Lehti 2012/1 - Viipurin pitäjäseura
VIIPURIN PITÄJÄLÄINEN Viipurin pitäjäseura ry:n lehti 1 / 2 012 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 SISÄLLYS Hyvä lukija! - varapuheenjohtajalta 3 Karjalan Liiton uusi puheenjohtaja 4 Vuoden 2011 karjalaiset kirjat 5 Vuoden karjalainen ruoka 6 Tunnetko vaakunamme?7 Hallitus tutuksi 8 Kutsu kevätkokoukseen11 Toimintakertomus vuodesta 201111 Joulumuistoja Lyykylästä13 Viipurin maalaiskunta ja Vahviala15 Monrepos – kuvia kartanosta sekä kirjastosta 17 Perinteinen kotiseutumatka 20 Karjalaiset kesäjuhlat 2012 Lahdessa 22 Tutustumaan Hyrsylän mutkaan24 Karjalaisten pitäjäyhdistysten liiton tapahtumia 25 Hallituksen yhteystiedot 2012 26 Toimitus vastaava päätoimittaja Marja-Leena Evinen toimitussihteeri Anne Uotinen taitto Jari Stirkkinen painosmäärä 300 kpl painopaikka Karkkilan Painopalvelu oy kannet 120 g offset-paperi sisus 80 g offset-paperi kannen kuva Vanhan Tuomiokirkon kellotorni. Kuva: Anne Uotinen 2011 Haluatko kirjoittaa omaan pitäjälehteemme? Toimi näin: Toimita teksti ja kuvia toimitussihteerinä toimivalle Anne Uotiselle joko - kirjeitse osoitteeseen Anne Uotinen, Aino Acktén tie 1 A 6, 00400 Helsinki - sähköpostitse osoitteeseen [email protected] Laita kuvien taakse tieto kuvienottajasta sekä kuvien palautusosoite. Laita myös kaikkeen muuhun palautettavaksi haluttavaan materiaaliin palautusosoite. Kirjoitukset ja muu aineisto vuoden 2012 toista lehteä varten tulee toimittaa 30.8.2012 mennessä. Kiitos kaikille tähän lehteen kirjoittaneille ja kuvia toimittaneille! Terveisin lehden toimitus. 2 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Hyvä lukija! Kädessäsi on vuoden 2012 ensimmäinen Viipurin pitäjäläinen –lehti. Se on samalla lehden seitsemännen vuosikerran ensimmäinen numero. Oma lehti oli ollut pitäjäläisten haaveissa jo jonkin aikaa kun vuonna 2006 ryhdytiin tuumasta toimeen. Lehti on tehty pääosin omin voimin, painatusta lukuun ottamatta. Alkuvuosina lehdentekotaitoja opeteltiin yrityksen ja erehdyksen kautta, nyt on jo helpottanut, varsinkin kun taittoa ryhtyi muutama vuosi sitten tekemään ammattilainen Jari Stirkkinen. Vuoden ensimmäinen lehti on musta-valkoinen, kansia lukuunottamatta. Syksyn lehti taas on kokonaan värillinen, näin pääsevät kesäjuhlien, kotiseutumatkan sekä elojuhlan kuvat paremmin esille. Lähes kaikki lehden numerot on luettavissa sähköisessä muodossa pitäjäseuran nettisivuilla osoitteessa www. viipurinpitaja.net. Teitä, hyvät pitäjäseuran jäsenet, on kiittäminen lehden olemassaolosta. Laatimanne muistelot ja kirjoitukset entisistä kotiseuduista, evakkomatkoista ja nyky-Karjalaan tehdyistä retkistä sekä lähettämänne kuvat antavat lehdellä sen sisällön. Kirjoitukset ovat edelleen erittäin tervetulleita, niitä voi toimittaa Anne Uotiselle lehden sivulla 2 olevaan osoitteeseen. Pitäjäseuran perinteinen kotiseutumatka tehdään tänäkin vuonna Juhannuksen jälkeisellä viikolla 26.–28.6.2012 puheenjohtaja Timo Lindroosin ammattitaitoisella opastuksella. Matkaohjelman, hinnat ja ilmoittautumisohjeet löydät lehden sivulta 20. Pitäjäseurassa on viriämässä uusikin perinne, vierailut kotimaan karjalaisiin kohteisiin. Viime vuonna kävimme joukolla tutustumassa Johannes ja Kyllikki Virolaisen Vironperään, tämän vuoden elokuussa on kohteena Aira Samulinin Hyrsylän mutka. Tästäkin retkestä löytyy tarkempaa tietoa toisaalta tästä lehdestä. Huomaa, että sitovat ilmoittautumiset pyydetään jo 30.6. mennessä. Pitäjäseuran hallitus sai vuoden alusta yhden uuden jäsenen ja samalla järjesteltiin hallituksen sisäisiä tehtäviä uudelleen. Päivi Putkonen-Hegazi otti ystävällisesti vastaan sihteerin pestin, joten Anne Uotinen pääsee keskittymään lehden toimitussihteerin tehtäviin. Heimo Kempiltä, rutinoituneelta Kannaksen ja maailmanmatkaajalta, odotamme innolla ehdotuksia uusiksi matkakohteiksi. Virallinen Ystävänpäivä oli helmikuussa. Ystäviä voi kernaasti muistaa ja ystävänpäivää viettää vaikka koko vuoden. Näihin vertauksiin hyvästä ystävästä voimme varmasti kaikki yhtyä. Hyvä ystävä on kuin aspiriini - se auttaa Hyvä ystävä on kuin nastarengas - se ei petä Hyvä ystävä on kuin sadekuuro - se virkistää Hyvä ystävä on kuin kesä - se on aina odotettu Hyvä ystävä on kuin koti - siitä ei voi koskaan luopua Hyvää kevättä ja aurinkoista kesää toivottaen Marja-Leena Evinen varapuheenjohtaja 3 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Karjalan Liiton uusi puheenjohtaja Missä ovat juuresi Karjalassa? Isäni suku on Talista ja äitini Viipurista ja Säiniöltä. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Omaa taustaani, sukuperintöä, toimintatapoja ja vahvaa kulttuuria. Minkälaisena näet pitäjäseurojen tulevaisuuden Karjalan liiton toiminnassa? Pitäjäseuroilla on edelleen paikkansa, mutta meidän on elettävä ajan mukana. Nyt olisi löydettävä uusia keinoja oman pitäjän kulttuurin siirtämiseksi elävänä ja elinvoimaisena tuleville sukupolville. Kuinka pitkään uskot karjalaisen perinteen säilyvän elävänä vai joutaisiko se jo museoon? Miten karjalaisuus voisi joutaa museoon, kun meitä karjalaisia ja karjalaisuudesta kiinnostuneita toimii ahkerasti koko maassa, joka puolella Suomea. Karjalaiset perinteet ovat myös sulautuneet osaksi valtaväestönkin jokapäiväistä elämää, toki omaleimaisuutensa säilyttäen. Karjalaisuus on edelleen vahva, uusiutuva voimavara, ei lainkaan ”museokamaa”. Uskon vakaasti, että olemme valmiit myös tulevaisuudessa säilyttämään karjalaiset perinteet. Marjo vanhempiensa kanssa Elojuhlassa 2007. Kuva: Anne Uotinen. Karjalan Liiton liittokokouksessa viime vuoden toukokuussa valittiin liitolle järjestyksessä kahdeksas puheenjohtaja. Uusi heimopäällikkömme Marjo Matikainen-Kallström on Liiton historian ensimmäinen nainen hallituksen puheenjohtajana. Marjo on myös järjestyksessä toinen Viipurin maalaiskunta-juurinen puheenjohtaja. Edellinen oli tietysti vuosina 1985–1990 liittoa luotsannut valtioneuvos Johannes Virolainen. Saamme olla ylpeitä pätevistä maalaiskuntalaisistamme. Lehden toimitus pyysi Marjoa vastaamaan liki samanlaiseen kysymyslistaan kuin hallituksenkin jäsenet toisaalla lehdessämme. Tässä Marjon vastaukset ja terveiset. Mitä uutta kaipaat Viipurin pitäjäseuran toimintaan? Entäpä Karjalan liittoon? Vastaus on oikeastaan jo tuolla aikaisemmassa vastauksessa. Mikä on lempiruokasi viipurinviisiin? Entä musiikkikappaleesi tai toivelaulusi? Karjalainen lempiruokani on uunissa pitkään haudutettu juurespata ja tietysti aidot, kotona leivotut (tai Airan tekemät) karjalanpiirakat. Musiikin puolella Karjalaisten laulu sykähdyttää aina! Kuka olet? Olen kansanedustaja, DI, eMBA, karjalaistytön ja karjalaispojan tytär. Olet ollut perheinesi useasti mukana pitäjäseuran kotiseutumatkoilla Viipurin maalaiskunnassa. Kerro hauskin muistosi näiltä kesämatkoilta! Hauskaa on aina ollut, me karjalaiset osaamme sen taidon! Luulen myös että lapsetkin ovat pitäneet, koska he aina haluavat uudelleen mukaan kilpaillen siitä kenen vuoro kulloinkin on. Milloin ja missä olet syntynyt? Lohjalla helmikuussa (3.2.) 