Hyvinvointia työstä
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
22.5.2015
www.ttl.fi
Työterveyshuolto johtamisen
tukena
Kari-Pekka Martimo, LT
Johtava ylilääkäri
Työterveysyhteistyö –palvelukeskuksen johtaja
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
22.5.2015
www.ttl.fi
Työterveysyhteistyön
kehittämispalvelut
• Työterveyshuolloille
Työpaikoille
• Palveluprosessien
laadun ja
vaikuttavuuden
kehittämiseen
• Työterveysyhteistyön
kehittämiseen
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
• Työterveysyhteistyön
kehittämiseen
• Työterveyspalveluiden
tuottajan valintaan
• Työkyvyttömyyden
vähentämiseen
22.5.2015
www.ttl.fi
Työterveysyhteistyön sparraus
• Onko yrityksessä epävarmuutta työterveyshuollon
sisällön ja palvelujen laadun suhteen?
• Vaikuttaako työterveyshuollon asiakas tyytymättömältä
ja voi siksi olla kohta entinen asiakas?
• Johtaako yhteistyötä palveluntuottajan business vai
asiakkaan tarpeet?
• Harkitseeko yritys kilpailuttamista?
• Tuntuuko, että työterveyshuollosta ei irtoa mitään
uusia ehdotuksia?
• Onko yritys oikeasti sitoutunut työterveysyhteistyöhön?
• Mistä uutta puhtia molemmille osapuolille?
www.ttl.fi
Helsingin Sanomat 21.5.2015
25/5/15
5
www.ttl.fi
Esityksen sisältö
• Työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön
tavoitteet ja mahdollisuudet
• Työterveysyhteistyön edellytykset ja yhteistyön
rakenteet
• Mitkä on työterveyshuollon kanssa tehtävän
yhteistyön toiminnan vaikuttavuuden
edellytykset?
• Työkyvyttömyyden ehkäisy ja työhön paluun tuki
työterveyshuollon ja esimiesten yhteistyönä
• TULES, mielenterveys työkyvyttömyyden syinä
• Työkyvyttömyyden riskitekijät
• Työhyvinvoinnin edistäminen
www.ttl.fi
www.ttl.fi
Työterveyshuoltolain tavoite
• Työnantajan, työntekijän ja
työterveyshuollon yhteistoimin edistetään
• työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien
ehkäisyä
• työn ja työympäristön terveellisyyttä ja
turvallisuutta
• työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja
toimintakykyä työuran eri vaiheissa
• työyhteisön toimintaa
www.ttl.fi
Työterveysyhteistyön
mahdollisuudet
• Työkyvyttömyyseläkeriskin hallinnassa
• Sairauspoissaolojen hallinnassa
• Työhön liittyvien terveys- ja
turvallisuusriskien hallinnassa
• Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden
edistämisessä
• Työnantajakuvan kehittämisessä
www.ttl.fi
Työterveyshuollosta lisäarvoa
työterveysyhteistyöllä
• Mihin organisaatio toiminnallaan pyrkii?
• Mikä on henkilöstön rooli näiden tavoitteiden
saavuttamisessa?
• Mitkä henkilöstöön liittyvät riskit voivat vaarantaa
yrityksen päämäärien saavuttamisen?
• selvillä olemisen periaate
• Mitkä näistä riskeistä liittyvät terveyteen, työkykyyn,
turvallisuuteen, hyvinvointiin tai työnantajakuvaan?
• varautumisen periaate
• Miten työterveysyhteistyössä on sovittu
henkilöstöriskien hallinnasta?
• osallistumisen periaate
www.ttl.fi
Työterveysyhteistyö ja vaikuttavuus
ESIMIEHET JA
TYÖNTEKIJÄT
?
