4/1959 - Rannikon Puolustaja
RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti 2. Vuosikerta N:o 4/59 Joulukuu 1959 YHDISTYKSEMME — RtUY:n VUOSIKOKOUS puheenjohtaja eversti V Karvinen 1959 —• Yhdistyksellämme oli tilaisuus yhdeksän vuoden tauon jälkeen pitää vuosikokouksensa Kyminlinnassa KotRPston suojissa 28.—29. 11. 59. Jo vieraspaikkakuntalaisten vastaanotto Kyminlinnan viihtyisässä, kukin ja kynttilöin koristetussa sotilaskodissa oli lämmin ja sydämellinen Rannikkosotilaskotiyhdistyksen paikallisten sisarten toimiessa rouva Taimi Hinttulan johdolla vieraanvaraisina emäntinä. Kokouksen avaussanoissa totesin kuluneen vuoden päätapahtumaksi rannikkotykistön historian, "Suomen Rannikkotykistö v 1918—58" julkaiseminen viiden vuoden työn tuloksena. Teoksen ensimmäinen lahjakappale luovutettiin kokouksessa mukana olleelle yhdistyksemme kunniajäsenelle kenrl V Valveelle. Kirjan toimituskunnan puheenjohtaja ev K Mikola sai sekä tästä että muusta yhdistyksemme piirissä suorittamastaan kirjallisesta työstä tunnustuksena yhdltyksen kultaisen ansiomerkin. Vuosikokousesitelmän piti maj O Airola selvitellen Kymenlaakson sotahistoriaan liittyviä tapahtumasarjoja lähinnä Kustaa III:n aikoina. Vaikkakin esityksen pääpuitteet olivat useimmille ennestään tuttuja, sisälsi esitelmä monia uusiakin piirteitä ja yksityiskohtia, jotka herättivät ansaittua mielenkiintoa. Se johdatti läsnäolijoitten ajatukset sopivasti Ruotsinsalmen linnoituskaupungin ja itse Kyminlinnan muistojen piiriin. Varsinainen vuosikokous sujui evl E Tulikouran puheenjohdolla ripeästi ja toiveikkaan mielialan hengessä. Kuluneen vuoden toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä annettiin johtokunnalle monia arvokkaita viitteitä yhdistyksen tulevaa toimintaa silmällä pitäen. Uuden johtokunnan vaalissa säilytettiin yksimielisyyden merkeissä entinen runko sopivasti nuorennettuna. Vuosikokousillallisella olivat yhdistyksemme vieraina kenrl Valveen lisäksi Kotkan kaupunginjohtaja Viitanen, Karhulan reserviupseerikerhon puheenjohtaja Viljanen ja RUK:n johtaja ev O Korhonen. Pidetyissä puheissa muisteli kenrl Valve aselajimme menneitä vaikeita vuosia antaen kiitosmaininnan yhdistyksemme toiminnalle rannikkotykistön hyväksi. Kaupunginjohtaja Viitanen kosketteli erittäin lämminhenkisessä puheessaan sekä 40- että 20-vuoden takaisia tapahtumia korostaen erikoisesti upseeriston asemaa ja merkitystä kansamme miehisen nuorison kasvattajana ja johtajana. Ekonomi Viljanen kiitti paikallista rt-upseerikuntaa sen antamasta tuesta reserviupseerikerhojen toiminnalle ja ev Korhonen puhui eri aselajien välisen yhteistoiminnan merkityksestä. Rattoisan seurustelun ja iloisen jälleennäkemisen merkeissä kului ilta ehkä liiankin nopeasti. Yhdistyksen "veteraaneista" olivat mukana mm everstit S Marjanen, P E n k ai n e n ja N Kesämaa. Aamukahvin jälkeen sunnuntaina suuntautui matka Kotkaan, josta