ja taloussuunnitelma vuosille 2016–2018 ja talousarvio vuodelle 2016
valmisteluversio 31.8.2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016–2018 ja talousarvio vuodelle 2016 Me muutamme maailmaa. Yhtymähallitus 28.9.2015 § xxx Yhtymäkokous 26.10.2015 § xxx Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä KOULUTUSKESKUS SALPAUS www.salpaus.fi Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut ___________________________________________ 3 1.1 Katsaus suunnitelmakauteen _____________________________________________________ 3 1.2 Toimintaympäristökatsaus________________________________________________________ 4 1.3 Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat _____________________ 6 1.3.1 Koulutuskeskus Salpauksen rakenne _____________________________________________ 7 1.3.1.1 Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli 1.8.2015 _____________________________ 8 1.3.2 Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot __________________________________________ 9 1.3.3 Tuloperusteet _______________________________________________________________ 9 1.3.4 Menoperusteet _____________________________________________________________ 10 1.3.5 Toimitilastrategia ____________________________________________________________ 10 1.3.6 Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta _____________________________________ 12 1.3.7 Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) _____________________ 14 1.3.8 Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) ________________________ 15 2 1.4 Henkilöstösuunnitelma _________________________________________________________ 16 1.5 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen ___ 17 1.6 Kestävä kehitys ja ympäristö _____________________________________________________ 18 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuosille 2016–2018 ____________________________________ 19 2.1 Strategia vuosille 2016–2020 __________________________________________________ 19 2.1.1 Strategiset kehitysohjelmat __________________________________________________ 20 2.1.1.1 Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen -kehitysohjelma _________ 21 2.1.1.2 Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen -kehitysohjelma _______ 22 2.1.1.3 Taloudellinen perusta -kehitysohjelma _______________________________________ 23 2.1.2 Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ____________________________________ 25 2.1.2.1 Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen ____________________ 26 2.1.2.2 Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen ________________ 27 Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen ______________________________ 28 2.1.2.3 3 2.2 Tuloskortti ___________________________________________________________________ 29 2.3 Henkilöstön koulutussuunnitelma _________________________________________________ 29 Tuloslaskelmaosa _________________________________________________________________ 30 3.1 Taloudelliset lähtökohdat________________________________________________________ 30 3.2 Tuloslaskelma ________________________________________________________________ 31 3.3 Tuloslaskelma erittelyt __________________________________________________________ 32 3.3.1 Toimintatuotot ja kulut ________________________________________________________ 32 3.3.2 Tulorahoituksen kehitys ______________________________________________________ 33 3.3.3 Korkotuotot ja -kulut _________________________________________________________ 33 3.3.4 Vuosikate _________________________________________________________________ 34 3.3.5 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista _____________________ 34 3.3.6 Poistoeron vähennys ________________________________________________________ 34 4 Investointiosa _____________________________________________________________________ 35 4.1 Investointien yhdistelmä ________________________________________________________ 35 4.2 Kiinteistöinvestoinnit rakennuksittain ja hankkeittain __________________________________ 36 4.2.1 Kiinteistöinvestointien perustelut________________________________________________ 37 4.2.2 Käyttötaloudesta rahoitettava kunnossapito _______________________________________ 37 4.3 5 Irtaimistoinvestoinnit ___________________________________________________________ 38 Rahoitusosa ______________________________________________________________________ 41 5.1 Rahoituslaskelma _____________________________________________________________ 41 5.2 Rahoituslaskelman erittelyt ______________________________________________________ 41 5.2.1 Vuosikate _________________________________________________________________ 42 5.2.2 Investoinnit ________________________________________________________________ 42 5.2.3 Lainakannan muutokset ______________________________________________________ 42 5.2.4 Kassavarojen muutos ________________________________________________________ 43 1 Sisällysluettelo 5.2.5 6 Leasing-vuokraus ___________________________________________________________ 43 Liiteosa __________________________________________________________________________ 44 6.1 Tuloskorttimittarien selitykset ja laskentakaavat ______________________________________ 44 6.2 Talousarvion muut taulukot ______________________________________________________ 45 2 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1 1.1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Katsaus suunnitelmakauteen Vuoden 2015 alusta Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta on Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa sekä yhteisten tietohallinto-, ravintola- ja hallintopalveluiden tuottamista myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Lisäksi kuntayhtymä omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakoulu yhtiötä. Palveluidemme piirissä on vuosittain yli 20 000 eri henkilöä, henkilöstöä kuntayhtymässä on noin 850, josta opettajia ja opiskelijapalveluhenkilöstöä on henkilötyövuosina noin 615 ja noin 235 muuta henkilöstöä ja ennustettu toiminnan laajuus toimintatuotoilla mitattuna on noin 83 miljoonaa euroa. Uusi hallitusohjelma ei yllättänyt annetuista vaalilupauksista huolimatta. Olemme haastavassa julkisen talouden ja koko kansantalouden tilanteessa. Tehoja ja laatua on haettava yhtä aikaa kaikista niistä julkisista palveluista, joihin yhteisiä resursseja käytetään. Olimme pakotettuja aloittamaan koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut heti kesälomien päätyttyä, jotta lain edellyttämä neuvotteluaika täyttyy ennen sopeuttamistoimenpiteitä ja –tavoitteita sisältämän vuosien 2016–2018 toiminta- ja taloussuunnitelma -esityksen tekemistä yhtymäkokoukselle. Käytämme aiempina tilikausina taseeseen saatua ylijäämää, jotta saamme aikaa toiminnan sopeuttamiseen. Seuraavat viisi tilikautta tulevat nykytiedon valossa olemaan alijäämäisiä. Ammatilliseen koulutuksen on kohdistunut ja kohdistuu vuosina 2014–2018 yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mitkä tarkoittavat lähes 30 prosentin vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa vuodelle 2017. Miten säästöt käytännössä toteutuvat, on vielä auki. Leikkausten mittakaavasta johtuen poliittiset päätökset ammatilliseen koulutuksen reformista on tehtävä mahdollisimman nopeasti, jotta koulutuksen järjestäjät voivat sopeuttaa ja muuttaa toimintaansa. Absurdein toteutustapa olisi leikata vain yksikköhintoja ilman lainsäädännön muutoksen mahdollistamaa todellisen muutoksen toteuttamista. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä tulee kehittää. Ongelma on, että uusi lainsäädäntö ei ehdi suurimpien säästöjen kanssa samaan aikatauluun vuoden 2017 alussa. Tämän hetken aikataulun mukaan uusi, erilliset nuoren ja aikuistenkoulutuksen lainsäädännöt korvaava ammatillisen koulutuksen laki tulee voimaan vasta vuonna 2018. Toisen asteen koulutuksen lainsäädäntöä tulisi jatkossa kehittää ja tarkastella kokonaisuutena sekä mahdollistaa osatutkinnot ja siten nopeampi siirtyminen työelämään myös nuorille. Nykyisin työllistyminen kesken kolme-vuotisen tutkinnon tulkitaan negatiiviseksi keskeytykseksi, joka on haitallista sekä opiskelijalle että koulutuksenjärjestäjälle. Ammatillisen koulutuksen jatko-opintokelpoisuuden turvaavan yleissivistävän koulutuksen suorittaminen sekä työn ja opintojen vuorottelun tulisi muodostua aidoksi vaihtoehdoksi osana toisen asteen koulutuskokonaisuutta. Purkamalla sääntelyä mahdollistetaan yhteistyö yli tutkintorajojen ja tarvittaessa koulutuksenjärjestäjien kesken. Samalla lisätään opiskelijan mahdollisuuksia räätälöidä ammatillisista tutkinnon osista ja yhteisistä, yleissivistävistä opinnoista koostuvia henkilökohtaisia oppimisen polkuja. Hallitusohjelman mukaisesti nykyiset nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus, rahoitus ja ohjaus rakennetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tämä on oikea, mutta vielä kuitenkin kovin vanhoihin toimintamalleihin tukeutuva tavoite, ellei sitä lakien valmisteluvaiheessa uudisteta riittävän rohkeasti. Kuntayhtymä ja Koulutuskeskus Salpaus on sopeuttanut toimintaansa vuosina 2013 ja 2014. Vuoden 2013 tasosta Salpauksen perusrahoitus on pienentynyt lähes 10 miljoonalla eurolla, mikä on tarkoittanut 14 prosentin leikkausta. Talous on kuitenkin kyetty pitämään kunnossa, eikä lähiopetuksen määrää ei ole vähennetty. Koko kuntayhtymän henkilöstökuluja on sopeutettu 7,4 miljoonalla eurolla vuosina 2013 ja 2014. Vuoden 2015 tulos tulee olemaan alijäämäinen. Hallitusohjelman säästöt vuosille 2016 ja 2017 merkitsevät toisen 10 miljoonan euron leikkausta Salpauksen tuloista. Vuodelle 2016 leikkaus on arvioitu 3,7 miljoonaksi euroksi, jolloin tilikauden tulos jää lähes vastaavan summan alijäämäiseksi. Vuonna 2017 leikkausvauhti kiihtyy ja on peräti 6,5 miljoonaa euroa. Kun toiminnan rahoitusta leikataan vuodesta 2013 vuoteen 2017 lähes 30 %, on toimintaa uudistettava kaikilla keinoilla perustehtävän laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Tehoja tulee löytää pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen keinoin, koulutustarjontaa ja palveluverkkoa kehittämällä, toimitilojen ja toimipisteiden määrää vähentämällä, toimintamalleja 3 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat ja organisaatiota sekä yhteistyötä alueella on uudistettava ja lisättävä. Turvatakseen koulutuksen laadun sekä opetuksen ja ohjauksen riittävyyden Koulutuskeskus Salpauksessa Yhtymähallitus käynnisti palveluverkkoselvityksen siitä mitä koulutuksia Salpauksen tulee tarjota nuorille suoraan peruskoulusta hakeville ja mitä aikuisille sekä millä paikkakunnilla sen on vaikuttavuuden ja talouden tasapainon kannalta mahdollista tulevaisuudessa toimia. Keskeiset muutosehdotukset talousarviossa 2016 ja vuosien 2016–2018 toiminta- ja taloussuunnitelmassa perustuvat hallitusohjelman rahoitusleikkauksiin ja niihin varautumiseen. Ehdotus sisältää lukion ylläpidon ja toiminnan siirtämisen Lahden kaupungille 1.8.2016 lukien sekä palveluverkkoselvitykseen ja hallitusohjelman rahoitusleikkauksiin perustuen toimipisteiden lakkauttamisesitykset koskien Nastolan ja Orimattilan toimipisteitä siten, että opiskelijoiden sisäänottoa niissä ei enää toteuteta v. 2016. Esitetty toimipaikkojen lakkautus toteutetaan kuitenkin kaventamatta Päijät-Hämeen alueen koulutustarjontaa suhteessa alueen työelämän tarpeisiin opetuksen pedagogisia toteutuksia uudistamalla. Mikäli kiinteistömäärää ei onnistuta vähentämään esitetyn/suunnitellun mukaisesti kohdistuu mm. opetuksen ja ohjauksen henkilöstöresurssien vähentämiseen niin suuri paine, että se ei voi olla vaikuttamatta perustehtävän toteuttamiseen. 1.2 Toimintaympäristökatsaus Päijät-Hämeen maakuntaohjelman 2017 toimintalinjat ovat globaali elinkeinoelämä ja osaaminen, hyvinvoiva väestö sekä kestävä ympäristö. Ohjelmassa korostetaan kansainvälisiä osaamisen verkostoja ja kilpailukykyisen osaamisen varmistamista Päijät-Hämeen tarpeisiin. Toimintalinjojen tavoitteiden toteutuminen edellyttää alueen toimijoilta uusia työskentelytapoja. Kansainväliset kriisit vaikuttavat myös Päijät-Hämeen kehitykseen. Venäjä on Suomelle erittäin tärkeä kauppakumppani, jonka talouden vaihtelut vaikuttavat Suomeen viennin ja tuonnin, matkailun sekä suorien investointien kautta. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kesäkuussa julkaiseman pakolaisraportin mukaan vuoden 2014 lopussa pakolaisia oli maailmanlaajuisesti 59,5 miljoonaa, eli enemmän kuin koskaan aiemmin YK:n tilastohistoriassa. Kasvua tuli vuodessa yli kahdeksan miljoonaa, joka sekin on vuositasolla suurin koskaan rekisteröity lukema. Myös Suomeen saapuvien pakolaisten määrän oletetaan nousevan tänä vuonna suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Maailmantalouden positiivisen vireen uskotaan heijastuvan vähitellen myös Suomeen, mikä näkyy teollisuuden uusien tilauksien lisääntymisenä. Lisäksi yritysten vientiodotukset ovat nousseet ja heikentynyt euro tukee Suomen vientiä tänä vuonna etenkin Yhdysvaltoihin. Kotimaista talouskasvua rasittavat nouseva työttömyys, investointien vähäisyys ja julkisen sektorin säästöt. Alueella on vahva teollinen perinne ja vientitoimintaa harjoittavia menestyviä pk-yrityksiä on poikkeuksellisen paljon. Perinteisen teollisuuden rakennemuutos kuitenkin jatkuu edelleen, ja elinkeinorakenteen monipuolistuminen on alueen elinvoimaisuuden säilymisen kannalta tärkeää. Potentiaalisia kehittämiskohteita on muun muassa hyvinvointisektorilla. Alueella on esimerkiksi monipuoliset mahdollisuudet tapahtuma-, liikunta- ja luontomatkailuun. Yritysten tilauskanta on Lahden seutukunnassa alkuvuonna 2015 joiltakin osin vahvistunut. Kasvunäkymät ovat kuitenkin edelleen varsin epäyhtenäisiä: toisaalta näkymät ovat heikkenemässä, toisaalta erityisesti joidenkin merkittävien kansainvälisten metallituote- ja koneenrakennusalan yritysten tilausten kasvu näyttäisi jatkuvan vahvana. Toimintansa lopettamista harkitseville elinkelpoisille yrityksille/yrittäjille ei ole helppo löytää jatkajia. Aloittavien uusien yritysten määrä on viime aikoina ollut laskussa. Valtakunnalliset telakka-alan järjestelyt vaikuttavat Päijät-Hämeessä positiivisesti alueen kalusteteollisuuteen, etenkin Nastolassa ja Lahdessa. Kalustealan tilauskanta on muutenkin selkeästi viime vuotta parempi. Muoviteollisuudessa on ollut jonkin verran uusia investointeja. Linja-autokorien valmistus ja tuotekehitys jatkuu Lahden seudulla myönteisissä merkeissä. Viljaklusteritoimialalla on jatkettu investointeja vähittäiskaupan haasteista huolimatta. Tuotannollisten yritysten investoinnit palveluliiketoiminnan kehittämiseen jatkuvat edelleen. Maakunnan uusina kehittyvinä toimialoina nähdään ympäristöosaaminen, teollinen muotoilu ja hyvinvointiin liittyvä liiketoiminta. 4 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kaupan alan kasvunäkymät eivät lyhyellä aikavälillä ole erityisen hyvät, joskaan ala ei ole kovin suhdanneherkkä. Julkisten terveyspalvelujen murros jatkuu, mikä avaa tulevaisuudessa mahdollisuuksia yksityisille palveluntuottajille. Kansainvälisillä markkinoilla Lähi-Itä on kiinnostava alue, jonka kanssa Lahden seutukunnan terveyssektorin toimijat ovat tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä. Yritysten rekrytoinnit ovat Päijät-Hämeessä vähäisiä heikon taloustilanteen vuoksi. Työsuhteet ovat lisäksi usein määräaikaisia tai osa-aikaisia. Teollisuuden ja kaupan alalla työvoiman kysyntänäkymät ovat aiempaa heikommat. Teollisuusammattien häviäminen aiheuttaa kohtaanto-ongelmia: työttömänä olevien osaamistaso ei vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia. Ammatillinen ja alueellinen liikkuvuus tulevat siten korostumaan nykyistä enemmän etsittäessä uusia työmahdollisuuksia. OKM:n nimeämä työryhmä julkaisi kesäkuussa 2015 raportin, jossa esitetään ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle (Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020luvulle, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:14). Raportin mukaan Suomen elinkeinorakenteen kasvupotentiaaleja ovat erityisesti teollinen internet, bio- ja kiertotalous, cleantech, luovat alat sekä hyvinvointiklusteri. Panostuksia tarvitaan myös tällä hetkellä vahvojen toimialojen työvoimapoistuman korvaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tämä koskee esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, rakennusalan, maatalouden, kuljetusalan ja useiden teollisuuden alojen riittävän koulutustarjonnan turvaamista ja koko työvoimareservin hyödyntämistä. Työryhmä esittää nuorille suunnatun koulutuksen tutkintomäärän lisäystä tekniikan ja liikenteen alalle, luonnontieteiden alalle, luonnonvara- ja ympäristöalalle, humanistiselle ja kasvatusalalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle. Tutkintomäärän vähennystä ehdotetaan kulttuurialalle, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle sekä hieman matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle. Kouluasteittain tarkasteltuna tutkintotarve kasvaa yliopistokoulutuksessa, vähenee ammattikorkeakoulutuksessa ja myös hieman ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työryhmä esittää lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintomäärien lisäämistä. Työryhmä suosittaa, että alakohtaisten työvoima- ja koulutustarpeiden tavoitteiden ohella tulisi keskittyä turvaamaan elinkeinoelämälle ja sen uudistumiselle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset osaamistasoa nostamalla, metatason osaamista vahvistamalla ja toimialarajat ylittävien osaamiskokonaisuuksien hallintaa parantamalla. Lisäksi elinkeino- ja koulutuspolitiikassa olisi tarpeen tavoitteellisen elinkeinorakenteen tukemisen ohella vahvistaa kokeiluja, joilla luodaan rohkeasti edellytyksiä uusien, vielä kehitysvaiheessa olevien alojen kasvulle. (Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:14.) Digitaalisuus synnyttää uusia palveluita ja tuotteita, mutta myös muuttaa oleellisesti toimintatapoja nykyisissä työtehtävissä. Esineiden internet lähentää ihmistä ja koneellista ympäristöä toisiinsa. Tämä kehitys edellyttää jokaiselta uudenlaista osaamista. Robotisaation ja automaation kehitys muuttaa ammatteja ja rutiiniluonteisia työtehtäviä on kadonnut. Sosiaalista älykkyyttä, moraalia, tunneviestintää, oivaltamista ja luovuutta sisältävät työtehtävät säilyvät pisimpään ihmisen työnä. Oppimista tapahtuu kaikkialla, kun oppiminen ja opetus siirtyvät rajatuista fyysisistä tiloista virtuaalisiin tiloihin ja muokattaviin yhteisöllisiin tiloihin osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Fyysisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttöä on kehitettävä saumattomaksi. Sähköisten oppimis- ja työympäristöjen kehittäminen tulisi nostaa vielä selkeämmin yhdeksi kehittämisen painopisteeksi. Työn tekemisen tavat muuttuvat, ja yrittäjämäinen työskentely korostuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin. Monitaitoisuus ja eri alojen osaamisen yhdistäminen joustavasti tutkinnoiksi on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Keskeinen väestöön liittyvä tekijä on yli 65-vuotiaiden absoluuttisen määrän ja suhteellisen osuuden nopea kasvu lähivuosina. Seniorikuluttajien kysyntä ja ostovoima muovaavat tuotantorakenteita. Toisaalta vanhusten määrän lisääntyessä heidän käyttämiensä palveluiden merkitys kasvaa edelleen, ja palveluiden tuottaminen vaatii tekniikan kehityksestä huolimatta paljon ihmistyövoimaa. 5 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Työurien pidentyminen sekä työelämän ja osaamistarpeiden nopea muutos korostavat elinikäisen oppimisen merkitystä. Painopiste siirtyy entistä enemmän vähän koulutettujen nuorten aikuisten osaamistason nostoon, työelämässä olevien aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä mm. maahanmuuttajien koulutukseen. Työelämän, työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden nopea muuttuminen, väestön ikääntyminen sekä julkisen talouden kestävyysongelmat ja tuottavuuspaineet edellyttävät, että ammatillinen koulutus tuottaa joustavasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti työelämän edellyttämää korkeatasoista osaamista. Salpauksen on jatkuvasti kehitettävä uusia koulutustuotteita ja palveluita sekä toteutettava niitä entistä joustavammin, yhteistyössä työelämän ja muiden kumppaneiden kanssa. Joustavia ja monipuolisia oppimispolkuja luodaan työelämän ja yksilön tarpeiden ja edellytysten mukaisesti niin työelämään siirtymiseen kuin työuran eri vaiheissa tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen. Työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön tavoitteena tulee olla jatkuva ja tuloksellinen oppimis-kehittämiskumppanuus, jonka tuloksena yritysten toimintatavat kehittyvät ja työelämä saa tarvitsemiaan osaajia. Parhaimmillaan elinkeinoelämän, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden, eri koulutusasteiden opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön yhteistyö erilaisissa kehittämishankkeissa on luonnollinen osa työ- ja oppimisprosesseja. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilta opiskelijoilta edellytetään kansainvälisen toiminnan valmiuksia ja osaamisvaatimuksissa painottuvat entistä enemmän kielitaito, sosiaaliset taidot sekä vieraiden kulttuurien ja muiden maiden työelämän tuntemus. Tulevaisuuden työyhteisöt ovat entistä monikulttuurisempia, mikä asettaa haasteita osaamiselle. Keskeiset lähteet: Alueelliset kehitysnäkymät 1/2015 (TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu) Danske Bankin suhdannekatsaus, 16.6.2015 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tulevaisuusselonteko Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle, OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:14 1.3 Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kuntalain 65 §:n talousarvion rakennetta koskevalla säännöksellä määritellään, että kuntien ja kuntayhtymien talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelmien rakenteet: a) kokonaistalouden näkökulma • tuloslaskelmaosa • rahoitusosa b) toiminnan ohjauksen näkökulma • käyttötalousosa • investointiosa. Kuntayhtymän kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelma- ja rahoituslaskelmaosissa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut, rahoituskulut sekä suunnitelman mukaiset poistot. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimistä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla. Hallitusohjelman merkittävä rahoituksen lasku aiheuttaa suunnitelmakaudella 2016–2018 merkittäviä alijäämiä, joiden kattamiseen käytetään taseen ylijäämiä. Rahoitussuunnitelmalla osoitetaan, kuinka kuntayhtymän menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja muut pääomamenot yhteen laskelmaan. Kuntayhtymän toiminnan häiriötön jatkuminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kuntayhtymän on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitusta ovat lainanotto ja lisäksi mahdolliset jäsenkuntien oman pääoman ehtoiset sijoitukset. 6 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Suunnittelukaudella 2016–2018 lainamäärä lisääntyy ja maksuvalmius laskee suunnitellusti. Kuntayhtymän eli Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelmaosa 2016 (2016–2018) sisältää: • • • Strategia ja kehitysohjelmat 2016–2020 Tuloskortti Henkilöstön koulutussuunnitelma Investointiosassa esitetään kuntayhtymän investointien kokonaisuus sekä kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tulkinnan mukaisesti sellainen lahjoitettu omaisuus, joka ei lisää luovuttajan äänivaltaa tai omistusosuutta uudessa yhteisössä, on käsiteltävä arvostuseränä taseessa. Tällaista omaisuutta konsernissa on kaikki valtion luovuttama omaisuus. Arvostuseristä ei voi tehdä kirjanpitolain mukaisia poistoja. Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymältä, Lahden kaupungilta, Heinolan koulutuskuntayhtymältä ja Nastolan kunnalta tullut omaisuus on lisännyt kuntien omistusosuutta konsernissa. Näin ollen talousarvio sisältää suunnitelmapoistot vain Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymän, Heinolan koulutuskuntayhtymän ja Nastolan kunnan luovuttamasta omaisuudesta sekä vuoden 1996 jälkeen hankitusta käyttöomaisuudesta. Kaikkien konsernin tulosalueiden talousarviot on laadittu samassa aikataulussa noudattaen samoja periaatteita. Konsernin sisäinen laskutus sisällytetään menoihin ja tuloihin. Tähän ryhmään kuuluvat mm. yhteisten palveluyksiköiden maksuosuudet tulosalueille. 1.3.1 Koulutuskeskus Salpauksen rakenne Vuoden 2015 alusta Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta on Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa sekä yhteisten tietohallinto-, ravintola- ja hallintopalveluiden tuottamisen myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Lisäksi kuntayhtymä omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakouluyhtiötä. Kuntayhtymän nimenmuutos ”Koulutuskeskus Salpaus –kuntayhtymäksi” olisi perusteltua, koska erillistä kuntayhtymäorganisaatiota ei ole olemassa vuoden 2015 alun jälkeen. Kuntayhtymässä on yksi tulosalue, Koulutuskeskus Salpaus, joka jakautuu neljään toimialaan: Oppimis- ja koulutuspalvelut • Ammatillisen peruskoulutus • Ammatillisen aikuiskoulutus • Lukiokoulutus • Valmistava koulutus • Toimialan hallinto Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut • Oppimisen kehittämispalvelut • Opiskelijapalvelut • Työelämäpalvelut • Toimialan hallinto Oppilaitospalvelut • Tietohallintopalvelut • Kiinteistöpalvelut • Ravintolapalvelut Rehtorintoimisto ja hallinto 7 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.1.1 Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli 1.8.2015 8 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.2 Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot 1000 euroa Sitovuus 1) Talousarvio 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA (toimintakate) - Oppimis- ja koulutuspalvelut - Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut - Oppilaitospalvelut - Rehtorintoimisto ja hallinto Yhteensä N N N N -2 890 50 8 305 71 5 536 TULOSLASKELMAOSA (rahoitustuotot ja -kulut) - Oppimis- ja koulutuspalvelut - Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut - Oppilaitospalvelut - Rehtorintoimisto ja hallinto Yhteensä N N N N 0 0 -200 19 -182 INVESTOINTIOSA - Oppimis- ja koulutuspalvelut - Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut - Oppilaitospalvelut - Rehtorintoimisto ja hallinto Yhteensä N N N N -545 -190 -9 945 -310 -10 990 RAHOITUSOSA (kassavirtaan vaikuttavat erät) - Lainojen lisäykset - Lainojen lyhennykset Yhteensä N N 2 500 -4 755 -2 255 TALOUSARVION LOPPUSUMMA 1) -7 891 N = nettositovuus, B = bruttomääräraha , K = kassavaikutus Käyttötalousosassa määrärahojen käyttö edellyttää tuloarvioiden toteutumista. Tulosalueiden vaikutus kassavarojen muutokseen, lisää kohdassa 5.2.4 1.3.3 Tuloperusteet Kaikki tuotot kirjataan lyhentämättöminä toimialoille ja tulosyksiköille. Perusrahoitus (yksikköhintarahoitus) käsitellään tulosyksikkötasoisesti. Koulutuksen järjestämisluvan mukaiset muutokset huomioidaan opiskelijamäärissä ja perusrahoituksen laskennassa. Koulutuskeskus Salpaus on ottanut arvioissaan huomioon perusrahoituksen OKM:n linjaukset vuodelle 2016. Yksikkökohtaisia tuloja ovat työtoiminnan tulot, opetuspalveluiden myynti (aikuiskoulutus) sekä hankekohtaiset, kuten harjoittelun ja kansainvälisen toiminnan valtionosuudet. Opiskelijoilta ei peritä lukukausimaksuja. Pieniä tuloja saadaan tarvikkeiden ja materiaalien myynnistä opiskelijoille. 