Hyvinvointia työstä
www.ttl.fi
Työterveysyhteistyö
Kari-Pekka Martimo, LT
Johtava ylilääkäri
Vaikuttava työterveyshuolto –teemajohtaja
www.ttl.fi
Esityksen sisältö
• Työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön
tavoitteet ja mahdollisuudet
• Työterveysyhteistyön edellytykset ja yhteistyön
rakenteet
• Mitkä on työterveyshuollon toiminnan
vaikuttavuuden edellytykset?
• Työkyvyttömyyden ehkäisy ja työhön paluun tuki
työterveyshuollon ja kuntoutuksen tuella
• TULES, mielenterveys työkyvyttömyyden syinä
• Työkyvyttömyyden riskitekijät
• Kuntoutusyhteistyö
www.ttl.fi
www.ttl.fi
Työterveyshuoltolain tavoite
• Työnantajan, työntekijän ja
työterveyshuollon yhteistoimin edistetään
• työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien
ehkäisyä
• työn ja työympäristön terveellisyyttä ja
turvallisuutta
• työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja
toimintakykyä työuran eri vaiheissa
• työyhteisön toimintaa
www.ttl.fi
Työterveysyhteistyön
mahdollisuudet
• Työkyvyttömyyseläkeriskin hallinnassa
• Sairauspoissaolojen hallinnassa
• Työhön liittyvien terveys- ja
turvallisuusriskien hallinnassa
• Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden
edistämisessä
• Yrityskuvan kehittämisessä
www.ttl.fi
Työterveyshuollosta lisäarvoa
työterveysyhteistyöllä
• Mihin organisaatio toiminnallaan pyrkii?
• Mikä on henkilöstön rooli näiden tavoitteiden
saavuttamisessa?
• Mitkä henkilöstöön liittyvät riskit voivat vaarantaa
yrityksen päämäärien saavuttamisen?
• selvillä olemisen periaate
• Mitkä näistä riskeistä liittyvät terveyteen, työkykyyn,
turvallisuuteen, hyvinvointiin tai työnantajakuvaan?
• varautumisen periaate
• Miten työterveysyhteistyössä on sovittu
henkilöstöriskien hallinnasta?
• osallistumisen periaate
www.ttl.fi
Työterveystoiminnan
vaikuttavuuden edellytykset
TYÖTERVEYSTOIMINTA
-tavoitteet
Työterveyshuollon
panokset ja
toiminta
Työterveysyhteistyö
-toimintamallit
Työpaikan
panokset ja
toiminta
VAIKUTUKSET
yhteinen seuranta
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi
Työterveyshuollon kustannukset
ja Kelan korvaukset
724 M€
395 €/tt
44 %
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi
Kelan sairausvakuutustilasto 2013
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi
Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2014
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi
TERVEYDENTILA
(vaiva tai sairaus)
ELIMISTÖN
RAKENTEET
JA TOIMINNOT
TOIMINTAKYKY
YMPÄRISTÖTEKIJÄT
OSALLISTUMINEN
( esim. työelämään)
= TYÖKYKY
HENKILÖKOHTAISET
TEKIJÄT
KONTEKSTI
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
ICF/WHO
23.4.2015
www.ttl.fi
Työterveyshuollon asema
Erikoissairaanhoito
Kuntoutuspalvelut
Sosiaalivakuutus /
Työhallinto
TERVEYDENHUOLTO
KUNTOUTUS
TTH
Perusterveydenhuolto
TYÖELÄMÄ
Työnantaja
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
Työntekijä
23.4.2015
www.ttl.fi
Lääkärin toteamien sairauslomien (>3pv) ikävakioitu
todennäköisyys verrattuna heihin, joilla riskitekijää ei esiinny
Riskitekijä
Miehet
(n=1490)
Naiset
(n=4952)
Elämäntapatekijät
-Ylipaino (BMI 25-30)
-Lihavuus (BMI >30)
-Entinen tupakoitsija
-Nykyinen tupakoitsija
-Runsas alkoholinkäyttö
-Liikunnan puute
1,27
1,79
1,13
1,61
1,47
1,48
1,39
1,75
1,19
1,45
1,02
1,18
Työelämän laatutekijät
-Työ yksipuolista
-Huonot vaikutusmahdollisuudet
-Huonot osallistumismahdollisuudet
-Huono työtoverituki
-Ristiriitoja esimiehen kanssa
1,79
2,08
2,50
2,01
1,82
1,61
1,57
1,65
1,52
1,30
Vahtera et al. 1999