yhteysalus Pyhtäällä Klrkonmaahan sen länsirannan uuteen laituriin ja uutta valtatietä keskisaareen. Siellä ihastelimme uutta kasarmia kaikkine hienouksineen, tutustuimme uusiin laitteisiin, varastorakennuksiin sekä pohjoispään kantahenkilökunnan asuntoihin. Mm linnakkeen päällikön kapt L Ranniston asunnon totesimme "tupatarkastuksessa" täysin nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Maukkaan sotilasaamiaisen jälkeen uutuuttaan hoh- Kiittäen ystävällisestä sähketervehdyksestä toivotan Rannikkotykistön Upseeriyhdistykselle onnea ja menestystä toiminnassaan maanpuolustuksen hyväksi Pyydän esittää Rannikkotykistön vastaanottamastani dyksestä. Puolustusministeri Jalkaväenenkenraali YHDISTYS ON JÄRJESTÄYTYNYT 1. Vuosikokouksessa 28.-29. 11. 1959 valittiin yhdistyksen p u h e e n j o h t a j a k s i yksimielisesti edelleen eversti Väinö Ilmari Mikael Karvinen. 2. Yhdistyksen johtokuntaan valittiin seuraavat varsinaiset jäsenet: eversti K M i k o l a everstilutnantti evp N S i m o n e n everstiluutnantti V V u o r e l a majuri O L y y t i n e n kapteeni A V e r i ö kapteeni V L a p p i n e n sekä kapteeni res K I g n a t i u s varajäsenet: majuri E U s k i kapteeni Y V a l t a n e n kapteeni A. K a n t o l a kapteeni evp J P e r k k i 3. Kokouksessaan 8. 12. 59 johtokunta valitsi keskuudestaan seuraavat toimihenkilöt sekä nimesi jäsenet johtokunnan eri jaostoihin Varapuheenj ohtaj a everstiluutnantti evp N S i m o n e n S i h t e e r i kapteeni A K a n t o l a T a l o u d e n h o i t a j a sekä Hautausapurenkaan asiamies kapteeni V L a p p i n e n Propagandajaosto: eversti K M i k o l a (phj) everstiluutnantti evp N S i m o n e n majuri E U s k i vilpittömän kiitokseni Upseeriyhdistykselle ystävällisestä terveh- JJ« VUODEKSI 1960 kapteeni A V e r i ö kapteeni res K I g n a t i u s Museojaosto: everstiluutnantti T K n u u t t i l a (phj) majuri A K a r i j ä r v i kapteeni V L a p p p i n e n Julkaisujaosto: everstiluutnantti V V u o r e l a (phj) majuri O L y y t i n e n kapteeni J V a l t a n e n kapteeni evp J P e r k k i 4. Joukko-osastojen ja laitosten yhteysupseereiksi on nimetty seuraavat Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti luutnantti J T u r k k a Turun Rannikkotykistörykmentti kapteeni K A a r n i o Kotkan Rannikkopatteristo luutnantti P V ä y r y n e n Hangon Rannikkopatteristo kapteeni A V e r i ö Vaasan Rannikkopatteristo yliluutnantti A K a r h u a h o Pääesikunta kapteeni O A s p i n j a a k k o Sotakorkeakoulu kapteeni P S i 1 v a s t Merisotakoulu luutnantti V N u r m i 5. Rannikon Puolustajan päätoimittajaksi tehtävistä vapautusta pyytäneen eversti R A a l t o s e n tilalle nimettiin julkaisujaoston puheenjohtaja everstiluutnantti V V u o r e l a . tavassa ruokasalissa jatkui matkamme Rankkiin, jonka uusi tyylipuhdas kasarmi monine erikoisuuksineen herätti suurta kiinnostusta ja jopa eräänlaista kateuttakin