Vasama 1 2015 net - Reserviläisliitto

1/2015 55. vsk
JALKAVÄEN KEHITTÄMINEN 10
PUNKAHARJUN RESERVILÄISYHDISTYKSET 50 V 15
TALVI- JA JATKOSODAN TAISTELUTANTEREILLA 20
!""$$),0'*$)*'+ Osaavan henkilöstömme kanssa löydät
parhaat ratkaisut mm. seuraaviin ongelmiin:
-*"%()*!($ )%$""$)$
-)&*%"$")$!$)%$
-)/$*+%))"**$
-%#()%)'+!$!$)%$
- "#()%$!$) ""$)
-)),#$"!!*+" !()
Huoltotyöt:
-%' *( ($$*(),0)
-)%)*'+&/+),!()
-*()$"(/,!()
-)%!%$$!*$)%$",,()
...ja paljon muuta!
www.marskidata.fi
2H6KDCK6H6B6&™'%&*
2013
Joensuu: *&&!)*-*
Mikkeli:
*%'!)*-*
Savonlinna: *&&)%'-*
55. vuosikerta, huhtikuu 2015
JULKAISIJA
Suur-Savon
Reserviupseeripiiri ry
Suur-Savon
Reserviläispiiri ry
Porrassalmenkatu 50
50100 MIKKELI
PUOLUSTUKSEMME
MATERIAALIASIAT
OJENNUKSEEN
Yhden palstan leveys 50 mm
Kahden palstan leveys 100 mm
Kolmen palstan leveys 150 mm
Sivun korkeus 210 mm
Voidaksemme ylläpitää vahvaa maanpuolustusta koko Suomen puolustamisen,
yleisen asevelvollisuuden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden pohjalta tarvitsemme hyvän maanpuolustustahdon ja joukkojen koulutuksen lisäksi asejärjestelmät ja
kaiken muun sotamateriaalin. Myös reserviläisten piirissä on aiheellista seurata tiiviisti näitä asioita, keskustella niistä ja tietenkin pyrkiä vaikuttamaan päättäjiin erityisesti nyt kesän korvalla muodostettavan uuden hallituksen linjatessa lähivuosien
puolustusbudjettia.
Yhteiskunnan yleinen huoltovarmuus, joka on eri syistä heikentynyt, muodostaa
tärkeän pohjan myös puolustuksen kriisiaikojen materiaaliselle valmiudelle. Laajaa
kannatusta reservin piirissä saa puolustushaarojen varustamisen aikataulutus, jonka
mukaan merivoimien alushankinnat ajoittuvat tulevan vuosikymmenen alkupuolelle ja ilmavoimien torjuntahävittäjien uusinta sen jälkeen vuosikymmenen lopulle.
Ennen niitä on toteutettava maavoimauudistuksen vaatimat suuret hankinnat, joiden onnistumisesta paljolti riippuu, voidaanko 150.000 miehen vahvuuteen supistettuja maavoimia uusine taistelutapoineen pitää uskottavina koko maan puolustusta
ajatellen. Operatiivisten joukkojen taisteluajoneuvot, kaikkien joukkotyyppien panssarin- ja ilmatorjunta vaativat miljardien eurojen panostusta lähivuosina. Johtamisja viestivälineidenkin modernisointi olisi tarpeen, vaikkei niiden käyttövarmuutta
voida elektronisen sodankäynnin kehittyneisyyden vuoksi taata. Jalkaväkimiinojen
palauttaminen arsenaaliin olisi toivottavaa.
Yksittäisen reserviläisen kannalta tulee ensinnä esiin henkilökohtaisten aseiden ja
kaiken muun yksilövarustuksen riittävyys myös talvivarusteiden osalta. Koko koulutetulle reserville tulisi olla jaettavissa tämä materiaali. Jo siviiliyhteiskunnan kriisivalmiuskin edellyttää, että varastoissa olisi ainakin vastaava määrä majoitusvarustusta.
Suomen geostrateginen asema, siitä johtuva tarve varautua miltä suunnalta ja minkä valtion taholta tapahtuviin hyökkäyksiin tahansa sekä luonnonolosuhteet Pohjolan
maana painottavat omavaraisuuden merkitystä materiaalikysymyksissä eikä vähiten kevytase- ja ampumatarvikkeiden osalta. Kotimainen teollisuus täyttää parhaiten
nämä vaatimuksemme. Jos sotavarustusta ei saada täältä, lähinaapuriemme tuotteet
varmaan ovat lähinnä meitä. Ulkomailta tapahtuviin hankintoihin tulisi huoltovarmuussyistä sisällyttää varaosat sekä käyttö- ja huoltokoulutus, mikä takaisi käyttöönoton jälkeisen riippumattomuuden valmistajavaltiosta.
Valtiontalouden synkkien näkymien vuoksi meidän on turha haaveilla sotavarustukseemme suurvaltojen uusinta huipputekniikkaa. Voimme korvata sen suurelta osin
olosuhteidemme mukaisella taktiikalla ja hyvin koulutetuilla, maanpuolustustahtoisilla joukoilla, jolloin hieman vanhempi ja käytettykin materiaali riittää . Yhteishankinnoista on nykyisin muodikasta puhua, mutta kuljetushelikopterihankkeen tapaisiin
farsseihin maallamme ei pitäisi olla enää varaa, mikäli yhteishankintoja tehtäisiin.
Takavuosien panssarivaunujen laajamittainen romuttaminen herätti hämmästystä
reservin keskuudessa. Onneksi linjaa oikaistiin hankkimalla viime vuonna käytettyjä
panssareita Hollannista. Nähtiin ettei köyhällä valtiolla ole varaa virhearviointeihin
materiaalipolitiikassa ja kynnyksen toimintakelpoisen materiaalin romuttamisessa
pitää olla korkea. Kenttätykistön ja muissa raskaan aseistuksen uudistushankkeissa
aiemmat opetukset tulisi pitää mielessä.
Aktiivisuutta kaikille reserviläisille, yhteistyökumppaneillemme ja maanpuolustuksen saralla toimiville!
KANNEN KUVA:
Jesse Hiltunen
Pentti Nuutilainen
Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja
Toiminnanjohtaja
Mauri Parantala
puh. (050) 527 9557
JAKELU
Jäsenetuna piirien
kerhojen ja yhdistysten
jäsenille sekä sidosryhmille.
Painosmäärä 2500 kpl.
TOIMITUS
Porrasalmenkatu 50
50100 MIKKELI
sähköposti:
[email protected]
www.rul.fi/suursavo
www.reservilaisliitto.fi/
suursavonreservilaispiiri
PÄÄTOIMITTAJA
Pentti Nuutilainen
TOIMITTAJAT
Mauri Parantala
Raimo Mikkonen
TAITTO
Marko Hokkanen | Teroprint
PAINOPAIKKA
Teroprint Oy, Mikkeli
Seuraava Vasama
ilmestyy syksyllä 2015
ILMOITUSHINNAT
1/1 sivu 3 x 210 mm
1/2 sivua 3 x 105 mm
1/4 sivua 2 x 75 mm
1/8 sivua (rivi-ilmoitus)
1 x 40 mm
Värilisä
270 €
160 €
95 €
50 €
10 €
H6KDCK6H6B6&™'%&* 3
SUUR-SAVON RESERVILÄISET
Toimintakauden 2015 alkupuoli
on tapahtumien osalta ollut perinteisen vilkas.
Suur-Savon reserviläistoiminnan
tavoitteena on ollut tarjota jäsenistölleen mielekästä ja kiinnostavaa toimintaa. Monissa paikallisyhdistyksissä on
onnistuttu kehittämään myös uusia tapahtumia. Veteraanien tukeminen eri
tavoin on jokaisen tärkeäksi kokema
asia. Toimintamme tukemisen kannalta paikalliset yhteistyökumppanit ovat
olleet tärkeässä asemassa. Etelä-Savon
aluetoimisto on ollut merkittävä ja toimiva linkki Puolustusvoimiin, ei ainoastaan paikallisesti vaan koko SuurSavon alueella.
Suur-Savon reserviläispiirin jäsenmäärä on pysynyt kutakuinkin vakiona. Suurimmat haasteet ovat alueemme pienimpien yhdistysten kohdalla.
Reserviläisjärjestöjen katseet suuntautuvat tuleviin tapahtumiin, joihin
4H6KDCK6H6B6&™'%&*
toivotaankin runsaasti osallistujia.
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen,
MPK:n sivuilta löytyy jokaiselle asiasta kiinnostuneelle koulutustarjontaa.
Kesän ja syksyn tapahtumien suunnittelussa on hyvä huomioida Reserviläisliiton 60 v juhlavuosi. Reserviläisliitto on jäsenmäärältään Suomen
suurin maanpuolustusjärjestö.
Reserviläistoiminta ja liittomme
tunnettavuuden lisääminen ovat asioita, joita kannattaa korostaa tapahtumien yhteydessä. Reserviläistoiminnalle on tyypillistä vahva yhteishenki
ja maanpuolustustahdon ylläpito. Monia tapahtumia järjestetään yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa, näin saadaan näkyvyyttä tapahtumille.
Kevään aikana olemme saaneet
seurata osittain vilkkaaksikin muodostunutta keskustelua ja kirjoittelua
maamme puolustukseen käytettävissä
olevista määrärahoista. Rahoituksen
turvaaminen on saanut vahvaa kannatusta. On mielenkiintoista seurata mihin suuntaan jatkossa mennään. Todellinen päätöksenteko onkin sitten
haasteellisempaa, tarvetta on suuntaan
jos toiseen. Maanpuolustuksen resurssit on turvattava myös jatkossa. Tulossa olevat kalustohankinnat ja koulutukseen satsaaminen vievät rahaa,
mutta päätökset on tehtävä ja rahoitus
niihin varmistettava.
Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille !
Maanpuolustusterveisin
Raimo Mikkonen
Suur-Savon reserviläispiirin
puheenjohtaja
TOIMISTOSTA TÄHYSTETTYÄ
Puolustusvoimat on normiohjannut
reserviläisten ylennysperusteita. Ylennysprosessi on muutettu vastaamaan
nykyistä puolustusvoimien sodan ajan
organisaatiota. Yleisenä ylennysperusteena on, että ylennettäväksi esitetty
on edellisen ylentämisen jälkeen osallistunut joko puolustusvoimien tai sen
MPK:lta tilaamaan koulutukseen tai
osallistunut sotilaalliseen kriisinhallintatehtävään. Normissa on ylennysperusteena huomioitu näkyvästi myös muu
kuin puolustusvoimien antama sotilaallinen koulutus. Tällaista muuta koulutusta on mm. MPK:n tarjoama koulutus sekä omaehtoinen kouluttautuminen.
Niin ikään aiemmin keskeisenä ylennysperusteena ollut sijoitus sodan ajan
joukkoon on väljentynyt niin, että ylennysperusteeksi riittää sijoituskelpoisuus
ja muu kuin sotilaallinen poikkeusolojen tehtävä. Erityisissä tapauksissa reserviläinen voidaan yhden kerran ylentää maanpuolustusta edistävin ansioiden
perusteella.
Ylennysvälit alemmissa sotilasarvoissa, kersantti - ylikersantti, vänrikki
– luutnantti, ovat lyhentyneet aiemmasta viidestä vuodesta neljään vuoteen.
Niin ikään muutoksena aiempaan on,
että ylivääpeliltä ei enää vaadita sodan
ajan sijoitusta.
Aliupseerikoulua käymätöntä alikersanttia ei edelleenkään voida ylentää
kersantiksi ja alikersantiksi ylennettävän on oltava johtajaksi kelpaava hänen
on oltava toiminut johtajatehtävässä.
Lähetän kevään kuluessa yhdistyksille kyseisen normin ja lomakkeet, joita voidaan jatkossa käyttää ylennysesitysten tekemiseen.
Hyvä Savon Vasaman lukija. Piirilehtemme ilmestymisaikataulua on ainakin kokeellisesti viilattu niin, että kevään numero ilmestyy huhti-toukokuun
vaihteessa ja syysnumero loka-marras-
kuun vaihteessa. Aikataulun muutostoive on lähtenyt mainostajiltamme, jotka
toivoivat nimenomaan syksyn lehden
myöhentämistä joulun ajan myyntiä
silmällä pitäen. Eräät reservipiirit ovat
kustannussyistä siirtyneet jo kokonaan
sähköiseen lehteen mutta meillä asiaa ei
ole edes harkittu. Toisaalta, lehden ilmestymiskertojen määräkin pysyy nykyisellään.
Lehden tämän numeron kärkijuttu
on Jalkaväen kehittäminen. Se aloittaa
maavoimien aselajeja käsittelevän sarjan, johon pyydän kirjoituksia aselajitarkastajilta. Toivottavasti saamme mielenkiintoisia näkökulmia maavoimiemme
kehittämiseen.
Lehden ilmestyessä kevään eduskuntavaalit ovat takana. Nähtäväksi jää,
mitä tuleva hallitus ja eduskunta päättävät Suomen puolustusratkaisusta ja sen
resurssoinnista seuraavalla hallituskaudella. Menneen talven aikana puolueet
ovat olleet varsin yksimielisiä puolustusvoimien lisäresurssien tarpeesta. Sotilaallinen liittoutumisen mahdollisuus
sen sijaan jakaa puolueita - ja jakolinjoja löytyy puolueiden sisältäkin. Toivottavasti tuleva hallituskausi tuo mukanaan jos ei muuta niin puolueettoman
ja objektiivisen selvityksen liittoutumisen eduista ja haitoista. Sen ei pitäisi aiheuttaa kulmakarvojen kohottelua missään suunnassa.
Selvää on, että maamme turvallisuuspoliittinen ympäristö on viimeisen
vuoden aikana muuttunut ennakoimat-
tomasti: Venäjä on toimillaan Krimillä ja Ukrainassa (sekin lienee kiistatonta) herättänyt arvailuja sen tavoitteista.
Toisaalta NATO on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Baltiassa, erityisesti Virossa, mikä on ollut omiaan ärsyttämään
Venäjää, joka puolestaan on lisännyt sotilaallista voimaansa pohjoisilla alueilla
mm. herättämällä henkiin aiemmin lakkautetun Alakurtin varuskunnan Sallan
vastaisella rajalla.
Suomi on lisännyt ja lisäämässä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Puhe
on ollut meri- ja ilmavoimien suorituskykyjen, jos ei ihan yhdistämisestä mutta ainakin yhteiskäyttöisyydestä.
Käytännön yhteistyökohteina on luonnollisesti puolustusmateriaalihankinnat,
joita yhdistämällä on mahdollisuus saada ”paljousalennusta”.
Lopuksi vielä asiaa kuntokortista.
Reserviläisurheiluliitto on tehnyt vuosia töitä sähköisen kuntokortin eteen ja
kehittänyt sen toiminnallisuuksia. Hanke on ollut taloudellisestikin varsin mittava. Valitettavasti jäsenistö ei ole ottanut asiaa omakseen ja vaarana on, että
järjestelmä ajetaan alas kustannustehottomana. Suur-Savossa käyttäjiä on 39,
pari prosenttia jäsenmäärästä. Tässä olisi kehitettävää.