1965 Missä asut? Espoossa Keitä kuuluu perheeseesi? Mieheni Arne ja lapset Mirva, Roni ja Risto. Mitä muuta harrastat kuin karjalaistoimintaa? Liikuntaa, metsästystä ja savitöiden tekoa. Mitä teet työksesi? Tällä hetkellä toimin kansanedustajana. 4 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Vuoden 2011 karjalaiset kirjat Suomeen ja luoda heille tarvittavat elinolosuhteet jatkaa elämäänsä uusilla kotiseuduilla. Vuoden karjalainen kirja on Antti Palomäen Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen ja Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja on Seppo Pirhosen toimittama Paluu muistojen Muurilaan. Voittajien valitsijoina olivat Karjalan Liiton 2. varapuheenjohtaja Eevaliisa Kurki ja liittovaltuuston puheenjohtaja, ministeri Matti Puhakka. Siirtoväkiongelman ohella painetta asutustoimintaan oli luotu jo sota-aikana antamalla rintamamiehille lupauksia maan ja asunnon saannista. Suomen olikin sodan jälkeen löydettävä ratkaisu lähes voittamattomalta tuntuneeseen asutus- ja asuntopoliittiseen ongelmaan. Tämä ratkaisu on edelleen nähtävissä tässä tutkimuksissa mukana olleissa kaupungeissa ja muuallakin Suomessa, esimerkiksi omassa kotikaupungissani on kokonainen kaupunginosa edelleen tunnistettavissa sodan jälkeisen asutustoiminnan tunnusmerkkinä. Vuoden karjalainen kirja: Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen FT Antti Palomäki: Siirtoväen ja rintamamiesten asutus- ja asuntokysymyksen järjestäminen kaupungeissa 1940–1960 ja sen käänteentekevä vaikutus asuntopolitiikkaan ja kaupunkirakenteeseen. Antti Palomäen tutkimus antaa uusia näkökulmia ja vastauksia siihen, miten tämä suuri yhteiskunnallinen ongelma ratkaistiin. Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen on ensimmäinen tieteellinen kokonaisesitys, jossa selvitetään siirtoväen ja rintamamiesten asutus- ja asuntokysymyksen järjestämistä kaupungeissa. Kirjan teksti on sujuvaa ja helposti luettavaa. Sisältö on mielenkiintoista, uutta tutkittua tietoa ja mukana on kuvamateriaalia, jota ei ole aiemmin ollut esillä. Samalla tutkimuksessa pureudutaan aiemmin vähälle huomiolle jääneen kaupunkilaissiirtoväen vaiheisiin sodan jälkeisessä Suomessa. Karjalan Liiton 2. varapuheenjohtaja Eevaliisa Kurki on valinnut Vuoden karjalaiseksi kirjaksi Antti Palomäen Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen. Teos on Palomäen väitöskirja, joka ilmestyi keväällä 2011. Kirja on merkittävä uusi tutkimus siirtokarjalaisten vaikutuksesta Suomen asunto-politiikkaan ja kaupunkirakenteeseen. Mielenkiinto karjalaisuuteen ja karjalaisväestön sijoittumisen ja karjalaisen kulttuurin asemaan Suomessa on ollut lähivuosina merkittävää. Tiedotusvälineissä on kerrottu karjalaisten evakkotiestä ja esitetty TV-dokumentteja viime aikoina. Antti Palomäen laajaan lähdeaineistoon pohjautuva tutkimus osoittaa, että siirtoväen ja rintamamiesten asutus- ja asuntokysymyksen järjestämisellä oli käänteentekevä vaikutus suomalaiseen asuntopolitiikkaan ja kaupunkirakentamiseen. Siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen oli sotakorvausten ohella Suomen sodan jälkeisen talous- ja sosiaalihistorian tärkein tehtävä. Karjalan menettäminen Neuvostoliitolle merkitsi sitä, että liki puoli miljoonaa karjalaista oli vailla asuntoa ja maata. Maailmanlaajuisestikin merkittävä saavutus oli asuttaa tämä puolimiljoonainen karjalaisväestö kanta- 5 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Vuoden karjalainen pitäjä- ja kyläkirja: Paluu muistojen Muurilaan (toim. Seppo Pirhonen) Karjalan Liiton liittovaltuuston puheenjohtaja, ministeri Matti Puhakka on valinnut Vuoden karjalaiseksi pitäjä- ja kyläkirjaksi Seppo Pirhosen toimittaman Paluu muistojen Muurilaan -teoksen. Muurilan kylä sijaitsee Kuolemajärven pitäjässä Kannaksella. Paluu muistojen Muurilaan Seppo Pirhosen toimittamana on kiistatta tämän vuoden Pitäjäja kyläkirjojen parhaimmistoa. Kuten Pirhonen kirjan jälkisanoissa toteaa: ”Olet nyt tutustunut Muurilan kylän vaiheisiin kivikaudesta nykypäivään.” Kirja on kirjoitettu vahvalla ja asiansa tuntevan otteella. Kirja antaa lukijalleen tietoa historiasta, alueen geopoliittisesta merkityksestä, alueen luonnosta aina alueen geologia huomioiden. Kirjan kuvaus alueen väestöstä ja sen oloista on tieteellisen tarkkaa, kuvaten hyvin kylän elinkeinoja ja elämisen edellytyksiä. Samoin kirja käsittelee kansakuntamme traumaattista, kuten kirjassa sanotaan vapaus-, kansalaissotaa aina punakapinaan saakka, joskin varsin yksipuolisesti asiaa tarkastellen. Kirja antaa hyvän kuvauksen alueen kauneudesta ja sen asuttamisesta aina rakennusarkkitehtuuria myöten, myös kuvaus talvi- ja jatkosodasta sekä sotaan osallistumisesta tappioineen on vakuuttavasti kuvattu. Evakkoon joutuminen, kotiseudun menettäminen ja tämän päivän Muurilan kuvaus antaa lukijalle mahdollisuuden arvioida tosiasioiden valossa kansakuntamme kohtaloita yhden kylän kuvauksen kautta. Vuoden karjalainen ruoka ja leivonnainen 2012: Sienilihapyörykät ja sienipiirakka Karjalan Liiton naistoimikunta on valinnut vuoden ruoaksi ja leivonnaiseksi sienilihapyörykät ja sienipiirakan. Karjalaiset ovat käyttäneet sieniä ruoanvalmistuksessa kautta aikojen. Karjalan Liiton naistoimikunnan puheenjohtaja Aira Viitaniemen mukaan perinteisiä sieniruokareseptejä voi muokata nykypäivään sopiviksi. Sekä pyörykät että piirakka voidaan helposti valmistaa uunissa isollekin vierasjoukolle. Sienilihapyörykät Lähde: Saija Pelvas, tiedottaja, kulttuurituottaja, Karjalan Liitto ry 400 g jauhelihaa 1½ dl vettä tai kermaa 1 dl korppujauhoja 1 muna 1 sipuli kuutioina mustapippuria 2½ dl suolasienikuutioita Paistamiseen rasvaa 6 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Ryöppää suolasienet ja kuutioi ne. Freesaa sipuli- ja sienikuutiot pannulla. Sekoita normaalisti jauhelihataikina ja lisää sieni-sipuliseos. Paista pyörykät pannulla tai uunissa. Taikanasta voi tehdä myös murekkeen tai pihvit. Sienipiirakka Pohjataikina: 100 g voita 2½ dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta ½ dl kermamaitoa Tunnetko vaakunamme? Täyte: 5 dl suolasienikuutioita 1 dl sipulikuutioita ½ dl purjorenkaita 3 dl kermaa 3 kpl kananmunia suolaa mustapippurirouhetta 150 g juustoraastetta