noin positlivisessä mielessä sanottuna. Kahvit Rankissa sentään juotiin vanhassa, hyvässä sotilaskodissa. Paluumatka Kotkaan muodostui äkkiä nousseen sumun takia varsin seikkailunomaiseksi. Onnellisesti pääsimme sentään perille ja Kyminlinnan upseerikerholla nautitun yhteisen päivällisen ja vuosikokouksen isännälle evl Tulikouralle osoitettujen kiitossanojen ja menestyksen toivotuksien jälkeen suuntautuivat vieraitten autot illan hämärtyessä kohti länttä. Kiitollisin ja tyytyväisin mielin sekä varmasti paljon uutta nähneinä ja kokeneina lähtivät vuosikokouksen osanottajat aloittamaan uutta vuositaivalta yhdistyksemme historiassa. Kiittäen jäseniä ja ystäviämme kuluneesta vuodesta toivotan kaikille menestyksellistä vuotta 1960. RANNIKKOTYKISTÖN HISTORIA Rannikkotykistön vaiheita esittävä teos "Su o m e n rannikkotykistö 19 18 — 1 9 5 8" esitetiin julkisuudessa RtUY:n vuosikokouksen osanottajille Kyminlinnassa 28.11. 1959. Tämä merkitsi 6 vuotta vireillä olleen työn saattamista päätökseen. Teoksen syntyvaiheet ovat lyhykäisesti kerrottuina seuraavat: V 1953 yhdistys teki vuosikokouksessaan päätöksen historiateoksen aikaansaamisesta. Eversti K J Mikola kutsuttiin johtokunnan asettaman historiajaoston puheenjohtajaksi. Hän laati yhtenäisen suunnitelman teoksen kokoonpanoksi, suunnitteli eri lukujen nimet ja niiden ylimalkaisen jäsentelyn. Useimpien lukujen kirjoittajiksi pyydetyt lupautuivat tehtävään. He laativat luvuistaan yksityiskohtaisemmat jäsentelyt, nämä tasoitettiin yhteisessä kokouksessa marraskuussa v 1954 ja niin työ pääsi eri tahoilla käyntiin. Yksi kerrallaan luvut valmistuivat erillisinä tutkielmina. Ne saatettiin lunastaa kauppaneuvos Berner Hacklinin ja Maanpuolustuksen Kannatussäätiön myöntämiVä apurahoilla. Historiatoimikunta sai vanhimpia aselajimme upseereita tutkimustöiden tarkastajiksi. Eversti Mikolan johdolla erilliset tutkimustyöt yhtenäistettiin samaan kirjaan sopiviksi, sekä täydennettiin kartoin ja kuvin. Painatustyö saatiin käyntiin viime keväänä. . Teoksen toimitussihteereinä ovat päätoimittajaa avustaneet majurit Y E Pohjanvirta ja O Lyytinen sekä kapteenit J P e rkki, A Kantola ja R Hyvärinen. Tämä yhdistyksemme tähänastisista julkaisuista laajin käsittää 362 sivua, siinä on 134 kuvaa ja karttaa sekä kirjallisuusluettelo rannikon puolustuksesta itsenäisyyden aikana julkaistusta kirjallisuudesta ja henkilö- ja paikannimiluettelot. Teos alkaa kapt R Hyvärisen laatimalla rannikkojemme puolustusta Ruotsin ja Venäjän vallan aikoina esittävällä prologilla. Sen varsinainen sisältö jakautuu 12 lukuun, ON ILMESTYNYT! joista kaksi ensimmäistä käsittelee — kunniajäsenemme, kenraalimajuri N S ar i on käsialaa —• rannikon puolustustamme maanpuolustuksen osana sekä sen yleistä kehittymistä meillä neljän vuosikymmenen aikana. Seuraavat neljä lukua on omistettu rannikkotykistölle ominaisille palvelu- ja koulutuskysymyksille: taktiikka, linnoittamisperiaatteet, ase- ja ampumateknillinen kehitys sekä viestipalvelu. Niiden kirjoittajina ovat majuri Y Pohjanvirt a, eversti P E n k a in en, everstiluutnantti K Miettinen sekä everstiluutnantti M Loikkanen. Luvuissa, jotka käsittelevät rannikkotykistön henkilökuntaa, toimintaa rannikkosuojeluskunnissa ja saariston väestön parissa sekä sotilaskotityötä, päästään linnakkeiden erikoiselämän tuntumaan. Ne ovat everstiluutnantti N Simosen, majuri O. Airo l a n sekä huoltotarkastaja Elli K a j a ts aion käsialaa. Eversti T Reposen laaja luku rannikkojoukoista sodissa käsittää teoksen keskeisestä sisällöstä lähes neljänneksen. Sitä täydentää vielä maj V Ruuskasen kuvaus eräistä rannikkotykistö joukoista 1'nnoitustykistönä Salpalinjalla ja maarintamilla sodissa. Rannikkojoukkojen venyvyyttä kysyttiin ehkä pisimmälle vuoden 1944 välirauhanehtojen täyttämisessä. Linnakkeet oli osittain riisuttava aseista ja seitsemästä raivaaosastosta oli rannikon tykkimiesten miehitettävä neljä. Tehtävät täytettiin. Se ilmenee ev R Aaltosen kirjoittamasta teoksen viimeisestä luvusta, joka kertoo työstä, joka ei ennen ole saanut vielä yhtenäistä kuvausta. Päätoimittajan laatima loppukatsaus ja yhteenveto kokoaa eri lukujen keskeisimmän sisisällön. Rannikon puolustaja! Tämä teos maksaa mk 1 600:— (puolinahkakansissa'mk 2 000:—). Siitä on Sinulle paljon hyötyä, ja iloa, muistot elävöityvät, olethan ehkä ollut itsekin mukana. Yhdistykseltä on kirjan painattamisesta melkoinen velka vastattavanaan. Kun koko painos on löytänyt lukijansa, on velkakin jo maksettu. r ^ RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERIYHDISTYKSEN T O I M I N T A S U U N N I T E L M A V U O D E K S I 1960 1. Aselajin kantahenkilökunnan sosiaalisten olojen kehittymisen seuraaminen ja mahdollisten asiaa koskevien alotteiden laatiminen. 2. Esitelmätilaisuudet rannikkotykistö joukko-osastoissa aselajin vakinaisille ja alueen reservin upseereille ajankohtaisista aselajiin liittyvistä aiheista asiantuntijavoimin. 3. "Suomen rannikkotykistö 1918—58" k i r j a n myynnin organisoiminen tehokkaimmalla tavalla yhdistyksen talouden tasapainoittamiseksi. 4. Tiedonantolehden, Rannikon puolustajan, toimittaminen. ,5. Vuosikirjan 1960 toimittaminen. -J 2 3 Olennainen osa Suomen rajoista on merirajoja. Näitten puolustuksella on kunniakkaat perinteet Riilahden ja Ruotsinsalmen päivistä alkaen, mutta myös Viaporin vakavat varoitukset. Omaksi suojakseen Venäjä rakensi vahvan rannikkoja meripuolustusjärjestelmän, josta osa periytyi Suomelle sen itsenäistyessä. Tätä perintöä ovat omat miehemme kartuttaneet ja kehittäneet. Rauhan t y ö k o k e i l t i i n sodissa ja sotien opetukset ohjeena on edelleen kehitetty rannikkojemme lustusta ainoana päämääränä: yhteisvoimin puo- Isänmaan vapauden ja koskemattomuuden turvaksi. „Suomen Rannikkotykistö 1918-1958" on kertomus tästä. Se on kertomus miespolven