalit 2015 Lähetekeskustelun pohjaksi liittokokouksessa 25.-26.10.2014 Oulu Tulevissa eduskuntavaaleissa Keskustanuoret tarjoavat ratkaisuja Suomen suurimpiin haasteisiin arvojemme pohjalta. Vaaliohjelma rakentuu neljän keskeisimmän teeman ympärille. Ohjelma nojaa vahvasti liittokokouksessa 2013 hyväksyttyyn periaateohjelmaan sekä muuhun ohjelmatyöhön, kuten vihreän kasvun ohjelmaan ja valtuuskunnassa käsiteltyyn turvallisuuspoliittiseen linjaukseen. Nuorkeskustalaista koulutuspolitiikkaa käsitellään laajemmin Keskustaopiskelijoiden ohjelmassa. Liittohallitus hyväksyy ohjelman alkuvuodesta 2015, jolloin se on eduskuntavaaliehdokkaiden käytettävissä. Tämä asiakirja on tarkoitettu liittokokouskeskustelun pohjaksi ja herättäjäksi. Päämäärämme on onnellisuuden lisääminen luottamusyhteiskuntaa rakentamalla. Suomi on saatava kaikkien elämänlaatua parantavan kasvun tielle. Suomen suurimpien haasteiden kimppuun Keskustanuoret pyrkii vaaliohjelmassa vastaamaan Suomen suurimpiin haasteisiin, joita ovat 1. Kasvava työttömyys ja julkisen talouden kestävyysvaje 2. Alueellinen ja sosiaalinen eriarvoistuminen 3. Huolenpitolupauksen pitäminen väestön vanhetessa 4. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen 5. Kansainvälisen ilmapiirin kiristyminen Näiden ratkaisut on jaettu neljään alueeseen, jotka ovat - Talous, työ ja yrittäjyys - Huolenpito ja hyvinvointi - Vihreä kasvu - Rauha ja vakaus 1. Talous, työ ja yrittäjyys – Työllisyys nousuun! - Talouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on nostaa työllisyysastetta - Velkaantuminen juokseviin menoihin taitetaan kaihtamatta investointivelkaa Yrittäjyyden edistäminen - Yrittäjiä rasittavan hallintotaakan purkaminen tarpeetonta sääntelyä keventämällä - Työttömyyskorvauksesta yrityksen alkupääoma - Ensimmäisen työntekijän palkkatuki 160 000 yksinyrittäjälle - Valtio pienomistajaksi rahoittamaan kasvuyrityksiä uusilla aloilla Kotimainen omistajuus arvoon - Perintövero korvataan luovutusvoittoverolla - Pankkitileillä makaava varallisuus kiertoon pienten osinkojen verovapaudella Työelämän murroksesta työkykyä - Osa-aikatyön paremmilla mahdollisuuksilla aikaa lapsiperheille ja jaksamista eläkeikää lähestyville - Digitalisaatio ajasta ja paikasta irtoavan työnteon tukena – tehokkuutta ja työhyvinvointia - Joustavampi siirtyminen koulutuksesta työelämään, oppimista koko uran ajan - Vanhemmuuden kustannukset tasataan työelämän tasa-arvon edistämiseksi Infra kasvun mahdollistajana koko maassa - Kattava ja hyväkuntoinen tieverkko on talouden verisuonisto - Strategiset liikennehankkeet: yhteys Jäämerelle ja käytävä Baltiaan - Suomesta datakaapelien kansainvälinen solmukohta - Korkea tietoturva ja –suoja vahvistaa Suomea investointikohteena 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 75 - Vilkkaat tietoliikenneyhteydet koko maahan 2. Huolenpito ja hyvinvointi – Huolenpitolupaus pitää Kannustava ja yksinkertainen perusturva - Ahkeruustakuu käyttöönotolla työn vastaanottaminen aina kannattavaksi - Toimeentulotuen perusosasta luovutaan ja perusturvan tasoa nostetaan - Perustulokokeilu toteutetaan, pohjautuen negatiivisen tuloveron malliin Eläkejärjestelmä uudistetaan - Eläkkeen alaikärajaa nostetaan työurien pidentämiseksi - Superkarttumat korvataan korkeammalla karttumalla yli 50-vuotiaille - Työeläkemaksuja nostetaan maltillisesti eläkkeiden tason turvaamiseksi - Eläkerahastoinnin hajautettu malli säilytetään Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen - Lähipalvelut ja kuntien vaikutusvalta turvataan sote-uudistuksessa - Sote-palveluiden tuottajaorganisaatioita rakennetaan maakuntamallin pohjalta - Potilaan hoitoketjusta saumaton perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon integraatiolla - Sote-palveluiden rahoitus uudistetaan tukemaan potilaan valinnanvapautta Kaikenlaisten perheiden hyvinvointi - Lapsiperheköyhyyden