Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen ja palvelujen

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen ja
palvelujen turvaaminen/
Alueellinen suunnitelma vuosille 2012 – 2020
Päivitetty 17.08.2015
2 (14)
Sisällys
1
JOHDANTO
3
2
NYKYTILANNE
5
2.1 Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen
5
2.2 Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen
5
2.3 Palvelujen kehittäminen
7
2.4 Laitospaikkojen lakkauttaminen
8
2.5. Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö
9
3 TOIMENPITEET ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEELLA
VALTAKUNNALLISEN SUUNNITELMAN TOIMEENPANEMISEKSI VUOSILLE 2012-2020
10
3.1 Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen
10
3.2 Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen
11
3.3 Palvelujen kehittäminen
12
3.4. Laitospaikkojen lakkauttaminen
13
3.5 Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö
14
3 (14)
1
JOHDANTO
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin (Eksote) kuuluvat Imatra (erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten
erityishuollon osalta, täysjäsenenä 1.1.2016 alkaen), Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi,
Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari.
Perussopimuksen mukaisesti Eksote järjestää jäsenkuntien puolesta kehitysvammaisten erityishuollosta
annetussa laissa (519/1977) tarkoitetun erityishuollon.
Etelä-Karjalan väkiluku vuoden 2014 lopussa oli 131 764 asukasta.
Asukasluku kunnittain 2014
Maakunnan
ikärakenne %
Imatra
Lappeenranta
Luumäki
Lemi
Parikkala
Rautjärvi
Ruokolahti
Savitaipale
Taipalsaari
0-14 v.
15-64 v.
65- v.
28 037
72 794
4 949
3 116
5 373
3 626
5 404
3 667
4 798
14 %
62 %
24 %
Väestö on vähentynyt vuosien 2004–2014 välisenä aikana Etelä-Karjalassa -2,2 % ja ennuste vuoteen 2024
väestön vähenemisestä on -1,6 %.
Väestöllinen huoltosuhde 2014 lopussa oli 0,62 (koko Suomi 0,57) ja ennuste 2024 on 0,77 (koko Suomi 0,68).
Kehitysvammaiset asiakkaat 2014
Asiakkaat
Laitosasuminen
osto
Laitosasuminen
oma
Asumispalvelut
osto
Asumispalvelut
oma
Tuettu
asuminen
Pitkäaikainen
perhehoito
Eksote
Imatra
Yhteensä
6
3
9
6
81
45
126
64
21
85
73
16
89
1
1
2
6
Itsenäisesti
tai
vanhempien
kanssa
asuvat
257
76
333
Yhteensä
488
162
650
Etelä Karjalan erityishuoltopiirin johtoryhmä kokosi maaliskuussa 2010 työryhmän laatimaan valtioneuvoston
periaatepäätöksen (21.1.2010) ja sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannon mukaista alueellista
suunnitelmaa kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosille 2010 - 2015.
Periaatepäätöksen tavoitteena on vähentää laitospaikkoja nopeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä
mahdollistaa muuttaminen lapsuudenkodeista tuottamalla kehitysvammaisten henkilöiden tarpeita ja toiveita
vastaavia asumisratkaisuja ja tarjoamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea.
4 (14)
Työryhmään koottiin mahdollisimman laaja-alainen asiantuntemus. Edustettuina olivat yksityiset
palveluntuottajat, kehitysvamma-alan järjestöt, rakennuttajat ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote).
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 16.11.2010 kehitysvammaisten asumisen ohjelmalle valtakunnallisen
ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli tukea ja ohjata kehitysvammaisten asumisohjelman mukaisen
valtakunnallisen suunnitelman valmistelua ja etenemistä sekä seurata ja organisoida asumisohjelman
toimeenpanoa, toimia yhteistyöverkostona, olla yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön
valmistelun kanssa, huomioida kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukanaan tuomat muutokset, kuulla eri
intressiryhmiä ja tehdä tarvittaessa aloitteita ohjelman tarkistamiseksi.
Valtakunnallinen suunnitelma ”Laitoksista yksilölliseen asumiseen: Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen
kehittämiseksi lähiyhteisöön” julkaistiin 8.11.2012 (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita
2012:5). Kehitysvammaisten asumisohjelma toteuttaa kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyjä linjauksia
vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksista sekä yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja itsenäisen elämän
turvaamisesta. Asumisen esteettömyys ja turvallisuus, saavutettavat elinympäristöt ja toimivat palvelut ovat
vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän edellytyksiä ja turvaa heidän oikeutensa samanlaiseen yksilölliseen
elämään ja oikeuteen tehdä valintoja kuten muutkin ihmiset.
8.11.2012 valtioneuvosto antoi uuden periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen
ja palvelujen turvaamisesta. Periaatepäätös perustuu sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittuun edellä
mainittuun valtakunnalliseen suunnitelmaan. Periaatepäätöksessä on lueteltu ne toimenpiteet, joilla
kehitysvammaisten henkilöiden oikeudet turvataan kuntien peruspalveluiden piirissä. Periaatepäätöksen
mukaisesti alueelliset suunnitelmat tuli päivittää 31.12.2012 mennessä. Tuolloin päivitystyö tehtiin samoin
kuin aiemminkin laaja-alaisesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, palveluntuottajien ja kuntien edustajien
kanssa.
Kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen ja sitä tukevien palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi
mahdollisemman laaja-alaisesti, Etelä-Karjalan kuntien palvelujohtajia pyydettiin keskusteluttamaan kuntiin
jääneet toimialat valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisten toimenpiteiden osalta ja näin myös
kirjaamaan ylös ne toimenpiteet, joita periaatepäätös eri toimialoilta edellyttää (liite 1). Eksoten omien
tulosalueiden, perhepalveluiden, lastensuojelun, aikuisten sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden osalta
toimittiin samoin.
