Vieraana pääkonsuli Pirjo Tulokas Skaala – Ikkunat auki itään
V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 1 R 2015 Vieraana pääkonsuli Pirjo Tulokas Nuoret naisjohtajat tulevat Skaala – Ikkunat auki itään Venäjän henkilötietolain uudistukset Pietari – Venäjän pohjoinen pääkaupunki SISÄLLYS V Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti 1 • 2015 4 8 Vieraana Pääkonsuli Pirjo Tulokas Poimintoja Talousuutisia 10 Katsaus: Venäjän talous vuonna 2015 12 Talousuutisia Jäsenyrityksiä 16 SKAALA – Ikkunat auki itään 18 SATO kasvaa Pietarissa 20 Päästöt säästöiksi: INDUSTRI-TEXTIL JOB Mahdollisuuksia 23Bisnesuutisia 26 Pietari – Venäjän pohjoinen pääkaupunki 32 Pietarin luovien alojen keskus Etagi 36 Tervetuloa Alabugaan 44 Nuoret naisjohtajat tulevat Tulli- ja lakiasioita 39Tulliuutisia 40 Venäjän henkilötietolain uudistukset 42 Juristin palsta ja lakiuutiset 30 31 34 47 Lifestyle Halpa rupla houkuttelee Pietariin Venlan vinkit Pietarin-kävijöille Suomi pääsee paraatipaikalle Eremitaasiin Lukemista: Changing Russia? SVKK:ssa tapahtuu 48 Kyselytutkimusten tuloksia 49 Visiona Venäjä -seminaari 2 Päätoimittajalta Keväisenä teemana naiset ja Pietari K Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 3 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 23/2015 Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamari-yhdistys – SVKK ry Osoite Eteläranta 10, 00130 Helsinki puhelin +358 10 439 1150 www.svkk.fi Toimitusneuvosto: Mirja Tiri, Jaana Rekolainen, Tarja Teittinen, Marjut Sirola, Taneli Dobrowolski, Pirjo Peltola Toimitus Taneli Dobrowolski, Pirjo Peltola (päätoimittaja) Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Marjut Sirola p. +358 10 439 1158 +358 50 555 2073 [email protected] Mediakortti www.svkk.fi / mediakortti Toimituksen sähköposti [email protected] Paino Erweko ISSN 1797-9110 ädessänne olevan Venla-lehden sisältöä ohjailee kaksi pääteemaa – naiset johtajina Venäjällä ja upea naapurikaupunkimme Pietari. Ja naisista puheen ollen, mikä sen sopivampaa, osuuhan lehden ilmestyminen juuri kansainvälisen naistenpäivän tienoille. Naistenpäivä, 8. maaliskuuta, on Venäjällä yksi vuoden tärkeimmistä kohokohdista, jolloin ravintolat täyttyvät juhlijoista, kaupat tyhjentyvät shamppanjasta, suklaasta ja ruusuista. Taitaa se olla myös tuoksukauppiaiden paras sesonki. Yksi vahvoista naisistamme Venäjällä on Pietarin pääkonsulaattia luotsaava pääkonsuli Pirjo Tulokas, jonka saimme lehtemme vieraaksi. Pääkonsulaatti tekee vahvaa Team Finland -maakuvatyötä Pietarissa ja koko Luoteis-Venäjän alueella ja tukee yhdessä muiden toimijoiden kanssa suomalaisten yritysten menestystä alueella. Pietarissa toimii reilusti yli 300 suomalaista yritystä, joista yksi on vuokra-asuntoja pietarilaisille tarjoava Sato. Sivulta 18 alkaen Saton aluejohtaja Johanna Puranen kertoo kiinnostavia asioita Pietarin vuokramarkkinoista ja oman idänkaupan uransa vaiheista. Lähinaapurimme näköaloja on lähtenyt kirkastamaan myös ylihärmäläinen ikkunanvalmistaja Skaala, jonka ikkunatehtaan virallisia avajaisia juhlitaan Pietarissa 12. maaliskuuta. Lue yhtiön Venäjän-toiminnoista vastaavan Jouni Niinikosken haastattelu sivulta 16. Venäjän markkinoiden tilanne on nyt monin tavoin haasteellinen, mutta silti elämä ja bisnes jatkuvat. Riskien ja mahdollisuuksien puntarissa jälkimmäinen painoi Skaalan tavoin suomalaista Industri-Textil Job Oy:tä johtavan Henri Sakomaan päätöksenteossa. Teollisuuden suodatinratkaisuja toimittava yritys perusti vuoden alussa tytäryhtiön Moskovaan. Sivulta 20 alkaen kerromme miksi ja miten yritys aikoo Venäjällä menestyä. Venlan naisteemaan pureudumme vielä sivulta 44 alkavassa jutussa, jossa esittelemme kolme Venäjällä toimivissa suomalaisyrityksissä uraa tekevää nuorta naisjohtajaa. Tapaamme Lumenen Venäjän tytäryhtiön markkinointijohtajan Alena Surinovichin, Finnairin Moskovan toimistossa myyntijohtajana työskentelevän Maria Anufrievan ja Sokos Hotellien myynti- ja markkinointijohtajan tehtävissä toimineen Hanna Tiitolan, joka juuri ennen lehtemme ilmestymistä ehti siirtyä hotellipuolelta uusiin matkailualan tehtäviin St. Peter Line -varustamon palvelukseen. Toisen teemamme mukaisesti olemme valmistelleet luettavaksenne tuhdin tietopaketin kaikin tavoin runsaasta Pietarista (s. 26). Valotamme kaupungin taustoja, taloutta, kehitystä, bisnestä, kulttuuria, nykytrendejä ja tarjoamme kiinnostavia vinkkejä vapaa-ajan viettoon. Tiedoksenne, että SVKK:n monille jo tutuksi tullut yritysten megatapahtuma Finnish Business järjestetään tänä vuonna, 21.10. Pietarissa, Crowne Plaza St. Petersburg Airport -hotellissa. Lopuksi suuret kiitokset vielä kaikille joulukuun lukijatyytyväisyyskyselyymme vastanneista – palautteenne antaa puhtia ja ohjaa meitä tekemään parempia sisältöjä, siihen pyrimme! Hyvää alkanutta vuotta, voimia ja aurinkoista kevättä! Pirjo Peltola päätoimittaja Etukannen kuva Shutterstock 3 VIER A ANA PIRJO TULOKAS Pääkonsulaatti rakentaa Suomi-brändiä Team Finland -hengessä Teksti Pirjo Peltola • Kuva Pietarin pääkonsulaatti Tärkeimpiä tehtäviämme on havainnoida Venäjän toimintaympäristöä ja raportoida muutoksista, jotka vaikuttavat kauppaan, talouteen ja yritysten toimintaan, pääkonsuli Pirjo Tulokas sanoo. P ääkonsuli Pirjo Tulokas on vuodesta 2012 alkaen johtanut Pietarin pääkonsulaattia, joka on Brysselin EU-edustuston ohella Suomen suurimpia edustustoja ulkomailla. Pääkonsulaatissa työskentelee tällä hetkellä hieman yli sata henkilöä. Pääkonsulaatilla on toimipisteet myös Murmanskissa ja Petroskoissa. – Suomi on perinteisesti ollut ”suurvalta” Pietarissa, johtuen osaksi huikeista viisumimääristä, mutta myös siitä, että siellä on niin paljon suomalaisia yrityksiä. Venäjällä on noin 600 suomalaista yritystä, joista suurin osa toimii Pietarissa ja Leningradin alueella. Venäjän taloustilanne on viimeisen vuoden aikana muuttunut radikaalisti ja myös geopoliittiset selkkaukset ovat tuoneet epävarmuutta toimintaympäristöön. Miten pääkonsulaatti näkee Venäjän tilanteen ja miten se vaikuttaa tai on jo vaikuttanut suomalaisten yritysten toimintaan Venäjällä? – Yritysten tilanne vaihtelee toimialoittain. Jotkut kertovat tehneensä kaikkien aikojen tuloksen, mutta eräät ovat eri syistä kokeneet vaikeuksia. Venäjällä toimivilla yrityksillä, joiden tuotteet menevät vientiin, menee nyt hyvin. Tulokas ei usko, että taloustilanne parantuisi lähiaikoina. Hän viittaa muun muassa Maailmanpankin, IMF:n ja venäläisten tutkimuslaitosten ennusteisiin, joista optimistisimmat arvioivat Venäjän BKT:n laskevan kolme prosenttia ja on väläytelty jopa 9 4 prosentin pudotusta. Myös inflaatio kiihtyy ja sen arvellaan nousevan lähemmäs 20 prosenttia. – Pietarissa inflaatio on tällä hetkellä 17 prosenttia, vaikka hallinto yrittää sitä hillitä ja säätää. Pääkonsuli kertoo, että kaikilla alueilla on budjettiongelmia, sillä keskushallinto vähentää tukeaan ja verotulot vähenevät. Pietarin kaupunki on jo ilmoittanut joidenkin suunniteltujen infrahankkeiden jäädyttämisestä. – Rupla ja öljyn hinta kulkevat käsi kädessä. Rahoitus tulee kevään aikana olemaan iso haaste. Lainaa on vaikea saada ja raha on kallista. Se vaikuttaa myös moniin suomalaisiin yrityksiin, kun täytyy antaa pidempiä maksuaikoja. Silti on hämmästyttävää, että lähes kaikki uskovat, että kyllä tämä tästä lähtee taas parempaan suuntaan. Vaikeasta ajasta täytyy vain selvitä yli. Pääkonsulin mukaan tuskin kukaan voi tällä hetkellä sanoa, täytyykö uutta nousua odottaa vielä kaksi tai viisi vuotta. – Suurin osa yrityksistä on kuitenkin päättänyt jäädä Venäjälle. Jotkin ehkä supistavat tuotantoaan, mutta tiedän, että myös suunniteltuja investointeja toteutetaan. Positiivinen esimerkki on Valio, joka on muokannut ja osin jopa laajentamassa tuotantoaan Venäjällä. Skaala avaa ikkunatehtaan vielä tämän kevään aikana. Tulokas on samaa mieltä asiantuntijoiden kanssa siitä, että Venäjällä ei tulevaisuudessa enää päästä 5 “ Team Finland -toiminnan yksi tärkeä pilari on maakuvatyö ja yksi maakuvatyön keskeisiä työvälineitä on kulttuuri. 6 kasvulukuihin, joista saatiin nauttia ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. Yhdeksi kasvun esteeksi hän mainitsee Venäjän öljykenttien vanhentuvan infrastruktuurin. Jos ja kun öljykenttien teknologiaan ei investoida, se vanhenee vääjäämättä ja vaikuttaa tuotantokykyyn. Vaarana on, että Venäjä ei täysillä pääse mukaan, kun nousukausi alkaa. Kehitystä jarruttavat tällä hetkellä myös kansainvälisten investointien hyytyminen. – Joka tapauksessa Venäjällä kannattaa käydä ja luoda verkostoja, tutustua kulttuuriin ja ihmisiin. Kannattaa myös opiskella venäjää ja hioa liiketoimintamalliaan, jotta ollaan valmiina kun tilanteet muuttuvat. Venäjällä suhteet ja verkostot ovat tärkeitä. Pääkonsulaatti on monessa mukana Pirjo Tulokas arvelee, että ensimmäisenä konsulaatista tulevat mieleen viisumiasiat. Viisumipalvelu onkin Pietarissa varsin massiivista, vaikka onneksi historiaa ovat jo ajat, jolloin konsulaatin rakennuksen ympäri kiemurtelivat pitkät viisuminhakijoiden jonot. – Olemme määrätietoisesti kehittäneet viisuminantopalvelujamme ja asiakaspalveluamme. Ulkoistimme hakemusten jättö- ja valmiiden passien noutotoiminnot viitisen vuotta sitten. Myös asiakaspalvelu saatettiin hyvälle suomalaiselle tasolle. Tehokkuutta lisäsi myös siirtyminen paikkariippumattomaan viisuminantoon. Viime syksynä avasimme viisumikeskukset Viipuriin, Pihkovaan, Vologdaan ja Veliki Novgorodiin. Merkittävää sujuvuutta viisumipalveluun on tuonut päätös myöntää pitkä monikertaviisumi Suomessa säännöllisesti käyville hakijoille, joiden viisumihistoriassa ei ole ollut väärinkäytöksiä. – Viisumimäärien romahtamisesta on puhuttu paljon. Viime vuonna Suomen edustustot Venäjällä myönsivät kuitenkin noin 1,2 miljoonaa viisumia, joista pitkälti yli 90 prosenttia on monikertaviisumeita. Tämä on suurin piirtein vuoden 2011 taso. Paljon puhutaan myös siitä, että asiakkaat valuvat Viroon tai muihin Baltian maihin. Tässä on kuitenkin hyvä huomata suhdeluvut, sillä samassa ajassa kun Viro tekee Pietarissa noin 30 000, me teemme yli 900 000 viisumia. Ruplan kehitys ja asiakkaiden taloudellinen tila ja yleinen epävarmuus laskivat viime vuonna viisumien kysyntää. Vuoteen 2013 verrattuna Venäjän edustustojen myöntämien viisumien määrä laski 23 prosenttia. Laskeva tendenssi oli lähes kaikissa muissakin Schengen-alueen maissa. Viisumihakemukset vähenivät myös Virolla, jossa vähennystä oli vielä enemmän kuin Suomella. Pääkonsulaatin keskeisiin tehtäviin kuuluu Team Finland -yhteistyön puitteissa tehtävä yritysten kansainvälistymisen tukeminen. Kyseessä voivat olla pääkonsulaatissa järjestetyt verkostoitumistilaisuudet, vaikuttaminen kaupan esteisiin liittyvissä kysymyksissä tai yritysten opastaminen esimerkiksi vientilupa-asioissa, jotka ovat tulleet kuvioihin mukaan sanktioiden myötä. Yritysten on hyvä muistaa, että ulkoministeriössä toimii pakote- ja vientilupaasioihin perehtynyt tiimi, joka antaa asiantuntijaapua kiperissä tilanteissa. Tulokas muistuttaa, että Pietarin Suomi-talo tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden yritysten verkostoitumiselle ja yhteistyölle. – Siellä ovat Team Finland -toimijat läsnä ja sieltä saa monenlaista neuvontaa ja yritysten kesken myös vertaistukea. Pietarin pääkonsulaatissa työskentelee ympäristöasioista vastaava konsuli, joka hoitaa yhteyksiä Luoteis-Venäjän kollegoihin, osallistuu mahdollisiin hankkeisiin ja seuraa alueen tilannetta Suomen ympäristönsuojelun näkökulmasta. Tulokkaan mukaan tämän hetken kriittisin kysymys on, miten aluehallinnot heikentyneessä taloustilanteessa sitoutuvat sovittujen ympäristöasioiden hoitamiseen. Ympäristöministeriön tavoin myös sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt erityisasiantuntijan vahvistamaan pääkonsulaatin asiantuntemusta. – Tarttuvat taudit eivät tunne rajoja. Meidän on tärkeä seurata esimerkiksi tuberkuloosin tai HIVtartuntojen tilannetta Suomen naapurissa. Viime aikoina myös perheoikeudelliset asiat ovat paljon olleet esillä. On tärkeää, että asiantuntijat voivat yhdessä keskustella lainsäädännön eroista. Kulttuuri rakentaa maabrändiä – Team Finland -toiminnan yksi tärkeä pilari on maakuvatyö ja yksi maakuvatyön keskeisiä työvälineitä on kulttuuri. Pirjo Tulokas uskoo, että suomalaiset voivat tehdä Pietarissa paljon kulttuurin saralla, siitäkin huolimatta, että kaupunki on maailmanluokan kulttuurin mekka ja huomiosta käydään kovaa kilpailua. – Pietarilaiset ovat erittäin sivistyneitä ja he rakastavat kulttuuria. Myös paikalliset yritykset tukevat näkyvästi kulttuuria. On ollut hienoa, että myös suomalaiset yritykset ovat havainneet tämän mahdollisuuden. Kulttuurin avulla saa positiivista näkyvyyttä ja arvostusta potentiaalisilta venäläisiltä asiakkailta. Tänä vuonna vietetään Sibeliuksen juhlavuotta. Pääkonsuli kertoo, että juhlavuosi saa runsaasti näkyvyyttä myös Venäjällä ja tätä näkyvyyttä hyödynnetään maakuvatyössä. Syksyllä Eremitaasiin on tulossa suomalaisen modernin arkkitehtuurin suurnäyttely yhteistyössä monien toimijoiden kanssa. Tulokas vinkkaa, että yrityksetkin voivat hyödyntää tapahtumaa järjestämällä esimerkiksi asiakastilaisuuksia näyttelytiloissa. Pääkonsulaatin omista kulttuurihankkeista Tulokas nostaa esiin studia generalia -luennot. – Historia ja kirjallisuus kiinnostavat venäläisiä todella paljon. Meillä on hieno juhlasali, jonne mahtuu satakunta ihmistä ja se on näissä tilaisuuksissa aina ylibuukattu. Aiheet ovat olleet laidasta laitaan, on ollut aivan huippuesitys Fabergén munamaalareista ja on kuultu luentoja Viipurin historiasta ja talvisodasta Maakuvatyötä ja Suomen houkuttelevuutta matkailukohteena tukee pääkonsulaatin tiivis mediayhteistyö. Toimittajille on tarjottu mahdollisuuksia tutustua Suomen vahvoihin osaamisalueisiin ja muun muassa suomalaisten kaupunkien kanssa on menestyksellisesti toteutettu vierailuohjelmia venäläisille toimittajille. Luoteis-Venäjän kasvualueet Pietari on monille suomalaisille Venäjän-kauppaa aloitteleville ensimmäinen mieleen tuleva kohde, lähes kotimarkkina, jonka tuttuutta ja turvallisuutta lisää suomalaisten vahva läsnäolo kaupungissa. Kaupungin liiketoimintaympäristössä ei pääkonsulin mukaan ole moittimista ja suhtautuminen yritystoimintaan on myönteistä. Haasteita asettaa kuitenkin se, että Pietari on yksi maailman kilpailluimmista suurkaupungeista. Pietarin rinnalla Leningradin alue on yksi menestyjistä. Tulokkaan mukaan myös alueen hallinto suhtautuu kannustavasti liiketoimintaan. Ongelmat pyritään ratkaisemaan ja potentiaalisia investoijia autetaan tonttien tai toimitilojen etsimisessä. – Kun aloitin nykyisen tehtäväni, pidin tärkeänä tavata Luoteis-Venäjän alueen kuvernöörit ja kunkin alueen hallintoa. Käytäntönä oli, että ensivierailulle otimme mukaan yritysten, korkeakoulujen, kehitysyhtiöiden edustajia, konsultteja sekä kaupunkien edustajia Suomi-talosta. Nämä olivat eräänlaisia fact finding -matkoja. Matkoilla tunnusteltiin alueiden tarpeita ja herätettiin ensikiinnostus potentiaaliselle yhteistyölle. Tulokas kertoo, että seuraava tämäntyyppinen matka on suunnitteilla Murmanskiin. – Luoteis-Venäjän alueista Komi on Pietarin ja Leningradin alueen ohella BKT:lla mitattuna rikas. Siellä on paljon metsäteollisuutta sekä öljy- ja kaasuteollisuutta. Näiltä sektoreilta varmasti löytyy myös yhteistyömahdollisuuksia. Arkangeli puolestaan on pohjoisen strateginen keskus. Siellä arvostetaan kaikkea suomalaista arktista osaamista. Erittäin poten- tiaalinen alue on Vologda, missä on muun muassa puunjalostusteollisuutta. Vologda tunnetaan myös vahvana maatalousalueena. Siellä on myös Tserepovitsin kaupunki, jonne Severstalin teräskombinaatti on vetänyt mukanaan muutakin teollisuutta. Tutustumisen arvoisiksi kohteiksi Tulokas lisää myös Murmanskin, Petroskoin ja Pihkovan, jossa on muun muassa erittäin mielenkiintoinen Moglinon teollisuuspuisto ja vapaakauppa-alue. Verkkokauppa on vauhdissa Hyviäkin uutisia kiirii itänaapuristamme ja yksi ilahduttavimmista on verkkokaupan nopea kehittyminen. Pääkonsulin mielestä suomalaisten kannattaa nyt ehdottomasti panostaa verkkokauppaan – Finpron tietojen mukaan noin 30 miljoonaa venäläistä tekee ostoksia verkkokaupassa ja 70 miljoonaa on ainakin kerran ostanut verkosta. Vaikka Venäjän taloudessa muuten menee huonosti, verkkokauppa kasvaa. Kasvu on ollut todella huikeaa. Vuonna 2012 verkkokaupasta ostettiin kuudella miljardilla eurolla, vuonna 2014 määrä nousi jo 12 miljardiin euroon. Ulkomaisten verkkokauppojen osuus markkinasta on noin 20 prosenttia. Tulokas kertoo, että verkkokaupan logistiikkaa laitetaan Venäjällä kuntoon hyvää vauhtia. – Venäläiset ovat joustavia palvelun tuottajia. Jos haluat tavaran kotiovelle tiettynä aikana, lähetti tuo sen ja halutessasi voit maksaa lähetyksen käteisellä. Paketin voit avata saman tien ja jos tavara ei miellytä, annat sen takaisin. Pääkonsuli muistuttaa, että vähittäiskauppa elää murroskautta ja siksi myös suomalaisten toimijoiden pitäisi nyt kehittää verkkopuolen palveluitaan, ettei jäädä kehityksen kelkasta. Ensimmäinen tärkeä käytännön asia on Tulokkaan mukaan se, että nettikaupan tekstit tulisi olla venäjäksi. Verkkokauppiaan täytyy myös tarjota venäläisen kuluttajan käytössä olevat maksuvaihtoehdot – kaikilla ei ole kansainvälisiä luottokortteja. Venäjällä suosittu maksuväline on mobiiliraha (Yandex.Dengi). Verkkokauppa ulottuu Venäjällä entistä vankemmin myös matkailualalle. Tulokas kertoo, että monet venäläiset matkatoimistot ovat viime aikoina joutuneet lopettamaan toimintansa. Tähän vaikuttaa Venäjän taloustilanne ja ruplan kurssin kehitys – asiakkaat varaavat yhä useammin matkansa itse netin kautta. – Tähän pitäisi myös suomalaisten matkailualan yrittäjien nopeasti reagoida. Venäläinen asiakas ei tule, jos hän ei löydä palvelua verkosta. Erityisen tärkeää on, että kaikki informaatio olisi saatavilla myös venäjäksi. H “ Vaikka Venäjän taloudessa muuten menee huonosti, verkkokauppa kasvaa. Kasvu on ollut todella huikeaa. 7 POIMINTOJA VKontakte ja Yandex maailman TOP10 suosituimman sivuston joukkoon E Kysely: Venäläiset tukevat edelleen lähentymistä lännen kanssa Venäläinen yhteisöpalvelu VKontakte ja hakukone Yandex ovat nousseet SimilarWeb-tutkimusyhtiön vertailussa maailman kymmenen suosituimman verkkosivuston joukkoon. VKontakte sijoittui kuudennelle ja Yandex yhdeksännelle sijalle. Kahdenkymmenen suosituimman sivuston joukkoon venäläisistä palveluista pääsivät myös yhteisöpalvelu Odnoklassniki (17.) ja sivustoperhe Mail.ru (18.). SimilarWebin mukaan maailman suosituimpia sivustoja olivat viime vuonna Facebook, Google ja Youtube. Kärkikymmenikköön mahtuivat myös Yahoo, Live.com, Wikipedia, Twitter ja Intian versio Googlesta. Lenta.ru/TD/13.2.2015 V Venäjän sijoitus korruptiovertailussa laski E Venäjän sijoitus Transparency International -järjestön vuosittain toteuttamassa korruptioindeksivertailussa lasku sijalta 127. sijalle 136. Vertailun kärkeen sijoittuivat Tanska, Uusi-Seelanti ja Suomi, verkkolehti RBC uutisoi. Venäjän indeksiluku oli 27 kun se esimerkiksi Suomella oli 89. Vertailun korkein mahdollinen indeksiluku on 100, mikä tarkoittaa, että valtiossa ei ole lainkaan korruptiota. Jos Baltian maita ei huomioida, entisistä neuvostotasavalloista parhaiten sijoittui Georgia, jonka indeksiluku oli 57. Venäjää paremman indeksiluvun saivat myös Armenia (37), Moldova (35) ja Valko-Venäjä (31). Lähes samoille indeksiluvuille Venäjän kanssa sijoittuivat puolestaan Azerbaidžan, Kazakstan, Kirgisia ja Ukraina. Entisistä neuvostotasavalloista heikoimman korruptioindeksin saivat Tadžikistan (23) ja Uzbekistan (18). RBC/TD/3.12.2014 8 Kuva Shutterstock enäläisten suhtautuminen länsimaihin on painunut negatiivisimmaksi 25 vuoteen. Tästä huolimatta suurin osa kansalaisista tukee edelleen Venäjän lähentymistä lännen kanssa, tutkimuslaitos Levadan kyselytutkimuksesta ilmenee. Tutkimuksen mukaan 81 prosenttia venäläisistä suhtautuu nyt negatiivisesti Yhdysvaltoihin. Euroopan unioniin negatiivisesti suhtautuvia on 71 prosenttia. Suhtautuminen Yhdysvaltoihin on huonontunut nopeasti Ukrainan kriisin käynnistyttyä. Vuosi sitten vain 44 prosenttia venäläisistä kertoi suhtautuvansa negatiivisesti Yhdysvaltoihin. Tällä hetkellä on kuitenkin vielä enemmän niitä, jotka kannattavat Venäjän lähentymistä lännen kanssa (40 %), kuin niitä, jotka kannattavat etääntymistä lännestä (36 %). Lännen kanssa lähentymistä kannattavien osuus on tosin laskenut pienimmilleen sitten 1990-luvun lopun. Levada Center, RBC/TD/9.2.2015 Internetkäyttäjien määrä Venäjällä kasvoi 80 miljoonaan E Internetiä säännöllisesti käyttävien henkilöiden lukumäärä Venäjällä kasvoi viime vuonna 80,3 miljoonaan. Määrä on 67,5 prosenttia Venäjän 16 vuotta täyttäneestä väestöstä, tutkimusyhtiö GfK:n selvityksestä ilmenee. Vuonna 2013 Internetiä käyttävän väestön osuus oli 57,1 prosenttia. Selvityksen mukaan 16–29 -vuotiaiden ikäluokasta 96 prosenttia käyttää Internetiä. 30–54 -vuotiaista kansalaisista Internetiä käytti 79 prosenttia ikäluokasta ja yli 55-vuotiaista 46 prosenttia. Kaikista Internetin käyttäjistä 76 prosenttia käyttää nettiä päivittäin, 19 prosenttia useita kertoja viikossa ja 5 prosenttia kerran viikossa tai harvemmin. Moskovassa Internetiä käyttää 81 prosenttia asukkaista. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa käyttäjiä on 71 prosenttia ja pienissä kaupungeissa ja taajamissa Internetiä käyttää keskimäärin 62 prosenttia väestöstä. Slon.ru/TD/27.1.2015 Suomalaisuudella ratsastava margariini joutui viranomaisten syyniin Venäjällä S uomalaisuudella markkinoiva venäläinen meijerituotevalmistaja on joutunut Pietarin alueen monopolivastaisen viraston (FAS) tutkinnan kohteeksi. Viraston tiedotteen mukaan venäläinen margariinivalmistaja johtaa kuluttajia harhaan markkinoidessaan tuotettaan Suomen lipulla ja sloganilla ”Tuhat järveä – Suomalaisen aamun raikkautta”. Lisäksi yritys on merkinnyt margariinipakettiin myös väärää tietoa tuotteen valmistusmaasta. ”Nämä tekijät muodostavat sellaisen käsityksen, että tuote olisi valmistettu Suomessa”, monopolivastaisen viraston tiedotteessa todetaan. Venäläisyritys on luvannut muuttaa margariinipaketin ulkoasua. RBC, FAS/TD/12.2.2015 Pysäköinti maksulliseksi Pietarin keskustassa Venäläiset eivät suosittelisi Ladaa ystävilleen P E ysäköinti muuttuu maksulliseksi Pietarin keskustassa 1. toukokuuta lähtien. Tunnin pysäköinnin minimihinta on 0,85–1,4 euroa tunnilta ja pysäköintimaksun laiminlyömisestä auton omistajalle lyödään 40 euron pysäköintivirhemaksu. Keskustan alueella asuville tarjotaan mahdollisuutta ostaa pysäköintilupa alennettuun hintaan. Vuoden voimassa oleva lupa maksaa 25 euroa. Delovoy Peterburg/ TD/16.1.2015 Alkoholintuotanto romahti lähes viidenneksellä Venäjällä V enäjän tilastovirasto Rosstatin mukaan väkevän alkoholin tuotanto Venäjällä laski viime vuonna 22,3 prosenttia. Tuotanto on laskenut jo toista vuotta peräkkäin. Tuotannon hiipuminen jyrkkeni loppuvuotta kohden: joulukuussa tuotanto laski 47,3 prosenttia vuoden 2013 joulukuuhun verrattuna. Venäjän alkoholintuottajien mukaan tuotannon romahdus johtuu ennen kaikkea alkoholiveron korotuksista, mikä on lisännyt laittoman alkoholin myyntiä. Eri arvioiden mukaan laittoman alkoholin osuus Venäjän markkinoilla on saattanut nousta jopa 55–65 prosenttiin. Venäläiset suosittelevat ystävilleen mieluiten japanilaisia ja saksalaisia automerkkejä. Sen sijaan kotimainen Lada ja kiinalaismerkit eivät herätä autoilijoiden luottamusta. Venäläinen autokaupan tutkimuslaitos Avtostat selvitti venäläisten tyytyväisyyttä eri automerkkeihin. Kärkeen nousivat MercedesBenz, Land Rover ja BMW. Hännille sijoittuivat kotimainen Lada, korealainen Daewoo ja kiinalainen Lifan. TOP-10 suositelluinta automerkkiä: 1. Mercedes-Benz 2. Land Rover 3. BMW 4. KIA 5. Mazda 6. Subaru 7. Volvo 8. Lexus 9. Skoda 10. Toyota Vähiten suositellut automerkit: 1. Lada 2. Daewoo 3. Lifan 4. Chery 5. Peugot 6. Geely 7. Chevrolet 8. Ford 9. Ssang Yong 10. Opel Avtostat/TD/5.12.2014 Tuotannon hiipuessa myös alkoholin virallinen myynti on laskenut Venäjällä. Vuosina 2010–2012 myytiin vuosittain 150 miljoonaa dekalitraa väkeviä viinoja. Viime vuonna myynti laski 125 miljoonaan dekalitraan. RBC/TD/28.1.2015 Seuraa SVKK:n uutisia myös sosiaalisessa mediassa ja sähköpostilla. Julkaisemme tapahtumailmoituksia, -raportteja ja tärkeimpiä uutisia Facebookissa ja uutislinkkejä Twitterissä. Voit tilata viikon uutiskoosteet myös sähköpostiisi. Linkit some-kanaviimme: svkk.fi/uutishuone. Uutiskirjeen tilauslomake: svkk.fi/jasenyys/jasensivusto Tekesiltä uusi Venäjä-tiedon sivusto L apin yliopiston Arktinen keskus on avannut uuden Venäjä-tietoa kokoavan verkkosivuston osoitteessa www.arcticcentre.org/RussianEIA. Sivusto on suunniteltu palvelemaan suomalaisia yrityksiä ympäristövaikutusten arviointimenettelyiden tekemisessä Luoteis-Venäjällä. Tekes/26.11.2015 9 Talouskatsaus Venäjän talous vuonna 2015 Heli Simola, BOFIT Venäjän kasvu hiipui viime vuonna Viime vuonna Venäjän talouskasvu hyytyi lähes nollaan useiden negatiivisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Taustalla ovat Venäjän talouden rakenteelliset ongelmat, joiden vuoksi maan talouskasvu on hidastunut selvästi jo useamman vuoden ajan. Viime vuonna Venäjän talouskehitykseen ja markkinoihin liitetty epävarmuus ja epäluottamus lisääntyivät huomattavasti Ukrainan konfliktin sekä Yhdysvaltojen ja EU-maiden asettamien talouspakotteiden johdosta. Seurauksena oli pääomien voimakas ulosvirtaus, ruplan heikkeneminen sekä rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen ja rahoituskustannusten nousu. Aivan viime vuoden lopulla Venäjän talouteen iski vielä öljyn hinnan nopea pudotus, joka painoi ruplan kurssin voimakkaaseen luisuun. Lähtötilanne vuoteen 2015 onkin Venäjän taloudelle vaikea. Vuoden 2015 talousnäkymät heikot Ennusteita Venäjän vuoden 2015 talouskasvusta laskettiin vähitellen pitkin viime vuotta ja vuoden lopun öljyn hinnan pudotus käänsi ennusteet miinukselle. Keskeiset venäläiset ja kansainväliset asiantuntijat odottavat Venäjän kokonaistuotannon supistuvan tänä vuonna 3–5 prosenttia, pohjautuen 50–65 dollarin öljyn hintaan. Heikko kehitys on laaja-alaista, sillä kotimaista kysyntää painavat monet tekijät. Yksityisen kulutuksen kasvu hiipui viime vuonna alle kahteen prosenttiin huolimatta vuoden lopun ostoryntäyksestä. Joulukuussa ruplan voimakas heikentyminen ja korkea inflaatio saivat venäläiset kuluttajat sijoittamaan rahansa tavaroihin ennakoidessaan ostovoiman merkittävää heikentymistä. Jatkossa ostovoiman heikentyminen kuitenkin hillitsee kulutusta. Kotitalouksien reaalitulot ovat kääntyneet laskuun viime kuukausina ja inflaatio kiihtyi tammikuussa jo 15 prosenttiin. Aiemmin kulutusta tukenutta luottojen kasvua rajoittavat epävarmat talousnäkymät ja korkeat korot. Investoinnit supistuivat hieman jo viime vuonna ja tänä vuonna supistumisen odotetaan kiihtyvän. Talousnäkymien ja toimin- 10 2015 2016 Maailmanpankki -2,9 0,1 IMF -3,0 -1,0 Consensus Economics -4,1 0,3 Venäjän keskuspankki -4,6 -1,0 Taulukko 1. Viimeaikaisia ennusteita Venäjän BKT:n kasvulle. taympäristön epävarmuus sekä rahoituksen vaikeampi saatavuus ja kallistuminen vähentävät investointihalukkuutta. Venäjän hallitus aikoo tukea tiettyjä keskeisiä infrastruktuuriprojekteja (mm. rautatiehankkeet, Moskovan kehätie ja Novatekin maakaasuprojekti Jamalin niemimaalla), mutta kokonaisuudessaan etenkin yksityiset investoinnit supistunevat huomattavasti. Vähentyneen investointi- ja kulutuskysynnän ennakoidaan johtavan myös tuonnin merkittävään supistumiseen. Rupla on heikentynyt voimakkaasti Venäjän heikon talouskehityksen myötä rupla on heikentynyt vähitellen jo pidemmän aikaa, mutta viime vuoden alkupuolella voimakkaasti lisääntynyt epävarmuus ja pääomien ulosvirtaus kiihdyttivät heikkenemistä edelleen. Öljyn hinnan voimakas lasku viime vuoden lopulla heijastui nopeasti myös ruplan kurssiin ja lisääntyneen epävarmuuden aiheuttaman hermostuneisuuden seurauksena rupla putosi joulukuussa ennennäkemättömän matalalle tasolle. Keskuspankin ja hallituksen toimet vakauttivat tilannetta, mutta tänä vuonna ruplan kurssi on jälleen heikentynyt ja sen vaihtelu on ollut voimakasta. Venäjän keskuspankki ilmoitti viime vuoden lopulla luopuvansa ruplan ohjauksesta ja siirtyvänsä tavoittelemaan ensisijaisesti inflaation hillintää aiempien suunnitelmiensa mukaisesti. Uuden Öljyn hinta ja Venäjän valuuttakurssi Urals-öljyn hinta, USD/tynnyri (vasen) USD/RUB -kurssi (oikea) 115 30 100 40 85 50 70 60 55 70 40 1.1.14 1.3.14 1.5.14 1.7.14 1.9.14 1.11.14 1.1.15 80 Lähde: Reuters politiikan myötä keskuspankin on määrä puuttua valuuttamarkkinoille vain rahoitusmarkkinoiden vakauden sitä vaatiessa. Siksi ruplan kurssikehityksen vaihtelu voi jatkua huomattavasti aiempia vuosia voimakkaampana. Venäjän heikot talousnäkymät ja markkinoilla vallitseva epävarmuus eivät juuri tarjoa edellytyksiä ruplan voimakkaaseen vahvistumiseen lähitulevaisuudessa, mutta jatkuessaan öljyn hinnan nousu voi tukea ruplan kurssia. Valtiontalous yhä varsin vahva Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta valtiontalouden tila on vielä pysynyt kohtalaisen vahvana. Viime vuonna valtiontalous oli edelleen lähes tasapainossa ja valtiolla on hyvin vähän velkaa, vain runsaat 10 prosenttia BKT:stä. Budjettitulojen odotetaan supistuvan tänä vuonna matalamman öljyn hinnan seurauksena, mutta vaikutusta ruplamääräisiin tuloihin pehmentää ruplan heikentyminen. Budjettimenoja aiotaan kuitenkin supistaa tänä vuonna alijäämän rajoittamiseksi. Venäjällä on myös edelleen mittavat öljy- ja kaasutuloista kerätyt vararahastot, joista vasta pieni osa on sijoitettu maan pankkisektorille ja sitä kautta edelleen yritysten luotottamiseen. Talouden tukemiseksi Venäjällä hyväksyttiin hiljattain tälle vuodelle runsaan 1 300 miljardin ruplan (17 miljardia euroa) tukiohjelma, joka aiotaan rahoittaa budjettimenoista ja kansallisen hyvinvoinnin rahastosta. Budjettimenojen suunnitelluista leikkauksista ei aiota tinkiä, vaan tukiohjelma pyritään rahoittamaan tehostamalla ja leikkaamalla muita menoja. Tukiohjelmasta pääosa suunnataan sosiaalisiin menoihin ja pankkisektorin tukemiseen. Pankkisektorille ohjatut varat on kuitenkin tarkoitettu lainattavaksi eteenpäin yrityksille muun muassa infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen. Rahallista tukea tuotantosektorille on ohjelmassa varattu noin 100 miljardia ruplaa (1,3 miljardia euroa) ja se aiotaan suunnata eri muodoissa pääosin maatalouden, maatalouskoneiden valmistuksen sekä autosektorin tukemiseen. Lisäksi ohjelmassa määritellään muita toimia kotimaisen tuotannon tukemiseksi eri sektoreilla, kuten tuontituotteiden ostamisen kieltäminen julkisissa hankinnoissa sekä byrokratian vähentämiseen tähtäävät toimet. Venäjän talouden odotetaan elpyvän hitaasti Kuv a Sh utte rsto ck Tämänhetkisten markkinaodotusten mukaan öljyn hinta nousee vähitellen tulevina vuosina, mikä tukee hieman Venäjän talouskehitystä. Useimmat ennustajat odottavat maan kuitenkin pääsevän varsinaiselle kasvu-uralle aikaisintaan vuonna 2017. Silloinkin kasvun ennakoidaan olevan verkkaista, sillä talouden pitkän aikavälin kasvuedellytykset ovat viime vuosina heikentyneet. Venäjällä ei ole tehty riittävästi kipeästi kaivattuja talousuudistuksia ja joillain osa-alueilla kehitys on mennyt jopa heikompaan suuntaan. Maa on edelleen riippuvainen öljy- ja kaasusektorista ja samalla altis öljyn markkinahinnan voimakkaille vaihteluille. Kasvua tukevia investointeja ei ole tehty riittävästi ja niiden edellyttämät liiketoimintaympäristöä kohentavat rakenneuudistukset eivät juuri ole edenneet. Ukrainan konflikti on lisännyt huomattavasti Venäjän talouteen ja sen kehitykseen liitettyä epävarmuutta, joka myös vähentää investointihalukkuutta. Talouspolitiikan ennakoitavuus on heikentynyt, valtion puuttuminen talouteen lisääntynyt ja kotimaista tuotantoa on pyritty tukemaan lähinnä kilpailua rajoittamalla, mikä ei ainakaan tue talouden tehokkuuden paranemista. Näiden tekijöiden vuoksi monet asiantuntijat arvioivat Venäjän trendikasvun pudonneen jopa 1–2 prosentin tuntumaan aiemmin arvioidun 4–5 prosentin sijasta. Tarvittavia uudistuksia toteuttamalla Venäjän taloudella olisi kuitenkin potentiaalia selvästi nykyistä nopeampaan kasvuun. H 11 Talousuutisia Venäjän hallitus julkisti elvytysohjelman V inflaation hillitseminen ja hintojen kasvun seurausten ”pehmentäminen”. 2. Hallitus tukee niitä yrityksiä, jotka vastaavat ulkomaantuonnin korvaamisesta kotimaisella tuotannolla. Erityisesti tämä koskee puolustusteollisuutta ja korkean teknologian aloja. Nämä yritykset voivat saada hallitukselta taloudellista tukea, jota voi käyttää velkojen korkojen maksuun tai toiminnan rahoittamiseen. 3. Valtio tukee PK-yrityssektoria helpottamalla verotusta ja alentamalla hallinnollisia esteitä. PK-yritykset voivat saada valtiolta tukea sellaisiin investointiprojekteihin, joiden voidaan olettaa tuottavan tulevaisuudessa tuottoa yritykselle. Monopolinvastaisen viranomaisen suorittamien tarkastusten määrää vähennetään. Erityisesti tällä halutaan helpottaa ei-monipoliyritysten toimintaa. Subjektit voivat alentaa alueellisia veroja niin halutessaan. 4. Eläkeläiset ja monilapsiset perheet saavat kompensaatiota ”inflaatiosta aiheutuvasta kulujen kasvusta”. Vuonna 2015 perheet voivat anoa yhden kerran 20 000 ruplan avustusta nk. ”Synnyttäjien rahastosta”. Helmikuussa eläkkeet indeksoidaan vuoden 2014 hintojen kasvun tasolle. 5. Hallitus tukee pankkeja ja työstää elvytys- Kuva Shutterstock enäjän hallitus julkaisi tammikuun lopulla talouskriisinvastaisen elvytysohjelmansa. Vuosille 2015–2018 ulottuvan ohjelman tavoitteena on kehittää maan taloutta ja taata kansalaisten hyvinvointi. Ohjelmaan sisältyy budjettimenojen supistaminen kymmenellä prosentilla. Supistukset eivät kuitenkaan ulotu puolustusmenoihin, maatalouteen tai valtionvelkojen takaisinmaksuun. Hallituksen virallisilla sivuilla julkaistu ohjelma on 38-sivuinen ja sisältää konkreettisia toimenpiteitä. Verkkolehti Snob.ru koosti niistä yhdeksän merkittävintä teesiä. 1. Ohjelman tärkeimmät tavoitteet ovat talouden rakenteiden uudistaminen, johtavien yhtiöiden toiminnan vakauttaminen, työvoimamarkkinoiden tasapainottaminen, mekanismin ”ongelmaluottolaitosten” tukemiseksi. Pankkien pääoman kasvattamiseen allokoidaan 250 miljardia ruplaa, joilla rahoitetaan infrastruktuurihankkeita. Venäjälle luodaan ”roskapankki”, joka ostaa rahoitusmarkkinoilta ongelmallisia luottoja. 6. Venäjä myöntää yli 500 miljardia ruplaa talouden reaalisektorin rahoitukseen. Vneshekonombank saa tätä varten 300 miljardia ruplaa. 230 miljardia ruplaa puolestaan allokoidaan valtiontakauksien kasvattamiseen. Alueellisesti merkittävät yritykset voivat saada lainaa 15 vuorokauden sisällä hallituksen komission päätöksestä. 7. Hallitus tukee puolustusteollisuutta. Yhtiöt voivat kokonaan tai osittain kompensoida valuuttakurssien vaihteluista aiheutuvat tappionsa. Hallitus korvaa muun muassa yritysten ulkomailta ostamia tuotannon vaatimia osia. 8. Vuoden 2015 budjetin kuluja leikataan kymmenellä prosentilla ”tehottomia menoja” karsimalla. Puolustukseen, maatalouteen ja velkojen takaisinmaksuun budjetoituja menoja ei kuitenkaan karsita. Hallitus voi jäädyttää joitain uusia hankkeita kohdistamalla niihin allokoituja varoja käynnissä olevien hankkeiden loppuunsaattamiseksi. Tulevien kolmen vuoden aikana budjetin menoja karsitaan vuosittain vähintään viidellä prosentilla. 9. Budjetin menoja karsitaan muun muassa leikkaamalla valtion hallintotoimintojen menoja. Virkamiesten on esimerkiksi luovuttava ”mukavuusmenoistaan”. Ohjelma löytyy kokonaisuudessaan hallituksen kotisivuilta osoitteesta: government.ru/docs/16639/ Snob.ru/TD/28.1.2015 Venäjän talouskasvu hidastui: +0,6 % V enäjän tilastovirasto Rosstatin tietojen mukaan Venäjän BKT kasvoi viime vuonna +0,6 prosenttia. Vuonna 2013 Venäjän BKT kasvoi +1,3 prosenttia. Rosstatin luvut osuvat yksiin Venäjän talouskehitysministeriön aiemmin tekemien ennusteiden kanssa. Niissä Venäjän talouskasvun arvioitiin hidastuvan viime vuonna +0,5 - +0,6 prosenttiin. Venäjän talousennusteet tälle vuodelle vaihtelevat -3 ja -5,5 prosentin välillä. Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa Venäjän talouskasvun hidastuvan tänä vuonna kolmella prosentilla ja luottoluokituslaitos Fitch neljällä prosentilla. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki 12 ennustaa 4,8 prosentin hiipumista ja negatiivisimman ennusteen antava Moody´s 5,5 prosentin notkahdusta. Venäjän talouskehitysministeri Aleksei Uljukaevin mukaan ministeriö arvioi Venäjän talouskasvun hidastuvan tänä vuonna neljästä viiteen prosenttia, mikäli öljyn keskihinta pysyy nykyisellä 45 dollarin tasolla. Lenta/TD/30.1.2015 Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi OPEC arvioi Venäjän talouden supistuvan -2,4 % Ö ljyntuottajamaiden järjestö OPEC arvioi tuoreimmassa ennusteessaan Venäjän talouden supistuvan tänä vuonna 2,4 prosentilla. Arvio on myönteisempi kuin esimerkiksi Venäjän talouskehitysministeriön aiemmin tekemä arvio, jossa maan taloudelle povataan kolmen prosentin hiipumista. Arvio on laskettu öljyn maailmanmarkkinahinnan ollessa keskimäärin 60 dollaria. Samalla OPEC alensi aiempaa ennustettaan järjestöön kuulumattomien öljyntuottajamaiden öljyntuotannon hidastumisesta ja nosti ennustettaan raakaöljyn kysynnän kasvusta vuonna 2015, sanomalehti Delovoy Peterburg kirjoittaa. Brent-öljyn maailmanmarkkinahinta pysytteli tammikuussa pääosin alle 50 dollarissa barrelilta, mutta on helmikuussa noussut yli 55 dollariin. DP/TD/10.2.2015 Fitch alensi Venäjän luottoluokitusta A Luottoluokituslaitos Fitch ilmoitti 9.1. alentaneensa Venäjän valtion lainojen luottoluokituksen luokasta BBB luokkaan BBB-. Venäjä on nyt Fitchin alimmassa ns. investointiluokassa. Fitch perusteli muutosta Venäjän talouden näkymien merkittävällä heikkenemisellä viime vuoden jälkipuoliskolla. Standard & Poor’s alensi Venäjän luottoluokituksen alimpaan investointiluokkaan jo huhtikuussa Ukrainan kriisin kärjistyttyä. Kolmas merkittävä luokituslaitos, Moody’s, pitää Venäjän edelleen toiseksi alimmassa investointiluokassa. Kaikkien luokittajien odotukset tulevasta kehityksestä ovat negatiiviset. Fitchin ja Standard & Poor’sin seuraava luokituksen alennus veisi Venäjän lainat ns. spekulatiiviseen luokkaan. Spekulatiivisen luokituksen lainoja pidetään epävarmoina, ja niihin sijoittamista suositellaan vain suuria riskejä hyväksyville investoijille. BOFIT/15.1.2015 Total ennustaa öljyn hinnan palaavan aiemmalle tasolleen A Kuva Shutterstock Ranskalaisen öljy-yhtiö Totalin markkinointijohtaja Philip Boasso ennustaa öljyn hinnan palaavan aiemmalle tasolleen. Sanomalehti La Tribunen haastatteleman Boasson mukaan hintataso nousee 100– 110 dollariin barrelilta. Öljyn hinnan väliaikainen aleneminen johtuu Boasson mukaan Yhdysvaltain öljyntuotannon kasvusta ja maailmantalouden kasvun hidastumisesta johtuvasta kysynnän hiipumisesta. – Kysymys ei ole oikeastaan siitä, mille tasolle öljyn hinta tulee nousemaan, vaan siitä, missä vaiheessa nousu alkaa. Öljyn hinnan lasku jatkuu jonkin aikaa, mutta suhteellisesti vain lyhyen ajan. Jo pian öljyn hinta palaa tasapainoiselle tasolle 100 –110 dollariin barrelilta, ranskalaisyhtiön markkinointijohtaja kommentoi La Tribunelle. Boasso ei kuitenkaan ryhtynyt arvioimaan, missä vaiheessa öljyn hinta lähtee kasvuun. Delovoy Peterburg/TD/6.2.2015 Goldman Sachs ennustaa ohjauskoron laskevan vielä tänä vuonna Goldman Sachs -pankki ennustaa Venäjän keskuspankin laskevan ohjauskorkoaan 11 prosenttiin vielä tämän vuoden aikana. Asiasta kertoi uutistoimisto Bloomberg. Pankin arvioiden mukaan ohjauskorkoa tullaan laskemaan vähitellen vuosineljänneksittäin. Vuonna 2016 ohjauskorko laskee seitsemään prosenttiin, Goldman Sachs ennustaa. Venäjän keskuspankki nosti joulukuussa ohjauskorkonsa 10,5 prosentista 17 prosenttiin. Tammikuun lopussa ohjauskorkoa laskettiin kahdella prosenttiyksiköllä 15 prosenttiin. Luottoluokittaja Moody´s arvioi venäläispankkien kärsivän ohjauskoron nykytasolla ja ongelmaluottojen kasvaessa noin triljoonan ruplan tappiot. Luottoluokittajan mukaan yli 12 prosentin ohjauskorko aiheuttaa pankkisektorille ongelmia. DP/TD/10.2.2015 Kuva Shutterstock A 13 Talousuutisia Venäjän sijoitus talousjärjestelmien vapautta vertailevassa selvityksessä laski kolmella pykälällä Kudrin kannattaa elintarvikkeiden tuontikiellon purkamista A Venäjän ex-talousministeri Aleksei Kudrin ei näe Venäjän asettamassa elintarvikkeiden tuontikiellossa perusteita maan talouden painuessa taantumaan. Kudrinin mukaan paras ratkaisu olisi tuontikiellon purkaminen. Ex-talousministeri kommentoi asiaa uutistoimisto RIA Novostille Davosin talousfoorumin yhteydessä. Kudrinin mukaan elintarvikkeiden hintojen nousua tulisi hillitä kaupan esteitä purkamalla. – Hintojen kasvua voidaan hillitä kaupan esteitä purkamalla ja tuontitulleja alentamalla. Ruplan heikentynyt kurssi on jo itsessään luonut kaupalle esteitä, joten nyt olisi aika purkaa muita esteitä. Näitä ovat esimerkiksi elintarvikkeiden tuontikielto, Kurdin sanoi. Venäläisviranomaiset ovat yrittäneet taistella elintarvikkeiden hintojen nousua viranomaiskontrollia lisäämällä. Kudrinin mukaan kontrollin kiristäminen on kuitenkin väärä tie. – Viranomaiskontrolli kasvattaa tuottajien ja vähittäiskaupan painolastia ja edesauttaa korruptiota. Talouskriisissä olisi käytettävä yksinkertaisia keinoja, eikä sellaisia, jotka vain haittaavat markkinoita, Kudrin kommentoi RIA Novostille. RIA Novosti/TD/23.1.2015 Pietarin teollisuustuotanto laski tammikuussa -7 % A Tilastovirasto Petrostatin mukaan Pietarin teollisuustuotanto hiipui tammikuussa -6,9 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Voimakkaimmin tuotanto laski autoteollisuudessa: -35,9 prosenttia, verkkolehti Delovoy Peterburg uutisoi. Huomattavaa pudotusta oli myös elektroniikan ja optiikan tuotannossa, jotka laskivat 25 prosenttia. Tuotannon aloista vähiten laskivat elintarviketuotanto (-8,8 %) ja kemiantuotanto (-7,3 %) ja energiantuotanto (-2,4 %). Eräät teollisuuden alat osoittivat myös kasvulukemia: metallinjalostus kasvoi +26,1 prosenttia ja koneenrakennus 80 prosenttia. DP/TD/16.2.2015 14 Venäjä on rankattu sijalle 143. valtioiden talousjärjestelmien vapautta vertailevassa Index of Economic Freedom -selvityksessä. Venäjä sijoittui heikoimmin BRICS-maista, mutta IVY-maista korkeammalle kuin Ukraina, Valko-Venäjä, Uzbekistan ja Turkmenistan. Venäjän sijoitusta on heikentänyt puutteellinen omaisuuden suoja ja valtion lisääntynyt läsnäolo talouselämässä. Venäjä sijoittui parhaiten verojärjestelmän toimivuudessa ja elinkeinoelämän byrokratian esteiden madaltamisessa. Jälkimmäisessä maan sijoitus nousi vuodessa sijalta 78. sijalle 40. Vaikka maan sijoitus vertailussa laski, sen vertailupisteet nousivat 51,9 pisteestä 52,1 pisteeseen. BRICS-maista korkeimmalle rankattiin Etelä-Afrikka, sijalle 72. Brasilian sijoitus oli 118, Intian 129 ja Kiinan 139. Entisen Neuvostoliiton tasavalloista vain neljä valtiota sijoittui Venäjää huonommin. Valko-Venäjä laski kolmella pykälällä sijalle 153 ja Ukraina tipahti seitsemällä pykälällä sijalle 162. Ukrainan sijoituksen huononemiseen vaikutti selvityksen mukaan lisääntynyt korruptio. Selvityksessä korkeimmalle rankattiin viime vuoden tapaan Hong Kong. Suomen sijoitus säilyi sijalla 19. Vuonna 2013 Suomi rankattiin sijalle 16. Selvityksessä oli mukana yhteensä 178 maata. RBC/TD/28.1.2015 Kuva Shutterstock Kuva Shutterstock A Venäläisten reaalitulot pienenivät A Venäläisten reaalitulot pienenivät joulukuussa -7,3 prosenttia vuoden 2013 joulukuuhun verrattuna. Koko vuoden reaalitulot pienenivät yhdellä prosentilla vuoteen 2013 verrattuna. Tilastovirasto Rosstatin mukaan reaalitulot pienenivät viimeksi 1990-luvun lopulla. Venäläisten keskitulot olivat viime vuonna 27 700 ruplaa kuukaudessa, mikä on 6,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Viime vuonna kiihtynyt inflaatio nakersi reaalituloja. Vuonna 2013 reaalitulot kasvoivat vielä neljällä prosentilla. 