kantojärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja
-1- KUUSAMON KAUPUNKI (305) VIRRAN KYLÄ (422) KANTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONNOS 17.2.2015, 24.9.2015 EHDOTUS …. 201… HYVÄKSYTTY YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNASSA …. 201 .. § … -2- 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................. 4 2. TIIVISTELMÄ.............................................................................................................................. 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet...................................................................................................... 6 2.2. Asemakaava ....................................................................................................................... 6 2.3. Asemakaavan toteuttaminen ............................................................................................. 6 3. LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................................................ 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ..................................................................................... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ......................................................................................................... 7 3.1.2 Luonnonympäristö .......................................................................................................... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö................................................................................................... 12 3.1.4 Maanomistus ................................................................................................................ 14 3.2. Suunnittelutilanne ............................................................................................................ 14 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ..................................... 14 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ......................................................................... 18 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve .................................................................................... 18 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................. 18 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö ............................................................................................. 18 4.3.1. Osalliset ...................................................................................................................... 18 4.3.2. Vireilletulo.................................................................................................................... 19 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .................................................................. 19 4.3.4. Viranomaisyhteistyö .................................................................................................... 19 4.4. Asemakaavan tavoitteet................................................................................................... 20 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet .................................................................................................... 20 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet ................................................................................. 22 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset .......................................... 22 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi ....................................................................... 22 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet...................................................................................... 22 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .................................................................................. 28 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ........................................................................ 28 Vaikutukset talouteen ............................................................................................................ 28 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen ....................................................................... 29 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin .............................................................................................. 30 Vaikutukset kulttuuriin ........................................................................................................... 30 Muut kaavan merkittävät vaikutukset ..................................................................................... 30 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ................................................................ 23 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS ...................................................................................................... 24 5.1. Kaavan rakenne ................................................................................................................ 24 5.1.1. Mitoitus ........................................................................................................................ 24 5.1.2 Palvelut ........................................................................................................................ 25 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen .............................................. 25 5.3. Aluevaraukset................................................................................................................... 25 5.3.1. Korttelialueet ............................................................................................................... 25 5.3.2. Muut alueet ................................................................................................................. 27 5.4. Kaavan vaikutukset .......................................................................................................... 28 5.5. Ympäristön häiriötekijät................................................................................................... 30 5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset ..................................................................................... 30 5.7. Nimistö .............................................................................................................................. 30 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .................................................................................................. 31 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ................................................. 31 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus .................................................................................................. 32 6.3. Toteutuksen seuranta ...................................................................................................... 