Aurinkoista kevättä
Mauri Parantala
Suur-Savon reservipiirit
Toiminnanjohtaja
Viralliset PASSIKUVAT
helposti ja nopeasti odottaessa
www.valokuvausliike.fi
H6KDCK6H6B6&™'%&* 5
HYVÄ SAVON VASAMAN LUKIJA
Etelä-Savon aluetoimisto on vuoden vaihteesta toiminut Karjalan Prikaatin johdossa. Rintamavastuu lakkautetulta ItäSuomen sotilasläänin esikunnalta Karjalan Prikaatille tapahtui viime joulukuussa tärkeimmille yhteistyökumppaneille
Mikaelissa järjestetyssä tilaisuudessa. Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatti ilmoitti samassa yhteydessä jäävänsä vuoden vaihteessa reserviin.
Puolustusvoimauudistus ei vaikuttanut juurikaan Etelä-Savon aluetoimiston tehtäväkenttään. Hallinnossa ja
suunnitteluprosessissa on luonnollisesti
ollut muutoksia ylemmän johtoportaan
vaihtumisen myötä. Opiskelua on lisäksi vaatinut yhä useampien hallinnollisten tehtävien siirtyminen Puolustusvoimien SAP -tietojärjestelmään.
Asevelvollisuusasioissa aluetoimistot siirtyivät suoraan Maavoimien esikunnan ohjaukseen.
Kokoonpanoamme tarkastettiin siten, nykyinen vahvuutemme on 16 henkilöä. Näistä viisi vastaa varuskunnallisista tehtävistä Mikkelin varuskunnan
komendantin toimistossa.
Karjalan prikaatiin kuuluvat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon aluetoimistot ovat prikaatin apulaiskomentajan johdossa. Tähän tehtävään valittiin
lakkautetun sotilasläänin esikuntapäällikkö eversti Lehtisalo, jolle aluetoimistojen tehtäväkenttä oli entuudestaan
tuttu. Vastuunvaihto sujui ongelmitta. Eversti Lehtisalo siirtyy 1.7.2015
Sodankylään Jääkäriprikaatin komentajaksi.
Kriisinhallintatehtävissä on tällä
hetkellä kaksi henkilöä. Alueupseerin
tehtäviä hoitaa kapteeni Rytkölän siirryttyä Maavoimien esikuntaan kapteeni Tonteri oman toimensa ohella.
Operaatioupseeri kapteeni Orava siirtyy myöskin maavoimien esikuntaan.
Rivit saadaan syksyllä täytettyä, kun
alueupseeriksi siirtyy Maasotakoulusta kapteeni Vartiainen ja operatiiviselle
sektorille kapteeni Syrjäläinen Karjalan
Prikaatin esikunnasta. Asevelvollisuussektorin pitkäaikainen johtaja ja kokenut kutsuntamies majuri Ruokoski on
6H6KDCK6H6B6&™'%&*
ilmoittanut jäävänsä reserviin ensi vuoden vaihteessa.
Suuria muutoksia ei siis puolustusvoimauudistuksen rakenteellisten muutosten puolesta. Sen sijaan uudistuksen
mukanaan tuoma toiminnan tason palauttaminen on näkynyt selkeästi tehtäväkentässämme. Vuonna 2013 kertausharjoitusvuorokautemme olivat
käytännössä nolla. Kun vuonna 2014
koulutimme n. 150 reserviläistä paikallispataljoonan esikunnan ja perustamiskeskusten harjoituksissa, kuluvana vuonna koulutettavien määrä on
noin 500.
Viime numerossa lupaamani siirtyminen joukkojen harjoituksiin toteutuu suunnitellulla tavalla. Vuoden
tärkein harjoitus on toukokuussa Vuosangan ampuma-alueella toteutettava
Maakuntakomppanian taisteluammuntaharjoitus. Ohjelmassa on vahvennetun joukkueen puolustus-, hyökkäys- ja
ylläkköammunnat, käsikranaatin heitto
ja partioammunta. Ammunnat toteutetaan yhteistoiminnassa Maasotakoulun
kanssa. Ne noudattavat uusimpia ampumaohjelmistoja ja taktisesti maavoimien taistelutapaa 2015.
Maasotakoulun kurssilaiset suunnittelevat ja johtavat ammunnat ammuntatyöryhmien johtajien johdossa ja valvonnassa. Tätä kirjoittaessani olen juuri
palannut harjoitusalueelta maastontiedustelusta. Ensi viikonloppuna järjestämme Maakuntakomppanian reserviläisjohtajille valmistavan harjoituksen,
jossa he tiedustelevat toiminta-alueen
ja laativat taistelusuunnitelmansa annetun kehystilanteen perusteella. Tätä
seuraa perustamiskeskuksen järjestelmä- ja suunnitteluharjoitus, jossa val-
mistaudutaan maakuntakomppanian
perustamiseen taisteluampumaharjoitusta varten.
Samaan aikaan taisteluammuntojen kanssa asevelvollisuussektorimme
toimeenpanee aluetoimistomme osalta puolustusvoimien ”Reserviläiskirje
2015” -operaatiota.
Puolustusvoimat lähettää toukokuussa kaikille reserviläisille kirjeen,
jonka tarkoituksena on päivittää reserviläisten henkilökohtaisia tietoja, kertoa kunkin rooli reservissä sekä testata
asevelvollisrekisterin toimivuutta. Puolustusvoimat lähettää yhteensä 900 000
kirjettä reserviläisille.
Ensimmäisen kirje-erän postitus alkaa vapun jälkeen. Viimeisten kirjeiden pitäisi olla vastaanottajilla toukokuun aikana.
Suomalaista asevelvollisuutta selvittänyt Siilasmaan työryhmä suositti
vuonna 2010 yhteydenpidon parantamista reserviin. Kirjeestä on päätetty ja
kerrottu jo vuonna 2013. Puolustusvoimauudistuksen muutosten takia yhteydenotto toteutetaan nyt, kun uudistetun
organisaation toimintaa vakiinnutetaan.
Etelä-Savon aluetoimisto valmistautuu toukokuusta alkaen tehostettuun
asiakaspalveluun reserviläiskirjeeseen
liittyvien yhteydenottojen vuoksi.
Maanpuolustusterveisin,
Heikki Saarento
Everstiluutnantti
Etelä-Savon aluetoimiston ja
Mikkelin varuskunnan päällikkö
ALUEUPSEERIN TERVEHDYS LUKIJOILLE
Etelä-Savon aluetoimiston maanpuolustusvuosi 2015 on
alkanut organisaatiouudistuksen myötä osana Karjalan
prikaatia. Karjalan prikaati tukee ja koordinoi maanpuolustustyötä ja vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta kolmessa maakunnassa; Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja
Kymenlaaksossa.
Koska yhdellä joukko-osastolla
on iso alue johdettavana, on entistä
tärkeämpää tehdä suunnitelmat yhdessä eri maakuntien kesken. Tämä
onnistuu parhaiten, kun aluksi oman
maakunnan toimijat suunnittelevat
maanpuolustustapahtumat ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen.
Maakunnallisten suunnitelmien jälkeen kolmen eri maakunnan suunnitelmat yhdistetään Karjalan prikaatin
esikunnan johdolla yhdeksi vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukemisen
ja maanpuolustuskoulutuksen suunnitelmiksi. Vuoden 2016 suunnitelmat on esitelty Karjalan prikaatissa ja
suunnitelmat muotoutuvat Karjalan
prikaatin tulevan vuoden toimintakäskyksi tämän vuoden loppupuolella.
Yhtenä suurena osana maanpuolustustyötä on sotilassoittotoiminta, jonka
koordinoinnin Kaakkois-Suomen alueella tekee Lappeenrannassa toimiva
Rakuunasoittokunta. Sotilassoittotapahtumien mahdollistamiseksi onkin
tärkeää, että eri järjestöt ja yhdistykset pyrkivät yhteistoiminnassa ajalliseen ja alueelliseen keskittämiseen.
Vuoden 2015 suunnitellut maakunnalliset maanpuolustustapahtumat esiteltiin Etelä-Savon suunnitteluryhmän
kokouksessa Karkialammella maaliskuun lopussa. Kokoukseen oli kutsuttu myös edustajat kaikista Etelä-Savon
reserviläisjärjestöjen paikallisyhdistyksistä. Paikalla olikin runsaasti osallistujia ja tilaisuudessa saatiin tarkennettua Etelä-Savon vuoden 2015
maanpuolustustapahtumien ajankohtia.
Suurimpana maanpuolustustapahtumana Etelä-Savossa on tänä vuon-
na Mäntyharjun pesäpallokentällä 4.7.
järjestettävä Etelä-Savon maanpuolustusjuhla. Kaikille avoimen tilaisuuden tavoitteena on esitellä yleisölle puolustusvoimia, sotilaskoulutusta
ja tukea vapaaehtoista maanpuolustustyötä sekä lujittaa maanpuolustustahtoa. Karjalan prikaati järjestää
tapahtuman kalustonäyttelyn ja toimintanäytöksiä. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta soittaa tilaisuudessa sotilas-, mutta myös kevyempää
musiikkia. Etelä-Savon pelastuslaitos
ja Itä-Suomen poliisilaitoksen Mikkelin poliisiasema osallistuvat maanpuolustusjuhlaan omilla osastoillaan
kalustonäyttelyn yhteydessä. Myös
Etelä-Savon maanpuolustus- ja reserviläisjärjestöt ovat tapahtumassa mukana esittelemässä toimintaansa.
Kyrönpellon ampumaratojen alueella tehdään kevään ja alkukesän
aikana ampumavallien perusparannustöitä, joten ampumaradat ovat toistaiseksi käyttökiellossa. Heinäkuun alkuun mennessä radat ovat kuitenkin
taas käytössä ja heinäkuun 4. päivä
radoilla järjestetään Reserviläisurheiluliiton palvelusammunnan Suomen
mestaruuskilpailut sekä Falling Plates -ammunnan mestaruuskilpailut.
Ammuntojen lajikohtaiset säännöt ja
ilmoittautumisohjeet löytyvät Reserviläisurheiluliiton internet-sivuilta ”re-
ovat jäsenenä jossakin reserviläisyhdistyksessä, ovat vakuutettuja ja tervetulleita osallistumaan kilpailuun.
Savonlinnan kirkkopuistossa ja torin ympäristössä järjestetään elokuun
22. päivä maanpuolustustapahtuma,
jossa Savonlinnan alueen reserviläisyhdistykset sekä maanpuolustusjärjestöt esittelevät toimintaansa. Mukana tapahtumassa esittelemässä omaa
toimintaansa ja kalustoaan ovat myös
puolustusvoimat ja muut viranomaiset
sekä Savonlinnan kaupunki. Tapahtuman pääjärjestelijöinä toimivat Savonlinnan reserviläiset ry ja Savonlinnan
reserviupseerikerho ry, joka viettää tapahtuman yhteydessä 85-vuotisjuhlaa.
Maanpuolustustapahtumista sekä
vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta saat tietoa oman yhdistyksesi johtohenkilöiltä sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä, joten kaikki
aktiivisesti mukaan tekemään yhteistä maanpuolustustyötä sekä kouluttautumaan.
Toivotan kaikille mukavaa
kesän odotusta.
Alueupseeri
Heikki Tonteri
Kapteeni
Reserviläisten ampumakilpailu
(entinen Itä-Suomen sotilasläänin komentajan rynnäkkökivääriampumakilpailu) järjestetään Kyrönpellossa 5.9.
Kaikki varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet yli 18-vuotiaat henkilöt, jotka
H6KDCK6H6B6&™'%&* 7
MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS
POIKKEUSOLOISSA
Otsikon aihetta on käsitelty vähän, eikä siitä tiettävästi ole
tiedotuslehteemme aikaisemmin kirjoitettu. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiminta poikkeusoloissa perustuu
lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, jossa todetaan
kiteyttäen, että MPK jatkaa toimintaansa poikkeusoloissa.
Laissa ei ole tarkasti määritelty miten toiminta jatkuu ja
mitkä toimintamuodot ovat.
MPK:n rooli, kokoonpano ja poikkeusolojen toiminta on ollut sisäisen
suunnittelun osalta pitkän aikavälin
projekti. Kokonaisuus on hakenut tarkoituksenmukaisia muotojaan ja lopputuloksena on, että jokainen koulutus- ja tukiyksikkö muodostetaan
yhteneväiselle pohjalle, mutta jokainen yksikkö on hiukan erilainen kuin
muut. Toimivuuden kannalta on tärkeää, että paikalliset ja alueelliset tekijät
otetaan huomioon.
Pääperiaatteena on että MPK on
ja pysyy koulutusorganisaationa eikä
sen rooli muutu, tarve kouluttaa jatkuu
ja osin kasvaa. Koulutuskorit säilyvät vakiintuneina eli puolustusvoimien tilaama, reserviläisille suunnattu
sotilaallisia valmiuksia palveleva ja
kaikille avoin varautumis- ja turvallisuuskoulutus. Kukin kori on noin kolmasosa koko volyymista, mutta poikkeusoloissa korien painoarvot voivat
muuttua tilanteen mukaan.
Koulutuksen keskeiset kulmakivet
ovat aiheet, kouluttajat ja koulutettavat. Puolustusvoimat määrittää normaali- ja poikkeusoloissa tilaamansa
koulutuksen aiheet ja muut toteuttamiseen liittyvät tekijät. Sotilaallisia
valmiuksia palvelevan koulutuksen
aiheet suunnitellaan yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa niin, että
ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla sotilaallista suorituskykyä. Varautumis- ja turvallisuuskoulutuksesta neuvotellaan viranomaisten kanssa
ja tavoitteena on yhteiskunnan kriisinsietokyvyn parantaminen niin yksilökuin yhteiskunnan tasolla.
MPK toimintaedellytykset muut8H6KDCK6H6B6&™'%&*
tuvat kouluttajien osalta merkittävästi, koska puolustusvoimien henkilöstötarpeet menevät muiden tarpeiden
edelle. Siitä huolimatta kotu-yksiköille jää riittävät henkilöstöresurssit kunhan vaan kouluttajapohja on riittävän laaja.
Reserviläinen on reservissä sen
vuoden loppuun, jolloin hän täyttää
60 vuotta. MPK:lla ei ole yläikärajaa
ja toimintaan voi osallistua niin kauan kuin itse tuntee siihen kykenevänsä. Vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa keskeinen kouluttajavaatimus
on että osaa kouluttaa. Usein käy niin,
että taidot ovat parhaimmillaan silloin kun puolustusvoimat ei voi niitä
enää hyödyntää. Kotu-yksikkö tarvitsee laajapohjaisen kouluttajajoukon,
joka ei koostu ainoastaan reserviläisistä vaan miehistä ja naisista, varusmiespalveluksen suorittaneista ja suorittamattomista.
Puolustusvoimien tilatessa koulutusta se määrittää myös ketä se haluaa koulutettavan. Sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen osalta
kohdejoukot jakaantuvat kahteen pääryhmään. Koulutus suunnataan niin
sanotusti korvamerkityille henkilöille tai ryhmille ja toisena on kaikille reserviläisille tarkoitettu koulutus.
