1. No category

2/2015
H U I P P U B A R I S TA
A j atushaut
at u s h a u t o m o
E - urhei
urheilu
E s k o - o pe
pe
K IeXvTät
S
E NrIuNnKe
o v ätrun o
PÄ Ä K I R J O I T U S
Taneli Konti ainen
Yliopistoissa
puhaltaa muutos
Opiskelijoiden tukemista,
vaatimuksia ja kilpailua on
tarkasteltava kokonaisuutena.
Y
liopistojen uudistumista vaaditaan yhä
useammalla suulla. Käytännössä Suomessa tulee seuraavien vuosien kuluessa tapahtumaan muutoksia niin yliopistokentän rakenteessa kuin opetuksessakin.
Pohjimmiltaan vaatimukset tiivistyvät Aalto-yliopiston rehtorin Tuula Teerin ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan
dekaanin Arto Mustajoen Elinkeinoelämän
valtuuskunnalle tekemään raporttiin. Siinä
opetusta antavien ja tutkimusta tekevien yliopistoyksiköiden määrää ehdotetaan puolitettavan nykyisestä 272 yksiköstä noin 140 yksikköön, jotta tieteen ja tutkimuksen tasoa saadaan nostettua. Tutkimuksen laadussa Suomi
on viime vuosina jäänyt jälkeen muista maista.
Suomen yliopistot ry puolestaan esittää lukuisille aloille vahvempaa yliopistojen profiloitumista tutkimuksessa (s. 12). Kauppatieteellisellä alalla halutaan eriyttää kandi- ja
maisterihaku opetuksen ja opiskelijoiden laadun parantamiseksi. Kilpailun uskotaan antavan kannusteen parempaan opintomenestykseen.
Sinänsä valintauudistus ei välttämättä muuttaisi kovin paljoa – ainakaan välittömästi. Liikkuvuuden lisääntyessä hakijapaine
maisterihaussa Helsinkiin kasvaa varmasti tulevaisuudessa. Nähtävissä on myös se, että tulevaisuudessa työnhaussa on nykyistä enemmän merkitystä sillä, mistä kauppakorkeakoulusta on valmistunut.
Aalto-yliopistossa
Executive
in
Residence -työtehtävässä aloittavan Esko
Ahon mielestä yliopisto-opiskelu on Suomessa ymmärretty lähtökohtaisesti väärin (s.
32). Yliopiston on perinteisesti ajateltu olevan yksi koulu lisää lukion jatkeena.
Ahon mielestä yliopisto on kovan kilpailun
ympäristö, jossa jokainen on vastuussa omasta
menestymisestään.
Luultavasti tämä korostuu yliopistoissa lähivuosina.
Aina toisinaan yliopisto-opiskelijoi-
syytetään laiskuudesta. Pitäisi kuitenkin
yrittää nähdä, mitä syitä laiskuuden ja huonon
opinnoissa edistymisen takana on. Väitän, että
yleensä syynä on huono motivaatio.
Motivaation parantamisen sijaan keskitytään liian usein siihen, miten opiskelijoilta
voisi vaatia enemmän. Samalla unohdetaan,
että opiskelijat tarvitsevat myös enemmän tukea vaatimusten ja kilpailun korostuessa.
Maailmanluokan yliopistoissa tällaisista
asioista pidetään huolta. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen huippuyliopisto MIT:n kansantaloustieteen professori Bengt Holmström
kertoi Helsingin Sanomille, että MIT:ssä hänen vastuullaan on 20 kandidaattiopiskelijaa,
joiden opintosuunnitelmista hän huolehtii.
Tällaiseen tukemiseen tulisi Suomessa pyrkiä. Silloin olisi kohtuullista vaatia opiskelijoitakin suurempaa panostusta opiskeluun.
ta
As your career accelerates,
EY has your back.
TEKIJÄT
We want to make your time at EY the
most valuable experience in your career.
Therefore, you will be assigned a personal
counselor from the first day. A colleague
who will help you to develop and achieve
your goals. This helps us too. For the better
you get, the better we become.
2/2015
Kylteri on Helsingin kauppatieteiden
ylioppilaiden ylioppilaslehti. Syksyllä
1999 perustettu lehti toimii ikkunana
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun
opiskelijoiden maailmaan ja
käsittelee ajankohtaisia aiheita heidän
näkökulmastaan.
ey.com/fi/careers
Taneli Konti ainen
K arin Gellman
pä äto i m i t ta j a
Taneli Kontiainen
045 1333 223
[email protected]
ad
Karin Gellman
040 353 8287
[email protected]
EL INA RY TKÖNEN
MINNA IHOLIN
i l m o i t u s m yy n t i
Oliver Rotko
040 353 8282
[email protected]
k a n n e n k u va
Petri Anttila
k a n n e n e d i to i n t i
Karin Gellman
LINA JELANSKI
AUR I MÄKEL Ä
julkaisija
KY-säätiö
Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 3. krs.
00100 Helsinki
pa i n o
Lönnberg
pa p e r i
RIIKK A MINKKINEN
HENNI PURTONEN
MultiArt Gloss 250 g
Galerie Art Matt 115 g
Pa i n o s
1500
i s s n - l 1 4 57- 0 8 9 0
i s s n 1 4 57- 0 8 9 0
s e u r aava k y lt e r i
i l m e s t yy 1 3 .1 0.
PE TR I AN T TILA
ESA-PEKK A MAT TILA
tässä lehdessä
10
PAKKAUS
3 Pä ä k i r j o i t u s 8OSAV UOSIK ATSAUS
10 ly h y e t
Kylteri menestyy kahvikisoissa.
Opinnot voivat tulevaisuudessa päättyä kandiin.
Aalto sai tutkimuslaboratorion.
Mitä ajatushautomot tekevät?
MUUT TO
18 M ILJOO N A P ELI
Elektroninen urheilu on kasvanut valtalajiksi, joka
tuottaa suuria summia rahaa.
24
C A SE OTA N IE M I
Syvennyimme siihen, miltä kauppakorkeakoulun opiskelijoiden uusi ympäristö näyttää, tuoksuu ja tuntuu.
24
PURKU
32H A A STATTELUSSA ESKO A HO
34Ko lu mn i: L A SSE M Ä N N ISTÖ
35 KY-LOOKS
37R A F L A P OLIISI
38KY t i e d ot taa
40 P UHEE N JOHTA JA LTA
42Lo p u k s i
43SI XTE N KORK M A N I N KE VÄTRU N O
6
2/2015
18
32
2/2015
7
Kylte rie l ämä lukui na
OSAVUOSIKATSAUS
Vuonna 2008
yliopisto-opintonsa aloittaneista
henkilöistä
51 %
oli viiden ja puolen vuoden
aikana opintojen aloittamisesta
suorittanut alemman tai ylemmän
korkeakoulututkinnon. Maisteriksi
oli valmistunut reilu
viidesosa
opiskelijoista.
Lähde: Tilastokeskus.
6
BT-ainejärjestö Pisteen
syksyn 2015 matkalta saa
kuusi opinto pistettä hintaan
829
euroa.
Pisteet kertyvät, kun matkasta
tekee raportin.
8
2/2015
€
Ekonomien mediaanipalkka
lokakuussa 2014 oli
4 800
euroa.
Aalto-yliopisto tuomittiin
maksamaan yli
100 000
euron korvaukset
irtisanotulle kielikeskuksen
lehtorille. Aallossa katsottiin,
että yli 20 vuotta yliopistossa
palvellut työntekijä oli
syyllistynyt raskauttavaan
työpaikkakiusaamiseen. Näyttöä
irtisanomisperusteen tueksi ei
kuitenkaan työtuomioistuimen
päätöksen mukaan ollut.
euroa.
Lähde: Suomen Ekonomit.
Kauppatieteiden maisterin
tutkinto maksaa siis yhteensä
41
450
euroa.
Laskelma on tehty olettaen, että
molemmat perustutkinnot voisi
suorittaa osallistumalla pelkästään
Kalifornian-matkoille.
Aalto saa syksyllä käyttöön
uuden oppimisympäristön.
Yliopiston innovatiivisen
nimikilpailun tuloksena uusi
järjestelmä sai nimen
My Courses.
Se tulee korvaamaan Nopan,
Optiman ja Moodlen toiminnot.
HS 29.3.2015.
KY:n uudet toimistotilat
Otaniemessä on nimetty.
Rakennuksen nimi on
Vastavalmistunut
ekonomi ansaitsi
3 080
Nimitysuutisia
E spilä.

Opetusta antavien ja
tutkimusta tekevien
yliopistoyksiköiden määrä
pitäisi puolittaa nykyisestä
272
140
yksiköstä noin
yksikköön, jotta tieteen ja
tutkimuksen tasoa saadaan
nostettua, toteavat Aaltoyliopiston rehtori Tuula
Teeri ja Helsingin yliopiston
dekaani Arto Mustajoki
raportissaan Elinkeinoelämän
valtuuskunnalle.
Historiallinen Espilä oli 1940-luvulta
alkaen KY-talossa toiminut tasokas
ruokaravintola, josta historian
myöhemmässä vaiheessa tuli
"tanssiravintola". Toivottavasti nimi
ei ole enne.
Otaniemessä ei enää ole
kampuskirjastoa, vaan
Oppimiskeskus beta.
Kirjasto, eikun Oppimiskeskus beta,
muuttaa toukokuussa väliaikaistiloihin osoitteeseen Otakaari 1 X ja
palvelee siellä vuoden 2016 loppuun. Tällöin uusi Oppimiskeskus
valmistuu ja kaikki Aalto-yliopiston
kampuskirjastot muuttavat sinne.
2/2015
9
LYHYE T | KYLTERI MENEST YY K AHVIKISOISSA
Business
Technologyn
opintoja
suorittavan
Larinin kandi
käsittelee kahvin
toimitusketjua.
käyttämään sponsoreiden myllyä, joka
sitten ennen suoritusta petti. Mutta ei
tietenkään pelkästään myllyjä voi syyttää. Itseltä jäi paljon tekemättä.”
Kilpailu oli ennenkin baristakisoihin
osallistuneelle Larinille ensimmäinen,
johon hän treenasi pidempään kuin viikon. Kahvikisoihin valmistaudutaan
kuukausia, sillä suoritus vaatii pikkutarkkaa tekemistä ja hyvää rutiinia. Pisteet laskevat, jos vaikkapa cappuccinon
kuvio on vinossa.
onnistuu, tämä segmentti tulee kasvamaan hyvää vauhtia, koska kun on kerran hyvää kahvia on maistanut, ei paluuta huonoon kahviin ole. Se ei vain maistu enää”, Larin sanoo.
Pienpaahtimoita löytyy jo Rovaniemeltä asti. Paahtimoiden kahvi kiertää tällä hetkellä Suomeen jonkun toisen maan, kuten Ruotsin tai Englannin,
kautta.
