1. No category

K A R HU
Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti
III/2014
Puolustusvoimat
2 KARHU
Pienet vihreät miehet
P
uola haluaa liittolaisiltaan maahan lisää joukkoja ja keskimatkan
ohjuksia. Valtio P tietää, missä on Länsi-Euroopan heikoin lenkki.
Tiedotusvälineet kertovat, että Suomi kohtelee P-valtion kansalaisia
kaltoin ja runsaasti ilkivaltaa kohdistuu heidän liikemiestensä omistamiin runsaslukuisiin kiinteistöihin, joita on Suomesta viime vuosina
kiihtyvään tahtiin hankittu.
Suomeen täytyy lähettää turvamiehiä suojelemaan kiinteistöjä ja
kansalaisia. Heitä kutsutaan pieniksi vihreiksi miehiksi, vaikka joukossa on tosi kookkaitakin tyyppejä. Heillä on vihreän sävyiset maastopuvut. He vuokraavat ympäri Suomen asuntoja ja ruokakaupassa
maksavat ostoksensa viidenkymmenen euron seteleillä. Miehet ostavat ja vuokraavat autoja ja käyvät vapaa-aikanaan sienessä ja puolukassa. Yksi porukka osallistui Huoviretkeen. Tietenkään heillä ei ole
aseita.
Energiapoliittisen painostuksen alainen Suomen hallitus hyväksyi
viisumivapauden. Pian tilanne kiristyi. P-valtion media kertoi, että ennusteiden mukaan Suomessa fasistipuolue on saamassa syksyn eduskuntavaaleissa lähes 90 prosentin kannatuksen. Pari päivää myöhemmin P-valtion ainoan uutiskanavan aamuyön uutisissa valitettiin
pilkun siirtymistä, sillä todellinen luku oli 0,9% (jonka jälkeen suomalainen pienpuolue SKP ihmetteli heidän leimaamistaan fasisteiksi). Oudot terroriteot horjuttivat lähes kaikkien suomalaisten arkea.
Yli miljoona kansalaista oli pitkään ilman sähköä suurjännitelinjoille
kaatuneiden puiden takia ja sadattuhannet sairastuivat vesijohtoverkon saastuttua monissa suurissa kaupungeissa. P-valtion tiedustelulähteet todistivat syyllisiksi yhteistyötä tekevät yhdysvaltalaiset erikoisjoukot ja suomalaiset fasistiterroristit.
Tilanne kärjistyi entisestään, kun Lappeenrannan Lidlissä naamioituneet miehet tulittivat p-valtiolaisia turisteja ja samaan aikaan useita
p-valtiolaisten omistamia taloja ja liikehuoneistoja poltettiin. Silloin alkoi maahan virrata lomailevia sotilaita läheisistä merijalkaväki- ja maahanlaskuprikaateista. Ensin heitä tuli turistibusseilla ja risteilyaluksilla.
Myöhemmin yhä enemmän myös avustuskuljetuksilla, joita järjestettiin maassa oleskelevien p-valtiolaisten ja suomalaisten nälkäänäkevien köyhien auttamiseksi. P-valtion ulkoministerin laajasti maailmalle
televisioidussa puheessa hän oli syvästi huolissaan Suomen sekasortoisesta tilanteesta ja kertoi, että USA:n ja NATO:n tukemat sekalaiset aseistetut joukot uhkaavat P-valtion ja heidän kansalaistensa koskemattomuutta. Ainakin lapsia oli kidutettu ja naisia raiskattu.
Muutamassa päivässä pienille vihreille miehille ja lomaleville sotilaille ilmaantui aseita. Joensuuhun tehtiin useita ilmaiskuja ja viikonlopun aikana kaupungin keskusta kärsi pahoin tykistökeskityksistä.
P-valtio todisteli satelliittikuvin syylliseksi Suomen puolustusvoimat.
Suomalaisten vastaavia todisteita syytettiin tietokonepelin ruutukaappauksiksi.
Puolustustusvoimat yritti eristää vihreiden miesten haltuunottamia alueita, mutta tehtävä oli hyvin vaikea, koska ne sijaitsivat usein
evakuoimattoman siviiliasutuksen sisällä. Puhuttiin myös ihmiskilpien käytöstä. Varusmiehiä ei voinut käyttää taistelutehtävissä. Vähäiset
sopimussotilaat eivät mitenkään riittäneet kymmeniin kriisipesäkkeisiin. Reserviläisten kutsumista viivyteltiin. Lopulta, kun päätös osittaisesta liikekannallepanosta tehtiin, vain harva saapui paikalle. Tietoliikenne- ja puhelinyhteydet toimivat vain satunnaisesti ja niitä häirittiin
aktiivisesti. Palvelukseenastumismääräyksiä kuljettavat postimiehet
joutuivat systemaattisesti vihreiden miesten pahoinpitelemiksi ja
ryöstämiksi. Lopulta vain harvat käskyt saapuivat perille. P-valtio syytti Suomea hyökkäysjoukkojen kokoamisesta ja imperialistisista pyrkimyksistä. Pohjois-Korea paheksui Suomen ja USA:n toimia.
Ennen vuodenvaihdetta NATO ja P-valtio pääsivät sopimukseen
aselevosta viikkoa aiemmin aloittamissaan neuvotteluissa. Suomea
ei kumpikaan halunnut neuvottelupöytään. EU vaati taloussuhteiden
normalisointia ja NATO perui aikomuksensa lisätä lähettää joukkoja
Puolaan. Vähitellen pienet vihreät miehet poistuivat Suomesta. Osa
lähti avustusrekkojen kyydissä ja osa Suomesta ostamillaan autoilla.
(Keksin tämän mielikuvitustarinan, kun kirjoitustilaa tuli yllättäen tavallista enemmän.)
Juhani Lukka,
Päätoimittaja
[email protected]
Tervetuloa Maanpuolustuksen
uhkakuvista rakentaviin
vuosikokoukseen ratkaisuihin
U
Tervetuloa vuosikokoukseen 28.10.2014 Harjavaltaan, jossa kokouksia ennen luennoi opetusneuvos
Erkki Hautamäki. Lehdessä on aiheesta erillinen artikkeli, joka korvaa tällä
kertaa pääkirjoitukseni.
Suosittelen ehdottomasti saapumaan kokoukseen
mielenkiintoisen aiheen
vuoksikin.
Pekka Elomaa
puheenjohtaja
Satakunnan
Reserviupseeripiiri ry
krainan kriisi on horjuttanut sinisilmäistä ajatusta, että Euroopassa ei enää käytäisi sotia. Se heikentää harhakuvaa, että kansakunnat olisivat viisastuneet ja tulleet moraalisesti niin kehittyneiksi, etteivät ne tarttuisi aseeseen. Niin yksilön kuin joukonkin tasolla ihminen
on käyttäytymisessään kuitenkin hyvin arvaamaton.
Toisen maalimansodan keskitysleirikokemukset kertovat kuinka
sinne juuri vangeiksi tuodut, hyvin sivistyneet, ns. hyvän kasvatuksen saaneet kulttuuri-ihmiset saattoivat vuorokaudessa muuttua toisiaan kohtaan villipedoiksi, vailla säälin tai empatian tunteita. He pystyivät pidäkkeettömästi tappamaan leipäpalan takia. Kun Ukrainan
sota loppuu, saamme melko varmasti jälleen todistaa joukkohautoja
ja vastaavia, ja itseään sivistysihmisinä pitäneiden eurooppalaisten
syyllistyneen käsittämättömiin julmuuksiin ja hirmutekoihin.
Valtiot ja kansakunnat voivat hetkessä muuttua vihamielisiksi
esimerkiksi taloudellisten ja poliittisten ym. levottomuuksien takia.
Mahdollinen Suomea kohtaava hyökkäys ei tulisi sekään olemaan
silkkihanskoin tapahtuva. Onkin kiihkotta, realistisesti, sievistelemättä ja mihinkään suuntaan kumartamatta kysyttävä: Olemmeko todella
valmiit sodan mahdollisuuteen? Puolustuskykyämme kavennetaan ja
uhkana on, että järjettömän miinakiellon allekirjoittamisen myötä alkanutta alasajoa vahvistetaan. Paraikaa varuskuntia lopetetaan ja varmuusvarastoja vähennetään. Pahin tilanne olisi palkka-armeijaan siirtyminen. Se olisi kooltaan tuskin pääkaupungin puolustamiseen riittävä. Menettäisimme määrältään varteenotettavan, erikoisosaajien ja
koko kansaa, muun muassa sen etiikkaa edustavan armeijan. Tilalle
saisimme kansasta vieraantuneen, ainekseltaan kyseenalaisen palkkasoturijoukon. Vahingollinen ajatusloukku piilee myös niissä perusteluissa, että 230 000 sotilaan sodanajan joukko riittää, koska yleisen
suuntauksen mukaan lännessä armeijoita supistetaan. Onko järkevää
verrata joukkojamme Ruotsin emämunaukseen ja monien NATOmaiden merkityksettömiksi pienennettyihin tynkäarmeijoihin, paperitiikereihin?
Ei ole viisasta olla hyödyntämättä maanpuolustustahdoltaan vahvan ja sodan ajan tehtäviin valmista, taitavaa ja suurta reserviläisten
joukkoa. En usko sotamenestyksen olevan pelkästään kiinni korkeasta teknologiasta. Olisi perusteellisesti tarkasteltava keinoja järjestää
suuremmalle reserville riittävä perusvarustus ja koulutus kärkijoukon
ulkopuolisiin tehtäviin. Edellä mainittujen uhkien tulisi olla yksi vapaaehtoisen maanpuolustustyön suurimmista haasteista.
Suomen on ensisijaisesti pyrittävä perinteisellä sovittelupolitiikallaan heijastamaan rauhaa ja yhteisymmärrystä ympäristöönsä. Yhtä
vakuuttavasti sen on maanpuolustuksellisilla ratkaisuillaan viestitettävä, että maahamme hyökkäävällä on vastassaan tahdonluja, sotaan
varautunut, sitkeä ja suuri kansanarmeija. Sitä ei enää silloin ukrainalaisten lailla tarvitse tuhoisien supistuspäätösten takia, keskellä sotaa, suuren uhrimäärän kustannuksella yrittää epätoivoisesti pikakouluttaa ja aseistaa.
Maanpuolustuksellista
toivottaen
syksyä
Jyrki Aikko
2.varapuheenjohtaja
Satakunnan
Reserviläispiiri ry
Karhu
Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja
Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti
Päätoimittaja
Juhani Lukka, p. 0400 740 757
Painopaikka
Westpoint, Rauma
Toimituskunta
Pekka Elomaa, Harri Grönroos,
Taina Mäkitalo
Sivunvalmistus
Viestintätoimisto nytheti
Materiaali osoitteeseen:
[email protected]
Toimisto
Taina Mäkitalo p. 044 533 6325
Eteläkauppatori 4A 5. krs. 28100 PORI
[email protected]
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraavan lehden viimeinen
aineistopäivä on 20. marraskuuta.
Osoitteenmuutokset ja jäsenasiat:
RUL Virpi Kukkonen, 09 4056 2011
RES Päivi Ruusuvuori 09 4056 2010
Tietojen muutoksen voi tehdä myös
liittojen kotisivuilla.
www.rul.fi
www.reservilaisliitto.fi
Yhdistyksiin voi liittyä myös liittojen
internet-kotisivujen välityksellä.
KARHU 3
Tapaa
apulaiskomentaja
yhteistyössä tai tatamilla
Sotilasläänien lakkauttamisen seurauksena joukko-osastojen tehtävät ja vastuut lisääntyvät ensi
vuoden alusta alkaen. Uudistuksen yhteydessä puolustusvoimissa otetaan käyttöön maavoimien
joukko-osaston apulaiskomentajan tehtävä. Eversti Petri Kosonen on määrätty apulaiskomentajaksi Porin prikaatiin ja hän on
aloittanut tehtävässään 1. syyskuuta alkaen.