32 -3- Kuva 1 Kaava-alueen sijainti satelliittikuvalla Kuva 2 Kaava-alueen sijainti -4- KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: KUUSAMON KAUPUNKI (305) VIRRAN KYLÄ (422) Heirola 8:37 Heike Wankel ja Albert Oswald Osterham 23 83233 Bernau, Saksa Jyrävänportti 9:10 Antti Vähäkuopus, c/o Elvi Vähäkuopus Maaseläntie 23 D, 93600 KUUSAMO Pusula 9:16 Kuusamon kaupunki Mäntylä II 5:56 Mäntylä 5:26 Sisko Kauttio Kallunginniementie 25A, 93850 KÄYLÄ Hiekkala 5:57 Kelola 5:27 Anna Ahola Sallantie 68, 93850 KÄYLÄ Katajakumpu 5:54 Leila Heikkilä Kallunginniementie 24A, 93999 KUUSAMO Hirsilä II 5:55 Hirsilä 5:25 Anja Lahtela Kokontie 13, 97900 POSIO Rajala 5:53 Aili Kallunki Kaiterantie 9 A 17, 93600 KUUSAMO KANTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS. KORTTELISTA 22 VÄHENNETÄÄN YKSI RAKENNUSPAIKKA JA LOPPUJEN RAKENNUSOIKEUTTA KASVATETAAN, LISÄTÄÄN RANTASAUNAN RAKENNUSPAIKKA JA JUUMANTIEN VARTEEN MATKAILUA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELI. KAAVA LAAJENEE KAPEALLE KAISTALEELLE EM. TILALLA JUUMANTIEN VARRESSA JA TIEALUEELLE. TEERILAMMEN POHJOISPUOLELLA POIKKEAMISLUVALLA KORTTELISTA 29 SIIRRETTY RAKENNUSOIKEUS MUUTETAAN KAAVALLA TOTEUTUNEEN TILANTEEN MUKAISEKSI. TIEALUETTA OTETAAN KAAVAAN MUKAAN. KAAVANMUUTOKSEN SEURAAVASSA LAAJENNUSVAIHEESSA KORTTELEITA 19 JA 20 LAAJENNETAAN JA KORTTELI 21 SIIRRETÄÄN HIEMAN LÄHEMMÄKSI RANTAA. JUUMANTIEN LÄHELLE LISÄTÄÄN PYSYVÄN ASUMISEN RAKENNUSPAIKKOJA. KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 [email protected] www.kimmokaava.fi -5- KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUS 23.10.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 23.10.2014 ALKAEN HEIROLAN 8:37 TILAN OSALTA KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO ELI KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ 12.3.10.4.2015 YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS KAAVAN JATKOKÄSITTELYSTÄ 8.6.2015 § 127 ALUEEN LAAJENTUMISEN VUOKSI KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ …2015 KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ …. 201 … YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS KAAVAN HYVÄKSYMISESTÄ … 201 … § … Kuvat: Kimmo Mustonen 20.8.2010, 4.9.2011, 30.10.2014, 14.8.2015 ja Google Street View -6- 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle Heirolan tilan maanomistajien aloitteesta v. 2010. Maanomistajat ryhtyivät suunnittelemaan ns. SaunaKulttuuriKeskusta alueelle. Kaavan luonnostelu alkoi tässä vaiheessa. Samoin tehtiin maaperätutkimuksia, luontoselvityksiä, rahoitusmahdollisuuksien tutkimusta jne. Hankkeelle tutkittiin myös muita sijaintivaihtoehtoja. Selvitykset olivat ajoittain pysähdyksissä. Vuoden 2014 kesällä hanketta jatkettiin aktiivisesti. Alkuvaiheessa on tarkoitus toteuttaa pienempi saunahanke rannalle ja mahdollisesti rakentaa lisää loma-asuntoja. Juumantien varren alue pidetään kuitenkin mukana muutoksessa, mutta kaavasta pyritään laatimaan mahdollisimman väljä ja eri ratkaisut mahdollistava. Kaavanmuutoksen vireilletuloilmoitus on julkaistu 23.10.2014. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 23.10.2014 alkaen. Tässä vaiheessa muutokseen liittyivät Jyrävänportin 9:10 ja Pusulan 9:16 tilat, joiden välillä rakennusoikeus on poikkeamisluvalla siirretty. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 12.3.-10.4.2015 välisen ajan. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti kaavaehdotuksen laadinnassa noudatettavista periaatteista 8.6.2015 § 127. Tämän jälkeen alue laajeni vielä em. alueen itäpuolelle viidelle kapealle tilalle 5:53-57 sekä 5:25-27, minkä vuoksi luonnosaiheisto pidettiin uudelleen nähtävillä …. 2015. Kaavaehdotus oli nähtävillä … 201 …. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti kaavaehdotuksen hyväksymisestä … 201 … § …. 2.2. Asemakaava Rannan lähellä kaavan rakenne pysyy samana kuin aikanaan Kuusamon kunnanvaltuuston hyväksymässä kaavassa. Lomarakennusten paikkoja tarkistetaan maaston muodot ja tiestö paremmin huomioivaksi ja rantaan lisätään saunan rakennuskortteli. Selvästi rantavyöhykkeen ulkopuolelle Juumantien varteen sijoitetaan matkailua palvelevien rakennusten kortteli sekä myös pysyvän asumisen kortteleita. Rakennuspaikkojen kokoa kasvatetaan ja tehdään hieman siirtoa paremmin rakentamiseen soveltuville paikoille. Teerilammen pohjoispuolella huomioidaan poikkeamisluvalla tapahtunut rakennusoikeuden siirto. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Caruna Oy vastaa sähköhuollosta ja Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta vesi- ja viemärihuollosta. Kantojärven alueelle on jatkuvasti rakennettu uusia lomarakennuksia ja todennäköisesti toteutus jatkuu vilkkaana lähivuosina. -7- 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on hyvin matkailu- ja lomarakentamiseen soveltuvaa kaunista ja pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa rantamaastoa. Alue on Rukan matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Rukan matkailukeskuksen hiihtoladut ja moottorikelkkareitit ovat alueen lähettyvillä. Muutosalueen sijainti ja lähistön kiinteistöjaotus on esitetty oheisella kartalla. Kuva 3 Kaava-alueen sijainti 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat lähes kokonaan mäntyvaltaista, kuivaa tai kuivahkoa kangasta. Lehtipuustoa on jonkin verran rannoilla. Puusto on pääasiassa täysikasvuista. Korkeuserot vaihtelevat Kantojärven n. 246.7 m tasosta n. 263 m tasoon. Korkeuseroa on täten n. 16 m. Rinteet nousevat varsin tasaisesti. Jyrkänteitä ja kallioita ei ole. Korkeusvyöhykkeet ja Paikkatietoikkunan rinnevalovarjostekuva on esitetty liitekartoilla muutosalueelta välittömine ympäristöineen. -8- Kuva 4 Korkeusvyöhykkeet muutosalueella ja sen ympäristössä Kuva 5 Alueen sijainti GTK:n varjostetulla korkeusmallilla -9- Kuva 6 Tyypillistä alueen talousmetsää Kantojärvi on Kuusamon keski- ja pohjoisosan vesistötutkimuksen (Alueellinen ympäristöjulkaisu 123) mukaan seuraavanlainen: ”Järvi on kirkasvetinen ja ravinteisuudeltaan hyvin karu. Suuri näkösyvyys 6.5 m ilmentää veden kirkkautta ja alhaista humuspitoisuutta. Pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne oli talvellakin hyvä. Järven vedenlaatu on erinomainen.” Järven pinta-ala on n. 76 ha ja syvyys n. 26.5 m. Kuva 7 Yhteinen venevalkama. Ruka näkyy taustalla - 10 Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän järvien tietokannan, Järviwikin, tiedot Kantojärvestä ovat seuraavat: Kuva 8 Järviwikin tiedot Kantojärvestä Luonnonympäristöä on kuvattu selostuksen valokuvilla ja kartoilla. Rukan osayleiskaavoituksen yhteydessä on alueen luonnonympäristö, geomorfologia, suojelukohteet, muut rakentamista rajoittavat tekijät ja kasvillisuuden kulutuskestävyys myös tutkittu. Alue on jo osittain rakennettu. Vaikka kaavanmuutos on alueeltaan varsin vähäinen, on tarkempi liitteenä oleva luontoselvitys tehty. Teerilammella tehdään vain jo poikkeamisluvalla toteutuneen rakennusoikeuden siirron mukainen tekninen kaavanmuutos. Alue ei kuulu arvokkaisiin kallioalueisiin (”Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla”, alueellinen ympäristöjulkaisu 203). Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita (Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993), perinnemaisema-alueita (”Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat”, alueellinen ympäristöjulkaisu 44) tai arvokkaita maisema-alueita (”Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet”, P-P liitto). 