Varautumis- ja turvallisuuskoulutus
toteutetaan vastaavalla periaatteella
eli kohderyhmille ja toisaalta kaikille avoimesti. Varautumis- ja turvallisuuskoulutus voi olla myös tilattua,
jolloin tilaaja määrittää aiheet, kohdejoukon ja muut tapahtuman reunaehdot suurin piirtein samalla tavalla
kuin puolustusvoimat omalta osaltaan.
Aktiiviset maanpuolustajat omaavat melkoisesti tietotaitoa ja suorituskykyä, jota voidaan hyödyntää yhteiskunnan tarpeisiin poikkeusoloissa
ja arkipäivän poikkeavissa tilanteissa. Kouluttamisen ohella MPK:lla voi
olla myös rooli kriisinsietokyvyn ylläpidossa ja tukitehtävissä, mutta kouluttaminen on selkeästi päätehtävä. Jos
ja kun kotu-yksikkö osallistuu muihin
kuin koulutustehtäviin, tehtävät eivät
ole sotilaallisia vaan lähinnä varautumiseen ja turvallisuuteen liittyviä
vartu-tehtäviä. Esimerkkinä voisi olla
vaikka öljyntorjunta ja sen tukeminen.
Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön kokoonpano uudistetaan siten,
että se on mahdollisimman samanlainen normaalioloissa ja poikkeusoloissa. Muutokset johtuvat lähinnä
käytettävissä olevasta henkilöstöstä.
Organisaatiota voidaan joutua muokkaamaan sen mukaan mitä henkilöstöä
puolustusvoimat kulloinkin tarvitsee.
Kotu-yksikön organisaatio on seuraava: Johto, johtoryhmä, sotilaskoulutusosasto, varautumis- ja turvallisuuskoulutusosasto ja tukiosasto.
Lisäksi organisaatioon kuuluvat paikallispäälliköt, joita on ainakin Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Paikallispäälliköitä voi olla myös
muilla paikkakunnilla.
Johtoon kuuluvat koulutus- ja tukiyksikön päällikkö ja koulutuspäällikkö, joka on varapäällikkö. Johdon
apuna on johtoryhmä.
Sotilaskoulutusosastoon kuuluu
vaihteleva määrä koulutusryhmiä. Ne
muodostetaan kaksijakoisella periaatteella, henkilöstön osaamisen mukaan
ja sen mukaan mitä koulutusta kotuyksiköltä tilataan tai mitä aiheita sen
odotetaan kouluttavan. Sotilaskoulutusosaston kokoonpano on joustava ja
siinä korostuu toiminnallisuus.
Varautumis- ja turvallisuuskoulutusosaston kokoonpanoon kuuluu eri
ryhmiä vastaavalla periaatteella, jolla
sotilaskoulutusosasto muodostetaan.
Vartu-koulutusosaston kokoonpano
on myös joustava.
Tukiosaston tehtävänä on mahdollistaa kotu-yksikön toiminta. Tukiosasto huolehtii ylläpitävästä huollosta.
Kotu-yksikön henkilöstövahvuus
on noin 100 henkilöä. Tarkkaa vahvuutta ei ole, koska organisaatio on
joustava ja henkilöstö koostuu vapaaehtoisista, sitoutuneista ja aktiivisista maanpuolustajista. Sijoituksia eri
osastoihin voidaan muuttaa tilanteen,
halukkuuden ja tarpeiden mukaan.
Tavoitteena on että kotu-yksikön
poikkeusolojen kokoonpano on toimiva vuoden loppuun mennessä. Tä-
hän liittyy sitoumusten päivittäminen
ja henkilöstön halukkuusilmoitukset
eri tehtäviin. Pelkkä organisaatio ei
saa aikaiseksi mitään, koska tuloksen tekevät organisaatioon sitoutuneet ihmiset.
Muihin uudistuksiin liittyen uudistetaan myös johtoryhmätyöskentely.
Tavoitteena on että normaalioloissa
ja poikkeusoloissa johtoryhmän rooli on sama eli johtamisen tukeminen
ja toiminnan koordinointi sekä yhteydenpito jäsenjärjestöihin piiri- ja paikallistasolla.
Johtoryhmä muodostetaan naiset ja
miehet kattavaksi sekä siten, että maakunnan eri alueet tulevat edustetuiksi. Tavoitteena on että johtoryhmä on
muodostettu uudessa kokoonpanossa
ennen kesäkautta.
Vuoden loppuun mennessä EteläSavon koulutus- ja tukiyksikkö on loikannut aimo harppauksen kohti organisoidumpaa valmiutta toimeenpanna
laadukasta koulutusta. Samoin johtoryhmätyöskentely tulee kokemaan uu-
HEIKKILÄN YRTTTILA
Kotimaisia yrttejä
Kuivatut kotimaiset
Heikkilän Yrttitila Oy
www.kotimaisetyrtit.fi
delleensyntymisen, mikä edesauttaa
merkittävästi kotu-yksikön toimintaa
kaikissa oloissa. Kotu-yksikön kyky
tukea yhteiskunnan selviytymistä
poikkeavista tilanteista ja poikkeusoloista tulee myös paranemaan.
Jotta kaikki edellä kirjoitettu toteutuu, henkilöstön sitoumukset on syytä tarkistaa ja päivittää. Samoin tulee
päivittää tiedot halukkuuksista eri tehtäviin sekä osaamisalueet. Tyhjä organisaatio ei toimi.
Osaamispuutteita voi paikata helposti osallistumalla tapahtumiin. Edellisessä Savon Vasaman numerossa oli
allekirjoittaneen tietoisku kouluttautumismahdollisuuksista, mutta lopputulos oli halukkuuden ja hakeutumisen
osalta varsin laiha. Kouluttautuminen
ei mene koskaan hukkaan. Toiveista
ja kiinnostuksesta kannattaa ilmoittaa allekirjoittaneelle tai koulutuspäällikölle.
Kotu-yksikön uudistuvassa kokoonpanossa pitäisi olla väkeä yli
tavoitevahvuuden, koska osalle on
varattu poikkeusolojen tehtävä puolustusvoimissa. Uutta sitoutuvaa
henkilöstöä siis kaivataan ja kaikista rekrytointimenetelmistä paras on
henkilökohtainen rekrytointi. Vanha
tuttu kerro kaverille – periaate toimii.
Kertokaahan tutuille, että vapaaehtoinen maanpuolustus ja osallistuminen
MPK:n toimintaan on kehittävä, halpa
ja hyödyllinen harrastus hyvässä seurassa. Kurssien ja eri tapahtumien toimeenpanijoiden kannalta on mukavaa
kun osallistujia on paljon.
Lopuksi pari sanaa niin sanotusta ylennys-pakista. Se on muuttunut
ja nyt toiminta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä otetaan aikaisempaan verrattuna paljon paremmin
huomioon reserviläisten ylennysperusteissa. Muutoksista saa helpoimmin tarkempaa tietoa harjoituksissa.
Käykääpä ilmoittautumassa.
Hyvää ja turvallista kesän odotusta kaikille Savon Vasaman lukijoille.
Ari Kuikka
Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön päällikkö, Kaakkois-Suomen
maanpuolustuspiirin päällikkö
H6KDCK6H6B6&™'%&* 9
Jalkaväen kehittäminen
Maavoimat on aloittanut
taistelutapansa uudistamisen, jonka tavoitteena on
nykyaikaiseen sodankäyntiin soveltuvat iskukykyiset
maavoimien joukot. Uudistustyö koskee jalkaväessä kaikkia joukkoja operatiivisesta suunnittelusta ja
organisaatioista aina taktiikan, toimintatapojen,
käyttöperiaatteiden, kaluston ja koulutuksen uudistamiseen.
Maavoimien uuden taistelutavan,
Maavoimien taistelu 2015, keskeisin
muutos on jalkaväkijoukkojen taistelu aselajien tukemana. Se kulminoituu jääkäripataljoonien taisteluosastojen ja jääkäripataljoonien taisteluun,
jonka päämääränä on aiheuttaa viholliselle kumulatiiviset tappiot syvällä
taistelualueella. Toiminnassa hyödynnetään omien yksiköiden parantunutta
johtamiskykyä ja tilannekuvaa, jotka
mahdollistavat eri taistelulajien entistä joustavamman käytön.
Ennen taistelua taisteluosaston
”taistelutila” muokataan hyödyntäen
eri yksikkötyyppien erilaiset tehtävät
ja organisaatiot. Taistelutilan muok-
Jalkaväkitaistelijan taistelukykyä kehitetään hankkimalla rynnäkkökivääreihin optisiaja pimeätähtäimiä. Jääkäripataljoonan tilannekuvaa ja -tietosuutta parannetaan sisäisen kenttäviestiverkon avulla ja lisäämällä radioiden määrää ryhmä/partiotasolle.
kaamisessa korostuvat joukon taisteluajatukseen perustuva suluttaminen
ja epäsuoran tulen sekä panssarintorjunnan keskittäminen erikseen määritetyille tuhoamisalueille. Riittävät
tappiot tuotetaan tuhoamalla vihollisen panssaroidut ajoneuvot ja jalkaväki paikallisesti - pelkkä ajoneuvo-
jen pysäyttäminen ei riitä.
Kaikessa toiminnassa korostuvat
oma aktiivisuus ja yllätyksellisyys,
joilla vihollinen pakotetaan epäedullisiin taistelutilanteisiin. Hyökkääjän
taistelujärjestys rikotaan ja se joutuu
muuttamaan toimintaansa tavalla, joka
mahdollistaa kumulatiivisten tappioiden tuottamisen. Tappioiden tuottamisen lisäksi sivusta alueet valvotaan ja
tärkeät kohteet suojataan. Valvontaan
käytetään erillisiä jalkaväkiyksiköitä,
lennokeita sekä erilaisia sensoreita.
Painopistealueilla vihollinen pysäytetään ja lyödään.
Uutena sodan ajan joukkotyyppinä ovat paikallispataljoonat. PatalLeapard 2 A 6 taistelupanssarivaunut
muodostavat maavoimien operatiivisten
joukkojen keihäänkärjen. Vaunut saapuvat maahan keväästä 2015 alkaen.
10H6KDCK6H6B6&™'%&*
joonat vastaavat muun muassa oman
alueensa tärkeiden kohteiden suojaamisesta ja yhteistoiminnasta eri viranomaisyhteisten sekä alueen eri toimijoiden kanssa. Pataljooniin valitaan
oman alueen hyvin tuntevia reserviläisiä, jotka toimivat tehtävissään alueellisen maanpuolustuksen kulmakivinä.
Aluetoimistot pitävät tiedotustilaisuudet paikallispataljoonista alueensa reserviläisille syksyllä 2014.
Paikallispataljoonakonseptia testataan
VANAJA 2014 harjoituksessa LänsiSuomessa lokakuussa 2014. Saatujen kokemusten perusteella konseptin
yksityiskohtia tarkennetaan ja aloitetaan reserviläisten perehdyttäminen
ja sijoittaminen uusiin tehtäviin. Jalkaväen osalta uudistus laajennetaan
koskemaan kaikkia puolustusvoimien joukko-osastoja ja harjoituksia vuoteen 2015 mennessä.
Uudistuksen päätyö tehdään reservin kertausharjoituksissa, joiden määrää lisätään ja joissa sodan ajan joukot koulutetaan vastaamaan tehtyjä
uudistuksia. Tässä työssä keskiössä
ovat reserviläiset. Te vastaatte uudistuksen todellisesta jalkauttamisesta ja
toteutuksesta.
Maanpuolustusterveisin
Jalkaväen tarkastaja
Eversti
Jukka Valkeajärvi
Pohjois-Suomen jääkäripataljoonien taisteluosastot ja keskeiset rajajoukot varustetaan telakuorma-autoilla, joista on myös keivyitä- ja raskaita kranaatiheinajoneuvoja, aselajiajoneuvoja seka panssaroituja ajoneuvoja.
Jalkaväen taistelussa korostuvat
tehtävätaktiikka- ja johtaminen sekä
yhteistoiminta eri aselajien ja puolustushaarojen kesken. Esimies antaa
alaiselleen tehtävän ja resurssit sekä
määrittää halutun loppuasetelman.
Alainen suunnittelee ja päättää miten
tehtävä yksityiskohtaisesti suoritetaan.
KAMPAAMO-PARTURI
Väisäsen kukkakauppa ja Hautaustoimisto Ky
Pasi Nenonen 040-732 1117
www.vaisasenkukkakauppa.fi
H6KDCK6H6B6&™'%&* 11
ssä
työ
teis
na
a
muk
Yh
YLI 2000 AUTOA
JA KAIKISTA VAIHTOAUTOISTA
KAUPPA TEHDÄÄN
MIKKELISSÄ !
www.rinta-jouppi.com
OTA YHTEYS MIKKELIN MYYJÄÄN
YLI 200 AUTOA MIKKELISSÄ !
Mikkeli, Ketunniementie 10 MA-PE 9-18, LA 10-15
19532014
Heikki Laine
p. 0500 555 658
Jani Kellman
p. 040 177 8915
www.rinta-jouppi.com
www.auto.fi
Mikko Paasonen Kari Lampinen
p. 040 177 8913 p. 0500 656 111
[email protected]
SAVON SOTILASPERINNEYHDISTYS PORRASSALMI RY
Yhdistyksen vuosipäivä ja vuosikokous
lauantaina 13.6.2015.
Päivä toteutetaan seuraavan ohjelman mukaisesti:
Seppeleen lasku Porrassalmen taistelun muistomerkillä klo 12.00
Siirtyminen Jalkaväkimuseoon Mikkelin vanhalle kasarmialueelle,
hernekeittolounas
Porrassalmi VIII vuosikirjan julkistaminen klo 13.30
Juhlaesitelmä korvataan tänä vuonna näyttämällä viime vuoden
Porrassalmi 225 – taistelunäytöksestä tehty videokooste
Palkitsemiset ja vuosikokous noin klo 14.30
Varustuksena arkipuku.
Porrassalmi VIII
Porrassalmi vuosikirjan kahdeksas osa julkaistaan vuosipäivänä.
Ennakkotilaukset:
Heimo Marttinen
Puh 0505914470
s-posti [email protected].
Ennakkohinta on 37 e.
Perinnematkat
Syksylle ollaan suunnittelemassa matkaa sotahistoriallisesti
kiinnostavaan kotimaan kohteeseen, mutta ajankohta, kesto ja
kohde ovat vielä avoimia. Toiveita voi esittää matkatoimikunnalle (Ari Kuikka, Heimo
Marttinen) ja mukaan voi jo ilmoittautua ”sika säkissä” -periaatteella.