– Apulaiskomentaja tukee
joukko-osaston komentajaa tämän vastuulla olevan kokonaisuuden hoitamisessa. Uudistuksen myötä sotilasläänit lakkautetaan ja aluetoimistot organisoidaan osaksi joukko-osastoja, jotka siirtyvät suoraan Maavoimien
esikunnan alaisuuteen. Ensi vuoden alusta apulaiskomentajan ohjauksessa aluetoimistot Turussa ja
Vaasassa hoitavat yhteistoimintaasioita eri viranomaisten, kuntien,
seurakuntien ja järjestöjen sekä
monien muiden maakunnallisten
toimijoiden kanssa, Kosonen kertoo uudesta tehtävästään.
Puolustusvoimauudistuksessa Porin prikaatiin liitetään Niinisalossa toimiva Tykistöprikaati ja
Keuruulta suojelun valtakunnallinen osaamis- ja koulutuskeskus.
Samalla prikaatiin liitetään Lounais-Suomen aluetoimisto Turusta ja Pohjanmaan aluetoimisto
Vaasasta.
– Porin prikaatin vastuualue
on hyvin laaja, joka ulottuu Länsi-Suomessa aina Salosta Kokkolaan. Prikaatista tulee varusmiesmäärältään Suomen suurin joukko-osasto ja sen toiminta-alue tulee kattamaan 5 maakuntaa ja 92
kuntaa. Näiden lisäksi pidämme
yhteyttä kahteen aluehallintovirastoon ja viiteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen,
poliisi- ja pelastusviranomaisiin
sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöihin, Kosonen kertoo.
Hän uskoo, että Puolustusvoimauudistuksen mukanaan tuomat
muutokset organisaatiossa, eivät
aiheuta mitään suuria kompastuskiviä yhteisten asioiden hoidossa.
– Uskon, että uudistuksesta huolimatta eri yhteistyötaho-
Liikunta on lähellä apulaiskomentaja, eversti Petri Kososen sydäntä,
mihin varuskunnan erinomaiset liikuntatilat ja lenkkipolut antavat
erinomaiset puitteet. Kosonen kertoo viihtyvänsä myös tatamilla,
sillä hän on harrastanut kamppailulajeja pikkupojasta asti.
jen kanssa löydetään hyvät toimintatapamallit. Olemme nyt jo
pitäneet info-tilaisuuden kuntiin kuuluvien toimijoiden kanssa. Yhteistyötä hiotaan lisää Wanaja 14-sotaharjoituksessa LänsiSuomen alueella, jossa prikaatin
toimijat tapaavat yhteistyökumppaneita laajalti.
Harjoitus on Kososen mukaan
Puolustusvoimien suurin reservin kertausharjoitus tänä vuonna.
Tulevina vuosina kertausharjoitukset lisääntyvät. Kasvava harjoitusmäärä osaltaan kohottaa
myös maanpuolustushenkeä. Kosonen odottaa paljon myös yhteistoiminnalta Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa, joka prikaatin tukemana toteuttaa eri järjestöjen vapaaehtoispohjaista sotilaskoulutusta.
Kunniakansalaisia, veteraanien harvenevaa joukkoa ei Kososen mukaan unohdeta.
– Veteraanijärjestöjen työtä
tuemme ja tässä työssä varmasti on mukana myös prikaatin komentaja. Kaiken kaikkiaan omasta puolestani odotan yhteydenottoja kaikilta yhteystyötahoilta.
Me Porin prikaatissa olemme valmiina tekemään töitä maanpuolustuksen parhaaksi.
Eversti Kososelle Porin prikaati ja kansainvälinen rauhanturvatehtävät ovat tuttuja, sillä
hän on palvellut vuosina 2005–
2006 Satakunnan jääkäripataljoonan komentajana ja vuonna 2011
Suomalaisen Kriisinhallintajoukon komentajana Afganistanissa.
Porin prikaatin apulaiskomentajaksi hän siirtyi erityistehtävästä
pääesikunnan suunnitteluosastolta. Kososella on vakituinen asunto Helsingissä, mutta Jaana-puolison kanssa on sisustettu huoneistoa myös Huovinrinteellä.
SAMULI VAHTERISTO
RES:n, RUL:n ja MPKL:n yhteisen Maanpuolustusrekisterin
kehittäminen on loppusuoralla
Heinäkuun alkupäivänä avattiin RES:n uusi jäse- sille jäsenille. Liittymislomake esivalitsee aiempaan
neksi liittymislomake liiton nettisivuille sekä Fa- tapaan mahdolliset yhdistykset henkilön antamien
cebook-sivuilla osoitteeseen:
tietojen pohjalta. Toiminto on RES:ssä tarpeellinen,
koska yhdistysten jäsenyysehdot vaihtelevat.
https://maanpuolustusrekisteri.fi/res/Jasenyys.aspx
Vanhojen jäsenten tietomuutokset tulee mieluiMyös yhdistysten ja piirien nettisivuilla olevat ten ilmoittaa jo jokin aika sitten avatun eAsioinnin
liittymislinkit ja -toiminnot tulee ohjata em. osoit- kautta, joka toimii osoitteessa
teeseen. Tätä kautta tulevat liittymiset esitarkastetaan liitossa, jonka jälkeen niistä tulee tieto asian- https://www.maanpuolustusrekisteri.fi/extranet
omaisille yhdistyksille sähköpostilla. Samalla jäsenyydet tulevat näkyviin jäsenrekisteriin.
Osoitteenmuutoksia ei kuitenkaan tarvitse ilmoitEm. lomake on tarkoitettu vain kokonaan uu- taa, sillä ne tulevat jäsenrekisteriin suoraan Itellasta.
Puolustukseen lisää rahaa
Reserviläisliiton hallitus vaatii puolustusbudjetin korotusta ja kertausharjoitusten lisäystä.
Vuoden 2015 puolustusbudjettiin esitetään 63 miljoonaa euron
leikkausta. Reserviläisliiton hallitus tuomitsee esityksen ja vaatii
puolustusmenoihin tuntuvaa tasokorotusta. Liitto vetoaa Eduskuntaan, että se palauttaisi määrärahat uskottavan puolustuksen turvaamiseksi. Lisärahoitus on tarpeen muun muassa Puolustusvoimien
lähivuosina vanhenevan kaluston uusimiseksi.
Merkittävä osa alueellisten joukkojemme sotamateriaalista
vanhenee 2020-luvun alkuun mennessä eikä sen korvaaminen nykyisellä rahoitustasolla ole mahdollista. Ilman lisärahoitusta sodan
ajan vahvuutta joudutaan leikkaamaan voimakkaasti eikä koko
maan puolustaminen ole enää mahdollista.
Lisärahoitustarpeeksi on Puolustusvoimissa laskettu jo ensi
vuonna 50 miljoonaa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaa indeksikorotusten lisäksi. Pari viikkoa sitten valmistuneessa budjettiesityksessä hankintamäärärajoja esitetään kuitenkin leikattavaksi 24 miljoonalla eurolla.
Vantaalla tänään kokoontunut Reserviläisliiton hallitus pitää
esitystä käsittämättömänä varsinkin tilanteessa, jossa sotilaallinen jännitys Suomen lähialueilla on kasvanut. NATO:n sekä Venäjän sotilaallinen aktiivisuus ja harjoittelu ovat Ukrainan konfliktin
seurauksena lisääntyneet merkittävästi. Osa harjoittelusta on tapahtunut aivan lähialueillamme.
18.000 ehdoton minimi
Budjettikorotuksen lisäksi Reserviläisliitto vaati kertausharjoitusten välitöntä lisäystä. Ensi vuonna on kaavailtu noin 18.000 reserviläisen kutsumista kertaamaan, mitä Reserviläisliitto pitää ehdottomana miniminä. Reserviläisliiton hallituksen mukaan jokaisen
reserviläisen tulisi päästä kertaamaan viiden vuoden välein, jolloin
todellinen tarve kertausharjoituksille olisi yli kaksinkertainen.
Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 230.000 henkilöä,
joista yli 95 prosenttia on vasta valmiutta kohotettaessa palvelukseen kutsuttavia reserviläisiä. Riittävä kertausharjoituskoulutus
sekä sitä tukeva vapaaehtoistoiminta ja -koulutus ovat olennaisia
puolustuskykymme ja sen uskottavuuden ylläpitämisessä. (RES)
Neuvottelukunta toivoo
Nato -keskustelua
Suomen Reserviupseeriliiton neuvottelukunnan syyskokouksessa
toivottiin lisää asiallista ja hyvin perusteltua keskustelua Suomen
mahdollisesta Nato -jäsenyydestä. Toiveissa on, että asia nousisi
esille myös tulevissa eduskuntavaaleissa. Neuvottelukunta piti kokouksensa 18.9. Museo Militariassa Hämeenlinnassa.
Neuvottelukunnan uusi puheenjohtaja Tapio Peltomäki kertoi neuovttelukunnan kokouksen avauspuheessaan kannattavansa
sitä, että Nato-jäsenyyden hakeminen kirjattaisiin seuraavan hallituksen ohjelmaan. Kantaansa Peltomäki perusteli uhkakuvalla,
Suomelle parhaalla turvallisuusratkaisulla sekä taloudellisilla seikoilla.
Liitolla ei virallista Nato kantaa
RUL:n puheenjohtaja Mikko Halkilahti sanoi, että liitolla ei ole
virallista Nato kantaa, mutta RUL toivoo asiallisen ja analyyttisen
keskustelun mahdollisesta jäsenyydestä jatkuvan ja syventyvän.
Halkilahti muistutti, että liiton jäsenten mielipiteet jakautuvat Nato
-jäsenyyden kohdalla. Yksi jäseniä huolestuttava asia mahdollisen
jäsenyyden kohdalla olisi sen vaikutukset yleiseen asevelvollisuuteen. (RUL)
JÄÄKÄRIPATALJOONA 27:n
PERINNEYHDISTYS ry
Satakunnan osasto
KOKOUSKUTSU
Osaston toimintasuunnitelma- ja vaalikokous pidetään maanantaina, 20.10.2014 klo 18.30 Porin Suomalaisen Klubin Nordman-kabinetissa.(Kahvitarjoilu klo 18.00-18.30, jotta esitelmä ja kokous
voidaan aloittaa ilmoitettuna aikana.)
Klo 18.30 ennen kokousasioiden käsittelyä esitelmä aiheesta ”Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta, Eurooppa, EU ja Nato”.
Esitelmän pitää eversti Kari-Pekka Rannikko Pääesikunnan ulkomaanosastolta. Esitelmätilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.
Tervetuloa !
Johtokunta
Yksilösuorituksena arvioitiin partioiden jäsenten toimintaa rakennetussa ympäristössä, jossa nopeat
suoritteet ja tarkat laukaukset olivat avainasemassa.
Grenadier 2014 – nelipäiväinen sotilastaitokilpailu
Itävallan Alpeilla
Glainach. Vuosittain järjestettävä kansainvälinen Grenadier-sotilastaitokilpailu järjestettiin tänä
vuonna 25.-28. elokuuta. Kilpailuun osallistui yli 60 ammattisotilasta, poliisia ja reserviläistä
kymmenestä eri maasta. Kilpailu suoritettiin 3 hengen partioissa.
Itävallan omien partioiden lisäksi,
mukana olivat edustettuina Saksa,
Tanska, Englanti, Tšekki, Ruotsi, Alankomaat, Suomi, Sveitsi ja
Yhdysvallat.
Suomalaiset olivat tänä vuonna edustettuina kolmen partion
voimin ja Satakunnastakin oli yksi taistelija löytänyt tiensä mukaan – allekirjoittanut. Suomalaisten läsnäolosta kieli myös
harjoitusalueen laitamille ennen
kilpailun alkua noussut telttasauna, joka saavutti suuren suosion
sekä kilpailijoiden että kilpailun
toimitsijoiden keskuudessa. Sau-
naan tultiin aina mahdollisuuden
tullen rentoutumaan kilpailun rasituksista ja luomaan suhteita
muiden maiden ammattisotilaiden
ja reserviläisten kanssa.