”Näissä maissa ollaan hyvin vahvasti yhteydessä viljelijöihin, mutta samanlaista meininkiä ei ole Suomessa, vaikka pienpaahtimoita on jo yli kymmenen. Tässä olisi ehkä mahdollisuus ottaa
homma haltuun.”
Kauppakorkeakoulussa
Busi-
opintoja suorittavan Larinin kandi käsittelee kahvin
toimitusketjua. Näyttää siltä, että pienpaahtimot voisivat tehdä tulevaisuudessa maahantuonnissa kustannuksia
vähentävää yhteistyötä toistensa kanssa.
”Rahoitusta, tietoa ja tuntemusta kerätään vielä. Maahantuonti vaatii myös
jonkun järjestön toimintaa eli se ei voi
olla vain pienen yhtiön organisoimaa.”
Larinin mukaan baristan palkkauksessa ei juuri näy työntekijän ammattitaito, joka vaihtelee paljon kahvikoneen napin painamisesta tarkkaan käsityöhön.
”Monessa paikassa ei panosteta koulutukseen ja baristaa ei nähdä mitenkään hirveän arvostettuna ammattina
vaan lähinnä opiskelijoiden sivutulona.”
Kahviala kuitenkin kiehtoo, sillä
kahviloista ja paahtimoilta löytyy ”ihan
mieletöntä porukkaa”.
Larin itse juo kahvia ainoastaan sen
maun takia. Kahvista löytyy viinejäkin
enemmän makuyhdisteitä.
”Kahvi ei piristä itseäni ollenkaan.
Juon töissä viisi kuppia espressoa ja
menen nukkumaan. Sinänsä se on hyvä, mutta kun aamulla täytyy herätä eikä siihen löydy mitään keinoja – se on
vähän ongelmallista.”
ness Technologyn
Huippubarista
innostuu
logistiikasta
Kylteri Vitali Larin on keskittynyt viime
vuosina opintojen sijaan kahviin – hyvin tuloksin.
T eks ti RIIKK A MINKKINEN
K uVAT ES A-P EKK A MAT TILA
10
2/2015
Nescafé-pikakahvia
konden-
Se on ensimmäinen kahvikokemus, jonka Vitali
Larin muistaa.
”Päätin silloin, että en ole kahvinjuoja.”
Lukioaikaan Larin pakkasi konvehteja paahtimo- ja suklaakauppa Caffissa
ja pääsi samalla maistelemaan laadukkaita kahveja. Nyt, kuusi vuotta myöhemmin hän on Espoon Leppävaaran
liikkeen myymälävastaava.
Maaliskuun lopulla 24-vuotias Larin sijoittui neljänneksi Suomen ensimmäisillä kahvifestivaaleilla, Suvilahdessa järjestetyssä Vuoden Barista -kisassa.
”Pisteistä tiedän, että kakkos- ja kolmossijakaan ei ollut kaukana. Päädyin
soidulla maidolla.
"Baristaa ei nähdä
mitenkään hirveän
arvostettuna
ammattina
vaan lähinnä
opiskelijoiden
sivutulona."
Tietämys ja kiinnostus kahvia kohtaan on kasvussa. Vain viisi vuotta sitten
pääkaupunkiseudulla oli vasta muutama laatukahveihin erikoistunut kahvila.
Korkealaatuisissa kahveissa suurin haaste on vanhemman sukupolven kulutustottumusten muuttaminen ja kalliimman hinnoittelun perustelu kuluttajille.
“Jos näiden haasteiden ylittäminen
2/2015
11
LYHYE T | opinnot voivat tule vaisuudessa päättyä k andiin
Kolmen vuoden
kouluksi
"Uudistus
voisi toteutua
aikaisintaan
vuonna 2018, jos
silloinkaan."
Kauppatieteiden opiskelijavalinta
halutaan eriyttää. Jatkossa opintooikeuden saisi yhteisvalinnassa vain
kandidaatin tutkintoon.
teksti TANELI KO NTIAINEn
T eksti TANELI KONTIAINEN
K uva K AR IN GELLMAN
(Unifi) esittää raportissaan, että yliopistot jakaisivat kauppatieteiden perustutkinto-opiskelijoiden valinnan kahteen
vaiheeseen. Kandidaatin tutkinnon jälkeen opiskelija ei enää voisi suoraan
jatkaa maisterivaiheeseen, vaan opintooikeutta olisi haettava uudelleen.
Uudistustarvetta perustellaan joustavammalla opiskelijaliikkuvuudella,
työkokemuksen hyödyillä ja maisteriopintojen paremmalla laadulla.
”Opiskelijat joutuisivat kilpailemaan
paikoista ja koulut parhaista opiskelijoista. Se parantaisi maisteriohjelmien
laatua”, työryhmän sihteerinä toiminut
Juuso Leivonen selittää.
Maaliskuun lopussa valmistunut
Unifin raportti ei kerro suuntaviivoja kandidaattien tai maisterien tuleville
koulutusmäärille eri yliopistoissa. Leivosen mukaan tarkoituksena ei välttämättä ole vähentää opiskelupaikkoja
maisterikoulutuksessa.
“Ihan hyvin voi hakeutua heti kandin jälkeen jatkamaan maisteritutkintoon, mutta tutkintojen välillä työelämäjaksosta olisi varmasti monelle iloa.
Ja kyllä kanditutkinnollakin on työelämärelevanssia”, Leivonen toteaa.
“Nytkin oman alan töissä ollaan
Suomen yliopistot ry
12
2/2015
Kiista
miljoonista
hovioikeudessa
opintojen ohella ilman valmista tutkintoa. Tämä on muna ja kana -ongelma
kun sanotaan, ettei kandeja ole työelämässä.”
"Tämä on muna
ja kana -ongelma
kun sanotaan,
ettei kandeja ole
työelämässä."
Aalto-yliopiston
kauppakor-
Ingmar
Björkman katsoo, että siirtyminen uuteen opiskelijavalintajärjestelmään vaatii vähintään taakseen useimmat kauppakorkeakoulut. Lisäksi olisi hyvä, jos
kandi- ja maisterivalinnat eriytettäisiin
myös muilla aloilla, kuten teknillisissä
ja humanistisissa tieteissä.
keakoulun
dekaani
”Kilpailumielessä olisi helpompi, jos
muut seuraavat. Muuten potentiaalisen
opiskelijaan hakupäätökseen saattaisi
vaikuttaa, jos esimerkiksi teknilliseltä
alalta saa oikeuden suoraan maisterintutkintoon ja meillä vain kandidaatiksi”, Björkman toteaa.
Kandi- ja maisteritutkintojen
selkeä eriyttäminen voi lisätä hakijapainetta maisterivaiheessa etenkin suurten
kaupunkien kauppakorkeakouluihin.
Björkmanin mielestä opiskelijoiden
liikkuvuus tutkintojen välillä tulee
joka tapauksessa lisääntymään ja virran
suunta on selvä.
”Tiedämme, että erittäin pieni osa
opiskelijoistamme – ei melkein kukaan
– lähtisi toiseen kauppakorkeakouluun.
Muista kauppakorkeakouluista aika
suuri prosentti haluaisi tulla meille. Siitä voi päätellä”, Björkman sanoo.
Lähtökohta myös maisteriopiskelijavalinnassa on, että kaikki hakijat ovat
samalla viivalla. Omia opiskelijoita voidaan suosia siinä tapauksessa, että nähdään tiettyjen kandidaattiopintojen
tuovan parempaa osaamista kuin toisten.
Työryhmän arvion mukaan kauppatieteiden kandidaattiohjelmat ovat tällä
hetkellä varsin laaja-alaisia ja samankaltaisia kaikissa yliopistoissa. Maisteriohjelmissa puolestaan olisi yhä enemmän
erikoistumisen ja profiloitumisen tarvetta tutkimuksen kautta.
Tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että kaikissa kauppatieteellisissä tiedekunnissa ei anneta maisteriopetusta.
Seuraavaksi
yliopistot
otta-
kantaa raportin ehdotuksiin. Lain
mukaan korkeakoulut päättävät itse
opiskelijavalintojensa perusteista, mutta Björkmanin mielestä siirtyminen laajassa mittakaavassa eriytettyyn valintajärjestelmään vaatii myös poliittisen
siunauksen.
Tutkinto-oikeuden jo saaneita opiskelijoita uudistus ei kosketa. Muutokset
eivät myöskään ole tapahtumassa aivan
lähivuosina.
”Uudistus voisi toteutua aikaisintaan vuonna 2018, jos silloinkaan. Nämä ovat pitkiä prosesseja. Nyt puhutaan
siitä, että on kirjoitettu joitain raportteja. Siihen on pitkä matka, että asiasta tehdään päätöksiä”, Björkman toteaa.
vat
Helsingin
kauppatieteiden
ylioppilaiden
säätiön (KY-säätiö) ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) välinen omaisuusriita on edennyt Helsingin hovioikeuden pääkäsittelyyn. Riita on perua
AYY:n vuonna 2012 nostamasta käräjäkanteesta, jossa AYY vaati KY-säätiön saamien lahjoitusten pätemättömäksi julistamista. Käräjäoikeus hylkäsi keväällä
2014 antamassaan tuomiossa AYY:n vaatimukset yksimielisesti.
Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta
lahjoitti vuonna 2008 osan omaisuudestaan kauppatieteilijöiden toimintaa jatkaville KY-säätiölle ja KYyhdistykselle. KY-säätiölle siirtyneen omaisuuden arvo oli noin 42 miljoonaa. AYY on riitauttanut lahjoitukset ja vaatii tehtyjen lahjoitusten purkamista sekä
omaisuutta itselleen. AYY katsoo, että lahjoitusten tarkoituksena on ollut loukata sen oikeuksia ja kiertää tulevaa lainsäädäntöä.
Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiön
hallituksen puheenjohtaja Iiro Heinonen sanoo odottavansa hovioikeuden tuomiota luottavaisin mielin.
”Asiaa on puitu jo noin viidessätoista erilaisessa
prosessissa, ja lahjoitukset on siunannut niin hallintooikeus, korkein hallinto-oikeus kuin Helsingin käräjäoikeuskin. Toivon, että AYY viimein hyväksyisi lahjoitukset ja tällainen opiskelijoiden rahojen tuhlaaminen saataisiin päätökseen”, Heinonen toteaa.
Aivan ilmaista asian selvittely oikeudessa ei ole.
Esimerkiksi KY-säätiö arvioi joutuneensa käyttämään
erilaisiin oikeusprosesseihin yhteensä jo yli miljoona
euroa.
Hovioikeuden pääkäsittely käytiin 13.–20. huhtikuuta. Tuomiota odotetaan aikaisintaan loppukeväästä.
KY-säätiö on Kylterin kust a n t a j a .
2/2015
13
LYHYE T | AALTO SAI TUTKIMUSLABOR ATORION
H E L P P OA
N
O
U
IL
O
K
E
H
A IK A N A
J O O P IS KE LU
Tila ihmiskokeille
Chydeniassa voidaan
nykyään tutkia
kokeellisesti, miten ihmiset
tekevät päätöksiä.