2000-luvulla kansalaisten reaalitulot kasvoivat 9–15 prosentin vuosivauhtia aina vuoteen 2007 saakka. Taloustaantuman aikana vuosina 2009–2009 reaalitulojen kasvu hidastui 2,4–3 prosenttiin. RBC/TD/28.1.2015 Lue uusimmat talousuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi Kuva government.ru SERTIFIOINTI TULLILIITOSSA KANSALLISET SERTIFIKAATIT Venäjä lisää vararahastojen käyttöä talouden elvytykseen P ääministeri Dmitri Medvedev allekirjoitti helmikuussa asetuksen, joka sallii reservirahastosta käytettävän 500 mrd. ruplaa kuluvan vuoden budjettialijäämän rahoittamiseen. Reservirahasto perustettiin juuri budjettivajeiden paikkaamiseen suhdannetilanteen heikentyessä. Reservirahastossa oli tammikuun lopussa 5 900 mrd. ruplaa (85 mrd. dollaria). Venäjän toisesta, ns. kansallisen hyvinvoinnin rahastosta suunnitellaan tänä vuonna rahoitettavan talouden tukiohjelmaa 550 mrd. ruplalla. Varoilla pääomitetaan liikepankkeja, joiden on määrä ohjata varat edelleen suurten infrastruktuuriprojektien rahoittamiseen ja yritysten luototukseen. Kansallisessa hyvinvointirahastossa oli tammikuun lopussa 5 100 mrd. ruplaa (74 mrd. dollaria). Öljy- ja kaasuverotuloista vuodesta 2003 lähtien kerättyjen vararahastojen arvo oli tammikuun lopussa 160 mrd. dollaria. Viime vuonna rahastoja hyödynnettiin maltillisesti, mutta tänä vuonna varoja aiotaan käyttää runsaammin talouden tukemiseen, kirjoittaa BOFIT. BOFIT/20.2.2015 Venäjän vähittäiskauppa supistui tammikuussa -4,4 % GOST R GOST K UkrSEPRO BelCT Markinvest toimii yhden luukun periaatteella. Sertifiointiasiakkaamme saavat paitsi optimaalisen sertifiointivaihtoehdon, myös selvityksen kaikista tarvittavista asiapapereista, testeistä ja muista tarpeellisista asiakirjoista ja sertifikaateista. A Tilastovirasto Rosstatin tietojen mukaan vähittäiskauppa supistui tammikuussa -4,4 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Näin voimakkaasti vähittäiskauppa on supistunut viimeksi edellisen taloustaantuman aikana vuonna 2009. Elintarvikkeiden vähittäiskauppa laski -5,5 prosenttia ja muiden tuotteiden vähittäiskauppa 3,5 prosenttia. Elintarvikkeiden myynnin lasku on ollut jyrkintä erityisesti sellaisissa tuoteryhmissä, joita on aiemmin tuotu paljon vastapakotteiden alaisista maista. Näitä ovat olleen esimerkiksi kala (-46 %), vihannekset (-42 %), hedelmät (-33 %), juustot (-25 %), liha (-22 %) ja maitotuotteet (-10 %). Vähittäiskaupan hidastumiseen vaikuttivat tammikuussa muun muassa venäläisten reaalitulojen supistuminen (-0,8 %) ja kuluttajahintojen inflaatio (3,9 %). Rosstat/TD/20.2.2015 Ota yhteyttä! Markinvest Oy Lahti +358 (0)3 752 1810 E-mail [email protected] www.markinvest.fi, www.gost-r.fi 15 Jäsenyritys Ikkunat auki itään – Skaala avasi tehtaan Pietariin Teksti Taneli Dobrowolski • Kuva Skaala Kyllä pohjanmaalaisen sanaan voi luottaa! Kun ikkunavalmistaja Skaala Oy lupasi viime syksynä käynnistää Pietarin tehtaansa tuotantolinjaston vuonna 2014, lupaus myös pidettiin: tehtaan linjasto jyrähti käyntiin joulukuun 15. päivänä. Tehtaan perustamispäätöksestä sen käynnistämiseen oli siinä vaiheessa kulunut noin puolitoista vuotta. Skaalan tehdasta Pietarissa laittoi pystyyn yrityksen Venäjän-toiminnoista vastaava Jouni Niinikoski, joka kävi Venlan haastateltavana SVKK:n Pietarin toimistolla. P ohjanmaalla toimiva Skaala Oy on pyörittänyt vientikauppa jo parinkymmenen vuoden ajan ja Venäjänviennistäkin yritykselle on kertynyt jo roimasti kokemusta. Skaalalla on aiemmin ollut Pietarissa oma myyntikonttori, mutta tähän mennessä yrityksen tuotteet on tuotu Venäjälle Suomesta. Ajatus omasta tehtaasta Venäjällä alkoi itää jo vuonna 2009 ja lopullinen päätös etabloitumisesta tehtiin syksyllä 2013. Yrityksen Venäjän-vienti oli tuolloin mukavassa kasvussa ja länsimaiset rakennusyhtiöt, eli Skaalan tärkeät asiakkaat Venäjällä, olivat tehneet Pietarissa isoja tonttikauppoja. Länsirakentajat kaipailivat Venäjälle myös länsimaalaisen rakennustuoteteollisuuden etabloitumista ja niinpä Skaala päätti vastata kutsuun. Jouni Niinikoski lähti vetämään etabloitumishanketta vuoden 2014 alussa. Etsintävaiheeseen kuluu aikaa Tehtaan sijoituspaikkaa etsittiin tarkasti ja Pietarin vaihtoehdoksi harkittiin myös Viipuria. Tarkoituksiin sopiva vuokratila löytyi lopulta Etelä-Pietarista Obuhovon metroaseman läheisyydestä Zvezdan teollisuuspuistosta. Valintaa edesauttoi tarjotun tilan sopivuus tehtaan tarpeisiin ja se, että vuokranantaja sitoutui takaamaan riittävän sähkönsaannin. Tämä oli merkittävä takaus Pietarissa, jossa teollisuuden sähkönsaanti on välillä haasteellista. – Vuokratiloja etsittiin pitkään ja myös vuokrasopimuksen sorvaaminen otti oman aikansa. Onneksemme alueella toimi jo entuudestaan kaksi länsiyritystä, joiden aiemmin tekemiä valmiita 16 sopimuspohjia pääsimme hyödyntämään. Vuokrasopimuksemme on sidottu yleiseen indeksiin, joten yllättäviä vuokrankorotuksia ei pitäisi olla luvassa, Jouni Niinikoski kertoo. Tehtaan perustaminen lähti käyntiin rakennustöillä. Tilat kunnostettiin ja tehtaalle tuotiin Suomesta koneet ja laitteet. Skaalan Pietarin tehdasinvestointi on jaettu kahteen vaiheeseen: ensimmäisessä vaiheessa perustetaan puuosien pintakäsittelyn, heloituksen, lasituksen sekä loppukokoonpanon linjasto ja toisessa investointivaiheessa tehtaalle rakennetaan puukomponenttien tuotantolinjasto. Ennen toisen investointivaiheen valmistumista puukomponentit tuodaan Pietariin Pohjanmaalta Skaalan kotimaan tehtailta. Kaikki tuotannon vaatimat materiaalit pyritään hankkimaan mahdollisuuksien mukaan paikallisesti ja loput tuodaan Suomesta. Tehtaan henkilökunnan kouluttaminen sujui sekin kahdessa vaiheessa. Osana etabloitumishanketta yritys oli jo aiemmin alkanut palkata kotimaan tehtailleen venäjänkielistä henkilökuntaa. – Osa Pietarin tehtaan uusista työntekijöistä oli opissa Pohjanmaan tehtaillamme ja koulutusta on tehty myös toiseen suuntaan: Suomen tehtailla työskennelleet venäjänkieliset työntekijämme ovat kouluttaneet kollegojaan Pietarissa, Niinikoski sanoo. Rakennussektorin markkinatilanne Venäjän talouden taantuessa harmaita pilviä alkaa väistämättä ilmaantua myös rakennussektorin päälle. Jouni Niinikoski uskoo, että Skaala kykenee laajentamaan asiakaskuntaansa edelleen. – Tehdas tarvitsee volyymia ja kaikissa meille sopivissa asiakassegmenteissä on nyt oltava mukana. Tavoitteenamme on laajentaa voimallisemmin markkina-aluetta Pietarista Moskovaan. Tuotteemme sijoittuu paremmin premium-segmenttiin kuin economy-segmenttiin ja Moskovassa rakennetaan nyt suhteessa enemmän eliittikohteita. Myös tehtaan tuotantovolyymejä sopeutetaan markkinatilanteen mukaan: alkuvaiheessa tähtäämme noin 10 000 yksikön vuosituotantoon, vaikka tehtaan kapasiteetti riittäisi jopa 50 000 yksikköön, Niinikoski kertailee Skaalan suunnitelmia. Talouden painuessa taantumaan jotkut rakennusyhtiöt saattavat karsia rakennuskustannuksiaan siirtymällä käyttämään halvan tuotannon muoviikkunoita. Kokonaisuudessaan kuitenkin markkina on niin suuri, että uskoa tulevaan on. – Kun katsomme kauemmaksi tulevaisuuteen, Skaalan matalaenergiatuotteet ovat kiinnostavia myös Venäjällä. Toisaalta niistä ollaan kiinnostuneita myös hyvän äänen eristävyyden vuoksi, muistuttaa lähes koko uransa ikkuna-alalla ja Venäjän-markkinoillakin useamman vuoden toiminut Niinikoski. ikkunanvalmistajille markkinoita myös korjausrakentamisessa. Tällä saralla tilanne on kuitenkin vielä hankala. – Jos vanhalla talolla on yksi omistaja, voi yhtenäinen linja korjausrakentamisessa olla mahdollinen. Valitettavasti isossa osassa vanhoista taloista ei ole kunnolla toimivia taloyhtiöitä ja siitä johtuen ikkunaremontteja tehdään ilman yhtenäistä linjaa. Yhtiöjärjestykset ovat tässä asiassa vielä varsin toimimattomia ja tehottomia, Niinikoski harmittelee. Skaala laajentaa venäläisten laatumielikuvia Skaala Oy järjestää Pietarin tehtaansa viralliset avajaiset 12. maaliskuuta. Tilaisuuteen on lähtenyt kutsuja yrityksen omille asiakkaille, yhteistyökumppaneille, medialle ja Suomen ja Pietarin elinkeinoelämän ja politiikan edustajille. Sidosryhmien ja median edustajien paikalle kutsumisessa apuna toimii Pietarissa toimiva suomalaistaustainen markkinointitoimisto Promaco. – Myös Suomen pääkonsulaatilta on tullut merkittävästi apua media- ja tapahtumajärjestelyissä, mistä olemme erittäin kiitollisia, Niinikoski kiittelee. Tammikuussa avajaistilaisuuden ohjelma oli vielä suunnittelun asteella. Koska tällä hetkellä Pietarissa ei juuri tehtaita avata, niin tilanteesta otetaan irti kaikki positiivinen hyöty ja luodaan uskoa tulevaisuuteen muillekin. – Olemme suunnitelleet, että kutsuisimme avajaisiin Ylihärmän soittokunnan täräyttämään tilaisuuden avajaismarssit, Niinikoski naurahtaa. H Venäjällä suositaan rakennuskohteissa yksipuitteista DK-tyyppistä ikkunaa, josta suurin volyymi on halpaa muovi-ikkunaa. Saksalaistyyppinen yksipuitteinen ikkunamalli sai johtavan markkina-aseman jo 1990-luvulla, kun keskieurooppalaiset yritykset rynnistivät Venäjän neitseellisille markkinoille. Kävi niin kuten monissa muissakin tapauksissa: markkinoille ensimmäisenä marssinut tuote tai brändi valtasi tukevan jalansijan ja määritteli ”kriteerit”. – Maassa toimitaan maan tavalla, joten valmistamme korkealaatuista puu-alumiini DK-ikkunaa, mutta valmistamme myös suomalaistyyppistä kaksipuitteista ikkunaa, joka on ominaisuuksiltaan parempi. Erityisesti Venäjällä toimivat länsimaiset rakennusyhtiöt ovat tämän ymmärtäneet, Niinikoski kertoo. Pietarissa vieraileva suomalainen voi jo silmämääräisestikin arvioida, että kaupungissa olisi Avajaisia vietetään maaliskuussa Kävi niin kuten monissa muissakin tapauksissa: markkinoille ensimmäisenä marssinut tuote tai brändi valtasi tukevan jalansijan ja määritteli ”kriteerit”. 17 JÄSENYRITYS Sato kasvaa Pietarissa Teksti Taneli Dobrowolski • Kuvat Sato Vuonna 2007 Sato päätti viedä Pietariin siihen aikaan siellä vielä lähes tuntemattoman tuotteen: asuntosijoitusyhtiön tarjoaman vuokra-asumisen. Venäjälle lähtemistä pohjustivat ja vahvistivat markkinatutkimukset, joiden mukaan laadukkaalle ja turvalliselle vuokra-asumiselle oli Pietarissa kysyntää. Nyt yhtiöllä on kaupungissa yli 300 vuokra-asuntoa ja tänä vuonna niitä on tulossa roimasti lisää. Venla-lehti haastatteli Saton aluejohtajaa Johanna Purasta Pietarissa. S aton Pietarin-toimisto sijaitsee toimistotiloiksi muutetussa vanhassa punatiilisessä tehdasrakennuksessa Petrogradskin saaren pohjoisosassa. Rakennus lähiympäristöineen voisi olla vaikkapa suoraan Tampereelta – niin läheisesti se muistuttaa tamperelaista 1800-luvun teollisuusrakennuskantaa. Johanna Puraselle miljöö onkin tuttu, sillä Satolle hän siirtyi Tampereelta maailmankartalle ponnistaneen Finlayson Oy:n palveluksesta. Vuokra-asumista skandinaavisella otteella Vaikka toimistotalon julkisivu uhkuu teollisuushistoriaa, Saton toimisto on sisustettu skandinaavisen modernisti. Toimistossa työskentelee Johannan 18 lisäksi kuusi työntekijää. Henkilökunta on venäläistä, mutta palvelee asiakkaitaan tarvittaessa myös englanniksi. Tämä oli tärkeää erityisesti etabloitumisen alkuvaiheessa, kun Saton asiakaskunnasta merkittävän osuuden muodostivat Pietarissa asuvat ulkomaalaiset. – Pietarissa Satoa houkutteli kaupungin läheisyys, markkinan suuri koko ja se, että meitä ennen Pietarissa ei käytännössä ollut juuri ollenkaan asuntosijoitustoimintaa. Vuokra-asuntoja tarjoavavia asuntosijoitusyhtiöitä toimii Pietarissa edelleenkin hyvin vähän, Johanna Puranen kertoo. Jo verrattain lyhyessä ajassa vuokra-asumisen markkinat ovat ehtineet Pietarissakin muuttua. Viime vuosina kaupungissa toimivat länsiyritykset ovat korvanneet ulkomaalaista työvoimaa paikallisella ja ulkomaalaisen työvoiman määrä on sitä mukaa vähentynyt. Nykyään ylivoimaisesti suurin osa Saton asiakkaista onkin venäläisiä. –Tavallisimmin venäläiset asiakkaamme ovat hyvätuloisia pietarilaisia tai esimerkiksi Moskovasta tai muilta alueilta Pietariin työkomennukselle tulleita työntekijöitä. Osa asukkaistamme on puolestaan niin sanottuja ”upgreidaajia”, eli niitä, jotka ovat antaneet oman omistusasuntonsa vuokralle ja muuttaneet itse vuokralle isompaan ja laadukkaampaan asuntoon, sanoo Puranen. Pietarin vuokramarkkinat Suomen vuokra-markkinat eroavat selvästi Venäjästä, jossa vuokra-asuminen ei ole läheskään niin yleistä kuin Suomessa. Eroa selittävät muun muassa kulttuuritekijät, tulotaso ja omistusasumisen suhteellisen suuri osuus Venäjällä. – Esimerkiksi nuoret ja opiskelijat asuvat tavallisesti vanhempiensa kotona ja monet perheet ottavat isovanhempansa asumaan luokseen. Omistusasumisen osuus on suuri, sillä Neuvostoliiton hajottua asunnot siirtyivät perheiden yksityisomaisuudeksi. Kun Helsingissä noin 50 prosenttia kaupunkilaisista asuu vuokralla, niin Pietarissa vuokra-asujien osuus on arviolta vain noin 7–20 prosenttia, Puranen arvioi. Pietarissa toimiessaan Sato on hankkinut asuntojaan niin venäläisten kuin länsirakentajienkin kohteista. Alkuvaiheessa panostettiin erityisesti keskustan kohteisiin, mutta nyt vuokrakohteita on eri puolilla kaupunkia hyvien kulkuyhteyksien päässä. Aiemmin suosituista luksuskohteista on vähitellen siirrytty kohti Comfort+ ja Business class -segmenttejä. Kohteesta ostetaan tavallisimmin kokonainen rappukäytävä, jolloin asuntojen ylläpito ja huolto on helpompaa. Asunnot sisustetaan ja varustetaan skandinaaviseen tyyliin ja tavallisimmin ne vuokrataan kalustettuina. Johanna Purasen mukaan Saton kilpailuetuja Pietarin vuokramarkkinoilla ovat läpinäkyvät sopimusehdot, laadukkaat kiinteistöt, korkeatasoinen palvelu ja luotettavuus. Kysyntää onkin riittänyt ja yhtiö on kasvattanut asuntokantaansa. Satolla on Pietarissa rakenteilla 217 uutta asuntoa, joista 146 valmistuu tänä vuonna. Venäjän talouden taantuma ei ainakaan tässä vaiheessa ole näkyvämmin puraissut Pietarin vuokra-markkinoita. Johanna Purasen mukaan taloudellinen epävarmuus on heijastunut lähinnä siihen, että kysyntä on siirtynyt kohti pienempiä asuntokokoja. – Pietarin vuokrausasteet ovat edelleen korkealla, suunnilleen samalla tasolla kuin Suomessa. Taloudellinen tilanne Venäjällä on nyt sellainen, että keväästä ja koko vuodesta on tulossa jännittävä. Toisaalta olen luottavainen siitä, että laadukkaalle asumiselle on aina kysyntää, Puranen kertoo. Gorbatšov innosti idänkauppaan Ennen Satolle siirtymistään Johanna Puranen ehti työskennellä Finlayson Oy:n Venäjän maajohtajana seitsemän vuotta. Tie Venäjän-kauppaan alkoi jo paljon aikaisemmin, 1980-luvun loppupuolella. – Kun opiskelin lukiossa, Neuvostoliiton peräsimeen astui Mihail Gorbatšov. Silloin alkoi näyttää siltä, että Neuvostoliitto on avaamassa oviaan ja tarjoamassa mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Olen Johanna Puranen “ Asunnot sisustetaan ja varustetaan skandinaaviseen tyyliin ja tavallisimmin ne vuokrataan kalustettuina. aina pitänyt kielten opiskelusta ja haaveilin urasta tulkkina. Valitsin kieleksi Venäjän, koska ajattelin, että sillä voi työllistyä. Juuri kun oli aloittanut kieliopinnot, Neuvostoliitto otti ja hajosi, muistelee Puranen. Johanna Purasen idänkaupan ura ei kuitenkaan tyssännyt naapurivaltion hajoamiseen. Venäjän-kaupan parissa Puranen aloitti työt Tiivi Oy:llä ensin vientisihteerinä ja sittemmin myyntipäällikkönä. Ensimmäinen Venäjänkomennus suuntautui Murmanskiin vuonna 1990, joten kokemusta venäläisestä bisneskäytännöistä ja eri tehtävistä on ehtinyt kertyä runsaasti. Venäläisessä toimintaympäristössä Puranen on seurannut aitiopaikalta myös liiketoimintakulttuurin muuttumista. – Kun aiemmin Venäjällä työskennellessä joutui kollegoitaan perehdyttämään liiketoiminnan substansseihin, tilanne on sukupolven vaihtumisen myötä muuttunut selkeästi. Nykyisistä alaisistani kaikki ovat lukeneet samat liikkeenjohdon oppikirjat kuin minäkin. Kun vertaan nykytilannetta Murmanskin aikoihin, tämä maa on muuttunut melkoisesti, Puranen kertoo. Jotain on kuitenkin myös pysynyt. Suomeen verrattuna erityisesti verotukseen liittyvä byrokratia aiheuttaa päänvaivaa Venäjällä toimiville yrityksille. – Yrityksen taloushallintoon kohdistuu kovaa painetta ja verotus aiheuttaa paperisotaa. Täällä tarvitaan edelleen ihmisiä hoitamaan sellaisia taloushallintoon liittyviä asioita, joita Suomessa ei ole tarvinnut tehdä vuosikymmeniin. Taloushallinnon standardit ovat lähentyneet länsimaalaisia ja kirjanpito helpottunut, mutta helpotukset eivät valitettavasti vielä ole yltäneet verottajan vaatimuksiin, Puranen harmittelee. Pietarista löytyy tekemistä Johanna Puranen on asunut Pietarissa yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta ja kaupungista on tullut osa arkea. Työpäivät Pietarissa venyvät pitkiksi ja arki-illat kuluvat pääsääntöisesti ulkoillen ja kuntoillen. Allegro muutti Pietarissa työskentelyn luonnetta ja lähensi kaupunkia koto-Suomeen, mutta viikonloppuja tulee vietettyä myös Pietarissa. – Viikonloppuina kiertelen vihannestoreja sen verran ahkerasti, että minulla on siellä jo tuttuja myyjiä. Myös Pietarin lukuisat puistot tarjoavat mitä mainioimman paikan ulkoilla. Konserteissa ja museoissa tulee käytyä yleensä vain silloin, kun minulle tulee vieraita Suomesta. Pietari on siinä mielessä mahtava kaupunki, että täältä löytää aina mielekästä tekemistä ja ajanvietettä vierailleen, Johanna Puranen kertoo. H 19 JÄSENYRITYS Industri-textil Job suodattaa päästöt säästöiksi Teksti Pirjo Peltola Industri-Textil Job Oy teki rohkean ratkaisun ja perusti kriisin keskellä tytärtyhtiön Moskovaan. – Venäjä on meille edelleen paras ja houkuttelevin vaihtoehto, toimitusjohtaja Henri Sakomaa vakuuttaa. ole kyse. Se tulee selväksi, kun Sakomaa esittelee neuvotteluhuoneen seinille ripustettuja kuvia kerrostalon kokoisista laitoksista. Kotimaassa yrityksen pääasiallista asiakaskuntaa ovat raskas ja puoliraskas teollisuus. – Suomen kaikki johtavat metalli- ja mineraalialan yritykset ovat asiakkaitamme. Teemme paljon yhteistyötä isojen kansainvälisesti toimivien yhtiöiden kuten Metson ja Outotecin kanssa ja tuotteitamme löytyykin yli 50 maasta. Industri-Textil Job Oy:n omistaa sataprosenttisesti ruotsalainen Industri-Textil Job Ab, jolla on jo yli 50 vuoden kokemus teknisistä tekstiileistä. Keravalla toimitaan kuitenkin suomalaisena osakeyhtiönä, jolla omia työntekijöitä on tällä hetkellä 17. Koko liiketoiminnan pyörittäminen vaatii Sakomaan mukaan kuitenkin noin 50–60 henkilötyövuotta. – Olemme ulkoistaneet paljon. Muun muassa taloushallinnon palvelut, konepajatyöt ja asennuksen ostamme kumppaneiltamme. Keravalla meillä on johto, myynti, suunnittelu ja projektijohtaminen. Keskittymällä ydinosaamiseemme olemme onnistuneet luomaan hyvän bisneskonseptin. Venäjän markkinoille Kuva Pirjo Peltola I ndustri-Textil Job Oy on Keravalla päämajaansa pitävä pk-yritys, joka valmistaa teollisuuden päästöjä puhdistavia suodatusjärjestelmiä. Venäjä-bisnestä yritys on tehnyt reilut 10 vuotta ja Venäjästä onkin viime vuosina kehittynyt tärkein vientimaa. – Erityisosaamistamme ovat kaikki prosessitekniikan pölyävät ja haitallisia partikkeleita tuottavat kohteet. Prosessipuolella olemme markkinajohtaja Suomessa ja konsernitasolla myös muissa Pohjoismaissa, Henri Sakomaa kertoo. Mistään kahvinsuodattimista ei todellakaan 20 Sakomaa tuli yhtiön palvelukseen seitsemän vuotta sitten, jolloin hänen pääasiallinen tehtävänsä oli kasvattaa Venäjän-myyntiä. – Alku oli hankalaa, sillä elettiin vuotta 2008, jolloin maailmantalous alkoi sakata, ja seuraavana vuonna iski taantuma. Meillä se näkyi tilaus- ja tarjouskannassa ja parisen vuotta oli hiljaista aikaa. Nykymuotoisen Venäjä-liiketoiminnan saimme kunnolla vauhtiin vuonna 2011. Tärkeimmät läpimurrot Venäjän markkinoille Sakomaa kertoo tehneensä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin vienninedistämismatkoilla eri puolille ”syvää” Venäjää. Yrityksellä on tällä hetkellä Venäjällä kolme jälleenmyyjää. Laajinta yhteistyö on ollut Uralin alueella ja Jekaterinburgissa, jossa paikallisena myyntikumppanina toimii metallurgiaan keskittynyt yritys Industrial Vostok Engineering. Kauppaa on käyty useimpien alueen isojen teollisuuslaitosten kanssa. Tällä hetkellä tosin metalliteollisuuden toimitukset ja muukin yhteydenpito ovat sanktioiden vuoksi pakollisella katkolla. Tytäryhtiö Moskovaan Venäjän talouden tila huolestuttaa Sakomaata, mutta ei ole horjuttanut uskoa Venäjän bisnesmahdollisuuksiin. Tämän vuoden tammikuussa IndustriTextil Job Oy vahvisti jalansijaansa Venäjällä perustamalla tytäryhtiön Industri-Textil Job OOO:n Moskovaan. – Suomessa pärjäämme, mutta jos ja kun haluamme oikeasti kasvua, niin meille ylivoimaisesti houkuttelevin ja paras vaihtoehto on tehdä Venäjänkauppaa. Muuten joudumme menemään aika kauas, Kiinaan tai Etelä-Amerikkaan, sillä Euroopan markkinat ovat jo täynnä. Yhteistyötä jälleenmyyjäkumppaneiden kanssa tehdään Sakomaan mukaan jatkossakin. Vostok Engineering toimii edelleen vahvalla osaamisalueellaan eli Uralin ja Siperian metallurgiateollisuudessa. Uusi tytäryhtiö keskittyy puolestaan kemian toimialoille ja Keski-Venäjälle, aluksi Moskovan ja Volgan alueille, missä on paljon alan teollisuutta. – Oli helppo päätös perustaa näinkin haastavana aikana tytäryhtiö Venäjälle. Suomen pienille markkinoille olemme myyneet noin 2000 suodatinta ja arvioimme, että Venäjällä on jopa satakertainen potentiaali myydä