Muita yhteistyökumppaneita on tavattu suunnitelman päivittämisen yhteydessä eri työryhmissä, osa heistä on
osallistunut myös Etelä-Suomea koskeneeseen alueelliseen työpajaan ja sen jälkeen pidettyyn yhteiseen
tapaamiseen.
Alueellisen suunnitelman seuranta sovittiin erityishuollon johtoryhmän tehtäväksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö on 14.4.2015 esittänyt pyynnön alueellisten suunnitelmien päivittämisestä
15.9.2015 mennessä. Päivitystä tehtäessä päädyttiin siihen, että päivitys tehdään pienemmällä
virkamiestyöryhmällä hyväksi käyttäen Stm:n kyselyä kehitysvammahuollon nykytilasta, kehityksestä 2010–
2015 ja kehas-ohjelman vaikutuksista, joka oli toimitettu vastattavaksi kuntien kasvatus- ja opetustoimille,
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n alueyhdistyksille, avoterveydenhuollon ja perhepalveluiden edustajille sekä
alueen vammaisneuvostoille. Valmisteltu päivitys laitettiin lausuntokierrokselle perhepalveluille, kotihoitoon,
kuntoutukseen, avoterveydenhuoltoon, aikuisten psykososiaalisiin palveluihin, jäsenkuntiin, yksityisten
palvelukotien edustajille sekä tukiyhdistyksiin ennen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin hallituskäsittelyä.
13.8.2015 mennessä suunnitelmaa kommentoivat Lemin kunta, Ruokolahden kunta, Parikkalan kunta,
Lappeenrannan Asuntopalvelu, Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimi, Lappeenrannan tekninen toimi,
Eksoten aikuisten psykososiaaliset palvelut ja perhepalvelut, KVPS Tukena Oy.
Suunnitelman toteutumista seurataan neljännesvuosittain kuntaraportoinnin yhteydessä sekä erityishuollon
johtoryhmässä.
5 (14)
2
NYKYTILANNE
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tavoitteena on ollut edistää erikoissairaanhoidon,
perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon integraatiota ja poistaa erillisistä organisaatioista aiheutuvia rajaaitoja. Eksoten strategiana on tarjota palvelut ensisijaisesti peruspalveluina, jonka osaamista vahvistetaan
erityispalveluilla. Strategisena tavoitteena on se, että asiakkaiden tarpeet ohjaavat palveluiden tuottamista.
Tämä edellyttää sitä, että painopistettä siirretään raskaammista kevyempiin palveluihin ja laitoshoidosta
avohoitoon. Asiakkaiden tarpeisiin pystytään näin vastaamaan varhaisemmin ja oikea-aikaisemmin.
Asiakaslähtöisyys näkyy asiakkaan palvelutarpeiden mukaisena palvelujen tuottamisena ja asiakkaan
osallisuutena omien palvelujensa suunnittelussa. Eksoten visiota ” Toimintakykyisenä kotona” tukevia
tavoitteita ovat mm. asiakkaan omatoimisuuden tukeminen, palvelujen saatavuuden helpottaminen ja
sosiaalisen osallisuuden lisääminen.
Edellä mainittu Eksoten strategia tukee jo sinällään kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja sitä
tukevien palvelujen turvaamista. Kehitysvammaisten yksilöllistä asumista ja palvelujen turvaamista
suunniteltaessa tulee muistaa, että kyseessä on jatkuva ja kehittyvä prosessi, joka tekee alueellisesta
suunnitelmasta tarpeiden mukaan tarkistettavan ja elävän asiakirjan.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on vuoden 2010 ja 2012 annettujen periaatepäätöksen jälkeen
toteutettu seuraavia toimenpiteitä kehitysvammaisten asumisen ja sitä tukevien palvelujen edistämiseksi.
Toimenpiteet on jaoteltu valtioneuvoston periaatepäätöksen toimenpidealueiden mukaisesti.
2.1 Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen
Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuutta on varmistettu työotteen muutoksella, jossa
asiakas ja hänen mielipiteensä ovat nousseet keskiöön hänen palveluidensa suunnittelussa. Yksilölliset
tukisuunnitelmat ja/tai tukiprofiilit on otettu käyttöön niin asumisyksiköissä kuin toiminnallisissa
palveluissakin. Avopalveluiden osalta asiakassuunnitelmia laadittaessa asiakkaan ja hänen omaistensa
näkemykset pyritään saamaan esille sekä kunnioittamaan niitä. Suunnittelun tukena käytetään erilaisia
kommunikaatiokeinoja sekä Yksilökeskeistä suunnitelmatyöskentelyä mallia (YKS), jossa keskeistä on uusien
mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen tarjoaminen, asiakkaan omien vahvuuksien ja voimavarojen löytäminen
sekä uusien toimintavalmiuksien saavuttaminen. Näin turvataan asiakkaan itsemääräämisoikeuden
toteutumista. Itsemääräämisoikeuslainsäädäntöön liittyvä työ on aloitettu. Henkilökohtainen budjetointi on
otettu yhdeksi vammaispalvelujen pysyväksi palvelujen järjestämistavaksi Imatraa lukuun ottamatta. Tämä on
tuonut joustoa asiakkaiden palvelujen järjestämiseen ja samalla lisännyt itsemääräämisoikeuden toteutumista.
Imatralla henkilökohtainen budjetointi otetaan käyttöön Imatran liittyessä Eksoteen 1.1.2016 alkaen.