Itse kilpailussa keskityttiin arvioimaan osallistujien yleisiä sotilastietoja ja -taitoja, eikä aselajikohtaisista knoppitiedoista ollut
juurikaan hyötyä. Fyysistä kuntoa
koeteltiin etenkin vuoristomarssiosuuksilla. Ripeä reagointi muuttuviin tilanteisiin ja hyvä kielitaito olivat annettujen tehtävien suorittamisessa keskeisiä menestystekijöitä. Kilpailun lomassa myös
perehdytettiin osallistujia kalustoon ja taitoihin, joita kilpailun
edetessä tultaisiin tarvitsemaan.
Aivan kaikkea ei siis tarvinnut
osata ennalta.
Kilpailun yhtenä kohokohtana oli alppimarssi, jonka annetussa aikamääreessä hyväksytysti
suorittaneille kilpailijoille myönnettiin vuoristojääkäreiden Edelweiss-merkki. Alppimarssin ajankohdaksi oli tällä erää valittu kolmas kilpailupäivä. Marssia ennen
kilpailijoilla oli siis hyvin aikaa
väsyttää itsensä kilpailutehtävien parissa, joissa mitattiin muun
muassa partion ensiapu-, suunnistus- ja taistelutaitoja, johtamistaktiikkaa ja kaluston tuntemusta.
Haasteita tarjosivat myös vuoristopunkkerin vyörytystehtävä, viholliskohteen tiedustelu yön pimeydessä, sekä kanjonin ylitys
köysien varassa.
Päivää ennen alppimarssia
suoritettu lämmittelymarssi antoi
esimakua tulevasta koitoksesta ja
kartan korkeuskäyrien syvällinen
merkitys alkoi hahmottua partion
jäsenille. Tänä vuonna alppimarssin kohteena oli Kosiak-vuoren
huippu, joka kohoaa peräti 2024
metriin merenpinnasta. Aamun
yhteislähdön jälkeen yltynyt sade muutti maaston mutaiseksi ja
liukkaaksi, mikä toi liikkumiseen
vuorenrinteellä omat haasteensa ja vaaransa. Kilpailu jouduttiin jopa hetkeksi keskeyttämään,
kun kilpailujärjestäjät pohtivat
marssin jatkamisen turvallisuutta. Säästä huolimatta marssia kuitenkin jatkettiin ja keskipäivällä
aurinkokin pääsi pilvien lomasta
lämmittämään kastuneita marssijoita. Edellisvuodesta poiketen, kaikki marssille osallistuneet
onnistuivat tällä kertaa suoriutumaan tehtävästä annetussa aikamääreessä.
Viimeisenä
kilpailupäivänä
partiot ottivat mittaa toisistaan
kranaatin pituus- ja tarkkuusheitossa. Yksilösuorituksena arvioitiin partioiden jäsenten toimintaa
rakennetussa ympäristössä, jossa
nopeat suoritteet ja tarkat laukaukset olivat avainasemassa. Vangiksi joutumistakaan ei voinut
viimeisenä päivänä välttää, mutta kilpailijoiden onneksi pakoreit-
ti yli muurien ja talon kattojen oli
suunniteltu valmiiksi – ei tarvinnut kuin suorittaa.
Grenadier-sotilastaitokilpailu
on loistava paikka mittauttaa ja
kehittää omia sotilastaitoja, sekä
saada kansainvälistä perspektiiviä
oman taitotason arviointiin. Tehtävien aikana kilpailijat ovat sekä
fyysisen että psyykkisen paineen
alla, mutta mikään supersotilas ei
tarvitse olla tehtävistä selviytyäkseen. Suosittelen lämpimästi osallistumista Grenadier-sotilastaitokilpailuun kaikille reserviläisille, mikäli tilaisuus vain kohdalle
tarjoutuu. Reserviläisjärjestöt ja
puolustusvoimat tukevat varmasti
mahdollisuuksien mukaan kilpailutoimintaa, mikäli vain kiinnostusta omien sotilastaitojen ylläpitämiseen reserviläiseltä itseltään
löytyy. Kiitos kaikille mukana olleille ja avustaneille tahoille.
EEMELI LAPPALAINEN
Satakunnan
tuorein alppijääkäri
Bundesheer
Bundesheer
4 KARHU
Kilpailutehtävissä mitattiin muun muassa partion ensiapu-, suunnistus- ja taistelutaitoja, johtamistaktiikkaa ja kaluston tuntemusta.
Toiminnallista yhteistyötä
Eura-Säkylä-Köyliö -akselilla
Euran reserviupseerikerho ja Säkylä-Köyliön reserviupseerikerho ovat
järjestäneet yhdessä
useina vuosina ammuntatapahtumia.
Pienille kerhoille on mielekästä yhdistää voimiaan ja järjestää tekemisiä yhdessä. Olemme järjestäneet yhteisvoimin
ammuntoja sekä tutustumis-
matkoja Puolustusvoimien erilaisiin kohteisiin. Olemme vierailleet mm. Turussa laivastoasemalla
sekä Parolannummella panssariprikaatissa sekä tietenkin Porin prikaatin tiloissa. Olemme pitäneet
järjestämämme tilaisuudet avoimina myös maanpuolustuksesta
kiinnostuneille perheenjäsenille.
Usein on helpompaa lähteä aktiviteetteihin kun mukaan voi ottaa
perhettäänkin.
Viimeisimpänä tapahtumana
järjestimme 27.5. ammunnan Po-
rin prikaatin ampumaradalla.
Käytössämme oli RK:n lisäksi
kiväärinä ”Ukko-Pekka” sekä
käsiaseina 44.magnum ja .357
revolverit, Glock .357 ja .22
S&W automaattipistoolit.
Mukavaa
ja aktiivista syksyä !
MIKA KORELIN
Euran Reserviupseerikerho,
puheenjohtaja
Tuomas Korelin ampuu magnum 44 revolverillä.
KARHU 5
Pihlus 2014 -öljyntorjuntaharjoitus osoitti
Kolmas sektori
valmiina töihin
kes­
kityttiin erityisesti joukkojen
kuljetuksiin ja huoltoon ja vapaaehtoisten väliseen yhteistyöhön.
Tilannekuvan ylläpito johtokeskuksessa toteutettiin paikantavin
Virve-puhelimin ja BORIS2-järjestelmän mukaisella vahinkokartoituksella. Kuljetukset mantereelta Nurmesluotoon ja takaisin tapahtuivat henkilöstön osalta pääosin D-luokan aluksilla, joiden liikkeet näkyivät koko ajan
Rauman seurakunnan Meriristin toimintakeskukseen sijoitetun harjoitusesikunnan (TASO)
tilannekuvassa. Alukset olivat
Rauman, Luvian ja Merikarvian
VPK:den kalustoa ja operoimia.
Aluksia kuljettivat myös MPK:n
kouluttamat vene- ja kansimiehet. Harjoitusta varten oli Saaristomeren Merivartioston kilta merkinnyt ja poijuttanut useita
reittejä sekä maalle että merelle.
VAPEPA:n partiot tiedustelivat
vahinkoalueen ensimmäisenä harjoitusiltana.
– Suunnistajat osoittivat taas
kykynsä, sanoo Kai Tuominen.
Pihlus 2014 -harjoituksen
huolto toimi hyvin. Ruokahuollosta vastasi sopimuksella Rauman seurakunta, ensiavusta Rauman seudulta koottu SPR:n earyhmä, autokuljetuksista sekä
Länsi-Euran että Rauman VPK:n
ryhmät. Maanpuolustuskouluksen
eli MPK:n Meripuolustuspiirin
Rauman meriosaston henkilöstö
hoiti mönkijäkuljetukset Nurmes-
luodossa. Reitit oli valittu siten,
että suojelualueen luonto ei vahingoitu, ja kaupungilta oli haettu
asiaankuuluvat luvat.
Rahkeet riittävät
tuhanteen henkilöön
Pihlus 2014 -harjoitukseen osallistui nyt vähän yli sata henkeä, mukaan luettuna 32 hengen
WWF:n kokoama rantapuhdistajien joukkue kenttäkoordinaattori
Teemu Niinimäen johdolla. Tarpeen vaatiessa organisaatio olisi johtamisen ja huollon puolesta
kasvattaa jopa tuhanteen henkeen.
MPK:n Meripuolustuspiirin piiripäällikkö Henrik Nystenin mukaan MPK:n rahkeet yhteistyössä muiden vapaaehtoisjärjestöjen
kanssa riittävät tähän. Harjoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa vahvaa roolia vetäneen Saaristomeren Merivartioston killan
jäsenet vahvistavat myös vapaaehtoisten innostuksen.
Pihlus 2014 -öljyntorjuntaharjoitukseen valmistautuminen sisälsi yhteistyössä eri viranomaisten kanssa MPK:n Meripuolustuspiirin paikallisvoimin toteuttamia kursseja. MPK koulutti tehtävää varten vuonna 2013
hieman yli sata henkeä 20 kurssilla. Kurssit sisälsivät esikuntatyöskentelyä, harjoitusjoukkojen
perustamista, saastuneen alueen
tiedustelua, veneenkuljetuskoulusta, vartiointia ja kohteensuojausta, ensiapua, joukkomuonitus-
Esa Urhonen
Pihlus 2014 – Selkämeren öljyntorjuntaharjoitus Raumalla elokuussa testasi johtamista, huoltoa
ja logistiikkaa. Harjoituksen johtanut kapteeniluutnantti res. Kai
Tuominen ja Satakunnan pelastuslaitoksen palomestari Ari Joelsson ovat tyytyväisiä 15. – 17.
elokuuta pidetyn harjoituksen tuloksiin. Selkeä tarve, täsmällinen
tehtävänanto, tavoitteellinen vapaaehtoisorganisaatio ja innostunut tekemisen meininki. Siinä
ovat ydinkohdat ns. kolmannen
sektorin toimintakyvystä viranomaisten apuna.
Viranomaiset ovat yksimielisesti huolissaan siitä, että Suomi
elää merialueiden öljyturvallisuuden suhteen jo yliajalla. Suunnitelmia ison öljyonnettomuuden
varalta on tehty, mutta varautumisen valmisteluissa ja harjoittelussa on vielä pahoja puutteita.
– Esimerkiksi Rauman merialueen ja rantaviivan osalta ei ollut valmiina BORIS2-järjestelmän mukaisia karttoja. Ne piti
tehdä. Tähän työhön osallistuivat
kiitettävästi mm. Rauman reserviläiset MPK:n Meripuolustustuspiirin organisaation riveissä, kertoo Kai Tuominen.
Pihlus 2014 harjoitusviikonvaihteen huipentumaa Raumalla
edelsi kahden vuoden suunnittelu ja valmistavat kurssit sekä sektoriharjoitukset. Tulokset ylittivät
odotukset.
Pihlus 2014-harjoituksessa
WWF:n vapaaehtoiset demonstroivat harjoituslauantaina öljyn keräämistä Nurmesluodon Lemmenpuhtista rakkolevän eli raumalaisittain ”haurun” avulla. Käytössä oli skimmereitä ja manuaalisia harjakeräimiä.
ta, mönkijän käsittelyä, Virve- ja
muuta viestikoulutusta, kaaritelttojen pystytystä jne.
Samalla testattiin palomestari Ari Joelssonin mukaan, minkä
tyyppisistä koulutuksista ja kursseista saadaan paras hyöty mahdollista tosi tilannetta varten. Satakunnan pelastuslaitokselle on
annettu tehtäväksi varautua 5000
tonnin öljyvahingon torjuntaan ja
sen mukaisesti noin 50 kilometrin mittaiseen rantojen puhdistukseen.
Palomestari Ari Joelsson
muistuttaa, että merellä tapahtuvan öljyvahingon hoitamisessa ei
rantojen puhdistuksella ole tulenpalavaa kiirettä. Jossain vaiheessa öljy kuitenkin ajautuu rantaan,
ja se on sieltä kerättävä asianmu-
kaisesti pois. Kyse voi olla jopa kahden viikon ”armonajasta”,
jolloin vapaaehtoiset saadaan
käskytettyä, kalusto koottua ja
henkilöstö pikaisesti kertausharjoitettua.
