Osavuosikatsaus Q1 - Koulutuskeskus Salpaus
17.4.2015 Osavuosikatsaus 1.1. – 31.3.2015 Raportointi jäsenkuntiin Katsaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni –kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen toimintaan Talouden raportit – tuloslaskelma – rahoituslaskelma – tase Osavuosikatsaus Q1 ajalta 1.1. – 31.3.2015 1 (8) 17.4.2015 Koulutuskeskus Salpaus osavuosikatsaus 1/2015 Vuoden 2015 alusta Koulutuskeskus Salpaus ja Yhteiset palvelut organisoitiin yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Kuntayhtymä eli Koulutuskeskus Salpaus on jatkossakin Päijät-Hämeen suurimpia työnantajia ja suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Suomessa. Vuosittain Salpauksessa opiskelee yli 20 000 nuorta ja aikuista opiskelijaa. Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan laajuus toimintatuotoilla mitattuna talousarviossa 2015 on noin 79 milj. miljoonaa euroa. Henkilöstöä Salpauksessa on vuonna 2015 henkilötyövuosina noin 850, josta opettajia ja opiskelijapalveluhenkilöstöä on henkilötyövuosina noin 615 ja noin 236 muuta henkilöstöä. Opiskelijatilanne Koulutuskeskus Salpauksessa oli opiskelijoita laskentapäivänä 20.1.2015 nuorten yksikköhintarahoitteisessa koulutuksessa 4444 ja aikuisten yksikköhintarahoitteisessa koulutuksessa 530 (yhteensä 4974 opiskelijaa). Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijoita oli yhteensä 1 441 (peruskoulutus 516, lisäkoulutus 925). Työvoimakoulutuksessa oli laskentapäivänä 551 opiskelijaa, omaehtoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa 376 opiskelijaa ja yritysten henkilöstökoulutuksessa 233. Nuorille tarkoitettuja oppisopimuksia oli voimassa yhteensä 14, joista 12 on suoraan peruskoulun jälkeen solmittua oppisopimusta ja kaksi toteutuu lisäkoulutuksena Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa. Oppisopimuskoulutuksen tietopuoliseen koulutukseen osallistui alkuvuonna 226 opiskelijaa. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa oli 90 opiskelijaa ja Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen -ohjelmassa perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa yhdeksän (9) opiskelijaa. Kaarisillan kanssa yhteistyönä järjestettävässä ammatillisessa erityisopetuksessa opiskelijoita oli yhteensä 29. Lukiokoulutuksessa oli laskentapäivänä 145 opiskelijaa. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Salpauksessa aloitti opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa 147 uutta opiskelijaa. Perinteisen sosiaali- ja terveysalan lisäksi opintoja aloitettiin mm. kulttuurialalla, tekniikan ja liikenteen alalla, matkailu- ja ravitsemisalalla sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavissa ja valmentavissa koulutuksissa. Valmistuneita ensimmäisen vuosineljänneksen aikana nuorten koulutuksessa oli 93 ja aikuiskoulutuksessa eri rahoitusmuodoilla 267. Kevään yhteishaku päättyi 17.3. ja se oli kohdistettu OKM:n päätöksen mukaisesti pääsääntöisesti vain peruskoulusta valmistuville. Ammatillisen koulutuksen 1800 opiskelupaikkaa haki 1971 ensisijaista hakijaa eli keskimäärin 1,12 hakijaa kutakin opiskelupaikkaa kohden. Tutkintokohtainen vaihtelu oli suurta ja ensisijaisten hakijoiden määrä opiskelupaikkaa kohden vaihteli välillä 0,17–3,26. Suosituimpia aloja olivat musiikkialan perustutkinto (3,62 ensisijaista hakijaa/aloituspaikka) ja sirkusalan perustutkinto (3,26 ensisijaisia hakijaa/aloituspaikka). Myös auto- ja logistiikka-ala sekä kauneudenhoitoala keräsivät paljon hakijoita. Salpauksen lukioon Nastolaan haki yhteensä 50 ensisijaista hakijaa, joista 12 tekniikkalinjalle. Osavuosikatsaus Q1 ajalta 1.1. – 31.3.2015 2 (8) 17.4.2015 Taulukko 1. Ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkojen määrään koulutusaloittain kevään yhteishaussa vuosina 2009–2015 Poimintoja koulutusaloilta Perinteisissä Salpausselän kisoissa Salpauksen kokki- ja tarjoilijaopiskelijat, opettajat ja ohjaajat tekivät pitkää päivää huolehtiessaan osaltaan urheilijoiden, huoltajien ja toimitsijoiden ravitsemispalveluista. Päivittäin palveltiin yli 600 asiakasta. Ensi vuonna uudelleen ja sen jälkeen onkin jo vuoden 2017 MMkisat. Valtakunnallisten kokki- ja tarjoilijaopiskelijoiden SM-kisojen semifinaalit järjestettiin Kulinaaritalossa 25. - 26.3. Kaikissa lajeissa kilpailtiin pareittain. Tarjoilijaopiskelijoiden ja matkailualan opiskelijoiden kilpailuun osallistui kumpaankin yhdeksän paria, kokkien kilpailussa mitteli 11 paria. Kilpailijat saapuvat Lahteen ammatillisista oppilaitoksista eri puolilta Suomea. Suomessa on järjestetty ammattitaitokilpailuja kokki- ja tarjoilijaopiskelijoille jo 1980-luvun alkupuolelta asti. Matkailualan opiskelijoiden SM-joukkuekilpailu järjestettiin nyt ensimmäisen kerran. SM-kilpailujen voittajajoukkueet pääsevät edustamaan Suomea keväällä 2016 järjestettäviin pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. Sirkusartistikoulutus on muuttanut Hollolasta keskustan kampukselle ja keväällä valmistuvat sirkusartistiopiskelijat toivat itse valmistamansa sooloesitykset Lahden kaupunginteatterin Eeronäyttämölle. Näyttämöllä esiintyi 17 kolmannen vuosikurssin sirkusartistiopiskelijaa. Sirkusesitys Kynnys esitettiin kolme kertaa ajalla 31.3.