tuotteitamme. Jos saamme asiakkaaksi vaikka vain yhden lannoitetehtaan, pärjäämme pari vuotta. Lannoiteteollisuus menestyy Venäjällä erittäin hyvin ja sinne on tulossa isoja investointeja. Sakomaa näkee tällä hetkellä suurimpina riskeinä ruplan kurssin ja EU:n ja Venäjän välisen vastakkainasettelun, varsinkin jos se kehittyy todelliseksi kauppasodaksi. – Olemme aika ihanteellisessa tilanteessa, sillä uudessa yhtiössä voimme valita teollisuuden alat, joilla toimimme. Venäjän kemian ala ja lannoiteteollisuus ovat vientivetoisia ja saavat tällä hetkellä tuotteistaan maailmalla erittäin hyvän hinnan. Toivomme, että pääsemme tämän kriisin yli keskittymällä vientiyhtiöihin. Jos tilanne jatkuu vielä pitkään, niin vääjäämättä joudumme kärsimään. Sakomaa arvelee, että Venäjän vaikea taloustilanne tulee jakamaan maan teollisuuden kahteen kastiin, jossa ainakin lyhyemmällä tähtäimellä menestyjiin kuuluvat vientituloja saavat yritykset. Riskeihin on Sakomaan mukaan varauduttu niin hyvin kuin mahdollista. Hän korostaa, että tässä tilanteessa järki on pidettävä päässä eikä pidä ryhtyä esimerkiksi ruplapohjaiseen kauppaan, vaan sopimukset sidotaan euron kurssiin. – Kriisejä tulee ja menee, eikä näitä tilanteita kukaan osaa ennakoida. Itse olen täysin sitoutunut Venäjä-toimintaan. Olen uuden yrityksen pääjohtaja ja mukana myös omistuksessa pienellä henkilökohtaisella panoksella. Täytyy esimerkin kautta vetää tätä toimintaa ja myös itse uskoa siihen. Olen ollut Venäjän-kaupassa mukana 20 vuotta ja sinäkin aikana on ollut paljon turbulenssia ja varmasti tulee olemaan jatkossakin. Hyvinvointia ja säästöjä Sakomaa kertoo käyneensä useimmissa Venäjän miljoonakaupungissa ja lähes kaikissa on ongelmana teollisuuden piipuista tupruttava musta savu, joka pilaa ilmanlaatua ja heikentää ihmisten hyvinvointia. Erityisen paha tilanne on raskaan teollisuuden alueilla, niin sanotuissa mustissa kaupungeissa. Esimerkiksi Sakomaa ottaa Nižni Tagilin kaupungin, jossa Kuva Industri-Textil Job sijaitsee suuri vaunutehdaskombinaatti UralVagonZavod, jonka työntekijät eläköityvät noin 45-vuotiaina keuhkot täynnä metallia. (Nyt tehdas on EU:n sanktiopannassa, sillä se valmistaa siviilijunavaunujen lisäksi myös sotakalustoa.) Haitallisten partikkeleiden suodattaminen pois ilmasta ja ihmisten hyvinvointi ovat tärkeitä arvoja ja argumentteja Industri-Textil Jobin toiminnassa. Pehmeän puolen rinnalla Sakomaa korostaa tuotteiden tuomia merkittäviä bisneshyötyjä, jotka viime kädessä vaikuttavat asiakkaan päätöksiin. – Myymme tuotteitamme prosessiteollisuudelle, 21 “ Olemme aika ihanteellisessa tilanteessa, sillä uudessa yhtiössä voimme valita teollisuuden alat, joilla toimimme. jossa tuotannon eri vaiheissa on pölyäviä kohtia. Kun prosessi etenee loppuun, niin pöly on käytännössä aivan valmista tuotetta, mutta loppumetreillä se vain puhalletaan taivaalle. Me tarjoamme ratkaisun, jolla pölystä kertynyt valmis tuote otetaan talteen. Asiakas voi siis pussittaa tuotteen, jonka ilman suodatusjärjestelmää ampuisi ilmaan. Se ei ole enää pelkkää suodattamista, vaan hiukkasten talteenottoa, josta asiakas tienaa selvää rahaa. Tämä on ydinliiketoimintaamme. Sakomaa selvittää, että parhaissa tapauksissa isokin investointi voi palautua takaisin 7–8 kuukaudessa. Tämä on vakuuttava argumentti niillekin, jotka eivät ole valmiita investoimaan hyvinvointiin. – Esimerkiksi arvometalleja jalostavassa teollisuudessa savupiipuista karkaa prosessin aikana ulos valtavasti partikkeleita. Mikäli ne saadaan talteen, yhdessä tunnissa syntyy jopa tonneja valmista tuotetta. Tehdas saa voittoa, ja samalla ihmiset voivat paremmin. Pölyävien kohteiden lisäksi Industri-Textilillä on konsernitasolla pitkät perinteet ja vahva osaaminen märkäsuodatuksesta. – Suodatuksessa partikkelit sitoutetaan veteen ja siitä syntynyt aines kuivataan prässeillä, joihin me teemme sopivat kankaat. Kuivaamme seoksen ja siitä tulee kiintoainetta. Jos saamme prässillä puristettua kuiva-aineen yhden prosentin kuivemmaksi, niin asiakas voi säästää miljoonan vuodessa. Tämä on emoyhtiömme ydinbisnestä. Investointi tuo säästöjä ja auttaa samalla vesistöjä pysymään puhtaina. Yhtiön suodatinkankaat valmistetaan ensimmäisestä kuidusta alkaen itse omissa tehtaissa. Valmiista valikoimasta löytyy noin 300 erilaista märkäsuodatuskangasta ja tarvittaessa kankaat voidaan tehdä räätälöidysti asiakkaan tarpeiden mukaan. – Uusi tytäryhtiömme tulee keskittymään hyvin paljon myös märkäsuodatukseen, jonka markkinat Venäjällä ovat valtavat. Venäjän teollisuuden modernisoinnista on viime vuosina puhuttu paljon ja myös näihin hankkeisiin Sakomaalla on tarjota ratkaisuja. – Venäjällä on paljon vanhoja suodattimia, joita pystymme nopeasti modernisoimaan, jolloin investointi on pienempi kuin kokonaistoimituksissa. Tiedän, että esimerkiksi metallurgiapuolella taloustilanne on nyt vaikea, mutta modernisointihankkeille voisi löytyä budjetista rahaa. H Nordea Pankki: Vankka kokemus Venäjän toiminnasta Nordea tarjoaa laajan rahoituspalvelujen valikoiman yritysasiakkaille Venäjällä. Tarjoamme parhaat rahoitusratkaisut, maksuliikenne- ja kassapalvelut, sijoitus-, rahoitusmarkkina- ja säilytyspalvelut, tullikortit (’customs cards’) ja yrityskortit sekä palkanmaksupalvelut. OJSC Nordea Bank on osa Nordea-konsernia. Pankki on toiminut Venäjän markkinoilla vuodesta 1994. Pankki on yksi Venäjän 30 suurimmasta rahoituslaitoksesta, ja sillä on korkein mahdollinen Fitch-luokitus. Myös Forbes on luokitellut OJSC Nordea Bankin yhdeksi kaikkein luotettavimmista pankeista. Pankin verkosto kattaa Moskovan alueen ja 9 muuta aluetta Venäjällä. Ota yhteyttä: + 7 (495) 777-34-77, niin vastaamme mielellämme kysymyksiisi. Lisätietoja on saatavilla osoitteessa: www.nordea.ru. 22 Bisnesuutisia Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi A A A S u o m a l a i s yr i t yk s e t V e n ä j ä l l ä Specta osti Pietarin suurimman PET-pullojen kierrätyslaitoksen Caverionille suuren moskovalaisen kauppakeskuksen huolto- ja kunnossapitosopimus A Caverion Oy on sopinut moskovalaisen Gagarinsky-kauppa- ja viihdekeskuksen teknisestä huollosta ja kunnossapidosta. Sopimus astui voimaan 1.1.2015 ja se on voimassa vuoden kerrallaan. Kauppakeskus on auki 13 tuntia viikon jokaisena päivänä ja Caverion on toimintavalmiudessa myös öisin. Sopimus työllistää yhteensä 36 henkilöä Caverionilta. Gagarinsky sijaitsee Moskovan keskustassa lähellä Leninski prospektin metroasemaa. Kauppakeskukseen on hyvät liikenneyhteydet, sillä myös kolmas kehätie kulkee sen läheltä. Kauppakeskuksen kokonaispinta-ala on 200 000 m², ja sen yhteydessä on kolmikerroksinen pysäköintitalo yli 2 500 autolle. Caverion Oy/TD/21.1.2015 Stockmann suunnittelee sulkevansa kolme tavarataloaan Moskovan alueella A Kuva Stockmann Specta on hankkinut omistukseensa PET-pullojen kierrätystehtaan Pietarin alueella. Spectan suunnitelmissa on nostaa tehtaan kierrätyskapasiteetti 1000 tonniin kuukaudessa. PET-pullo jalostetaan hakkeeksi Pietarin laitoksella ja Specta käyttää sen raaka-aineena omassa PET-pakkausvannetuotannossa Kostroman vannetehtaalla. Specta on yksi Venäjän suurimmista kierrätetyn PET-pullon jalostajista. Specta perustelee hankintaansa mm. raaka-aineen saannin turvaamisella. – Tarvitsemme vuosittain n. 200 miljoonaa PETpulloa, jotta pystymme valmistamaan 10.000 tonnia PET-pakkausvannetta. Yritysosto parantaa laadun valvontaa jo raaka-aineen valmistusprosessissa, tehostaa toimintaamme ja nostaa hieman kapasiteettiamme, Specta Groupin toimitusjohtaja Erik Helin perustelee. Helin uskoo, että Venäjän talouden synkkenevistä näkymistä huolimatta Venäjällä riittää edelleen kysyntää laadukkaille tuotteille. – Vaikka uutiset eivät nyt ole rohkaisevia, niin siellä on kuitenkin ”valoa enemmän kuin yksi ikkuna näyttää”. Kenellä on vahva markkina-asema ja laadukas vientituote, niin pärjää hyvin, Erik Helin toteaa. Specta on yksi Euroopan suurimmista PET-pakkausvanteen valmistajista. Sen päämarkkinat ovat Suomi, muut Pohjoismaat, Baltia, Venäjä, Keski-Eurooppa ja Lähi-Itä. Specta Oy/20.1.2015 Kuva Caverion A Stockmann suunnittelee sulkevansa kolme Moskovan oblastissa toimivaa tavarataloaan tehokkuusohjelmansa puitteissa. Suunnitelman mukaan tavaratalot on tarkoitus sulkea vuoden 2016 loppuun mennessä, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Sulkemisuhan alla olevat tavaratalot sijaitsevat Mega-ostoskeskusten yhteydessä. Samalla yhtiö suunnittelee myös Lindex-myymälöidensä sulkemista. Yhtiöllä on Venäjällä yhteensä 19 Lindex-myymälää. Stockmann perustelee tehokkuusohjelman suunnitelmia Venäjän vähittäiskaupan epävarmoilla näkymillä. Yhtiön vuoden viimeisen neljänneksen tulosta heikensi Venäjän ruplan alhainen kurssi. Stockmann/TD/13.2.2014 23 Bisnesuutisia A A A I n v e s to i n n i t A A A Au to m a r k k i n at Suurnopeusjunarata Pekingistä Moskovaan Venäjän autokauppa tammikuussa: -24,4 % A Kiina on investoimassa 208 miljardia euroa Pekingin ja Moskovan väliseen suurnopeusjunarataan. Asiasta kertoi Pekingin kaupunginhallinto. Rautatieyhteyden on tarkoitus palvella Euroopan ja Aasian välistä junaliikennettä. Noin 7000 kilometrin rata kulkisi Pekingistä Kazakstanin kautta Moskovaan. Matka Pekingistä Moskovaan taittuisi uudella yhteydellä kahdessa päivässä. Venäjän liikenneministeriö, Venäjän valtionrautatiet RŽD, Kiinan valtion kehitys- ja reformikomitea ja Kiinan valtionrautatiet (China Railway Construction Corporation) solmivat viime vuoden lokakuussa aiesopimuksen maiden välisen suurnopeusjunaliikenteen kehittämisestä. Bloomberg/TD/22.1.2015 Ikealta kahden miljardin investointi-ohjelma A Venäjällä myytiin tammikuussa yhteensä 115 300 uutta henkilö- ja pakettiautoa. Laskua viime vuoden tammikuuhun oli -24,4 prosenttia. Ranskalais-venäläisen autokonserni AvtoVAZ:in myynti sakkasi keskimääräistä enemmän, -26 prosenttia. – Jos joulukuu oli automyynnissä iloista juhlaa, niin tammikuussa kärsittiin krapulasta. Tilanteen erikoisuus piilee siinä, että edellisvuoden mallit kävivät alhaisella hinnalla kaupaksi huomattavasti arvioitua nopeammin. Uuden malliston hinnat nousivat ruplan heikennyttyä enemmän kuin tavallisesti, AEB:n autonvalmistajien komitean puheenjohtaja Joerg Schreiber kertoi. AEB/TD/10.2.2015 Kuva Ford Sollers Ikea suunnittelee investoivansa Venäjälle kaksi miljardia euroa ja kaksinkertaistavansa myyntinsä vuoteen 2020 mennessä. Samalla yhtiö kaavailee perustavansa 25 uutta tavarataloa Venäjän suuriin kaupunkeihin ja avaavansa uuden tehtaan Velikij Novgorodiin, uutistoimisto Bloomberg uutisoi. Viime vuoden joulukuussa Ikea joutui ruplan devalvaatiosta johtuen nostamaan hintojaan Venäjällä keskimäärin seitsemällä prosentilla. Vuonna 2009 Ikea ilmoitti julkisesti jäädyttävänsä kaikki investointinsa Venäjällä. Syyksi ilmoitettiin tuolloin maassa rehottava korruptio ja byrokratia. Vuonna 2011 Ikea kuitenkin kertoi jatkavansa Venäjä-investointejaan. Bloomberg/TD/20.1.2015 A Tukea telekommunikaation ja siipikarjatuotannon investointihankkeille A 24 PwC ennustaa Venäjän automarkkinoiden supistuvan kolmanneksella Kuva Natali Shen Venäjän keskuspankki on aloittanut korkosubventointi-ohjelmansa, jolla tuetaan edullisella lainoituksella kotimaisia investointiprojekteja. Talouslehti Vedomostin mukaan viisi ensimmäistä ohjelmaan osallistuvaa hanketta on nyt valittu. Ohjelman pilottihankkeilla tuetaan telekommunikaatioalan ja elintarviketuotannon hankkeita. Kahta telekommunikaatioon liittyvää hanketta toteuttaa teleoperaattori Tele2, joka rakentaa kolmannen ja neljännen sukupolven televerkkoja Moskovaan ja muualle Venäjälle. Hankkeiden luotottajana toimii VTB-pankki. Kolmella muulla investointihankkeella rahoitetaan Resurs-yhtiön kolmea siipikarjatuotantoon ja -jalostukseen liittyvää investointihanketta Tambovin kaupungissa, Stavropolissa ja Marin tasavallassa. Siipikarjatuotantoon liittyvien investointihankkeiden luotonantajana toimii Rosselhozbank. Ohjelmassa investoijien on mahdollista saada kotimaisiin hankkeisiinsa markkinakorkoa edullisempia lainoja. Ohjelmalle on tässä vaiheessa myönnetty vain 50 miljardin ruplaa (n. 675 milj. €). Budjettia voidaan tulevaisuudessa kuitenkin kasvattaa. Vedomosti/TD/19.1.2015 A PricewaterhouseCoopers ennustaa Venäjän henkilöautomarkkinoiden supistuvan -35 prosenttia kuluvana vuonna. Uusien henkilöautojen myynti laskisi yhtiön arvion mukaan 1,75 miljoonaan. Viime vuonna Venäjällä myytiin yhteensä 2,34 miljoonaa henkilöautoa, mikä oli kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. PwC:n mukaan taantumasta kärsisivät vähiten venäläiset autonvalmistajat, joiden myyntimäärien yhtiö arvioi laskevan kymmenellä prosentilla. Venäjällä valmistettavien ulkomaalaisten automerkkien myynti sakkaisi 33 prosenttia ja eniten kärsisi autojen tuonti ulkomailta, jonka arvioidaan vähenevän peräti 55 prosenttia. PwC:n analyytikko Sergei Litvinenkon mukaan autonmyyntiin vaikuttavat tänä vuonna geopoliittinen tilanne, öljyn maailmanmarkkinahinta, ruplan kurssi, autolainamarkkinoiden tilanne ja valtion subventiot. Vedomosti/TD/9.2.2015 Lue uusimmat bisnesuutiset nettisivuiltamme www.svkk.fi A A A Vä h i t tä i s k au ppa Jakubson: ”Kotimaisten elintarvikkeiden osuus vähittäiskaupassa kasvoi vain 10 prosenttia” A Kotimaisten elintarvikkeiden osuus vähittäiskaupan valikoimissa on kasvanut elintarvikkeiden tuontikiellon seurauksena korkeintaan kymmenen prosenttia, arvioi Venäjän vähittäiskauppiaiden liiton puheenjohtaja ja Diksi-kauppaketjun toimitusjohtaja Ilja Jakubson. Jakubsonin mukaan kotimaisten tuotteiden osuus ei kasvanut ”niin nopeasti kuin alun perin odotettiin”. – Suurimmissa kauppaketjuissa osuus on kasvanut noin kymmenellä prosentilla, mutta pienemmissä kivijalkaliikkeissä vain parilla prosentilla. Niissä kotimaisten tuotteiden osuus on alun perinkin ollut suurempi kuin isompien liikkeiden valikoimissa, Jakubson kommentoi. DP/TD/10.2.2015 Verkkokaupalla menee lujaa Venäjällä Baltika sulkee kaksi panimoaan Venäjällä A A Venäjän talouden painuessa taantumaan useat venäläiset verkkokaupat ovat raportoineet liikevaihtonsa kasvamisesta viime vuonna. Viime viikolla Venäjän johtava verkkokauppa Ulmart kertoi liikevaihtonsa kasvaneen 50 prosenttia viime vuonna. Keskiviikkona vuorossa oli venäläinen vaatteiden verkkokauppa KupiVIP.ru, joka kertoi liikevoittonsa kasvaneen 44 prosenttia viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. KupiVIP.ru -verkkokaupan liikevaihdon kasvu selittyy osittain sillä, että se on viime vuonna laajentanut myyjäverkostoaan mm. Saksaan, Italiaan, Ranskaan ja Turkkiin. Myös perinteiset kodinkone- ja elektroniikkaketjut ovat kasvattaneet Internetmyyntiään. Esimerkiksi M.Video –ketju kertoi Internet-myyntinsä kasvaneen 90 prosenttia viime vuonna. Ruplan loppuvuoden kurssilaskusta johtuen yhtiön huippumyynti ajoittui joulukuulle, jolloin ketjun myynti oli 53 miljardia ruplaa. Viime vuoden kokonaismyynti kipusi 208 miljardiin ruplaan, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. East-West Digital News, DP/ TD/16.1.2015, 4.2.2015 Panimoyhtiö Baltika on päättänyt sulkea kaksi panimoaan. Suljettavat panimot ovat Tšeljabinskissa ja Krasnodarissa. Tehtaiden tuotantovolyymi on noin 15 prosenttia Baltikan kaikkien panimoiden tuotannosta. Päätöksen johdosta yhtiön irtisanoo yhteensä 560 työntekijäänsä. Yhtiö on luvannut maksaa irtisanottaville työntekijöilleen korvauksia yhteensä 300 miljoonaa ruplaa, eli noin 500 000 ruplaa irtisanottavaa työntekijää kohden. Summa on nykykurssilla noin 6500 euroa. Osa työntekijöistä siirtyy yhtiön muihin panimoihin. Panimo kertoo supistusten syyksi oluenmyynnin supistumisen Venäjällä sekä lainsäädännölliset, alkoholin mainontaa ja myyntiä rajoittaneet toimenpiteet. Esimerkiksi Baltika mainitsee oluen myynnin kieltämisen kioskeissa. Tšeljabinskin ja Krasnodarin panimoiden sulkemisen jälkeen Baltikalle jää vielä kahdeksan panimoa Venäjällä. Baltikan omistaa Carlsberg Group. Snob.ru/TD/29.1.2015 A A A Yr i t ys k au pat Schlumberger ostaa vähemmistöosuuden venäläisyhtiöstä 1,5 miljardilla A Öljynporausteknologiaa ja konsultointipalveluja tarjoava Schlumberger on sopinut ostavansa 45.65 prosentin osuuden venäläisestä Eurasia Drilling Company (EDC) -yhtiöstä. Kauppahinnaksi arvioidaan 1,7 miljardia dollaria, eli noin 1,46 miljardia euroa. EDC on Venäjän suurin öljynporauspalveluja tarjoava yhtiö. Öljyyhtiö Lukoilista omaksi yhtiökseen eriytetyn EDC:n liikevaihto vuonna 2013 oli 3,5 miljardia dollaria. Raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen pudotessa ja öljyalan vaikeuksien lisääntyessä Schlumberger on ilmoittanut irtisanovansa 9 000 työntekijäänsä. Yhtiön palkkalistoille jää kuitenkin vielä yli 110 000 työntekijää 85 eri valtiossa. Schlumberger ja EDC solmivat strategisen kumppanuuden vuonna 2011. slb.bom, Kommersant/TD/20.1.2015 ArcelorMittal myi omistuksensa Venäjällä A Maailman suurin terästuottaja ArcelorMittal on myynyt Severnyi Kuzbass -hiilikaivoksensa venäläiselle NTK (Natsionalnaja Toplivnaja Kompania) -yhtiölle. Venäjän monipolinvastainen virasto hyväksyi kaupan tammikuussa. ArcelorMittal osti Severnyi Kuzbass -hiilikaivoksen Severstalilta 720 miljoonan dollarin hintaan vuonna 2008. Yhtiö ei onnistunut kehittämään kaivosta ja vuonna 2013 sen tuotanto laski kolmannekseen edellisvuotisesta. Pääosa kaivoksen tuotannosta myytiin ukrainalaiselle Krivoi Rogin metallikombinaatille. Kombinaatti löysi kuitenkin edullisemman hiilitoimittajan ja vuodesta 2011 lähtien ArcelorMittalin Severnyi Kuzbass -kaivoksen tuotantomäärät kääntyivät laskuun. ArcelorMittalille ei kaupan jälkeen jää muita omistuksia Venäjälle. Kyseessä on lyhyen ajan sisällä jo toinen kansainvälisen metalliyrityksen poistuminen Venäjältä. Viime vuoden lopulla yhdysvaltalainen alumiinituottaja Alcoa myi Rostovissa sijaitsevan tehtaansa. Kommersant/TD/19.1.2015 25 Mahdollisuuksia Venäjän pohjoinen pääkaupunki Kuva Shutterstock Teksti ja kuvat Taneli Dobrowolski Jokaisella venäläisellä ja Venäjää tuntevalla ulkomaalaisella on oma Pietarinsa. Yhdelle se on kulttuurikaupunki, toiselle bisnesmetropoli ja kolmannelle Venäjän henkinen ikkuna länteen. Pietaria voi samanaikaisesti kuvata joko gogolilaisittain mystiseksi ja kasvottomaksi, dostojevskiläisittäin painostavaksi ja tukahduttavaksi, tai puškinilaisittain innostavaksi ja pirskahtelevaksi. Kaupungin monipuolisuus takaakin sen, että se tarjoaa jokaiselle jotakin – myös bisnesmielessä. P ietari Suuri rakennutti Pietarin Venäjän ikkunaksi Eurooppaan ja monien mielessä se on säilynyt sellaisena meidän päiviimme saakka. Sen takaavat merellinen yhteys ulkomaailmaan ja läheinen sijainti Euroopan kainalossa. Monien, ja erityisesti tietysti pietarilaisten itsensä mielestä, kaupunki on ilmapiiriltään myös huomattavasti länsimaisempi ja liberaalimpi kuin sen kilpakumppani, Moskova. 26 Hieman yleistäen ja stereotypioilla leikitellen voidaan sanoa, että Pietari on kärjistetty sekoitus länttä ja itää. Kaupunki on monilta osin länsimaalaisempi kuin moni keskieurooppalainen metropoli. Eurooppalaisiin esikuviinsa verrattuna siinä on kuitenkin samanaikaisesti läsnä myös slaavilaista melankoliaa, aasialaista kaoottisuudesta pursuavaa elinvoimaa ja tarvittaessa myös preussilaista järjestelmällisyyttä. Nämä ominaisuudet tekevät Pietarista traditioiden, kulttuurien ja toimintatapojen ainutlaatuisen sulatusuunin. Stereotyypeillä leikitellessään pietarilaiset muistavat mainita mieluusti myös sen, että kaupunki on bisnesorientoitunutta Moskovaa kultturellimpi. Siinä missä moskovalaisia ohjaavat raha ja markkinavoimat, pietarilaiset arvostavat kulttuuria ja henkisiä arvoja. Samalla stereotypialla leikittelee tunnettu venäläinen satiirikko Mihail Zadornov: ”Kun kävelette Moskovassa, näette ympärillänne putiikkeja, toreja ja kauppoja. Pietarissa vuorottelevat kirjakaupat ja optikot”. Jo syntymäajoistaan lähtien Pietari on houkutellut työvoimaa, kauppiaita ja yrityksiä myös ulkomailta. Pietarin ollessa Venäjän pääkaupunkina, sinne muutti ulkomaalaisia siinä määrin, että kaupunkiin alkoi muodostua kokonaisia ulkomaalaiskortteleita ja -kaupunginosia omine kauppoineen, kouluineen ja kirkkoineen. Kaupungin kansainvälisyydestä kertoo esimerkiksi se, että Pietariin rakennettiin maailman eri uskontokuntien kirkkorakennuksia enemmän kuin mihinkään muuhun sen aikaiseen suurkaupunkiin. Tsaarinvallan kaaduttua Pietari otti vallankumouksellisen nimen ja sulkeutui lähes ilmatiiviisti muutaman vuosikymmenen ajaksi. Valtakunnan pääkaupunki siirtyi Moskovaan, rajat sulkeutuivat ja Leningrad liikahti kohti periferiaa. Maailmansodan palo osui kaupunkiin raskaasti ja sen arvet näkyvät siellä edelleen. Pian Neuvostoliiton hajottua kaupunki karisti menneisyyden viittansa ja muutti nimensä jälleen Pietariksi. Vuosikymmenien hyisten tuulien huurruttama ikkuna länteen alkoi maailmanpoliittisen tilanteen lämmetessä sulaa. 1990-luvun alun siirtymätaipale sääntelytaloudesta turbokapitalismiin oli kivulias, mutta monien mielestä välttämätön. Kun ikkuna taas avautui, jo tsaarinajoilta tutut kauppamiehet, muiden muassa ranskalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset ja suomalaiset, alkoivat palailla Pietariin. Myös kaupungin poliittinen merkitys Venäjällä kasvoi, kun pietarilaisia poliitikkoja ja talouselämän vaikuttajia alkoi siirtyä yhä runsaammissa määrin vaikutusvaltaisiin tehtäviin Kremlin kabinetteihin – aina sinne tärkeimpään saakka. Vuonna 2013 kaupungin 300-vuotisjuhlallisuuksia vietettiin näyttävästi ja kansainvälisesti. Pietarin historiassa oli alkanut uusi luku. Pietarin väestö Asukasmäärältään Pietari on Venäjän toiseksi suurin ja Euroopan neljänneksi suurin kaupunki. Samalla se on myös maailman pohjoisin miljoonakaupunki. 