– Ydinjoukko Rauman seudulla on nyt kuitenkin koossa
ja peruskoulutettuna. Ja MPK:n
huoltoviirikkö on valmiina johtamaan, kuljettamaan ja huoltamaan yhteistyökykyisiä vapaaehtoisia. Suunnitelmissa on pitää kari kertaa vuodessa Rauman
huoltoviirikön syventävä kurssi
teemoina öljyn ja palontorjunnat.
Toimintavalmiuden on jatkuttava, Kai Tuominen ja Ari Joelsson
toteavat.
HERKKO VÄHÄMÄKI
Kirkkovenesoutua
ja melontaa
Noormarkun Seudun
Maanpuolustusnaisten
ja Noormarkun Seudun
Reserviupseerikerhon
”puuhakkaat” järjestivät
kauniin kesän kunniaksi souturetken Pomarkun
upeissa kesämaisemissa.
Elokuun toisena päivänä pirteä
porukka kokoontui Pomarkun Kylänlahden rantaan. Siellä jo odotteli Kerttu parin kaverinsa kanssa.
Kerttu sai ryhmäänsä kahdeksan
innokasta soutajaa ja Kertun kaksi
kaveria neljä melojaa.
Kerttu siis on Ulvilasta, monet soudut nähnyt kirkkovene.
Kertulla oli matkassa mukana
oma, kokenut perämies. Kertun
kaksi vedenkestävää kaveria olivat kanootteja, jotka olivat lainassa paikalliselta eräyrittäjältä.
Soutumatka aloitettiin yhteislähtönä Kylänlahdelta, jokea
pitkin soutaen ja meloen kohti Isojärveä. Menomatkaksi ar-
vioitiin 10 kilometriä. Kanoottisoutajille saattoi matkaksi kertyä enemmänkin, kun menoväline saattoi toisinaan luovia jokea
puolelta toiselle - ja tämä vain
siksi, että molemmin puolin jokea maisemat olivat niin kauniita.
Kerttu eteni soutajien tasatahtivedoilla voimallisen vakaasti perämiehen tahdittamalla veeetoookomennolla .
Kauniin rauhallinen maalaismaisema ihastutti kaikkia veneretkeilijöitä. Kurjet huutelivat aivan jokitörmän takana viereisellä pellolla. ”Salaa” muilta nousin
kanootissa seisomaan, nähdäkseni lähellä huutavat kurjet. Niitä en
nähnyt, ja onneksi en kaatanut kanoottiammekaan.
Isojärvi on nimensä veroinen
– iso. Sää suosi matkaajia: aurinko paistoi lämpimästi, tuuli oli
lempeä, eikä puskenut vastaan.
Soutelimme ja meloimme järven yli mökille, missä odotti makoisat kahvit kera särvinten. Järvi ja sen rannat ovat erittäin kivi-
Matka eteni hymyssäsuin Pomarkun hienoissa kesämaisemissa.
set, mutta kanoottimme ei rantautuessaan löytänyt, kumma kyllä,
yhtään kivikosketusta. Kirkkovene isompana jokusen kivikolauksen kohtasi. Kaffipaussin, uinnin,
jutustelun ja hauisten lepuuttelun
jälkeen suuntasimme kokat kohti
lähtösatamaa. Paluumatkan ajaksi
toinen kanooteista nostettiin Kertun kyytiin, jolloin kirkkovene sai
yhden soutuparin lisää. Tämänkö
vuoksi kirkkovene saavutti lähtösataman ennen kanoottia? Järven selällä sivutuuli sai kanootin
kulkemaan hieman omalaatuisen
mutkikkaasti. Syynä tähän ei tietenkään ollut peräpäänmeloja, eli
tarinankertoja itse. Vaan eipä pienet mutkittelut haitanneet, kun
mieliala oli korkealla, hymy her-
kässä ja nauru raikui.
Soutumatkan pituudeksi kertyi 20 kilometriä, kanootilla jopa
vähän pidempikin. Koko retki oli
erittäin onnistunut, sää erinomainen ja seura mitä parhain.
Tästä pitää tehdä perinne.
Matkalla mukana
TARJA LAHTINEN
6 KARHU
Päällikkö praatailee
MPK-Satakunta aloittaa Satakunnan
paikallispataljoonan kouluttamisen
Satakuntaan perustettavan Paikallispataljoonan koulutuksen suunnittelu vuodelle 2015 on toteutettu ja Syyskuun alussa pidetyssä tulosneuvottelussa Helsingissä
MPK:n toiminnanjohtaja on sen hyväksynyt.
Vuoden 2015 kurssitarjottimella on kaiken kaikkiaan 104 kurssia. Puolustusvoimien tilaamien kurssien
(1.kori) lukumäärä kasvaa kolmella 17 kurssiin. Sotilaallisia valmiuksia palvelevien kurssien lukumäärä on
tällä hetkellä 52 ja Varautumis-ja turvallisuuskoulutuksen (VARTU) 35 kappaletta.
Puolustusvoimauudistukseen liittyen MPK:lle tulee
lisää koulutusvastuuta sodan ajan joukkojen koulutukseen liittyen. Ensi vuonna MPK aloittaa Paikallispataljoonien kouluttamisen. Suunnitelmissa on, että koulutus-ja tukiyksiköiden kouluttajia, joilla on puolustusvoimien myöntämä oikeus toimia kouluttajana tullaan
käyttämään Paikallispataljoonan joukkojen kouluttamisessa.
Valmistautuminen on vuoteen 2015 on aloitettu Satakunnassa kouluttajarintamalla. Neljä aktiivista Satakuntalaista MPK-toimijaa suoritti Varsinais-Suomen
Aluetoimiston johtamissa vapaaehtoisissa harjoituksissa (PVVEH) Raasissa ja Säkylässä Tammi-Elokuun aikana ammuttajakouluttajakurssin ja saivat siten päiväkäskytetyn ammuttajaoikeuden Puolustusvoimien tilaamissa koulutuksissa. Kolme MPK-toimijaa suoritti juuri RUK:ssa Haminassa Puolustusvoimien johtaman viisi vuorokautta kestävän aselajikouluttajakurssin, joka
toteutettiin ns.kovana kertausharjoituksena. Hyvä näin,
siitä se ura urkenee MPK-kouluttajana.
Ensi vuonna puolustusvoimien tilaamilla kursseilla
koulutuksen painopisteenä on joukkojen perustaminen
ja kohteensuojaus. Vuoden 2015 sotilaallisten kurssien
”pääharjoitus” on syyskuussa järjestettävä perustamisja kohteensuojausharjoitus Säkylässa, johon molemmat
kotut, Satakunta ja Varsinais-Suomi, osallistuvat. Täl-
lä hetkellä ”superviikonloppuun” on suunniteltu 16 PV:n
tilaamaa kurssia. Ennen ”superviikonloppua” tullaan molempien kotujen kouluttajille järjestämään kaksi valmistavaa kouluttakoulutuskurssia, joissa ko. viikonlopun kurssien koulutus suunnitellaan mahdollisimman hyvin mukaan
lukien maastontiedustelu kovilla paikoilla. Ensimmäinen
kouluttajakoulutuskurssi on kesäkuussa ja toinen syyskuussa.
Puolustusvoimien tukemia sotilaallisia valmiuksia palvelevia kursseja tullaan vuonna 2015 pääsääntöisesti keskittämään kolmeen-neljään vuosittaiseen harjoitukseen,
jotka sijoittuvat talvi-, kevät- ja syyskaudelle. Harjoitukset
sisältävät useita erityyppisiä kursseja.
Isommat kurssiviikonloput antavat reserviläisille erinomaisen mahdollisuuden kehittyä johtamaan suurempia
harjoituksia.
at” mahdollisuudet reserviläisille oman reserviläisuransa kehittämiselle liittymällä MPK:n koulutusputkeen.
Viimeistään nyt on aika rekrytoitua Satakunnan
kotuun!
TOIVOTAN KAIKILLE SATAKUNTALAISILLE MAANPUOLUSTAJILLE HELTEISEN KESÄN JÄLKEISTÄ LIIKUNNALLISTA SYKSYÄ!
Vuoden 2014 koulutus
Kuluva vuosi on pian viimeisessä neljänneksessä ja koulutus on edennyt suunnitelmien mukaan. Tulos näyttää tässä
vaiheessa erittäin hyvältä Satakunnassa. Tulosneuvotteluissa Helsingissä todettiin, että Satakunnan 2789 osallistujaa
oikeuttaa tässä vaiheessa toiseen sijaan 21 kouluttavasta
yksiköstä Suomessa sekä koulutusvuorokaudet 3226,5 kolmanteen sijaan.
Loppuvuoden kurssitoiminta on esitelty tässä lehdessä
toisaalla. Tutustukaa siihen. Tietenkin MPK:n kurssikalenterista netistä www.mpk.fi, löytyy kaikki loppuvuoden aikana toteutettavat kurssit ja tapahtumat.
Kertausharjoitukset käynnistyvät pikkuhiljaa ensi
vuonna. Kuitenkin edelleen MPK saattaisi olla paikka
korvaavien KH-vuorokausien hankintaan ja reserviläistaitojen ylläpitoon.
Uusi paikallispuolustusmalli luo suorastaan ”huike-
Päällikkö
KIMMO TUOMI
MPK Satakunta
Taistelukurssi KASI-simulaattorilla
Huovinrinteellä
Tämä vuosi oli jo neljäs kerta, kun
MPK on saanut sotilaallisia valmiuksia
palvelevaan koulutukseen käyttöönsä
KASI-simulaattorit. Kurssille oli tällä
kertaa tungosta, mutta vain 60 taistelijaa pääsi mukaan ja kurssin kokonaisvahvuus kouluttajineen oli 65 henkeä.
KASI varustetut taistelijat valmiina toimintaan.
Taistelukentän olosuhteiden kuvaaminen on rauhan aikana haastavaa. Tiukat turvallisuusmääräykset rajoittavat taisteluammuntoja, eikä vihollinen vastaa tuleen (onneksi). Harjoituksissa
tappioiden määrittämisessä on turvauduttu tuomaritoimintaan. Tulokset ovat kuitenkin aina tulkinnanvaraisia. Taistelijan näkökulmasta harjoituksissa ei ole ollut tarvetta huomioida maaston
hyväksikäyttöä suojautumisessa. Paukkupatruunoita on voinut räiskiä summittaisesti vastustajan
suuntaan, koska mitään palautetta ei ole tullut.
Näihin asioihin on tullut avuksi taistelukentän tapahtumia simuloivat KASI-järjestelmä, joka on
tullut reserviläisenkin tutuksi MPK:n kursseilla.
Kasi-järjestelmässä aseeseen kiinnitetty laserlähetin lähettää lasersäteen tähtäyspisteen.
Osuessaan kohteeseen (taistelijan liivissä tai
kypärän pannassa oleviin heijastinprismoihin),
KARHU 7
Satakunnan Kotu kurssit
syksy 2014
Kurssin nimi
Paikka
Ajankohta
Kurssinjohtaja
Paikka
Ajankohta
Kurssinjohtaja
Marraskuu
PV:n tilaama sotilaallinen koulutus
Lokakuu
Tuliasemakurssi 3
TykPr
04. - 05.10.
Pauli Huhtamaa
040-199 4220
SATMAAKK kohteensuojaus 3
PorPr
17. - 19.10.
Matti Bärling
050-360 2775
Marraskuu
Voimankäyttökurssi
PorPr
15. - 16.11.
Kurssin nimi
Antti Koskela
040-821 1254
Muu sotilaallinen ja sotilaallisia
valmiuksia palveleva koulutus
Taktinen aseenkäytön
kouluttajakurssi
Pori
15. - 16.11.
Matti Pihlajamäki
040-536 5545
Lyhenteet ja taktiset merkit
TykPr
15. - 16.11.
Pauli Huhtamaa
040-199 4220
Tuliasema- ja viestikurssi TykPr
15. - 16.11.
Matti Lappalainen
040-512 3888
Kurssinjohtajien
koulutus- ja vuosijuhla
Pori
29.11.
Kimmo Tuomi
040-740 3092
Siviilikoulutus
Lokakuu
Taajama Tarkka-ampuja 1
PorPr
11. - 12.10.