Lehden kannessa oleva vaakuna lienee monelle tuttu. Vaakunan on suunnitellut intendentti Juha Lankinen ja se otettiin käyttöön vuonna 1998, kun seura täytti 50 vuotta. Vaakunan oikeat värit voit tarkistaa tämän lehden kannesta. Jukka Suvisaari arvioi vaakunaa seuraavasti Karjalan kunnaat julkaisussa keväällä 2005. ”Viipurin maalaiskunta on viipurilaisten viljavyöhyke. Perinteellinen viipurinrinkeli tehtiin tietysti maalaiskunnasta tuotetuista jauhoista, ja se on erinomainen heraldinen kuvia siinäkin mielessä, ettei sitä ole helppo mihinkään muuhun asiaan sekoittaa. Vaakuna tulisi ilman noita viljantähkiäkin toimeen, mutta ehkä pelkkä viipurinrinkeli kilvellä näyttäisi liikaa leipuriliikkeen kyltiltä, joten tähkät korjaavat sen asian. Tämä on kyllä puolileikillinen lisähuomautus, sillä yleisesti ottaen Viipurin maalaiskunnan vaakuna on erinomaisen selvä, osuva ja kaunis.” Sekoita taikinan kaikki ainekset keskenään ja taputtele vuokaan leivinpaperin päälle. Ryöppää suolasienet ja paloittele kuutioiksi. Freesaa sieni- ja sipulikuutiot paistinpannulla. Laita ne ja purjorenkaat taikinan päälle tasaisesti. Levitä juustoraaste sienien päälle ja viimeiseksi kerma-munaseos. Paista uunissa n. 175 asteessa 35 minuuttia. Lähde: Karjalan Liiton internet-sivut helmikuu 2012 7 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Hallitus tutuksi eli kuka on kukin pitäjäseuran hallituksessa Jatkamme viime lehdessä aloitettua hallituksen jäsenten esittelyä. Vuorossa hallituksen jäsenistä ovat tällä kertaa uusi sihterimme Päivi Putkonen-Hegazi, taloudenhoitajamme Päivi Salo sekä Riitta Stirkkinen. Päivi Putkonen-Hegazi Kuka olet? Päivi Putkonen-Hegazi Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Karjalaisuus merkitsee minulle omaa heimoa, ilon täyttämää myönteisyyttä, avoimuutta, yhteyteen asettuvaa läheisyyttä, välittömyyttä ja leikkisyyttä. Milloin ja missä olet syntynyt? Olen syntynyt Vihdissä 30.11.1963 Missä asut? Parin mutkan jälkeen päädyin takaisin kotiin Vihtijärven kylään, Vihtiin. Ympyrä on sulkeutunut. Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? Karjalan pitäminen mielissä ja muisteissa. Kotiseutumatkailu – matkat ovat antoisia, valaisevia sekä luovat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Olen myös ollut vain hauskoilla reissuilla J Keitä kuuluu perheeseesi? Pikku perheeseeni kuulu mieheni Magdy ja tyttäremme Matilda Mitä muuta harrastat? Maatalous, musiikki ja liikunta ovat tosi tärkeitä elementtejä elämässäni. Myös erilaiset järjestötehtävät pitävät mielen virkeänä. Matkustamme myös mielellämme. Mitä teet työksesi? Olen siistissä sisätyössä Vihdin seurakunnassa sekä osa-aikainen maanviljelijä Vihtijärvellä Missä ovat juuresi Karjalassa? Isäni puolelta juureni ovat Pihkalan kylässä, Viipurin maalaiskunnassa. 8 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Päivi Salo os. Narinen Kuka olet? Päivi Salo o.s. Narinen Missä ovat juuresi Karjalassa? Isäni Jouko Narinen on Kilpeenjoelta, samoin isänisäni Sakeus Narinen , isänisän äitini Anna Narinen (o.s. Toikka) on kotoisin Säiniöltä. Isänäitini Helmi Narinen (o.s. Huovila) on kotoisin Teikarsaaresta. Milloin ja missä olet syntynyt? Klaukkalassa Floran päivänä toukokuussa. Missä asut? Klaukkalassa olen asunut koko elämäni. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Karjalaisuus merkitsee minulle juuriani, vaikka Karjalassa en ole koskaan asunutkaan. Kun ensimmäisen kerran pääsimme käymään Kilpeenjoella, tuntui kuin olisin palannut kotiini. Kaikki tuntui hyvin tutulta mm. Kiesinsilta, Runolampi, joen töyräällä sijaitseva kaupparakennus ja Kampuranmäki. Keitä kuuluu perheeseesi? Esikoiseni Krista, joka valmistunee kauppatieteiden maisteriksi vielä kuluvan vuoden aikana sekä hänen avopuolisonsa Kristo. Toinen tyttäreni Karita, hän valmistelee diplomityötään bioadaptiivisessa tekniikassa Aaltoyliopistossa (ent. TKK) sekä Karitan poikaystävä Ukko. Kuopukseni Karri vapautui juuri siviiliin palveltuaan rakasta isänmaatamme Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa. Ja tietysti pitkäkarvainen kääpiömäyräkoiramme Luppa. Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? Haluaisin enemmän nuoria mukaan toimintaan. Ja yleensä menetetyn Karjalan pitämistä ihmisten muistissa ja yhteenkuuluvuuden tunteen ylläpitämistä, joka yhdistää meitä evakkojen perillisiä. Mitä teet työksesi? Minulla on oma tilitoimisto Klaukkalassa, jossa työskentelen. Mitä muuta harrastat? Olen Klaukkalan Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen, LC Klaukkala Leat ry:n past chaterpresidentti. Olen myös mukana Klaukkalan Kyläkirja toimikunnassa sekä Nurmijärven Yrittäjänaiset ry:n hallituksen jäsen. Lisäksi harrastan matkustamista, mökkeilyä ja liikuntaa. 9 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Riitta Stirkkinen Kuka olet? Riitta Stirkkinen Mitä asioita haluat edistää Pitäjäseuran hallituksen jäsenenä? Upeaa olisi, että ymmärtäisimme oman kielemme, karjalan murteen arvon. Kieli ei kulu käyttämällä., vaan säilyy ja kehittyy, kun sitä puhutaan. Tärkeää olisi myös saada seuran toimintaan lisää näkyvyyttä ja viedä toimintaa enemmän osaksi arkea. Milloin ja missä olet syntynyt? Reilu 50 vuotta sitten Vehkalahdella, nykyisessä Haminassa. Missä asut? Etelä-Haagassa Helsingissä. Mitä muuta harrastat? Yritän pitää itseni kunnossa liikkumalla monipuolisesti. Kävelen, jumppaan, patikoin ja pyöräilen. Minulla on ollut onni päästä mukavaan porukkaan, jonka kanssa olen kolunnut Euroopan vuoristoja ja Lapin maisemia reppu selässä jo kymmenen vuoden ajan. Keitä kuuluu perheeseesi? Asun yksin, omaa perhettä minulla ei ole. Mitä teet työksesi? Elintarvikealaan ja ruokaan liittyvää tiedotusta, päätoimialana on liha ja liha-ala. Missä ovat juuresi Karjalassa? Isäni Ossin sukujuuret ovat syvällä Lihaniemessä ja Uuraassa. Hilkka-äiti on kotoisin Säkkijärven Kallolan kylästä. Mitä karjalaisuus sinulle merkitsee? Totta puhuakseni, en ole asiaa kovin paljon pohtinut enkä analysoinut, sillä se on tavallaan ollut itsestään selvää. Mutta minulle karjalaisuus on ainakin itsensä ymmärtämistä ja asemoimista yhteiskuntaan. Vahvuutta ja realismia. Äitini tapasikin usein sanoa, että sinusta on tullut samanlainen voimakas tahtonainen kun isäsi isoäiti Karoliina. Häntä kuvattiin tarmokkaaksi liikenaiseksi, joka toimi laivanmuonittajana Uuraassa viemällä soutuveneellä ruokaa ja elintarvikkeita laivoihin. 