HR
TTH
TS
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
6.5.2015
Vaikuttavuus
ORGANISAATION
STRATEGIA JA ARVOT
www.ttl.fi
Kelan sairausvakuutustilasto 2013
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
22.5.2015
www.ttl.fi
Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2014
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
22.5.2015
www.ttl.fi
TERVEYDENTILA
(vaiva tai sairaus)
ELIMISTÖN
RAKENTEET
JA TOIMINNOT
TOIMINTAKYKY
YMPÄRISTÖTEKIJÄT
OSALLISTUMINEN
( esim. työelämään)
= TYÖKYKY
HENKILÖKOHTAISET
TEKIJÄT
KONTEKSTI
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
ICF/WHO
22.5.2015
www.ttl.fi
Työterveyshuollon asema
Erikoissairaanhoito
Kuntoutuspalvelut
Sosiaalivakuutus /
Työhallinto
TERVEYDENHUOLTO
KUNTOUTUS
TTH
Perusterveydenhuolto
TYÖELÄMÄ
Työnantaja
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
Työntekijä
22.5.2015
www.ttl.fi
Sairauslomalta työhön paluuta
tukevien toimenpiteiden vaikuttavuus
Vahva näyttö vaikuttavuudesta ja kohtuullinen
näyttö kustannushyödystä
• Yhteydenpito terveydenhuollon ja työpaikan välillä
• Mahdollisuus muokattuun työhön
Kohtuullinen näyttö vaikuttavuudesta ja
kustannushyödystä
• Työhön paluuta koordinoivan henkilön olemassaolo
• Varhainen yhteydenpito työpaikalta työntekijään
• Ergonominen työpaikkakäynti
Franche et al, J Occup Rehab 2005
www.ttl.fi
Lääkärin toteamien sairauslomien (>3pv) ikävakioitu
todennäköisyys verrattuna heihin, joilla riskitekijää ei esiinny
Riskitekijä
Miehet
(n=1490)
Naiset
(n=4952)
Elämäntapatekijät
-Ylipaino (BMI 25-30)
-Lihavuus (BMI >30)
-Entinen tupakoitsija
-Nykyinen tupakoitsija
-Runsas alkoholinkäyttö
-Liikunnan puute
1,27
1,79
1,13
1,61
1,47
1,48
1,39
1,75
1,19
1,45
1,02
1,18
Työelämän laatutekijät
-Työ yksipuolista
-Huonot vaikutusmahdollisuudet
-Huonot osallistumismahdollisuudet
-Huono työtoverituki
-Ristiriitoja esimiehen kanssa
1,79
2,08
2,50
2,01
1,82
1,61
1,57
1,65
1,52
1,30
Vahtera et al. 1999
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
22.5.2015
www.ttl.fi
Työkyvyttömyyden riskejä
työpaikalla
Kendall ym. 2009, Back letter 2010
• Työpaikkaan liittyvät tekijät
•
•
•
•
•
•
•
•
Kokemus työn stressaavuudesta
Alhainen työtyytyväisyys
Huono työorganisaatio
Korkeat fyysiset vaatimukset työssä (koetut,
todelliset tai molemmat)
Heikot vaikutusmahdollisuudet
Heikko sosiaalinen tuki tai toimimattomat suhteet
työpaikalla
Työjoustojen ja/tai korvaavan työn puute
(toipumisen aikana)
Työnantajan vähäinen yhteydenpito työntekijöihin
www.ttl.fi
Mielenterveysongelmien jatkumo
MIELEN TERVEYS
HENKINEN PAHOINVOINTI
Yksilöiden lukumäärä
MIELENTERVEYSHÄIRIÖ
Oireiden vakavuus
Mykletun 2010
www.ttl.fi
Liikuntaelinvaivat ovat yleisiä
Edellisen kuukauden
aikana eri kehon osissa
kipua kokeneiden
osuus kaikista vastaajista
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
22.5.