3.1.3 Muinaisjäännökset Alueelta ja sen läheltä on aiemmin löydetty muutamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Viimeksi inventointi on tarkistettu kaavanmuutosta varten kesällä 2014 (Mika Sarkkinen, Pohjois-Pohjanmaan museo). Eri aikoina tehdyissä selvityksissä on löydetty seuraavia kohteita. - 11 - - 12 - 3.1.4 Rakennettu ympäristö Korttelin 22 lähimpänä rantaa olevalla rakennuspaikalla on n. 10 vuotta sitten rakennettu kelohonkainen lomarakennus. Rannan lähellä on poikkeamisluvalla tehty pieni kota. Teerilammen pohjoispuolella on korttelin 29 rakennusoikeus siirretty poikkeamisluvalla nykyiselle Jyrävänportin tilalle 9:10. Muutosalueen ympärillä on laajat kaavoitetut ja rakennetut loma- ja matkailualueet. Viimeisen laajentumisalueen tiloilla 5:25-27 on lomarakennuksia sekä niihin liittyviä talousrakennuksia. Rukan matkailukeskus on alueen eteläpuolella muutaman kilometrin päässä. Pohjakartta on mitattu ja tarkistettu muutosalueen osalta. Alueella on sähköverkosto ja lähellä on vesi-, viemäriverkosto eri puolilla. Tiestö on valmiina alueilla. Paikkatietoikkunan kaikki rakennukset esittävä tilannekuva on ohessa. Kuva 9 Korttelin 22 lomarakennus - 13 - Kuva 10 Korttelin 20 rakennuksia Kuva 11 Googlen Street View -kuva Jyrävänportin tilan rakennuksista - 14 - Kuva 12 Alueen ja sen lähistön rakennustilanne 3.1.5 Maanomistus Muutosalue on yksityisten tai kaupungin omistuksessa seuraavasti: Heirola 8:37 Heike Wankel ja Albert Oswald Osterham 23 83233 Bernau, Saksa Jyrävänportti 9:10 Pusula 9:16 Antti Vähäkuopus, c/o Elvi Vähäkuopus Maaseläntie 23 D, 93600 KUUSAMO Kuusamon kaupunki Mäntylä II 5:56 Mäntylä 5:26 Sisko Kauttio Kallunginniementie 25A, 93850 KÄYLÄ Hiekkala 5:57 Kelola 5:27 Anna Ahola Sallantie 68, 93850 KÄYLÄ Katajakumpu 5:54 Leila Heikkilä Kallunginniementie 24A, 93999 KUUSAMO Hirsilä II 5:55 Hirsilä 5:25 Anja Lahtela Kokontie 13, 97900 POSIO Rajala 5:53 Aili Kallunki Kaiterantie 9 A 17, 93600 KUUSAMO 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Siinä alue on ”Loma- ja matkailualueen (R)” välittömässä läheisyydessä. Merkinnällä osoitetaan pääasiassa loma-asumiselle ja matkailua palveleville toiminnoille rakentamisalueita niihin kuuluvine liikenne-, virkistys- yms. alueineen. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen tarkoituksenmukaisimpaan käyttöön loma-asunto- ja - 15 matkailutoimintojen kannalta, toimintojen mitoitukseen sekä aluevarausten yhteensovittamiseen. Lisäksi alue kuuluu merkinnän ”Kuusamon matkailukaupungin kehittämisen alue” (kk-4) sisälle. Sillä osoitetaan Koillis-Suomen matkailukeskuksen ydinalue, jota kehitetään kansainvälisenä matkailu- ja kaupunkikeskuksena. Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää toiminnallisesti monipuolisen ja maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen matkailukaupungin kehittämistä Kuusamon kaupunkikeskustan ja Rukan matkailukeskuksen muodostaman kaksoiskeskuksen varaan. Kantojärven eteläpuolta koskevat pohjavesiä tarkoittavat merkinnät. Ote maakuntakaavasta on ohessa. - 16 - Kuva 13 Ote maakuntakaavasta merkintöineen 1.vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Siinä ei alueelle ole mitään merkintöjä. Ohessa on ote kaavasta. 2. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman on ollut nähtävillä 27.3.-26.4.2013. Kuva 14 Ote 1. vaihemaakuntakaavasta Rukan osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.2.2004 § 4. Ydinalue on käsitelty oikeusvaikutteisena. Muutosalue on vahvistetun ydinalueen ulkopuolella. Se on kaavassa MU –aluetta, jolle on annettu mm. ranta-alueiden mitoitusta koskevia määräyksiä ja ohjeita. Kuusamon strateginen yleiskaava on luonnoksena ollut nähtävillä 11.6.-28.8.2015. Jatkokäsittely tapahtuu aikaisintaan loppuvuonna 2015. Se ei kuitenkaan tule koskemaan vahvistetun Rukan osayleiskaavan aluetta muutoin kun ollen ohjeena sitä mahdollisesti muutettaessa. - 17 - Kuva 15 Ote Rukan osayleiskaavasta Oulun lääninhallitus on 12.7.1989 vahvistanut alueen ensimmäisen rantakaavan. Osa kortteleista jäi tällöin vahvistamatta, mutta tehdyn valituksen johdosta yksi palautui kaavaan. Kaavaa on muutettu korttelin 11 ym. osalta yhdyskuntatekniikan lautakunnan 26.11.2008 § 173 hyväksymällä muutoksella ja korttelin 24 ym. osalta 22.6.2011 § 92 hyväksytyllä muutoksella. Kuusamon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 3.4.2007 § 15. Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakartta on laadittu mittakaavassa 1:2000. Kartta on hyväksytty alun perin 30.1.1984. Kartta on täydennetty kesällä 2011, 2014 ja 2015 sekä samalla saatettu digitaaliseen muotoon. Kartan täydennys on hyväksytty …. Alueen ympärillä on lukuisia ranta-asemakaavoja (punaiset rajaukset) ja myös Rukan asemakaavoitettu alue (vihreät rajaukset) on varsin lähellä. Tilanne on esitetty oheisella kartalla. - 18 - Kuva 16 Lähialueen kaavatilanne 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Rantakaava on ollut vahvistettuna yli parikymmentä vuotta. Alue oli osittain rakennettu jo ennen kaavoitusta. Kaavan toteutuminen on lähtenyt viime vuosina liikkeelle eri puolilla järveä. Viemäröinti on usealta suunnalta rakennettu Kantojärven kaavan alueelle tai sen lähelle. Rakennusoikeus ei täysin vastaa tämän hetken tarpeita, joten sitä tarkistetaan. Alueella varaudutaan matkailua palvelevien rakennusten ja pysyvän asutuksen tekemiseen. Myönnetyt poikkeamisluvat otetaan huomioon. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle Heirolan tilan 8:37 omistajien aloitteesta v. 2010 keväällä alustavilla keskusteluilla kaupungin, maanomistajien, rahoittajien ja kaavoittajan kesken. Hanke oli keskeytyksissä muutaman vuoden rahoitus- yms. neuvottelujen vuoksi. Muutoksen vireilletulosta tiedotettiin 23.10.2014, mistä lähtien osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä. Kaava laajeni tässä vaiheessa Teerilammen alueelle. Kaavaluonnoksen oltua nähtävillä kaava laajeni vielä itäänpäin. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat - 19 lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat vesistöissä ja retkeilyreiteillä liikkuvat matkailijat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne kaupungin hallintokunnat - maankäyttö - rakennusvalvonta - ympäristötoimi - elinkeinotoimi - tekninen toimi yhdyskuntatekniikka - Caruna Oy - Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta viranomaiset - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan museo kuusamolaiset seurat ja yhdistykset - - - - - 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 11.9.2014 ja se oli nähtävillä 23.10.2014 alkaen. Vireilletulon yhteydessä jätettiin seuraavaa palautetta: - - - Matti Koskivaara sähköpostilla 9.11.2014 Maiseman tilalta 8:5 toteaa muutoskohteen naapurina, ettei ole huomautettavaa. Näin suuren kiinteistön kyseessä ollen on kohtuullista, että sillä on rakennuspaikka myös rannan tuntumassa Aili Kallunki 20.11.2014 Rajalan tilalta 5:53 ei hyväksy muutosta, koska se ei kohtele tasapuolisesti toisia maanomistajia. Muutostilalla on n. 30-40 m rantaviivaa ja haetaan lisärakennusoikeutta n. 90 m2 rantaan Leila Mustonen Matti Kärnän perikunnan puolesta 28.11.2014 (Tasala 9:25) toteaa, että suunnitellun maankäytön vaikutus koko Juumantien ja viitostien risteysalueella tulee selvittää. Yhden maanomistajan kapealle maa-alueelle esitetty rakennusoikeus johtaa epätasa-arvoiseen kohteluun 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan käynnistämisen ja laatimisen yhteydessä on käyty lukuisia neuvotteluja maanomistajien, kaupungin virkamiesten, ely –keskuksen, kaavoittajan ja muiden tahojen kanssa mm. 27.8.2010, 13.9.2010, 29.9.2010 ja v. 2014 kesällä. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Eri viranomaisten kanssa on käyty seuraavia neuvotteluja: - 13.11.2014 pidettiin viranomaisneuvottelu, jonka muistio on ohessa ************************************ KANTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAISEN MUUTOKSEN VIRANOMAISNEUVOTTELU 13.11.2014 KLO 12.45-13.30 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 § AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN puheenjohtaja Antti Huttunen muistion laatija Kimmo Mustonen muut läsnäolijat Markku Siira Mika Sarkkinen Pekka Räisänen P-P ely -keskus KimmoKaava P-P ely -keskus P-P museo Kuusamon kaupunki 2 § RANTA-ASEMAKAAVATILANNE kaavan vireilletulo 23.10.2014, jolloin oas on toimitettu osallisille - 20 - Matti Koskivaara Maiseman tilalta 8:5 on sähköpostilla ilmoittanut, ettei ole huomautettavaa. Näin suuren kiinteistön kyseessä ollen on hänen mielestään kohtuullista, että on rakennuspaikka myös rannan tuntumassa ely –keskus ei anna lausuntoja vireilletulovaiheessa. Jos jotakin huomautettavaa selvityksiin yms. on, niin niistä ilmoitetaan. Toivottavaa on, että viranomaisneuvottelu pidetään tässä menetellyllä tavalla ennen luonnoksen asettamista nähtäville 3 § KAAVALUONNOS kaavaluonnos 29.10.2014 on toimitettu osallistujille kokouskutsun yhteydessä. Tässä vaiheessa ajankohtaisin on rantasaunan rakentamismahdollisuus, mutta samalla on tarkoitus myös Juumantien varren matkailurakentamisen mahdollistama muutos selvittää. Olli Eskelinen P-P liitosta on ilmoittanut, ettei maakuntakaavan näkökulmasta ole kommentoitavaa alueen valo- ja ilmakuvat, kartat, selvitykset jne esiteltiin 4 § KAUPUNGIN, ELY –KESKUKSEN JA MUIDEN VIRANOMAISTEN NÄKEMYKSET Mika Sarkkinen P-P museolta on inventoinut alueen. Asuinpaikka alueella on suhteellisen pienialainen sijaiten pääasiassa venevalkaman kääntöpaikalla, mutta ulottuu sisämaassa pitemmälle pienen harjanteen alueelle. Vesirajassa on yksittäisiä kvartsihavaintoja, mutta järven puolella aluetta voidaan kaventaa. Rantasaunan rakennuspaikan ja pysäköintipaikan alueelta ei löytöjä ole tehty, joten suunnittelua voidaan jatkaa. Kaavamääräystä ja aluerajausta tarkennetaan. Tutkimusraportti toimitetaan. Lausuntojen antaminen on siirtymässä P-P museolle, joten Museovirastoa ei tarvitse jatkossa kuulla. Pekka Räisänen totesi, että saunan korttelille on myönnetty poikkeamislupa grillikodalle. Saunan alueella on ehkä hieman liikaa rakennusoikeutta. Vesi- ja viemäriverkostoon liittymisen kustannukset on selvitettävä, koska nykyiset linjat ovat n. 800 m päässä. RM –alueen lampien kaivamisen lupamenettely selvitettävä. VL –alueen metsänkäsittelyyn ei ns. Motasu –hankkeen linjauksen mukaisesti välttämättä tarvita MRL mukaista maisematyölupaa. Pohjakartta on hyväksytettävä Markku Siira ja Antti Huttunen katsoivat, että rantasaunan rannan puoleinen alue tulisi merkitä esim. VV –alueeksi, jolla on grillikodan rakennusoikeus ja rantasaunan korttelialue irti rannasta. RM –alueen käyttö ja perustelut tulee esittää kaavaselostuksessa. VL- tai VL/yk – merkinnän käyttö selvitetään vielä (sähköpostilla neuvottelun jälkeen on todettu, että mm. jokamiehen oikeuksien turvaamiseksi on syytä käyttää VL –merkintää, jonka alueen toteuttamisvastuu on maanomistajilla) 5 § TYÖN JATKOKÄSITTELY Teerilammen pohjoispuolella olevalta kaupungin omistamalta alueelta (kortteli 29) on rakennusoikeus poikkeamisluvalla siirretty Antti Vähäkuopukselle kaavan mukaiselle VL –alueelle. Vähintään kaupungin omistama alue tulee liittää muutokseen mukaan, jotta siirretty rakennusoikeus poistuu kaavasta. Mielellään Vähäkuopuksen omistama tila 305-422-9-10 myös muutokseen mukaan, mutta se edellyttää maanomistajan hyväksyntää. Rakennusoikeutta voidaan hieman kasvattaa. Myös tilan 305-422-9-25 mahdollinen kaavanmuutos on ollut esillä kaavaluonnos nähtäville em. selvitysten jälkeen MUISTION VAKUUDEKSI Kimmo Mustonen JAKELU: osallistujat sähköpostilla ************************************ 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 § mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa: valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitelmallisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset - 21 luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaavan vaikutusta tavoitteisiin tai erityistavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Tavoite Toimiva aluerakenne Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen Kaava-alue on olemassa olevien kylien, asuinryhmien ja Rukan matkailu- ja loma-asutuksen tuntumassa, joten lisärakentaminen tukee aluerakennetta ja tavoitetta edistetään. Kuusamon ja lähikuntien osalta työpaikat ovat vähentyneet, joten pienikin toimeliaisuuden lisäys on tervetullutta Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja Yhdyskuntarakenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta. elinympäristön laatu Rakentaminen tulee pieneltä osalta lähikylien ja Rukan palveluja ja lisää niitä tälle alueelle. Tulvan vaikutus on kaavamääräyksissä huomioitu. Lähistöllä ei ole melua tai muuta häiriötä aiheuttavaa toimintaa Juumantien liikennettä ja moottorikelkkailua lukuunottamatta. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin. Kulttuuri- ja luonnonperintö, Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkitvirkistyskäyttö ja luonnonvarat tävää kulttuuriympäristöä tai rakennusperintökohteita, joten niihin ei ole vaikutusta eikä niitä edistetä. Muinaismuistot on inventoitu ja otettu huomioon. Rukan, Kantojärven, muiden lähivesien ja lähialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia voidaan hyödyntää, mutta suurta lisäpainetta niihin ei suuntaudu. Jätevesien käsittely hoidetaan nykyisten määräysten mukaisesti, joten pinta- tai pohjaveden tila ei heikenny. Luontoarvoiltaan merkittäviä alueita ei ole havaittu. Tavoitetta edistetään. Toimivat yhteysverkostot energiahuolto ja Nykyiset verkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekniseen huoltoon eikä suurta lisäkuormitusta aiheudu. Vesija viemäriverkostot ovat jonkin matkan päässä, joten kaikki lisärakentaminen tukee niiden saamista käyttöön. Energian tarve hoidetaan liittymällä sähköverkostoihin. Tavoitteeseen ei ole suurta vaikutusta. Helsingin seudun erityiskysy- Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoimykset tetta edistetä Luonto- ja kulttuuriympäristöinä Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöerityiset aluekokonaisuudet alueen erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaikutusta, joten tavoitetta ei edistetä Maakuntakaavassa alue lähistöineen on pääasiassa osoitettu lomarakentamista ja matkailua palvelevaan toimintaan. Maakuntakaavoituksessa Rukan ja Kuusamon matkailukaupungin luominen on tullut uutena ajatuksena mukaan Rukan osayleiskaavassa alueelle ei ole erityisiä varauksia, koska alue on jo ollut kaavoitettua. Kaupungilla ei ole erikseen alueelle annettuja tavoitteita. - 22 Ranta-asemakaava pyritään muuttamaan siten, että kaava olisi entistä toteuttamiskelpoisempi ja tarjoaisi mahdollisuuden matkailutoiminnan kehittämiseen alueella. Alueella voidaan yhdistää kesäaikaisen käytön mahdollisuudet ja samalla lisätä talviaikaista käyttöä mm. moottorikelkka-, hiihto-, koiravaljakko- yms. reittien kulkiessa lähellä. 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Työn aikana on tavoitteita tullut esille käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa. Ne on selostettu muualla ja on pystytty varsin hyvin ottamaan huomioon. 