2.2 Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen
Vammaisella lapsella on ensisijaisesti oikeus asua omien vanhempiensa kanssa ja tämä on pyrittävä
toteuttamaan kotiin annettavalla tuella ja avulla, perhettä tukevilla palveluilla ja erilaisilla yleispalveluilla. Jotta
vammaiselle lapselle saataisiin mahdollisimman tavallinen lapsuus ja kasvuympäristö, on erilaisia tukipalveluita
kehitettävä. Perhepalvelut ensisijaisina palveluina kuuluvat kaikille lapsille. Kehitysvammaiset lapset kuuluvat
neuvolan ja kouluterveydenhuollon piiriin.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä lasten asumista kotona pyritään tukemaan palveluilla, joita ovat muun
muassa lyhytaikainen huolenpito (t. tilapäishoito), tukihenkilötoiminta, koululaisten aamu-, iltapäivä- ja lomaajan hoito, lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö sekä kuntoutus. Eksoten alueella tärkeimmät
kuntoutusmuodot ovat sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus.
6 (14)
Ensitiedolla on tärkeä osa perheen selviytymisessä uudesta elämäntilanteesta, sen päämääränä on tukea ja
ohjata perhettä löytämään omat voimavaransa. Perhe tarvitsee monenlaista tukea uudessa elämäntilanteessa
ja ensitietoon liittyvillä palveluilla voidaan auttaa varmistamaan läheisten osallisuus ja voimavarojen
lisääminen alusta lähtien. Näitä palveluja ovat kotisairaalatoiminta (6 sairaanhoitajaa ja lisäksi yksi
vauvaperhetyöntekijä), neuvolaperhetyö (ennaltaehkäisevät kotikäynnit ja nopeaan tarpeeseen vastaava ja
lyhytkestoinen ennaltaehkäisevä moniammatillinen perhetyö) ja Kehitysvammaisten tukiliiton toiminta
(tukihenkilöt/yhteyshenkilöt/vertaistoiminta/sopeutumisvalmennuskurssit). Ohjauksellinen työ kuten
kuntoutusohjaus, erityishuollonohjaus, avohuollonohjaus ja palveluohjaus tarjoavat apua, tietoa, ohjausta ja
tukea kehitysvammaisuuteen liittyvissä erityiskysymyksissä. Lisäksi Eksotessa on aloitettu
ensitukiryhmäistunto-toiminta. Ensitukiryhmäistunnon eli ETRI:n tavoitteena on tukea perhettä siinä
tilanteessa, kun lapsen erityisyys todetaan - raskauden aikana, synnytyksen jälkeen tai myöhemmin leikki/kouluiässä. ETRI tarjoaa perheelle mahdollisuuden keskustella perheen ehdoilla lapsen erityisyydestä ja sen
herättämistä tunteista yhdessä läheisten kanssa. Ensitukiryhmäistuntoa ohjaavat ETRI-koulutetut työntekijät ja
koulutuksen käynyt vertaisvanhempi. Istunnossa toivotaan olevan mukana kätilö, lääkäri tai muu perheen ja
lapsen tilanteen tunteva terveydenhuollon ammattilainen.
Vertaistuen merkitys perheen ja kehitysvammaisen henkilön tärkeänä tukimuotona on noussut esille
perheiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Pienten lasten vertaistukikerhotoiminta on muuttunut Eksoten
vammaispalveluiden vetämästä kerhotoiminnasta perheiden omaksi kerhotoiminnaksi. Lisäksi Etelä-Karjalan
alueella kokoontuu pienten, alle kouluikäisten Down-lasten perheiden vertaisryhmä, joka on järjestänyt
toimintansa itsenäisesti. Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:llä on äitipiiri, joka kokoontuu kerran
viikossa toimintakeskuksen tiloissa. Se on tärkeä vertaistukifoorumi. Yhdistyksen miehet järjestävät
vertaistoimintaa, johon ovat tervetulleita isät myös Imatran lähikunnista.
Avohuollonohjaus on kehitysvammaisen henkilön ja hänen perheensä sekä läheistensä tukemista ja
ohjaamista. Tuki ja ohjaus eivät välttämättä ole säännöllistä tai viikoittaista vaan se voi olla myös esim. kerran
kuukaudessa tai harvemmin tapahtuvaa. Avohuollon ohjaus on tärkeä kehittämiskohde. Aikuisten kohdalla
ohjaus tulee asumisen ohjaajien kautta, mutta lapsiperheiden ohjaukseen haetaan toimivaa ja uudenlaista
ratkaisua. Tällä hetkellä lapsiperheiden avohuollon ohjausta toteuttavat palveluohjaajat ja
kehitysvammapoliklinikan erityishuollon ohjaaja.
Lasten lyhytaikaista huolenpitoa järjestetään pääosin perhehoidossa ja ostopalveluna.
Erityislasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä vastaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiriin
alueella vammaispalvelut, mikäli toiminta on kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista
erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellista toimintaa. Lappeenrannan alueella palvelu toteutetaan pääasiassa
toimintakeskus Taiskassa Taipalsaarella, jossa järjestetään myös erityislasten loma-ajan hoito Lappeenrannan
osalta. Lappeenrannassa erityislasten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään lisäksi ryhmätoimintana
kolmella koululla. Muutamien lasten kohdalla on haasteellisuuden johdosta hankittu aamu- ja iltapäivähoitoa
sekä loma-ajan hoitoa myös ostopalveluna.
Muissa kunnissa hoito järjestetään räätälöiden tarpeen mukaan. Imatralla erityislasten iltapäivähoidon
järjestää opetus- ja sivistystoimi, aamuhoidon vammaispalvelut ja loma-ajan hoidon opetus- ja sivistystoimi ja
vammaispalvelut yhdessä.
Lastensuojelun tehtävänä on aina tarvittaessa arvioida lapsen lastensuojelun tarve riippumatta siitä, onko kyse
kehitysvammaisesta vai vammattomasta lapsesta. Tämän kaltaiset arviointitilanteet voivat joskus olla
haasteellisia ja niissä tehdään yhteistyötä vammaispalvelun kanssa. Kuitenkin tulee muistaa, että lapsen
sairaus, vammaisuus tai terveydentila ei sinällään saa olla lastensuojelun asiakkuuden tai sijoituksen peruste.