Pasi Sitkiä
050-564 0111
Johtamisen jatkokurssi
TykPr
11. - 12.10.
Harri Saarimaa
040-553 1851
Reserviläisjohtajien kurssi
Pori
16.10.
Jorma Välke
0400-592 667
Laskin- ja AHJO-kurssi
TykPr
18. - 19.10.
Pauli Huhtamaa
040-199 4220
Vastasissikurssi 2
PorPr
18. - 19.10.
Juha Neiramaa
040-525 8409
Kiväärijoukkueen
ja tulenjohtoryhmän taistelu
TykPr
24. - 26.10.
Lokakuu
Faitterit soittoleiri TykPr
17. - 19.10.
Kalevi Tuominen
040-571 8700
Rauhanturvaseminaari TykPr
18. - 19.10.
Hannele Toivonen
040-591 3600
Marraskuu
Varautumisen
ja väestönsuojelun peruskurssi
Rauma
01.11.
Veli-Matti Ryynänen
044-701 7444
Seurakunnan varautuminen
Rauma
01. – 30.11.
Pertti Peltonen
040 072 2846
Ari Knuutila
040-023 3430
Opettajien turvakurssi
Pori
01. – 30.11. Jorma Välke
0400-592 667
Res.johtajan
kouluttamistaito 1 kurssi PorPr
25. - 26.10.
Tapio Hellman
050-593 4291
Varautumisen
ja väestönsuojelun peruskurssi
Pori
14.11.
Veli-Matti Ryynänen
044-701 7444
Pimeätoiminta-kouluttajakoulutus PorPr
25. - 26.10.
Juha Neiramaa
040-525 8409
Maavoimien taistelu 2015
TykPr
25. - 26.10.
Hari Paattimäki
040-575 2224
Joulukuu
Armeija tutuksi
Rauma
09.12.
Heikki Tähkänen
040-556 2685
Armeija tutuksi
Pori
10.12.
Juha Niinikoski
0400-722 486
www.mpk.fi/
satakunta
hento naisääni ilmoittaa haavoittumisesta
tai kuolemasta. Tuomari voi omalla aseellaan herätellä ”kuolleita” henkiin tarpeen ja
harjoituksen tavoitteiden mukaisesti henkiin.
2015 kurssisuunnitelmaan on jälleen tavoitteena saada PV:n tuki kurssille, jossa KASI-simulaattoria käytettäisiin.
Tänä vuonna järjestelmä oli jonkin
verran puutteellisesti käytössä, koska
ohjelmistopäivitykset
olivat
kesken.
Käytössä ei ollut esim. tiedonsiirtoa eikä
epäsuoraa tulta. Tiedonsiirtolaitteistolta
saadaan ti­
lan­
teen jälkeen tilannekuvat
kartalla ja osumalistat (keneen osui, kuka
ampui ja mikä oli vaikutus).
Kun 2015 kurssit vuodenvaihteen jälkeen avataan MPK:n kurssilkalenteriin,
niin varatkaa itselle aikaa ja ilmoittautukaa
mukaan TAISTELEMAAN ja SIMULOIMAAN taistelukentän olosuhteita KASIjärjestelmän avulla.
MATTI BÄRLING
KASI kvkesseillä tuhotaan ajoneuvoja.
8 KARHU
Historian kirjoittaa voittaja,
Tämä artikkeli kertoo vuosikokouksemme
esitelmöitsijästä
Erkki Hautamäestä ja hänen tutkimustyöstään. Erkki Hautamäki
(s. 1930) on suomalainen opetusneuvos, reservin majuri ja historioitsija. Hän toimi 1960-luvulla
erikoistehtävässä pääesikunnassa ja Vuokatin urheiluopiston rehtorina 1970–1990. Teoksessaan
Suomi myrskyn silmässä hän tuo
viime sotien ajalta esille asioita,
joita ei ole tiedetty, joista on vaiettu tai joista ei haluta kertoa mitään. Kirja muuttaa merkittävästi
viime sotien historiankirjoitusta.
Suomi myrskyn silmässä ilmestyi
ensin ruotsiksi, Finland i stormens
öga – nimellä. Kirja perustuu pitkälle marsalkka Mannerheimin
ns. S-32 -kansioon ja Marskin sodanaikaisen salaisen agentin sotilasmestari Vilho Tahvanaisen
kansiosta jäljentämään aineistoon. Esipuheen ovat kirjoittaneet
pääesikunnan koulutuspäällikkö,
eversti, fil. maisteri Erkki Nordberg ja Ruotsin puolustuskorkeakoulun professori Kent Zetterberg. Kirjasta julkaistaan toinen
osa ilmeisesti vuoden sisällä. Siinä tuodaan yksityiskohtaisemmin
esille todisteita ensimmäisenkin
kirjan tapahtumista, kertoo Hautamäki.
”Historian tutkijoille, jotka
etsivät vain arkistoista totuutta
tuon ajan tapahtumista, haluaisin
sanoa, että se on täysin toivoton
yritys.” Eversti U.A. Käkönen
(radiotiedustelu-upseeri)
Keskeinen tietolähde
Vilho Tahvanainen
Erkki Hautamäen historiankirjoituksen tietolähteenä on oleellisena tekijänä Vilho Tahvanainen.
Hautamäen ja Tahvanaisen jälkipolvien mukaan Vilho Tahvanainen toimi Mannerheimin erikoisagenttina ja 30-luvulta alkaen
hoiti hänen radio- ja kirjeyhteydet
ystäviin Moskovassa, joilla puolestaan oli suora yhteys Staliniin.
Hautamäki kertoo saaneensa selville, että yhteyshenkilö koodinimellä ”Irina” oli puna-armeijan
yleisesikunnan päällikkö marsalkka Boris Šaposnikov.
Vilho Tahvanaisen väitetään
saaneen kokea vuonna 1970 kirjoittaman kirjansa jälkeen kovaa
kohtelua niin Suomen viranomaisilta kuin NL:n tiedustelupalvelun edustajilta. Hautamäen mukaan kirjan ”Erikoistehtävä” jälkeen itse tasavallan presidentti
Urho Kekkonen olisi käskenyt
tuhoamaan niin Tahvanaisen kuin
kirjankin uskottavuuden. Läsnä
tässä ”käskynjakotilaisuudessa”
olisi ollut keskeisiä yhteiskunnan
vaikuttajia. KGB:n edustajia vuorostaan kiinnostivat Tahvanaisella mahdollisesti olleet Mannerheimin asiakirjat tai niiden kopiot. Tahvanaisen pojan mukaan
Vilho Tahvanainen hakattiin sai-
raalakuntoonkin näiden asiakirjojen vuoksi. Vilho Tahvanaisen
koko kirja- ja tutkimusaineisto
on luovutettu Erkki Hautamäelle,
jolloin hän on vuodesta 1994 alkaen tehnyt käytännössä päätoimisesti niihin liittyvää tutkimustyötä. Mielenkiintoinen yhtymä
Satakuntaan asiassa on, sillä Vilho Tahvanaisen kuollessa osa materiaaleista oli lainassa porilaisen
upseeri Oramaan pankkiholvissa. Ennen kuolemaansa Tahvanainen lähestyi kirjeellään myös valtionjohtoa vaatien perusteluin asiallista historiantutkimusta. Kyseisestä kirjeestä on myös kopio tallella.
Joka tapauksessa Tahvanaisen
”häivyttämisessä” onnistuttiin hyvin. Vuosikymmenten jälkeen jopa kokeneet historioitsijat kiistivät välillä koko henkilön olemassa olon, sitten tehtävän Mannerheimin asiamiehenä. Kun sekään
ei auttanut, on keskitytty Tahvanaisen kirjojen yksityiskohtiin tai
vuorostaan Erkki Hautamäen tutkimuksen vähättelyyn. Erikoinen
on ollut myös Suomen Kustannusyhdistys ry:n oikeusoperaatio Tahvanaisen ”Erikoistehtävä”
-kirjasta painettuja ja omakustanteisia kopioita kohtaan, jossa samalla myös vaikeutettiin ”Suomi
myrskyn silmässä” -kakkososan
julkaisua. Historiatutkimukseensa Hautamäki oli saanut oikeudet myös Vilho Tahvanaisen ”Erikoistehtävä” -kirjaan sekä yksinoikeudet Tahvanaisen henkilökohtaisen arkiston asiakirjoihin,
dokumentteihin ja kolmen kirjan
käsikirjoituksiin, joista yksi on
julkaisematon. Huolimatta näistä
oikeuksista Suomen kustannusyhdistys ry:n johtaja Sakari Laihon
syyteharkinta johti joulukuussa 2013 käräjäoikeuden tuomiossa määräykseen hävittää ”Erikoistehtävä” -kirjan painos. Erkki Hautamäen vastapuoli ei suostunut missään vaiheessa tapaamiseen ja neuvotteluun. Kirjan
kopiot painettiin siis ymmärrettävästi hyvässä uskossa. Tahvanaisen kirjaa ei saanut kuin sattumalta divareista. Tavalliselle lukijalle tämä kaikki on hyvin hämmen-
tävää, sillä tähän aiheeseen tuntuu
liittyvän salailua ja suuria tunteita. Aiheen mielenkiinnosta johtuen luulisi terveessä yhteiskunnassa syntyvän nopeasti avoin ja laaja sekä perusteellinen tutkimus,
paitsi jos Tahvanaisen ja Hautamäen esittämä historian näkemys
pitääkin pitkälti paikkansa. Tuolloin kaikki onkin paremmin ymmärrettävissä, sekä monet historian tapahtumat että niiden salaaminen. Jokainen lukija muodostaakin oman käsityksenä. Kriittinen asenne uuteen tietoon on
tervettä, mutta se, että Hautamäen kirjoissa esitetyt asiat eivät aiheuttaisi uteliaisuutta ja rehellistä mielenkiintoa, on hyvin epäilyttävää.
Tahvanaisesta on olemattomaksi mieheksi kuitenkin runsaasti tietoa mm. JR50 matrikkelissa. Tahvanaisen roolin väitetään kertoneen tehtävistään myös
kenraali Kaarlo Heiskaselle. Talousneuvos Axel Hallberg on
kertonut saaneensa tehtäväksi ottaa Tahvanainen yhtiön palvelukseen jo 30-luvulla työtehtävään,
josta hän tarpeen tullen voisi nopeasti olla poissa. Johtaessaan Joensuun alueen desanttitorjuntaa
hänen yksikkönsä ”peilasi” Tahvanaisen morsetukset, mutta asia
oli jätettävä kirjaamatta, koska
Päämajasta tuli käsky olla puuttumatta Tahvanaisen salaiseen radiotoimintaan.
Turun yliopiston poliittisen
historian laitoksen johtaja, professori Timo Soikkanen on tutkimustensa yhteydessä saanut käsiinsä Kremlin arkistoasiakirjan,
jossa NL:n korkea diplomaatti
kertoi viitteenomaisesti silloiselle ulkoasiainministeriön valtiosihteerille Mannerheimin yhteyksistä NL:n korkeimpaan johtoon,
Staliniin. Samankaltaista on myös
”Suomen syöjänä” tunnettu ja
KGB:n Helsingin toimiston päällikkönä aikoinaan toiminut Vladimir Stepanovkin tunnustanut
kuulleensa.
Mannerheimin
asiakirjojen kohtalo
Sotien jälkeen Vilho Tahvanaisen piti ilmoittautua pääministeri
Paasikivelle, joka jyrkästi kielsi
Tahvanaista millään tavalla todistamasta sotasyyllisten puolesta
Suvilahti-papereiden (S-32) avulla. Paasikivi uhkasi Tahvanaista
erilaisilla rangaistuksilla. Paasikivi kertoi aikovansa käyttää S32-papereita myöhemmin antaessaan selvityksen Suomen toimista
sodan aikana Neuvostoliitolle ja
liittoutuneille. Mannerheim väitetään hyväksyneen siinä poliittisessa tilanteessa asian. Mannerheim
luovutti 23.1.1950 Paasikivelle
kenraali Walldenin läsnäollessa
asiakirjat, jotka sitten tulisivat todistamaan Suomen puolesta kun
aika on siihen kypsä. Asiakirjat
ovat sitten kadonneet ja niiden sijainnista on vain epämääräisiä huhuja, että ne olisi luovutettu niitä
vaatineelle Neuvostoliitolle. Vain
Hautamäellä olevat Tahvanaisen
17-24.1.1950 tekemät jäljennökset ovat tutkimustyön käytössä.