9 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.4 Menoperusteet Henkilöstömenot Talousarviossa 2016 henkilösivukuluihin on varattu vuoden 2015 toteutuneen tason mukaisesti 28,653 % palkkamäärärahoista. Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja varten on varattu 5,495 % palkkasummasta ja eläkevakuutusmaksuja varten 23,158 %. Palkat on laskettu maaliskuun 2015 tason mukaisesti ottaen huomioon 1,0 %:n varaus kokemuslisä- ja muihin sopimuskorotuksiin. Lomapalkka- ja lomarahavaraukset on myös otettu huomioon. Arvonlisävero Määrärahat on varattu arvonlisäverottomina. Koulutustoimintaan saatava valtion perusrahoitus ei myöskään sisällä arvonlisäveron osuutta, koska kuntayhtymä saa ostoihin sisältyvän arvonlisäveron palautuksena ja vähennyksenä. Sisäiset erät Sisäiset erät ovat merkityksellisiä niin yksittäisen yksikön kuin toimialan talousarviota suunniteltaessa ja sen toteutumista arvioitaessa. Koulutuskeskus Salpauksen yhteisten resurssien kustannukset kohdennetaan sisäisillä kuluilla toiminnalle. Tästä aiheutuu sisäisiä menoja ja vastaavasti tuloja. Näitä kustannuksia on yhteensä 18.564.011 euroa ja ne koostuvat Rehtorintoimiston ja hallinnon, Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelujen sekä Oppilaitospalveluiden kustannuksista. 1.3.5 Toimitilastrategia Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategian päivittäminen aloitettiin maaliskuussa 2014 yhteistyössä Haahtela-yhtiöiden kanssa. Tavoitteena oli löytää tavoitetila toimitilojen määrälle ja toimintojen sijoittamiselle siten, että Lahdessa Salpaus toimisi kolmella kampukselle keskustassa, Vipusenkadulla ja Jokimaalla. Toteutus tarkoittaa Kujalan, Teinintien, Sammonkadun, Katsastajankadun ja Kannaksenkadun toimipisteistä luopumista, joista Katsastajankadusta luopuminen ajoittuisi vuoden 2018 syksylle. Kaiken kaikkiaan toimitilastrategian toteutusaika olisi noin 10 vuotta. Toimitilastrategian toteuttaminen edellyttää tutkintojen uudistuksen kautta todellista opetuksen toteutuksen muutosta. Iso kuva Salpaus-tasolla valmistelussa on se, että kun lähtötilanne Salpauksen vastuulla olevien tilojen määrässä v. 2013 oli noin 163 000 m 2, olisi tavoitetila 2025 noin 100 000 m2 (noin -40 prosenttia). Koulutuskeskus Salpauksen tavoitteena on keskustakampuksen maksimaalinen käyttö, koska se on sijaintina koulutuksen vetovoiman, opiskelijoiden saavutettavuuden ja kaupunkikuvan elävänä pitämisen näkökulmasta paras. Salpauksen on mahdollisuus käyttää keskustakampuksen tilat kokonaisuutena mukaan luettuna Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvat tilat. Vipusenkadulle sijoitettaisiin lähinnä raskasta logistiikkaa ja työpajoja vaativat toiminnot. Nämä eivät mahdu keskustakampukselle eivätkä sijoitu luontevasti ja toiminnallisesti keskusta-alueelle. Näitä ovat kuljetus ja logistiikka, rakentaminen sekä kone- ja metalliala. Keskustakampus on ulkoasultaan suojeltu ja kaavassa koulutuskäyttöön määritelty. Keskustakampuksen mahdollisuuksien täysimääräinen käyttäminen vähentää myös uudisrakentamisen tarvetta Vipusenkadulle. Osin vanhan purkaminen ja uudisrakentaminen on Vipusenkadulla kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu ja tuo mukanaan myös muuntojoustavat tilat pitkälle tulevaisuuteen. Yhtymähallituksen pyysi Lahden kaupungilta kannanottoa siihen, miten Salpauksen toimintoja suunnitellaan sijoitettavan Lahden alueen kampuksille. Täytetäänkö keskustakampus ja supistetaan Vipusenkadun kiinteistöjen ja toiminnan määrää tarvittavilta osin? Vai vaihtoehtoisesti sijoitetaanko Vipusenkadulle toimintoja enemmän siten, että PikkuVesijärven puoleisesta päästä lukien keskusta-kampuksen tiloja vapautuisi muuhun käyttöön, mukaan luettuna Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvat tilat? 10 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Lahden kaupungin kannanotto tarvitaan syyskuun 2015 alkuun mennessä, koska Vipusenkadulla nykyisen A-talon tekninen kunto pakottaa aloittamaan uudisrakennuksen suunnittelun syksyllä 2015, jotta kiinteistö olisi käyttöönotettavissa syksyllä 2017. Nykyisen A-talon purkutyöt alkaisivat saman vuoden kesällä. Uudisrakennuksen suunnittelun ja mitoituksen näkökulmasta tarvitaan näkemys toiminnoista, jotka Vipusenkadulle tulevaisuudessa sijoittuvat. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016–2018 sisältää esityksen, että Nastolan toimipisteen ammatillinen koulutus lakkautetaan siten, että sisäänottoa ei ole enää vuonna 2016. Nastopoli-kiinteistö tuli kuntayhtymään kokonaisuutena samassa yhteydessä, kun lukio siirtyi Nastolan kunnalta kuntayhtymän ylläpidettäväksi. Järjestelyyn liittyen esitys tulee olemaan Lahden kaupungille, että Lahti ottaa Nastopoli–kiinteistöstä vastuun. Lukiotoiminta jatkaa kiinteistössä Lahden ylläpidossa, ja kiinteistöä voi mahdollisesti käyttää Nastolan alueen muun kouluverkon käyttöön. Lisäksi esityksenä on, että Orimattilan Koulutien toimipisteen ammatillinen koulutus lakkautetaan siten, että sisäänottoa ei ole enää vuonna 2016. Kiinteistöä tarjotaan Orimattilan kaupungin käyttöön tai laitetaan myyntiin. Lahdessa Katsastajankadun toimipiste on tarkoitus lakkauttaa vuonna 2018, jolloin Vipusenkadun tilat on saatu järjestelyn edellyttämälle tasolle. Kannaksenkadun kulta- ja hopeaseppäkoulutus siirretään Ståhlberginkadun kampukselle osana järjestelyjä. Kaikkiaan Lahden toimipisteiden määrää on tavoitteena vähentää kahdeksasta (8) kolmeen (3), jolloin jäädään Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksille sekä Jokimaalle. Lahden ulkopuolella Salpauksen toimintaa olisi esitysten toteutuessa Heinolassa yhdessä rakennuskokonaisuudessa Opintie 1:ssä ja Asikkalan toimipisteessä. Heinolan Opintie 2:n rakennusta on tarjottu Heinolan kaupungille lukiokäyttöön. Kiinteistöhallinta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöasioiden hoito on keskitetty Kiinteistöpalveluille. Uudessa organisaatiomallissa Kiinteistöpalvelut on osa Salpauksen Oppilaitospalveluita yhdessä Ravintolapalveluiden ja Tietohallintopalveluiden kanssa. Toimitusjohtaja johtaa kiinteistöpalveluiden toimintaa. Kiinteistöjen käytöstä on jo mittavasti luovuttu (Lahdessa Kujala, Teinintie ja Sammonkatu, Hollolassa Kukonkoivu, Kuhmoisissa Tanhua). Lahdessa Kujala ja Teinintie sekä Kuhmoisissa Tanhua on myyty. Sammonkadun luovutus Lahden kaupungille on vielä valituksesta johtuen kesken. Orimattilan Heinämaantien kiinteistöstä tehty kauppa purkautui kosteusvaurioiden takia. Kiinteistön mahdollista purkamista tai tyhjillään säilyttämistä valmistellaan. Näiden lisäksi lähivuosien aikana on tavoitteena luopua kiinteistöstä osoitteessa Svinhufvudinkatu 7-11, Lahti. Hollolan Kukonkoivun kiinteistö on edelleen myynnissä. Salpauksen käytöstä poistuvien kiinteistöjen jatkokäytön onnistumisessa on ensiarvoisen tärkeää yhteistyö sijaintikuntien kanssa. Näin omistajakunnat voivat omalta osaltaan mahdollistaa toiminnan sopeuttamisen Salpauksessa julkisen laskevan rahoituksen mukaiseksi. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistusosuuden luovutuksesta Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8:n tiloihin oikeuttavista B-osakkeista on valitettu Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Tästä johtuen näiden tilojen omistus säilyy toistaiseksi Päijät-Hämeen koulutuskonsernilla ennen kuin hallinto-oikeus on käsitellyt ja tehnyt päätöksen asiasta. Osakkeiden luovutus oli tarkoitus toteuttaa alentamalla Päijät-Hämeen koulutuskonsernin peruspääomaa sekä edellisten vuosien ylijäämää sekä Lahden kaupungin osuutta PäijätHämeen koulutuskonsernin peruspääomaan sekä edellisten vuosien ylijäämään. Siihen saakka kunnes osakkaiden luovutus on saanut lainvoiman, Sammonkadun tilojen käyttöä kehitetään ja tiloja vuokrataan kuntayhtymän toiminnan puitteissa. Tavoitteeksi asetettiin, että Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen myötä jäljelle jäävä kuntayhtymä vapautuu Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistövastuista vuonna 2015, jolloin näiden osalta kiinteistöjen taloudellinen vastuu siirtyy Lah11 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat den ammattikorkeakoululle. Kirkkokadun osalta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistusosuuden siirto Osaamiskiinteistöjen osakkeista toteutui suunnitelman mukaisesti. Hoitajankadun ja Kannaksenkadun kiinteistöjen omistuksen siirrosta on kuitenkin valitettu 2014 hallinto-oikeuteen. Tämän johdosta Hoitajankadun ja Kannaksenkadun tilojen omistus säilyy Päijät-Hämeen koulutuskonsernilla entisellään siihen saakka kunnes hallinto-oikeus on käsitellyt ja tehnyt päätöksen asiasta. Siihen saakka Lahden ammattikorkeakoulun on tarkoitus säilyä näissä tiloissa vuokralaisena. Osa Lahden ammattikorkeakoulun opetustoiminnoista jatkaa konsernin omistamissa kiinteistöissä keskustan kampusalueella ja myös maksaa näistä tiloista normaalisti vuokraa koulutuskonsernille. Lahden ammattikorkeakoulun toiminta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin omistamissa tiloissa kampusalueella päättyy nykysuunnitelman mukaan asteittain vuoden 2017 kesään mennessä. Kiinteistöpalvelut tarjoaa edellisen lisäksi ammattikorkeakoululle omia isännöinti- ja postinkuljetuspalveluita erillisen palvelusopimuksen mukaisesti. Kiinteistöpalveluiden talousarvioon on sisällytetty kiinteistöjen kaikki ylläpito- ja pääomakustannukset, jotka se perii edelleen tilojen käyttäjiltä sisäisinä tai ulkoisina vuokrina. Käyttökuluvuokra (ylläpitovuokra) muodostuu kiinteistöjen todellisista käyttökuluista. Budjetoidut kiinteistöjen käyttökulut vuonna 2016 ovat keskimäärin 6,43 €/ m 2/kk, ja ne sisältävät myös käyttötalouden määrärahoilla toteutettavien rakennushankkeiden osuuden. Kiinteistökohtainen pääomavuokra määräytyy suoritetun ”salkutuksen” (4 salkutusryhmää) pohjalta siten, että määräävinä tekijöinä ovat kiinteistön ikä, suoritetut peruskorjaukset sekä tilojen tehokkuus. Pääomavuokra konsernissa vuonna 2016 pysyy eri salkutusryhmissä vuoden 2013 tasolla pääomavuokran vaihdellessa 3,62–5,82 €/m2/kk välillä keskimääräisen pääomavuokran ollessa 4,10 €/m2/kk kaikki sisäisen vuokran piirissä olevat kiinteistöt mukaan lukien. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ylläpitämiä tiloja vuoden 2016 alussa on talousarvion mukaan yhteensä noin 136 604 m2, joista Koulutuskeskus Salpauksen vuokrien piirissä on 123 566 m2. Kiinteistöpalveluiden ylläpitämiä tiloja on vuokrattu vuoden 2016 alussa Työhönvalmennus Valma Oy:lle (ent. Tuoterengas) 2112 m2, sekä Lahden ammattikorkeakoululle 10 956 m2. Edellisten lisäksi tyhjinä toimitiloina Salpauksella on vuonna 2014 käytöstä luovuttu Kukonkoivun toimipiste, jonka jatkokäyttöä parhaillaan selvitetään. Toimitilat, jotka ovat tyhjentyneet käytöstä tai muuten luovuttavien listalla, kerätään erilliseen resurssipankkiin, jossa niistä kertyviä kustannuksia seurataan siihen saakka, kunnes tiloista on saatu luovuttua. Näiden tyhjien tilojen vuosikustannus on koulutuskeskus Salpaukselle vuoden 2016 talousarviossa 178 500 euroa. 1.3.6 Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta Kirjanpitolautakunnan suositusten mukaisesti poistosuunnitelmaan on tehty muutos vuodesta 2013 lukien. Rakennusten ja kiinteistöjen poistoaika on 20 vuotta aiemman 30 vuoden sijasta ja atk-laitteiden 3 vuotta aiemman 5 vuoden sijasta. Talousarvioon sisältyy kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti lasketut suunnitelmapoistot, jotka ovat seuraavat: Talousarvion poistot vuonna 2016 ovat (arvioitu toteutuvien investointien vaikutus). Poistonalainen omaisuus Poistoaika Tietoliikenneohjelmat Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä 3 v. 3 v. 5 - 20 v. menoj. 