1. No category

PALAUTERAPORTTI
30.6.2015
Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Koulutuskeskus Salpaus
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa linjataan, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Tavoitteen saavuttamiseksi kaikki koulutuksen järjestäjät tekivät
1.1.─13.3.2015 laadunhallintajärjestelmänsä itsearvioinnin opetus- ja kulttuuriministeriön laatutyöryhmässä valmistellun ja keväällä 2014 testatun kriteeristön mukaan. Arviointiasteikko oli neliportainen, minkä lisäksi järjestäjät esittivät oman sanallisen arvioinnin kustakin arviointikohteesta sekä osoittivat ko. kohdetta koskevan näytön.
Laadunhallintajärjestelmän ulkoinen arviointi perustuu koulutuksen järjestäjien itsearviointiin. Ulkoisesta arvioinnista vastaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Ulkoista arviointia koskeva
kansallinen raportti toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle 31.8.2015.
Itsearvioinnin luotettavuus varmistettiin otantaperusteisella ulkoisella arvioinnilla keväällä 2015.
Tähän arviointiin valittiin ositetun systemaattisen otannan perusteella 35 koulutuksen järjestäjää.
Kunkin järjestäjän laadunhallintajärjestelmän arvioi arviointiryhmä, joka koostui 4-6 arvioijasta.
Arviointi perustui itsearviointiraporttiin ja järjestäjän arviointiryhmälle tuottamaan muuhun aineistoon sekä arviointikäyntiin.
Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Koulutuskeskus Salpaus1 valittiin yhdeksi arviointikohteeksi.
Tämä arviointiraportti kuvaa siten Salpauksen laadunhallintajärjestelmän tilaa. Raportin alussa kuvataan laadunhallinnan kokonaistilaa Salpauksen itsensä arvioimana. Samassa yhteydessä arviointiryhmä esittää oman tulkintansa itsearvioinnin luotettavuudesta. Tämän jälkeen arviointiryhmä
esittää keskeiset vahvuudet ja parantamisalueet arviointialueittain.
3 ARVIOINTIRYHMÄ
Opetusneuvos Anu Räisänen, Karvi, pääarvioija
Erikoissuunnittelija Tarja Frisk
Apulaisrehtori Soili Jaarinen
Oppisopimuspäällikkö Tuula Hoivala
Kehitysjohtaja Ari Orelma
Kehitysjohtaja Jatta Herranen
1
Tässä raportissa Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Koulutuskeskus Salpaus nimestä nimikettä Salpaus
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Mannerheiminaukio 1 A, 00100 Helsinki, puhelin 029 533 5500, [email protected], www.karvi.fi
Nationella centret för utbildningsutvärdering
Mannerheimplatsen 1 A, 00100 Helsingfors, telefon 029 533 5500, [email protected], www.karvi.fi
YLEISKUVA LAADUNHALLINNAN TASON VASTAAVUUDESTA KRITEERISTÖÖN
Salpauksen itsearvioinnin mukaan laatutaso ylittyy kansallisiin laadunhallinnan tavoitteisiin nähden lähes kauttaaltaan. Erityisen hyvin hallitaan strategista johtamista ja toiminnan ohjausta ja
parantamista sekä oppisopimuskoulutusta koskevat osa-alueet. Itsearvioinnin mukaan ennalta
määrätty laatutaso alittuu hieman perustehtävän laadunhallintaa kokonaisuutena koskevassa kohdassa. Itsearvioinnin mukaan laatutaso ylittyy 94 %:ssa Salpauksen arvioimassa arviointikohdassa.
Arviointiryhmän näkemys on, että Salpaus ylittää asetetun laatutason kaikilla osa-alueilla.
2
LAADUNHALLINTAJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHDITTAIN
Arviointikohta 1: Laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus
Vahvuudet

Salpaus on kehittänyt tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti omaa laadunhallintaansa. Laadunhallinta
on integroitu toimintajärjestelmään, mikä tukee laadunhallinnan jalkauttamista käytäntöön. Laadunhallinta ei siten muodosta omaa erillistä toiminnasta irrallaan olevaa järjestelmää vaan se on
muodostunut tavaksi toimia.

Laadunhallinta on johtamisjärjestelmän osa, mikä on sitouttanut Salpauksen johdon jatkuvaan
laadunhallintaan sekä sen parantamiseen ja kehittämiseen.