Keskeiset
Suomea koskevat ja historiankirjoitusta muuttavat hypoteesit ovat kirjan pohjalta
seuraavat:
Churchill ja Stalin neuvottelivat yhteistyöstä monen rintaman
sodasta Saksaa vastaan jo huhtikuusta 1939. Heinäkuussa sovittiin, että Saksan ja Neuvostoliiton
hyökätessä Puolaan länsivaltojen
sodanjulistus saa kohdistua vain
Saksan toimenpiteisiin.
23.8.1939 Stalin ja Hitler sol-
KARHU 9
häviäjille jää valheen
kanssa eläminen
mivat ns. Molotov-Ribbentrop
-sopimuksen. Sen salaisen lisäpöytäkirjan ns. intressipiiri-käsite
ei tarkoittanut lupaa Baltian maiden tai Suomen valloittamiseen,
vaan oikeutta vaatia strategisia
tukikohtia sodan varalta.
15.10.1939 Stalinin ja Churchillin (liittoutuneet) välillä allekirjoitettiin sopimus, jonka ytimenä oli Saksan tuhoaminen sotilaallisesti ja taloudellisesti.
Churchillin vanha suunnitelma
Skandinavian operaatiosta hyväksyttiin. Jos se olisi toteutunut, liittoutuneet olisivat Suomen
avun nimissä vallanneet Norjan ja
Ruotsin, Neuvostoliiton samanaikaisesti vallatessa Suomen. Suomesta olisi tullut sotatanner ja
Skandinaviasta yksi Saksan vastainen rintama. Churchill ja liittoutuneet siten myivät Suomen
Venäjälle.
Stalin pelasi samanaikaisesti
Saksan ja liittoutuneiden liittolaisena. Hän tavoitteenaan oli saada
liittoutuneet ja Saksa kuluttamaan
voimansa keskinäiseen taisteluun
ja sen jälkeen vallata heikko Eurooppa.
Saksasta Stalin hankki ensin
mekaanisen sodankäynnin uusinta aseistusta ja sen jälkeen Yhdysvalloista suunnattoman määrän
sotamateriaalia Saksaa (ja Suomea) vastaan Lend-lease -tukena,
jonka loppuselvitystä ei vieläkään
ole tehty.
Ruotsin ehdoton kauttakulkukielto liittoutuneiden joukoille osaltaan pelasti Suomen. Churchillin ja Stalinin sopimus salli
Skandinavian ja Baltian maiden
valtaamisen. Siihen liittyi pykälä, jonka mukaan rauhan tultua on
vallatuille maille annettava itsenäisyys takaisin.
Stalinin kenraalikuriirin nou-
taessa Churchillilta keskinäiseen
sopimukseen liittyviä sotasuunnitelmia, Saksan ilmavoimat pakottivat koneen laskeutumaan
9.2.1940. Miehistöä ja matkustajia kuulusteltaessa kaikki asiakirjat kuvattiin. Hitler sai tarkan
tiedon liittoutuneiden hyökkäyssuunnitelmista monella rintamalla ja käynnisti mm. Norjan preventiivisen valtaussuunnitelman.
Stalin ei tiennyt tietojen paljastuneen.
Suomen talvisota ei loppunut Stalinin pelkoon länsivaltojen
hyökkäysuhkasta Suomen puolustamiseksi, vaan Hitlerin maaliskuun alkupuolella 1940 Stalinille lähettämästä ukaasista, että sotatoimet Suomea vastaan on
lopetettava tai Saksa pommittaa neuvostojoukkoja ja taistelee Suomen puolesta pyytämättä.
Marski sai Hitleriltä tiedon ukaasista ja Suomea koskevat kopiot
länsivaltojen ja Stalinin suunnitelmasta.
Tätä todistaa myös Molotovin vierailu Saksassa marraskuussa 1940, jolloin hän pyysi lupaa
aloittaa sota uudelleen Suomea
vastaan. Jos pitää pyytää lupa,
niin silloin on kielto asiassa annettu ja ainoa mahdollinen kieltäjä oli Hitler. Paasikivi toteaa
23.6.1941 päiväkirjassaan Molotovon vierailusta Berliinissä marraskuussa 1940: ”Tämä osoittaa,
että sotamme 1939-40 ei ollut herättänyt ”respektiä” Neuvostoliitossa, että Neuvostoliitto sitten
meidät olisi sen tähden jättänyt
rauhaan. Meidät pelasti Hitler.”
Ranskan silloinen pääministeri Paul Reynaud muistelmissaan,
jotka ilmestyivät jo sodan aikana 1943: ”Länsivaltojen sotilaallinen apu Suomelle talvisodassa
Neuvostoliittoa vastaan merkitsi
ainoastaan uuden rintaman avaamista Skandinavian suunnalta
Saksaa vastaan. Samalla ottaisivat länsivallat hallintaansa Pohjois-Ruotsin malmikentät.”
Britannian pääesikunnan päällikön Edmund Ironsiden alainen
Robert McLeod merkitsi muistiin, mitä tämä oli sanonut: “Suomeen ehtineiden joukkojen pitäisi pysytellä lähellä Ruotsin rajaa,
jotta ne eivät joutuisi liian lähelle venäläisiä tai saksalaisten eristämiksi”. Brittiläiset joukot olivat
nousseet maihin Pohjois-Norjassa
ja niiden tuli edetä Kiirunan kautta Suomeen. Tämä merkitsi, että
sotiminen puna-armeijan kanssa
ei tullut kysymykseen. Se puolestaan vahvistaa yhteisen suunnitelman mukaista toimintaa.
Brittiläinen amiraali Drax ja
ranskalainen kenraali Doumenc
saapuivat 11.elokuuta 1939 Moskovaan neuvottelemaan sotilaallisesta yhteistyöstä Stalinin kanssa.
Heille lähetettiin Lontoosta sähke: “Hänen majesteettinsa hallitus hyväksyy suunnitelman mukaisesti Baltian maiden miehityksen”.
Moskovassa toimineen sotilasasiamiehen U.A.Käkösen kertomus 28. marraskuulta 1939:
Englannin ilma-asiamies majuri
Hallowell totesi suomalaisille tapaamisessa että ”Englannilla on
tärkeämpääkin tekemistä, kuin
turhan arvioinnin suorittaminen.
Suomen kohtalo on ratkaistu parissa viikossa ja Suomi valtiona
pyyhitty jo pois kartoilta”.
Marskin ns. miekantuppi-päiväkäsky 9.7.1941 syntyi Hitlerin ukaasista ilmaista yksiselitteisesti Suomen sodankäynnin päämäärät tai Saksa ryhtyy ottamaan
Suomea hallintaansa. Marsalkka
Mannerheim oli ennen jatkosotaa
joutunut suostumaan Stalinin salaisesti esittämiin vaatimuksiin,
että Suomi ei mene Leningradiin
tai Syvärin yli, eikä häiritse Sorokasta lähtevää välirataa. Stalin oli
myös luvannut palkkioksi itsenäisyyden ja palan heimokarjalaa lopullisessa tilinteossa, jossa Neuvostoliiton oletettiin kuitenkin
suuruutensa vuoksi olevan voittajien joukossa. Tämän Mannerheim entisenä venäjän upseerina
hyvin pystyi uskomaankin. Stalin lopulta kuitenkin petti, mutta
sentään suojeli kuitenkin Mannerheimia sekä omilta alaisiltaan, että suomalaisilta takinkääntäjiltä ja
valtapyrkyreiltä.
Oliko rauhankyyhkyillä
ilmatilaa vuonna 1939?
”Sankarivaltioiden” ajatusmaailmaa ennen sotia kuvaa ja tapahtumia taustoittaa myös seuraavat
lausumat:
Churchill on todennut vuonna 1934, että: ”Jos Saksasta tulee
liian vahva, se on jälleen murskattava ja tällä kertaa lopullisesti”.
Yhdysvaltojen sisäministeri
Ickesin päiväkirjamerkintä syyskuussa 1938: ”Sota on meille
vain hyödyksi. Niiden on ostettava aseensa ja ammuksensa meiltä. Kulta virtaa silloin Euroopasta niin nopeasti meille, ettei meillä ole tarpeeksi sotalaivoja sen
kuljettamiseen”.
Stalin puheessaan 19.8.1939
mm. seuraavaa: ”Meidän intresseissä on, että sota Saksan ja
englantilais-ranskalaisblokin välillä puhkeaa. Meidän kannaltamme on olennaista, että tämä syttyvä sota kestäisi mahdollisimman
kauan. Meidän täytyy tehostaa
kaikissa sotaa käyvissä maissa
kommunistista työskentelyämme
ollaksemme hyvin valmistuneita
hetkellä, jolloin sota loppuu”.
Rauhalle ei ollut sijaa vuonna
1939. Sotien jälkeen kansat jaettiin syyllisiin ja sankareihin, joita
juhlitaan samalla jaolla vielä näinä päivinä. Ihmiset ovat vallan
silmissä typerää karjaa, jonka ei
kuulu valita mitä heinää syövät.
Totuus ei pala tulessakaan,
mutta historian kirjoitus on fiktioita parhaimmillaan?
Historia on aina voittajan kirjoittamaa, monelta osin voittajan valikoimaa propagandaa. Monet pitävät heti esitettyjä uusia
totuuksia humpuukina ja pyytävä esittämään alkuperäisiä asiakirjoja aiheesta. Historian kirjoitus on vallanväline, voittajan viimeinen sotatoimi, jolla alistaa totuus omaan käyttöön. Jokainen
muistaa vielä ajat, jolloin historianopettajat Suomessakin pitivät mahdollisena, että suomalaiset ampuivat Mainilan laukaukset, Ribbentrop-sopimusta ei ollut
lainkaan, Katyinin joukkomurhan
tekivät saksalaiset. Kuinkas sit-
ten kävikään? Talvisodan päättymiseen liittyviä asiakirjoja on ollut luettavissa sekä Ruotsissa että Suomessa, mutta kaikki muut
viitteet talvisodan päättymissyistä kuin länsivaltojen tarjoama apu
on pyyhitty pois väärennöksiksi väittämällä. Näin toimivat siis
kuuluisat ja arvostetut historiantutkijat. Erkki Hautamäen kirja
kertoo todelliset syyt ja tapahtumien kulun, jotka ovat sittemmin
pala kerrallaan saaneet tukea laajemminkin. Tutkijoilla itselläänkin on paljon pelissä – heidän
vannomansa totuuden osoittautuessa valheeksi. Siksi asiallinen
ja rehellinen tutkimus on vaikeaa. Myös poliittinen ilmapiiri ja
edelleenkin henkilökohtaiset poliittiset asenteet estävät objektiivisen historiantutkimuksen. Näin
varsinkin Suomessa, jossa kansa
on ollut 1950–1990 -lukujen välisen ajan pitkälti valikoidun tiedon
ja jopa aivopesun kohteena, tosin paljon hienovaraisemmin kuin
Pohjois-Koreassa. Herää myös
kysymys, mikä on vaikutusvaltaisten historioitsijoiden moraali ja vastuu, kun he ovat kiihkeästi valheiksi väittäen tyrmänneet toistuvasti sittemmin todeksi
osoitettuja asioita historiastamme
ja jättäneet oleellisia asioita tutkimatta.
On myös huomioitava, että
länsiliittoutuneiden ja Neuvostoliiton toisen maailmansodan aikaisia strategisia tai ylipäätänsä
Saksaa koskevia sotasuunnitelmia ei ole julkistettu. Saksalaiset
pyysivät niitä puolustautuakseen
Nürnbergissä, mutta niitä ei annettu. Ne on julistettu salaisiksi
vuoteen 2017 saakka. Miksi?