T eks ti TANELI KONTIAINEN
K uva MIKKO R ASKINEN, AALTOYL I OPISTON VIESTINTÄ
Miten
nälkäisyys
vaikuttaa
luottamukseen? Minkälaisia seurauksia
ryhmäpaineella, aikarajoitteella tai auktoriteeteilla on päätöksiin?
Muun muassa tällaisia kysymyksiä
kauppakorkeakoulun tiloissa voidaan
nykyisin tutkia. Chydeniaan on viime
vuonna perustettu käyttäytymistieteellistä tutkimusta varten Aalto Choice
Tank -niminen tutkimuslaboratorio.
Rahoituksen apulaisprofessori
Elias Rantapuskan mukaan säätiöra-
hoituksella perustettu tutkimuslabo-
ratorio on avoimesti käytettävissä kaikenlaiseen kokeelliseen päätöksenteon
tutkimukseen.
”Koe voi olla mitä tahansa, mikä tutkii ihmisten käyttäytymistä, ja koejärjestelynä esimerkiksi peliteoria tai vangin ongelma. Tällaisia avoimia laboratorioita on Suomessa Aallon lisäksi
ainoastaan Turun yliopistossa”, Rantapuska kertoo.
Käytännössä 30–60 minuuttia kestävissä koetilanteissa osallistujat istutetaan laboratoriotilassa tietokoneiden
ääreen tekemään valintoja. Kerrallaan
käytössä on 20 tietokonetta.
Tähän mennessä laboratorio-
on käytetty kolmesti Aallon, Hankenin ja Helsingin yliopiston tutkimuksiin.
Rantapuska uskoo, että laboratorion käyttö lisääntyy, kun sen käyttömahdollisuus tulee paremmin tietoon.
Maailmalla vastaavanlaisia tutkimustiloja on paljon.
”Paljon on tullut kiinnostusta ja ideta
Tulisiko sinusta HEKOilija?
oita, mutta tutkimuksella on hidas sykli. Tällaisissa kokeissa suunnittelu vie
paljon aikaa, kun se on tehtävä kerralla kunnolla.”
Aalto Choice Tank on tarpeen vaatiessa käytettävissä myös esimerkiksi pro
gradu -tutkimuksiin.
Laboratorion perustamiseen vaadittiin käytännössä kahta asiaa: tietokoneita ja osallistujia kokeisiin. Osallistujapooliin on tällä hetkellä rekrytoitu yli
sata henkilöä. He ovat pääasiassa Aaltoyliopiston opiskelijoita. Koehenkilö saa
kokeeseen osallistumisesta 5–20 euron
suuruisen korvauksen.
vaikuttaa luottamukseen? Rantapuska tutki
asiaa Turun yliopiston laboratoriossa
ja havaitsi, että ainakin tietyssä ympäristössä nälkäiset koehenkilöt osoittivat
suurempaa luottamusta.
”Luottaminen on normi suomalaisessa yhteiskunnassa. Päättelimme, että
nälkäisenä turvaudutaan normiin eikä
jakseta ajatella, että joku huijaisi.”
miten nälkäisyys sitten
HEKO Helsingin Ekonomit ry on maailman suurin ja aktiivisin ekonomiyhdistys. Järjestämme vuositasolla
yli 200 ekonomiosaamiseen liittyvää jäsentapahtumaa. Tapahtumat mahdollistavat verkostoitumisen
yli toimiala- ja asematasorajojen. Tule mukaan rakentamaan omaa ekonomiverkostoasi jo opiskeluaikanasi!
KY ry:n jäsenenä voit osallistua tapahtumiin ilmoittautumalla joko palvelunumeroon 0203 555 55 tai
sähköpostitse heko@heko.fi (laita viestin otsikoksi tapahtuman nimi ja päivämäärä).
markkinoinnin muutos
outboundista inboundiin
digitaalisuudesta enemmän irti
ekonomit elokuvissa
Perinteinen markkinointi on rikki. Se ei enää
Yrityksen merkittävin kilpailuetu on sen
Oletko joskus pohtinut, millaisia elokuvante-
hurmaa ketään eikä vedä uutta bisnestä puo-
kyvyssä uudistaa liiketoimintaa ja toimintata-
kijöiden työpäivät ovat ja millaisia työpaikkoja
leensa. B2B-yrityksille inbound-markkinointi
poja. Mitä on digitaalinen kyvykkyys? Mitkä
alalla on tarjota? Miten kauppatieteilijä pää-
tarjoaa lyömättömiä etuja. Tapahtumassa käy-
yrityksen eri toiminnot digitalisoituvat? Tule
see alalle ja kuinka sujuu yhteistyö taiteilijoi-
dään läpi markkinoinin muutosta, syitä ja eri-
kuulemaan ja haastamaan digitaalisen liike-
den kanssa? Elokuvaohjaaja Oskari Sipola ja
tyisesti keinoja, jolla yritykset jatkossa menes-
toiminnan huippuasiantuntijoita interaktiivi-
tuottaja Rimbo Salomaa kertovat meille tari-
tyvät.
seen digitapahtumaan.
noita elokuvanteosta ammattina.
tiistai 19.5. klo 17.00
torstai 21.5. klo 17.00
hekon opiskelijastipendit
HEKO jakaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa kauppatieteellistä tutkintoa suorit-
kurkistus kulissien taakse
tiistai 26.5. klo 17.30
lisää tapahtumia
www.heko.fi
taville opiskelijoille neljä 1000 euron opiskelijastipendiä. Vuoden 2015 stipendihaku alkaa
syyskuussa. Seuraa KY:n tiedotusta.
14
2/2015
2/2015
15
LYHYE T | MITÄ A JATUSHAUTOMOT TEKE VÄT?
Erilaisia
ajatushautomoita
Tieteen ja
politiikan välissä
Ajatushautomoissa tehdään tänään niitä asioita,
joita muut tekevät vasta huomenna. Ajatuspaja
Liberan toiminnanjohtaja Kristina Pentti kertoo,
miksi ajatuspajoja tarvitaan juuri nyt.
te ksti HENNI PURTONEN
kuvITUS K ARIN GELLMAN
Vaikuttamaan
pyrkivät
aja-
tushautomot kokeilevat, kestävätkö nykyiset yhteiskunnan instituutiot
kriittistä tarkastelua. Pajojen puheenvuoroissa markkinatalous, kansainvälinen finanssikriisi ja yhteiskunnan
rakenteita horjuttava tuloerojen kasvaminen joutuvat suurennuslasin alle.
Ajatuspajoissa työskennellään reaalimaailman ongelmien ratkaisemiseksi,
sillä poliittiset muutokset saavat aina alkunsa ideasta.
Klassista liberalismia edustavan ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Kristina Pentin mukaan säätiöpohjaisesti
toimiva Libera on olemassa enemmän
kansaa kuin päättäjiä varten. Toiminnan
painopiste on ruohonjuuritason vaikuttamisessa ja jäsennellyn tiedon tarjoamisessa kaikille kansalaisille, jotka ovat
kiinnostuneita taloudesta ja politiikasta.
”Haluamme olla vaihtoehtoinen keskustelunavaaja ja julkinen areena ihmisille, jotka kokevat, ettei esimerkiksi perinteisestä puoluekentästä löydy tarvittavaa tietoa”, Pentti selittää.
Liberan tuorein julkaisu, Markkinatalouden aapinen, kurkistaa markkinatalouden toimintaan ja peruskäsitteisiin.
”Markkinatalouden rooli yhteiskunnassamme kasvaa koko ajan. Kukaan
ei voi välttyä sen vaikutuksilta. Markkinoiden ymmärtäminen on kansalaistaito, siinä missä lukeminen tai laskeminen”, kirjan kirjoittaja ja Liberan entinen tutkimusjohtaja Anders Ekholm
sanoo.
vuosikymmenien ajan ollut tärkeä rooli amerikkalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Yhdysvalloissa
toimii satoja eri intressiryhmien rahoittamia tutkimuslaitoksia. Tunnetuimpia
ovat markkinoiden vapautta puolustava
American Enterprise Institute ja konAjatuspajoilla on jo
16
2/2015
servatiivinen Heritage Foundation.
Suomessa ajatushautomoista ei
muun maailman tapaan ole kehittynyt
yhteiskunnallisen keskustelun moottoreita ainakaan toistaiseksi. Tieteen ja
politiikan välissä tasapainoilevat ajatushautomot ovat usein myös kytköksissä puolueisiin esimerkiksi rahoituksen
kautta. Vaikka Liberan hallituksessa istuu kokoomuslainen kansanedustaja,
ajatuspajalle on tärkeää puoluepoliittinen sitoutumattomuus.
”Usein ajatellaan, että olisimme
suurpääoman tai teollisuuden puolestapuhujia, mutta sitä emme ole. Libera
ei toimi edunvalvojana eikä lobbaajana. Myöskään hallituksemme ei määrää
toimintaamme”, Pentti vakuuttaa.
Aaltoes (Aalto Enterpreneurship
Society) – startupeissa on tulevaisuus
» Tavoitteena lisätä kasvuyrittäjyyttä Suomessa ja tehdä
Helsingin seudusta Euroopan Piilaakso.
» Toiminnan kulmakivi: yrittäjyysajattelun
lisääminen kannustamalla ihmisiä unelmoimaan ilman
epäonnistumisen pelkoa.
» Kesällä järjestetään kuuden viikon Summer of Startups
-koulutusohjelma.
Magma – kaksikielisyys ja ruotsin
kielen merkitys kansallisen
identiteetin kannalta
» Puoluepoliittisesti sitoutumaton ajatushautomo, joka
puolustaa kaksikielistä kulttuuria.
» Tekee analyysejä ja tutkimuksia liittyen yhteiskunnan
muutokseen ja vähemmistöjen toimintamahdollisuuksiin.
» Toimii ruotsinkielisten säätiöiden tuella.
Pajojen puheenvuoroissa
markkinatalous,
kansainvälinen finanssikriisi
ja yhteiskunnan rakenteita
horjuttava tuloerojen
kasvaminen joutuvat
suurennuslasin alle.
Useiden muiden ajatushautojien tavoin Kristina Pentti lähti mukaan
Liberan toimintaan voidakseen vaikuttaa paremman yhteiskunnan puolesta.
Hänen mukaansa avoin ja kriittinen julkinen keskustelu ovat tärkeimpiä avaimia muutokseen.
Työmarkkinajärjestöjä arvostelleen
Liberan toimijat haluavatkin puhua asioista, joista muut vaikenevat. Kirkon
ja valtion erottelun lisäksi kritiikki on
kohdistunut ay-liikkeeseen.
”Suomen talous ei kestä ylisäänneltyjä työmarkkinoita; työn tuottaminen
on liian kallista. Se on ollut perinteisesti
eräänlainen pyhä lehmä, jota ei ole saanut arvostella”, Pentti huomauttaa.
