Rauman työ- ja toimintakeskus Merituuli

Tuija Koponen ja Ria Holmström-Lehtinen
Rauman työ- ja toimintakeskus
Merituuli
Työ- ja toimintakeskusta lähdettiin ideoimaan vuonna 2012.
Lähtökohtana oli käytännön tarve kuntoutujien avohuollon tukitoimien kehittämiseen. Myöskään
kotihoidon palveluita ei ole ollut
riittävästi tarjolla mielenterveyskuntoutujille. Ajatuksena oli erilaisten palvelujen yhdistäminen
matalan kynnyksen periaatteella
ja yhteistyöllä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lisäksi eläkeläisten ja osatyökykyisten sosiaalinen työtoiminta oli jo
kauan toiminut puutteellisissa
tiloissa. Kun Rauman kaupunki
lähti mukaan Länsi-Suomen Kastehankkeeseen: Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille
2013–2015 (PPPR-hanke) voitiin
ideoita lähteä muotoilemaan käytännössä, varsinkin kun Rauman
kaupunki myönsi rahoituksen tarvittavan kiinteistön remontointiin
ja toiminnan käynnistämiseen.
PPPR-hankkeen ja sen kehittämisosioiden tavoitteena on muun
muassa asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen luominen
ja kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjille ja muille riskiryhmille.
Hankkeen aikana on panostettu
palveluiden suunnitteluun, muotoiluun, mallintamiseen ja kokeiluihin kohderyhmän eli aikuisten
16
mielenterveyskuntoutujien
tarpeita vastaaviksi. Raumalla on
perinteisesti tehty vahvaa järjestöyhteistyötä. Hankkeessa painotetaankin yhteistyötä rinta rinnan
viranomaisten ja järjestöjen sekä
kokemusasiantuntijoiden
kanssa. Paikallista palvelutarvetta on
kartoitettu
perusteellisemmin
haastattelemalla asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja toimijoita.
Asiakkaille on myös suunnattu lomakekysely palvelujen tarpeen ja
toimintojen kartoittamiseksi sekä
asiakkaiden äänen esille saamiseksi. Erityisesti palvelujen saantia saman katon alta pidettiin vastauksissa tärkeänä: ”. ”Olisi hyvä,
kun kaikki palvelut olisi keskitetty
saman katon alle. ”Jatkuvuus olisi tärkeää, esim. sama hoitaja”.
”Sellainen palvelu olisi tarpeen
mistä saisi tietoa mitä tehdä ja
kehen ottaa yhteyttä kriisitilanteissa. Joku paikka joka tietäisi
kaiken. Ehkä mahdoton toteuttaa.
Yleensä joutuu soittamaan moneen paikkaan ennen kuin asiat
selviävät ja joutuvat vielä itse selvittämään numerot ja kuka kukin
on. Jos jollakin olisi edes tieto kehen ottaa yhteyttä ja yhteystiedot.”
Asiakaskyselyssä 2013 kysyttiin
asiakkailta tulevan työ- ja toimintakeskuksen nimeä ja nimeksi
valikoitui työ- ja toimintakeskus
Merituuli. Päivä- ja ryhmätoimintoja sekä asiakasvastaanottoja ja
virkistystoimintaa varten perustettiin toimintakeskus Merituuli
pilottina väliaikaistiloihin keväällä 2013. Toimintakeskuksessa on
tarjottu asiakkaiden päivään uutta
sisältöä ja mielekkyyttä vertaistuen, ryhmä- ja harrastustoimintojen sekä ruokailumahdollisuuden
avulla. Hankkeessa toimii kaksi
sairaanhoitajaa, joka on mahdollistanut myös yksilökeskustelut ja
koulutuksellisten ryhmien tarjonnan. Kohdennetusti on tehty myös
kotikäyntejä.
Sosiaaliseen työtoimintaan on ollut paljon enemmän halukkaita
kuin on ollut mahdollista vanhoi-
Työ- ja toimintakeskus Merituuli
aloitti toiminnan uusissa tiloissa
helmikuussa 2015 ja siellä työs-
MOON
hin tiloihin ottaa työhön. Uudet
tilat mahdollistavat työtoiminnan
laajentamisen, mutta on myös
henkilöitä jotka kaipaavat työtoiminnan lisäksi muunlaista tekemistä. ”Eipä tässä meikäläisellä ole muuta kuin työtoimintaa,
muuten tekeminen aika vähissä ja
saa keksiä päivään aina jotain sisältöä. Haluaisin liikuntaryhmään,
ruoka- ja leipomisryhmään ja peliryhmään.”
kentelee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä vapaaehtoistoimijoita. Ruokapalvelut ja
muut palvelut tarjoavat työpaikan
myös monelle pitkäaikaistyöttömälle henkilölle.