25 % 3 - 10 v. Om.arvo * 1.1.2015 217 135 0 85 424 668 65 037 3 144 048 88 850 889 *) Luvut evät sisällä talousalueen Lahdenammattik ork eak oulun arvoa 12 Poistot v. 2016 72 378 0 7 322 100 16 259 1 561 362 8 972 100 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Poistot jakauma kiinteistö- / irtaimistoinestoinnit Rakennukset Muu omaisuus Yhteensä 7 322 100 1 650 000 8 972 100 Rakennukset 1 650 000 Muu omaisuus 7 322 100 13 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.7 Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) Sisältää ulkoiset ja sisäiset erät 1000 euroa Tuotot ja kulut sitovuustasot 31.12.2014 asti TP 2014 TA 2015 TA 2016 TUOTOT Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Yhteiset palvelut TUOTOT YHTEENSÄ 79 567 38 713 6 118 35 346 159 745 93 691 91 178 -2,68 0,00 0,00 0,00 93 691 91 178 -2,68 KULUT Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Yhteiset palvelut 77 640 37 060 5 952 26 058 86 560 85 642 -1,06 0,00 0,00 0,00 146 710 86 560 85 642 -1,06 SUUNNITELMAPOISTOT Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Yhteiset palvelut 1 059 441 275 8 192 9 312 8 972 -3,65 0,00 0,00 0,00 SUUNNITELMAPOISTOT YHTEENSÄ 9 967 9 312 8 972 -3,65 156 677 95 872 94 615 -1,31 3 068 -2 181 -3 436 57,58 TP 2014 TA 2015 TA 2016 69 503 1 185 22 146 858 66 961 1 507 21 994 716 -3,66 27,16 -0,68 -16,47 93 691 91 178 -2,68 KULUT Oppimis- ja koulutuspalvelu Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut Oppilaitospalvelut Rehtoritoimisto ja hallinto 56 186 8 103 18 871 3 400 55 548 8 404 18 289 3 401 -1,13 3,72 -3,09 0,02 KULUT YHTEENSÄ KULUT YHTEENSÄ KULUT YHTEENSÄ NETTO Tuotot ja kulut sitovuustasot 1.1.2015 alkaen TUOTOT Oppimis- ja koulutuspalvelu Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut Oppilaitospalvelut Rehtoritoimisto ja hallinto TUOTOT YHTEENSÄ Muutos% Muutos% 86 560 85 642 -1,06 SUUNNITELMAPOISTOT Oppimis- ja koulutuspalvelu Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut Oppilaitospalvelut Rehtoritoimisto ja hallinto 1 150 18 8 116 28 1 135 50 7 697 90 -1,30 177,78 -5,16 216,90 SUUNNITELMAPOISTOT YHTEENSÄ 9 312 8 972 -3,65 KULUT YHTEENSÄ 95 872 94 615 -1,31 NETTO -2 181 -3 436 57,58 14 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.8 Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) 1000 euroa Sisältää ulkoiset ja sisäiset erät TP 2014 TA 2015 TA 2016 52 Myyntituotot 55 Maksutuotot 58 Tuet ja avustukset 63 Vuokratuotot 67 Muut toimintatuotot 68 Valmistus omaan käyttöön 131 967 252 7 218 20 067 177 64 74 174 16 1 776 17 726 0 0 70 128 22 3 409 17 588 32 0 -5,46 36,71 91,94 -0,77 0,00 0,00 TUOTOT YHTEENSÄ 159 745 93 691 91 178 -2,68 61 165 12 624 2 981 30 393 12 263 -506 1 433 24 375 1 183 800 37 034 8 120 1 987 12 216 8 663 -571 963 16 683 998 467 35 797 8 291 2 117 12 117 8 222 -571 1 069 17 193 936 471 -3,34 2,11 6,55 -0,81 -5,08 0,00 11,08 3,06 -6,24 0,89 146 710 86 560 85 642 -1,06 13 035 7 132 5 536 -22,37 9 967 9 312 8 972 -3,7 Tuotot ja kulut Muutos% TUOTOT KULUT 01 Palkat 02 Sosiaalivakuutusmaksut 57 Henkilöstökorvaukset 06 Muiden palveluiden ostot 14 Aineet, tarvikkeet, tavarat 15 Varastojen muutos 18 Avustukset 19 Vuokrat 20 Verot 27 Muut kulut KULUT YHTEENSÄ NETTO 16 Suunnitelmapoistot 15 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Henkilöstösuunnitelma 1.4 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelmataulukko valmistuu osana käytäviä yhteistoimintaneuvotteluja ja se täydennetään talousarviokirjaan yhtymähallituksen käsittelyyn 28.9.2015. 16 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen 1.5 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokous on hyväksynyt 31.3.2014 kokouksessaan sisäisen valvonnan ja riskihallinnan perusteet. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje on hyväksytty yhtymähallituksen kokouksessa 15.12.2014. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat olennainen osa konsernin toimintaa, eivätkä ne ole muista toiminnoista ja prosesseista erillisiä toimintoja. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja linjauksista. Yhtymäkokous edellyttää, että kuntayhtymän toiminnot on järjestettävä siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kiinteä osa päätöksentekoa ja niiden on oltava tehokasta ja systemaattista sekä tulevaisuuteen katsovaa. Yhtymähallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, sekä toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Yhtymähallitus on velvollinen antamaan toimintakertomuksessa selonteon sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Selonteossa tulee kuvata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, valvonnassa havaitut puutteet, keskeiset johtopäätökset kehittämiskohteista sekä toimenpiteet niiden korjaamiseksi. Toimitusjohtaja, rehtori, johtajat ja sekä esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. He raportoivat valvonnasta seuraavalle vastuussa olevalle taholle. Yhtymähallituksen ja johdon tulee reagoida, mikäli raportointi sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ei osoita järjestelmän toimeenpanoa annetun ohjeistuksen mukaisesti. Henkilöstö sitoutuu toimimaan hyväksyttyjen tavoitteiden, sääntöjen ja tehtyjen päätösten mukaisesti, kehittämään toimintatapoja sekä ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ammatillista osaamistaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja kehittämällä ja niistä viestimällä tulee varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arviointiin ja toiminnan kehittämiseen. Sisäinen tarkastus arvioi yhtymähallituksen hyväksymään suunnitelmaan perustuen objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä antaa suosituksia eli esittää toimenpide-ehdotuksia hallintojärjestelmän jatkuvaksi kehittämiseksi. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään yhtymäkokouksen hyväksymässä tarkastussäännössä. Katsaus riskinhallinnan tilanteeseen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistusta viedään osaksi päivittäistä johtamista ja esimiestyötä. Johdon ja esimiesten osaamista aihealueella kehitetään ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja viedään käytäntöön laaditun ohjeen ja yhtymäkokouksen hyväksymien perusteiden mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen heikkeneminen sekä opetussuunnitelmien muutos edellyttää toimintatapojen muuttamista erityisesti pedagogisten ratkaisujen osalta. Näihin haasteisiin vastaaminen on riskienhallinnan osalta keskeisinä painopisteinä vuosina 2015 ja 2016. Vuoden 2015 aikana käynnistetään koulutusaloilla tapahtuva perustehtävään painottuva riskienarviointi. Tavoitteena on arvioida uudistettujen opetussuunnitelmien vaikutuksia ja kartoittaa onnistumisen kannalta keskeiset huomioitavat asiat. Riskienarvioinnin tulokset kootaan yhteen muun riskienhallinnan aineiston kanssa ja niistä muodostetaan dokumentti riskienhal17 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen linnan kokonaisuudesta Lahden kaupungin konserniohjeen mukaisesti. Samalla riksienhallinnan prosessia tehdään näkyvämmäksi osaksi muuta toimintaa. 1.6 Kestävä kehitys ja ympäristö Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toiminnassa pyritään huomioimaan kestävän kehityksen tavoitteet sekä toiminnan ympäristövaikutukset. Kestävä kehitys on olennainen osa opetusta ja kuntayhtymän toimintakulttuuria. Kestävän kehityksen ja ympäristövastuun tavoitteet huomioidaan muun muassa hankintojen suunnittelussa sekä energiansäästötavoitteissa. Opetus- ja koulutustyön osalta kestävän kehityksen tavoitteena on lisätä opiskelijan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Opiskelijoilla tulee olla omalla alallaan vahva kestävän kehityksen osaaminen ja sitoutuminen vietäväksi työelämään. Päämääränä on kouluttaa ammattilaisia, jotka osaavat rakentaa tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Kestävän kehityksen toimintakulttuurin ja ympäristövastuun vahvistamiseksi kuntayhtymän prosesseja arvioidaan ja kehitetään aktiivisesti. Kehittämistavoitteissa painopisteinä ovat muun muassa toimitilojen energiatehokkuuden kasvattaminen sekä käytettävän paperimäärän vähentäminen. Uudis- ja korjausrakentamisen suunnittelussa huomioidaan energiatehokkaat ratkaisut ja pyritään vähentämään toimitilojen energiankulutusta. Paperinkulutuksen vähentämiseksi kuntayhtymän tulostusjärjestelmä uudistetaan. Uudistuksella tavoitellaan kopiopaperin käytön puolittamista. Tavoitetta tukee sähköisen opetusmateriaalin entistä laajempi käyttö. 18 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016–2018) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2016–2020 2 2.1 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuosille 2016–2018 Strategia vuosille 2016–2020 Salpauksen strategiavalmistelu vuosille 2016–2020 käynnistyi keväällä 2014 hallituksen lähetekeskustelulla. Strategia tarkoittaa Salpauksen tietä kohti haluttua tulevaisuutta. Henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät ovat osallistuneet strategiavalmisteluun. Syksyllä 2014 toteutettiin arvoprosessi ja Salpauksen arvoiksi vahvistettiin: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne ja sloganiksi: ”Me muutamme maailmaa”. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle: opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Arvot otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta alkaen. Salpauksen perustehtävä: "Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen". Salpauksen visio 2020: "Salpaus - enemmän kuin koulu – opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka". Strategiset kehitysohjelmat konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi: • Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen • Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen • Taloudellinen perusta Kuva 1. Salpauksen strategia 2016–2020 Osana strategiaprosessia on määritelty tavoiteltava toimintakulttuuri. Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen. Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ovat: • Opiskelijoiden osallistuminen • Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen • Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Kehitysohjelmille ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueille 19 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016–2018) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2016–2020 on nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmät, jotka suunnittelevat konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä vastaavat tavoitteiden toteutumisesta. Strategiset kehitysohjelmat on esitetty luvussa 2.1.1. ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet on esitetty luvussa 2.1.2. Brändilinjausten valmistelu ja brändin kehittämistyö etenevät osana strategiavalmistelua. Brändikäsikirja, joka sisältää Salpauksen brändin määrittelyn sekä linjaukset toimintatavoista ja visuaalisesta ilmeestä, julkaistaan elo-syyskuussa 2015. Salpauksen strategiset painopisteet tukevat myös valtakunnan hallituskauden tavoitteita koulutukselle: · Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. · Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. · Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. 2.1.1 Strategiset kehitysohjelmat Strategiset painopisteet ja kehitysohjelmat konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi: · Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen · Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen. Taloudellinen perusta -kokonaisuudessa määritellään talouden suunta, tarvittavat muutokset ja päätökset, jotta toiminta on taloudellisesti kestävää ja kannattavaa. Kehitysohjelmista ja taloudellisesta perustasta on laadittu matriisit, joissa on visio vuodelle 2020, tarvittavat toimenpiteet ja päätökset, tarvittavat hankinnat ja vaikutukset budjettiin sekä mittarit vuositasolla vuosille 2016–2020. 20 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016–2018) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2016–2020 2.1.1.1 Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen -kehitysohjelma Koulutuskeskus Salpauksella on työelämän tarpeista lähtevä keskeinen rooli alueellisena kouluttajana, kehittäjänä ja verkostojen vahvistajana. Lisätään Salpauksen vaikuttavuutta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Luodaan lisäarvoa ja menestystä alueelle yhdessä työelämän ja opiskelijoiden kanssa. Työelämän kumppanuuksia systemaattisesti syventämällä ja verkostoja vahvistamalla Salpauksesta kehittyy palveluintegraattori sekä ammatillisen elinikäisen oppimisen uudistaja ja vauhdittaja. Kehitysohjelma Vastuuhenkilö Päivi Saarelainen Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen 2016 Miten tavoiteltu tila saavutetaan? 2017 Miten tavoiteltu tila saavutetaan? 