–1.4.2015. Uutta aikuiskoulutuksessa on tänä keväänä alkanut Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, jossa on kolme ryhmää (yhteensä 75 tutkinnon suorittajaa). Tämän koulutuksen tavoitteena on kehittää julkisen talouden esimiehiä omaksumaan yrittäjämäinen ajattelu- ja toimintatapa johtaessaan omaa vastuualuettaan. Tutkinto on herättänyt paljon kiinnostusta samoin kuin tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto, jota suorittaa parhaillaan lähes 450 henkilöä. Suurin osa heistä suorittaa tutkintoa oppisopimuksella ja tutkinnon suorittajia on myös Päijät-Hämeen ulkopuolelta. Tutkinto on saanut erityisen hyvän vastaanoton ja suosion kuntien sosiaali- ja terveystoimissa. Koulutuksen tavoitteena on kehittää tutkinnon suorittajan omaa työtä ja koko työyhteisön toimintoja. Aava-kuntayhtymä koulutti merkittävän joukon vanhusten palveluhenkilöstöään ja sen esimiehet kertoivat palautteessaan prosessien kehittyneen niin paljon, että se nosti taloudellista tulosta. Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto (eat) koostuu kahdesta tutkinnon osasta. Ensimmäisessä otetaan haltuun tuotekehityksen menetelmät ja tietopuolinen osaaminen sekä tehdään pienimuotoinen harjoituskehitystyö. Toisessa osassa tehdään varsinainen omaa työtä kehittävä tuotekehitystyö. Osavuosikatsaus Q1 ajalta 1.1. – 31.3.2015 3 (8) 17.4.2015 Mainitsemisen arvoista on sekin, että suurin osa tutkinnon suorittajista toimii esimiestehtävissä ja heillä on taustalla useimmiten korkeakoulututkinto. ESR-rahoitteinen Opintie-hanke alkoi 1.1.2015. Hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat 16–29 – vuotiaat päijäthämäläiset nuoret, jotka tarvitsevat yksilöllisiä opintopolkuja, koulutuksellisia matalan kynnyksen ohjauspalveluja, jotka ovat vailla peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa, opiskelu- tai työpaikkaa sekä nuoret, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa tai jotka ovat vaarassa keskeyttää ammatilliset opintonsa. Hankkeen kesto on 2,5 vuotta ja se tukee Päijät-Hämeen maakuntaohjelmassa 2014–2017 asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä. Hanke on Salpauksen, Heinolan kaupungin sekä Sysmän ja Hartolan kuntien yhteishanke. Lisäksi hankkeessa tehdään yhteistyötä Lahden kaupungin Nuorisopalvelujen Ohjaamo-hankkeen kanssa, joka liittyy nuorisotakuun kuntakokeilun toteuttamiseen. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on koulutuksellisten ohjauspalvelujen kehittäminen Päijät-Hämeen alueella. Siirtymävaiheissa ja opiskeluun kiinnittymisessä tehdään yhteistyötä mm. perusopetuksen ja lukioiden opinto-ohjauksen sekä etsivän nuorisotyön kanssa. Toinen tavoite on vakinaistaa ammatillinen opinpajatoiminta Koulutuskeskus Salpauksessa. Pajatoiminnalla voidaan osaltaan ennalta ehkäistä opiskelijan opintojen keskeyttämistä tai mahdollista opiskeluista eroamista. Lisäksi tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta, jolla ilman koulutuspaikkaa olevalla nuorella on mahdollisuus suorittaa opinpajajaksolla ammatillisia opintoja. Uudet tutkintojen perusteet (TUTKE2) tulevat opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti voimaan 1.8.2015 alkavassa opetuksessa kaikille opiskelijoille ja uusien opetussuunnitelmien yhteisen osan ja tutkintokohtaisten osien valmistelu on käynnissä aloilla. Tutkintojen toteutuksessa tulee huomioida erityisesti osaamisperusteisuus ja työelämävastaavuus. Opintojen toteutus tulee järjestää aiempaa enemmän opiskelijoiden henkilökohtaset tavoitteet huomioiden. Tämä edellyttää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on vähentää opintojen päällekkäisyyttä ja nopeuttaa tutkintojen suorittamista mm. kesäaikaa hyödyntämällä. Teknologia-yksikön tekniikan alojen opetusalapäällikön virkaan valittiin Jarno Pöntinen (insinööri AMK) ja Luonto ja asuminen -yksikön luonnonvara-alan opetusalapäällikön virkaan Heikki Tuomainen (iktyonomi AMK). Uudet opetusalapäälliköt aloittavat tehtävissään huhtikuun aikana. Salpauksen toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan arviointi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) tavoitteeksi on asetettu, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa tukeva järjestelmä. Salpauksen toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan itsearviointi toteutettiin kansallisen kriteeristön pohjalta helmi-maaliskuussa arviointitilaisuuksissa, joihin osallistui laajasti eri henkilöstöryhmien, työelämän ja muiden sidosryhmien edustajia. Opiskelijoiden näkemyksiä kuultiin opiskelijoille järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa 21. ja 22.1. Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin mm. opiskelija- ja työelämäpalautteita. Salpauksen toimintajärjestelmän itsearvioinnin tuloksia ja kehittämiskohteita käsiteltiin 18.3. yhdessä eri arviointialueiden vastuuhenkilöiden kanssa. Arvioinnin tulosten pohjalta nostettiin kolme keskeistä kehittämisen painopistettä: 1) ammatillisen perustutkintojen uudistuksen toimeenpano ja tulosperusteiseen rahoitukseen valmistautuminen, 2) opiskelijoiden osallistuminen toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen ja 3) Salpauksen aluevaikuttavuuden vahvistaminen työelämä- ja sidosryhmäyhteistyötä kehittämällä. Läpäisevinä teemoina ovat yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen, henkilöstön osaamisen varmistaminen sekä opiskelija- ja työelämäpalautteen hyödyntäminen. Osavuosikatsaus Q1 ajalta 1.1. – 31.3.2015 4 (8) 17.4.2015 Itsearvioinnin lisäksi Salpaus valikoitui yhdeksi 35:stä koulutuksen järjestäjästä, joihin tehdään ulkoinen arviointikäynti. Salpauksen ulkoinen arviointikäynti toteutui 9.–10.4. Arviointikäynnin toteutti Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi). Ulkoisen arviointikäynnin aikana arviointiryhmä haastatteli n. 175 henkilöä: opiskelijoiden, henkilöstön, työelämän ja sidosryhmien edustajia. Lisäksi arviointiryhmä tutustui Salpauksen sähköiseen toimintajärjestelmään ja dokumentteihin. Ulkoisen arviointiryhmän mukaan Salpauksessa on vahva salpauslainen henki ja yhteinen tahtotila. Arvioijat näkivät Salpauksen laatukulttuurin ominaispiirteinä yhteisöllisyyden, yhteen hiileen puhaltamisen ja sitoutumisen. Salpauksen organisaatio ja toimintamalli on dynaaminen, tulevaisuusorientoitunut ja systemaattisuuteen pyrkivä. Salpauksessa on kehittämismyönteinen ilmapiiri ja toimintaa on kehitetty pitkäjänteisesti. Kehittämiskohteina arviointiryhmä esitti eri koulutusalojen välisen tasalaatuisuuden kehittämisen sekä hyvien käytäntöjen levittämisen ja vakiinnuttamisen. Lisäksi opiskelijoiden osallistumista Salpauksen toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan menettelyjen kehittämiseen tulisi lisätä. Koulutuksen arviointikeskus toimittaa tarkemman arviointiraportin kesäkuussa. Itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin tulosten pohjalta Salpauksen johtoryhmä priorisoi kehittämiskohteet, jotka otetaan huomioon Salpauksen uuden strategian ja kehitysohjelmien valmistelussa kevään aikana. Salpauksen strategian 2016–2020 valmistelu Salpauksen strategiavalmistelu vuosille 2016–2020 käynnistyi keväällä 2014 hallituksen lähetekeskustelulla. Salpauksessa strategia tarkoittaa Salpauksen tietä kohti haluttua tulevaisuutta. Syksyllä 2014 on toteutettu arvoprosessi ja arvot vahvistettiin hallituksen kokouksessa 6.11.2014. Arvot ovat: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne ja sloganimme ”Me muutamme maailmaa”. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle: opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Arvoprosessi on osa Salpauksen toimintakulttuurin vahvistamista. Helmi-huhtikuussa toimintaympäristöanalyysiprosessi etenee yksikkökohtaisilla sisäisen toiminnan arvioinneilla ja kilpailija-analyysillä. Toimintaympäristöanalyysissä hyödynnetään Päijät-Hämeen liiton johdolla valmisteilla olevaa Päijät-Hämeen tulevaisuuden toimintaympäristön kuvausta. Perustehtävän (missio) määrittely tehtiin yhtymähallituksessa maaliskuussa. Perustehtäväksi määriteltiin ’Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen.’ Vision määrittämiseksi tehtiin kysely koko henkilöstölle helmi-maaliskuussa. Hallitus määrittelee vision huhtikuussa. Huhti-toukokuussa 2015 on varsinainen strategian laatimisvaihe. Uusi strategiakokonaisuus on tarkoitus saada yhtymähallituksen käsittelyyn alkukesästä 2015. Strategiavalmisteluprosessissa on hyödynnetty laajasti opiskelija-, asiakas- ja sidosryhmiltä sekä henkilöstöltä saatua tietoa. Koulutuskeskus Salpauksen brändilinjausten valmisteluun on nimetty brändityöryhmä joulukuussa 2014. Brändityöryhmä koordinoi ja suunnittelee brändin kehittämistyötä. Osavuosikatsaus Q1 ajalta 1.1. – 31.3.2015 5 (8) 17.4.2015 Henkilöstö Salpauksen keskeiset henkilöstöä kuvaavat luvut 31.3.2015 on esitetty alla olevissa taulukossa. Henkilöstömäärät läsnäolevat 31.3.2015 ilman sivutoimisia. Yksikkö hlö Hyvinvointi Luonto ja asuminen Palvelualat Teknologia Opiskelijapalvelut Oppimisen kehittämispalvelut Rehtorintoimisto ja hallinto Työelämäpalvelut Oppisopimustoimisto Työelämäpalvelut Viestintä ja markkinointi Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelut Oppilaitospalvelut Ravintolapalvelut Oppilaitospalvelut Tietohallintopalvelut Yhteensä htv 96 118 219 101 111 20 34 13 8 53 71 44 888 89,4 116,3 206,4 98,9 103,7 19,4 33,6 13,0 8,0 50,0 68,3 44,0 850,8 OVTES(hlö) KVTES(hlö) TS(hlö) 87 7 2 96 16 6 190 29 92 9 52 59 2 18 1 33 13 8 42 11 71 44 520 349 19 Sairauspäivien määrä Sairauspäivät/kalenteripäivää Yhteensä kalenteripäiviä Kalenteripäivää/hlö* 2 172 2,44 Koulutuspäivien määrä Koulutuspäivät/tunneista Yhteensä tunneista Koulutuspäivää/hlö* 527,22 0,6 Rekrytointipäätösten henkilömäärä työehtosopimuksittain OVTES Toistaiseksi Määräaikainen Palkkionsaajat Yhteensä KVTES 10 84 0 94 TS 8 21 13 42 Yhteensä 2 2 0 4 20 107 13 140 Salpauksen henkilöstö tuottaa palveluja myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle taloushallinto- ja palkanlaskentapalveluissa sekä ravintola- ja tietohallintopalveluissa. Salpauksen henkilöstöjohtamista ohjaa 1.1.2015 alkaen henkilöstöasioiden toimintasääntö. Toimintasäännöllä määrätään hallintosäännön mukaisen toimi- ja päätösvallan siirtämisestä viranhaltijoille henkilöstöasioissa. Toimintasäännössä on lisäksi määritetty hallintosäännön ulkopuolisia työnjohdolliseen määräysvaltaan kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia. Helmi-maaliskuussa 2015 toteutettiin johtamis- ja hyvinvointikysely koko henkilöstölle. Kyselyn tuloksia hyödynnetään yhteisöllisen toimintakulttuurin vahvistamisessa osana strategiaprosessia. Kyselyyn vastasi 590 hlöä ja vastausprosentti oli 64,5 %. Kyselyn tulokset ovat kaikilla osa-alueilla yli kolmen, joten voimme olla niistä iloisia. Tuloksia käsitellään yksiköissä ja koulutusaloilla kevään aikana myöhemmin ilmoitettavan aikataulun mukaisesti. Yhteinen keskustelu tuloksista ja kehittämistavoitteiden asettaminen on tärkeää johtamisen, esimiestyön ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Osavuosikatsaus Q1 ajalta 1.1. – 31.3.2015 6 (8) 17.4.2015 Toimitilat Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategian päivittäminen aloitettiin maaliskuussa 2014 yhteistyössä Haahtela yhtiöiden kanssa. Tavoitteena on löytää tavoitetila toimitilojen määrälle ja toimintojen sijoittamiselle siten, että Lahdessa Salpaus toimisi kahdella kampukselle keskustassa ja Vipusenkadulla. Strategian toteutusaika olisi noin 10 vuotta. Kuntayhtymän tavoitteena on toimitilojen määrän vähentäminen osana toiminnan sopeuttamista niukkenevaan rahoitukseen. Samalla oppimisympäristöjä tulisi kehittää vastaamaan uudistuvan opetuksen tarpeita. Kiinteistöjen tekniset tarpeet edellyttävät myös peruskorjauksia. Salpauksella on merkittäviä toimitilojen peruskorjaustarpeita Lahdessa Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksilla sekä Heinolassa Opintiellä. Kokonaisuuteen liittyy toimipisteiden määrän vähentäminen Lahdessa kuudesta kahteen sekä Opintie 2:n kiinteistöstä luopuminen Heinolassa. Hankkeiden toteutuksesta päätettäessä tulee huomioida rahoituksellisesta ja projektijohdollisesta näkökulmasta toteutuksien vaiheistus ja aikataulutus. Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun aloitusta esitetään siirrettäväksi yhdellä tai kahdella vuodella ja Heinolan toimipisteen vielä saneeraamattoman A-osan aikataulutusta aikaistaa vastaavasti. Tästä muutoksesta on tehty talousarviomuutosesitys toukokuun yhtymäkokoukselle. Esitettävä 1,150 milj. euron määräraha on Opintie 1 saneeraamisen ensimmäinen vaihe, A-osan peruskorjauksesta, jonka kokonaiskustannusarvio on noin 5,5 miljoona euroa. Hankkeen seuraavien vaiheiden toteutus ja rahoitus on riippuvainen osaltaan Opintie 2:n jatkokäytöstä. Asiasta on käyty neuvotteluja Heinolan kaupungin kanssa. Opintie 2 on osana Heinolan kaupungin kouluverkkoselvitystä ja lukion yksi mahdollinen sijoituspaikka. Opintien kampuksen näin mittava kehittäminen ei ole voimassa olevassa taloussuunnitelmassa ja tältä osin se merkitsisi tuntuvaa lisäpanostusta lähivuosina Heinolan toimipisteen kehittämiseen. Toteutukseen liittyvä tekijä on Opintie 2 kiinteistöstä luopuminen. Opintie 1 investointihankkeen panostus