7 (14)
2.3 Palvelujen kehittäminen
Palvelujen kehittämistä tehdään Eksoten omien toimialojen, peruskuntien sekä muiden yhteistyökumppanien
kanssa. Yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista on ollut päiväaikaisten toimintojen kehittäminen.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä vammaisten henkilöiden päiväaikaista toimintaa järjestetään sekä
omana toimintana että ostopalveluna. Eksoten kaikki omat yksiköt tarjoavat sekä päivä- että työtoimintaa
asiakkaan tarpeen ja toimintakyvyn mukaisesti.
Työvalmentajan palkkaus kesällä 2012 on osaltaan edistänyt vammaisten työllistämiseen tähtäävää työtä.
Avotyöpaikat ovat lisääntyneet lähes puolella. Panostusta on lisätty tuettujen työpaikkojen saamiseksi ja
avoimille työmarkkinoille sijoittumiseksi. Avoimille työmarkkinoille on työllistynyt 8 henkilöä palkkasuhteiseen
työhön ja useita neuvotteluja on käynnissä.
Harrastustoimintaa, retkiä ja tapahtumia järjestävät kuntien liikunta- ja kulttuuritoimet sekä alueen
kehitysvammaisten tukiyhdistykset. Harrastuksiin liittyvän toiminnan monipuolistaminen ja
kehitysvammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuuksien varmistaminen on vielä tarkemmin kartoitettava
ja selvitettävä yhteen sovitettaessa muihin palveluihin esim. asumispalvelut, tulkkipalvelut, kuljetuspalvelut,
tukihenkilöpalvelut ja henkilökohtainen apu.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri järjestää vuosittain omana toimintana kolme kesäleiriä
kehitysvammaisille henkilöille. Omien kesäleirien lisäksi Eksoten kunnat ostavat yksilölliseen harkintaan
perustuvaa leiri- ja lomatoimintaa. Leirien merkitys leireille osallistuville henkilöille on kesän kohokohta ja
heidän perheilleen hengähdystauko hoivatyöstä. Kesäleirit ovat tärkeä osa toimintaa. Leiritoiminta koskee
koko maakuntaa.
Sosiaali- ja terveyspiirin myötä on luotu palvelujärjestelmä, jossa on mahdollista tarjota erilaisia
kuntoutuspalveluja tasapuolisesti koko Eksoten alueella.
Tästä yhtenä esimerkkinä mm. tehostettu kotikuntoutus, jonka kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä. Toiminta
on kohdentunut tällä hetkellä ehkä enemmän vaikeavammaisiin henkilöihin, mutta palvelu on käytössä myös
kehitysvammaisilla henkilöillä tarvittaessa.
Kehitysvammaisten osalta sosiaalinen ja lääkinnällinen kuntoutus ovat tärkeimpiä kuntoutusmuotoja.
Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan kehitysvammaisen henkilön elinympäristössä oman kodin lisäksi kaikissa
hänelle suunnatuissa tukitoimissa kuten asumispalveluissa, päiväkodissa, koulussa, päivä- ja työtoiminnassa.
Lääkinnällistä kuntoutusta toteutetaan terveydenhuollon yksiköissä, mm. terveysasemilla, sairaaloiden
osastoilla ja poliklinikoilla sekä yksityisen sektorin terapiahenkilöstön toimesta. Eksotessa kuntoutuskeskuksen
henkilöstö tuottaa konsultaatio-, tutkimus-, hoito-, terapia-, apuväline- ja kuntoutusohjauspalveluja koko
Etelä-Karjalan maakunnan asukkaille.
Lääkinnällisen kuntoutuksen tulee pohjautua yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan, joka laaditaan julkisessa
terveydenhuollon yksikössä hoitovastuun mukaisesti. Kehitysvammaisten henkilöiden lääkinnällisestä
kuntoutuksesta kantavat vastuuta erityisesti kehitysvammapoliklinikka ja lasten neurologian yksikkö.
Kehitysvammapoliklinikka
Vuoden 2010 alusta Eksoten kehitysvammapoliklinikka on tarjonnut palveluita koko Etelä-Karjalan alueella
silloin kun tarvitaan kehitysvammaisuuteen liittyvää erityisosaamista. Kehitysvammainen saa tarvitsemansa
palvelut ensisijaisesti peruspalveluista. Poliklinikalla tarjotaan kehitysvamma-alan asiantuntemusta, ohjausta ja
neuvontaa sekä tehdään tutkimuksia, kehitysseurantaa ja kuntoutustarpeen arviointia.
8 (14)
Kehitysvammapoliklinikan työryhmä jalkautuu asiakkaan arkeen ja toimintaympäristöön. Tällä työskentelyllä
on voitu vahvistaa kehitysvammaisten henkilöiden erityisyyden ymmärtämistä ja kuntouttavaa työotetta
arjessa. Keskeisemmäksi toimintamuodoksi on muotoutunut vaikeavammaisten asiakkaiden
kuntoutussuunnitelmien laatiminen moniammatillisena toimintana sekä varhaiskuntoutustyö.
Kehitysvammapoliklinikan asiakasmäärät:
Vuosi
2010
2011
2012
2013
2014
Kontaktit
710
979
1179
1124
952
Asiakkaat
180
226
254
240
270
Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (937/2005), jonka järjestämis- ja valvontavastuu on
kunnalla. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, joka kohdennetaan eniten hoitoa ja
huolenpitoa tarvitseville. Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu hoidettavan toimintakykyyn sekä hoidon
sitovuuteen ja vaativuuteen. Tulot eivät vaikuta omaishoidon tukeen. Omaishoidon tuki on verotettavaa tuloa.