2018–2019 Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Työelämäyhteistyön ja verkostojen arviointi Kumppanuusyhteistyön toteuttaminen työelämän toimijoiden ja opiskelijoiden kanssa yhdessä ammatti-/ toimialoittain Suunnitelman ja sopimusten mukainen uudistava kumppanuusyhteistyö Kumppanuusohjelman laadinta yhdessä työelämän kanssa koko Salpauksen tasolla, toimialoittain jne. Kumppanien henkilöstön osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen yhdessä Toimintamallin käyttöönotto Työelämäyhteistyön ja kumppanuusohjelman arviointi Kumppanien henkilöstön osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen yhdessä Työelämäyhteistyön ja kumppanuusohjelman arviointi ja kehittäminen jatkuu 2020 Mikä on tavoiteltu tila vuonna 2020? Salpaus – enemmän kuin koulu – opiskelijan ja työelämän kohtaamispaikka Salpaus on palveluintegraattori - tulokselliset toimintamallit kumppanuuksien toteuttamiseen verkostoissa - koko henkilöstö osallistuu toiminnan, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen Salpaus on ammatillisen elinikäisen oppimisen vauhdittaja koko työuran ajan Tarvittavat päätökset Kumppanuusohjelman vahvistaminen ja toimeenpano Tarvittavat hankinnat/ budjetti Kumppanuusohjelman toimeenpanon kustannukset Mittarit Valmistuneiden työllistyminen Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistamisen toimenpiteet vaikuttavat läpäisyyn, opinnoista eroamiseen jne. Opettajien työelämäjaksot (ei tuloskorttimittari) Sidosryhmätutkimuksen toteutus Päätös kumppanuusohjelman kehittämisestä Kumppanuusohjelman toimeenpanon ja arvioinnin kustannukset Sidosryhmätutkimuksen toteutus Valmistuneiden työllistyminen Työelämän arvio Salpauksen toiminnasta Opettajien työelämäjaksot (ei tuloskorttimittari) 21 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016–2018) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2016–2020 2.1.1.2 Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen -kehitysohjelma Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen kehitysohjelmassa on asetettu tavoitetila opintojen henkilökohtaistamiseen, digitalisaatioon, aikaan ja paikkaan sitomattomaan oppimiseen ja Salpauksen oppimismaisemaan: Jokaisen oppijan opiskelu suunnitellaan henkilökohtaisesti, opetuksessa ja ohjauksessa käytetään yhteisiä sähköisiä ympäristöjä, oppiminen on mahdollista 24/7 opiskelijan kanssa suunnitellussa oppimismaisemassa, jossa yhdistyvät hänen henkilökohtaiset ympäristönsä ja Salpauksen tarjoamat muuntojoustavat aktiiviseen vuorovaikutukseen kannustavat oppimisympäristöt. Matriisi täydennetään talousarviokirjaan ennen yhtymähallituksen käsittelyä 21.9.2015. 22 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016–2018) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2016–2020 2.1.1.3 Taloudellinen perusta -kehitysohjelma Koulutuskeskus Salpauksen talouden hallinta julkisen rahoituksen laskiessa lähes 30 prosenttia on toiminnan elinehto. Seuraavat vuodet ovat edelleen muutoksen ja sopeuttamisen vuosia. Saamme lisäaikaa sopeuttamiselle käyttämällä aiempina vuosina kertyneitä ylijäämiä. Tästä huolimatta toiminnan sopeuttamistarve on 4 – 5 prosenttia vuosittain aina vuoteen 2019 asti. Tähän tavoitteeseen pääsemme muuttamalla pedagogiikka- ja oppimisratkaisuja, vahvistamalla ja toteuttamalla palveluverkkoselvityksen ja toimitilastrategian toimenpiteet sekä muuttamalla ja kehittämällä koko organisaation toimintaa. Vuonna 2020 tilikausi on jälleen hieman ylijäämäinen, taseessa on jäljellä 5 miljoonaa vanhoja ylijäämiä (ylijäämiä käytetty 16 milj. euroa 2016–2020 toiminnallisten alijäämien kattamiseen), kiinteistöinvestointeja on toteutettu 2016–2020 toimitilastrategian mukaisesti 45 milj. euroa, kiinteistöjä on käytössä 115 000 neliötä, lainapääoma on 20 milj. euroa, lainanhoitokate 3,1 ja maksuvalmius on vähintään 30 päivää. Kehitysohjelma 2016 2017 2018 Talouden suunta Muutokset ammatillisen koulutuksen rahoituksessa Lähtötilanteessa talousarvion 2015 tilikauden alijäämä -2,1 milj.€ Hallitusohjelma • Rakenteelliset uudistukset -6,5 milj.€ (-190 milj.€, arviolta 3,4 %:n osuus Salpaukselle) Hallitusohjelma • Nuorten oppisopimuskoulutuksen laajentamisen erillisrahoitus (-19 milj.€) Koulutusluvan mukainen paikkavähennys (-170), -1,7 milj.€ Tarvittavat muutokset/ päätökset Salpauksessa Muutokset TA:ssa Hallitusohjelma • Poistojen takuukorotuksen päättymisen vaikutus rahoitukseen -3 %, n. -1,8 milj.€ Koulutustarjonnan ja palveluverkkoselvityksen vaikutusten toimeenpano Toimitilastrategian vahvistaminen ja toteuttaminen • Heinämaantien purkaminen • Hollolan Kukonkoivun rakennusten myynti Talouden sopeuttaminen • organisaation uudistaminen • pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen keinoin Kilpaillulla markkinoilla toimivan ei tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen v. 2017 (liikevaihto 2,5 milj.€ v.15) Talous- ja palkanlaskentapalveluiden ulkoistaminen v. 2017 Tilikauden tulos ei heikkene vuodesta 2015, kun otetaan huomioon koulutuspaikkojen vähentymä ja aikuiskoulutuksen muutokset. Investointien takuukorotuksen vaikutus heikentää 2019 2020 Tutkintoon johtamattoman koulutuksen rahoituksen kehitys epävarmaa Koulutustarjonnan muutokset Koulutustarjonnan muutokset Koulutustarjonnan muutokset Koulutustarjonnan muutokset Toimitilavision toteuttaminen • Nastolan ja Orimattilan toimipisteiden lakkauttaminen Toimitilavision toteuttaminen • Katsastajankadun toimipisteen lakkauttaminen. Toimitilavision toteuttaminen Toimitilavision toteuttaminen Talouden sopeuttaminen pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen keinoin Talouden sopeuttaminen pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen keinoin Talouden sopeuttaminen pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen keinoin Talouden sopeuttaminen pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen keinoin Tuloksen parantaminen. Hallitusohjelman edellyttämän sopeuttamisen toteuttaminen Tuloksen parantaminen. Hallitusohjelman edellyttämän sopeuttamisen toteuttaminen Tuloksen parantaminen. Hallitusohjelman edellyttämän sopeuttamisen toteuttaminen Hallitusohjelman edellyttämän sopeuttamisen toteuttaminen Uudistettu organisaatio Kiinteistöjen vähentäminen -40 % vuodesta 2013 vuoteen Kiinteistöjen vähentäminen -40 % vuodesta 2013 vuoteen Kiinteistöjen vähentäminen -40 % vuodesta 2013 vuoteen 23 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016–2018) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2016–2020 tulosta. Oppimis- ja koulutuspalveluiden sopeuttamistavoite -6 % (vrt. 1. enn.15) -2,4 milj.€ Aikuiskoulutuksen kannattavuuden parantaminen osana yhtiöittämisen valmistelua Mittarit Tilikauden alijäämä -2,8 milj. € Kulujen sopeuttaminen -5,8%/-4,3 milj.€ (vrt. tot 15) Tase: Ylijäämät 15,5 milj.€ Lainapääoma 3,4 milj.€ Lainanhoitokate 1,1 Kassan riittävyys (pv) 39 Kiinteistöinvestoinnit 9,5 M€ Kiinteistömäärä 135 000 m2, (163 000 m2 v. 2013) Kilpaillun aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen, yhteisen resurssikäytön varmistaminen markkinaperusteisesti hinnoitellen. 2020+ mennessä • Katsastajankadun toimipisteen lakkauttaminen, tulosvaikutus 1,0 milj.€. 2020+ mennessä 2020+ mennessä Tilikauden alijäämä -3,2 milj. € Kulujen sopeuttaminen -4,3 %/-3,5 milj.€ Tase: Ylijäämät 6 milj.€ Lainapääoma 25 milj.€ Lainanhoitokate 2,8 Kassan riittävyys (pv) 32 Kiinteistöinvestoinnit 11,8 M€ Kiinteistömäärä 115 000 m2 Tilikauden ylijäämä -1,0 milj. € Kulujen sopeuttaminen -4,2 %/-3,3 milj.€ Tase: Ylijäämät 5 milj.€ Lainapääoma 23 milj.€ Lainanhoitokate 2,7 Kassan riittävyys (pv) 30 Kiinteistöinvestoinnit 3,5 M€ Kiinteistömäärä 115 000 m2 Tilikauden ylijäämä +/- 0 milj. € Kulujen sopeuttaminen -1,9 %/-1,4 milj.€ Tase: Ylijäämät 5 milj.€ Lainapääoma 20 milj.€ Lainanhoitokate 3,1 Kassan riittävyys (pv) 30 Kiinteistöinvestoinnit 4,5 M€ Kiinteistömäärä 115 000 m2, (100 000 m2 vuonna 2023) Talous- ja palkanlaskentapalveluiden ulkoistaminen Kiinteistöjen vähentäminen - 40 % vuodesta 2013 vuoteen 2023 mennessä • Nastolan ja Orimattilan toimipisteiden lakkauttaminen, tulosvaikutus 1,250 milj.€ Tilikauden alijäämä -6,5 milj. € Kulujen sopeuttaminen -4,8 %/4,1 milj.€ Tase: Ylijäämät 9 milj.€ Lainapääoma 17 milj.€ Lainanhoitokate 6,8 Kassan riittävyys (pv) 31 Kiinteistöinvestoinnit 15,8 M€ Kiinteistömäärä 121 000 m2 24 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016–2018) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2016–2020 2.1.2 Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet Salpauksen strategiatyössä on valmisteltu varsinaisen strategia-osan lisäksi toimintakulttuurin vahvistamisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Strategia painopisteineen ohjaa suunnan valinnoille ja kehittämistyölle. Toimintakulttuuri vahvistaa yhteistä tahtotilaa tehtyjen valintojen onnistumiselle. Toimintakulttuurin tehtävänä on tukea oppimisen rohkeutta, tekemisen iloa ja reilua asennetta sekä vuorovaikutusta yhteisöissä. Yhteisöllisen toimintakulttuurin piirteitä ovat esimerkiksi osaamisen jakaminen, opiskelijoiden osallistaminen, sitoutuminen, avoin vuorovaikutus, luottamus, kannustus ja kehittäminen sekä onnistunut esimiestyö ja johtaminen. Salpauksen toimintakulttuuria tarkastellaan seuraavista näkökulmista: · opetussuunnitelman tavoitteet, opetus- ja ohjausmenetelmät, opetusmateriaali, opetuksen sisällöt, säännöt ja ohjeet, · koko henkilöstön vuorovaikutus oppimistilanteessa ja sen ulkopuolella, · tilat, kampus kokonaisuutena. Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen. Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ovat: · Opiskelijoiden osallistuminen · Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen · Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Osa-alueista on laadittu matriisit, joissa on visio vuodelle 2020, tarvittavat toimenpiteet ja päätökset, tarvittavat hankinnat ja vaikutukset budjettiin sekä mittarit vuositasolla vuosille 2016–2020. 25 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016–2018) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2016–2020 2.1.2.1 Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen Salpauksessa opiskelijat osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamiseen. Hyvinvoivat opiskelijat oppivat ja viihtyvät moderneissa oppimismaisemissa entistä paremmin. Heidän toimintansa on kaikkien arvostamaa, tunnustamaa ja opintoja edistävää osallistumista yksilön ja yhteisön hyväksi. Toimintakulttuurin osa-alue Vastuuhenkilö Merja Tirkkonen Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen 2016 Miten tavoiteltu tila saavutetaan Miten tavoiteltu tila saavutetaan Opiskelijat osallistuvat hyvinvointia tukevan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Toiminta organisoidaan, vastuunjako määritellään ja resursoidaan. Tutortoimintaa koordinoidaan, vastuutetaan ja resursoidaan. Tutorien tehtäväroolit täsmennetään Aloittavien opiskelijoiden ryhmäyttäminen suunnitellaan alakohtaisiksi toimintamalleiksi ja opiskelijoiden perehdytyskäytännöt selkeytetään. Opiskelijatapahtumat monipulisiksi. Hyvinvointia tukevan toiminnan organisointi, vastuunjako ja resursointi vakiintuvat toimintatavaksi. Tutortoiminta vakiinnutetaan. Hyvinvointiryhmien toimintaa suunnitellaan. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Käynnistetään vuorovaikutteisen opiskelijaintran tai vastaavan suunnittelu yhdessä opiskelijoiden kanssa. Laaditaan toimintamalli virallisen opiskelijakuntatoiminnan käynnistämiseksi ja käynnistetään alakohtainen opiskelijakuntatoiminta vähitellen. Turvallisuusryhmiin nimetään opiskelijaedustus. Tarvittavat päätökset Tarvittavat hankinnat/budjetti Mittarit 2017 Uuden opiskelijapalautejärjestelmän käyttöönotto ja palautteiden hyödyntäminen koko Salpauksessa Toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen nimetään rehtorin toimesta työryhmät, joissa opiskelija- ja henkilöstöedustus. Henkilöstön resursointi, tarvittava koulutus sekä opiskelijoiden matkakulut ja tarjoilut 10 000 e. Opiskelijoiden antama suullinen palaute toiminnasta. Vuosina 2015–2016 toteutettavalla toimintatutkimuksella seurataan ja ohjataan yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamista opiskelijoiden osallistumisen näkökulmasta. Ryhmäyttämiskäytännöt toimivat kaikilla aloilla. 2018 - 2019 2020 Miten tavoiteltu tila saavutetaan Toiminnan arviointi ja kehittäminen Tavoiteltu tila on vuonna 2020 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Toiminnan monipuolistaminen Kampuskohtaiset tapahtumat ovat vetovoimaisia Opiskelijahuoltotyöryhmät korvataan hyvinvointiryhmillä. Suunnittelua jatketaan ja toteutetaan vähitellen Salpauksen opiskelijakunnan perustaminen ja vastuiden määrittäminen. Vaikuttamismahdollisuuksien monipuolistaminen. Toiminnan varmistaminen kaikissa toimipisteissä ja kampuksilla Palautteiden hyödyntäminen. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Toiminnan arviointi ja kehittäminen Toiminnan kehittäminen. Kaikkien osapuolten sitoutuminen toimintaan, johdon tuki ja tarvittava koulutus. 10 000 e Sitoutuminen toimintaan, johdon tuki ja tarvittava koulutus. 10.000 e/v Opiskelijoiden hyvinvointikysely. Opiskelijoiden hyvinvointikysely. 