Salpauksessa korostetaan yhteiseen laatukulttuuriin sitoutumista ja monilta osin toiminnan reunaehdot ja mekanismit varmistavatkin toimintojen yhdensuuntaisuuden. Koko yhteisöä osallistavan strategiatyön ohella Salpauksessa määritettiin myös arvot. Arvokeskustelu on edistänyt koko
henkilöstön sitoutumista niihin. Keskeisenä pidetään sitä, että arvot ja siten laatujärjestelmän sisältämä systemaattisuus integroituvat perustehtävään ja todentuvat siinä.

Salpauksessa on vahva omaa identiteettiä ja yhtenäisyyttä korostava kulttuuri. Toimintakulttuurista heijastuu sitoutumista edistävä ylpeys kuulumisesta työyhteisöön.

Salpaus on luonut vahvan ja laajasti tunnetun imagon monipuolisena sekä korkeatasoisena ammatillisen koulutuksen järjestäjänä ja monipuolisten työelämälähtöisten palveluiden tuottajana
alueella. Sillä on siten toiminnan kautta hankittu arvostus ja hyvä imago sidosryhmien ja kumppaneiden mielessä.

Salpauksen laadunhallintaa ja sitä tukevaa keskustelua pidetään yllä käsittelemällä laadunhallintaan
liittyviä elementtejä ja periaatteita erilaisissa foorumeissa. Eri tahojen osallistuminen näin ollen
mahdollistuu.

Sidosryhmien merkitys toiminnan jatkuvan uudistumisen ja kehittämisen näkökulmasta tiedostetaan. Sidosryhmillä on mahdollisuudet osallistua toiminnan ja laadunhallinnan kehittämiseen.

Kori-intraan sijoitettu Salpauksen toimintajärjestelmä tukee systemaattista laatukulttuuria. Korista
löytyvät laadunhallinnan kannalta keskeiset toiminnot ja periaatteet, prosessien kuvaukset ja toimintaohjeet sekä toiminnan seurantatiedot. Tietojen hallinta on systemaattista ja sen mahdollistaa
3
tiedon hyödyntämisen niin päätöksenteossa kuin myös toiminnassa. Kori palvelee monipuolisuudessaan eri käyttäjiä ja käyttötarpeita ja mahdollistaa siten sekä toiminnan yhdensuuntaisuuden
että toiminnan jatkuvan parantamisen.

Salpauksella on pitkäaikaista näyttöä laadunhallintajärjestelmän systemaattisesta kehittämisestä.
Oppivan organisaation tunnuspiirteet ovat näkyvissä. Oppimisessa korostetaan ammattipedagogista näkökulmaa. Oppivaa organisaatiota ilmentävästä kulttuurista ovat esimerkkeinä myös johdon foorumit, sisäiset vertaismenettelyt ja laaja hanketoiminta.
Parantamisalueet

Salpauksen toimintajärjestelmä laadunvarmistuksen menettelynä ohjaa käytännössä tiettyyn yhtenäisyyteen, joskin se ei varmista kaikkien sitoutumista eikä siten tavoiteltua yhtenäisyyttä. Yksikkö- ja alakohtaisia eroja on.

Salpaukset tekemien organisaatiomuutosten vaikutukset laadunhallinnan kehittämiseen ja laatukulttuuria suuntaavien periaatteiden ja käytänteiden yhtenäistämiseen ovat suuret. Sekä tehty organisaatiomuutos että tulossa olevat tutkintojen perusteiden muutokset luovat Salpaukselle hyvän
nivelkohdan kohdentaa huomio nykyisen laadunhallintajärjestelmän toimivuuteen. Keskeistä on
tunnistaa laadunhallinnan heikoimmat kohdat ja sellaiset kriittiset kohdat, joissa laadunhallintamenettelyt pitää ehdottomasti olla kunnossa.

Opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua laadunhallinnan ja siten laatukulttuurin jatkuvaan kehittämiseen ovat melko vähäiset. Menettelytapoja opiskelijoiden osallistumisen vahvistamiseen on
siten tarpeen kehittää.

Asiakkaille annettavia laatulupauksia voisi harkita otettavaksi käyttöön.

