Arvokkaat kulttuuriympäristöt - Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan • Maisema-alueet • Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet • Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt • Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö Tampereen kirjastotalo 19.3.2015 suunnitteluarkkitehti Lasse Majuri Pirkanmaan maakuntakaava 2040 • on Pirkanmaan 2. kokonaismaakuntakaava, joka vahvistuessaan korvaa nyt voimassa olevat maakuntakaavat. • on strateginen, pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma, joka laaditaan koko maakunnan alueelle. • kattaa alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen keskeisimmät osaalueet. • keskittyy maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien maankäytöllisten ratkaisujen osoittamiseen. • Yksi tavoitteista: Tunnistetaan luonnon ja kulttuuriympäristön merkittävimmät arvot ja huomioidaan ne maankäytössä MAAKUNTAKAAVA 2040 Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Selvitykset • Maisema-alueet 2013 • maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet 2014 • arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015 - rky 2009 • Kylätontit 2014 Arvokkaat kulttuuriympäristöt Selvitykset • Maisema-alueet 2013 • maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet 2014 • arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2015 - rky 2009 • Kylätontit 2014 Kaavaluonnokseen Mav Mam • Arvokas maisema-alue • Arvokas kulttuurimaisema • Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö - Arvokas historiallinen tie • Muinaisjäännösalue SM (valtakunnallinen) (maakunnallinen) Arvokkaat kulttuuriympäristöt Hautaan kartanoiden mylly Selvitys: ”Tarpianjoen kulttuurimaisema” Kaavakartta Kaavamääräys Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää maiseman ja rakennusperinnön arvojen säilymistä. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt MESSUKYLÄN KIRKOT LÄHIYMPÄRISTÖINEEN ympäristötyyppi: taajama sijainti: Tampereen kantakaupunki kohde: kaksi kirkkoa, kolme hautausmaata, viljamakasiini, seurantalo, koulurakennusta, liiketalo, asutusta, muuntamo, urheilukenttä, seurakuntatalo, historiallinen tie HISTORIA rakennusperinteinen: alueen hirsiset rakennukset, harmaakivikirkko, Kirkonrakentaja Matti Åkerblomin muutokset vanhaan kirkkoon 1700-luvun lopulla hallinnon historia: kirkonpaikka1400-luvulta, seurakunnan historia 1600-luvulta, pitäjänkeskus, kuntaliitos 1947 osaksi Tamperetta asutushistoria: Aakkulan palstoitus asuintonteiksi 1928 seurakunnan maalle. Kylien kantatalojen nimistöä hautausmaan muistoristeissä ja -kivissä sivistys- ja sosiaalihistoria: kansakoulun rakentaminen ja laajennukset, kirjasto ja neuvola koululla elinkeinohistoria: pankkitalo, muuntamo: Messukylän Sähköosakeyhtiö 1918 yhdistystoiminnan historia: työväentalo arkkitehtuurin historia: koulurakennusten tyylit. C. T. Höijerin suunnittelema uusi kirkko OMINAISPIIRTEET JA ARVOT kaupunkiin saapuminen idästä: historiallinen tielinja, katunäkymät kirkkojen asema, visuaalinen yhteys entisen järvenlahden yli etelään uuden kirkon torni maamerkkinä harjulla ympäristön kirkoille alisteinen mittakaava ja massoittelu koulun keskeinen asema taajamakuvassa ja –rakenteessa NYKYTILA rakennuksia pidetty kunnossa. Makasiini kokoontumistilana. Vanha kirkko kesäkäytössä, muut alkuperäisessä käytössä MUUTOSKESTÄVYYS asuinrakennukset 2/3, muut 1/3 LÄHTEET Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri, 1998, Tampereen kaupungin ympäristötoimi, kaavoitusyksikkö / Juha Jaakola & Marjatta Leskinen Messukyläläisiä I-III, 2001-2004, Juha Javanainen Messukylän vanha kirkko ja kirkkomaa kuusiaitoineen: runkohuone ja sakaristo 1500luvun alku, 1636-1665,korotus, poikkisakara, ikkuna-aukot ja katto 1797, hautaholveja 1700-luku, kunnostusta ja entisöintiä 1900-luku Messukylän uusi kirkko 1879 vanha hautausmaa 1780-luku vanhan kirkon ympärille keskinen hautausmaa 1861 Kirkonmaalle uusi hautausmaa 1891 Messukylän lainamakasiini 1846 Messukylän työväentalo 1939 Messukylän koulu: puurakennukset 1886 ja 1887 (1906), kivirakennus 1926. Lisärakennus 1996 liiketalot Messukylänkadun varressa 1920-50-luvuilta (entinen kunnantalo) sotaa edeltäviä ja jälleenrakennuskauden asuin- ja liikerakennusten pihapiirejä työväentalon ja kirkkojen ympäristössä tiilinen muuntamo 1940-luku Messukylän urheilukenttä 1929 Aakkulan seurakuntatalo kappalaisvirkatalon paikalla, 1950-luku Aakkulan omakotialue: Kilpakadun-Aakkulankadun kortteli Messukylänkatu noudattaa Tampereen-Hämeenlinnan tien linjausta määräykset: Rakennetut ympäristöt • Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Rakentaminen on sopeutettava alueen historiallisiin ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. määräykset: Rakennetut ympäristöt • Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Rakentaminen on sopeutettava alueen historiallisiin ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Maisema-alueet • Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuurimaiseman arvojen säilymistä. määräykset: Rakennetut ympäristöt • Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Rakentaminen on sopeutettava alueen historiallisiin ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Maisema-alueet • Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuurimaiseman arvojen säilymistä. kulttuurimaisemat • Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää maiseman ja rakennusperinnön arvojen säilymistä. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. määräykset: Rakennetut ympäristöt • Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Rakentaminen on sopeutettava alueen historiallisiin ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Maisema-alueet • Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuurimaiseman arvojen säilymistä. kulttuurimaisemat • Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää maiseman ja rakennusperinnön arvojen säilymistä. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Muinaismuistot • Muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai kulttuuriympäristöihin. maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi Nähtävilläoloaika 5.3.-10.4.2015 Mitä uutta? • Uudempia: ajallinen jakso -1970 • Osviittaa valtakunnallisesti merkittävistä kohteista • • • • • • • Voimalaitokset Uudemmat kirkot Sotien jälkeiset asuinalueet Urheilun rakennusperintö Tiiviit ryhmäkylät Vesimyllyt Yksinäistalot, torpat • Puuttuvia ilmiöitä • • • • • • • • Sairaalat, hoitolaitokset Liikekeskustat Siirtolapuutarhat Huvilayhdyskunnat Lähiöt Pienemmät teollisuusyhdyskunnat Liikenteen ympäristöt Vapaa-aika: tanssilavat, elokuvateatterit, ravintolat Mitä uutta? Mitä uutta?
© Copyright 2024