Demos Helsinki – ajatuksia, jotka
luovat muutosta
» Tavoitteena yhteisöjen ja yritysten menestyminen.
» Tutkii ihmisten toimintaa ja yhteiskunnan muutoksen
vuorovaikutusta.
» Työllistää kymmenen tutkijaa ja suuren
yhteistyöverkoston.
» Yhdistysmuotoinen voittoa tavoittelematon
organisaatio, joka toimii projektirahoituksella.
Ajatushautomo Tänk – rohkeus,
läpinäkyvyys ja asiantuntijuus
» Edistää suomalaisen yhteiskunnan menestystä
panostamalla käytännönläheiseen ongelmanratkaisuun
puolueettoman analyysin keinoin.
» Konsulttipohjainen toiminta: omaan tutkimukseen ja
kansainvälisiin tutkimustuloksiin pohjautuvien analyysien
sekä toimenpide- ja politiikkasuositusten tuottaminen ja
niiden lähettäminen päättäjille.
» Tiimiin kuuluu neljä taloustieteilijää ja yksi
sosiaalipsykologi.
» Toiminta perustuu projektipohjaiseen rahoitukseen ja
jäsenten vapaaehtoispanokseen.
2/2015
17
miljoonapeli
teksti ja kuvat ESA-PEKK A MAT TIL A
kuvI TUS AURI MÄKELÄ
Elektronisella urheilulla taotaan kansainvälisissä
peliturnauksissa vuosi vuodelta enemmän rahaa.
Kylteri Mika Ilmoselle lahjakkuutta, taitoa ja
kokemusta vaativa laji oli syy ylimääräiseen
välivuoteen.
18
2/2015
2/2015
19
O
let suurella stadionilla. Ympärillä on tuhansia ihmisiä, takaraivossasi musertavat suorituspaineet. Kaikkia joukkuetovereitasi
jännittää, mutta harjoittelun ansiosta
toimitte kuin viritetty kone ja onnistutte voittamaan. Palkinto on satoja
tuhansia euroja, ja hetken aikaa paistattelet onnesi kukkuloilla – kunnes paluu
arkeen ja harjoitteluun koittaa. Kuulostaako tietokonepelaamiselta?
Elektronisen urheilun alkuaskeleet sijoittuvat Etelä-Koreaan, missä
ammattipelaajia on listattu jo vuodesta 2000. Muualla e-urheilun eteneminen on ollut hitaampaa, mutta vääjäämätöntä. Nykyään on mahdollista saada Yhdysvalloissa viisumi pelaamisella,
ja vuonna 2014 ensimmäiset amerikkalaiset yliopistot myönsivät stipendejä e-urheilun perusteella. Myös Suomessa e-urheilun huomio on kasvanut.
Yle yllätti tv-katsojat viime vuoden
elokuussa näyttämällä Counter Strike
-turnausta Assembly-lanitapahtumasta
suorassa lähetyksessä.
Vuonna 2013 e-urheilua
seurasi yli 70 miljoonaa
katsojaa.
20
2/2015
Kilpailullisen pelaamisen laajuus
on näinkin tuntemattomaksi ilmiöksi
suuri: vuonna 2013 e-urheilua seurasi
yli 70 miljoonaa katsojaa. Samalla turnauksien palkintopotit ovat kasvaneet
miljooniin.
Kauppakorkeakoulun ensimmäisen
vuosikurssin opiskelija Mika Ilmonen
on päässyt kokemaan e-urheilun laajuuden henkilökohtaisesti. Aluksi Ilmonen
pelasi League of Legends -peliä vapaaajallaan. Monien vuosien aikana taitotaso kehittyi siihen pisteeseen, että hän
pystyi analysoimaan kilpailevien jouk-
kueiden otteita. Ilmonen laittoi vuonna
2013 viestiä peliammattilaisista koostuvaan Fnatic-talliin. Ilmosen maine
tasokkaana pelaajana tiedettiin lajin parissa, ja jo muutaman pelin analysoinnin jälkeen hyödyt olivat ilmeisiä.
Ilmonen päätyi joukkueen kanssa
vuoden 2013 lopputurnaukseen Kaliforniaan, missä he olivat kolmansia.
Koko turnauksen palkintopotti oli kaksi miljoonaa, josta Fnatic nettosi 150
000 dollaria. Pelaamista seurasi yli 32
miljoonaa katsojaa.
”Ennen turnauksen alkua olimme
paikan päällä puolitoista viikkoa mediamyllytyksessä. Oli oikeasti vaikea
uskoa koko hommaa todelliseksi. Kyllähän sen aisti, että porukkaa jännitti
aivan törkeästi”, Ilmonen toteaa.
Pelaaminen on joillekin mahdollinen tapa elättää itsensä. Kuvaavaa on,
että Ilmoselle e-urheilun parissa toimiminen oli yksi hyvä lisäsyy ylimääräiseen välivuoteen.
P
eliyritykset eivät kustanna ja
isännöi peliturnauksia huvin
vuoksi. Esimerkiksi vuoden 2014
The International Dota 2 -turnaus
tuotti peliyhtiölle yli 30 miljoonaa dollaria. Kilpailullinen, vahva pelaajayhteisö kasvattaa pelaajamääriä ja kehittää
peliä – samalla kun yhtiöt takovat koko
ajan enemmän rahaa.
Kun peliyhtiö Valve oli luomassa
Counter Strikesta uutta versiota, he ottivat yhteyttä kilpaileviin pelaajiin. Yksi heistä oli Counter Strikea ammattilaistasolla vuosina 2005–2012 pelannut Juha Kurppa. Yhtiö halusi kuulla
Kurpalta, miten peli saadaan paremmin
mukaan e-urheiluun.
Kurppa toimi myös Ylen e-urheilulähetyksissä asiantuntijana. Tällä hetkellä hän suorittaa kauppatieteiden
opintoja avoimessa yliopistossa ja aikoo hakea tutkinto-opiskelijaksi kauppakorkeakouluun.
A
mmattipelaaminen ei tarkoita
helppoa ja varmaa tienestiä, ja
e-urheilun kaupallisuus aiheuttaa myös eettisiä pulmia. Lajilla ei tällä
hetkellä ole kattojärjestöä, joka määräisi pelisäännöt. Pelitallien sopimukset
voivat olla todella kyseenalaisia, ja toiminnassa saattaa olla suoranaista kusetuksen makua.
”Mun historian paskin sopimus tähän mennessä oli, kun luvattiin esimerkiksi matkakustannukset, mutta samalla pelitalli pidättää oikeuden jättää maksamatta juuri nuo matkakustannukset”,
Kurppa kertoo.
Turnausjärjestäjät ovat myös onnistuneet osoittautumaan petolliksiksi.
Kerran Kurppa maksoi matkat ja lensi
kilpailuun Isoon-Britanniaan. Turnausta edeltävänä iltana järjestäjät kuitenkin katosivat savuna ilmaan ja koko kilpailutapahtumaa ei edes ollut.
"Ennen turnauksen
alkua olimme paikan
päällä puolitoista viikkoa
mediamyllytyksessä. Oli
oikeasti vaikea uskoa koko
hommaa todelliseksi."
2/2015
21
E
-urheilun tituleeraaminen urheiluksi sellaisenaan ilman perusteluja
on vaikeaa. Pelaaminen kun ei juuri
hengästytä. Samalla pitää kuitenkin huomata, että e-urheilu vaatii systemaattista
harjoittelua, taktikointia, tiimipelaamista
ja paineen alla toimimista. Useat joukkueet ovat pelanneet ja jopa asuneet yhdessä
vuosikausia, jotta yhteen pelaaminen olisi
mahdollisimman saumatonta.
Kaikki nämä asiat löytyvät vahvasti myös perinteisemmistä urheilulajeista. Aiemmin e-urheilu oli enemmänkin
hauskanpitoa kavereiden kanssa, mutta
kasvaneet rahavirrat, yleisö ja kilpailun
laatu ovat muuttaneet tekemisen vahvasti
ammattimaisempaan suuntaan.
”E-urheilussa on paljon urheilullisia
elementtejä. Puhtaasti taitolajiksi minä eurheilua sanoisin. Kaikki menestyminen
perustuu taitoon, harjoitteluun ja kokemukseen”, Kurppa toteaa.
Ilmonen ei nimittäisi e-urheilua urheiluksi.
nyt on hyvä hetki jättää homma tähän.
Mutta kyllä siinä mietti, että olisiko pitänyt lopettaa aiemmin ja alottaa vaikka opiskelu. Mutta ei minulla ole mitään
katumusta, nämä olivat vain niin siistejä
juttuja. Aika harva suomalainen on päässyt siihen pisteeseen pelaamalla. Tulevaisuudessa kun jotkut pääsevät ammattilaispuolelle ja voivat oikeasti elättää itsensä, niin voihan siinä ajatella, että on
tasoittanut tietä”, Kurppa sanoo.
On vielä yksi asia, minkä voi ottaa esille e-urheilusta kun mietitään, kuinka paljon se on urheilua. Sports-sanan historia
E-urheilussa on toisaalta
muutama etu perinteiseen
urheiluun nähden. Se on
aidosti avointa kaikille,
fyysisistä rajoitteista tai
pienestä sosiaalisesta
rimakauhusta huolimatta.
"Kaikki menestyminen
perustuu taitoon,
harjoitteluun ja
kokemukseen.”
“E-urheilu on monta asiaa samaan aikaan: taitoa ja lahjakkuutta vaativaa kilpailua, bisnestä, harrastus ja mukava
ajanviete. Merkitys riippuu henkilöstä.
Hikiliikuntaa se ei ole.”
Nykyään ammattitason pelitallien vaatimukset ovat kovia. Harjoitusaikataulut
saattavat sisältää 12 tuntia pelaamista päivässä, ja viikon aikana koneella istumista voi olla jopa 80 tuntia. On selvää, ettei
tuntikausien istuminen ja ruudun tapittaminen ole terveellistä. Vaikka toisinaan
e-urheiluammattilaisten mainostetaan
olevan huippukunnossa, pelkkä vilkaisu
esimerkiksi Suomen parhaimpiin Counter Strike -pelaajiin osoittaa, ettei puhuta kaikkein lihaksikkaimmasta porukasta.
22
2/2015
J uh a K urppa .
V
aikka pelaamiseen usein liitetään
antisosiaalisia mielikuvia, ovat tiiviit pelaajayhteisöt todella sosiaalisia ja aidosti kansainvälisiä. Useimmissa
peleissä sosiaalinen näkökulma korostuu
kilpailutilanteissa, joissa saumaton yhteenpelaaminen on välttämättömyys.
Itse asiassa yksi vaativimmista asioista Ilmosen mielestä oli juuri sosiaalisten tilanteiden hallitseminen. Mukaantulo ryhmään, missä henkilöt olivat jo monta vuotta asuneet ja eläneet yhdessä, oli haastavaa.