Salpaus ei ole kovin selkeästä määrittänyt sidosryhmiään, kumppaneitaan ja asiakkaitaan ja priorisoinut niitä (nykyiset ja potentiaaliset asiakkaat). Kumppanuusstrategia voisi niin ikään olla tarpeen. Tässä yhteydessä voisi tarkistaa kumppanuussuhteille määritettävät tavoitteet. Lisäksi voitaisiin sopia toimintatavoista ja säännöllisistä kumppaneiden ja sidosryhmien kohtaamisfoorumeista, joissa sidosryhmille ja kumppaneille sekä asiakkaille voitaisiin välittää ajankohtaista tietoa
ja saada eri tahojen näkemyksiä Salpauksen toiminnan ja laadunhallinnan kehittämiseen ja palautteen antoon.

Nykyistä dokumentointia on tarpeen kehittää vastaamaan erilaisia tiedon tarpeita. Lisäksi kehitettävää on henkilöstön valmiuksissa hyödyntää Kori -intraa ja muita laadunhallinnassa tarvittavia
tiedon lähteitä.
4
Arviointikohta 2. Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus
Vahvuudet

Salpauksen toimintaa ja toimintakulttuurin jatkuvaa kehittämistä ohjataan strategisilla linjauksilla,
jotka perustuvat puolestaan sekä sisäisen että ulkoisen toimintaympäristön muutosten analysointiin ja ennakointiin. Salpauksessa tehdään toimintaympäristön muutosten ennakointia ja tuotetaan
ennakointitietoa myös alakohtaisista tarpeista. Muutosten ennakoinnissa hyödynnetään muiden
keskeisten tahojen tuottamaa ennakointitietoa kuten myös opettajien työelämäyhteyksien yhteydessä kerättyä tietoa. Strategisessa päätöksenteossa hyödynnetään myös tuloksia koskevia tietoja.

Salpaus on ennakoinut tutkintojen ja niitä koskevien rakenteiden uudistukset ja haasteet koulutuksen kehittämiseksi. Muutostekijät ja haasteet tunnistetaan. Salpauksen toimintaa ohjaavat strategiset linjaukset ovat kansallisten tavoitteiden suuntaiset.

Strategisen johtamisen prosessi ja johtamisen menettelyt ovat systemaattisia. Toiminnan ohjauksen ja laadunhallinnan menettelyt ja aikataulu on varmistettu vuosikellon avulla.

Strategiaprosessi on toteutettu osallistavuutta korostaen. Näin ollen henkilöstö on voinut vaikuttaa tulevaisuuden painopisteiden valintaan. Uudet strategiset linjaukset haastavat koko yhteisöä
toiminnan kehittämiseen ja uudistumiseen.

Strategisten tavoitteiden konkretisointiin ja resurssien ohjaukseen on menettelyt, joita edelleen
kehitetään. Resurssit kohdennetaan tavoitteiden ja kehitystarpeiden suuntaisesti ja niiden riittävyyttä seurataan systemaattisesti.

Myös organisaation ja hallinnon muutoksiin liittyvä nivelvaihe luo hyvän perustan priorisoida uudistusten toimeenpanoon liittyviä toimenpiteitä ja muutoksia sekä analysoida myös laadunhallintaan liittyvien toimintatapojen ja -ohjeiden keventämismahdollisuuksia kuten myös heikkojen
lenkkien parantamistarpeita.

Oppimisympäristöjen kehittäminen on nostettu painopisteeksi. Oppimisympäristöjä kehitetään
tavoitteellisesti ja näin mahdollistetaan myös pedagogiikan ja siten opettajien opetuskäytänteiden
muutos.

Salpaus on kehittänyt tietojärjestelmäänsä ja sen mekanismeja tukemaan laadun hallintaa kuten
jatkuvaa seurantaa ja sen myötä päätöksentekoa. Tietojärjestelmä mahdollistaa toiminnan kehityksen ennakointiin, tulosten seurantaan ja arviointiin liittyvän tietotuotannon. Tietojen raportointijärjestelmä (Supertietovarasto) on monipuolinen ja avoin koko henkilöstölle (Kori-intrassa).
Näin ollen niin johtajat, opettajat, esimiehet ja muu henkilöstö voivat käyttää tietovarastoa työssään hyväkseen. Kori-intra sisältää myös prosessien kuvaukset, toimintaperiaatteet ja -ohjeet.
5

Taloutta ja toimintaa sekä tuloksia koskevaa seurantatietoa kootaan, analysoidaan ja raportoidaan
hyvin systemaattisesti johdon tasolla tulosanalyyseissa, ohjaus- ja strategiakeskusteluissa sekä osavuosikatsauksissa ja näin koottua ja analysoitua tietoa hyödynnetään toiminnan ohjauksessa. Erityistä huomiota kohdistetaan tuloksellisuusrahoituksen saamisen edellytyksiin.