2015
www.ttl.fi
Oireiden kanssa työssä ja
sairauslomalla
Terveys
Tuottavuus
Terve työntekijä,
normaali
tuottavuus
Normaali
tuottavuus
Haittaa työssä
sairauslomalta
palaamisen
jälkeen
SAIRAUSLOMA
ALKAA
SAIRAUSPOISSAOLOKYNNYS
TYÖHÖN PALUU
Tuottavuus on nolla
Tuottavuus alenee,
kun haitta työssä
kasvaa
Sairausloman
vuoksi menetetty
työaika
Aika
Sairaus
Kimmo Räsänen 2005
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
22.5.2015
www.ttl.fi
Oireiden kanssa työssä ja
sairauslomalla
Terveys
Tuottavuus
Terve työntekijä,
normaali
tuottavuus
Normaali
tuottavuus
Haittaa työssä
sairauslomalta
palaamisen
jälkeen
SAIRAUSLOMA
ALKAA
SAIRAUSPOISSAOLOKYNNYS
TYÖHÖN PALUU
Tuottavuus on nolla
Tuottavuus alenee,
kun haitta työssä
kasvaa
Sairausloman
vuoksi menetetty
työaika
Aika
Sairaus
Kimmo Räsänen 2005
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
22.5.2015
www.ttl.fi
Työkyvyttömyysriskeihin
vaikuttaminen
• Vaivan alkuvaiheessa
• Jos potilaalla on työhön liittyviä ongelmia, yhteys
esimieheen, arvioidaan korvaavan työn mahdollisuus,
arvioidaan työnantajalta saatava tuki, sovitaan aika
tarkempaan arvioon myöhemmin
• Työkyvyttömyysriskin arviointi
• Työkyvyttömyyden alkuvaiheessa (>2 viikkoa)
• Alustava lista työhön liittyvistä ongelmista ja mahdollisista
ratkaisuista sekä sovitaan työpaikkakäynti
• Työkyvyttömyys pitkittyy (>3-4 viikkoa) ja merkittäviä
työhön liittyviä ongelmia aikaisemmissa vaiheissa
• Räätälöidään työn muokkaukset todettujen työn
asettamien vaatimusten, työympäristön ja esimiehen sekä
työkavereiden tuen perusteella
• Tarvittaessa työterveysneuvottelu
www.ttl.fi
Työkyvyttömyyden ehkäisy
• Työterveyshuollon käytettävissä on sekä lakiin että
tutkittuun näyttöön perustuvia menetelmiä
sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden
vähentämiseen
• Työn muokkaus sopivammaksi ennen sairauslomatarvetta (Martimo ym. 2010, Shiri ym. 2011)
• Työajan lyhentäminen sairausloman sijaan (ViikariJuntura 2012, Shiri ym. 2013)
• Subjektiivinen oikeus ammatilliseen kuntoutukseen
(laki)
• Yhdessä sovittu varhaisen tuen toimintamalli 60 %:n
korvauksen saamiseksi TTH:n kustannuksista (laki)
• 30-60-90 päivän sääntö (laki)
www.ttl.fi
Mahdollisuuksia työkyvyttömyyden
ehkäisyyn työterveysyhteistyössä
• Työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy työhön
ja työympäristöön vaikuttamalla
• Varhaisen tuen mallien sopiminen työpaikoille
• Varhainen tuki terveystarkastuksissa ja
sairaanhoitokäynneillä
• Kattava sairauspoissaoloseuranta
• Case management (yksilöllinen ja tavoitteellinen tuki)
• Osasairauspäiväraha
• Tilapäiset työjärjestelyt/korvaava työ
• 30/60/90 päivän säännön mukaiset toimenpiteet
• Kuntoutustarpeen arviointi (ammatillinen ja lääkinnällinen)
• Yhteistyö muun terveydenhuollon, kuntoutuksen ja
vakuutuslaitosten kanssa
www.ttl.fi
Sairausvakuutus- ja
työterveyshuoltolakien muutokset
(”30/60/90”) 1.6.2012 alkaen
• 30:
• Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta
työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on
jatkunut kuukauden (30) ajan, ellei työntekijä ole erikseen
kieltänyt yksittäisen todistuksen tai lausunnon luovuttamista
• 60:
• Sairauspäiväraha on haettava kahden kuukauden kuluessa
työkyvyttömyyden alkamisesta (aikaisemmin 4 kk)
• 90:
• Sairauspäivärahan maksamisen edellytykseksi asetetaan
työterveyshuollon lausunto 90 sairauspäivärahapäivän
jälkeen.