10 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN Viipurin pitäjäseuran sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 14.4. klo 13.00 Helsingin Karjalatalon Wiipuri-salissa (Käpylänkuja 1, 3.krs, 00610 Helsinki). Kokouksessa käsitellään tilinpäätös ja toimintakertomus vuodesta 2011, päätetään vastuuvapaudesta hallitukselle sekä kutsutaan pitäjäseuralle uusia kunniajäseniä. Kokouksen jälkeen Heikki Reijonen esitelmöi aiheesta Evakuointi Talvisodassa. Kahvitarjoilu alkaa klo 12.00. Tervetuloa! Toimintakertomus vuodesta 2011 Evinen (5/9), Aulis Juvonen, jäsensihteeri (9/9), Mauno Kemppi (3/9), Eero Kunttu (3/3), Kaarina Manni, pääemäntä (7/9), Raimo Matikainen, varapuheenjohtaja (8/9), Liisa Munsterhjelm, tiedottaja (7/9), Päivi Putkonen-Hegazi (2/6) , Päivi Salo, taloudenhoitaja (8/9), Riitta Stirkkinen (7/9) ja Anne Uotinen, sihteeri (8/9). Jäsenet Pitäjäseuran kunniapuheenjohtaja oli Eero Kunttu ja kunniajäseniä Olavi A. Mannonen, Jouko Narinen, Inkeri Porkka ja Kalevi Sassi. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 276, josta em. kunniahenkilöitä oli 4, ainaisjäseniä 78 ja vuosijäseniä 194. Vuosijäsenistä 184 maksoi jäsenmaksunsa, joka oli varsinaisilta jäseniltä 18 euroa + Karjalan Liiton osuus 10 euroa. Liitolle maksettiin jäsenmaksua 240 jäsenestä, yhteensä 2400 euroa. Tilintarkastajina ovat toimineet Laura Virolainen ja Kaija Kukkaro, varalla Pentti Hämäläinen ja Kaija Keiriö. Kevät- ja syyskokoukset Kevätkokous pidettiin lauantaina 2.4. Karjalatalon Galleria-salissa. Osallistujia oli 24 ja puhetta johti kunniapuheenjohtaja Eero Kunttu. Tarjoilusta vastasi Kaarina Manni sisarineen. Kokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodesta 2010 sekä myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle. Kesken kauden eronneen Eero Kuntun tilalle valittiin Päivi Putkonen-Hegazi Vihdistä. Vuonna 2011 kuoli 10 jäsentämme: Jouko Hiitola (Säiniö), Tyyne Hilden (Yläsommee), Jouko Juvonen (Porlampi), Seija Kanninen (Kilpeenjoki), Irja Lönnqvist, Hilja Näppi (Säiniö), Inkeri Porkka (Nuoraa), Pentti Putkonen, Thelma Rekonen (Tali), Salme Salo (Säiniö). Seurasta erosi vuoden aikana 11 jäsentä. Uusia jäseniä saatiin 15: Seija Ahomäki (Hapenensaari), Juha Erkama (Viipuri), Ulla Gahmberg (äiti Tienhaarasta), Marja-Liisa Halttunen, Kaija Heiskanen (Alasommee), Maria Heiskanen (Alasommee), Simo Karlsson (Kilpeenjoki), Heimo Kemppi (Sydänmaa), Oili Kokkonen, Armi Marklund (Säiniö), Terttu Irene Marklund (Säiniö), Heikki Reijonen (Rauhala), Osmo Salonen (mummo Kaipolasta), Siviä Teittinen (Räisälä), Markku Virolainen (Yläsommee). Uusien jäsenten keski-ikä on 65 vuotta ja koko jäsenistön noin 70 vuotta. Kokousasioiden jälkeen VTM Outi Lindroos kertoi ratsastusharrastuksestaan. Lisäksi mainostettiin kotiseutumatkaa ja valokuvakilpailua. Syyskokous järjestettiin lauantaina 15.10. Karjalatalon Wiipuri-salissa. Osallistujia oli 18 ja puhetta johti kunniapuheenjohtaja Eero Kunttu. Tarjoilusta vastasi Kaarina Manni sisarineen. Pitäjäseuran jäsenmaksuksi vuodeksi 2012 päätettiin 28 euroa, josta pitäjäseuran osuus on 18 euroa ja Karjalan Liiton osuus 10 euroa. Hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2012 valittiin Timo Lindroos ja varapuheenjohtajaksi Marja-Leena Evinen. Erovuorossa olleista hallituksen jäsenistä valittiin Hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat Hallitus piti vuoden aikana yhdeksän kokousta: Timo Lindroos, puheenjohtaja (9/9), Marja-Leena 11 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 uudelleen Kaarina Manni ja Anne Uotinen. Uutena hallitukseen valittiin Heimo Kemppi. Varapuheenjohtajaksi siirtyneen Marja-Leena Evisen tilalle valittiin Raimo Matikainen. lan juonsi varapuheenjohtaja Raimo Matikainen ja siihen osallistui runsaat 60 pitäjäseuran jäsentä. Vierailu Vironperälle Lauantaina 3.9. yhteensä 27 pitäjäseuran jäsentä teki tutustumisretken valtioneuvos Johannes Virolaisen ja rouva Kyllikki Virolaisen entiseen kotiin, nykyiseen kotimuseoon Lohjan Vironperälle. Vierailun jälkeen vietiin kukkatervehdys heidän haudalleen Pyhän Laurin kirkon kupeeseen. Toiminnantarkastajiksi vuodeksi 2012 valittiin Kaija Keiriö ja Kaija Kukkaro sekä varatoiminnantarkastajiksi Pentti Hämäläinen ja Sirkka Kemppi. Kokouksen jälkeen professori Esko Mälkki esitelmöi Vahvialan perustamisesta ja Viipurin maalaiskuntaan vaikuttaneista kuntaliitoksista. Puurojuhla Puurojuhlaa vietettiin sunnuntaina 27.11. Karjalatalon Wiipuri-salissa kotiseutuneuvos Aira Viitaniemen puuro- ja torttukahvi-tarjoilusta nauttien sekä joululauluja yhdessä laulaen. Tilaisuuden aloitti puheenjohtajan tervehdys. Ohjelmassa kuultiin 100 vuotiaan lyykyläläisen Aleksanteri Jääskeläisen muisteloita koti-Karjalaista. Tilaisuudessa vieraili Joulupukki. Yhteislaulujen lisäksi musiikkia esittivät hanuristi Katariina Kekki ja viulisti Aava Kautto. Tilaisuudessa julkaistiin myös seuramme järjestyksessä kolmas seinäkalenteri, jonka kuvat on koottu kesän 2011 kotiseutumatkan valokuvista. Arpajaiset täydensivät ohjelmaa. Osallistujia oli 57. Vuoden virvottava Pitäjäseura jatkoi vuonna 2010 aloittamaansa vuoden virvottavan valitsemista. Vuoden 2011 virvottavaksi valittiin Yläsommeelta kotoisin oleva, pitäjäseuran pitkäaikainen tilintarkastaja Laura Virolainen. Hänet virvottiin matkaesteiden vuoksi vasta toukokuun 5. päivänä. Karjalaiset kesäjuhlat Karjalaiset Kesäjuhlat vietettiin Turussa 17.–19.6. Sunnuntain Juhlakulkueessa seuran lippua kantoi Timo Lindroos. Airuina toimivat Liisa Munsterhjelm ja Aila Lindroos. Pitäjäseuran myyntipöydästä huolehti Aulis Juvonen. Viipurin pitäjää esittelevä upouusi infotaulu oli ensimmäistä kertaa esillä kesäjuhlien Karjalaisella torilla. Tiedotustoiminta Viipurin Pitäjäläinen ilmestyi kahtena numerona. Lehti on vastannut hyvin tarkoitustaan jäsenten ja pitäjäseuran välisessä yhteydenpidossa. Kotiseutumatka Timo LIndroos johdatteli pitäjäseuran kesämatkalle 27.–29.6. Osallistujia oli 49. Majoituspaikka oli hotelli Karjala. Matkan teemana oli Saimaan kanava. Oppaana läntisissä kylissä toimi Pekka Turtia ja kanavan alueella Juha Erkama. Kanavan lisäksi tutustuttiin mm. Sorvalin muistolehtoon ja Monrepos’n puistoon, joita esitteli Pro Monrepos ry:n puheenjohtaja Satu Stirkkinen. Pitäjäseuran internet-sivut siirrettiin loppuvuodesta uuden palveluntuottajan palvelimelle. Sivuston osoite, www.viipurinpitaja.net, säilyi ennallaan. Osallistumisia ja edustuksia Pitäjäseura on ollut jäsenenä Karjalan Liitossa, Karjalaisten pitäjäyhdistysten liitossa, Pro Monrepos’ssa, Wiipurin arkistoyhdistyksessä ja Viipuri-keskuksessa. Pitäjäseura päätti liittyä Karjalaisen Nuorisoliiton kannatusjäseneksi. Elojuhla Elojuhlaa vietettiin perinteiseen tapaan elokuun viimeisenä sunnuntaina 30.8. Helsingin Karjalatalon juhlasalissa. Juhlaesitelmän piti rovasti Leena Repo aiheenaan Sorvalin hautausmaahanke ja muistolehto. Juhlaesitelmän lisäksi kuraattori Mikko Eronen esitteli Wiipurilaista osakuntaa ja FM Laura Saloniemi Seniores Wiburgenses yhteisöä. Esitelmän ja esittelyjen lisäksi nautittiin Lohjan musiikkiopiston opiskelijoiden musiikkiesityksistä. Pitäjäseuran emäntä Kaarina Manni sisarineen loihti maittavan piirakka- ja kahvitarjoilun juhlan väliajalle. Yhteislaulut johti Teuvo Kuparinen. Juhla päättyi Karjalaisten lauluun ja arpajaisiin. Juh- Kunniapuheenjohtaja Eero Kunttu on ollut Karjalan Liiton liittovaltuuston jäsen sekä edustanut pitäjäseuraa Pro Monrepos’n ja Viipuri-keskuksen hallituksissa. Puheenjohtaja Timo Lindroos on puolestaan edustanut pitäjäseuraa Karjalaisten pitäjäyhdistysten liiton hallituksessa toimien samalla liiton varapuheenjohtajana. 