Viipurin pitäjäläinen 1/2006 Viipurin pitäjäläinen _________________________ Viipurin pitäjäseura ry:n lehti 1/2006 1 Viipurin pitäjäläinen 1 / 2006 Sisällys Puheenjohtajalta 3 Vuosikokouskuulumisia - toimintakertomus vuodelta 2005 - toimintasuunnitelma vuodelle 2006 4 Uusia kunniajäseniä 6 Kuka on kukin Pitäjäseuran hallituksessa 2006: tehtävät ja yhteystiedot 7 Karjalan Liitto ry:n jäsenmaksu-uudistus ja pitäjäseuran jäsenmaksujen periminen tänä vuonna 7 Karjala muistoissamme : - Kirsti Vainikka: Kotikirkko Viipurissa - Mauno Kemppi: Vielä kerran kotona Pihkalassa 8 10 Pitäjäseuran kanssa matkalle Karjalaan 27.–29.6.2006 12 Kuvasatoa seuran viime kesän kotiseutumatkalta 13 Talilaisten matkalle kesällä 2006 15 Mielenkiintoisia Internet-sivuja - Seuran omat Internet-sivut - Virtuaali-Karjala 16 Lehtiasiaa 17 Myyntituotteet 18 Toimitus vastaava päätoimittaja aineiston kokosi taiton teki painosmäärä painopaikka kannet sisus kannen kuva Eero V. Kunttu Anne Uotinen Marja-Leena Evinen 350 kpl Karkkilan Painopalvelu Oy 120 g offset-paperi 80 g offset-paperi Talin kosken yläjuoksulta kesäkuussa 2005 /Anne Uotinen Viipurin pitäjäläinen 1/2006 Puheenjohtajalta Viipurin maalaiset Aikaa on kulunut, kun me tai vanhempamme jouduimme ilman omaa tahtoamme poistumaan vuosisataisilta asuin- ja kotiseuduiltamme. Paljon on maailmassa tapahtunut asioita, joihin meillä ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa. Historiaa ja muistoja voimme kuitenkin mielessämme miettiä ja muistella menneitä aikoja. Kun maailma muuttui sodan vaikutuksesta, emme karjalaisina jääneet toimettomiksi vaan ryhdyimme niin sanotusti tuumasta toimeen ja tuloksena syntyi Viipurin pitäjäseura ry. Seura on toiminut yli viisikymmentä (50) vuotta, josta voimme kiittää entisten pitäjäläisten aktiivisuutta. Tässä lienee turha luetella kaikkia toiminnassa aktiivisesti olleiden nimiä vaan todeta ettei ilman heidän panostaan seura olisi vireä ja elinvoimainen tänäkin päivänä. Kehitys on maailmassa kulkenut eteenpäin, niin myös seuramme kohdalla. Seuramme Internet-sivut ovat ottaneet ensiaskelia syksystä 2005 alkaen. Ja nyt sinulla on kädessäsi Viipurin pitäjäseuran oma lehti numero yksi. Lehden eräänä tarkoituksena on tiedottamisen tehostaminen jäsenistön suuntaan. Perinteen säilyttäminen on ollut myös hallituksen eräs erittäin tärkeä lähtökohta seuraa kehitettäessä. Toinen vielä tärkeämpi seikka on saada nuoret ikäpolvet mukaan toimintaan. Tämä onkin meille suurin haaste seuran päättäjien keskuudessa tänä päivänä. Tämä haaste koskee myös koko jäsenistöä. Viipurin pitäjäseuran 50-vuotisjulkaisussa on arvokasta tietoa seurasta, sen historiasta ja sen toiminnasta. Tätä omaa jäsenlehteä tulemme kehittämään ja toimittamaan jatkossakin. Toivomme saavamme jäseniltä palautetta tästä lehdestä. Puheenjohtajan toivomus olisi Teille jäsenet “osallistukaa ja vaikuttakaa”. Eero V. Kunttu PS. Edellistä kirjoitusta miettiessäni tuli esille pieni runonpätkä, jonka luin pitäjäseuran joulujuhlassa marraskuussa 2005. Lienee kuitenkin sallittua muistuttaa tästä tekstitä, kun Ystävänpäivästäkään ei ole kovin pitkä aika. Ajattelemisen aihetta Te isot ihmiset ymmärtäkäähän voi pientäkin joskus ottaa päähän. Voi lastakin väsyttää lapsen työ voi hälläkin mennä huonosti yö. Voi äiti huutaa ja ymmärtää väärin ja isääkin siepata ylen määrin. voi päivä mennä niin pipariks, että on pantava ranttaliks. Voi ystävä pettää ja huutaa pomo ja muutenkin olla surkea olo. Voi raivari tulla ja palaa proppu kun aina on niin tavaton hoppu. Voi koettakaa ottaa lapsenne lukuun te kuulutte samaan heimoon ja sukuun Ei aina paista ja ole kesä ei kotikaan ole vain kilttien pesä. Ei murheet ole vain isojen alaa voi pikkuiseltakin pinna palaa. voi sattua harmeja aamusta asti, niin, että keljuttaa kamalasti. Jos paha on päivä sulla tai mulla niin annetaan kiukkujen ulos tulla. Niin aina ei vallitse riita ja känä ja muutenkin pysytään terveempänä. Viipurin pitäjäläinen 1/2006 Vuosikokouskuulumisia Vuosikokous pidettiin jo perinteiseen tapaan Karjalatalon Viipuri-salissa lauantaina 25.2. Varsinaisen kokouksen jälkeen arkkitehti Juha Lankinen esitteli diakuvin Viipuria talvisodan ja jatkosodan väliseltä ajalta. kuva Kaija Keiriö Toimintakertomus vuodesta 2005 JÄSENET Pitäjäseuralla on kaksi kunniapuheenjohtajaa, Eero Huotari ja Toivo Nousiainen. Kunniajäseniä ovat Kauko Ikävalko, Eila Kiuru ja Kalevi Sassi. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 287, josta ainaisjäseniä oli 109 ja vuosijäseniä 178, heistä 150 maksoi jäsenmaksunsa, joka viime vuosina on ollut 12 euroa. Vuonna 2005 on tullut tieto viiden jäsenemme poismenosta: Paavo Koivuneva Rauhalasta 99 v, Gunnar Pettersson Sydänmaalta 93 v, Mirjam Henttinen Samolasta 89 v, Inkeri Hakotie Ykspäästä 83 v ja Pertti Hynninen Karppilasta 75 v. Seurasta on eronnut tai katsottu eronneeksi 15 jäsentä vuoden 2005 aikana. Uusia jäseniä on saatu tilalle 12: Raija Hillo (Karisalmi), Hilkka Hyrkkö (Yläsommee), Veikko Ikävalko (Pihkala), Leo Kontio (Pihkala), Martti Kymäläinen (Viipuri), Ulla Lampinen (Kiiskilä), Timo Lindroos (Kaipola), Esko Mälkki (Tienhaara), Marja Pekki (Porlampi), Helge Putkonen (Pihkala), Paavo Tikka (Samola) ja Pertti Torsti (Säiniö). Uusien jäsenten keski-ikä on 64 vuotta, koko jäsenistön noin 72 vuotta. HALLITUKSEN JÄSENET JA KOKOUKSET 15.1. 25.1. 26.2. 26.2.b 8.4. 17.5. 11.8. 12.10. 2.11. Eero Kunttu, Yläsommee / Lohja, pj Marja-Leena Evinen, Tali / Vantaa Kaija Keiriö, Porkansaari / Espoo, rah.hoit. Mauno Kemppi, Pihkala / Vihti Kaino Kiiskilä, Tali / Järvenpää Teuvo Kuparinen, Ylivesi / Lahti Timo Lindroos, Kaipola / Vihti Raimo Matikainen, Tali / Espoo, varapj Liisa Munsterhjelm, Perojoki / Espoo, tied. Tapio Putkonen, Näätälä / Helsinki Päivi Salo, Kilpeenjoki / Nurmijärvi Anne Uotinen, Karisalmi / Helsinki x x x x - x x - x x x x x - x x - x x x x x x x - x x x - x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x - x x x x x x x x Aulis Juvonen, Porlampi / Nurmijärvi, sihteeri x x x x x x x x x Tilintarkastajia ovat Laura Virolainen ja Kaija Kukkaro, varalla Olavi A. Mannonen ja Pauli Ulpovaara. 4 Viipurin pitäjäläinen 1/2006 VUOSIKOKOUS Vuosikokous pidettiin 26.2. Karjalatalon Wiipuri-salissa, osallistujia 46, puhetta johti Pertti Joenpolvi. Ennen kokousasioita esitteli Kalevi Leino “Kaipuulla kotipoluille” –videofilmin ja karttojen avulla Suomenvedenpohjan kylät Kaukola – Lavola – Palosilta – Rapattila – Rääsiä – Vatikivi - Ykspää. Pitäjäseuran hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Eero Kunttu, varapuheenjohtajaksi Raimo Matikainen. Kaino Kiiskilän ja Tapio Putkosen pyydettyä eroa valittiin hallituksen uusiksi jäseniksi MarjaLeena Evinen (58, Tali) ja Timo Lindroos (54, Kaipola). TUTUSTUMISMATKA KOTIPITÄJÄÄN Pitäjäseuran toimeksiannosta järjesteli ja johti Teuvo Kuparinen 28.-30.6. tutustumismatkan Viipurin maalaiskunnan pohjoisosiin. Raimo Matikainen esitteli Talin, Teuvo Kuparinen Yliveden ja Ihantalan, Teuvo Moisio Kilpeenjoen, Terävälän ja Pihkalan, Maire Kaiponen Kaipolan. Kaipolasta jatkettiin Antrean puolelle Kavantsaaren rautatieasemalle, jonka odotussalissa yksi ja toinen kertoi lähteneensä siitä evakkojunaan joulukuussa 1939. Vielä poikettiin Kavantsaaren kartanon pihapiiriin ja kuultiin Marja-Liisa Putkosen vedenpitävä selostus kartanon historiasta. Matkalle osallistui 40 henkeä, majoituspaikkana oli hotelli Druzhba. Matka oli erittäin onnistunut ja mieluinen. Sekä matkanjohtaja että kylien esittelijät osasivat asiansa, suurkiitos! JUHLAT Elojuhlaa vietettiin 28.8. Karjalatalon Juhlasalissa. Lippuja myytiin 122, mutta suuri henkilökunta nosti väkimäärän edellisvuoden tasolle 170:een. Seuran oma emäntäryhmä hoiti tarjoilun Kaarina Mannin johdolla. Ohjelma aloitettiin Anneli ja Teuvo Kuparisen tekemällä laululla Viipurin pitäjän lipulle, Eero Kunttu toivotti väen tervetulleeksi, pianotaiteilija Marko Kare huolehti soittopuolesta, Reino Uronen juhlapuheesta, jonka aiheena olivat Monrepos’n puiston ja kartanon kuulumiset. Väliajan jälkeen tyttöryhmä Vegat esitti taidokasta tanssiliikuntaa otsikolla Marionetit, jota seurasi Jorma Vepsän miehinen runoesitys. Yhteislaulut johdatteli Teuvo Kuparinen, ohjelman juontajana toimi Raimo Matikainen. Tanssittavaa levymusiikkia, parasta lajia, soitti Pertti Joenpolvi. Joulujuhlassa 20.11. Karjalatalon Juhlasalissa oli väkeä kaikkiaan noin 90 henkeä, heistä 60 lipun lunastanutta. Ohjelmassa juontajana, laulattajana ja lausujanakin toimi Teuvo Kuparinen, orkesteria tai säestäjää ei ollut. Kuultiin puheenjohtaja Eeron tervehdyssanat ja teatterineuvos Ritva Heikkilän viipurilaista teatterihuumoria. Puuro- ja kahvitarjoilun jälkeen Annikki Lahtinen lausui runoja ja Viipurin Lauluveikkojen vahvistettu kvartetti (10 miestä) lauloi joululauluja. Vihtiläinen juniorisarjan kilpatanssipari näytti vielä tanssimisen mallia. Arpajaiset ovat kautta aikojen olleet suosittu ohjelmanumero ja Inkeri Porkan ilmiömäisen tehokkaan arvanmyyntistrategian ansiosta ne ovatkin pelastaneet pitäjäseuran juhlat monta kertaa taloudelliselta tappiolta. Karjalaisissa kesäjuhlissa 17.