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi
Työkyvyttömyyden riskejä
työpaikalla
Kendall ym. 2009, Back letter 2010
• Työpaikkaan liittyvät tekijät
•
•
•
•
•
•
•
•
Kokemus työn stressaavuudesta
Alhainen työtyytyväisyys
Huono työorganisaatio
Korkeat fyysiset vaatimukset työssä (koetut,
todelliset tai molemmat)
Heikot vaikutusmahdollisuudet
Heikko sosiaalinen tuki tai toimimattomat suhteet
työpaikalla
Työjoustojen ja/tai korvaavan työn puute
(toipumisen aikana)
Työnantajan vähäinen yhteydenpito työntekijöihin
www.ttl.fi
Sairauslomalta työhön paluuta
tukevien toimenpiteiden vaikuttavuus
Vahva näyttö vaikuttavuudesta ja kohtuullinen
näyttö kustannushyödystä
• Yhteydenpito terveydenhuollon ja työpaikan välillä
• Mahdollisuus muokattuun työhön
Kohtuullinen näyttö vaikuttavuudesta ja
kustannushyödystä
• Työhön paluuta koordinoivan henkilön olemassaolo
• Varhainen yhteydenpito työpaikalta työntekijään
• Ergonominen työpaikkakäynti
Franche et al, J Occup Rehab 2005
www.ttl.fi
Mielenterveysongelmien jatkumo
MIELEN TERVEYS
HENKINEN PAHOINVOINTI
Yksilöiden lukumäärä
MIELENTERVEYSHÄIRIÖ
Oireiden vakavuus
Mykletun 2010
www.ttl.fi
Liikuntaelinvaivat ovat yleisiä
Edellisen kuukauden
aikana eri kehon osissa
kipua kokeneiden
osuus kaikista vastaajista
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.
2015
www.ttl.fi
Liikuntaelinkivut viimeisen kk:n
aikana ja tämänhetkinen työkyky
60
50
40
1997
2000
2003
2006
2009
% 30
20
10
0
Niska-hartiat
Olkapäät tai
käsivarret
Ranteet tai
sormet
Selkä
20
Lonkat tai
jalat
Työkyky
alentunut
Työ ja terveys Suomessa 1997-2009 (N=11 000) / Miranda ym
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi
Liikuntaelinkivut ja alentuneen
työkyvyn riski
Alentuneen
työkyvyn
riski
Analyyseissä huomioitu ikä, sukupuoli, koulutus, ylipaino, pitkäaikaiset sairaudet, työn
fyysinen ja henkinen kuormittavuus (Työ ja terveys Suomessa / Miranda ym )
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi
USKOMUKSET EIVÄT AINA PIDÄ PAIKKAANSA!
Kaikki liikuntaelinvaivat
aiheutuvat työstä.
Itse asiassa liikuntaelinvaivat aiheutuvat työstä vain harvoin.
- Ne ovat yleisiä työelämässä ja sen ulkopuolella.
- Joissakin töissä oireet voivat haitata enemmän, mutta se ei tarkoita, että
työ ne aiheuttaisi.
Liikuntaelinvaiva johtuu aina
vauriosta tai sairaudesta.
Tämä on totta vain harvoin!
- Useimmiten vaivan syynä on vain vähäinen tai ei mitään vauriota tai
sairautta.
- Röntgen- tai laboratoriotutkimuksissa ei yleensä löydy mitään oireita
selittävää.
Työ on aina pahaksi
liikuntaelinvaivoissa.
Useimmiten ei pidä paikkaansa!
- Työ voi tuntua vaikealta oireiden vuoksi, mutta sopivassa työssä
jatkaminen ei aiheuta mitään pysyvää vauriota.
Liikuntaelinvaivat paranevat
vain levolla ja sairauslomalla.
Ei pidä paikkaansa!
- Useimmiten parasta hoitoa suositusten mukaan on palata tavanomaisiin
päivittäisiin toimiin mahdollisimman pian.
- Useimmat jatkavat työssään vaivoista huolimatta tai palaavat sinne
muutaman sairauslomapäivän jälkeen, vaikka oireet jatkuisivatkin.
- Pitkäaikainen sairausloma on erittäin harvoin hyödyllinen.
Liikuntaelinvaivoissa ei saa
palata töihin ennen kuin on
täysin oireeton.
Ei pidä paikkaansa!
- Sopiva työ kuntouttaa ja työhön paluu lyhyen sairausloman jälkeen on
tärkeä osa kuntoutumista. Jokaisella on oikeus palata töihin ja saada
tukea mahdollisimman varhain – oireet huomioiden.
- Sairauslomalta voi palata töihin myös ennen sairausloman päättymistä,
kun asiasta sopii työnantajan ja tarvittaessa työterveyshuollon kanssa.