Riskien analysointi- ja hallintamenettelyt on luotu.

Kestävää kehitystä tukevien toimintaperiaatteiden ja menettelyiden luomisen ja toimintaan integroinnin kehittämistyö on käynnistetty, mutta toimintaperiaatteita ja käytänteitä on tarpeen kehittää edelleen.

Turvallisuuden varmistamiseen liittyvät menettelyt on luotu ja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle
on luotu edellytykset.
Parantamiskohteet

Strategisen toiminnan ohjauksen laatua ja muutosten hallittavuutta voitaneen parantaa priorisoimalla tavoitteita ja aikatauluttamalla tulossa olevia muutoksia nykyistä pidemmälle aikavälille.

Meneillään oleva organisaatiomuutos haastaa Salpauksen tarkistamaan toimintojen muutosten yhteydessä myös laadunhallinnan menettelyt. Keskeisinä haasteina ovat strategiaan ja laadunhallintaan liittyvien periaatteiden ja tavoitteiden jalkauttaminen toimintayksiköihin ja siten yhtenäiseen
toimintakulttuuriin sitoutumisen vahvistaminen. Keskeisenä pidetään myös jatkuvan parantamisen toimintakulttuurin vahvistamista ja sille edellytysten luomista.

Vaikka Salpauksessa tiedostetaan erittäin hyvin ammatilliseen koulutukseen tulossa olevat opetussuunnitelmiin ja niiden toimeenpanoon liittyvät muutostarpeet, muutoksen vaikutuksia ei arviointihetkellä vielä ole kokonaisuudessaan linjattu.

Salpauksen tietojärjestelmän käyttöönotettavuutta ja hyödynnettävyyttä voidaan parantaa vahvistamalla henkilöstön tietoisuutta ja käyttövalmiuksia.

Seurantatietojen systemaattisempi analysointi voisi parantaa tulostietoisuutta ja tuoda siten näkyväksi sen, miten toiminnot ja toiminnan laatu ja tuloksellisuus paranevat vuodesta toiseen. Lisäksi
menettely lisäisi tietoisuutta siitä, miten tehdyt strategiset valinnat ja tavoitteiden painopisteiden
muutokset ovat vaikuttaneet tuloksiin.

Salpauksessa on tarpeen kehittää systemaattisia rakenteita ja menettelyitä työelämän tarpeiden
kuulemiseen, kuten esimerkiksi neuvottelukunnat tai vastaavat. Tämän vuoksi työelämäyhteistyön
käytännöt (toimintatavat) ja laatu vaihtelevat koulutusaloittain. Organisaatiomuutoksen yhtey-
6
dessä lakkautettujen ammatillisten neuvottelukuntien tilalle tarvittaneen foorumit, joissa työelämän tahot pääsevät systemaattisesti vaikuttamaan kunkin alan koulutuksen kehittämiseen työelämän nykyisten ja tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta.
Arviointikohta 3: Henkilöstö ja muut koulutuksen toimijat
Vahvuudet

Salpauksessa on tehty henkilöstöä ja sen kehittämistä koskevat strategiset linjaukset, joiden suuntaisesti myös toimitaan. Henkilöstön kehittäminen on samansuuntaista organisaation toiminnallisten strategioiden kanssa.

Salpauksen laadunhallinta kattaa organisaation jatkuvan kehittymisen ja oppimisen sekä laadun
tasaisuutta koskevat tavoitteet, jotka on otettu huomioon henkilöstövoimavarojen hallinnassa.

Salpauksen johtamis- ja toimintakulttuurissa painotetaan oppivan organisaation periaatteita, mikä
ilmenee monipuolisena sekä koko yhteisön että johdon ja henkilöstön kehittymisenä ja kehittymismahdollisuuksina. Näyttöinä tästä ovat muun muassa monipuoliset pedagogiset kehittämismenettelyt, johdon foorumit, vertaisarvioinnit ja laaja hanketoiminta.

Henkilöstö osallistuu ja voi vaikuttaa strategian laatimiseen, esimerkkinä arvojen osallistava määrittely.

