ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 1.osa Tietoa muistista Mitä on muisti? Muisti on meidän älyllisen ja fyysisen toimintamme alullepanija. Muistin avulla selviämme arkipäivistä ja pystymme oppimaan uutta sekä käyttämään hyväksi aikaisemmin taltioimaamme tietoa ja taitoja. Uuden oppiminen on helpompaa, jos aihe kiinnostaa meitä, opittava asia toistetaan useamman kerran ja olemme keskittyneitä! Ilman muistia meillä ei olisi identiteettiä eikä elämänhistoriaa, ja meidän kulttuuriperintömme katoaisi. Muistiin vaikuttavat tekijät        Stressi - Stressi voi olla lyhytaikaista tai pitkäaikaista. Lyhytaikainen stressi ei vaikuta muistiin. Se on ohimenevää ja voi olla jopa positiivinen reaktio. Pitkäaikainen stressi aiheuttaa muistiongelmia. Isot muutokset, kuten maahanmuutto, aiheuttavat aina stressiä. Ahdistuneisuus - Ahdistuneisuus on stressiin liittyvä tekijä. Ihminen on ahdistunut silloin, kun on huolia tai paineita. Ahdistuneisuuden voi laukaista joku tekijä, kuten ympäristön muutos tai terveystilanne. Sairaudet/ Kipu - Monet sairaudet vaikuttavat muistiin. Lääkkeet - Lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia muistitoimintaan. Nämä ovat aina yksilöllisiä. Unihäiriöt - Unihäiriöt ovat yleisiä. Ikääntyessä unen tarve vähenee ja uni on häiriintynyt monesta syystä. Väsymys - Väsymys liittyy kaikkiin edellä mainittuun stressin aiheuttajiin. Yksinäisyys - Yksinäisyys vaikuttaa ihmismieleen, kuten mielialaan, masennukseen ja tarpeettomuuden tunteeseen. Etnistaustaisten ikääntyvien ihmisten aivoterveyden edistäminen ETNIMU-projekti 2015–2017 • www.muistiasiantuntijat.fi/etnimu Mistä aivoterveys koostuu?  Fyysisestä kunnosta  Psyykkisestä olotilasta  Sosiaalisesta toiminnasta Näiden lisäksi toimintakyvyn erääksi osa-alueeksi voidaan ajatella myös kulttuurin mukainen toiminta. Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia ja elintapoja, joihin liittyvät  terveellinen ruokavalio  liikunta  alkoholin tai huumeiden käyttämättömyys  aivojen sopiva haastaminen  riittävä uni  jatkuvan stressin välttäminen  aivojen aktivoiminen Omaan aivoterveyteen jokainen meistä voi vaikuttaa elämäntavoilla! Keskeiset aivoterveyden ylläpitäjät ovat aktiivinen toiminta ja sosiaaliset suhteet. Aivojen muokkautuminen on elinikäinen prosessi, mihin ympäristötekijöillä on oma osansa. Se, miten muistaa ja pystyy käyttämään muistissa olevia asioita arjessa, vaikuttavat kaikenikäisten ihmisten hyvinvointiin. Ne ovat edellytys muun muassa oppimiselle, työkyvylle ja itsenäiselle elämälle. Ikääntyminen ja unohtaminen Muistamisen toinen puoli on unohtaminen. Jokaisella meistä muisti välillä reistailee. Se voi vaikuttaa vähitellen päivittäiseen toimintaan. Syitä, miksi asiat unohtuvat  meillä on kiirettä  olemme väsyneitä  emme ole keskittyneitä aiheeseen  meillä on huolia On hyvä muistaa, että keskittymiseen on panostettava ja otettava yksi asia kerrallaan! Oman muistin ylläpitoon pystymme kaikki itse vaikuttamaan. Muistin toimintaa parantavat  oikeanlainen ravitsemus  riittävä liikunta  hyvä mieli  tarpeeksi unta  aivojen treenaaminen Riko rutiineja, tee tuttuja asioita uudella tavalla! Opi jotain uutta! Tee sopivan haasteellisia tehtäviä, mitkä vaativat päättelykykyä! Omasta muistista voi huolestua silloin, kun muistiongelmat haittaavat arkielämää ja silloin, kun arjen asiat eivät enää suju samalla tavalla kuin ennen ja myös läheiset ovat huomanneet muutokset. Kun epäilet, että muistissasi on tapahtunut muutoksia aikaisempaan verrattuna, on tärkeää, että haet apua selvittääksesi, mistä muutokset johtuvat. Muistihäiriöt voivat olla myös ohimeneviä tai parannettavissa, ja niihin on olemassa hoitoa. Sen takia muistiongelmat pitää selvittää. Muisti ei kulu aktiivisesti käyttäen! Lähteet1 1 Muistisairaudet. Käypä hoito –suositus, 2010. www.käypähoito.fi. Muistiliitto ry verkkosivujen materiaalit www.muistiliitto.fi. Grönberg T. Maahanmuuttajavanhusten muistikuntoutus. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto, 2014. Arifullen-Hämäläinen U. Muista Pääasia –ohjaajan opas, 2011. Luettavissa www.miinasillanpaa.fi.