1980-luvulta lähtien aina vuoteen 2006 saakka kau- pungin asukasluku väheni, mutta viime vuosina se on palannut taas kasvu-uralle. Vuonna 2012 Pietarin väkiluku ylitti viisi miljoonaa ja virallisten tilastojen mukaan se on nyt 5,2 miljoonaa. Asukasluvun ennustetaan kasvavan myös tulevaisuudessa noin 50 000–80 000 uuden asukkaan vuosivauhtia. Kasvun takaa erityisesti kaupunkiin muualta muuttava väestö. Viime vuoden tammi-marraskuussa kaupungin muuttovoitto oli 48 600 asukasta luonnollisen väestönkasvun ollessa vain 6 500 henkilöä. Oma erillisen kysymyksensä muodostavat kaupungissa epävirallisesti asuvat, lähinnä Keski-Aasian valtioista tulleet työsiirtolaiset, joiden määrää voidaan vain suuntaa-antavasti arvailla. Maan talouden hiipumi- Siinä missä moskovalaisia ohjaavat raha ja markkinavoimat, pietarilaiset arvostavat kulttuuria ja henkisiä arvoja. 27 Pietarin demografinen erityispiirre on sen naisväestön suuri osuus: Pietarin asukkaista naisia on peräti 54,4 prosenttia nen ja ruplan vaihtokurssin heikentyminen on tosin viime kuukausina vähentänyt ulkomaisen työvoiman määrää Pietarissa. Pietarin demografinen erityispiirre on sen naisväestön suuri osuus: Pietarin asukkaista naisia on peräti 54,4 prosenttia. Toinen erityispiirre on pietarilaisväestön muuhun Venäjään verrattuna iäkkäämpi ikärakenne: Kaupungin asukkaista alle työikäisiä oli vuoden 2010 väestölaskennan mukaan 12 prosenttia, kun heidän osuutensa koko Venäjän väestöstä oli 16,2 prosenttia. Vastaavasti eläkeläisväestön osuus oli Pietarissa 25,5 prosenttia ja koko Venäjällä 22,2 prosenttia. Pietarilaisten keskipalkka oli viime vuoden syyskuussa 39 600 ruplaa, eli syyskuun kurssilla noin 800 euroa. Ruplan devalvaatio ja inflaation kiihtyminen ovat kuitenkin nakertaneet pietarilaisten ostovoimaa viime vuoden viimeisestä vuosineljänneksestä lähtien. Vuonna 2014 pietarilaisten reaalipalkka kasvoi vielä 2,8 prosenttia, mutta inflaation kiihtymisen myötä se supistunee ainakin kuluvan vuoden ensimmäisinä kuukausina. Joulukuussa kuluttajahinnat Pietarissa kasvoivat 13,3 prosenttia, eli nopeammin kuin Venäjällä keskimäärin (11,4 %). Pietarin työttömyys on jo pitkään ollut alhaisella tasolla ja viime vuonna virallisesti rekisteröityjä työttömiä oli kaupungissa vain 1,4 prosenttia. Viime vuoden loppupuolella työttömien määrä kääntyi kuitenkin lievään kasvuun. Monilla aloilla on korkeasta työllisyysasteesta johtuen ollut myös työvoimapulaa. Vuonna 2014 pulaa oli esimerkiksi rakennussektorin ja logistiikan osaavasta työvoimasta, lääkäreistä, insinööreistä, sairaanhoitajista, kokeista ja vartijoista. Viime vuoden loppupuolella Pietarissa oli yhteensä 89 000 avointa työpaikkaa. Venäjän Amsterdam ja Detroit Neuvostoliiton aikana Leningrad kehittyi vahvaksi teollisuuskaupungiksi, jossa erityisesti sotateollisuudella oli merkittävä rooli. Kaupungin sotateollisuuden juuret eivät tosin olleet neuvostoajassa, vaan paljon kauempana aina Pietari Suuren hallintokau- 28 dessa. Silloin kaupunkiin perustettiin laivatelakoita ja muuta armeijamahdin kasvua tukevaa teollisuutta. Sotateollisuuden ympärille alkoi syntyä myös siviiliteollisuutta. Pietarin merellisestä sijainnista johtuen telakkateollisuudella on aina ollut suuri rooli Pietarin kehityksessä. Kun Venäjän laivastoa alettiin 1850-luvulla soditun Krimin sodan jälkeen uudistaa, parhaimmillaan jopa kaksi kolmasosaa laivaston uusista aluksista laskettiin vesille Pietarissa. Neuvostoliiton aikana Leningradissa puolestaan luotiin Neuvostoliiton ydinsukellusvenelaivasto. Telakkateollisuus on edelleen Pietarin suurimpia työllistäjiä. Pietari ei olisi Venäjän ikkuna länteen ilman satamaa, joka onkin yksi Venäjän merkittävimmistä. Neuvostoliiton hajotessa satamakapasiteettia siirtyi Baltian maiden itsenäistyttyä Venäjän ulkopuolelle. Samalla ulkomaankauppa kiihtyi ja Pietarin sataman valtakunnallinen merkitys korostui entisestään. Parina viime vuosikymmenenä Pietarin satama kasvoikin vauhdikkaasti, mutta nyt sen maantieteellinen kasvukapasiteetti alkaa olla jo lopussa. Viime vuosina satamatoimintaa onkin laajennettu Pietarin esikaupunkeihin, eli muun muassa Kronštadtiin, Ust Lugaan ja Lomonosoviin. Moskova, Pietari ja muut miljoonakaupungit ovat olleet 1990- ja 2000 -luvuilla Venäjän talouskasvun vetureita ja bisneksen kannalta mielenkiintoisimpia kohteita ulkomaalaisten yritysten näkökulmasta. Markkinoiden vapautuessa 1990-luvun alussa Pietariin alkoi virrata runsaasti myös ulkomaalaisia investointeja. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Pietarissa toimintansa aloittaneista yrityksistä suurimpia työllistäjiä ovatkin juuri kansainväliset yhtiöt, esimerkiksi sellaiset kuin Hyundai Motor, Philip Morris, Baltika (Carlsberg Group), Coca Cola, BSH Bosch und Siemens ja General Motors. Eräs viime vuosina nopeimmin kansainvälisiä investointeja houkutelleista sektoreista on ollut Pietarin autoteollisuusklusteri, jonka kasvun myötä Pietaria on joissain yhteyksissä alettu kutsua Venäjän Detroitiksi. Talouden taantuma on tosin heijastunut vahvasti autokauppaan ja pietarilaiset autotehtaat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa lomauttamalla henkilökuntaa ja supistamalla tuotantoaan. Toinen nopeasti kasvanut sektori on ollut vähittäiskauppa. Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana kauppakeskuksia ja hypermarketteja on noussut nopeaan tahtiin ja rakennusten kivijalat ovat täyttyneet ruoka- ja vaatekaupoista, kahviloista ja ravintoloista. Vähittäiskauppa jaksoi vielä viime vuonna kasvaa vajaan prosentin vauhtia, mutta ravintolapalvelujen liikevaihtoa taantuma rokotti jo reilulla seitsemällä prosentilla. Suomalainen Pietari Pietarilla ja Suomella on ollut läheiset suhteet läpi vuosisatojen. Suhde oli tiivein autonomian ajan viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin Pietarissa asui jopa 25 000 suomalaista. Vienti veti, ja parhaimmillaan Pietariin kulki maataloustuotteita ja muuta kulutustavaraa lähes katkeamattomana hevoskärryjen letkana. Pietari työllisti suomalaisia muun muassa käsityöläisinä, kauppiaina, palvelusväkenä ja nuohoojina. Suomalainen käsityöläisosaaminen jätti näkyvän jäljen esimerkiksi tsaariperheen hovihankkijan Fabergén korutuotantoon. Pääsiäismunistaan tunnetulla Fabergélla työskenteli lahjakkaita kulta- ja hopeaseppiä, joista huomattava osa oli tuli Suomesta. Pietarin nykyiset suomalaisasukkaat työskentelevät pääosin liike-elämän, ulkoasiainhallinnon ja kulttuurin osa-alueilla. Yksi suurimmista yksittäisistä suomalaisten työllistäjistä on ollut Pietarin pääkonsulaatti, jonka viisumiosasto työllisti aiemmin kymmeniä suomalaisnuoria. Sittemmin viisumitoimintoja on siirretty Pietarista Kouvolaan ja viisumihakemusten määrätkin ovat kääntyneet ruplan devalvaation myötä laskuun. Suomella on pietarilaisten keskuudessa kuitenkin vankka maine luotettavana ja turvallisena loma- ja ostosmatkailukohteena, joten Venäjän talouden kohentuessa matkailijavirrat Suomeen kääntyvät oletettavasti taas nousuun. Pietarissa toimii nykyisin arviolta yli 300 suomalaista yritystä, jotka ovat osaltaan olleet luomassa ja vahvistamassa venäläisten tietoisuutta suomalaisesta osaamisesta ja korkeasta laadusta muun muassa rakennusteollisuudessa, vähittäiskaupassa ja elintarviketeollisuudessa. Paikallisten keskuudessa tunnettuja suomalaisyrityksiä Pietarissa ovat esimerkiksi YIT, SRV, Lemminkäinen, Fazer, Atria, Valio, Paulig, S-Ryhmä, Stockmann ja moni muu. Pietarin suomalaisyhteisön henkinen keskus on Suurella Tallikadulla sijaitseva Suomi-talo, joka palveli jo autonomian aikana Pietarissa asuvien ja siellä työskentelevien suomalaisten tukikohtana. Nykyisin Suomi-talossa majailevat useiden yritysten ja organisaatioiden edustustot, Pietarin suomalainen koulu ja Suomen Pietarin instituutti. Suomi-talossa toimii myös Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Pietarin toimisto. Suomi-talon naapurissa sijaitsee Inkerin evankelis-luterilaisen seurakunnan Pyhän Marian kirkko, jossa toimitetaan sunnuntaisin myös suomenkielisiä jumalanpalveluksia. Pietarin Vasilinsaarelta löytyy puolestaan Suomi-aiheinen, Kaurismäen veljesten elokuvajulisteilla koristeltu ravintola HelsinkiBar, joka on nopeasti muodostunut Pietarin suomalaisten ja suomalaisuuteen hurahtaneiden pietarilaisten epäviralliseksi kohtaamispaikaksi. Matkailukaupunkina ”Pohjolan Venetsia” tuli suomalaisille tutuksi jo Neuvostoliiton aikana. Suoma- laisten Pietarin-matkailijoiden profiili on sittemmin ehtinyt vuosikymmenien kuluessa muuttua useampaankin otteeseen ja uusimpana matkailijaryhmänä Pietarin ovat löytäneet Jokereiden ja Pietarin SKA:n peleihin matkustavat suomalaiset jääkiekkoturistit. Matkustaminen Pietariin onkin viime vuosina helpottunut Allegron liikennöinnin ja viisumivapaiden risteilyjen käynnistymisen myötä. Spontaaneja matkapäätöksiä rajoittaa kuitenkin edelleen viisumin hankintaan liittyvä hankala paperityö. Viisimiljoonainen Pietari on Suomesta katsottuna lähin miljoonakaupunki ja se tarjoaa helposti saavutettavan, historiallisesti tutun ja markkinoiltaan tarpeeksi suuren ja monimuotoisen kohteen Venäjän-matkan aloittamiseksi: oli kyseessä sitten yksityishenkilön tutustumismatka tai suomalaisyrityksen markkinanavaus Venäjälle. Pietarissa suomalaista toimijaa odottaa jo valmiiksi pedattu hyvä maine luotettavana ja laadukkaana kumppanina sekä suuri markkina, joka tarjoaa mukavasti menestymisen mahdollisuuksia. H Crowne Plaza St.Petersburg Airport 21.10.2015 Save the date! 29 Halpa rupla houkuttelee matkailijoita Teksti Taneli Dobrowolski V Median uutisointi edullisesta ruplasta on selvästi vaikuttanut kuluttajiin, Lähialuematkojen Haavisto-Koskinen arvioi. 30 enäläisten tekemien Suomen-matkojen määrät kääntyivät viime vuoden loppupuolella laskuun sitä mukaa kun ruplan vaihtokurssi alkoi heiketä. Myös suomalaisten matkailun Venäjälle arvioidaan hiipuneen viime vuonna noin 20–30 prosenttia. Venäjän-matkailun suosiota ovat nakertaneet Ukrainan kriisi ja hankalaksi koettu viisumiprosessi. Halvan ruplan myötä kiinnostus on kuitenkin kääntymässä taas kasvuun. Lähialuematkojen myynti- ja markkinointijohtaja Maarit Haavisto-Koskisen mukaan Ukrainan kriisi on vaikuttanut selvästi matkojen kysynnän hiipumiseen. Asiakkaat ovat olleet huolissaan omasta turvallisuudestaan Venäjällä. – Keväällä 2014 tuli peruutuksia ja loppuvuoden kysyntä oli tavanomaista hiljaisempaa. Myös viisumipalveluissa havaittiin, että Venäjän monikertaviisumeiden määrä laski, Haavisto-Koskinen kertoo. Myös Turun Neva Toursin toimitusjohtaja Raimo Kaisanlahden mukaan Venäjän-matkojen kysynnässä on ollut huomattavaa vähenemistä. Kaisanlahden mukaan kysyntä tosin alkoi hidastua jo ennen Ukrainan kriisiä. – Ehkä suurin syy vähenemiselle on ollut viisumin kallis hinta ja aika mutkikas hakuprosessi. Aiemmin ryhmäviisumiin riitti, että asiakas soitti paria päivää ennen matkaa ja ilmoitti viisumitietonsa. Kolme vuotta sitten alettiin vaatia viisumianomuksen lähettämistä jo viikkoa ennen matkaa, Raimo Kaisanlahti selvittää. Kiinnostus Venäjän-matkoja kohtaan alkoi kuitenkin lisääntyä viime vuoden loppupuolella, kun ruplan kurssi heikkeni voimakkaasti. – Tammikuun Matkamessut oli selvä käännekohta; kyselyjä, tiedusteluja ja tarjouspyyntöjä on niiden jälkeen tullut selvästi enemmän kuin aiempien kuukausien aikana ja pian ollaan jo lähes ”normaalin” kysynnän tasolla. Median uutisointi edullisesta ruplasta on selvästi vaikuttanut kuluttajiin, Lähialuematkojen Haavisto-Koskinen arvioi. Myös Jokereiden siirtyminen KHL-jäille on houkutellut Pietariin sellaisiakin suomalaisia, jotka eivät aiemmin ole Venäjällä edes käyneet. – KHL-pelimatkojen suosio on ollut selvässä kasvussa kuluvalla KHL-kaudella ja olemme tähän mennessä vieneet KHL-peleihin reilut 500 kiekkoystävää. Matkanjärjestäjän näkökulmasta on erittäin ilahduttavaa, että urheilu on yksi uusi syy lähteä käymään Venäjällä, Haavisto-Koskinen iloitsee. Kuva Shutterstock LIFESTYLE Venlan vinkit Pietarin-kävijöille Teksti Taneli Dobrowolski Kun Pietarin tärkeimmät nähtävyydet on nähty, on aika tutustua myös kaupungin vähemmän tunnettuihin käyntikohteisiin. Venlan toimitus esittelee viisi tuoretta ja tutustumisen arvoista kohdetta Pietarissa. Monille tuntematon nähtävyys on: Grand Maket Russia, eli Venäjä pienoiskoossa. Kyseessä on 800 neliömetrin alueelle levittäytyvä pienoismallimaailma, jonka laajuus ja yksityiskohtien kirjo on häkellyttävä. Pienoismaailmassa on yhteensä yli 200 000 ihmis- ja eläinfiguuria, 250 junaa ja 2500 vaunua. Junat kulkevat tarkkojen aikataulujen mukaan ja maanteillä kulkee ajoneuvoja, jotka osaavat jopa käyttää suuntavilkkuja oikein. Vuonna 2012 avatun pienoismallimaailman rakentamiseen kului yhteensä viisi vuotta. Aukioloajat: Päivittäin klo 10:00–20:00 Osoite: Tsvetotšnaja ulitsa, 16 Metroasema: Moskovskie vorota Kotisivut: grandmaket.ru tussimulaattoreiden kanssa. Simulaattorista voi varata lentoaikoja puolesta tunnista kolmeen tuntiin ja hinta sisältää myös kouluttajan palvelut. Lentojen hinnat alkavat 70 eurosta ja matkustamoon mahtuu ohjaajan lisäksi kolme koulutettavaa. Aukioloajat: Päivittäin klo 10:00–22:00 Osoite: Ulitsa Futšika, 2 (Kauppakeskus RIO) Metroasema: Meždunarodnaja Kotisivut: dream-aero.ru Eremitaasin uudet näyttelytilat Kuva Taneli Dobrowolski Kuva Taneli Dobrowolski Venäjän suurin pienoisrautatie Pietarissa voi tutustua myös ihan oikeaan junakalustoon. Entisen Varsovan rautatieaseman ratapihalla toimii 32 000 neliömetrin alueelle levittäytyvä rautatiemuseo. Museon mielenkiintoisinta antia edustavat esimerkiksi kylmän sodan aikainen ohjusjuna ja Neuvostoliiton oma ”Pendolino”, eli ER-200 -junayksikkö. Löytyypä museosta myös Lokomon Tampereen tehtaalta valmistunut Pikku-Jumbo -sotakorvausveturi. Aukioloajat: 11:00–16:00 (suljettu: ma, ti) Osoite: Naberežnaja obvodnovo kanala, 118/2 Metroasema: Baltiiskaja Kotisivut: railway-museum.ru Kuva dream-aero.ru Lentosimulaattori Pietarissa voi kokeilla siipiään myös lentokoneen puikoissa. Kauppakeskus RIO:ssa toimii aito Boeing 737NG -lentokoneen simulaattori, joka on identtinen pilottien koulu- Aukioloajat: 10:30–18:00, ke 21:00 (suljettu ma) Osoite: Palatsinaukio Metroasema: Admiralteiskaja Kotisivut: hermitagemuseum.org HelsinkiBar Kuva Morguefile Kuva: railway-museum.ru Pietarin suurin rautatiemuseo Eremitaasin uudet näyttelytilat avautuivat viime vuonna Palatsinaukiota reunustavaan entisen Päämajan rakennukseen, jonne siirrettiin Eremitaasin taidekokoelmista muun muassa Matissen, Kandinskyn ja Malevitšin teoksia. Siellä järjestetään myös vaihtuvia modernin taiteen näyttelyitä. 13.11.2015–31.1.2016 tiloissa järjestetään suomalaista arkkitehtuuria ja muotoilua esittelevä näyttely. Koti-ikävän iskiessä voi suunnata Vasilinsaarelle, jossa toimii Pietarin suomalaishenkisin ravintola HelsinkiBar. Ravintola on koristeltu Kaurismäen veljesten elokuvien julisteilla ja leikkeleillä vanhoista suomalaisista aikakauslehdistä. Ruokalistalta voi tilata esimerkiksi Mannerheimin Vorschmackin, jonka voi huuhtaista alas Helsinki Sling -cocktaililla. Aukioloajat: 12:00–02:00 Osoite: Kadetskaja linija, 32 Metroasema: Vasilieostrovskaja Kotisivut: vk.com/helsinkibar 31 Lifestyle Loft Project Etagi – Pietarin ensimmäinen luovien alojen keskus Teksti Taneli Dobrowolski • Kuvat Loft Project Etagi Viime vuosien aikana Pietariin on syntynyt useita luovien alojen keskuksia, joiden esikuvat löytyvät New Yorkista, Berliinistä ja Amsterdamista. Keskuksia kutsutaan lofteiksi, luovien alojen tiloiksi tai taideklusterin keskittymiksi. Venla tapasi Loft Project Etagin taiteellisen johtajan Savelii Arhipenkon ja selvitti, mistä pietarilaisissa loft-tiloissa on oikein kyse. T apaan Savelii Arhipenkon Pietarin keskustassa sijaitsevassa trendikahvilassa. Kahvila on osa moskovalaista ketjua, joka on erittäin tarkka kahviannostensa korkeasta laadusta. Sokeria tarjoilija suostuu tuomaan vasta sen jälkeen, kun olemme sitä erikseen pyytäneet. ”Korkealaatuinen kahvimme ei makeutusaineita kaipaa, maistakaa edes ensin”, tarjoilija ehdottaa kohteliaasti. Asiakkaat naputtelevat naapuripöydissä kannettavia tietokoneitaan ja keskustelukumppanini alkaa kertoa terveisiä Yhdysvaltainmatkaltaan. Pian sokerikippokin löytää pöytäämme. Maailmalta haettu malli Loft Project Etagin idea haettiin aikoinaan New Yorkista, jossa vastaavanlaisia hankkeita on toteutettu jo pitkään. Etagin ja sen esikuvien toimintakonsepti perustuu perinteisiltä teollisuudenaloilta vapautuvien teollisuustilojen uusiokäyttöön ja niiden valjastamiseen taiteelle, kulttuurille ja bisnekselle. Suomessa esimerkki tällaisesta tilasta on Helsingin Salmisaaressa toimiva Kaapelitehdas, jossa nimensä mukai- 32 sesti valmistettiin kaapeleita aina 1980-luvun loppupuolelle saakka. Etagi puolestaan toimii 1930-luvulla rakennetussa entisen leipätehtaan tiloissa. – Monia loft-hankkeita yhdistää se, että ne ovat syntyneet spontaanisti. Hankkeet ovat yleensä myös hyvin henkilökeskeisiä: niiden alullepanijoina ovat toimineet asiasta innostuneet yksityishenkilöt tai ryhmät, Arhipenko valottaa ilmiön taustoja. Pietarin ensimmäinen loft-hanke Etagi käynnistyi kahdeksan vuotta sitten. Leipätehtaalta vapautuneeseen rakennukseen kunnostettiin ensin tilat nykytaiteen näyttelyille. Vähitellen keskuksen toiminta on laajentunut. Nykyään tiloissa toimii esimerkiksi eko-henkinen ravintola, dj-baari, kahvila, videopelimuseo ja lukuisia pikkuputiikkeja. Monet keskuksessa toimivista putiikeista ovat aloittaneet verkkokauppoina, jotka ovat nyt halunneet jalkautua asiakkaidensa pariin myös fyysisesti. Huoneita vuokrataan myös pien- ja mikroyritysten toimistotiloiksi. Useimpien Etagissa toimivien yrittäjien liiketoiminnan alkuunpanijana on ollut harrastus, joka on myöhemmin kasvanut bisnekseksi ja työksi. Arhipenkon mukaan nuoret tarttuvat helposti trendeihin, joita Pietarissa ovat viime aikoina olleet esimerkiksi lähituotanto, käsityöläisyys ja eettinen kuluttaminen. – Tiloja vuokrataan paljon nuorille pietarilaisille startup-yrittäjille. Neliövuokramme ovat alueen keskihintoja kalliimpia, mutta toisaalta vuokraehtommekin ovat joustavia. Lisäksi Etagin toiminnallinen monipuolisuus takaa sen, että meillä on paljon asiakasvirtaa, Arhipenko kertoo. Kulttuuri ja bisnes tekevät yhteistyötä Etagin tulovirta muodostuu muun muassa tilavuokrista, sponsorituloista ja kaupallisten näyttelyiden pääsymaksuista. Rahallista tukea esimerkiksi Pietarin kaupungilta tai kulttuurisäätiöiltä ei ole herunut. Etagin liiketoimintakonsepti onkin suunniteltu siten, että se elää joustavasti talous- ja markkinatilanteen mukaan. Keskus on rakennuksessa itsekin vuokralla, joten tiloja voidaan joko laajentaa tai supistaa aina kulloisenkin tarpeen ja kysynnän mukaan. Toiminnassa on ollut ylä- ja alamäkiä, mutta Arhipenkon mukaan juuri nyt suunnitellaan taas laajentumista. – Suunnittelemme tuovamme kesäksi sisäpihallemme vanhoja merikontteja, joita sitten vuokraisimme putiikkien tai kahviloiden pitäjille. Etsimme vuokraajat jo etukäteen ja jos kiinnostuneita löytyy, projekti toteutuu, kertoo Arhipenko. Kaupunkilaisille näkyvimmän osan toiminnasta muodostavat vaihtuvat taidenäyttelyt, luennot, tapahtumat ja erilaiset sosiaaliset projektit. Näyttelyitä varten Etagissa on kaksi galleriaa ja neljä näyttelyhallia. Epäkaupalliset näyttelyt tuovat asiakasvirtaa ja kaupalliset näyttelyt myös tuloja. Taidenäyttelyitä on järjestetty yhteistyössä esimerkiksi Milanon designmuseon, Ranskan kulttuurikeskuksen ja Goetheinstituutin kanssa. Näyttelyissä suositaan sosiaalisesti ja poliittisesti kärjekkäitä ja arkojakin teemoja. Esimerkiksi toissakesänä Etagissa järjestettiin Venäjällä runsaasti vastustusta herättänyt, olympialaisia kritisoinut ”Welcome! Sochi 2014!” -julistenäyttely. – Etagi sijaitsee vain noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Pietarin valtasuonesta Nevski Prospektista, joten hyvänä päivänä suosittu näyttely voi houkutella paikalle jopa tuhansia kävijöitä. Näyttelykävijät viipyvät tiloissa pitempään ja käyvät tutustumassa myös muuhun tarjontaan. Tiloissa tapahtuva toiminta luo keskinäistä synergiahyötyä eri toimijoiden välillä, Arhipenko toteaa. Etagissa järjestetään säännöllisesti myös luentoja ja workshoppeja, joissa luovien alojen yrittäjät ja asiantuntijat – esimerkiksi arkkitehdit, muotoilijat, graafikot ja Internet-suunnittelijat – kertovat työstään ja jakavat muillekin ammattinsa saloja. Nuorimpiakaan ei ole unohdettu: kaksi kertaa viikossa Etagissa järjestetään kaksituntinen, 4-12 -vuotiaille lapsille tarkoitettu oppimiskerho, jossa opiskellaan esimerkiksi improvisaatioteatteria, vegaaniruoan laittoa tai nettisivujen tekemistä. Etagissa järjestetään myös erilaisia sosiaalisia hyväntekeväisyysprojekteja. – Juuri nyt meillä on käynnissä säännöllisesti järjestettävä ”Tahdon omaan kotiin” -hanke, jossa pietarilaisille kulkukoirille ja -kissoille etsitään uusia omistajia. Eläinlääkärimme tarkastavat ja rokottavat pietarilaisilta löytöeläintaloilta tulleet eläimet ja me etsimme heille uuden kodin. Projektia on toteutettu vuodesta 2009 lähtien ja olemme löytäneet uudet isännät jo 300 kissalle ja 120 koiralle, Savelii Arhipenko summailee. Suomalaisuus näkyy ja kiinnostaa Loft Project Etagissa voi viettää myös pitempiä aikoja, sillä sen yhteydessä toimii myös Pietarin ensimmäinen design-hostelli. Trendikkääseen ilmeeseen panostavan hostellin kalusteet hankittiin alun perin suomalaiselta Artekilta. Suomalainen muotoilu, arkkitehtuuri ja innovaatiot ovat Arhipenkollekin tuttuja. – Suomessa keksittyä Ravintolapäivää vietettiin Pietarissa ensimmäisen kerran juuri Etagin tiloissa. Tapahtuman jälkeen valitsimme parhaat amatöörikokit ja kutsuimme heidät meille jatkamaan toimintaansa, Arhipenko muistelee. Savelii Arhipenko on koulutukseltaan arkkitehti ja Suomessa häntä kiinnostavat erityisesti kaupunkisuunnittelu ja design. Taiteellisen johtajan mukaan suomalaisella muotoilulla ja arkkitehtuurilla olisi kysyntää myös Etagissa. – Suomalainen design ja arkkitehtuuriosaaminen kiinnostavat pietarilaisia ja Etagissa voisi hyvin pitää luentoja tai workshoppeja suomalaisesta graafisesta suunnittelusta tai kaupunkisuunnittelusta ja -tutkimuksesta. Aiheista voisi järjestää myös esimerkiksi parin päivän suomalais-venäläisen seminaarin, jonka yhteydessä toteutettaisiin jokin yhteinen mediaprojekti. Myös suomalaisille valokuvanäyttelyille olisi tilausta, Arhipenko toteaa. Arhipenkon mukaan yksi loft-tilojen perimmäisistä ajatuksista on koota yhteen luovia ihmisiä, luoda synergiaa ja jalostaa uusia ajatuksia ja innovaatioita. – Parhaita projekteja ovat sellaiset, joissa joukko innovatiivisia nuoria kokoontuu yhteen, asuu ja ruokailee samoissa tiloissa, käy baareissa, osallistuu luentoihin ja workshoppeihin ja tutustuu toisiinsa. Kun monet pienet ajatukset jalostuvat virikkeellisessä ympäristössä ja innostavassa seurassa suuriksi ideoiden puroiksi, syntyy jotain sellaista, mitä muualla ei voisi syntyä, Savelii Arhipenko kiteyttää. H Yksi Loft-tilojen perimmäisistä ajatuksista on koota yhteen luovia ihmisiä, luoda synergiaa ja jalostaa uusia ajatuksia ja innovaatioita. Kotisivut: loftprojectetagi.ru Osoite: Ligovskij prospekt, 74 Lähin metroasema: Ligovskij prospekt 33 Lifestyle Suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu pääsevät paraatipaikalle Pietariin Teksti Taneli Dobrowolski Suomalainen modernismin aikakauden arkkitehtuuri ja muotoilu pääsevät esittäytymään Pietarin paraatipaikalla Suomen Pietarin instituutin ja Eremitaasin taidemuseon nykytaiteen osaston toteuttamassa suurnäyttelyssä. ”Kultainen sukupolvi – Modernismi suomalaisessa rakennustaiteessa ja muotoilussa” -niminen retrospektiivinäyttely avataan Eremitaasin Pääesikunnan keskussalien tiloissa tämän vuoden lopulla. S uomen Pietarin instituutin projektikoordinaattori Elena Vešnjakova kertoi hankkeesta Venla-lehdelle. – Tuskin koskaan aikaisemmin Suomi on näkynyt näin laajasti maailman arvostetuimpien taidemuseoiden joukkoon kuuluvassa Eremitaasissa. Suomi-aiheinen näyttely järjestettiin Eremitaasissa viimeksi vuonna 2005, jolloin aiheena oli marsalkka Mannerheimin ura ja elämä. Nyt kyse on huomattavasti laajemmasta projektista, Vešnjakova kertoo. Taidemuseo Eremitaasissa esittäytyvät 1930–1960 -lukujen suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun huippunimet Uno Ullbergista aina Eero Aarnioon. He pääsevät Eremitaasin Pääesikunnan rakennuksessa samoihin tiloihin modernin taiteen uranuurtajien, Matissen, Gauginin ja Malevitšin kanssa. Puitteet ovat kunnossa: viime vuonna avatut uudet ja komeat näyttelytilat on suunniteltu erityisesti modernin taiteen, arkkitehtuurin ja muotoilun näyttelyiden järjestämiseen. Hankkeen valmistelu käynnistyi noin vuosi sitten, kun Pietarissa vieraillut Helsingin Designmuseon johtaja Jukka Savolainen ehdotti Eremitaasille Marimekko-aiheista näyttelyä. Ehdotuksesta syntyi aktiivinen ajatustenvaihto, jonka myötä näyttely-ehdotus laajeni kattamaan koko suomalaisen modernismin aikakauden arkkitehtuurin ja designin. 