työstä, t a i s t e l u i s t a ja h i l j a i s e s t a u u r a s t u k s e s t a u l k o s a a r i l l a meren tuntumassa ja meren kansan parissa. SUOMEN Julkaisija: Rannikkotykistön Upseeriyhdistys r. y. RANNIKKOTYKISTÖ 4 9 ^ 8 - 4 9 5 8 ANSIOITUNEITA RA RtUY:n kunniajäsenet 1) Tykistönkenraali V P Nenonen 2) Kenraaliluutnantti T L K Valve 3) Kenraaliluutnantti E I Järvinen t 4) Kenraalimajuri N Sario RtUY:n kultainen ansiomerkki 1) Kunniajäsenet 2) Eversti T Reponen 3) Everstiluutnantti N Simonen 4) Everstiluutnantti T Pesonen f 5) Everstiluutnantti T Knuuttila 6) Kapteeni res K Ignatius 7) Kapteeni res O Luumi 8) Eversti K Mikola NIKON Tunnustuspalkinto aselajin tai yhdistyksen hyväksi suoritetusta työstä 1) Eversti P Enkainen 2) Eversti A E Lyytinen 3) Eversti V S Marjanen 4) Sotmest E Sautola RtUY:n puheenjohtajat 1) Kenraaliluutnantti E I Järvinen f 2) Kenraalimajuri N Sario 3) Eversti T Reponen 4) Eversti R Aaltonen 5) Eversti V Karvinen TOIMINTAVUODEN 1. Kulunut vuosi oli yhdistyksemme 26. toimintavuosi. Yhdistyksen riveistä ovat vuoden kuluessa poistuneet kuoleman kautta eversti Niilo H e ir o ja everstiluutnantti Taavi P a t o h a r j u. Yhdistys tekee kunniaa heidän muistolleen. 2. Jäsenmaksun maksaneita jäseniä on toimintavuotena ollut 260, mikä merkitsee 7 jäsenen lisäystä edelliseen vuoteen verraten. 3. Suurimman huomion on vaatinut ja eniten tarmoa kysynyt aselajimme historian saattaminen painatuskuntoon. Teoksen kustantamisesta on jäsenten syytä tietää, että johtokunta on yhdistyksen nimissä ottanut siitä vastuun. Kokonaiskustannukset kohoavat yli 1 miljoonan markan. Huolimatta eräistä avustuksista, joiden kokonaismäärä nousee n 1/2 mmk:aan, tulee rahoitus aiheuttamaan lietyn velkataakan. 4. Tiedonantolehtemme, Rannikon puolustaja, on läpäissyt toisen elinvuotensa. Vaatimattomasta ulkoasustaan huolimatta tuntuu lehti saavuttaneen lukijoita ja täyttäneen tarkoituksensa. Sen levikki on ollut 400 kpl. 5. Edellisen vuoden vuosikokouksen päätöksen mukaisesti pyritään vuonna 1960 julkaisemaan Rannikkotykistön vuosikirja. Johtokunta on valinnut vuosikirjan RANNIKKOTYKISTÖN SÄÄTIÖ Johtokunnalle on tehty aloite (kapt J Valtanen) voimien kokoamisesta rannikkotykistön kehityksen edistämiseksi ja tukemiseksi. Aloitteen mukaan tulisi aselajin niin vakinaisen väen kuin reservin upseerit ja aliupseerit sekä ystävät ja tukijat koko maassa saada mukaan perustamaan R a n n i k k o t y k i s t ö n Säätiö. Aloite on annettu ev K M i k o l a n johdolla toimivan propagandajaoston tutkittavaksi. PUOLUSTAJIA 1959 RANNIKKOTYKISTÖN Rannikkotykistön hautausapurenkaan jäsenmäärä on kuluvana toimintakautena hiukan lisääntynyt, kuten alla oleva erittely osoittaa. 30. 9. 58 30. 9. 59 — päällystö 193 213 — alipäällystö 288 278 — siv toimen haltijat, m 40 38 — —, — , n 39 37 yht. 560 566 Kuolemantapauksia on sattunut kolme: 15. 11. 58 kapt A J K u j a l a , 24. 