LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Suot ja kosteikot jelupiirin mukaan suojelemisen arvoinen monimuotoisen eläimistönsä ja rehevien suotyyppiensä takia. 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka on nyttemmin ojitettu suo, eikä se sovellu yleiseen virkistykseen. Pääsy maitse suolle on jokseenkin mahdoton, mutta kulku sinne onnistuu helpommin veneellä Hulausjärven kautta. Vesilahden puolella olevaa Mantereentietä pitkin pääsee melko lähelle suota, mutta loppumatkan joutuu taittamaan jalan. Kuvaus: Lempäälän ja Vesilahden alueella Hulausjärven rannalla sijaitseva laaja, osittain ojitettu, metsää kasvava räme. Suon järvenpuoleisista osista on monin paikoin otettu isoilta aloilta multaa ja turvetta. Vesilahden puolella sijaitseva suon keskiosa on karua rahkarämettä. Suon reuna-alueet ja varsinkin rannanpuoleinen osa ovat rehevää suotyyppiä. Puusto ja pensaikko ovat vallanneet alaa. Merkittävä lajisto: Hyönteiset: Alueella on monipuolinen perhoslajisto, joskin alueen kuivatusojat ovat heikentäneet perhosten elinympäristöä. Kasvit: Pikkukihokki Saavutettavuus: Kuva 57 Mantereenrahka (kuva: Sami Soininen) Virkistyskäyttö: Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja Lempäälän rajalla. Suo kuuluu keskustan alueeseen. Mantereenrahka on ojitettu suo ja sitä on aikoinaan käytetty turpeenottoon. Alue on Pirkanmaan luonnonsuo101 LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET 102 LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET 48. Heposuo Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,1 ha Pappila Akaan seurakunta, Yksityinen, Lempäälän kunta Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Kuvaus: Pieni, mutta opetuskäyttöön erinomaisesti sopiva suoalue Hakkarista Siisvuorelle menevän ulkoilureitin varrella. Suon keskiosa on edustavaa isovarpuista rämettä ja laidoilla on korpireunus. Suolla on jonkin verran virtaamaa lounaaseen, joten lounaisreunassa on hiven avointa suota saroineen ja kurjenmiekkoineen sekä hieskoivua ja tervaleppää. Suon länsiosassa on muutamia vanhoja mutahautoja, joissa kasvaa mm. vesihernettä. Kuva 58 Heposuo (kuva: Sami Soininen) Virkistyskäyttö: Saavutettavuus Heposuo sijaitsee Heposuontien varrella Moisio-Hakkarissa. Birgitan polku kulkee suon ohi ja Heposuontieltä on parinkymmenen metrin matka suolle. Heposuontien alussa on puomi. Kulkuyhteydet sekä suolle että suolla ovat helppoja ja lähistöllä on asuinalueita. Heposuo tarvitsisi suon poikki kulkevat pitkospuut. Se helpottaisi sekä ulkoilu- että opetuskäyttöä. Alue sopii esimerkiksi marjastukseen, retkeilyyn ja opetuskäyttöön (Moision koulu on aivan lähistöllä). Lisäksi alueella on maisemallista ja ekologista arvoa. Heposuolta on myös yhteys Saarikonmäelle. 103 LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET 104 LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET 49. Kortejärven suo Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 16,3 ha Pappila Lempäälän seurakunta, Yksityinen Avainbiotooppi ML soveltuva, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Kuvaus: Kapea rämerantainen Kortejärvi ja sen molemmissa päissä olevat laajemmat suoalueet muodostavat maisemallisesti kauniin ja suhteellisen helposti saavutettavissa olevan Lempäälässä harvinaisen suoluontokohteen. Kuva 59 Kortejärven opastaulu (kuva: Ilona Ogbeide) Järven molemmissa päissä on suurehko alue isovarpuista rämettä tyypillisine rämekasveineen mm. suopursu, variksenmarja, juolukka, lakka, isokarpalo ja suokukka. Kortejärven notkossa räme muuttuu vähitellen korveksi. Järven rantamilla on hyllyvä rahkapatja karpaloineen, jossa kasvaa myös kurjenjalkaa, vehkaa, tupasvillaa ja järviruokoa. Saavutettavuus: Kortejärvi sijaitsee Sääksjärvellä, Lempäälän pohjoisosassa noin kilometrin päässä Kannistontien länsipuolelta. Soveltuu hyvien kulkuyhteyksiensä vuoksi retkeilyyn. Itse Kortejärvi ei rämeisien rantojensa vuoksi ole ihanteellinen uinti- tai veneilyjärvi. Ammejärven laavu sijaitsee n. 300 metrin päässä. Kortejärvelle pääsee Birgitan polkua pitkin kävellen tai autolla Kannistontietä pitkin, jonka jälkeen loppumatkan joutuu taittamaan noin kilometrin verran metsäopetuspolkua pitkin. Kuva 60 Kortejärvi (kuva: Ilona Ogbeide) Virkistyskäyttö: 105 LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET 106 LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET 50. Sarvikkaan luhta Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: Hoito-ohjelma: 86,5 ha Herrala Yksityinen Kaavasuojelualue, Arvokkaaksi luontotyypiksi soveltuva, Lintualue, Arvokas luontokohde Kyllä Tarvitaan Kuva 61 Sarvikkaan luhta (kuva: Sami Soininen) Kuvaus: Herralanvuolteen rannalla oleva laaja, entisen Sarvikasjärven luhta. Alueen kosteusolosuhteet riippuvat Vanajaveden-Pyhäjärven vedensäännöstelystä. Samoin myös Lempäälän kanavan kautta tapahtunut säännöstelyjuoksutus on varsinkin keväisin pitänyt luhta-alueen liian kuivana. Niityllä on runsaasti isosorsimoa, ja sen joukossa kasvaa muitakin tavallisia luhtalajeja. Merkittävä lajisto: Linnut: ruskosuohaukka, kaulushaikara, luhtakana ja luhtahuitti Saavutettavuus: Alue on laajaa ja osaan ei ole helppo kulkea. Sarvikkaan luhtaan on hyvin vaikea pääsy, sillä aluetta ympäröi viljelysmaa ja moottoritie. Alue ei tiettävästi ole yleisessä virkistyskäytössä. Lintuja voi tarkkailla luhdan läpi kulkevan Sarvikkaantien reunoilta. Kuva 62 Sarvikkaan luhta (kuva: Sami Soininen) Virkistyskäyttö: 107 LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET 108 LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET 51. Koivistonjärven tulvaniitty Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 23,3 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas luontokohde, Arvokas maisemakohde - Kuvaus: Peltoaukea, joka tulvii kesäisin. Viljelykäytössä. Merkittävä lajisto: Merkittävä muuttolintujen ravinto- ja levähdysalue huhtikuussa ja lokakuussa. Lajistoa mm. tundrahanhi, metsähanhi, laulujoutsen ja kapustarinta. Kuva 63 Koivistonjärven tulvaniitty (kuva: Sami Soininen) Virkistyskäyttö: - 109 LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET 110