-19.6. Lahdessa kantoi Eero Kunttu Viipurin pitäjän lippua juhlakulkueessa, airueina olivat Kaija Keiriö ja Liisa Munsterhjelm. Kesäjuhlatorilla pitäjäseuran myyntipöydän takana kauppasivat tavaraa Anne Uotinen ja Aulis Juvonen, myyntitulos noin 350 euroa. Kesäjuhliin arvellaan osallistuneen noin 25-30 pitäjäseuralaista. EDUSTUKSIA JA OSALLISTUMISIA Eero Kunttu on ollut Karjalan Liiton Liittovaltuuston jäsen ja pitäjäseuran edustajana Wiipuri-Liiton hallituksessa. Liisa Munsterhjelm on Liittovaltuuston varajäsen ja Wiipuri-Liiton sihteeri. Anne Uotinen 5 Viipurin pitäjäläinen 1/2006 on Uudenmaan Karjalaisseurojen Piirin sihteeri ja hallituksen sekä kehittämistoimikunnan jäsen. Karjalan Liiton kirjamarkkinoille osallistuttiin molemmilla kerroilla. Huhtikuussa myytiin pitäjäseuran tavaraa 331 eurolla ja joulukuussa 433 eurolla. MUISTAMISIA Vuoden aikana onniteltiin Pertti Joenpolvea, Kaija Keiriötä, Nurmijärven Karjala-seuraa ja Lohjan Karjalaseuraa 60-vuotismerkkipäivän johdosta, Talilaisia ja Wiipuri-Liittoa 30-vuotispäivän sekä Karjalaista Nuorisoliittoa 25-vuotispäivän johdosta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2006 · · · · · · · · · · Vuosikokous pidetään lauantaina 25.2. Osallistutaan Liiton ja piirin järjestämiin tapahtumiin Osallistutaan karjalaisiin kesäjuhliin Haminassa 16.-18.6. Järjestetään kiertomatka Viipurin mlk:n itäisiin kyliin 27.-29.6. Järjestetään Elojuhla sunnuntaina 27.8. klo 13 Karjalatalossa Järjestetään joulujuhla sunnuntaina 26.11. klo 13 Karjalatalossa Markkinoidaan Saimaan kanavan ja pitäjän historioita sekä karttoja Osallistutaan kotikylämatkoille ja esitellään kotiseutua nuorille Aletaan julkaista kotipitäjälehteä, ensimmäinen numero ilmestynee keväällä täydennetään pitäjäseuran nettisivuja edelleen ********************************** Uusia kunniajäseniä kuva Kaija Keiriö Pitäjäseura nimesi vuosikokouksessaan monipuolisesti ansioituneet Kaino Kirsti Kiiskilän, Olavi A. Mannosen ja Inkeri Porkan sekä Jouko Narisen kunniajäsenikseen. Jouko Narinen oli estynyt saapumasta vuosikokoukseen. Sydämelliset kiitokset vuosikymmenten aikana tehdystä työstä. 6 Viipurin pitäjäläinen 1/2006 Kuka on kukin Pitäjäseuran hallituksessa 2006: tehtävät ja yhteystiedot Eero Kunttu puheenjohtaja Marja-Leena Evinen Karstuntie 633 08100 Lohja Korsontie 22 A 7 01450 Vantaa Aulis Juvonen sihteeri Kaija Keiriö rahastonhoitaja Mauno Kemppi Teuvo Kuparinen matkatoimikunta Klaukkalantie 59 01800 Klaukkala Rypälekuja 2 C 5 02710 Espoo Vihdintie 4-6 A 17 Aleksanterinkatu 1 A 8 03100 Nummela 15110 Lahti Timo Lindroos Peräläntie 115 03220 Tervalampi Raimo Matikainen varapuheenjohtaja Liisa Munsterhjelm tiedottaja Päivi Salo Ajurinkatu 3 A 37 02650 Espoo Friisiläntie 49 02240 Espoo Simontie 3 B 01800 Klaukkala Anne Uotinen Aino Acktén tie 1 A 6 00400 Helsinki 044 339 4000 [email protected] 851 3882, 050 492 7337 [email protected] 050 595 4814, fax 879 7442 [email protected] 590 696, t. 010 559 2925 [email protected] 223 6042, 0400 251 128 p. ja fax (03) 730 5229, 040 505 246 [email protected] 222 4823, 050 355 5471 [email protected] 541 8981, 040 525 7484 [email protected] 884 0701, 040 840 0152 [email protected] 879 8235, 040 848 6897 [email protected] 587 0278, 050 540 2245 [email protected] ********************************** Karjalan Liitto ry:n jäsenmaksu-uudistus ja pitäjäseuran jäsenmaksujen periminen tänä vuonna Karjalan Liiton jäsenmaksu-uudistus Karjalan Liiton liittokokous hyväksyi viime kevään vuosikokouksessaan uuden jäsenmaksujärjestelmän ja uudet jäsenmaksut. Uuden järjestelmän mukaan Liiton jäsenmaksun maksaa yksittäinen henkilö, joka kuuluu henkilöjäsenenä johonkin Karjalan Liiton jäsenseuraan. Jäsenseura välittää liitolle kaikilta jäseniltä keräämistään jäsenmaksusta liiton osuuden. Karjan Liiton jäsenmaksun suuruus on kaikille jäsenille 5 euroa. Tämä koskee yhtäläisesti niin karjalaisseuroja, pitäjäseuroja, sukuseuroja, liittoyhdistysten jäsenseuroja kuin harrasteseurojakin. Säätiöt, joihin ei kuulu henkilöjäseniä, maksavat 600 euron jäsenmaksun. Karjalan liiton jäsenmaksu suoritetaan vain yhden jäsenseuran kautta. Jos henkilö kuuluu kahteen tai useampaan jäsenseuraan, hän valitsee itse seuroista sen, minkä kautta hän haluaa maksaa jäsenmaksun liitolle. Liitolle maksetut jäsenmaksut määrittävät kunkin seuran osallistujamäärän liittokokouksiin. Henkilö, josta seura on tilittänyt liitolle jäsenmaksun, saa vastineeksi Karjala-kortin ja Karjalan Kunnaat – lehden. Karjala-kortilla saa alennuksia ja muita etuja erikseen määritellyistä palveluista ja tuotteista, mm. liiton matkoista, kursseista ja liiton kautta myytävistä tuotteista. 7 Viipurin pitäjäläinen 1/2006 Jäsenmaksu Viipurin pitäjäseurassa kuluvana vuonna Pitäjäseuran vuosikokous päätti kuluvan vuoden jäsenmaksuksi 15 euroa. Tästä tilitetään 5 euroa Karjalan Liitolle niiden osalta, jotka haluavat pitäjäseuran edustavan heitä Karjalan Liiton suuntaan. Ainaisjäsenten jäsenmaksun liitolle maksaa tänä vuonna pitäjäseura, jos ainaisjäsen niin haluaa. Ainaisjäseneltä ei peritä ylimääräistä maksua. Tämän lehden mukana seuraa kuluvan vuoden jäsenmaksulomake sekä kaavake, jossa tiedustellaan minkä seuran kautta sinä, seuramme jäsen, haluat maksaa jäsenmaksuosuutesi Karjalan Liittoon. Palauttamalla lomakkeen sihteeri Aulis Juvosellle tai soittamalla hänelle saamme jäsenmaksutiedot kaikkien jäsenten osalta kuntoon. Auliksen yhteystiedot ovat Klaukkalantie 59, 01800 KLAUKKALA, puh. 050 595 