12 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Joulumuistoja Lyykylästä Pitäjäseuran Puurojuhlaa vietettiin sunnuntaina 27.11. Karjalatalon Wiipuri-salissa jouluisissa merkeissä. Kotiseutuneuvos Aira Viitaniemi oli kattanut maittavan puuro- ja torttukahvitarjoilun. Aiempien vuosien tapaan tarjoilut oli varattu 50 hengelle, mutta tilaisuudesta tuli nauttimaan ennätykselliset, lähes 60 henkeä. Ohjelmassa oli myös joulumuisteloita, tonttutarinoita ja musiikkia. Aleksanteri Jääskeläinen mitään erillisiä pidikkeitä tai kynttilänjalkoja ollut. Karamellit oli kääritty valkoiseen paperiin ja koristeiden päissä oli hapsuja. Ne ripustettiin langalla oksiin kiinni. Aattona saunottiin ja syötiin vähän parempaa Joulusauna kuului Jääskeläisen perheen aaton tapoihin. - Saunan jälkeen syötiin ’vähän parempaa’ kuin muulloin. Ei se ruoka silti mitään kovin kummoista ollut, vähän vaan erilaista kuin arkena. Pullaa kuitenkin tehtiin aina jouluksi. Mutta joulupukkia meillä ei kyllä käynyt, Aleksanteri Jääskeläinen muisteli. Saatiinko kuitenkin lahjoja, se jäi Jääskeläiseltä varmistamatta. Kotiseutuneuvos Aira Viitaniemen keittämä joulupuuro syötiin viimeiseen lusikalliseen saakka. Kirkkokahvit Tilly-tädin luona Joulupäivän aamuna käytiin aina kirkossa. Kirkonmenot alkoivat jo klo 6, joten kirkkoon lähdettiin hyvissä ajoin. Kulkupelinä oli hevonen ja reki. Joulukirkkoon Jääskeläinen muistelee päässeensä ensimmäisen kerran 6-7 -vuovuotiaana. Aamut olivat kylmiä ja pakkasta oli aina yli 20 astetta. Reessä olijat torjuivat kylmyyttä paksuilla vällyillä ja peitteillä. Hevonenkin peiteltiin huolella loimilla ja vällyillä, että se jaksoi viedä kirkkokansan takaisin kotiin kirkonmenojen jälkeen. - Joskus joulukirkon jälkeen käytiin kahvilla Tillytädin luona, mutta muuten joulupäivä vietettiin kaikessa rauhassa kotona oman väen kesken. Yleisöä Kuinka joulua vietettiin 1910-luvun loppupuolella Lyykylän kylässä, siitä kertoi seuramme vanhin jäsen, 100-vuotias Aleksanteri Jääskeläinen. Häntä haastatteli Viipurin Pitäjäseuran puheenjohtaja Timo Lindroos. - Ihan mukaviahan ne joulut olivat, mutta ei se muuten mitään niin kovin ihmeellistä ollut, muisteli Aleksanteri Jääskeläinen. Kyllä meillä joulukuusi oli ja siinä kynttilöitä. Vähän oli koristeita ja ne oli tehty karamelleista. Kynttilät sidottiin narulla kiinni oksiin, sillä ei silloin Onko Tapani kotona? Tapaninpäivänä sai jo kyläillä ja silloin otettiin ilo irti. Nuoret kävivät naapureissa kysele- 13 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 mässä ’onko Tapani kotona’, Aleksanteri Jääskeläinen kertoi. Toinen tärkeä Tapaninpäivän hupi oli hevosajelu. - Silloin ajeltiin hevosilla aisakellot helkkyen maamiesseuran talolle ja pidettiin kyläläisten välisiä kilpa-ajoja. Mitään pahempaa ei kuitenkaan sattunut, vaikka meno saattoi joskus äityä melko hurjaksikin. Nykyjoulut Aleksanteri Jääskeläinen viettää Hyvinkäällä. Joulun vietto on muuttunut paljon Jääskeläisen lapsuuden jouluista. Saunassa kuitenkin käydään ja syödään herkkuja. Kaupallisuus on vienyt joulun arvon, mutta muuten ’männöö ihan mukavasti’, Jääskeläinen lopetti mukavat muistelonsa. Hanuristimme Katariina Kekki Tonttutarinoita ja musiikkia Aleksanteri Jääskeläisen jälkeen juhlaan tulla tupsahti toinen iäkkäämpi herrasmies – Joulupukki. Hän tarinoi erilaisista tontuista. Listalla olivat ainakin Metsätonttu, Särkkätonttu, Puutarhatonttu, Tallitonttu, Kotitonttu ja Siperian tonttu. Lienee Pukki halunnut vetää hieman kotiin päin kun hän totesi kuulijoille, että ’Onnellinen on se ihminen, joka näkee tonttuja.’ ja että ’Kun on tasapainoinen ja levollinen, on mahdollisuus nähdä tonttuja.’ ja viulistimme Aava Kautto Edellä mainittujen herramiesten tarinoinnin lisäksi Puurojuhlassa laulettiin joululauluja ja kuunneltiin hanuristi Katariina Kekin ja viulisti Aava Kauton esittämää musiikkia. Tilaisuudessa julkaistiin myös seuramme järjestyksessä kolmas seinäkalenteri, jonka kuvat on koottu kesän 2011 kotiseutumatkan valokuvista. Arpajaiset täydensivät ohjelmaa. Joulupukki hallitsee hyvin nykyaikaiset esityslaitteet Joululaulua ja arpojen myyntiä. Teksti ja kuvat: Riitta Stirkkinen 14 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Viipurin maalaiskunta ja Vahviala – yhteistä lähihistoriaa vyöhykkeet ja vesistöt sulkivat kaupunkialueen tiiviisti (karttapiirros). Asutuksen kasvumahdollisuuksia ei tällä alueella juuri ollut. Viipurin seudulle oli kuitenkin jo pitkään kohdistunut voimakas muuttoliike ja asutus oli joutunut hakeutumaan linnoitusten rajaaman kaupunkivyöhykkeen ulkopuolelle, Viipurin mlk:n alueelle, jonne syntyi esikaupunkeja. Vuonna 1910 esikaupunkialueilla oli väkeä jo noin 26 500 henkeä kun itse kaupungissa asukkaita oli vähemmän, noin 22 500 henkeä. Vielä 1900-luvun alkupuolella kuntamuutosten pyörä pyöri – päinvastoin kuin nyt – kohti pienentyviä kuntayksiköitä. Näin tapahtui myös Viipurin seudulla. Tärkeitä muutoskehityksen syitä olivat mm. seurakunnalliset muutostarpeet ja monia ongelmia poikinut hallitsematon väestönkasvu Viipurin lähiympäristössä. Vahvialan seurakunta ja kunta syntyivät tällaisen muutoskehityksen pyörteissä. Vahviala muotoutui pääosaltaan Viipurin maalaiskunnan länsiosaan kuuluneista kylistä (11 kpl). Lisäksi siihen tuli kaksi kylää Säkkijärven pitäjästä. Myöhemmin Vahvialaan liitettiin kylät Hiivaniemi (Lappee) ja Tervajoki (Viipurin mlk). Hiivaniemen liittäminen tapahtui enemmittä vaikeuksitta 1923. Myös Tervajoki siirtyi Vahvialaan samana vuonna, mikä liitos myöhempine tapahtumineen oli kuitenkin edellistä jo huomattavasti monivaiheisempi. Vahvialan synty herätti muitakin aluehankkeita. Mitä kaikkea tapahtuikaan? Oli syntynyt esikaupunkikysymys. Esikaupunkialueet kehittyivät lähes hallitsemattomasti ja olivat mm. vailla vesijohtoa ja viemäröintiä. Kaivovedet likaantuivat, mikä