Painotuotteet
Yhdistyksellä on myynnissä
mm. seuraavia teoksia:
Porrassalmi-vuosikirjat:
nro II – IV
15 e
nro V
20 e
nro VI
30 e
nro VII
35 e
Kyösti Väänänen:
Kuninkaallisen Savon Prikaatin
miehiä
20 e
Göran Magnus Sprengtporten Patriootti vai petturi?
seminaarijulkaisu
5e
Mikkeli – Talvisodan päämajakaupunki, sem.julkaisu 5 e
Näkökulmia Mannerheimiin,
seminaarijulkaisu
5e
Porrassalmi 225 taistelunäytöksestä tehtyä DVD
10 e
Tiedustelut: Ari Kuikka
(040 5894657 / ari.kuikka@
mpk.fi) tai Heimo Marttiselta.
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT,
PUTKET JA PONTTONIT
H6KDCK6H6B6&™'%&* 13
Vapaaehtoistyö on merkittävä voimavara
Naisten Valmiusliiton Etelä-Savon alueneuvottelukunnassa vuosi 2015 käynnistyi odotetun vilkkaasti ja uuden puheenjohtajan komennossa, kun otin pestin vastaan
alueneuvottelukunnan pitkäaikaiselta aktiiviselta jäseneltä Anneli Niskaselta. Puheenjohtajan vaihdostilaisuus
pidettiin helmikuussa Veteraanimajalla. Lämminhenkiseen tilaisuuteen saapui yli 50 juhlavierasta eri yhteistyöjärjestöistä ja –yhdistyksistä. Sydämelliset kiitoksemme kaikille mukana olleille ja toimintaamme tukeneille!
Uuteen tehtävääni suhtaudun mielenkiinnolla ja avoimin mielin. Haasteita varmaan riittää. Tärkeimpinä
koen kuitenkin tutustumisen ja yhteistyön samanhenkisten ihmisten kanssa, uuden oppimisen ja vapaaehtoisen
maanpuolustustyön. Vaikka päivätyö
ja välimatka Joroisista Mikkeliin tuovat hidasteita harrastustoimintaan, uskon ja toivon että aktiivinen ote säilyy.
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö
tuli minulle ensikerran tutuksi vuonna
2011 NASTA-harjoituksessa Upinniemellä ja otin selvää liiton toiminnasta ja sen jäsenjärjestöistä. ”Tätä olen
aina halunnut tehdä” -kokemuksesta
innostuneena liityin jäseneksi Mikkelin maanpuolustusnaisiin tammikuussa 2013 ja Mikkelin sotilaskotisisariin
syksyllä 2014.
Kiehiäisiä valmistuu
maastotaidot -kurssilla.
14H6KDCK6H6B6&™'%&*
Naisten Valmiusliiton ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön toimintaan
pääsee hyvin mukaan juuri NASTAharjoitusten kautta. Koska harjoituksiin osallistuminen ei edellytä mihinkään jäsenjärjestöön kuulumista,
osallistumiskynnys on matala. Monelle jääkin harjoituksen jälkeen innostus olla mukana valmius- ja varautumiskoulutuksessa muulloin kuin
kaksi kertaa vuodessa ja alueneuvottelukuntien organisoimat koulutukset
antavat siihen hyvän mahdollisuuden.
Mikä onkaan mukavampaa kuin hankkia turvallisuustaitoja ja verkostoitua
samanhenkisten naisten kanssa!
Mukava yhdessäolo ja tekemisen
meininki toteutui hyvin viime syksyn
Etelä-Savon alueneuvottelukunnan toteuttamassa Savotta 2014 NASTAharjoituksessa Kouvolassa Karjalan
PrikaatissaVekaranjärvellä. Harjoituksen johtajana toimi ja kaikki langat käsissään piti Marja Schünemann. Koulutusta annettiin kymmenellä kurssilla
ja harjoituksen kokonaisvahvuus oli
293 henkilöä. Suosituimmiksi kursseiksi nousivat maastotaidot, jokanaisen selviytymispakki, katuturvallisuus
ja kanttiinitoiminta maastossa. Harjoituksen uusia kursseja olivat turvallisesti töissä, naapurustosta turvallisuutta ja tosielämän ensiapu. Osoitamme
vielä kerran suurkiitokset Karjalan
Prikaatille tuesta, joka tarjosi koulutustapahtumalle hyvät onnistumisen
edellytykset!
Osallistujista lähes joka kolmas
osallistui ensimmäistä kertaa harjoitukseen, mikä oli ilahduttavaa. Parikymmentä Savotta 2014 -harjoituk-
Katuturvallisuus kurssilaiset harjoittelivat erilaista puolustautumista.
seen osallistujaa oli osallistunut jo
yli kymmeneen harjoitukseen. Vanhat konkarit antavat hyviä vinkkejä ja
opastavat ensikertalaisia mielellään.
Uudet tulokkaat pitävät kuitenkin ajatukset virkeinä ja tuovat tuoreita näkemyksiä harjoituksiin, kun päivän
tapahtumia kerrataan iltaisin tuvissa
ja teltoissa.
Oli hienoa olla mukana Savotta
2014 järjestelyorganisaatiossa. Mukaan kotiin viemiseksi tuli monta uutta
tuttavuutta ja onnistumisen ilo omasta
ja muiden työstä. Tiukkaa työntekoa
oli kolme päivää, mutta sunnuntaina tuli kuitenkin tunne: ”Jokos tämä
nyt loppui?”. Toivotaan, että tämän
kevään Santis 2015 -harjoitus Santahaminassa tuo saman tunteen. Yksin emme ole, kursseille ilmoittautui yli 600 naista ja reilut 400 mahtui
mukaan. Santis 2015 onkin NASTAharjoitusten historian suurin harjoitus.
Naisten Valmiusliiton strategian mukaisesti on hyvä jatkaa tuleviin koulutuksiin: turvallisuustaidot kuuluvat
kaikille naisille ja naiset ovat selkeä
osa turvallisuutta.
Hyvää kevään jatkoa ja kesän odotusta Savon Vasaman lukijoille!
Anna-Maija Silander
Naisten Valmiusliitto ry
Etelä-Savon alueneuvottelukunta
puheenjohtaja
Punkaharjulla tasakymmeniä
Syyskuun 13. päivänä 2014
punkaharjulaiset reserviläisyhdistykset viettivät
Tynkkylän Lomaniemessä Punkaharjulla yhteistä 50-vuotisjuhlaa. Päivää jatkettiin vapaammissa
merkeissä Vuoriniemen
Saunalammen metsäkämpällä saunoen, syöden
hyvin ja seurustellen.
50 vuotta
MPK:n nykytilaa ja tulevaisuutta selvitteli juhlapuheessaan prikaatikenraali
Pekka Tuunanen. Lähtöjään punkaharjulainen ja seudun nykyinen kesäasukas.
Ensimmäinen merkintä Punkaharjun Reservinaliupseeriyhdistyksestä löytyy huhtikuun 8. päivältä 1964
ja Reserviupseerikerhosta joulukuun
3:nnelta. Valmisteluja oli toki tehty
jo edellisen vuoden puolella. Pian reserviupseerit saivat myös naisjaoston.
Myös reservinaliupseerit ottivat perheet toimintaan jo alkuvuosina.
Toiminta 1960-luvulla varsinkin
RU-kerhossa oli melko muodollista ja esimerkiksi sotilasarvot muistettiin liittää nimiin niin asiakirjoissa
kuin uutisoinnissakin. Kuukausittain
kokoonnuttiin kerhoiltoihin kuuntelemaan Savonlinnan Sotilaspiirin upseerien esitelmiä, katsomaan filmejä
ja keskustelemaan. Pari kolme kertaa vuodessa osallistuttiin omiin tai
reserviläispiirien toteuttamiin hiihto-, suunnistus- ja ampumakilpailuihin yhdessä reservinaliupseerien kanssa. Käytännön yhteistyö oli laajaa heti
alusta alkaen, vaikka virallisesti toimittiin omien hallintojen alla. Kokoonnuttiin Sotainvalidien baarissa,
pankkien kokoushuoneissa, kouluilla, Kuntoutussairaalassa, paloasemalla, hotelli Finlandiassa. Viime vuosina kokouksia on pidetty myös mm.
kunnantalolla ja Lahnalammen metsästysmajalla. Res.au:t kokoontuivat
alkuvuosina usein Pakkaspirtin hiihtomajalla.
Lokakuussa 1965 kerhot päättivät
lähteä mukaan paikkakunnalla virinneeseen Pakkaspirtin ampumaratahankkeeseen. Ampumaharrastus sai
vauhtia ja niinpä nuoret kerhot saivat
heinäkuussa 1965 järjestettäväkseen
tuolloin suositun reserviläispiirien sotilaskolmiottelun Punkasalmella. Voitot kuitenkin menivät Enonkoskelle ja
Kangasniemelle.
Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi RU-kerhon naisjaosto järjesti naamiaistanssiaisia hotelli Finlandiassa, Savonlinnassa hotelli Tottissa
ja viimein Punkaharjun Valtionhotellissa. Tuotolla tuettiin paitsi kerhoa
myös SOS-lapsikylää, rajaseudun vähävaraisia perheitä ja sotainvalidien
keräyksiä. Myös res.aut: järjestivät
tanssiaisia Finlandiassa samassa tarkoituksessa.
Alusta asti kerhot osallistuivat itsenäisyyspäivän ja kaatuneiden muistopäivän tapahtumiin sekä järjestelyissä
että huomionosoituksissa. Myöhemmin myös Kansallinen veteraanipäivä on ollut kerhojen yhteisen vuosittain julkaistavan toimintakalenterin
pysyvä tapahtuma. Lippujuhlan päivä 4. kesäkuuta on huomioitu ja vuonna 1967 Punkaharjulla kuten monissa muissa Suomen kunnissa vietettiin
marsalkka Mannerheimin syntymän
100-vuotisjuhlaa. Kerhot osallistui-
vat järjestelyihin ja kunniakäynteihin sankarihaudoilla sekä kansalaisjuhlaan Punkasalmen koululla.
Sotilaslajina vieraampi autourheilu ja liikennekilpailut kuuluivat myös
ohjelmistoon, kun Punkaharjun liikennelautakunta alkoi näitä 1960-luvun lopulla järjestää.
Vuoden 1970 Suur-Savon Reserviupseeripiirin syyskokous pidettiin
Punkaharjulla Kuntoutussairaalassa. Samalla piirin naistoimikunta piti
oman syyskokouksensa.
Yhteistoiminta alueen kuntien reserviläisyhdistysten kesken kasvoi
ja monipuolistui vähitellen ja laajeni
syksyllä 1972 itään päin: Saaren ja
Uukuniemen kerhot haastettiin pienoiskivääriammuntoihin.
Yhteistoimintaa myös virallistui: muodostettiin V yhteistoiminta-alue, johon kuuluivat Enonkoski,
Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna ja
Savonranta. Tammimaanantaina 1974
alueen kerhot kutsuttiin Kerimäelle
pohtimaan keinoja toiminnan tehostamiseksi. Samalla vietettiin marsalkka
Mannerheimin muistopäivää.
Vuonna 1975 RU-kerho otti tavoitteekseen järjestää ”valistustilaisuuksia” asepalvelukseen lähteville.
Punkaharjulta astui palvelukseen vuosittain noin kolmekymmentä nuorta.
Yhden tilaisuuden vuodessa katsottiin
H6KDCK6H6B6&™'%&* 15
Juhlaan osallistui viisi punkaharjulaista rintamaveteraania. Vasemmalta Onni Kero,
Martti Sairanen, Heikki Pulkkinen, Taito Tynkkynen ja Ida Tynkkynen.
riittävän. Hanke ei lopulta toteutunut.
Itsenäisyyspäivän alla 1975 järjestettiin Kerimäellä hotelli Herttuassa alueellinen maanpuolustusilta, johon osallistui arvovaltaisia vieraita:
USA:n sotilasasiamies, everstiluutnantti Jay C. Mumford puolisoineen,
Kaakkois-Suomen sotilasläänin komentaja kenraaliluutnantti Erkki Setälä ja Savonlinnan sotilaspiirin päällikkö everstiluutnantti Terho Vallimies.
Kaukopartiomies ja sotakirjailija Esa
Anttala esitteli tuotantoaan ja eversti
evp Reino Simonen sotakirjallisuutta
laajemminkin. Toistakymmentä noin
200 vieraasta oli punkaharjulaisia reserviläisiä.
Yhteistyö Savonlinnan sotilaspiirin
kanssa jatkui tiiviinä myös 1980-luvulla. Kerhot pääsivät seuraamaan sotaharjoituksia Vekarajärvellä ja Savonlinnan seudulla. Saatiin tutustua
mm. Lappeenrannan päällystöopistoon, Karjalan Lennostoon ja Vekarajärven varuskuntaan.
Parikkalassa järjestetty turvallisuuspoliittinen TURPO-kurssi kokosi
osallistujia yli maakuntarajojen. Kahdeksan punkaharjulaista reserviläistä
lunasti todistuksen kuunneltuaan 11
iltana 2-3 tuntia valtakunnan ja maakuntatason asiantuntijoiden luentoja.
1980-luvun merkittävin reserviläistapahtuma Punkaharjulla oli
Suur-Savon 19. maanpuolustusjuhla 1984, jonka toteutuksessa kerhot
16H6KDCK6H6B6&™'%&*
olivat avainasemassa yhdessä Punkaharjun kunnan kanssa. Syksyllä vietettiin myös RU-kerhon 20-vuotisjuhlaa. Molempiin tapahtumiin RU-kerho
valmistautui jo keväällä toteuttamalla
hankkeen kerhon lipusta ja pöytästandaarista. Lippu vihittiin ja naulattiin
Punkaharjun Seurakuntatalossa 11.
maaliskuuta 1985.
Punkaharjulle sijoittuu runsaasti
Salpa-linjan varustuksia: tankkiestelinjoja, juoksu- ja ampumahautoja, pe-
säkkeitä ja korsuja. Punkaharjun harjualueella sijaitsevat haluttiin saada
suuren yleisön nähtäville. Reserviläiskerhot ja leijonat kunnostivat Mustaniemen linnoituslaitteet kesäkaudella
1985. Työtä jatkettiin myöhemmin viranomaistyönä.
RU-kerhon jäsen Paavo Parikka
esitti syksyllä 1985 osallistumista yhdellä partiolla reserviläisurheiluliiton
vuosittaiseen valtakunnalliseen syysjotokseen. Tästä alkoi aina 2010-luvun puoliväliin kestänyt jotosharrastus. RU-partio osallistui lähes samalla
miehityksellä yhteensä 20 peräkkäiseen syysjotokseen ja samalla partiolla käytiin myös puolenkymmentä talvijotosta. Pian res.au:tkin lämpenivät
asialle ja lähettivät partioita matkaan
kymmenkunta kertaa. Mäntyharjun
soutujotoksiinkin osallistuttiin muutamana keväänä. RU-partion parhaat
jotossuoritukset tehtiin Rovaniemellä,
jolloin pokattiin pronssia 130 partion
joukossa ja Savonlinnan Kuikan Kierroksella sijoittuen viidensiksi. Kun upseeripartion jotosputki avattiin 1985
Loimaalla, se myös päätettiin siellä
juhlajotokseen 2004.