Lasten tuen tarvetta arvioitaessa yhtenä arviointikriteerinä on, että lapsella on sairaudesta tai vammasta
aiheutuva erityisen hoidon tarve ikäkehitystasoon nähden. Arvioinnissa huomioidaan lapsen ikätasosta
poikkeava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä,
kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Omaishoidontuen päätöksenteon tukena käytetään
lääkärinlausuntoja sekä muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja. Hoitoisuutta arvioitaessa käytetään lisäksi
kotikäynnillä tehtävää hoitoisuusarviomittaria. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan
yksilökohtaisesti. Omaishoidontukea voi saada, kun äitiys- tai vanhempainrahakausi on päättynyt.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä järjestetään myös tukihenkilötoimintaa, jonka tavoitteena on
itsenäisesti tai vanhempien luona asuvan vammaisen henkilön elämänlaadun, osallistumisen ja
omatoimisuuden parantaminen ja mahdollistaminen ikään katsomatta. Tällä hetkellä Eksoten alueella on noin
52 henkilöä tukihenkilötoiminnan piirissä. Tavoitteena on pyrkiä kehittämään tukihenkilöiden/tukiperheiden
rekrytointia sekä yhteistyön ylläpitämistä oppilaitosten kanssa. Tukihenkilötoimintaa kehitetään yhdessä
perhepalvelujen kanssa.
Avoterveydenhuolto
Avoterveydenhuollon palvelut kehitysvammainen henkilö saa ensisijaisesti peruspalveluista.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Etelä-Karjalan kehitysvammahuollon alueellista strategiaa vuosille 2009–2013 laadittaessa nousi selkeästi esiin
tarve kehitysvammaisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiselle. Tarve on nähty myös
kehitysvammapoliklinikan asiakaskäyntien yhteydessä. Palveluiden kehittämissä tarvitaan laajaa yhteistyötä
avoterveydenhuollon, kehitysvammahuollon ja mielenterveyspalveluiden kesken.
2.4 Laitospaikkojen lakkauttaminen
Kehitysvammaisten henkilöiden asumisohjelmaan liittyvät tavoitteet ovat Etelä-Karjalan alueella koskeneet ja
koskevat pääasiassa muita asumisen ratkaisuja kuin laitoshoidon purkua. Tämä johtuu siitä, että Etelä-Karjalan
sosiaali- ja terveyspiirin alueella oli ensimmäisen valtioneuvoston periaatepäätöksen tultua ulos 50 laitoksissa
asuvaa henkilöä. Tällä hetkellä laitospäätöksiä on Eksotessa 15, joista ostopalveluissa 9 ja omissa palveluissa 6.
Omien palveluiden laitospäätökset johtuvat pääasiallisesti siitä, että aikanaan kuntien tekemiä asumisen
ratkaisuja näiden henkilöiden kohdalla ei ole vielä pystytty muuttamaan uusien, pysyvien ja asiakkaan tarpeita
palvelevien ratkaisujen vielä puuttuessa.
9 (14)
Eksotella ei kuitenkaan ole vaikeutta toteuttaa Valtioneuvoston päätöstä siitä, että vuonna 2020 ei
kehitysvammaisia henkilöitä enää ole laitospaikoilla.
Asumisen ratkaisuja tarvitaan vaativaa hoitoa ja kuntoutusta sekä monialaista erityisosaamista vaativien,
pienten erityisryhmien lisäksi koko Etelä-Karjalan maakunnan alueella lievemmin kehitysvammaisille kotoaan
muuttaville nuorille sekä ikääntyville kehitysvammaisille henkilöille.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella on vuosien 2010-2015 toteutuneet seuraavat uudisrakennukset
kehitysvammaisten henkilöiden asumisen tarpeisiin:
Vuonna 2014 valmistui Pihlajakodin korvaava uusi yksikkö Hovinpellon alueelle. Vuonna 2015 Parikkalaan
valmistui Petäjämäen asumisyksikkö ja rakenteilla on loppuvuodesta 2015 valmistuva Männikön asumisyksikkö
Lappeenrantaan Armilan alueelle. Männikkö sekä Välskärintien asumisyksikkö korvaavat Taipalsaaren
sairaalalla sijainneet asumisyksiköt. Lisäksi vuoden 2015 alusta toimintansa aloitti Arjen tukikeskus Arttu
Lappeenrannan Leirissä. Artun palvelut kohdentuvat ensisijaisesti itsenäisesti asuville ja asumiseensa tukea
tarvitseville asiakkaille. Artun palveluiden piirissä on 42 asiakasta.
Kehitysvammaisen ihmisen muuttaessa uuteen kotiin muuttuvat ihmissuhteet ja lähiympäristö. Muuttajan
elämänhistorian, avuntarpeiden ja toiveiden tunteminen edistävät kotiutumista. Vanhemmille
kehitysvammaisen perheenjäsenen muutto lapsuudenkodista voi merkitä tunnemyllerrystä, muutoksia
päivittäisessä elämässä ja kotiin jäävien ihmissuhteissa. Vanhempien ja muiden läheisten myötämielinen
asenne muuttoa kohtaan auttaa muutoksessa. Asumisvalmennuksen tavoitteina ovat muuttajan ja hänen
läheistensä valmistautuminen elämänmuutokseen ja pehmeä muutto uuteen kotiin. Muita tavoitteita ovat
kehitysvammaisen muuttajan muuton onnistuminen ja kotiutuminen uuteen kotiin, elämänmuutokseen
valmistautuminen ja itsenäistymisen tukeminen, muuttajan sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen,
läheisten tukeminen elämänmuutoksessa sekä muuttajien, läheisten ja henkilökunnan tutustuminen toisiinsa
ennen muuttoa.