4814 tai sähköposti: [email protected]. Kuulostaako kaikki monimutkaiselta. Niin meistäkin, mutta vuoden kuluttua kaiken pitäisi sujua jo kuin rasvattu. Karjala mielessämme Sieluni silmin ja korvin kuulun kuinka jossain hiljaisena soi Jouluyö, juhlayö, aina voimistuen lähemmäksi tullen. Pääsin isän kanssa joulukirkkoon, hevoskyydillä. Kirkkopihasta isä kantoi vahvoin käsivarsin yli lumisen pihan kirkon portailla. Siitä käsikkäin ylös lehterille, jännityksestä pieni sydän pompotti. Kotikirkko Viipurissa Vuosikymmenten saatossa oli rautaesirippu rapistunut Kannaksella vähin erin. Suomalaiset saivat luvan matkustaa Viipuriin ja lähikyliin; vaikkakin suuren valvonnan alaisena. Siitä lähtivät liikkeelle niin sanotut kotiseutu-matkat. Kuinka iso ja arvokas oletkaan. Jouluvalaistuksessa. Paksut pilarit, joissa kyntelikö, ehkä vahakynttilät, jotka valuttivat steariinia. Kaikki oli niin jännää ja ihmeellistä lapsen mielessä. Saavuttuamme Viipuriin teimme pikaisen katsastuksen kotikyläämme Karpelan-Autioon. Seuraavaksi nousimme torilta Mustanveljestenkatua ylös kotikirkkoa tervehtimään. Näky oli tyrmistyttävä: kellotapulin puoleinen pääty huterosti pystyssä, seinät rauniokasana. Ruosteiset rautakaaret törröttivät kuin ison eläimen kylkiluut. Päivä oli valjennut kotimatkalla. Koulu oli pukeutunut valkeaan lumiasuun, reen jalakset “kitisi” pakkaslumessa kulkusen kilistessä, lumitähdet kimaltelivat puiden oksissa. Oi kuinka paljon olikaan kertomista kotona. Kirkkopiha sankarihautoineen kaikenlaisen rojun, kasvillisuuden ja rakennelmien valtaama. Tosiaan hävityksen kauhistus. Sitä kaikkea katsellessa, ajatukset aivan varkain palasivat lapsuuteen, siihen kun alan muistamaan sinut kotikirkko. Siitä alkoivat jokavuotiset joulukirkko-matkat (hevospelillä, kuten silloin sanottiin). Sittemmin tulivat kuluneuvoksi linja-auto, joita sai tilata, jotta kylän väellä oli mahdollisuus tulla mukaan, myös niillä joilla ei ollut hevosta. Kirkkopiha sankarihautoineen kaikenlaisen rojun, kasvillisuuden ja rakennelmien valtaama. Tosiaan hävityksen kauhistus. Sitä kaikkea katsellessa, ajatukset aivan varkain palasivat lapsuuteen, siihen kun alan muistamaan sinut kotikirkko. 8 Viipurin pitäjäläinen 1/2006 Muina vuodenaikoina oli kaste- ja konfirmaatiotilaisuuksia. Lukemattomat olivat pienokaiset, jotka ovat sinun suojassasi saaneet nimen, siunauksen ja seurakunnan jäsenyyden. Vihkiparit astelivat alttarin eteen, morsiamet valkeat hunnut kuin unelmat ihanasti kokonaisuutta täydentäen. Nuoret parit elämä toiveita täynnä, tulevaisuus edessä. Mitä se tuokaan tulessaan? tahollaan kokoontuneet, laulaen luostarin puutarhassa. Täällä me tapaamme luostarin puutarhassa, aika mennyt ja nykyinen. Jossain lintu visertää säestyksen loppukaneetiksi. Paljon vartijana olet sinä ollut pyhäkkömme. Kuten vuoden 1500 loppupuolella, muutaman vuosikymmenen viljavarastona. Kirkko on aina kirkko, kuten sinäkin olet pääsyt seurakunnat käyttöön vuonna 1614 suomenkieliselle väestölle. Vuodesta 1710 olet kokenut arvokkaimman ajanjakson koko Viipurin seurakunnan kirkkona. Silloin on sinua kunnostettu ja korjattu varoja säästelemättä. Oletpa ollut tuomiokirkkona vuoteen 1799 asti. Sinä monet tulipalot ja tuhot nähnyt pyhäkkö, korjattu ja kunnostettu. Olet vuodesta 1893 yksin ollut Viipurin maaseurakunnan kirkkona, seurakuntalaisten suuresti arvostama. 10. päivä helmikuuta 1940 pudotti vihollinen palopommin kirkkosaliin tuhoten kirkon sisältä ja kattorakenteet. Näin meni nopeasti, aika riensi. Kunnes tuli vuosi 1939. Kevät oli kaunis. luonto pukeutunut uuden uutukaiseen vihreään asuun. Sinun kirkkopihasi vanhat tammet ja lehmukset ojentelivat oksiaan vihreydellään. Vaahterat vielä peilasivat keltaisella kukinnollaan. Kaikki pienemmät puut ja pensaat olivat yhtyneet samoin koristautumaan kevään kunniaksi. Kuulen korvissani suvivirren veisuun vaimeana, hillityn hienosti, Kirkko on täyttynyt juhlakansasta pitäjän eri kylistä. Onhan rippipyhä. Siihen saapuvat rippilapset valkoisiin ja mustiin pukeutuneina, hiljaa kuiskaillen viimeisiä ohjeita. Elämä edessä, toiveita, suunnitelmia täynnä kukin tykönänsä. He ovat kuin juuri saapunut pääskysparvi, kevään airuena. Konfirmaatiotilaisuus voi alkaa. Kaupungilta kantautuu reipasta marssia Sillanpään marssilaulun tahdittamana. Se sehän on harmaaasuinen Suomen armeija, joka on lokakuun alussa kutsuttu YH-kertaus-harjoituksiin. Joka marraskuun 30. päivänä 1939 muuttuu totiseksi puolustustaisteluksi, suurta vihollista Neuvostoliittoa vastaan sen hyökätessä pienen Suomen kimppuun aina siviilialueita myöten. Nämä kevään konfirmaatioperhejuhlat, iloisessa mielessä oli viimeiset, jotka rauhan aikana vietettiin eheässä pyhäkössä, ei kukaan voinut aavistaa kuinka lähellä oli tuhon aika. Niin sinä meidän pitäjäläisten kirkko, kuin me asukkaatkin saimme nähdä nykyaikaisen sodan ja sen tuomat