26 Toiminnan vahvistaminen ja kehittäminen Toiminnan arviointi ja kehittäminen Palautteiden hyödyntäminen Opiskelijalähtöinen toiminta viihtyisissä ja turvallisissa oppimismaisemissa, jotka kehittyvät opiskelijoiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden myötä. Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet ovat systemaattisia ja tunnustettuja organisoidun ja johdetun opiskelijakuntatoiminnan ja modernin opiskelijapalautejärjestelmän kautta. Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016–2018) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2016–2020 2.1.2.2 Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Koulutusalat tekevät yhdessä opetussuunnitelmien, tutkintojen ja henkilöstökoulutusten suunnittelua ja toteutusta. Koulutusalat arvioivat yhdessä toimintaansa ja jakavat hyviä käytäntöjä. Tavoitteena on että päällekkäisyys vähenee, osaamisen jakaminen lisääntyy ja henkilö- ja tilaresurssien käyttö tehostuu. Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen tarjoaa Salpauksessa niin opetussuunnitelmaperusteisesti opiskeleville kuin näyttötutkintoon valmentautuville opiskelijoille erinomaisia mahdollisuuksia kartuttaa ja syventää ammatillista osaamista aidoissa työelämän tilanteissa. Oppilaitoksen omien toimintojen opinnollistaminen rikastuttaa oppimisympäristöjämme, tarjoaa opiskelijoille uusia pedagogisia vaihtoehtoja sekä antaa mahdollisuuden tehostaa organisaation toimintaa. Matriisi täydennetään talousarviokirjaan ennen yhtymähallituksen käsittelyä 21.9.2015. 27 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016–2018) Strategia ja strategiset ohjelmat vuosille 2016–2020 2.1.2.3 Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Salpauksessa on tavoitteena arvojen mukainen eettinen toiminta ja johtaminen. Eettisen johtamisen piirteitä ovat: oikeudenmukaisuus, laajojen kokonaisuuksien hahmotuskyky, vastuunkantokyky, rehellisyys, rohkeus, päämäärätietoisuus, johdonmukaisuus ja onnistunut vuorovaikutus. Koko työyhteisö, lähiesimiestyö ja johtaminen vaikuttavat yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamiseen ja toimintaan. Toimintakulttuurin osa-alue Vastuuhenkilö Lena Siikaniemi Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Johtaminen Lähiesimiestyö Työyhteisö 2016 2017 2018 2019 2020 Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Mikä on tavoiteltu tila vuonna 2020? • Johdolla on yhteinen näkemys siitä, mitä eettinen johtaminen tarkoittaa käytännön tekemisinä • Eettinen johtaminen omassa työssä • Johto- ja esimiesorganisaation uudistaminen • Esimiehillä on yhteinen näkemys siitä, mitä eettinen johtaminen tarkoittaa käytännön tekemisinä. • Eettinen johtaminen omassa työssä > esimiesosaamisen vahvistaminen • Johto- ja esimiesorganisaation uudistaminen • Arvojen mukaisen toiminnan esiin nostaminen (mm. palautteen, -/+ antaminen ja vastaanottaminen) • Arvokeskustelut eri tilanteissa • Palkitsemis- ja kannustamistapojen arviointi ja kehittäminen • Eettinen johtaminen omassa työssä • Johto- ja esimiesorganisaation uudistaminen • Eettinen johtaminen omassa työssä • Johto- ja esimiesorganisaation uudistaminen • Eettinen johtaminen omassa työssä • Johto- ja esimiesorganisaation uudistaminen • Salpauksessa toteutuu eettinen, avoin ja hyvähenkinen johtaminen. • Johto näyttää organisaation suunnan sekä työskentelee tuloksellisesti verkostoissa strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhdessä henkilöstön kanssa. • Eettinen johtaminen omassa työssä > esimiesosaamisen vahvistaminen • Johto- ja esimiesorganisaation uudistaminen • Eettinen johtaminen omassa työssä > esimiesosaamisen vahvistaminen • Johto- ja esimiesorganisaation jatkuva arviointi • Eettinen johtaminen omassa työssä > esimiesosaamisen vahvistaminen • Johto- ja esimiesorganisaation jatkuva arviointi • Lähiesimies toimii ihmisten kanssa eettisen johtamisen mukaisesti. • Ammattitaitoinen lähiesimiestyö mahdollistaa ja tukee henkilöstön (myös esimiehen) onnistumisia asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa Salpauksen tavoitteiden mukaisesti. • Arvojen mukaisen toiminnan esiin nostaminen (mm. palautteen, -/+ antaminen ja vastaanottaminen) • Arvokeskustelut eri tilanteissa • Palkitsemis- ja kannustamistapojen arviointi ja kehittäminen • Arvojen mukaisen toiminnan esiin nostaminen (mm. palautteen, -/+ antaminen ja vastaanottaminen) • Arvokeskustelut eri tilanteissa • Palkitsemis- ja kannustamistapojen arviointi ja kehittäminen • Arvojen mukaisen toiminnan esiin nostaminen (mm. palautteen, -/+ antaminen ja vastaanottaminen) • Arvokeskustelut eri tilanteissa • Palkitsemis- ja kannustamistapojen arviointi ja kehittäminen • Työyhteisössä toimimme kaikki vastuullisesti sekä vahvasti yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin sitoutuen. • Iloitsemme sekä yksilöiden että koko työyhteisön onnistumisista ja kannustamme toinen toisiamme. Palkitseminen ja kannustaminen 7000 e Valmennus 10 000 e Palkitseminen ja kannustaminen 10 000 e Valmennus 10 000 e Palkitseminen ja kannustaminen 10 000 e Valmennus 10 000 e Tarvittavat päätökset Organisaatiorakenne (hallitus, tj, rehtori) Palkitsemis- ja kannustamistavat (hallitus) Tarvittavat hankinnat/budjetti Palkitseminen ja kannustaminen 5000 e Valmennus 10 000 e Mittarit valmistelussa johtamis- ja työhyvinvoinikyselystä 28 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016–2018) 2.2 Tuloskortti Tuloskortti täydennetään talousarviokirjaan ennen yhtymähallituksen käsittelyä 28.9.2015. 2.3 Henkilöstön koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle 2016 käsitellään yhteistyötoimikunnan kokouksessa 21.9.2015. Seuraavana ovat henkilöstö- ja koulutussuunnitelman osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2016: Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2016 o Uudistuneiden pedagogisten toimintamallien kehittäminen ja vakiinnuttaminen o Uudistuneiden oppimisratkaisujen kehittäminen ja vakiinnuttaminen Muun henkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2016 o Oman ammattialan erityisosaamisen vahvistaminen oppilaitoskontekstissa Esimiesten osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2016 o Eettinen johtaminen omassa työssä o Esimiesten osaaminen strategian viestimisessä ja toiminnan johtamisessa oppilaitoskontekstissa Koko henkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2016 o Toimintakulttuurin vahvistaminen yhteistoiminnallisesti o Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen o Henkilöstön kyky hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia omassa työssään Muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin vastaaminen edellyttää kaikilta kykyä uudistua ja oppia pois vanhasta. 29 Tuloslaskelmaosa 3 3.1 Tuloslaskelmaosa Taloudelliset lähtökohdat Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut opetuksen toteutuksen resursoinnin tarkastelu osana tutkinnonuudistuksen toimeenpanoa ja tulevan lukuvuoden lukuvuosisuunnittelua. Oppimis- ja koulutuspalveluiden toimialalle asetettiin 6 %:n tuottavuustavoitteen nousu opetuksen toteutuksen resursseihin, verrattuna 2015 toteutuvaan tasoon. Lukuvuoden 170 opiskelijapaikan vähentyminen tuli huomioida täysimääräisesti eikä se sisältynyt asetettuun tuottavuuden nostotavoitteeseen. Kokonaisuudessaan Salpauksen toimintatuotot laskevat -3,7 prosenttia (-2,9 milj. euroa) talousarviosta 2015. Vuoden 2015 toteuma tulee olemaan suurempi. Talousarvion 2016 todellinen tuottojen lasku on -6,9 miljoona euroa verrattuna vuoden 2015 tilinpäätösennusteeseen. Kaikkiaan yksikköhintatulot laskevat -4,9 miljoonaa euroa (-8 %) vuoteen 2015 verrattuna. Koulutusluvan mukaisia koulutuspaikkavähennyksiä (-170 paikkaa) kohdentuu vuodelle 2016. Talousarviossa ei ole arvioitu saatavan tulosrahoitusta, koska sen saamisesta ei ole varmuutta. Aikuiskoulutuksen tulokehityksen arvioiminen on vaikeaa. Valtion rahoittamasta työvoimakoulutuksesta osa perustuu kilpailutettuihin päivähintoihin ja osa monivuotisiin optiosopimuksiin. Kilpailutilanne aikuiskoulutuksessa on kova. Yleinen taloudellinen ilmapiiri ja maailmantalouden kehittyminen vaikuttavat paljon yrityksen koulutustarpeisiin. Opiskelijoiden saamista mm. työvoimakoulutukseen on vaikea arvioida ja toteutuvien opiskelijatyöpäivien määrä vaikuttaa suoraan tulojen kertymiseen. Tuottojen varmuus budjetointivaiheessa ei ole samaa luokkaa kuin nuorten koulutuksessa. Aikuiskoulutuksen tulo-odotuksissa on nuorten aikuisten ja aikuisten osaamisohjelman rahoitusta on budjetoitu 2 milj. euroa enemmän vuoden 2015 talousarvio tasoon verrattuna. OKM:n lisäkoulutuksen ja työvoimakoulutuksen ennustetaan 20 %:n laskua talousarviotasoon. Kokonaisuudessaan aikuiskoulutuksen tulojen odotetaan laskevan -1 % (-63.000 euroa) talousarvio 2015 tasosta. Projektien tulot on huomioitu talousarviossa pääasiassa vain saatujen rahoituspäätösten mukaisesti. Projektihakuja tehdään avautuvien hakujen mukaan ja toteutuva projektitoiminta tulee olemaan talousarviossa arvioitua volyymia laajempi. Projektitoiminnan laajuuden arvioidaan kasvavan 9 % (+453.000 euroa) verrattuna vuoden 2015 talousarviotasoon. Talousarvion toimintakulut laskevat -1,8 % (-1,3 milj. euroa) vuoden 2015 talousarviosta. Suurimmat laskut tapahtuvat henkilöstökuluissa -2,0 % ja aineiden ja tarvikkeiden hankinnoissa 5,4 % verrattuna 2015 talousarvioon. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista on 60,8 %, kun vuoden 2015 talousarviossa vastaava luku oli 60,1 %. Toiminnan ja talouden sopeuttamiseen on reagoitu yhteisesti katettavien palveluiden osalta jo aiemmin suunniteltujen sopeuttamistoimenpiteiden pohjalta. Sopeuttamistoimet näkyvät vuoden 2015 talousarviossa yhteisten toimintojen kustannusrakenteessa. Vuoden 2016 talousarviossa koulutusaloille kohdistettavia tilakustannuksia 14,4 miljoonaa euroa, kun vuoden 2015 talousarviossa vastaava kulu on 15,2 miljoonaa euroa. Tilakustannusten osuus toimintatuotoista vuonna 2016 on 18,9 %, kun vastaava luku vuoden 2015 talousarviossa oli 19,3 % (muutos -0,4, %, 819.517 euroa). Tietohallinnon toimintakulut kasvavat 4,1 % (141.378 euroa) verrattuna vuoteen 2015 turvatulostusratkaisun käyttöönoton myötä. Kokonaisuutena tavoitteena on laskea Salpauksen tulostuskustannuksia -250.000 euroa vuodessa tulostus- ja monitoimilaitemäärien vähentämisen kautta. Muutos näkyy em. tavalla Tietohallinnon talousarviossa, mutta kustannus tullaan kohdentamaan tilikauden aikana käytön mukaan takaisin yksiköihin. Opiskelijaruokailun talousarvion kustannusvarukset ovat kasvavat 77.501 eurolla verrattuna vuoden 2015 talousarvion tasoon. Vuoden 2015 tulevaan toteumaan verraten määrärahat opiskelijaruokailuun laskevat -37.600 euroa. Hallinnon toimintakulujen laajuudessa ei tapahdu oleellisia muutoksia talousarviovuosien välillä (3.468.768 euroa v.2015 ja 3.475.887 euroa v.2016). 30 Tuloslaskelmaosa 3.2 Tuloslaskelma Sisältää ulkoiset erät 1000 euroa TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 128 970 120 097 252 7 218 1 404 78 470 73 890 16 1 776 2 788 75 935 70 128 22 3 409 2 377 69 435 69 435 64 0 0 0 0 -116 000 -76 769 -19 019 -11 687 -1 432 -5 515 -1 577 -71 722 -47 142 -12 216 -8 092 -963 -1 846 -1 465 -70 399 -46 205 -12 117 -7 651 -1 069 -1 950 -1 406 -66 260 -62 737 13 035 6 748 5 536 3 175 6 698 -53 119 19 -168 -23 -259 35 -181 35 -115 20 -662 20 -278 -16 -200 -16 -135 -682 Vuosikate 12 981 6 489 5 355 3 060 6 037 Poistot ja arvonalentumiset - Suunn. mukaiset poistot -9 967 -9 312 -8 972 -9 162 -10 042 Toimintatuotot - Myyntituotot - Maksutuotot - Tuet ja avustukset - Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut - Henkilöstökulut - Palvelujen ostot - Aineet, tarvikkeet ja tavarat - Avustukset - Vuokrat - Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut - Korkotuotot - Muut rahoitustuotot - Korkokulut - Muut rahoituskulut Satunnaiset erät - Satunnaiset tuotot - Satunnaiset kulut 1 060 -385 Tilikauden tulos 3 690 -2 823 -3 617 -6 102 -4 005 712 0 -13 712 784 784 784 4 389 -2 111 -2 833 -5 318 -3 221 10,1 8,6 7,3 4,6 9,6 8 196 158,4 24 280 * 5 346 121,4 22 169 10 990 48,7 19 336 18 585 16,5 14 019 14 640 41,2 10 798 Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Tavoitteet ja tunnusluvut - Toimintakate % - Poistoalaisten investointien omahankintameno, tuhat € - Vuosikate / nettoinvestointi, % - Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat € *) TP 2014 Kertyneessä ylijäämässä on huomioitu Lahdenammattikorkeakoulun talousalueen yhtiöittäminen 1.1.2015 Toimintakate, % = 100 * Toimintakate / Toimintatuotot Vuosikate/nettoinvestointi, % = 100 * Vuosikate / Poistoalaisten investointien omahankintameno Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat € = Edellisten tilikauden yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä 31 Tuloslaskelmaosa 3.3 3.3.1 Tuloslaskelma erittelyt Toimintatuotot ja kulut Kuntayhtymän toimintatuottojen pääosan muodostaa valtiolta saatava perusrahoitus eli yksikköhintatulot, joiden osuus toimintatuotoista on noin 75,8 prosenttia (70,24 prosenttia TA 2015). Toiseksi suurimman tuottoerän muodostaa aikuiskoulutuksen myynti, jonka osuus on 10,5 miljoonaa euroa 14 prosenttia. Myyntituottoihin sisältyy työtoiminnasta saadut tuotot, yhteisten palveluiden myynti Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle sekä Tuoterenkaan myyntitoiminta. Talousarviossa EU-osarahoitteisista projekteista huomioidaan vain hyväksytyn rahoituspäätöksen saaneet projektit. Talouden vuosikellon mukaisesti projektivolyymia tarkennetaan tilinpäätösennusteiden yhteydessä. Projektitoiminnan laajuus on 868 641 euroa. Tuottorakenne TA 2016 Ulospäin myytävät palvelut 5,9 % Muut tuotot 7,6 % Perus- eli yksikköhintarahoitus Opisk. ja henk.ravintolat 4,0 % Aikuiskoulutuksen laajuus EU-projektit EU-projektit 0,5 % Opisk. ja henk.ravintolat Aikuiskoulutuksen laajuus 6,4 % Ulospäin myytävät palvelut Muut tuotot Perus- eli yksikköhintarahoitus 75,8 % Toimintakulujen suurimman erän muodostavat henkilöstökulut, joiden osuus on noin 65,6 prosenttia (65 % TA 2015) toimintakuluista. Palkat on laskettu maaliskuun 2015 tasoon ottaen huomioon 1,0 prosentin varaus arvion virka- ja työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista. Lomapalkka- ja lomarahavaraukset on myös otettu huomioon. Vuokrakulut sisältävät koneiden ja laitteiden vuokria 1 313 176 euroa (1 231 481 euroa TA 2015). 