34 Suurnäyttelyn valmistelutyöt ovat nyt täydessä vauhdissa ja projektin tiimoilta järjestettiin viime vuoden marraskuussa asiantuntijaseminaari Suomen pääkonsulaatin tiloissa. Suomalaisista alan toimijoista seminaarissa olivat mukana Arkkitehtuurimuseo, Lahdelma & Mahlamäki Architects, k2s architects, Martela ja muotoilija Tapio Anttila. Näyttelyn esineistö kootaan suomalaisten yhteistyökumppaneiden, eli Helsingissä toimivien Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon kokoelmista. Näyttelyn kokoamisesta tekee mielenkiintoisen se, että esineistön valitsee Eremitaasin arkkitehtuuriprojektien kuraattori, venäläisen arkkitehtikoulutuksen saanut Ksenia Malitš. – Katsaus suomalaiseen arkkitehtuuriin ja designiin saa ”venäläisen näkökulman”, joka tuo aiheen tarkasteluun uudenlaisen vivahteen myös suomalaisten näyttelyvieraiden kannalta, Vešnjakova huomauttaa. Eremitaasissa asetetaan näytteille kalusteita, keramiikkaa ja kankaita. Arkkitehtuuria esittelee yli 400 alkuperäistä piirrosta ja valokuvaa. Vieraille näytetään myös arkkitehtuuriaiheisia dokumenttielokuvia esimerkiksi Alvar Aallon Villa Mairea ja Matti Suurosen Futuro -taloista. – Pietarissa on aina ollut suurta kiinnostusta Suomea kohtaan ja pohjoismainen arkkitehtuuri ja muotoilu kiinnostavat erityisesti nuorempaa sukupolvea. Myös asiantuntijoiden piirissä arvostetaan korkealle suomalaista arkkitehtuurin koulua ja laadukasta muotoilua, Elena Vešnjakova kertoo. Näyttelyn yhteydessä järjestetään myös oheisohjelmaa, esimerkiksi luentoja ja työpajoja, joihin kutsutaan mukaan suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun huippunimiä. Jean Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi luvassa on myös klassisen musiikin konsertteja. Suomen Pietarin instituutti tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuutta saada näkyvyyttä näyttelyssä ja oheisohjelmistossa. – Erityisesti suomalaisille arkkitehtuurin ja muotoilun yrityksille kyseessä on erinomainen mahdollisuus laajentaa näkyvyyttään, Vešnjakova vihjaa. ”Kultainen Sukupolvi: Modernismi Suomalaisessa arkkitehtuurissa ja muotoilussa” -näyttelyn toteuttavat taidemuseo Eremitaasi ja Suomen Pietarin instituutti läheisessä yhteistyössä Arkkitehtuurimuseon (Helsinki), Designmuseon (Helsinki), Alvar Aalto -museon (Jyväskylä) ja Suomen Pietarin pääkonsulaatin kanssa. Suomen Pietarin instituutti on organisaatio, joka edistää suomalaisen kulttuurin mielenkiintoisimpien ja ajankohtaisten ilmiöiden näkyvyyttä ja tunnettuutta Pietarissa ja Venäjällä. Instituutti toimii Suomi-talon tiloissa Pietarissa. H Jutun kuvat Pietarin instituutilta. ”Kultainen Sukupolvi: Modernismi Suomalaisessa arkkitehtuurissa ja muotoilussa” 13.11.2015–31.1.2016 Eremitaasin taidemuseo 35 Mahdollisuuksia Tervetuloa Alabugaan Teksti Inga Kairo • Kuva Alabuga Alabugan erityistalousalue Tatarstanissa on houkutellut teollista toimintaa alueelle jo vuodesta 2000. Tänä päivänä siellä toimii 42 yritystä, joista puolet ovat ulkomaisia. Alueella operoi myös suomalainen pakkausvalmistaja Huhtamäki. Alueen kiinnostavuutta yrityksen sijaintipaikaksi lisäävät erityistalousalueen tarjoamat etuudet sekä Tatarstanin vakavaraisuus ja pieni investointiriski. O 36 nko kukaan kuullut Alabugasta? Nimi on saattanut jäädä joidenkin mieleen Huhtamäki-konsernin uutisista, joissa on kerrottu uuden tuotantohankkeen käynnistämisestä Alabugan erityistalousalueella. Alue tarjoaa sekä ulkomaisille että venäläisille yrityksille merkittäviä etuja, muun muassa kevennetyn verotuksen. Venäjän ensimmäinen federatiivinen erikoistalousalue Alabuga on myös maan menestynein, painottaa JSC SEZ «Alabugan» markkinointi- ja viestintäpäällikkö Dilyara Fatkhullina. Menestyksen mittareita ovat suorien investointien määrä, hallinnollisten sijoitusten tehokkuus ja tuotantovolyymi. – Vuonna 2013 Alabugaan tehtyjen investointien määrä nousi ennen ruplan devalvointia noin kolmeen miljardiin US dollariin ja teollisuustuotanto – yhteen miljardiin dollariin. Se oli selkeä voittaja Venäjän 26 erikoistalousalueen vertailussa, Fatkhullina sanoo. Alabugan erityistalousalue sijaitsee Tatarstanissa, joka on Venäjän taloudellisesti kehittyneimpiä alueita. Tänne ovat sijoittaneet tuotantoaan monet suuret kansainväliset yhtiöt kuten Ford-Sollers, Saint-Gobain, Air Liquide, Rockwool, Preiss-Daimler Group, Kastamonu Integrated Wood Industries, Armstrong, 3М ja monet muut. Alabugan alueella ne harjoittavat teollista toimintaa edullisin ehdoin ja saavat tuotantoinvestoinneilleen parempaa tuottoa kuin esimerkiksi kotimaassaan. Tänä päivänä Alabugan alueella on rekisteröity 42 residenttiä ja siellä toimii 14 tehdasta. Fatkhullinan mukaan Alabugan hyviä tuloksia voi selittää sillä, että paikallisella hallinnolla on ollut tarpeeksi tahtoa ja voimaa kehittää aluetta taloudel- lisesti ja siten parantaa myös toimintaympäristöä ja sosiaalista infrastruktuuria. – Tatarstanin tasavallan viisas investointipolitiikka on houkutellut tänne monia venäläisiä ja ulkomaisia sijoittajia, Fatkhullina analysoi. Historiallinen tausta Alabugan erityistalousalue on nykymuodossaan toiminut kahdeksan vuotta. Todellisuudessa se on paljon vanhempi, sillä sen tarina alkoi jo entisen Neuvostoliiton aikana. Vuonna 1985 alueelle rakennettiin Venäjän suurin Kamskin traktoritehdas. Ennen Neuvostoliiton hajoamista valmistuivat valtatien tieliittymä, kaasuputkisto ja paikallinen voimala, jotka myöhemmin muodostivat erityistalousalueen rungon. Vuonna 2005 Venäjä innostui luomaan omia erityistalousalueita, koska huomasi kuinka hyvin tuloksin Kiina oli pystynyt hyödyntämään niitä oman taloutensa kehittämisessä ja varsin lyhyessä ajassa. Pian säädettiin laki, joka vahvisti erityistalousalueiden poikkeavan aseman vero- ja tullimenettelyssä sekä valtion roolin erityistalousalueiden infrastruktuurin luomisessa. Tatarstan tarttui hankkeeseen rohkeasti ja oli ensimmäisenä mukana kokeilussa. Samana vuonna Tatarstanissa käynnistettiin liikenne- ja muun infran rakentaminen omalla rahoituksella. Ensimmäiset valtion investoinnit tulivat vasta puolentoista vuoden kuluttua. Vuoden 2006 lopussa alueelle valmistui ensimmäinen 165 hehtaarin teollisuuskokonaisuus, johon saatiin 75 miljoonan US dollarin investointi tasavallan budjetista. Kokonaisuuteen kuuluivat tullija konttiterminaali, liikekeskus ja valmis infrastruktuuri tuleville residenteille. Ensimmäinen alueelle sijoittunut yhtiö oli FordSollers, joka vuonna 2008 käynnisti Alabugassa henkilöautojen tuotannon. Toisena tulijana oli Polimatiz-yhtiö. Sen polypropyleenitehdas aloitti tuotantonsa erikoistalousalueella vuonna 2009. Myöhemmin tanskalainen Rockwool-konserni investoi 150 miljoonaa US dollaria Euroopan suurimman lämpöeristetehtaan rakentamiseen. Sen tuotantolinjat starttasivat huhtikuussa 2012. Perinteisiä etuja Fatkhullina kertoo, että ulkomaisten ja venäläisten sijoittajien suhde Alabugan talousalueella on tasavertainen – puolet ja puolet. Kaikki yritykset nauttivat samoista eduista, kenelläkään ei ole etusijaa. Erityistalousaluetta koskeva laki edellyttää, että jokainen sijoittaja rekisteröi uuden yrityksensä Elabugan 37 Alabuga lyhyesti Paikka: Tatarstan, Venäjä, 800 km Moskovasta Lentoyheydet: Moskovaan seitsemän suoralentoa päivässä, kaksi kertaa viikossa Istanbuliin Perustamisvuosi: 2005 Pinta-ala: 2 000 hehtaaria (potentiaalia 4 000 hehtaariin Toiminta-aika: 49 vuotta Valtion investoinnit: suunnitellut – 83 211 miljardia ruplaa toteutuneet – 23 000 miljardia ruplaa Residenttien määrä: 42 yritystä Yritysinvestoinnit: suunnitellut – 119 miljardia ruplaa toteutuneet – 87 miljardia ruplaa Prioriteettialat: autoteollisuus, autokomponenttien ja mittalaitteiden valmistus, petrokemia, komposiittien ja rakennusmateriaalien sekä kulutustavaroiden valmistus Klusterit: petrokemia/ kemia, autoteollisuus, rakennus- ja sisustusmateriaalit, maatalous Uudet työpaikat: 5000 kunnallispiirin rekisteriin ja sen kautta saa Venäjän juridisen henkilön statuksen. Tämän proseduurin jälkeen ulkomaisesta sijoittajasta tulee Venäjän verovelvollinen residentti. Sijoittajalle tarjotaan vakiopaketti tulli- ja veroetuja. Fatkhullinan mukaan valmis infrastruktuuri mahdollistaa hankkeen suunnittelun ja nopean startin residenttistatuksen hakemisen yhteydessä, mikä lyhentää huomattavasti rakennusvaihetta. Koko prosessi maanraivauksesta tuotannon käynnistämiseen kestää keskimäärin noin kaksi vuotta. Valmiit verkot ja ilmaiset liittymät tuovat yritykselle 10–25 prosentin säästön koko hankkeen kustannuksista. Uusi profiili Alabugan hallinto on halunnut erottautua Venäjän perinteisestä teollisuusalueen toimintamallista ja päättänyt profiloitua myös pk-sektorille suunnattuihin palveluihin. Profiloitumisen myötä syntynyt teollisuuspuisto Synergia käynnistää toimintansa Alabugassa vuonna 2015. Se koostuu 20 tuotantomoduulista (yhteensä 24 00 neliömetriä), jotka vuokrataan asiakkaille. Jokaiseen moduuliin kuuluu oma sisääntuloportti ja laituri, pieni toimisto johtajalle ja ruokailutila, kertoo Alabugan varatoimitusjohtaja Rustem Zaripov. Hän toteaa, että rakentaminen tehtiin kansainvälisten standardien mukaan ottaen huomioon myös tuotantolaitosten nykyiset tekniset vaatimukset. Zaripov korostaa, että vastaavanlaista teollisuustilaa löytyy harvoin Venäjältä, koska teollisuuspuistot perustetaan pääsääntöisesti käyttäen tyhjiä vanhojen normien mukaan suunniteltuja tehdasrakennuksia. Hanke toteutui hallinnointiyhtiön rahoituksella Toinen uusi kompleksi A Plus Park Alabuga on valmistumassa yksityisellä rahoituksella. Valtava 200 tuhannen neliömetrin teollisuushalli vastaa kansainvälisiä standardeja. Uuden hankkeen lisäarvona on aiempaa suurempi tila, joka mahdollistaa rakentamisen asiakkaiden toiveiden mukaan build to suit -periaatteella. Alabugan toimintaympäristöä on parannettu kovalla vauhdilla. Kahdeksan kilometrin päähän teollisuusalueesta on rakennettu mukava asuinalue Tri Medvedya/Kolme Karhua omakotitaloineen ja kerrostaloasuntoineen. Työntekijöiden viihtyvyyttä lisää vuonna 2014 avattu kansainvälinen koulu, joka on tarkoitettu ulkomaisten työntekijöiden lapsille. Opetus on korkeatasoista, sillä koulu on sertifioitu kansainvälisen IB-ohjelman mukaisesti. Opettajien äidinkieli on englanti. Alabugan suomalaiset Huhtamäen tehdas, joka valmistaa pakkaustuotteita McDonald’sin ravintolaketjulle, aloittaa tuotantonsa 38 Alabugan alueella vuonna 2015. Alabugan tiedotuksen mukaan suomalaisen tehtaan investointi oli 4,8 miljoonaa US dollaria ja tuotantokapasiteetti on 641 miljoonaa tuotetta vuodessa. Huhtamäki toimittaa kertakäyttöastioita McDonald’sille jo voimassa olevien sopimuksien mukaan, mutta edullisemmin. Fatkhullina kertoo, että tällä hetkellä käydään neuvotteluja myös muiden suomalaisten yhtiöiden kanssa. Erityistalousalue Alabuga on ollut vuodesta 2014 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsen ja käyttää aktiivisesti SVKK:n palveluita muun muassa partnerinhakuun. SVKK on auttanut paljon suhteiden luomisessa suomalaisten yritysten kanssa, jotka suunnittelevat omaa tuotantoaan Venäjällä. Kiinalaiset investoivat eniten Alabugan kaikki yritykset ovat suuntautuneet teolliseen tuotantoon. Tällä hetkellä erityistalousalueella ovat vahvasti edustettuina koneenrakennus, kemia ja petrokemia, rakennusmateriaalien ja mittalaitteiden valmistus sekä elintarviketeollisuus. Erikoistuminen johtuu alueen talouden rakenteesta, joka pohjautuu paikallisiin raaka-ainevarantoihin, paikallisten yritysten kysyntään, markkinoiden volyymiin sekä henkilöstöresursseihin. Fatkhullina huomauttaa, että Alabugan erityistalousalueen toimialojen kehittämisessä ei ole rajoituksia taikka prioriteetteja. Kuitenkin on hyvää muistaa, että Venäjän lainsäädäntö kieltää luonnonvarojen louhinnan ja jalostuksen, sekä alkoholi- ja tupakkatuotteiden valmistuksen erityistalousalueella, mikä on ainut rajoitus. Fatkhullina uskoo, että Venäjän talouden heilahtelut ovat väliaikainen ilmiö. Alabugan erityistalousalueella analysoidaan jatkuvasti talousennusteita, jotka lupaavat Venäjän talouden kasvua jo kahden vuoden kuluttua. – Venäjä on edelleen iso markkina ja sen luonnonvarat ovat tavattoman rikkaat. Venäjän Tatarstan puolestaan on hyvin varakas tasavalta, jolla on vahvat teollisuustuotannon perinteet. Sen investointiriskiä pidetään melko pienenä, mikä on hyvä lähtökohta uusien hankkeiden käynnistämiselle. Esimerkiksi aasialaiset partnerit tiedostavat hyvin tämän mahdollisuuden. Viime vuonna eniten investointeja Alabugan erityistalousalueelle tekivät kiinalaiset yritykset, Fatkhullina selvittää. Alabugan johtajat ovat sitä mieltä, että kriisin aikana suomalaiset yritykset voivat kasvattaa omaa markkinaosuuttaan Venäjällä ja Alabuga on valmis yhteistyöhön yritysten kanssa. Fatkhullinan mukaan vuonna 2015 Alabugan erityistalousalue tulee olemaan Venäjän houkuttelevin teollisuusalue ulkomaisille teollisuusinvestoinneille. H TulliuutisIA Sopimus Euraasian talousliitosta astui voimaan – Armenia mukaan E Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin vuonna 2010 perustama tulliliitto muuttui vuoden 2015 alussa Euraasian talousliitoksi. Samalla mukaan liittyi Armenia, jonka jäsenyyssopimus allekirjoitettiin lokakuussa 2014. Kirgisian jäsenyydestä sovittiin joulukuussa, ja maan on määrä liittyä talousliittoon tämän vuoden toukokuussa. Euraasian talousliiton tavoitteena on tiivistää taloudellista integraatiota mm. yhteisesti koordinoidun talouspolitiikan avulla sekä luomalla yhteiset rahoitus- ja energiamarkkinat. Toteutumistaan odottaa myös tavaroiden, palveluiden, työvoiman ja pääoman vapaa liikkuvuus, josta maat sopivat jo vuonna 2012. Parhaimmillaankin Euraasian talousliiton toiminta julistetussa laajuudessaan toteutuu vasta vuosien kuluttua. Sopimuksen velvoitteista on myönnetty jäsenmaille lukuisia poikkeuksia ja useiden vuosien siirtymäaikoja. Armenian jäsenyyden on määrä toteutua täysimääräisesti 8 vuoden siirtymäajan jälkeen. Integraation syventäminen on vaikeaa myös siksi, ettei tulliliitonkaan toiminta ole sujunut kitkatta. Varsinkin Venäjän ja Valko-Venäjän välillä on kiistoja. Maat ovat syyttäneet toisiaan mm. tulliliiton sääntöjen rikkomisesta erityisesti sen jälkeen, kun Venäjä kielsi länsimaisten elintarvikkeiden tuonnin. Venäjän mukaan Valko-Venäjä alkoi viedä Venäjälle kiellettyjä tuotteita. BOFIT/TD/5.1.2014 Vaalimaan rajanylityspaikan tavaraliikenteen ennakkovarauspalvelu jatkuu E Tavaraliikenteen osalta pakollinen ennakkovarauspalvelu Vaali- maalla jatkuu. Palvelu toimii osoitteessa www.evpa.fi. Henkilöliikenteen rajanylityksen ennakkovarauspalvelukokeilusta päätettiin sitä vastoin luopua, koska henkilöliikenne Vaalimaan rajanylityspaikalla on ollut odotettua hiljaisempaa. Kokeiluvaiheessa kerättiin kokemuksia, kuinka järjestelmällä voitaisiin tarjota autoilijoille parempaa palvelua rajanylitykseen heidän itsensä toivomana ajankohtana. Koska vapaaehtoisia varauksia tehtiin odotettua vähemmän Suomesta Venäjälle, ei kokeilusta saatu vielä tarpeeksi kokemuksia. Kaakkois-Suomen ELY-keskus/TD/4.2.2015 Venäjän ulkomaankauppa supistui viidenneksen loka-joulukuussa E Venäjän tullin mukaan sekä tavaraviennin että -tuonnin arvo oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä lähes 20 prosenttia ja joulukuussa peräti 25 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Kauppa IVY-maiden kanssa supistui vielä enemmän, etenkin Ukrainan-kaupan heikon kehityksen vuoksi. Loka-joulukuussa Venäjän tuonti Ukrainasta putosi puoleen ja vienti lähes 70 prosenttia vuotta aiemmasta. Venäjän kauppa supistui lähes kaikkien muidenkin maiden kanssa. Poikkeuksena tuonti Kazakstanista ja Sveitsistä kasvoi jopa viidenneksellä. Venäjän viennin arvo supistui lähinnä halvemman öljyn sekä pienempien raakaöljyn ja maakaasun vientimäärien vuoksi. Lisäksi raaka- öljyn vientimäärä supistui lähes 7 prosenttia ja maakaasun vientimäärä miltei kolmanneksen. Öljytuotteita vietiin 9 prosenttia enemmän, mutta myös niiden viennin arvo supistui alempien hintojen vuoksi. Monien metallien vientimäärät kasvoivat, kuparin vienti lähes tuplaantui. Myös hiiltä ja viljaa vietiin edellisvuotta enemmän. Tuonnin arvo supistui loka-joulukuussa kaikissa tuoteryhmissä. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonti väheni viidenneksellä. Myös monien kulutustavaroiden tuonti supistui: esim. elintarvikkeita, tekstiilejä ja henkilöautoja tuotiin yli 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tuontia vähensivät mm. ruplan heikentyminen ja elintarvikkeiden tuontirajoitukset. EU-maiden osuus Venäjän kauppavaihdosta supistui hieman, mutta oli yhä lähes puolet. IVY-maiden osuus supistui 12 prosenttiin, kun taas APEC-maiden osuus nousi 27 prosenttiin. Venäjän suurin kauppakumppani oli edelleen Kiina, jonka osuus kasvoi runsaaseen 11 prosenttiin. Viennistä 70 prosenttia koostui öljystä ja kaasusta, muita tärkeimpiä tuotteita olivat metallit ja kemikaalit. Tuonnista puolet muodostui koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä. Kemiallisten tuotteiden että elintarvikkeiden osuus oli noin 15 prosenttia. BOFIT/12.2.2015 Henkilöautojen tuonti Venäjälle laski viidenneksellä E Henkilöautojen tuonti Venäjälle laski viime vuoden tammi-marraskuussa 21 prosentilla vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Avtostatin mukaan Venäjälle tuotiin ulkomailta yhteensä 650 000 henkilöautoa ja 57 700 kuorma-autoa. Kuorma-autojen tuonti laski 38,6 prosenttia. Henkilöautoja vietiin Venäjältä viime vuoden 11 kuukauden aikana 116 000 kappaletta, mikä on 6,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Venäjä vei ulkomaille 19 800 kuorma-autoa, eli 13,9 prosenttia vähemmän kuin toissavuonna. Avtostat/TD/28.1.2015 Juustojen tuontikieltoa kierretään laktoosittomuudella E Eurooppalaiset juustontuottajat ovat löytäneet keinon kiertää Ve- näjän elintarvikkeiden tuontikieltoa. Tuottajat käyttävät hyväkseen tuontikiellon poikkeusta, jonka mukaan Venäjälle voi tuoda laktoosittomia juustoja. Venäjän tullin mukaan laktoosittomien juustojen tuonti Venäjälle lähes kahdeksankertaistui viime vuonna. Kun vuonna 2013 laktoosittomia juustoja tuotiin Venäjälle 2,6 tuhatta tonnia, vuonna 2014 tuonti oli jo 19,5 tuhatta tonnia. Venäjän maataloustuotteiden valvontaviranomaisen edustajan Nikolai Aleksejenkon mukaan Venäjän lainsäädännössä ei ole tarkkoja normeja laktoosittomien tai vähälaktoosisten tuotteiden määrittelemiseksi. Käytännössä tuontilupa heltiää kaikille viranomaisten tarkastamille ja hyväksymille vähälaktoosisiksi todetuille tuotteille. Venäjän maidontuottajien liiton Aleksander Nikitinin mukaan lähes mikä tahansa juusto voidaan luokitella laktoosittomaksi tai vähälaktoosiseksi, koska juustossa on vähemmän laktoosia kuin maidossa. Izvestia/TD/19.1.2015 39 Vieraskynä Venäjän uudistetun henkilötietolain vaikutuksia Venäjän kansalaisten henkilötietojen tallentamista ulkomaisille palvelimille rajoitetaan syyskuusta 2015 lähtien. V enäjä on aikaistanut 27.7.2006 annettuun henkilötietolakiin (Venäjän federaation laki nro 152-Ф3, jäljempänä henkilötietolaki) tehtyjen muutosten voimaantuloa. Muutosten tarkoituksena on rajoittaa ulkomaisten palvelinten käyttöä Venäjän kansalaisten henkilötietojen käsittelyssä ja helpottaa Venäjän tietosuojaviranomaisen (venäjäksi Roskomnadzor) valvontatehtäviä. Uudistus aiheutti viime syksynä kuohuntaa kansainvälisissä yrityksissä, kun ne huomasivat, etteivät pystyisi noudattamaan uusia vaatimuksia. Lakimuutosten piti alun perin tulla voimaan 1. syyskuuta 2016. Viime vuoden lokakuussa Venäjän parlamentti oli jo aikaistamaisillaan voimaantuloa tammikuun 1. päivään 2015, mutta useiden venäläisten ja kansainvälisten yritysten kielteiset reaktiot pakottivat parlamentin muuttamaan suunnitelmiaan ja hyväksymään voimaantulopäiväksi 1. syyskuuta 2015. Tämä päivämäärä on nyt vahvistettu Venäjän federaation lailla nro 536-ФЗ, jonka Venäjän presidentti allekirjoitti 31. joulukuuta 2014. Uudistuksen myötä kaikilla yhteisöillä, jotka käsittelevät Venäjän kansalaisten henkilö- 40 tietoja Venäjän ulkopuolella sijaitsevilla palvelimilla, on kahdeksan kuukautta aikaa saattaa tietojärjestelmänsä vastaamaan uuden lain vaatimuksia. Nämä vaatimukset esitellään lyhyesti jäljempänä. Henkilötietojen säilyttäminen Venäjällä Henkilötietolakiin tehtyjen muutosten mukaan tietojen käsittelijät ovat velvollisia varmistamaan, että Venäjän kansalaisten henkilötietojen tallentamiseen, järjestämiseen, keräämiseen, säilyttämiseen, päivittämiseen ja korjaamiseen käytetään vain Venäjän federaation alueella sijaitsevia tietokantoja riippumatta siitä, millä tavoin henkilötiedot kerätään. Määräys koskee siis myös internetin kautta kerättyjä tietoja. Tietojen käsittelijöillä tarkoitetaan sekä eurooppalaisen lainsäädännön mukaisia rekisterinpitäjiä että henkilötietojen käsittelijöitä. Vaatimus voidaan tulkita niin, että on laitonta kerätä Venäjän kansalaisten henkilötietoja ja lähettää ne suoraan Venäjän ulkopuolella sijaitseville palvelimille käsittelemättä henkilötietoja ensin Venäjällä sijaitsevalla palvelimella. Tällaisen vaatimuksen käyttöönotto herättää paljon kysymyksiä. Ei esimerkiksi ole selvää, onko laillista yhdistää venäläisiin tietokantoihin ulkomaisilla palvelimilla sijaitsevia tietokantoja ja ohjelmistoja tai kopioida tietoja venäläisiltä palvelimilta ei-venäläisille palvelimille. Muutoksissa ei myöskään oteta kantaa ennen niiden voimaantuloa kerättyihin henkilötietoihin. Tässä vaiheessa vaikuttaa ilmeiseltä, ettei vaatimus koske muiden valtioiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden henkilötietoja, vaikka tiedot kerättäisiin Venäjällä. Jos näin on, tällaisten tietojen käsittelyä voidaan jatkaa samalla tavoin kuin tähän saakka, kunhan tiedot ovat erillään Venäjän kansalaisten tiedoista. On hyvä huomata, että määräykseen Venäjällä sijaitsevien palvelinten tai tietokoneiden käytöstä on lakimuutoksessa säädetty myös useita poikkeuksia. Yhtä niistä voitaisiin erään tulkinnan mukaan soveltaa kansainvälisten yritysten venäläisiin työntekijöihin. Tulkinta on kuitenkin kiistanalainen, eikä sen herättämiin kysymyksiin toistaiseksi näytä olevan selviä vastauksia. Palvelinten sijainti ilmoitettava Roskomnadzorille Venäjän tällä hetkellä voimassaolevan henkilötietolain 22 §:n mukaan henkilötietojen käsittelijän on ilmoitettava Roskomnadzorille kirjallisesti aikomuksestaan käsitellä henkilötietoja, ennen kuin se voi aloittaa niiden käsittelyn. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse antaa silloin, kun yritys käsittelee esimerkiksi omien työntekijöidensä tietoja tai urakoitsijoiden tietoja urakkasopimuksen tekemistä varten, kunhan tietoja ei välitetä ulkopuolisille ilman kyseisten henkilöiden nimenomaista suostumusta. Kun lakimuutokset tulevat voimaan, ilmoituslomakkeeseen on merkittävä myös Venäjän kansalaisten henkilötietoja sisältävien tietokantojen sijainti. Venäjän lainsäädännössä ei täsmennetä, ovatko tietojen käsittelijät velvollisia päivittämään jo aiemmin antamiaan ilmoituksia. Henkilötietojen tarkastusmenettelyn vahvistaminen Venäjän federaation 26.12.2008 annettu laki nro 294-ФЗ koskee oikeushenkilöiden ja yksityisyrittäjien oikeuksien suojaa valtiollisen ja alueellisen valvonnan yhteydessä. Siinä säädetään valtion tarkastusten järjestämisestä ja toteuttamisesta. Henkilötietolain tulevien muutosten mukaan nämä säännökset eivät jatkossa enää koske Roskomnadzoria, kun se tarkistaa tietojen käsittelijöiden toimintaa. Tämä muutos saattaa merkitä sitä, että henkilötietojen käsittelyä valvotaan tulevaisuudessa tarkemmin. Verkkosivustojen sulkeminen henkilötietolakien rikkomisen vuoksi Roskomnadzor saa lakimuutoksen myötä valtuudet vastata henkilötietolainsäädännön rikkomuksiin estämällä verkkosivuston käytön Venäjän alueella. Verkkosivuston käyttö voidaan estää tuomioistuimen päätöksellä esimerkiksi jos verkkosivuston tietoja on käsitelty Venäjän henkilötietolain vastaisesti. Tätä tarkoitusta varten kiellettyjä verkkotunnuksia, verkko-osoitteita ja muita yhteystietoja tallennetaan erityiseen valtakunnalliseen rekisteriin. Näiden sääntöjen voidaan tulkita soveltuvan kaikilta osin muun muassa sosiaaliseen mediaan, blogeihin, julkisiin tietokantoihin, varausjärjestelmiin, joihinkin verkkokauppoihin sekä muihin verkkopalveluihin, joihin käyttäjät voivat rekisteröityä tai joissa heidän henkilötietojaan käsitellään muilla tavoin. Verkkosivustojen sulkemista lukuun ottamatta henkilötietolain rikkomisesta säädetyt seuraamukset ovat yllättävän vähäisiä. Yleisesti voidaan sanoa, että yritykselle voidaan määrätä 5.000–10.000 ruplan (noin 65–130 euron) sakko jokaisesta henkilötietolain rikkomuksesta. Lisäksi yrityksen vastuuhenkilölle (esimerkiksi toimitusjohtajalle tai tietosuojavastaavalle) voidaan määrätä henkilökohtainen sakko, mutta sen määrä on enintään tuhat ruplaa (noin 13 euroa). Ellei yritys korjaa havaittuja rikkomuksia Roskomnadzorin ohjeiden mukaisesti, se voidaan katsoa viranomaisen määräyksen noudattamatta jättämiseksi, josta voidaan määrätä lisäsakkoja. *** Juridiikalle tyypilliseen tapaan tämäkin lainsäädäntöuudistus herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. On kuitenkin ilmeistä, että yksityisyyden suojan ja henkilötietojen käsittelyn sääntely on kiristymässä. Tästä näkökulmasta muutoksia voidaan pitää Venäjän ensimmäisenä yrityksenä torjua käytäntöä, joka on yleistynyt henkilötietoja käsittelevien yritysten parissa: ne pyrkivät siirtämään Venäläisiin liittyvän henkilötietojen käsittelyn Venäjän lainsäädännön piiristä suotuisampana pitämänsä ulkomaisen lainsäädännön piiriin. On erittäin todennäköistä, että henkilötietolain rikkomisesta määrättäviä seuraamuksia kiristetään huomattavasti tulevaisuudessa. Ainakin Roskomnadzor on jo useita vuosia pyrkinyt vahvistamaan niitä. Tässä vaiheessa Venäjän kansalaisten henkilötietoja käsitteleville yrityksille voi suositella oikeastaan vain tilanteen seuraamista: Roskomnadzorilta on tulossa tarkempia ohjeita siitä, miten uusia sääntöjä on käytännössä sovellettava. H Annamme mielellämme lisätietoja: Eija Warma Counsel, Data Protection & Privacy [email protected] Twitter: @EijaWarma Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Stanislav Rumyantsev Associate [email protected] Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 41 Juristin Palsta ja Lakiuutiset Tulliliiton uudet sertifioinnit Juristi Petri Kekki, SVKK Kysymys: Tarvitsisimme juridista apua TR TS sertifikaattisopimuksen tekoon. Kun GOST-R sertifikaatti nyt poistuu käytöstä, joudumme tekemään uudet sertifioinnit ja sitä tarkoitusta varten pitää olla nimettynä venäläinen sertifikaatin haltija. Tästä on tehtävä sopimus, joka tulee sertifikaattiin. Mistä tässä on kysymys? Vastaus: Tilanne on todellakin se, että tulliliiton alueella sertifikaatin haltijana voi olla ainoastaan alueelle rekisteröity oikeushenkilö (yritys). Ulkomainen yritys ei voi hakea sertifiointia ja olla sen haltijana tulliliiton alueella. Tilanne on se, että GOST R poistuu ja tilalle tulevat TR TS -sertifikaatit ja/tai vastaavuusvakuutukset, jotka käytännössä voidaan myöntää / rekisteröidä vain Venäjälle (Tulliliittoon) rekisteröidyn yrityksen nimiin. Kyseessä on tällöin ns. valtuutettu edustaja. TR TS -sertifikaatissa mainitaan aina sertifiointilaitos, hakija ja valmistaja- TR TS vastaavuusvakuutuksessa mainitaan vain hakija ja valmistaja – rekisteröivän sertifiointilaitoksen tunnus Lakiesitys: OOO:n toiminnan perustaksi osakkaiden kokouksessa hyväksymä malliyhtiöjärjestys R Uuden lakiesityksen mukaan OOO:n toiminnan perustana voisi olla osakkaiden kokouksessa hyväksymä malliyhtiöjärjestys varsinaisen osakkaiden laatiman ja hyväksymän yhtiöjärjestyksen sijaan. Hallituksen lakiesityksessä duumalle ehdotetaan, että tyyppiyhtiöjärjestyksen laatii valtuutettu Venäjän oikeusviranomainen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että OOO:n rekisteröintiprosessissa paperimuotoista yhtiöjärjestystä ei olisi tarpeen liittää mukaan yhtiön rekisteröintiasiakirjoihin, mikäli toimitaan mallin pohjalta. Tyyppiyhtiöjärjestyksessä ei olisi tietoja yhtiön osakepääomasta, eikä kotipaikka tai nimitietoja. Juridisesti yhtiön katsottaisiin toimivan kaupparekisteriin merkittyjen tietojen perusteella, eikä viitattaisi suoraan yhtiöjärjestykseen. Mikäli osakepääomaa korotetaan tai osuuden nimellisarvoa muutetaan, siitä ei tehdä merkintää yhtiöjärjestykseen, vaan tästä olisi ilmoitettava kaupparekisteriin kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Uudistuksella on tarkoitus nopeuttaa rekisteröintiprosessia optimoimalla asiakirjojen toimittamista rekisteröintiviranomaiselle sekä houkutella uusia investointeja helpottamalla yhtiön perustamista. Uudistuksella pyritään myös kulujen karsimiseen välttämällä arkistointikuluja, sekä vahvistettujen otteiden myöntämistä yhtiöjärjestyksistä. Uudistuksen tarkoitus on myös se, että malliyhtiöjärjestyksen pohjalta toimiminen ei vaatisi juridisten palvelujen käyttöä, vaan myös ”maallikko” voisi käynnistää sen pohjalta yritystoiminnan. 42 on asiakirjan numerossa. Ulkomaisen valmistajan sekä Tulliliiton alueelle rekisteröidyn yrityksen välille on lisäksi solmittava ns. valtuutussopimus, jolla osapuolet sopivat Venäjälle (tai muualle tulliliiton alueelle) rekisteröidyn sertifikaatin hallinnoinnista. Sertifikaatin rekisteröivää yritystä kutsutaan valtuutetuksi edustajaksi. Oleellista on huolehtia siitä, että sertifikaatissa ei mainita mitään toimitussopimusta, mikä rajoittaisi muiden maahantuojien kuin sertifikaatissa nimetyn toimijan mahdollisuuksia viedä kyseessä olevaa tuotetta Venäjälle. Tämä vuoksi on vältettävä sitä, että sertifikaatissa mainitaan mitään yksilöintitietoja yksittäisestä sopimuksesta (sopimuksen numero, sopimuksen osapuolet, jne.). Valtuutussopimuksen laatimisessa on syytä käyttää asiantuntijaa. H Vielä ei ole tietoa siitä, miten järjestelmä käytännössä toimii, mutta on huomattava, että myös Suomessa on mahdollista perustaa osakeyhtiö malliyhtiöjärjestyksen pohjalta. Tällöin malliyhtiöjärjestys luetaan optisesti kaupparekisterin sähköiseen järjestelmään. PK/5.12.2014 Yritysten ”tarkastusvapaat” alkavat tammikuussa 2016 R Venäläismedian ”yritysten tarkastusvapaiksi” nimetty asetus astuu voimaan tammikuussa vuonna 2016. Asetuksen mukaan yritykset, joiden toiminnassa ei edellisten kolmen vuoden aikana ole havaittu merkittäviä puutteita, vapautetaan kokonaan verotarkastuksista ja muista vastaavista valtion viranomaisten tarkastustoimista kolmen vuoden ajaksi. Asetuksen teksti on julkaistu presidentinhallinnon kotisivuilla. Asetuksessa Venäjän hallitus velvoitetaan valmistelemaan ja selvittämään asetuksen toteuttamista edellyttävät toimenpiteet vuoden 2015 heinäkuuhun mennessä. Hallituksen tehtävänä on muun muassa määritellä se, mitä ovat yrityksen toiminnassa havaitut ”merkittävät puutteet”. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin tiedossa, että ”tarkastusvapaita” ei tulla soveltamaan sellaisiin yrityksiin, joiden toiminta on johtanut ihmisten terveyden tai turvallisuuden vaarantumiseen. The-Village/TD/8.12.2014 Metsänvuokrauksen sääntöihin suunnitteilla muutoksia Venäjällä Kuva Shutterstock R Venäjällä metsänvuokrasopimuksen voi jatkossa saada nykyisen huutokauppamenettelyn lisäksi myös kilpailutuksen perusteella. Venäjän luonnonvaraministeriö on tehnyt metsälakiin muutosehdotuksen, joka on tällä hetkellä oikeusministeriössä tarkastettavana. Lakiluonnoksen mukaan metsänvuokrasopimus myönnettäisiin ensisijaisesti niille yrityksille, jotka pystyvät jalostamaan puuta. Hallituksen on määrä antaa tarkemmat kriteerit kilpailutukselle. Luonnoksen mukaan kilpailutusta koskeva ilmoitus on julkaistava kolmea kuukautta aikaisemmin. Kilpailutuksen kohteena olevan metsäalueen on oltava kiinteistörekisterissä. Idän metsätieto/12.2.2015 Putin hyväksyi lakimuutoksen vähittäiskaupan kunnallisesta myyntiverosta R Presidentti Vladimir Putin on hyväksynyt kiistellyn lakimuutok- sen vähittäiskaupan kunnallisesta myyntiverosta. Hyväksytyn lakimuutoksen myötä kunnallinen myyntivero on mahdollista ottaa käyttöön federaation tason kaupunkisubjekteissa, eli Moskovassa, Pietarissa ja Sevastopolissa 1. heinäkuuta 2015 alkaen. Vero voidaan kohdistaa vähittäiskauppaa harjoittaviin pienyrityksiin ja toiminimiin, joilla on liiketiloissa toteutettavaa toimintaa. Veron suuruus määritellään liiketilojen pinta-alan mukaan ja se kannetaan neljännesvuosittain. Veron katoksi on määrätty kuusi prosenttia yrityksen potentiaalisesta myyntivoitosta. Veron voi vähentää valtakunnallisesta tuloverosta. Lakimuutos ei velvoita kaupunkeja kantamaan uutta veroa, eikä se määrittele veron vähimmäissuuruutta. Lakia valmistelleen kansanedustaja Andrei Makarovin mukaan verouudistuksen tarkoituksena on vähentää harmaata taloutta. Makarov arvioi samalla, että vuonna 2015 todennäköisesti vain Moskovan kaupunki ottaa veron käyttöön. Venäjällä toimivien eurooppalaisten yritysten etujärjestö AEB:n mukaan vero heikentää Venäjän liiketoiminta- ja investointi-ilmapiirejä. AEB ennustaa veron heijastuvan lopulta kuluttajahintojen kasvuun. RBC/TD/2.12.2014 Parlamentti vahvisti henkilötietolain voimaantulon lykkäyksen R Venäjän parlamentti on vahvistunut esityksen, jonka mukaan hen- kilötietolain muutokset astuvat voimaan vasta vuoden 2015 syyskuussa. Aiemman esityksen mukaan lakimuutos olisi astunut voimaan jo vuoden 2015 alusta. Laki on aiheuttanut runsaasti vastustusta, sillä sen vaatimusten mukaan Venäjän kansalaisten henkilötietoja on lain voimaantultua säilytettävä vain Venäjän alueella sijaitsevilla palvelimilla. Informaatiovaliokunta täsmentää, että laki ei tule koskemaan sellaisia ulkomaalaisia verkkopalveluja, kuten esimerkiksi hotelli- ja lippuvarauspalvelut. Lakiesityksen mukaan lakia rikkovien palvelujen domainit kerätään Venäjän informaatiovalvontavirasto Roskomnadzorin tietokantaan. Laki antaa valvontaviranomaiselle mahdollisuuden estää lakia rikkovien sivustojen toimiminen Venäjällä. Securitylab/TD/19.12.2014 Tulliliiton uudet tekniset määräykset astuivat voimaan R Helmikuun puolivälistä astui voimaan Tulliliiton joukko uusia teknisiä määräyksiä (reglamentteja). Uudet tekniset määräykset koskevat mm. elintarvikkeita, juomia ja alkoholituotteita. Reglamentit määrittelevät esimerkiksi tuotteiden tuotantoa, ulkonäköä, ominaisuuksia, säilyttämistä ja niiden pakkaamista. Dozhd/TD/3.2.2015 Yhtenäinen Venäjä kyllästyi ”lainsäädäntötrollaukseen” R Valtapuolue Yhtenäinen Venäjä aikoo valmistella muutosesityk- sen, joka rajoittaisi yksittäisten kansanedustajien mahdollisuuksia tuoda lakiesityksiä parlamenttikäsittelyyn. Puolueen johdossa toimivan, nimettömänä pysytelleen henkilön antaman kommentin mukaan yksittäisten kansanedustajien ”lainsäädäntötrollaus” on muodostunut parlamentille ongelmaksi. Termillä viitataan lakiesityksiin, joita kansanedustajat tuovat parlamenttikäsittelyyn mediahuomion saamiseksi ja oman tunnettavuuden lisäämiseksi. Esimerkkinä ”lainsäädäntötrollauksesta” mainitaan yhtenäisen Venäjän kansanedustaja Jevgeni Fedorov, joka tuo jo kolmatta kertaa käsittelyyn lakiesityksensä ulkomaalaisomisteisten tiedotusvälineiden nimeämisestä ”ulkomaisiksi agnteiksi”. Kommersantin haastatteleman lähteen mukaan kansanedustajien yleinen tapa kiinnittää itseensä mediahuomiota on myös erilaisten ehdotusten esittäminen julkisuudessa ilman, että niitä olisi tarkoituskaan tuota varsinaiseen parlamenttikäsittelyyn. Aiemmin eräät verkkolehti Lenta.ru:n haastattelemat kansanedustajat myönsivät, että duuman käsittelyyn tuodaan usein typeriä lakialoitteita ja että joidenkin aloitteiden tarkoituksena on kääntää yhteiskunnallista huomiota todellisilta ongelmilta. Kommersant, Lenta.ru/TD/15.12.2014 43 Mahdollisuuksia Nuoret naisjohtajat tulevat Teksti Inga Kairo Venäjällä toimii yhä enemmän nuoria ja kunnianhimoisa naisjohtajia, jotka innolla ja energialla tarttuvat vaativiin tehtäviin. Minkälaisia he ovat? Venlan toimitus selvitti asiaa ja tapasi kolme nuorta naisjohtajaa, jotka työskentelevät Venäjällä toimivissa suomalaisissa yrityksissä. Hanna Tiitola – oman elämänsä seppä H anna Tiitola katselee Suomi-Venäjä yhteistyötä uusin silmin. Ennen mielikuva Venäjästä oli negatiivinen ja byrokraattinen, nyt – positiivinen ja lämmin. Mitä tapahtui? Kolme vuotta sitten Tiitola muutti perheensä kanssa Pietariin, kun sai Sokos Hotellien paikallisen myynti- ja markkinointijohtajan pestin. Pietarista tuli toinen koti myös hänen kahdelle pienelle tyttärelleen, jotka puhuvat nyt venäjää kuin äidinkieltään. Kansainvälisiä hotelli- ja ravintola-alan kouluja käynyt Tiitola on hankkinut monipuolista alan kokemusta SOK:n tehtävissä ja amerikkalaisen yksityisketjun palveluksessa niin Suomessa kuin Englannissakin. Paluu ulkomailta Suomeen äitiysloman aikana kahden lapsen kanssa antoi hengähdystauon työelämästä ja samalla ohjasi hänet uuteen suuntaan – Venäjälle, tutun työnantajan SOK:n helmaan, mutta uudenlaisiin tehtäviin. Hänet kutsuttiin vetämään Sokos-Hotellien myyntija markkinointitiimiä, johon kuuluu 10 työntekijää Pietarissa ja kolme Moskovassa. Tiitolan ensisijaisia tehtäviä Venäjällä olivat tiimin uudelleenorganisointi sekä asiakaspalvelun laadun varmistaminen. – Tehtävänäni oli huolehtia, että Sokos Hotelleilla on tiimi, joka osaa toimia menestyksekkäästi tämän hetken kilpailutilanteessa. Alussa oli paljon rekrytointia ja selvittämistä, kun prosesseja kehitettiin. Vasta viimeinen vuosi on ollut helpompaa ja nyt päästään nauttimaan työn hedelmistä, Tiitola kertoo. Hän on ehtinyt todistaa Venäjän nousukautta, jolloin mentiin kovaa ja saatiin aikaan upeita tuloksia ja nyt – toisenlaisia aikoja. 44 – Nyt on tärkeää muistaa liike-elämän perussääntö: pitää jalat maassa ja pää kylmänä. Toimintaa ja strategiaa täytyy muokata markkinatilanteen mukaan. Tiitolan johtaminen perustuu mentorointiin ja yhdessä tekemiseen. Empatia ja naiseus voivat Tiitolan mielestä tuoda tietynlaista etua erityisesti hotelli- ja matkailualalla, jossa toimitaan ihmiseltä ihmiselle. Hän uskoo, että nainen tuo johtamiseen pehmeyttä, mikä ei kuitenkaan sulje pois tarvittavaa jämäkkyyttä. Tiitola kertoo, että hänellä on nyt Venäjällä loistava ja luotettava tiimi, jonka kanssa työskentely on saumatonta. Kaikki tiimin työntekijät ovat venäläisiä ja työkielenä on englanti. Tiitolan mielestä on tärkeää aina huomioida hyvin tehdyt työt ja niiden tekijät. Hän kannustaa juhlistamaan jopa pieniä arjen onnistumisia ja iloitsemaan niistä porukalla. Siitä saa energiaa. Työssä Tiitolaa motivoi mahdollisuus vaikuttaa yrityksen menestymiseen. Innostusta lisää myös se, miten ihmiset ympärillä nauttivat työstään ja saavat aikaan tuloksia. Myyntitavoitteiden saavuttamisen rinnalla Tiitola pitää tärkeänä onnistumisen mittarina työntekijöiltä saamaansa hyvää palautetta. Tiimiläiset kiittävät tasapuolista kohtelua ja sitä, että esimies on aina valmis auttamaan. Omat laskettelu- ja golf-harrastukset ovat jääneet Tiitolalta vähiin Pietarin vuosina, sillä vapaa-aika kuluu lasten harrastusten ,luistelun ja viulunsoiton, parissa. Perhe on tutustunut myös aktiivisesti uuden kotikaupungin nähtävyyksiin. Moskova on myös tullut Tiitolalle tutuksi, sillä työtehtävät kutsuvat sinne kerran kuukaudessa. – Minulla on erittäin positiivinen kuva Venäjästä. Venäjän kulttuuri on aivan upea ja olen ihastunut maahaan. Uskon, että Venäjä tulee kuulumaan elämääni aina, ja toivon, että myös lapsillani säilyvät sekä venäjän kieli että kulttuuri, kun palaamme takaisin Suomeen, Tiitola hehkuttaa. Kuva Lumene Lumenen Alena Surinovich: Markkinointi on minun juttuni! V uonna 2003 venäläisestä diplomaattikoulusta MGIMOsta valmistunut Alena Surinovich oli vaikean valinnan edessä. Erinomaiset arvosanat avasivat ovia monille urapoluille. Lähteäkö diplomaatin uralle vai dynaamisemmalle alalle, jolla pystyy näkemään paremmin työnsä tuloksia? Vaaka kallistui jälkimmäiseen ja tavoitteen tueksi hän suoritti kansainvälisen markkinoinnin MBA-jatkoopinnot. Surinovich muistelee, että L’Orealin bisneskilpailu, johon hän opiskeluaikanaan osallistui oli käännekohta, jolloin hän oivalsi, että ”markkinointi on minun juttuni!”