olisi merkittävä, mutta mahdollistaisi sen, että näiden töiden jälkeen koko Opintie 1:n rakennusmassa on peruskorjattu ja hyvässä käyttökunnossa pitkälle tulevaan. Toimitilastrategian valmistelua jatketaan. Tilastrategian toteuttaminen edellyttää tutkintojen uudistuksen kautta todellista opetuksen toteutuksen muutosta. Iso kuva Salpaus-tasolla valmistelussa on se, että kun lähtötilanne Salpauksen vastuulla olevien tilojen määrässä v. 2013 oli noin 163 000 m2, olisi tavoitetila 2025 noin 100 000 m2 (-39 prosenttia). Maaliskuussa saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ennakkotietokirje koulutuksen järjestämislupahausta, jossa OKM:n arvio ammatillisen koulutuksen rahoituksesta vuonna 2017 eri koulutusmuodoissa oli keskimäärin -20 prosenttia verrattuna 2013 tasoon. Rahassa Salpaukselle tämä olisi noin -14 milj. euroa, ja josta vuoteen 2015 mennessä on toteutunut noin puolet (-7 milj. euroa). Tieto ei tullut yllätyksenä, siksi myös toimitilastrategian ”väljemmät” versiot eivät ole valmistelua tyydyttäneet. Olemme pyytäneet Lahden kaupungilta kannanottoa seuraaviin kysymyksiin: - täytetäänkö keskustakampus ja supistetaan Vipusenkadun kiinteistöjen ja toiminnan määrää tarvittavilta osin vai - sijoitetaanko Vipusenkadulle toimintoja siten, että Pikku-Vesijärven puoleisesta päästä lukien keskusta-kampuksen tiloja vapautuu muuhun käyttöön, ml. LAMKilta vapautuvat tilat? Jos isossa kuvassa keskustakampuksen suojelullinen tilanne ja muu käyttötarkoituksen muutos ammatillisesta koulutuksesta muuhun toimintaan nähdään epätarkoituksenmukaisena, on keskustakampuksen täyttäminen mahdollista ottamalla toimitilastrategian valmistelussa asia huomioon ja jättämällä Vipusenkadulle lähinnä isoa logistiikkaa vaativia toimintoja kuten metalliala, kuljetusala ja rakentaminen. Osavuosikatsaus Q1 ajalta 1.1. – 31.3.2015 7 (8) 17.4.2015 Koulutuskonsernilla on myynti- ja poistolistalla kiinteistöjä tai kiinteistöyhtiön tiloja yhteensä 29 210 m2. Myynti- ja luovutustoimia jatketaan kevään aikana ja vuonna 2015 tulee arvioida Salpauksen toiminnasta tyhjentyneiden kiinteistöjen mahdollisten lisäpoistokirjauksien tarvetta ennakoiden todennäköisiä tulevia tappiota. Kertapoistot heikentävät tältä osin vuoden 2015 tulosta ja asiasta tehdään syksyn yhtymäkokoukseen talousarviomuutosesitys. Talouden toteuma 1.1.–31.3.2015 Talouden näkökulmasta Koulutuskeskus Salpauksen ensimmäinen vuosineljännes ei tuonut suuria muutoksia. Kahtena edellisenä vuonna toteutetut ja aloitetut sopeuttamistoimet näkyvät, mutta tilanne on jatkossakin erityisesti koulutusaloilla haasteellinen. Tämä edellyttää opetuksen ja ohjauksen toimintatapojen kehittämistä tutkintojen uudistuksen suuntaisesti. Vaikka koko ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää koskeva uudistus tällä kertaa kariutui, on koulutuksenjärjestäjiä kehotettu jatkamaan sopeutustoimia ja varautumista edelleen tiukkenevaan talouteen. OKM:n aiempi päätös opiskelijapaikkojen vähennyksestä asteittain -380 vuoteen 2016 mennessä ja yksikköhintarahojen leikkaukset vähentävät tänä vuonna Salpauksesta 160 opiskelijapaikkaa. Tämä ja edelleen tiukka aikuiskoulutuksen myynti- ja kannattavuustilanne edellyttävät jatkuvaa opiskelijapaikkojen ja toimitilojen sijoittumissuunnittelua sekä tarkkaa toiminnan ohjausta. Aikuiskoulutuksen myynti on kokonaisuudessaan laskenut edellisen vuoden maaliskuun tilanteeseen verrattuna -3,3 %. Suurimmat muutokset on tapahtunut henkilöstö- ja työvoimakoulutuksessa sekä tietopuoleisen oppisopimuksen myynnissä. Vastaava lasku heijastuu myös koulutuksen myynnin tilauskantaan. Uusina aikuiskoulutuksen toteutus- ja rahoitusmuotoina on Nuorten aikuisten osaamisohjelma (20–29 -vuotiaat) ja Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen -ohjelma (30–50 vuotiaat). Osavuosikatsauksen talousraporteista on poistettu Tuoterenkaan vielä vuoden 2015 talousarviossa oleva osuus. Talousarviomuutosesitys tästä muutoksesta on tehty yhtymäkokouksen 11.5.2015 kokoukseen. Tuotot ovat kertyneet 27,0 prosenttia talousarvion tavoitteesta. Vertailu edellisvuoteen osoittaa rakennemuutoksen vaikutuksen kuntayhtymän talouteen. Tuotoista ja kuluista on poistunut noin yksi kolmasosa (33 %). Koulutuskeskus Salpauksen yksikköhintatuotot (perusrahoitus) ovat laskeneet -6,5 % ja aikuiskoulutus -3,3 prosenttia edellisvuoteen. Kulut ovat kertyneet 26,4 prosenttisesti talousarviosta. Tilikauden tulokseksi muodostuu -76 458 euroa, jossa Tuoterenkaan yhtiöittämisen kustannuksia on -7 706,03 euroa. Nämä kustannukset, jotka huomioidaan Tuoterenkaan toiminnan lopputilityksessä yhtymäkokouksen päättäessä asiasta toukokuussa. Henkilöstökulujen toteumaprosentti on 26,4 %. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista on 58,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana oli 62,2 prosenttia. Uuden Salpauksen (Salpaus + Yhteiset palvelut) henkilöstökulut ovat alentuneet -8,9 prosenttia, -1 209 601 euroa. Henkilötyövuosien (htv) määrä on laskenut vuoden 2014 maaliskuusta -89,95, josta noin 40 henkilötyövuotta selittyy Lahden ammattikorkeakoulu Oy:ön siirtyneet Yhteisten palveluiden henkilöt. Talouden toteumissa näkyvät opiskelijamäärien ja -työpäivien muutos edellisvuoteen. Yksikköhintarahoitteinen ammatillinen peruskoulutus -253 opiskelijaa, yksikköhintarahoitteinen oppisopimuskoulutus +160 opiskelijaa, koulutuksen myynti -12 205 opiskelijatyöpäivää. Osavuosikatsaus Q1 ajalta 1.1. – 31.3.2015 8 (8) 17.4.2015 Rakennemuutoksen vaikutus 1-3/2015 talouden tarkastelussa Satunnaiset erät tuloslaskelmassa ja pysyvien vastaavien luovutustulot ja oman pääoman muutokset rahoituslaskelmassa ovat Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle siirtyneen apporttiomaisuuden ja Lahden kaupungille myytävien Työhönvalmennus Valma Oy:n osakkeiden kirjauksia. Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle siirretty kassavarojen osuus heti vuoden ensimmäisinä pankkipäivinä oli 6,7 miljoonaa euroa, joka vaikuttaa kuntayhtymän kassavarojen muutokseen. Edelleen kuntayhtymän 31.3.2015 tilanteen kassavaroista Lamk Oy:lle kuuluu 5,8 milj. euroa. Kuntayhtymän omien kassavarojen osuus on noin 19,5 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon myös Lahden kaupungille takaisin maksettavan Tuoterenkaan laina 455 647,87 euroa. Lamk Oy:lle ja Valma Oy:lle maksettavat lopputilitykset toteutetaan päätösten mukaisessa aikataulussa siirtopäätösten saatua lainvoiman. Kuntayhtymän maksuvalmiutta arvioitaessa tulee edellä mainitut siirtovelat ottaa huomioon. Maksu on kasvanut 111 päivään, mutta quick ratio -tunnusluvulla (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat) tarkasteltuna se on 1,14. Maksuvalmius vuotta aiemmin oli 72 päivää, mutta quick ratio 1,30. Rakennemuutos näkyy taseen erien pienemisenä ja erityisesti osakkuusyhteisöjen osuudet ja osakkeet rivillä, jossa muutos tilinpäätöksestä 2014 on -4,770 miljoonaa euroa, joka vastaa Osaamiskiinteistöt Oy:n osakkeiden luovutusta Lamk Oy:lle. Muissa osakkeissa ja osuuksissa merkittävin muutos on 1,512 milj. euron osakemerkintä Lamk Oy:stä kuntayhtymän suoraan luovuttamalla apporttiomaisuudella kahdeksan (8) omistajakunnan puolesta. Lahden ammattikorkeakoulun apporttiomaisuuden luovutus vaikutti lisäksi erityisesti rahoihin ja pankkisaamisiin sekä edellisten tilikausien ylijäämiin. Lyhytaikaiset velat ovat kasvaneet edellä selitetyistä syistä osana yhtiöittämisten toteutusta. Suhteellinen velkaantuneisuus on sitä kautta kasvanut. Lisätietoja tarvittaessa antavat - toimitusjohtaja Martti Tokola, sähköposti martti.tokola[at]salpaus.fi , puhelin 050 526 5917 rehtori Päivi Saarelainen, Koulutuskeskus Salpaus, sähköposti päivi.saarelainen[at]salpaus.fi , puhelin 0500 716 751 henkilöstöjohtaja Lena Siikaniemi, sähköposti lena.siikaniemi[at]phkk.fi , puhelin 050 526 5997 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TULOSLASKELMA TA 15 sis. TA muutoksen TOT 1-3 / 15 1.1.- 31.3.2015 (3 kk = 25 %) Tot-% 15 TP 14 Euro TOT 1-3 / 14 Tot-% 14 Toimintatuotot Myyntituotot valtiolta Myyntituotot kunnilta Myyntituotot kuntayhtymi Myyntituotot muilta Opetus- ja kultt.toimen Muut palvelumaksut Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 78 469 591 66 174 061 699 281 25 000 6 992 064 15 800 1 775 885 2 787 500 - 21 203 201 16 994 432 224 832 29 920 1 624 900 26 401 879 096 1 422 897 723 27,0 25,7 32,2 119,7 23,2 167,1 49,5 51,0 - 128 970 259 105 820 545 2 693 422 1 105 761 10 477 628 237 703 13 999 7 217 533 1 226 341 177 326 31 633 758 26 902 828 511 963 129 381 2 209 516 62 685 3 719 1 552 896 246 713 14 056 24,5 25,4 19,0 11,7 21,1 26,4 26,6 21,5 20,1 7,9 Valmistus omaan käyttöön - - - 64 317 - 0,0 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Ostot tilikauden aikana Varaston lisäys/vähennys Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut - 71 722 079 - 47 141 580 - 12 216 192 - 8 662 558 571 000 - 962 599 - 1 845 631 - 1 464 519 - 18 917 464 - 12 464 055 - 3 167 488 - 2 305 866 58 566 - 237 908 - 440 432 - 360 280 26,4 26,4 25,9 26,6 10,3 24,7 23,9 24,6 - 115 999 681 - 76 769 035 - 19 019 347 - 12 193 703 506 322 - 1 432 463 - 5 514 617 - 1 576 838 - 28 380 790 - 19 672 440 - 3 819 805 - 3 249 482 188 061 - 