Sairauslomatodistus on vain suositus poissaolon pituudesta.
www.ttl.fi
TULE kuntoon, Mehiläinen Työelämäpalvelut 2011
Oireiden kanssa työssä ja
sairauslomalla
Terveys
Tuottavuus
Terve työntekijä,
normaali
tuottavuus
Normaali
tuottavuus
Haittaa työssä
sairauslomalta
palaamisen
jälkeen
SAIRAUSLOMA
ALKAA
SAIRAUSPOISSAOLOKYNNYS
TYÖHÖN PALUU
Tuottavuus on nolla
Tuottavuus alenee,
kun haitta työssä
kasvaa
Sairausloman
vuoksi menetetty
työaika
Aika
Sairaus
Kimmo Räsänen 2005
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi
Oireiden kanssa työssä ja
sairauslomalla
Terveys
Tuottavuus
Terve työntekijä,
normaali
tuottavuus
Normaali
tuottavuus
Haittaa työssä
sairauslomalta
palaamisen
jälkeen
SAIRAUSLOMA
ALKAA
SAIRAUSPOISSAOLOKYNNYS
TYÖHÖN PALUU
Tuottavuus on nolla
Tuottavuus alenee,
kun haitta työssä
kasvaa
Sairausloman
vuoksi menetetty
työaika
Aika
Sairaus
Kimmo Räsänen 2005
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi
Absence from work due to diseases and injuries in relation to theoretical work time
Sweden
Finland
Denmark
Norway
Lähde: Pohjoismaiset työnantajajärjestöt/EK 2013
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi
Sairauspoissaolojen seuranta
• Sairauspoissaolojen kattava tilastointi ja
raportointi (toimintamalli sovitaan työpaikan ja
työterveyshuollon välillä)
• Tavoite on seurata reaaliaikaisesti vähintään pitkiä
ja pitkittyviä sairauslomia
• Työterveyshuolto hoitaa tai koordinoi sairauden
hoitoa sairausloman alusta lähtien, tavoitteena
turvallinen työhönpaluu
• Käynnistää työhön paluun tukemisen
• Keinoina mm. työterveysneuvottelu, työn
muokkaaminen, työkokeilu ja ammatillinen
kuntoutus
• Työssä selviytymistä seurataan ja tuetaan
työhönpaluun jälkeen
www.ttl.fi
Työkyvyttömyyskustannusten
johtaminen
• Sairauspoissaolojen ja pitkäaikaisen
työkyvyttömyyden raportointi, toimenpiteet ja
seuranta
• Esimiesten koulutus, tuki, vastuuttaminen ja
palkitseminen
• Työkyvyttömyys- ja tapaturmakustannukset
näkyviksi
• Työkyvyttömyyden hallintamallit työpaikalla
• Työn kehittäminen työnantajan, työntekijän ja
työterveyshuollon yhteistyönä työssä jatkamisen
mahdollistamiseksi
• Työterveysyhteistyö
• Työterveyskustannukset muuttuvat investoinniksi
• Työeläkejärjestelmä voi tukea yritysten
työkyvyttömyyskustannusten johtamista mm.
koulutuksella
www.ttl.fi
Työkyvyttömyyden ehkäisy
• Työterveyshuollon käytettävissä on sekä lakiin että
tutkittuun näyttöön perustuvia menetelmiä
sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden
vähentämiseen
• Työn muokkaus sopivammaksi ennen sairauslomatarvetta (Martimo ym. 2010, Shiri ym. 2011)
• Työajan lyhentäminen sairausloman sijaan (ViikariJuntura 2012, Shiri ym. 2013)
• Subjektiivinen oikeus ammatilliseen kuntoutukseen
(laki)
• Yhdessä sovittu varhaisen tuen toimintamalli 60 %:n
korvauksen saamiseksi TTH:n kustannuksista (laki)
• 30-60-90 päivän sääntö (laki)
www.ttl.fi
Mahdollisuuksia työkyvyttömyyden
ehkäisyyn työterveysyhteistyössä
• Työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy työhön
ja työympäristöön vaikuttamalla
• Varhaisen tuen mallien sopiminen työpaikoille
• Varhainen tuki terveystarkastuksissa ja
sairaanhoitokäynneillä
• Kattava sairauspoissaoloseuranta
• Case management (yksilöllinen ja tavoitteellinen tuki)
• Osasairauspäiväraha
• Tilapäiset työjärjestelyt/korvaava työ
• 30/60/90 päivän säännön mukaiset toimenpiteet
• Kuntoutustarpeen arviointi (ammatillinen ja lääkinnällinen)
• Yhteistyö muun terveydenhuollon, kuntoutuksen ja
vakuutuslaitosten kanssa
www.ttl.fi
Sairausvakuutus- ja
työterveyshuoltolakien muutokset
(”30/60/90”) 1.6.2012 alkaen
• 30:
• Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta
työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on
jatkunut kuukauden (30) ajan, ellei työntekijä ole erikseen
kieltänyt yksittäisen todistuksen tai lausunnon luovuttamista
• 60:
• Sairauspäiväraha on haettava kahden kuukauden kuluessa
työkyvyttömyyden alkamisesta (aikaisemmin 4 kk)
• 90:
• Sairauspäivärahan maksamisen edellytykseksi asetetaan
työterveyshuollon lausunto 90 sairauspäivärahapäivän
jälkeen.