tuhot, jotka olivat valtavat Viipurissa. Nyt oli harmaa-asuisten vuoro taistella ja osa kaatui vihollisen toimesta. Monet nuoret miehet, jotka saivat siunauksen sinun holviesi alla, ovat ikuisen levon saaneet kirkkomaassasi. Vuosien 1939–1940 ja 1941– 1944, heitä on 206 vainajaa odottamassa ylösnousemusta. Ajan ratas kelaa taaksepäin, kirjojen kertomaan rakennusvaiheeseen. Vuosi 1481, se oli sinun syntymävuotesi kirkko, jonka mustamunkkiveljeskunta sai kodikseen ja myös kirkokseen. Sotajoukot idästä, vuoroin lännestä tekivät tuhoaan, vielä silloin piskuisessa Wiipurissa. Kulkutaudit, rutot, halla ja nälkä aiheuttivat kolkuttajia ovillesi. Olihan luostari pyhä paikka ja avun antaja. Ajatuksissa voi nähdä, kuinka munkkiveljet paljain jaloin kiiruhtavat ympäristössä elantoa kokoamassa talven varalle ja sairaita hoivaamassa. Työsarkaa piisasi. Sielun silmin voi nähdä kuinka munkkiveljet ahkeroi. Taisi olla pieni tuulenväre merellä, Suomen selällä, kuin joku hymni soisi hiljaisena, lähestyessään voimistuen. Nyt sen voi selvästi kuulla. Nehän ovat munkkiveljeskunta, kukin Sinä kirkko olet sataprosenttinen sotainvalidi, et kuollut etkä kaatunut. Olet aina meidän Viipurin pitäjäläisten oma kotikirkko. Siunatut ovat kädet, jotka sinut jälleen rakentavat, kohottavat kattosi kohti taivasta ja ristin ylösnousseen merkiksi. Käymme sinua tervehtimässä niin kauan kuin liikumme täällä jossain. Tynkä-Suomen suunnasta yli 9 Viipurin pitäjäläinen 1/2006 Kivisillan kantautuu Finlandia-hymni niin voimakkaasti, että sen voi jokainen kuulla. Kotikylältä päin lähestyy kuoro, joka laulaa Jumalan kunniaa luonnossa. päätä. Nyt tältä reissulta olisi hakenut Pollen takaisin. Yövyin Kouvolassa puistossa useiden sotilaiden kanssa reppu pään alla, koska aamulla 8.8.-44 lähti juna Lappeenrantaan. Lappeenrannasta läksin kävellen Kansolaan katsomaan Allin hevosta. Kaarnat kertoivat, että sotilaat olivat vieneet Pollen ja teurastaneet sen. Näin minä sinut näen kotikirkko “pähkinänkuoressa”. Toivokaamme pikaista ylösnousemista pyhäkköjen pyhäkkö. Nyt näkemiin! Kirsti Vainikka Minä jatkoin matkaa jalan Nuijamaan pappilaan. Käsi oli jo ovenrivassa, kun mieleeni tuli ajatus, että jos minä ilmoittaudun nyt, niin kotona käynti jää. Päätin, että käyn kotona ensin ja vasta sitten tulen ilmoittautumaan työleirille. ******************** Vielä kerran kotona Pihkalassa Lähdin sivuteitä kohti Pihkalaa ja aina kun tuli autoja vastaan, menin piiloon tien varteen. Näin matkasin johonkin Pihkalanjärven taakse, kunnes alkoi jo hämärtää ja väsyttää. Söin metsästä marjoja ja repusta eväitä ja menin yhteen latoon yöksi. Aamulla levättyäni jatkoin matkaa Pihkalanjärvelle. Kemppisen luota tulin Imatran maantielle – loppumatkaa hidastivat taas autot, kun piti aina piiloutua. Elokuussa 1944 kirjoitettiin lehdissä, että Karjalan Kannakselle kerätään ryhmiä sadonkorjuutöihin. Niinpä me Viipurin maalaiskunnan Pihkalan kylän nuoretkin keräsimme ryhmän ja läksimme matkaan, mutta herrat katsoivat, että siviilien on liian vaarallista työskennellä rintaman tuntumassa, joten porukka lapasi lähtöpaikkaansa Kankaanpäähän. Minä 16-vuotias poika ajattelin, että onhan se ihme, jos ei kotiinsa pääse, kun se on vain yhdeksän kilometriä rintamasta Suomen puolella! Niinpä pakkasin reppuuni evästä ja 7.8.44 vanhemmilta salaa, mitään kertomatta, ajoin pyörällä Kankaanpään asemalle, panin pyörän lukkoon tuuhean kuusen alle ja menin junalla Kouvolaan. Kouvolasta piti saada komennustodistus, koska Kouvola –Lappeenrantan välillä tarkastettiin kaikkien henkilöllisyys junassa. Kouvolassa menin komendantinvirastoon, jossa kerrottiin, että komennustodistuksen saamisen ehtona oli, että pitää ilmoittautua Nuijamaan pappilassa ja sitoutua jäämään elonkorjuutöihin Nuijamaalle. Kun pääsin Kempin portille, oli talo täynnä sotilaita. Sanoivat, että taisi tulla talon isäntä, mutta sanoin, etten ole isäntä, mutta olen yksi talon seitsemästä veljeksestä. Yksi natsaherroista määräsi sotilaan lämmittämään saunaa ja toisen paistamaan lettuja – “kun me ei olla siviiliä nähty moneen kuukauteen”. Yksi miehistä huuteli, että mäellä olevassa talossa oli käynyt isäntä yli kuukausi sitten – arvelin sen olleen Putkosen Matti. Minua pidettiin kuin piispaa pappilassa. Kun sotilaat lähtivät aamuisin Ihantalaan, Kilpeenjoelle ja Kaipolaan poteroita kaivamaan, minä olin yksin koko kylässä. Kävelin kylän talojen pihoissa, meidän talon maitohuone oli muonavarastona – sotilaat olivat sanoneet, että ota vapaasti syötävää ja keitä kahvia omalla hellalla. Alibina matkaan oli se, että kun läksimme 18.6.44 Pihkalasta evakkoon, niin ensimmäisessä yöpymispaikassa Kansolassa Kaarnalla toinen hevonen potkaisi Kontion Allin hevosta takajalkaan niin pahasti, ettei se aamulla pannut jalkaa maahan. Sen hevosen tavarat oli pakattava muihin rattaisiin ja jatkettava evakkomatkaa. Lappeenrannassa