Kerhojen laaja kokemus jotostoiminnasta antoi varmuuden kokeilla
myös toiminnan toista puolta: 1998
kerhot saivat luvan järjestää ResUl:n
Juhlan juonsi Punkaharjun Reserviläisten puheenjohtaja Ahti Makkonen.
valtakunnallisen talvijotoksen Punkaharjulla. Veteraani-98- jotos onnistui
loistavasti ja sai kiitosta sekä kilpailijoilta että liitolta.
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu haki muotojaan. Mukaan haluttiin
viranomaisten avuksi ja SPR:n rinnalle muita yhteisöjä, myös reserviläisiä. Vuonna 1980 kerhot liittyivät
VaPePa:aan ja syksyllä 1987 Punkaharjulla järjestettiin suuri etsintäharjoitus. Toukokuussa 1991 pidettiin
suuri öljyntorjuntaleiri Savonlinnassa.
Keväällä 1991 toteutettiin valtakunnallinen Rajojen Jotos, jossa
maanpuolustusviestiä kuljetettiin ympäri Suomen rajojen hiihtäen, pyöräillen ja marssien. Punkaharjun kerhot
veivät viestiä Lieksan Inarista Ilomantsin Ilajaan neljän miehen partiolla.
Samoihin aikoihin vietettiin Suomen ja Ruotsin välisen maaottelumarssin 50-vuotismuistotapahtumaa.
Punkaharjulla marssin veti 1941
marssin veteraani Heikki Makkonen
RU-kerhosta.
Kerhojen yhteinen toiminta lähti
vireään kasvuun 1990-luvulle tultaessa. Keskusteltiin kerhojen yhdistämisestä virallisestikin, mutta reserviläisliitot eivät ajatusta tukeneet.
Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuonna 1992 kerhot järjestivät
erityisesti sotien veteraaneille kohdistetun Karjalan Sotilassoittokunnan ja
Kerimäen Mieslaulajien viihdekonsertin Retretissä. Tästä alkoi myös näihin
päiviin asti jatkuvasti tiivistynyt yhteistyö Punkaharjun Rintamaveteraaniosaston kanssa. Veteraaniyhdistyksen aloitteesta käynnistettiin keväällä
1995 keskustelut yhteistyön muodoista, kunnes vuonna 2005 veteraaniosasto luovutti lippunsa ja niiden mukana
osavastuun toiminnastaan kerhoille.
Vuodesta 1995 alkaen Punkaharjun Kruunupuisto on asuttanut ja kuntouttanut Heimopataljoona 3:n inkeriläisveteraaneja puolisoineen. Heitä on
kutsuttu myös paikallisiin maanpuolustustapahtumiin. Moni heistä on jo
kutsuttu viimeiseen iltahuutoon. Kerhot osallistuvat siunaustilaisuuksiin
arkunkantajina.
Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus eli 1990-luvulla vahvaa nousukaut-
Reserviupseeriliiton hopeisella ansiomitalilla palkittiin pitkäaikaiset puheenjohtajat
Seppo Korpelainen ja Raimo Laamanen (kuvassa keskellä). Mitalit luovuttivat reserviupseerikerhon puheenjohtaja Hemmo Karvinen ja piirin puheenjohtaja Pertti Nuutilainen. Niinikään puheenjohtajina toimineet Esa Leppälä, kunniapuheenjohtaja Paavo
Leinonen ja Seppo Kupiainen saivat liiton ansioplaketin.
ta. Savonlinnan seudulle syntyi paikallisosasto Raikuun Sissit. Osasto järjesti
Mikkelin sotilasläänin tukemana lukuisia harjoituksia alueella aina 2000-luvun
alkuun saakka. Sisseihin kuului myös
kymmenkunta punkaharjulaista reserviläistä molemmista kerhoista.
Punkaharjulainen Mannerheimristin ritari Eero Seppänen lahjoitti
kerhoille saamansa Marskin Maljan
kiertopalkinnoksi kerhojen välisiin
moniottelukisoihin. Laadittiin viisi sotilasurheilulajia käsittävä kilpailu sääntöineen. Vuosien varrella lajit
ovat vähentyneet, mutta kisa elää ja
malja kiertää.
Rintamaveteraani Esko Salakan aloitteesta luotiin keväällä 2000
haasteammuntakisa, jossa reserviläiskerhot ja veteraaniosasto ottivat
viisimiehisin joukkuein mittaa sotilaskivääriammunnassa. Kisa käytiin
vuosittain, kunnes se päättyi Salakan
muistokisaan syksyllä 2012.
Varainhankintaa kerhot ovat suorittaneet toimintojensa mahdollistamiseksi alkuvuosista asti. Rahaa lähinnä ampumatarvikkeisiin koottiin
alkuvuosina mm. valmistamalla tielaitokselle aurausviittoja ja myymällä itsenäisyyspäivän juhlatarpeistoa.
Viime vuosina varoja on koottu erilaisin talkoin, metsätietokeskus Luston Metsäkulttuuripäivien liikenne-
ohjauksessa ja yövartioinnissa sekä
uusimpana tuottoisana toimintana uuden vuoden ilotulitteita myymällä.
Myös käyttökohteita on tullut lisää:
kerhot tekevät vuosittain retkiä reserviläisiä kiinnostaviin kohteisiin kotimaassa, mutta myös Karjalan kannaksella, Itä- Karjalassa ja Baltian
maissa. Reserviläiset ovat hankkineet
myös varusteita ja kalustoa, mm. puolijoukkueteltan. Upseereilla on vireillä asetäydennys.
Sankarivainajien muiston kunnioittaminen myös sankarihauta-aluetta ja –kiviä kunnostamalla sekä mm.
hengellinen toiminta Punkaharjun
seurakunnassa Hirvikirkon joulutulineen ovat kerhojen uutta 2000-luvun toimintaa perinteisen maanpuolustustyön ohella.
Nykyisten puheenjohtajien aikana ja ansiosta kerhojen jäsenmäärät
ovat kasvaneet ja nuoria reserviläisiä on tullut mukaan. Tiivis yhteistyö käytännön toiminnassa tukee tätä
kehitystä. Vuosittain yhdessä julkaistava toimintakalenteri edesauttaa laajaa osallistumista ympärivuotisesti.
Punkaharjulla 13.3.2015
Seppo Korpelainen
Punkaharjun
Reserviupseerikerho
H6KDCK6H6B6&™'%&* 17
Kukkarojotos 2015
Jotosrastien aiheet ja autenttiset
rastipaikat olivat kootut Pieksämäen
Talvisodan ajan tapahtumapaikoista. Jotoskeskus sijaitsi tällä kertaa
kaupungin ytimessä, joka osoittautui varsin onnistuneeksi ratkaisuksi.
Kierroksen suorittaneita oli reilut sata
henkilöä, joka on varsin kunnioitettava määrä verrattuna moniin muihin kuntoilutapahtumiin. Kaikki eivät
edes halunneet kirjautua rasteille, vaan
kertoivat kulkeneensa reitin Pieksämäen Lehdessä olleen kartan perusteella omaan tahtiinsa. Näin ollen todellinen jotokselle osallistujien määrä
lienee ollut vieläkin suurempi.
Reitin kiertäneille ennestään tutut paikat ja rakennukset henkivät sodanaikaisia tapahtumia ja arkistojen
kätköistä avautuvaa alueemme sotahistoriaa. Yksi mielenkiintoisimmista
rasteista oli talvisodanaikaisen Valtion
rautateiden koko Suomen sotilas- ja
siviilijunaliikenteen ohjauskeskus.
Kuuden henkilön johtama logistiikkayksikkö miehistöineen oli vaarassa
tuhoutua Pieksämäen ilmapommituksessa 2. helmikuuta 1940. Vihollisen
pommitusten huono osumatarkkuus
pelasti silloisen Suomen rautatieliikenteen tärkeän risteyspaikan sekä sen
kuljetusten strategisen johdon täystuholta.
Toinen mieliinpainuva rasti jotokselle oli keskuskansakoulu eli nykyinen Pieksämäen Lukio. Kotirintaman
18H6KDCK6H6B6&™'%&*
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Pieksämäen koulutusosasto kokosi alueensa vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen joukot vuosittaisen Kukkarojotoksen merkeissä Talvisodan päättymisen 75 v teeman ympärille järjestettyyn
tori- ja jotostapahtuman järjestelytehtäviin 21.3. Pieksämäen torille.
TALVISOTA 75 VUOTTA
TAPAHTUMA
21.3. PIEKSÄMÄELLÄ
tärkeimmän viestintävälineen eli armeijan kenttäpostin pääkonttori sijaitsi tässä rakennuksessa. Satoja junavaunuja käsittänyt postisuma liikkui
läpi rautatiekaupungin sotasensuurin valvoman postikeskuksen välittäen taistelevien joukkojen ja kotijoukkojen tärkeät terveiset suuntaan jos
toiseenkin. Tämäkin paikka varjeltui
pommituksessa. Sen sijaan täysosuman saivat Pieksämäen tyylikäs asemarakennus sekä viinakauppa.
Pieksämän kauppatorille oli koottu
Talvisota -aiheinen telttakunta paikkakunnan parasta tietämystä seutukunnan sekä Suomen sotahistoriasta. Mikko Heiskanen ja Asko Hankilanoja
saivatkin vastaansa kysymysten tulvan
kaupunkilaisten parveillessa teltalla ja
sen lähiympäristössä. Sotilastukikoh-
tarasti oli monelle veteraanille muisteluksia herättävä paikka ja taidettiin
niitä tarinoita saada myös muutama
tallennettua nauhalle. Radioamatöörit
puolestaan esittelivät yleisölle sodanajan viestiliikennettä ja välineitä eli
aikaa ennen ”älypuhelimia”.
Vihollisen lentokone ilmestyi Pekka Keinosen ja Heikki Lehmosen toimesta taivaalle klo 10. Aito ”sirra”
antoi ilmahälytyksen, jonka jälkeen
torilla paukkui ja savusi!
Teemaan liittyen ja yleisön vertailtavaksi järjestettiin TS 75 ja RES
2015 taistelupartioiden toimintanäytös. Juha Kalliolan autenttisesti varustama TS 75 hyökkäsi kohti vihollinen etuvartiopesäkettä ja tuhosi sen.
Tosin ei ilman tappioita. Suomalaisen
taistelutavan mukaan kaveria ei jätet-
ty, vaan partio väistyi tehtävänsä suoritettuaan haavoittunut ryhmänjohtaja
mukanaan suoja-asemaan.
Etelä-Savon maakuntakomppaniasta muodostettu RES 2015 ryhmä
suoritti vastaavan tehtävän saapuen
suoja-asemasta lähelle kohdetta Topi
Nenosen ohjastamalla Nasu – maastoajoneuvolla. Taistelupartio selviytyi tehtävästään vauhdikkaasti ja näyttävästi Marianne Häkkisen johdolla
jotoksen yllättäviä vaaroja uhmaten.
Lisäpotkua näytöksille antoi Ilkka
Vauhkosen asiantuntemuksella järjestämä tulenkuvaustoiminta maalialueella. Teittilän tallin hevoset eivät
pitäneet kuulemastaan ja ne pitikin
poistaa näyttelyalueelta parin rytinän
jälkeen. Uskon, että yleisö sai tästä
episodista pienen aavistuksen Suomenhevosten ja niiden ohjastajien karusta kohtalosta Talvisodan kranaattikeskitysten jyskeessä. Hepat ovat
todella kunniansa ansainneet.
RK-ammunta Noptel – aseilla toteutettiin Mikkelin Reserviupseerikerhon sekä Joroisten reserviläisten
yhteistyönä vetäjinä Jussi Saarinen ja
Heikki Jäntti. Ammunnassa kirjattiin
46 suoritusta voiton mennessä Varkauteen Erkki Tenhuselle pisteillä 47.
Auli Manninen otti hopeaa pisteillä 46
ja jaetun pronssin veivät Tomi Haimila ja Henri Kuutti pisteillä 45. Kylmä
tuuli verotti ehkä jonkin verran tälle rastille osallistujien innokkuutta.
Muuten erinomainen rasti.
Talvisodan evakot esiintyivät varusteineen ja eläimineen Marko Lyyran johdolla niin vakuuttavasti, että
moni sodan kokenut silmäpari kostui tällä rastilla muistojen tulviessa
mieleen. Useampien meidän Pieksämäkeläisten isovanhempien sukujuurilta löytyy evakkotausta. Ehkä juuri tästä syystä tällä seutukunnalla on
isänmaallisuus täällä ollut korkeassa
arvossa ja maanpuolustustyö on ollut
aina vahvasti esillä useiden järjestöjen
ja ihmisten toimesta.
Monisatapäisen yleisön piti lämpimänä rakovalkealla nautittu Pieksämäen Seudun Maanpuolustusnaisten
hernekeitto sekä Lottaperinneyhdistyksen nokipannukahvi. Naisten toimintaan sekä jotoksen toteutukseen
kävi tutustumassa NVL:n Etelä-Savon
alueneuvottelukunnan puheenjohtaja
Anna-Maija Silander.
Kukkarojotos sai tänä vuonna
myös muita merkittäviä vieraita kun
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen
seurueineen saapui seuraamaan tilaisuuttamme. Pieksämäen Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Juhani Laitinen oli valtuutettu kutsuvieraiden
oppaaksi sekä isännöimään Pieksä-
mäen kaupungin tarjoaman lounastilaisuuden. Vieraille sekä järjestäjille
muhkeat leipäsäkit lähtiäisiksi lahjoitti totuttuun tapaan Moilasen leipomo.
Piiripäällikkö Ari Kuikan mukaan
MPK:n toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen oli kovasti tyytyväinen näkemäänsä ja hän oli todennut maanpuolustusasioiden olevan kunnossa
Pieksämäellä.
Tuleville vuosille toiminnanjohtaja
Laatikainen ehdotti mm. Turvakurssien järjestämistä lukiolle. Allekirjoittanut kertoi hänelle juuri sen tyyppisestä
koulutuksesta MPK:n toiminnan alkaneen Pieksämäellä 1995, joten siihen
koulutusaiheeseen on helppo palata
ja lupasimme ottaa haasteen vastaan
2016 toimintasuunnitelmassa. Kukkarojotoksellakin alkaa olla jo ikää.
Ensimmäinen MPK:n jotostapahtuma
järjestettiin paikkakunnan uusille kouluttajille vuonna 1997. Moni heistä on
edelleen ruodussa ja täydessä iskussa!
Muut jotoksen tukitoimet sujuivat
taas mallikkaasti koulutuspäällikkö
Pertti Pulkkisen ja Riku Qvarnströmin toimesta. Kaikki saatiin mitä tilattiin ja vähän enemmänkin. Riku oli
myös TST-rastin toiminnassa näyttävästi mukana.
Jälleen kerran allekirjoittaneella on
ilo kiittää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kirjoilla ollutta rastihenkilöstöä sekä kouluttajia erinomaisesta
KJ 2015 / TS 75 v tilaisuuden valmistelutyöstä ja onnistuneesta toteuttamisesta!