Jokainen pelaaja oli hieman eri kulttuurista
ja jokaisella oli omat tapansa hoitaa asioita.
Myös mediataidoilla on väliä.
“E-urheilu on niin pieni ala vielä, että
kaikki mediataidot korostuvat. Pitää pys-
"En minä tiedä, onko
järkevää käyttää aikaa
pelaamiseen. Sen ajan
voisi käyttää vaikka
oikeaan urheiluun tai
liikuntaan."
tyä esiintymään, sillä sellaisenaan ei pelaajilla ole läheskään samanlaista painoarvoa lauseillaan kuin perinteisemmillä urheilijoilla”, Kurppa toteaa.
Mik a I l m o n e n .
P
elaajat löytävät e-urheilusta useita
negatiivisia asioita – uusi laji hakee
vielä muotoaan ja yhteisiä toimintatapoja. Ilmosen mielestä pelialan huonoin puoli on pelaajia ja joukkueita tukevien instituutioiden puute.
Tällä hetkellä lajiin sisältyy paljon epävarmuutta. Kukaan ei käytännössä vielä ole kulkenut pelaajan polkua loppuun
asti, nähnyt mitä vuosien ammattipelaamisen jälkeen tapahtuu. Myös pelaamisen
vaikutukset mietityttävät.
“En minä tiedä, onko järkevää käyttää
aikaa pelaamiseen. Sen ajan voisi käyttää
vaikka oikeaan urheiluun tai liikuntaan.
Kyseessä on ihmiskoe nuorilla ihmisillä, minkä seurauksista ei vielä tiedetä mitään. Samaan aikaan itse pelikulttuurissa
juontaa juurensa vanhasta ranskan kielen sanasta desports. Tämän lähimpänä
käännöksenä on ”mitä tahansa, mitä ihmiset pitävät hauskana tai viihdyttävänä”.
Ja viihdyttävää e-urheilun katsominen
kyllä on.
on valloillaan hyvin hardcore-meininki,
eli oikein leijaillaan vuorokauden putkeen pelaamisella”, Ilmonen toteaa.
E
-urheilussa on toisaalta muutama
etu perinteiseen urheiluun nähden.
Se on aidosti avointa kaikille, fyysisistä rajoitteista tai pienestä sosiaalisesta
rimakauhusta huolimatta. Se on myös
täysin tasa-arvoista: naisilla ja miehillä on
täsmälleen samat saumat menestyä.
Digitaalisessa ympäristössä vietetty aika voi myös olla pelaajille hyödyksi tulevaisuudessa. Kurppa päätti seitsemän
vuoden pelaamisen jälkeen, ettei enää
opettele uusinta versiota Counter Strikesta ja päätyi IT-yrityksen konsultiksi.
”Jotenkin oli vain sellainen fiilis, että
2/2015
23
Kylteri hyppäsi Espoon-bussiin ja näki
tulevaisuuden. Mitä kampuksella tapahtuu,
ja miltä kyltereiden uusi ympäristö
näyttää, tuoksuu ja tuntuu?
T EKSTI ELINA RYT KÖNEN
KUVAT LINA JEL ANSKI
24
2/2015
2/2015
25
B
ussissa 102 on lisäksemme 18
ihmistä. Heistä suurin osa on
miehiä. Kiireiset, aamukahvihuuruissa älypuhelintaan selaavat liikemiehet ja napit korvissa popittavat
opiskelijat istuvat vaitonaisina vain
bussin hurina taustaäänenään. Tänä
koleana kevätaamuna seuraan on myös
eksynyt valtavirrasta poiketen vanhempi rouva. Onkohan hänkin matkalla
Otaniemeen?
Kesällä 2011 Aalto-yliopiston hallitus työnsi muutoksen rattaat liikkeelle
ja päätti kauppakorkeakoulun kandiopetuksen siirtämisestä tekniikan kehtoon, Otaniemeen. Suuret päätökset
tuntuvat aluksi kaukaisilta, mutta muuton lähestyessä kuhina on alkanut Töölössä. ”Kylterit kuuluvat Helsinkiin, tämä on entinen HELSINGIN kauppakorkeakoulu.” ”Mahdutaanko me sinne
kaikkien teekkareiden sekaan?” ”Olisipa
tämä tapahtunut vasta kun minä valmistun…”
26
2/2015
Nousemme kuvaajan kanssa bussista Otaniemen kampuskirjaston edessä. Entinen TKK:n päärakennus, nykyinen Kanditalo, kohoaa kirjaston
takana. Kuljemme kirjaston läpi ja saavumme Alvarinaukiolle, josta monumentaalinen rakennus näyttäytyy parhaimmillaan. Hämmästyn, sillä Kanditalo, kuten ympäröivätkin rakennukset,
on kirkkaan punatiilinen. Eikö Espoossa pitänyt olla harmaata?
Alvar Aallon suunnittelema päärakennus valmistui teknillisen korkeakoulun käyttöön vuonna 1965, ja sen
lisäosat vuonna 1975. Päärakennus
edustaa funktionaalista tyyliä, ja Alvar Aallolle tyypillisesti rakennuksessa hyödynnetään luonnonvaloa ja valkoisia pintoja valaistuskeinona. Rakennuksessa on useita osia ja siipiä,
joista nyt remontissa oleva U-siipi tulee
kauppakorkeakoulun käyttöön.
Otaniemen kylmän viiman kangistamina siirrymme rakennuksen sisäti-
loihin. Pääaula on autio, kello on vähän
vaille yksitoista ja opiskelijat luentosaleissa. Hiiviskelemme hämmentävän
hiljaisilla käytävillä tarkkailemassa ympäristöä. Mustaan kaapuun verhoutunut teekkari paistaa lettuja kaasukeittimellä ulko-oven edessä. Opettajien
taukohuoneen ovi on raollaan, pöydällä lojuu päivän Kauppalehti ja Helsingin Sanomat. Käytävällä istuu parrakas
opiskelija tietokoneen ääressä.
Hämmästyn, sillä
Kanditalo, kuten
ympäröivätkin
rakennukset, on
kirkkaan punatiilinen.
Eikö Espoossa pitänyt
olla harmaata?
Mustaan kaapuun
verhoutunut
teekkari
paistaa lettuja
kaasukeittimellä
ulko-oven edessä.
S
yksyllä 2016, vuosi kyltereiden
jälkeen, aiotaan myös taiteiden ja
suunnittelun korkeakoulun kandiopetus siirtää Otaniemeen, ja 2017 taidekoulun maisteriopiskelijatkin. Kauppiksen maisteriopetuksen mahdollisesta
muutosta Espooseen ei ole vielä kuulunut
mitään, mutta virran suunnatessa Otaniemeen on tämäkin mahdollisuus pidettävä mielessä. Otaniemi tuntuu Töölöön
kotiutuneen mursun mielestä periferialta,
eikä villeille huhuille niemen pimeimpi-
en kolkkien tapahtumista näy loppua.
Mitä siellä todella tapahtuu? Asuvatko
teekkarit viidentoista hengen soluissa ja
rakentavatko he avaruusraketteja pyöräkellareissaan?
Suunnistamme
päärakennuksen
70-lukuhenkisillä käytävillä lähemmäs
U-siipeä. Portaikossa törmäämme vahtimestariin, jolle selitämme valokuvaamisemme ja hiiviskelymme tarkoituksen.
Kuljemme opiskelijahubin ohi, joka ilahduttaa valoisilla huoneillaan ja värikkäällä sisustuksellaan. Vitivalkoisten seinien
ja tummanruskeiden, pölyisten lattioiden
jälkeen hubin visuaalinen ilme ja käytännöllinen pohjaratkaisu luovat uskoa kyltereiden tulevaisuuteen Otaniemessä.
Hubin ohitettuamme saavumme Usiiven ovelle, joka on, kuten kaikki muutkin siiven ovet, lukossa. Viereisen siiven
opetustiloissa muutaman luokan ovi on
auki, ja pysähdymme käytävään kuuntelemaan luentoa. V voisi olla etäisyyden
funktio, joka kerrotaan pituudella, jo-
ka on L. Se on yhtä suuri kuin läpi tuleva virta. Jokaista sivua kohden tulee läpi
yksi virtajohdin.
Eittämättä maailmaa mullistavaa,
mutta jatkamme matkaa.
V voisi olla
etäisyyden funktio,
joka kerrotaan
pituudella, joka on
L. Se on yhtä suuri
kuin läpi tuleva
virta. Jokaista sivua
kohden tulee läpi yksi
virtajohdin.
2/2015
27
Piha on metsäinen,
ja talon seinustalla
lojuu rikkinäinen tuoli,
tyyny ja polkupyörä.
Yksi parvekkeista
on ääriään myöten
täynnä rojua, toisen
kaiteella on istutuksia
laatikossa. Maassa
parvekejonon alla on
sininen kajakki.
U
lkona näemme U-siipeä kiertävän laudoituksen, joka on koristeltu kauttaaltaan graffiteilla.
Aitaus kiertää U-siiven päätyyn asti,
jossa on vielä yksi ulko-ovi. Suureksi
yllätyksekseni ovi avautuu automaattisesti ja astumme sisään. Edessämme
on aita, johon kiinnitetyssä kyltissä lukee ”asiattomilta pääsy kielletty”. Mutta
meillä on asiaa.
Työnnämme aidan sivuun ja kiipeämme portaita yläkertaan. Ovet ovat
lukossa, mutta himmeän lasioven takana kuultaa kauniin sininen lattia ja valkoiset seinät. Onneksi alimman kerroksen ovi on auki, ja innoissamme astumme U-siiven aulaan. Tyylillisesti aula
muistuttaa muuta rakennusta, mutta
ilmassa tuoksuu remontti. Lattiat ovat
puhtaat ja ikkunat kirkkaat, toisin kuin
muualla rakennuksessa, joka on hieman
yllättänyt epäsiisteydellään. Aulan perällä on retrohenkinen luokka, jossa on
kelmeänvihreä lattia, tummanvihreät
penkit ja siirreltävät liitutaulut. Nostalgia ja rappioromantiikka kulkevat käsi
kädessä tällä kampusalueella. Luokan
matalassa takahuoneessa on hopeisella,
foliomaisella materiaalilla päällystetty
putkisto, ja huoneessa on vahva kemikaalin haju.
Palaamme raikkaaseen ulkoilmaan.
Suuntaamme Konemiehentielle, johon
on määrä valmistua juhla- ja toimistotilat KY:lle. Reitin varrella näemme
oksista rakennetun ympäristötaideteoksen, merenrannan kaislikkoa, kun-
28
2/2015
Toisin kuin
kauppatieteiden
opiskelijat, teekkarit
eivät ole niin
yhtenäinen joukko
kuin ulkopuolelta
saattaisi luulla.