343 377 - 1 335 103 - 148 642 24,5 25,6 20,1 26,6 37,1 24,0 24,2 9,4 6 747 512 2 285 737 33,9 13 034 895 3 252 968 25,0 35 000 - 277 500 - 16 300 1 045 1 901 - 38 180 - 5 127 3,0 13,8 31,5 118 661 18 859 - 168 376 - 22 606 10 884 1 564 - 420 - 6 199 9,2 8,3 0,2 27,4 6 488 712 2 245 376 34,6 12 981 433 3 258 797 25,1 - 9 312 200 - - 2 322 206 3 442 279 - 3 441 907 24,9 - - 9 966 559 1 060 204 - 385 119 - 2 530 750 - 25,4 0,0 0,0 - 2 823 488 - 76 458 2,7 3 689 960 728 047 19,7 712 298 - 193 403 - 27,2 - 712 299 - 13 158 - - 0,0 0,0 - - 2 111 190 116 945 -5,5 4 389 101 728 047 16,6 10,6 % 15 600 788 26,0 10,1 % 98 607 948 10,3 % 24 877 433 25,2 Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys ja väh Varausten lisäys ja vähe Rahastojen lisäys ja väh Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Vuosikate % 8,3 % 60 048 628 Perusrahoitus Perusrahoituksen osuus toimintatuotoista % 76,5 % Henkilöstökulut / toimintotuotot % 60,1 % 73,6 % 76,5 % 78,6 % 58,8 % 59,5 % 62,2 % Talousarviomuutoksessa (yhtymäkokous 11.5.2015) Tuoterengas poistetaan kuntayhtymän talousarviosta. PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TULOSLASKELMAVERTAILU TP 12 TP 13 TP 14 Toimintatuotot Myyntituotot valtiolta Myyntituotot kunnilta Myyntituotot kuntayhtymi Myyntituotot muilta Opetus- ja kultt.toimen Muut palvelumaksut Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 131 560 173 109 708 843 2 214 734 821 298 9 149 335 183 321 10 924 8 709 177 666 226 96 313 131 406 608 109 713 559 2 333 063 826 853 9 474 674 206 067 13 237 7 762 653 751 951 324 551 128 970 259 105 820 545 2 693 422 1 105 761 10 477 628 237 703 13 999 7 217 533 1 226 341 177 326 Valmistus omaan käyttöön - 260 558 64 317 - 120 647 834 - 84 152 178 - 17 904 669 - 12 210 463 - 118 209 977 - 80 597 796 - 17 741 025 - 12 383 487 - 115 999 681 - 76 769 035 - 19 019 347 - 12 193 703 489 459 - 1 494 863 - 3 950 933 - 1 424 187 - 373 755 - 1 555 732 - 4 145 538 - 1 412 643 10 912 339 Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Ostot tilikauden aikana Varaston lisäys / vähennys Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys ja väh Varausten lisäys ja vähe Rahastojen lisäys ja väh Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1.1.- 31.3.2015 (3 kk = 25 %) Muutos % TOT 1-3 / 15 Muutos % 31 633 758 26 902 828 511 963 129 381 2 209 516 62 685 3 719 1 552 896 246 713 14 056 21 203 201 16 994 432 224 832 29 920 1 624 900 26 401 879 096 1 422 897 723 - - -1,9 -4,8 7,2 -1,5 - 28 380 790 - 19 672 440 - 3 819 805 - 3 249 482 - 18 917 464 - 12 464 055 - 3 167 488 - 2 305 866 -33,3 -36,6 -17,1 -29,0 506 322 - 1 432 463 - 5 514 617 - 1 576 838 -235,5 -7,9 33,0 11,6 188 061 - 343 377 - 1 335 103 - 148 642 58 566 - 237 908 - 440 432 - 360 280 -68,9 -30,7 -67,0 142,4 13 457 189 13 034 895 -3,1 3 252 968 2 285 737 -29,7 160 456 39 962 - 294 448 - 1 161 73 037 18 188 - 200 453 - 22 960 118 661 18 859 - 168 376 - 22 606 62,5 3,7 -16,0 -1,5 10 884 1 564 - 420 - 6 199 1 045 1 901 - 38 180 - 5 127 -90,4 21,5 8980,4 -17,3 10 817 148 13 325 000 12 981 433 -2,6 3 258 797 2 245 376 -31,1 - 6 761 842 5 000 - - 10 253 222 - 8 773 406 155 - - 9 966 559 1 060 204 - 385 119 -2,8 -100,0 161,0 - - 2 530 750 - - 2 322 206 3 442 279 - 3 441 907 -8,2 - 4 060 305 3 469 159 3 689 960 6,4 728 047 - 76 458 -110,5 512 299 - 20 104 - 512 299 - 14 199 - 712 299 - 13 158 - 39,0 -7,3 - - 193 403 - - 4 552 500 3 967 260 4 389 101 10,6 728 047 116 945 -83,9 10,1 % 102 297 670 10,1 % 98 607 948 -3,6 10,3 % 24 877 433 10,6 % 15 600 788 -37,3 77,8 % 76,5 % 78,6 % 73,6 % 61,3 % 59,5 % 62,2 % 58,8 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Vuosikate % 8,2 % 101 108 252 Perusrahoitus Perusrahoituksen osuus toimintatuotoista % 76,9 % Henkilöstökulut / toimintotuotot % 64,0 % -1,9 -3,5 15,4 33,7 10,6 15,4 5,8 -7,0 63,1 -45,4 TOT 1-3 / 14 Euro -33,0 -36,8 -56,1 -76,9 -26,5 -57,9 -100,0 -43,4 476,7 -94,9 KOULUTUSKONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Euro TA 2015 sis. TA muutoksen 1.1.- 31.3.2015 1.1.- 31.3.2014 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien kassavirta 6 488 712 2 245 376 372 -372 3 258 797 -4 281 000 -1 732 830 -1 876 032 2 207 712 7 065 660 1 382 765 2 500 000 -1 807 000 -117 732 -134 550 -10 822 000 -15 409 230 6 553 115 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS -345 443 -52 179 1 244 491 1 954 322 -5 345 -188 061 2 439 464 -121 772 -10 129 000 -12 725 771 1 989 736 -7 921 288 -5 660 111 3 372 501 25 713 067 31 373 177 24 522 970 21 150 469 152 % 130 % 174 % 107 % 4 - 121 % 15 111 162 % 24 73 Rahavarat 31.3. Rahavarat 1.1. RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 31.3. Investointien tulorahoitus % Pääomamenojen tulorahoitus % Lainahoitokate Kassan riittävyys (pv) Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainalyhennykset) Lainahoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainalyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 90 pv x Rahavarat 31.3. / Kassasta maksut ajalta 1.1.