Henkilöstöä arvostetaan ja heistä pidetään hyvää huolta, mistä esimerkkinä muun muassa toimiva
henkilöstöhallinto, säännöllisesti toteutuvat kehityskeskustelut ja suunnitelmallinen työhyvinvointitoiminta.

Henkilöstön osaamisen kehittymiselle on luotu hyvät edellytykset ja käytössä on vakiintuneita
toimintatapoja, kuten osaamisen varmistamisen suunnitelmat ja osaamisfoorumit. Salpauksessa
on koko yhteisön oppimiseen kannustava ja innostava ilmapiiri. Lähtökohtana on, että oppiminen
tapahtuu työssä, mistä esimerkkinä 70-20-10 -toimintamalli.

Toiminnan laadun ja pedagogisten toimintojen yhdensuuntaisuutta koskevat tavoitteet suuntaavat
henkilöstövoimavarojen kehittämistä. Esimerkkeinä pedagogisesta kehittämisestä ovat pedagogisten lehtoreiden työ pedagogisina mentoreina ja esimiehille suunnatut pedagogisen kehittämisen
ja toisilta oppimisen mahdollistajina toimivat peda-pajat. Näitä molempia voidaan pitää hyvinä
käytänteinä.

Laaja hanketoiminta tukee ja mahdollistaa henkilöstön ammattitaidon kehittymisen ja toimintatapojen uudistumisen.

Teknologian ja oppimisympäristöjen kehittyminen on otettu yhdeksi painopisteeksi myös henkilöstön kehittämisessä. Näin Salpaus varmistaa opetustoiminnan ja oppimisympäristöjen kehittymisen yleisen kehityksen ja tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta.
7
Parantamisalueet

Henkilöstön sitoutumisessa yhtenäiseen toimintakulttuuriin ja periaatteisiin on vaihtelua. Myös
laadunhallintaan liittyvässä osaamisessa on eroja. Yhdessä määritetyt arvot luovat kuitenkin hyvät
edellytykset laadunhallintaa koskevan osaamisen vahvistamiseen.

Henkilöstön kehittämiseen käyttöönotetusta 70-20-10-mallista on tarpeen tiedottaa ja sopia sitä
koskevista menettelytavoista.

Salpauksessa on tarpeen edelleen kehittää työpaikkaohjaajien kouluttautumisessa ja perehtymisessä toimivia ja eri aloille soveltuvia menettelyitä yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa.

Opettajien työelämäjaksojen turvaaminen osana henkilöstön kehittämistä voisi osaltaan varmistaa
opettajien työelämätuntemuksen ja siten opetuksen työelämälähtöisyyden.

Omasta työstä ja toisilta oppimisen kulttuuria on tarpeen laajentaa ja näin ollen syventää ja parantaa koko Salpauksen kehittymistä oppivana organisaationa.
Arviointikohta 4: Perustehtävien ja niitä tukevien toimintojen laadunhallinta
Vahvuudet

Salpaus toimii hyvin asiakaslähtöisesti. Osoituksena tästä ovat sekä opiskelijoiden että alueen elinkeinoelämän ja erilaisten asiakasryhmien tarpeita vastaavat monipuoliset palvelut. Palveluita myös
kehitetään tarpeiden mukaisesti.

Salpauksen strategia, arvot, pedagogisen kehittämisen suuntaviivat ja opetussuunnitelmien kokonaisvaltainen ja koordinoitu kehittäminen luovat pohjaa yhdensuuntaisille opetussuunnitelmille,
koulutuspalveluille ja prosesseille.

Perustehtäviä ja siten eri koulutusmuotoja koskevat prosessit, prosesseja koskevat ohjeet ja pedagogiset linjaukset on dokumentoitu Kori-intraan. Prosessikarttaa ja eri koulutusmuotoja ja -palveluita koskevia kuvauksia ja toimintaohjeita päivitetään parhaillaan. Näin toimien parannetaan
myös edellytyksiä toimintojen yhdensuuntaisuudelle ja siten eri asiakasryhmille suunnattujen palveluiden tasaiselle laadulle. Prosessien laadunhallintaan liittyvät vastuut on määritetty. Uusien
opetussuunnitelmien valmisteluvastuut on myös määritelty ja valmisteluprosessi ohjeistettu.

