1. No category

Raskaudenaikaiset stressitekijät
ja tunnesäätelyn kehittyminen
EEVA-LEENA KATAJA
2.10.2015
PsM, perhepsykoterapeutti, väitöskirjatutkija
FINNBRAIN RASKAUSKOHORTTITUTKIMUS
Sisältö
• Lyhyesti FinnBrain -tutkimuksesta
• Raskausajan stressi –
Mitä se on ja miten se välittyy lapsen kehitykseen?
• Lapsen tunnesäätely –
Mitä on tunnesäätely?
Miten raskausajan stressitekijät ovat yhteydessä
siihen?
FinnBrain -raskauskohorttitutkimus
• Turun seudulta ja Ahvenanmaalta kerätty
raskauskohortti, n=4000 perhettä.
• Tutkitaan lapsen kehitystä raskausajasta
lähtien, erityinen kiinnostus raskausajan
stressissä ja lapsen aivojen ja itsesäätelyn
kehityksessä.
• Lomakkeita: rv. 14/24/34, 3/6/12/24kk…
• Näytteitä ja kokeellisia tutkimuksia
• KEHITYSNEUROPSYKOLOGINEN OSATUTKIMUS
Raskausajan stressi –
yhteys lapsen kehitykseen
• Äidin raskaudenaikainen stressi riskitekijä lapsen
kehitykselle.
• Yhteyksiä löydetty esim.:
– Synnytystapaan ja syntymäpainoon
– Temperamenttiin
– Aivojen rakenteelliseen ja toiminnalliseen kehitykseen:
kognitiivinen, motorinen, tarkkaavaisuuden kehitys…
– Tunnesäätelyjärjestelmien/emotionaalinen kehitys
– ADHD, Asperger, skitsofrenia…
→ Monenlaisia yhteyksiä niin psyykkiseen kuin
somaattiseenkin terveyteen!
(Bridgett ym., 2015; Field ym., 2010; Sandman, 2015)
Raskausajan stressi –
yhteys lapsen kehitykseen
→ Yhteyksiä lapsen keskushermoston/aivojen
kehitykseen.
• Erityisesti tunne- ja käyttäytymisen säätelystä
vastaaviin aivoalueisiin:
– Limbinen järjestelmä
– Hippokampus
– Otsalohkot
• Alueet kehittyvät pitkään.
• Herkkiä glukokortikoideille.
Raskausajan stressi –
yhteys lapsen kehitykseen
• Erilaisia stressitekijöitä tutkittu – yhteydet
samansuuntaisia.
• Mutta paljon yksilöllistä vaihtelua!
haavoittuvuus - resilienssi
• Eniten tutkittu: äidin psykologinen stressi,
kuten ahdistus- ja masennusoireet,
raskausaikana.
→ Universaali tutkimuskohde –
mahdollinen intervention kohde!
Raskausajan stressi –
yhteys lapsen kehitykseen
• Kehitysmekanismeja ei vielä täysin tunneta.
• Tärkeää tutkia:
Raskausajan stressiä
Syntymän jälkeistä stressiä
Lapsen ominaisuuksia
Vanhemman ominaisuuksia
Laajemman kehitysympäristön ominaisuuksia
Muita kehitystä välittäviä tekijöitä
Raskausajan stressi –
esiintyvyys
• Raskausajan masennus ja ahdistus
– Kliininen: ~10%
– Oireet: ~25%
(Kingston ym., 2015; Pereira ym., 2014)
• Synnytyksen jälkeinen masennus ja ahdistus
– Esiintyvyys ~ 6 (-12)%
– Korrelaatio ~ 60-70%
– Kroonisuus ~50–70%
• Raskausajan stressioireet melko yleisiä, ja saattavat
johtaa äidin kortisolitasojen (krooniseen) nousuun.
• Toiset herkempiä raskausajan hormonaalisille
muutoksille kuin toiset?