Asumisvalmennus on kiinteästi osa asumispalveluiden tuottamista. Omaiset toivovat muutoksen tapahtuvan
turvallisesti ja luotettavasti, jotta he voisivat irrottautua hoivatehtävästään.
Asumisvalmennusta toteutetaan pääasiassa omana toimintana Ester-hankkeen tuloksena mallinnetulla
muuttovalmennuksella. Tarvittaessa asumisvalmennusta voidaan myös ostaa palveluntuottajilta. Imatran
alueella asumisvalmennus on keskitetty Paajalan asuntolaan, jossa toteutetaan kotiin annettavaa tukea ja
asumisvalmennusjaksoja. Asumisvalmennusta toteutetaan myös osana avohuoltoa kerhotoimintana ja
avoimina opintopiireinä.
Asumispalvelujen rakenteen muuttuessa, on Eksoten alueella päädytty lopettamaan pikku hiljaa
asuntolamuotoinen asuminen. Kahden jo lopetetun asuntolan asukkaat ovat muuttaneet joko itsenäiseen
asumiseen tuettuna tai ympärivuorokautiseen palveluun toimintakykynsä mukaisesti. Työntekijät ovat
siirtyneet asumisen ohjaajiksi. Asumisen tukea ostetaan lisäksi myös yksityisiltä palveluntuottajilta pienissä
määrin.
2.5. Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö
Henkilöstön koulutusta on suunnattu ja edelleen suunnataan yksilökeskeiseen suunnitteluun,
kehitysvammaisten henkilöiden itsenäistä elämää tukeviin työtapoihin, tuettuun päätöksentekoon ja
itsemääräämisoikeuteen.
Henkilöstön koulutukset on toteutettu suunnitelmallisesti osaamisen varmistamiseksi.
10 (14)
Esimiehille suunnattu opintopiirityöskentely kuntouttavan ja ohjaavan työotteen ja sitä tukevien menetelmien
käyttöön ottamiseksi sekä itsemääräämisoikeuden toteutumisen tukemiseksi ja vahvistamiseksi jatkuu
edelleen.
3
TOIMENPITEET ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEELLA
VALTAKUNNALLISEN SUUNNITELMAN TOIMEENPANEMISEKSI VUOSILLE 20122020
Vuoden 2012 suunnitelmassa mainittujen kehittämistarpeiden ja yhteistyön tekeminen Eksoten eri vastuu- ja
tulosalueiden sekä peruskunnissa olevien toimialojen kanssa jatkuu suunnitelman mukaisesti.
Lähtökohtana ja ensisijaisena tavoitteena valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanossa on jokaisen
asiakkaan oikeus palvelutarpeen arvioon, asiakassuunnitelmaan, yksilölliseen tukisuunnitelmaan, kuulluksi
tulemiseen ja itsemääräämisoikeuteen omien tarpeenmukaisten palveluidensa suunnittelussa. Tällä
suunnitelmalla täydennetään vuosille 2010–2015 tehtyä alueellista suunnitelmaa. Toimenpiteet kohdistetaan
ajallisesti siten, että nykyiset laitospaikat poistuvat käytöstä vuoden 2017 loppuun mennessä. Aikaa on
jatkettu vuodella edelliseen suunnitelmaan nähden, jotta uudet asumisen ratkaisut pohjoispään kuntien osalta
saadaan toteutettua.
Vuoden 2010 periaatepäätöksen jälkeen ei kehitysvammaisten henkilöiden uusia laitossijoituksia ole tehty.
Tärkeänä osana työtä nähdään myös toiminen valtakunnallisessa vaikuttamis- ja kehittämistyössä.
Valtakunnallisella toiminnalla varmistetaan kehitysvammaisten henkilöiden yhtenäinen asema suhteessa
saataviin palveluihin ja yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen riippumatta asuinpaikasta.
Imatran kaupungin liittyminen Eksoten täysjäseneksi tukee koko alueen asumisrakenteen ja palvelujen
kehittämistä palvelemaan paremmin kehitysvammaisia maakunnan asukkaita.
EKSOTEN TÄMÄNHETKISET TOIMENPITEET PAINOTTUVAT ERITYISESTI SEURAAVIIN
NELJÄÄN KOHTAAN:
1. Lapsiperheiden avohuollon ohjaus ja sen kehittäminen tarpeita vastaavaksi
2. Päiväaikaisen toiminnan kehittäminen, keskiössä erityisesti nuoret peruskoulun tai toisen asteen
koulutuksen päättävät
3. Autismiosaaminen
4. Tiedottaminen
3.1 Vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuuden ja oikeuksien varmistaminen
Asiakassuunnitelmat ja muuttosuunnitelmat laaditaan vammaisen henkilön tarpeiden ja toiveiden pohjalta
yhdessä vammaisen henkilön ja hänen läheistensä kanssa. Asiakassuunnitelmien laadinnassa lähdetään
asiakkaan tarpeista ja toiveista ja pääsääntöisesti asiakas määrittelee osallistujat, paikan jne.
Asiakkaiden osallisuutta varmistetaan asiakasraadin toiminnalla. Asiakkaat osallistuvat palvelujen
kehittämiseen työryhmätyöskentelyssä sekä pilotoinneissa.
Henkilökohtaista budjetointia laajennetaan koko Etelä-Karjalan alueelle. Palveluiden tarve kartoitetaan
asiakkaan itse tuottaman tukisuunnitelman kautta.
11 (14)
Vertaistukeen liittyvää toimintaa jatketaan ja kehitetään yhdenmukaiseksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja
terveyspiirin alueella yhteistyössä järjestöjen kanssa.
Tiedotusta tehostetaan ja palveluita esittelevissä materiaaleissa huomioidaan maahanmuuttajaperheet ja
palvelutapahtumissa tarvittavan tulkkauksen järjestäminen, jotta kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi ja
ymmärretyiksi.