aiheutti vakavia terveydellisiä haittoja. Esikaupunkilaiset kävivät töissä lähinnä Viipurissa. Viipurin pitäjäläisten mielestä näiden rahat menivät Viipurin kaupunkiin, mutta asutuksen hoito- ja huoltorasitukset (terveydenhoidon ohella mm. vaivaishoidon ja koulunkäynnin järjestäminen) jäivät Viipurin mlk:n harteille. Alueita tarjottiin liitettäväksi Viipurin kaupunkiin, mutta kaupunki ei vielä 1920-luvun alussa halunnut niitä ottaa. Esikaupunkialueiden ulkopuolella olevissa maalaiskunnan kylissä syntyi aktiivisia irtaantumispyrkimyksiä, koska kylät eivät halunneet rahoittaa esikaupunkialueiden synnyttämiä kohtuuttoman suuria menoja. Kuntamuutosten seurakunnallisia lähtökohtia Viipurin pitäjän läntisimmistä osista oli Sorvalin hautausmaalle matkaa jopa noin 30 km. Lukuisista kylistä matka oli ajan kulkumahdollisuudet huomioon ottaen kohtuuttoman pitkä. Tämä johti läntisten kylien aloitteesta jo vuonna 1913 uuden hautausmaan perustamishankkeeseen ja Kintereen kylään sitten rakennettu hautausmaa vihittiin käyttöön 1915. Vuonna 1917 virisi hanke oman seurakunnan perustamisesta, joka johti tulokseen 1920; perustettiin Vahvialan seurakunta. Kun silloisen kunnallislain mukaan seurakunta on oleva samalla kunta, johti se automaattisesti myös uuden kunnan syntyyn vuodesta 1921 alkaen. Oma seurakunta pian pystytettävine kirkkoineen toi hengellisen elämän aikaisempaa lähemmäksi suurta joukkoa kuntalaisia. Vahvialan seurakunnan perustamiseen oli myös vaikuttanut Viipurin maaseurakunnan väestön määrä (vuonna 1917 jo 46 521 henkeä), mitä pidettiin liian suurena. Vahvialan perustaminen vähensi maalaiskunnan väestömäärää vajaan kymmenesosan mutta pinta-alaa lähes kolmanneksella. Vahvialan muodostamisen jälkimaininkeja Vahvialan synty näytti tarjoavan mahdollisuuksia monien muidenkin Viipurin pitäjän läntisten osien kylien irtaantumiseen emäpitäjästä. Peräti parikymmentä kyläkuntaa olisikin liittynyt juuri syntyneeseen Vahvialaan ja tekivät asiasta aloitteet. Tämä olisi tarkoittanut useimpien Viipurinlahden länsipuolella olevien kylien siirtymistä pois maalaiskunnasta laajoine seurauksineen. Selvitysmies piti tarkoituksenmukaisena vain Tervajoen ja Repolan siirtymistä mutta Valtioneuvoston lopullisella päätöksellä (lokakuussa 1921) vain Tervajoki päätettiin siirtää Vahvialaan vuodesta 1923 alkaen. Repola jäi yksinäiseksi mlk:n saarekkeeksi Tervajoen taakse. Pian Vahvialan perustamisen sekä edellä mainitun kyläkuntien siirtymishankkeen käynnistymisen jälkeen Viipurin esikaupunkikysymys sai ratkaisunsa – valtioneuvoston päätöksellä esikaupunkialueita tultaisiin liittämään Viipuriin jo 1923 (kaupungin vastustuksesta huolimatta) ja näin ollen Viipurin pitäjän taloudellinen kuormitus kevenisi. Tuskin ennen kuin Vahvialaan ”päässeiden” tervajokilaisten kirkonkirjoja oli ehditty siirtää Vahvialan Kunnallispoliittisia lähtökohtia Viipurin kaupungin alue oli ennen vuotta 1923 pieni. Sen maa-alue oli vain noin 10 km2 eli vajaa kaksi prosenttia maalaiskunnan pinta-alasta ja siitäkin asuntorakentamiseen sopivaa maata oli vain pieni osa. Patterinmäen ja Siikaniemen linnoitus- 15 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 seurakuntaan, Tervajoki halusikin takaisin entiseen seurakuntaansa ja kuntaansa. Myös Vahvialaan jo sen perustamisvaiheessa liitetyt kylät Rakkolanjoki ja Hanhijoki pyrkivät takaisin; kaikki perustelivat mm. hyviä kulkuyhteyksiä Viipurin suuntaan; hanhijokilaiset myös väittivät, että heiltä ei aikanaan edes kysytty halukkuutta siirtyä Vahvialaan. Näiden kolmen kylän anomuksia ei hyväksytty ja niin Viipurin maalaiskunnan läntisten kylien kuntarajankäynti oli saanut päätöksensä. Evakkoaikana Viipurin maalaiskunnan ja Vahvialan hoitokunnat perustivat Viiva-säätiön. Säätiön tarkoitus oli apurahoin tukea mm. ammattikouluissa ja kansanopistoissa opiskelevia sekä antaa avustuksia tuberkuloosiin sairastuneille parantolahoidon saamiseksi. 1973 säätiö jaettiin kahteen osaan pitäjäpohjalla; muodostui Viipurin pitäjäsäätiö ja Vahviala-säätiö, joiden toiminta yhä jatkuu. Seurakunnallisesta yhteistyöstä on mainintoja vähän. Uusi Vahvialan seurakunta, jolta alussa varmaankin puuttui yhtä ja toista, sai apua ainakin kirkkolauluun. Emäseurakunnan kanttori Huuskonen opasti maanviljelijä Koskelaista veisuun esilaulajan taidossa. ----Vahvialan synty kuvaa osaltaan ajan henkeä ja käytäntöä. Vahvialan seurakunnan ja kunnan syntyaikana seurakunta-asiat ”olivat päällimmäisinä”. Silloiset ja myöhemmät aluekysymykset ratkesivat paljolti Savonlinnan tuomiokapitulin määräämien selvitysten perusteella, johon mm. liittyi papiston virkoihin liittyviä kysymyksiä. Se oli sitä aikaa. Kuntayhteistyötä ja -eloa Viipurin maalaiskunnan ja Vahvialan kuntajärjestelyn yhteydessä kunnat sopivat omaisuuden jaosta sekä monista käytännön järjestelyistä. Viipurin maalaiskunta mm. hoitaisi toistaiseksi edelleen Vahvialan kunnan hoidokkeja, joiden hoitokulut Vahviala maksaisi neljännesvuosittain. Hanhijoen poikako-dissa (Vahviala) saavat ”Viipurin maalaiskunnan hoidossa olevat pojat toistaiseksi olla vuokratta sekä vapaasti syödä tilalta löytyviä ruokatarpeita 1.5.1921 asti.” Muusta yhteistyöstä mainittakoon, että Tervajoen maamiesseurapiiri jäi kuntien yhteiseksi, samoin oli yhteinen Loirinlahden koulupiiri (Tervajoki, Repola ja myös Säkkijärven Iivanala). Ennen talvisotaa oli useita yhteisiä tiehankkeita. Hanhijoen kylän uusi koulu oli valmistunut 1938. Välirauhan aikana venäläiset siirsivät sen maalaiskunnan puolelle, mutta Vahviala veti koulunsa takaisin. Se pystytettiin uudelleen Hanhijoelle 1943! Lähteet Erkki Kuujo-Matti Lakio: Viipurin pitäjän historia II Tuomas Sutela: Vahviala, sen synty ja vaiheet Teksti ja karttapiirros: professori Esko Mälkki Teksti perustuu pitäjäseuran syyskokouksessa 2012 pidettyyn esitelmään. Karttapiirros: Viipuri, Viipurin maalaiskunta ja Vahviala 1939. Vahvialan syntyaikana Viipurin kaupunkialue rajoittui linnoitusvyöhykkeisiin, jotka on merkitty paksuilla mustilla katkoviivoilla. Näiden ja kuntarajojen ohella piirroksessa on lähinnä vain päärautatie- ja -tiemerkintöjä. 16 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Monrepos -kuvia kartanosta ja kirjastosta Pro Monrepos ry on yrittänyt parhaansa jo yli 20 vuotta kohentaa ennen niin uljaan kartanon aluetta ja päärakennuksia. Venäläisenä yhteistyökumppanina on puistoa hallinnoiva Park Monrepo. Monrepos’n alue on suoraan Moskovan muinaismuistotoimen alainen eli viime kädessä päätökset korjauksista ja korjaustavoista sanellaan Moskovasta. Seuraavassa muutamia kuvia kesältä 2011. Kuvat ovat Yrjö Hätälän, Hannele Sallisen ja Jari Stirkkisen ottamia. Kartanon päärakennuksen julkisivun pylväät on ovat saaneet uuden pinnan. Muutoin puistonpuoleisessa julkisivussa on vielä toivomisen varaa. 