Mukana järjestöistä olivat Pieksämäen Reserviupseerikerho ry, Pieksämäen Seudun Reserviläiset ry, Pieksämäen Seudun Maanpuolustusnaiset ry,
sekä Lottaperinneyhdistys. Kaikkiaan
jotos – ja toritapahtuman järjestelyissä
meitä oli mukana 59 toimitsijaa. Tästä
on taas hyvä edetä uusiin haasteisiin.
KJ 2015 / TS 75 v terveisin:
Ano Teittinen
MPK /Pieksämäen
koulutusosaston päällikkö
Jotoksen johtaja
Talvisodan evakot (Kuva: Jesse Hiltunen)
H6KDCK6H6B6&™'%&* 19
Talvi- ja jatkosodan taistelutantereilla
Karjalan Kannaksella
Syyskuun viimeisenä viikonloppuna 2014 Mikkelin Reserviläiset järjesti sotahistoriallisen matkan Karjalan kannakselle. Päätavoitteena oli tutustua talvisodan Taipaleenjoen
taistelupaikkoihin. Retkikunta kulki JR 30:n (1.1.1940 alkaen JR 21) sotapolun. Kannakselle suuntautunutta matkaa
edelsi edellisenä viikonloppuna Virrat – Pihlajavesi (Keuruulla) alueelle tehty matka. Tällöin tutustuttiin alueeseen,
jolta JR 30:n III pataljoonan 9 komppania oli koottu. Tämä
tutustumismatka antoi ymmärrystä siihen miksi Taipale ei
tulimyrskyssä taittunut.
Syskuussa 2014 tuli kuluneeksi 70
vuotta jatkosodan päättymisestä. Ratkaisutaisteluja käytiin mm. Siiranmäessä, Tali – Ihantalassa sekä Äyräpää
– Vuosalmi alueilla. Kun talvisodan
tapahtumiin tutustuttiin keskisuomalaisen joukon vaiheita seuraten, niin
Siiranmäessä ja Äyräpäässä taisteluja tarkasteltiin savolaisen joukon lähtökohdista.
Talvisodan henkeä etsimässä Virtailla ja
Pihlajavedellä 19 – 21.9.2014
”Veljet, vesitilkka tuokaa” oli kantava tunnus syksyn matkoillamme.
Taipaleessa komppanian päällikkönä
toimineen Yrjö Jylhän runon lausahdus kuultiin Virtain veteraanimuseossa. Se voitiin lukea Virtain Ohtolassa
kallioleikkaukseen rakennetusta vaikuttavasta muistomerkistä. Viipurissa loppuruokailun yhteydessä matkanjohtaja luki runon vielä.
Virtain Sotaveteraanit ja Virtain
Reserviläiset isännöivät matkaamme
Virroille. Kymmenen hengen seurueemme tutustui Pentti Jouttijärven
opastuksella veteraanimuseoon, sekä
ensimmäisen maailmansodan aikaiseen kenttälinnoitettuun alueeseen.
Kuulimme tarinoita talvi- ja jatkosodan ajoilta, sekä kenttälinnoituksen
rakentamisvaiheista. Linnoitusalue
on Englannin mahdollista hyökkäystä
vastaan Venäjän rakennuttama. Kenttälinnoituksen suomalaiset työnteki20H6KDCK6H6B6&™'%&*
jät eivät olleet kaikkein innokkaimpia rakentajia. Esimerkkinä ovat mm.
seuraavat arkipäiväiset teot: Vartioiden silmän välttäessä mm. pokasahan
terä käännettiin toisinpäin ja sahausta
jatkettiin. Myös esim. samaa hiekkakuormaa ajettiin hevosella ympyrässä
alueella koko päivän. Palkka tuli, työ
sujui ja valmistuihan linnoitus joskus.
Virtailta lähdimme tutustumaan
Haapamäen kylän ja asemanseudun
(tärkeä rautateiden risteysasema) so-
danaikaiseen ilmavalvontaan ja -torjuntaan. Riihon kylässä sijaitsevan
Vaissin tilan pelloilla tutustuimme
Talvisota- elokuvan kuvausalueeseen. Peltoalue vastaa pinnanmuodoiltaan Taipaleenjoen Terenttilän aukion
maisemaa. Tarkoituksemme oli päästä omin silmin toteamaan, pitääkö asia
paikkansa. Aikanaan Taipaleessa pystyimme vertailemaan maisemia. Siitä
tuonnempana.
Pihlajaveden miehet koottiin talvi- ja jatkosotaan lähtöä varten nykyisen Nuorisoseuran talon pihaan.
Paikalla on muistomerkki, muistuttamassa jälkipolville vuosista 1939
- 1945. Sankarihaudat Koipikankaan
hautausmaalla ovat toinen järkyttävä
muisto sodista. Pihlajavedeltä sodissa kaatui yli 120 miestä, mikä on yli
22 % kunnan silloisesta asevelvollisten lukumäärästä. Monen kaatuneen
hautamuistomerkissä lukee kaatumispaikkana Taipale. Menetys oli vähäväkiselle kunnalle kova isku.
Seppeleen lasku Siiranmäen muistomerkillä 27.09.2014.
Kuva: Heikki Kupiainen
Eräs tärkeä tekijä kotirintamalle
oli Suomen tekemä päätös tuoda kaatuneet sotilaat kotikuntaan haudattavaksi. Kaatuneiden tuonti kotipitäjän
hautamaan lepoon antoi tiedon siitä,
että aseveljeä ei jätetty. Yhdessä pitäjän miehet kokivat sodan kauheudet,
tukivat toisiaan pahoissa paikoissa ja
yhdessä turvasivat, omalta osaltaan,
isänmaalle vapauden.
Näin jälkeenpäin ajateltuna päätös
on ollut oikea. Mikäli kaatuneet sukulaiset olisivat haudattuina eri puolilla menetettyä Karjalaa, olisi heidän
tekojensa muistaminen ja muistonsa
kunnioittaminen huomattavasti hankalampaa.
Talvisodan hengen syntyä ja sen
jatkuvuutta kuvaa vielä tänä päivänäkin mm. jouluaaton kunniavartio. Pihlajavedellä se toteutuu ja on aina toteutunut paikkakunnan miesten toimesta,
vuodesta toiseen, puolilta päivin aina
klo 20.00 asti. Melkoinen suoritus,
kun ajatellaan, että paikkakunnalla on
nykyisellään vajaat 500 asukasta. Vartiorinkiin on vuosittain sitoutunut 30
Pihlajaveden miestä.
Talkoot kuuluivat sota-aikaan maaseudulla jokapäiväiseen elämään. Ne
auttoivat selviämään vaikeista ajoista
yhdessä ja lisäsivät näin ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.
Ryhmämme osallistui toisena
matkapäivänä perunannostoon Lähteenmäen pellolla. Tehty talkootyö,
vaikkakin nykyaikaisin välinein suoritettuna, antoi kuvan maaseudun elämästä sodan keskellä.
Mikkeli – Enso - Viipuri
Matkamme toinen osio alkoi Mikkelistä 26.9.2014 ja suuntautui Imatran kautta rajalle ja sieltä Viipuriin,
jossa majoituimme hotelliin joka on
perustettu Patterinmäelle entisen sai-
Virtain Reserviläisten pj. Kari Yläjärvi palkitsi juniorit ekoaseammunnoissa.
Kuva: Tauno Frilander
raalaan tiloihin. Sairaala on toiminut
mm. sotasairaalana. Hotelli oli siisti ja
yömme sujui rauhallisesti.
Summassa
Aamiaisen nauttimisen jälkeen
suuntasimme kulkumme Summan
ja Siiranmäen taistelupaikkojen kautta Valkjärvelle ja sieltä Kiviniemen
(Losevo) kautta kohti Sakkolaa ja
edelleen Taipaleenjoelle. Summassa
pysähdyimme talvisodan kenttähautausmaan muistomerkille. Lyhyen muistohetken jälkeen jatkoimme matkaa
kohti pääkohdetta, Taipaleenjokea.
Siiranmäen taistelupaikan kautta Sakkolan Haparaisiin
Siiranmäen rinteessä on ensimmäisenä nähtävissä panssarieste. Sammaloituneena se reunustaa mäkeä
nykyisin rehevässä lehtimetsäisessä
maisemassa.
Taistelun muistomerkillä Heikki
Kupiainen kertoi mäessä käydyn taistelun kulun. Eversti Adolf Ehrnrothin
toteamus taisteluista ko. paikalta kuuluu: ”Siiranmäestä ei lähdetty ryssän
pakottamana, vaan esimiehen käskystä.” Joukot siis pitivät kunniakkaasti asemansa ja perääntyivät alueelta
vasta käskyn mukaan. Muistomerkillä pidettiin pieni muistohetki seppeleen laskuineen.
Valkjärvellä pidimme pienen ajotauon ja jatkoimme sitten matkaa Kiviniemen kautta Sakkolaan. Karttamateriaalin avulla paikansimme JR 30:n
virtolaiskomppanian kenttävartioaseman sijainnin. Pysähtymättä ajoimme
Kiviniemen ja Sakkolan ohi. Haparaisten kylästä oli kotoisin Viljam Pylkäs, joka oli Antti Rokan esikuvana.
Tiukan aikataulumme vuoksi emme
käyneet tarkastamassa Pylkkään kotitalon raunioita.
Keljassa
Haparaisten jälkeen tulimme Keljan tukikohta-alueella ja pääsimme
hiljalleen Taipeleen rintamanosan
taistelualueen tapahtumiin sisälle.
Vihollisen tarkoituksena oli murtaa
Taipaleen rintama. Se tuli puhkaista
Suvantojärven pohjoispuolella. Sen
jälkeen tuli vyöryttää Taipaleen oikea sivusta ja pakottaa suomalaiset
perääntymään pääpuolustuslinjaltaan
Taipaleesta. Hyökkäys kohdistui KelH6KDCK6H6B6&™'%&* 21
me. Pysähdyimme Muolaan taisteluasemissa ns. Mannerheim - linjalla,
paikassa joka kartassamme oli merkittynä paikkana Ilves.
Otimme valokuvia paikalla olevasta, melko hyväkuntoisena säilyneestä
bunkkerista.
Talvi- ja jatkosodan Äyräpäähän
Kallioleikkaukseen rakennettu muistomerkki Virtain Ohtolassa.
Kuva: Reijo Lähteenmäki, Mikkelin Reserviläiset
jaan. Joulupäivänä alkaneet taistelut
kestivät kolme vuorokautta. Tukikohtaan päässyt divisioonan vahvuinen
vihollinen tuhottiin kahden pataljoonan voimin tukikohtaan ja Suvannon
jäälle.
Kiertelimme jonkin verran tukikohdan sijaintialueella ja jokaisen
mieli alkoi askarrella talvisodan tapahtumissa. Keljassa sijaitsee muistokivi, joka on helposti havaittavissa
ohi kulkevan tien varressa.
Taipaleenjoki – Tuonelan joki
Taipaleenjoki – Tuonelan joki oli
hämärtyvässä syysillassa vaikuttava
elämys. Vesi virtasi kiireettömästi Laatokkaan. Nimen Tuonelan joki
sai Taipaleenjoki siitä, että sen jäälle kaatuneet venäläiset sotilaat, joen
avautuessa keväällä, lipuivat hiljalleen Laatokkaan. Näky on ollut karmaiseva.
Taipaleen kylän miesten kuivatustyö 1860 – luvulla oli aikaansaanut
Suvantojärven vedenpinnan laskun
yli 10 metrillä. Laatokkaan laskiessa
Taipaleenjoki oli syövyttänyt sorapitoista maata ja Linnakankaan kohdalla
jokipenger on tosi jyrkkä. Jyrkimmältä kohdalta on suomalaisten asemiin
ollut mahdoton tulla. Laakeammilla alueilla on asemien valloitus ollut
mahdollista. Kuvittelimme kuinka tykistötulen ja panssareiden tukema jalkaväki on tunkeutunut asemiin. Pystyimme myös kuvittelemaan millaisin
ponnistuksin vastaiskut on toteutettu.
22H6KDCK6H6B6&™'%&*
Taipaleen rintamanosa kesti koko talvisodan murtumatta.
Linnakangas on saanut nimensä
alueella sijainneen muinaislinnan mukaan. Linnan sijaintipaikka löytyi pienen etsiskelyn jälkeen. Totesimme,
että alue on ollut puolustuksellisessa
mielessä merkityksellinen jo esihistorialliselta ajalta. Talvisodan aikana
Taipaleenjoen penkereellä ei ollut betonisia rakenteita, mutta jatkosodan aikana niitä muutama rakennettiin. Niiden jäänteistä irrotettiin pätkä paksua
rautalankaa, josta pyöritettiin rengas
seppeleen pohjaksi. Kuusen havuja
löytyi lähistöltä ja niin seppele syntyi
muistotilaisuutta varten.
Pimenevässä illassa lähdimme paluumatkalle. Niittykasematin
raunioihin tutustuminen jäi toiseen
kertaan. Taipaleen rintaman kenttähautausmaalla seppeleen lasku tapahtui pimeässä. Saimme ajetuksi autolla
kohtalaisen lähelle ja näin ajovalot valaisivat tilaisuutemme. Taipaleen taistelijoiden muistolle itseoikeutettuina
seppeleen laskijoina toimivat Pihlajavedeltä kotoisin olevat retkikuntamme
jäsenet. Pimeässä illassa suunnistimme kohti Viipuria.
Muolaassa
Aamiaisen ja täydennysten jälkeen
lähdimme ajamaan kohti toista tavoitettamme Äyräpään harjua. Pietarin
pikatietä etenimme Muolaanjärven
pohjoispään kohdalle, josta lähdimme
pienemmille teille kohti päämäärääm-
Matkallamme Äyräpäähän pysähdyimme Salmenkaidan taisteluasemien kohdalla. Heikki Kupiainen aloitti kertomuksen taisteluiden kulusta.
Jatkoimme Äyräpäähän ja totesimme
paikkaa lähestyessä, että aluetta on
otettu turismikäyttöön. Jättiputkikasvustot ovat saaneet väistyä tielinjojen
ja rakennusten tieltä.
Vuoksen rannalla Äyräpäässä kuljimme hetken harjulla olevaa mataloitunutta taisteluhautaa pitkin ja
palasimme sitten kirkon raunioiden
vierelle. Taistelukertomus jatkui ja
meille selvisi kuinka rajuja talvi- ja
jatkosodan ratkaisutaistelut tällä paikalla olivat olleet.
Nykyisellään alue on harjun taisteluasemien osalta aidattu, muutoin
aluetta on muutettu totaalisesti rakentamalla.
Seppeleen laskun muistomerkille saivat suoritettavakseen ryhmämme Juvan miehet. Molempien miesten
lähisukulaiset olivat taistelleet Äyräpäässä.
Heinjoelta Talin kautta Viipuriin
ja Ihantalaan
Matkamme jatkuiui Heinjoen tietä
pitkin Viipurin suuntaan. Tässä suunnassa etenevä vihollinen joutui jatkosodan lopulla toteamaan Tali – Ihantala suunnan puolustuksen pitävän.
Viipurissa teimme ostoksia kaupungilla ja retken loppupäivällinen
nautittiin vanhassa vankityrmässä.