12. 58 varastonhoitaja S V i r t a n e n , 3. 1. 59 eversti N K H e i r o. Omaisille on voitu suorittaa vähän yli mk 100.000:—. HAUTAUSAPU-RENGAS Hautausapurenkaan asiamiehen tehtävät siirtyvät 1. 1. 60 alkaen evl T Knuuttilalta kapt V Lappiselle, osoite RtKoeAs, Suomenlinna (puh: virkaan S:linna 213, kotiin 668 252). Evl T Knuuttila on pyytänyt esittämään kiitoksensa joukko-osastojen yhteyuspseereille yli 5 v kestäneestä kitkattomasta yhteistoiminnasta. Älkäämme unohtako työtovereittemme omaisia silloin, kun he ovat kipeimmin tukemme tarpeessa. H a u t a u s a p u r e n k a a n j ä s e n! Kun saat siirtokortin, suorita keräyksen nopeuttamiseksi sitoumuksesi mukaan maksusi heti! SATOA toimituskunnan puheenjohtajaksi evl V V u o r el an ja jäseniksi maj O Lyytisen sekä ka.pt:t J P e rkin ja J Valtasen. 6. V:n 1958 vuosikokous antoi johtokunnalle tehtäväksi selvittää aikanaan kerätyn kas kukoelman kohtalo. Johtokunta on asiaa harkittuaan päättänyt, että kaskukoelma liitetään yhdistyksen arkistoon eikä sitä sellaisenaan tulla toistaiseksi julkaisemaan. 7. Päivystyskilpien uusiminen ja. korjaaminen yhdistyksen kustantamana toimenpiteenä on aloitettu. 8. Yhdistys on kiitollisuudella vastaanottanut eversti A E Lyytiseltä lahjoituksena hänen kirjoituspalkkionsa teoksesta "Koivisto — Viipurinlahti." Summa käytetään lahjoittajan toivom-uksen mukaisesti aselajin historian kustannuksiin. 9. Mäkiluodon muistomerkki on entisöity. Sen kustannusten pääosan on yhdistys saanut lahjoituksena Johtorenkaalta. 10. Johtokunta ei ole nähnyt mahdolliseksi ryhtyä Tyyntä ja Myrskyä-kirjan II osan julkaisemiseen. Sen aineistosta on 22 kirjoitusta lähetetty lehdelle "Kansa taisteli — miehet kertovat." Osa kirjoituksista on siinä jo julkaistu. MIINANRAIVAAJIEN MUISTOMERKKI Meriupseeriyhdistys on tehnyt aloitteen miinanraivaajien muistomerkin pystyttämiseksi Helsingin Kaivopuistoon tai muuhun sopivaan paikkaan. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen edustajaksi muistomerkki toimikuntaan on nimetty maj O L y y t i n e n . TALOUDENHOITAJAN 1. Jäsenmaksut RtUY:n jäsenmaksu v 1960 on mk 400:—. Oheista tilillepanokorttia käyttäen maksavat jäsenmaksunsa ne vanhat ja uudet jäsenet, jotka eivät palvele rt-joukko-osastoissa. Joukoissa palvelevilta perivät jäsenmaksut yhteysupseerit, jotka tilittävät ne erikseen saamiensa ohjeiden mukaan. "Johtorenkaaseen" kuuluvilta peritään maksut entiseen tapaan. 2. Myyntitoiminta a) Kirjat Yhdistyksen myyntitoiminta keskittyy tänä vuonna " S u o m e n Rannikkotykist ö v 1 9 1 8 — 5 8"-kirjan myyntiin. Kirjan painos on 1 000 kpl. Puolet siitä saadaan myydyksi, jos jokainen jäsen ostaa itselleen 2 kirjaa (toinen joko lahjakappaleeksi tai edelleen myyntiä varten). Kirjaa myyvät — yhdistyksen taloudenhoitaja — joukko-osastojen yhteysupseerit — Helsingissä "Suomalainen kirjakauppa" sekä "Akateeminen kirjakauppa" • — rt-joukko-osastojen