neljän hevoskuorman tavarat pakattiin avovaunuihin ja lähdettiin junalla Kouvolan kautta kohti Kankaan- Tuli mielen, että jos tämä on viimeinen kerta, kun omassa kodissa pääsi käymään, niin täytyykin tehdä vähän kätköjä. Kulkiessani kylällä näin, että Uuden Kontion ulkorakennuksessa oli asevarasto. Kaivoin Kontion puutarhaan pensaiden väliin montun ja kannoin sinne pystykorvan ja Suomi10 Viipurin pitäjäläinen 1/2006 konepistoolin laatikoita sekä kiväärin ja pistoolin patruunoita. Kempin alasaunan liiteri oli myös täynnä samaa kamaa, joten sama resepti: rapahautaan monttu ja sinne kivääreitä ja pistooleista, niiden panoksia sekä muna- ja käsivarsikranaatteja ja niiden päälle pahvia, peltiä ja maata. Vielä istutin kaksi männyntainta kätkön päälle. Joten täytyy tunnustaa, että olen yksi asekätkijöistä. paluu Nuijamaan työleirille. Mutta sotilas kysyykin, olenko Johannes Kempin veli? Sanon olevani ja tovin jutusteltuamme kerron hänelle huoleni. Tämä Pihkalanjärven sotilas sanoo olevansa sotapoliisi, joka tarkastaa junassa matkustavat Lappeenrannan ja Kouvolan välillä. Teimme suunnitelman, että menen siihen vaunuun, jonka hän tarkastaa. Juna lähtee ja vaunun ovelta kuuluu “Henkilöpaperit!”. Sotapoliisi tulee kohdalleni ja sanoo “Eikös siinä ole Jussin veli? No mitä kuuluu?” ym. ym. ja jättää minut tarkastamatta. Näin pääsen Kouvolaan, sillä sen jälkeen ei papereita enää kysellä. Näin pääsen vähitellen Kankaanpään asemalle, jossa pyörä odottaa polkijaansa. Olin siis ollut kotona ja tutustunut tyhjään kylään. Mielessä kävi ajatus ilmoittutumisesta Nuijamaan pappilassa, niin kuin komennustodistuksessa luki. Olin täydentänyt reppuni eväitä maitohuoneessa ja menin reppuineni tien varteen Hietalan pajan luo kyytiä odottelemaan, istuin kivelle ja mietin olisiko tämä viimeinen kerta Pihkalassa? Taisi siinä useita kyyneleitä tipahtaa puseron rinnuksille, kun sitä mietin. Lähden ajamaan kohti Huhtamäen taloa Kyynärjärvelle, josta useita päiviä sitten lähdin seikkailemaan. Eikä äitikään ollut hirveän vihainen, kun sai poikansa terveenä takaisin. Nythän voin jo kulkea vapaasti tien päällä. kun olin kotona käynyt ja komennustodistus oli taskussa. Jos kysyttäisiin, voisin näyttää, että olenkin menossa Nuijamaan kirkolle. Aikani istuttuani ja mietiskeltyäni tuleekin Ihantalasta kuorma-auto, jonka pysäytän ja pyydän kyytiä. Kuljettajan viereinen kaveri kaksi ruusuketta kauluslaatoissa – herra luutnantti- vastaa, että meillä on vähän ikävää kuormaa, mutta jos menet lavalle, niin lähdetään kohti Lappeenrantaa”. Jälkeenpäin on selvinnyt, että kun minä nukuin ladossa, niin aukean toisessa päässä oli kaksi desanttia toisessa ladossa viettämässä yötään. Mauno Kemppi Kiipeän lavalle ja siellä näkyy neljä paria saappaita manttelin alta, viltti kasvojen peittona, menossa Lappeenrantaan arkkuun pantavaksi ja haudattavaksi kotiseurakuntansa sankarivainajien viereen. Pihkalan meijerillä lyön nyrkillä hytin kattoon ja sanon, että menen tästä oikopolkua pitkin Nuijamaan pappilaan. Verkalleen lampsien, ajatukset kotikylässä ja sotamiesten kohtaloissa, välillä lepäillen ja ojanpenkalla eväitä syöden, saavun Nuijamaan pappilan pihalle. Istun nurmikolle ja mieleen tulee äiti – mitäpähän on mahtanut ajatella, kun on soitellut Putkoselle, Moisiolle, Kontiolle ja ties kenelle, eikä missään tiedetä pojasta mitään? Oli jopa radiossa kuuluttanut poikaansa. Tovin mietiskeltyäni päätän, että yritän takaisin Kankaanpäähän, joten kävely jatkuu Lappeenrantaan. Kun istuskelen asemalla, laskee sotilas kätensä olkapäälleni. Ajattelen, että nyt kävi käry ja tuli 11 Viipurin pitäjäläinen 1/2006 Pitäjäseuran kanssa matkalle Karjalaan 27. – 29.6.2006 KOHTEET Palosilta, Lavola, Ykspää, Tienhaara, Lyykylä, Rajaharju, Perojoki, Suurpero, Kähäri, Näätälä, Karisalmi, Karhusuo, mahd. Säiniö sekä Viipuri. MATKAREITTI Meno: Lahti – Nummela – Helsinki – Kouvola – Nuijamaa – Viipuri. Paluu: Viipuri – Vaalimaa – Helsinki – Nummela – Lahti MATKAOHJELMA Tiistai 27.6. LAHTI klo 5.30 Marolankadun turistipysäkki, NUMMELA klo 6.45 Linja-autoasema, HELSINKI klo 7.30 Kiasman turistipysäkki. NUIJAMAALLA ruokailumahdollisuus. Menomatkan tutustumiskohteet: Palosilta opas Veikko Kanerva Lavola, Ykspää, Tienhaara opas Kalevi Leino Keskiviikko 28.6. Lähtö klo 9.00: Lyykylä, Rajaharju Perojoki, Karhusuo Suurpero Kähäri Näätälä, Karisalmi mahdollisesti Säiniö opas Maija Sakki “ Maila Erkamo opas Sirkka Kemppi Torstai 29.6. Viipuriin tutustuminen: Linna, Monrepos, kiertoajelu Kunnianosoitus Maaseurakunnan muistomerkillä Huoneet luovutettava klo 12. Paluu Suomeen. HINTA Jos lähtijöitä on vähintään 40, hinta on sama kuin viime vuonna eli 230 •. Jos lähtijöitä on vähemmän nousee hinta hieman. Hintaan sisältyy bussimatkat, viisumi, yöpyminen HotelliViipurissa 2 hengen huoneissa, hotellin aamiaiset, 2 illallista, hotelliin