. Tavoitteena olivat markkinointijohtajan tehtävät. Surinovich kertoo, että heti opiskelun jälkeen oli mahdotonta päästä ison yrityksen brändi-manageriksi. Hän käytti klassista kaavaa aloittamalla alimmalta portaalta. Työura alkoi L’Orealin country managerin assistenttina. Esimies oli suomalainen Pekka Huttunen, jota Surinovich kehuu kovaksi ammattilaiseksi, jolta hän sai oppia paljon. Kuuden vuoden aikana eri tehtävissä toiminut Surinovich oli mukana FMCG-kosmetiikkakonsernin tärkeimmissä hankkeissa. Vuodet FMCG:ssa opettivat työskentelemään tiimissä, kantamaan vastuuta ja jakamaan yhdessä sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Hän koki olevansa valmis asiantuntija ja janosi uusia haasteita. Pian edessä olikin unelmatyö OOO Lumenen markkinointijohtajana. Alussa uusi työ vaati paljon matkustamista, viikosta puolet meni työmatkoilla Pietariin ja Suomeen. Surinovichin lapsi oli silloin vain seitsemän kuukauden ikäinen. Surinovich kiittää aviomiestään ja äitiään tuesta ja ymmärryksestä, jota silloin sai. Puolentoista vuoden kuluttua Surinovichin perhe päätti muuttaa Moskovasta Pietariin, missä Lumenen pääkonttori toimii – Löytyi enemmän aikaa perheelle, mutta aviomies joutui koville, koska hänen työpaikkansa jäi Moskovaan. Nyt arvostamme yhteisiä hetkiä, jolloin ulkoilemme, osallistumme lapsen uintiharrastukseen ja matkustelemme. Työssään Surinovich luottaa perusteelliseen analyysiin, kokemukseen sekä intuitioon. Työtä tukee myös se, että hän on itse nainen ja Lumenen kosmetiikkatuotteiden käyttäjä eli tuntee hyvin kuluttajan tarpeet. Surinovich sanoo, että erityisen paljon hänen kasvuaan johtajaksi ovat auttaneet edelliset esimiehet. – Jokainen heistä on antanut jotain ainutlaatuista ja arvokasta, mitä nyt pystyn hyödyntämään omassa johtamisessani. OOO Lumenen markkinointijohtaja kannattaa demokraattista johtamistyyliä, vaikka se ei toimi aina ja kaikkien kanssa. Hän kertoo oppineensa kokemuksen kautta, että jotkut työntekijät tarvitsevat tiukempaa kuria ja valvontaa, toiset taas täyttä vapautta. Johtajana Surinovich yrittää tunnistaa jokaisen työntekijän ominaisuudet, kun rakentaa tehokkaita prosesseja ja asettaa tavoitteita. Surinovich pitää työstään ja haluaa nähdä sekä työn tuloksia että työntekijöiden kehitystä. Työntekijöiden silmien palo puhuu hänelle paljon. Hän pyrkii motivoimaan työntekijöitä omalla esimerkillään. On tärkeää arvostaa jokaisen työpanosta, kuunnella erilaisia mielipiteitä, sallia myös virheet ja kannustaa eteenpäin. Surinovich kertoo, että Venäjällä annetaan harvoin suoraa palautetta. Jopa silloin, kun pyydetään kielteistä palautetta, saa positiivista. Siksi usein on luotettava omaan vaistoonsa. Nuori markkinointijohtaja haluaa kehittää itseään ja menestyä säilyttäen tasapainon työn ja henkilökohtaisen elämän välillä. Ohjenuorana ovat Winston Churchillin sanat: ”Success is the ability to go from one failure to another with no loss of enthusiasm”. On tärkeää arvostaa jokaisen työpanosta, kuunnella erilaisia mielipiteitä, sallia myös virheet ja kannustaa eteenpäin. 45 Kuva Finnair/Maria Anufrieva Finnairin Maria Anufrieva – sisukas kehittäjä F “ En voi ymmärtää johtajaa, joka istuu yläkannen erikoishytissä ja kuvittelee olevansa muiden yläpuolella. 46 innairin Moskovan toimiston Country Sales Manager Maria Anufrieva valmistui ekonomistiksi Moskovan maineikkaasta yliopistosta MGU:sta 1990-luvun alkupuolella. Taloustieteisiin liittyi silloin paljon odotuksia Venäjällä, sitä pidettiin uutena ja tulevaisuuden alana. – Minulle oli tärkeää päästä opiskelemaan maan parhaaseen yliopistoon. Se oli onnellinen aika elämässäni. Opiskelun aikana kiinnostuin myös matkailualasta. Kuvittelin, että siihen liittyy paljon matkustamista. Aloitettuani työt ymmärsin, että matkailupalvelujen myynti yritysasiakkaille ja matkustaminen ovat kaksi eri asiaa, Anufrieva kertoo. Hän on kuitenkin iloinen siitä, että on työn kautta päässyt käymään monessa maassa. Kaikki Anufrievan työtehtävät ovat liittyneet matkailuun. Hän oli pitkään Venäjän suurimman liikematkatoimiston CWT:n palveluksessa. Siellä hän aloitti rivimanagerina ja siirtyi myöhemmin myyntijohtajan tehtäviin. 15 vuoden jälkeen Anufrieva halusi tempautua irti jo liiankin tutuksi tulleesta matkatoimistotyöstä ja tehdä jotain uutta. Finnairilla Anufrieva on työskennellyt nyt kaksi vuotta. – Tulin tänne kokeilemaan siipieni kantoa ihan uudella kentällä, sillä halusin astua ulos mukavuusalueelta. Finnair tarjosi loistavan ja mielenkiintoisen ympäristön ja mahdollisuuden toteuttaa itseään jo tutulla alalla mutta toisessa roolissa. Anufrieva viihtyy hyvin Finnairin myyntijohtajana. Työssä yhdistyy haasteellisuus, monipuolisuus ja mahdollisuus päättää asioista. Isojen päätösten teko ei hänestä ole maailman helpoin asia, mutta se lisää sisukuutta. Anufrieva uskoo, että kovien päätösten teko käy luontevammin miesjohtajilta. – Toisaalta naisjohtajalle annetaan helposti anteeksi monia muita asioita, esimerkiksi liiallinen tunteiden tuominen työasioihin ja kanssakäymiseen, Anufrieva pohtii. Finnairin Moskovan toimiston henkilöstö koostuu 99-prosenttisesti naisista, mikä on tyypillistä matkailualalle. Jokaisessa venäläisessä naiskollegassa Anufrieva näkee sisäisen sankarittaren, joka on kärsivällinen ja valmis uhrauksiin. Anufrieva kokee olevansa osa tiimiä ja vierastaa käskyttävää tyyliä. – En voi ymmärtää johtajaa, joka istuu yläkannen erikoishytissä ja kuvittelee olevansa muiden yläpuolella. Anufrieva ihailee naisjohtajia, jotka pystyvät irtautumaan arjesta ja köyhyydestä saavuttaen menestystä omalla lahjakkuudellaan ja sinnikkyydellään. Hänen mielestään naisen vaisto ja joustavuus vaativat kuitenkin rinnalleen johdonmukaisuutta ja toimintojen selkeyttä. Tyylikkyys ja naisellisuus ovat Anufrievan mielestä myös valttikortteja työelämässä. Kaikki Anufrievan tuntemat venäläiset naisjohtajat tietävät tyylinsä ja pitävät itsestään hyvää huolta. Anufrievalle menestys on paras motivaation lähde. – Kun asiat onnistuvat ja näkee työnsä tuloksia, löytyy voimia mennä eteenpäin. Pidän myös siitä, että ympärilläni on samanhenkisiä ihmisiä. Anufrieva panostaa työssään jatkuvaan taitojen ja osaamisen kehittämiseen. Johtaja ei voi koskaan pysähtyä paikalleen nauttimaan saavutuksistaan, vaan koko ajan täytyy kehittää uutta. Voimia ja varmuutta työhön antaa klassisten intialaisten tanssien harrastus. Toinen tärkeä harrastus on laskettelu. Eniten Anufrieva arvostaa hetkiä, joita vietetään perheen ja rakkaiden ystäviensä kanssa. Parasta on käydä tervehtimässä 91-vuotiasta isoäitiä ja herkutella tämän paistamilla letuilla. Anufrieva korostaa, että tällä hetkellä kiinnostavimmat ja tärkeimmät asiat hänen työssään Finnairilla ovat lentoyhtiön maineen vahvistus, myynnin kasvu ja uusien reittien avaaminen Venäjällä. – Tulevaisuuden haaveenani on saada Finnairilta työtehtäviä, jotka liikkuvat enemmän globaalilla tasolla. H Lifestyle ä tä t y d sen historian, kulttuurin ja maatiedon kautta h e r e n p a ä j r ä i j k nä e r Ve Tuo Teksti Taneli Dobrowolski V aikka Venäjästä on viime aikoina kirjoitettu paljon, laadukkaille Venäjä-tiedon oppaille on aina tarvetta ja kysyntää. Kuluvan vuoden alussa kirjamarkkinoille ilmestyi tuore teos Changing Russia? History, Culture and Business, joka valottaa Venäjää sen historian, kulttuurin, kirjallisuuden ja maatiedon kautta. Kyseessä on tiivis Venäjän tuntemuksen aapinen, joka avaa lukijalleen venäläistä arvomaailmaa ja käsitteiden tulkintaa. Kirjan ovat kirjoittaneet Renvall-instituutin kokenut Venäjä-tutkija Timo Vihavainen ja idänkaupan uransa jo 1960-luvulla aloittanut filosofian tohtori Kari Ketola. Työnjako on ollut selkeä: Vihavainen ammentaa kirjaan akateemista näkökulmaa ja Ketola käytännön kokemusta. Näin ollen opus palvelee hyvin myös suomalaisia idänkaupan ammattilaisia. – Kun Venäjän-kauppa ja idänsuhteet yleisemminkin ovat nyt taantumassa, on aika kouluttaa itseään ja tutustua Venäjään pintaa syvemmältä. Tilanne on kuin oopperan väliajalla. Silloinhan luetaan käsiohjelmaa, jotta tiedetään, kuka lopussa ammutaan ja kuka laulaa viimeisen aarian, Venlan haastattelema Kari Ketola toteaa. Kirjassa muun muassa kerrotaan esimerkein, missä suhteessa Venäjä näyttää tutulta ja eurooppalaiselta ja missä se poikkeaa tai haluaa poiketa siitä. Venäläisyyden ymmärtämistä helpottaa kurkistus Venäjän historiaan. Kirjassa on runsas kuvitus ja karttakuvia, jotka auttavat ymmärtämään Venäjää eurooppalaisena maana ja sitä, millainen Suomi on suhteessa Venäjään. – Karttojen tarkasteleminen auttaa ymmärtämään, miten Suomi nähdään ja asemoidaan Venäjällä. Paasikivenkin perusopetus Venäjän tuntemisessa oli: ”Katsokaa karttaa!”, Ketola sanoo. Venäjän nykyinen taloudellinen tilanne on herättänyt monissa huolta. Kokenut idänkaupan ammattilainen Kari Ketola kuitenkin muistuttaa, että Venäjän-kaupassa ei pidä hötkyillä. – Suomalainen bisnes on vuosikymmenien saatossa oppinut, että Venäjällä ollaan pitkällä perspektiivillä ja että luovuttaminen on pahin virhe. Nykytilanteessa monet suomalaiset yritykset ovat laittaneet Venäjällä säästöliekin päälle, mutta eivät ole poistumassa sieltä. Esimerkiksi Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 meillä oli samankaltainen tilanne. Sitten pyörät lähtivät taas liikkeelle, Ketola muistuttaa. Ketolan mukaan lännen ja Venäjän välinen keskustelu on muuttunut mustavalkoiseksi eipäs-juupas-inttämiseksi. Nyt on aika pysähtyä miettimään tulevaisuutta. Venäjän historian tunteminen antaa mahdollisuuden ymmärtää nykypäivää ja tehdä arvauksia tulevaisuudesta. – Venäjään pitää tutustua, ettei olla toivojen, luulojen ja uskomusten varassa. Tehdään vuoden kulttuuriteko ja tutustutaan ainakin Venäjän historiaan, Ketola innostaa. Changing Russia? History, Culture and Business -kirja on myynnissä SVKK:n verkkokaupassa osoitteessa: svkk.fi/yrityspalvelut/svkk_shop 47 SVKK:ssa tapahtuu SVKK selvitti venäläisjäsentensä mielialoja Teksti Taneli Dobrowolski Suomalais-Venäläinen kauppakamari toteutti joulukuussa venäläisten jäsenyritystensä keskuudessa kyselyn, jossa selviteltiin yritysten odotuksia Venäjän talouden ja yrityksen liitetoiminnan kehittymisestä. Kyselyyn vastasi yhteensä 14 yritystä. Kysely: Enemmistö yrityksistä kannattaa pakotteita, muttei ole lähdössä Venäjältä Venäjän talousromahdus ja pakotteet ovat vaikuttaneet negatiivisesti 71 prosenttiin suomalaisista yrityksistä. Silti 82 prosenttia yrityksistä on nykyisten tai aiempaa tiukempien pakotteiden kannalla. Vain 18 prosenttia haluaisi lieventää pakotteita tai poistaa ne. Tiedot ilmenevät kauppakamarien tekemästä valtakunnallisesta kyselystä. K S uurin osa yrityksistä odottaa, että Venäjän talous supistuu kuluvana vuonna joko merkittävästi (42 %) tai jonkin verran (29 %). Vajaa kolmannes (28 %) yrityksistä uskoo talouden pysyvän nykyisellään. Yksikään kyselyyn vastanneista yrityksistä ei usko Venäjän talouden kasvavan tänä vuonna. Venäläisyritykset eivät kuitenkaan usko heikentyvien talousnäkymien vaikuttavan kauppaan suomalaisyritysten kanssa. 42 prosenttia yrityksistä uskoo kaupan tason säilyvän nykyisellään ja kolmannes uskoo kaupan jopa kasvavan jonkun verran. Puolet yrityksistä uskoo tuonnin Suomesta säilyvän joulukuun tasolla ja 17 prosenttia arvioi tuonnin supistuvan merkittävästi. Arviot jakautuivat selvimmin kysyttäessä Venäjän Suomen-viennin näkymistä. Kolmannes uskoo viennin säilyvän nykyisellään, kun taas 67 prosenttia arvioi viennin supistuvan jonkin verran tai merkittävästi. Yrityksiltä kysyttiin, mitä toimenpiteitä he suosittelisivat suomalaisyrityksille Venäjän nykyisessä taloustilanteessa. Eniten suositeltiin tuotannon lokalisoimista ja hintajoustoja. Venäläiset suosittelivat suomalaisille kollegoilleen myös mainonnan lisäämistä, uusien yhteistyökumppaneiden etsimistä alueilta, kärsivällisyyttä ja ”luottamusta tulevaisuuteen”. 48 yselyn mukaan 34 prosenttia yrityksistä katsoo, että pakotteiden tulisi olla voimakkaampia. Puoli vuotta sitten luku oli 16 prosenttia. Samaan aikaan sellaisten yritysten määrä, jotka eivät hyväksy pakotteita, on tippunut 24 prosentista yhteentoista. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 48 prosenttia katsoo, että nykyiset pakotteet on mitoitettu oikein. Puoli vuotta sitten 47 prosenttia yrityksistä ilmoitti Venäjään kohdistuvien pakotteiden ja vastapakotteiden vaikuttavan niiden liiketoimintaan negatiivisesti. Helmikuussa tehdyn kyselyn mukaan tällaisten yritysten osuus on noussut jo 71 prosenttiin. 28 prosenttia yrityksistä ilmoittaa kielteisten vaikutusten olleen suoria ja 43 prosenttia epäsuoria. Kriisillä on ollut myönteinen vaikutus yrityksen toimintaan yhdellä prosentilla vastanneista. Yritysten reagoinnissa Venäjän tilanteeseen ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen kyselyyn verrattuna. 71 prosenttia seuraa tilannetta, mutta ei ryhdy tässä vaiheessa toimenpiteisiin. Vastaava luku oli elokuussa 79 prosenttia. Uusia, korvaavia markkinoita etsivien yritysten osuus on noussut 8 prosentista 13:een. – Ainoastaan yksi prosentti vastanneista yrityksistä ilmoittaa vetäytyvänsä Venäjän markkinoilta. Suomalaiset eivät ole tekemässä hätiköityjä päätöksiä. Investoinnit ovat pitkäaikaisia ja idänkaupassa on totuttu kriiseihin. Nyt liiketoimia sopeutetaan. Pakotteet ovat vain yksi, toivottavasti lyhytaikainen haaste”, toteaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori. Kauppakamarien kyselyyn vastasi lähes 1700 yritystä eri puolilta Suomea. Kysely toteutettiin 6.–11.2. välisenä aikana. Kysely lähetettiin myös SVKK:n jäsenyrityksille. Visiona Venäjä: Halpa öljy piiskaa kohti modernisaatiota (Yandex, VKontakte, ym.) suosio, kuluttajien alhaisempi englannintaito, maksutapojen kirjo ja toimitusetäisyydet. Verkkokauppamarkkinoiden kasvu on houkutellut Venäjälle myös suomalaisia verkkokauppoja ja Itella on ollut kehityksessä mukana. Venäjän muuttuvaan henkilötietolainsäädäntöön Itella vastaa uudella palveluratkaisullaan, joka huomioi lainsäädännön muutokset. S uomalais-Venäläisen kauppakamarin 28.11. järjestämän Visiona Venäjä -seminaarin teemana oli ”Venäjän modernisaatiohankkeet ja niiden tulevaisuus”. Paikalla oli yli sata Venäjän-kaupan ammattilaista. Tilaisuuden ohjelma koostui SVKK:n hallituksen puheenjohtaja Esko Ahon avauspuheenvuorosta, Itellan Senior Development Manager Heli Aarnion alustuksesta ja EK:n Venäjä-johtaja Kai Mykkäsen johtamasta paneelikeskustelusta, johon osallistuivat Maisa Romanainen (VR-Yhtymä Oy), Kari Kauniskangas (YIT Rakennus Oy), Arto Pohto (Pellon Group Oy), Erkki Järvinen (Tikkurila Oyj) ja Kai Paananen (Southeast Trading Oy). Esityksissä tulivat esille niin Venäjän talouden, politiikan ja toimintaympäristön haasteet, kuin myös esimerkit nykytilanteessa menestymisestä ja uusista mahdollisuuksista. Tilaisuudessa korostui, että Venäjän talouden yksipuolinen rakenne öljyn hintojen laskiessa aiheuttaa maalle vääjäämättömiä modernisaatiopaineita Venäjän talous vaatii modernisaatiota Esko Aho analysoi Venäjän ja Neuvostoliiton lähihistoriaa Jegor Gaidarin syksyllä suomenkielisenä ilmestyneen ”Imperiumin tuho” -kirjan kautta. Ahon mukaan NykyVenäjän yhtäläisyydet Neuvostoliittoon ovat vahva öljyriippuvuus, talouden rakenteen yksipuolisuus ja työn matala tuottavuus. Eroja ovat tiivis globaali suhde ulkomaailmaan, suuremmat varannot ja markkinatalous. Öljy- ja kaasuvaraisen Venäjän talous ei ole kestävällä pohjalla. Erilaisia modernisaatioprojekteja on toteutettu aiemminkin, mutta tulokset ovat olleet vaatimattomia. Ahon mukaan öljyn hinnan pysyminen alhaalla pakottaa, ja jopa ”piiskaa”, Venäjää kohti modernisaatiota. Venäjä ei kuitenkaan tee sitä yksin, vaan tarvitsee vahvoja kumppaneita. USA:n ja Kiinan intressit eivät ole Venäjän modernisaatiossa, joten varteenotettavaksi kumppaniksi jää EU. – Tämä tarjoaa suomalaisille mahdollisuuksia esimerkiksi Venäjän lämpöreformin ja energiatehokkuusprojektien toteuttamisessa, tuotantoteknologioiden uudistamisessa, cleantechissa ja arktisessa teknologiassa, Aho huomautti. Venäjän verkkokauppa kasvaa kohisten Itellan Heli Aarnio kertoi Venäjän verkkokaupan kehityksestä ja esitteli Itellan toimintoja Venäjällä. Verkkokauppa Venäjällä on kasvanut nopein harppauksin. Markkinan koko on nyt noin 16 miljardia dollaria ja kasvu on vasta alussa. Aarnion mukaan verkkokauppa on helppo tapa etabloitua Venäjälle. – Vaikka tuote olisi kapealle kohderyhmälle suunnattu, 143 miljoonaisesta maasta löytyy aina ostajapotentiaalia, Aarnio muistutti. Venäjän verkkokaupassa on erityisyyksiä, jotka pitää ottaa huomioon. Näitä ovat esimerkiksi lokaalien verkkopalvelujen Vahvaa Venäjä-kokemusta EK:n Kai Mykkäsen johtamassa paneelikeskustelussa pohdittiin Venäjän-kaupan tulevaisuutta, Venäjän tuontikieltojen kestoa ja vaikutusta, valtiojohtoisten modernisaatioprojektien onnistumismahdollisuuksia, Venäjän ulkomaantuontia, liiketoimintojen riskejä, ruplan devalvaatiota ja länsibrändien mainetta Venäjällä. Keskusteluun osallistui myös yleisö. Muun muassa vuorineuvos Kim Gran huomautti, että juuri nyt suomalaisilla on hyvä mahdollisuus toimia alueella, jota monet muut vieroksuvat. –Tämä vaatii kuitenkin rohkeutta ja rahoitusta, Gran totesi. Lopuksi moderaattori pyysi panelisteilta 1–3 ohjetta, joiden avulla voi menestyä ja kasvattaa bisnestään Venäjällä. Panelistit olivat lähes yksituumaisia siitä, että tärkeintä on onnistunut henkilöstöjohtaminen ja hyvä paikallisjohto Venäjällä. Tärkeää on myös venäläisen kuluttajan aito ymmärtäminen, kyky tunnistaa kasvavia trendejä ja liiketoiminnan ohjaaminen niiden mukaan. TD/3.12.2014 49 Novosibirsk - moNipuoliNeN teollisuus- ja tiedekeskus Novosibirsk on Siperian hallinnollinen keskus ja Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki. Alue on tärkeä liikenteellinen solmukohta. Novosibirskiin on syntynyt useita suuria logistiikkakeskuksia ja se toimii luontevana jakelukeskuksena, jossa yhdistyvät lento-, maantieja rautatiekuljetukset. Merkittävimmät teollisuuden alat Novosibirskin alueella ovat koneenrakennus ja metallinjalostus (sähkötekniset laitteet, laitevalmistus), terästeollisuus, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus ja rakennusmateriaalien valmistus. Alueella on pitkät perinteet mm. lentokoneteollisuudessa. Novosibirskin alue on Venäjän suurimpia ja tärkeimpiä tiedekeskuksia. Alueella toimii mm. maailman ensimmäinen tiedekaupunki – Akademgorodok. Matkalla eritysteemoina ovat mm. rakennushankkeet, innovaatio- ja koulutusyhteistyö, IT-sektori, logistiikka, terveys ja hyvinvointi. Matka toteutetaan yhteistyössä Suomen Moskovan Suurlähetystön kanssa. Yritysohjelma: • • • • • osallistuvanyrityksentarpeidenhuolellinenalkukartoitus B2Btapaamiset yritysvierailut ohjelmaanmerkitytruokailut tarvittavatpaikalliskuljetukset • • venäjä-englantitulkkausyritysohjelmanyhteisissätilaisuuksissa SVKK:nprojektipäällikönpalvelutkokomatkanajan Yritysohjelman hinta: 1350€+alv,SVKK:njäsenille 1150 € + alv, 800€ + alv saman yrityksen toiselta osallistujalta (kaikille sama) tarjoamme myös matkapaketin: Hotellipaketti:3vrk1hlö-huone11000RUB(hintaeuroissamääräytyy voimassaolevan kurssin mukaan) + lentokenttäkuljetukset 40 eur + alv. Kauttammevaratunlentolipunhinta(Helsinki-Moskova-NovosibirskMoskova-Helsinki) määräytyy lipun ostohetkellä voimassa olevan hinnan mukaisesti. Lisähintaan voitte varata kauttamme tulkin yrityskohtaisiin neuvotteluihin. MatkaansovelletaanSVKK:nyleisiätoimitusehtoja. SVKKpidättääoikeudenohjelmanmuutoksiin. viimeinen ilmoittautumispäivä matkalle on 12.3.2015. alustava ohjelma ja aikataulu: Tiistai 14. huhtikuuta 20.55LentoHelsinki–Moskova 00.01 Lento Moskova - Novosibirsk Keskiviikko 15. huhtikuuta 6.55 Saapuminen Novosibirskiin Majoittuminen hotelliin ja lepohetki Yritysohjelma Torstai 16. huhtikuuta Yrityskohtaisettapaamiset,B2B Yritysvierailut Perjantai 17. huhtikuuta 05.50 Lento Novosibirsk – Moskova 10.40 Lento Moskova - Helsinki i 50 lisätiedot ja ilmoittautumiset: Annika Peitsara [email protected] puh. +358 405 134 969 2015 SVKK KOULUTTAA KoulutusKalenteri Kevät 2015 Maaliskuu tytäryhtiö venäjällä – riskit ja mahdollisuudet laki henkilötietojen säilyttämisestä venäjällä – uudet vaatimukset 1.9. alkaen Website Promotion in russian internet - internet-markkinointi venäjällä ajankohtaiset muutokset siirtohinnoittelussa venäjällä 10.3.2015 20.3.2015 26.3.2015 31.3.2015 Huhtikuu sanktiot ja tuontikiellot- vaikutukset venäjällä uudistuvat tekniset määräykset –ajankohtaiskatsaus ja klinikka Mikä on rajavastuuyhtiö (ooo) ja miten se perustetaan? 10.4.2015 14.4.2015 16.4.2015 Korruptio venäjällä – voiko sitä välttää? 21.4.2015 toukokuu venäjän-kaupan tullaus ja sertifiointi käytännössä verkkokaupan logistiikka 7.5.2015 19.5.2015 tarkista uusimmat lisäykset www.svkk.fi/tapahtumat sivulta i lisätieDot Ja ilMoittautuMinen Elena Niininen [email protected], puh. +358 10 439 1164 51 SVKK:n yhteystiedot Venäjän-kaupan puhelinneuvonta ma–pe klo 9.15–13.00, puh. 010 439 1160 Helsingin toimisto Eteläranta 10 00130 Helsinki Puhelin +358 10 439 1150 Faksi +358 10 439 1170 sähköposti: [email protected] Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet: [email protected] Moskovan toimisto Pokrovski bulvar 4/17, korp. 4B 101000 Moskova Puhelin +7 495 917 9037 Faksi +7 495 795 3040 Sähköposti: [email protected] Pietarin toimisto Bolshaja Konjushennaja 4-6-8 A, tsto B301 191186 Pietari Puhelin +7 812 322 21 21 Faksi + 7 812 322 2121 Sähköposti: [email protected] Jekaterinburgin toimisto ul. K. Libknehta 22, toimisto 412 620075 Jekaterinburg Puhelin +7 343 310 1788 Faksi +7 343 310 1789 Sähköposti: [email protected] Henkilökunnan tarkemmat yhteystiedot löydät Internet-sivuiltamme www.svkk.fi Seuraa toimintaamme myös Facebookissa ja Twitterissä. Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan Venäjän-bisneksen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Lähtökuopista kirivaiheeseen ja aina kalkkiviivoille asti, markkinakartoituksista taloushallintoon, juridiikasta henkilöstöhallintoon, viennin kysymyksistä liiketoiminnan kehittämiseen. Palvelukokonaisuutemme räätälöidään juuri Sinun yrityksesi tarpeisiin. Otapa siis mukava asento ja tutki lisää: www.svkk.fi seuraa meitä! viennin aloitus & markkinoiden avaus etabloituminen liiketoiminnan kehittäminen & uudet markkina-alueet koulutus- ja tietopalvelut
© Copyright 2024