Hyvinvointia työstä www.ttl.fi Työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto –teemajohtaja www.ttl.fi Esityksen sisältö • Työterveyshuollon kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet ja mahdollisuudet • Työterveysyhteistyön edellytykset ja yhteistyön rakenteet • Mitkä on työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuuden edellytykset? • Työkyvyttömyyden ehkäisy ja työhön paluun tuki työterveyshuollon ja kuntoutuksen tuella • TULES, mielenterveys työkyvyttömyyden syinä • Työkyvyttömyyden riskitekijät • Kuntoutusyhteistyö www.ttl.fi www.ttl.fi Työterveyshuoltolain tavoite • Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistetään • työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä • työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta • työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa • työyhteisön toimintaa www.ttl.fi Työterveysyhteistyön mahdollisuudet • Työkyvyttömyyseläkeriskin hallinnassa • Sairauspoissaolojen hallinnassa • Työhön liittyvien terveys- ja turvallisuusriskien hallinnassa • Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistämisessä • Yrityskuvan kehittämisessä www.ttl.fi Työterveyshuollosta lisäarvoa työterveysyhteistyöllä • Mihin organisaatio toiminnallaan pyrkii? • Mikä on henkilöstön rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa? • Mitkä henkilöstöön liittyvät riskit voivat vaarantaa yrityksen päämäärien saavuttamisen? • selvillä olemisen periaate • Mitkä näistä riskeistä liittyvät terveyteen, työkykyyn, turvallisuuteen, hyvinvointiin tai työnantajakuvaan? • varautumisen periaate • Miten työterveysyhteistyössä on sovittu henkilöstöriskien hallinnasta? • osallistumisen periaate www.ttl.fi Työterveystoiminnan vaikuttavuuden edellytykset TYÖTERVEYSTOIMINTA -tavoitteet Työterveyshuollon panokset ja toiminta Työterveysyhteistyö -toimintamallit Työpaikan panokset ja toiminta VAIKUTUKSET yhteinen seuranta KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi Työterveyshuollon kustannukset ja Kelan korvaukset 724 M€ 395 €/tt 44 % KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi Kelan sairausvakuutustilasto 2013 KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi Eläketurvakeskuksen taskutilasto 2014 KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi TERVEYDENTILA (vaiva tai sairaus) ELIMISTÖN RAKENTEET JA TOIMINNOT TOIMINTAKYKY YMPÄRISTÖTEKIJÄT OSALLISTUMINEN ( esim. työelämään) = TYÖKYKY HENKILÖKOHTAISET TEKIJÄT KONTEKSTI KP Martimo: Työterveysyhteistyö ICF/WHO 23.4.2015 www.ttl.fi Työterveyshuollon asema Erikoissairaanhoito Kuntoutuspalvelut Sosiaalivakuutus / Työhallinto TERVEYDENHUOLTO KUNTOUTUS TTH Perusterveydenhuolto TYÖELÄMÄ Työnantaja KP Martimo: Työterveysyhteistyö Työntekijä 23.4.2015 www.ttl.fi Lääkärin toteamien sairauslomien (>3pv) ikävakioitu todennäköisyys verrattuna heihin, joilla riskitekijää ei esiinny Riskitekijä Miehet (n=1490) Naiset (n=4952) Elämäntapatekijät -Ylipaino (BMI 25-30) -Lihavuus (BMI >30) -Entinen tupakoitsija -Nykyinen tupakoitsija -Runsas alkoholinkäyttö -Liikunnan puute 1,27 1,79 1,13 1,61 1,47 1,48 1,39 1,75 1,19 1,45 1,02 1,18 Työelämän laatutekijät -Työ yksipuolista -Huonot vaikutusmahdollisuudet -Huonot osallistumismahdollisuudet -Huono työtoverituki -Ristiriitoja esimiehen kanssa 1,79 2,08 2,50 2,01 1,82 1,61 1,57 1,65 1,52 1,30 Vahtera et al. 1999 KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi Työkyvyttömyyden riskejä työpaikalla Kendall ym. 2009, Back letter 2010 • Työpaikkaan liittyvät tekijät • • • • • • • • Kokemus työn stressaavuudesta Alhainen työtyytyväisyys Huono työorganisaatio Korkeat fyysiset vaatimukset työssä (koetut, todelliset tai molemmat) Heikot vaikutusmahdollisuudet Heikko sosiaalinen tuki tai toimimattomat suhteet työpaikalla Työjoustojen ja/tai korvaavan työn puute (toipumisen aikana) Työnantajan vähäinen yhteydenpito työntekijöihin www.ttl.fi Sairauslomalta työhön paluuta tukevien toimenpiteiden vaikuttavuus Vahva näyttö vaikuttavuudesta ja kohtuullinen näyttö kustannushyödystä • Yhteydenpito terveydenhuollon ja työpaikan välillä • Mahdollisuus muokattuun työhön Kohtuullinen näyttö vaikuttavuudesta ja kustannushyödystä • Työhön paluuta koordinoivan henkilön olemassaolo • Varhainen yhteydenpito työpaikalta työntekijään • Ergonominen työpaikkakäynti Franche et al, J Occup Rehab 2005 www.ttl.fi Mielenterveysongelmien jatkumo MIELEN TERVEYS HENKINEN PAHOINVOINTI Yksilöiden lukumäärä MIELENTERVEYSHÄIRIÖ Oireiden vakavuus Mykletun 2010 www.ttl.fi Liikuntaelinvaivat ovat yleisiä Edellisen kuukauden aikana eri kehon osissa kipua kokeneiden osuus kaikista vastaajista KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4. 2015 www.ttl.fi Liikuntaelinkivut viimeisen kk:n aikana ja tämänhetkinen työkyky 60 50 40 1997 2000 2003 2006 2009 % 30 20 10 0 Niska-hartiat Olkapäät tai käsivarret Ranteet tai sormet Selkä 20 Lonkat tai jalat Työkyky alentunut Työ ja terveys Suomessa 1997-2009 (N=11 000) / Miranda ym KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi Liikuntaelinkivut ja alentuneen työkyvyn riski Alentuneen työkyvyn riski Analyyseissä huomioitu ikä, sukupuoli, koulutus, ylipaino, pitkäaikaiset sairaudet, työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus (Työ ja terveys Suomessa / Miranda ym ) KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi USKOMUKSET EIVÄT AINA PIDÄ PAIKKAANSA! Kaikki liikuntaelinvaivat aiheutuvat työstä. Itse asiassa liikuntaelinvaivat aiheutuvat työstä vain harvoin. - Ne ovat yleisiä työelämässä ja sen ulkopuolella. - Joissakin töissä oireet voivat haitata enemmän, mutta se ei tarkoita, että työ ne aiheuttaisi. Liikuntaelinvaiva johtuu aina vauriosta tai sairaudesta. Tämä on totta vain harvoin! - Useimmiten vaivan syynä on vain vähäinen tai ei mitään vauriota tai sairautta. - Röntgen- tai laboratoriotutkimuksissa ei yleensä löydy mitään oireita selittävää. Työ on aina pahaksi liikuntaelinvaivoissa. Useimmiten ei pidä paikkaansa! - Työ voi tuntua vaikealta oireiden vuoksi, mutta sopivassa työssä jatkaminen ei aiheuta mitään pysyvää vauriota. Liikuntaelinvaivat paranevat vain levolla ja sairauslomalla. Ei pidä paikkaansa! - Useimmiten parasta hoitoa suositusten mukaan on palata tavanomaisiin päivittäisiin toimiin mahdollisimman pian. - Useimmat jatkavat työssään vaivoista huolimatta tai palaavat sinne muutaman sairauslomapäivän jälkeen, vaikka oireet jatkuisivatkin. - Pitkäaikainen sairausloma on erittäin harvoin hyödyllinen. Liikuntaelinvaivoissa ei saa palata töihin ennen kuin on täysin oireeton. Ei pidä paikkaansa! - Sopiva työ kuntouttaa ja työhön paluu lyhyen sairausloman jälkeen on tärkeä osa kuntoutumista. Jokaisella on oikeus palata töihin ja saada tukea mahdollisimman varhain – oireet huomioiden. - Sairauslomalta voi palata töihin myös ennen sairausloman päättymistä, kun asiasta sopii työnantajan ja tarvittaessa työterveyshuollon kanssa. Sairauslomatodistus on vain suositus poissaolon pituudesta. www.ttl.fi TULE kuntoon, Mehiläinen