17 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Päärakennus sisäänkäynnin puolelta Kartanon sisustusta Kirjaston sisätiloja Kirjaston sisätilojen kuntoa, samoin viereinen kuva 18 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Kirjaston julkisivua Kirjaston sisätiloja, tapettia monta kerrosta Kirjaston uusittuja kattopeltejä, myös viereinen kuva Pro Monrepos kaipaa talkoolaisia kartanon alueelle. Suomalaisten käytössä on asuinparakki, jossa on huoneiden lisäksi suihku, keittiö, wc:t sekä juomavesi. Talkootyöstä kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä pitäjäseuran kunniapuheenjohtaja Eero Kunttuun, sähköposti [email protected]. 19 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Kesän perinteinen kotiseutumatka Viipurin maalaiskuntaan 26.-28.6.2012 Kesän matkakohteina ovat Viipurin lisäksi Karisalmi, Näätälä ja Rajaharju. Lisäksi käymme maalaiskunnan itänaapurissa Heinjoella. Näkymä Lillukansalmen sillalta Näätälän järvelle. Kuva vuoden 2006 kotiseutumatkalta. Alustava matkaohjelma Tiistai 26.6. · • Lähtö Lohjan Kirkkokentältä klo 07.00, Nummelan linjaportti n. klo 07.30, · • ajo Turunväylää pitkin Ikean pysäkin kautta Kiasman pysäkille n. klo 08.15 · • ajo edelleen Porvoonväylää pitkin Loviisan, Karhulan, Kotkan kautta Vaalimaalle · • Ennen rajanylitystä omakustanteinen lounas Rajahovissa, jossa valuutanvaihtomahdollisuus · • Rajan jälkeen mahdollisesti ostoksilla käynti Viipurin Veikoissa, Sorvalin valinnassa tai Carusell-marketissa · • pysähdys Sorvalin hautausmaa muistomerkillä. · • majoittuminen Druzhba hotelliin · • päivällinen hotellin ravintolassa klo 19. Keskiviikkona 27.6 · • kotiseutukierros: Karisalmi, Näätälä, Rajaharju ja Heinjoen kirkonkylä · • kierroksen aikana nautitaan eväskahvit · • päivällinen ravintola Pyöreässä tornissa klo 20. Torstaina 28.6 · • hotellihuoneiden luovutus n. klo 11 · • ostoskierros Viipurissa. · • kotiinpaluu Vaalimaan kautta, ajoreitti on sama kuin menomatkalla päätyen Lohjalle. 20 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Matkan hinta on pitäjäseuran jäsenille 300 euroa + 5 euron toimituskulut kahden (2) hengen huoneessa ja 350 euroa + 5 euron toimituskulut yhden (1) hengen huoneessa. Ei pitäjäseuran jäsenille vastaavat hinnat ovat 330 euroa/ 380 euroa + 5 euron toimituskulut. Omasta viisumista saa alennusta 40 euroa. Matkan lopullinen hinta riippuu vielä vahvistamattomista viranomaismaksuista ja hotellihinnoista. Matkan hinta sisältää bussikuljetukset, majoitukset, hotelliaamiaiset, ryhmäviisumin, retkikahvit (suolainen ja makea kahvileipä) kotiseutukierroksella sekä päivälliset hotelli Druzhbassa ja Pyöreässä tornissa. Mukaan ilmoittautuneiden toiveita pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Matkan toteutuminen edellyttää vähintään 36 osallistujaa. Lisätietoja antaa ja matkailmoittautumisia vastaanottaan ryhmänjohtajana toimiva puheenjohtajamme Timo Lindroos, p. 050- 3555471 tai sähköposti [email protected] Sitovat ilmoittautumiset matkanjohtajalle 15.4.2012 mennessä, jonka jälkeen matkatoimistomme lähettää ilmoittautuneille ryhmäviisumi asiakirjat ja matkalaskun. Muista ilmoittautumisen yhteydessä kertoa mahdolliset ruoka-aineallergiat. Ne koetetaan ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Tuuha siekii mukkaa mukaval reissul! Elojuhlaa vietetään syyskuussa Tänä vuonna juhlimme perinteistä elojuhlaa vasta syyskuun puolella, sunnuntaina 16.9. klo 13.00 alkaen. Paikkana on Helsingin Karjalatalo. Tilaisuudesta ja ohjelmasta ilmoitetaan Karjala-lehdessä lähempänä juhlapäivää. Merkitse päivämäärä jo kalenteriisi, ettei pääse unehtumaan… Tervetuloa! 21 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Karjalaiset kesäjuhlat 2012 Lahdessa Karjalaiset Kesäjuhlat Turussa 2011 Karjalan Liiton 64. Karjalaisia kesäjuhlia vietetään 15.─17.6.2012 Lahdessa. Järjestäjävastuussa on Karjalaisseurojen Lahden piiri. Juhlien päätapahtumapaikka on Lahden jäähalli - Isku Areena urheilukeskuksen kainalossa. Hyppyrimäet toimivat hyvinä opasteina muualta tuleville, mäethän näkyvät kauas. Myös useimmat oheistapahtumat löytyvät urheilukeskuksen lähettyviltä. Kadun toisella puolella, Koulutuskeskus Salpauksen tiloissa järjestetään seminaarit, kädentaitoihin liittyvät työpajat ja piirakkakisat. Lapsille on omia tapahtumia ja työpajoja. Karjalainen tori on Isku Areenassa. Laulun rikkautta, kylvämättä kasvavaa, on luvassa ainakin kuorokavalkadissa, konserteissa sekä avajais- ja päiväjuhlissa. Lauantai-iltaa voi viettää puolille öin klubi-illassa, juhlatansseissa ja useissa konserteissa. Hartaampaa ohjelmatarjontaa on Ristinkirkossa ja Pyhän Kolminaisuuden kirkossa, joissa ovat myös sunnuntain juhlajumalanpalvelukset. Ristinkirkko sijaitsee torin kupeessa, Pyhän Kolminaisuuden kirkko kivenheiton päässä Isku Areenasta. Jumalanpalvelusten jälkeen juhlakulkue järjestäytyy ja lähtee torilta urheilukeskukseen ja päiväjuhlaan. Lahden kesäjuhlien teema on kädentaidot, onhan Lahti muotoilukaupunki ja designpääkaupungin (WDC Helsinki 2012) yhteistyökumppani yhdessä Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kanssa. Muotoilu ammentaa perinteestä; Lahdessa kättä lyövät vanhat taitajat ja muotoilun koulutus sekä osaaminen. Urheilun ystäville järjestetään kyykkäkisa Hollolassa ja Karjalan maraton Artjärvellä. Majoitusmahdollisuuksia kannattaa Lahden hotellien lisäksi etsiä sivuilta www.lahdenseutu.net. Alustava ohjelma (muutokset mahdollisia): PERJANTAI 15.6. klo 13─17 Seminaari: ”Kaksi Suomea – 1812 yhdistyminen”, Koulutuskeskus Salpaus klo 11 Kädentaitojen työpajat, Koulutuskeskus Salpaus klo 21 Karjalainen klubi-ilta, Isku Areena -klubiravintola 22 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 LAUANTAI 16.6. klo 9─18 Karjalainen tori, Isku Areena -jäähalli klo 9-18 Pitäjä- ja sukuinfo klo 10 Piirakkakisa ja VIP-kisa, Koulutuskeskus Salpaus klo 10 Kyykkä, Heinsuon urheilukeskuksen kenttä, Hollola klo 10 Käsityönäyttelyn avajaiset, Koulutuskeskus Salpaus klo 11 WDC-muotoiluseminaari: Karjalainen kädentaito ja työpajat, Koulutuskeskus Salpaus klo 10─13 Seminaari: Viipurin arkeologia, Hiihtomuseo klo 10 Kuorokavalkadi, Lahden Sibeliustalo klo 10 Karjalan maraton ja Nuorten maili, Artjärvi, Vuorenmäki klo 11─15 Ruokailu, Isku Areena -jäähalli klo 14.30 Avajaisjuhla, Isku Areena -jäähalli klo 18 Vigilia, Pyhän Kolminaisuuden kirkko klo 18 Iltakirkko, Lahden Ristinkirkko klo 20 Viipurin Lauluveikot, konsertti Felix Krohn -sali klo 20 Finn-kanteleet, Ristinkirkko