Se miten totuutta kohdellaan
suurvaltojen toimesta ja miten oikeudenmukaisuus ja kansojen vapaus on kauppatavaraa, pitäisi herättää myös ruususen unta nukkuvan reserviläisen miettimään tosiasiaa, että viime kädessä ainoastaan yksimielinen, järkähtämätön
ja taisteluvalmis kansa voi selviytyä maailmassa. Sopimukset ovat
vain heikkojen huijaamista varten, se jolla on eniten voimaa, kirjoittaa historian. Saman näemme
nyt Ukrainassa, saman voimme
nähdä myös Suomessa, jos siihen
annamme heikkoutemme kautta
mahdollisuuden.
PEKKA ELOMAA
Artikkelin kirjoittaja on reserviupseeripiirin puheenjohtaja.
Artikkelin sisältö perustuu pääosin eri tietolähteisiin, kirjaan ja
keskusteluihin Erkki Hautamäen kanssa. Erkki Hautamäki pitää
tunnin mittaisen luennon aiheeseen liittyen yhdistysten vuosikokouksessa 28.10.2014. Tervetuloa!
10 KARHU
TULOKSIA
SAMMON
PYTTY 2014
Reserviläisurheilu
rakennemuutoksessa
Kestävä kehitys ja rakennemuutos ovat tämän päivän muotisaPunkalaitumen Reserviläisten metsäsnoja. Kun puhutaan reserviläistysseura Haukan ampumaradalla järjesurheilun kestävästä kehityksestä,
tämät perinteiset Sammon pytty -kisa
niin osanottajamäärien suhteen
keräsi jälleen puolen sataa osanottajaa.
kehitys on ollut viime vuosi14.06. käydyn kilpailun voitti Harjavalen aikana pelkästään negatiivislan Veikko Palomäki. Nakkilaiset ottita. Kun taas johonkin asiaan havat nimiinsä peräti viisi seuraavaa silutaan muutosta, puhutaan usein
jaa, joten luonnollisesti joukkuekisassa
Pistooli 40 ls
rakennemuutoksesta. Jotta kehiNakkilan ykkösjoukkue oli aivan omaa
H
tys olisi ko. saralla jatkossa poHuhtala Mikko
Huittisten Seudun Reserviläiset 362
luokkaansa 906 pisteellä. Siinä ampuisitiivisempaan suuntaan, kaipaa
H50
vat Kähkönen Mikko, Kähkönen Markreserviläisurheilukin ehkä juuri
Salmi Erkki
Huittisten Seudun Reserviläiset 363
ku, Kivimäki Sami, Lahtonen Pasi ja Lerakenteellisia muutoksia.
Varjonen Lasse
Huittisten Seudun Reserviläiset 353
vola Jukka. Toisena oli Harjavalta 1 (832
Kuortti Seppo
Kankaanpään Seudun Tykistökilta 291
Kun reserviläisurheiluliitto
pist.) ja kolmantena Punkalaidun 1 (805
H60
aikoinaan runsas 40 vuotta sitpist.).
Rajala Olavi
Kankaanpään Reserviupseerit 358
ten perustettiin, sen tavoitteina
Heinäaho Martti
Kankaanpään Reserviläiset 341
oli mm. kilpa- ja kuntourheilun
TULOKSET:
H70
tehostaminen ja koulutustoiminVehanen Alpo
Porin Reservialiupseerit 368
1. Palomäki Veikko
Harjavalta 185
nan käynnistäminen.
2. Kähkönen Mikko Nakkila 184
Vaikka kehitystä ja muutok3. Kähkönen Markku Nakkila 182
sia
on vuosin varrella paljon taKivääri 40 ls
4. Kivimäki Sami
Nakkila 182
pahtunutkin, niin kilpaurheilun
5. Lahtonen Pasi
Nakkila 181
H
6. Levola Jukka
Nakkila 177
Korpela Kimmo Huittisten Seudun Reserviläiset 313
taholla on käynyt vain toisin.
7. Männistö Mikko
Punkalaidun175
H50
Osanottajamäärät ovat pudon8. Häkkinen Jani
Punkalaidun173
Kuortti Seppo
Kankaanpään Seudun Tykistökilta 277
neet menneiden vuosien tasosta
9. Räihä Raimo
Nakkila 168
H60
hyvin radikaalisti. Muistan hy10.Levola Taisto
Nakkila 166
Salo Kalervo
Rauman Reserviläiset 365
vin kun 70-luvulla esim. maas11.Parkkali
Urpo
Nakkila
165
Rajala Olavi
Kankaanpään Reserviupseerit 360
12.Pulkkinen
Jouni
Harjavalta
164
tokilpailussa liiton kilpailuissa
Lappalainen Matti
Kankaanpään Reserviläiset 269
13.Alakoski Timo
Huittinen 163
saattoi olla runsaasti yli kaksiH70
14.Sammaljärvi Heikki Harjavalta 162
sataakin osallistujaa ja yleinen
Myllylä Pertti
Kankaanpään Reserviläiset 297
15.Laakso A P
Harjavalta 162
sarja oli ylivoimaisesti suurin
16.Ala-Viikari Timo
Punkalaidun161
sarja. Tänään on päinvastoin,
17.Wikman Jani
Harjavalta 159
18.Salmi Erkki
Huittinen 158
osallistumismäärät ovat viimei19.Koota Hannu
Nakkila 156
sien vuosien aika tipahtaneet
20.Sitkiä Pasi
Ulvila
155
viidenkymmenen
kummallekin puolelle ja esim. tänä vuonna Kontiolahdella pidettäväksi
suunniteltu maastokilpailu peruttiin kokonaan osaottajien vä
hyyden vuoksi. Määrät ovat to
della pieniä kun puhutaan sen
tään lajien Suomen mestaruus
kilpailuista eri sarjoissa. AktiiviSija Sarja
Arvo
Nimi
Yhdistys
Suoritusaika Amm. pisteet/lisäaika Loppuaika
suus on suurinta miesten 55 – 70
1
H
korpr
Seppänen Kari-Pekka Noormarkun-Ahlaisten res.
0:34.46 45
00.18.20 00.53.06
-vuotiaiden sarjoissa ja ovat kyl lä myös useasti kovatasoisempia
1
H50
ylik
Varjonen Lasse
Huittisten seudun res.
0:40.04 83
00.05.40 00.45.44
nuorempiin sarjoihin verrattu2
H50
kapt
Hautajärvi Paavo
Noormarkun Seudun res.ups
0:48.36 75
00.08.20 00.56.56
na. Osallistujamäärien kato pä3
H50
vääp
Kujansuu Olli
Kankaanpään reserviläiset
0:44.54 59
00.13.40 00.58.34
4
H50
kers
Koskiranta Juhani
Noormarkun-Ahlaisten res.
0:55:55 72
00.09.20 01.05.15
tee lähes kaikkiin yhdistelmäla jeihin kuten esim. talvikilpailu,
1
H60
ylil
Ahokas Arto
Noormarkun Seudun res.ups
0:45:17 75
00.08.20 00.53.37
ampumajuoksu, ampumasuun2
H60
ltn
Hakanen Kai
Harjavallan res.ups.
0:51.20 86
00.04.40 00.56.00
nistus, jne.
3
H60
kapt
Kuusiniemi Markku Noormarkun Seudun res.ups
0:47:32 68
00.10.40 00.58.12
Ruutiasekilpailuissa tilan4
H60
alik
Heinikangas Pertti
Noormarkun-Ahlaisten res.
0:48.21 68
00.10.40 00.59.01
5
H60
ylik
Mäkivaara Olavi
Noormarkun-Ahlaisten res.
0:58:41 17
00.27.40 01.26.21
ne on ehkä hieman toisin. Sillä
6
H60
vääp
Vatanen Risto
Punkalaitumen Reserviläiset
1:14.44 26
00.24.40 01.39.24
osallistujamäärät ovat olleet vie lä toistaiseksi ihan siedettäviä.
1
H70
kers
Nurmi Timo
Säkylän-Köyliön res. au
1:09.10 72
00.09.20 01.18.30
Tummia pilviä leijailee tosin
näidenkin lajien yllä syystä, et1
H80
vääp
Nieminen Veli
Punkalaitumen Reserviläiset
1:30:56 68
00.10.40 01.41.36
tä kiristyneistä säännöksistä joh tuen aselupia on entistä hanka
Paras ammunta, Hakanen Kai 86 pist. lampi saada. Myös ampumara
Paras suunnistusaika, Seppänen Kari-Pekka 34:46 tojen poistuminen käytöstä mm.
ympäristöhaittojen ym. syiden
vuoksi ovat selvä haitta ampumaharrastukselle tai ei ainakaan
edesauta harrastuksen lisääntymistä. ResUL on joka tapauk
sessa ollut aktiivisesti mukana
antamassa mm. lausuntoja sekä
Sija
Sarja
Arvo
Nimi
Yhdistys
Suoritusaika Amm. pisteet/lisäaika Loppuaika
ampuma-ase- että ampumarata1
H
jääk
Levola Jukka
Nakkilan reserviläiset
0:36:39 67
00.11.00 00.47.39
asioissa harrastuksen edistämi seksi.
1
H40
ylik
Palomäki Veikko
Harjavallan reserviläiset
0:25:24 76
00.08.00 00.33.24
Toimintaympäristössä on ta pahtunut monia muutoksia. Vä1
H50
ylik
Varjonen Lasse
Huittisten seudun res.
0:18:58 79
00.07.00 00.25.58
2
H50
vääp
Kujansuu Olli
Kankaanpään reserviläiset
0:20:44 77
00.07.40 00.28.24
estö on ikääntynyt ja keskittynyt
3
H50
kers
Koskiranta Juhani
Noormarkun-Ahlaisten res.
0:22:06 78
00.07.20 00.29.26
kasvukeskuksiin,
vapaa-ajan4
H50
vm
Parkkali Urpo
Nakkilan reserviläiset
0:34:25 63
00.12.20 00.46.45
harrastusmahdollisuudet
ovat
lisääntyneet,
talkookulttuuri1
H60
ylil
Ahokas Arto
Noormarkun Seudun res.ups
0:24:42 69
00.10.20 00.35.02
1
H70
ylik
Uusitalo Kalevi
Nakkilan reserviläiset
0:35:39 79
00.07.00 00.42.39
Ilma-aseiden
Kotirataammunta
15.2–15.3.2014
Satakunnan reservipiirien
pistooliampumasuunnistus Porissa 26.8.
Satakunnan reservipiirien
pistooliampumajuoksu Kankaanpäässä 17.9.
kin jossain määrin hiipunut eikä
myös voi vähätellä Puolustusvoimien omaa rakennemuutosta.
Kaikki edellä mainitut seikat ovat vaikuttaneet siihen, että ResUL:n on pitänyt muuttaa
painopistealuettaan viime aikoina enemmän kuntourheilujärjestön suuntaan. Liitto on mm. kehitellyt kenttäkelpoisuuden arviointiin mm. erilaisia kunnontestausmenetelmiä ja niitä on lanseerattu kentälle järjestämällä
mm. kurssitusta aiheesta. Kenttä vain ei valitettavasti ole näitä toistaiseksi omaksunut siinä
määrin, mitä ehkä ResUL:n taholta on ehkä odotettu.
Satakunnan Reserviläispiirien taholta organisoidussa kilpailukalenterissa on kuluneen vuoden aikana ollut erilaisia ruutiaseammuntoja kuusi eri tapahtumaa ja yhdistelmälajeja niin
ikään kuusi. Kaikki tapahtumat
eivät ole välttämättä olleet mestaruuskilpailuita. Toisin sanoen
painopiste on reserviläisurheilussa alueella ollut enemmänkin kilpaurheilun puolella. Tosin yksittäiset yhdistykset ovat
saattaneet järjestää lisäksi omia
kunto- ym. tapahtumia.