Työelämäpalvelut 2011 Oireiden kanssa työssä ja sairauslomalla Terveys Tuottavuus Terve työntekijä, normaali tuottavuus Normaali tuottavuus Haittaa työssä sairauslomalta palaamisen jälkeen SAIRAUSLOMA ALKAA SAIRAUSPOISSAOLOKYNNYS TYÖHÖN PALUU Tuottavuus on nolla Tuottavuus alenee, kun haitta työssä kasvaa Sairausloman vuoksi menetetty työaika Aika Sairaus Kimmo Räsänen 2005 KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi Oireiden kanssa työssä ja sairauslomalla Terveys Tuottavuus Terve työntekijä, normaali tuottavuus Normaali tuottavuus Haittaa työssä sairauslomalta palaamisen jälkeen SAIRAUSLOMA ALKAA SAIRAUSPOISSAOLOKYNNYS TYÖHÖN PALUU Tuottavuus on nolla Tuottavuus alenee, kun haitta työssä kasvaa Sairausloman vuoksi menetetty työaika Aika Sairaus Kimmo Räsänen 2005 KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi Absence from work due to diseases and injuries in relation to theoretical work time Sweden Finland Denmark Norway Lähde: Pohjoismaiset työnantajajärjestöt/EK 2013 KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi Sairauspoissaolojen seuranta • Sairauspoissaolojen kattava tilastointi ja raportointi (toimintamalli sovitaan työpaikan ja työterveyshuollon välillä) • Tavoite on seurata reaaliaikaisesti vähintään pitkiä ja pitkittyviä sairauslomia • Työterveyshuolto hoitaa tai koordinoi sairauden hoitoa sairausloman alusta lähtien, tavoitteena turvallinen työhönpaluu • Käynnistää työhön paluun tukemisen • Keinoina mm. työterveysneuvottelu, työn muokkaaminen, työkokeilu ja ammatillinen kuntoutus • Työssä selviytymistä seurataan ja tuetaan työhönpaluun jälkeen www.ttl.fi Työkyvyttömyyskustannusten johtaminen • Sairauspoissaolojen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden raportointi, toimenpiteet ja seuranta • Esimiesten koulutus, tuki, vastuuttaminen ja palkitseminen • Työkyvyttömyys- ja tapaturmakustannukset näkyviksi • Työkyvyttömyyden hallintamallit työpaikalla • Työn kehittäminen työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyönä työssä jatkamisen mahdollistamiseksi • Työterveysyhteistyö • Työterveyskustannukset muuttuvat investoinniksi • Työeläkejärjestelmä voi tukea yritysten työkyvyttömyyskustannusten johtamista mm. koulutuksella www.ttl.fi Työkyvyttömyyden ehkäisy • Työterveyshuollon käytettävissä on sekä lakiin että tutkittuun näyttöön perustuvia menetelmiä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen • Työn muokkaus sopivammaksi ennen sairauslomatarvetta (Martimo ym. 2010, Shiri ym. 2011) • Työajan lyhentäminen sairausloman sijaan (ViikariJuntura 2012, Shiri ym. 2013) • Subjektiivinen oikeus ammatilliseen kuntoutukseen (laki) • Yhdessä sovittu varhaisen tuen toimintamalli 60 %:n korvauksen saamiseksi TTH:n kustannuksista (laki) • 30-60-90 päivän sääntö (laki) www.ttl.fi Mahdollisuuksia työkyvyttömyyden ehkäisyyn työterveysyhteistyössä • Työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy työhön ja työympäristöön vaikuttamalla • Varhaisen tuen mallien sopiminen työpaikoille • Varhainen tuki terveystarkastuksissa ja sairaanhoitokäynneillä • Kattava sairauspoissaoloseuranta • Case management (yksilöllinen ja tavoitteellinen tuki) • Osasairauspäiväraha • Tilapäiset työjärjestelyt/korvaava työ • 30/60/90 päivän säännön mukaiset toimenpiteet • Kuntoutustarpeen arviointi (ammatillinen ja lääkinnällinen) • Yhteistyö muun terveydenhuollon, kuntoutuksen ja vakuutuslaitosten kanssa www.ttl.fi Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset (”30/60/90”) 1.6.2012 alkaen • 30: • Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden (30) ajan, ellei työntekijä ole erikseen kieltänyt yksittäisen todistuksen tai lausunnon luovuttamista • 60: • Sairauspäiväraha on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta (aikaisemmin 4 kk) • 90: • Sairauspäivärahan maksamisen edellytykseksi asetetaan työterveyshuollon lausunto 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen. KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi Jäljellä olevan työkyvyn arviointi • Mitkä sairauteen tai sen hoitoon liittyvät tekijät estävät (potilaan mielestä) palaamista työhön? • Keskeneräiset tutkimukset, hoidot tai valitusprosessi, ristiriitaiset hoito-ohjeet tai tiedot sairaudesta • Mitä työssä pitäisi muuttua, että työntekijä voisi (mielestään) palata sinne sairautensa kanssa? • Työvaatimukset, työaika, työaltisteet, työmäärä, työkaverit, työmatka, esimiehen toiminta • Mitkä toimeentuloon/työntekijään liittyvät seikat estävät palaamista työhön? KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi Työn muokkausmahdollisuuksien arviointi • Mitä töitä ja tehtäviä työntekijälle kuuluu? • Mistä hän suoriutuu ongelmitta? • Mikä aiheuttaa ongelmia, kuinka usein ja kuinka vakavia? • Onko esimies samaa mieltä tehtävistä ja niissä suoriutumisesta? • Yhteistyössä ehdotusten kehittäminen yleisimpiin ja vakavimpiin työssä selviytymisen ongelmiin • Ratkaisujen valinta, vastuut ja aikataulutus • Seuranta KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi Kuntoutus • Perustuu lääketieteelliseen arvioon • Lähtökohtana aina kuntoutussuunnitelma • Tavoitteena onnistunut muutosprosessi, jonka tuloksena paranee • Työ- ja toimintakyky • Elämänhallinta • Toiminnassa moniammatillinen ja monitieteinen tuki sekä asiakaskeskeisyys www.ttl.fi Ammatillisen kuntoutuksen prosessi • Edellytys, että pysyvän työkyvyttömyyden uhkaan voidaan vaikuttaa toisenlaiseen työhön siirtymällä ja että henkilö itse on motivoitunut • Kuntoutuksen muodot • Työkokeilu (asteittainen paluu omaan/kevennettyyn työhön, uusi työ) • Työhön valmennus (opiskellaan uusi ammatti, usein liittyy myös kurssitusta, voi seurata työkokeilua) • Uudelleenkoulutus (esim. oppisopimuskoulutus, ammattitai erikoisammattitutkinto, AMK, perustutkinto) • Elinkeinotuki • Työeläkevakuutusyhtiöstä saatavissa puhelimitse neuvontaa www.ttl.fi Miten hallita sairauspoissaoloja? Valtiovarainministeriö 2010 KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi Työterveysyhteistyön tavat Työpaikan toimenpiteet Työolosuhdeselvitys Terveydellisen merkityksen arviointi Toimenpideehdotukset Seuranta Ratkaisuehdotukset Työ(olosuhde)selvitys Merkityksen arviointi terveydelle ja työkyvylle Tilanneanalyysi Kokeilut Seuranta Arviointi KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi Summa summarum • Työterveyshuollolla on terveydenhuollossa oma erityistehtävänsä, joka ei ole työikäisten sairaanhoito • Työterveysyhteistyö on toiminnan vaikuttavuuden edellytys, samoin toiminnan pääpainon siirtyminen työpaikoille ja organisaatiotasolle • Keinot tukea jäljellä olevaa työkykyä työpaikoilla ovat lisääntyneet, mutta lisäksi tarvitaan yhteistyötä ja työnjakoa muun terveydenhuollon kanssa • Työterveyshuollon ensisijainen vaikutuksen kohde tulisi olla työpaikka ja työelämä • Vaikuttavuutta ei saada ilman työpaikkojen sitoutumista sovittuihin toimintatapoihin www.ttl.fi KIITOS! [email protected] KP Martimo: Työterveysyhteistyö 23.4.2015 www.ttl.fi
© Copyright 2024