Salpauksessa on vakiintuneita menettelytapoja opiskelijan ja työelämän tarpeiden kartoittamiseen
ja ennakointiin. Työpaikkakäyntien yhteydessä käytävä vuoropuhelu työelämän tarpeista painottuu. Asiakaspalautteita kerätään systemaattisesti ja niitä käsitellään.
8

Salpauksella on selvää näyttöä henkilöstön, opiskelijoiden ja muiden keskeisten sidosryhmien
osallistumisesta perustehtäviä koskevien toimintojen ja prosessien suunnitteluun, toimeenpanoon
ja kehittämiseen. Eri tahojen osallistumiseen liittyvät kehitystarpeet myös tunnistetaan.

Oppimisympäristöjen ja pedagogisten käytänteiden kehittämisen painopisteeksi nostaminen
osoittaa Salpauksen halua pitää koulutuspalvelut laadukkaina ja houkuttelevina sekä muillekin esimerkiksi sopivina. Salpauksella on myös näyttöä uusien työelämää vastaavien omien työympäristöjen käyttöönottoon ja kehittämiseen opiskelijoiden oppimisympäristöinä.

Prosesseista koottavien tietojen raportointijärjestelmä (Supertietovarasto) palvelee hyvin koulutuksen järjestämisen ja pedagogisen toiminnan ja sen kehittämisen tietotarpeita.

Salpauksessa on menettelyt aikuisopiskelijoiden kuten oppisopimusopiskelijoiden opintojen henkilökohtaistamiseen. Aikuisopiskelijoiden hakeutumiseen, tutkinnonsuorittamiseen sekä valmistavaan koulutukseen liittyvää tietoa ja materiaaleja on monipuolisesti tarjolla www-sivujen ja
intran kautta.

Oppisopimuskoulutuksen laadunhallinnan ja yhdensuuntaistamisen tueksi on perustettu ns. oppisopimustiimi, jonka tehtävänä on luoda toimintamalleja ja menettelyitä koulutuksen toimintatapojen yhtenäistämiseen, laadunvarmistukseen, kehittämiseen ja oppisopimusasiantuntemuksen
vahvistamiseen.

Työelämäpalveluihin liittyvä toiminnan ohjaus on koordinoitua ja toiminnan seuraamiseksi on
käytettävissä tulostietoa ja analyyseja.

Valmentavien ja valmistavien koulutusten suunnittelu ja toteutus perustuvat opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin ja eri tahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Salpaus tekee säännöllistä yhteistyötä ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa. Työvoimakoulutuksen järjestäminen perustuu tarpeiden ennakointiin.

Salpauksessa on maksullista palvelutoimintaa varten myyntiryhmä, joka toimii aktiivisesti työelämän suuntaan.

Hyvinvointisuunnitelmassa kuvataan opiskelijoille tarjottavat tukipalvelut ja niitä koskevat menettelyt. Myös opintojen ohjaukseen ja tukeen liittyviä opiskelijoiden tarpeita vastaavia palveluluita on saatavilla.
Parantamisalueet

Prosessien yhteisten menettelytapojen sopimisesta ja jatkuvasta parantamisesta huolimatta Salpauksen eri yksiköiden ja koulutusalojen välillä on suuriakin eroja. Koulutustoimintaa ohjaavat
linjaukset ja prosessien laadunhallintamenettelyt eivät siten vielä muodosta selkeää kokonaisuutta,
9
joka varmistaisi riittävän yhtenäisyyden ja palveluiden tasaisen laadun. Pedagogisen toiminnan
kehittämiseksi ja tasaisen laadun varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa toisilta oppimisen kulttuuria ja toimintatapoja.

Eri yksiköt ja henkilöt eivät ole vielä sisäistäneet prosessien laadunhallinnan tueksi luotuja menettelyitä eivätkä hallitse Kori-intran käyttöä. Näin ollen henkilöstön tukeen ja ohjaukseen on tarpeen
kiinnittää huomiota.

Prosessien toimivuutta ja käytänteiden yhdenmukaisuutta voidaan parantaa varmistamalla laadittujen prosessikuvausten, toimintaohjeiden ja mittareiden toimivuus ja tunnistamalla toimivuuden
esteet eri koulutusalojen ja yksiköiden näkökulmasta. Näin ollen syihin puuttuminen voi osaltaan
tukea sitoutumista yhdensuuntaiseen toiminta- ja palvelukulttuuriin.