Raskausajan stressi –
yhteys lapsen kehitykseen
• Lapsen kehityksen kannalta saattaa keskeistä
olla mm. oireiden:
Lapsen
optimaalinen
kehitys
– Voimakkuus
– Ajoitus
– Kroonisuus
– Syntymän jälkeiset olosuhteet
→ Aivojen/keskushermoston kehityksen
”herkkyyskaudet” vaikuttavat lopputulokseen.
Raskausajan stressi –
yhteys lapsen kehitykseen
• Yhteyksiä löydetty lapsen tunnereaktio- ja
säätelyjärjestelmiin:
– HPA akseli (mm. Van den Bergh ym. 2005)
– Amygdala (Buss ym. 2015)
– Hippokampus (Bennett ym. 2015)
– Frontaalialueet, ACC (Buss ym., 2010; Davis ym., 2013)
→ Korkeampi stressireaktiivisuus,
impulsiivisuus, heikompi inhibitio, työmuisti,
tarkkaavaisuus… (Bridgett ym., 2015)
Raskausajan stressi –
raskaudenaikainen ohjelmoituminen
Sikiön
altistuminen
raskausajan
stressille
Sikiön HPA
akselin säätely
Lapsen
hermoston
kehitys –
Kehityksellinen
riski
Neuronal
loss
Istukan
kortisoli
Sandman, C., 2015
Sikiön
käyttäytyminen
Startle
habituation
PsyykkinenMotorinenKognitiivinen kehitys
Temperamentti
HPA akselin toiminta
Kortikaalinen volyymi
Raskausajan stressi –
raskaudenaikainen ohjelmoituminen
• Raskaudenaikainen ohjelmoituminen –
evoluution mukainen mekanismi?
• Valmistaa lasta ympäristöön, johon tämä on
syntymässä?
(Glover, 2015)
(Bridgett ym, 2015)
Raskausajan stressi –
yhteys lapsen kehitykseen
• Jotta voimme ymmärtää lapsen tunnesäätelyn
kehitystä, meidän on huomioitava:
1. Geneettinen perimä
2. Raskausajan olosuhteet – ohjelmoituminen
3. Syntymän jälkeinen kasvuympäristö
Geenien ja ympäristötekijöiden
yhteisvaikutus: vahvuus vs. haavoittuvuus
Raskausajan stressi –
yhteys lapsen kehitykseen
• Jotta voimme ymmärtää lapsen tunnesäätelyn
kehitystä, meidän on huomioitava:
– Lapsen yksilölliset ominaisuudet; mm. temperamentti,
neurokognitiivinen kehitys, tarkkaavaisuus
– Vanhemman yksilölliset ominaisuudet; itsesäätely,
vanhemmuus/vuorovaikutus
– Muu kasvu- ja kehitysympäristö
Yksilön ja ympäristön vuorovaikutus :
”Goodness of fit”
Lapsen tunnesäätely – mitä se on?
Lapsen tunnesäätely
Mitä se on?
• Osa itsesäätelyä:
– Emootioiden
– Kognitioiden
– Käyttäytymisen säätelyä
Suhteessa
ympäristöön
• Reaktiivisuus – sen sääteleminen
Lapsen tunnesäätely
Mitä se on?
• Säätelykyky on useissa tutkimuksissa liitetty
positiivisiin lopputulemiin:
•
•
•
•
Psyykkinen, somaattinen terveys
Menestys koulussa, työssä
Sosiaaliset suhteet
Elämänlaatu…
→ Perimän, varhaisten kokemusten ja aikuisiän
menestyksen keskeinen välittäjä.
→ Säätelytaidoilla on biologinen pohja, ovat
osin periytyviä, mutta ympäristötekijät ja
kehitys vaikuttavat.
Lapsen tunnesäätely
Mitä se on?