Saavumme KY:n tulevan pesäpaikan kulmille. Ovet ovat täälläkin lukossa ja sisätilaa himmentää remontin
pöly. Ensisilmäykseltä sekä toimistotila että juhlatalo vaikuttavat melko mitäänsanomattomilta tiilimajoilta, mutta ikkunoista näkee hieman enemmän.
Toimistorakennuksessa on kaikki vielä
hyvin sekaista, lattialla lojuu työkaluja,
muoveja ja mehupurkkeja. Juhlatila sen
sijaan yllättää. Puiset seinät ja kalusteet
sopivat avaraan saliin, ja eteinen nari-
koineen on kodikas. Kyllä tätä kehtaa
uusille mursuille esitellä.
Kello lähestyy puoltapäivää, ja retkikuntamme hajoaa. Kuvaajan on kiirehdittävä muihin menoihinsa, ja minä
lähden vielä tutkimaan Otaniemen ympäristöä laajemmin. Kävelen Otakaarta
pitkin Espoon YTHS:n ohi kohti Teekkarikylää. Ensimmäiset lähestymäni rakennukset näyttävät melko vanhoilta ja
ovat muiden rakennusten tavoin punatiilisiä. Piha on metsäinen, ja talon seinustalla lojuu rikkinäinen tuoli, tyyny
ja polkupyörä. Yksi parvekkeista on ääriään myöten täynnä rojua, toisen kaiteella on istutuksia laatikossa. Maassa
parvekejonon alla on sininen kajakki.
Kävelen eteenpäin, ja seuraavat talot
näyttävät jo uudemmilta. Risteyksessä
on betoninen palkki, johon on kaiverrettu Teekkarikylä.
Päätän vielä jäädä lounaalle Otaniemeen, ja aluetta enempää tuntematta suuntaan takaisin päärakennukseen.
Otaniemessä on kahdeksan lounasravintolaa, joista yksi, Alvari, on päära-
kennuksessa, ja loput muissa rakennuksissa ympäri aluetta. Astuessani sisään
päärakennukseen huomaan lounastunnin tuoman muutoksen. Kaikkialla on
paljon iloisesti ja kovaäänisesti jutustelevia opiskelijoita. Aulan pöydissä mainostetaan Äpy 2015 -lehteä ja myydään
lippuja tapatumiin. Ruokana on ruisriisiä sekä broileria soija-inkiväärikastikkeessa. Ennen jonoon asettumista tarkkailen hetken jonokäyttäytymistä. Tarjottimet ovat erillisellä pöydällä ennen
varsinaista linjastoa, sen jälkeen leivät,
juomat, salaatit ja viimeisenä lämmin
ruoka. Mehua tai maitoa saa ottaa vain
yhden lasillisen.
Istun pitkän pöydän päätyyn, ja syvennyn ruokaani sekä vieressä istuvan
Mehua tai maitoa
saa ottaa vain yhden
lasillisen.
topolun ja lintutornin. Valokuvaajan
syventyessä taltioimaan variksia, jää
pettää hänen jalkansa alta ja kenkä käy
uimassa meressä. Onneksi ei kastunut
pahasti.
T
oisin kuin kauppatieteiden opiskelijat, teekkarit eivät ole niin
yhtenäinen joukko kuin ulkopuolelta saattaisi luulla. Yliopistouudistuksen myllerryksessä TKK on lopulta
jaettu neljään eri korkeakouluun, ja
kullakin opintoalalla on omat kiltansa
ja killoilla omat meininkinsä. Tietenkin
useita vuoden merkkihetkiä juhlitaan
kaikkien tekniikan ylioppilaiden voimin, mutta Otaniemestä ei löydy teekkareiden KY-taloa.
2/2015
29
Mahtuvatko
kaikki asumaan
Otaniemeen?
Ensisilmäykseltä
sekä toimistotila
että juhlatalo
vaikuttavat melko
mitäänsanomattomilta
tiilimajoilta.
Kyltereiden muutto Otaniemeen
nelikon keskusteluun. Opiskelijat puhuvat ensin heiluriliikkeestä. Sen jälkeen keskustelu kääntyy tulevaan tenttiin, johon pitäisi jo alkaa valmistautua.
Keskustelu palaa vielä fysiikkaan, sillä
Japanissa on keksitty siihen liittyen jotain merkittävää. Syön erittäin suolaisen ja melko tulisen ruoka-annokseni
loppuun ja lähden naulakoille. Kovaääninen puheensorina täyttää aulan edelleen, ja mieleen jää vahva vaikutelma
hyväntuulisista ihmisistä.
K
auppakorkeakoulu ja teknilliset
alat ovat jo neljä vuotta olleet
samaa yliopistoa. Kuitenkin
monialaisuus ja Aallon yhtenäisyys
tuntuvat vain sanoilta paperilla. Molemmat ryhmät, kylterit ja teekkarit,
pitävät itseään toista parempana, ja pieni nokittelu on aina kuulunut asiaan.
Mutta mitä käy kylterikulttuurille Otaniemessä? Vaihtuvatko kauluspaidat ja
pikkutakit verkkaireihin? Rupeavatko
opiskeluajat venymään seitsemään tai
kahdeksaan vuoteen? Eriytyvätkö eri
pääaineiden opiskelijat toisistaan, ja
Mutta mitä käy
kylterikulttuurille
Otaniemessä?
Vaihtuvatko
kauluspaidat ja
pikkutakit verkka
reihin? Rupeavatko
opiskeluajat
venymään seitsemään
tai kahdeksaan
vuoteen?
30
2/2015
kylteriyden tilalle syntyy laskiskulttuuri
tai BT-kylterit?
Kyltereille tuntuu olevan ominaista miettiä, mitä Otaniemeen muutto merkitsee meille. Annan kuitenkin
muutaman ajatuksen sille, mitä meidän muuttomme merkitsee Otaniemelle. Kampusalueella en ole nähnyt juurikaan merkkejä kyltereiden muutosta.
Teekkareita on yli kymmenen tuhatta,
kauppiksen kandiopiskelijoita alle kaksituhatta. Kansoitamme päärakennuksesta yhden siiven, muissa rakennuksissa meitä tuskin tullaan näkemään.
Kuitenkaan kylterit eivät varmasti tule olemaan hiljaa. Otaniemen opiskelijakunta tulee monipuolistumaan, ja eri
alojen yhteistyö muuttuu konkreettisemmaksi. Tapahtumia ja kerhoja tulee
olemaan todella laidasta laitaan.
Aallon integraatio syvenee varmasti vielä enemmän, kun myös taideopiskelijat sekä mahdollisesti kauppiksen
maisteriopiskelijat liittyvät seuraan.
Näyttää todennäköiseltä, että Aalto on
tulevaisuudessa enemmän kuin yliopiston nimi.
vaikuttaa paitsi opiskeluun myös asumiseen. Aiemmin mursut haaveilivat Ruusulankadun yksiöistä Taka-Töölössä, mutta
tämän vuoden syksyllä alkaa Teekkarikylä
houkuttaa.
Tällä hetkellä Otaniemen Teekkarikylässä on 1 703 opiskelija-asuntoa, joista
valtaosa on soluasuntoja. AYY:n hallituksen asuntovastaava Heikki Pulkkisen
mukaan tilanne on hyvä. Nykyään lähes jokaiselle uudelle opiskelijalle löytyy asunto
pääkaupunkiseudulta syyskuun aikana, joskaan kaikki asunnoista eivät ole Otaniemessä. Kauppakorkeakoulun kandiopiskelijoiden muuttaessa tilanne Espoossa heikkenee, mutta kuten Pulkkinen muistuttaa,
AYY:n Helsingin opiskelija-asunnot eivät
katoa minnekään.
Vaikka opiskelupaikka siirtyy Espooseen, moni kylteri haluaa edelleen kotinsa keskustan tuntumasta palveluiden ja
tapahtumien ääreltä. AYY:n palvelukyselyn mukaan kaikki Aalto-yliopiston opiskelijat asuisivat yhtä mieluusti yksiössä,
mutta teknillisen alan opiskelijat suosivat
soluasuntoja huomattavasti kauppakorkean opiskelijoita useammin. Teekkarikylän
247 yksiön jonot tulevat siis kasvamaan.
Toimiin asuntotilanteen parantamiseksi on ryhdytty. Kivimiehentielle on suunnitteilla Aalto Village -niminen asumiskohde, jonka rakentaminen pyritään aloittamaan kesällä 2016. Myös muita alueita
Otaniemessä ollaan kaavoittamassa opiskelija-asunnoiksi, ja erään kiinteistön peruskorjauksen yhteydessä kartoitetaan mahdollista muuttaa kerrostalollinen soluasuntoja yksiöiksi.
3 x 3 syytä
rakastaa
Otaniemeä
S eppo I k ä heimo
Kau ppa ko r k e a ko u lu n va r a d e k aan i
1. Otaniemessä monialaisuus on opiskelijalle aito mahdollisuus.
2. Otaniemeen valmistuu erinomainen oppimisympäristö.
3. Otaniemessä sinusta opiskelijana välitetään (näin tapahtuu myös Töölössä, mutta sitä voi Otaniemessäkin rakastaa).
N iko F e r m
T i e tov e r k kota lo u s , 5. v u o s i
AYY: n h a l l i t u k s e n p u h e e n j o h ta j a
1. Yhteisöllisyys korostuu Otaniemessä.
2. Otaniemessä on laidasta laitaan tapahtumia jatkuvasti, tekemistä siis riittää.
3. Otaniemen miljöö on luonnonläheinen.
S ii r i S alli
M a r k k i n o i n t i , 4. v u o s i
KY: n h a l l i t u k s e n va r ap u h e e n j o h ta j a ,
k amp u s a s i at
1. Luonto.
2. Poikkitieteellinen Aalto.
3. Otaantuminen eli suuren kampuksen tuoma yhteisölli-
syys. Otaniemi on vuosi vuodelta lähempänä kampusta, jossa
suurin osa opiskelijoista asuu ja viettää paljon aikaa, ja josta tulee meille rakas paikka. Voimme siis otaantua rauhassa.
2/2015
31
KYS YIMME: K AUPPIKSEN UUSI OPE T TA JA VASTASI | Teksti Taneli Kontiainen, Kuva K ARIN GELLMAN
E s ko A h o työskentelee Aalto-yliopiston
kauppakorkeakoulussa Executive in Residence
-asemassa seuraavan viiden vuoden ajan. Vuoden 2016 keväällä Aho suunnittelee ja johtaa
Onko Amerikassa kaikki
paremmin, Esko Aho?
Otaniemen kampuksella järjestettävän Business
and Society -kurssin.
Aho oli Suomen pääministeri vuosina 1991–1995.
Sen jälkeen hän on toiminut Sitran yliasiamiehenä, Nokian yhteiskuntasuhteista vastaavana
johtajana ja Harvardin yliopistossa Senior Fellow
-tehtävässä. Koulutukseltaan Aho on valtiotieteiden maisteri.
Entisen pääministerin mielestä yliopisto on Suomessa ymmärretty väärin.