kirjautumismaksu, matkatoimiston ja muut järjestelykulut, kuljettajan viisumi, asuminen ja ateriat. Yhden hengen huonelisä on 25 •/ vrk. ILMOITTAUTUMINEN Varausmaksu 30 • maksetaan viimeistään 9.5. mennessä tilille 800026-10125519 /Teuvo Kuparinen. Loppuerä 200 • samalle tilille 13.6. mennessä. VIISUMI Viisumia varten lähettäkää 1) kopio passinne kuvasivusta ja 2) todistus matkavakuutuksestanne tai kopio matkavakuutuskortin molemmista puolista myös 9.5. mennessä. Passi pitää olla voimassa ½ vuotta matkan jälkeen. PASSI MUKAAN ! TERVETULOA! Matkan järjestäjä ja matkanjohtaja Teuvo Kuparinen Aleksanterinkatu 1 A 8, 15110 LAHTI Puh / fax 03-7305229, 040-5059246 e-mail [email protected] 12 Viipurin pitäjäläinen 1/2006 Kuvasatoa seuran viime kesän kotiseutumatkalta kuva Teuvo Moisio Matkalaisia Talin koskella kuva Teuvo Moisio Yliveden nuorisoseuratalon pihalla kuva Teuvo Moisio kuva Anne Uotinen Talin- Ihantalan taistelujen muistomerkille laskettiin kukat Ihantalassa ja otettiin matkaseurueen virallinen yhteiskuva 13 Viipurin pitäjäläinen 1/2006 kuva Teuvo Moisio Teuvo Moisio kotitalonsa nykyistä asukasta jututtamassa. kuva Teuvo Moisio Kaipolan maisemia kuva Anne Uotinen Kavantsaaren asema, jolta moni matkaseurueeseen kuulunut seuran jäsen oli lähtenyt evakkoon talvisodan aikana. 14 Viipurin pitäjäläinen 1/2006 ******************************* kuva Teuvo Moisio Matkan päätteeksi vietettiin hetki Maaseurakunnan muistomerkillä. Kuvassa seuran puheenjohtaja Eero Kunttu ja matkanjohtaja Teuvo Kuparinen. *********************** Talilaisten matka kesällä 2006 Talilaisten kyläseura on viime vuosina keskittynyt lähinnä kotiseutumatkailuun. Olemme tehneet ja teemme mahdollisesti jatkossakin matkoja myös eripuolille Suomea nykyisille asuinsijoillemme, mutta pääasiassa matkamme ovat suuntautuneet Kannakselle ja nimenomaan Talin seudulle. Koska Kannas on kaunis muuallakin, olemme kolmena viime vuonna kurkkineet muutakin Karjalaa kotiseutumme lisäksi, mutta aina on pääpysäkki ollut Talin kosken rannalla, mistä jokainen on saanut käydä rakkailla kotikunnaillaan. Minäkin olen kantanut rantasaunamme tiiliä kotiin jo sen verran, että kohta saan taas kylpeä omassa saunassa, Arabian kivet on jo silloin tehty kestäviksi. Tänäkin vuonna pysäköimme Talin kosken rannalle, mutta sitä ennen olemme käyneet Sortavalassa, Valamossa ja Käkisalmella. Matkamme toteutuu 18.7.–20.7.2006. Rajan ylin menemme Värtsilästä, ja jatkamme Sortavalaan, mihin tutustumme ensimmäisen päivän aikana. Yövyttyämme siellä lähdemme aamutuimaan Valamon luostarisaarelle. Valamoon on tarkoitus tutustua lähes koko päivä, joten seuraava yöpyminen onkin jo Käkisalmessa. Kolmantena päivänä pääkohteemme onkin siten Tali, missä pysähdymme niin pitkäksi aikaa, että jokaisella on tarpeeksi mahdollisuus käydä “juurillaan” katselemassa, muistelemassa ja kertomassa tai kuuntelemassa. Palatessa poikkeamme vielä Viipurissa, joten matkan voi kai nimetä “Karjalan kaupungit” -matkaksi. Ilahduttavaa on, että viime matkoihin on osallistunut paljon myös nuorta sukupolvea ja niin näyttää tapahtuvan nytkin. Matkamme järjestää Pornaisten Matkailu Oy/Kari Hämäläinen, jonka sukujuuret ovat Koivistolla ja jolla on huima tietämys Kannaksen joka kolkasta. Karin kenttälounaat ja kahvit ovat myös mainioita, joten nälkäkään ei pääse yllättämään. Ilmoittautuneita on jo melkoisesti, mutta vielä joku mahtuu, joten jos kiinnostaa, ottakaa yhteys allekirjoittaneeseen. Aimo Hyyrynen Parkkimäentie 12 F, 12600 Hämeenlinna puh. 03-6161 765 tai 050 5854 127 sähköposti: [email protected] 15 Viipurin pitäjäläinen 1/2006 Mielenkiintoisia Internetsivuja Seuran uudet Internet-sivut Samalla kun Pitäjäseura käynnistää omaa lehteään ja pitäjäseura siirtynyt myös Internet- aikaan. Seuralle on avattu verkkosivut osoitteeseen www.viipurinpitaja.net. Sivuilla on tällä hetkellä tietoja - pitäjäseuran synnystä, - puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin yhteystiedot - tietoja tulevasta toiminnasta esim. kotiseutumatkamainos ja - myyntiartikkeleista Ehdotuksia sivujen sisällön kehittämiseksi ja varsinkin aineistoja tai tietoja muista pitäjän aluetta koskevista verkkosivuista voi toimittaa seuran puheenjohtajalle. Hänen yhteystietonsa ovat yllä. Virtuaali-Karjala Virtuaali-Karjala ( www.luovutettukarjala.fi) on Internetissä oleva Seppo Rapon luoma sivusto, johon tallennetaan vanhoja valokuvia luovutetusta Karjalasta. Sieltä löytyvät kuvien lisäksi kaikkien luovutetun Karjalan pitäjien, kauppaloiden ja kaupunkien kartat sekä kirjalliset esittelytekstit. Virtuaali-Karjalan idea on, että vanhoista kuvista muodostuu luovutettua Karjalaa koskeva sähköinen kuva-arkisto. Vaikka vanhoja valokuvia on kerätty Virtuaali-Karjalan sivuille jo jonkin aikaa ei sivusto vielä suinkaan ole valmis. Kuvia tarvitaan vielä paljon lisää. Pääsääntöisesti kaikista pitäjistä, kauppaloista