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
22.5.2015
www.ttl.fi
Jäljellä olevan työkyvyn
arviointi
• Mitkä sairauteen tai sen hoitoon liittyvät tekijät
estävät (potilaan mielestä) palaamista työhön?
• Keskeneräiset tutkimukset, hoidot tai valitusprosessi, ristiriitaiset hoito-ohjeet tai tiedot
sairaudesta
• Mitä työssä pitäisi muuttua, että työntekijä voisi
(mielestään) palata sinne sairautensa kanssa?
• Työvaatimukset, työaika, työaltisteet, työmäärä,
työkaverit, työmatka, esimiehen toiminta
• Mitkä toimeentuloon/työntekijään liittyvät
seikat estävät palaamista työhön?
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
22.5.2015
www.ttl.fi
Työn muokkausmahdollisuuksien
arviointi
• Mitä töitä ja tehtäviä työntekijälle kuuluu?
• Mistä hän suoriutuu ongelmitta?
• Mikä aiheuttaa ongelmia, kuinka usein ja
kuinka vakavia?
• Onko esimies samaa mieltä tehtävistä ja niissä
suoriutumisesta?
• Yhteistyössä ehdotusten kehittäminen
yleisimpiin ja vakavimpiin työssä selviytymisen
ongelmiin
• Ratkaisujen valinta, vastuut ja aikataulutus
• Seuranta
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
22.5.2015
www.ttl.fi
Miten hallita sairauspoissaoloja? Valtiovarainministeriö 2010
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
22.5.2015
www.ttl.fi
Suorituksen johtaminen
EIKÖ TIEDÄ
TAVOITTEITA?
Perustehtävän
selkiyttäminen
EIKÖ
OSAA?
Osaamisen
täydentäminen
EIKÖ
VIITSI?
”Hallinnolliset
toimenpiteet”
EIKÖ
PYSTY?
EIKÖ
KYKENE?
Työjärjestelyt ja/tai Työjärjestelyt ja/tai
työterveyshuolto
työvälineet
VARHAISEN TUEN MALLI
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
22.5.2015
www.ttl.fi
Sairauden vs. työkyvyttömyyden
preventio
PRIMAARIPREVENTIO JA
PROMOOTIO
SEKUNDAARIPREVENTIO
TERTIAARIPREVENTIO
TERVEYS/
SAIRAUS
Voimavara- ja riskitekijöiden tunnistamista
ja niihin vaikuttamista,
esim. painonhallinta,
työturvallisuus, liikunta,
päihteet, tuki (työ)elämän
kriiseissä
Sairauden (esim. DM,
masennus, liikuntaelinvaivat) tai sen esiasteiden varhaista
tunnistamista ja hoitoa,
esim. lääkehoito,
vuorovaikutuksellinen
tuki
Sairauden pahenemisen
estämistä ja toimintakyvyn ylläpitämistä,
esim. lääkinnällinen
kuntoutus
TYÖKYVYTTÖMYYS
Voimavara- ja riskitekijöiden tunnistamista ja niihin vaikuttamista,
esim. työn sujuvuus ja
koettu mielekkyys,
osaamisen kehittäminen, työyhteisön ilmapiiri, yksilön voimavarat ja niihin liittyvä
varhainen tuki
Työkyvyn heikentymisen
varhaista tunnistamista
ja siihen puuttumista,
esim. sairauspoissaoloseuranta,
”presenteismi”
Työkyvyttömyyden
pitkittymisen
ehkäisemistä,
esim. työhön paluun ja
työssä pärjäämisen
tuki, ammatillinen
kuntoutus
KP Martimo: TFT:n mahdollisuudet
7.2.2014
www.ttl.fi
Työn mielekkyyden ja työhalujen
muutossuunnan balanssi
Vuonna 2012 tilanne pysynyt ennallaan
57 %:n mielestä (30 % v. 1992)
Työolobarometri, TEM 2012
KP Martimo: Työhyvinvoinnista
25.5.2015
www.ttl.fi
Työnteko ja sen mielekkyys
• Perusmotiiveiltaan ihmistä voi kuvata yhteisössä
itseään toteuttavaksi taitajaksi.
