Naatikkaniemen ranta-asemakaavan muutos
KUUSAMON KAUPUNKI RUKAJÄRVEN KYLÄ NAATIKKANIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS LUONNOS 29.6.2015 EHDOTUS … 201… HYVÄKSYTTY … 201 … 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................. 3 2. TIIVISTELMÄ.............................................................................................................................. 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet...................................................................................................... 4 2.2. Asemakaava ....................................................................................................................... 4 2.3. Asemakaavan toteuttaminen ............................................................................................. 4 3. LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................................................ 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ..................................................................................... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ......................................................................................................... 4 3.1.2 Luonnonympäristö .......................................................................................................... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö..................................................................................................... 8 3.1.4 Maanomistus .................................................................................................................. 9 3.2. Suunnittelutilanne .............................................................................................................. 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ....................................... 9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ......................................................................... 13 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve .................................................................................... 13 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................. 13 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö ............................................................................................. 14 4.3.1. Osalliset ...................................................................................................................... 14 4.3.2. Vireilletulo.................................................................................................................... 14 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .................................................................. 14 4.3.4. Viranomaisyhteistyö .................................................................................................... 14 KÄSITELTÄVÄT KAAVAT ....................................................................................................... 15 4.4. Asemakaavan tavoitteet................................................................................................... 16 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet .................................................................................................... 16 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet ................................................................................. 17 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset .......................................... 17 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi ....................................................................... 17 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet...................................................................................... 17 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .................................................................................. 17 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ........................................................................ 18 Vaikutukset talouteen ............................................................................................................ 19 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen ....................................................................... 19 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin .............................................................................................. 19 Vaikutukset kulttuuriin ........................................................................................................... 19 Muut kaavan merkittävät vaikutukset ..................................................................................... 19 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ................................................................ 19 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS ...................................................................................................... 21 5.1. Kaavan rakenne ................................................................................................................ 21 5.1.1. Mitoitus ........................................................................................................................ 21 5.1.2 Palvelut ........................................................................................................................ 22 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen .............................................. 22 5.3. Aluevaraukset................................................................................................................... 22 5.3.1. Korttelialueet ............................................................................................................... 22 5.3.2. Muut alueet ................................................................................................................. 22 5.4. Kaavan vaikutukset .......................................................................................................... 23 5.5. Ympäristön häiriötekijät................................................................................................... 23 5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset ..................................................................................... 