Työ- ja toimintakeskus Merituulessa työtehtävät ja toiminnat räätälöidään aina asiakkaan mukaan
yksilöllisesti. Tuemme asiakasta
myös heidän arjen pulmissaan ja
autamme arjesta selviytymisessä.
Toimintakeskus Merituulen kanssa saman katon alla toimii Työtoimintakeskus Pooki. Yksikkö,
jossa järjestetään työtoimintaa
ensisijaisesti sosiaalisen työtoiminnan asiakkaille. Pookissa on
myös kuntouttavan työtoiminnan
asiakkaita. Pookissa tehdään alihankintatöitä mm. yrityksille. Lisäksi tehdään erilaisia kädentaitoja vaativia töitä myyntiä varten,
sekä otetaan töitä vastaan muilta
yhteistyökumppaneilta.
Työhön
kuuluu myös ohjauksellinen yksilötyö
työtoiminta-asiakkaiden
kanssa.
pääosin sairauden ja työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin esim. työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Sosiaaliseen
työtoimintaan osallistumisella on
henkilön toimintaedellytyksiä ylläpitävä ja kuntouttava vaikutus.
Sosiaalinen työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista asiakkaan
toimintakykyä ja sitä edistävää
toimintaa työkyvyttömille henkilöille, joiden toimeentulo perustuu
Työtoimintakeskus Pookin kautta
voidaan myös järjestää sosiaalisessa työtoiminnassa oleva asiakas esim. yritykseen avustaviin
työtehtäviin avosijoituksena.
Kehitämme yhdessä hankkeen ja
työtoiminnan eli Työ – ja toimintakeskus Merituulen toimintoja
edelleen huomioiden asiakkaiden
tarpeet. Nykyiset tilat mahdollistavat myös asiakkaiden osallistumisen kaikkeen talon toimintaan
esim. asiakas voi osallistua työtoimintaan ja siirtyä sieltä johonkin ryhmään tai vaikkapa mennä
laulamaan karaokea tai viettää aikaansa muiden kävijöiden kanssa.
Toisaalta taas, jos päivätoiminnassa kävijä innostuu työtoiminnasta, hänellä on mahdollisuus
osallistua siihen. Me täällä Työ- ja
toimintakeskuksessa olemme todella innostuneita lukuisista mahdollisuuksista, joita uusi toimintamalli tuo mukanaan.
Sarianna Tammilehto, KM
Tärinävuoren sankarit ovat täällä!
kirja. Siinä on teoriaa ja käytännön vinkkejä niille, jotka
haluavat vielä vahvistaa tietämystään käytännön artikulaatio-opetuksesta,
viestipohjia
huoltajien kanssa käytävään
kirjeenvaihtoon, pieni, kuvitettu
artikulaatiotesti ja kaikkein tärkeimpänä - monistettavat artikulaatioharjoitukset R:n, S:n,
K:n ja L:n opettamiseen.
Päivää ennen tämän kevään
Educamessuja putkahti painosta Tärinävuoren sankarit -kirja.
Se on uudistettu versio 13 vuotta sitten ilmestyneestä Tärinävuoren aarteesta.
Tärinävuoren sankarit on artikulaatio-opetukseen keskittyvä
Kirjassa seikkailevat kaksi hiirtä Hekku ja Huuko, joiden toilailua seurataan kaikilla sivuilla.
Huumoria ja erikoisia tilanteita
on ripoteltu tasaisesti kaikkiin
teksteihin ja harjoituksiin. Sanastoon on pyritty löytämään
paitsi ymmärrettäviä, myös nykypäivän lasta kiinnostavia sanoja. Näistä esimerkkeinä ovat
mm. Robin, meincraft, Simpsonit ja droidi. Kirjan tiukkana
kriitikkona on toiminut 9-vuotias Sisu-poika, jonka idean poh-
MOON
MOON
jalta on syntynyt mm. R-tarina
Parta ja kosto.
Kirjan sivut on suunniteltu erityisesti kotiläksyn antamista
silmällä pitäen. Jokaiselta konWHNVWLVLYXOWD O|\W\\ llQQH WDvutasoinen, sanatasoinen ja
lausetasoinen harjoitus. Tarinoita voi käyttää myös lisälukemistona alkuopetuksessa. Äänteiden vakiinnuttamisvaiheeseen
on jokaisen äänteen loppuun
liitetty tarinoita sekä hullunkuriset kysymykset ja vastaukset. Niitä on tarkoitus pelata
artikulaatio-opetuksessa olevan
lapsen ja hänen kavereidensa
kanssa, jolloin opitun äänteen
käyttöönoton kynnys omassa
luokassa laskee.
Tärinävuoren sankareita voi tilata Early Learning oy (Elli):n
verkkokaupasta ja kuvastosta
(ISBN 978-952-67876-6-4).
17