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Aiemman rantakaavan laatimisen yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja ja mitoitusta sekä vertailtu niiden vaikutuksia. Tässä yhteydessä ei varsinaisia vaihtoehtoja ole laadittu. Työn kuluessa laaditaan erilaisia sijoitteluvaihtoehtoja toiminnoille ja niiden määrä ja sijainti vaihtelevat hieman. Kuva 17 RM -korttelin alue lännestä ja idästä kuvattuna 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Maanomistajien ja kaupungin viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella päädyttiin esillä olleeseen ratkaisuun. - 23 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 23.10.2014 alkaen. Saatu palaute on selvitetty kohdassa 4.3.2. Kaavaluonnos oli nähtävillä 12.3.-10.4.2015. Huomautuksissa ja lausunnoissa on todettu seuraavaa yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastineella täydennettynä: Aila Kallunki, Rajala RN:o 5:53, 7.4.201, vastustaa ehdottomasti rajanaapurina Kantojärven asemakaavan muutosta. Naapurin suuri rakennusoikeus (2000) Juumantien varteen rajoittaa suunnitelmia oman tontin suhteen. Muutosta hakevalla on rantaviivaa 30-40 m ja silti haetaan rantaan lisää rakennusoikeutta 70 m2. Tulisi olla tasapuolinen rannan omistajia kohtaan. ** Suuri rakennusoikeus liittyy saunakulttuurikeskushankkeeseen. Rakentamisen määrä kokonaisuudessaan tilan alueella ei kuitenkaan poikkea tavanomaisen rantakaavan tehokkuudesta. Tilalla Heirola on rantaviivaa n. 80 metriä. Korttelista 22 on vähennetty yksi tontti. Korttelin tonttien rakennusoikeuksia on tarkistettu paremmin vastaamaan nykyisiä tarpeita. Vastaavat tarkistukset ovat mahdollisia kaikille voimassa olevan kaavan tonteille, mutta se edellyttää kaavanmuutokseen liittymistä. Sen sijaan edellytykset hankkeille tutkitaan tapauskohtaisesti kaavoituksen yhteydessä. Mielipidettä ei ole perusteltu. Anitra Lehti, Peuraperä RN:o 5:6 ja Peurapera I RN:o 8:4, 7.4.2015, vastustaa tilaan Heirola liittyvää kaavanmuutosta, jota pitää sekä epätarkoituksenmukaisena että ainakin osittain perusteluiltaan ja toteutustavaltaan lainvastaisena. Perusteluna esitetään, että maankäyttö- ja rakennuslain 5 § kohtien 3 (rakennetun ympäristön kauneus ja kulttuuriarvojen vaaliminen), 4 (luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen), 5 (ympäristönsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen) ja 7 (yhdyskuntien toimivuus ja hyvä rakentaminen) tavoitteiden edistäminen eivät toteudu. Lisäksi kaavanmuutos olisi myös vastoin lain 73 §:n ranta-alueita koskevia erityisiä säännöksiä. Lisäksi vaaditaan, että kaupunki velvoittaa kaavanmuutoksen hakijat saattamaan tilan Heirola rakentamisen kaavan ja lupamääräysten mukaiseen kuntoon. Esitetään myös heille tulevan tieyhteyden merkitsemistä kaavaan. ** Suunnittelualue ei kuulu inventoituihin kulttuurimaisema-alueisiin. Rakentamisen määrä kokonaisuudessaan tilan alueella ei kuitenkaan poikkea tavanomaisen rantakaavan tehokkuudesta. Rantaasemakaavan laatimisen yhteydessä otetaan huomioon sekä asemakaavan sisältövaatimukset että ranta-alueiden loma-asutusta koskevan asemakaavan erityiset sisältövaatimukset. Muutoksella ei ole vaikutusta esim. vapaan rantaviivan määrään. Rakentamisen valvonta kuuluu rakennusvalvonnalle eivätkä kyseiset asiat kuulu kaavoituksella käsiteltäviin asioihin. Asia saatetaan rakennusvalvonnan tietoon. Tieyhteys merkitään kaavaan rasitteen mukaisesti. Rasitteen mahdollisesta siirrosta maanomistajat voivat sopia keskenään ja hakea rasitteen siirtoa. Anna-Liisa Vallipuro, Terttu Siikaluoma, Leena Palevaara ja Kaija Siikaluoma, Kantoranta RN:o 8:7, 7.4.2015 vastustavat tilaan Heirola liittyvää kaavanmuutosta, jota pitävät sekä epätarkoituksenmukaisena että ainakin osittain perusteluiltaan ja toteutustavaltaan lainvastaisena. Perusteluna esitetään, että maankäyttö- ja rakennuslain 5 § kohtien 3 (rakennetun ympäristön kauneus ja kulttuuriarvojen vaaliminen), 4 (luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen), 5 (ympäristönsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen) ja 7 (yhdyskuntien toimivuus ja hyvä rakentaminen) tavoitteiden edistäminen ei toteudu. Lisäksi kaavanmuutos olisi myös vastoin lain 73 §:n ranta-alueita koskevia erityisiä säännöksiä. Lisäksi vaaditaan, että kaupunki velvoittaa kaavanmuutoksen hakijat saattamaan tilan Heirola rakentamisen kaavan ja lupamääräysten mukaiseen kuntoon. ** Suunnittelualue ei kuulu inventoituihin kulttuurimaisema-alueisiin. Rakentamisen määrä kokonaisuudessaan tilan alueella ei kuitenkaan poikkea tavanomaisen rantakaavan tehokkuudesta. Rantaasemakaavan laatimisen yhteydessä otetaan huomioon sekä asemakaavan sisältövaatimukset että ranta-alueiden loma-asutusta koskevan asemakaavan erityiset sisältövaatimukset. Rakentamisen valvonta kuuluu rakennusvalvonnalle eivätkä kyseiset asiat kuulu kaavoituksella käsiteltäviin asioihin. Asia saatetaan rakennusvalvonnan tietoon. Kaija Siikaluoma, Kantoranta RN:o 8:7, 8.4.2015 vastustaa kaavanmuutosta. Kaavanmuutos vaikuttaa ratkaisevalla tavalla heikentävästi kyläläisten käyttämän uimarannan ja virkistysalueen käyttöön. Kyseinen uimaranta on ollut tärkeässä asemassa virkistyskäytön kannalta ja lapset ovat oppineet siinä uimaan (matala, loivasti syvenevä hiekkaranta). Kaavanmuutoksella sulkeutuisi viimeinen vapaa uimaranta järvellä ja järven ympärikulkumahdollisuus. ** Uimaranta korttelin 22 edustalla on voimassa olevassa kaavassa osoitettu yhteisrantaisen korttelin 22 käyttöön (VV/yk-2). Myös yhteisrantaisten kortteleiden 19 ja 21 käyttöön on voimassa olevassa kaavassa (muutosalueen ulkopuolella) osoitettu oma uimaranta-alue (VV/yk-1). Saunakortteli on tarkoitettu korttelin 22 käyttöön. Kortteliin lisätään säilytettävän puuston rajaus, joka kulkee korttelissa 30 metrin etäisyydellä rannasta. Näin ollen rakennuksen etäisyys rannasta on rakennusjärjestyksen mukainen. Muutosluonnoksessa on uuden saunakorttelin eteen osoitettu yhteiskäyttöinen uimarantavaraus (VV/yk). Järvi ei ole joka paikassa ympärikuljettavissa rantaa myöten tälläkään hetkellä omarantaisten tonttien takia, jollainen mielipiteen jättäjillä itselläänkin on. Säkkilän jakokunnan osakkaille perustettu venevalkamarasite on merkitty kaavassa. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus 13.4.2015 toteaa lausunnossaan, että muutosalueen tiestöön on tehty muutoksia, joiden seurauksena tieyhteys muutosalueen ulkopuoliselle voimassa olevalle kaava-alueelle on poistunut. Kaavamuutosaluetta tulee laajentaa siten, että tieyhteys voidaan osoittaa voimassa olevan kaavan tiestöön. Juumantielle on luonnok- - 24 sessa osoitettu kaksi ajoneuvoliittymää uudelle matkailua palvelevien rakennusten korttelialueelle. Korttelialueelle sallitaan vain yksi uusi liittymä, jolla näkemävaatimusten tulee täyttyä. ** Tiestö korjataan siten, etteivät yhteydet alueella katkea. Rasitteet ja voimassa olevan kaavan tievaraukset otetaan huomioon. Matkailua palvelevien rakennusten korttelille osoitetaan vain yksi ajoneuvoliittymä Juumantielle. Caruna Oy:llä 25.3.2015 ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Pohjois-Pohjanmaan museo 7.4.2015 toteaa, että alueelta tunnetaan yksi kiinteä muinaisjäännös, Peuraperän kivikautinen asuinpaikka. Muinaisjäännöksen rajaus laajeni inventoinnissa. Alueen rajaus on kaavaluonnoksessa uusien havaintojen mukainen, mutta alueen merkintää koskeva määräys tulee muotoilla Museoviraston suosittamaksi: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Selostukseen tulee ottaa ajantasaisemmat tiedot muinaismuistorekisteristä, myös muinaisjäännöstunnus on mainittava. **Lausunnon mukaiset korjaukset tehdään kaavakarttaan ja selostukseen. Metsänhoitoyhdistys Kuusamo ry ei antanut lausuntoa. Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta on 8.6.2015 § 127 päättänyt, että edellä esitetyillä korjauksilla ja tarkennuksilla ehdotus voidaan asettaa nähtäville. Alueen laajentumisen vuoksi kaavaluonnos oli uudestaan nähtävillä … 2015. Kaavaehdotus oli nähtävillä … 201 ….. Huomautuksissa ja lausunnoissa on todettu seuraavaa yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastineella täydennettynä: Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta on …. 201 … § … päättänyt …. 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Muutoksen pohjana on vahvistettu ranta-asemakaava ja sen rakennuspaikkamäärät, joten kantatilatarkastelua tms. ei tehdä. Voimassa olevan kaavan rakennusoikeus on korttelissa 22 yhteensä 480 k-m2 eli 120 k-m2/rakennuspaikka. Kuusamon kaavoissa viime aikoina noudatettu periaate on ollut 150-170 k-m2/rakennuspaikka. Rakennuspaikkojen määrä korttelissa vähenee yhdellä ja rakennusoikeudeksi tulee 120+ta50 eli yhteensä 510 k-m2. Rantaan sijoitetaan saunarakennusten kortteli 70 k-m2 ja uimaranta-alueelle (VV) 30 k-m2. Sisämaahan tulee matkailua palvelevien rakennusten kortteli kerrosalaltaan 2000 k-m2. Alustavasti on suunniteltu ns. Saunamaailman rakentamista. Myös muut matkailuun liittyvät vaihtoehdot ovat kuitenkin mahdollisia. Rantasaunan kortteli jakautui viranomaisneuvottelun perusteella varsinaiseen saunan kortteliin ja jo rakennetun grillikodan ympärille VV –alueeseen. Teerilammen pohjoispuolella kortteli 29 siirretään toteutuneeseen kohtaan ja siihen merkitään rakennusoikeutta nykyisen käytännön mukaisesti 120+ta50. Alue jää irti lammen rannasta. Kortteleita 19-21 sekä siihen liittyviä alueita koskevan toisen vaiheen laajennuksen osalta kortteleita 19 ja 20 laajennetaan, jotta järkevä rakennusten sijoittelu olisi mahdollista. Korttelin 21 rakennuspaikkoja siirretään lähemmäksi rantaa. Ne ovat nyt varsi jyrkässä rinteessä. RA –rakennuspaikkojen osalta rakennusoikeus lisääntyy nykyisissä kaavoissa käytettyyn 120+ta50 k-m2. Juumantien lähelle lisätään neljä uutta pysyvän asumisen AO –rakennuspaikkaa. Ne palvelevat mm. vieressä olevaa matkailuun osoitettua rakentamista. Myös Juuman ja Rukan matkailualueet ovat varsin lähellä. - 25 - Kuva 18 Rantasaunan korttelin kohdalle on rakennettu kota. Ranta sen kohdalla on hiekkarantaa 5.1.2 Palvelut Palvelut ovat lähinnä Rukan matkailutaajamassa, jossa on erittäin monipuoliset matkailua, pysyvää asumista ja muuta tarvetta palvelevat mahdollisuudet. RM –alueen toteuttaminen lisää tämän alueen palveluja. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Luontoselvityksessä alue on todettu olevan varsin tasalaatuinen, joten erityispiirteitä ei ole. Rannalla on hieman hiekkarantaa ja hienoja näkymiä pääasiassa jo rakennetuille alueille ja kaavanmuutoksen ulkopuolella. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet Kortteli 22 pysyy lähes paikoillaan aikanaan kunnanvaltuuston hyväksymään kaavaan nähden. Maaston muodot ja tiestö otetaan aiempaa paremmin huomioon. Rantasaunan kortteli muotoillaan osittain maanomistuksen vuoksi varsin pieneksi. Juumantien varren kortteli 32 merkitään vastaavasti varsin laajana, jotta eri vaihtoehdoille jää tarkemmassa suunnittelussa mahdollisuuksia. Alustava suunnitelma on esitetty kohdassa 6.1. Yleisen taloustilanteen vuoksi ei hankkeen tarkempi suunnittelu ole nyt etenemässä. Kaavanmuutos tehdään kuitenkin muiden em. muutostarpeiden yhteydessä ja varaudutaan erityyppisen matkailutoiminnan sijoittamiseen alueelle. Määräyksiä ei keskeneräisen tarkemman toteuttamissuunnitelman puutteen takia laadita liian sitoviksi ja tiukoiksi. Kortteli on rantavyöhykkeen ulkopuolella ja olemassa olevan yleisen tien varrella ja lähellä valtatietä, joten todennäköiset vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset. Teerilammella kortteli 29 siirtyy poikkeamisluvalla toteutuneeseen paikkaan. Korttelissa 20 on aiemmin rakennuspaikat olleet erittäin pieniä ja niitä laajennetaan. Kortteliin tulee yksi rakennuspaikka lisää korttelista 21. Korttelin 21 muita rakennuspaikkoja laajennetaan ja siirretään tasaisemmalle alueelle hieman lähemmäksi rantaa. Korttelia 19 laajennetaan myös ja se säilyy selvästi yhteisrantaisena. Juumantien tuntumaan tulee neljä uutta omakotitalon rakennuspaikkaa kortteleihin 33-35. Kaavanmuutoksen ja voimassa olevan kaavan pinta-alat ja rakennusoikeudet eri käyttötarkoituksiin ovat seuraavien taulukoiden mukaiset. Kaava laajenee pääasiassa Juumantien alueella 16250 m2. KANTOJÄRVI SAUNAKULTTUURI LUONNOS 24.9.2015 - 26 KORTT. 19 20 21 22 29 31 32 33 34 35 36 YHT. YHT. VANHA KAAVA KORTT. KÄYTTÖ YHT. YHT. P-A RP RAK.OIK. 29 RM 1160 1 80 22 RA 8120 4 480 21 RA 6015 3 360 20 RA 5894 3 360 19 RA 3900 1 120 VV 280 LV 300 VL 302949 RM 1160 1 80 RA 23929 11 1320 VV 280 LV 300 VL 302949 12 1400 328618 KÄYTTÖ RA RA RA RA RA R RM AO AO AO RA P-A 9010 12047 2997 7311 2066 1045 28396 3600 4156 9719 3260 RP RAK.OIK. 2 340 4 680 1 170 3 510 1 170 1 70 1 2000 1 250 1 250 2 500 1 170 VL VL LT LT VL LV VV/yk 1160 9889 2471 10432 236012 469 828 RA R RM AO VL LT LV VV/yk 36691 1045 28396 17475 247061 12903 469 828 12 1 1 4 0 0 0 0 2040 70 2000 1000 0 0 0 30 344868 18 5140 30 - 27 - Kuva 19 Korttelin 22 aluetta 5.3.2. Muut alueet Kortteleiden ulkopuolelle jääneet alueet on merkitty lähivirkistysalueiksi. Niille saadaan sijoittaa retkeilyreittejä, polkuja ja niitä palvelevia pienehköjä rakennelmia ja laitteita. Merkittyjen teiden ja polkujen ohella myös vesi- ja viemärilinjat ja muut rakentamisen yhteydessä syntyvät aukot mahdollistavat kävelyn, sauvakävelyn, hiihtämisen, lumikenkäilyn ja muun luonnossa liikkumisen. Lähivirkistysalueiden metsien käsittely ratkaistaan MRL 128 § mukaisella maisematyölupamenettelyllä tai mahdollisesti ilman lupamenettelyä ns. Motasu –hankkeen periaatteiden mukaisesti. Metsien käsittely tulee olemaan pääasiassa metsän harvennusta, koska puusto on verrattain nuorta. Rantaan on merkitty yleinen venevalkama-alue (LV) jakokunnan rasitteen paikalle. Rantasaunan rannan puolella on yhteiskäyttöinen VV –alue, jolle saadaan sijoittaa jo rakennettu grillikota ja vähäistä lisärakentamista. Kuva 20 Rannan venevalkamaa - 28 - 5.4. Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueella rakentamisen määrä lisääntyy vahvistettuun kaavaan nähden. Se sijoittuu pääosiltaan kauas rannasta Juumantien varteen. Rannan lähellä rakentaminen liittyy olevaan loma-asutukseen. Koko alue liittyy Rukan matkailupalveluihin ja tukee osaltaan pysyvän asutuksen ja palveluiden säilymistä ja lisääntymistä lähialueella. Matkailurakentaminen liittyy olemassa olevaan yleiseen tiehen. Rakentaminen tukeutuu osaltaan viitostien ja Juumantien vilkkaaseen matkailuliikenteeseen. Alue on reittien ja sijaintinsa puolesta erinomaisesti liittyneenä Rukan ydinalueeseen. Samantyyppinen rakentaminen on mahdollista myös muilla vastaavilla kiinteistöillä eikä niiden oikeuksiin kaavalla ole haitallista vaikutusta. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman alueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia, mutta hyvin rajoitetuissa kohdissa. Saunamaailman tai vastaavan kohteen toteuttaminen RM –korttelissa muuttaa ympäristöä enemmän, mutta alue on kaukana vesistöstä ja normaalia, alueelle tyypillistä tasalaatuista kuivaa kangasta. Vesistöön ei ole vaikutuksia, koska vesihuolto hoidetaan viranomaisten vaatimuksia vastaavasti ja rakentaminen liittyy yleiseen vesi- ja viemäriverkostoon. Mikäli alueelle toteutetaan alustavien suunnitelmien mukaisesti tekoaltaita, niiden lupamenettely ja tarkemmat vaikutukset tutkitaan toteuttamissuunnittelun yhteydessä. Koska rakentaminen on matkailuun liittyvää, on itsestään selvää, että se on hoidettava luonto- ja ympäristöolot huomioiden ja alue hoidettava korkeatasoisesti. Alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Alue ei ole pohjavesialuetta, mutta uusi rakentaminen on liitettävä vesi- ja viemäriverkostoon. Ennen viemäriverkoston tuloa alueelle on pienimuotoinen rakentaminen mahdollista hoitaa esim. umpisäiliö- tai pienpuhdistamoratkaisulla. Rakentamisalueiden pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Rakentamisalueilla ei ole merkittävää kasvillisuutta. Samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen lähivesistöt ovat varsin pieniä ja maaston pinnanmuodostus vaihtelevaa, joten rakentaminen vaikuttaa vähän kaukomaisemiin. Lähempää tarkastellen maisemakuva muuttuu. Ympäristö on jo aiemman kaavoituksen ja rakentamisen myötä otettu rakentamiskäyttöön, joten muutos ei ole kovin merkittävä. Rakentamisen sopeutumiseen maisemaan kiinnitetään rakennus- ja tiesuunnittelussa erityishuomiota. Matkailurakentaminen ja pysyvä asuminen sijoittuu kauas rannasta olemassa olevan yleisen tien varteen. Vaikutukset talouteen Ulkoinen tiestö on toteutettu alueen eri puolille. Mahdollisesti on tehtävä hieman parantamista tai linjausten muutosta. Maasto on tasaista hiekkakangasta ja tierakentaminen on erittäin edullista. Sähköhuolto on helposti toteutettavissa koko alueelle. Vesihuolto toteutetaan liittymällä vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Verkostojen rakentaminen liittyy myös naapurialueiden vesihuollon toteuttamiseen. Rakentaminen ei aiheuta maanomistajille, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. - 29 - Kuva 21 20 kV linja Juumantien kohdalla Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Terveysriskejä ei aiheudu. Ulkoinen tiestö on rakennettu siten, että hälytysajoneuvoilla on kohtuullinen pääsy alueelle. Ulkoista ja sisäistä tiestöä on parannettava jonkin verran rakentamisen edistymisen mukaan. Tiestö toteutetaan vaatimukset täyttävällä tavalla. Alueen viitoitus suoritetaan toteutumisen yhteydessä. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus ei vähene kaavanmuutoksen johdosta, koska olemassa olevat reitit on huomioitu ja niiden säilyminen ja laajentaminen palvelee myös matkailutoimintaa. Kulkeminen on syytä ohjata oleville poluille ja reiteille, koska alueen luonto ei paikoitellen kestä hallitsematonta kulutusta. Rakentamisen myötä alueelle tulee uusia teitä, polkuja, vesi- ja viemärijohtoaukkoja jne, jotka parantavat myös ulkopuolisten liikkumismahdollisuuksia. Vesillä liikkuvien maihinnousumahdollisuudet eivät muutoksen johdosta heikkene. Jakokunnan rasitteena oleva venevalkama on merkitty LV –alueeksi. Alueen lähellä on Rukan matkailukeskuksen monipuoliset ja kattavat latu-, kelkkailu-, pyöräily-, yms. reitit, joihin alue on helposti yhdistettävissä. - 30 - Kuva 22 Ote latu- ja kelkkakartoista Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen ja rakennusten sekä alueiden kunnossapito tarjoavat alueelle hieman työmahdollisuuksia, joten sosiaaliset vaikutukset ovat myönteisiä. Myös RM –alueen toteuttaminen tuo lisätyöpaikkoja alueelle. Alue on joka tapauksessa vilkkaassa käytössä olevan Rukan matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä ja yleisen tien varrella. Rakentaminen ei estä muiden vastaavassa asemassa olevien tilojen vastaavanlaista rakentamista. Se voi mahdollisuuksia parantaa, koska matkailutoiminnot lisäävät alueen kiinnostavuutta. Alueen ja lähistön matkailu- ym. yritysten työntekijöiden käyttöön on kaavaan merkitty pysyvän asumisen rakennuspaikkoja. Vaikutukset kulttuuriin Alue on jo kaavoitettu ja tiestön ja polkujen osalta rakentunut. Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Alueelta ei ole löydetty kulttuuri- tai rakennushistoriallisia kohteita. Löydetyt muinaismuistokohteet on otettu huomioon aluevarauksissa ja kaavamääräyksissä. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla eikä kaavanmuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Alue on vilkkaan Rukan retkeily- ja matkailualueen läheisyydessä, mikä ajoittain aiheuttaa lievää häiriötä. Rukalle ihmiset kuitenkin osittain hakeutuvat juuri hyvien palvelujen, harrastusmahdollisuuksien ja yhteyksien vuoksi, joten häiriöt koetaan todennäköisesti vähäisiksi. Kelkkailun lisääntyminen saattaa aiheuttaa vähäistä melua järvillä ja maastossa, mutta ohjattuna ja reiteillä pysyvänä vaikutus on vähäistä. Moottoriveneily Kantojärvellä on vähäistä. Juumantie ja valtatie 5 aiheuttavat hieman liikennemelua alueelle. 5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat kaavakartalla. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön 1.5.2000 voimaan astuneen asetuksen mukaisia merkintöjä. 5.7. Nimistö Kaavatiet nimetään tarvittaessa rakennuslupien yhteydessä. - 31 - 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat SaunaKulttuuriKeskuksen toteuttamisesta on laadittu alustavia luonnossuunnitelmia, jotka tarkemman suunnittelun myötä tulevat muuttumaan. Suunnitelmia on ohessa. Kuva 23 Alustavia RM -alueen suunnitelmia - 32 Kaavaluonnoksen sisältö ortokuvalla on esitetty ohessa. Kuva 24 Kaavaluonnos ilmakuvalla 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistajat vastaavat kaavan rakentamisen toteuttamisesta. Caruna Oy toteuttaa sähköhuollon ja Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta vastaa vesi- ja viemärihuollosta. Alueen lähellä kulkevat yleiset latu-, kelkkailu- ym. reitit ovat kaupungin tai hoitopoolien vastuulla. Alue on ominaisuuksiltaan erittäin hyvin matkailu- ja lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta, joten toteutus on varsin nopeaa. Alueen sijainti matkailukeskuksen läheisyydessä ja yleisen tien varrella on erinomainen. Kuitenkin yleismaailmallinen taloustilanne, Kuusamon kaivosasiat yms. saattavat vaikuttaa toteuttamiseen. 