Yhteistyötä järjestöjen kanssa tiivistetään toiminnan kehittämiseksi ja tiedottamisen lisäämiseksi.
Järjestötyöstä vastaavan henkilön tehtäviin kuuluvat vammaisneuvostot, yhteistyön kehittäminen,
tiedottaminen ja koordinointi.
TOIMENPITEET








Muuttovalmennuksen tueksi pilotoidaan KYKYRI-itsearviointimenetelmä
Asiakasraati laajennetaan koko Etelä-Karjalan alueelle
Vertaisasiantuntijuuden hyödyntäminen entistä laajemmin
Oiva-vuorovaikutusmallin jalkauttaminen vaiheittain Eksoten asumisyksiöihin ja
toimintakeskuksiin
Selkokielinen vammaispalvelujen palveluopas päivitetään vuosittain
Järjestötyön vastuuhenkilön nimeäminen
Järjestötoiminnan palveluoppaan laatiminen myös Eksoten eteläiselle alueelle
Henkilökohtaisen budjetoinnin laajentaminen koskemaan myös Imatran aluetta
3.2 Vammaisten lasten oikeuksien varmistaminen
Perheiden jaksamisen tukeminen lasten oikeuksien varmistamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Kotiin
annettavien ja jalkautuvien palveluiden kehittäminen on yksi tärkeimmistä kulmakivistä. Lyhytaikaisen
huolenpidon erilaisille ja joustaville ratkaisuille on lisätarvetta. Perhepalvelujen ja vammaispalvelujen yhteinen
palveluohjaaja on ollut erittäin onnistunut ratkaisu lapsia ja heidän perheidensä tarpeita silmällä pitäen.
Perhehoidon ensisijaisuus huomioidaan niissä tilanteissa, joissa lapsen hoito kotona ei ole mahdollista
mittavienkaan tukitoimien avulla. Kyseessä voi olla myös lastensuojelun kanssa yhteiset asiakkaat, jolloin
tehdään yhteistyötä perhepalvelujen kanssa perheen tukemiseksi.
Perhehoidon kehittämistä tarvitaan ja sen suhteellista osuutta lyhytaikaisessa huolenpidossa lisätään.
Yhteisenä kehittämiskohteena perhepalvelujen kanssa ovat myös tilanteet, joissa joudutaan miettimään koko
perheen asumista, kun lapsen vanhemmilla on paljon tuen tarvetta kehityksellisestä viiveestä johtuen, mutta
kuitenkin riittävä kyky huolehtia lapsesta/lapsista.
Alle 18-vuotiaiden lyhytaikainen huolenpito on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella kilpailutettu.
Palveluseteliä ei vielä tähän palveluun ole. Ryhmämuotoista viikonlopputoimintaa tarjoavat pääasiassa
yksityiset palveluntuottajat.
TOIMENPITEET




Selvitetään tarve lyhytaikaista perhehoitoa ja asumisen tukea tarjoavalle kokoaikaiselle perhekodille
Tiivistetään edelleen yhteistyötä perhepalvelujen kanssa
Lasten ja nuorten kehitysvammaisten lyhytaikaisen huolenpidon tarjontaa alueella monipuolistetaan
(palveluseteli, perhehoidon kehittäminen, lasten ja nuorten ryhmämuotoinen viikonlopputoiminta
yms.)
Koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon tilajärjestelyjä Lappeenrannassa selvitetään
12 (14)
3.3 Palvelujen kehittäminen
Palvelujen kehittämisen painopiste on asetettu erityisesti päiväaikaisten toimintojen sisällölliseen
kehittämiseen. Palvelujen laadun kehittämistä tukee valtakunnallisten laatukriteerien käyttöönottaminen.
Nuorten ja nuorten aikuisten tilanteeseen tulee päiväaikaisen toiminnan osalta saada lisää yksilöllisiä ja
joustavia ratkaisuja. Peruskoulunsa ja toisen asteen opintonsa päättävien nuorten jatkomahdollisuuksiin
kiinnitetään erityistä huomiota lähivuosina. Toiminnan sisällön kehittäminen, erityisesti nuorten
asiakkaiden kohdalla, tulee saada vastaamaan nyky-yhteiskunnan tasoa esim. atk-painotteinen toiminta.
Työtoiminnan monipuolistaminen ja ajantasaistamisella vaikutetaan asiakkaiden työelämäntaitojen
kehittymiseen ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Painopistettä on kahden viime vuoden aikana siirretty
avotyön, tuetun työn ja palkkatyömahdollisuuksien lisäämiseen työvalmentajan työpanoksen avulla.
Päiväaikaisen toiminnan asiakasmäärät ovat olleet kasvussa. Toiminnallisten palvelujen asiakkaiden
palvelut suunnitellaan entistä yksilökeskeisemmin asiakkaan toimintakyky, vahvuudet ja omat
mielenkiinnon alueet huomioon ottaen. Käytössä on asiakkaan mielipiteitä kartoittava lomake ja
henkilökohtainen päiväaikaisen toiminnan suunnitelma. Suunnitelmassa kartoitetaan asiakkaan,
työntekijän ja asiakkaan omaisten näkemyksiä asiakkaan vahvuuksista ja tuen tarpeista sekä päiväaikaisen
toiminnan järjestelyistä.
Asumisen/avohuollon ohjauksen mahdollistaminen ja sen vahvistaminen erityisesti lapsiperheiden osalta
on tarpeellista koko Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella.
Yhteistyöllä eri toimijoiden kesken (mm. oppilaitokset, kunnat, seurakunnat, järjestöt) tuetaan kaikkien
kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuutta harrastuksiin. Erityisesti oppilaitosyhteistyön tavoitteena
on saada opiskelijoita ryhmien vetäjiksi ja tukihenkilöiksi harrastusryhmiin ja osallistumisen
mahdollistajiksi.
