Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 – 2018
Kajaanin kaupunki Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017 – 2018 KAJAANIN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2017–2018 Kajaanin kaupungin konsernirakenne 1.1.2016 Tytäryhtiöt Sisäinen konserni Toimialat Kaupunginhallitus Ympäristötekninen Sivistys Kainuun pelastuslaitos Liikelaitokset Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Juridinen konserni Kajaanin Elokuvakeskus Oy 100 % Measurepolis Development Oy 100 % Kajaanin Teknologiakeskus Oy 100 % Loiste Oy 75,8 % Loiste Lämpö Oy 87,9 % Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus 74,8 % Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 100 % Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 100 % Kuntayhtymät Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 47,5 % Kainuun liitto 46,8 % Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi 42,8 % Yhteisyhteisöt Kainuun Voima Oy 50 % Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy 50 % Omistusyhteysyhteisöt Kainuun Etu Oy 45,4 % Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie 41,4 % Kajaanin Matkailu Oy Kajaanin Palvelutalosäätiö 30 % Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017 - 2018 Kaupunginjohtajan katsaus 4 1 Yleisperustelut 1.1 Yleinen kehitys 1.2 Henkilöstö 1.3 Taloudelliset lähtökohdat 1.4 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1.5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 6 21 25 30 31 2 Kaupunkistrategia 33 3 Käyttötalousosa 3.1 Keskusvaalilautakunta 3.2 Kaupunginvaltuusto 3.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus 3.4 Kaupunginhallitus 3.5 Vuolijoen aluelautakunta 3.6 Sivistystoimiala 3.7 Ympäristötekninen toimiala 3.8 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala 3.9 Kaupungin käyttötalous yhteensä 2013 - 2017 42 42 43 44 53 54 62 68 70 4 Tuloslaskelmaosa 4.1 Kaupungin tuloslaskelma 4.2 Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 2015 4.3 Liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 71 72 73 5 Investointiosa 5.1 Perustelut 74 6 Rahoitusosa 6.1 Kajaanin kaupungin rahoituslaskelma 2013 - 2017 6.2 Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelmien yhdistelmä 2015 80 80 7 Liikelaitokset ja tytäryhtiöt 7.1 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 7.2 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 7.3 Kajaanin Vesi -liikelaitos 7.4 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos 7.5 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 7.6 Measurepolis Development Oy 7.7 Kajaanin Elokuvakeskus Oy 7.8 Kiinteistö Oy Kajaanin Palvelukeskus 7.9 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 7.10 Kajaanin Teknologiakeskus Oy 7.11 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 7.12 Loiste Oy 7.13 Loiste Lämpö Oy Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 81 85 89 92 95 100 102 103 104 106 108 111 112 3 Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2016 näkymiä hankaloittaa maailmantalouden vaikea ennakoitavuus. Syksyllä 2008 alkanut taloudellinen matalasuhdanne on jatkunut tuskastuttavan sitkeänä. Talouskasvu on ollut kuin rikkinäisen tallilyhdyn kitulias liekki myrskytuulessa; välillä puuska puhaltaa liekin hetkelliseen loistoon ja heti perään se on vähällä sammua kokonaan. Talouskasvun osalta viime aikojen piristävä yllättäjä on ollut USA ja euroalueella monet maat ovat löytäneet kasvu-uran Saksan imussa. Sen sijaan Venäjä on taantuman kourissa ja kärsii alenevasta öljyn hinnasta ja Ukrainan kriisistä. Kiina sekä monet muut isot ja kehittyvät valtiot ovat samoin joutuneet alentamaan kovia kasvuennusteitaan. Lisäksi öljyn hinnan aleneminen, Syyrian sota, Ukrainan kriisi sekä pakolaisvirrat Eurooppaan aiheuttavat epävarmuutta talousvakauteen. Suomen talouskasvu nojaa perinteisesti vahvaan vientiteollisuuteen, joka on nykytilanteessa rakenteeltaan liian yksipuolinen. Investointilaitteita ja -tarvikkeita tuottava vientiteollisuus ei vedä tällä hetkellä, koska investointilaman vuoksi tällaisten vientituotteiden kysyntä on vähäistä. Lisäksi Suomen päävientialat, kuten paperiteollisuus ja informaatioteknologia, toimivat kapealla sektorilla ja kärsivät kovasta kilpailutilanteesta. Kilpailukyvyn kannalta Suomen ongelma ei niinkään ole hintakilpailukyky, vaan jähmeät rakenteet, jotka reagoivat hitaasti muutoksiin. Ensi vuoden talousarviota ollaan laatimassa varsin historiallisessa tilanteessa. Sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksen (sote-uudistus) osalta odotetaan tietoa tulevista toiminta-alueista ja rahoitusmalleista. Soteuudistus aiotaan kytkeä laajempaan alueuudistukseen ja tavoitteena ovat uudet itsehallintoalueet. Toteutuessaan nämä linjaukset mullistavat kuntasektoria ja kuntien tehtäviä vuosikymmeniksi eteenpäin. Palvelutuotannon uudistaminen voisi tuoda tehokkuutta kuntasektorille, jos se toteutetaan järkevästi. Lisäksi on puhuttu ns. normitalkoista, joiden tavoitteena on kuntien vastuulla olevien tehtävien vähentäminen. Tällaisten rakenneuudistusten toteuttaminen näyttää kuitenkin olevan hidasta ja toimenpiteet vaikuttavat viiveellä. Kajaanin kaupungin näkymät vuodelle 2016 ovat hieman kaksijakoiset. Kaupungin kokonaistulot ovat kohtuullisella tasolla, mutta niiden rakenne muuttuu hieman aiempaa enemmän valtionosuuspainotteiseksi. Verotulot ovat hiukan miinuskasvulla edellisvuoteen, mutta toisaalta valtionosuuksien kasvu paikkaa hyvin tämän tulovajeen. Viimeisin valtionosuusuudistus oli meille edullinen ja alkaa vaikuttaa täysipainoisesti vuonna 2016. Kaupunkistrategian mukaisesti haluamme kehittää kaupunkiamme yhä elinvoimaisemmaksi, mikä mieluusti vaatisi veropainotteisempaa tulorakennetta. Kuten edellä todettiin, niin tämän kehityksen syynä on nykyinen taloudellinen matalasuhdanne. Palveluohjelmaan kannattaa panostaa, koska se tulee luomaan pitkän aikavälin perustan talouden tasapainossa pitämiseen. Seuraavien vuosien suurin strateginen tehtävä on palvelutuotannon perinpohjainen analysointi sekä muuttaminen nykyistä toimivammaksi ja tehokkaammaksi. Palveluohjelman linjauksien mukaisia toimenpiteitä ovat muun muassa liikunta- ja nuorisopalveluiden organisointi, kehittämis- ja koulutusyksiköiden yhteistyön selkiyttäminen sekä ylipäätään kaupunkikonserniin kuuluvien yksiköiden yhteistyön tiivistäminen. Taloushallinnon ja muiden tukipalveluiden osalta pyritään mahdollisimman keskitettyyn malliin ja rekrytoinneissa muutetaan työnkuvia tukemaan tätä tavoitetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa jatketaan yhteistyön kehittämistä. Uusimpana avauksena on aloitettu kuntayhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen Sotkamon kunnan kanssa. Menojen kasvu on saatu kaupungin oman toiminnan osalta melko hyvin hallintaan edellisvuosina. Vuoden 2016 talousarviossa toimintamenojen kasvu on varsin suurta. Syynä tähän on erityisesti työllisyyden hoidon, maahanmuuttajapalveluiden sekä joukkoliikenteen menojen voimakas kasvu edellisvuoteen verrattuna. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 4 Lainakannan osalta olemme kutakuinkin valtakunnallisesti kuntien keskiarvossa. Olemme onnistuneet parin viime vuoden aikana vähentämään lainamäärää ja siten varautumaan tuleviin isoihin investointeihin. Vuonna 2016 koko kaupungin nettoinvestoinnit ovat noin 33 miljoonaa euroa, josta peruskaupungin osuus on noin 25 miljoonaa euroa. Yli puolet tästä summasta aiheutuu Hauhola–Lehtikangas-monitoimitalosta. Investoinneissa on ollut periaatteena kiinteistöihin kertyneen korjausvelan vähentäminen suurten peruskorjausten muodossa. Toki on muistettava, että tämä korjausvelka on laskennallista ja konkreettiset investoinnit tehdään kohteiden kunnon ja taloudellisten resurssien määräämissä rajoissa. Ensi vuoden investoinnit ovat miltei 90-prosenttisesti peruskorjaus- ja ylläpitoinvestointeja. Kehittämisinvestoinnit koostuvat tietohallinnon ja maan uuden hallituksen linjausten mukaisista ”digiloikkainvestoinneista” oppimisympäristöjen kehittämiseen. Keskeinen osa kaupungin taloutta ja tulevaisuutta on sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon kustannusten kehitys. Vuoden 2016 osalta näiden menojen kasvu pyrittiin linjaamaan kuntaneuvottelussa kuntien maksukykyä vastaavaksi. Kainuun sosiaali- ja terveystoimen osalta kuntien maksuosuuden enimmäiskasvuksi sovittu kaksi prosenttia ylittää kuntien arvioidun maksukyvyn. Toisaalta rahamääräisenä lukuna 5,5 miljoonan menokasvu on kohtuullinen aiempiin vuosiin verrattuna. Kaupungin talousarvio vuodelle 2016 on tulokseltaan hieman (1,0 miljoonaa euroa) miinuksella, mutta talousarvion kokoon nähden siedettävällä tasolla. Kaupungin oman toiminnan osalta edellä mainitut muutamat kustannuserät nostavat merkittävästi toimintamenoja. Kajaanin kaupungilla on varsin hyvä valmius selviytyä tulevaisuuden taloudellisista haasteista. Talousarvion perusajatus on nykyisten palveluiden turvaaminen. Hyvään lopputulokseen pääseminen vaatii kuitenkin aktiivista suunnittelua ja ennakointia kaikessa kaupungin toiminnassa. Palvelutuotannon jatkuva kehittäminen on syytä pitää mielessä myös arkisen aherruksen keskellä. Elinvoimaisuus on se strateginen voimavara, joka jakaa kaupungit voittajiin ja häviäjiin. Kaupunkistrategia on uusittu kasvua painottavaan suuntaan. Ainoa kestävä tie tulopohjan vahvistamiseen on tuloksellinen elinkeinopolitiikka. Kajaanin kaupungilla on kaikki edellytykset selviytyä tästä pudotuspelistä voittajien joukossa. Kajaani on kaupunki, jossa kasvua tuovat asiat eivät synny omalla painollaan, vaan ne pitää etsiä ja kehittää elinkelpoisiksi. Vuoden 2016 talousarviossa kehittämiseen osoitetut rahat säilyvät kutakuinkin ennallaan, mutta niillä tavoitellaan nykyistä parempia tuloksia ja vaikuttavuutta. Merkittäviin uusiin avauksiin ei ole mahdollisuutta. Elinkeino-ohjelmassa uudeksi kehittämiskohteeksi on nostettu asenne- ja yritysilmapiiri, jossa korostetaan vielä nykyisestään yrittäjien ja kaupungin yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä. Kaupungin elinkeino-ohjelman toteuttamisessa keskeisin tavoite on työllisyyden parantaminen. Tämän tavoitteen toteuttamisen kannalta erinomainen avaus on rakenteilla oleva ST1-yhtiön biojalostamoinvestointi, joka on suuruudeltaan noin 40 miljoonaa euroa. Tämä luo uskoa myös työllisyystilanteen paranemiseen vuoden 2016 aikana. Työllisyyden ja tarjolla olevien työpaikkojen määrän lisääntyminen on myös varmin tae asukasluvun kääntämiseksi kasvusuuntaan. Jari Tolonen kaupunginjohtaja Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 5 1 Yleisperustelut 1.1 Yleinen kehitys Kansantalous Kansainvälinen talous kääntyy hitaasti kiihtyvään kasvuun. Etenkin teollisuusmaissa yksityiset investoinnit ovat edelleen merkittävästi alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä ja euroalueella ne ovat jatkaneet supistumistaan. Investointien kasvu pysyy vaimeana. Niiden jarruna on vähäinen nykyinen ja etenkin odotettu kysyntä, epävarmuus sekä korkeasta velkaantuneisuudesta koitunut taseiden sopeutus. Kriisin runtelemissa maissa myös rahoituksen hinta ja saatavuus edelleen painavat investointeja. Vähäiset investoinnit ovat myös osasyynä maailmankaupan poikkeuksellisen hitaaseen kasvuun. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä ja Lähi-idässä edelleen varjostavat kasvunäkymiä. Luottamus ei kuitenkaan ole heikentynyt samassa määrin kuin esimerkiksi eräissä aiemmissa poliittisissa ja valuuttakriiseissä. Kulutuksen kasvun kiihtymistä estää korkeana pysyttelevä työttömyys, mutta kulutuksen kasvu on vaimeaa myös Saksassa, jossa työllisyys on ennätyksellisen hyvää. Saksan vaihtotaseen ylijäämä pysyy korkeana ja jopa kasvaa, mikä osaltaan kertoo vähäisestä kotimaisesta kysynnästä. Euroopassa julkisen velan korkea taso rajoittaa pitkään hallitusten mahdollisuuksia reagoida mahdollisiin tuleviin shokkeihin. Kriisimaissa pankkilainojen korot ovat edelleen merkittävästi korkeammat kuin parhaan luottoluokituksen maissa, mikä hidastaa sekä kulutusta että investointeja. Korkojen normalisoituminen alkaa Yhdysvalloissa tänä vuonna, mutta euroalueen korot nousevat vain erittäin hitaasti. Kiinan poikkeuksellisen pitkään pysynyt vahva talouskasvu alkaa hidastua. Jos maan politiikka onnistuu, kasvu hidastuu hallitusti. Myös Brasilian ja monen muun kehittyvän talouden kasvu on ennustejaksolla hitaampaa, kuin mihin viime vuosina totuttiin. Venäjä pysyy taantumassa. Vuonna 2015 viennin kasvu jää 0,3 prosenttiin. Venäjän heikko taloustilanne on eräs tekijä viennin huonolle kehitykselle: vienti Venäjälle on laskenut 40 prosenttia vuoden 2010 jälkeen. Vaikka viennin Venäjälle ei oleteta elpyvän nopeasti, suurin lasku Venäjän kaupassa on jo takana. Vuosina 2016 ja 2017 viennin kasvu kiihtyy 3,3 ja 3,7 prosenttiin. Suomi menettää markkinaosuuksiaan maailmankauppaan verrattua edelleen ennustejaksolla, mutta vähemmän kuin viime vuosina euroalueen talouskasvun kiihtymisen seurauksena. Vaihtotaseen alijäämä on heikentynyt edelleen vuonna 2015 huolimatta kauppataseen paranemisesta, sillä palvelujen tase on jatkanut heikkenemistään. Vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen vaihtotaseen alijäämä oli 2,6 mrd. euroa eli 1,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennustejaksolla kauppatase vahvistuu noin miljardilla eurolla positiivisen nettoviennin vetämänä. Vaikka kauppataseen ylijäämä vahvistuu ennustejaksolla, vaihtotase pysyy alijäämäisenä, sillä tuotannontekijäkorvaukset ja tulonsiirrot ovat vakiintuneet noin 1,5 mrd. euroa alijäämäisiksi. Vuonna 2017 vaihtotase on edelleen 1 mrd. euroa alijäämäinen eli 0,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Noudattaakseen vakaus- ja kasvusopimusta ja välttääkseen velan hallitsemattoman kasvun Suomi joutuu sopeuttamaan julkista taloutta seuraavallakin, vuonna 2019 alkavalla vaalikaudella. Julkisen velan EMUkriteerin mukainen velkataso saavutetaan parhaimmillaankin vasta sen aikana. Tämä edellyttää meno- ja tulosopeutuksen ohella rakenteellisten uudistusten toteuttamista sekä laadullisen ja kustannuskilpailukyvyn vahvistamista. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 6 Yksityinen kulutus on supistunut viimeisen kahden vuoden aikana reaalitulojen alenemisen myötä. Tänä vuonna kotitalouksien ostovoima kohenee, mikä kääntää myös yksityisen kulutuksen kasvuun. Reaalituloja vahvistaa poikkeuksellisen maltillinen inflaatiokehitys. Kulutuskysynnän kasvua vauhdittaa myös kuluttajien luottamuksen koheneminen. Kotitalouksien odotukset ovat viimeisen puolen vuoden aikana vahvistuneet tuntuvasti. Kuluttajien luottamus oman taloudellisen tilanteen suhteen on tällä hetkellä pitkän aikavälin keskimääräisellä tasolla. Kuluttajien koko kansantalouden kehitystä koskevat odotukset ovat myös muuttuneet keskimääräistä myönteisemmiksi. Lähteet: Valtiovarainministeriö. Taloudellinen katsaus, kesä 2015. Julkaisu 24a/2015 ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, tiedote 23.9.2015 Taulukko. Kansantalouden kehitys 2012–2016 Kansantalous BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa BKT, määrän muutos, % Työttömyysaste, % Työllisyysaste, % Kuluttajahintaindeksi, muutos, % Julkisyhteisöjen velan korot keskimäärin , % 2012 197 -1,0 7,7 69,0 2,8 1,9 2013 194 -1,3 8,2 68,5 1,5 1,9 2014 204 1,1 8,7 68,3 1,0 1,3 2015 207 1,3 8,8 68,8 0,3 1,2 2016 213 2,9 8,6 69,1 1,4 1,1 Lähde: Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016–2019 Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 7 Julkisen sektorin talouskehitys Julkinen talous on pysynyt selvästi alijäämäisenä jo kuusi vuotta pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Aiemmin toteutetut sopeutustoimet ovat supistaneet alijäämän kasvua, mutta eivät ole pysäyttäneet sitä. Myös julkinen velka on kasvanut rivakkaa tahtia. Talouskasvu jatkuu vaimeana ennustejaksolla, joten kasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa tai kääntämään velkasuhdetta laskuun. Vuonna 2014 Suomen julkisyhteisöjen alijäämä ylitti kolmen prosentin viitearvon. Nykytiedon valossa viitearvo ylittyy vielä kuluvana vuonna, mutta alijäämä pienenee sopeutustoimien sekä viriävän talouskasvun myötä alle viitearvon vuonna 2016. Julkisyhteisöjen velkasuhde sen sijaan jatkaa kasvuaan, joskin hidastuvalla tahdilla. Valtiontalous on ollut alijäämäinen jo useita vuosia. Alijäämän ennakoidaan supistuvan maltillisesti ennustejakson aikana. Aiemmin toteutetut ja nyt sovitut sopeutustoimet hillitsevät menojen kasvua ja kasvattavat valtion tuloja ja siten osaltaan estävät alijäämän syvenemistä. Hitaan talouskasvun johdosta verotulot kasvavat ennustejaksolla vaimeasti. Myös valtionvelan ennustetaan jatkavan kasvuaan, vaikkakin aiempaa hitaammin. Paikallishallinnon rahoitusasema on kuluvana vuonna 0,8 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Kuntatalouden tilaa kiristävät mm. palvelutarpeen kasvu, heikko kokonaistaloudellinen kehitys sekä aiempina vuosina osana valtiontalouden sopeutustoimia päätetyt toimenpiteet, kuten kuntien valtionosuusleikkaus. Kuntataloutta vahvistavat kuntien omat sopeutustoimet. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,1 prosenttiyksiköllä vuoden alussa. Lisäksi useat kunnat nostivat kiinteistöveroprosenttejaan. Paikallishallinnon rahoitusasema vahvistuu lähivuosina hieman, mutta pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä. Paikallishallinnon velkasuhde nousee lähes 10 prosenttiin vuonna 2017. Hallitusohjelman toimenpiteet vahvistavat nettomääräisesti paikallishallinnon rahoitusasemaa vuosina 2016–2017. Osa toimenpiteistä, kuten toisen asteen koulutuksen rakenneuudistus tai erikoissairaanhoidon kustannuksia pienentävä kannustinjärjestelmä, otetaan huomioon sitten, kun toimenpiteiden yksityiskohdat ovat täsmentyneet jatkovalmistelussa. Työeläkelaitosten ylijäämä suhteessa BKT:hen heikkenee viime vuoden 1,7 prosentista reiluun prosenttiin vuosina 2015–2017. Eläkeläisten määrän kasvu ja keskimääräisen eläketason nousu kasvattavat eläkemenoja ennustejaksolla. Edellisen hallituksen päätös rajoittaa eläkeindeksien korotus 0,4 prosenttiin hillitsee eläkemenojen kasvua vuonna 2015. Samaan aikaan valtion eläkerahastosta suoritettava ylimääräinen 500 milj. euron tuloutus valtiolle kuitenkin lisää rahaston menoja kertaluonteisesti. Eläkemaksujen korotukset pitävät yllä maksutulojen kasvua kuluvana vuonna palkkasumman hitaasta kehityksestä huolimatta. Vuoden 2017 eläkeuudistusneuvottelujen yhteydessä sovittiin, että aiemmin vuodelle 2016 aiottu 0,4 prosenttiyksikön korotus työeläkemaksuun siirtyy vuodelle 2017. Vaikka eläkevarojen arvo on noussut voimakkaasti viime aikoina, vähenevät työeläkelaitosten omaisuustulot vielä kuluvana vuonna korkojen laskun vuoksi. Korkotuottojen odotetaan kuitenkin kääntyvän maltilliseen kasvuun ennustejakson loppua kohden. Muut sosiaaliturvarahastot pysyvät myös kuluvana vuonna alijäämäisinä työttömyysmenojen yhä kasvaessa. Työttömyysvakuutusrahasto velkaantuu edelleen kuluvana vuonna, minkä vuoksi rahaston suhdannepuskurin lakisääteinen raja uhkaa rikkoutua ennustejakson lopulla. Siten ennusteessa on aiemmasta poiketen oletettu, että työttömyysvakuutusmaksua joudutaan korottamaan arviolta 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2016. Maksukorotuksen ja työttömyyden kasvun taittumisen ansiosta muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämän odotetaan supistuvan ennustejakson loppua kohden. Edellisen hallituksen päättämät sekä nykyisen hallituksen ohjelmassa linjatut säästöpäätökset hillitsevät muiden sosiaaliturvarahastojen menokehitystä koko ennustejaksolla. Työttömyysaste kohoaa vuonna 2015 prosenttiyksiköllä 9,6 prosenttiin kuluvan vuoden heikon talouskasvun ja viime vuodelta tulevien viipeellisten vaikutusten vuoksi. Vuonna 2016 työttömyysaste alenee vain hieman 9,5 prosenttiin. Vuonna 2017 työttömyysaste on yhä 9,5 prosenttia ja työllisyysaste 68,6 prosenttia. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 8 Työttömyys lisääntyi useita vuosia suhteellisen maltillisesti BKT:n jyrkkään alenemiseen verrattuna. Tämä johtui toisaalta siitä, että tuotanto supistui ennen muuta korkean tuottavuuden vientitoimialoilla ja toisaalta siitä, että työikäisen väestön määrä väheni ikääntymisen vuoksi. Viime aikoina on kuitenkin myös kotimainen kysyntä heikentynyt, ja mm. kauppa on vähentänyt työvoimaa. Lisäksi työvoiman tarjonta on kasvanut tuntuvasti, kun työvoiman ulkopuolella olleita on siirtynyt työmarkkinoille. Nämä tekijät ovat kasvattaneet työttömyysastetta kuluvana vuonna. Lähteet: Valtion talousarvioesitys 2016 ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, tiedote 23.9.2015 Taulukko. Julkisen talouden kehitys 2012–2016 Julkisen talouden kehitys Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta Valtionvelka, % BKT:sta 2012 56,7 53,6 43,6 2013 58,4 56,9 46,3 2014 58,6 59,3 46,6 2015 59,1 62,5 49,4 2016 58,7 64,4 49,7 Lähde: Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016–2019 Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 9 Kuntatalous Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Samalla valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet. Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen. Kuntatalouden ohjausta vahvistetaan. Kuntatalousohjelman 2016–2019 kautta toteutettava uusi kuntatalouden makro-ohjaus vahvistaa kuntatalouteen liittyvää tavoitteenasettelua huomattavasti. Tämä on välttämätöntä koko julkisen talouden kestävyyteen ja vakauteen mutta myös talouskasvuun liittyvien tavoitteiden näkökulmasta. Kestävyyteen liittyvät kustannuspaineet kohdistuvat suurelta osin myös kuntiin. Ikääntymisen aiheuttamien menopaineiden kautta kuntatalouden kireys ja velan kasvu vaikuttavat jatkossa suhteellisesti enemmän myös finanssipolitiikan keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseen ja julkisen talouden sitoumuksissa pysymiseen. Jatkuva kunnallisveroasteen nousu puolestaan jarruttaa talouskasvua ja aiheuttaa eriarvoisuuden kasvua kuntien välillä. Julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla kuntasektorin järjestämisvastuulla olevien palvelujen järjestämisen ja niiden rahoituksen kokonaisuus pidetään tasapainossa (rahoitusperiaate) sekä julkisen talouden että koko kansantalouden kantokykyyn sovitetulla tasolla. Näitä periaatteita pyritään sovittamaan yhteen kuntatalouden rahoituskehyksessä. Siinä hallitus täsmentää toimet, joilla tähdätään keskipitkällä aikavälillä kuntatalouden rahoitustasapainoon. Julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan kuntatalouden rahoitusasematavoitteen kanssa johdonmukainen euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle. Kuntatalouden rahoituskehyksessä valtio tulee asettamaan tavoitteen myös kuntasektorin omalle vastuulle kuuluvalle osuudelle. Uusii kuntalaki tukee kunnan talouden ennakointia. Hallituksen paikallishallinnolle asettamat makrotason tavoitteet eivät suoraan sido itsehallinnon suojaamaa kuntaa, jonka taloudenpitoa ohjaa kuntalaki. Kuntatalouden makrotavoitteiden saavuttamisen kannalta uuden kuntalain tiukennetuilla taloussäännöksillä on kuitenkin suuri ohjaava merkitys. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee jatkossa kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kunnat eivät jatkossa voi enää lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistä käynnistyy ns. kriisikuntamenettely. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Kuntalain taloussäädösten uudistuksella pyritään huomattavasti aiempaa suurempaan ennakoitavuuteen ja kunnan talouden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Kunnan talouden tarkastelu ulotetaan vuodesta 2017 alkaen koko kuntakonserniin. Vaikka kuntalain säännösten kiristyminen ei aukottomasti varmista kunnallisveroasteen nousun tai kuntien velkaantumisen taittumista, hyvän ja ennakoivan taloudenhoidon välilliset vaikutukset ohjaavat kuntien taloutta myös finanssipolitiikan tavoitteiden suhteen oikeaan suuntaan. Valtioneuvoston asetuksen (120/2014) mukaisesti julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan kuntatalouden rahoitusasematavoitteen kanssa johdonmukainen euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle. Nykyinen hallitus ei ole asettanut kuntataloudelle rahoitusasematavoitetta. Kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen uusi hallitus asettaa kuntatalouden rahoitusasematavoitteen ja kuntatalouden menorajoitteen vuosille 2016–2019 ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassaan. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 10 Kuntatalouden tulojen ja menojen välinen epäsuhta pysyy vuosina 2016–2019 mittavana. Väestön ikärakenteen muutos kasvattaa kuntien tuottamien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarvetta vuosina 2016–2019 vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Toimintamenojen kasvun arvioidaan siksi jälleen kiihtyvän, jos kunnat ja kuntayhtymät eivät jatka omia sopeutustoimiaan tai kuntatalouden asemaa ei helpoteta kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsimalla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta kasvaa tulevina vuosina edelleen nopeasti. Kuntatalouden investointeja pitävät yllä mm. korjausvelka sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet. Korkomenojen kasvua hillitsee keskipitkällä aikavälillä vielä hyvin alhainen korkotaso. Ellei velan kasvua hillitä, myös kasvavat korkokulut alkavat kiihdyttää velan kasvua, kun korkotaso nousee tulevaisuudessa. Kuntatalouden vakauden turvaaminen edellyttää siten huomattavia kuntataloutta vahvistavia ja velan kasvua hillitseviä toimia. Taulukko. Kuntien ja kuntayhtymien talous vuosina 2014–2018, mrd. euroa Talous mrd. € Tuloksen muodostuminen Toimintakate Verotulot Valtionosuudet, käyttötalous Rahoitustuotot ja –kulut, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos Rahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus, netto Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet ja myyntituotot Investoinnit, netto Rahoitusjäämä Lainakanta Kassavarat Nettovelka 2014 2015 2016 2017 2018 -26,8 21,2 8,2 0,2 2,8 -2,6 1,7 1,9 -28,1 21,6 8,2 0,3 1,9 -2,5 0,3 -0,4 -28,8 22,0 8,6 0,3 2,9 -2,6 0,3 -0,3 -29,3 22,5 8,4 0,2 2,0 -2,7 0,3 -0,5 -30,2 23,3 8,5 0,2 1,9 -2,8 0,3 -0,7 2,8 1,7 -1,8 2,7 -7,7 4,2 -3,5 -0,9 16,6 5,4 11,3 1,9 0,3 -0,5 1,7 -4,6 1,0 -3,6 -1,9 18,5 5,2 13,3 2,0 0,3 -0,5 1,8 -4,7 1,0 -3,6 -1,8 20,4 5,2 15,1 2,0 0,3 -0,5 1,8 -4,7 1,0 -3,6 -1,9 22,3 5,2 17,1 1,9 0,3 -0,5 1,7 -4,7 1,0 -3,6 -2,0 24,4 5,2 19,1 Lähde: Valtion talousarvioesitys 2016 ja Valtiovarainministeriö. Kuntatalousohjelma 2016–2019, julkaisu 16a/2015 Oman talousalueen kehitys Kainuussakin yritysten liikevaihto on ollut laskussa, mutta lasku on ollut muuta maata jyrkempää. Syksyn 2015 pk-yritysbarometrissa maakunnan yritysten näkymät seuraaville 12 kuukaudelle ovat kuitenkin selkeästi parantuneet viime keväästä. Talouden aallonpohja näyttäisi olevan käsillä ja talouskasvun odotetaan lähtevän käyntiin vähitellen. Kainuun yritysten suhdannenäkymät ovat hyvin samanlaiset kuin koko maassa. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 26 prosenttia odottaa suhdanteiden paranevan, 19 prosenttia huononevan. Myös henkilöstön määrän kasvuun uskovien yritysten määrä on aiempaa suurempi. Yritysten kasvuhakuisuudessa on Kainuussa hyvä vire, sillä 45 prosenttia barometriin vastanneista ilmoittaa hakevansa kasvua. Yritystoiminnan digitalisoituminen näkyy Kainuussa selvimmin sosiaalisen median ja pilvipalvelujen käytön lisääntymisenä. Verkkokaupan hyödyntämisessä Kainuussa ollaan muuta maata jäljessä. Sosiaalinen media on yleisin digitalisoitumisen työkalu, joka pk-yrityksissä koko maan tasolla aiotaan ottaa käyttöön. Kainuussa aiotaan sitä enemmän lisätä verkkokaupan hyödyntämistä myynnissä. Kainuussa on suhteessa enemmän digitaalisten kanavien hyödyntämistä suunnittelevia yrityksiä kuin koko maassa. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 11 Päätoimialoista teollisuuden ja rakentamisen volyymit ovat jääneet eniten jälkeen koko maan kehityksestä. Rakentamisessa vallitsee Kainuussa nyt ennätyksellisen heikko suhdannetilanne. Kajaanissa on asuntojen uudisrakentaminen ollut heikkoa jo pari vuotta ja tilanne jatkuu edelleen samanlaisena. Pysähdyksissä ollut rivitalotuotanto lähti käyntiin 25 uudella huoneistolla vuonna 2015. Kerrostalokohteita ei ole ollut yhtään. Uusien omakotitalokohteiden määrä on pudonnut 30–40:een. Rakennuslupamäärät ja rakennettavat kerrosalaneliöt sekä niistä saatavat lupamaksutulot ovat kuitenkin pysyneet vakaalla tasolla. Tämä johtuu kaupungin omasta voimakkaasta investointitasosta sekä erityisryhmien hoitolaitosrakentamisesta. Hauhola– Lehtikangas-monitoimikeskus on kaupungin suurimpia investointeja pitkään aikaan. Yksityisen sektorin peruskorjauskohteista suurimpia on Renforsin Rannan ST1-bioetanolitehtaan rakentaminen. Puurakentaminen on lähtenyt Kajaanissa käyntiin vuoden 2015 aikana. Siitä hyvä esimerkki on valmistuva keilahalli, Lohtajalle valmistuva vanhusten hoivatalo sekä Kainuun soten puukerrostalon mahdollinen rakentaminen. Tulevina vuosina puurakentaminen saa jalansijaa varsinkin asuntotuotannossa entistä enemmän. Uuden sairaalan suunnittelu on täydessä vauhdissa ja kevättalvi 2016 näyttää, toteutuuko hankkeen rakentamisen aloittaminen kesäkuussa 2016. ICT-alan yritykset suhtautuvat luottavaisesti tulevaisuuteen ja Renforsin Rannan konesalit luovat uskoa datakeskusalankin kasvuun. Pelialalla Kajaani on vakiinnuttanut paikkansa merkittävien keskittymien joukossa. Metallialan suurimman toimijan Transtechin näkymät ovat nyt valoisammat Venäjä-pakotteista huolimatta, kun uuden omistajan tuomat mahdollisuudet parantavat yrityksen toimintaedellytyksiä. Sandvikin Turun tehtaan jatkuminen vaikuttaa positiivisesti suoraan Transtechin alihankintakonepajatuotantoon. Kaivosteollisuuden merkitys aluetaloudelle on suuri. Toiminnassa olevien kaivosten lisäksi maakuntaan on tulossa myös uutta kaivostoimintaa sekä kaivosteknologian yritystoimintaa. Talvivaaran kaivoksen ympärillä jatkunut epävarmuus sai väliaikaisen ratkaisun, kun valtion Terrafame Group Oy osti kaivostoiminnan konkurssipesältä. Sen tytäryhtiö Terrafame Oy on aloittamassa louhintaa kaivoksella uudestaan ja on palkannut yli 120 uutta työntekijää. Kaivoksen tulevaisuuden kannalta on olennaisen tärkeää varastoitujen vesien, jätevesien ja kierrätysliuoksen käsittelyn turvaaminen ja ympäristövahinkojen estäminen. Sotkamon hopeakaivoshanke etenee hitaasti rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden takia, mutta kaivosyhtiö on kyennyt silti viemään hanketta eteenpäin. Otanmäen kaivosta suunnitellaan uudelleen avattavaksi, mutta hankkeen toteutuminen edellyttää metallien hinnan ja kysynnän merkittävää parantumista. Sahateollisuus on selvinnyt vaikeasta ajasta huolimatta kohtuullisen hyvin. Sahatavaran kysyntä kotimaassa on laskenut, mutta vienti on korvannut tilannetta. Lähiaikoina sahateollisuuteen ei ole näkyvissä suurta kasvua kotimaan rakentamisen ollessa edelleen heikolla tasolla. Puurakentamisen liiketoimintaan on luvassa uutta kasvua Kuhmossa käynnistyneen CLT-levytehtaan toiminnan myötä. Raakapuun osalta kotimaan uudet metsäteollisuusinvestoinnit tulevat lisäämään Kainuunkin kuitupuun kysyntää, vaikka omaa kuitupuun jalostusta maakuntaan ei syntyisikään. Biotalouden suurin hanke Kainuussa on Renforsin Rantaan nouseva ST1:n bioetanolitehdas. Tuotannon on tarkoitus käynnistyä vuoden 2016 puolivälissä ja se tuottaa 10 miljoonaa litraa bioetanolia vuodessa. Kainuu on lisäksi bioenergian hyödyntämisessä yksi Suomen kärkimaakuntia. Uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa on yli puolet. Maatalouden rakennemuutos jatkuu. Maatilojen väheneminen jatkuu 3–5 prosentin vuosivauhtia ja tilakoot kasvavat. Maidon tuotanto kasvoi, mutta pakotteet sulkivat maitomarkkinat Venäjällä. Siitä johtuva tuottajahinnan lasku vähentää maataloustuloa Kainuussa 7 miljoonaa euroa vuodessa. Maitomarkkinoihin vaikuttaa myös maitokiintiöjärjestelmän lopetus, joka voi johtaa EU-laajuiseen tuotannon kasvuun ja hintakilpailun kiristymiseen. Maatalouden tukijärjestelmien muutokset aiheuttavat osaltaan epävarmuutta ja rahoitusongelmia, ja kaupan halpuuttamistoimet painavat tuottajahintoja alaspäin. Maatalous on useiden samanaikaisten muutosten takia tavanomaista hankalammassa tilassa. Matkailuala suhtautuu tulevaisuuteen odottavasti. Vuokatti on Kajaanin seudun matkailun veturi, ja siellä on taloustilanteesta huolimatta vireillä uusia investointeja. Vuokatin matkailun kehitys vaikuttaa Kajaaniin suuntautuvaan ostovoimaan. Venäjältä tuleva ostovoima on ollut tärkeä tekijä sekä matkailulle että kaupalle, mutta nyt sen vähentyminen näkyy Kainuussa. Kaupan ala on Kajaanin suurin toimiala sekä liikevaihdol- Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 12 taan että henkilöstöltään. Alalla on käynnissä murros, jonka yksi suuri ajuri on verkkokauppa. Kajaanin kaupan alan toimijat ovat reagoineet muutokseen mm. ostosmatkailun yhteismarkkinoinnin käynnistämisellä. Palvelukeskusala on Kajaanissa suuri toimiala. Se kasvu on jatkunut ja alan yritykset työllistävät Kajaanissa useita satoja henkilöitä asiakaspalveluissa, puhelinpalveluissa ja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa. Terveys- ja sosiaalipalveluiden merkitys kasvaa voimakkaasti väestön ikääntyessä. Alalle tarvitaan lähivuosina runsaasti uutta työvoimaa jo pelkästään eläkkeelle jäävien tilalle. Suuret valtakunnalliset terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavat yritykset laajentavat toimintaansa myös Kainuuseen, ja rekrytoivat alan osaajia. Samaan aikaan suurimmat saatavuusongelmat varsinkin asiantuntijatason ammateissa on sosiaali- ja terveysalalla. Lääkärit, sairaanhoitajat, sosiaalihoitajat ja psykologit ovat tärkeimmät ammattiryhmät. Työttömyys oli alkuvuonna edellisen vuoden tasolla, mikä oli poikkeuksellista koko maan kehitykseen verrattuna. Työvoiman kysynnässäkin on vuoden 2015 aikana ollut havaittavissa pientä piristymistä. Yksittäisenä tekijänä Terrafame Oy:n kaivostoiminnan käynnistyminen antaa toivoa työllisyyden pysymisestä nykytasolla, jopa paranemisesta. Silti ehkä merkittävin työttömyyden kasvua hillitsevä tekijä on väestörakenne, Kainuun työmarkkinoille tulee uusia ikäryhmiä vähemmän kuin työmarkkinoilta poistuu. Lisäksi verrattain pienenä pysyneen työttömyyden kääntöpuolena on pitkäaikaistyöttömyyden selvästi kokonaistyöttömyyttä nopeampi kasvu. Rakenteelliseen työttömyyteen kuuluu 67 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Elokuussa työttömien määrä Kainuussa väheni yli 700:lla. Muutos oli jokavuotisen kausivaihtelun mukainen, vaikka ehkä tavallista jyrkempi. Pääosa laskusta kohdistui Kajaaniin ja Sotkamoon. Muutoksen takana oli piristynyt työvoiman kysyntä ja lomautusten päättyminen. Viime vuodesta työttömyys väheni hieman Kajaanin seudulla, Kehys-Kainuussa työttömyys jatkoi kasvuaan. Elokuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Kajaanin seudulla oli 14,7 prosenttia ja työttömiä työnhakijoita oli 3 800. Muutamista myönteisistä merkeistä huolimatta lähitulevaisuudessa ei ole nähtävissä merkittävää käännettä tilanteen paranemiseksi, Kainuun niin kuin koko maan työllisyys on vahvasti sidoksissa yleiseen taloustilanteeseen. Kuten ennenkin elinkeinoelämän odotukset ovat paremmat Kajaanin seudulla kuin Kehys-Kainuussa. Tilanteen odotetaan olevan paremman vuoden päästä, kun Kehys-Kainuussa odotetaan vain nollakasvua. UPM:n paperitehtaan lakkautuksen jälkihoidon onnistuminen on vahvistanut ja monipuolistanut elinkeinorakennetta, mikä luo kestävyyttä talouskehityksen vaihteluihin. Kainuun Prikaatin vahvistunut asema vaikuttaa myönteisesti. Tulevaisuuden huolenaihe ovat valtion aluehallinnon muutokset, joiden pelätään heikentävän yritysrahoituspalvelujen saatavuutta. Liikenneyhteyksissä tilanne on tällä hetkellä varsin hyvä, kun lentovuoroja Helsinkiin on historiallisen paljon. Lentomatkustus on lähtenyt kasvuun Kajaanin lentojen siirryttyä toukokuussa Finnairille. Saavutettavuuden haasteet liittyvät maantieyhteyksien parantamiseen sekä VR:n henkilöjunaliikenteen karsimissuunnitelmiin. Lähteet: TEM. Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015, syyskuu 2015 ja Kajaanin kaupungin rakennusvalvonta. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 13 Väestö ja väestön hyvinvointi Väestön hyvinvoinnin kehitystä on tarkasteltu hyvinvointikertomuksen indikaattorien ja muiden tilastojen avulla. Muutos ilmaisee kehityksen suunnan verrattuna edelliseen indikaattoritietoon, esimerkiksi edelliseen vuoteen tai edelliseen kahteen. Merkkien selitykset: ei muutosta tai muutos alle 5 % muutos vähintään 5 % muutos vähintään 10 % muutos myönteiseen suuntaan muutos vähintään 15 % muutos kielteiseen suuntaan Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Indikaattori Väestö 31.12. (2013) Huoltosuhde, demografinen (2013) Väestöennuste 2030 (2012) Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta (2013) Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta (2013) Lapsiperheet, % perheistä (2013) Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2013) Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2013) Työlliset, % väestöstä (2013) Koulutustasomittain (2013) Kajaani 37 868 55,6 38 060 -4,5 30,2 38,2 20,5 42,6 38,6 346 Koko maa Kainuu 5 451 270 76 782 55,7 61,1 5 847 680 72 108 3,3 -5,5 53 23,6 39,1 34,3 20,6 19,1 41,7 41,9 42,2 36,4 351 306 Kajaanin taloudellinen huoltosuhde on heikentynyt, vuonna 2013 työvoiman ulkopuolella ja työttömänä oli 159 henkilöä sataa työssä käyvää kohti. Koko maassa taloudellinen huoltosuhde oli 137. Alueellisesti Kainuussa oli maan heikoin taloudellinen huoltosuhde 177. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde nousee vähitellen. Huoltosuhde kertoo alle 15-vuotiaiden lasten ja 65 vuotta täyttäneiden määrän sataa työikäistä (15–64-vuotiasta) kohti. Vuonna 2014 Kajaanissa oli 57 lasta ja vanhusta sataa työikäistä kohti. Tilastokeskus ennustaa, että vuonna 2025 lapsia ja vanhuksia on jo yli 70 sataa työikäistä kohti. Kajaanin väestöllisessä huoltosuhteessa ei ole eroa muuhun maahan. Huoltosuhde heikkenee koko maassa. Kuva. Kajaanin väestö 2014 ja väestöennuste 2015–2025 huoltosuhdeikäryhmittäin Lähde: Tilastokeskus 2015 Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 14 Erityisen huolestuttavaa on koko Kainuun väestöllisen huoltosuhteen kehitys. Vuonna 2014 Kainuun huoltosuhde oli maan huonoimpia 63,7. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko Kainuun huoltosuhde ylittää 70:tä vuonna 2017 ja 80:tä vuonna 2021. Kehys-Kainuun kehitys on sitäkin heikompaa. Kuva. Kainuun kuntien huoltosuhde 2014 ja ennuste 2015–2025 Lähde: Tilastokeskus 2015 Kajaanissa oli 37 791 asukasta vuonna 2014. Asukasluku on vähentynyt hienoisesti vuosittain (noin 0,2 prosenttia). Suunnitelmakaudella varhaiskasvatusikäisten lasten määrän ennustetaan vähenevän ja syntyvyys on laskussa. Sen sijaan ennakoidaan yhä suuremman osan ikäluokasta tulevan päivähoitoon, joten palvelun kysyntä ei vähene ikäluokkien pienentyessä. Perusopetusikäisten määrä pysyy ennusteen mukaan likimain ennallaan. Sen sijaan 16–18-vuotiaiden määrä notkahtaa. Suhteellisesti eniten kasvaa yli 74-vuotiaiden eli vanhuspalveluiden tarvitsijoiden määrä. Taulukko. Kajaanin väestö 2014 ja väestöennuste 2015–2020 ikäryhmittäin Ikäryhmät 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 0-3 1 648 1 639 1 637 1 632 1 620 1 607 1 591 4-6 1 314 1 277 1 229 1 203 1 195 1 193 1 192 7 - 12 2 421 2 488 2 532 2 578 2 565 2 535 2 519 13 - 15 1 179 1 160 1 181 1 161 1 208 1 236 1 272 16 - 18 1 356 1 285 1 253 1 234 1 216 1 234 1 221 19 - 24 3 165 3 094 3 034 2 936 2 849 2 770 2 721 25 - 29 2 350 2 369 2 339 2 395 2 406 2 429 2 394 30 - 64 16 802 16 617 16 450 16 199 16 012 15 774 15 591 65 - 74 4 110 4 295 4 338 4 582 4 748 4 955 5 052 75 - 3 446 3 468 3 624 3 627 3 664 3 686 3 807 37 791 37 692 37 617 37 547 37 483 37 419 37 360 Yhteensä Lähde: Tilastokeskus 2015 Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 15 Kajaanissa väestön vähenemiseen vaikuttaa eniten muuttotappio. Kajaanin muuttotappio muihin kuntiin on kasvanut ja oli vuosina 2010–2014 keskimäärin 330 henkeä vuodessa. Muun Kainuun muuttotappio on Kajaaniakin suurempaa. Kajaanin väestökatoa muihin kuntiin korjaa maahanmuutto ja syntyvyys. Vuosittain Kajaaniin muuttaa ulkomailta keskimäärin 170 henkeä enemmän kuin täältä muuttaa ulkomaille. Myös syntyvyys on ollut kuolleisuutta korkeampaa. Vuosittain syntyy keskimäärin 435 lasta. Syntyvyys on kuitenkin laskussa, ja 2020-luvulla luonnollinen väestönlisäys kääntynee negatiiviseksi. Maahanmuuton kehitys voi tuoda yllättäviä muutoksia väestöennusteeseen. Kuva. Kajaanin luonnollinen väestön lisäys (syntyvyys–kuolleisuus) ja nettomuutto (kuntien välinen ja siirtolaisuus) 2010–2014 ja ennuste 2015–2025 Lähde: Tilastokeskus 2015 Lapsiperheiden, yksinhuoltajaperheiden ja yhden hengen asuntokuntien osuus on pysynyt ennallaan eikä eroja ole vertailualueisiin nähden. Muualla Kainuussa lapsiperheiden osuus on vähintään 10 prosenttia pienempi kuin Kajaanissa. Kajaanin koulutustaso on noussut. Se on muun maan ja vertailukaupunkien tasoa ja muuta Kainuuta korkeampi. Kaikki ikäryhmät Indikaattori Kajaani Koko maa Kainuu Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2013) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta (2013) Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2013) Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2013) Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2013) 51,5 115 58,2 - 54,1 122,1 11,1 7 9,2 24 27,6 23,7 15,4 13,9 15,9 50 72 55 Kajaanin äänestysaktiivisuus vuoden 2012 kuntavaaleissa oli 51,5 prosenttia (52,7 prosenttia vuonna 2008). Kajaanin äänestysaktiivisuus oli vähintään 10 prosenttia huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa ja Mikkelissä. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 16 Sairastavuusindeksi on pysynyt ennallaan. Kokkolaan verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 prosenttia huonompi, muihin alueisiin ei ole eroa. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on Kajaanissa vähintään 10 prosenttia suurempi kuin koko maassa tai Kainuussa, mutta samalla tasolla kuin Kokkolassa ja Mikkelissä. Poliisin arvion mukaan suurimpina syinä väkivaltarikosten taustalla ovat päihteiden väärinkäyttö, syrjäytyminen ja perheväkivalta. Gini-kerroin ilmaisee alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Kajaanissa Gini-kertoimessa ei ole muutosta aiempaan. Kajaanin tilanne on vähintään 10 prosenttia parempi kuin muualla Suomessa. Eroja ei ole verrattuna muihin vertailualueisiin. Kajaanin pienituloisuusasteessa ei ole eroa Kainuuseen verrattuna. Muualle Suomeen verrattuna Kajaanin pienituloisuusaste on vähintään 10 prosenttia huonompi. Terveydenedistämisaktiivisuus kuvaa kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuutta. Indikaattori on pistemäärä asteikolla 0–100. Kajaanin terveydenedistämisaktiivisuus on kohentunut vähintään 15 prosenttia verrattuna aiempaan. Kajaanin terveydenedistämisaktiivisuus on kuitenkin 10 prosenttia huonompi kuin koko maassa, Kokkolassa ja Mikkelissä. Verrattuna muuhun Kainuuseen terveydenedistämisaktiivisuudessa ei ole eroa. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Indikaattori Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Turvallisuus: Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2013) Asuminen ja ympäristö: Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2013) Toimeentulo: Lasten pienituloisuusaste (2012) Kuntalaisten palvelut: Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 000 alle 18-vuotiasta (2013) Kajaani Koko maa Kainuu 9,7 8,4 9,7 19,3 15,9 20,1 13,4 12 13,8 7,4 8,8 7,6 19,2 18,6 19,2 27,2 29,3 29,1 16 14,3 16 87,8 74,1 97,2 Kajaanilaisista 8.–9.-luokan oppilaista joka viides kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Joka viides kokee myös vanhemmuuden puutetta. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa on 13 prosenttia ja laittomia huumeita on kokeillut ainakin kerran 7 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista. Joka kymmenennellä ei ole yhtään läheistä ystävää. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden 8.–9.-luokkalaisten määrä on kasvanut viime vuosina, ja tilanne Kajaanissa on huonompi kuin koko maassa keskimäärin. Tosin ero muuhun Suomeen on kaventunut. Vanhemmuuden puutetta ei koe enää niin moni kuin aiemmin. Laittomia huumeita kokeilleiden määrä on laskenut, ja Kajaanin tilanne on parempi kuin maassa keskimäärin. Myös tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien määrä on vähentynyt, mutta Kajaanin tilanne on huonompi kuin koko maassa tai Kokkolassa. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus ei ole muuttunut aiempaan verrattuna. Muihin vertailualueisiin nähden ei ole eroa. Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden osuus on pysynyt samalla tasolla aiempaan verrattuna. Kajaanin tilanne on parempi verrattuna muuhun maahan. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 17 Nuoret ja nuoret aikuiset Indikaattori Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Elämänlaatu: Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Henkinen hyvinvointi: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16–24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Terveys ja toimintakyky: Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Terveys ja toimintakyky: Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Terveys ja toimintakyky: Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Turvallisuus: Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Opiskelu ja työ: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Asuminen ja ympäristö: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18–24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15–24vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2013) Kajaani Koko maa Kainuu 3,0 6,4 4,3 6,9 7,5 6,9 0,9 0,9 1 17,1 16,4 16,1 22,5 21,3 21,7 17,9 19,6 18 13,4 13,2 9,3 17,8 21,2 18,3 22,0 23,1 21,7 8,1 9,4 8,1 36,7 38,5 33,4 3,6 3,4 3,6 1,6 1,2 1,4 Sellaisten ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuus, joilla ei yhtään läheistä ystävää, on vähentynyt vähintään 5 prosenttia aiemmasta. Eroa ei ole verrattuna muihin vertailualueisiin. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tilanne on vähintään 10 prosenttia parempi kuin kaikilla muilla vertailualueilla. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien 16–24-vuotiaiden osuus on pysynyt aiemmalla tasolla. Kajaanin tilanne ei eroa muusta maasta. Muuhun Kainuuseen, Kokkolaan ja Mikkeliin verrattuna Kajaanissa on parempi tilanne. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden lukion 1.–2. vuoden opiskelijoiden osuudessa vertailualueisiin nähden ei ole eroa. Laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleiden ammatillisen oppilaitoksen 1.–2. vuoden opiskelijoiden osuus on laskenut vähintään 15 prosenttia edellisestä. Muualle Suomeen verrattuna Kajaanin tilanne on vähintään 10 prosenttia parempi. Muualle Kainuuseen ei ole eroa. Lukion 1.–2.-luokkalaisista laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleiden määrä on noussut vuodesta 2011 vähintään 15 prosenttia. Koko Suomeen verrattuna Kajaanin tilanteessa ei ole eroa, mutta muihin vertailualueisiin nähden Kajaanin tilanne on huonompi. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden nuorten osuudessa on tapahtunut myönteinen muutos. Määrä on vähentynyt vähintään 15 prosenttia aiemmasta. Koko maahan verrattuna Kajaanin tilanne on parempi, mutta muualle Kainuuseen nähden ei ole eroa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18– 24-vuotiaiden osuudessa on tapahtunut lisäystä vähintään 10 prosenttia. Koko maahan ja Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 15–24-vuotiaiden määrä on lisääntynyt vähintään 15 prosenttia vuodesta 2011. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 18 Työikäiset Indikaattori Henkinen hyvinvointi: Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25–64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2013) Terveys ja toimintakyky: Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25–64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Opiskelu ja työ: Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15– 64vuotiaista (2013) Toimeentulo: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Kuntalaisten palvelut: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25–64vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä (2012) Kajaani Koko maa Kainuu 18,9 17,7 18,9 10,3 8 12,6 6,2 4,6 6,1 1,8 2,2 1,6 1,7 2,9 1,4 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25–64-vuotiaiden osuus on laskenut vähintään 15 prosenttia aiemmasta. Muualla Suomessa ja Kainuussa mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrässä ei ole eroa verrattuna Kajaaniin. Työkyvyttömyyseläkettä saavien määrässä ei ole tapahtunut muutosta verrattuna aiempaan. Koko maahan ja Kokkolaan verrattuna Kajaanissa on vähintään 10 prosenttia enemmän ko. eläkettä saavia. Kainuussa ko. eläkettä saavia on vähintään 10 prosenttia vähemmän kuin Kajaanissa. Vaikeasti työllistyvien 15–64-vuotiaiden määrässä on tapahtunut kasvua vähintään 10 prosenttia verrattuna aiempaan. Verrattuna koko maahan, Kajaanissa on vähintään 10 prosenttia enemmän vaikeasti työllistyviä. Kainuuseen verrattuna ko. ryhmän määrässä ei ole eroa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 25–64-vuotiaiden määrässä on tapahtunut vähentymistä vähintään viisi prosenttia aiempaan verrattuna. Koko maahan verrattuna Kajaanissa on vähemmän toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavia. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden 25–64-vuotiaiden määrässä ei ole tapahtunut muutosta edelliseen. Ikäihmiset Indikaattori Henkinen hyvinvointi: Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) Terveys ja toimintakyky: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Asuminen ja ympäristö: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Toimeentulo: Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Kuntalaisten palvelut: Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Kajaani Koko maa Kainuu 133,2 100 127,3 69,1 62,6 69,8 89,4 90,3 90,3 2,3 2,6 2,9 11,2 11,9 12,3 Dementialääkekorvausoikeutettuja on 10 prosenttia enemmän kuin koko maassa. Kokkolaan, Mikkeliin ja Kainuuseen verrattuna ei ole eroa. Kotona asuvien 75-vuotiaiden osuudessa ei ole tapahtunut muutosta edelliseen viiteen vuoteen verrattuna. Suhteessa muihin vertailualueisiin ei ole eroa. Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus on pysynyt aiemmalla tasolla. Kajaanin tilanne on 10 prosenttia parempi kuin muualla maassa ja Kainuussa. Verrattuna Kokkolaan ja Mikkeliin täyttä kansaneläkettä saaneiden osuudessa ei ole eroa. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Säännöllistä kotihoitoa saaneiden 75 vuotta täyttäneiden kajaanilaisten osuus on pysynyt aiemmalla tasolla. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 19 Asuminen Asuntojen keskimääräinen kuukausivuokra oli Kajaanissa 10,91 euroa/m² vuonna 2014. Vuokrataso nousi vain 0,7 prosentti edellisestä vuodesta ja taittui selvästi verrattuna esimerkiksi Kuopion, Joensuun tai Oulun vuokrien nousuun. Koko maassa vuokrat nousivat 3,8 prosenttia ja keskimääräinen neliövuokra oli 13,58 euroa kuukaudessa. Vuokrataso on nyt alle maan keskitason. Sen sijaan uusien vuoden 2001 jälkeen rakennettujen asuntojen vuokrataso on edelleen korkealla Kajaanissa 13,30 euroa/m2, koko maassa 13,58 euroa, Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa 12,10–12,89 euroa. Asunto-osakehuoneistojen keskimääräinen kauppahinta oli Kajaanissa 1 419 euroa/m2 vuonna 2014. Hinta oli huomattavasti alhaisempi kuin maassa keskimäärin (2 130 euroa/m2) tai läheisissä aluekeskuksissa Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa (1 877–2 068 euroa). Vuokralla asuu noin 30 prosenttia kajaanilaisista ja noin 70 prosenttia asuu omistusasunnoissa. Omistusasuminen on lisääntynyt hieman viime vuosina. Kaikista asuntokunnista asuu noin seitsemän prosenttia ahtaasti (henkilöitä on enemmän kuin yksi huonetta kohti, keittiötä ei lasketa mukaan). Vuonna 2014 ahtaasti asuvia henkilöitä oli 5 701. Ahtaasti asuminen on vähentynyt hiljalleen. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 20 1.2 Henkilöstö Suomessa on 320 kuntaa ja 130 kuntayhtymää, jotka ovat itsenäisiä työnantajia. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee noin 430 000 henkilöä. Kuntatyöpaikkojen vahvuuksia ovat työpaikkojen pysyvyys ja monet työhyvinvointiin liittyvät tekijät, kuten hyvä työviihtyvyys ja työilmapiiri. Kuntatyönantajat irtisanovat tai lomauttavat työntekijöitään erittäin harvoin muihin työmarkkinasektoreihin verrattuna. Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset takaavat tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot. Tutkimusten mukaan miehet ja naiset kokevat olevansa tasa-arvoisessa asemassa kunnallisilla työpaikoilla. Myös naisten ja miesten palkkaerot ovat kunta-alalla pienemmät kuin yksityisellä sektorilla. Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset KT:n valtuuskunta hyväksyi syksyllä 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista 2014–2016. Kunta-alan sopimukset ovat voimassa 1.3.2014– 31.1.2017 Kunta-alan sopimusratkaisu vuoden 2016 palkantarkistuksista KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen 26.6.2015 työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson 1.1.2016–31.1.2017 palkkaratkaisusta. KT:n valtuuskunta sekä kunta-alan pääsopijajärjestöjen hallinnot ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen. Palkkaratkaisun kustannusvaikutus on koko kuntasektorilla 0,59 prosenttia, mutta vaihtelee sopimusaloittain johtuen erilaisista palkkarakenteista ja palkkatasoista. Vuosilomamääräyksiin muutoksia sopimuksissa 2014–2016 Kunta-alan sopimuksissa 2014–2016 on otettu huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä eräissä tilanteissa. Uudet vuosilomamääräykset tulivat voimaan 1. maaliskuuta 2014. Henkilöstövoimavarojen johtaminen Kajaanin kaupungissa Henkilöstöohjelma Kajaanin kaupunginhallitus on hyväksynyt henkilöstöohjelman vuosiksi 2013–2016. Henkilöstöohjelman yleinen osa antaa perusteet toimialueille ja liikelaitoksille (sekä kaupungin omistamille osakeyhtiöille) rakentaa omat henkilöstöohjelmansa räätälöitynä juuri niille painotuksille, jotka kulloinkin ovat ajankohtaisia. Toimialojen ja liikelaitosten henkilöstöohjelmat laaditaan talousarvioprosessin yhteydessä. Vuosisuunnittelun yhteydessä laaditaan yksikkökohtaiset toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita vastaavat osaamisen kehittämissuunnitelmat. Suunnitelmat jalkautetaan kehityskeskustelun yhteydessä henkilökohtaisiksi kehityssuunnitelmiksi. Työntekijän työkykyä heikentäviin tekijöihin on puututtava jo varhaisessa vaiheessa. Vastuu on jokaisella työyhteisössä, työntekijällä itsellään ja työkavereilla, mutta erityinen huolehtimisvelvollisuus on työnantajalla eli esimiehillä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimiesten pitää pystyä tunnistamaan työhyvinvointia ja työkykyä heikentävät tekijät riittävän ajoissa ja ottamaan ne puheeksi sekä toimimaan jämäkästi tilanteen korjaamiseksi. Asiassa hyödynnetään työsuojelun toimintaohjelmaa. Henkilöstövoimavarojen johtamisen tavoitteena on organisaation hyvä suorituskyky. Henkilöstötietoon ja sen tunnuslukuihin perustuva strategia ja toimintalähtöisen analyysien arvioinnin tavoitteena on saada aikaan kokonaiskuva henkilöstön tilasta ja kehityksestä sekä tunnistaa vastuut ja parannettavat alueet. Tämä tapahtuu normaaliseurannan yhteydessä ja vuosittain tehtävässä henkilöstöraportissa sekä siitä tehtävissä johtopäätöksissä. Kajaanin kaupungin palveluohjelmassa määritellään, mitä palveluja kaupunki järjestää, miten ne järjestetään ja millaisilla henkilöstömäärällä palvelut tuotetaan. Henkilöstömäärää pyritään vähentämään. Kun Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 21 henkilöstöä eläköityy tai lähtee pois kaupungin palveluksesta, jokaisen auki tulevan paikan kohdalla harkitaan, voidaanko se jättää täyttämättä. Mikäli päädytään siihen, että henkilö on palkattava, pyritään löytämään ”talon sisältä” henkilö tai jakamaan jäljelle jääneet työtehtävät. Samaten on harkittava, voidaanko tehtävä jättää kokonaan tai osittain tekemättä. Tätä henkilöstösuunnittelutyötä tehdään normaalina toimintana osana johtamista ja lisäksi henkilöstösuunnittelutyöryhmänä toimii kokoonpano: hallintojohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja, henkilöstöpäällikkö, kehityspäällikkö ja henkilöstösihteeri. Uusien työntekijöiden/viranhaltijoiden palkkaamiseen on haettava lupa kirjallisesti toimialajohtajalta. Yhtään uutta virka- tai työsopimussuhdetta ei muodosteta, ellei siihen ole lainsäädännöstä tulevaa pakkoa. Toinen kriteeri on kuntalaisten ja työntekijöiden terveyden turvaaminen sekä omaisuusvahinkojen estäminen. Henkilöstöohjelma antaa perusteet toimialoille ja liikelaitoksille (sekä kaupungin omistamille osakeyhtiöille) rakentaa omat henkilöstöohjelmansa räätälöityinä juuri niille painotuksille, jotka kulloinkin ovat ajankohtaisia. Pohjana toimialoille ja liikelaitoksille on seuraavat strategiset tavoitteet, vuositavoitteet ja mittarit/ arviointikriteerit: Strategiset tavoitteet Vuositavoitteet Mittarit/arviointikriteerit Parannetaan tuloksellisuutta ja tuottavuutta panostamalla työhyvinvointiin ja osaamisen vahvistamiseen Prosessien kehittäminen, laatutyö Työ- ja toimintatapojen uudistaminen Työsuojelun toimintaohjelmat päivitetty Henkilökohtaiset osaamisen kehittämisen suunnitelmat Työyhteisökohtaiset osaamisen kehittämisen suunnitelmat Tasa-arvoinen, kannustava ja yksilöllistä osaamista arvostava oikeudenmukainen johtaminen Tiedonkulun varmistaminen asioiden valmisteluvaiheessa Toimiva yt-järjestelmä Säännölliset työpaikkakokoukset Kehityskeskustelut käyty Päivittäisjohtaminen Tarkistetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä toimialoittain/liikelaitoksittain Varhainen puuttuminen (hyväksytyn ohjeistuksen mukaan) Prosesseja kuvattu, % Sanallinen arviointi työpaikkakokouksissa ja johtoryhmissä Kehityskeskusteluissa asetettujen tavoitteiden seuranta Osaamiskartoitukset tehty Varmistetaan muutoksessa yhteistoiminnallinen johtaminen, jossa henkilöstö osallistuu työnsä kehittämiseen Henkilöstösuunnitelman päivittäminen Ikääntyvien ja osatyökykyisten työssäjaksamisen tukeminen Toimiala-/liikelaitoskohtaiset henkilöstöohjelmat Työyhteisöjen toimivuuskysely, työyksikköjen sanallinen itsearviointi Henkilöstöraportti/henkilöstökertomus Yhteistoimikunnan kokoukset, kehittämisryhmien kokoukset Uudelleen sijoitukset ja työtehtävien mitoitus Mentoritoiminnan määrä Ohjelmat laaditaan toimenpidetasolle ajankohtaisista asioista, kuten koulutus, työsuojelun toimintaohjelma, perehdyttäminen Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 22 Henkilöstösuunnitelma Kajaanin kaupungin henkilöstömäärä määräytyy palveluohjelmassa kaupungin omaksi työksi määriteltyjen tehtävien mukaan. Kaupungin henkilöstöä eläköityy vuosittain 70–80 henkilöä aina vuoteen 2019 saakka. Vaikka henkilöstön poistumaa käytetään säästökeinona, rekrytointitarve on noin 80 prosenttia poistumasta. Kajaanin maine työnantajana ja vaivattoman arjen kaupunkina on keskeinen tekijä rekrytoinneissa. Hyvä työnantajan maine syntyy hyvistä teoista ja houkuttelee ja sitoo osaavia työntekijöitä. Työnantajakuva on osa Kajaanin kaupungin mainetta ja kaupunkikuvaa. Seuraavassa taulukossa oleva arvio eläköitymisestä vuodesta 2015 alkaen on tehty laskennallisen eläkeiän mukaan. Henkilöstöllä on kuitenkin halutessaan oikeus jatkaa työssä 68-vuotiaaksi. Arvio ei sisällä varhennetulle varhaiseläkkeelle eikä työkyvyttömyyseläkkeelle jääviä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus on noin 30 prosenttia kaikista eläkkeelle jäävistä. Taulukko auttaa hahmottamaan rekrytointitarvetta sekä säästömahdollisuuksia poistuman hyödyntämisessä Taulukko. Henkilöstön eläköityminen 2010–2014 ja arvio 2015–2018 Toteutunut 2010 - 2014 Tulosalue/liikelaitos Kaupunginhallitus ja keskushallinto Varhaiskasvatus Perusopetus Kulttuurilaitokset Liikunta- ja nuorisopalvelut Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat Kunnallistekniikka ja liikunta Tilakeskus Kainuun Pelastuslaitos Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Yhteensä Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 Arvio 2015 - 2018 Eläkkeelle jääneet 14 43 57 10 2 Ei täytetty 10 18 3 4 2 Säästö 71 % 42 % 5% 40 % 100 % Eläkkeelle jäävät 11 50 50 27 1 4 20 8 13 6 40 3 63 283 3 11 1 6 2 13 1 50 124 75 % 55 % 13 % 46 % 33 % 33 % 33 % 79 % 44 % 10 13 9 2 3 39 2 85 302 Ei täytetä 4 8 5 3 0 Säästö 36 % 16 % 10 % 11 % 0% 6 5 1 0 1 8 0 46 87 60 % 38 % 11 % 0% 33 % 21 % 0% 54 % 29 % 23 Taulukko. Henkilöstömäärä 2014–2018, htv2 TP 2014 Kaupunginhallitus ja keskushallinto Sivistyslautakunta Varhaiskasvatus Perusopetus Nuorisopalvelut Kulttuurilaitokset Kaukametsä Ympäristötekninen lautakunta Maankäyttö, suunnittelu ja viranomaistoiminnat Kunnallistekniikka ja liikunta Tilakeskus Kainuun Pelastuslaitos Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos Kajaanin Mamselli -liikelaitos Kajaanin Vesi -liikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Tukityöllistäminen Yhteensä TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 68,2 1,0 318,6 365,5 12,7 47,1 107,1 0,0 28,4 67,8 70,3 72,8 49,0 218,0 19,2 449,2 24,9 77,5 1,0 333,0 372,0 9,0 46,8 115,0 1,0 37,0 84,1 53,5 66,0 47,0 197,0 20,5 430,0 35,0 77,5 1,0 340,0 377,0 9,0 47,5 115,0 2,0 34,0 84,0 53,0 66,0 47,0 208,0 20,5 390,0 35,0 74,5 1,0 340,0 380,0 9,0 47,5 115,0 2,0 33,0 83,0 53,0 66,0 47,0 205,0 20,5 380,0 35,0 74,5 1,0 340,0 382,0 9,0 47,5 115,0 1,5 33,0 83,0 52,0 66,0 47,0 202,0 20,5 380,0 35,0 1 919,7 1 925,4 1 906,5 1 891,5 1 889,0 Kajaani-sopimus Kajaanin kaupungin työnantajan edustajat ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt ovat kirjanneet yhteisen näkemyksen merkittävimmistä henkilöstöjohtamiseen liittyvistä asioista vuosittain tarkistettavaan Kajaani-sopimukseen. Sopimus on yhteinen näkemys ja sitoumus rakenteellisten muutosten toteutukseen ja lisäksi se sisältää tärkeitä henkilöstöjohtamiseen liittyviä elementtejä. Kajaani-sopimus on auttanut muutoksessa, johtamisessa ja se on ilmaus yhteisestä tahtotilasta ja kuvastaa luottamuspääomaa HTV2 TP 2013 TA 2014 LKT 2015 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Yhteensä Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 24 1.3 Taloudelliset lähtökohdat Verotulot Vuoden 2016 verotulojen tilitysten arvioidaan koko maan tasolla laskevan yhteensä noin 0,6 prosenttia. Tästä kunnallisverotuoton kasvu on noin 1,7 prosenttia, yhteisöverotuotto laskee 16,5 prosenttia ja kiinteistöverotuotto nousee 1,2 prosenttia. Kunnallisveron vaimeaan kasvuun vaikuttaa keskeisesti heikon taloudellisen tilanteen ohella myönnettävien vähennysten kasvu. Veroperustemuutokset kunnallisverotuksessa alentavat kuntien tuloveroja arviolta 262 miljoonaa euroa. Tämä kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen päättyminen laskee kuntien verotuloja arviolta 258 miljoonaa euroa eikä tätä kompensoida kunnille. Kaupungin verotulot koostuvat kunnallisverosta, yhteisöverosta ja kiinteistöverosta. Vuonna 2016 kaupungin verotulojen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 138,1 miljoonaa euroa, jossa on vähennystä vuoden 2015 talousarvioon noin 0,4 miljoonaa euroa (-0,3 prosenttia). Kunnallisvero Vuonna 2015 kunnallisveron arvioidaan kertyvän 0,2 miljoonaa euroa talousarviota heikommin. Toteutumaennuste kuluvalle vuodelle on 122,4 miljoonaa euroa. Talousarvio 2016 perustuu 21,0 kunnallisveroprosenttiin. Vuonna 2016 kunnallisveroa arvioidaan kertyvän noin 0,6 prosenttia kuluvan vuoden ennustetta enemmän. Kertymän arvioidaan olevan 123,0 miljoonaa euroa. Kunnallisveron veropohja kasvaa arviolta 1,3 prosenttia. Suunnitelmakausien kunnallisverotuotot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan vuosina 2017–2018 noin 1,9 prosenttia vuodessa. Yhteisövero Vuonna 2015 yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 0,3 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Toteutuma olisi 5,9 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 4,9 miljoonaa euroa vuonna 2016. Yhteisöveron tuotto laskee noin 17,5 prosenttia. Tämä johtuu väliaikaisen jako-osuuden korotuksen 5-% poistumisesta. Vuoden 2017 osalta tuoton arvioidaan nousevan noin 2 % ja vuonna 2018 noin 4 %. Kiinteistövero Vuoden 2016 talousarvio perustuu kiinteistöveroprosenttien osittaiseen korotukseen. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,10, vakituisten asuinrakennusten 0,55, muun asuinrakennuksen kiinteistöveroa ehdotetaan korotettavaksi 1,55 prosenttiin (+0,4 %), rakentamattoman rakennuspaikan veroa ehdotetaan korotettavaksi 4,00 prosenttiin (+1,0 %) ja voimalaitosten kiinteistöveroa ehdotetaan nostettavaksi 3,1 prosenttiin (0,25 %). Yleishyödyllisen yhteisön omistamalle rakennukselle ja maalle ei ole erillistä kiinteistöveroprosenttia, vaan ko. rakennus ja maapohja verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin tai asuinrakennuksen ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin mukaan. Näillä oletuksilla kiinteistöveron tuotoksi on arvioitu 10,2 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuoton arvioidaan pysyvän vuoden 2016 tasolla suunnitelmavuosina. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 25 Valtionosuudet 2016–2018 Vuoden 2016 arviot valtionosuuksista perustuvat Kuntaliiton ennakkotietoihin ja Valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen. Valtionosuuksien arviointiin liittyy vuodelle 2016 aiempia vuosia enemmän epävarmuutta valtionosuusjärjestelmän uudistamisen vuoksi. Valtionosuusuudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Uudistuksessa määräytymiskriteereiden määrää vähennettiin. Valtionosuudet määräytyvät kahdeksan kriteerin ja kolmen lisäosan perusteella. Painopistettä siirrettiin verotuloihin perustuvaan tasaukseen. Kajaanin kaupunki hyötyy laskelmien perusteella uudistuksesta noin viisi miljoonaa euroa (133 euroa/asukas). Tämä ei kuitenkaan nosta kaupungin saamia valtionosuuksia samassa suhteessa, koska samaan aikaan kuntien valtionosuuksia leikataan. Uudistus tulee voimaan siirtymäaikana niin, että ensimmäisenä vuotena muutos on enintään 50 euroa asukasta kohti, toisena vuotena 50 euroa, kolmantena ja neljäntenä vuotena 80 euroa ja viidentenä vuotena 120 euroa asukasta kohti. Peruspalvelujen arvioitu valtionosuusprosentti on 25,52 vuodelle 2016 ja kunnan omarahoitusosuus 3 642,27 euroa/asukas. Ennakkotietojen mukaan vuodelle 2016 saatava verotulotasaus on 14,1 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla arvioitu valtionosuusprosentti on 28,91 vuodelle 2016 ja kunnan omarahoitusosuus 298,00 euroa/asukas. Vuoden 2016 talousarviossa valtionosuuksia arvioidaan saatavan 104,0 miljoonaa euroa, kun ne vuonna 2015 ovat 102,0 miljoonaa euroa. Valtionosuudet kohdistuvat siten, että peruskunnalle kohdistuu arviolta 72,3 miljoonaa euroa, teatterille 0,95 miljoonaa euroa ja Kajaanin koulutusliikelaitokselle 30,8 miljoonaa euroa. Suunnitelmavuosien 2017–2018 valtionosuuden korotuksen oletetaan olevan keskimäärin alle kaksi prosenttia vuosittain. Toimintatuotot Peruskaupungin toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 41,3 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen verrattuna 3,2 prosenttia. Koko kaupungin toimintatuottojen yhteismäärän arvioidaan olevan 75,9 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen verrattuna 3,6 prosenttia. Toimintatuottoihin on tehty taksojen korotukset ja toiminnan mukanaan tuoma tuottojen kasvu/vähennys. Toimintakulut Peruskaupungin toimintakuluja arvioidaan kertyvän 250,4 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen verrattuna 3,2 prosenttia. Koko kaupungin toimintakulujen yhteismäärän arvioidaan 311,2 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen verrattuna 1,2 prosenttia. Henkilöstökulut § Vuodelle 2016 kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön palkkoihin on laskettu KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen neuvottelutuloksen 26.6.2015 mukaisesti 0,59 prosentin korotusvaraus. § Muu palkkakulujen kasvu selittyy henkilöstön lisäyksellä. § Peruskaupungin henkilöstökulut kasvavat 3,3 prosenttia. Tästä palkat ja palkkiot kasvavat 2,4 prosenttia ja sivukulut 5,6 prosenttia. Vuoden 2015 budjetissa sivukulut ovat alimitoitettuja noin 0,3 miljoonaa euroa. Tämä selittää sivukulujen voimakasta kasvua. § Vuosille 2017 ja 2018 on laskettu yhden prosentin palkankorotus. Palvelujen ostot § Peruskaupungin palvelujen ostojen arvioidaan olevan 152,8 miljoonaa euroa, missä kasvua edellisvuoteen 3,7 prosenttia. Tästä Kainuun Sote –kuntayhtymän ja Kainuun liiton maksuosuuden kasvu 3,5 miljoonaa euroa eli 2,8 prosenttia. Toimialoittain, pl. kuntayhtymät, palvelujen ostot kasvavat 1,9 miljoonaa euroa ja kasvu jakaantuu toimialoittain seuraavasti: Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 26 § § § Kaupunginhallituksen toimiala kasvaa 1,1 miljoonaa euroa. Tästä joukkoliikenteen osuus on 0,7 miljoonaa euroa, maahanmuuttajapalvelut 0,2 miljoonaa euroa ja työterveyshuolto 0,2 miljoonaa euroa. Ympäristötekninen toimiala kasvaa 0,8 miljoonaa euroa. Tästä kunnallistekniikan osuus on 0,7 miljoonaa euroa. Uutena toimintana kunnallistekniikkaan tulee hulevesien hallinta, tästä kustannuksia on arvioitu olevan n. 0,3 miljoonaa euroa. Koko kaupungin palvelujen ostojen arvioidaan olevan 163,1 miljoonaa euroa, missä kasvua edellisvuoteen 3,3 prosenttia. Taulukko. Peruskunnan toimintakatteen kehitys 2013–2018 Toimintakate 1 000 € TP 2013 TP 2014 TA 2015 LTK 2016 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Muutos % 39 635 578 -229 279 -189 065 40 040 956 -235 810 -194 814 3,04 39 985 770 -242 648 -201 893 3,63 41 274 1 024 -250 385 -208 087 0,00 42 211 1 053 -253 421 -210 157 0,99 43 239 1 083 -257 063 -212 741 1,23 41 274 1 024 -250 385 -208 087 3,07 Rahoitustuotot ja -kulut Vuoden 2016 budjetoidut korkotuotot (korot ulkopuolisilta) ovat 4,5 milj. euroa. Muiden rahoitustuottojen määrä on 2,9 miljoonaa euroa. Tästä määrästä osinkotulojen osuus on 1,0 miljoonaa euroa, Kajaanin Vesi -liikelaitoksen korvaus peruspääomasta ja tuloutus ylijäämästä on yhteensä 1,2 miljoonaa euroa ja Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen korvaus peruspääomasta ja tuloutus ylijäämästä on yhteensä 50 000 euroa. Vuonna 2016 korkokulut pitkä- ja lyhytaikaisista lainoista ulkopuolisilta ovat 1,4 miljoonaa euroa. Vuosikate sekä poistot ja arvonalentumiset Kuntatalouden tasapainoa kuvataan pääsääntöisesti vuosikatteella. Sillä tarkoitetaan tulojen ja menojen erotusta eli sitä osaa tuloista, joka jää käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. Tulorahoituksen katsotaan olevan tasapainossa, jos vuosikate kattaa poistot eli käyttöomaisuuden vuosittaisen kuluman. Silloin tunnusluku vuosikate prosenttia poistoista on vähintään sata. Tulorahoitus on heikko, jos tunnusluku on jää nollan ja sadan välille. Jos vuosikate on negatiivinen, tulorahoitus on epätasapainossa, koska tulot eivät riitä edes varsinaisen toiminnan rahoittamiseen. Peruskunnan vuosikate vuonna 2016 on 8,3 miljoonaa euroa. Koko kaupungin yhteenlaskettu vuosikate vuonna 2016 on 12,5 miljoonaa euroa. Talousarvion suunnitelmakaudella 2016–2018 vuosikatteiden yhteenlasketun määrän tulisi olla suurempi tai yhtä suuri kuin suunnitelmapoistot yhteensä. Vuosikatteen tulisi olla lainojen lyhennystä suurempi, jotta vältettäisiin velkakierre. Vuoden 2016 investoinnit ovat keskivertoa korkeammat, suunnittelukaudella vuonna 2017 peruskaupungin nettoinvestointitaso on noin16,6 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 nettoinvestointitaso alenee ollen noin 13,6 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot vuonna 2016 on peruskaupungilla noin 9,9 miljoonaa euroa ja koko kaupungin poistojen määrä on 13,7 miljoonaa euroa. Poistot tulevat kasvamaan suunnitelmavuosina kun keskeneräiset investoinnit valmistuvat. Poistoja kasvattaa myös vuosittaiset irtaimistohankinnat. Kaupunki panostaa merkittävästi sähköiset palvelut mahdollistavaan teknologiaan. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 27 Taulukko. Peruskunnan vuosikate ja suunnitelman mukaiset poistot 2012–2018 Vuosikate/poistot 1 000 € Vuosikate Suunn. mukaiset poistot Vuosikatteen ja poistojen ero TP 2012 TP 2014 TA 2015 LTK 2016 TA 2016 TS 2017 TS 2018 15 478 -8 953 12 282 -9 236 7 568 -9 430 8 319 -10 247 8 319 -9 861 6 359 -10 487 7 997 -11 420 6 525 3 046 -1 862 -1 928 -1 542 -4 128 -3 423 Investoinnit Pitkällä aikavälillä vuosikatteen tulee kattaa nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset. Jos vuositasolla investoidaan enemmän kuin vuosikate mahdollistaa, on kate otettava rahastoista tai lisättävä lainanottoa. Vuonna 2016 koko kaupungin bruttoinvestointien määrä on noin 34,8 miljoonaa euroa, josta peruskaupungin bruttoinvestointien määrä on 26,5 miljoonaa euroa. Koko kaupungin nettoinvestointien määrä on noin 33,1 miljoonaa euroa, josta peruskaupungin nettoinvestoinnit noin 25,1 miljoonaa euroa Suurimmat investointihankkeet ovat Hauhola-Lehtikankaan monitoimitalon rakentaminen, 12,9 miljoonaa euroa sekä Nakertajan koulun laajennus, 2,0 miljoonaa euroa. Em. hankkeen lisäksi toteutetaan kaupungin palvelutuotannon ja kehittämisen kannalta välttämättömät investoinnit. Investointitaso pitäisi pystyä sopeuttamaan vuosikate-ennusteeseen suunnitelmakaudella. Sopeuttaminen tulee olemaan vaikeata heikosta vuosikatteesta johtuen. Investointiosan tulot arvioidaan kertyvän maa- ja vesialueiden myynneistä sekä Hauhola-Lehtikankaan monitoimitalon n. 1,2 miljoonan euron valtionosuudesta. Lainat Vuonna 2016 velkamäärä lisääntyy alhaisen vuosikatteen ja investointien rahoitustarpeen seurauksena. Uutta pitkäaikaista lainaa nostetaan peruskunnan osalta 22,0 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennetään 12,0 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvaa 10,0 miljoonaa euroa nettona. Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos rahoittaa tekemänsä investoinnit osittain velalla vuonna 2016. Uutta pitkäaikaista velkaa nostetaan 4,8 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennetään 0,9 miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset lainat kasvavat 3,8 miljoonaa euroa. Koko kaupungin tasolla uutta lainaa nostetaan 26,8 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennetään 12,9 miljoonaa euroa. Velkamäärä kasvaa nettona 13,8 miljoonaa euroa eli noin 365 euroa/asukas vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaisella asukasluvulla laskettuna. Vuoden 2016 lopussa lainamäärä on noin 99,9 miljoonaa euroa eli noin 2 657 euroa/asukas (asukaslukuarvio 37 600). Kaupunki hoitaa pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut lainaohjelman mukaisesti. Lainat ovat pääosin 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Tavoitteena suunnittelukaudella on, että lainamäärä asukasta kohti pysyy valtakunnan keskiarvon tuntumassa. Vuoden 2015 osalta arvioidaan, että kaupungin velkamäärä asukasta kohden on keskiarvon alapuolella. Kaupungin kokoon nähden suuret investoinnit erityisesti vuonna 2016 nostavat velkamäärää. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 28 Lainanottoon liittyvä ratkaisuvalta 1. Kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupunginvaltuuston hyväksymissä rajoissa pitkäaikaisten ja tilapäislainojen ottamista, lainojen takaisinmaksua ja lainaehtojen muuttamista. 2. Kaupunginhallituksella on oikeus vuonna 2016 § Ottaa talousarviossa oleva lainamäärä kotimaisia ja/tai ulkomaisia lainoja. Päätös voi koskea · · · · 3. lainan ennenaikaista takaisinmaksamista tai lainaehtojen muuttamista talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa pitkäaikaista lainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 30 vuotta pitkäaikaista lainaa, jonka nimelliskorko lainanottohetkellä saa olla enintään 6 prosenttia pitkäaikaista lainaa, jonka emissiokurssin ja nimelliskoron perusteella laskettava efektiivinen korkoprosentti saa olla laina-ajasta riippuen enintään 10 prosenttia. § Tehdä koronvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisen lainan enimmäis- ja vähimmäiskorosta. Vaihtosopimuksia voidaan solmia kotimaisen tai ulkomaisen osapuolen kanssa, jonka pitkäaikainen luottokelpoisuus on hyvä. § Käyttää lainojen korkosuojauksessa rahalaitosten tarjoamia vaihtoehtoja. Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa tarvittaessa tilapäislainoja, joita saa kulloinkin olla enintään 15,0 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 29 1.4 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toimialojen tuloskorttien tavoitteet vuodelle 2016 Taloudelliset tavoitteet Käyttötalous Toimialan toimintakate Investoinnit (netto) Jos talousarviossa suunniteltu investointikohde jää kokonaan toteuttamatta, sille varattu määräraha voidaan käyttää muuhun kohteeseen hallituksen päätöksellä. Hankekohtaisesti ▪ rakennukset > 1,0 miljoonaa euroa ▪ käyttöomaisuusarvopaperit Tulosaluekohtaisesti ▪ maa- ja vesialueet ▪ kiinteät rakenteet ja laitteet ▪ rakennukset < 1,0 miljoonaa euroa Toimialakohtaisesti ▪ irtain omaisuus Liikelaitokset ja tytäryhtiöt Sitovat tavoitteet 2016 on esitetty erillisessä taulukossa ao. liikelaitoksen ja tytäryhtiön tekstissä. Kuntayhtymät ja niiden liikelaitokset Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ▪ osuuksia vastaava peruspääoman korko ▪ kuntarahoitusosuus 126 720 000 euroa Kainuun liitto -kuntayhtymä ▪ osuuksia vastaava peruspääoman korko ▪ kuntarahoitusosuus 1 232 000 euroa Kainuun jätehuollon kuntayhtymä ▪ osuuksia vastaava peruspääoman korko Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 30 1.5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Riskienhallinta Kuntalain mukaan kaupunginvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisenvalvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13 §). Lisäksi valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta (50 §). Kaupungin omistamien liikelaitosten suhteen kuntalaki asettaa vaatimuksia niin liikelaitoksen johtokunnalle kuin liikelaitoksen johtajallekin. Käytännössä johtokunta ja liikelaitoksen johtaja vastaavat riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tieto siitä, miten riskienhallinta on liikelaitoksessa järjestetty ja mitä johtopäätöksiä sen perusteella on tehtävissä, pitää sisällyttää tilinpäätöksen yhteydessä laadittavaan toimintakertomukseen. Tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvontajärjestetty asianmukaisesti (73 §). Käytännössä tämä edellyttää sitä, että tilintarkastajilla on oltava mahdollisuus todentaa, että kunnanhallitus (sekä lauta- ja johtokunnat) seuraavat ja arvioivat dokumentoidusti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan toimeenpanoa ja tuloksellisuutta. Kokonaisvaltainen riskienhallinnan järjestäminen edellyttää systemaattista prosessia, joka pitää sisällään tehtävä- ja vastuumäärittelyt, kirjallisen ohjeistuksen, toimeenpanon menettelyt ja asiakirjat, dokumentoidun seurannan ja arvioinnin sekä jatkuvan kehittämisen. Lisäksi on huolehdittava toiminnan koordinoinnista, riittävästä tiedottamisesta, henkilöstön kouluttamisesta sekä määriteltävä, miten syntynyttä tietoa ja asiakirjoja hallitaan. Kajaanin kaupungissa on valittu kokonaisvaltaisen lähestymistavan viitekehykseksi ISO 31000 -standardi. ISO 31000 -standardi on käytännössä asiantuntijoiden laatima kokoelma riskienhallinnan parhaista käytänteistä. Standardi on nopeasti saavuttanut suosioita niin yrityksissä kuin julkishallinnon piirissäkin. Järjestämällä riskienhallinnan standardin mukaisesti Kajaanin kaupunki täyttää kuntalain riskienhallinnalle asettamat vaatimukset. Tähän mennessä tehdyt toimenpiteet Talousarvion laadintaohjeita tarkennettiin riskienhallintaa koskevan ohjeistuksen suhteen. Kaikilta tulosalueilta, liikelaitoksilta ja tytäryhtiöltä on vaadittu riskienhallintasuunnitelmat tulevalle talouskaudelle. Riskienhallintasuunnitelmien sisältö koostuu toimintaympäristön kuvauksesta, riskienhallintaprosessin kuvauksesta sekä riskienhallintatoimenpiteistä merkittävimpien riskien osalta. Talousarvion laadintaprosessin yhteydessä on järjestetty riskienhallintaa koskevaa koulutusta tietoiskuina. Lisäksi sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevaa koulutusta järjestettiin syksyllä 2015 osana kaupungin esimiesvalmennusta. Riskienhallinnan kehittäminen jatkossa Riskienhallinnan painopiste vuonna 2016 on riskienhallintaprosessin jalkauttaminen käytännön toimintaan entistä tehokkaammin niin, että se palvelee johtamista ja päätöksentekoa. Tämän tavoitteen mahdollistamiseksi kehitetään riskienhallintaprosessia, riskienhallintatyökaluja sekä riskienhallintaa koskevaa ohjeistusta. Vuonna 2015 kaupungin käyttöön hankittiin riskienhallintajärjestelmä. Tietoteknisistä syistä johtuen on järjestelmän varsinainen käyttöönotto kuitenkin viivästynyt vuoden viimeiselle neljännekselle. Tavoitteena Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 31 on, että vuonna 2016 järjestelmä on koko konsernin käytettävissä ja henkilöstö koulutettu työkalun käytön suhteen. Järjestelmän avulla riskien seuranta, hallintatoimenpiteiden koordinointi ja riskienhallintaa koskeva tiedonkulku helpottuu merkittävästi. Käyttöön otettava työkalu on rakenteeltaan modulaarinen ja alkuvaiheessa käyttöön on tarkoitus ottaa kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan sekä työsuojelun vaarojen arviointiin keskittyvät työkalut. Jatkossa myös mahdollisten poikkeamien raportointi ja tilastointi on mahdollista tehdä työkalun avulla. Yhtenä kehittämiskohteena tulee olemaan myös työtapaturmien raportointi ja välittäminen vakuutusyhtiöön suoraan riskienhallintajärjestelmän kautta. Työsuojelua koskevien osoiden osalta riskienhallintatyökalua ja -menetelmiä kehitetään yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa. Riskienhallintaa koskevaa koulutusta järjestetään konsernin palveluksessa oleville esimiehille ja henkilöstölle. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 32 2 Kaupunkistrategia Kajaanin kaupungin arvot ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen. Kaupungin perustehtävä on turvata hyvinvoinnin perusta ja luoda edellytykset ihmisten ja yritysten menestymiselle ja viihtymiselle Kajaanissa ja Kainuussa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.6.2014 uuden kaupunkistrategian vuosille 2015–2018. Strategian tavoitteena on, että teemme Kajaanista kasvukeskuksen vuoteen 2018 mennessä ja vuonna 2025 Kajaani on kasvun kärjessä 2025. Kasvun avulla pystymme huolehtimaan kuntalaisten hyvinvointia lisäävästä sujuvasta arjesta. Meidän on huolehdittava Kajaanin vetovoimatekijöistä: korkea-asteen koulutuksesta, puhtaasta ympäristöstä, tiiviistä kaupunkikeskustasta ja hyvistä perus- ja vapaa-ajan palveluista. Peruspilareina strategian onnistumisessa ovat aktiiviset asukkaat, osaava ja muutosvalmis henkilöstö, hyvä sisäinen suorituskyky eli toimivat prosessit ja tehokkaat tietojärjestelmät sekä tilikausien nollatulos vuosina 2015–2018. Strategisten päämäärien saavuttamisen mahdollistavat halu auttaa yritysten kasvua, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen, saavutettavuuden parantaminen, kokonaisvaltainen asiakastuntemus, joka ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa, positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista sekä kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen. Näille kuudelle kaupunkistrategian mahdollistajalle on määritelty mittarit/indikaattorit ja niille tavoitetilat seuraavissa tuloskorteissa. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 33 Tuloskortti 1 Raportointivastuussa kansliapäällikkö Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Halu auttaa yritysten kasvua Uudet yritykset vuodessa, netto Yritystoimipaikat, kpl 56 70 Yritystyöpaikat, kpl Kasvuyritysten liikevaihto ja työpaikat Kaupungin omat kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöihin (infra), M€ 2013 48 2014 14 2012 1 700 2013 1 870 2012 8 700 2013 8 450 Mittarina Toimiala Onlinen tiedot 2014 0,5 2015 0,7 +5% +5% Ajantasaisempi mittari on määritelty 0,75 + 20 % 1 Tuloskortti 2 Raportointivastuussa kansliapäällikkö Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Osaavan työvoiman saanti Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15vuotiaista, % Koulutus/osaamisalojen määrä Tutkintoalojen määrä 1 Tutkintomäärä/ läpäisy vuodessa, % KAMK:hon Kainuun ulkopuolelta hakeneet, % KAMK:sta valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen, % Tavoite 2016 Tavoite 2018 2012 2013 71 72 69 70 KAMK KAO KAMK KAO KAMK KAO 2014 2015 5 13 6 22 58,5 81,6 70 yli 70 Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso 2014 581 601 yli 601 Lähtötieto korjattu, tavoitteet korjattu vastaamaan lähtötietoa Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 34 Tuloskortti 3 Raportointivastuussa kansliapäällikkö Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Saavutettavuuden parantaminen Helsinki–Kajaanireittilentoyhteyden säilyttäminen Matkustajamäärä 82 500/vuosi Väh. 3–4 vuoroa/arkipäivä Lauantaiyhteys Hgistä Matkustajamäärä 90 000/vuosi VT 22 1. vaihe toteutettu, jatkovaiheet mukana tulevissa väylähankkeissa1 VT 5 Mikkelin kohta TA 2014: 20 M€, alkamassa TA 2015: 27 M€, käynnissä Karsittu 30 M€ rahoitus valtion talousarvioihin Liikpol selonteon 2012 mukaisesti VT 5 Mainua – Savon raja päällystys ja levennys POP ELY:n hankkeena Rataosuus Ylivieska– Iisalmi–Kontiomäki 90 M€ Liikpol selonteossa 2012 ei ole saanut rahoitusta Ylivieska–Iisalmi– Kontiomäki rataosuuden käynnistäminen valtion talousarvioissa 2017-18 KT 89 Vartius-tien parantaminen ja rajanylityspaikan kehittäminen edunvalvonnan kohteena POP ELY:n tavoitteena rajaalueyhteistyön rahoitus Vartiuksen tielle Mukana tulevissa väylähankkeissa:1 Oulu–Kajaani-rata: parantaminen Savon rata: valtakunnalliseksi ratahankkeeksi Kajaani–Kostamustieyhteysväli parantunut, jatkosuunnittelu käynnissä Keskustaajamassa ja osin läheisellä hajaasutusalueella kattavat laajakaistayhteydet, kiinteä ja mobiili. Laajalla haja-alueella kiinteät ja mobiilit puhelinverkkoyhteydet Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet ja bussiliikenne pohjoinen, itä, etelä, VT 5, 6 ja 22 Maakuntakuvatutkimus (2012) Ydinkeskustan avoin langaton verkko Yritystoiminnan ja sähköisen asioinnin mahdollistavat tietoliikenneyhteydet asutuskeskittymissä Haja-alueen asiointiliikenteen uudet ratkaisut Parantuneet ja turvallisemmat tieyhteydet Sotkamo- ja Paltamo–Ristijärvisuunnat pendelöinti/asiointiliikenteelle Mielikuva saavutettavuudesta parantunut Helsinki-, Oulu- ja Venäjä-väyläyhteyksien nopeuttaminen Toimivat tietoliikenneyhteydet Paremmat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Parantunut mielikuva saavutettavuudesta 2014: ma-pe 3–4 vuoroa, la-yhteys Hgistä puuttuu matkust. 70 000/v. 5/2015 alkaen: mape 4 vuoroa, la-su vuoroja lisää VT 22 valtion TA 2016: 15 M€, alkaa VT 5: Mikkeli–Juva valtion talousarvioissa ja jatkovaiheet mukana tulevissa väylähankkeissa1 1 Nykyisen hallituskauden valtakunnallisten liikennehankkeiden päätöksenteko ei enää tapahdu liikennepoliittisella selontekomenettelyllä, vaan suoraan valtion talousarvioissa. Hankerahoitusta siirretään perustienpitoon niin, että vain keskeneräisiä väylähankkeita voidaan toteuttaa. Uusiin väylähankkeisiin on rahoitusta vasta hallituskauden loppuvaiheessa, silloinkin vain rajallisesti. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 35 Tuloskortti 4. Raportointivastuussa hallintojohtaja Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Asiakasryhmittely Asiakkaiden palveluohjausta kehitetään yhteistyössä toimialojen ja Kainuun soten kanssa Palvelut voidaan kohdistaa oikeille asiakasryhmille Kajaanissa otetaan käyttöön asiakkuudenhallinnan toimintamalli ja tietojärjestelmä Kaupungin yhteiset asiakastyytyväisyysmittarit on luotu Toimintamallia hyödynnetään palvelujen tuotannossa Asiakkuudenhallinnan käyttö Asiakastyytyväisyys Asiakastuntemus on toimiala- ja yksikkökohtaista. Toimialat tuottavat palveluita omien toimintamalliensa mukaisesti. Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökohtaista Toimialakohtaisia asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään Yhteisiä asiakastyytyväisyysmittareita hyödynnetään palvelujen järjestämisessä Tuloskortti 5. Raportointivastuussa hallintojohtaja Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kajaanin maine Ulkoiseen arviointiin perustuva, satunnainen Kajaanin maine on parantunut. Maineohjelma on toteutettu. 5-tielle on tehty pysäyttäjä Paluumuuttajien kokemukset Asukastyytyväisyys Ei mittaria Säännölliset mainetutkimukset sidosryhmille on käynnistetty. Maineohjelma on käynnistetty yhteistyössä yrittäjien kanssa. Viestintäohjelma on päivitetty. Mittari on määritelty Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 Kerätään satunnaisesti Säännölliset asukastyytyväisyysmittaukset on käynnistetty Kokemukset ovat parantuneet Asukastyytyväisyys on parantunut 36 Tuloskortti 6. Raportointivastuussa sivistysjohtaja Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotilojen kävijät1 Sairastavuusindeksi Varhaisnuorten päihteiden käyttö2, % (kouluterveyskysely: 8.–9. lk) Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö2, % (kouluterveyskysely: toisen asteen opiskelijat) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25–64-vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä (Sotka-netti) Kaupungin, soten, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö 1 Terveyden edistämisaktiivisuus3 Kulttuuri Liikunta Nuoriso Yht. 2013: 449 262 581 440 41 000 1 071 702 2011 2012 2013 2014: 464 603 771 652 39 000 1 275 255 122 113 115 Tavoite 2016 Tavoite 2018 Kävijämäärät ovat kasvaneet Kävijämäärät ovat kasvaneet 120 118 15 10 6 12 8 3 35 35 15 30 30 12 5 16 10 1,2 2 14 8 1,1 Mittari muodostettu Mittarin mukainen toiminnan vaikuttavuuden ja laajuuden arviointi 60 2013: Tupakointi Humalakokeilut Huumekokeilut 17 13 8 KAO: Tupakointi Humalakokeilut Huumekokeilu Lukio: Tupakointi Humalakokeilut Huumekokeilut 2011 2012 2013 2013: 39 40 18 2013: 6 18 13 1,3 1,7 1,7 Ei mittaria 2011 2013 32 50 45 Kulttuuri: kirjastojen kävijät, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, teatterin katsojat, elokuvakeskuksen kävijät. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, vesiliikuntakeskuksen sekä Otanmäen urheilutalon ja maauimalan kävijät, 70+ -liikunta- ja vesiliikuntapassi, ohjattu kuntosalitoiminta. Nuoriso: nuorisotiloissa kävijät. 2 Tupakointi = tupakoi päivittäin. Humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa. Huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita. 3 Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus: sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus sekä muut ydintoiminnat Kaupunkistrategiaa toteutetaan talousarviossa ja taloussuunnitelmassa toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhteisöjen strategisilla päämäärillä, jotka johdetaan kaupunkistrategian mahdollistajista. Kukin konsernin osa vastaa osaltaan yhden tai useamman mahdollistajan toteuttamisesta. Toimialojen tuloskortit on esitetty 3. luvussa ja liikelaitosten ja tytäryhtiöiden tuloskortit 7. luvussa. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 37 Kaupunkistrategiaa toteuttavat ohjelmat Kaupunkistrategiaa toteutetaan myös poikkihallinnollisilla ohjelmilla, joita ovat palveluohjelma, elinkeinoohjelma, hyvinvoinnin edistämisohjelma, maankäyttöpoliittinen ohjelma, kylä- ja kaupunginosaohjelma, henkilöstöohjelma, tilaohjelma ja tietohallinto-ohjelma. Ohjelmat päivitetään vastaamaan kaupunkistrategiaa. Elinkeino-ohjelma Kaupunkistrategian strategista päämäärää Kajaani kasvukeskukseksi tukee kaupungin elinkeino-ohjelma. Aiempi kaupungin elinkeinostrategia uudistettiin 2014 kaupunkistrategian mukaiseksi elinkeino-ohjelmaksi. Uudistamisessa olivat mukana kaikki kaupunkikonsernin kehittämisorganisaatiot, yrittäjäjärjestöt, Kajaanin yliopistokeskus, Renforsin Ranta ja aluekehitysviranomaiset. Ohjelman toteutumista seurataan kaupunginjohtajan vetämässä elinkeinotiimissä. Elinkeino-ohjelma etsii yhdessä kumppaneiden kanssa ratkaisuja kaupunkistrategian kasvun mahdollistajiin: yritysten kasvuun, osaavan työvoiman saatavuuteen, saavutettavuuden parantamiseen ja elinkeinoelämän näkökulmasta tarkastellen myös positiivisen mielikuvan luomiseen. Paikallisen yritystoiminnan toimintaedellytysten parantaminen ja yritysmyönteisen asenneilmapiirin luominen ovat keskeisessä roolissa. Kaupunkistrategian kasvun mahdollistajia ja elinkeino-ohjelman muita elinkeinopoliittisia tavoitteita toteutetaan ja edistetään kaupunginhallituksen, sivistystoimialan ja ympäristöteknisen toimialan vastuu- ja tulosalueiden talousarviotavoitteissa. Edelleen elinkeinopolitiikan tavoitteet muuttuvat käytännöksi liikelaitosten, tytäryhtiöiden ja omistusyhtiöiden toiminnassa (Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy, Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos, Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos, Kajaanin Teknologiakeskus Oy, Measurepolis Development Oy ja Kainuun Etu Oy). Palveluohjelma Kaupunkistrategian toisena strategisena päämääränä on hyvinvointia lisäävä sujuva arki. Tätä päämäärää tukee koko organisaatiota koskeva palveluohjelma, jonka tavoitteena edistää kuntalaisten hyvinvointia, erityisesti omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä ja sujuvaa arkea tehokkaasti järjestetyillä perus- ja vapaaajan palveluilla. Tähän päästään kehittämällä kokonaisvaltaista asiakastuntemusta ja sisäistä suorituskykyä (toimivat prosessit ja tehokkaat tietojärjestelmät) yhdessä osaavan ja muutosvalmiin henkilöstön ja aktiivisten asukkaiden kanssa. Palveluohjelma on rakennettu talousarviokirjan sisään niin, että luvuissa 3 ja 7 kuvataan toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden järjestämien palvelujen nykytila, toimintaympäristön muutokset ja palvelulinjaukset 2016–2018. Palvelulinjausten tavoitteena on esittää konkreettisia kehittämislinjoja palvelutarjonnassa, palvelujen laajuudessa, saatavuudessa, laadussa, oman toiminnan kehittämisessä ja muutoksissa palvelujen järjestämisessä (oma toiminta, ostopalvelut, palveluseteli, yksityinen palvelutuotanto, yhteistyö Kainuun soten, kuntien ja muiden julkisyhteisöiden, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa). Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 38 Hyvinvoinnin edistämisohjelma Kaupungin elinvoimaa ja hyvinvointia tukevat rakenteet Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittari Koulutustaso nousee nykyisestä tasosta työelämän tarpeita vastaavasti Perhetyön ja oppilashuollon kehittäminen/sivistystoimiala, perhepalvelut, koulutusliikelaitos Talousarvion mukaiset resurssit Hyvinvointikertomuksen indikaattorit: koulutustasomittain ja nettomuutto KAMK ja yliopistokeskus kehittävät yhteistyötä edelleen yhdessä vahvistumisen -periaatteella ja yhteistyössä Oulun, Itä-Suomen, Lapin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä kaupunki > hyvinvoinnin puitteet Ympäristön turvallisuudesta ja puhtaudesta huolehditaan Kaupunkiympäristöä kehitetään Tehtyjen interventioiden määrä (opinto-ohjaus, terveydenhuolto, kuraattori) Ympäristöteknisen toimialan ja Kajaanin Veden käyttötalous- ja investointimäärärahat Tilastot perusopetuksesta 2. asteelle siirtymisestä, opintojen keskeyttämiset Hyvinvointikertomus ja kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelun asiakirjat Kokousmuistiot Kuntalaisten turvallisuus ja osallisuus Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittari Rikollisuuden, erityisesti väkivaltarikollisuuden vähentäminen Yhteistyömallin rakentaminen ja vastuutahojen määrittäminen, esim. kaupungin johtoryhmä Poliisi, perhepalvelut, järjestöt Poliisin tilastot Kuntalaisten omasta hyvinvoinnista huolehtimisen vahvistuminen Voimaantumisen tukeminen ja osallisuuden vahvistaminen Ihmisille mahdollisuuksia tarjolla (esim. pyörätiet, toimintakyvyn ylläpitäminen, sähköiset palvelut, kansalaistoiminnan tukeminen) Hyvinvointikertomuksen indikaattori: poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta kohti ja seksuaalirikokset, kpl ja 5 vuoden keskiarvo Hyvinvointikertomuksen indikaattori: äänestysaktiivisuus Avustushakemukset: edellisen vuoden osallistumisaktiivisuus Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittari Lasten ja lapsiperheiden sekä nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen Yhdistetään hyvinvointia edistävät toimenpideohjelmat perhetyötä ja oppilashuoltotyötä tukevaksi Riittävät peruspalvelut, tarpeenmukainen resurssilisäys peruspalveluihin, tukipalveluihin, henkilöstöön Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Etsivä nuorisotyö/nuorisotoimi Täydennyskoulutus Osallistuminen kouluterveyskyselyyn Järjestöjen resurssit ja vapaaehtoisten tärkeä panos Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 Kunnallinen resurssivertailu Kouluterveyskyselyt Perhepalveluiden mittarit TE-toimiston tilastot nuorten työttömyydestä ja jatkosijoittumisesta 39 Ikäihmisten hyvinvointi Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Ikäihmisten turvallinen kotona asuminen mahdollistuu mahdollisimman pitkään Kotiin tuotavat palvelut mahdollisimman hyvät Resurssit Kotihoidon palvelut Järjestöjen resurssit ja vapaaehtoisten tärkeä panos Arviointimittari Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Vanhusneuvosto Maankäyttöpoliittinen ohjelma Maankäyttöpoliittinen ohjelma laaditaan joka valtuustokausi. Siinä kaupunginvaltuusto määrittelee maankäyttöpolitiikan tavoitteet ja keinot. Ohjelma toimii ohjeena maanhankinnassa ja luovutuksessa sekä kaavoituksessa, sopimuspolitiikassa, rakennus- ja poikkeamislupia käsiteltäessä. Monipuolinen tonttitarjonta on kaupungin vetovoimaisuuden kannalta tärkeää. Sitä kannattaa ylläpitää, mutta samalla tiedostaa asumiseen kytkeytyvät palvelutarpeet ja niiden täyttäminen. Kajaanin vahvuus ekotehokkuuden ja palvelujärjestelmien kannalta on sen varsin keskittynyt kaupunkirakenne, jonka tausta on paitsi alueen kehityshistoria myös harjoitettu maankäyttöpolitiikka. Kylä- ja kaupunginosaohjelma 2014-2020 Ohjelman tavoitteena on kylien ja kaupunginosien vetovoimaisuuden ylläpitäminen ja parantaminen. Ohjelmalla tuetaan asukkaiden omaehtoista toimintaa, jolla he kehittävät asuinalueitaan houkuttelevana vaihtoehtona asumiselle ja yrittämiselle. Ohjelma valmisteltiin Kajaani-kiertueella, jolla asukkaiden näkemyksiä kartoitettiin useilla eri kylillä ja asuinalueilla. Ohjelmassa on neljä teemaa. Yhteisöllisyyden ja kansalaisvaikuttamisen teeman tavoitteena on, että Kajaanissa on yhteisöllisiä, turvallisia ja aktiivisia kyliä ja kaupunginosia, joiden kehittäminen on asukaslähtöistä, suunnitelmallista, eri-ikäisten tarpeet huomioon ottavaa ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta tukevaa. Eräänä tavoitteena on valmistella muualla maassa jo toimivista malleista oppia ottaen Vuolijoen kunnan alueelle aluelautakuntakokeilu. Tavoitteena on, että aluelautakunta aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. Palvelujen teeman tavoitteena on, että kylissä ja kaupunginosissa on lasten ja nuorten kasvatuspalveluja sekä omaehtoista, asukaslähtöistä ja ennaltaehkäisevää hyvinvointia tukevaa harraste- ja palvelutoimintaa. Kuntalaisten tasa-arvoa sote-palvelujen saatavuudessa tuetaan monipuolisilla ja monimuotoisilla asukasta lähelle tulevilla palveluilla. Ympäristön, asumisen ja yhteyksien teeman tavoitteena on, että mahdollisuus tilavaan ja luontoläheiseen asumiseen kylillä ja kaupunginosissa säilyy ja paranee, kun niiden kaavoitus, vesi- ja jätevesihuolto, asuinympäristöt ja yhteydet ovat kunnossa. Elinkeinojen, yrittäjyyden ja työn teeman tavoitteena on parantaa maaseutuelinkeinojen ja -yrittäjyyden kehittymisen toimintaedellytyksiä erityisesti luonnonvaroihin, luontoon ja palveluyrittäjyyteen perustuvassa yritystoiminnassa sekä erityisesti nuorten työllistymisessä. Teemojen tavoitteet konkretisoidaan ohjelmassa toimenpiteiksi. Tärkeässä roolissa ohjelman toteutuksessa ovat eri yhteistyötahot kuten Kainuun Nuotta ry, Oulujärvi Leader ry, ProAgria Kainuu, MTK Pohjois-Suomi, Suomen Metsäkeskus ja Kainuun ELY-keskus. Henkilöstöohjelma Ks. 1.2 Henkilöstö Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 40 Tilaohjelma Vuonna 2015 valmistuva tilaohjelma päivitetään vuosittain. Siinä tarkastellaan mm. tilojen hallinta, vuokrien määräytyminen, korjausvelka, vähintään viiden vuoden investointisuunnitelma sekä tilojen salkutus sen mukaan, halutaanko tiloja kehittää, korjata, uusia, säilyttää vai halutaanko niistä luopua. Tietohallinto-ohjelma Kaupunginhallitus hyväksyi tietohallinto-ohjelman 17.6.2014 vuosille 2014–2018. Tietohallinto-ohjelma laadittiin kaupunkistrategian päivittämisen yhteydessä. Tämä mahdollistaa tietohallinnon kehitystoiminnan kohdistamisen toiminnan tarpeiden mukaisesti. Tietohallinto-ohjelmaan on koottu kaupunkistrategian ja edellä mainittujen ohjelmien toiminnalliset tarpeet ja muodostettu niistä tietohallinnon keskeiset kehittämisalueet. Tietohallinto-ohjelman tavoitteena on kehittää kaupunkilaisille sujuvan arjen palveluita sähköistä asiointia lisäämällä, tehostaa kaupungin palvelutuotantoa ja parantaa sisäistä suorituskykyä tarkastelemalla prosessi- ja tietojärjestelmäkehittämistä samanaikaisesti sekä panostamalla henkilöstön ICT-osaamiseen. Kajaanin kaupunki pyrkii tulevaisuudessa hyödyntämään tehokkaammin ICT-ratkaisuja omassa toiminnassa. Tämä vaatii kaupungin toimialojen, liikelaitosten, yhtiöiden sekä tietohallinnon yhteistyön tiivistäminen. Ohjelmassa tietohallinto nähdään tulevaisuudessa strategisena kumppanina ja mahdollistajana. Ohjelma sisältää viisi kehityskohdetta, joilla edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista: 1. 2. 3. 4. 5. Tietohallinnon organisoiminen ja toimintamallin kehittäminen Tietotekniikkapalveluiden tehokas järjestäminen Verkostojen vahvistaminen ICT-hankintatoimen kehittäminen Henkilöstön ICT-osaamisen kehittäminen Tietohallinnon organisoimisella ja toimintamallin kehittämisellä pyritään siihen, että tietohallinto pystyy paremmin vastaamaan toiminnan kehitystarpeisiin. Tietotekniikkapalveluiden tehokkaalla järjestämisellä tarkoitetaan palvelutuotannon uudelleen arviointia ohjelmakauden aikana toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten seurauksena. Verkostojen vahvistamisella tarkoitetaan kansallisten, alueellisten ja paikallisten verkostojen laaja-alaisempaa hyödyntämistä ja tätä kautta valmiiden tietoteknisten ratkaisujen käyttöönottoa toiminnassa. ICT-hankintatoimen kehittämisellä tarkoitetaan hankintojen tarkastelua yhä enemmän kaupunkikonsernin näkökulmasta sekä palveluiden ostamiseen liittyvien osaamistarpeiden kehittämisellä. Henkilöstön ICT-osaamisen kehittämisellä pyritään parantamaan henkilöstön tietotaitoa tietojärjestelmien käyttömahdollisuuksista ja mahdollistamaan tätä kautta toimintatapojen muutokset palveluiden tuottamisessa. Edellä mainittujen kehityskohteiden lisäksi tietohallinto-ohjelmaan on kirjattu keskeiset, yhteiset ratkaisut, joilla tietohallinto toteuttaa toimialojen, liikelaitosten sekä yhtiöiden tarpeita kertainvestoinneilla. Tällä vältetään päällekkäiset tietojärjestelmähankinnat ja parempi tietojärjestelmien yhteen toimivuus. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 41 3 Käyttötalousosa 3.1 Keskusvaalilautakunta Perustehtävä Järjestää valtiollisten vaalien ennakkoäänestyksen, vaalipäivän äänestyksen ja alustavan vaalipäivän ääntenlaskennan. Kunnallisvaaleissa tehtävinä ovat em. lisäksi ehdokasasettelu, ääntenlaskenta ja tuloksen vahvistaminen. Palvelujen nykytilan kuvaus Kaupunki järjestää vaalien ennakkoäänestyksen, koska postin palveluverkko on niin suppea, että äänestykseen olisi käytettävissä vain pääposti. Toimintaympäristön muutokset Mahdollisesti perustettaville kuntia suuremmille itsehallintoalueille luodaan vaaleilla valittu ylin päätöksentekoelin. Vaalien järjestäminen tulee kuntien tehtäväksi. Sähköiseen äänestykseen siirtyminen muutamien vuosien kuluessa voi muuttaa järjestelmää. Keskusvaalilautakunta TALOUS 1000 € TP 2014 Toimintatuotot Tuet ja avustukset Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Vuokrat Toimintakate Tilikauden tulos 3.2 TA 2015 -1 -1 -1 -1 LTK 2016 TA 2016 60 60 -47 -40 -35 -5 -6 -0 -1 -1 13 13 TS 2017 TS 2018 -42 -29 -28 -1 -13 60 60 -46 -41 -36 -5 -5 -42 -42 14 14 Kaupunginvaltuusto Perustehtävä Vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. Nuorisovaltuuston toiminnan määrärahat sisältyvät kaupunginvaltuuston määrärahoihin. Kaupunginvaltuusto TALOUS 1000 € Toimintatuotot Muut toimintatuotot Vuokratuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos TP 2014 1 1 1 -116 -50 -44 -6 -27 -1 -38 -38 -0 -115 -115 Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TA 2015 LTK 2016 TA 2016 TS 2017 TS 2018 -151 -74 -70 -4 -28 -10 -39 -39 -133 -54 -50 -4 -28 -10 -41 -41 -133 -54 -50 -4 -28 -10 -41 -41 -133 -54 -50 -4 -28 -10 -41 -41 -133 -54 -50 -4 -28 -10 -41 -41 -151 -151 -133 -133 -133 -133 -133 -133 -133 -133 42 3.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Perustehtävä Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Lautakunnan on arvioitava myös talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taloudessa on kattamatonta alijäämää. Palvelujen nykytilan kuvaus Kuntalain (410/2015) 122 §:n mukaisesti valtuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastusyhteisön, jonka tulee olla julkishallinnon ja – talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä yhteisö (JHTT-yhteisö). Yhteisön on määrättävä vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi julkishallinnon ja – talouden hyväksytty tilintarkastaja (JHTT-tilintarkastaja). Vuosien 2013–2016 tilintarkastusta varten on valtuusto valinnut 25.2.2013 KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n. Toimintaympäristön muutokset Tarkastuslautakunnan tehtävät ovat laajentuneet 1.5.2015 voimaan tulleen kuntalain mukaan niin, että lautakunta valvoo kuntalain 84 §:ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi (sovelletaan 1.6.2017 alkaen). Palvelulinjaukset 2016–2018 · · Tarkastuslautakunta hoitaa sille kuntalain ja tarkastussäännön mukaan kuuluvat tehtävät ja kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa sekä tekee arviointikäyntejä ja raportoi havainnoistaan kaupunginvaltuustolle. Tilintarkastusta koskevan sopimuksen mukaisesti lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamiseen käytetään Kajaanin kaupungilla arviolta 65 päivää vuodessa. Lisäksi tehdään hankkeiden ja kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastukset. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunnalla on raportointivelvollisuus eli lautakunta antaa kerran vuodessa arviointikertomuksen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus TALOUS 1000 € TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Muut toimintakulut Vuokrat Toimintakate Tilikauden tulos Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 5 5 -47 -6 -5 -0 -41 -0 -0 -42 -42 TA 2015 LTK 2016 TA 2016 TS 2017 TS 2018 -46 -9 -9 -46 -9 -9 -46 -9 -9 -47 -9 -9 -47 -9 -9 -37 -37 -37 -38 -38 -46 -46 -46 -46 -46 -46 -47 -47 -47 -47 43 3.4 Kaupunginhallitus Perustehtävä Vastaa kaupungin hallinnon ja toimintojen johtamisesta, keskeisten suunnitelmien valmistelusta, palvelutarjonnan ja -tason sekä strategisten kehittämislinjojen määrittelystä sekä voimavarojen jaosta ja tavoitteiden asettamisesta toimialoille ja viranhaltijajohdolle valtuuston hyväksymien periaatelinjojen pohjalta. Kaupunginhallitus vastaa talouspolitiikasta, maakunnallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä, sidosryhmäsuhteista ja viestinnästä, kaupungin elinkeinopolitiikasta ja -palveluista, työllisyyden edistämisestä, kaupungin omistajapolitiikasta, hallinnon kehittämisestä hyvän palvelun edellytykset varmistaen, henkilöstöpolitiikan koordinoinnista sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Maahanmuuttajapalvelut tuottaa vastaanottolain edellyttämät palvelut turvapaikanhakijoille turvapaikkaprosessin vaatiman ajan ja kotoutumislain mukaiset palvelut pakolaisperusteisesti kuntaan muuttaneille. Palvelujen nykytilan kuvaus Palvelut tuotetaan itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kaupungin toimialat ja liikelaitokset, tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä avustuksia saavat yhteisöt toteuttavat elinkeinopolitiikkaa ja tarjoavat elinkeinopalveluja elinkeino-ohjelman mukaisesti. Toimialan toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollinen järjestämisvastuun siirtyminen kuntaa suuremmille itsehallintoalueille muuttaa palvelukokonaisuuden hallintaa ja poistaa kaupungin vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen. Valtakunnan hallituksen suunnitelmien mukaan itsehallintoalueiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille ja rahoitusvastuu siirtyy pois kunnilta. Uudistuksen toteuttamiseksi valmistellaan lakiesitys, joka on tarkoitus tuoda eduskunnan käsittelyyn keväällä 2016. Itsehallintoalueet aloittavat toimintansa 1.1.2019. Valtion aluehallinnon uudistus ja yhdistäminen maakuntaliittojen toiminnan kanssa itsehallintoalueiden pohjalle on hallituksen tavoitteena sote-ratkaisujen jälkeen. Uudistus voi olla uhka elinkeinoelämän palvelujen saatavuudelle Kajaanissa, jos julkisen yritysrahoituksen valmistelu ja päätöksenteko siirtyy kauemmaksi. Seudun suurten teollisuusyritysten omistusratkaisut luovat tulevaisuuden uskoa, mutta heikon yleisen taloustilanteen pitkittyminen pitää yritystoiminnan kasvun heikkona. Kaupungin vetovoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämisen haasteet kiristyvät kilpailutilanteessa erityisesti suuriin kaupunkiseutuihin nähden keskittymiskehityksen jatkuessa. Palvelulinjaukset 2016–2018 Kaupunginhallitus · · · Kaupunginhallitus koordinoi ja osaltaan toteuttaa kuntarakenneselvityksen pohjalta syntyneen Kainuu-sopimuksen mukaista kuntayhteistyötä. Kaupunginhallitus toteuttaa kaupungin hallinnon tukipalveluiden (talouspalvelut, henkilöstöpalvelut ja tietohallintopalvelut) uudelleen organisoinnin. Kaupunginhallitus valmistelee kaupunginjohtajan johtajasopimuksen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkikehitys ja elinkeinotoiminta · · Kaupungin eri toimijoiden kanssa toteuttama verkostomainen toimintatapa, johon kuuluvat myös aluekehitysorganisaatiot ja yritystilakehittäjät, on osoittautunut toimivaksi, kustannustehokkaaksi ja kykeneväksi nopeaan reagointiin. Kaupungin elinkeinotoiminta kokonaisuutena on onnistunut parantamaan yritystoiminnan edistämisen ilmapiiriä mm. keskushallinnon hankintatoimen vuorovaikutteisella toimintatavalla. Kehittämisorganisaatiot vastaavat merkittävästä osuudesta kaupungin elinkeinopolitiikan toteutuksessa. Kiristyvä kilpailu ja niukkeneva aluekehitysrahoitus vaativat kehittämisorganisaatioiden hyvää yhteistoimintaa ja vaikuttavaa toimintaa. Korkean teknologian kehittämistoimintaa tiivistetään Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 44 · niin, että Measurepolis Development Oy:n mittaustekniikan liiketoimintakehittäminen siirtyy Kajaanin ammattikorkeakoululle tiiviiseen yhteistyöhön CEMIS:n kanssa. Kehittämisorganisaatioiden substanssiyhteistyötä vahvistetaan edelleen kattavalla alueellisten koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden yhteistyöselvityksellä ja sen perusteella mahdollisesti tehtävillä yhteistoimintaa parantavilla toimenpiteillä. Selvitys tehdään yhteistyössä kuntien kanssa. Työllisyyden hoito · · · · Työllisyyden hoidossa ollaan murrosvaiheessa. Valtio on siirtämässä vastuuta vaikeimmin työllistyvien osalta entistä enemmän kunnille. Samanaikaisesti valtio on vähentämässä työllisyyden hoidon määrärahoja, mikä näkyi jo vuoden 2015 aikana palkkatukimäärärahojen riittämättömyytenä tarpeeseen nähden. Palkkatukimäärärahojen niukkuus näkyy etenkin yhdistysten työllistymisen vähentymisenä. Yhdistyksillä on ollut suuri merkitys Kajaanissa pitkään työttömänä olleiden työllistymisen edistämisessä. Vuoden 2015 alusta kuntien vastuuta työmarkkinatukimaksuista lisättiin huomattavasti, mikä näkyy myös Kajaanin osuudessa työmarkkinatukimaksuista. Kaupungin työllisyyspalveluja kehitetään vastaamaan paremmin ja vaikuttavammin työmarkkinoiden haasteisiin. Kaupungin roolia ja osuutta työllisyydenhoidon kentällä selkiytetään osana työllisyydenhoidon kokonaisuutta. Tämän mahdollistaa vuoden 2015 aikana kaupungin työllisyyspalveluihin lisätyt henkilöresurssit sekä maaliskuun alussa 2015 käynnistynyt Kajaanin välityömarkkinoiden kehittämishanke. Kaupungille osoitetut velvoitetyöllistetyt työllistetään. Vaikeimmin työllistyviä työllistetään noin 20 henkilötyövuotta (40 henkilöä 6 kuukaudeksi). Lisäksi kaupunki tarjoaa työttömille työkokeilupaikkoja ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Kajaanilaisille yrityksille ja yhdistyksille myönnetään työllistämisen kuntalisää. Opiskelijoiden ja koululaisten kesätöiden saamista tuetaan vähintään aikaisemmassa laajuudessa. Keskushallinto · · · · Kainuun sotelta ostettavien hallinnon tukipalvelujen (henkilöstö-, talous- ja tietohallintopalvelut) vaihtoehtoiset tuottamistavat selvitetään ja muutokset toteutetaan. Joukkoliikenteen palvelutaso määritellään ja kaupunkiliikenne kilpailutetaan (sopimus ML-Charter Oy:n kanssa voimassa 4.6.2017 saakka). Siirrytään sähköiseen kokoushallintaan seuraavalla valtuustokaudella. Kaupunkikonsernin henkilöstö ja luottamushenkilöt valmennetaan uuden kuntalain käyttöönottoon ja kaupungin säädökset ja toimintatavat muutetaan vastaamaan uutta lakia. Maahanmuuttajapalvelut · · · Maahanmuuttajapalvelut tuotetaan jatkossakin Kajaanin kaupungin erillisessä asiantuntijayksikössä pääosin omana toimintana. Huomattavasti lisääntyneiden turvapaikanhakijoiden lupakäsittelyn aikaiseen oleskeluun kaupungissa varaudutaan henkilöstömäärän lisäämisellä, toimintatapojen sujuvoittamisella ja yhteistyöllä kolmannen sektorin kanssa. Erityisesti kiinnitetään huomiota turvallisuustilanteen ylläpitämiseen. Kotoutumislain mukaiset alkukartoitus-, ohjaus- ja neuvontapalvelut tuotetaan myös muille maahanmuuttajille kuin humanitaarisin perustein kuntaan muuttaneille. Palvelua voidaan myydä myös muille Kainuun kunnille. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 45 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa kaupunginjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Tuki yritystoiminnan säilymiselle ja kasvulle Yritystoimipaikat kpl Yritystoiminnan kasvua tuetaan kohdennetusti Kasvua Kainuuseen -hankkeella, jonka kautta seurataan kasvuyritysten kehitystä tarkemmin. +5% Aloittavien yritysten palvelu jatkuu Kainuun TE-toimiston palveluna. Nuorten yritysperustantaa tuetaan Yrittäjyysmaakuntatoimenpiteillä. Aloittavien yritysten palvelu tukee aktiivisesti ja vaikuttavasti yritysperustantaa. Yrittäjyysmaakunta -toiminta on lisännyt nuorten yritysperustantaa. Elinkeino-ohjelman toimenpiteitä toteutetaan ja seurataan Alueellisten koulutus-, tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden yhteistyöselvitys ja tarvittavat yhteistoiminnan tehostamistoimenpiteet sen pohjalta Toimintaympäristöhankkeet kaupunki toteuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti. Toimintaa kehitetään yritysten tarpeista lähtien. Uusiutuvan hankintalain mahdollistamat tarjouskriteerit hyödynnetään täysin. Kaupunki parantaa omaa osaamistaan. Elinkeino-ohjelman arviointi ja päivitys Yritystyöpaikat kpl Kasvuyritysten liikevaihto ja työpaikat 2010–13 kasvukausi koko Kainuu vähintään 10 työntekijän kasvuyritykset: 10 % kasvaneita yrityksiä 20 kpl, joista 20 % kasvaneita yrityksiä 5 kpl. Lisäksi pieniä 3–9 työntekijän 10 % kasvaneita yrityksiä 67 kpl. Lähde: Toimiala Online Uudet yritykset vuodessa, netto 2013: 48 2014: 14 OECD/Eurostat suositus: Kasvuyrityksen työllisyys kasvukauden alussa vähintään 10 henkeä 3 vuoden aikana henkilöstön keskim. kasvu yli 20 % vuositasolla Uuden yritystoiminnan lisääminen 2012: 1 700 2013: 1 870 2012: 8 700 2013: 8 450 aloittaneet 124 lopettaneet 110 6/2015: 13 aloittaneet 48 lopettaneet 35 Lähde: PRH Taloustilanteen heikkous vaikuttaa yritysperustantaan Uudistetun elinkeino-ohjelman toteutus alkanut Rahoitus TA 2016 kehittämisorganisaatioille: MPD Oy 200 000 € Etu Oy 375 000 € KAMK Oy 285 000 € KYK/OY 255 000 € CEMIS 90 000 € Kaupunkikeskustan erikoiskauppaa tukevat investoinnit 0,7 M€ v. 2015 Yritystoiminnan edellytykset, yleinen toimintaympäristö ja yrityspalvelut Elinkeino-ohjelman toteutus ja seuranta Yritystoiminnan infran ja rakennetun ympäristön parantaminen Kaupungin tekemät kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöön Hankintatoiminnan kehittäminen Tilaisuudet/ yhteydenotot Paikalliset tarjoukset/ voitetut kilpailutukset Hankintaasiamiestoiminta vakinaistettu Tarjouskriteereiden käyttäminen Hankintapäätösten ja -sopimusten laatu Hankintaorganisaatioiden (kunnat ja Kainuun sote) hajaantuneisuus ei mahdollista osaamisen optimointia. Elinkeinopalvelujen verkoston ylläpito kasvutavoitteiden saavuttamista tukien Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 +5% Kasvuyritysten määrän ja liikevaihdon kasvu Kasvua Kainuuseen -hankkeen tuloksena Kaupunki jatkaa elinkeinopalvelujen verkoston rahoitusta nykytasolla, mikäli sen tulokset ja vaikuttavuus tukevat kasvua 1 milj. €/vuosi Yritysten aktivointiaste on noussut. Paikallisen yritystoiminnan mahdollisuus tarjota ja voittaa kilpailutukset on parantunut. Kaupungin hankintatoimen kilpailutukset ovat sopimusten elinkaaren ajan optimaalisia eikä hankintapäätöksiä kumota valituksilla. 46 Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Kajaanin ammattikorkeakoulun tuloksellinen säilyminen ja kehittyminen KAMK:n itsenäisyyden ja koulutusalojen säilyminen KAMK:lla vahva toimilupa. KAMK yksi maan tuloksellisimmista, mutta tuloksen jatkuva kasvutavoite haaste. Strategiauudistuksen tavoitteena toiminnan tehostaminen KAMK säilynyt itsenäisenä ja kehittänyt tuloksellisuuttaan ja aluevaikuttavuuttaan Kainuun ammattiopiston tuloksellinen säilyminen ja kehittyminen KAO:n itsenäisyyden ja monialaisen ammatillisen koulutuksen säilyttäminen myös suppenevan rahoituksen aikakaudella KAO sopeuttaa toimintaansa valtion rahoitusleikkausten mukaisesti. TA 2016 koulutusliikelaitoksen lukiokoulutuksen määräaikainen lisärahoitus: 200.000 € KAMK:n uuden strategian mukainen profilaatio ja toiminnan tehostuminen yhdessä alueellisen ja alaperustaisen yhteistyön vahvistumisen kanssa luo jatkuvuuden KAMK:n itsenäiselle toiminnalle KAO säilyttää asemansa yhtenä johtavista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä Suomessa. Lukiokoulutuksen lisärahoitustarvetta arvioidaan vuosittain. Ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus lisääntyy KAMK:iin Kainuun ulkopuolelta hakeneiden määrä KAMK:n valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen Haussa 2015 oli yli 70 % Kainuun ulkopuolisia hakijoita 58 % vuonna 2014 valmistuneista työllistyi alueelle KAMK:n vetovoima on hyvä, koulutusalavalinnoissa on houkuttelevia aloja. Valmistuneiden sijoittuminen alueelle on hyvällä tasolla Aktiivinen rekrytointi eri alojen osaajien saamiseksi muualta alueelle Rekrytointitoimenpiteiden määrä ja myönteinen vaikutus tulomuuttoon Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 Yhteistyössä aluekehittäjien, soten ja yritysten kanssa on käynnistetty Kainuu Connection -opiskelijarekrytointi pääkaupunkiseudulla ja Oulussa Vähintään 70 % KAO toimii laadukkaasti ja tuloksellisesti ammatillisen työvoiman kehittäjänä Kainuussa ja Koillismaalla. Kajaanin lukio toimii tuloksellisesti perusrahoituksellaan alueen suurimpana yleislukiona. Vähintään 70 % 60 % Yli 60 % Kaupungin ja muiden tahojen toimenpiteet, kuten maineviestintä vetovoiman ja kilpailukyvyn lisäämiseksi tukevat osaltaan KAMK:n vetovoimaa Kainuu Connection rekrytapahtumia jatketaan ja laajennetaan myös Kuopioon KAMK:n vetovoima on säilynyt ja valmistuneiden sijoittuminen alueelle on parantunut Rekrytointiyhteistyön tuloksena on tapahtunut useita kymmeniä paluu- ja tulomuuttoja Kainuuseen 47 Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Toimivat tietoliikenneyhteydet Yhteyksien laatu ja kattavuus Taajamassa sekä kylillä on toimiva 4G-verkon peitto Tietoliikenneyhteydet kehittyvät kansallisen kehityksen mukana. Sähköinen asiointipalvelu käytössä, verkkokaupan rakentaminen aloitettu Matkustajamäärä 82 500/vuosi. Matkustajamäärä vuonna 2015 voi nousta 75 000:n tasolle, mikäli trendi jatkuu vuoden loppuun Liikennepol. selonteon mukaisen VT 22:n 1. vaiheen puuttuva rahoitus 30 M€ takaisin valtakunnallisiin liikennehankkeisiin Käytössä sujuvan arjen mahdollistava verkkoasioinnin ympäristö Sähköisten palvelujen toimivuus ja käytettävyys Helsinki–Kajaanireittilentoliikenne Helsinki–Kajaanireittilentoyhteyden säilyttäminen Sujuvat ja nopeat maantie- ja rautatieyhteydet Helsinki-, Oulu- ja Venäjän suunnan väyläyhteyksien nopeutuminen Keskustassa ja läheisellä hajaasutusalueella kattavat tietoliikenneyhteydet. Muualla kiinteät tai mobiilit puhelin- ja tietoliikenneyhteydet. Yksittäisiä sähköisiä palveluja saatavilla Lentojen siirryttyä 5/2015 Finnairille 4 vuoroa arkisin + la– su vuorojen lisäys. Matkustajamäärä ollut keskimäärin 70 000 vuodessa VT 22 investointi 15 M€ alkaa 2016 VT 5 Mikkelin kohta 27 M€ käynnissä Nykyisen hallituskauden valtakunnallisten liikenneinvestointien päätöksenteko ei enää tapahdu liikennepol. selontekomenettelyllä Liikennepol. selonteon Ylivieska– Iisalmi–Kontiomäkirata 90 M€ ei saanut budjettirahoitusta uudelleen arvioinnin takia Henkilöjunayhteyksien määrä ja laatu, Oulu ja Helsinki Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 Työmatkustuksen mahdollistavat henkilöjunayhteydet Ouluun ja etelään Tuki VT 5 Mikkeli– Juva-välille 120 M€ valtakunnallisiin liikennehankkeisiin Vähintään 3–4 vuoroa/arkipäivä Lauantaiyhteys Helsinki–Kajaani Matkustajamäärä 90 000/vuosi VT 22 ja VT 5 jatkorahoitukset saatu, jatkovaiheet mainittu hallituskauden jälkeisten valtakunnallisten liikennehankkeiden suunnitelmassa Ylivieska–Iisalmi– Kontiomäki- sekä Oulu–Kajaani-radat valtakunnallisiin liikennehankkeisiin KT 89 Jokimäki– Vartius-välillä leventäminen POP ELY:n hankkeena 2016 jälkeen Vartiuksen rajanylityspaikan kehittämisen jatkaminen Ratojen kehittäminen valtakunnallisissa liikennehankkeissa Henkilöjunayhteyksien säilyminen nykytasolla. Matkustajamäärän pieni kasvu Nykytasoa laadukkaammat yhteydet Ouluun ja etelään. Kasvanut matkustajamäärä Kajaani–Kostamusyhteysväli parantunut, jatkosuunnittelu käynnissä 48 Toimivat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Maantieyhteyksien taso VT 5, VT 6, VT 22 Joukkoliikenteen palvelutaso Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet pohjoinen, itä, etelä VT 5 Mainua–Savon raja-välin kunnostus sisältyy POP ELY:n tienpidon suunnitelmaan 2016 Parantuneet ja turvallisemmat tieyhteydet Sotkamo- ja Paltamo–Ristijärvisuuntien liikenteelle Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Välityömarkkinoiden kehittämishanke Palvelutarpeen arvioinnin ja jatkopolkujen varmistaminen, % hankkeen asiakkaista 25 % 25 % Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökohtaista. Toimintojen ydintiedot on tunnistettu, tietojen sijainti eri järjestelmissä kuvattu ja suunnitelma tietojen paremmasta käytettävyydestä tehty. Asiakkuudenhallinnan käyttö kaikessa palvelutoiminnassa Tavoite 2018 Toimintamallia hyödynnetään palvelutuotannossa. Keskeiset tiedot ovat kootusti saatavilla, helposti käytettävissä ja strategisen suunnittelutyön perustana. Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Kajaanin maine Kainuun maakuntakuvatutkimukset, omat maineseurannat Ei säännöllistä mittausta eikä toimintatapaa Maine on parantunut Kaupunki rahoittaa yhteismarkkinointia ja maineviestintää 60 000 €/vuosi 2016– 18 yhteisrahoitusperiaatteella: yritykset 50 % - kaupunki 50 % Kajaanin Matkailu Oy toteuttaa yhteismarkkinointia yhteistyössä yritysten kanssa Mielikuvia tutkitaan uudella maakuntakuvatutkimuksella ja/tai uusilla seurantatavoilla Yhteistyössä yritysten kanssa käynnistetään kaupunkistrategian mukainen maineviestintä Kajaanin matkailun kehittäminen Matkailutulo, johon sisältyy keskeisesti Kajaaniin tuleva ostovoima Kajaanin matkailun Master Planin yhteistyötoteutus on käynnistynyt ostosmatkailussa, kokousmatkailussa, tapahtumayhteistyössä ja jokivarren laajassa jatkokehittämisessä Maahanmuuttajien omien toimintaedellytysten vahvistaminen ja turvaaminen Kotouttamisohjelman toimenpiteet toteutuvat arjessa. Seurantaraadin arviointi 1 x vuosi Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 Toteutetaan aloitettuja toimenpiteitä yhteistyötahojen kanssa. Tuetaan ostosmatkailun yhteismarkkinointia. Maahanmuuttajien toimintaedellytykset paranevat siten, että mahdollisuus tasavertaiseen kuntalaisuuteen paranee. Mikäli yritysrahoitus kasvaa yli 60 000 €/vuosi, niin kaupungin rahoitus 2016–18 voi olla enintään 100 000 €/vuosi yhteisrahoitusperiaatteella Matkailun Master Plan -kehittämistoimet ovat lisänneet Kajaanin matkailutuloa/ostovoimaa Maahanmuuttajat ovat kiinteä osa osaavaa ja aktiivista kajaanilaista väestöä. 49 Riskit Kuvaus Keskeiset riskit Taloustaantuman pitkittyminen estää tai olennaisesti heikentää elinkeinoelämää koskevien strategisten tavoitteiden toteutumisen. Valtakunnan hallituksen koulutuspoliittiset linjaukset voivat heikentää KAMK:n ja KAO:n asemaa ja tätä kautta niiden vaikutusta kasvukeskuskehitykseen ja osaavan työvoiman saannin turvaamiseen. Huomattavasti lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä edellyttää erityistä huomion kiinnittämistä turvallisuustilanteen ylläpitämiseen. Henkilöstön osaaminen sekä vuorovaikutus- ja työyhteisötaidot tulee olla hyvällä tasolla toimintojen kehittämiseksi ja tapahtuvien muutosten onnistuneen läpiviemisen turvaamiseksi. Henkilöstö, htv2 TP 2014 Kaupunginhallitus Työllisyyden hoito Keskushallinto Maahanmuuttajapalvelut Yhteensä Kaupunginhallitus toimiala TALOUS 1000 € TA 2015 2,0 TA 2016 TS 2017 TS 2018 49,05 2,0 4,5 54,0 2,0 3,5 53,0 2,0 3,5 51,0 2,0 3,5 51,0 17,11 17,0 19,0 18,0 18,0 68,16 77,5 77,5 74,5 74,5 TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut josta Sote-kuntayhtymältä Palvelujen ostot josta Sote-kuntayhtymältä josta Kainuun Liitolta Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos 5 940 4 712 -44 970 303 28 275 -136 636 -5 800 -3 273 -2 527 -895 -124 508 -117 971 -1 190 -121 -5 517 -690 -628 -62 -130 696 -75 -130 770 TA 2015 4 641 3 332 21 1 035 253 16 237 65 -143 035 -6 503 -3 794 -2 709 -910 -129 504 -123 818 -1 224 -86 -6 326 -617 -545 -72 -138 329 -234 -138 562 LTK 2016 6 744 5 050 48 1 130 516 256 260 60 -149 014 -6 734 -3 929 -2 805 -960 -134 130 -127 313 -1 232 -97 -7 200 -853 -791 -62 -142 210 -378 -142 588 TA 2016 6 744 5 050 48 1 130 516 256 260 60 -149 014 -6 734 -3 929 -2 805 -960 -134 130 -127 313 -1 232 -97 -7 200 -853 -791 -62 -142 210 -378 -142 588 TS 2017 6 778 5 075 48 1 136 519 257 261 60 -151 049 -6 763 -3 949 -2 814 -960 -136 096 -129 250 -1 233 -97 -7 361 -857 -795 -62 -144 211 -578 -144 789 TS 2018 6 812 5 101 48 1 141 521 259 263 61 -153 745 -6 792 -3 968 -2 824 -960 -138 722 -131 840 -1 241 -98 -7 398 -861 -799 -63 -146 872 -578 -147 450 TP 2014 luvuista vähennetty kalatalous, siirtynyt ympäristötekniselle toimialalle v. 2015. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 50 Kaupunginhallitus -tulosalue (ei kuntayhtymiä) TALOUS 1000 € TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos TA 2015 52 0 33 19 20 -1 -5 225 -794 -245 -549 -2 189 -9 -2 081 -152 -126 -26 -5 173 -5 173 TALOUS 1000 € TP 2014 49 49 49 -120 055 -895 -895 -119 161 -120 006 -120 006 TA 2016 TS 2017 TS 2018 326 326 328 329 16 16 0 -5 070 -821 -267 -554 -2 033 -3 -2 055 -157 -102 -55 -5 054 -5 054 326 256 70 -5 078 -828 -273 -555 -2 089 -3 -2 022 -136 -92 -45 -4 752 -4 752 326 256 70 -5 078 -828 -273 -555 -2 089 -3 -2 022 -136 -92 -45 -4 752 -4 752 328 257 70 -5 073 -833 -274 -558 -2 099 -3 -2 001 -137 -92 -45 -4 745 -4 745 329 259 71 -5 098 -837 -276 -561 -2 110 -3 -2 011 -138 -92 -46 -4 769 -4 769 Kuntayhtymät (Kainuun Sote ja Kainuun liitto) Toimintatuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Toimintakate Tilikauden tulos LTK 2016 16 TA 2015 60 60 60 -125 952 -910 -910 -125 042 -125 892 -125 892 LTK 2016 0 0 0 -129 505 -960 -960 -128 545 -129 505 -129 505 TA 2016 0 0 0 -129 505 -960 -960 -128 545 -129 505 -129 505 TS 2017 -131 443 -960 -960 -130 483 -131 443 -131 443 TS 2018 -134 041 -960 -960 -133 081 -134 041 -134 041 Työllisyyden hoito TALOUS 1000 € TP 2014 Toimintatuotot Tuet ja avustukset Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 477 477 -3 376 -885 -671 -213 -183 -1 -2 290 -17 -14 -3 -2 899 -2 899 TA 2015 630 630 -4 877 -1 283 -991 -292 -294 -0 -3 291 -8 -8 -1 -4 247 -4 247 LTK 2016 652 652 -5 161 -1 341 -1 035 -306 -170 -0 -3 635 -15 -15 -0 -4 509 -4 509 TA 2016 652 652 -5 161 -1 341 -1 035 -306 -170 -0 -3 635 -15 -15 -0 -4 509 -4 509 TS 2017 TS 2018 655 655 -5 187 -1 347 -1 040 -307 -171 -0 -3 653 -15 -15 -0 -4 532 -4 532 658 658 -5 213 -1 354 -1 045 -309 -171 -0 -3 672 -15 -15 -0 -4 554 -4 554 51 Keskushallinto ja tukipalvelut TALOUS 1000 € TP 2014 TA 2015 LTK 2016 TA 2016 Toimintatuotot 5 766 5 362 3 935 5 766 Myyntituotot 4 711 3 332 5 050 5 050 Maksutuotot -44 21 48 48 Tuet ja avustukset 460 404 478 478 Muut toimintatuotot 235 177 190 190 Vuokratuotot 8 0 0 0 Muut toimintatuotot 227 177 190 190 Valmistus omaan käyttöön 65 60 60 Toimintakulut -7 980 -7 137 -9 269 -9 269 Henkilöstökulut -3 227 -3 489 -3 605 -3 605 Palkat ja palkkiot -2 357 -2 536 -2 621 -2 621 Henkilöstösivukulut -870 -953 -984 -984 Palvelujen ostot -2 976 -2 134 -3 326 -3 326 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -110 -82 -93 -93 Avustukset -1 146 -980 -1 544 -1 544 Muut toimintakulut -522 -451 -701 -701 Vuokrat -488 -435 -684 -684 Muut toimintakulut -33 -17 -17 -17 Toimintakate -2 617 -3 137 -3 443 -3 443 Poistot ja arvonalentumiset -75 -234 -378 -378 Tilikauden tulos -2 692 -3 370 -3 821 -3 821 TP 2014 luvuista vähennetty kalatalous, siirtynyt ympäristötekniselle toimialalle v. 2015 Maahanmuuttajapalvelut TALOUS 1000 € TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Tilikauden tulos Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 3 216 3 150 66 66 -3 101 -735 -598 -137 -971 -430 -525 -26 -1 142 -226 -220 -6 115 115 TA 2015 2 680 2 650 30 30 -2 680 -840 -647 -193 -656 -83 -573 -27 -926 -230 -229 -2 -0 -0 LTK 2016 3 821 3 791 30 30 -3 821 -895 -690 -206 -898 -248 -650 -37 -1 520 -470 -468 -2 -0 -0 TA 2016 3 821 3 791 30 30 -3 821 -895 -690 -206 -898 -248 -650 -37 -1 520 -470 -468 -2 -0 -0 TS 2017 5 795 5 075 48 480 191 0 191 61 -9 316 -3 623 -2 634 -989 -3 343 -94 -1 551 -705 -688 -17 -3 460 -709 -4 169 TS 2017 3 840 3 810 30 30 -3 840 -900 -693 -207 -903 -249 -653 -38 -1 528 -473 -470 -2 0 0 TS 2018 5 827 5 101 48 483 192 0 192 61 -9 362 -3 641 -2 647 -994 -3 359 -94 -1 559 -708 -691 -17 -3 478 -941 -4 419 TS 2018 3 859 3 829 30 30 -3 859 -904 -696 -208 -907 -250 -657 -38 -1 535 -475 -473 -2 0 0 52 3.5 Vuolijoen aluelautakunta Perustehtävä Vuolijoen aluelautakunnan tehtävä on Kajaanin kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kaupungin Vuolijoen osa-alueen kehittäminen. Aluelautakunnan toimialueena on aiemman Vuolijoen kunnan alue. Aluelautakunta toimii kokeiluna vuoden 2019 loppuun saakka ja toiminta voi jatkua sen jälkeen. Aluelautakunnalla on lausunto-oikeus kuntastrategiaan ja talousarviovalmisteluun sekä asioihin, joiden ratkaisulla on huomattava vaikutus sen toimialueen asukkaiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Aluelautakunta antaa lausunnon toimialueensa yleis- ja asemakaavoista ja niiden muutoksista. Aluelautakunta antaa lausunnon toimialueensa yleis- ja asemakaavoista ja yleis- ja asemakaavojen muutoksista. Aluelautakunta edistää toimialueensa kylien, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä toimialueensa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Aluelautakunta edistää toimialueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä lähipalveluiden kehittymistä. Siinä tarkoituksessa aluelautakunta tekee yhteistyötä Kajaanin kaupungin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palvelujen järjestäjä- ja kehittäjätahojen kanssa. Palvelujen nykytilan kuvaus Johtosääntönsä nojalla Vuolijoen aluelautakunta voi vastata kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa määritellyistä palveluista toimialueellaan talousarviossa osoitettujen määrärahojen puitteissa. Tällöin aluelautakunta kehittää, ohjaa, seuraa, valvoo ja arvioi niiden toteuttamista kaupunginhallituksen alaisuudessa. Aluelautakunnan toiminta alkaa vuoden 2016 alusta. Talousarvioon 2016 aluelautakunnalle ei budjetoida palveluiden järjestämisvastuita. Kevään aikana aluelautakunta suunnittelee toimintaansa tarkemmin ja tekee yhteistä valmistelua kaupungin toimialojen kanssa talousarvioon 2017 tähdäten sen vastuulle mahdollisesti siirtyvistä palveluista toimialueellaan. Aluelautakunta valmistelee talousarvioehdotuksensa 2017 kaupungin normaalissa talousarvioaikataulussa. Vuodelle 2016 aluelautakunnalle budjetoidaan lautakunnan kokous- ja toimintakulut ml. valmistelijana ja esittelijänä toimivan aluesihteerin oto-palkkio. Kaupunginhallitus nimeää aluesihteerin. Edelleen aluelautakunnan talousarvioon sisällytetään vuosille 2016– 17 haettavan Leader-rahoitteisen kehittämishankkeen omarahoitusosuus 7 000 euroa. Hankkeella voidaan tukea aluelautakunnan toiminnan käynnistymistä ja kehittämistä mm. koulutuksen, perehdyttämisen ja viestinnän toimenpiteillä. Lisäksi aluelautakunnan talousarvioon sisältyy kylä- ja asukasyhdistysten avustuksista siirrettävä 3 000 euron määräraha myönnettäväksi aluelautakunnan päätöksellä Vuolijoen alueen kyläyhdistyksille. Summa on sama kuin vuonna 2015 Vuolijoen alueen kyläyhdistyksille myönnettyjen avustusten yhteissumma. Toimintaympäristön muutokset Vuolijoen aluelautakunta arvioi toimintaympäristöään toimintansa suunnittelussa vuonna 2016. Vuolijoen aluelautakunta TALOUS 1000 € TP 2014 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Avustukset Toimintakate Tilikauden tulos Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TA 2015 LTK 2016 -31 -21 -20 -1 -7 -3 -31 -31 TA 2016 -31 -21 -20 -1 -7 -3 -31 -31 TS 2017 TS 2018 -31 -21 -20 -1 -7 -3 -31 -31 -32 -22 -20 -1 -7 -3 -32 -32 53 3.6 Sivistystoimiala Perustehtävä Vastaa kasvatus-, koulutus-, kulttuuri- ja nuorisopalveluiden kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Palvelujen nykytilan kuvaus Varhaiskasvatuksessa tilatarve on edelleen kasvava, mikä johtuu 1) lainsäädännön uudistuksen aiheuttamista muutoksista palvelun järjestämiseen, 2) yhä useampi lapsi on ikäluokastaan päivähoidon palvelun piirissä ja 3) päiväkotihoito on yhä suositumpi hoitomuoto. Syksyllä 2015 päivähoitopaikkoja on ollut noin 1850 lapselle mutta tarve on 1950 lapselle. Palveluseteliin siirrytään yksityisen päivähoidon osalta. Tämä tuo joustavuutta palvelujen järjestämiseen kuntalaisten näkökulmasta ja on järjestelmänä säädösten mukainen. Toiminnan keskeisinä kehittämiskohteina ovat lasten liikkumisen sekä digitalisaation edistäminen. Perusopetuksen oppilasmäärä on hienoisesti kasvava (noin 50 oppilasta). OPS2014 valmistuu ja otetaan vaiheittain käyttöön elokuusta 2016 alkaen. Opetuksen digitalisaation kehittäminen sekä koulupäivän liikunnallistaminen ovat keskeiset kehittämiskohteet. Kouluverkon tilaa on tarkasteltava kriittisesti. Erityisesti Otanmäki- Vuolijoki -alueella oppilasmäärä on edelleen vähenevä ja kahteen kiinteistöön nähden liian vähäinen. Kajaanin lyseon kunto on heikko. Keskustan ja Nakertajan alueilla on tilanahtautta. Kulttuurin palvelut ovat Kajaanissa kattavat. Tavoitteena on ollut palvelujen nykytason ylläpitäminen, palvelujen kysyntä sisällöissä huomioiden. Kulttuurin esteettömyyden, tasa-arvoisen saatavuuden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmat ovat olleet keskeisiä tekijöitä sisällön ja toiminnan tuottamisessa. Liikunta- ja nuorisopalvelut tulosalue uudistuu niin, että liikuntapalvelut siirtyvät ympäristötekniselle toimialalle ja nuorisotyöstä tulee perusopetuksen tulosyksikkö. Nuorisotyössä nykyinen henkilöstöresurssi on säilytettävä, jotta vaikuttavaa nuorisotyötä voidaan toteuttaa. Etsivä nuorisotyö sekä nuorten palvelupisteen (Nuppa) kehittäminen ovat keskeiset kehityslinjat. Toimintaympäristön muutokset Liikuntapalvelut tulosalue siirtyy ympäristöteknisen toimialan alaisuuteen. Varhaiskasvatuslaki on uudistunut 1.8.2015 alkaen ja esiopetuksesta on tullut velvoittavaa. Varhaiskasvatukseen tilatarve on kasvava. Perusopetuksessa uuden opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetus aloitetaan 1.8.2016. Samalla tuntijako uudistuu niin, että vähimmäistuntimäärä kasvaa 4 vuosiviikkotunnilla nykytasoon nähden. Kustannusten kasvua tämä aiheuttaa noin 150 000 euroa. Kouluverkkoa on uudistettava, niin että tilojen käyttö vastaa oppilasmääriin. Valtion kärkihankkeiden mukaisesti jatkossa rahoitettavat toiminnat ovat digitalisaation kehittäminen, liikunnan edistäminen kouluissa sekä taiteen perusopetuksen kehittäminen. Kasvava maahanmuutto lisää painetta kotouttavan toiminnan laajentamiseen varhaiskasvatuksesta vapaaseen sivistystyöhön. Palvelulinjaukset 2016–2019 Sivistyslautakunta · · · · Jatketaan yhteistyötä lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi toimialan sisäisesti, koulutusliikelaitoksen sekä Kainuun soten perhepalvelujen kanssa. Vahvistetaan sivistystoimialan (nuorisopalvelut) roolia nuorten työllisyyden edistämisessä. Toimintojen taloudellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan kaikissa ratkaisuissa ja edistetään tilojen tehokasta käyttöä. Tähän pyritään eri tasoilla tapahtuvan hyvän yhteistyön avulla. Kaikilla alueilla tuetaan motivoivan ja innostavan työilmapiirin rakentumista ja edistetään työhyvinvointia. Varhaiskasvatus · · · · Palveluita järjestetään uuden varhaiskasvatuslain mukaisesti ja uusista merkittävistä linjauksista pitäydytään ennen kuin tiedetään tarkemmin varhaiskasvatuslain vaikutuksista. Yli 3 –vuotiaiden ryhmäkoko on pääsääntöisesti 1/7, mutta tarvittaessa on mahdollisuus kasvattaa tilapäisesti ryhmäkokoa 1/8. Palveluseteliin siirtyminen maaliskuusta 2016 alkaen Päiväkotiverkkoselvityksen toimenpiteiden toteuttaminen vastaamaan tilatarvetta Päivähoidon digitalisaation kehittäminen yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 54 · · Päiväkotipäivän liikunnallistamisella tuetaan lasten sekä perheitten terveitten elämäntapojen omaksumista. Jatketaan varhennetun tuen palvelukäytänteiden toteuttamista yhteistyössä perusopetuksen ja perhepalvelujen kanssa. Perusopetus ja nuorisopalvelut · · · · · · · · · Opetuksen digitalisoiminen uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaiseksi toiminnaksi Koulupäivän liikunnallistamisen jatkaminen Kouluverkkosuunnitelman toimeenpaneminen vaiheittain vuodesta 2016 alkaen. Jatketaan varhennetun tuen palvelukäytänteiden toteuttamista yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja perhepalvelujen kanssa. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016. Kajaanin tuntijako kasvattaa opetusta yhteensä 4 tunnilla minimituntimäärään verrattuna. Kustannusvaikutus noin 150 000 € / vuosi. Opetusryhmien koko pidetään vuoden 2015 tasolla ja maahanmuuttajien tukiluokkatoimintaa jatketaan vaikka sille ei saataisi ulkopuolista rahoitusta. Vaikutus on noin 5–6 htv. Jos talousarvioon budjetoidut avustukset eivät toteudu, arvioidaan linjausta kevään 2016 aikana lukuvuodeksi 2016– 2017. Kehitetään esi- ja alkuopetusvaiheeseen joustavaa vuosiluokkiin sitomatonta toimintamallia, joka tukee oppimisen yksilöllistä etenemistä erityisesti matemaattisten ja kielellisten avaintaitojen osalta. Nuorisopalvelut liittyy perusopetukseen 1.1.2016. Nuorten matalankynnyksen palvelupiste (koulutuksen ja työllistämisen moniammatillinen tuki) perustetaan vuoden 2016 aikana kolmen vuoden hankkeella (luovutaan Wespan tiloista ja hankintaan toiminnalle sopivammat tilat (fyysisesti kynnyksetön paikka, monenikäisen nuorison kohtaamisen mahdollistava (yökahvilatoiminta) kaupungin omista kiinteistöistä). Kulttuurilaitokset · · · · · Palvelutaso ylläpidetään vuoden 2015 tasolla ja palvelujen järjestämisessä huomioidaan yhteistyö sekä hyvinvoinnin edistäminen. Sähköistetään palveluja ja yhtenäistetään niitä muun kaupunkiorganisaation kanssa mahdollisuuksien mukaan. Yhteismarkkinointia jatketaan ja kehitetään sähköistä markkinointia paremmin hyödyntäväksi Päätapahtumat ovat Kajaanin Runoviikko, Kajaani Tanssii ja Barokki Soi. Kulttuuri- ja tapahtumaavustusten jakaminen siirretään perustettavalle liikunta- ja kulttuuriasioitten neuvostolle. Kulttuuri- ja kirjastopolkua toteutetaan toimialan sisäisenä yhteistyönä kulttuurikasvatuksen työmuotona. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa sivistysjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Koulujen yrittäjyyskasvatus Koulujen yhteistyö paikallisten yritysten kanssa (oppilasmäärä; yhteistyön muodot) Kummiyritysten määrä 15 Kummiyritysten määrä 30 Kummiyritysten määrä 30 Yrityskontaktien määrä (vierailut, yrittäjien järj. oppitunnit jne.) 14 Yrityskontaktien määrä 30 Yrityskontaktien määrä 14 15 27 % 12 000, joista puolet Kainuun ulkopuolelta (Kajaani Tanssii, Runoviikko, Barokki soi) 27 % 13 500 30 % Kajaani Tanssii kansainvälistyy. Tapahtumakävijät 14 000 Yksityisten päiväkotien elinvoimaisuus Yksityisten päiväkotien määrä ja %-osuus Valtakunnalliset tapahtumat Kävijämäärät tapahtumissa Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 55 Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Esi- ja peruskoululaisten sekä työikäisten tieto- ja viestintäteknologian taitojen (tvt) edistäminen Koulutettua väestöä houkuttelevat maakuntakeskuksen hyvät perus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Tvt-opetukseen panostaminen €/v. Tvt-startegia valmis, valtionavustus saatu (21 000 € /2014–16) Tvt-strategian toteuttaminen (50 000 €/v) Tvt-strategian toteuttaminen (75 000 €/v) Kulttuurin palvelutason ylläpitäminen vuoden 2015 tasolla – määrällinen ja laadullinen arviointi Kirjastot (4, kirjastoauto), musiikkiopisto 24 100 opetustuntia, kansalaisopisto 16 000 opetustuntia, Kainuun museo näyttelyt 4/vuosi, taidemuseo näyttelyt 5/vuosi Palvelutason ylläpitäminen vuoden 2015 tasolla ja arviointijärjestelmän kehittäminen Toimintaa arvioidaan arviointijärjestelmällä ja vertailua tehdään verrokkikuntiin Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Sähköisen asioinnin kehittäminen Sähköisten omatoimipalvelujen käyttömäärät ja käyttöönottamisen toteutuminen tulosalueilla – laadullinen ja määrällinen arviointi Langattomien verkkojen kattavuus perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa Ei mitata Mittarin muodostus (palvelujen käyttö / saatavuus) Sähköiset palvelut ovat kuntalaisten aktiivisessa käytössä 60 % opetustiloista 80 % opetustiloista 100 % opetustiloista Perus- ja esiopetuksen langattomien verkkojen rakentumisen edistäminen Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 IVA-arviointi (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi) päätöksenteossa Asiakastyytyväisyyskyselyt Arvioinnin prosessi kuvataan ja määritetään alueet, joissa arviointia hyödynnetään Itsearviointi kehitetty Koskee asianmukaisia päätöksiä koko toimialalla Asiakas- ja tunnuslukutiedot tiedolla johtamisen perustana Henkilöstön osaamisen tukeminen Toimialan johtoryhmän itsearviointi tavoitteen toteutumisesta Käytössä satunnaisesti, tehty fokusryhmätutkimus Itsearviointia ei ole 3 Keskeinen toimintaa kuvaava tieto (talouden ja toiminnan indikaattorit) on jäsennettynä tietokantana hallinnon strategisen suunnittelutyön käytössä Kehityskeskustelujen kattavuus Ei ole yhteistä tietokantaa Kehitetään aihetta yhteistyössä muiden toimialojen kanssa Eri tulosalueiden keskeiset vaikuttavuuden ja taloudellisuuden mittarit ovat kootusti saatavilla ja strategisen suunnittelutyön perustana 85 % 90 % 100 % Työpaikkakokousten toteutuminen Jokaisessa työyhteisössä kokouskäytänteet ovat säännölliset Säännöllisesti 1–4 krt/kk Säännöllisesti 1–4 krt/kk Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 56 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Kehitetään yhteistyötä median kanssa ja tehostetaan viestintää Itsearvointi toiminnasta Toimitaan viestintäsuunnitelman mukaisesti Hyvä Toimialan viestintäsuunnitelma on päivitetty – lisätään some-viestintää, kehitetään itsearviointi Näkyvyys lisääntyy Keskiarvo 3,33 Keskiarvo 3,40 Keskiarvo 3,50 Tavoite 2016 Tavoite 2018 Kävijämäärät ovat kasvaneet Kävijämäärät ovat kasvaneet 6 5 5 6 2,5 7 1,5 8 Suositukset lasten ja nuorten liikkumisesta toteutuvat ja koulujen ja päiväkotien olosuhteet mahdollistavat tämän Käyttö on lisääntynyt Suositukset lasten ja nuorten liikkumisesta toteutuvat ja koulujen ja päiväkotien olosuhteet mahdollistavat tämän Käyttö on lisääntynyt uusi organisaatio määrittää uusi organisaatio määrittää Valtakunnalliset tapahtumat Hyvä työyhteisön ilmapiiri Näkyminen tiedotusvälineissä - laadullinen arviointi Työyhteisön toimivuuskysely ei ole Itsearviointi Näkyvyys lisääntyy Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Sivistystoimen palvelut ovat houkuttelevat ja tukevat kuntalaisten hyvinvointia Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotilojen kävijät1 Kulttuuri Liikunta Nuoriso Tuen piirissä olevien lasten ja nuorten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, % Perusopetus: Erityinen tuki Tehostettu tuki Lasten ja nuorten liikkumisen sekä terveiden elämäntapojen edistäminen Liikuntasuositusten toteutuminen, liikuntatapahtumien määrä Liikuntasuositukset toteutuvat varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen alaluokilla Sivistystoimen tilat isojen tapahtumien käytössä ja uusi liikuntapalvelut organisaatio vastaa tilojen vuokraamisesta Koulujen tilojen ulkopuolinen käyttö Käytössä mikäli vapaina ja käyttötarkoitukseen sopivia noin 275 h/viikko, käytössä 12 salia Koulujen ja päiväkotien liikuntasalien ulkopuolinen käyttö 464 603 771 652 39 000 6 5 Varhaiskasvatus: Erityinen tuki 2,5 Tehostettu tuki 7 1 Kulttuuri: kirjastojen kävijät, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, teatterin katsojat, elokuvakeskuksen kävijät. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, vesiliikuntakeskuksen, Otanmäen urheilutalon ja maauimalan kävijät, 70+-liikunta- ja vesiliikuntapassi, ohjattu kuntosalitoiminta. Nuoriso: nuorisotiloissa kävijät. Riskit Kuvaus Toimintaan liittyvät riskit Kiinteistökantaa rapistuu, turvallinen ja terveellinen työympäristö vaarantuu. Päivähoidossa tai perusopetuksessa kiinteistöverkkoa ei saada sopeutettua lasten/oppilaiden määrää vastaavaksi. Varhaiskasvatuksen talousarvio on tehty syksyn 2015 lapsimäärää vastaavaksi. Lasten määrä voi kasvaa, jolloin tarvitaan uutta päiväkotitilaa nopeasti käyttöön. (200 000 300 000 euroa) Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 57 Talouteen liittyvät riskit Henkilöstöön liittyvät riskit Henkilöstö, htv2 Sivistyslautakunta Varhaiskasvatus Perusopetus Nuorisopalvelut Kulttuurilaitokset Kaukametsä Yhteensä Valtio leikkaa sekä kuntien peruspalvelujen rahoitusta että erityisavustuksia, mikä heikentää peruspalvelujen laatua merkittävästi (mm. opetusryhmien koon merkittävä kasvu) tai vaarantaa palvelutuotantoa (kulttuuripalvelut, liikunta- ja nuorisopalvelut). Merkittävimmät talousarvioriskit vuoden 2016 talousarviossa: 1. Varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntä kasvaa ja henkilöstön palkkaustarve kasvaa (riski noin 500 000 euroa). 2. Palvelusetelin käyttöönottaminen kasvattaa kesäajan hoidon kustannuksia (riski noin 150 000 euroa) 3. Oletetut tulot esi- ja perusopetuksen osalta eivät toteudu budjetoidusti (koulupäivän liikunnallistaminen, digitalisaation kehittäminen, kerhotoiminta) (700 000 euroa) 4. Kulttuurin tulosalueella ostopalvelutoiminta ei toteudu edellisvuosien mukaisesti, jolloin tulojen kertymä jää arvioitua pienemmäksi. Mahdollinen maahanmuuton kasvu vähentää riskiä. (50 000 euroa) 5. Maahanmuuton äkillinen kova kasvu epävakaan maailmantilanteen vuoksi. On perustettava uusia valmistavan opetuksen ryhmiä ja palkattava henkilöstöä sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen. (100 000 euroa) Eri elämänvaiheissa olevan henkilöstön sairastavuus kasvaa, mikä lisää henkilöstökustannuksia erityisesti lakisääteisten tehtävien hoitamisessa. Ei-lakisääteisissä tehtävissä ei pystytä vastaamaan palvelujen kysyntään tai toteuttamaan asetettuja tavoitteita, kun sijaishenkilöstöä ei voida palkata (riski 500 000–700 000 euroa). Osaavan työvoiman saatavuus heikkenee varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. TP 2014 1,0 318,56 365,49 12,68 47,08 107,08 851,89 Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TA 2015 1,0 333,0 372,0 9,0 46,8 115,0 876,8 TA 2016 1,0 340,0 377,0 9,0 47,5 115,0 889,5 TS 2017 1,0 340,0 380,0 9,0 47,5 115,0 892,5 TS 2018 1,0 340,0 382,0 9,0 47,5 115,0 894,5 58 Sivistystoimiala TALOUS 1000 € TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos 6 513 1 086 3 331 1 359 737 217 520 -65 425 -38 624 -29 145 -9 479 -10 984 -1 546 -6 527 -7 744 -7 575 -169 -58 912 -459 -59 371 TA2015 6 629 932 3 569 1 561 566 197 369 -66 252 -38 633 -29 506 -9 127 -11 490 -1 432 -6 733 -7 964 -7 879 -85 -59 623 -449 -60 072 LTK 2016 6 079 1 065 2 798 1 781 434 215 220 -66 729 -39 883 -30 173 -9 710 -11 591 -1 466 -5 685 -8 103 -8 027 -76 -60 649 -542 -61 191 TA 2016 6 079 1 065 2 798 1 781 434 215 220 -66 729 -39 883 -30 173 -9 710 -11 591 -1 466 -5 685 -8 103 -8 027 -76 -60 649 -542 -61 191 TS 2017 TS 2018 6 252 1 097 2 882 1 826 447 221 226 -67 119 -40 204 -30 431 -9 773 -11 704 -1 481 -5 742 -7 989 -7 912 -77 -60 867 -847 -61 714 6 433 1 130 2 968 1 873 461 228 233 -67 792 -40 608 -30 737 -9 871 -11 820 -1 496 -5 800 -8 069 -7 991 -78 -61 359 -996 -62 355 TP2014 ja TA2015 luvuista vähennetty liikuntapalvelut tulosyksikkö, siirtyy ympäristötekniselle toimialalle v. 2016. Sivistyslautakunta TALOUS 1000 € TP 2014 Toimintatuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 0 0 0 -223 -163 -93 -70 -56 -0 -4 -4 -0 -223 -223 TA2015 LTK 2016 TA 2016 TS 2017 TS 2018 -223 -143 -76 -67 -75 -1 -4 -4 -238 -158 -90 -68 -75 -1 -4 -4 -238 -158 -90 -68 -75 -1 -4 -4 -240 -159 -91 -68 -76 -1 -4 -4 -242 -161 -92 -69 -77 -1 -4 -4 -223 -90 -313 -238 -218 -456 -238 -218 -456 -240 -581 -821 -242 -778 -1 021 59 Varhaiskasvatus TALOUS 1000 € TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos 3 126 168 2 625 313 19 7 12 -25 014 -12 865 -9 555 -3 309 -3 664 -301 -6 487 -1 696 -1 612 -84 -21 888 -73 -21 960 TA2015 3 311 115 2 877 320 0 0 0 -26 134 -13 045 -9 803 -3 243 -4 264 -258 -6 693 -1 874 -1 835 -39 -22 822 -53 -22 875 LTK 2016 2 289 163 2 110 15 1 1 0 -25 943 -13 948 -10 394 -3 554 -4 248 -258 -5 620 -1 868 -1 841 -27 -23 654 -82 -23 736 TA 2016 2 289 163 2 110 15 1 1 0 -25 943 -13 948 -10 394 -3 554 -4 248 -258 -5 620 -1 868 -1 841 -27 -23 654 -82 -23 736 TS 2017 TS 2018 2 358 168 2 173 15 1 1 0 -26 203 -14 088 -10 498 -3 590 -4 291 -261 -5 676 -1 887 -1 860 -27 -23 845 -61 -23 906 2 428 173 2 238 16 1 1 0 -26 465 -14 229 -10 603 -3 625 -4 334 -264 -5 733 -1 906 -1 878 -28 -24 036 -40 -24 076 Perusopetus ja nuorisotyö TALOUS 1000 € TP 2014 TA2015 LTK 2016 Toimintatuotot 1 601 1 735 2 310 Myyntituotot 719 639 716 Maksutuotot 11 10 10 Tuet ja avustukset 774 1 024 1 503 Muut toimintatuotot 97 63 81 Vuokratuotot 74 57 69 Muut toimintatuotot 23 6 12 Toimintakulut -31 661 -31 508 -32 079 Henkilöstökulut -20 142 -20 166 -20 381 Palkat ja palkkiot -15 544 -15 663 -15 788 Henkilöstösivukulut -4 598 -4 503 -4 593 Palvelujen ostot -6 303 -6 145 -6 292 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -830 -802 -831 Avustukset -18 -20 -45 Muut toimintakulut -4 369 -4 375 -4 530 Vuokrat -4 329 -4 368 -4 520 Muut toimintakulut -40 -7 -9 Toimintakate -30 060 -29 773 -29 769 Poistot ja arvonalentumiset -255 -179 -131 Yilikauden tulos -30 315 -29 951 -29 900 TP 2014 ja TA 2015 luvut sisältävät nuorisotyön, yhdistyy tulosalueeseen v. 2016. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TA 2016 2 310 716 10 1 503 81 69 12 -32 079 -20 381 -15 788 -4 593 -6 292 -831 -45 -4 530 -4 520 -9 -29 769 -131 -29 900 TS 2017 TS 2018 2 370 737 10 1 539 83 71 12 -32 123 -20 507 -15 902 -4 605 -6 352 -839 -45 -4 380 -4 370 -9 -29 753 -89 -29 842 2 434 759 11 1 578 86 73 13 -32 446 -20 714 -16 062 -4 652 -6 415 -848 -46 -4 424 -4 414 -10 -30 012 -54 -30 066 60 Kulttuurilaitokset TALOUS 1000 € TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 1 786 199 695 271 620 135 485 -8 527 -5 455 -3 952 -1 503 -961 -415 -21 -1 675 -1 629 -46 -6 742 -131 -6 873 TA2015 1 582 179 682 218 502 139 363 -8 387 -5 278 -3 964 -1 314 -1 006 -371 -21 -1 711 -1 673 -39 -6 805 -128 -6 933 LTK 2016 1 480 186 678 263 353 145 208 -8 469 -5 396 -3 901 -1 495 -975 -376 -21 -1 701 -1 661 -40 -6 989 -110 -7 099 TA 2016 1 480 186 678 263 353 145 208 -8 469 -5 396 -3 901 -1 495 -975 -376 -21 -1 701 -1 661 -40 -6 989 -110 -7 099 TS 2017 TS 2018 1 525 192 698 271 363 149 214 -8 554 -5 450 -3 940 -1 510 -985 -380 -21 -1 718 -1 678 -40 -7 029 -117 -7 146 1 570 198 719 279 374 154 220 -8 639 -5 505 -3 979 -1 525 -995 -383 -21 -1 735 -1 695 -40 -7 069 -123 -7 192 61 3.7 Ympäristötekninen toimiala Perustehtävä Vastaa yhdyskuntasuunnittelulla ja viranomaistoiminnalla osaltaan kaupungin kehittämisestä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Huolehtii katujen ja muiden yleisten alueiden sekä rakennusten ja muun yhteisen omaisuuden ylläpidosta. Vastaa omaisuuden taloudellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä. Palvelujen nykytilan kuvaus Viranomaistoiminnat tehdään omana työnä. Muut palvelut tuotetaan osin omana työnä, osin yhteistyössä yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa sekä osin hankkimalla palvelut kilpailuttamalla. Toimintaympäristön muutokset Toimialan organisaatio uudistuu siten, liikuntatoimi siirtyy sivistystoimesta ympäristötekniselle toimialalle. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutoksista johtuen vastuu hulevesien hallinnasta ja hulevesijärjestelmistä siirtyy Kajaanin Vedeltä ympäristötekniselle toimialalle. Hulevesiviemärien pääoma-arvo tullaan siirtämään Kajaanin Veden taseesta ympäristöteknisen toimialan taseeseen. Vuoden 2016 aikana on päätettävä, tullaanko asemakaava-alueen kiinteistöiltä perimään ns. hulevesimaksua. Auralan kompostointialueen käyttö päättyy 31.12.2015. Jätevesilietteen käsittely siirtyy Kainuun Jätehuollon Kuntayhtymä EkoKympille. Eko-Kymppi vastaa myös tonttien haravointijätteiden ja haketettavan puuaineksen vastaanotosta. Ympäristöteknistä toimialaa työllistää vielä vanhan kompostointituotteen poistaminen UPM-Kymmene Oyj:n omistukseen siirtyneeltä ns. ”Pohjan Sellun tontilta”. Toimialan tilakeskus vastaa Kajaanin kaupungin kautta aikojen suurimman investoinnin, Hauhola–Lehtikangas -monitoimikeskuksen toteuttamisesta. Koska Kajaanin kaupungin oma sekä yksityisten maanomistajien tonttitarjonta valmiin kunnallistekniikan äärellä on monipuolinen ja riittävä, kaupunki ei rakenna vuonna 2016 yhtään uutta katua. Vuonna 2016 keskitytään vanhojen katujen peruskorjaamiseen, asuntokatujen päällystämiseen ja muuhun kaupunkiympäristön laadun parantamiseen. Kaupunkikonsernin sisällä pyritään tiivistyvään ja tulokselliseen yhteistyöhön Loistekonsernin kanssa teemana ”Älykäs kaupunki”. Tässä yhteistyössä painopistealueina ovat katuvaloverkosto sekä yhteistyö teknisen ICT:n tietojärjestelmien ylläpidossa ja käytössä. Sotkamon kunnan kanssa pyritään löytämään molempia tahoja hyödyttäviä yhteistyömuotoja mm. rakennusvalvonnassa ja ympäristönsuojelussa sekä kunnallistekniikan rakentamis- ja ylläpitopalveluissa. Ilmastostrategiaan liittyen on selvitetty kaupungin energiankulutusta ja päästöjen vähennystavoitetta vuoteen 2020. Vuoden 2016 aikana valmistuvassa Kajaani yliopistokeskuksen ilmastointihankkeessa laaditaan toimenpide-ehdotukset vähähiilisten energiaratkaisujen toteuttamiseksi Kainuun kuntien toiminnassa. Palvelulinjaukset 2016–2018 Ympäristötekninen lautakunta · · Lautakunta seuraa vuosittain päivitettävällä viiden vuoden investointiohjelmalla kaupungin omistaman rakennus- ja kunnallisteknisen omaisuuden toimivuutta ja korjausvelan muuttumista. Lautakunta siirtää kohtuullisen siirtymäajan puitteissa niiden yksityisteiden kunnossapidon tiekunnille, joita kaupunki tällä hetkellä pitää kunnossa tiekuntien kanssa tehtyjen sopimusten perusteella. Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat · · · · · Ylläpitää kiinteitä rakenteita ja laitteita koskevaa investointiohjelmaa. Valmistelee vuonna 2017 Kajaanissa ja Kuhmossa järjestettävää puurakentamisen ja pyöräilyn teemavuotta ”Pyöräillen puukaupungissa”. Panostaa yleissuunnittelun ja sähköisen asioinnin kehittämiseen. Sähköistää rakennusvalvonnan arkiston ja rakentaa siihen tietoverkkoliittymän. Yhteistoiminnan kehittäminen aluesuunnittelun ja rakennuttamisen välillä Kunnallistekniikka ja liikunta · · Uusi liikuntapalvelut organisaatio aloittaa 1.1.2016. Yhteistoiminnan kehittäminen aluesuunnittelun ja rakennuttamisen välillä Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 62 · · Tulosalueen sisäisen yhteistyön kehittäminen Liikuntaolosuhteiden turvaaminen ja kehittäminen Tilakeskus · · · Ylläpitää ja toteuttaa kaupungin tilaohjelmaa. Toteuttaa Hauhola–Lehtikangas-monitoimikeskuksen. Valmistautuu liikelaitostamiseen. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa tekninen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Keskustaajaman uusi yleiskaava Puu-Kainuu hanke Valmiusaste Luonnosvaiheessa Ehdotusvaiheessa Valmiusaste Renforsin Rannan yrityshankkeet Palveluaika Purolan uusi puisto on suunniteltu ja rakennettu. Päätös Puu-Kainuu-hankkeen toteutuksesta ja muodosta on tehty Vanha komposti on siirretty pois ”Pohjan Sellun” tontilta. Raatiparkki-hanke Valmiusaste Hankkeen vaatimat asemakaavat ovat laillistuneet. Katusuunnitelmat ovat osin valmistuneet. Kadunrakennustyöt ovat valmistuneet. ST-1:n rakennushanke on luvitettu. Auralan kompostointialueen käyttö on lopetettu. Aiesopimusneuvottelut ovat käynnissä. Käsitelty valtuustossa Puu-Kainuuteemavuosi on toteutettu ja Rajamiehentie peruskorjattu. Päätös Raatiparkkihankkeen laajuudesta on tehty. Renforsin Rannan yrityshankkeiden vaatimat toimialan toimenpiteet toteutetaan ensisijaisina. Raatiparkki on toteutettu päätetyssä laajuudessa. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Hauhola–Lehtikangasmonitoimitalohanke Valmiusaste Rakentaminen etenee suunnitellusti. Hanke on valmis. Rakentaminen on käynnissä. Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Matkakeskushanke Valmiusaste Asemakaava on valmis valtuustokäsittelyyn. Matkakeskusalueen rakentaminen on käynnistynyt. Suunnittelu on käynnissä. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Kuntatekniikan palvelukysely Tulosten vaikutus palveluun Kysely tehdään parillisina vuosina. Palvelukysely tehdään. Neuvottelut yhteistyön muodoista ovat käynnissä. On tehty aiesopimukset palvelutuotantoa parantavasta yhteistyöstä. Kyselyn antamat tulokset osoittavat palvelun pysyneen asetetussa tavoitetasossa. Yhteistyön muodot on todettu tuloksellisiksi. Yhteistyö Loistekonsernin ja Sotkamon kunnan kanssa Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 63 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Keskustan kehittämishanke Valmiusaste Osa Kauppakadun kävelypainotteisesta osuudesta on valmis ja Kyynäspäänniemen silta rakennettu. Rakentaminen SMarketin tontilla Raatihuoneentorin vierellä on käynnissä. Rakennusvalvonnan arkiston sähköistäminen Valmiusaste Perustallennustyö on käynnissä. Perustallennustyö on käynnissä. Kauppakatu on rakennettu kävelypainotteisena. Yksityiset rakennusinvestoinnit keskustan kortteleissa ovat käynnissä. Perustallennustyö on valmis ja asiakasliittymä on käytössä. Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Liikuntamahdollisuuksien turvaaminen Kävijämäärä ja käyttäjätyytyväisyys Organisaatiomuutoksen myötä ”yhden luukun” liikuntapalvelut käynnistyvät. Asiakaslähtöinen liikuntapalvelu toimii ja liikunnan aloittamisen kynnys on madaltunut. Riskit Kuvaus Korjausvelan kasvu Jos käyttötalouden raami on liian tiukka, katujen ja puistojen kunnossapidosta joudutaan tinkimään. Tällöin nämä kohteet joudutaan peruskorjaamaan aikaisemmin. Jos taas peruskorjausinvestoinnit ovat pienemmät kuin rakennusten ja katujen peruskorjaustarve, korjausvelka kasvaa ja rakennusten ja katurakenteiden kunto rappeutuu. Vahingonkorvausvastuut kasvavat. Valitukset katujen kunnosta ja sisäilmaongelmista lisääntyvät. Vastuu hulevesistä siirtyy toimialalle 1.1.2016. Tästä johtuvat kustannukset ovat arvioita. Tästä saattaa aiheutua 200 000–300 000 euron menoylitys käyttötalouteen. Iäkäs henkilökunta sairastuu ja joutuu pitkille sairaslomille, jolloin kuntalaiset eivät saa tarvitsemiaan palveluja. Rankkasateet aiheuttavat tulvia, kiinteistövahinkoja ja liukkautta. Kovat pakkaset lisäävät lämmityskuluja. Tällöin luvattua palvelutasoa ei voida ylläpitää. Tämän riskin torjunta lisää menoja, jolloin menot kasvavat yli talousarvion. Kuntaliitoksissa kaupunkirakenne huononee. Kaupungin ylläpidettäväksi tulee merkittävä määrä rakennuksia ja katuverkkoa, joiden käyttöaste on vähäinen ja kunto huono. Kaupunki joutuu panostamaan liitettyjen kuntien alueiden paikkatietojärjestelmän ja muun sähköisen toimintaympäristön luomiseen. Palvelutoiminnan tehokkuus laskee ja kustannukset kasvavat. Hulevesivastuun siirtyminen toimialalle Henkilöstöön liittyvä riski Sääilmiöihin liittyvät riskit Kuntaliitokset Henkilöstö, htv2 Ympäristötekninen lautakunta Maankäyttö, suunnittelu ja viranomaistoiminnat Kunnallistekniikka ja liikunta Tilakeskus Yhteensä TP 2014 Paikat ovat hyvässä kunnossa. TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 0,00 1,0 2,0 2,0 1,5 28,39 37,0 34,0 33,0 33,0 67,84 84,1 84,0 83,0 83,0 70,32 166,55 53,5 175,6 53,0 173,0 53,0 171,0 52,0 169,5 Taulukko on toimialan vuonna 2015 käynnistyneen uuden organisaation mukainen pl. TP 2014. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 64 Ympäristötekninen toimiala TALOUS 1000 € TP 2014 TA 2015 LTK 2016 TA 2016 TS 2017 Toimintatuotot 24 384 24 097 24 486 24 384 Myyntituotot 2 430 2 804 2 495 2 495 Maksutuotot 1 773 1 884 1 965 1 965 Tuet ja avustukset 64 19 126 126 Muut toimintatuotot 19 830 19 779 19 798 19 798 Vuokratuotot 19 132 19 295 19 392 19 392 Muut toimintatuotot 697 483 405 405 Valmistus omaan käyttöön 956 705 964 964 Toimintakulut -26 732 -25 619 -26 763 -26 933 Henkilöstökulut -8 476 -8 283 -8 777 -8 777 Palkat ja palkkiot -5 783 -5 868 -6 164 -6 164 Henkilösivukulut -2 693 -2 415 -2 613 -2 613 Palvelujen ostot -6 343 -5 469 -6 191 -6 191 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 065 -6 460 -6 396 -6 396 Avustukset -609 -547 -438 -608 Muut toimintakulut -5 239 -4 860 -4 960 -4 960 Vuokrat -4 639 -4 733 -4 806 -4 806 Muut toimintakulut -600 -126 -155 -155 Toimintakate -1 678 -428 -1 414 -1 584 Poistot ja arvonalentumiset -8 469 -8 460 -9 014 -8 628 Tilikauden tulos -10 147 -8 888 -10 428 -10 213 TP 2014 lukuihin lisätty kalatalous, siirtynyt kaupunginhallitus toimialalta. TP 2014 ja TA 2015 lukuihin lisätty liikuntapalvelut tulosyksikkö, siirtyy sivistystoimialalta v. 2016. TA 2016 sisältää liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvostolle siirtyviä avustuksia 170 000. Siirto on tehty kaupunginhallituksen toimialalta. 25 116 2 570 2 024 130 20 392 19 974 418 993 -27 107 -8 768 -6 233 -2 535 -6 256 -6 460 -613 -5 010 -4 854 -156 -998 -8 317 -9 316 TS 2018 25 869 2 647 2 084 134 21 004 20 573 430 1 023 -27 376 -8 856 -6 296 -2 560 -6 319 -6 524 -617 -5 060 -4 902 -158 -484 -8 836 -9 320 Hallinto TALOUS 1000 € TP 2014 TA 2015 LTK 2016 TA 2016 Toimintatuotot -9 0 100 Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset -10 0 100 Toimintakulut -513 -463 -468 Henkilöstökulut -90 -135 -222 Palkat ja palkkiot -10 -81 -150 Henkilösivukulut -80 -55 -72 Palvelujen ostot -84 -65 -64 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -0 -1 -1 Avustukset -325 -260 -180 Muut toimintakulut -13 -1 -1 Vuokrat -0 -1 -1 Muut toimintakulut -13 -1 -1 Toimintakate -523 -462 -368 Poistot ja arvonalentumiset -153 Tilikauden tulos -523 -462 -521 TA 2016 sisältää liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvostolle siirtyviä avustuksia 170 000 €. Siirto on tehty kaupunginhallituksen toimialalta. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 100 0 100 -638 -222 -150 -72 -64 -1 -350 -1 -1 -1 -538 -153 -691 TS 2017 TS 2018 103 0 103 -643 -224 -152 -72 -65 -1 -182 -1 -1 -1 -540 106 0 106 -647 -226 -153 -73 -65 -1 -184 -1 -1 -1 -541 -540 -541 65 Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat TALOUS 1000 € TP 2014 TA 2015 LTK 2016 TA 2016 TS 2017 Toimintatuotot 3 774 3 648 3 915 3 774 3 887 Myyntituotot 420 737 639 639 658 Maksutuotot 332 433 440 440 453 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 2 897 2 745 2 695 2 695 2 776 Vuokratuotot 2 351 2 345 2 375 2 375 2 446 Muut toimintatuotot 546 400 320 320 330 Valmistus omaan käyttöön 199 150 120 120 124 Toimintakulut -3 244 -2 799 -2 894 -2 894 -2 923 Henkilöstökulut -2 262 -1 929 -1 978 -1 978 -1 997 Palkat ja palkkiot -1 529 -1 470 -1 498 -1 498 -1 513 Henkilösivukulut -733 -458 -480 -480 -485 Palvelujen ostot -710 -647 -679 -679 -685 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -39 -50 -50 -50 -50 Muut toimintakulut -232 -173 -188 -188 -190 Vuokrat -157 -166 -180 -180 -182 Muut toimintakulut -75 -7 -8 -8 -8 Toimintakate 603 1 266 1 000 1 000 1 088 Poistot ja arvonalentumiset -94 -83 -82 -82 -72 Tilikauden tulos 509 1 183 918 918 1 016 TP 2014 lukuihin lisätty kunnallisekniikan suunnittelu, siirtynyt kunnallisteniikka toimialalta v. 2015. TS 2018 4 004 678 466 0 2 859 2 520 339 127 -2 952 -2 017 -1 528 -490 -692 -51 -192 -184 -8 1 179 -71 1 108 Kunnallistekniikka ja liikunta TALOUS 1000 € Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos TP 2014 3 141 965 1 442 59 675 582 93 535 -11 986 -3 912 -2 670 -1 242 -3 245 -1 512 -284 -3 033 -2 918 -115 -8 311 -3 843 -12 154 TA 2015 LTK 2016 3 319 3 319 1 050 1 451 15 803 727 76 555 -11 206 -3 871 -2 614 -1 257 -2 523 -1 346 -287 -3 179 -3 086 -93 -7 332 -3 872 -11 204 1 025 1 525 22 747 670 76 620 -12 185 -4 163 -2 757 -1 406 -3 212 -1 294 -258 -3 258 -3 169 -89 -8 247 -4 055 -12 302 TA 2016 3 319 1 025 1 525 22 747 670 76 620 -12 185 -4 163 -2 757 -1 406 -3 212 -1 294 -258 -3 258 -3 169 -89 -8 247 -3 779 -12 026 TS 2017 3 418 TS 2018 3 521 1 056 1 571 23 769 690 79 639 -12 214 -4 107 -2 791 -1 316 -3 248 -1 307 -261 -3 290 -3 200 -90 -8 157 -4 112 -12 268 1 087 1 618 23 792 711 81 658 -12 336 -4 148 -2 819 -1 329 -3 281 -1 320 -263 -3 323 -3 232 -91 -8 157 -4 283 -12 440 TP 2014 luvuista vähennetty kunnallistekninen suunnittelu, siirtynyt maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat tulosalueelle v. 2015. TP 2014 lukuihin lisätty liikuntalaitokset, siirtynyt tilakeskukselta ja kalatalous, siirtynyt kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 66 Tilakeskus TALOUS 1000 € TP 2014 TA 2015 LTK 2016 TA 2016 TS 2017 17 318 17 251 17 192 17 707 Toimintatuotot 17 192 Myyntituotot 1 045 1 016 831 831 856 Maksutuotot 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 16 4 4 4 4 Muut toimintatuotot 16 257 16 231 16 356 16 356 16 847 Vuokratuotot 16 199 16 224 16 347 16 347 16 838 Muut toimintatuotot 58 7 9 9 9 Valmistus omaan käyttöön 223 224 224 231 Toimintakulut -10 989 -11 151 -11 215 -11 215 -11 327 Henkilöstökulut -2 211 -2 348 -2 415 -2 415 -2 439 Palkat ja palkkiot -1 572 -1 703 -1 760 -1 760 -1 777 Henkilösivukulut -639 -645 -655 -655 -662 Palvelujen ostot -2 303 -2 233 -2 236 -2 236 -2 258 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 514 -5 064 -5 051 -5 051 -5 101 Muut toimintakulut -1 961 -1 507 -1 514 -1 514 -1 529 Vuokrat -1 565 -1 481 -1 456 -1 456 -1 471 Muut toimintakulut -396 -26 -57 -57 -58 Toimintakate 6 552 6 100 6 200 6 200 6 611 Poistot ja arvonalentumiset -4 531 -4 505 -4 724 -4 615 -4 134 Tilikauden tulos 2 021 1 595 1 476 1 586 2 477 TP 2014 luvuista vähennetty liikuntalaitosten osuus, siirtynyt kunnallistekniikka tulosalueelle v. 2015. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TS 2018 18 239 882 0 4 17 352 17 343 10 238 -11 441 -2 464 -1 795 -668 -2 281 -5 152 -1 544 -1 486 -58 7 035 -4 481 2 554 67 3.8 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala Perustehtävä Onnettomuusriskien hallinta, ihmisten turvallisuuden parantaminen sekä onnettomuuksien vähentäminen Palvelujen nykytilan kuvaus Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen järjestämisestä sekä muista sille pelastuslaissa säädetyistä tehtävistä. Kainuun kunnat vastaavat pelastustoimen järjestämisestä alueellaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Alueen pelastusviranomaisia ovat pelastusjohtaja ja pelastuslautakunta. Alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Tämä on tärkein asiakirja pelastustoimen suunnittelulle, siinä selvitetään alueella olevat uhat, arvioidaan niistä aiheutuvat riskit, määritellään toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Toimintaympäristön muutokset Kainuun väestö vähenee ja ikääntyy muuta maata nopeammin. Samalla väestö keskittyy taajamiin ja nuoret muuttavat kasvukeskuksiin. Pelastuslaitoksen tuottamat palvelut heikkenevät harvaan asutulla alueella. Vajetta pyritään korjaamaan omavalvontaa lisäämällä sekä uusilla koulutus- ja kehittämishankkeilla, kuten Kainuun harva -hankkeella. Sisäministeriö on käynnistänyt hankeen pelastustoimen uudistamiseksi. Hankkeen tarkoituksena on uudistaa pelastustoimi sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen uudistamisen yhteydessä muodostettavien itsehallintoalueiden pohjalle samassa aikataulussa ja samalla aluejaolla. Tällä uudistuksella pyritään parantamaan pelastustoimen palvelutasoa ja yhteistyötä ensihoidon kanssa. Palvelulinjaukset 2016–2018 Pelastustoiminta · Pelastuslaitos suunnittelee toimintansa ja käytettävät voimavarat hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti ja varautuu tulevaan muutokseen yhteistoimintaa lisäämällä. Riskienhallinta · Pelastuslaitos toteuttaa vuosittain pelastusjohtajan hyväksymää valvontasuunnitelmaa ja huomioi yhteiskunnan muutokset valvonnassaan. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa pelastusjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Uusien toimintojen sijoittuminen Kajaaniin Palveluaika/ riskienhallinta Ulkopuolinen turvallisuuskoulutus ja asiantuntija-apu Uusi organisaatio Palvelut keskitetysti Kajaanista Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Rekrytointi ja laadukas koulutus Rekrytointikampanjat ja pelastusopiston vuosikoulutus Saatavuuden parantaminen Alueelle pysyvästi sijoittuvien rekrytointi Palvelusaika on liian lyhyt. Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Sähköisten palvelujen lisääminen Aktiiviset sähköiset palvelut Sosiaalisen median lisääminen Aktiivinen omavalvonta / valvontaohjelma Varanto Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 Kotisivut ja virkasähköposti, facebook 68 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Palvelukyselyt Asiakkaiden arvio palveluista Vastausten analysointi ja tiedottaminen Palvelujen säilyttäminen nykytasolla Kysely noin kahden vuoden välein Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Laadukas, palveluhenkinen henkilöstö ja hyvä kalusto Asiakaskokemus Positiivinen asiakaskokemus Hyvä asiakaskokemus Asiakaskyselyt Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Omavalvonta Omavalvonnan lisääminen Laadukas omavalvonta Omavalvonnan lisääminen muihin kohteisiin Riskit Kuvaus Rahoituksen ja palvelutason epätasapaino Pelastuslaitoksen toimintameno on jäädytetty vuoteen 2017 saakka ja se näkyy viiveellä palvelutasossa. Pelastuslaitoksen rahoitus tulee turvata myös rakennemuutoksessa 2019, jotta myös harvaan asuttujen alueiden palvelut voidaan turvata. Henkilöstö, htv2 Kainuun Pelastuslaitos TP 2014 Omavalvonta pientaloissa TA 2015 72,82 TA 2016 66,0 TS 2017 66,0 TS 2018 66,0 66,0 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala TALOUS 1000 € TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 3 968 3 828 105 24 10 10 -0 -7 352 -5 173 -3 678 -1 495 -921 -401 -856 -849 -7 -3 384 -259 -3 643 TA 2015 LTK 2016 TA 2016 TS 2017 TS 2018 4 170 4 049 121 4 066 3 944 123 4 066 3 944 123 4 066 3 943 123 4 066 3 943 123 -7 500 -5 313 -3 806 -1 507 -808 -471 -908 -907 -1 -3 330 -287 -3 617 -7 499 -5 297 -3 779 -1 518 -809 -489 -905 -904 -1 -3 433 -313 -3 746 -7 499 -5 297 -3 779 -1 518 -809 -489 -905 -904 -1 -3 433 -313 -3 746 -7 893 -5 690 -4 098 -1 592 -809 -489 -905 -904 -1 -3 827 -414 -4 241 -7 893 -5 690 -4 098 -1 592 -809 -489 -905 -904 -1 -3 827 -447 -4 274 69 3.9 Kaupungin käyttötalous yhteensä 2014 – 2018 TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut josta Sote-kuntayhtymä Palvelujen ostot josta Sote-kuntayhtymältä josta Kainuun Liitolta Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 40 585 12 121 5 165 2 417 20 881 19 389 1 492 956 -236 354 -58 166 -41 962 -16 204 -895 -142 831 -117 971 -1 190 -8 135 -12 653 -14 570 -13 730 -840 -194 813 -9 262 -204 075 TA 2015 39 985 11 117 5 595 2 675 20 598 19 508 1 090 770 -242 648 -58 857 -43 089 -15 768 -910 -147 302 -123 818 -1 224 -8 459 -13 626 -14 404 -14 103 -302 -201 893 -9 430 -211 323 LTK 2016 41 274 12 555 4 933 3 037 20 748 19 863 885 1 024 -250 385 -60 776 -44 124 -16 652 -960 -152 792 -127 313 -1 232 -8 458 -13 497 -14 863 -14 568 -294 -208 087 -10 247 -218 334 TA 2016 41 274 12 555 4 933 3 037 20 748 19 863 885 1 024 -250 385 -60 776 -44 124 -16 652 -960 -152 792 -127 313 -1 232 -8 458 -13 497 -14 863 -14 568 -294 -208 087 -9 861 -217 948 TS 2017 42 211 12 686 5 076 3 091 21 358 20 452 905 1 053 -253 421 -61 539 -44 819 -16 720 -960 -154 950 -129 250 -1 233 -8 536 -13 594 -14 802 -14 506 -297 -210 157 -10 287 -220 444 TS 2018 43 239 12 821 5 224 3 208 21 986 21 060 926 1 083 -257 063 -62 072 -45 214 -16 857 -960 -157 747 -131 443 -1 233 -8 617 -13 692 -14 936 -14 637 -299 -212 741 -11 220 -223 961 70 4 Tuloslaskelmaosa 4.1 Kaupungin tuloslaskelma 2014–2018 TULOSLASKELMA 1000 € TP 2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut josta Sote -kuntayhtymä Palvelujen ostot josta Sote -kuntayhtymä Kainuun Liitto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Tuloksenkäsittelyerät Tilikauden yli- / alijäämä TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % Vuosikate / poistot % Vuosikate €/asukas Kertynyt ylijäämä Asukasluku vuoden lopussa Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 40 585 12 121 5 165 2 417 20 881 19 389 1 492 956 -236 354 -58 166 -41 962 -16 204 -895 -142 831 -117 971 -1 190 -8 135 -12 653 -14 570 -13 730 -840 -194 813 137 144 63 776 6 175 4 804 2 758 -1 251 -135 12 282 -9 262 4 326 7 347 -2 062 5 285 17 133 325 80 652 37 791 TA 2015 LTK 2016 TA 2016 TS 2017 TS 2018 39 985 11 117 5 595 2 675 20 598 19 508 1 090 770 -242 648 -58 857 -43 089 -15 768 -910 -147 302 -123 818 -1 224 -8 459 -13 626 -14 404 -14 103 -302 -201 893 138 500 65 100 5 861 3 910 3 429 -1 420 -580 7 568 -9 430 41 274 12 555 4 933 3 037 20 748 19 863 885 1 024 -250 385 -60 776 -44 124 -16 652 -960 -152 792 -127 313 -1 232 -8 458 -13 497 -14 863 -14 568 -294 -208 087 138 100 72 293 6 013 4 510 2 981 -1 420 -58 8 319 -10 247 41 274 12 555 4 933 3 037 20 748 19 863 885 1 024 -250 385 -60 776 -44 124 -16 652 -960 -152 792 -127 313 -1 232 -8 458 -13 497 -14 863 -14 568 -294 -208 087 138 100 72 293 6 013 4 510 2 981 -1 420 -58 8 319 -9 861 42 211 12 686 5 076 3 091 21 358 20 452 905 1 053 -253 421 -61 539 -44 819 -16 720 -960 -154 950 -129 250 -1 233 -8 536 -13 594 -14 802 -14 506 -297 -210 157 138 416 72 100 6 000 4 049 3 429 -1 420 -58 6 359 -10 487 43 239 12 821 5 224 3 208 21 986 21 060 926 1 083 -257 063 -62 072 -45 214 -16 857 -960 -157 747 -131 840 -1 241 -8 617 -13 692 -14 936 -14 637 -299 -212 741 142 438 72 300 6 000 4 049 3 429 -1 420 -58 7 997 -11 420 -1 862 -1 928 -1 542 -4 128 -3 423 -1 862 -1 928 -1 542 -4 128 -3 423 16 80 199 78 790 38 000 16 81 221 76 862 37 600 16 84 221 77 248 37 600 17 61 169 73 120 37 620 17 70 213 69 697 37 620 71 4.2 Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 2016 TULOSLASKEKMA 1000 € Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut josta Sote -kuntayhtymältä Palvelujen ostot josta Sote -kuntayhtymältä Kainuun Liitto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tuloksenkäsittelyerät Tilikauden yli- / alijäämä Yhteensä Kajaanin kaupunki 75 925 39 405 5 216 5 171 24 892 23 918 974 1 024 -311 222 -94 172 -70 590 -23 582 -960 -163 097 -127 313 -1 232 -18 267 -13 545 -22 141 -21 592 -549 -234 274 138 100 104 039 4 605 4 512 2 985 -1 532 -1 358 12 470 -13 737 -1 267 220 -1 047 41 274 12 555 4 933 3 037 20 748 19 863 885 1 024 -250 385 -60 776 -44 124 -16 652 -960 -152 792 -127 313 -1 232 -8 458 -13 497 -14 863 -14 568 -294 -208 087 138 100 72 293 6 013 4 510 2 981 -1 420 -58 8 319 -9 861 -1 542 25 88 152 62 373 37 600 Vilake Kajaanin Vesi Kajaanin Mamselli 3 934 6 881 6 879 3 934 3 934 2 2 Kajaanin Teatteri 16 477 16 246 Koulutusliikelaitos 5 471 3 710 3 1 887 15 283 333 16 9 6 228 3 1 573 188 109 79 -2 595 -3 595 -1 324 -918 -406 -16 390 -8 646 -6 610 -2 036 -2 833 -2 142 -1 684 -458 -35 424 -21 284 -17 254 -4 030 -1 059 -1 165 -1 540 -267 -6 274 -1 535 -1 042 -5 166 -1 -0 -1 1 338 -63 -47 -17 3 286 -1 038 -1 018 -20 87 -69 -5 -350 -340 -10 -946 -1 997 -43 -5 826 -5 618 -207 -29 953 -128 2 -1 200 -60 950 -2 0 0 30 796 -17 0 -1 200 2 086 -1 717 369 -60 27 -27 0 -2 2 -2 0 -22 826 -634 192 -1 542 -112 -16 1 210 -1 496 -286 220 -65 369 0 0 192 17 80 100 61 810 136 68 11 -51 197 115 28 274 101 100 1 -0 66 101 0 0 14 148 13 338 4 TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % Vuosikate / poistot % Vuosikate €/asukas Kertynyt ylijäämä Asukasluku vuoden lopussa Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 72 4.3 Liikelaitosten tuloslaskelmien yhdistelmä 2016 TULOSLASKELMA 1000 € Yhteensä Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 Vilake 61 862 209 4 324 -20 114 -33 396 -3 876 -7 326 1 683 -1 407 4 -106 -1 496 -1 -157 -128 0 -16 220 220 496 -65 Kajaanin Vesi Kajaanin Kajaanin KoulutusMamselli Kaupungin- liikelaitos teatteri -2 208 -1 324 -1 717 -63 1 569 -1 200 0 -72 16 246 3 228 -6 706 -8 646 -27 -1 038 60 -60 0 -1 297 16 2 524 -335 -2 142 -2 -355 2 -2 0 -2 34 506 188 1 572 -8 271 -21 284 -634 -5 869 208 -17 4 -15 369 0 0 192 3 934 6 879 2 -2 594 73 5 Investointiosa 5.1 Perustelut Jos talousarviossa suunniteltu investointikohde jää kokonaan toteuttamatta, sille varattu määräraha voidaan käyttää muuhun kohteeseen hallituksen päätöksellä. Maa- ja vesialueet Hankitaan asemakaava-alueen ulkopuolelta erityismaata lähinnä suojelua ja virkistystä varten sekä asemakaavoitetulla alueella maata siten, että kaupunki rakenne tiivistyy ja valmiin kunnallistekniikan käyttöaste kasvaa. Myydään valmiita tontteja rakentajille ja nykyisille tontin vuokraajille. Myydään sellaista muuta maaomaisuutta, jota ei tarvita kaupungin perustehtävän toteuttamiseen. Kun kaupunkirakenne tiivistyy, saavutetaan pitkäaikaisia kestävän kehityksen mukaisia säästöjä. Kun myydään vuokrattuja tontteja, vuokratulot käyttötaloudessa pienenevät. Toimivaltadelegointi: Alle 40 000 euron maanhankintapäätökset tekee tekninen johtaja. Muut maanhankintapäätökset tekee kaupunginhallitus. Talonrakennus Talonrakennus ,peruskorjaus ja uudisrakentaminen, sitovuustaso hankekohtainen > 1 000 t € Kokonaiskustannusarvio 2016 1000 2017 1000 24 400 12 900 3 300 -1 824 -1 200 2 000 2 000 Hauhola -Lehtikangas monitoimikeskus valtionosuus Nakertajan koulun laajennus Päiväkoti- tai kouluhanke Yli 1 mijoonan euron kohteet yhteensä 2 000 26 576 Talonrakennus sitovuustaso tulosaluekohtainen < 1 000 t € 2 000 13 700 2016 1000 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Pääterveysasema, julkisivujen osittainen peruskorjaus Hoitokoti Toppila, julkisivujen ja vesikaton maalaus Palvelukeskus Kallio ja Tervakartano, katettu ulkoilualue ja piha-alueen toiminnallisuuden parantaminen Terveyskeskus, Y-sairaala, pohjakerroksen peruskorjaus Vuolijoen terveyskeskus Emmakoti, peruskorjauksen suunnittelu, vuodeosaston ulkomaalaus Pikku Karitsa, sisätilojen osittainen peruskorjaus Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 2 000 2017 1000 2018 1000 970 1 000 1 670 260 530 850 240 100 100 20 260 125 100 100 90 60 60 Varhaiskasvatus Menninkäisen päiväkoti, lasten jättöpaikan rakentaminen, paikoitusalueen uudelleenjärjestely, peltikaton maalaus Kiva Paikka, julkisivun peruskorjaus mm. lasikkojen uusiminen, julkisivujen maalaus ja uusi huopakate Otanmäen päiväkoti, sisätilojen ositt. peruskorjaus ja eteisen tilamuutokset 3 300 100 Peruskoulut Pietari Brahe Soidinsuon koulu, metalliovien ja ikkunoiden uusiminen, lämpö- ja vesijohtojen uusiminen Kajaanin lyseo, peruskorjauksen tarveselvitys ja hankesuunnittelu, talotekniikan korjaus Teppanan koulu, talotekniikan korjaus Jormuan koulu, vesikaton uusiminen Kuluntalahden koulu, sisäpihan perusparannus, viemärien ja vesijohtojen kuntotutkimus Väinölän koulu, sisätilojen osittainen peruskorjaus Keskuskoulu, D-siiven valaistus ja äänitekniikka 2018 1000 150 165 95 65 74 Talonrakennus 2016 1000 sitovuustaso tulosaluekohtainen < 1 000 t € 2017 1000 2018 1000 460 520 670 710 120 150 150 240 240 240 20 130 130 120 220 220 150 150 150 50 50 50 18 100 16 900 8 540 6 280 8 540 6 280 Kulttuurilaitokset Kansalaisopisto, sisätilojen osittainen peruskorjaus Taidemuseo, julkisivujen rappauskorjaukset ja maalaus Kainuun museo, ikkunoiden uusiminen Otanmäen omatoimikirjasto, tekniset muutostyöt 80 70 60 40 Ympäristötekninen toimiala Kaupungintalo, A-B ja C-osan ilmanvaihtourakka Uusi jääharjoitushalli, suunnittelumääräraha 350 70 Muut rakennushankkeet, varautuminen hankkeisiin Pihatyöt ja pintavesitekniikka Sisäilma- ja vesikattokorjaukset Kiinteistöjen sähkölaitteet ja energiatalous Käyttötarkoituksen muutokset Keittiölaitteiden uusiminen Rakennusautomaatio TALONRAKENNUS BRUTTOMENOT TALONRAKENNUS NETTOMENOT Kiinteät rakenteet ja laitteet Investointikohteet painottuvat asuntokatujen saneerauksiin, jotka tehdään yhteistyössä Kajaanin Veden kanssa. Suurimat kohteet sijaitsevat Kätönlahdessa ja Komiaholla. Vanhoja, päällystyskelpoisia asuntokatuja päällystetään ja pääväylien päällysteitä uusitaan. Liikuntapuiston jalkapallokentän tekonurmi uusitaan kuluneisuuden vuoksi. Suunnitelmavuosina jatketaan asuntokatujen saneerauksia ja rakennetaan myös uusia asuntokatuja Kangasmaastoon ja Pohjois-Kättöön. Keskusta-alueen kehittämistä jatketaan. Kunnallistekniikka ja liikunta 2016 2017 2018 1000 1000 1000 100 100 100 30 30 30 500 300 300 500 670 200 350 30 50 70 50 100 200 70 50 70 50 Leikkikenttien rakentaminen ja kunnostaminen (Purola 2016) 80 80 80 Liikennevalojen kunnostus Kangasmaaston katujen rakentaminen Pohjois-Kätön katujen rakentaminen Purolan katujen saneeraus 20 50 640 50 200 600 100 Kunnallistekniikan suunnittelu ja tutkimus suunnittelu ja tutkimus, joille ei ole vielä hankekohtaista rahoitusta Kunnallistekniikan rakentaminen Suurimmat hankkeet: Liikenneturvallisuushankkeet, mm. töyssyt Vanhojen katujen päällystäminen ja asfalttikulutuskerrosten lisääminen Joutsenpolun ja Telkkätien saneeraus Peltokujan ja Rihmakujan saneeraus Viitosrinteen katujen saneeraus Heinisuontien saneeraus Mäkikadun hulevesijärjestelyt Yläkaupungin esteettömyyden parantaminen Pienet katumuutostyöt Pienet puistomuutostyöt Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 580 75 Kunnallistekniikka ja liikunta, jatkuu Oravantien saneeraus Lukkarinpolun saneeraus Karjalankadun saneeraus Kaivokujan saneeraus Yrjöntien saneeraus Pitkostein saneeraus Katuvalaistuksen uusimista Matkakeskuksen liikennealueiden rakentaminen Linja-autopysäkit Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen 2016 2017 2018 1000 1000 1000 250 250 500 150 150 150 150 360 200 400 450 180 180 250 500 150 Urheilu- ja ulkoilualueet sekä satamat Suurimmat hankkeet: Liikuntapuiston tekonurmien uusiminen HauLe tekonurmi Kajaanihallin pysäköintialue 300 200 150 600 Kaupunkikeskustan kehittäminen Kauppakadun kävelypainotteisuuden rakentaminen § Koivukoskenkatu–Lönnrotinkatu § Ämmäkoskenkatu-Raatihuoneentori Muut hankkeet YHTEENSÄ 750 3 500 50 500 250 5 000 5 000 