6.3. Toteutuksen seuranta Kaupungin ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, 17.2.2015, 24.9.2015 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen - 33 - Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 305 Kuusamo Täyttämispvm 24.09.2015 KANTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm 23.10.2014 Kunnan kaavatunnus Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 34,4868 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,6250 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 32,8618 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,43 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset 15 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset 11 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 34,4868 100,0 5140 0,01 1,6250 3740 A yhteensä 1,7475 5,1 1000 0,06 1,7475 1000 V yhteensä 24,7889 71,9 30 0,00 -5,5340 30 R yhteensä 6,6132 19,2 4110 0,06 4,1043 2710 L yhteensä 1,3372 3,9 Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 1,3072 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] - 34 - Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 34,4868 100,0 5140 0,01 1,6250 3740 A yhteensä 1,7475 5,1 1000 0,06 1,7475 1000 AO 1,7475 100,0 1000 0,06 1,7475 1000 V yhteensä 24,7889 71,9 30 0,00 -5,5340 30 VL 24,7061 99,7 VV 0,0828 0,3 30 0,04 0,0548 30 R yhteensä 6,6132 19,2 4110 0,06 4,1043 2710 R 0,1045 1,6 70 0,07 0,1045 70 RA 3,6691 55,5 2040 0,06 1,2762 720 RM 2,8396 42,9 2000 0,07 2,7236 1920 L yhteensä 1,3372 3,9 1,3072 LT 1,2903 96,5 1,2903 LV 0,0469 3,5 0,0169 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä -5,5888 - 35 - SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KANTOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS KUUSAMON KAUPUNKI (305) VIRRAN KYLÄ (422) TILA OMISTAJAT Heirola 8:37 Heike Wankel ja Albert Oswald Osterham 23 83233 Bernau, Saksa Jyrävänportti 9:10 Antti Vähäkuopus, c/o Elvi Vähäkuopus Maaseläntie 23 D, 93600 KUUSAMO Pusula 9:16 Kuusamon kaupunki Mäntylä II 5:56 Mäntylä 5:26 Sisko Kauttio Kallunginniementie 25A, 93850 KÄYLÄ Hiekkala 5:57 Kelola 5:27 Anna Ahola Sallantie 68, 93850 KÄYLÄ Katajakumpu 5:54 Leila Heikkilä Kallunginniementie 24A, 93999 KUUSAMO Hirsilä II 5:55 Hirsilä 5:25 Anja Lahtela Kokontie 13, 97900 POSIO Rajala 5:53 Aili Kallunki Kaiterantie 9 A 17, 93600 KUUSAMO SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavoitustyön tarkoituksena on muuttaa kaavaa siten, että alkuperäisen rantakaavan tonttikohtaista rakennusoikeutta hieman lisätään yksi rakennuspaikka poistaen, siirretään saunapaikka rannan tuntumaan ja mahdollistetaan Juumantien varteen matkailua palvelevan alueen toteuttaminen. Korttelirajoja muutetaan vähäisessä määrin korttelissa 22. Kortteli 29 siirretään poikkeamisluvalla toteutettuun kohtaan. Korttelien 19-21 rakennuspaikkojen kokoa kasvatetaan ja osittain siirretään paremmin rakentamiseen soveltuville alueille. Juumantien varteen osoitetaan pysyvälle asumiselle alueita. Alueen sijaintia osoittava kartta ja otteet muutettavasta kaavasta sekä alustavasta kaavaluonnoksesta on ohessa. - 36 - Alueen yleissijainti Voimassa oleva ranta-asemakaava - 37 - Alustava kaavaluonnos SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Kuusamon kunnanvaltuusto on 2.3.1988 hyväksynyt Kantojärven rantaasemakaavan. Oulun lääninhallitus vahvisti päätöksen osittain 12.7.1989, Korkein Hallinto-oikeus käsitteli asiaa 7.11.1990 ja uudelleen Oulun lääninhallitus 25.11.1990. Kaavaa on muutettu yhdyskuntatekniikan lautakunnan päätöksillä Kantojärven itärannalla 26.11.2008 § 173 ja länsirannalla 22.6.2011 § 92. Alueen ympärillä on lukuisia muita vahvistettuja ranta-asemakaavoja. Kuusamon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Rukan osayleiskaavan 25.2.2004 § 4. VAIKUTUSALUE Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue lähistöineen rannan lähellä olevan alueen osalta. Juumantien matkailualueen osalta vaikutuksia on laajemmin lähialueen maanomistajille, asukkaille, matkailijoille, lomanviettäjille, retkeilijöille jne. OSALLISET - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden loma-asukkaat matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi elinkeinotoimi - yhdyskuntatekniikka Caruna Oy Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta - viranomaiset - 38 - - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo kuusamolaiset ja alueelliset seurat ja yhdistykset TIEDOTTAMINEN Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella ja informaatiolla muille osallisille. Myöhemmin pidetään nähtävillä kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos, jolloin pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaava-aineisto pidetään koko ajan nähtävillä kaavan laatijan kotisivuilla www.kimmokaava.fi. Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla. OSALLISTUMINEN Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja osallisten kanssa. Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille eri vaiheissa ja kehotetaan olemaan yhteydessä. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja viranomaisten kanssa. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - palveluihin - virkistykseen ja matkailuun - liikenteeseen - tekniseen huoltoon - vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön. Vaikutukset on selvitetty osittain aiemman rantakaavoituksen ja Rukan osayleiskaavoituksen yhteydessä. Luontoselvitykset tarkennetaan ja laitetaan tämän hetken vaatimuksia vastaaviksi - maisemaan - luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen - pinta- ja pohjavesiin - maa- ja metsätalouteen - vaikutukset talouteen - valtion ja kaupungin talouteen - yksityistaloudellisiin kustannuksiin - vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen - ihmisten elinoloihin - ympäristön puhtauteen - vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin - vaikutukset kulttuuriin - muut merkittävät vaikutukset VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Kaavan laatija suorittaa vaikutusten arvioinnin. Niitä tarkastellaan työn kuluessa kaavoittajan, kaupungin ja viranomaisten välisissä palavereissa. Työssä käytetään tarvittaessa asiantuntija-apua luonnonoloihin, liikenteeseen ja muinaismuistoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ja mahdollisesti muilla osasektoreilla. - 39 VAIHTOEHDOT Eri vaihtoehtoja ei tulla laatimaan, koska hanketta on jo usean vuoden ajan suunniteltu ja siinä yhteydessä laadittu erilaisia rakentamismalleja ja neuvoteltu eri tahojen kanssa. Luonnon merkittävimmät ominaispiirteet säästyvät, pohjavesien säilyminen ei vaarannu ja alueen retkeilykäyttö on edelleen mahdollista ja matkailualueen vuoksi jopa toivottavaa. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Luontoselvitys 08 / 2010 Pohjakartan ajantasaistus, muinaismuistoselvitys 09 / 2014 Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella ja informaatiolla muille osallisille. 23.10.2014 Viranomaisneuvottelu 13.11.2014 Kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos pidetään nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Suunnitelmia tarkennetaan saadun palautteen perusteella. 12.3.-10.4.2015 Alueen laajentumisen vuoksi valmisteluaineisto ja kaavaluonnos pidetään uudelleen nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Suunnitelmia tarkennetaan saadun palautteen perusteella. 10-11 / 2015 Kaavaehdotus, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantaminen ja mahdolliset erillisselvitykset 11-12/ 2015 Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 § mukaisesti, esittelyt osallisille, viranomaisneuvottelu tarvittaessa 01-03 / 2016 Kaavanmuutoksen hyväksyminen 04-05 / 2016 Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. YHTEYSTIEDOT KAAVOITTAJA: KAUPUNKI: Kimmo Mustonen DI (maanmittaus, YKS 124) 0400 703 521 [email protected] KimmoKaava Kitkantie 34 F 40 93600 KUUSAMO www.kimmokaava.fi Pekka Räisänen kaavoitusteknikko 040 756 7881 [email protected] www.kuusamo.fi Kuusamon kaupunki Maankäyttö Kaiterantie 22 93600 KUUSAMO PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kunnan virkamiehille tai kaavoittajalle. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n mukaan ”osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava - 40 esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy.” Kuusamossa, 11.9.2014, täydennetty 17.2.2015, 24.9.2015 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen
© Copyright 2024