23 5.7. Nimistö .............................................................................................................................. 23 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .................................................................................................. 23 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ................................................. 23 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus .................................................................................................. 24 6.3. Toteutuksen seuranta ...................................................................................................... 24 Kuva 1 Kaava-alueen sijainti KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: - KUUSAMON KAUPUNKI RUKAJÄRVEN KYLÄ MUUTOSALUE 22:150 22:149 22:148 VILLA-NAATIKKARINNE VILLA-TIITUS VILLA JYYNI Kiint. Oy Syöte Maheva Koskelainen Eero ja Taina Kyllikki Koskelainen Eero NAATIKKANIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 [email protected] www.kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUS … 2015 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ … 2015 ALKAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO ELI KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ … 2015 YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS KAAVAN JATKOKÄSITTELYSTÄ … 2015 § … KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ … 201 … KUUSAMON YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS … 201 … § … KAAVAN HYVÄKSYMISESTÄ Kuvat: Kimmo Mustonen 10.6.2006 ja 7.7.2015 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muuttaminen on lähtenyt alun perin liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2006 keväällä, koska silloin suunniteltuja rakennushankkeita ilmeisesti ei poikkeamisluvilla voida ratkaista. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2006 toukokuussa. Kaikille maanomistajille lähetettiin kysely muutostarpeista, millä perusteella muutosalueen laajuus muotoutui. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti kaavaehdotuksen laadinnassa noudatettavista periaatteista 18.6.2008 § 108. Lopullisesta muutoksesta jäi pieni osa pois. Tätä aluetta koskeva muutos on nyt tekeillä. Alkuperäinen kaavanmuutos hyväksyttiin Kuusamon kaupunginvaltuustossa 9.9.2013 § 55. 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaavan rakenne pysyy lähes ennallaan rakennuspaikkojen sijoittelun ja käyttötarkoitusten suhteen. Aiemman kaavan varsin pieniä rakennuspaikkoja laajennetaan ja rakennusoikeuksia kasvatetaan hieman. Alue on Rukan matkailualueen välittömässä läheisyydessä. Aivan vieressä on lisäksi ohjelmapalveluyritysten ravintolaja palvelutiloja, minkä vuoksi alueelle on sijoittumassa paljon yrityksiä, joiden tarpeet mökin koolle ovat normaalia perhe- ja yksityiskäyttöä suuremmat. Alueella on myös merkittävästi matkailutoimintaa. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Fortum Sähkönsiirto Oy vastaa sähköhuollosta ja Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta vesi- ja viemärihuollosta. Kaavan alueelle on jatkuvasti rakennettu uusia lomarakennuksia ja todennäköisesti toteutus jatkuu vilkkaana lähivuosinakin. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on hyvin matkailu- ja lomarakentamiseen soveltuvaa kaunista rantamaastoa. Maisemat Rukan, Pyhävaaran ym. suuntaan ovat erinomaiset. Alue on Rukan matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Rukan aiemmin toiminut golf –kenttä on aivan vieressä ja latu-, moottorikelkka- yms. reitit ovat välittömässä läheisyydessä. Koko alkuperäisen kaava-alueen sijainti on esitetty oheisella kartalla. Kuva 2 Kaava-alueen sijainti 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat pääosiltaan kuusivaltaista, kuivaa tai tuoretta kangasta. Etenkin aivan rannassa on kosteampia lehtipuuvaltaisia painanteita, jotka näkyvät mm. yllä olevassa kartassa. Rannat ovat muutosalueen osalta lähes kauttaaltaan rakentamiskelpoisia. Pieni osa pohjoispäässä on matalaa, luhtaista rantaa. Puusto on pääasiassa täysikasvuista kuusivaltaista havumetsää. Taimikoita ei alueella ole. Alue on pinnanmuodostukseltaan varsin tasaista, loivapiirteistä rinnettä. Korkeuserot vaihtelevat koko kaava-alueella Rukajärven n. 308 m tasosta n. 318 m tasoon alueen eteläreunalla. Korkeuseroa on n. 10 m. Rinteet ovat kuitenkin varsin tasaisia eikä jyrkänteitä tai kallioita juuri ole. Muutosalue on korkeudeltaan 308-313 m. Korkeusvyöhykkeet koko alueelta on esitetty liitekartalla. Kuva 3 Korkeusvyöhykkeet koko kaavan alueella Pyhävaaran-Rukatunturin-Valtavaaran muodostama ketju on alueen lähellä. Sen muodot erottuvat oheisesta Paikkatietoikkunan rinnevalovarjoste –kuvasta selvästi. Kuva 4 Paikkatietoikkunan rinnevalovarjoste Rukajärvi on Kuusamon keski- ja pohjoisosan vesistötutkimuksen (Alueellinen ympäristöjulkaisu 123) mukaan seuraavankaltainen: ”Järvi on kirkasvetinen ja ravinteisuudeltaan lievästi rehevä. Klorofyllipitoisuus 7.8 g/l osoittaa lisääntynyttä levätuotantoa. Lievästä rehevyydestä huolimatta kevättalven happitilanne oli tyydyttävä . Syvänteen pohjalla saattaa esiintyä hapettomuutta. Pohjasedimenteistä ei hapen vähentyessä liennut kuitenkaan ravinteita, sillä fosforipitoisuus oli 13.5 m syvyydellä vain 12 g/l. Sen sijaan 5 m syvyydellä, harppauskerroksen tuntumassa, fosforipitoisuus oli varsin korkea (41 g/l). Veden kalsiumpitoisuus oli Koutajoen korkeimpia, keskimäärin 9.1 g/l. Rukajärven vedenlaatu on hyvä.” Em. tiedot ovat jo melko vanhoja ja tilanne on muuttunut. Ohessa on Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Suomen järvien Järviwiki –tietokannan tietoja Rukajärvestä. Järvessä on myös leväseurannan valtakunnallinen havaintopiste. Kesäaikaan on levää ilmennyt jonkin verran. Vuonna 2012 ei havaintoja kuitenkaan ollut ollenkaan. Kuva 5 Järviwikin perustietoja Rukajärvestä Kuva 6 Järviwikin leväseuranta -tietoja Luonnonympäristöä on kuvattu alkuperäisen kaavaselostuksen valokuvilla, kartoilla ja luontoselvityksessä. Niitä ei tässä yhteydessä lähdetä toistamaan. Tekeillä olevan alueen suhteen ei mitään erityistä ole ilmennyt. Alue ei kuulu arvokkaisiin kallioalueisiin (”Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla”, alueellinen ympäristöjulkaisu 203), maisema-alueisiin (”Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet”, P-P liitto) tai perinnemaisema-alueisiin (”Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat”, alueellinen ympäristöjulkaisu 44). Myöskään kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ei alueella alun perin ole ollut (”Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet”, P-P seutukaavaliitto 1993). Alueelle on matkailukäyttöön siirretty ja siirretään vanhaa rakennuskantaa. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ei alueelta ole löydetty (”Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset”, P-P liitto ja Rukan osayleiskaava). Mika Sarkkinen Pohjois-Pohjanmaan museolta on 6.6.2006 tehnyt alueella maastotarkastuksen eikä muinaisjäännöksiä ole havaittu. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Muutosalueelle on n. 10 vuotta vanha loma-/matkailurakennus keskimmäisellä rakennuspaikalla. Ympäröivä samaan kaavaan kuuluva alue on lähes kokonaan toteutunut. Rukajärven ympärillä on muutoinkin rakennettu paljon pysyvää asutusta, lomaasutusta ja matkailurakennuksia. Rukan matkailukeskus on alueen pohjoispuolella muutaman kilometrin päässä. Pohjakartta on laitettu ajantasalle rakentamisen, tiestöjen yms. osalta. Alueella on vesi-, viemäri- ja sähköverkosto. Kuva 7 Villa Tiitus rannan suunnasta kuvattuna Kuva 8 Talousrakennuksia 3.1.4 Maanomistus Muutosalue on yksityisten tai yhtiöiden omistuksessa seuraavasti: 22:150 22:149 22:148 VILLA-NAATIKKARINNE VILLA-TIITUS VILLA JYYNI Kiint. Oy Syöte Maheva Koskelainen Eero ja Taina Kyllikki Koskelainen Eero 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Siinä alue on ”Loma- ja matkailualuetta (R)”. Merkinnällä osoitetaan pääasiassa loma-asumiselle ja matkailua palveleville toiminnoille rakentamisalueita niihin kuuluvine liikenne-, virkistys- yms. alueineen. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen tarkoituksenmukaisimpaan käyttöön loma-asunto- ja matkailutoimintojen kannalta, toimintojen mitoitukseen sekä aluevarausten yhteensovittamiseen. Itäosan erityisominaisuuksia on kuvattu merkinnällä ”Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue”. Lisäksi alue kuuluu merkinnän ”Kuusamon matkailukaupungin kehittämisen alue” (kk-4) sisälle. Sillä osoitetaan Koillis-Suomen matkailukeskuksen ydinalue, jota kehitetään kansainvälisenä matkailu- ja kaupunkikeskuksena. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää toiminnallisesti monipuolisen ja maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen matkailukaupungin kehittämistä Kuusamon kaupunkikeskustan ja Rukan matkailukeskuksen muodostaman kaksoiskeskuksen varaan. Kuva 9 Ote maakuntakaavasta 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Ote siitä on ohessa. Muutosaluetta ei koske mikään erityinen merkintä. Kuva 10 Ote 1. vaihemaakuntakaavasta Kuusamon kunnanvaltuusto on 13.5.1991 hyväksynyt Rukan osayleiskaavan. Se on ollut varsin yleispiirteinen. Osayleiskaavan muutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.2.2004 § 4. Muutosalue on ydinalueen ulkopuolella ja siinä alue on ”Maaja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja” (MU). Myös tämä kaava on varsin yleispiirteinen. Ote osayleiskaavasta on ohessa. Kuva 11 Ote Rukan osayleiskaavasta Koko Kuusamon aluetta koskeva yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.11.2008 § 44 ja se ei koske tätä aluetta, jolla on voimassa Rukan yleiskaava. Tämän kaavan muutos ”Kuusamo – Oikeusvaikutteinen strateginen yleiskaava” on luonnoksena nähtävillä 11.6.-28.8.2015. Ote kaavasta on ohessa. Kuva 12 Ote yleiskaavan luonnoksesta Oulun lääninhallitus on 10.12.1993 vahvistanut alueen ensimmäisen rantakaavan. Kuusamon kaupunginvaltuusto on 18.3.2002 hyväksynyt kortteleita 6-11 sekä virkistys- ja liikennealueita koskeneen muutoksen. Seuraava muutos on Kuusamon kaupunginvaltuuston 9.9.2013 § 55 hyväksymä. Se koski tätä muutosaluetta lukuunottamatta koko kaavaa. Rukan ympärillä on suuri määrä asema- ja ranta-asemakaavoja. Niiden rajaus on esitetty oheisella kartalla. Vihreällä on rajattu asemakaava-alueet ja punaisella rantaasemakaavat. Kuva 13 Lähialueen kaavatilanne Kuusamon kaupunginvaltuusto on 3.4.2007 § 15 hyväksynyt rakennusjärjestyksen. Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakartta on laadittu mittakaavassa 1:2000. Kartta on hyväksytty alun perin 30.1.1990 ja 27.9.1990. Kartta on täydennetty uusien kiinteistörajojen, rakennusten, teiden jne osalta 2007-2008 ja täydennys hyväksytty 2.7.2008 yhdyskuntajohtaja Mika Mankisen viranhaltijapäätöksellä Dnro 304/2006. Nyt tekeillä olevan alueen osalta kartta on ajan tasalla. Aidat, vesi- ja viemärijohdot jne on täydennetty kartalle. 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Rantakaava on ollut vahvistettuna yli kymmenen vuotta. Sen toteutuminen muutaman mökin osalta lähti liikkeelle pian vahvistumisen jälkeen. Sen jälkeen rakentaminen oli usean vuoden ajan pysähdyksissä. 2000 –luvulla alueelle on rakennettu laajat matkailua palvelevat rakennukset sekä myös lomarakennuksia. Vuosisadan alussa tehty kaavan muutos ei kuitenkaan kaikilta osin ole tämän hetken tarpeita vastaava, minkä vuoksi alueelle on jo saatu poikkeamislupia ja muutoinkin toteutus on ollut mm. tonttijaon suhteen kaavasta poikkeava. Uusia poikkeamislupia on vireillä. Alueelle on rakennettu vesi- ja viemäriverkosto sekä sähköistys. Muutoinkin on Rukan ydinalueen rakennusoikeuksia korotettu, mikä on tarkoituksenmukaista tehdä myös tällä alueella. Nyt käsiteltävä alue jäi edellisestä kaavanmuutoksesta loppuvaiheessa pois. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Edellinen kaavan muuttaminen lähti liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2006 toukokuussa, kun selvisi ettei poikkeamisluvilla kaikkia suunnitelmia voi toteuttaa. Kaikille maanomistajille tehtiin kysely muutostoiveista ja –tarpeista, minkä mukaan muutosalueen laajuus muotoutui. Muutoksen vireilletulosta tiedotettiin 22.5.2006 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä em. päivästä alkaen. Samalla oli kaavan valmisteluaineisto = kaavaluonnos nähtävillä 22.5.-27.6.2006. Nyt käsittelyssä oleva alue ei lopullisen ehdotuksen laadinnan aikaan ollut enää mukana. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat - lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat - vesistöissä ja retkeilyreiteillä liikkuvat matkailijat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat - maankäyttö - rakennusvalvonta - ympäristötoimi - elinkeinotoimi - tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka - Fortum Sähkönsiirto Oy - Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta - viranomaiset - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan museo - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos - kuusamolaiset seurat ja yhdistykset 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 14.5.2006 ja se on nähtävillä 22.5.2006 alkaen. Suunnitelmaa pidetään ajan tasalla työn aikana. Työn jatkamisesta ilmoitetaan tarvittaessa erikseen nyt mukana olevien tilojen ja alueen osalta. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Alkuperäisen kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - maanomistajien lukuisat keskustelut kaupungin ja ympäristökeskuksen viranomaisten kanssa lähinnä poikkeamislupien johdosta. Myös kaavan sisällöstä ja mitoituksesta on käyty lukuisia neuvotteluja ja viestien vaihtoa työn aikana - nyt tekeillä olevaa aluetta koskeva neuvottelu kaupungin (Halonen, Mankinen, Hiltula), maanomistajan (Eero Koskelainen) ja kaavoittajan (Mustonen) välillä 16.6.2015 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Eri viranomaisten kanssa on käyty seuraavia neuvotteluja: - 28.11.2006 pidettiin useita kaavoja koskeva viranomaisneuvottelu, jonka neuvottelusta ote ohessa: KIMMOKAAVAN YLEIS- JA RANTA-ASEMAKAAVOJEN JA MAANKÄYTTÖSUUNNITELMIEN VIRANOMAISPALAVERI 28.11.2006 POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS KÄSITELTÄVÄT KAAVAT IHTINGINNIEMEN MUUTOKSEN LUONNOS PYHÄJÄRVEN HANNONNIEMEN KAAVOITUS SUININGIN RANTAYLEISKAAVA RAATESALMEN LUONNOS NAATIKKANIEMEN LUONNOS KONTTAISEN LUONNOS HALKAISIJAN LUONNOS RUKAN YLEISKAAVAN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT 1 § AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN läsnäolijat o Antti Huttunen o Olli Eskelinen o Pasi Kovalainen o Kari Poikolainen o Pekka Räisänen o Kimmo Mustonen - P-P ympäristökeskus P-P liitto P-P museo (1-3 §) Tiehallinnon Oulun tiepiiri (1-6 §) Kuusamon kaupunki KimmoKaava puheenjohtajana Antti Huttunen muistion laatija Kimmo Mustonen ***************************** 7 § NAATIKKANIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PERUSTIEDOT: o Oulun lääninhallitus vahvistanut rantakaavan 10.12.1993 ja Kuusamon kaupunginvaltuusto hyväksynyt muutoksen 18.3.2002 o alueelle rakennettu isoja Ruka-Safariksen matkailukohteita sekä lukuisia lomarakennuksia, joista osa yhtiökäytössä o alue viemäröity o kaavaluonnos ollut nähtävillä 22.5.-27.6.2006 o lausunnot saatu o muistutuksia ei ole jätetty ESITTELY: o Kimmo Mustonen esitteli kaavanmuutoksen alueen pinta-ala 28.73 ha, rakennusoikeutta 7440 k-m2, josta uutta 2170 k-m2 luontoselvitykset tehty ja täydennetty Rukan osayleiskaavan selvityksiä, lopulliset tulokset eivät tulleet muinaismuistoja ei ole löytynyt käytiin läpi aluetta koskevia kuvia KESKUSTELU: o Olli Eskelinen: maakuntakaavoituksen kannalta ei ole huomautettavaa (R- ja at –merkinnät), selostuksessa väärä alue ja merkintöjä, koska alueella on jo toimivia matkailuyrityksiä ja kohde on poikkeuksellinen, niin keskiarvotehokkuudesta poikkeava rakennusoikeus on perusteltua o Pekka Räisänen; korttelissa 10 on rakennusoikeutta nostettu merkittävästi, vaikka kohde on tarkoitus toteuttaa vanhaa Paanajärven alueen pihapiiriä noudattaen, tarkemmat hankesuunnitelmat pitäisi olla kortteleista 10 ja 11 kaavoituksen pohjana, korttelin 12 lisäys kyseenalainen, koska aluetehokkuus poikkeuksellisen suuri, mahdollinen lisärakentaminen sijoitettava olemassa oleviin kortteleihin, korttelin 3 poikkeamisluvan mukainen rakennuksen sijoittelu huomioitava, korttelin 7 merkintä RM (matkailua palvelevaa), alueen pohjakartta täydennettävä ja hyväksytettävä, teiden nimet puuttuvat o Antti Huttunen: rakennusoikeutta lisätty merkittävästi. tavanomaisilla RA –alueilla tulee noudattaa periaatetta, että rakennusoikeutta voi saada enemmän vain rakennuspaikkoja yhdistämällä, esim. kortteli 7 rak.oikeus liian suuri ja se tulisi merkitä RM –alueeksi, koska rakentaminen niin laajaa, korttelin 3 laajennus rantaan päin outo, vesittääkö korttelin 10 rakennusoikeuden lisäys tarkoituksen toteuttaa alue vanhaa pihapiiriä noudattaen, tarkempi käyttösuunnitelma vaaditaan. Olemassa olevien matkailukohteiden toimintaedellytykset tulee turvata, mutta niiden laajennusten tulee perustua realistisiin käyttösuunnitelmiin JATKOTOIMET: o kaavan tarkistukset em. huomioiden o selvitysten liittäminen mukaan o ehdotus nähtäville MUISTION VAKUUDEKSI Kimmo Mustonen JAKELU: o sähköpostilla osanottajille 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 § mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa: valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitelmallisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaavan vaikutusta tavoitteisiin tai erityistavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Tavoite Toimiva aluerakenne Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen Kaava-alue on olemassa olevien matkailukeskuksen, kylien, asuinryhmien ja toteutuneen loma-asutuksen tuntumassa, joten lisärakentaminen tukee aluerakennetta ja tavoitetta edistetään. Kuusamon ja lähikuntien osalta työpaikat ovat vähentyneet, joten pienikin toimeliaisuuden lisäys on tervetullutta Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja Yhdyskuntarakenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta. elinympäristön laatu Rakentaminen tulee pieneltä osalta lähikylien ja Rukan palveluja. Tulvan vaikutus on kaavamääräyksissä huomioitu. Lähistöllä ei ole melua tai muuta häiriötä aiheuttavaa toimintaa. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin. Kulttuuri- ja luonnonperintö, Alueella ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä tai rakenvirkistyskäyttö ja luonnonvarat nusperintökohteita, joten niihin ei ole vaikutusta eikä niitä edistetä. Mahdolliset muinaismuistot on inventoitu eikä niitä löydetty. Rukan, Rukajärven, muiden lähivesien ja lähialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia voidaan hyödyntää, mutta suurta lisäpainetta niihin ei suuntaudu. Jätevesien käsittely hoidetaan liittymällä vesi- ja viemäriverkostoon. Luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tavoitetta edistetään. Toimivat yhteysverkostot energiahuolto ja Nykyiset verkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekniseen huoltoon eikä suurta lisäkuormitusta aiheudu. Vesi- ja viemäriverkostot ovat valmiina. Alue liittyy olevaan sähköverkostoon. Tavoitteeseen ei ole suurta vaikutusta. Helsingin seudun erityiskysy- Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoimykset tetta edistetä Luonto- ja kulttuuriympäristöinä Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöerityiset aluekokonaisuudet alueen erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaikutusta, joten tavoitetta ei edistetä Maakuntakaavassa alue on pääasiassa osoitettu lomarakentamista ja matkailua palvelevaan toimintaan. Maakuntakaavoituksessa Rukan ja Kuusamon matkailukaupungin luominen on tullut uutena ajatuksena mukaan. Vaihemaakuntakaavoitus ei ole johtamassa muutoksiin. Rukan 1. osayleiskaavassa alue oli loma- ja matkailutoimintaan tarkoitettu. Uudessa Rukan osayleiskaavassa rakentamista pyritään entisestään keskittämään Rukan ydinalueelle, mihin tavoitteeseen myös tekeillä olevan kaavan rakentaminen hyvin sopeutuu. Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on merkittäviä matkailukohteita (Kontioluola, Rajalan pihapiiri jne), joten varsin tehokas rakentaminen on perusteltua. Myös Kuusamo-Ruka matkailualueen osayleiskaava ja Kuusamon strateginen yleiskaava tukevat alueen loma- ja matkailukäyttöä. Kaupungilla ei ole erikseen alueelle annettuja tavoitteita. Kaavan sisältöä ja mitoitusta on käsitelty lukuisissa neuvotteluissa ja keskusteluissa työn aikana. Ranta-asemakaava pyritään muuttamaan siten, että kaava olisi entistä toteuttamiskelpoisempi ja luonnon merkittävimmät piirteet säilyttävä. Alueella voidaan yhdistää kesäaikaisen käytön mahdollisuudet ja samalla lisätä talviaikaista käyttöä mm. moottorikelkka-, hiihto-, koiravaljakko- yms. reittien kauttakulkukohteena. 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Työn aikana on tavoitteita tullut esille käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa. Ne on selostettu muualla ja on pystytty varsin hyvin ottamaan huomioon. 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Aiemman rantakaavan laatimisen ja kaavan muutoksen yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja ja mitoitusta sekä vertailtu niiden vaikutuksia. Tässä yhteydessä ei varsinaisia vaihtoehtoja ole laadittu. Kaavatyön aikana on kuitenkin laadittu lukuisia eri malleja ja vaihtoehtoja rakennusoikeuden jakautumisesta ja määrästä. Muutoksella ei muuteta voimassa olevan kaavan rakennetta. Rakennusoikeus lisääntyy jonkin verran Rukan yleisen kehityksen mukaisesti. 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Kaupungin ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen ja yleiskaavoituksen perusteella päädyttiin esillä olleeseen ratkaisuun, joka pohjautuu aiempaan kaavatyöhön. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueella rakentamisen määrä lisääntyy. Rakennusalueet pysyvät kuitenkin lähes ennallaan. Rakennuspaikkojen määrä pienenee yhdellä ja vaikka yksiköistä tulee suurempia kuin aiemmassa kaavassa, käyttäjien määrä pienenee. Olemassa olevat tie-, vesi- ja viemäri- ja sähköinvestoinnit voidaan hyödyntää. Rakentaminen liittyy olevaan loma-asutukseen ja Rukan matkailupalveluihin ja tukee osaltaan pysyvän asutuksen säilymistä ja lisääntymistä lähialueella. Alue on reittien ja sijaintinsa puolesta erinomaisesti liittyneenä Rukan ydinalueeseen. Alueella on jo omia palveluja varsin paljon. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman alueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia, mutta hyvin rajoitetuissa kohdissa. Tärkeimmät ja maisemallisesti merkittävimmät kohteet ja maastonmuodot jäävät koskemattomiksi. Vesistöön ei ole vaikutuksia, koska vesihuolto hoidetaan viranomaisten vaatimuksia vastaavasti ja rakentaminen liittyy yleiseen vesi- ja viemäriverkostoon. Rakentaminen tulee varsin kauas rantaviivasta. Rakentavien yritysten imago jo edellyttää, että ympäristöasioihin kiinnitetään erityistä huomiota. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia. Alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Puusto on vanhahkoa kuusivaltaista ja edellyttää sen varovaista uusimista valoisuuden lisäämiseksi ja kosteuden vähentymiseksi. Alkuperäisen alueen arvokkaimmiksi katsotut luonto- ja maisemakohteet niemissä ja kosteikoissa jäävät rakentamisen ulkopuolelle luonnontilaisiksi. Alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentamisalueiden pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Rakentamisalueilla ei ole merkittävää kasvillisuutta. Samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen lähivesistö on varsin pieni ja maaston pinnanmuodostus vaihtelevaa, joten rakentaminen vaikuttaa varsin vähän kaukomaisemiin. Lähempää tarkastellen maisemakuva muuttuu, mutta koska ympäristö on jo aiemman rakentamisen myötä otettu rakentamiskäyttöön, ei muutos ole kovin merkittävä. Rakentaminen tulee suurimmalta osaltaan varsin kauas rantaviivasta. Rakentamisen sopeutumiseen maisemaan kiinnitetään rakennus- ja tiesuunnittelussa erityistä huomiota. Alue on Rukan vilkkaan matkailukeskuksen ydinalueen välittömässä läheisyydessä. Kuva 14 Tulevan saunan paikkaa keskimmäisellä rakennuspaikalla Vaikutukset talouteen Ulkoinen tiestö on toteutettu alueella. Myös alueen sisäinen tiestö on rakennettu. Sähköhuolto on helposti toteutettavissa koko alueelle. Vesihuolto toteutetaan liittymällä vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Rakentaminen ei aiheuta maanomistajille, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria ylimääräisiä kustannuksia. Korkeatasoinen ja laaja rakentaminen vaatii joka tapauksessa omat kulunsa. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti ja liittymällä yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon. Terveysriskejä ei aiheudu. Ulkoinen tiestö on rakennettu siten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle. Sisäistä tiestöä on parannettava jonkin verran rakentamisen edistymisen mukaan. Tiestö toteutetaan vaatimukset täyttävällä tavalla. Alueen viitoitus suoritetaan toteutumisen yhteydessä. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman kaavan toteuduttua, ei kuitenkaan merkittävästi. Alue on jo ennestään ollut rakennettua loma- ja matkailualuetta. Kulkeminen on syytä ohjata oleville poluille ja reiteille, koska alueen luonto ei kestä hallitsematonta laajaa kulutusta. Naatikkaniemi on kapeahko niemi eikä sillä ole paljon kaava-alueen rakennusten omistajien ulkopuolista liikkumista. Vesillä liikkuvien maihinnousumahdollisuudet eivät muutu. Alueen molemmilla puolilla on jakokunnan yhteiset venevalkama-alueet. Rukajärvellä on muutoinkin hyvin toteutettuja ja hyvien kulkuyhteyksien varrella olevia venevalkamia ja uimarantoja. Vapaan rantaviivan osuus ei muutoksen johdosta pienene. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen, rakennusten ja alueiden kunnossapito sekä matkailuyritykset tarjoavat alueelle huomattavasti työmahdollisuuksia, joten sosiaaliset vaikutukset ovat myönteisiä. Alue on joka tapauksessa vilkkaassa käytössä olevan Rukan matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Vaikutukset kulttuuriin Alue on jo kaavoitettu ja tiestön ja polkujen osalta rakentunut. Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Alueelta ei ole löytynyt muinaismuistoja eikä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla eikä kaavanmuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Alkuperäinen kaavanmuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos oli nähtävillä 22.5.-27.6.2006. Huomautuksia ei jätetty. Lausuntojen perusteella kaavaa korjattiin hieman. NAATIKKANIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN osittaisen muutoksen ehdotus oli nähtävillä 3.1.-1.2.2013 välisen ajan. Muistutusten ja lausuntojen johdosta kaavanlaatija totesi mm. seuraavaa: - Eero ja Taina Koskelaisen sekä Maheva Oy:n puolesta asianajaja Antti Latola 31.1.2013 esittää kolmea pääkohtaa seuraavasti: 1) Kaavaehdotuksen käsittelyä tulee lykätä siihen asti kunnes Rovaniemen hovioikeus on ratkaissut riita-asian, joka koskee Villa Golf-Ruka Oy:n Naatikkaniemen tilasta 22:125 myymän määräalan kaupan yhteydessä Eero ja Taina Koskelaiselle sekä Jouni ja Pia Kankaalle yhteiskäyttöön myydyn määräalan ja sillä sijaitsevan kelorakenteisen laavun omistusta. Kankaiden osuus on sittemmin myyty Koskelaisille. Tämä määräala sisältyy nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen ja on katsottu kuuluvan Villa Golf-Ruka Oy:n omistuksessa olevaan tilaan. Muistuttajien mielestä maanomistaja ei voi sisällyttää kaavaehdotukseen alueita, jotka eivät ole sen omistuksessa lainvoimaisesti. Kaavaehdotus on laadittu voimassa olevan kiinteistöjaotuksen mukaisille alueille. Kiinteistöjaotuksen kumoamista koskevaa asiaa ei ilmeisesti ole vireillä vaan riita koskee lähinnä laavua. Voimassa olevassa kaavassa sekä kaikissa kaavaluonnoksissa ja –ehdotuksissa riidan alainen alue on retkeilyaluetta (VR) eikä sillä ole eikä sille ole suunniteltu rakennusoikeutta. Mahdollinen riita-asian ratkaisun johdosta tapahtuva omistuksenmuutos ei täten tilannetta käytännössä muuta mitenkään. 2) Kaavaehdotukseen eivät kuulu muistuttajien omistamat tilat Villa-Naatikkarinne 22:150, Villa-Tiitus 22:149 ja Villa-Jyyni 22:148, jotka ovat voimassa olevassa kaavassa. Koko kaava muodostaa kaavoituksellisen kokonaisuuden, joka tulisi käsitellä yhtenäisesti. Muistuttajat tulevat välittömästi huolehtimaan omistamiaan tiloja koskevan kaavanmuutosehdotuksen laatimisesta MRL 74 § mukaisesti. Tilalle 22:149 tulee vahvistaa rakennusoikeutta käytetyn 326,5 m2 lisäksi 80 m2 rantasaunaa varten ja tiloille 22:150 ja 22:148 molemmille 200 m2. Nyt esillä olleen kaavaehdotuksen käsittelyä tulee lykätä, kunnes muistuttajien kaavaehdotus saadaan valmiiksi. Kaavanmuutosta on alun perin lähdetty tekemään koko kaavaa koskevana. Erinäisten syiden takia muutoksen loppuun saattaminen on viivästynyt useita vuosia. Kuusamon kaupunki on asettanut muutoksen tekemiselle eräitä ehtoja, joista ei voida poiketa. Mm. kaava-alueen ns. aluetehokkuus eli rakennusoikeuden suhde koko alueen pinta-alaan saa olla korkeintaan 2.5 %. Kuitenkin pelkästään varasto- ja talouskäyttöön tulevista kortteleiden rakennusoikeudesta lasketaan mukaan puolet. Tämän laskelman mukaan määräytyvä rakennusoikeuden lisäys on pyritty jakamaan mahdollisimman tasapuoleisesti maanomistajien kesken. Laskelmissa on otettu huomioon mm. rakennuspaikkojen nykyinen rakennusoikeus, alueiden pinta-alat jne. Tämän mukaista kaavanmuutosta on esitetty myös muistuttajille, mutta useista kyselyistä huolimatta he eivät ole palauttaneet kaupungin vaatimaa kirjallista kaavanmuutoksen hyväksymislomaketta. Jotta pitkään vireillä ollut kaavanmuutos viimeinkin saataisiin muiden maanomistajien osalta hyväksytyksi, on ehdotus asetettu nähtäville. Mainittakoon, että laadituissa laskelmissa on tiloille 22:148-150 yhteisesti laskettu osuudeksi 640 k-m2. Tämän määrän jakautumisen maanomistajat olisivat tietyissä rajoissa voineet itse jakaa eri tilojen kesken. Nykyisessä kaavassa tiloilla on yhteensä 500 k-m2. 3) Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä sen ympäristövaikutukset sekä yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Ehdotuksessa tontteja suurennetaan ja rakennusoikeutta kasvatetaan ja toiminnot laajenevat. Suunnitteilla on lisätä talviaikaista käyttöä mm. moottorikelkka- ja koiravaljakko- yms. reittien kauttakulkukohteena. Kävijämäärät alueella lisääntyvät. Näiden vaikutuksia ei ole selvitetty mm. muistutuksentekijöiden omistamien ranta-alueiden käyttämiseen. Kävijämäärien lisääntyessä alueelle saavutaan myös linja-autokyydityksillä. Teiden kuntoa tulee parantaa ja rakentaa pysäköintipaikka linja-autoille. Kapeita teitä tulee leventää tai rakentaa ohituslevennyksiä. Näihin ei kaavaehdotuksessa ole otettu kantaa, joten se on puutteellinen. Kaavassa ja sen asiakirjoissa on muutoksen vaikutukset em. asioihin arvioitu riittävällä tavalla. Se noudattaa maakuntakaavan ja Rukan yleiskaavan antamia ohjeita maankäytön suunnittelulle. Rakennuspaikkojen pinta-alan kasvaminen on varsin vähäistä. Yleisten reittien sijoittelu ja mahdolliset korvaukset ratkaistaan tarvittaessa reittitoimituksilla. VR –alueille on osoitettu ohjeellisia pysäköintialueita korttelien 13 ja 11 lähelle Onkerniementien varteen. Sen lisäksi täytyy jokaisen RA- tai RM –rakennuspaikan omistajan varata omaa toimintaa varten tarvittavat linja-auto- yms. autopaikat omalta rakennuspaikaltaan. Kaavatiet on merkitty ohjeellisina voimassa olevan kaavan mukaisesti ja niiden leveys riittää tarvittaviin teiden parannustoimenpiteisiin. Kaavan ulkopuolella olevilla alueilla toimitaan yksityistielain mukaisesti eikä siihen kaavassa voida ottaa kantaa. Alueelle saapumista varten on voimassa olevat rasitteet ja tieoikeudet (mm. Kaartolahden yksityistie) olemassa. - Muistutus ei anna aihetta kaavaehdotuksen käsittelyn keskeyttämiseen eikä ratkaisun muuttamiseen. Muistuttajien tulee laatia alueitaan koskeva kaavanmuutos erillisenä. Siitä ei ainakaan allekirjoittaneeseen ole oltu yhteydessä. Tilojen rakennusoikeuden lisäämiseen on koko kaava-aluetta koskevissa laskelmissa mahdollisimman tasapuolisesti varauduttu. Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta totesi 29.5.2013 § 87, ettei kaavaa ole tarpeen muistutusten ja lausuntojen johdosta muuttaa vaan esitti kaupunginhallitukselle ja –valtuustolle sen hyväksymistä. Kuusamon kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 9.9.2013 § 55. Nyt laaditaan em. muistutuksen kohteena olevalle alueelle kaavanmuutos. 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Voimassa olevassa kaavassa on muutosalueen kortteleissa ja muilla alueilla pintaalaa ja rakennusoikeutta seuraavasti: - kortteli 7 VR YHTEENSÄ 3542 m2 15438 m2 18980 M2 500 k-m2 500 K-M2 Kaavaluonnoksessa 29.6.2015 on kortteleissa pinta-alaa ja rakennusoikeutta seuraavasti: - kortteli 7 VR YHTEENSÄ 6637 m2 12343 m2 18980 M2 700 k-m2 700 K-M2 Kaavan aluetehokkuus kasvaa hieman ollen 0.037 vain tämän alueen osalta kaikki rakennusoikeus huomioiden. RA –tonttien lukumäärä rannan läheisyydessä on vähentynyt yhdellä muuttuen RM-3 –alueeksi. Koko kaava-alueeseen kuuluu rantaviivaa Rukajärvellä n. 2050 m muuntamattomana ja n. 1535 m muunnettuna. Kapeaa jokivartta on n. 220 m, joka muunnettuna vastaa n. 55 m. Koko alueen muunnettu rantaviiva on täten n. 1590 m. Nyt tekeillä olevan alueen osalta muuntamatonta rantaviivaa on n. 330 m ja muunnettua n. 240 m. Aiemmassa kaavanmuutoksessa on RA -rakennuspaikkojen rakennusoikeuden lisäys tehty seuraavia määriä noudattaen: Vanha 100 125 150 160 166 Uusi 150 160 170 180 190 Tilojen 22:148-150 omistajat eivät hyväksyneet kaavaehdotusta, joten kortteli 7 ja siihen liittyvä VR –alue jäi pois kaavaehdotuksesta. Tiloille on laskelmissa kuitenkin varattu edellä selostetun periaatteen mukainen rakennusoikeuden lisäys, mikä vaatii erillisen kaavanmuutoksen. Muutos on tehty em. periaatetta soveltaen. Saunan rakennusoikeuden johdosta määrä on hieman suurempi. Kuva 15 Saunan suunniteltu paikka 5.1.2 Palvelut Muutosalueen lähellä on Kontioluola ja Iisakintalo –nimiset matkailukohteet, joissa on ravintola-, ohjelma-, majoitus- yms. palveluja. Muut palvelut ovat lähinnä Rukan matkailutaajamassa, jossa on erittäin monipuoliset matkailua, virkistystä, pysyvää asumista ja muuta tarvetta palvelevat mahdollisuudet. Rukan palvelut ovat lähes kävelyetäisyydellä alueesta. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Muutoksen johdosta ympäristön laatu voi parantua, koska rakentaminen myötä alueen hoito saadaan koskemaan koko aluetta, reitit voidaan toteuttaa taloudellisemmin, rakennuksille voidaan etsiä luonnon ja kasvillisuuden piirteet parhaiten huomioon ottavat paikat jne. Luonnon merkittävimmät piirteet ja alueet jäävät joka tapauksessa rakentamisen ulkopuolelle. Kaavatöiden yhteydessä on luontokohteet inventoitu ja ne voidaan ottaa paremmin huomioon. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet Korttelit pysyvät pääasiassa paikoillaan. Käyttötarkoituksia ja tonttijakoja muutetaan nykyisiä tarpeita vastaaviksi. Pieniä muutoksia rajoihin tehdään. Tilastotiedot selviävät edellä olevista taulukoista ja tilastolomakkeelta. 5.3.2. Muut alueet Kortteleiden ulkopuolelle jääneet alueet on merkitty retkeilyalueiksi (VR). Niille saadaan merkittyjen ohjeellisten ulkoilureittien lisäksi sijoittaa muitakin reittejä ja niitä palvelevia pienehköjä rakennelmia ja laitteita. Retkeilyalueiden metsien käsittelylle on annettu tiukat määräykset. Etenkin rantaalueilla sallitaan vain maisemanhoidon kannalta välttämätön puuston kaataminen. Alkuperäiselle muutosalueelle on merkitty kaksi venevalkamaa alueen tontteja varten. Lisäksi länsi- ja itäreunassa on jakokunnan yhteiset alueet, jotka palvelevat sekä tämän alueen käyttöä että muualla olevia jakokunnan osakkaita. 5.4. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset on selostettu kappaleessa 4.5.2 ratkaisun valinnan yhteydessä. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Alue on vilkkaan Rukan retkeily- ja matkailualueen välittömässä läheisyydessä, mikä ajoittain aiheuttaa lievää häiriötä. Alueelle ihmiset kuitenkin hakeutuvat juuri hyvien palvelujen, harrastusmahdollisuuksien ja yhteyksien vuoksi, joten häiriöt koetaan todennäköisesti vähäisiksi. Kelkkailun lisääntyminen saattaa aiheuttaa vähäistä melua esimerkiksi Rukajärvellä, mutta ohjattuna ja reiteillä pysyvänä vaikutus on vähäistä. 5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat kaavakartalla. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön 1.5.2000 voimaan astuneen asetuksen mukaisia merkintöjä. 5.7. Nimistö Kaavatiet on nimetty opastuksen helpottamiseksi. Nimistö on laadittu alueen aiemman kaavan nimistöä hyödyntäen. 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu koko aluetta koskevana. Ohessa on kaavanmuutos ortokuvalla esitettynä. Kuva 16 Kaavaluonnos ilmakuvalla 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistajat vastaavat kaavan rakentamisen toteuttamisesta. Fortum Sähkönsiirto Oy toteuttaa sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti ja Kuusamon Energiaja vesiosuuskunta vastaa vesi- ja viemärihuollosta samojen periaatteiden mukaisesti. Lomarakennus- ja matkailutonttien osalta rakentamistarpeita on muutosalueella välittömästi. Alue on ominaisuuksiltaan erittäin hyvin matkailutoimintaan ja lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta, joten toteutus on varsin nopeaa. Alueen sijainti matkailukeskuksen läheisyydessä on erinomainen. Kaikilta tonteilta päästään koskemattomille ja rauhallisille alueille välittömästi. 