Sidosryhmien, kumppaneiden ja opiskelijoiden osallistumista prosessien suunnitteluun ja laadunhallintaan on tarpeen edelleen tehostaa. Erityisesti opiskelijoiden osallistumista voidaan edistää
luomalla eri alojen ja koulutusmuotojen opiskelijoita osallistumista aktivoivat menettelyt. Työelämän osallistuvuutta voitaneen parantaa muun muassa luomalla lakkautetun neuvottelukuntamenettelyn tilalle uusi aiempaa toimivampi menettely.

Oppisopimuspalveluiden asemaa organisaatiossa, vastuita ja päätösvaltaa on tarpeen selkeyttää ja
siten edistää koulutuksen yhdensuuntaisuutta eri aloilla. Lisäksi on tarpeen kirkastaa työnantajan/yrityksen roolia oppisopimuskoulutuksen asiakkaana.

Työelämäyhteistyön kehittämiseksi olisi hyödyllistä arvioida toteutetun oppisopimuskoulutuksen
työelämävastaavuutta sekä kehittää työelämäyhteistyöhön myös ennakointia tukevia toimintamuotoja.

Valmentavia ja valmistavia koulutuksia ei tunneta Salpauksessa kovin laajasti. Valma-opetussuunnitelmatyö tarjoaa uusia mahdollisuuksia yhteistyön vahvistamiseen koulutusalojen kanssa.

Salpauksessa on tarpeita parantaa opiskelijoiden tukipalveluihin liittyvää tiedottamista opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille. Aikuiskoulutuksen opiskelijoiden tukipalveluiden järjestämisessä
ilmenee toimipisteiden ja alojen välisiä eroja. Myös erityisopetuksen tukipalveluihin järjestämisessä on kehittämisen tarpeita.
10
Arviointikohta 5: Arviointi-, palaute- ja tulostieto
Vahvuudet

Salpauksessa laaditaan strategiaprosessin yhteydessä myös arviointisuunnitelma, mikä parantaa
menettelynä seurannan, palautemenettelyiden ja arvioinnin systemaattisuutta.

Salpauksella on seurantajärjestelmä, mikä tuottaa monipuolista ja ajantasaista tietoa, jota voidaan
seurata ajan tasalla pysyvän raportointijärjestelmän avulla (Tietovarasto, SuperTietovarasto ja
muut raportit). Seurantatieto on kaikkien yhteisössä toimivien saatavilla Kori-intrassa. Tietoa
kootaan ja tuotetaan hyvin paljon ja sitä myös hyödynnetään systemaattisesti johtamisessa ja toiminnan suunnittelussa sekä kehittämisessä.

Salpauksessa seurataan hyvin systemaattisesti myös omien tulosten kehitystä suhteessa muihin
koulutuksen järjestäjiin ja kansalliseen tilaan. Kansallisiin arviointeihin osallistuminen on myös
kattavaa.

Opiskelijoiden tyytyväisyyden kartoittamiseen on olemassa menettelyt (esimerkiksi INKA,
OPAL, AIPAL, SopimusPro, Surveypal). Opiskelijoiden tyytyväisyyden kartoittamismenettelyitä
on niin ikään parannettu.

Laadunhallintaan kohdistuvia itsearviointeja on tehty systemaattisesti vuodesta 1996 lähtien sekä
Suomen laatupalkintomallin että EFQM:n mallin mukaan. Salpaus osallistui myös ammatillisen
koulutuksen laaduhallintajärjestelmien kriteeristön testaukseen 2014.

Salpauksessa tehdään henkilöstölle kohdennettu johtamis- ja hyvinvointikysely (viimeinen 2015),
joka oli myös nyt uudistettu vastaamaan nykyisiä tarpeita.

Salpauksessa on otettu käyttöön johdon katselmointikäytänteet. Katselmointia on kohdistettu pedagogiseen toimintaan.

Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin seuraa ammattiosaamisen näyttöjen toteutumista ja oppimistuloksia.

Tukipalveluista kerätään palautetta opiskelijoilta ja itsearvioinneilla, mutta opiskelijoiden tukipalveluihin ei ole mittareita.
Parantamisalueet

Salpauksessa on monipuoliset palautemenettelyt, mutta ne eivät käytännössä toteudu yhtenäisesti
eivätkä siten varmista eri tahojen äänen kuulumista toiminnan kehittämisen perustana. Muun muassa opiskelijoiden tyytyväisyyskyselyiden vastausprosentit ovat melko alhaiset. Palautteiden
koonnissa ja niiden hyödyntämisessä on yksikkö- ja alakohtaisia eroja. Vastaamattomuuden syitä
11
ei ole systemaattisesti analysoitu. Palautteita ja kyselyjen tuloksia ei myöskään käsitellä systemaattisesti opiskelijoiden kanssa.