sijoituspaikalla olevat kirjakaupat, joille k i r j a n välittävät yhteysupseerit. Kirjan hinta on kluuttikantisena 1.600:—• ja nahkaselkäisenä 2.000:—. Jälkimäisiä on sidottu vain rajoitettu määrä. V a n h o j a k i r j o j a löytyy vielä loppuumyyntihintaan seuraavasti: — Tyyntä ja Myrskyä 200:— — Rannikkotykistö taistelee 75:— — Maihinnoususotatoimi 75:— — Tykistöpatterin hajaryhmitys 200:— TIEDOTUKSIA b) Painotuotteet Rt-aiheiset painotuotteet — Adressit kirjekuorineen — TK-kuvat — Postikortit — Pienoiskortit 150:— 15:— 7:— 5:— c) Tyylitellyt 152/45-C tykit Sääntöjen mukaan voidaan tykkejä lahjoittaa mm eläkkeelle siirtyville upseereille. Hinta 4.000:— kpl. Tämän muistolahjan käyttö pitäisi saada leviämään laajemmalle kuin mitä on nyt asianlaita. d) Yhdistyksen merkit Yhdistyksen merkki maksaa 200:—. Joka jäsenelle merkki rintaan! 3. Rannikon puolustaja-Iehti Tilaus voidaan mukavasti suorittaa oheisella tilillepanokortilla. Tilaushinta v:ksi 1960 on edelleen vain 100:—. Tilaukset joukoissa voidaan suorittaa myös yhteysupseerien välityksellä. Uudista tilauksesi ajoissa! Lehti ilmestyy 4 numerona. 4. Huomioonotettavaa maksuja ja tilityksiä suoritettaessa: a) RtUY:n postisiirtotilille 6514 suoritetaan kaikki muut paitsi hautausapurenkaan maksut. Ne on ehdottomasti tehtävä ps-tilille 11884. b) Taloudenhoitajan tehtävät siirtyvät 1. 1. 60 evl T Knuuttilalta kapt V Lappiselle, jonka osoite on RtKoeAs, Suomenlinna (puh. virkaan S:linna 213, kotiin Helsinki 668 252) 7 6 SUOMENLINNAN ALIUPSEERIKERHO Kerhon toiminnassa on kulumassa parhaillaan juhlavuosi, sillä 24. 2. 1960 tulee kuluneeksi 40 vuotta kerhon perustamisesta, joten kerho on eräs vanhimmista alan järjestöistä maassamme. Se toimii v:sta -26 alkaen omassa rakennuksessaan C 8 Suomenlinnassa. Puolustusministeriön myönnettyä määrärahan on kerhon huoneistossa suoritettu kesän aikana maalaus- ja tapetointitöitä, joten huoneisto on tällä hetkellä melko hyvässä kunnossa. Ns "mukavuudet" puuttuvat kuitenkin vielä kokonaan. Kerhon toimintamuodot käsittävät monia eri aloja. Laajinta on toiminta ampuma- ja urheilutoimikunnassa. Koska ampumaharrastusta rajoittaa se, ettei Suomenlinnassa eikä lähiympäristössä ole ampumarataa, on kerho anonut Puolustusministeriöltä oikeutta rakentaa pistooli- ja pienoiskivääriradat Vallisaareen. Todennököistä on, että rakentamislupa tullaan myöntämään. Kerhon ampuma joukkue on saavuttanut monia merkittäviä tuloksia mm liiton kilpailuissa ja yksityiset miehet ovat yltäneet jopa Suomen mestaruuksiin. Nimekkäin nykyisistä ampujista on yliv K S i e v ä n e n . Kerhon ampuma- ja urheilutoimintaa johtaa yliv A Peltomaa. Valistus- ja opintotoimintaa on ylläpidetty ja kehitetty erilaisilla esitelmä- ja opetuselokuva tilaisuuksilla. Esimerkkinä voidaan mainita mm "Atomin aakkoset", "Ihminen ja kone" ja "Nautilus alittaa Pohjoisnavan". Valistustoimintaa hoitaa yliv N R a i l o