Kehitys piireissä on ollut
osallistujamäärien suhteen valtakunnan kaltaista eli suurin
sarja on useasti juuri H60–H70
sarjat. Osallistujamäärät yhdistelmälajeissa ovat vakioituneet
toistaiseksi noin 10–15 osallistujan välille, kun aiempina vuosina määrä saattoi olla useita
kymmeniä. En malta olla mainitsematta nyt, että itseäni suorastaan hävetti meidän kilpailijoiden puolesta muutama viikko
sitten Merikarvialla Jokamieskilpailussa osallistujien vähyys
(4). Kyseisissä tapauksissa ei
voi enää puhua edes järjestämisen ilosta sillä tällaisissa tapauksissa kuolee motivaatio kokonaan hienon kilpailun järjestämiseen koska samoilla järjestelyillä olisi onnistunut osallistujamäärältään suuremmankin
kilpailun läpivienti.
Koska omissa toimintaympyröissämmekin on vuosien
saatossa tapahtunut oleellisia
muutoksia ja voimavaramme
ovat rajallisia ja jotta saisimme
käännettyä kestävän kehityksen
positiiviseen suuntaan, pitää uskaltaa tehdä rakenteellisia muutoksia eli laji- ja tapahtumavalikoimaa pitää uudistaa, poistaa
vähemmän kiinnostavat lajit sekä pyrkiä luomaan sellaista uutta, mikä aktivoi myös nuorempia ikäluokkia toimintaan. Se,
mistä viisastenkivi aktivoimiseen löytyy, onkin sitten jo ihan
toisen jutun aihe.
ARTO AHOKAS
Noormarkun Seudun
Res.Ups. kerhon pj.
RUL:n liittovaltuuston jäsen
KARHU 11
KILPAILUJA
Jokamieskilpailu
Merikarvialla
Satakunnan reserviläispiirien jokamies-kilpailu kisattiin syyskuun alussa Merikarvialla Kalpakan urheilustadionin maastossa.
Tapahtuma oli nimetty myös toimintapäiväksi. Kisajärjestelyistä
vastasi Merikarvian – Siikaisten
Reserviupseerikerho.
Kilpailurata oli rakennettu pururadan maastoon ja oli pituudeltaan n. 2,5 km. Kisassa oli kaikkiaan 10 rastia, alkaen ammunnalla ilma-aseradalla. Ilmapistoolilla ammuttu tulos painotettiin
pisteissä kaksinkertaisesti muihin
rastipisteisiin verrattuna.
Käden tarkkuutta mitattiin
myös perinteisellä kranaatinheitolla. Uutena tarkkuuslajina testattiin ns. tykistötikkaa, missä tikkojen oikeaa lentorataa tauluun
haettiin taulun edessä olevan esteen yli.
Arviointitehtävissä mitattiin
kuljettua matkaa ja etäisyyttä sekä arvioitiin rasiassa olleiden kiväärinpanosten
kappalemäärää
sekä ruutimäärää. Ensiapurastilla
piti selvittää oikeaa toimintaa kolaripaikalla. Kilpailijoiden luonnontuntemusta testattiin lintujen
äänillä ja sotahistoria- rastilla oli
esillä mm. venäläinen rotanhäntäpistin ja sururisti tunnistettavana.
Kilpailureitin varteen oli
myös sijoitettu esineitä, mm. airo
ja polkupyörä, joiden paikan kartalla kilpailijat joutuivat jälkikäteen merkitsemään karttaansa.
Sotilastietoja kysyttiin kirjallisesti viimeisellä rastilla. Kerhon
nuorten upseerien kokoama kysymyspaketti osoittautui vaativak-
si jo keski-ikäisille kilpailijoille,
mutta hymyssä suin otettiin pisteiden rippeetkin vastaan.
Onko jokamieskilpailulla tulevaisuutta?
Kilpailun palkintojen jaon jälkeen
käytiin keskustelua jokamies- kisan jatkosta. Osanottajamäärät
ovat vähentyneet vuosi vuodelta.
Nyt mukana oli kilpailijoita vain
kahdesta piirien kerhosta. Jokamies-kilpailu on luonteeltaan kaikille soveltuva eikä vaadi erityisiä
varusteita tai valmistautumista.
Kilparadan kiertää tunnissa hengästymättä ja tietoa ja taitoa punnitaan edellä esitetyn kaltaisilla
rastitehtävillä.
Piiritasoista kilpailua ei kannata järjestää vain muutamalle osallistujalle, joten lienee aika
kysyä, tuleeko kilpailijoita lisää?
Missä ovat suurten satakuntalaisten kerhojen ja yhdistysten edustajat? Koska viimeksi tapasit kilpailijan, joka edustaa esim. Porin
Reserviupseerikerhoa?
HEIKKI MOILANEN
Tulokset:
1. Arto Ahokas
34.25p
Noormarkun seudun Reserviupseerikerho
2. Antti Koskela
31.25p
Noormarkun seudun Reserviupseerikerho
3. Markku Kuusiniemi 26.00p
Noormarkun seudun Reserviupseerikerho
4. Olavi Mäkivaara
20.25p
Noormarkun – Ahlaisten reserviläiset
J
oukkuekilpailu:
Noormarkun seudun Reserviupseerikerho 91.50p
KOKOUKSIA
Satakunnan Reserviupseeripiiri ry
Satakunnan Reserviläispiiri ry
Maanpuolustusnaisten Liitto Satakunnan piiri ry
Piirien sääntömääräiset
SYYSKOKOUKSET
tiistai 28.10.2014 klo 19 Hotelli Hiittenharju
Hiittenharjuntie 1, 29200 Harjavalta
Ennen kokousta esitelmä klo 18.00
Opetusneuvos Erkki Hautamäki;
Mannerheimin salaiset asiakirjat ja totuus maailmansodista
Leena Lukka
Isolinnankatu 22B,
Pohjolan talo, Pori
puh. (02) 633 6005
T E R V E T U L O A !
Johtokunta
TERVETULOA
Piirihallitukset
Siikaisten
Reserviläiset ry SäänNOORMARKUN SEUDUN RESERVIUPSEERIKERHO RY:N
SYYSKOKOUS
NOORMARKUN SEUDUN MAANPUOLUSTUSNAISET RY:N
SYYSKOKOUS
Sääntömääräiset syyskokoukset
pidetään Porin Hätäkeskuksen tiloissa osoitteessa Satakunnantie
5, Pori torstaina 27.11.2014 klo
17.30. Kokouksessa käsitellään
yhdistysten sääntöjen mukaan
syyskokoukselle määräämät asiat. Kokouksien aluksi Porin hätäkeskuksen apulaispäällikkö Antti Koskela kertoo hätäkeskuksen
toiminnasta. Tilaisuudessa on
kahvitarjoilu.
Tervetuloa, hallitukset
Satatarkastus Oy
Kalle Lempainen HTM
Valtakatu 6, 28100 Pori
[email protected]
www.satatarkastus.fi
hammaslääkäri
sääntömääräinen syyskokous pidetään Länsi-Suomen Osuuspankin Noormarkun konttorin kokoustiloissa ti 28.10.2014 klo 18:00.
Osoite Kuurintie 1, Noormarkku
(käynti takakautta). Käsitellään
syyskokoukselle kuuluvat asiat.
Johtokunta kokoontuu klo 17:30.
Kahvitarjoilu klo 17.30 - 18.00
puh. (02) 633 0600
fax (02) 537 3802
gsm 0400 590 428
Noormarkun seudun Reserviupseerikerhon joukkue, Markku Kuusiniemi, Arto Ahokas ja Antti Koskela on juuri vastaanottanut jokamieskisan kiertopalkinnon. Onnittelemassa Merikarvian - Siikaisten
Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Olli Kaipio.
Noormarkun-Ahlaisten
Reserviläiset ry:n
Valtarengas Oy
tömääräinen syyskokous pe
7.11. klo 18 Osuuspankilla.
Käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Tervetuloa!
Hallitus
www.valtarengas.fi
Ojantie 26 Pori, 02- 6343 850, ma-pe 8 - 17 la 9 - 13
SOTAMUSEOITA MAAILMALLA
Roomalaisten ’Raatteen tie’
Herran vuonna 9
Luoteis-Saksan kautta ajettaessa
on Osnabrückin kaupungin läheisyydessä moottoritie A-1:n varrella ruskeat opasteet; ’Varusschlacht’. Näitä seuraten matkailija
löytää pikkutien varrelta metsän
yli nousevan tornirakennelman.
Tämä on Teutoburgin taistelun
museo.
Ennen kristillisen ajanlaskumme alkua Rooman valta ulottui
Reinille ja väkivaltaista partiointia oli kesäisin suoritettu syvälle
Germaniaan, mitä jo pidettiin lä-
hes Rooman maakuntana. Roomalaisten ’hajota ja hallitse’ politiikkaan kuului ottaa heimoista nuorukaisia, joka saivat roomalaisen
kasvatuksen ja joista voitiin saada
yhdysupseerit roomalaisten avuksi alistamisohjelman edistyessä.
Yksi heistä oli kheruski-heimon Arminius, joka oli saanut
taistelukokemusta mm. Balkanilla ja noussut roomalaisen ritarin arvoon. Hän toimi Germaniaan lähetetyn kolmen legioonan (n. 24000:n miehen) vahvui-
Museorakennus on roomalaisen vartiotornin malliin rakennettu.
• Ruosteenestokäsittelyt
• Alusta- ja päällipesut
• Maalipinnan käsittelyt
• Kestovahaukset
• Puhdistusaineiden
ja autovahojen myynti
sen armeijan komentajan Publius
Quinctilius Varuksen (Varus)
neuvonantajana.
Roomalaisten asenteet ja toiminta oli jo alkanut hiertää Arminiusta. Niinpä hän, legioonien
ollessa palaamassa Weser-joelta syyskuussa A.D.9, syötti Varukselle vihjeen kapinanalusta
germaanien keskuudessa. Varus
poikkesi marssireitiltään ja ajautui rivistönsä kanssa vaikeaan
metsämaastoon. Germaanit iskivät nyt Varuksen marssirivistöön
maastossa, mikä oli edullinen kevyelle jalkaväelle, mutta ei antanut legioonille edes mahdollisuutta ryhmittyä taktiikkansa mukaiseen puolustukseen.
Legioonien rivistö oli jo venynyt usean kilometrin mittaiseksi, kun kärki pysähtyi germaanien
sulkuun ja nuolisateeseen. Sekasorto ja paniikki syntyi, kun jälkijoukkoa saapui paikalle jatkuvasti.
Taistelun todellinen paikka oli
pitkään arvelujen varassa, mutta
1980-90 -luvuilla Kalkrisen vuoren edustalta löytyi roomalaisia
rahoja ja sen jälkeen myös luita,
niin ihmisten kuin hevostenkin.
Näin varmennettu taistelupaikka on kapea kovan maan kaistale
Kalkriesen vuoren ja laajan suoalueen välissä. Suolle ei ratsuväellä eikä raskaalla jalkaväellä ollut asiaa. Sulkuasema ja vuorenrinne olivat germaanien hallussa
Arminius sovelsi Balkanilla
hankittua kokemustaan. Roomalaisten tappiot olivat, eri laskutavoista riippuen, 18-25000 miestä. Roomalaiset eivät tästä vielä
lannistuneet. Tunnusteluja ja rankaisuretkiä jatkettiin. Lopulta todettiin takapajuisen kansan alistaminen kannattamattomaksi. Raja
jäi Reinille.
Museo on varsin askeettinen
yhden aiheen laitos. Esitystapa on
täysin moderni ja hyödyntää se-
Legioonan jalkaväkimies raskaissa varusteissa.
kä kuvia että ääntä, mm. Arminiuksen ja Varuksen keskustelu on
dramatisoitu. Tekstitaulut vievät
tapahtumien kulkua taustalla kalvavista syistä rajuun loppuun.
Isoimman salin vitriinissä on
roomalainen rivistö kaikkine aselajeineen. Yksi silmäys riittää. Se
ei ole mikään joustavaliikkeinen
jääkäripataljoona.
Museorakennus on roomalaisajan tähystys- ja viestitornin mallinen, teräksinen tosin. Sieltä näkee kilometrien päähän, vieläkin.
A.D.9 ilma oli taatusti puhtaampaa ja merkkisavut näkyivät hyvin.
LEO J. SALO