Paluumatkalla Viipurista Imatralle pysähdyimme hetkeksi Ihantalassa sijaitsevalle muistokivelle. Keljan
tukikohdan alueella kasvaneesta tammesta mukaan otetut lehvät jaettiin
muistoksi osallistujille. Totesimme,
että muunlaisia tammenlehvä – merkkejä emme voi saadakaan.
Reijo Lähteenmäki
Etelä-Savon naiset mitalisateessa Lahdessa
Maanpuolustusnaisten piirien väliset ilma-asekisat pidettiin Lahdessa
lauantaina 28.3.2015 Lahden Ampumaseuran ilma-aseradalla. Hyvin toteutetun kilpailun järjestäjänä toimi
Päijät-Hämeen piiri.
Kilpailussa ammuttiin pystyasennossa ilmakiväärillä ja ilmapistoolilla
20 laukausta / ase, sarjoina alle ja yli
50v. Pistoolilla ammuttiin henkilökohtainen kilpailu ja kiväärillä sekä henkilökohtainen että joukkuekilpailu. Etelä-Savon piiri oli mukana ensimmäistä
kertaa. Etelä-Savoa edusti Pieksämäen
Seudun Maanpuolustusnaisista Sirkka Juusonen ja Savonlinnan Seudun
Maanpuolustusnaisista Riitta Ovaska,
Päivi Pekonen ja Liisa Salo.
Etelä-Savo nappasi mitaleja
Sarjassa alle 50v Päivi Pekonen
voitti kultamitalin ilmapistoolilla tuloksella 165 ja hopeamitalin ilmakiväärillä tuloksella 132. Sarjassa yli
50v Liisa Salo voitti kultamitalin ilmapistoolilla tuloksella 140 ja Sirkka Juusonen pronssimitalin tuloksella
114. Päivi Pekonen sai myös parhaan
kivääri- ja pistooliampujan kiertopalkinnot. Joukkuekilpailussa Etelä-Savon piiri tuli toiseksi tuloksella 316.
Joukkueen tulos muodostui piirin kol-
men parhaan kivääriampujan tuloksesta (Päivi Pekonen 132, Liisa Salo 102
ja Riitta Ovaska 82). Sirkka Juusosen
tulos oli 70.
Ensi vuonna kisat pidetään Pirkanmaalla ja sinne lähdetään tavoittelemaan joukkuevoittoa.
Vasemmalta Riitta_Ovaska_Liisa_Salo_Päivi_Pekonen_Sirkka_Juusonen
Kuva Riitta Ovaska
lammin.fi
ovistudio.fi
ikkunastudio.fi
H6KDCK6H6B6&™'%&* 23
Savon Vasama-mitali
”Suomi 90-vuotta – Savon Vasama” hopeamitalin myyntituotolla Suur-Savon Maanpuolustuksen
Kannatusrahasto ry kartuttaa rahastoa, jotta se
voisi edelleenkin tukea piirien toimintaa.
Vetoammekin, että jäsenistö markkinoisi piireissä ja kerhoissa liittymistä yhdistyksen jäseneksi.
Henkilöjäsenmaksu on 20 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 50 euroa. Erityisesti
vetoamme avustusten kohteena oleviin maanpuolustusjärjestöihin, että ne
jäsenistönsä keskuudessa kertoisivat
kannatusrahastoyhdistyksen merkityksestä vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Tulevat vuodet edellyttävät
jäsenlisäystä ja lahjoitusvarojen kasvua, jotta yhdistys voisi edelleenkin
olla tukenanne nykyisellä avustustasolla. Kannatusrahaston jäsenmäärän
lisääminen on eräs yhdistyksen toiminnan tavoitteista. Toinen on Savon
Vasama – mitaliprojekti.
Hopeamitali on jatkoa Kannatusrahaston vuonna 1997 valmistuneelle pronssiselle mitalille, kun Suomen
itsenäistymisestä tuli kuluneeksi 80
vuotta. Suomi 90 vuotta – Savon Vasama mitali valmistui vuonna 2007.
Kultamitali tullaan julkaisemaan
vuonna 2017 Suomen täyttäessä 100
vuotta. Suur-Savon Maanpuolustuksen Kannatusrahasto ry löi juhlavuoden kunniaksi hopeamitalin, jolla merkkipäivänä voidaan muistaa tai
muutoin arvokkaasti palkita ansioitunutta maanpuolustusaktiivia.
Yhdistys, yhteisö, ystävien ryhmä
tai vaikkapa yksityinen henkilö voi
hankkia ja luovuttaa sen asianmukaisin kaiverruksin tai vaikka vain numeroituna merkkipäivää viettävälle.
Näin toimimalla tuetaan oman maakunnan vapaaehtoista maanpuolustustyötä.
Mitalisarjan aloittanut pronssimitali ilmestyi jo v. 1997 kuten todettiin.
Nämä mitalit numeroitiin numeroin
24H6KDCK6H6B6&™'%&*
1-300. Mitalin nimi ”Savon Vasama”
viittaa savolaiseen jousimies-aiheeseen. Aihe hallitsee mitalin kuvakenttää. Alkunsa se on saanut maaherra
Urho Kiukkaan suunnittelemasta reservipiirien urheilupalkinnosta. Mitalin keskustan kuviointi on oikeastaan
sama kuin Kiukkaan nelikulmaisessa
mitalissa. Kuvion havuaiheet muistuttavat metsästä ja kehää kiertävä teksti
”Suomi 80, 90 ja 100 vuotta Suur-Savo sitoo mitalin Etelä-Savoon. Teksti
on ajettu kahteen osaan ruusukkeilla,
jotka ovat samanlaisia, kuin Suomen
vaakunassa.
Mitalin paksuus on 4 mm ja halkaisija 60 mm. Mitalin kotelo on varustettu läpinäkyvällä kannella, mutta tarvittaessa mitali voidaan kiinnittää
edustavaan jalopuualustaan. Puualusta
voidaan varustaa kaiverretulla laatalla
tai kaiverrus voidaan tehdä myös mitali sileälle takapinnalle. Mitaleihin on
kaiverrettu sen numero 1 -300. Myynnissä ei noudateta tarkasti numerojärjestystä, vaan tasaluvuista ja ”onnennumeroista” kannatusrahaston hallitus
voi pyytää tekemään myös tarjouksia.
Mitalia voi kysyä ja hankkia oman
paikkakunnan reserviupseeri- ja reserviläisyhdistyksiltä ja Suur-Savon
Reservipiirien toimistosta tai suoraan
Kannatusrahaston puheenjohtajalta,
sihteeriltä tai rahastonhoitajalta. Joustavin ja käytännöllisin tapa on hankkia muutamia mitaleita käteisvarastoon. Näin niitä olisi paikkakunnilla
jo valmiina merkkipäivien varalta eri
tilanteissa. Kuten jo mainittiin jäsenyhdistys voi saada mitalit Kannatusrahastolta 30 euron hinnalla, mutta
voi markkinoida sitä edelleen 50 euron hintaan. Jäsenyhdistyksen saama
palkkio lisännee aktiviteettia markkinoida Savon Vasama – mitalia koko
Etelä-Savon alueelle. Samalla luomme ennakkoon markkinat tulevalle
Suomi 100-vuotta – Savon Vasama
kultamitalille.
Suur-Savon Maanpuolustuksen
Kannatusrahasto ry
Esko Vuokko
puheenjohtaja
0400-250053
[email protected]
Tuomo Moilanen
sihteeri
041-544 4868
[email protected]
Jorma Taskinen
rahastonhoitaja
040-709 2583
[email protected]
Virastokuja 2, 19430 PERTUNMAA
Puhelin (015) 770 4400
SOTAKOULUTALKOOT
Ristiinassa la 2.5.2015 klo 10
os. Brahentie 54
Savon Prikaatin komentajan vanhassa virkatalossa, jossa suomalainen upseerikoulutus aloitettiin
v.1777, on alkamassa rakennuksen kunnostusprojekti. Sen ensimmäisenä vaiheena toteutetaan
talkoilla talon tyhjentäminen.
Kaikkia sotahistoriasta kiinnostuneita kutsutaan osallistumaan tapahtumaan. Talkoolaisille varataan asianmukainen varustus ja
huolto järjestäjien toimesta.
Sotakoulutyöryhmä
RUK 95-VUOTTA
Reserviupseerikoulun johtaja eversti Markku Hutka kutsuu
RUK:n käyneitä reservin upseereita koulun 95-vuotisjuhlaan
Haminaan 6.6.2015.
Ohjelma:
Klo 12.30 – 14.00 Päiväjuhla, Hamina Bastioni
Klo 14.00 – 15.30 Ohimarssi, Kadettikoulunkatu
Klo 14.30 alkaen
Kenttäpäivällinen, Muonituskeskus ja Tykistökasarmi
Mikäli tilaisuuteen on riittävästi lähtijöitä, järjestään Mikkelistä yhteiskuljetus, jonka
hinta 30 – 40€. Lopullinen hinta riippuu lähtijöiden määrästä.
Alustava aikataulu:
Lähtö Mikkelistä Suur-Savon aukiolta klo 9.30 ja paluu samaan paikkaan n. klo 18.
Ilmoittautumiset kootusti kerhoittain piirin sähköpostiin:
[email protected] 22.5. mennessä.
IN MEMORIAM
Yhteisen piirilehtemme Savon Vasaman perustamisvaiheen
keskeisen toimijan ja aktiivisen maanpuolustusmiehen
KAPTEENI ERKKI KAKKOSEN
( 23.11.1925-26.11.2014)
muistoa kunnioittaen
Suur-Savon Reserviupseeripiiri Suur-Savon Reserviläispiiri
H6KDCK6H6B6&™'%&* 25
TULOKSIA
Suur-Savon perinnease pm-kilpailut
Kyrönpellon ampumarata 28.2.2015
Perinnekivääri 150 m
sarja H
1. ltn
2. korpr
sarja H50
1. vääp
2. maj
3. alik
sarja H60
1. kers
2. kapt
3. stm
Matti Laitinen
Tuomo Marttinen
Savonlinnan res
Kangasn res
259
183
Ari Järvinen
Tomi Kallio
Arto Venäläinen
Pieksämäen res
Savonlinnan res
Kangasniemen res
253
249
245
Rauno Häkkinen
Martti Luukka
Pertti Jäske
Joroisten resau
45
Kangasniemen resups 194
Joroisten resau
175
Perinnekivääri 300m
sarja H
1. ltn
2. korpr
sarja H50
1. maj
2. maj
3. vääp
sarja H60
1. kers
2. kapt
3. stm
Matti Laitinen
Tuomo Marttinen
Savonlinnan res
Kangasniemen res
214
116
Tomi Kallio
Jorma Anttonen
Ari Järvinen
Savonlinnan res
Savonlinnan res
Pieksämäen res
234
228
209
Rauno Häkkinen
Martti Luukka
Pertti Jäske
Joroisten resau
211
Kangasniemen res ups 202
Joroisten resau
105
Perinnepistooli 50m
1.
2.
3.
maj Pirkka Juntunen
alik Tero Laukkarinen
kapt Martti Luukka
Kangasniemen res
256
Kangasniemen res
245
Kangasniemen res ups 238
Joukkuekilpailu
kivääri 150m
1. Savonlinnan res 1
Tomi Kallio, Matti Laitinen, Pekka Laitinen
2. Savonlinnan res 2
Lasse Mattila, Jorma Anttonen, Reijo Anttonen
3. Joroisten res au
Seppo Hännikäinen, Pertti Jäske, Rauno Häkkinen
kivääri 300m
1. Savonlinnan res 1
Tomi Kallio, Matti Laitinen, Pekka Laitinen
2. Savonlinnan res 2
Lasse Mattila, Jorma Anttonen, Reijo Anttonen
3. Joroisten resau
Seppo Hännikäinen, Pertti Jäske, Rauno Häkkinen
pistooli 50m
1. Kangasn res
Pirkka Juntunen, Tero Laukkarinen, Martti Luukka
2. Savonlinnan res 1
Tomi Kallio, Matti Laitinen, Pekka Laitinen
3. Savonlinnan res 2
Lasse Mattila, Ari Kantanen, Reijo Anttonen
26H6KDCK6H6B6&™'%&*
745
658
645
625
568
455
739
601
459
Oltermannin hiihto
70. Oltermannin hiihto hiihdettiin Mikkelin maisemissa 11.-12.3.
B-sarjan voitti Suur-Savon reserviläisistä muodostettu joukkue.
Kersantti
Ylikersantti
Alikersantti
Kersantti
Vääpeli
Alikersantti
Kersantti
Kersantti
Alikersantti
Kapteeni
Luutnantti
Ylikersantti
Alikersantti
Kapteeni
Kapteeni
Partanen
Marttinen
Reponen
Aho
Kaipainen
Rautiainen
Niittylahti
Noponen
Pekurinen
Haikonen
Turkka
Korpinen
Valjakka
Hirvonen
Kosonen
Jani
Teijo
Markku
Ismo
Markku
Simo
Tuomo
Petri
Marko
Risto
Tuukka
Olli-Jussi
Vili
Kai
Mikko
1. osuus
1. osuus
2. osuus
2. osuus
3. osuus
3. osuus
4. osuus
4. osuus
5. osuus
5. osuus
6. osuus/johtaja
huoltaja
varamies
kuljettaja
kuljettaja
Toiseksi selvisi Pohjois-Karjalan reserviläiset ja kolmanneksi
Puolustusvoimien logistiikkalaitos.
Ilma-ase PM 2015
50 v
1. Tero Laukkarinen
60 v
1. Erkki Paatola
2. Martti Luukka
3. Jouko Seppänen
4. Kari Pankka
5. Osmo Pekurinen
6. Ilmari Toivonen
70 v
1. Jorma Åsbacka
2. Esko Kainulainen
3. Simo Nykänen
4. Raimo Vanninen
Joukkuekilpailu
1. Jorma Åsbacka
Jouko Seppänen
Kari Pankka
2. Erkki Paatola
Martti Luukka
Ilmari Toivonen
Kangasniemen reserviläiset
355
Kangasniemen res Ups
Kangasniemen res Ups
Ristiinan Reserviläiset
Ristiinan Reserviläiset
Savonlinnan Reserviläiset
Kangasniemen res Ups
348
339
335
333
321
302
Ristiinan Reserviläiset
Savonlinnan Reserviläiset
Kangasniemen reserviläiset
Sulkavan Res AU
358
331
325
317
Ristiinan Res.
Ristiinan Res.
Ristiinan Res.