s u o . Huvitoiminnalla on tärkeä sijansa kerhon piirissä. Normaalisti on järjestetty yhteistoiminnassa Suomenlinnan Alipäällystön Naisten kanssa kaksi kertaa kuukaudessa tanssiaiset tai ohjelmallinen illanvietto. Viimeaikainen kehitys osoittaa osanoton näihin tilaisuuksiin MUISTA TILATA olevan vähenemässä. Johtuneeko vähentyneestä harrastuksesta vai television yleistymisestä. Vappu-, pikkujoulu- ja uudenvuodenjuhlat ovat perinteellisiä "katselmustilaisuuksia". Huvitoimintaa johtaa palom P L i n d s t r ö m . Laulukuoro toimii kiinteästi kerhon yhteydessä pitäen harjoituksiaan kerran viikossa. Se pystyy antamaan erinomaisen ohjelmalisän kerhon tilaisuuksiin, tekee onnitteluvierailuja jäsenten merkkipäivinä ja konserttimatkoja lähiympäristön aliupseerikerhoille. Kuoron jo monivuotisena johtajana on dir.mus. Vilho Viikari. Kerhon vuosijuhlaa vietettiin 12. 5. samanaikaisesti SlRtR:n vuosijuhlan kanssa. Tällöin 2 D:n komentaja, kenrl T Ekman vieraili ensi kertaa kerholla. Mainittakoon, että kerhon vuosijuhlapäivä on v:sta -60 alkaen perustamispäivä eli 24. 2. 19. 9. järjestettiin kerholla juhlatilaisuus Aliupseeriliiton 30-vuotisjuhlan johdosta. Tilaisuudessa ojennettiin eläkkkeelle siirtyneille ja samalla kerhosta eronneille sotm E S a u t o l a l l e ja yliv A S a l o s e l l e perinteelliset kävelykepit ja heidät kutsuttiin kerhon ainaisjäseniksi. Sotm Sautola jätti pysyvinä muistomerkkeinä erinomaisesta ammattitaidostaan monia uudistuksia ja parannuksia koneisiin ja aseisiin sekä taiteellisista kyvyistään monia tykkien pienoismalleja sekä m m SlRtR:n ja VaaRPston lipputankojen kärjet. — Mainittakoon, että tapa kutsua eläkkeelle siirtyneet kerhon ainaisjäseneksi, on lähtöisin Suomenlinnasta ja on vähitellen leviämässä maan kaikkiin aliupseerikerhoihin. Kerhon jäsenistön (185 vakinaista ja 50 ainaisjäsentä) keskuudessa vallitsee yleensä hyvä ja rakentava henki. Taloudellisen pohjan toiminnalle antaa kerhoravintolan tuotto. Kerhon puheenjohtajana on vääp T L i n n a ja sihteeri-kerhomestarina ylik A L a e s v a a r a . RANNIKON Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisema tiedotuslehti aloittaa 3. vuosikertansa. Lehti tulee v 1960 ilmestymään neljä kertaa vuodessa 4—8 sivuisena ja siinä tullaan käsittelemään koko aselajin yhteisiä asioita, joukkoosastouutisia, upseeri- ja aliupseerikerhojen kuulumisia yms. Päätoimittajan vastuu on evl V Vuorelalla. R a n n i k o n p u o l u s t a j a — tilaa oma lehtesi. Se maksaa vain 100:— vuosikerta. Tilauksen voit helposti suorittaa oheisella tilillepanokortilla. 40-VUQTIAS PUOLUSTAJA V:KSI 1 9 6 0 ! RANNIKON PUOLUSTAJA RiUY:n tiedonantolehti P ä ä t o i m i t t a j a evl V V u o r e l a , Toimittajat: kapt H e l s i n k i 1958. M a a l a i s k u n t i e n J Valtanen, ylil J K e r v i n e n , Liiton Kirjapaino. n:o 4/59 Suomenlinna, VaaRPsto Suomenlinna, Suomenlinna, SIRtR MeriSK
© Copyright 2024