- 31.3.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TASE Euro Hiltr Muuto s -% 31.3.2014 Muutos -% TP 2012 TP 2013 TP 2014 31.3.2015 111 065 131 109 445 051 103 940 371 -5,0 108 790 334 96 798 253 -11,0 462 661 462 661 413 592 413 592 243 162 243 162 -41,2 -41,2 355 356 355 356 184 430 184 430 -48,1 -48,1 100 186 797 3 621 698 84 773 358 130 678 5 283 133 45 335 6 332 596 10 415 672 30 000 10 142 435 239 487 3 750 - 98 943 222 3 503 658 86 955 400 98 008 5 093 518 45 335 3 247 303 10 088 237 72 000 9 425 827 488 920 3 250 98 240 93 163 387 3 249 867 85 055 256 65 037 4 378 480 45 335 369 412 10 533 822 529 271 9 425 827 440 450 3 250 135 024 -5,8 -7,2 -2,2 -33,6 -14,0 0,0 -88,6 4,4 635,1 0,0 -9,9 0,0 37,4 98 346 740 3 503 658 85 014 012 91 904 4 568 495 45 335 5 123 335 10 088 237 72 000 9 785 418 129 330 3 250 98 240 89 815 246 3 249 867 83 092 457 61 174 2 824 033 587 716 6 798 577 72 000 4 655 827 1 932 476 3 250 135 024 -8,7 -7,2 -2,3 -33,4 -38,2 -100,0 -88,5 -32,6 0,0 -52,4 1394,2 0,0 37,4 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 33 050 33 050 33 050 0,0 33 050 25 681 -22,3 Muut toimeksiantojen varat 33 050 33 050 33 050 0,0 33 050 25 681 -22,3 31 567 071 31 662 952 39 440 731 24,6 32 784 050 32 588 308 -0,6 I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet 2 725 539 703 110 1 688 861 333 568 2 351 784 633 512 1 499 161 219 111 2 344 140 371 000 1 896 140 77 000 -0,3 -41,4 26,5 -64,9 2 539 845 592 711 1 718 696 228 438 2 396 319 371 000 1 954 707 70 612 -5,7 -37,4 13,7 -69,1 II Saamiset 7 830 788 8 160 699 5 723 414 -29,9 5 721 235 4 478 923 -21,7 7 830 788 2 313 902 909 487 4 607 399 8 160 699 2 602 844 522 933 5 034 921 5 723 414 2 771 843 427 434 2 524 137 -29,9 6,5 -18,3 -49,9 5 721 235 1 314 777 605 186 3 801 272 4 478 923 1 459 180 1 083 439 1 936 303 -21,7 11,0 79,0 -49,1 16 000 000 16 000 000 9 000 000 -43,8 19 500 000 5 010 744 5 150 469 22 373 177 334,4 5 022 970 25 713 067 411,9 142 665 252 141 141 053 143 414 152 1,6 141 607 433 129 412 242 -8,6 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT *) I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset han. III Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut pysyvät lainasaamiset Muut pysyvät saamiset muilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin IV Rahat ja pankkisaamiset *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. - -100,0 Muuto s -% 31.3.2014 31.3.2015 Muutos -% TP 2012 TP 2013 TP 2014 A OMA PÄÄOMA 94 514 209 96 073 869 98 931 461 3,0 96 801 916 83 639 175 -13,6 I II IV V 50 183 111 15 351 855 24 379 714 4 599 529 50 183 111 12 944 255 28 979 243 3 967 259 50 183 111 11 412 747 32 946 502 4 389 101 0,0 -11,8 13,7 10,6 50 183 111 12 944 255 32 946 502 728 047 47 829 200 11 412 747 24 280 284 116 945 -4,7 -11,8 -26,3 -83,9 18 512 897 18 000 599 17 288 300 -4,0 18 000 599 17 094 897 -5,0 8 008 168 8 495 870 7 783 571 -8,4 8 495 870 7 590 168 -10,7 10 504 729 9 504 729 9 504 729 0,0 9 504 729 9 504 729 0,0 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 957 367 944 465 955 925 1,2 939 120 603 112 -35,8 Muut toimeksiantojen pääomat 957 367 944 465 955 925 1,2 939 120 603 112 -35,8 28 680 779 26 122 121 26 238 466 0,4 25 865 798 28 075 057 8,5 I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 8 504 087 8 122 973 381 114 6 979 545 6 732 982 246 564 5 471 823 5 342 991 128 832 -21,6 -20,6 -47,7 6 979 545 6 732 982 246 564 5 471 823 5 342 991 128 832 -21,6 -20,6 -47,7 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat 20 176 692 1 524 541 3 963 181 2 853 382 11 835 588 19 142 575 1 389 991 134 550 3 387 489 2 760 494 11 470 051 20 766 644 1 389 991 573 379 2 886 390 2 947 729 12 969 155 8,5 0,0 326,1 -14,8 6,8 13,1 18 886 253 1 389 991 245 000 1 572 141 2 116 667 13 562 454 22 603 234 1 389 991 455 648 700 224 1 875 446 18 181 925 19,7 0,0 -100,0 -55,5 -11,4 34,1 142 665 252 141 141 053 143 414 152 1,6 141 607 433 129 412 242 -8,6 VASTATTAVAA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset E VIERAS PÄÄOMA TASEEN TUNNUSLUVUT Suhteellinen velkaantuneisuus % Lainakanta % 21,8 % 7,0 % 21,8 % 6,0 % 21,8 % 5,2 % 20,2 % 5,9 % 33,1 % 5,7 %
© Copyright 2024