• Parhaimmillaan työ merkitsee tekijälleen syvää,
vaivatonta uppoutumista tehtävään, jolloin
palkitseva tunne nousee työstä itsestään.
• Uupumisen ja työongelmien voi olettaa alkavan
siellä, missä taitamisen toteuttaminen tavalla tai
toisella estyy.
Juha Antila, Työpoliittinen tutkimus –sarja, n:ro 305, 2006
www.ttl.fi
Mikä työssä motivoi?
KP Martimo: Työhyvinvoinnista
25.5.2015
www.ttl.fi
”Kohdehyvinvointi” (Mäkitalo 2005)
Onnistuminen tärkeäksi muodostuneella työn osa-alueella antaa voimia
vaikka työtä olisi paljonkin, kun taas epäonnistuminen uuvuttaa vaikka
työmäärä olisi kohtuullinen.
Yhteinen työn kohde ja
tarkoitus
työntekijä
Työn
henkilökohtainen
mieli
(jokin osa yhteisestä
työn kohteesta)
Tulos
onnistuminen
onnistuminen
hyvinvointi

voimia
epäonnistuminen
epäonnistuminen  pahoinvointi
väsyminen
www.ttl.fi
Miten työhyvinvointia voidaan
edistää?
• Työ saa olla kohtuullisen kovaakin, kunhan
työskentelyolosuhteet ovat kunnossa ja työn
sisältö mielekäs.
• Jos työn sisältö ja sen tekeminen ovat
keskenään ristiriidassa, se aiheuttaa
kyynisyyttä ja pettymystä tehden arjen
raskaaksi.
• Ihmisillä on tarve päästä vaikuttamaan oman
elämänsä asioihin; jos tämä tarve törmää
monilla työpaikoilla vallitseviin perinteisiin
byrokraattisiin rajoihin, seurauksena on
yhteentörmäys ja tyytymättömyys.
Juha Antila, Työpoliittinen tutkimus –sarja, n:ro 305, 2006
www.ttl.fi
Häiriökuormitus
- Häiriöt ovat eri työprosesseissa erilaisia, esim.
viivytykset, virheet, keskeytykset, sekaannukset,
konfliktit, särkymiset, ongelmat jne.
- Häiriöt näkyvät yleensä tekijöiden (ja asiakkaiden)
reaktioissa: ärsyyntyminen, huolestuminen,
turhautuminen, kiirehtiminen, äänen voimakkuus,
hiljaisuus
- Pitkään jatkuneita häiriöitä voidaan alkaa pitää
toiminnan normaalikulkuna ja niitä saatetaan peittää,
vähätellä, hävetä
- Häiriöt aiheuttavat monenlaista ylimääräistä työtä sekä
fyysistä ja psykososiaalista kuormittumista
- Häiriön ja muutosten välillä on osoitettavissa yhteys
J. Mäkitalo 2006
www.ttl.fi
Muuttuvat työt ja organisaatiot
TYÖ ENNEN (ad n.1980luvulle):
Pitkät vakiintuneen toiminnan vaiheet, lyhyet ohimenevät muutosvaiheet
TYÖ NYT (n. 1990-luvulta
alk.):
Lyhyet vakiintuneen toiminnan vaiheet, pitkään keskeneräiset muutosvaiheet
J. Mäkitalo/2005
www.ttl.fi
Kiireen ilmeneminen
KP Martimo: Työhyvinvoinnista
25.5.2015
www.ttl.fi
Mitä kiireestä aiheutuu?