TOIMENPITEET







Tukihenkilöiden rekrytointia ja tukihenkilötoiminnan kehittämistä jatketaan perhepalveluiden
kanssa
Lyhytaikaisen huolenpidon tarjonnan monipuolistaminen
Ratkaisu Lappeenrannan alueen päiväaikaisen toiminnan tilajärjestelyihin sekä koululaisten
aamu-, iltapäivä-ja loma-ajan hoidon osalta
Seniori-ikäisten kehitysvammaisten päiväaikaisen toiminnan tarpeen kartoittaminen ja
toiminnan kehittäminen
Olemassa olevien toimintojen verkostoituminen ja oikea-aikaistaminen, jotta resursseja ei
käytetä päällekkäiseen työhön
Avohuollon ohjauksen uudet ratkaisut, yhteistyö kehitysvammapkl:n kanssa ohjaukseen
liittyen
Yhteistyö mielenterveyspalveluiden kanssa, mm. konsultaatiot asumisyksiköihin,
toiminnallisten palveluiden yksiköihin ja kotiin annettavaan tukeen
KEHITTÄMISTYÖ



Liikkumisen tuen pilotointi
Henkilökohtaisen avun arviointijaksot
Vammaissosiaalityön kehittäminen
13 (14)
3.4. Laitospaikkojen lakkauttaminen
Laitoshoidon lakkauttaminen on Etelä-Karjalassa hyvällä mallilla. Tällä hetkellä Etelä-Karjalassa
ostopalveluissa 9 asiakasta ja omissa palveluissa 6 asiakasta. Omien palveluiden osalta uusia asumisen
ratkaisuja odottaa Rautjärven / Ruokolahden ja Imatran alueet.
TOIMENPITEET
UUDISRAKENNUSKOHTEET / YMPÄRIVUOROKAUTINEN ASUMINEN:


Armilan Männikkö valmistuu loppuvuodesta 2015. Korvaa Taipalsaaren sairaalalla sijaitsevan
asumispalveluyksikön
Vuodelle 2016 varataan mahdollisuus tarvittaessa hakea rahoitusta Ruokolahden ja Rautjärven alueelle
tarvittavista kehitysvammaisten henkilöiden asumisratkaisuista laitoshoidon korvaamiseksi ja
kevyempien asumisratkaisujen turvaamiseksi (rahoituksen haku myös peruskorjauskohteeseen)
PERUSKORJAUSKOHTEET:

Vuoden 2016 aikana suunnitteluun tulee Lappeenrannassa sijaitsevan Hovinkulman asumisyksikön
pintaremontti
ASUMISEN TUEN PALVELUT:


Jalkautuvia palveluja ja ”resurssikeskusta” (Arjen tukikeskus Arttu) kehitetään itsenäisen asumisen ja
arjen sujumisen tueksi Eksoten alueella
Tukea pyritään kehittämään mm. toimintakeskusten järjestämänä
MUUT TOIMENPITEET:





Asumisvalmennuksen kehittäminen
Mallinnetun muuttovalmennuksen laajentaminen Kotimäestä myös muihin yksiköihin
Autismiosaamisen kehittäminen
Asumisen ohjaajien työn sisältöä tarkennetaan vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita
Työ asumisratkaisujen löytämiseksi iäkkäiden vanhempien kanssa kotona asuville
kehitysvammaisille on jatkuvaa
KEHITTÄMISTYÖ





Vahvaa, erityistä tukea tarvitsevien pienyksikkö
Lasten lyhytaikaisen huolenpidon palvelut -> perhehoidon laajentaminen ja kehittäminen
Lyhytaikaisen huolenpidon palvelujen monipuolistaminen (palvelusetelit)
Yhteistyöllä uutta asumista – projekti yhdessä kehitysvammaliiton kanssa
Asiakaskeskeinen tiimin johtaminen (Lean)
14 (14)
3.5 Osaamisen varmistaminen ja hallinnonalojen välinen yhteistyö
Osaamisen
varmistamiseksi
kuntouttavan
ja
ohjaavan
työotteen
jalkauttaminen
mm.
opintopiirityöskentelyllä jatkuu. Eri toimialojen ja ammattiryhmien koulutukset kehitysvammaisen henkilön
kohtaamiseen ja hänen kanssaan työskentelyyn nähdään tarpeelliseksi. Asenteisiin kohdistuvaa koulutusta
tarvitaan, jotta kehitysvammainen kuntalainen opitaan näkemään tavallisena peruspalvelujen käyttäjänä.
Hallinnonalojen välistä yhteistyötä on kehitetty mm. kuntoutuksen ja kotihoidon kanssa aktiivisesti
(tehostettu kotikuntoutus, palvelujen analysointi ja kehittäminen yhdessä kotihoidon kanssa kotiin
annettavien palvelujen osalta) Yhteistyö perhepalvelujen kanssa tiivistynyt yhteisen palveluohjaajan
palkkauksen myötä.
Kuntien palvelujohtajien kanssa perhe- ja sosiaalipalveluilla on säännölliset tapaamiset 4 x vuodessa.
TOIMENPITEET





Koulutuksen hankkiminen autismiosaamisen vahvistamiseksi yhdessä perhepalvelujen ja
kuntoutuksen organisaatioiden kanssa
Kehitysvammaisista henkilöistä koostuvan viestintäryhmän perustaminen
Tiedonkulun varmistaminen asiakkaille ja yhteistyökumppaneille ajantasaisilla www-sivuilla ja
verkostotapaamisilla
Koulutustarjonnan ja henkilöstön tarpeiden yhteensovittaminen
Yhteistyötä kasvatus- ja opetustoimen kanssa tiivistetään