Reaktiivisuus: Temperamentti (Rothbart & Bates, 1998)




”Affective, activational and attentional core of personality”
Jakautuu reaktiivisuuteen ja itsesäätelyyn
Tarkkaillaan intensiteettiä ja valenssia
Liittyy psykofysiologisiin ilmiöihin, esim. sykevaihtelu
1. Negatiivinen emotionaalisuus
2. Positiivinen emotionaalisuus
3. Tahdonalainen kontrolli (Effortful
Control), kyky säädellä käyttäytymistä
Ja reaktioita
(picture: teachhub.com)
Dia muokaten: PsM, väitöskirjatutkija Saara Nolvi
Temperamentti ennustaa
kehityskulkuja
+ Negative emotionality
(NE) OR overall
reactivity
- Effortful control
Masennus, ahdistus
ADHD/CD
(Compas et al., 2004; Chen et al.,
2014; Sayal et al., 2014
(Nigg et al., 2014; 2006; Olson et
al., 2005),
+ Effortful control
Positiivinen kehitys
(Rothbart & Putnam, 2002)
Koulumenestys (Blair &
Kognitiivisen kehityksen ja
käyttäytymisen säätelyn
ongelmat (Lawson & Ruff, 2004)
Itsesäätelyn
ongelmat (Eisenberg et
al., 2004; Lengua et al., 2008)
Dia: PsM, väitöskirjatutkija Saara Nolvi
Razza, 2007),
Sos.-emot. kompetenssi
(Stifter et al., 2009; Rothbart,
2007), terveys (Moffitt et al.,
2011)
Lapsen tunnesäätely
Mitä se on?
• Temperamentti, etenkin reaktiivisuus,
näkyvissä jo varhain.
→ Vanhemmat kykenevät arvioimaan?
→ Vanhempien arviot merkityksellisiä!
• Merkki herkkyydestä ympäristön vaikutuksille
(Belsky et al., 2007), esim. NE:n ennustavuus riippuu
vanhemmuuden laadusta (Belsky et al., 2007; Ursache et
al., 2013).
• Vanhemman ja lapsen temperamenttien
yhteensovittaminen – kliininen näkökulma.
Lapsen tunnesäätely
Mitä se on?
Reaktiivisuuden säätely, kehittyy osin
hitaammin/pidempään:
• Top-down -säätely
– Kortikaaliset alueet, ACC
– Behavioraalinen top-down säätely
• toiminnanohjaustaidot
– Emotionaalinen top-down säätely
• HRV, RSA, parasympaattinen hermosto
• aktiiviset keinot, kuten tarkkaavuuden joustava siirto,
itsensä rauhoittaminen
Lapsen tunnesäätely
Miten se kehittyy?
Reaktiivisuuden säätely:
• Bottom-up -säätely
– Automaattisemmat prosessit
– Subkortikaaliset alueet (amygdala, hippokampus)
• Käyttäytymisen inhibitio/pelokkuus (ujous)
• Impulsiivisuus
Raskausajan stressin yhteys tunnesäätelyn kehittymiseen
Biologiset perusmekanismit
• Itsesäätelyä näkyvissä jo sikiöajasta alkaen.
• Raskausajan stressi yhteydessä:
– Heikompi vaste VAS -ärsykkeeseen (Sandman, 2015).
– Hitaampi habituaatio, heikompi uuden ärsykkeen
tunnistus (Sandman ym., 1999).
→ Heikompi hermoston integriteetti (Sandman, 2015).
→ Korkeampi reaktiivisuus vauvaiässä, ”fearful
temperament”
Raskausajan stressin yhteys tunnesäätelyn kehittymiseen
Biologiset perusmekanismit
• Vauvan cardiac vagal tone yhteydessä lapsen
varhaiseen säädeltävyyteen, parempaan
kognitiiviseen kehitykseen ja negatiivisten
emootioiden säätelyyn, sekä vähäisempiin
käyttäytymisen säätelyn vaikeuksiin 6 vuoden
iässä (Feldman, 2009).
→ Hyvin perustavanlaatuiset mekanismit riskissä
– interventiot? Mindfullness?