klo 20─24 Juhlatanssit, Lahden Urheilutalo klo 21 Karjalainen klubi-ilta, Isku Areena -klubiravintola SUNNUNTAI 17.6. klo 9─15 Karjalainen tori, Isku Areena -jäähalli lo 9- 14 Pitäjä- ja sukuinfo klo 9 Kunniakäynnit sankaripatsailla, Ristinkirkon puisto klo 10 Liturgia, Pyhän kolminaisuuden kirkko klo 10 Messu, Ristinkirkko klo 11.30 Lippukulkueen järjestäytyminen, Kauppatori klo 12 Lippukulkue kauppatorilta Isku Areenalle klo 11.00─15 Ruokailu klo 15.00─ 16.30 Päiväjuhla, Isku Areena -jäähalli Karjalainen käsityöläisten kylä on yleisölle avoinna lauantaina ja sunnuntaina. Useimpiin tilaisuuksiin saa alennuksen Karjala-kortilla. Viipurin Lauluveikkojen ja Finnkanteleiden konsertteihin sekä klubi-iltaan ei tätä alennusta saa. Juhlapaikat: Isku Areena -jäähalli, Svinhufvudinkatu 29. Koulutuskeskus Salpaus, Ståhlberginkatu 4 B. Hiihtomuseo, Urheilukeskus Salpausselänkatu 8. Felix Krohn-sali, Sibeliuksenkatu 8. Sibeliustalo, Ankkurinkatu 7. Lahden Urheilutalo, Jalkarannantie 10. Pyhän Kolminaisuuden kirkko, Harjukatu 5. Ristinkirkko, Kirkkokatu 4. Vanha teatteri: Koulutuskeskus Salpaus, Ståhlberginkatu 4. Heinsuon urheilukeskus, Hollola, Tiilijärventie 9. Artjärvi, Vuorenmäki. Lähde: Karjalan Liiton internet-sivut helmikuussa 2012 23 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Tutustumaan Hyrsylän mutkaan Lähde : Hyrsylän mutkan internetsivut/Ekku Peltomäki Hyrsylän mutka on rajakarjalainen hirsilinna, joka toimii Aira Samulinin kotimuseona ja näyttelytalona. Airan kokoelmissa muistoja menneisyydestä: lelumuseo, vanhat käsityöt, isän patsas, veturi, tykki, aitat ym. Pitäjäseura on varannut opastuksen ja päiväkahvit Hyrsylän mutkaan NummiPusulaan lauantaina 18.elokuuta klo 14.00 - 15.30. Sään salliessa voi ulkotiloissa ja alueella viihtyä pidempäänkin. Aira Samulin, joka ilomielin ottaa meidät vastaan, on itse paikalla esittelemässä kotiaan, kertoilemassa karjalaisuudesta ja tarjoilemassa kahvia ruusukupeista kotipullan kera. Sisäänpääsy ja päiväkahvit maksavat 30 euroa henkilöltä. Sitovat ilmoittautumiset 30.6. mennessä Heimo Kempille mieluiten joko sähköpostitse [email protected] tai puhelimitse 045 773 10733 tai 040 700 4185. Hyrsylän mutka sijaitsee osoitteessa Hyrsyläntie 185, 09430 SAUKKOLA (vanhan Helsinki-Turku -tien tuntumassa, noin 60 km Helsingistä). Tervetuloa! 24 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 Uusi kotiseutukuvakilpailu alkaa Karjalaisten pitäjäyhdistysten liitto ry (KPYL) tapahtumia Valokuvakilpailu vuoden 2013 pitäjäka2012 lenteria varten alkaa. Tavoitteena on löytää uusia kuvia Viipurin maalaiskunnan kylistä ja Viipurista kesällä ja talvella. Kuvien pitää esittää jotain pitäjälle/kylälle/kaupungille tyypillistä tunnistettavaa näkymää tai kohdetta. Jos kuvissa on ihmisiä, tulee heiltä kaikilta pyytää julkaisulupa (kuvan lähettäjä pyytää). Karjalaisten pitäjien ja sukujen näyttely kesäjuhlilla Lahdessa 16.-17.6.2012 Päivystykseen haetaan vapaaehtoisia: Lahden kesäjuhlilla tehdään tutuksi Karjalan aluetta ja luovutetun Karjalan pitäjiä. Pitäjänäyttelyyn liittyvään päivystysinfoon kaivataan vapaaehtoisia Karjalan aluetta ja karjalaisia pitäjiä tuntevia henkilöitä. Päivystysvuorot ovat muutaman tunnin mittaisia. Ota yhteyttä Karjalan Liittoon, p. (09) 7288 1714, mervi.piipponen@ karjalanliitto.fi. Kuvat tulee toimittaa mielellään sähköisessä muodossa puheenjohtaja Timo Lindroosille. Helpointa on lähettää valitut yksittäiset kuvat sähköpostilla [email protected]. Jos kuvia on paljon, tulee ne tallentaa CD- levylle. Digikuvia ei saa ns. pakata, vaan kuvatiedoston on oltava kooltaan sellaisessa muodossa, että siitä voidaan käyttää painotuotteessa. Luovuttaessaan kuvia kuvaaja samalla antaa pitäjäseuralle täyden käyttöoikeuden kuvien netti- ja printtijulkaisuun. Luento Karjalatalossa 4.10.2012 klo 18 – 20. Elämää luovutetussa Karjalassa, kansallispuvut ja pukunäytös. Tilaisuus on maksuton, omakustanteiset väliaikakahvit on mahdollisuus nauttia ravintola Careliassa. Poikkeustapauksissa mm. vanhempien kuvien osalta, kuvaaja voi myös lähettää kuvan paperiversion, Timo Lindroos Peräläntie 115, 03220 Tervalampi. Luento Karjalatalossa 8.11.2012 klo 18 – 20. Elämää luovutetussa Karjalassa, karjalaiset käsityöt ja kansantavat. Tilaisuus on maksuton, omakustanteiset väliaikakahvit on mahdollisuus nauttia ravintola Careliassa. Kilpailukuvat tulee toimittaa Timolle elokuun loppuun 2012 mennessä. Pitäjämarkkinat 17.11.2012 Karjalatalo Lisätietoja karjalaisten pitäjäyhdistysen liiton toiminnasta internetistä osoitteesta www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=1394 Liitä kuviin tieto missä ja milloin kuva on otettu, kuka kuvan on ottanut ja ketkä kuvassa mahdollisesti ovat mukana. Paperinkuvat palautetaan vain erikseen pyydettäessä. Viipurin pitäjäseuran hallitus valitsee tulevan vuoden kalenterikuvat ja palkitsee parhaat kuvaajat. Viipurin pitäjäkalenteri 2013 tulee myyntiin loka- marraskuussa. Hyviä kuvausilmoja! Jäsenmaksujen tilisiirrossa voi olla väärä tilinumero Osassa jäsenmaksujen tilisiirtolappuja on väärä tilinumero. Pitäjäseuran oikea tilinumero on FI57 1491 3000 1218 61. Pahoittelemme virhettä. 25 Viipurin pitäjäläinen 1/2012 H A LLI TU KSEN YHT E YST IE DOT 2012 Timo Lindroos Peräläntie 115, 03220 Tervalampi puh. (09) 222 4823, 050 355 5471 [email protected] puheenjohtaja Päivi Putkonen-Hegazi Koulunummentie 101, 03790 Vihtijärvi puh. 040 593 5923 [email protected] sihteeri Marja-Leena Evinen Korsontie 22 A 7, 01450 Vantaa puh. 050 492 7337 [email protected] varapuheenjohtaja Päivi Salo Graniittitie 10, 01840 Klaukkala puh. 040 848 6897 [email protected] taloudenhoitaja Aulis Juvonen Klaukkalantie 59, 01800 Klaukkala puh. 050 595 4814 [email protected] jäsensihteeri Riitta Stirkkinen Steniuksentie 39 B 16, 00320 Helsinki puh. 050 560 2567 [email protected] tai [email protected] Heimo Kemppi Uudenmaankatu 57 C 19, 05830 Hyvinkää puh. 045 773 10733 tai 040 700 4185 [email protected] Anne Uotinen Aino Acktén tie 1 A 6, 00400 Helsinki puh. 050 540 2245 [email protected] lehden toimitussihteeri Kaarina Manni Saukkolantie 432, 08500 Lohja puh. (019) 333 375, 040 754 6891 pääemäntä Muutokset jäsentietoihin: Raimo Matikainen Ajurinkatu 3 A 37, 02650 Espoo puh. (09) 541 8981, 040 525 7484 [email protected] Jos o osoitteesi muuttuu o haluat liittyä jäseneksi tai o päättää jäsenyytesi seurassamme ole hyvä ja ota yhteyttä jäsensihteeri Aulis Juvoseen. Liisa Munsterhjelm Friisiläntie 49, 02240 Espoo puh. 040 840 0152 [email protected] tiedottaja Auliksen tavoitat numerosta 050 595 4814 tai sähköpostitse [email protected] 26
© Copyright 2024