6.3. Toteutuksen seuranta Kaupungin ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, 29.6.2015 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 305 Kuusamo Täyttämispvm 17.07.2015 NAATIKKANIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm Kunnan kaavatunnus Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,8980 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,8980 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,33 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset 3 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset 3 Aluevaraukset Yhteensä Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [ha] [%] m²] [e] 1,8980 100,0 V yhteensä 1,2343 65,0 R yhteensä 0,6637 35,0 700 0,04 Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] 0,0000 200 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä -0,3095 700 0,11 0,3095 200 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Alamerkinnät Aluevaraukset Yhteensä Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [ha] [%] m²] [e] 700 0,04 Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] 0,0000 200 1,8980 100,0 V yhteensä 1,2343 65,0 -0,3095 VR 1,2343 100,0 -0,3095 R yhteensä 0,6637 35,0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 700 0,11 RA RM-3 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 0,6637 100,0 700 0,11 0,3095 200 -0,3542 -500 0,6637 700 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NAATIKKANIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS KUUSAMON KAUPUNKI RUKAJÄRVEN KYLÄ TILA 22:150 22:149 22:148 OMISTAJA VILLA-NAATIKKARINNE VILLA-TIITUS VILLA JYYNI Kiint. Oy Syöte Maheva Koskelainen Eero ja Taina Kyllikki Koskelainen Eero Tilat 22:148-150 jäivät aiemman muutosalueen ulkopuolelle. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavoitustyön tarkoituksena on muuttaa kaavaa siten, että kaava-alueelle tulee aiemman muutoksen periaatteiden mukainen rakennusoikeus. Rakennusoikeutta kasvatetaan tästä hieman Rukalla voimassa olevan käytännön mukaisesti alueen keskeinen sijainti huomioiden. Osa lisäyksestä kohdistuu saunatiloihin. Ote muutettavasta kaavasta on liitteenä. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Alueen ensimmäinen ranta-asemakaava on vahvistettu 10.12.1993. Kortteleita 6-11 sekä niihin liittyviä virkistys- ja liikennealueita koskevan muutoksen ja laajennuksen on Kuusamon kaupunginvaltuusto hyväksynyt 18.3.2002. Lähes koko kaavaa koskenut muutos hyväksyttiin valtuustossa 9.9.2013. Maakuntakaava on vahvistettu 17.2.2005 ja Rukan osayleiskaava hyväksytty valtuustossa 25.2.2004 § 4. Uusia yleiskaavoja on tekeillä. VAIKUTUSALUE Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue. Välillisiä vaikutuksia on lähialueen maanomistajille, asukkaille, matkailijoille, lomanviettäjille, retkeilijöille jne. OSALLISET - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden loma-asukkaat matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi elinkeinotoimi - yhdyskuntatekniikka Fortum Sähkönsiirto Oy Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta - viranomaiset Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos - kuusamolaiset seurat ja yhdistykset TIEDOTTAMINEN Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella ja informaatiolla muille osallisille. Samalla esitellään alustavat luonnokset, jotka pidetään nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaava-aineisto pidetään koko ajan nähtävillä kaavan laatijan kotisivuilla www.kimmokaava.fi. Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla. OSALLISTUMINEN Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja osallisten kanssa. Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille eri vaiheissa ja kehotetaan olemaan yhteydessä. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja viranomaisten kanssa. Aiemman kaavan ja sen muutoksen yhteydessä on käyty lukuisia neuvotteluja. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET vaikutukset rakennettuun ympäristöön - palveluihin - virkistykseen ja matkailuun - liikenteeseen - tekniseen huoltoon - vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön. Vaikutukset on selvitetty aiemman rantakaavoituksen ja Rukan osayleiskaavoituksen yhteydessä. Selvitys on uusittu tarkempana ranta-asemakaavaa varten - maisemaan - luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen - vesistöihin - maa- ja metsätalouteen - vaikutukset talouteen - valtion ja kaupungin talouteen - yksityistaloudellisiin kustannuksiin - vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen - ihmisten elinoloihin - ympäristön puhtauteen - vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin - vaikutukset kulttuuriin - muut merkittävät vaikutukset - VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Kaavan laatija suorittaa vaikutusten arvioinnin. Niitä tarkastellaan työn kuluessa kaavoittajan, kaupungin ja viranomaisten välisissä palavereissa. Työssä käytetään tarvittaessa asiantuntija-apua erityisesti luonnonoloihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ja muilla osasektoreilla. VAIHTOEHDOT Ranta-asemakaava noudattaa pääpiirteissään toimintojen sijoittelun osalta olemassa olevaa kaavaa. Rakennusoikeutta lisätään hieman, mutta rakennuspaikkojen määrä pienenee. Merkittäviä eri vaihtoehtoja ei tulla laatimaan, koska alue on osin jo toteu- tunut. Kortteli sijoitetaan siten, että luonnon merkittävimmät ominaispiirteet säästyvät ja alueen retkeily- ja matkailukäyttö parantuu alueen reittien tultua rakennetuiksi. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella ja informaatiolla muille osallisille. Alustavat luonnokset nähtävillä. Pyydettiin tarvittavat lausunnot. 22.5-27.6.2006 Kaavaluonnos pidetään nähtävillä muutosalueen osalta 08-09 / 2015 Viranomaisneuvottelujen järjestäminen tarvittaessa. Suunnitelmia tarkennetaan saadun palautteen perusteella. 09 / 2015 Kaavaehdotus, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantaminen ja mahdolliset erillisselvitykset 10-11 / 2015 Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 § mukaisesti, esittelyt osallisille, viranomaisneuvottelut 11-12 / 2015 Kaavanmuutoksen hyväksyminen 01-02 / 2016 Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. YHTEYSTIEDOT KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen DI (maanmittaus, YKS 124) 0400 703 521 fax (08) 8511 250 KAUPUNKI: Mika Mankinen Kaavoitusinsinööri KimmoKaava Kitkantie 34 F 40 93600 KUUSAMO [email protected] Pekka Räisänen kaavoitusteknikko 0400 012 876 040 759 4218 [email protected] [email protected] Kuusamon kaupunki Maankäyttö Kaiterantie 22 93600 KUUSAMO PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kunnan virkamiehille tai kaavoittajalle. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaan ”osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy.” Kuusamossa, 29.6.2015 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen Kuva 17 Voimassa oleva ranta-asemakaava korttelin 7 osalta. Muutoin kaava on jo muuttunut
© Copyright 2024