32 Tuloslaskelmaosa Avustukset 2% Vuokrat 3% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 11% Toimintakulut TA 2016 Muut toimintakulut 2% Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Palvelujen ostot 17% 3.3.2 Henkilöstökulut 66% Tulorahoituksen kehitys Taloussuunnitelman tavoite on asetettu siten, että vuonna 2020 toiminta- ja talous on sopeutettu hallitusohjelman mukaiseen laskeneeseen rahoitukseen. Vuosina 2014–2017 Salpauksen koulutuksen rahoitus tulee laskemaan yhteensä 20 milj. euroa. Tilikaudet 2016–2020 tulevat olemaan suunnitelman mukaisesti alijäämäisiä, näin saadaan aikaan toiminnan sopeuttamiseen noin 30 prosentin rahoituksen laskuun. Sopeuttamisen tavoiteasetanta perustuu noin 4,5 prosentin tehostamiseen vuosittain. Rahoitus ei laske nykyhallitusohjelman mukaisesti enää vuodesta 2018 alkaen, mutta sopeuttamistarve ulottuu myös vuosille 2018 ja 2019, jotta talous tasapainottuu lähes 30 prosentin rahoituksen laskusta. Toiminta- ja vuosikatteen kehitys 12,0 % 10,1 % 10,0 % 10,1 % 9,6 % 8,6 % 7,3 % 8,0 % 8,7 % 8,3 % Toimintakate % 7,1 % 6,0 % 4,6 % 4,0 % Vuosikate % 4,4 % 2,0 % 0,0 % TP 2014 3.3.3 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Korkotuotot ja -kulut Korkotuottojen talousarviovaraus on 35 000 euroa. Lainojen korkokulut on arvioitu -200 000 euroksi. Taloussuunnitelmassa on huomioitu taloussuunnittelukaudella nostettaviksi suunniteltujen lainojen korkokulut. Nostettavat lainat on budjetoitu 10 vuoden laina-ajalle 4 prosentin korkotasolla. 33 Tuloslaskelmaosa 3.3.4 Vuosikate Kuntayhtymän vuosikate talousarviossa 2016 on 5 355 000 euroa (7,1 prosenttia). Vuonna 2017 Salpauksen tulot laskevat hallitusohjelman leikkauksista johtuen arviolta 6,5 milj. euroa, jolloin vuosikate laskee 4,4 prosenttiin. Vuosikate nousee, kun sopeuttamista jatketaan edelleen vuonna 2018, vaikka julkinen rahoitus ei enää laske. 3.3.5 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Suunnitelmapoistot on poistosuunnitelman mukaisesti huomioitu täysimääräisesti tulosvaikutteisina. Rakennusten poistoaika on 20 vuotta. Tilikauden tulos muodostuu alijäämäiseksi -3 617 000 euroa. Koulutuskeskus Salpauksen julkisen rahoituksen lasku aiheuttaa tilikauden alijäämän. 3.3.6 Poistoeron vähennys Poistoeron vähennyksenä käsitellään puretuista investointivarauksista muodostuneen poistoeron vuosittain suunnitelman mukaisiin poistoihin kirjattava osuus. 34 Investointiosa 4 4.1 Investointiosa Investointien yhdistelmä 1000 € Hanke nimiyhdistelmä Kokonaiskustannusarvio MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ ilman ALV TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 46 500 6 419 3 081 9 450 15 750 11 800 10 114 634 2 266 1 540 2 835 2 840 1 525 545 2 000 2 000 - Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 180 190 275 275 - Oppilaitospalvelut 447 495 460 465 114 310 100 100 KIINTEISTÖINVESTOINNIT ylläpito- ja kehittämishankkeet IRTAIN OMAISUUS Koulutuskeskus Salpaus - Oppimis- ja koulutuspalvelut - Rehtorintoimisto ja hallinto Tuoterengas 557 557 Lahden ammattikorkeakoulu Yhteiset palvelut 415 172 415 172 Irtain osuus yhteensä 11 258 1 777 2 266 1 540 2 835 2 840 INVESTOINTI YHTEENSÄ 57 758 8 196 5 346 10 990 18 585 14 640 35 Investointiosa 4.2 Kiinteistöinvestoinnit rakennuksittain ja hankkeittain 1000 € Kohde/ hanke Hanketavoitteet Tul/ Men Hanke yhteensä TP TA TA TS TS 2014 2015 2016 2017 2018 Kiinteistö Stå. 2-6 rak ennus II m uutostyöt M -4 590 rak ennus V k unnostustyöt M -400 -400 rak ennus IX m uutostyöt M -2 500 -2 500 Ståhlberginkatu 2-6, Lahti Menot yhteensä Tulot yhteensä -7 490 0 -4 590 -4 590 0 0 0 0 0 -2 900 0 0 0 0 0 0 0 -4 550 -4 550 -4 550 0 -4 550 0 Ståhlberginkatu 4 A rak ennuk sen k unnostustyöt M Ståhlberginkatu 4 A, Lahti Menot yhteensä Tulot yhteensä -500 -500 0 -500 0 0 0 0 -500 0 Ståhlberginkatu 8-10 k iinteistön m uutos- ja pk .työt M Ståhlberginkatu 8-10, Lahti Menot yhteensä Tulot yhteensä -9 100 -9 100 0 0 0 0 0 0 0 0 Svinhufvudinkatu 2, Lahti k iinteistön m uutos- ja pk .työt M Svinhufvudinkatu 2, Lahti Menot yhteensä Tulot yhteensä -2 500 -2 500 0 -2 500 0 0 0 0 0 0 0 0 -2 500 0 -600 -650 0 0 -600 0 -650 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -2 400 -2 900 Svinhufvudinkatu 6 F-G, Lahti k iinteistön m uutostyöt M Svinhufvudinkatu 6 F-G, Lahti Menot yhteensä Tulot yhteensä -1 250 -1 250 0 0 0 -809 -809 -809 0 -809 0 0 0 M -131 -131 0 M -5 300 A2-uudisrak ennus (k one- ja m etallialan tilat) M -8 800 -4 400 -4 400 F-rak ennuk sen perusk orjaus M -700 -350 -350 C-rak ennuk sen m uutostyöt M 0 Svinhyfvudinkatu 13, Lahti k iinteistön m uutos- ja pk .työt M Svinhufvudinkatu 13, Lahti Menot yhteensä Tulot yhteensä Kiinteistö Vipusenkatu 5 k iinteistöjen m uutos- ja pk .työt A1-uudisrak ennus (liik untasali ja ruok ala, sis. vanhan A-osan purk u) Vipusenkatu 5, Lahti Menot yhteensä Tulot yhteensä -14 931 0 -131 0 0 0 -2 400 0 -7 650 0 -4 750 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 -651 -1 631 0 0 0 0 0 0 0 -1 150 -5 950 -5 950 0 0 0 0 0 Vipusenkatu 3 k iinteistön m uutostyöt 0 M Vipusenkatu 3, Lahti Menot yhteensä Tulot yhteensä Kiinteistö Jokimaankuja 8-10 tallin uudisrak ennus M -651 m aneesin uudisrak ennus M -1 631 Jokimaankuja 8-10, Lahti Menot yhteensä Tulot yhteensä -2 282 0 -1 631 -651 0 Opintie 1 Heinola A-osan I - II vaihe M Opintie 1, Heinola Menot yhteensä Tulot yhteensä -7 100 -7 100 0 0 0 -1 150 0 -538 -238 -300 -538 0 -238 0 -300 0 0 0 0 0 0 0 -46 500 0 -46 500 -6 419 0 -6 419 -3 081 0 -3 081 -9 450 0 -9 450 -15 750 0 -15 750 -11 800 0 -11 800 Laurellintie 55, Asikkala k oulutustilat/sauna, oppilastyö Laurellintie 55, Asikkala Menot yhteensä Tulot yhteensä KIINTEISTÖINVESTOINNIT YHTEENSÄ Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot M 36 Investointiosa 4.2.1 Kiinteistöinvestointien perustelut Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimitilastrategian mukaisesti tarkennetaan vuosittain kuntayhtymän tulevien ratkaisujen vaikutus tilojen määriin ja sijaintiin. Sitovuustasona kuntayhtymälle on rakennusinvestointien kokonaismäärä. Ennen hankkeiden aloittamista esitetään suunnitelmat ja toteutuskustannusarviot normaalin käytännön mukaisesti hallituksen hyväksyttäväksi. Prosessina etenevän kiinteistöselvityksen, tehtyjen tulosalueiden organisaatiomuutosten, säästötavoitteiden, sekä Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiöittämisen aiheuttamien muutosten pohjalta toteutetaan tulevina vuosina eri toimipisteiden uudelleensijoittelua ja sijoittelun vaatimia muutostöitä. Koulutuskeskus Salpauksen toimitiloihin ja niiden laajuuteen liittyvät selvitykset valmistuivat vuoden 2014 lopussa, johon kiinteistöhankkeiden jatkosuunnittelu pohjautuu. Supistuvien taloudellisten resurssien myötä tilasuunnittelussa tilankäyttöä tehostetaan toimitilavision tavoitteiden mukaisesti. Kiinteistöinvestoinneissa tullaankin keskittymään Ståhlberginkadun kampuksella Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvien tilojen uudelleenkäyttöön, samoin kuin Katsastajankadun kiinteistöstä luopumisesta johtuviin rakennushankkeisiin Vipusenkadulla. Kiinteistöinvestointistrategian mukaan Vipusenkadun kampuksella toteutetaan tulevina vuosina uudisrakennushankkeita, jotka sisältävät uuden oppimisympäristön vaatimusten mukaisia muuntojoustavia ja matalaenergisiä tiloja. Tulevat tilatarpeet toteutetaan osittain rakentamalla uusia ja osittain purkamalla vanhoja, peruskorjaukseen kelpaamattomia tiloja. Tähän liittyen haetaan yhtenä vaihtoehtona uudenlaisia moduulipohjaisia koulurakentamisratkaisuja, jossa rakennusosia voidaan tulevaisuudessa lisätä ja purkaa tarpeen mukaan. Lisäksi pyritään standardirakentamiseen, jossa toteutuisi taloudellisesti järkevä, toimiva, ja muuntojoustava opetustila, joka olisi kestävän kehityksen mukainen, ympäristöystävällinen sekä terveellinen. Vuoden 2016 osalta kiinteistöinvestointien määräraha 9,45 miljoonaa euroa kohdistuu Koulutuskeskus Salpauksen toimipisteissä tarvittaviin peruskorjaus ja muutostöihin toimitilastrategian mukaisesti. Hankekohtainen investointiohjelma vuodelle 2016 käsittää Opintie 1 A-osan peruskorjauksen suunnittelun ja toteutuksen, jonka kustannusarvio on suuruudeltaan yhteensä 5,95 miljoonaa euroa. Lisäksi suunnitellun kiinteistöinvestointiohjelman mukaan Vipusenkadun kampuksella toteutetaan vuosina 2016–2018 noin 14,8 miljoonan hankekokonaisuus, josta vuodelle 2016 kohdistetaan talousarviossa 2,4 miljoonaa euroa A-uudisrakennuksen suunnitteluun ja rakentamisen aloitukseen. Vuonna 2016 on myös tarkoitus toteuttaa osoitteessa Ståhlberginkatu 4 A kiinteistön vaippaan kohdistuvia kunnostustöitä 0,5 miljoonalla eurolla, samoin kuin aloittaa osoitteessa Svinhufvudinkatu 6 F-G tilojen käyttötarkoituksen muutoksista aiheutuvat rakennustyöt, jossa vuodelle 2016 kohdistuu 0,6 miljoonaa euroa. 4.2.2 Käyttötaloudesta rahoitettava kunnossapito Lisäksi esitetään varattavaksi vuoden 2016 talousarvioon 1,0 miljoonan euron määräraha käyttötalouden rakennushankkeisiin, jonka turvin suoritetaan pieniä peruskorjaus- ja muutostöitä. Esitykset näistä kohteista tulee tehdä kiinteistöpalveluille vuoden 2015 loppuun mennessä. Tehtävien töiden luonteesta johtuen käsitellään kustannuksia kiinteistöihin kohdistuvina käyttökuluina. 37 Investointiosa 4.3 Irtaimistoinvestoinnit Kohde/ hanke Hanketavoitteet Tul/ Men Hanke yhteensä TP TA TA TS 2014 2015 2016 2017 IRTAIMISTOHANKINNAT Hyvinvointitoimiala Oppimisympäristön laite- ja ohjelmistohankinnat/Vaatetus Svinhu 2 -95 M -13 M -10 M -10 M -25 M -27 M -10 Brodeerauskone, pesukone ja kuivausrumpu värjäykseen, 3D mallinnus ohjelmisto Kauko-ohjattavat pimennysverhot/Svinhu 13, sirkus Pimennysverhot mahdollistavat pimeän esiintymistilan, jolloin tilan antamat näyttämölliset mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä Nouseva katsomo/Svinhu 13, sirkus Tämän hetken katsomo on 50 henkilölle, ideaali katsomo on 200 henkilölle.Yleisöturvallisuuden ja näkyvyyden vuoksi nouseva katsomo on paras. Oppimisympäristön kehittäminen/Vip 5, sosiaali- ja terveysala Kaluste- ja laitehankintoja osana pedagogista kehittämistä Oppimisympäristön kehittäminen/Opintie 1 Heinola, sosiaali- ja terveysala Kaluste- ja laitehankintoja osana pedagogista kehittämistä Hius- ja kaudenhoitoalan oppimisympäristön kehittäminen/Svinhu 17 Kaluste- ja laitehankintoja osana pedagogista kehittämistä Luonto ja asuminen Hiomakone -130 M -15 M -15 M -20 M -40 M -20 M -20 Puualan opetusvälineistön uusiminen Talotekniikka-alan opetusvälineistö Työyksiköt asennusharjoituksien toteuttamisen (kylmäala) Laboratorioalan testauslaitteisto Opetuskaluston uusiminen Traktori Hevosalan opetuskäyttöön Jokimaalle Teollisuusompelukoneita 2 kpl Verhoilu- ja sisustusalan opetuskäyttöön Luonnonvara-alan opetusvälineet Kaasumittari ja mikroskooppi ympäristöalan opetuskäyttöön 38 1000 € TS 2018 Investointiosa Palveluala AV-laitteen ja mobiilitekniikka -50 M -21 M -29 Oppimisympäristön kehittäminen Keittiölaitteen Rikkoutuneiden tilalle ja muut yllättävät tarpeet Teknologia Kannettavien tietokoneiden säilytys- ja latauslaatikko + 22 kannettavaa tietokonetta -250 M -16 M -30 M -14 M -11 M -12 M -12 M -35 M -120 Pyörillä liikuteltava kaappi tietokoneineen mahdollistaa erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntämisen logistiikkakoulutuksessa Auton väyläjärjestelmän testauslaite Nykyaikaisten autojen testaukseen Huoltovaunu kunnossapitokoulutukseen Opetuksen kehittäminen ja nykyaikaistaminen Särmäyksen simulointilaitteisto (ohjelmisto ja pieni särmäyslaite) Opetuksen kehittäminen ja nykyaikaistaminen. Yleiskaapeloinnin mittalaite Hankinta liittyy Määräys 65 A/2014M mukaisen opetuksen