Työskentelet seuraavan viiden vuoden ajan kauppakorkeakoulussa Executive in Residence -nimikkeellä. Miksi haluat opettaa Aallossa?
Näin 15 vuotta sitten amerikkalaisen huippuyliopiston
elämää sisältä käsin. Huomasin, että meillä on Suomessa yksi heikkous: yliopistot ovat liiaksi eristyneet
muusta yhteiskunnasta ja taloudesta. Ehdotin silloin,
että ongelmaa ryhdyttäisiin korjaamaan kutsumalla ulkopuolisia käytännön osaajia yliopiston palvelukseen. Nyt pääsen itse siitä nauttimaan, vaikka muutos
kesti Suomessa hirveän kauan.
Mitä voit opettajana antaa opiskelijoille?
Voin jakaa kokemuksia johtamisesta, jossa yksityinen
ja julkinen kohtaavat. Uskon, että tällaista johtamista
tullaan maailmassa tarvitsemaan yhä enemmän. Ongelmat ovat sen luonteisia, että on pakko kyetä toimimaan yhdessä julkisen sektorin kanssa.
Tehtävään kuuluu ensi vuoden keväällä järjestettävä Business and Society -kurssi. Mitä kurssilla
opiskellaan?
Idea on opettaa tulevat yritysjohtajat ja yritysten palveluksessa olevat ihmiset ymmärtämään, miten ympäröivä yhteiskunta toimii. Mitä yhteiskunnasta pitää
tietää, jotta yritystoiminta voi pärjätä mahdollisimman
hyvin.
Toimit aikaisemmin Harvardin yliopistossa Senior Fellow -tehtävässä. Mitä se antoi?
Harvardissa käytännön osaajat ovat osa yliopiston
tutkija- ja opettajavoimaa. Sillä on kaksi vaikutusta:
se motivoi opiskelijoita kun toiminnassa on mukana
32
2/2015
yliopiston ulkopuolisia. Toisaalta se antaa ajankohtaisuutta kaikelle, mitä yliopistossa tehdään.
Mitä Suomessa olisi opittava maailman huippuyliopistoista?
Yliopisto ei ole koulun jatke. Yliopisto on kovan kilpailun ympäristö, jossa jokainen joutuu lunastamaan
oman paikkansa. Suomessa on erinomainen järjestelmä perusopetuksessa. Se on ilmaista, kaikille yhtäläistä ja siellä kilpailua on rajallinen määrä. Nyt ollaan
kuitenkin ajateltu, että yliopisto on jatko tälle perusopetukselle. Se ei ole sitä, vaan aivan toisenlainen
maailma ja se pitää myös ymmärtää. Siinä meillä on
suomalaisissa yliopistoissa haastetta.
Onko Amerikassa kaikki paremmin?
Ei. Ei pidä tuoda amerikkalaista järjestelmää Suomeen.
Toimintaympäristö on erilainen, mutta voimme oppia
huippuyliopistoista paljon.
Suomalaisessa järjestelmässä on hyvää se, että se
pystyy tarjoamaan kaikille hyvät mahdollisuudet korkeimman opetuksen saamiseen. Varjopuoli on, että se
ei välttämättä johda siihen, että päästään huipulle. Joillain alueilla meidän kuitenkin pitää päästä huipulle. Digitalisaatio on yksi elinehto, jossa meidän on luotava
suhteellista kilpailuetua, ja nopeasti.
Jos valmistuisit tänä keväänä ylioppilaaksi, hakisitko opiskelemaan kauppakorkeakouluun?
Uskon, että tulevaisuus on monialaisen osaamisen varassa. Yhdistäisin kaupallisia aineita, teknologiaa, mutta myös yhteiskunnallista osaamista.
2/2015
33
KY-Looks
Ko lu m n i
LAS SE MÄNNISTÖ
Mikä sinusta
tulee isona?
TEksti ELINA RYTKÖNEn
Kuva Karin Gellman
Lasse Männistö päätti ryhtyä pankkiiriksi tai
konsultiksi, mutta onneksi kävi toisin.
P
ari vuotta sitten matkustin autonkuljettajan kyydissä kotiin Itä-Suomesta.
Keskustelimme eläkeikää kolkuttelevan
kuskin kanssa työelämästä. Koko elämänsä
mies oli tehnyt töitä palkattuna autonkuljettajana. Kysyessäni viihtyikö hän työssään, autonkuljettajan vastauksesta huokui onni ja ylpeys
tavalla, jota en unohda.
”Olen ajanut autoa yli 40 vuotta. Tämä on
unelmatyöni, tämä on elämäni täyttymys. Kun
illalla pitkän päivän jälkeen ajan pomon kotiin ja näen hänen pääsevän turvallisesti kotona odottavien lasten ja vaimon luo, on se upea
hetki. Tunnen olevani kuin Teemu Selänne
NHL:ssä juuri maalin jälkeen.”
Kadir
2. vuosikurssi
viin: freelancerit, yrittäjyys, kausiluontoisuus,
etätyö, palvelualat sekä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen. Katoavaa kansanperinnettä ovat
40-vuotiset työurat samassa työssä tai edes saman työnantajan palveluksessa.
Globalisaation pienentämän maailman työelämästä voi löytää hyvää ja huonoa. Tässä tilanteessa voi varmasti tunnistaa voittajia ja häviäjiä. Turvallisuutta ja jatkuvuutta etsivä tai
tietystä yhdestä asiasta, kuten autolla ajamisesta, syttyvä voi olla haastavassa paikassa. Sen sijaan yrittäjähenkinen tai usein vaihtelua kaipaava utelias sielu voi nähdä uusia mahdollisuuksia.
Tapaamani autonkuljettaja nautti jatkuvuudesta. Itse taas kuulun jatkuvasti uteliaisiin ja
janoan oppia uutta.
Yksi asia kuitenkin yhdistää minua ja työssään onnellista autonkuljettajaa. Meitä yhdisti
tunne siitä, että lähes aina aamulla töihin lähteminen on kiva asia.
Tunsimme molemmat intohimoa työtämme kohtaan ja olimme tehneet omapäisiäkin
valintoja sen ajamana.
12 vuotta siitä, kun astelin ensimmäisen kerran kauppiksen
portaita tutorryhmää huvittanut nahkasalkku
kädessäni. Olin klassinen esimerkki rahoitusopiskelijasta, jota ajoi kunnianhimo kunnianhimon itsensä vuoksi ja jolle opintosuoritukset olivat kuin armeijan ansiomerkkejä. Olin
päättänyt isona tulla pankkiiriksi tai konsultiksi ajattelematta sen enempää miksi.
Onneksi kävi toisin.
Todellinen palo syttyi yhteisten asioiden
hoitamista, politiikkaa, kohtaan. Olen onnellinen, että kunnianhimoni antoi myöden poiketa alkuperäisestä suunnitelmastani. Vain sitä
kautta opin uutta myös itsestäni ja päädyin oikealle polulle.
tehdä?
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii aina tinkimätöntä ja kovaa työntekoa. Tämä taas edellyttää, että työstä todella syttyy. Kuuntele siis
itseäsi äläkä liikaa ulkoisia odotuksia. Älä pelkää rikkoa kaavaa, jos se tuntuu oikealta. Vain
sinä voit tietää, mikä sinua todella sytyttää.
Työelämä on muuttunut. Kasvavia työelämätrendejä etsiessä törmää ainakin seuraa-
EN TINEN K AN SANEDUSTA JA, JOK A SIIR T YY
Syksyllä tulee kuluneeksi
Mitä sinä aiot
Käytän
yleensä
aamuisin
1–2 minuuttia päivän asukokonaisuuden ajattelemiseen. Tänään
olen menossa työhaastatteluun,
joten mietin hieman pidempään.
Parhaiten voisin kuvailla tyyliäni vekkuliksi. Välillä puen päälle
vähän mitä sattuu, välillä mietin
tarkemmin. Ainakaan en pukeudu tylsästi.
Pukeutuminen ei mielestäni ole
kauhean tärkeää. Tyyli tulee itsestä eikä vaatteista. Tietenkin pukeutumisella on jotain merkitystä, mutta en arvioi ihmisiä heidän
vaatteidensa perusteella. Kylterit
pukeutuvat mielestäni keskimääräistä tyylikkäämmin, mutta eivät
mitenkään poikkeuksellisesti kuitenkaan.
”Parhaiten
voisin kuvailla
tyyliäni
vekkuliksi.”
Kirjoitta ja on K AUPPIKSEN K ÄYNY T
TOUKOKUUSSA J OHTA J AKSI MEHIL ÄISEEN.
34
2/2015
2/2015
35
Teksti TANELI KO NTI AI N EN, ku vaT K ARI N G ELLMAN
RAFLAPOLIISI
KY-Säätiö on uudistanut
toiminta-avustuksia!
Uusi
projektihaku
on auki vuoden
ympäri,
joten rahaa
voit hakea
helposti
koska vain.
ky-saatio.fi
1
2
3
Miten juot aamukahvisi?
Voiko tietokonepelaaminen olla
urheilua?
Kerro yksi syy rakastaa
Otaniemeä.
Aku
4
Onko Amerikassa
kaikki paremmin?
5
Kerro paras vappumuistosi.
Priska
2. vuosikurssi, viestintä
Karin
Nitesh
1. vuosikurssi
Humanistinen
ammattikorkeakoulu
1. vuosikurssi
1.
Mustana, omalla kahvinkeittimellä keitettynä.
1.
Mustana. Kotona.
1.
En juo aamukahvia.
1.
En juo kahvia.
2.
Kyllä. Urheilu on aika laaja määritelmä, se sopii
melkein kaikkeen kilpailuun.
Ei voi olla. Sä makaat jossain sängyssä.
2.
2.
2.
Miksei. Kai sitä pidetään
urheiluna.
3.
Modernit tilat.
Ei. Minun mielestä urheilu käsittää sen, että liikkuu.
Kavereita on siellä töissä.
Läpäl: teekkarit.
Ei ole, monet asiat, mutta
eivät kaikki. Siellä on paljon epätasa-arvoa.
3.
3.
4.
4.
Ei todellakaan. Se systeemi ei sovi omaan elämään.
4.
Ei.
5.
Varmaan Kaivari.
5.
Onko vähän säälittävää,
että minulla ei ole? Kaikki vaput ovat olleet ihan
jees.
3.
Täytyy myöntää, että en
ole käynyt Otaniemessä
koskaan. En oikein voi tähän sanoa mitään.
4.
Ei minun mielestäni. Yrityksillä on siellä aika paljon valtaa ja ne harjoittavat poliittista toimintaa.
En tiedä kuinka hyvin
kansalaisoikeudet toteutuvat.
5.
Muistettavin on viime
vuonna kun jäin inttiin
ginekseen vapuksi 15 minuuttia ennen lomillelähtöä.
5.
Viime vuonna kun oltiin
tyttöjen kanssa vapputerassilla. Meillä oli viinitonkat ja hauskaa.