358
335
333
1026
Kangasn. res Ups
Kangasn. res Ups
Kangasn. res Ups
348
339
302
989
YLENNYKSET 6.12.2014
Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin
upseerit 6.12.2014
MAJURIKSI
Heimovaara Matti Pekka Asser Pieksämäki
Leppä Jari Juhani Pertunmaa
Punavaara Teuvo Tapani Mäntyharju
KAPTEENIKSI
Huokko Taisto Vilho Uolevi Mikkeli
LÄÄKINTÄKAPTEENIKSI
Keinonen Lasse Juhani Pieksämäki
YLILUUTNANTIKSI
Asikainen Sami Ilmari Mikkeli
Huoponen Juha Tapio Savonlinna
Matilainen Paul Atte Hirvensalmi
Merivirta Timo Kalervo Mikkeli
Suihkonen Lassi Jalmari Mikkeli
Ukkonen Eeva-Mari Susanna Mikkeli
Ylijoki Kyösti Mikael Mikkeli
PALKITUT
6.12.2014
RESERVILÄISLIITON
KULTAINEN ANSIOMITALI
Salmi Jukka
Munde Seppo
RESERVILÄISLIITON
HOPEINEN ANSIOMITALI
Anttonen Reijo
Hämäläinen Jussi
Mattila Lasse
Mielonen Risto
RESERVILÄISLIITON
PRONSSINEN ANSIOMITALI
Kantanen Ari
Lyyra Marko
Makkonen Ahti
Ojala Paavo
Pulliainen Pertti
LUUTNANTIKSI
Hölttä Henri Tapio Mikkeli
Karvonen Jaakko Tapio Puumala
Kotro Antti Petteri Savonlinna
Kärki Roope Viktor Heinävesi
Laikola Jarno Matias Mikkeli
Kontinen Jarno Tapani Mikkeli
Korhonen Iikka Aku Taneli Mikkeli
Laitinen Joni Patrik Mikkeli
Peltoniemi Ville Pekka Antero Savonlinna
Valta Tuomas Olli Antero Savonlinna
w w w. t e ro p r i n t . f i
Lukemattomia
painotöitä
Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehistöön kuuluvat 04.06.2014
YLIVÄÄPELIKSI:
Aho Jukka Erkki Mikkeli
VÄÄPELIKSI:
Jäntti Heikki Petri O., Joroinen
Järvinen Ari Tapio, Pieksämäki
Mikander Kimmo P., Mikkeli
Nevalainen Seppo A., Kniemi
Pystynen Jarno P A., Mikkeli
Rönkä Jukka Petteri, Mikkeli
YLIKERSANTIKSI:
Mäkitalo Juha M., Savonlinna
Puurunen Antti P., Pieksämäki
Riihelä Jouni Ilmari, Mikkeli
Surmarinne Elias, Savonlinna
Tiimonen Mika Tero, Puumala
KERSANTIKSI:
Hannula Esa Mikael, Mikkeli
Honkanen Riikka H., Slinna
Kousa Ilpo Antero, Pertunmaa
Ollikainen Jukka A., Mäntyharju
Reponen Timo Veli, Mäntyharju
Viljakainen Jussi E., Mikkeli
ALIKERSANTIKSI:
Kasanen Jani Eino J., Joroinen
Kontinen Veli Pekka Puumala
Kumpusalmi Sami, Pieksämäki
Lepistö Keijo Tapio, Juva
Ojanen Tero Eemeli, Savonlinna
Riittinen Heikki J., Hirvensalmi
SAVON VASAMA ONNITTELEE
H6KDCK6H6B6&™'%&* 27
YHTEYSTIEDOT
RESERVIUPSEERIPIIRI
RESERVILÄISPIIRI
Pj. Mikkonen Raimo
p.050 350 7208
Pj. Nuutilainen Pentti
p. 040 724 9755
[email protected]
[email protected]
1. Varapj. Pankakari Panu
p. 050 368 2258
[email protected]
1. Varapj. Tolonen Olavi
p. 040 700 9951
2. Varapj. Saarinen Jussi
p.050 343 1626
[email protected]
2. Varapj. Puhakka Matti
p. 0400 261 871
[email protected]
PIIRITOIMISTO
Parantala Mauri
Toiminnanjohtaja
Porrassalmenkatu 50
50100 Mikkeli
p. 050 527 9557
[email protected]
[email protected]
SUUR-SAVON RESERVIUPSEERIKERHOT 2015
Heinäveden Reserviupseerit ry
Pj. Heiskanen Pentti
p. 050 5278082
[email protected]
Siht. Puustinen Jari
p. 0400 372 095
[email protected]
Hirvensalmen
Reserviupseerikerho ry
Pj. Laukkarinen Matti
p. 0400 803 011
[email protected]
Siht. Huhtiniemi Raimo
p. 0400 156 516
Joroisten
Reserviupseerikerho ry
Pj. Kujanpää Jarmo
p. 050 370 8096
[email protected]
Siht. Kaikkonen Erkki
p. 040 506 9755
[email protected]
Juvan Reserviupseerikerho ry
Pj. Turakainen Petri
044-529 1551
[email protected]
Siht. Vuokko Esko
p. 0400 250 053
[email protected]
28H6KDCK6H6B6&™'%&*
Kangasniemen
Reservinupseerit ry
Pj Luukka Martti
0400 634 878
[email protected]
Pieksämäen
Reserviupseerikerho ry
Pj. Laitinen Juhani
p. 0400 642 711
[email protected]
Siht. Paatola Erkki
p. 0400 879 168
[email protected]
Siht. Jäppinen Hannu
p. 050 544 4750
[email protected]
Kerimäen Reserviupseerit ry
Siht. Räinä Pekka
p. 050 558 0636
[email protected]
Punkaharjun
Reserviupseerikerho ry
Pj Karvinen Hemmo
p. 050 373 4720
[email protected]
Mäntyharjun
Reservinupseerit ry
Paasonen Mika
0400 235 222
[email protected]
Siht. Männistö Tuomo
p. 040 484 8989
[email protected]
Mikkelin Reservinupseerit ry
Pj. Saarinen Jussi
p. 050 343 1626
[email protected]
Siht. Seppo Anttalainen
040 550 3462
[email protected]
Siht. Heikkonen Mika
p. 050 598 8046
[email protected]
Puumalan Reservinupseerit ry
Pj Pasanen Unto
p.040 834 7340
[email protected]
Rantasalmen
Reserviupseerikerho ry
Pj. Viinanen Juha
p. 0400 155 335
[email protected]
Siht. Pitkänen Olli
p. 044 281 3292
[email protected]
Ristiinan Reservinupseerit ry
Pj. Komulainen Risto
p. 040 543 2411
[email protected]
Siht. Tuomas Valkonen
p. 040 865 4262
[email protected]
Savonlinnan
Reserviupseerikerho ry
Pj. Hiltunen Jan-Aulis
p. 050 567 5867
[email protected]
Sulkavan
Reserviupseerit ry
Pj. Partanen Ilkka
p. 050 403 0835
[email protected]
Siht. Pankakari Panu
p. 050 368 2258
[email protected]
Siht. Vihavainen Markku
[email protected]
SUUR-SAVON RESERVILÄISYHDISTYKSET 2015
Anttolan Reserviläiset ry
Pj. Barck Paavo
p. 0400 755 420
[email protected]
[email protected]
Enonkosken Reserviläiset ry
Pj. Karvinen Hannu
p. 040 769 3819
hannu.ilmari. [email protected]
Kangasniemen Reserviläiset ry
Pj. Juntunen Pirkka
p. 040 578 7246
[email protected]
Siht. Karvinen Henri
p. 0400 422 037
[email protected]
Haukivuori-Virtasalmen
Reservinaliupseerit ry
Siht. Tinakari Lauri
p. 044 588 3261
[email protected]
Heinäveden Reserviläiset ry
Pj. Kinanen Reijo
p. 040 715 2147
[email protected]
Siht.Gustafsson Heikki
P. 040 931 2423
[email protected]
Hirvensalmen Reserviläiset ry
Pj. Pylkkänen Teemu
p. 0500 960105.
[email protected]
Siht. Hintikka Sirpa
p. 050 592 7725
[email protected]
Joroisten Reserviläiset ry
Pj. Jäntti Heikki
p.044 366 9004
[email protected]
Siht. Kolima Isto
p. 040 775 3157
[email protected]
Juvan Reserviläiset
Pj. Partamies Markku
040 5841880
Siht. Suuronen Keijo
p. 0400 173 179
[email protected]
Siht. Hokkanen Reijo
P. 050 525 4439
[email protected]
Kerimäen Reserviläiset ry
Pj. Kautonen Juhani
p. 044 2549 378
[email protected]
Mikkelin Reserviläiset ry
Pj. Harri Kaipainen
0500 154 877
[email protected]
Siht. Jukka Rönkä
040 189 6558
[email protected]
Mäntyharjun Reserviläiset ry
Pj. Nupponen Reijo
p. 0400 756 167
[email protected]
Siht. Laesharju Jorma
p. 040 518 3708
[email protected]
Pertunmaan Res.aliupseerit ry
Pj. Tolonen Olavi
p 040 700 9951
[email protected]
Siht. Ranta Pertti
p. 040 838 9287
Pieksämäen Seudun Reservil. ry
Pj. Lyyra Marko
p. 040 509 7242
[email protected]
Siht. Sepponen Jiri
p.040 835 7993
[email protected]
Punkaharjun Reserviläiset ry
Pj. Makkonen Ahti
p. 050 324 8043
[email protected]
Siht. Kosonen Toni
p. 050 531 4345
[email protected]
Puumalan Reservinaliupseerit ry
Pj. Ripatti Pekka
p. 0400 153 754
[email protected]
Siht. Auvinen Ari
p. 0400 256 220
Rantasalmen Reserviläiset ry
Pj. Kemppainen Jari
041 581 5160
[email protected]
Ristiinan Reserviläiset ry
Pj. Puhakka Matti
p. 0400 261 877
[email protected]
Siht. Juhani Pöntinen
0400 123 776
[email protected]
Savonlinnan Reserviläiset ry
Pj. Laitinen Pekka
p. 050 528 2810
[email protected]
Siht. Mattila Lasse
p.0500 151 236
[email protected]
Sulkavan Reservinaliupseerit ry
Pj. Summanen Kari
p. 0400 637 046
[email protected]
Siht. Mustonen Raimo
p. 050 539 6570
[email protected]
H6KDCK6H6B6&™'%&* 29
NAISTEN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖT
NAISTEN VALMIUSLIITTO RY
Etelä-Savon alueneuvottelukunta
Puheenjohtaja
Anna-Maija Silander
p. 040 584 6772
[email protected]
Sihteeri
Väresmaa Aila
p. 040 593 2225
[email protected]
MAANPUOLUSTUSNAISTEN
LIITON ETELÄ-SAVON
PIIRI RY
Puheenjohtaja
Ella Liukkonen
puh. 050 3663318
[email protected]
Sihteeri
Pulkkinen Leila
Kalliotie 26,
[email protected]
MAANPUOLUSTUSNAISTEN
LIITON ETELÄ-SAVON
PIIRIYHDISTYKSET
MIKKELIN
MAANPUOLUSTUSNAISET RY
Puheenjohtaja
Roivas Riitta
p. 050 365 1833
[email protected]
SAVONLINNAN
MAANPUOLUSTUSNAISET RY
Puheenjohtaja
Pj. Sirpa Ikonen
p. 050 571 3455
[email protected]
PIEKSÄMÄEN
MAANPUOLUSTUSNAISET RY
Puheenjohtaja
Virtanen Ullamaija
pms.maanpuolustusnaisetry@
gmail.com
PERTUNMAAN
MAANPUOLUSTUSNAISET RY
Puheenjohtaja
Kunnaskari Eija
p. 041 369 4794
[email protected]
MÄNTYHARJUN
MAANPUOLUSTUSNAISET RY
Puheenjohtaja
Liisa Louhivuori
p.0400 490 564
[email protected]
KUMPPANIT
PUOLUSTUSVOIMAT
Etelä-Savon aluetoimisto
Alueupseeri
Kapt Tonteri Heikki
p. 029 943 6131
[email protected]
ETELÄ-SAVON MAANPUOLUSTUSYHDISTYS RY
MIKKELIN VARUSKUNNAN
SOTILASKAPPELIYHDISTYS
Puheenjohtaja
Matti Pulkkinen
p.0500 826 499
[email protected]
Puheenjohtaja
Kanninen Olli-Pekka
p. 040 9033507
olli-pekka.kanninen
@markkinointiopix.fi
Piiripäällikkö
Sihteeri
Niskanen Anneli
p. 040 519 0881
[email protected]
Kuikka Ari
p.040 589 4657
[email protected]
SAVON SOTILASPERINNEYHDISTYS PORRASSALMI
MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYS
Koulutuspäällikkö
Pulkkinen Pertti
p. 040 838 7198
[email protected]
Pj. Markku Riittinen
p. 040 532 1397
[email protected]
Varapj. Ari Kuikka
p.040 589 4657
[email protected]
Sihteeri
Tarvainen Markku
p. 044 298 4051
[email protected]
;F
Ã
Ù
ç
}
Ä
Ä
Ð
Ä
ė
Ĥj
ġĤĿ
Î
Î
ooĻ
oĤġÎ
j
Ä
Î
Î
Ä
þ
ġLj
Ð
“
ç
ġÍj
ġĤj
ø
j
Á
Ĥį
Ù
j
ĤġÞ
oÎ
Ŀ
Ļ
oĤġÞ
Ŀ
ĤġĤį
ĐĻ
j
Ð
Ð
Ä
ė
ž
ė
ĤÄ
ġÄ
Ð
Ù
j
Þ
ġj
Ļ
j
Ä
Þ
Ð
į
Î
į
j
ġÍj
ġ
Î
į
Đ
ė
ė
Ä
ĤÎ
Ä
Þ
ġĐ
ž
j
j
Ð
Ä
j
Ä
Î
j
Ä
ė
Ä
Þ
j
ġÎ
Ä
Đ
Íj
į
Ĥį
Ù
Ä
ė
Ĥž
Þ
ġĻ
oÐ
Ä
Ð
Ð
oþ
ġ.
oĿ
ġÎ
ç
Î
ž
Ä
Ð
ž
Ù
j
ė
ė
j

ġç
ø
þ
°Ġ
Ù
ç
}
Ä
Ä
Ð
Ä
ġ
b
Á
“
ž
ė
ė
oġÁ
Ŀ
Ļ
oġĤį
Ð
ž
ž
þ
ġ
Pieksämäen I Apteekki
Kontiopuiston Apteekki
Liikekeskus, Kauppakatu 5-7
puh 040 700 3748
Kaakinmäenkatu 5-7, Pieksämäki
puh 040 700 9717
Hyvän palvelun lähiapteekki!
Monipuoliset apteekkipalvelut ammattitaidolla!
-lääkkeet, vitamiinit, hivenaineet
-luontaistuotteet
-jalkojenhoitotuotteet
-reseptinuusinta
-verenpaine- ja verensokerimittarit
-ihonhoitokosmetiikka
-lääkehoidon arviointi
-lääkkeiden koneellinen annosjakelu
-lääkkeiden dosettijakelu
-lääkkeiden kotiinkuljetus
-uutuus: allergisoimaton IDUN-meikkisarja nyt apteekista
Hyvinvointisi
tueksi!
Tervetuloa!
Suomalaisen
KANSALLISKENKÄ
Talvella lämpimät, kevyet ja
Universal
Antaa kylmälle kenkää!
PAINO | TAITTO TEROPRINT
tosi mukavat. Valitse omasi:
www.kuoma.fi