Raskausajan stressin yhteys tunnesäätelyn kehittymiseen
HPA -akseli
• Raskausajan stressin on havaittu olevan
yhteydessä lapsen HPA –akselin hyper-(/hypo)
reaktiivisuuteen (Sandman, 2011).
→ Raskausajan stressille altistuneet lapset ovat
syntymästään lähtien herkempiä, ärtyvämpiä ja
vaikeammin tyynnyteltäviä.
→ Tarkkaavaisuuden ongelmat, ADHD?
→ Ahdistus, masennus
Raskausajan stressin yhteys tunnesäätelyn kehittymiseen
Temperamentti
• Raskausajan stressi yhteydessä korkeampaan
negatiiviseen emotionaalisuuteen (Bolten et al., 2011;
Davis et al., 2007).
= turhautumistaipumus, pelko-, surureaktiot,
heikompi tyyntyvyys.
• Sekä vanhemman arvioimana että
observoituna.
→ Pelokkuus on yhteydessä ahdistuneisuuteen
(Clauss ja Blackford, 2012).
Raskausajan stressin yhteys tunnesäätelyn kehittymiseen
Tarkkaavaisuus
• Raskausajan stressin on havaittu heikentävän
lapsen tarkkaavaisuuden kehitystä (Huizink ym.,
2003).
→ Tarkkaavaisuustaidot välittävät
temperamentin ja myöhemmän
ahdistuneisuuden yhteyttä – hyvin toimiessaan
puskuroivat negatiivisia kehityskulkuja.
The Interaction Between Temperament,
Attention and Later Development
Joint effect of attentional bias to threat and
temperamental orienting score on 36-months fear.
Nakagawa & Sukigara, 2012
The interaction between fear profile and attention
bias towards threat predicting social withdrawal.
Morales, Pérez-Edgar, & Buss, 2014
Yhteenveto
• Raskausajan stressillä voi olla itsenäinen
vaikutus lapsen kehitykseen:
– REAKTIIVISUUS
– SÄÄTELY
• Kaikki lapset eivät kärsi raskausajan stressin
seurauksista! – seuraukset voivat olla myös
erilaisia eri lapsilla.
– SUOJAAVAT TEKIJÄT
– RISKITEKIJÄT
Yhteenveto
• Tärkeää tunnistaa raskausajan stressi ja
kohdentaa interventioita jo raskausaikaan.
• Masennusta seulotaan, ahdistusta ei?
• Raskausspesifillä ahdistuksella saattaa olla
erityinen yhteys lapsen kehitykseen?
→ Huolten kartoittaminen – todelliset,
epärealistiset…
Yhteenveto
• Syntymänjälkeinen ympäristö voi muokata
raskausajan haitallisia vaikutuksia.
– Äidin (isän) toiminnanohjaus
– Positiiviset kasvatuskeinot
– Äidin (isän) psyykkinen terveys
– Parisuhde
– Laajempi kehitysympäristö
→ Interventiot ”riskiryhmille” jo raskausajasta
Yhteenveto
• Tärkeää tunnistaa lapsen syntymän jälkeiseen
kehitykseen vaikuttavia tekijöitä:
• Lapseen liittyvät yksilötekijät
• Vanhempiin liittyvät tekijät
• Kasvuympäristöön liittyvät tekijät
→ Goodness of fit
Yhteenveto
• Interventioita voi kohdentaa raskausaikaan:
–
–
–
–
–
jooga, rentoutuskeinot tms.
terapia
muu tuki
ahdistuneisuuden kanssa työskentely!
toiminnanohjaus, kasvatuskeinot…
Yhteenveto
• Interventioita voi kohdentaa vauvaikään:
– Temperamentti – lapsi ja aikuinen
– Riskitekijöiden tunnistaminen.
– Tarkkaavaisuustoimintojen ja muiden
kognitiivisten toimintojen tukeminen.
– Säätelykeinojen harjoittelu.
– Vuorovaikutuksen tukeminen.
KIITOS!
www.finnbrain.fi