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi
Jäljellä olevan työkyvyn
arviointi
• Mitkä sairauteen tai sen hoitoon liittyvät tekijät
estävät (potilaan mielestä) palaamista työhön?
• Keskeneräiset tutkimukset, hoidot tai valitusprosessi, ristiriitaiset hoito-ohjeet tai tiedot
sairaudesta
• Mitä työssä pitäisi muuttua, että työntekijä voisi
(mielestään) palata sinne sairautensa kanssa?
• Työvaatimukset, työaika, työaltisteet, työmäärä,
työkaverit, työmatka, esimiehen toiminta
• Mitkä toimeentuloon/työntekijään liittyvät
seikat estävät palaamista työhön?
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi
Työn muokkausmahdollisuuksien
arviointi
• Mitä töitä ja tehtäviä työntekijälle kuuluu?
• Mistä hän suoriutuu ongelmitta?
• Mikä aiheuttaa ongelmia, kuinka usein ja
kuinka vakavia?
• Onko esimies samaa mieltä tehtävistä ja niissä
suoriutumisesta?
• Yhteistyössä ehdotusten kehittäminen
yleisimpiin ja vakavimpiin työssä selviytymisen
ongelmiin
• Ratkaisujen valinta, vastuut ja aikataulutus
• Seuranta
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi
Kuntoutus
• Perustuu lääketieteelliseen arvioon
• Lähtökohtana aina kuntoutussuunnitelma
• Tavoitteena onnistunut muutosprosessi, jonka
tuloksena paranee
• Työ- ja toimintakyky
• Elämänhallinta
• Toiminnassa moniammatillinen ja
monitieteinen tuki sekä asiakaskeskeisyys
www.ttl.fi
Ammatillisen kuntoutuksen
prosessi
• Edellytys, että pysyvän työkyvyttömyyden uhkaan
voidaan vaikuttaa toisenlaiseen työhön siirtymällä
ja että henkilö itse on motivoitunut
• Kuntoutuksen muodot
• Työkokeilu (asteittainen paluu omaan/kevennettyyn
työhön, uusi työ)
• Työhön valmennus (opiskellaan uusi ammatti, usein liittyy
myös kurssitusta, voi seurata työkokeilua)
• Uudelleenkoulutus (esim. oppisopimuskoulutus, ammattitai erikoisammattitutkinto, AMK, perustutkinto)
• Elinkeinotuki
• Työeläkevakuutusyhtiöstä saatavissa puhelimitse
neuvontaa
www.ttl.fi
Miten hallita sairauspoissaoloja? Valtiovarainministeriö 2010
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi
Työterveysyhteistyön tavat
Työpaikan
toimenpiteet
Työolosuhdeselvitys
Terveydellisen
merkityksen
arviointi
Toimenpideehdotukset
Seuranta
Ratkaisuehdotukset
Työ(olosuhde)selvitys
Merkityksen
arviointi
terveydelle ja
työkyvylle
Tilanneanalyysi
Kokeilut
Seuranta
Arviointi
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi
Summa summarum
• Työterveyshuollolla on terveydenhuollossa oma
erityistehtävänsä, joka ei ole työikäisten
sairaanhoito
• Työterveysyhteistyö on toiminnan vaikuttavuuden
edellytys, samoin toiminnan pääpainon siirtyminen
työpaikoille ja organisaatiotasolle
• Keinot tukea jäljellä olevaa työkykyä työpaikoilla
ovat lisääntyneet, mutta lisäksi tarvitaan yhteistyötä
ja työnjakoa muun terveydenhuollon kanssa
• Työterveyshuollon ensisijainen vaikutuksen kohde
tulisi olla työpaikka ja työelämä
• Vaikuttavuutta ei saada ilman työpaikkojen
sitoutumista sovittuihin toimintatapoihin
www.ttl.fi
KIITOS!
[email protected]
KP Martimo: Työterveysyhteistyö
23.4.2015
www.ttl.fi