2/2015
37
KY TIEDOT TAA
Ravintolat & kahvilat
Baarit & yökerhot
Kahvi Charlotta —15 % kaikista tuotteista
Apollo Live Club ilmainen sisäänpääsy jonon ohi
klo 23 asti pe—la
25.4.  Wappusitsit
Baarikärpänen ilmainen sisäänpääsy jonon ohi
klo 23 asti pe—la
  PreManta
Café Red —10 % kaikista tuotteista
Fafa’s Kamppi & Ooppera —10 % kaikista
tuotteista
JohtoCafé —30 % kaikista ruoista ja
alkoholittomista tuotteista
Cafetoria Roastery —10 % kaikista kahvilan
tuotteista ja tee- ja kahvipusseista
Konnichiwa sushibuffet lounasaikaan 13 e (norm.
16 e), juomatarjouksia
Kylterin
edut
KY-tarralla varustettua opiskelijakorttia vilauttamalla saat rahanarvoisia etuja ja tuntuvia alennuksia muun muassa lukuisista
kahviloista, baareista, kampaamopalveluista ja vaateliikkeistä.
Tunnetko jo kaikki etusi?
Johanna Tirkkonen
johanna.tirkkone n@ky we b.f i
38
2/2015
The Tiger ilmainen sisäänpääsy jonon ohi klo 23
asti pe—la, su klo 24 asti
Shaker kaikki drinkit —20 %, shottilautanen 15 e
30.4.   KY WAPPU
  Wapputerassi
  Wappukulkue
  Wappubileet
1.5.  Wappupäivä Ulliksella
9.—.10.5. KY City Challenge
13.5.   KY Allstars -lauluilta
22.5.  Suomenlinna-sitsit
21.8.  Kesäkuntis
Liikkeet
4.9.  Mursubileet
10.9.    Mursujaiset ja Mursujaiskuntis
Palvelut
Prostudio kampaamopalvelut —20 %, mursujen
ensimmäinen käynti —50 %
Hiusstudio Maxim kampaamopalvelut —25 %
Salon Ocean Beauty kampaamopalvelut
mursuille —30 %, muille —25 %
TS-salonki ajankohtaiset tarjoukset ts-salonki.fi/
kauppis
Tector —11 % Apple-tietokoneista
Solo for Men —10 % kaikista tuotteista
Petrifun —25 % kaikista normaalihintaisista
tuotteista 30.6. asti
Brothers Kamppi —15 % kaikista tuotteista
Nikolai Babitzin —25 % kaikista tuotteista
nettikaupassa koodilla KYVIP
Laatukoru kulta- ja hopeakorut, kellot sekä
Kalevala-korut —10 % tai —20 %
11.—17.9.  Syysvaellus Kebnekaiselle
15.9.  KUJ: Infoilta
17.9.  Harkkasitsit
21.9.  NESU-KY: Infoilta
25.9.   KY-Pykälä Syysklassikko
29.9.   Academic Night - Aalto 2.0
8.10.  III-kierros
10.10.  Boston Night
11.10.   Sillis
Hiusverkko.fi kaikki tuotteet ja palvelut —15 %
Metrosuutarit palvelut —20 % ja tuotteet —10 %
040 353 8279
Namu ilmainen sisäänpääsy jonon ohi klo 23 asti
pe—la
Petris Chocolate Room —10 % kaikista suklaa- ja
konditoriatuotteista
Tanssikoulu Clara Blomqvist paritanssikurssi
110e/pari, häävalssitunti 30 e/pari
S ivua TOIMIT TAA ky ry:n puole sta
K Y : l l ä tapahtuu
TwentyKnots alennuksia purjelautailu- ja SUPkursseista ja lautavuokrista
Vaihtuvan kuukauden edun sekä
ajantasaisimmat tiedot KY-eduista
löydät osoitteesta kyweb.fi/benefits.
Lisätietoa tapahtumista
löydät Kywebistä osoitteesta
kyweb.fi/tapahtumakalenteri
KY MasterCard ei kuukausimaksua, korko 6,5 % +
3kk euribor
2/2015
39
P U H EEN J O H TA J ALTA
Antti Korpe l ainen
Miksi opiskella
yliopistossa?
Akateemisessa yhteisössä
tärkeintä on ihmisten välinen
vuorovaikutus.
T
utkiessani suoritusotettani päädyin
pohtimaan opintojani kauppiksessa.
Syksyllä opiskelin ohjelmointia kurssilla, joka järjestetään yhteistyössä Helsingin
yliopiston kanssa. Kurssi toteutettiin avoimen MOOC-kurssin pohjalta. Miksi opiskelin yliopistolla kurssia, joka on avoin kaikille?
Mitä hyötyä opiskelusta kauppiksella on?
Samaa pohdintaa käydään yliopistoissa ympäri maailman. Digitalisoituminen on
muuttanut tiedon jakoa ja oppimista merkittävästi. Erityisesti massiiviset avoimet verkkokurssit (MOOC) haastavat yliopistoja. Harvardin professori Clayton Christensen ennustaa, että viidentoista vuoden sisällä MOOC:t
ajavat yli puolet yhdysvaltalaisista yliopistoista konkurssiin. Netin kautta tarjottava
korkeakoulutus kehittyy jatkuvasti, ja monet alkuvaiheen ongelmat, kuten opetuksen
henkilökohtainen räätälöinti, on jo pääosin
onnistuttu selättämään.
Perinteistä yliopisto-opetusta pe-
usein laadulla. Eihän tuhansien osallistujien nettikursseilla pysty saavuttamaan samantasoista opetusta kuin
yliopistoissa. Toisaalta useat kursseistani
kauppiksella ovat olleet nettikurssien kaltaisia. Kuuntelen professorien luennot, joilla
käydään surullisen vähän keskustelua. Teen
harjoitustehtäviä yksin tai ryhmässä, usein
etänä käyttäen sähköisiä työkaluja.
rustellaan
MOOC:t tuskin ajavat kaikkia korkeakouluja konkurssiin, mutta ne haastavat keskittymään akateemiseen yhteisöön. Kun opiskelijat hyödyntävät netistä löytyviä oppimismateriaaleja, voi professori käyttää luentoajan
keskusteluun ja kohtaamisiin. Tätä flipped
classroom -ajattelua hyödynnetään jo muutamilla kauppiksen kursseilla.
Akateemisessa yhteisössä tärkeintä
on ihmisten välinen vuorovaikutus. Koen itse
opiskelun kokonaisvaltaisena kokemuksena,
jonka keskiössä ovat kohtaamiset erilaisten
ihmisten kanssa. Haluan tutustua, verkostoitua ja ystävystyä niin opiskelijoiden, professorien kuin yritysedustajienkin kanssa. Nämä
ihmiset auttavat oppimaan ja tekevät opiskelusta hauskemman kokemuksen – ja kun kerta kauppiksella ollaan, niin onhan kontakteista hyötyä tulevalla urallakin. Tätä kokemusta
ei nettiopiskelu tarjoa.
Haastankin kaikki kauppislaiset tutustumaan uusiin ihmisiin. Puhu tuntemattomille
luennoilla ja Raflassa. Heittäydy mukaan järjestötoimintaan tai osallistu muiden tarjoamaan vapaa-ajan toimintaan. Ennen kaikkea
muista myös teekkarit ja taikkerit, sillä poikkitieteelliset kohtaamiset avartavat ja tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
Unelmista
totta
Kokeneiden asiantuntijoidemme tuki ja ohjaus.
Sinun myönteinen latauksesi ja tuoreet
ajatuksesi. Yhdessä teemme tulevaisuutta.
Haku kevään 2016 traineepaikkoihin
käynnistyy syksyllä!
Tutustu ja hae: kpmg.fi/rekry
kpmg.fi
40
2/2015
2/2015
41
LOPUKSi | OTOS JA POIMINNAT
Hukkaputkessa
KY:n järjestämä Hukkaputki
täytti 20 vuotta. Torstaina 9.
huhtikuuta järjestetty appro
keräsi 2 000 osallistujaa.
Rastipaikkoja oli 29 ja vain
yksi kännykkä katosi.
KUVA MINNA IHOLIN
Sixtenin
keväträppi
Taloustieteen
peruskurssi
Auringon ja kohta koittavan
suven inspiroimana Kylteri päätti
kysyä tunnetuilta yhteiskunnallisilta vaikuttajilta talousaiheisia runoja
kevään numeroon.
Kuten päätoimittajan hienot ideat yleensä, tämäkään ei toiminut
käytännössä. Kymmenestä henkilöstä runolla vastasi vain professori Sixten Korkman. Kiitämme
Korkmania kansalaisrohkeudesta.
Ohessa nautittavaksi räppi taloustieteen peruskurssista.
Rikkaat riistävät köyhää kurjaa,
markkinatalouden meno on hurjaa,
moittivat laulajat kuorossa,
Intro
mut nyt on puolustus vuorossa:
Omaa etua sä vapaasti aja,
olipa tavoite linna tai maja,
Mikroteoria
se ei olis koskaan toisilta pois,
jos markkinat hommansa hoitaa vois.
Osta toki jos sulla on rahaa,
siinä kun ei ole mitään pahaa,
Makroteoria
työ luo rahaa ja raha luo työtä
kansantalouden kiertokulun myötä.
Poimintoja kiireestä
ja hidastamisesta
"Me kaikki kuulumme sukupolveen, jolla on
kiire."
Mika Waltari kirjassaan Siellä missä miehiä tehdään
vuonna 1931.
“Oikea aika rentoutumiseen on silloin, kun
sinulla ei ole aikaa siihen.”
Sydney J. Harris (sivustolta Hyvejohtajuus.fi).
“Paras aika puun istuttamiseen oli 20 vuotta sitten.
Toiseksi paras aika on nyt.”
2/2015
ja köyhälle määräty n turvan suo,
mut veroille katto on syytä laittaa
Kiinalainen sananlasku
Julkinen talous
ettei ne taloutta liikaa haittaa.
Kapitalismi on toki surkea tapaus,
toisaalta on siinä ainakin vapaus.
Jos kohta tyly on markkinain henki,
Yleisarvio
ovat ne silti kelpo renki.
Tee sinä työtä ja keksi uutta,
“Downshiftausta puoltava argumentointi haiskahtaa
Kiinan kulttuurivallankumoukselta: ei riitä, että itse
valitsee ‘hyvän elämän’, vaan kaikkien pitää osallistua
1960-lukulaisiin bileisiin. – – Downshiftaus vie yhteiskunnalta työpaikkoja ja verotuloja; lopulta se varastaa siltä tulevaisuuden.”
Björn Wahlroos kirjassaan Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta (Otava 2015).
42
Valtio markkinain puitteet luo,
käytä luovasti joka tilaisuutta.
Maailma on silloin rajoja vailla,
surkuttelun osa vain laulajalla.
Sixten Korkman
Kasvuteoria
k y lt e r i . f i