ja kaupungeista tarvitaan lisää kuvia. Esimerkiksi Viipurin maalaiskunnan alueelta on sivuilla vain yhdeksän (9) kuvaa!! Sivuston täydentämiseen voi jokainen osallistua lähettämällä vanhoja, luovutetussa Karjalassa otettuja valokuvia allekirjoittaneelle tallennettavaksi Virtuaali-Karjalan sivuille. Kuvat käsitellään nykyaikaisella tavalla eli kopioidaan tietokoneen muistiin, Virtuaali-Karjala- arkistoon. Kuvat eivät vahingoitu mitenkään tässä käsittelyssä. Kopioinnin jälkeen kuvat palautetaan lähettäjälleen. Kuvia ei tarvitse edes irrottaa kansioista, sillä kopiointi eli skannaaminen onnistuu myös suoraan kansioista. Kuvat voi lähettää myös sähköisessä muodossa, katso alla oleva ohje. Kuviin pitäisi liittää mahdollisimman paljon tietoa esimerkiksi siitä, missä ja milloin kuva on otettu, ketä tai mitä kuvassa on ja myös tieto siitä, kuka kuvan on ottanut. Mitä enemmän tietoa, sitä arvokkaampi kuva on. Sopivia kuvia ovat maisemaa, rakennuksia, julkisia paikkoja, pihapiiriä, työtä, tapahtumaa ja henkilöitä esittävät kuvat. Yleisesti ottaen kaikenlaiset kuvat ovat sopivia, kunhan niitä koskevat tiedot ovat mukana. Minimissään riittää tieto missä pitäjässä kuva on otettu. Valokopiot suoraan kuvasta tai jonkun kirjan kuvasta ei kuitenkaan käy tähän tarkoitukseen. Kuvia käytetään ensisijaisesti luovutettukarjala.fi-sivustolla, mutta kuvien käyttäminen myös muuhun käyttöön on myös mahdollista (esim. pitäjä- ja kyläkirjat). Kuvia ei käytetä kaupalliseen toimintaan ilman kuvan omistajan lupaa (Esim. jonkun kustantajan Karjala-kirjasarja). Internet-sivustolle ei kuitenkaan käytännön syistä voida sijoittaa kaikkia kuvia. Ne kuvat jotka eivät mahdu Internet-sivustolle sijoitetaan sähköiseen Virtuaali-Karjala kuva-arkistoon, joka sijoitetaan 16 Viipurin pitäjäläinen 1/2006 myöhemmin vielä määrittelemättömään museoon tms. missä tutkijat tulevaisuudessa voivat kuvien kautta tutkia luovutetun Karjalan historiaa. Kuvien lähettäminen sähköpostilla: Kuvia voi skannata myös itse ja lähettää ne sähköpostilla. Itse skannatut kuvat olisi hyvä olla skannattu resoluutiolla 300 dpi ja suositeltava tiedostomuoto on tif, mutta muutkin resoluutiot ja tiedostomuodot käyvät. Virtuaali-Karjala on osa laajempaa www.luovutettukarjala.fi nimistä Internet-sivustoa. Luovutettua Karjalaa käsittelevät Internet-sivut ovat olleet olemassa jo usean vuoden ja niillä on vieraillut jo lähes 500 000 vierailijaa. Internet-sivujen toteutus tapahtuu täysin harrasteena. Internet-sivuston osoite on http://www.luovutettukarjala.fi Osallistu Virtuaali-Karjalan rakentamiseen vanhoilla valokuvilla! Tiedustelut ja kuvien lähetys: Seppo Rapo Vesilaitoksentie 381, 65370 Vaasa Puh: 050 334 1944 tai 040 520 5000 Sähköposti: [email protected] ************************************ Lehtiasiaa Hyvä pitäjälehtemme lukija! Tämä lehtinen on ensimmäinen yritys oman lehden luomiseksi. Tarkoituksena on koota hallituksen jäsentieotteet ja pitäjäseuran jäsenten Karjalaan ja karjalaisuuteen liittyviä muisteloita samojen kansien väliin. Korkealentoisena tavoitteena on · dokumentoida yhteisten tilaisuuksiemme anti sekä niille jotka olivat niissä paikalla ja niille, jotka syystä tai toisesta eivät päässeet mukaan. · koota Viipurin maalaiskuntaan liittyviä asia-artikkeleita ja muisteluita. Esim. matkaselostuksia ja historiikkeja eri kylistä otetaan kiitollisuudella vastaan. Jos kirjoituskärpänen puraisi niin toimi seuraavasti: · toimita tekstiä ja kuvia allekirjoittaneelle joko kirjeitse tai sähköpostitse osoitteeseen Anne Uotinen, Aino Acktén tie 1 A 6, 00400 HELSINKI tai sähköpostia osoitteeseen [email protected]. · Kuvien taakse laita tieto kuvan ottajasta (jos tiedossa) sekä kuvan palautusosoite. Myös kaikkeen muuhun palautettavaksi toivottuun materiaaliin tulee liittää palautusosoite. terveisin Anne Uotinen PS. Miltä lehden nimi “maistui”, mista asioista toivot lehdessämme kirjoitettavan, onko kirjasinkoko oikea jne. Palautetta seuran lehden ensimmäisestä numerosta voi antaa kelle tahansa hallituksen jäsenelle. 17 Viipurin pitäjäläinen 1/2006 Myyntituotteet Kirjat Kopisto Aarne - Paloposki Toivo J.: Viipurin pitäjän historistoria osa I loppuunmyyty Kuujo Erkki - Lakio Matti: Viipurin pitäjän historia osa II 10 euroa Meurman Otto I: Viipurin pitäjän historia osa III 15 euroa Paaskoski Jyrki: Saimaan kanavan historia 20 euroa Muut: Viipurin pitäjän kartta 1938 8 euroa Pöytästandaari 30 euroa Vaakunapinssi 3 euroa 18 Viipurin pitäjäläinen 1/2006 Mietitkö lahjaa uudelle ylioppilaalle tai syntymäpäiväsankarille? Pitäjäsäätiön ja Liikenneministeriön kustantama Saimaan kanavan historia on oivallinen ratkaisu tähän pulmaan. Nyt edulliseen 20 euron tarjoushintaan. Kirjaa voi ostaa pitäjäseuran tapahtumissa tai sitä voi tilata sihteeriltä. Postitse lähetettynä hintaan lisätään pakkaus- ja postituskulut. 19 Viipurin pitäjäläinen 1/2006 20