ja lastensuojelutapausten kasvuun puututaan - Kunnallista kotiapua ja muita ennalta ehkäiseviä palveluita tuetaan Sivistys kaikkien saatavilla - Nuorisotakuun jatkolle kehitetään 2.0. – malli, jonka painopiste on yksilöllisissä poluissa - Eri koulutusmuotojen raja-aitoja kaadetaan kokoamalla koulutusta yhteisten järjestäjien alle - Koulutus jakautuu entistä tasaisemmin koko elämänuralle osaamisen täydentämisenä ja omaehtoisena sivistymisenä Valtion hallinnon uudistaminen - Suomessa on maailman paras ja modernein hallinto kansalaisten palveluksessa - Valtion aluehallinnon tehtäviä jaetaan maakunnille tavoitteena vahvistaa alueiden elinvoimaisuutta ja itsehallintoa, kuntien tehtävät määritellään uudelleen 3. Vihreä kasvu - Määräytyy vihreän kasvun ohjelman mukaan 4. Rauha ja vakaus - Pohjautuu valtuuskunnassa käsiteltyyn turvallisuuspoliittiseen linjaukseen - Uskottava puolustuskyky pohjautuen asevelvollisuuteen - Kokonaisturvallisuutta vahvistava kansalaispalvelus - Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventäminen kaikin tavoin - Kyberturvallisuuden merkityksen kasvu - NATO-rauhankumppanuuden jatkaminen ja NATO-option ylläpitäminen - Suomi siviilikriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen kärkenä - Kehitysyhteistyön painopisteenä ruokaturva, hyvä hallinto ja naisten asema - Arktinen alue – mahdollisuus elinkeinoille, herkkä ja hauras ympäristö - Vuoropuheluun ja käytännön yhteistyöhön perustuva suhde Venäjään Kymmenen virran maa Oskar Merikanto Maa ponteva Pohjolan äärillä on, se on entistaistojen tanner, niin rohkea, reima ja horjumaton, se on muistojen mainio manner. Tämä maa minun mieltäni innostaa, se on kymmenen, kymmenen virran maa. Revontulta sen talvinen taivas luo, kun pakkanen parhaana räiskää, ja tunturilaaksojen vuolas vuo se kallioseinihin läiskää. Niin mieltäni nostaa ja juhlistaa, tämä kymmenen, kymmenen virran maa. Olet voiman ja vilppauden kotimaa - tätä kannat kaksoisleimaa! Se mieleni toivoja toinnuttaa, se antavi intoa reimaa. Oi loistaos loitos aikojen taa, tulevaisten toivojen kallis maa! V.A. Koskimies 76 77 SAMULI MATTILA Nuori vaikuttaja Keski-Suomesta liittohallitukseen 78 #mahalihaan 79 Eikö sähköpostilista toimi? Mailchimpin etuja: Kokeile MailChimp -uutiskirjettä ilmaiseksi! Kaikki vastaanottajat yhdessä rekisterissä Monipuoliset raportointitoiminnot Näet heti, ketkä ovat aukaisseet kirjeesi Seuraa mitä linkkejä lukija on katsonut Kirjeen peruuttaneiden määrät www.piimega.fi/mailchimp Kustannustehokas Ota yhteyttä Mika Myller mika.myller@piimega.fi +358 40 7462 841 Majoitu mukavasti Samanttassa! - 2 ravintolaa, lounasbuffet arkisin klo 10.30-14, sekä viikonloppuisin disco - Kokous- ja saunatilat, soita ja kysy tarjous! 80 Tuija Tikkanen tuija.tikkanen@piimega.fi +358 40 528 0060 Keskustaristeilylle! Osana eduskuntavaalikampanjaamme varasimme koko Tallinkin Baltic Queen –aluksen. Laiva lähtee Helsingin Länsisatamasta lauantaina 7.2. klo 18.30 ja palaa takaisin sunnuntaina 8.2. klo 16. Tarjolla on hyvätasoisia A- ja B-luokan hyttejä. Laivalla on myös kahden hytin yhdistelmiä. Risteily on tärkeä osa puolueen eduskuntavaalikampanjaa. Ohjelma sisältää asiaa ehdokkaille ja vaalipäälliköille, tukiryhmille ja järjestöväelle sekä kaikille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille. HUOM! Keskustanuorten Politiikan akatemia järjestetään risteilyä ennen lauantaina. Ilmoittautumalla akatemiaan, osallistut myös risteilylle ja saat matkakulut 30 euron omavastuulla. Pelkälle risteilylle ilmoittaudutaan piirien kautta. Hinnat/henkilö Hinnat sisältävät matkan valitussa hyttiluokassa, meriaamiaisen sekä koko laajan ohjelmatarjonnan: A2 hytti 90 € B2 hytti 80 € A4 hytti 65 € B4 hytti 81 55 € keskusta.fi/ keskustaristeily 82 83 HOIVEA TOIVOTTAA KESKUSTANUORILLE ERINOMAISEN HYVÄVOINTISTA LIITTOKOKOUSTA! www.hoivea.fi.
© Copyright 2024