järjestämiseksi sähköalan opetuksessa Antennikaapeloinnin mittalaitteisto Hankinta liittyy Määräys 65 A/2014M mukaisen opetuksen järjestämiseksi sähköalan opetuksessa Metallialan leikkauslaitteiston uusiminen, Heinola Opetuksen kehittäminen ja nykyaikaistaminen Hyvinvointiteknologian opetusvälineistön hankinta, leikkaussalioppimisympäristön integroitu järjestelmä (leikkauspöytä, valaisinjärjestelmä, monitorointijärjestelmä) Hankinta liittyy hyvinvointiteknologia-asentajan koulutuksen erikoistumisopintojen sisältöjen opetukseen paikallisen tutkinnonosan mukaisesti Valmentava Kielistudion uudinta, Svinhu 13 -20 M -20 Kielistudion vanhentuneiden ja epävarmasti toimivien laiteiden uusiminen OPPIMIS- JA KOULUTUSPALVELUT YHTEENSÄ -1 525 Oppimisen kehittäminen -545 -2 000 -275 -275 -100 Opetusteknologian kehittäminen, Moodle M -50 Opetusteknologian kehittäminen, Peppi-järjestelmä M -50 Viestintä- markkinointipalvelut Intranet-kehittäminen -2 000 -90 M -30 M -60 Microsoftei enää 10/2015 jälkeen tue entistä Sharepoint-palvelua. www-kehittäminen Microsoftei enää 10/2015 jälkeen tue entistä Sharepoint-palvelua. OPISKELIJA-, KEHITTÄMIS- JA TYÖELÄMÄPALVELUT YHTEENSÄ -180 39 -190 Investointiosa -20 Kiinteistöpalvelut Siivouskoneiden uusinta M -15 Vanhojen pesu- ja siivouskoneiden ajanmukaistaminen ja päivittäminen energiataloudellisemmaksi Ravintolapalvelut Suurkeittiölaitteet -200 M -150 M -50 Vanhentuvien ja rikkoutuvien laitteiden tilalle Suurkeittiölaitteet Heinolan keittiöremontti Tietohallintopalvelut IDM/IAM järjestelmä -275 M -20 M -50 M -15 M -15 M -55 M -30 M -20 M -20 M -50 Henkilöstön ja opiskelijoiden tunnuksien elinkaarenhallinta, oikeusien automaattinen provisiointi ja prosessin nopeuttaminen, itsepalvelu Tietoturva IT-ympäristön tietotekninen tietoturva ja käytettävyys: lokisuodatus, palomuuri ja varmistusratkaisut (EU tietosuoja-asetus) Palvelinvirtualisointi Palvelinympäristöä on päivitettävä vastaamaan asiakastarpeisiin Viestintäpalvelut Henkilöstön sähköposti- ja pikaviestin versio- ja laiteympäristön uusinta Tietoliikenne langaton verkko, Byod-malli vaatii laajemman Konesali Konesaliympäristön laitevaihdot Tietojärjestelmät Tietovarasto- ja raportointiratkaisut, integraatioratkaisut Opetusteknologian kehitys Opetuksen laitteiden, järjestelmien ja palveluiden uusinta ja kehitys Tallennusjärjestelmä Tallennuskapasiteetin kasvatus OPPILAITOSPALVELUT -447 -495 -460 -465 Rehtorintoimisto ja hallinto -114 -310 -100 -100 -2 835 0 -2 835 -2 840 0 -2 840 Dynasty kehittäminen M -10 M -300 Versiopäivitysvaraus Seudullinen yhteistyö / Calpro Talous- ja henkilöstöpalvelut IRTAIMISTOHANKINNAT YHTEENSÄ Menot yhteensä Tulot yhteensä Nettomenot -11 258 0 -11 258 40 -1 777 0 -1 777 -2 266 0 -2 266 -1 540 0 -1 540 Rahoitusosa 5 5.1 Rahoitusosa Rahoituslaskelma 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainahoitokate Kassan riittävyys, pv * ** *** TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 12 981 675 -759 6 489 5 355 3 060 6 037 -8 196 64 2 922 -5 346 -10 990 -18 585 -14 640 7 687 1 143 -5 635 -15 525 -8 603 0 -1 807 2 500 -4 755 14 000 -334 10 000 -1 734 * 10 223 ** -14 144 -7 890 -1 859 -337 31 373 21 150 17 230 31 373 9 339 17 230 7 480 9 339 7 143 7 480 7 687 7,8 89 8 829 3,2 79 3 194 1,1 39 -12 331 6,8 32 -20 935 2,8 33 -37 *** -1 525 456 TP 2014 vaikutus maksuvalmiuteen sisältää 3 642 t.euroa muita maksuvalmiuden muutoksia TA 2015 vaikutus maksuvalmiuteen sisältää -13 479 t. euroa LAMK Oy:n yhtiöittämisen yhteydessä luovutettu apporttiomaisuus TA 2015 lainojen nosto poistettu, talousarviomuutos YK 10/15 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, tuhat € = Edellisten tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta + Tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 * rahavarat varanhoitovuoden lopussa / kassasta maksut varanhoitovuonna 5.2 Rahoituslaskelman erittelyt Rahoituslaskelmassa esitetään tarkemmin konsernin rahoitusasema, kuten rahoituksen menot ja tulot sekä lainojen lyhennykset ja nostot. 41 Rahoitusosa 5.2.1 Vuosikate Vuosien 2016–2018 toiminnan ja investointien nettokassavirta on 29,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Syynä tähän on hallitusohjelman rahoitusleikkaukset ja toisaalta kiinteistöjen vaatimat investoinnit (peruskorjaukset, purut ja uudisrakentaminen) toimitilavision toteuttamiseksi. Tavoitteena on 40 % toimitilojen vähennys vuoteen 2023 mennessä. 5.2.2 Investoinnit Investointien kokonaismäärä vuonna 2016 on 10 990 000 euroa. Toimitilastrategian toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja ja taloussuunnitelman mukainen kokonaisinvestointimäärä onkin vuosina 2016–2018 kaikkiaan 44,2 milj. euroa. Irtaimistoinvestointisuunnitelmassa vuosille 2017 ja 2018 on varauduttu tilojen varustamiseen. 5.2.3 Lainakannan muutokset Taloussuunnitelma-aikana 2016–2018 lainamäärä kasvaa noin 20 milj. euroa vuoden 2015 lopusta. Lainoja nostetaan erityisesti vuosina 2017 ja 2018. Vuonna 2016 lainoja lyhennetään 4 755 000 euroa sisältäen voimassa olevan 10 vuoden lainan uudelleenrahoittamisen laina-ajan puolivälissä valuutta- ja korkosuojausjakson päätyttyä 4,5 miljoonalla eurolla. Lainan nostoa on budjetoitu vuodelle 2016 ainoastaan 2 500 000 euroa. Lainamäärä laskee vuonna 2016 nettomääräisesti 2 255 000 euroa. Uudet lainat on budjetoitu kymmenen vuoden maksuajalla ja neljän prosentin korkotasolla. Lainapääoma, korot ja lyhennykset vuosina 2014–2020 Euroa Laina po 31.12. Korot Lainojen lyhennykset TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 10 028 629 8 504 087 7 435 194 5 628 194 TS 2018 TS 2019 TS 2020 294 477 200 453 168 376 277 500 200 000 134 900 681 600 1 012 200 902 800 1 524 541 1 524 541 1 807 000 4 755 000 334 000 1 734 000 2 734 000 2 734 000 0 0 455 648 0 1 819 018 1 724 994 1 692 918 2 084 500 Vuosikate + korot 11 158 477 13 525 453 13 149 810 Lainojen muutos -1 524 541 -1 524 541 -1 068 894 -1 807 000 6,1 7,8 7,8 3,2 Lainanhoitokate Vuosikate TS 2017 1 524 541 Lainojen nostot Lainojen hoito yhteensä TA 2016 3 373 194 17 039 194 25 305 194 22 571 194 19 837 194 10 864 000 13 325 000 12 981 433 6 766 212 6 488 712 2 500 000 14 000 000 10 000 000 0 0 3 746 200 3 636 800 4 955 000 468 900 2 415 600 5 554 726 3 194 872 6 718 132 -2 255 000 13 666 000 8 266 000 -2 734 000 2,8 2,7 1,1 5 354 726 6,8 3 059 972 6 036 532 9 971 892 11 383 152 8 959 692 -2 734 000 3,1 10 480 352 Lainapääoman kehitys 27 000 24 000 21 000 18 000 15 000 12 000 9 000 6 000 3 000 0 1 000 € TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 10 029 8 504 7 435 5 628 3 373 17 039 25 305 22 571 19 837 42 Rahoitusosa 5.2.4 Kassavarojen muutos Talousarvion 2016 vaikutus kassavaroihin tulee olemaan -7 890 000 euroa. Taloussuunnitelmavuosina kassavarojen taso pyritään kokonaisuutena säilyttämään vähintään noin kuukauden maksuvalmiutta vastaava määrässä. 5.2.5 Leasing-vuokraus Leasingrahoituksella hankitaan it-laitteita ja ajoneuvoja. 43 Liiteosa 6 6.1 Liiteosa Tuloskorttimittarien selitykset ja laskentakaavat Täydennetään talousarviokirjaan ennen yhtymähallituksen käsittelyä 28.9.2015. 44 Liiteosa 6.2 Talousarvion muut taulukot Yksikköhintarahoitteisten opiskelijoiden kotikuntajakauma (tilanteen 20.9.2014 perusteella arvioitu) OppisopimusAmmatillinen Lukiokoulutus koulutus koulutus (peruskoulutus*) Päijät-Hämeen koulutuskonsernin jäsenkunnat: Asikkala 153 16 Hartola 32 6 Heinola 431 33 Hollola 426 40 Hämeenkoski 28 6 Kuhmoinen Kärkölä 54 26 Lahti 2 504 207 10 Nastola 342 25 71 Orimattila 314 24 2 Padasjoki 44 5 Pertunmaa 8 Sysmä 51 11 1 Jäsenkunnat yhteensä 4 387 398 84 KUNTA Muut kunnat Kaikki yhteensä YHTEENSÄ 169 37 464 467 34 80 2 721 438 339 49 8 63 4 868 703 109 4 817 5 090 507 88 5 685 45 Liiteosa Koulutuskeskus Salpauksen yksikköhintarahoitteinen koulutus koulutusaloittain Koulutuskeskus Salpaus Valtion päätös 2014 Opisk.koht. Opisk. € määrä yksikköhinta Arvio toteutuvasta 2015 Opisk.Opisk. koht. € määrä yksikköhinta TA 2016 Opisk.Opisk. koht. määrä yksikköhinta € Ammatillinen koulutus: 47 105 362 3 966 655 1 168 687 1 451 673 204 971 1 098 863 751 029 4 526 563 30 138 10 284 55 747 240 5 257 1 349 4 632 6 246 581 Lukiokoulutus *) 160 7 071 Ammatillinen lisäkoulutus 334 7 263 Nuorten koulutus 4 757 480 Aikuiskoulutus 32 Kaarisilta 151 Valmentava koulutus Majoitus Tulosrahoitus ja ka-hinnan vaikutus Taitaja 2014 harkinnanvarainen lisä Ammatillinen peruskoulutus yht. 5 421 Oppisopimuskoulutus SALPAUS YHTEENSÄ 44 115 969 4 563 398 1 090 294 1 306 742 115 310 1 466 664 4 367 552 30 141 10 017 52 658 377 5 090 9 507 48 391 323 1 402 4 505 6 316 591 1 389 4 389 6 096 866 1 129 655 151 6 753 1 022 427 88 6 603 577 739 7 638 2 551 086 332 7 666 2 545 143 332 7 430 2 466 767 9 043 65 674 562 7 142 8 757 62 542 538 6 899 *) Lukiokoulutus TA 2016 arvioitu 7 kk:n osuus 46 41 511 401 4 398 580 1 051 549 1 329 863 99 930 8 340 57 532 695 Liiteosa Yksikköhintarahoitteinen koulutus koulutusaloittain TA 2016 lyhenteet: pt. = perustutkinto, oa. = osaamisala tutk into/ammattinimik e k ursivoituna Humanistinen ja kasvatusala *Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen pt. - nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja 61 Kulttuuriala *Audiovisuaalisen viestinnän pt. - media-assistentti *Kuvallisen ilmaisun pt. - kuva- ja mediataiteen oa./k uva-artesaani *Käsi- ja taideteollisuusalan pt. - tuotteen suunnittelun ja valmistuksen oa./artesaani - ympäristön suunnittelun ja rakentamisen oa./artesaani 424 *Musiikkialan pt. - musiikkiteknologian oa./musiik k itek nologi - musiikin oa.(Kaarisilta)/muusik k o *Sirkusalan pt. - sirk usartisti Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala *Liiketalouden pt. - asiakaspalvelun ja myynnin oa./merk onomi - talous- ja toimistopalvelujen oa./merk onomi Luonnontieteiden ala *Tieto- ja viestintätekniikan pt. - käytön tuen oa./datanomi - ohjelmistotuotannon oa./datanomi 594 89 Tekniikan ja liikenteen ala *Autoalan pt. - autotekniikan oa./ajoneuvoasentaja *Logistiikan pt. - kuljetuspalvelujen oa./autonk uljettaja, linja-autonk uljettaja, yhdistelmäajoneuvonk uljettaja - varastopalvelujen oa./varastonhoitaja *Elintarvikealan pt. - leipomoalan oa./leipuri-k ondiittori *Kiinteistöpalvelujen pt. - kiinteistönhoidon oa./k iinteistönhoitaja - toimitilapalvelujen oa./toimitilahuoltaja *Kone- ja metallialan pt. - automaatiotekniikan ja kunnossapidon oa./k unnossapitoasentaja - valmistustekniikan oa./levyseppähitsaaja, k oneenasentaja, k oneistaja *Laboratorioalan pt. - laborantti *Muovi- ja kumitekniikan pt. - kumitekniikan oa./k umituotevalmistaja - muovitekniikan oa./muovituotevalmistaja *Pintakäsittelyalan pt. - puutuotteiden pintakäsittelyjen oa./pintak äsittelijä - rakennusten pintakäsittelyjen oa./maalari *Puualan pt. - puuseppä *Rakennusalan pt. - talonrakennuksen oa./talonrak entaja - kivialan oa./k ivirak entaja *Sähkö- ja automaatiotekniikan pt. - automaatioasentaja, sähk öasentaja *Talotekniikan pt. - kylmäasennuksen oa./k ylmäasentaja - ilmanvaihtoasennuksen oa./ilmanvaihtoasentaja - putkiasennuksen oa./putk iasentaja *Teknisen suunnittelun pt. - suunnitteluassistentti *Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt. - elek troniik k a-asentaja, ICT-asentaja, hyvinvointitek nologia-asentaja *Turvallisuusalan pt. - turvallisuusvalvoja *Verhoilu- ja sisustusalan pt. - verhoilun oa./verhoilija 47 1 937 Liiteosa Luonnonvara- ja ympäristöala *Hevostalouden pt. - hevostenhoitaja *Kalatalouden pt. - k alanjalostaja, k alanviljelijä, k alastuk senohjaaja *Luonto- ja ympäristöalan pt. - luontoalan oa./luonto-ohjaaja - ympäristöalan oa./ympäristönhoitaja *Maatalousalan pt. - eläintenhoidon oa./eläintenhoitaja - maatilatalouden oa./maaseutuyrittäjä 301 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala *Hiusalan pt. - parturi-k ampaaja *Kauneudenhoitoalan pt. - kosmetologin oa./k osmetologi - kauneudenhoidon ja tuoteneuvonnan oa./k osmetiik k aneuvoja *Sosiaali- ja terveysalan pt. - ensihoidon oa./lähihoitaja - kuntoutuksen oa./lähihoitaja - lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen oa./lähihoitaja - mielenterveys- ja päihdetyön oa./lähihoitaja - sairaanhoidon ja huolenpidon oa./lähihoitaja - suun terveydenhoidon oa./lähihoitaja - vammaistyön oa./lähihoitaja - vanhustyön oa./lähihoitaja 962 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala *Hotelli- ravintola- ja catering-alan pt. - asiakaspalvelun oa./tarjoilija - kokin oa./k ok k i *Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt. - kotityöpalvelujen oa./k odinhuoltaja - puhdistuspalvelualan oa./toimitilahuoltaja *Matkailualan pt. - matkailupalvelujen oa./matk ailupalvelujen tuottaja - matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen oa./matk ailuvirk ailija 576 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, VALMA 148 Lukiokoulutus 88 Oppisopimuskoulutus 1 389 Opiskelijoita yksikköhintarahoituksella TA 2016 6 567 48 49 Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli 1.8.2015 www.salpaus.fi
© Copyright 2024