Eri lailla tuotetun seuranta- ja palautetiedon hyödyntämistä eri tasoilla tapahtuvassa päätöksenteossa ja tavoitteiden asettamisessa on tarpeen kehittää. Toimintatapojen luomisella tuloksista viestittämiseen voitaneen lisätä eri tahojen tulostietoisuutta ja tietoisuutta tulosten sekä näin ollen
myös jatkuvan parantamiskohtien tunnistamisen merkityksestä. Valmiuksia raportointijärjestelmän hyödyntämiseen on tarpeen niin ikään kehittää.

Johdon katselmoinnit ovat hyvä tapa laadun jatkuvaan parantamiseen ja johdon näkemyksen syventämiseen myös tulevaisuudessa.

Salpauksen toiminnan tuloksellisuuden arviointi ei ole laadunhallinnan arviointia lukuun ottamatta kovin systemaattista. Esimerkiksi prosessien jatkuvaa kehittymistä voitaisiin tukea kohdentamalla arviointia eri prosesseihin ja pedagogisiin toimintoihin, koulutusmuotoihin ja tukipalveluihin sekä vaikuttavuuteen. Arviointitoiminta voitaneen varmistaa laatimalla usean vuoden kuten
strategiakauden kattava arviointisuunnitelma, jossa arvioinnilla on seurannan ja palautteiden
koonnin lisäksi myös nykyistä vahvempi rooli. Myös arviointimenettelyt voitaneen määrittää arviointisuunnitelmassa (esimerkiksi vertaisarvioinnit).
Arviointikohta 6. Parantaminen
Vahvuudet

Salpauksessa on vahva kehittämisen ja jatkuvan parantamisen toimintakulttuuri. Toiminnan laadun parantamiseen ja kehittämiseen liittyvät menettelyt ovat monipuolisia. Johto ohjaa toimintaa
tavoitteellisesti jatkuvan parantamissyklin mukaan. Erilaisen ennakointi-, seuranta- ja arviointitiedon pohjalta tehdään kehittämistä ja sen resursointia koskevia päätöksiä.

Toimintajärjestelmä, jonne kootaan seurannan, palautekyselyiden ja arvioinnin tuottamat tiedot,
tarjoaa mahdollisuuden tietoon perustuvaan parantamiseen ja kehittämiseen. Jatkuva parantaminen on varmistettu luomalla erilaisia kehittämistä tukevia tiimejä, työryhmiä ja verkostoja. Osallisuutta korostavien kehittämisryhmien avulla varmistetaan erilaisten näkemysten ja tarpeiden esille
tulo ja vastuun jako ja siten myös edellytykset yhtenäisen toimintakulttuurin kehittymiselle. Salpaus on haluttu kumppani niin kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, joista se saa tukea
myös oman toimintansa ja laadunhallinnan kehittämiseen.

Hanketoiminta on sekä kansallisten että Salpauksen omien strategisten tavoitteiden suuntaista.
Hanketoiminnassa hyödynnetään tehokkaasti ulkoista rahoitusta. Hanketoiminnan ohjausryhmä
ja hankesalkku-käytäntö varmistavat hanketoiminnan laadun.

Henkilöstö on pääosin innostunut ja sitoutunut toiminnan laadun kehittämiseen ja ilmapiiri kehittämiselle on myönteinen.
12
Parantamisalueet

Jatkuvan parantamisen ja kehittämisen edellyttämien resurssien varmistaminen pitkällä aikavälillä
edellyttää kehittämiskohteiden priorisointia ja aikataulutettua kehittämissuunnitelmaa.

Hanketoiminnan vaikuttavuuden arviointia on tarpeen kehittää, jotta voidaan varmistaa hanketoiminnan hyödyllisyys perustehtävän hoitamisen ja tulosten jalkautuksen kannalta.

Alhaiset vastausprosentit rajoittavat palautteiden hyödyntämistä koulutuksen kehittämisessä.

Toisilta oppimista ja hyvien käytänteiden levittämistä koko organisaation tasolla voitaneen vahvistaa. Samoin myös oppimista muista organisaatioista.
13