KP Martimo: Työhyvinvoinnista
25.5.2015
www.ttl.fi
Työhyvinvointi vs. tuottavuus
Määritetään ja vähennetään
työhön ja työntekijöihin
liittyviä riskejä ja kuormituksia
VAI…
TYÖHYVINVOINTI
Tuottavuus
ja asiakkaiden
tyytyväisyys
Tuottavuus ja
asiakastyytyväisyys
Työt sujuvat
TYÖHYVINVOINTI
Selvitettävä työn
sujuvuuden häiriöitä
ja kehitettävä työtä
www.ttl.fi
Työhyvinvoinnin edistäminen arjessa
(Kirsti Launis, TTP-päivät –00)
ASIOIDEN YHTEINEN TYÖSTÄMINEN
Keskustellaan yhdessä ongelmista
ja niiden poistamisesta,
kerätään yhteistä kokemusta.
Selvitetään ja analysoidaan yhdessä
ongelmien syitä ja kokeillaan
sekä tutkitaan uusia ratkaisuvaihtoehtoja aktiivisesti ennakoiden.
TOTEAVA, ETEENTULEVIA
ONGELMIA RATKAISEVA
TYÖTAPA
TUTKIVA, SYITÄ ETSIVÄ
JA ENNAKOIVA TYÖTAPA
Yksittäinen työntekijä miettii
työnsä ongelmia ja
etsii ratkaisuja tilanne kerrallaan
Yksittäinen työntekijä tutkii
omaa työtään ja yrittää etsiä
sekä ennakoida oman alansa
uusia ratkaisuja
YKSINTYÖSKENTELY
KP Martimo: Työhyvinvoinnista
25.5.2015
www.ttl.fi
Työterveysyhteistyön tavat
Työpaikan
toimenpiteet
Työolosuhdeselvitys
Terveydellisen
merkityksen
arviointi
Toimenpideehdotukset
Seuranta
Ratkaisuehdotukset
Työ(olosuhde)selvitys
Merkityksen
arviointi
terveydelle ja
työkyvylle
Tilanneanalyysi
Kokeilut
Seuranta
Arviointi
KP Martimo: TTH johtamisen tukena
22.5.2015
www.ttl.fi
Työhyvinvoinnin kysymykset
• Milloin koette työssänne työhyvinvointia?
• Mikä uhkaa työhyvinvointianne?
• Minkälaisia muutoksia työssänne on
tapahtunut ja miten ne ovat vaikuttaneet
työhyvinvointiinne?
• Onko työssänne toistuvia häiriöitä, jotka
haittaavat työnne sujumista?
• Mikä estää/lisää työssänne onnistumista ja
siitä innostumista?
www.ttl.fi
Kuinka usein sinulla on seuraavien
väittämien kaltaisia tunteita tai
ajatuksia (‘en koskaan’ – ‘päivittäin’)?
• Tunnen olevani täynnä energiaa, kun teen
työtäni.
• Tunnen itseni vahvaksi ja tarmokkaaksi työssäni.
• Olen innostunut työstäni.
• Työni inspiroi minua.
• Aamulla herättyäni minusta tuntuu hyvältä lähteä
töihin.
• Tunnen tyydytystä, kun olen syventynyt työhöni.
• Olen ylpeä työstäni.
• Olen täysin uppoutunut työhöni.
• Kun työskentelen, työ vie minut mukanaan.
www.ttl.fi/tyonimu
45
www.ttl.fi
Lopuksi
• Työterveysyhteistyö on toiminnan vaikuttavuuden
edellytys, samoin toiminnan pääpainon siirtyminen
työpaikoille ja organisaatiotasolle
• Keinot tukea jäljellä olevaa työkykyä työpaikoilla ovat
lisääntyneet
• Työterveyshuollon ensisijainen vaikutuksen kohde tulisi
olla työpaikka ja työelämä
• Vaikuttavuutta ei saada ilman työpaikkojen sitoutumista
sovittuihin toimintatapoihin
• Työn hyvin tekemisen mahdollisuudet yhdistävät
työhyvinvoinnin ja tuottavuuden
• Terveyden ja yleisen hyvinvoinnin edistäminen on
tärkeää, mutta työhyvinvointi edistyy työtä kehittämällä
• Hyvällä johtamisella tuetaan myös henkilöstön
työhyvinvointia
www.ttl.fi
TYÖ TEKIJÄÄNSÄ KIITTÄÄ!
[email protected]
www.ttl.fi