Irtain omaisuus Kaupunginhallituksen toimiala TA 2016 TS 2017 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen WLAN –verkko Verkkomaksaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen 200 200 Asianhallinta, valtuustosali ja sähköinen kokoustaminen 200 Oppimisympäristöjen kehittäminen Palvelusetelin käyttöönotto 100 50 Tiedolla johtamiseen liittyvän kokonaisuuden suunnittelu 100 Konsernitason Microsoft-lisenssit Taitoa / Tiera kertainvestointi Yhteensä Sivistystoimiala 150 1 000 2 000 TA 2016 1 000 TS 2017 TS 2018 1 000 TS 2018 Varhaiskasvatus Päiväkotien kalusteet, ml Hauhola-Lehtikangas 50 400 50 1 800 1 074 150 100 15 15 1980 70 15 15 1574 200 Perusopetus Koulujen kalusteet, ml Hauhola-Lehtikangas Kulttuuritoimi Kaukametsän salin ja Kouta-salin ääni- ja valok Kansalaisopiston opetusvälineet Musiikkiopiston opetusvälineet Sivistystoimiala yhteensä Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 76 Ympäristötekninen toimiala TA 2016 TS 2017 TS 2018 Maankäyttö-, suunnittelu ja viranomaistoiminta Takymetrilaitteisto 25 25 25 Kunnallistekniikka ja liikunta Katu ja puisto -yksikkö Pakettiauto (umpi) 2 kpl auroja (kuorma-auto ja lava-auto) Kaivinkone, pyöräalustainen Niittomurskain Ruohonleikkuri (sauvaohjat. etuleik.) Työmaa taukotila Keräyslaitekärri Pyöräkuormaaja ja varusteet (aura, hiekoitin, kerääväharja ja lumikauha) Keräävä harjalaite Kuorma-auto (tiehoito+ vaihtolavavar.) Aura 2019 monitoimiauto 2020 tiehöylä/kuorma-auto?? Liikunta Videotaulu jäähalliin Mönkijä telavarustuksella Kumirouhekentän hoitokone Latukoneen telasto (metalli) Pakettiauto (lava) 40 30 180 15 20 20 30 160 15 250 15 300 250 35 25 40 20 40 Tilakeskus Ulkoalueiden hoitokalustoa mm. ajoleikkurit Ympäristötekninen toimiala yhteensä Kainuun pelastuslaitos Sammutusauto Tarkastusautot Palotalo-projekti (yhteisprojekti Kainuun Prikaatin kanssa) 15 465 15 285 TA 2016 100 30 Säiliöauto, Kuhmo Korkealla työskentelyvälineet Varanto / Kejo johtamisjärjestelmä Moottoriruisku Pelastusvälinesarja sammutusautoon Paineilmahengityslaitteita 230 20 30 15 Yhteensä 425 Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 15 855 TS 2017 240 70 TS 2018 240 50 30 45 85 30 10 425 30 20 425 77 Investointiosa 2014 - 2018 Sitovuustaso on toimielintaso (maa- ja vesialueet, talonrakennus ja kiinteät rakenteet ja laitteet omina sitovuustasoina). Määrärahat 1 000 euroina - investointiraja 10 000 euroa Jos talousarviossa suunniteltu investointikohde jää kokonaan toteuttamatta, sille varattu määräraha voidaan käyttää muuhun kohteeseen hallituksen päätöksellä. Hankeryhmä/hanke TP2014 TA 2015 LTK 2016 TA 2016 TS 2017 TS 2018 KJ ESITYS MAA- JA VESIALUEET Tulot Menot Nettomenot 334 -326 8 200 -50 150 200 -50 150 200 -50 150 200 -50 150 -547 -7 600 -12 900 -3 300 -1 700 -12 900 1 200 -2 000 200 -50 150 RAKENNUKSET Talonrakennus, peruskorjaus ja uudisrakentaminen,sitovuutaso hankekohtainen > 1 000 t € Hauhola - Lehtikangas-monitoimikeskus -valtionavut Nakertajan koulun laajennus Päiväkodin peruskorjaushanke Vesiliikuntakeskus Talonrakennus, peruskorjaus < 1 000 t€ -valtionavut -2 000 -106 -3 420 0 -4 660 -4 695 -2 500 -4 300 -3 340 -85 -242 -19 -25 -117 -55 -150 -240 -130 -220 -150 -50 -150 -240 -130 -220 -150 -50 -120 -240 -20 -120 -150 -50 -150 -240 -130 -220 -150 -50 -150 -240 -130 -220 -150 -50 MUUT RAKENNUSHANKKEET Pihatyöt ja pintavesitekniikka Sisäilma- ja vesikattokorjaukset Kiinteistöjen sähkölaitteet ja energiatalous Käyttötarkoituksen muutokset Keittiölaitteiden uusiminen Rakennusautomaatio -valtionavut Myydyt rakennukset Ostetut rakennukset TULOT Valtionavut Myynnit 1 120 0 1 200 RAKENNUKSET YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Suunnittelu ja tutkimus -myyntituotot Kunnallistekniikan rakentaminen -tulot Urheilu- ja ulkoilualueet, satamat -valtionavut Sillat Parempi kaupunkikeskusta Kaupunkikeskustan kehittäminen - tulot TULOT Valtionavut Myynnit KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 1 120 -4 616 -3 496 0 -13 200 -13 200 -20 235 -20 235 1 200 -18 100 -16 900 -8 540 -8 540 -6 280 -6 280 -59 -150 -120 -100 -100 -100 -3 755 59 -977 419 -3 170 0 -710 90 -120 -3 845 -3 100 -3150 -4 150 -900 -300 -950 -1 200 -135 -658 419 59 90 478 -5 449 -4 971 90 -5 350 -5 260 -5 000 -5 000 -3 500 -3 500 -800 -750 -5 000 -5 000 -5 000 -5 000 78 Hankeryhmä/hanke IRTAIN OMAISUUS KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus SIVISTYSTOIMIALA Varhaiskasvatus Perusopetus Kirjasto Kongressikeskus Musiikkiopisto Kaukametsä YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaist. Kunnallistekniikka ja liikunta Tilakeskus KAINUUN PELASTUSLAITOS Kainuun pelastuslaitos valtionavut IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot RAHOITUSARVOPAPERIT Osakkeet ja osuudet Myynti Hankinta Nettomenot INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TP2014 TA 2015 LTK 2016 TA 2016 TS 2017 TS 2018 -98 -98 -368 -139 -90 -904 -904 -330 -50 -150 -1 000 -1 000 -1 980 -50 -1 800 -2 000 -2 000 -1 980 -50 -1 800 -1 000 -1 000 -1 574 -400 -1 074 -1 000 -1 000 -200 -50 -150 -108 -14 -17 -220 -25 -174 -21 -416 -416 -100 -15 -15 -445 -25 -400 -20 -425 -425 -100 -15 -15 -465 -25 -425 -15 -425 -425 -100 -15 -15 -465 -25 -425 -15 -425 -425 -70 -15 -15 -285 -25 -245 -15 -425 -425 0 0 0 -855 -25 -815 -15 -425 -425 -1 102 0 -1 102 -1 102 -2 104 -3 870 -4 870 -3 284 -2 480 -2 104 -2 104 -3 870 -3 870 -4 870 -4 870 -3 284 -3 284 -2 480 -2 480 200 -29 155 -28 955 1 400 -26 520 -25 120 200 -16 874 -16 674 200 -13 810 -13 610 3 208 -4 326 -1 118 0 0 5 140 -15 819 -10 679 290 -20 704 -20 414 79 6 Rahoitusosa 6.1 Kajaanin kaupungin rahoituslaskelma 2014–2018 RAHOITUSOSA 1000 € TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toiminnan rahavirta 16 400 7 167 8 032 6 063 7 691 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 12 282 4 326 -208 -10 471 -15 818 477 7 567 8 319 6 359 7 997 -400 -20 014 -20 704 90 -287 -24 833 -26 520 1 200 296 -16 379 -16 874 306 -13 304 -13 810 4 870 600 487 496 506 5 930 -20 747 -291 -431 140 -9 145 0 -11 851 2 706 -11 311 -14 818 -12 847 9 500 8 500 20 500 -12 000 -16 801 10 000 0 0 0 10 000 22 000 -12 000 -10 316 10 000 0 0 0 10 000 22 000 -12 000 -5 613 6 000 0 0 0 6 000 18 000 -12 000 1 000 316 0 -6 801 0 -316 387 6.2 Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelmien yhdistelmä 2016 RAHOITUSOSA 1000 € Yhteensä Kajaanin kaupunki Toiminnan rahavirta 12 183 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Vaikutus maksuvalmiuteen Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 Liikelaitokset 4 151 12 470 8 032 8 319 287 -33 113 -34 800 1 390 287 -24 833 -26 520 1 200 0 -8 280 -8 280 190 487 487 -20 930 13 787 13 787 26 750 -12 963 -7 143 -16 801 10 000 10 000 22 000 -12 000 -6 801 4 151 -4 129 3 787 3 787 4 750 -963 -342 80 7 Liikelaitokset ja tytäryhtiöt 7.1 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Perustehtävä Tuottaa laadukkaita teatteriesityksiä ja kulttuuritapahtumia kajaanilaisille, kainuulaisille ja alueteatterin kautta Pohjois-Pohjanmaan, rajakuntien ja muun Suomen asukkaille. Esitysten kautta teatteri parantaa kajaanilaisten elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyden tunnetta sekä vahvistaa alueellista identiteettiä. Teatteri tukee myös kaupungin matkailuelinkeinoja, toimii vetovoimatekijänä koulutettujen osaajien saamiseksi Kajaaniin sekä rakentaa Kajaanin imagoa kulttuurikaupunkina. Palvelujen nykytilan kuvaus Toiminta toteutetaan kunnallisena liikelaitoksena. Omat esitykset Kajaanissa ja alueteatterin kautta Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan alueilla ja rajakunnissa sekä muualla Suomessa Toimintaympäristön muutokset Teatterin tekemän yleisötutkimuksen perusteella katsojakunta ikääntyy. Vuonna 2013 teatteri saavutti kaikkien aikojen suurimmat pääsylipputulot. Haasteena on saada uudet katsojat pysymään ja houkutella uutta yleisöä, varsinkin nuoria teatteriin. Tämän johdosta alueteatterin painopisteenä kannattaa pitää lasten ja nuorten teatteri, ja samalla pitää huoli, että teatterin tarjonnassa otetaan huomioon ikääntyneemmän yleisön tarpeet. Teatterin on etsittävä myös uusia yleisöjä muualta Suomesta yhteistyöproduktioiden kautta. Verkostoitumista muiden teattereiden kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin on jatkettava valtakunnallisen näkyvyyden tukemiseksi. Palvelulinjaukset 2016–2018 · · · Palvelujen vaikuttavuus: Kajaanin Kaupunginteatteri on identiteetiltään vahvasti alueteatteri, joka pyrkii takaamaan tasa-arvoisen ja monipuolisen teatteripalvelujen saavutettavuuden kaikille kohderyhmille Kajaanin kaupungissa ja alueteatterin kautta koko alueen asukkaille. Alueteatterin ohjelmistossa huomioidaan erityisesti lapset, nuoret, vanhukset sekä pitkäjänteisesti erityisryhmät. Teatteritalon puolella pääpaino on aikuiskatsojissa. Ensi-iltoja on noin neljä–viisi vuodessa, joista kaksi–kolme on teatteritalon esityksiä ja kaksi kiertue-esityksiä. Lisäksi omilla kevytrakenteisilla esityksillä pyritään varmistamaan lipputulotavoitteiden saavuttaminen. Yhteistyötä tehdään kaupungin muiden kulttuurilaitosten ja toimijoiden sekä muiden teattereiden ja kulttuuritoimijoiden kanssa tiiviisti. Palvelujen laatu ja asiakastyytyväisyys: Teatterin henkilöstösuunnitelman mukaisesti vuoteen 2016 mennessä teatterissa henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa 9,5 työntekijää. Näistä toimista neljä jätetään täyttämättä. Teatterin organisaatio sopeutetaan henkilöstösuunnitelmavuosien kuluessa vastaamaan henkilöstöresurssien vähenemistä. Koulutuksen osalta henkilökuntaa koulutetaan osaamisen parantamiseksi ja uusien yhteistyötuotantotapojen haltuun ottamiseksi. Työhyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, koska henkilöstö ikääntyy ja organisaatiossa tapahtuu muutoksia. Päätöksenteossa korostetaan teatterin johtoryhmän toimintaa, jotta päätöksiä tehtäessä kuultaisiin kaikkia henkilöstöryhmien edustajia. Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus: Teatterin tuloksellinen palveluohjelman toteuttaminen edellyttää, että teatterin toimitilakysymykset saadaan ratkaistua mahdollisimman nopeasti. Kysymyksen ratkaisemiseksi tarvitaan pitkän tähtäyksen suunnitelma siitä, missä toimitiloissa teatteri tulee toimimaan suunnitelmavuosien loppupuolella. Teatterin tilaongelmaan toisi helpotusta lisätilojen saaminen kaupungintalolta. Teatteritalon näyttämö kaipaa myös remonttia. Lisäksi on tärkeää että teatterille pystytään turvaamaan tarvittavat henkilöstöresurssit strategiassa suunnitellun toiminnan mahdollistamiseksi: iso näyttämö ja pieni näyttämö, joka toimii alueteatterina. Teatteri pyrkii myös lisäämään omien tulojensa ja katsojien määrää tekemällä yleisötyötä sekä laajentamaan esitystensä yleisöpohjaa. Markkinoinnissa pyritään näkyvyyden lisäämiseen uusien katsojien tavoittamiseksi. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 81 · Henkilöstön aikaansaannoskyky: Teatterin tekemisessä tärkeimmässä roolissa ovat ihmiset. Kaikista työpaikoista teatterissa eniten laatuun ja tuloksellisuuteen vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointi ja työilmapiiri. Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja riittävien resurssien kohdentaminen työhyvinvointiprojekteihin vaikuttaa suoraan teatterin mahdollisuuksiin toimia tuloksellisesti. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2016 Tuottovaatimus Toiminta-avustus Tilikauden ylijäämä Peruspääoman korko 1 241 000 >0 Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Yhteistyö matkailuyritysten kanssa Matkailukonseptien lukumäärä Hotelli- ja tapahtumapaketit Hotelli- ja tapahtumapaketit sekä yhteistyö Vuokatin matkailun kanssa Hotellipaketit Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Teatteri toimii vetovoimatekijänä koulutettujen osaajien saamiseksi Kajaaniin Yleisötutkimus Uusi iso yleisötutkimus Joka toinen vuosi tehtävä yleisötutkimus Yleisötutkimus vuodelta 2012 Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Alueteatterin esitykset maakunnassa Teatteriin pääsyn helpottaminen kaikille kansalaisille Yleisötyö osaksi taiteellisia prosesseja Alueteatteriesitysten lukumäärä Tulkkauslaitteet, induktiosilmukat, invaluiskat Yleisötyöpakettien lukumäärä noin 100/vuosi noin 100 / vuosi noin 120 / vuosi Induktiosilmukat, invaluiskat, inva-wc Sama + tulkkauslaitteet Sama Jokaisen lasten ja nuorten näytelmän yhteydessä Sama + muut näytelmät Sama Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Yleisötutkimus Yleisötyytyväisyys Uusi iso yleisötutkimus Yleisötutkimus joka toinen vuosi Monipuolinen ohjelmisto kaikille kohderyhmille Kohderyhmien lukumäärä Sama Sama + vauvateatteri Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 Yleisötutkimus tehty viimeksi vuonna 2012 Lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset 82 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Valtakunnallisesti arvostettu teatteri luo kaupungista positiivista imagoa Tiedotusvälineiden huomio 2–3 juttua/lehdistö/ TV/radio/netti kuukaudessa 5 juttua/lehdistö/ TV/radio/netti kuukaudessa Sama Näkyvyyden lisääminen Jalkautuminen ja ihmisten kohtaaminen 2 kertaa/vuosi 5–6 kertaa/vuosi Sama Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Teatteri ja taide lisää kuntalaisten henkistä hyvinvointia Kävijämäärä 26 000 26 000 Riskit Kuvaus Henkilökunta Tilakysymyksen ratkaiseminen Rahoitus Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen talouden niukkuuden takia Teatterin tilojen huono kunto ja hajallaan olevat toimipisteet Henkilöstö, htv2 26 300 Rahoituksen riittävyys riippuu vuosittaisista tukipäätöksistä sekä katsojamääristä. TP 2014 Kajaanin kaupunginteatteri TA 2015 49,01 47,0 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos TULOSLASKELMAOSA 1000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Kaupungin toiminta-avustus Valtiontuet Muut tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Tilikauden yli-/alijäämä Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TA 2016 TP 2014 304 19 1 241 1 307 51 -366 -2 265 -13 -360 -81 -2 0 -2 -83 TS 2017 47,0 TA 2015 288 16 1 241 1 280 100 -334 -2 237 -1 -349 2 -2 0 -2 0 TA 2016 297 16 1 241 1 248 35 -335 -2 142 -2 -355 2 -2 0 -2 8 TS 2018 47,0 TS 2017 297 16 1 241 1 248 35 -335 -2 142 -2 -355 2 -2 0 -2 8 47,0 TS 2018 297 16 1 241 1 248 35 -335 -2 142 -2 -355 2 -2 0 -2 8 83 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos INVESTOINTIOSA 1000 € TP 2014 Investointimenot yhteensä TA 2015 0 0 0 0 0 Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Irtain omaisuus Rahoitusosuudet TA 2016 -30 30 0 0 0 TS 2017 -160 160 0 0 0 -30 30 0 0 0 TS 2018 -30 30 0 0 0 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos RAHOITUSOSA 1000 € Toiminnan rahavirta Liikeyli- /alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Mutu maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Kassan riittävyys, pv Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 0 TS 2018 -70 -81 13 -2 -8 -8 1 2 1 -2 -2 -2 2 0 -2 -2 2 0 -2 -2 2 -78 74 -1 518 1 -2 -2 -2 3 -7 1 36 35 29 2 84 7.2 Kajaanin Mamselli -liikelaitos Perustehtävä Tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä ateria- ja puhtaanapitopalveluita sekä muita asiakkaan prosesseja tukevia palveluita. Vastaa asiakkaiden ateria- ja puhtaanapitopalveluiden tuottamisesta myös poikkeusoloissa. Kajaanin Mamsellin visio on ”Rohkeasti innovoiden kohti kasvua ja kumppanuutta”. Palvelujen nykytilan kuvaus Kajaanin Mamselli tuottaa yhteistoimintasopimusten mukaisesti Kajaanin kaupungin koulujen ja päiväkotien tarvitsemat ateria- ja puhtaanapitopalvelut. Kajaanin Mamselli tuottaa palveluita yhteistoimintasopimusten mukaisesti myös kaupungin liikelaitoksille, Kainuun sotelle ja muille asiakasryhmille. Kajaanin Mamselli tuottaa edellä mainitut kaupungin ja Kainuun soten tarvitsemat palvelut itse. Vuokratyövoimaa käytetään tilapäisen työvoimapulan paikkaamiseen. Alihankintaa on käytetty vähäisessä määrin kesän ajan perussiivouksissa. Toimintaympäristön muutokset Mamsellin perusopetus-varhaiskasvatusalueella Lehtikankaan monitoimitalon valmistumiseen valmistautuminen on yksi Mamsellin suurimmista vuoden 2016 kehitystehtävistä. Tuotantotapojen ja ruokaohjeiden hiominen vastaamaan uudistuneita tuotantotapoja ja laitteita vaatii huolellista suunnittelua ja testaamista. Opetusmenetelmien monipuolistuminen näkyy opiskelijoiden päivittäisen paikallaolon vähentymisenä. Myyntitulojen lasku on näkynyt tähän mennessä jo Mamsellin toisen ja korkea-asteen ateriamyynneissä. Ateriamyynnin laskun taustalla on myös laskutusperusteen vaihtuminen Kela-kortti leimaukseen. Kortin leimaamisen sitoutumisessa on vielä toivomisen varaa. Väestön ikääntymisen myötä kotiin toimitettavien aterioiden määrä kasvaa. Kahden viime vuoden aikana tilattujen aterioiden määrä on kasvanut vuosittain keskimäärin seitsemän prosenttia. Palvelun tuottamiseen tarvittavat resurssit ja toimintatapa ovat tällä hetkellä äärirajoilla. Nykyisen tuotantotavan ja tuotantopaikan toimivuus joudutaan ottamaan uudelleentarkasteluun. Soten toimintamallien sekä asiakastarpeiden muuttuminen vaikuttavat Mamsellin palvelutuotantoon ja tuotekehitykseen. Tavoitteiden mukaiseen lopputulokseen pääseminen edellyttää Kainuun soten ja Mamsellin tiivistä yhteistyötä. Hallituksen tulevat leikkaukset näkyvät vääjäämättä myös Mamsellin toiminnassa. Keskusteluissa on ollut esillä muun muassa opetukseen ja varhaiskasvatukseen kohdistuvia leikkauksia. Näiden lisäksi yksittäisen asiakkaan ostovoiman supistuminen tuo oman lisähaasteensa arvioitujen myyntitulojen saavuttamiselle. Palvelulinjaukset 2016–2018 · · · · Alihankinnan kasvattaminen vuosittain noin 30 000 euroa (1 htv) hyödyntäen Mamsellin eläköitymistä. Syvennetään yhteistyötä ja lisätään palvelutuotannon läpinäkyvyyttä nykyisten yhteistoimintakumppaneiden kanssa. Sisäisen laskennan kehittäminen. Kaikki palvelutuotanto perustuu vakioituihin toimintaohjeisiin ja palvelukuvauksiin. Työhyvinvointiin panostamista jatketaan. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja tavoitteiden toteutumista seurataan. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2016 Tuottovaatimus Tilikauden ylijäämä Peruspääoman korko 50 000 euroa vuodessa 0 euroa Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 85 Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Yrittäjien kuuleminen ennen tarjouskilpailun julkaisemista Palveluiden tarjoaminen yksityisen sektorin hoidettavaksi Toimittajien kehittyminen Tarjousten esittely yrittäjille, 100 % tarjouspyyntö Palveluohjelman toteutuminen Esittelytilaisuudet järjestetään kaikissa tarjouspyynnöissä Palveluohjelman toteutuminen Esittelytilaisuudet järjestetään kaikissa tarjouspyynnöissä Palveluohjelman toteutuminen Kumppaniarvioinnit toteutuvat vuosisuunnitelman mukaisesti Keskeisimmät kumppanit arvioitu. Tavoitteet saavutettu 70 %. Mamsellin määrittämien auditointikriteerien täyttyminen Esittelytilaisuudet järjestetään kaikissa tarjouspyynnöissä Alihankintaa on kokeiltu palveluohjelman mukaisesti Kahden toimittajan kumppaniarviointi tehty Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Yhteistyö oppilaitosten kanssa Harjoittelijoiden/ työssäoppijoiden määrä/vuosi Avoimien hakemusten määrä/vuosi (pätevät hakijat) 100 100 100 40 kpl/vuosi 60 kpl/vuosi 60 kpl/vuosi Mamselli on haluttu työnantaja Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Viestintä vaihtoehtoisilla tavoilla, hyvä ja ajan tasalla oleva tiedottaminen Mamsellissa on ajantasainen viestintäsuunnitelma (tavoitteet, kanavat, vastuutahot, mittarit ja arviointi) Viestintäsuunnitelma käytössä ja tukee arjen tavoitteiden saavuttamista Viestintäsuunnitelma käytössä ja tukee arjen tavoitteiden saavuttamista Käytössä osittain Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Asiakastyytyväisyyden mittaaminen vuosittain Laatuneuvottelujen käyminen vuosittain ≥ 3,05 3,13 ≥ 3,15 ≥ 3,15 ≥ 3,05 3,30 ≥ 3,30 ≥ 3,30 Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 86 Riskit Kuvaus Johtaminen · Omistajapoliittinen riski · Toiminnan osittaisoptimointi Ateria- ja puhtaanapitopalvelut · Puutteellinen asiakkuudenhallinta · Toimintaympäristön muutokset · Omavalvonnan pettäminen · Hankintariski Taloushallinto · Tuotteistamisosaaminen · Raportoinnin osatekijät eivät toteudu · · Päätöksentekoon voi sisältyä poliittisia intressejä. Verkostoitumisen epäonnistuminen Ei tunnisteta strategisia menestystekijöitä · · · Ei koota ja analysoida riittävästi asiakkuudenhallintaan liittyvää tietoa. Tuotantotapojen valinnoissa epäonnistuminen. Vaikuttaa tuotelaatuun ja kustannuksiin. Omavalvontaan liittyviä vastuita ei ole avattu riittävän tarkalle tasolle tai vastuut laiminlyödään, tuoteturvallisuusriski Kilpailutuksen epäonnistuminen. Tuoteominaisuudet tai palvelut eivät vastaa tarpeita/ odotuksia · · Tuote- ja palveluhintojen oikeellisuus (ei yli- eikä alihinnoittelu) Ydinprosessit eivät saa tarvittavaa informaatiota päätöksenteon tueksi Henkilöstöhallinto · Henkilöstöjohtamisriski · Rekrytointiriski · Osaamisvaje Viestintä · · · Perehdyttämisessä epäonnistuminen Rekrytoinnissa epäonnistuminen Ei ole tarjolla riittävästi ammattiosaajia tai epäonnistutaan ammattitaidon kehittämisessä · Maineriski (negatiivinen/positiivinen) Henkilöstö, htv2 Kajaanin Mamselli · TP 2014 217,95 Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TA 2015 197,0 TA 2016 TS 2017 208 TS 2018 205 202 87 Kajaanin Mamselli -liikelaitos TULOSLASKELMAOSA 1000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Valtiontuet Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoituskulut Tilikauden yli-/alijäämä Kajaanin Mamselli -liikelaitos RAHOITUSOSA 1000 € Toiminnan rahavirta Liikeyli- /alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TP 2014 16 893 20 369 -7 631 -8 283 -48 -955 365 -59 306 TP 2014 354 365 48 -59 0 354 3 118 3 118 3 472 706 1 475 TA 2015 16 940 6 280 -7 146 -8 965 -46 -1 010 60 -60 0 TA 2015 TA 2016 16 246 3 228 -6 706 -8 646 -27 -1 038 60 -60 0 TA 2016 TS 2017 TS 2018 16 409 3 230 -6 773 -8 654 -7 -1 148 60 -60 0 TS 2017 16 573 4 232 -6 841 -8 745 -4 -1 159 60 -60 0 TS 2018 46 60 46 -60 0 46 27 60 27 -60 0 27 7 60 7 -60 0 7 4 60 4 -60 0 4 46 764 706 27 810 764 7 837 810 4 844 837 400 427 434 438 88 7.3 Kajaanin Vesi -liikelaitos Perustehtävä Vastaa toiminta-alueellaan vesihuoltolain mukaisesta vesihuoltolaitostoiminnasta taloudellisesti ja kilpailukykyisesti yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Huolehtii toiminta-alueellaan asutuksen ja siihen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajan toimintojen veden hankinnasta, käsittelystä ja jakelusta sekä jäteveden viemäröinnistä ja käsittelystä kaikissa olosuhteissa. Huolehtii tarvitsemiensa laitosten laitteiden ja johtojen suunnittelusta, rakentamisesta, huollosta ja ylläpidosta sekä toimintansa kehittämisestä. Palvelujen nykytilan kuvaus Lietejätehuolto hoidetaan ostopalveluna Kainuun jätehuollon kuntayhtymältä. Muut tehtävät hoidetaan pääsääntöisesti omana työnä, jossa käytetään merkittävästi alihankintaa ulkopuolisilta ja kaupungilta. Oma henkilöstö on mitoitettu siten, että se on täystyöllistetty läpi vuoden ja kausivaihteluihin varaudutaan alihankinnoilla. Rakennuttamisesta vastataan pääsääntöisesti itse, muuten investoinnit ostetaan ulkopuolisilta tai kaupungilta. Toimintaympäristön muutokset Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutosten ja huleveden hallinnointiprosessin suoraviivaistamiseksi vastuu hulevesien hallinnasta siirtyy ympäristötekniselle toimialalle, jolle Kajaanin Vesi myy tarvittaessa palveluita. Hulevesiviemärien pääoma-arvo siirretään Kajaanin Vedeltä ympäristöteknisen toimialan taseeseen. Vesihuoltolain muutos aiheuttaa lisävelvoitteita myös vesihuollon varautumiseen, korvausvastuuseen palvelun keskeytyksistä, toiminnan läpinäkyvyyteen ja raportointiin. Kainuun jätehuollon kuntayhtymän lietejätehuoltopalvelut loppunevat 30.9.2016 mennessä, joten korvaavalla pysyvämmällä ratkaisulla on kiire. Peuraniemen jätevedenpuhdistamo saanee päivitetyn ympäristöluvan talven 2015–16 aikana. Veden ominaiskulutus vähenee, mikä pienentää käyttömaksutuloja. Vesihuoltoverkoston ja prosessilaitteiden ikääntyminen ylläpitävät merkittävää saneeraustarvetta. Palvelulinjaukset 2016–2018 · · · · Keskitytään velvoittaviin ydintehtäviin ja muita tehtäviä hoidetaan harkiten, mikäli niistä saatava kate on vähintään ydintehtävien tasolla. Taksamallia uudistetaan siten, että käyttömaksut ovat 70 prosenttia ja perusmaksut 30 prosenttia niiden yhteenlasketuista tuloista. Tukkumyynnistä peritään samaa käyttömaksua kuin omalla toiminta-alueella. Vesihuollon toimintavarmuutta vahvistetaan varautumissuunnitelman päivityksellä ja sen toteutusta tukevin investoinnein. Panostetaan yhdessä ympäristöteknisen toimialan kanssa (strategiseen) yleissuunnitteluun ja sähköisen asioinnin kehittämiseen. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2016 Tuottovaatimus Tilikauden ylijäämä 1 200 000 euroa ≥ 0 euroa Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 89 Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Puu-Kainuu-hanke Vesihuollon valmiusaste - - Renforsin Rannan yrityshankkeet Vesihuollon valmiusaste Teollisuusjäteveden vastaanotto on aloitettu. Muiden hankkeiden edesauttaminen mahdollisuuksien mukaan Rajavartioston alueen ja Silmäkekujan vesihuolto on rakennettu. Bioetanolilaitoksen kanssa on teollisuusjätevesisopimus. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Harjoittelupaikkojen tarjoaminen Harjoittelupaikkoja, htv/v. 1,0 1,0 < 1,0 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Asiakastyytyväisyys Tutkimus parillisina vuosina (0–4) 3,43 3,45 3,41 (2014) Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Vesihuollon toimitusvarmuus Talousveden laatu Sähköiset palvelut Vedenjakelun käyttökatkokset, h/as/v. Vesiepidemiat kpl/v. Vesimittareiden etäluku 0,01 0,01 0,01 0 Selvitys käynnissä 0 Selvitys valmis 0 Käytössä pilottialueella Riskit Kuvaus Korjausvelka Mikäli korjausvelkaa ei poisteta, todennäköisyys vesihuoltopalvelujen keskeytyksiin ja virheisiin, korvausvastuisiin sekä käyttötalouskorjauksiin kasvaa. Korjausvelan suunnitelmallinen poistaminen tarkoittaa saneerausinvestointien kasvattamista nykyisten kokonaisinvestointien tasolle. Merkittävät pakottavat tiukennukset toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä ja/tai ympäristölupaehdoissa lisäävät investointi- ja muuta kustannuspainetta. Lainsäädännön ja/tai lupaehtojen tiukentuminen Sääilmiöt Henkilöstöriskit Omistajapolitiikka Kuntarakenne Henkilöstö, htv2 Kajaanin Vesi Ukkosen, rankkasateen, kuivuuden, pakkasen jne. haitalliset vaikutukset vesihuoltojärjestelmien toimintaan sekä talous- ja jäteveden laatuun Kapean ja suhteellisen iäkkään henkilöstön mahdollisten poissaolojen vaikutus toimintaan Omistajan asettamien taloudellisten vaatimusten vaikutukset palvelujen hinnoitteluun ja toimintaan Kuntarakenteen muutosten vaikutukset vesihuoltoverkostojen tehokkuutta heikentävästi (m3/km) TP 2014 19,24 Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TA 2015 20,5 TA 2016 20,5 TS 2017 20,5 TS 2018 20,5 90 Kajaanin Vesi -liikelaitos TULOSLASKELMAOSA 1000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Muut tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoituskulut Rahoitustuotot Tilikauden yli-/alijäämä Kajaanin Vesi -liikelaitos INVESTOINTIOSA 1000 € Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Rahoitusosuudet Suunnittelu Rakentaminen Rahoitusosuudet Vedenottamot ja pohjavesialueet Vedenkäsittelylaitokset, vesisäiliöt ja paineenkorotusasema Jätevedenpumppaamot ja -puhdistamot Koneet ja kalusto Kajaanin Vesi -liikelaitos RAHOITUSOSA 1000 € Toiminnan rahavirta Liikeyli- /alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Liittymismaksut Vaikutus maksuvalmiuteen Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TP 2014 6 674 4 4 -1 861 -1 214 -1 743 -97 1 769 -800 14 983 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 6 683 2 6 879 2 6 947 2 7 017 2 -2 132 -1 246 -1 820 -62 1 424 -1 200 -2 208 -1 324 -1 717 -63 1 569 -1 200 -2 230 -1 338 -1 776 -64 1 541 -1 200 -2 252 -1 351 -1 812 -65 1 539 -1 200 224 369 341 339 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 -2 610 -2 255 -2 870 -2 580 -2 563 -2 610 -2 255 -2 870 -2 580 -2 533 0 -2 580 -2 165 -2 830 -2 350 -1 650 -1 900 -1 910 -1 980 -60 -15 -640 -230 -30 -40 -210 -90 -800 -120 -40 -200 -170 -230 -2 678 115 -30 TP 2014 2 726 1 769 1 743 -786 -2 563 -2 678 115 163 -1 281 -1 848 567 -1 118 TA 2015 2 044 1 424 1 820 -1 200 -2 610 -2 610 0 -566 -566 TA 2016 2 086 TS 2017 TS 2018 1 569 1 717 -1 200 -2 255 -2 255 0 -169 205 2 117 1 541 1 776 -1 200 -2 870 -2 870 0 -753 205 2 151 1 539 1 812 -1 200 -2 580 -2 580 0 -429 205 205 36 205 -548 205 -224 91 7.4 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Perustehtävä Kehittää, ylläpitää, rakentaa, peruskorjaa ja tarpeen mukaan poistaa hallinnassaan olevia valtiolta luovutuksena siirtyneitä Vimpelinlaakson ja Seppälän oppilaitoskiinteistöjä, jotka luovutusehtojen mukaan on säilytettävä opetustoimen valtionosuutta saavan toiminnan käytössä. Palvelujen nykytilan kuvaus Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksella (Vilake) ei ole palkattua henkilöstöä, vaan se hankkii kaikki hallinto-, talous-, kiinteistönhoito-, kunnossapito-, rakennuttamis- yms. palvelut pääasiassa Kajaanin kaupungilta, kaupungin liikelaitoksilta ja Kainuun sotelta sekä ostopalveluina. Liikelaitos kilpailuttaa investointien suunnittelun ja rakentamisen kaikki urakat sekä osan ylläpitopalveluista. Kaupungin tilakeskus hoitaa Vilakkeen noin 69 100 m²:n rakennuskannan kiinteistönpidon tehtävät. Liikelaitoksen talousarvio laaditaan siten, että kaikki rakennukset ovat omina tulosyksikköinään, jolloin käyttäjille kohdistetaan todelliset rakennuskohtaiset ylläpito- ja pääomavuokrat. Investoinnit toteutetaan vieraalla pääomalla tai rahoitusosuuksilla. Toimintaympäristön muutokset Nykyiset oppilaitostilat riittävät, eikä lisätilan tarvetta ole pl. uudisrakentamista, jolla korvataan huonokuntoista tai ei järkevin kustannuksin korjattavaa tilaa. Tavoitteena on kuitenkin vähentää käytössä olevaa kokonaistilamäärää sekä tilojen tehokas käyttö ja hyvä käyttöaste. Lähivuosina on tarkoitus toteuttaa merkittävä tilojen kokonaismäärän vähentäminen Oppi- ja Seppälän alueella. Palvelulinjaukset 2016–2018 · · · · · · Toteutetaan merkittävimmät investointihankkeet: metallialan tilahanke (Oppi 7) ja Oppialuemuutostyöt, Seppälän alueen välttämättömät investoinnit sekä Tieto 2 -metallihallin ja Taito 2 -allastilojen muutostyöt. Vilakkeen rakennuskantaa myös koskevan kaupungin tilaohjelman (tilastrategia) toteuttaminen, jossa tarkastellaan mm. rakennusten korjausvelka, viiden vuoden investointisuunnitelma sekä rakennusten salkutus sen mukaan, halutaanko rakennuksia kehittää/korjata/uusia, säilyttää vai luopua niistä. Rakennusten arvo-, investointitarve- ja korjausvelkaselvitystä päivitetään joka toinen vuosi. Tyhjäksi tai vajaakäytölle jääneiden/jäävien tilojen toimenpiteet ja tilojen määrän vähentäminen. Tiloja lisääntyy Oppi 7:n laajennuksessa ja logistiikkakeskuksessa noin 2 460 m², vastaavasti poistuvia ovat Oppi 1 (2015), Seppälän asuntola Rantala (2016) ja Oppi 2 (2017) purkamiset -9 600 m². Tilojen vähennys on yhteensä -7 140 m². Energian seurannassa ja käytön tehostamisessa tarvittava järjestelmä on käyttöönotettu vuonna 2015, seuraavana vaiheena ja tavoitteena on energiansäästötyöhön panostaminen ja energiansäästösopimuksen mukaisesti 1–2 prosentin säästö vuotuisiin energiakustannuksiin. Nykyinen rakennusten kiinteistönhoidon ja kunnossapidon taso säilytetään. Tilakeskus hoitaa edelleen Vilakkeen rakennuttamis- ja asiantuntijatehtävät, kiinteistönhoidon ja kunnossapidon sekä kaupungin tilaohjelman valmistelun ja toteuttamisen. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2016 Tuottovaatimus Tilikauden tavoite Peruspääoman korko Tilikauden tavoitetta ei tässä vaiheessa aseteta, koska oppirakennusten mahdollisesta purkamisesta ei ole päätöstä. Jos purkaminen tapahtuu vuoden 2016 aikana, hyväksytään mahdollisesti syntyvä alijäämä, enintään 200 000 euroa. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 92 Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Metallialan tilahanke (Oppi 7) Valmiusaste Hanke valmistuu Tilat käytössä Suunnittelu on käynnissä Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Asiakastyytyväisyys Kiinteistönhoito, ka Kunnossapito, ka Investointisuunnitelma (5 v.) ja tilojen salkutus 3,8 3,5 Tilaohjelma valmistuu 3,8 3,6 Tilaohjelmaa päivitetään ja toteutetaan Tilaohjelma 3,8 3,4 Suunnitelmakauden (3 v.) suunnitelma Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Vimpelinlaakson toisen ja korkea-asteen kampus ja oppimisympäristö Tiivis ja viihtyisä kampusalue, tilojen käytön tehokkuus ja tilojen kunto Tyhjiä tiloja 4 200 m² Peruskorjaamattomia tiloja 6 000 m² Tyhjiä tiloja < 1 000 m², peruskorjaamattomia tiloja 6 000 m² Riskit Kuvaus Korjausvelan kasvu Jos peruskorjausinvestoinnit ovat pienemmät kuin rakennusten peruskorjaustarvekuluminen niin korjausvelka kasvaa, rakennusten kunto heikkenee ja mm. sisäilmaongelmia ilmaantuu. Rakennusten kuluminen on tällä hetkellä noin 2,2 milj. euroa/vuosi ja korjausvelka noin 5 milj. euroa. Markkinakorkojen oleellinen nousu aiheuttaa korkomenojen kasvun ja pääomavuokrien kohoamisen. Taloudelliseen toimintaympäristöön liittyvät riskit Sääilmiöihin liittyvät ja muut kiinteistöriskit Tyhjiä tiloja 4 800 m² Peruskorjaamattomia tiloja 14 000 m² Rankkasateet, vuotovahingot, tulipalot tms. aiheuttavat tulvia ja kiinteistövahinkoja. Kovat pakkaset lisäävät energiakustannuksia sekä muut sään ääri-ilmiöt aiheuttavat vahinkoja tai ylimääräisiä kustannuksia. Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos TULOSLASKELMAOSA 1000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeyli-/alijäämä Rahoitustuotot Rahoituskulut Yli-/alijäämä ennen varauksia Poistoeron lisäys/vähennys Vapaaeht.varausten lisäys/vähennys Tilikauden yli-/alijäämä Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TP 2014 TA 2015 3 449 13 -2 301 3 685 2 000 -2 705 -1 129 -1 177 -2 1 801 2 -178 1 625 220 -1 896 -51 32 0 -88 -56 220 164 TA 2016 TS 2017 TS 2018 3 934 4 330 4 522 -2 594 -2 791 -2 663 -1 496 -1 -157 0 -128 -285 220 -1 974 -1 -436 0 -165 -601 350 -2 018 -1 -160 0 -190 -350 350 -65 -251 0 93 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos INVESTOINTIOSA 1000 € Investointimenot yhteensä Rahoittusosuudet Nettoinvestoinnit Tieto 1 / tietokeskus Tieto 1 / muut tilat (liiketalous) Tieto 1 yhteensä Tieto 2 Tieto 2 / Fox Tieto 2 / Metallihalli Tieto 2 yhteensä TP 2014 -978 568 -410 TA 2015 -7 500 240 -7 260 TA 2016 0 0 Seppälän oppilaitoksen rakennukset Seppälän rakennukset, rahoitusosuus Sisäilma- ja vesikattokorjaukset ja muut ennalta-arvaamattomat korjaus/muutostyöt Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos RAHOITUSOSA 1000 € TS 2018 -590 -1 590 -590 0 0 0 -200 -500 -700 -200 0 -200 0 -5 010 0 -5 010 -40 -98 -98 AMMATTIKORKEAKOULU Taito 1 Kahvio Taito 2 Tieto 3 / hallintorakennus Taito-rakennukset yhteensä KAINUUN AMMATTIOPISTO Oppi 1 / ent. hallintorakennus Oppi 2 / työpaja Oppi 7 / metallialan tilat Oppi 7 / Oppi rakennusten inframuutokset Oppi-rakennukset yhteensä TS 2017 -1 590 -40 -30 -400 -300 -100 0 -30 -400 -300 -100 -2 660 -2 920 -200 -200 -600 -31 -2 860 -3 120 -600 0 -834 568 -4 480 240 -700 -400 -400 -15 -90 -90 -90 -90 -31 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toiminnan rahavirta 1 073 2 802 1 211 1 373 1 668 Liikeyli- /alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 32 1 129 -88 -410 -978 568 663 1 556 -172 555 -727 1 728 2 219 1 801 1 177 -176 -7 260 -7 500 240 -4 458 4 450 4 450 5 250 -800 -157 1 496 -128 -5 010 -5 010 0 -3 799 3 799 3 799 4 750 -951 -436 1 974 -165 -1 590 -1 590 0 -217 216 216 1 200 -984 -160 2 018 -190 -590 -590 0 1 078 -984 -984 0 -984 -8 0 -1 94 Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 94 7.5 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Perustehtävä Koulutusliikelaitoksen tehtävänä on kouluttaa opiskelijat ammattiin ja jatko-opintoihin. Ammatillisen koulutuksen tulosalue, Kainuun ammattiopisto, vastaa ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, työelämälle tarjottavista asiantuntijapalveluista ja palvelujensa kehittämisestä. Lukiokoulutuksen tulosalue, Kajaanin lukio, vastaa lukiokoulutuksesta ja jatko-opintokelpoisuuden saamisesta, etä- ja aikuislukiopalveluista ja palvelujensa kehittämisestä. Palvelujen nykytilan kuvaus Koulutusliikelaitos vastaa toisen asteen koulutuksen järjestämisestä. Liikelaitoksen ammatillinen koulutus toimii liiketoimintaperiaatteella ja tulosvastuullisesti. Lukiokoulutus toimii tulosvastuullisesti. Liikelaitos kilpailee menestyksellisesti sekä kustannustehokkaasti Kainuussa ja Koillismaalla ja on valtakunnallisesti kilpailukykyinen koulutuspalveluiden järjestäjä. Toimintaympäristön muutokset Tulevaisuudessa joudutaan selviytymään samanaikaisesti väestön ikääntymisen aiheuttamista kustannuksista (kestävyysvaje) ja nuorisoikäluokkien pienenemisestä. Talouden on varauduttava sopeutumaan laskeviin yksikköhintoihin koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Nuorisoikäluokkien pieneneminen on jo valtaosin tapahtunut, ja ollaan siirtymässä tasaisen opiskelijakehityksen aikaan vuosikymmenen loppupuolella. Aikuiskoulutuksen osalta kaikki on mahdollista, jos kyetään muuttumaan työelämän mukana ja sen tahdissa. Pitkään jatkunut rahoituksen kasvu kääntyi vuonna 2013 leikkauksiksi, kun hallitus hyväksyi rakennepoliittisen ohjelman talouden kasvattamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Nykyisessä hallitusohjelmassa rahoituksen leikkaukset jatkuvat vuosikymmenen loppuun asti. Vuosina 2014–2017 ammatillinen koulutus menettää yli 20 prosenttia vuoden 2013 julkisesta rahoituksesta. Hallitusohjelmaan on kirjattu ammatillisen koulutuksen reformi, jonka tarkoitus on vahvistaa koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Reformilla poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä sekä raja-aidat nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta. Koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kootaan hallinnollisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) alle. Tämän seurauksen myös työvoimapoliittinen koulutus siirtyy OKM:n vastuulle työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) vuoden 2018 alusta. Samalla koulutuksen järjestäjiä kannustetaan toiminnan tehostamiseen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen. Ammatillinen koulutus on muuttunut 1.8.2015 alkaen vahvasti osaamisperustaiseksi. Koulutus tähtää osaamiseen ja ammattitaitoon, ei tiettyjen opintojaksojen suorittamiseen tai koulutuksen ajalliseen kestoon. Osaamisperusteisuus mahdollistaa joustavamman ja tehokkaamman koulutuksen järjestämisen. Työelämän osaamistarpeiden muutosten huomioiminen edellyttää erityisesti ammatillisen koulutuksen tarjonnassa pitkällä aikavälillä uusien ja nopeasti kasvavien alojen ja taitojen sekä nykyisissä ammateissa tapahtuvien muutosten parempaa ymmärtämistä (moniosaamisen ja yrittäjyyden merkitys kasvaa). Tulevilla työmarkkinoilla ja yleisemmin yhteiskunnassa menestymisen edellytyksenä on, että kaikilla nuorilla on vähintään toisen asteen tutkinto. Työmarkkinoilla käynnissä oleva rakennemuutos edellyttää työvoiman osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Kansantalouden kantokyvyn ja työmarkkinoiden hyvän toiminnan kannalta on tärkeää, että työuran katkokset ovat mahdollisimman lyhyitä ja työllisyysaste korkea. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa on kohdennettava väestökehityksen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaisesti. Lukiokoulutusta suunnataan tiedon soveltamista ja integroimista vaativaan opetukseen ja arviointiin vuoden 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman mukaisesti. Lukiokoulutukseen ei enää ole kohdistumassa lisäleikkauksia, mutta lukiokoulutuksen rahoituksen indeksijäädytyksen seurauksena kuilu lukiokoulutuksen tulojen ja lisääntyvien kustannusten välillä kasvaa. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 95 Merkittävä muutos työmarkkinoilla on digitaalisuuden, automatisaation ja robotisaation kasvava vaikutus tuotantoon ja palveluihin. Kehitys muuttaa sekä ammatillisen koulutuksen että työn sisältöjä ja osaamisvaatimuksia merkittävästi ja vaikuttaa myös ammattirakenteeseen. Osa nykyisistä ammateista katoaa ja uusia ammatteja syntyy sisällöiltään toisenlaisiin tehtäviin. Koulutuksen merkitys työmarkkinoiden muutokseen vastaajana tulee korostumaan työuran kaikissa vaiheissa. Työn muutos ja suuri työttömyys korostavat aikuisten osaamisen kehittämistä nuorisotakuun rinnalla. Kainuussa pitkäaikaistyöttömyys haastaa koulutuksen järjestäjän miettimään uudenlaisia ratkaisuja opintopolkuihin. Uutena haasteena tulee maahanmuuton voimakas kasvu ja sen aiheuttamat paineet niin koulutuspalveluissa kuin työmarkkinoilla. Palvelulinjaukset 2016–2018 Ammatillinen koulutus · Ottaa haltuun nuorten ikäluokasta ammatilliselle uralle suuntaavat. · Mahdollistaa aikuisten työtaitojen kehittämisen työelämän tarpeiden mukaan. · On mukana omassa roolissaan Kainuun ja Koillismaan elinkeinoelämän tulevaisuustyössä. · Pidetään Kainuun ammattiopisto Suomen ammatillisen koulutuksen kymmenen parhaan joukossa kehittämällä ja uudistamalla opetussuunnitelmia (osaamisperusteisuus, uudistuva pedagogiikka, henkilöstön osaamisen kehittäminen, verkostoituminen ja yhteistyö), kehittämällä asiakkuuden hallintaa (työelämän ja asiakkaiden kysyntään vastaaminen, opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen, ennakointityö yhdessä eri toimijoiden kanssa) sekä panostamalla sisäiseen kehittämiseen (johtamisen kehittäminen, laatutyö). · Toimiminen kansainvälisessä maailmassa Lukiokoulutus · Kajaanin lukio toimii valtakunnallisen mittapuun mukaisena suurlukiona. · Ylläpidetään laajaa ja monipuolista oppiaine- ja kurssitarjontaa. · Jatketaan sähköisen oppimisen ja arvioinnin kehittämistä. · Panostetaan opinto-ohjaukseen, ryhmänohjaukseen, opiskelun tukeen sekä opiskeluhuoltoon. · Pidetään läpäisyaste korkeana ja keskeyttämiset vähäisinä. · Lukiokoulutus säilyttää asemansa tehokkaana välineenä työttömyyttä vastaan. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2016 Tuottovaatimus Tilikauden ylijäämä Peruspääoman korko ≥ 200 000 euroa vuodessa Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Tarjotaan sopivia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osia joustavasti ja työelämälähtöisesti Tarjotaan yritysten ja henkilöstön tarpeisiin ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta Koko tutkintojen ja tutkinnon osien määrä (aikuiskoulutus) Koko tutkinnot 614 Tutkinnon osat 3 244 (2014) Vähintään nykytila Vähintään nykytila Kortti-, passi- ja lupakoulutuksiin osallistuneiden määrä 2 160 (2014) Vähintään nykytila Vähintään nykytila Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 96 Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Otetaan haltuun peruskoulun päättävien ikäluokka Hakijamäärä (ensisijaisten hakijoiden osuus liikelaitoksen ilmoittamista aloituspaikoista nuorten ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa) Koulutuksen läpäisyaste (KAO:ssa OPH:n tulosmittarin mukaan) Kokonaiskeskeyttäminen (lukuvuosi/ vuosi) KAO 0,98 Lukio 1,04 Nykytila (KAO ja lukio) Työvoiman tarpeen mukainen KAO 81,6 % Lukio 87,0 % Vähintään nykytaso (KAO ja Lukio) > 85 % (KAO) KAO noin 7,0 % Lukio 4,8 % (2014) <6% <3% <6% <3% Mahdollisimman moni opiskelija saavuttaa jatko-opinto- ja työmarkkinakelpoisuuden korkeampi kuin nykytaso (lukio) Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Virtuaaliopiskelun kehittäminen Käytössä olevien sähköisten oppimisalustojen määrä Kaikissa tulosyksiköissä otetaan käyttöön virtuaaliopiskelumahdollisuudet Virtuaaliopiskelua hyödynnetään laajasti koulutuspalvelujen toteuttamisessa Käytössä jo monia erilaisia oppimisalustoja, mutta vaihtelua tulosyksiköittäin Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Toimiva laatujärjestelmä Valtakunnallisen laatujärjestelmän mittaristo Kaikki toiminnot ovat tasolla edistynyt Kaikki toiminnot ovat tasolla edistynyt Arvio pääosin edistynyt (3,3) ja osin kehittyvä Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Huomioidaan asiakasnäkökulma koulutuspalveluiden järjestämisessä Tulo-, olo- ja päättökyselyt toisen asteen (lukio ja KAO) opiskelijoille OPAL- ja AIPALkyselyt aikuisopiskelijoille Opiskelijapalaute 3,89 Opiskelijapalaute vähintään 3,9 Opiskelijapalaute vähintään 3,9 Aikuiskoulutuksen valtakunnalliset OPAL- ja AIPALpalautteet kerätty, ei vielä käytössä palautteiden keskiarvoja Opiskelijapalaute vähintään 3,9 Opiskelijapalaute vähintään 3,9 Tavoite 2016 Tavoite 2018 KAO lukio 35 % 5 % KAO lukio 30 % 2 % 35 % 16 % 30 % 14 % 15 % 10 % 12 % 8 % Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Opiskelijoiden kannustaminen terveisiin elintapoihin Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö2 (kouluterveyskysely: ammattikoulu ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat) 2 (2013) KAO lukio Tupakointi 39 % 6 % Humalakokeilut 40 % 18 % Huumekokeilut 18 % 13 % Tupakointi = tupakoi päivittäin, humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa, huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 97 Riskit Kuvaus Valtionosuusrahoituksessa ja taloudessa tapahtuvat muutokset Henkilöstöresurssit Liiketoimintaan vaikuttava riski, joka on sekä strateginen että toiminnallinen. Liikelaitoksessa käynnistettiin tämän johdosta talouden sopeuttamistoimet ja tehtiin talouden sopeuttamissuunnitelma, joiden avulla pyritään toimintaa sopeuttamaan tuloja vastaavaksi 2014–2017. Henkilöstöresurssit vähenevät talouden sopeuttamisen sekä eläköitymisen yhteydessä. Miten varmennetaan osaamisen säilyminen ja otetaan haltuun poistuva osaaminen? Osataanko uudistaa toimintatapoja resurssien vähenemisen myötä? Nykytiedon mukaan yhtiöittäminen on tehtävä vuoden 2016 loppuun mennessä. Miten prosessi hallitaan niin, että saadaan positiivinen lopputulos? Sopeuttamalla tilankäyttöä on mahdollista saada aikaan säästöjä. Koulutusliikelaitoksessa on tilankäytön tehostamiseksi laadittu tilastrategia vuosille 2014–2017 osana talouden sopeuttamistoimien suunnitelmaa. Erilaiset yhteiskunnalliset ongelmat heijastuvat myös opiskelijoihin ja lisäävät erilaisten tukitoimien tarvetta ja sitä kautta kustannuksia. Aikuiskoulutuksen yhtiöittäminen Toimitilojen vajaakäyttö Yhteiskunnallisten ongelmien heijastuminen opiskelijoihin Aikuiskoulutuksen merkityksen kasvamiseen liittyvät haasteet Miten saadaan aikuiskoulutuksesta lisätuloja ja menestyksekästä toimintaa, kun muun koulutuksen merkitys rahoituksessa heikkenee? Miten tutkintotavoitteisen ammatillisen koulutuksen siirtyminen TEM:ltä OKM:lle vaikuttaa toimintaan ja rahoitukseen? Henkilöstö, htv2 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 390 380 TS 2018 Kainuun ammattiopisto Kajaanin lukio Yhteensä 449,21 410 Talousarvio 2016 ja TS 2016-2017 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Tuloslaskelmaosa TP 2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Kaupungin toiminta-avustus Valtiontuet Muut tuet ja avustukset 41 111 303 Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 37 961 285 0 722 764 34 506 188 34 506 188 34 506 188 734 838 734 838 734 838 -8 592 -24 898 -843 -6 482 2 491 -9 6 -5 335 -8 892 -23 623 -692 -6 168 357 -11 -8 271 -21 284 -634 -5 869 210 -17 4 -15 -8 271 -21 284 -468 -5 869 375 -17 4 -15 -8 271 -21 284 -378 -5 869 465 -17 4 -15 2 817 352 192 357 448 723 1 167 -15 6 98 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Investointimenot yhteensä Nettoinvestoinnit Irtain omaisuus Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos TP 2014 -713 -713 TA 2015 -370 -370 -713 -370 TP 2014 TA 2015 TA 2016 -1 015 -1 015 -1 015 TA 2016 TS 2017 -220 -220 TS 2018 -115 -115 -220 -115 TS 2017 TS 2018 TOIMINNAN RAHAVIRTA Liikeyli- /alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 325 2 491 843 -9 1 027 357 692 -23 826 210 634 -17 826 375 468 -17 826 465 378 -17 -713 -713 -370 -370 -1 015 -1 015 -220 -220 -115 -115 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 2 612 657 -189 606 711 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN -2 608 657 -189 606 711 Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 0 -19 611 4 99 7.6 Measurepolis Development Oy Toiminta-ajatus Mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut teknologian ja liiketoiminnan kehitysyhtiö, joka luo yhteistyökumppaneilleen näihin teknologioihin pohjautuvaa kannattavaa liiketoimintaa. Toimimme yritys- ja tutkimusmaailman yhteensaattajana ja autamme erityisesti nuoria ja pieniä yrityksiä kumppanien hakemisessa sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla. Palvelujen nykytilan kuvaus Measurepolis Development Oy vastaa osaltaan kaupungin elinkeinotoiminnan käytännön toteutuksesta hoitaen osaamislähtöisen elinkeinotoiminnan toteutusta mittaus- ja tietojärjestelmäalan osalta. Measurepolis edistää toimialallaan liiketoimintaa nykyisissä yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa sekä edesauttaa uusien yritysten ja välillisesti uusien työpaikkojen syntymistä. Lisäksi Measurepoliksen tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Kajaanin asemaa kansallisesti arvostettuna mittaus- ja tietojärjestelmäteknologioihin erikoistuneena korkean teknologian kaupunkina, jotta Kajaani olisi haluttu opiskelu-, työ- ja asuinpaikka ja haluttu kehityskumppani mittaus- ja tietojärjestelmäalan kehittämistoiminnassa. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristössä ja rahoitusrakenteessa on tapahtunut voimakas muutos rakennerahastojen volyymin supistuessa. Tässä muutoksessa Measurepolis tähtää strategiansa mukaisesti vähintään kansallisen tason asiantuntijavastuutehtäviin. Kansallisen/kansainvälisen rahoituksen kilpailu kasvaa edelleen samalla kun rahoituksen tukiprosentit pienentyvät. Omistajan vuosittaisen toiminta-avustuksen osuutta tarvittavasta vuosittaisesta omarahoituksesta täytyy hieman nostaa (vastaa noin 35 prosenttia yhtiön koko toiminnasta). Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta suoraa rahoitusta kumppaneilta tarvitaan ~1/3 vuosittaisesta omarahoituksesta (vastaa 15–20 prosenttia yhtiön koko toiminnasta). Tämä on osoittautunut nykyisessä taloudellisessa tilanteessa todella haastavaksi. Palvelulinjaukset 2016–2018 · · · Yhtiö on mukana suunnittelemassa vuosittain kolmea uutta mittaustekniikan liiketoiminta-aihioita. Suunnitellaan ja toteutetaan yhtiön toimenpiteiden keskittäminen Kajaanin ja Kainuun kannalta tärkeimpiin osa-alueisiin, kuten kaivosvesien monitorointiratkaisut ja metsäbiotalouden uusien mittausratkaisujen kehittäminen. Ympäristömittaukset on jatkokehityksemme kohde laajemmin. Uutena tavoitteenamme on olla Suomen paras mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut teknologian ja liiketoiminnan kehitystä edistävä tiimi, joka tehokkailla toimintamalleillaan ja laajan, kansainvälisesti parhaimmista asiantuntijoista koostuvan verkostonsa kautta synnyttää kannattavaa liiketoimintaa kokoamassaan mittaus- ja tietojärjestelmäalan kansallisessa osaamisverkostossa. Tämä tiimi tulee muodostamaan KAMK Oy:n TKI-toiminnan ytimen 1.7.2016 lähtien. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2016 Palvelun vaikuttavuus, laatu ja asiakastyytyväisyys. Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus. Henkilöstön aikaansaamiset. Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 100 Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Ollaan aktiivisesti kontaktissa alueemme yrityksiin. Yrityskontaktit. Yritykset ottavat aktiivisesti yhteyttä. Haetaan uusia TKIprojekteja ja viedään niitä eteenpäin. 1) Hakemusten määrä. 2) Käynnistyneet. Seminaareissamme on enemmän osallistujia kuin nykyään. Hakemusten määrä on kasvanut. Useampia projekteja on käynnistynyt. Parantamisen varaa on vielä. Parantamisen varaa on vielä. Yritysrahoituksen osuus on kasvanut. Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Yhtiön www-sivujen ja markkinointimateriaalin pitäminen ajan tasalla. Yrityskontaktit ja kyselyt. Kotimaiset yritykset ottavat aktiivisesti yhteyttä. Myös kansainväliset yritykset ottavat aktiivisesti yhteyttä. Viestintäpäällikkö on lomautettuna toistaiseksi. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Lisäkoulutusta tarjotaan koko henkilökunnalle. Osallistumisprosentti. 50 % on osallistunut johonkin yhtiön suosittelemaan lisäkoulutukseen. 100 % on osallistunut johonkin yhtiön suosittelemaan lisäkoulutukseen. Riskit Keskeiset riskit Kuvaus Maailman ja Suomen talouslaman jatkuminen supistaa yritysten TKI-investointeja koko ajan. Yhtiön toiminnan kokonaislaajuus vuonna 2015 on supistunut jopa 30 prosenttia vuoden 2014 tasolta, ja jatkaa supistumistaan, jollei uusille hankkeille saada myönteisiä rahoituspäätöksiä. Tukiprosenttien pieneneminen pakottaa luopumaan hyvistäkin hankkeista. Kansainvälinen yhteistyö ei tuotakaan toivottuja tuloksia yrityksille. Toiminnan ja henkilöstön integrointi KAMK Oy:n kanssa epäonnistuu. HTV2 Measurepolis Development TA 2014 AIKOPA järjestää mittaustekniikan koulutusta vuosina 2015-16 Kajaanissa. TA 2015 7,5 Measurepolis Development Oy TULOSLASKELMA 1 000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja kulut Tilikauden yli-/alijäämä Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TA 2016 7,0 TP 2014 36 748 -280 0 -505 -1 1 0 TS 2017 3,5 tai 7,0 TA 2015 50 680 -400 0 -330 0 0 0 TS 2018 0 TA 2016 TS 2017 0 TS 2018 30 630 -382 0 -278 0 0 0 101 7.7 Kajaanin Elokuvakeskus Oy Toiminta-ajatus Hallitsee vuokraoikeuden perusteella tonttia 205-1-9-2 ja omistaa tällä tontilla olevaa rakennusta. Palvelujen nykytilan kuvaus Kajaanin kaupunki omistaa Kajaanin Elokuvakeskus Oy:n, joka omistaa tontin 205-1-9-2 vuokraoikeuden ja tontilla olevan elokuvakeskuksen rakennuksen. Yhtiö on vuokrannut tästä rakennuksesta tilat mm. elokuvateatterille. 10.6.2009 allekirjoitettu elokuvateatteritiloja koskeva vuokrasopimus on voimassa 30.6.2019 saakka. Vuokraajana toimivan yhtiön rahoitusjärjestelyjen vuoksi vuokrasopimuksessa on sovittu kiinteä vuokra. Muista liiketiloista Kajaanin Elokuvakeskus Oy saa käyvän hintatason mukaisen vuokran. Toimitiloista saatavat vuokratulot eivät riitä Kajaanin Elokuvakeskus Oy:n lainojen lyhentämiseen. Kajaanin kaupunki on avustanut Kajaanin Elokuvakeskus Oy:tä noin 60 000 eurolla vuosittain. Tuki on noin yksi euro myytyä elokuvalippua kohti. Koska kyseessä on osakeyhtiö, Kajaanin Elokuvakeskus Oy maksaa vuonna 2015 tontin vuokraa ja kiinteistövero yhteensä 59 833 euroa. Kaupungin suoraan omistamat muut kulttuurilaitokset eivät maksa näitä maksuja. Toimintaympäristön muutokset Palvelulinjaukset 2016–2018 · · Kajaanissa on toimiva elokuvateatteri myös tulevaisuudessa. Kun määräaikainen elokuvateatteritiloja koskeva vuokrasopimus päättyy 2019, kilpailutetaan tilojen vuokraaminen elokuvapalveluja järjestävien yritysten kesken. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2016 Tilojen vuokrausaste on 100 %. Tilat pidetään vuokrattuina ja varmistetaan vuokrien saanti aikataulussa. Yhtiö maksaa Kajaanin kaupungille lainan korot. Kaupunkistrategiaa toteuttava tuloskortti Raportointivastuussa toimitusjohtaja Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Mukava ja monipuolinen elokuvatarjonta Monipuolinen elokuvatarjonta Elokuvateatteri toimii edelleen Elokuvateatteri toimii vieläkin Riskit Kuvaus Elokuvateatteritoiminta loppuu Elokuvateatterissa kävijöiden määrä vähenee ja elokuvateatteri suljetaan. Kajaanin Elokuvakeskus Oy TULOSLASKELMA Liikevaihto Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja kulut Tilikauden yli-/alijäämä Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 Elokuvateatteri toimii TP 2014 189 -74 -156 -41 -22 -63 TA 2015 190 -74 -164 -48 -22 -70 TA 2016 188 -74 -165 -51 -20 -71 TS 2017 TS 2018 189 -74 -167 -52 -19 -71 190 -74 -169 -53 -18 -71 102 7.8 Kiinteistö Oy Lohtajan Palvelukeskus Toiminta-ajatus Ylläpitää palvelukeskus kiinteistöä Kajaanin Lohtajan kaupunginosassa. Palvelujen nykytilan kuvaus Yhtiön isännöinti ja huolto hoidetaan Kiinteistö Oy Kajaanin Pietarin kautta. Yhtiössä on neljä osakkeenomistajaa, kaksi rakennusta sekä viisi huoneistoa. Kaksi osakkeenomistajaa ei ole huolehtinut velvoitteistaan ja niiden tilat ovat tyhjillään. Yhtiöllä on ottanut haltuun tyhjät tilat, mutta ei ole saanut niitä vuokrattua. Kiinteistön ulkopuolen panelointi on muutettu pinnoitetuksi pelliksi ja ulkopuoli muutenkin kunnostettu. Toimintaympäristön muutokset Palvelulinjaukset 2016–2018 · Ei sitovia tavoitteita. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite 2016 Riskit Kuvaus Talousasiat Kiinteistö Oy Lohtajan palvelukeskus TULOSLASKELMA 1000 € Liikevaihto Käyttömenot Käyttökate Poistot Liike yli/alijäämä Rahoitustuotot ja kulut Tilikauden tulos RAHOITUSLASKELMA 1000 € Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Käyttökate (w/o osakkuusyhtiö) Investoinnit netto Rahoituserät Lainojen muutos Toimintapääoman muutos Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TP 2014 102 -117 -15 -6 -21 21 0 TP 2014 -15 0 21 -13 -7 TA 2015 117 -128 -11 -13 -24 13 -11 TA 2015 -11 0 13 -13 -11 TA 2016 127 -127 0 -13 -13 13 0 TA 2016 0 0 13 -13 0 TS 2017 TS 2018 127 -127 0 -13 -13 13 0 TS 2017 127 -127 0 -13 -13 13 0 TS 2018 0 0 13 -13 0 0 0 13 -13 0 103 7.9 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Toiminta-ajatus Pitää yllä kohtuuhintaisia ja laadukkaita vuokra-asuntoja Kajaanissa asuville ja opiskelijoille. Palvelujen nykytilan kuvaus Yhtiön hallintotehtävät tehdään täysin omana työnä ja samoin suurin osa kiinteistöjen huoltotyöstä. Ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostetaan asuntojen remonttityöt, LVI- ja sähkökorjaukset sekä kesä- ja talviaikaiset konetyöt. Kiinteistöjen yhteistilojen siivoukset ostetaan pääosin ulkoa. Muutamiin kohteisiin ostetaan myös huoltopalvelut ulkopuolelta. Toimintaympäristön muutokset Tekemämme kiinteistöstrategian mukaisesti sopeutamme kiinteistökantaamme markkinatilannetta vastaavaksi. Palvelulinjaukset 2016–2018 · · Peruskorjataan 2017–2018 Kankurintie 1. Tämän jälkeen lisätään vuosikorjaustöitä ja pidetään laajojen peruskorjausten osalta taukoa. Kiinteistöjenhuolto tehdään pääosin omana työnä, mutta tarvittaessa palvelua ulkoistetaan. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2016 Asuntojen käyttöaste Alle 10 % tyhjäkäyntiaste Vuokrasaatavat Alle 2,8 % vuokratuotoista Talous vakaana Sijoitetun pääoman tuotto lainojen keskikoron suuruinen Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Vuokra-asuntojen saatavuus Tarjontaa riittävästi, jopa ylikin Tavoite 2016 Tavoite 2018 Ylläpidetään riittävä tarjonta vuokraasunnoista Pidetään asunnot hyvässä kunnossa ja että niitä on oikea määrä Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Hyvä ja ajan tasalla oleva henkilöstö Asiakastyytyväisyyskysely Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 3,68 (2014) Tavoite 2016 tavoite 3,80 Tavoite 2018 Tavoite, että asiakastyytyväisyys olisi lähempänä 4,00 104 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2016 Tavoite 2018 Pidetään huolta asuntokannasta ja asunnot ydin-Kajaanissa Siirretään painopistettä perusparannuksista vuosikorjauksiin Vuosikorjauksiin käytettävää rahaa lisätään jonkun verran. Laajat peruskorjauksien osalta pidetään kokonaan taukoa. Riskit Työ- ja koulutus- paikkojen määrä ja siihen yhteydessä oleva asukasmäärän kehitys Kajaanissa Tehty vuodesta 1988 perusparannuksia, joita nyt vähennetään. Painopiste on siirtynyt vuosikorjauksiin Kuvaus Määrittää sen, kuinka paljon vuokra-asuntoja Kajaanissa tarvitaan. Yhtiöllä on riskinä käyttöasteen laskeminen nykyisestään. Henkilöstö, htv2 TP 2014 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari TA 2015 26 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari TULOSLASKELMA 1000 € Liikevaihto Käyttömenot Käyttökate Poistot Liike yli/alijäämä Rahoitustuotot ja kulut Varaukset Tilikauden tulos RAHOITUSLASKELMA 1000 € Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Käyttökate (w/o osakkuusyhtiö) Investoinnit netto Rahoituserät Lainojen muutos Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TA 2016 26 TP 2014 17 440 -11 718 5 722 -3 789 1 933 -1 097 -587 249 TP 2014 5 722 -3 550 -1 097 -2 574 TS 2017 26 TA 2015 17 637 -11 043 6 594 -5 671 923 -1 067 0 -144 TA 2015 6 594 -3 000 -1 067 -2 671 TS 2018 26 TA 2016 18 279 -11 600 6 679 -5 500 1 179 -1 200 0 -21 TA 2016 6 679 0 -1 200 -5 500 26 TS 2017 18 500 -11 900 6 600 -5 300 1 300 -1 300 0 0 TS 2017 TS 2018 18 900 -12 200 6 700 -5 300 1 400 -1 400 0 0 TS 2018 6 600 -800 -1 300 -4 500 6 700 -1 800 -1 400 -3 500 105 7.10 Kajaanin Teknologiakeskus Oy Toiminta-ajatus Pääsääntöisesti vuokraa, rakennuttaa, kunnostaa ja tarvittaessa myy tiloja yritystoiminnalle. Palvelujen nykytilan kuvaus Tänä päivänä Teknologiakeskus omistaa tiloja 35 065 m2. Tilojen käyttöaste on 96,9 prosenttia. Tyhjät tilat ovat lähinnä toimistotilaa. Toimintaympäristön muutokset Kajaanin Romu Oy:lle rakennettu 3 850 m2:n halli on valmistunut ja vuokralainen on ottanut tilat käyttöön. Kehräämöntie 5:n vapaita noin 600 m2:n toimistotiloja kunnostetaan vuokrakäyttöön. Palvelulinjaukset 2016–2018 · · · · Www-sivut on uusittu (www.teknologiakeskus .fi) ja saavutettavuutta on parannettu. Teknologiakeskuksen oma kassa sallii pienehköissä muutostöissä tarvittaessa joustavan nopean toiminnan. Yhteistyötä konsernin ja keskeisten toimijoiden kanssa pyritään parantamaan. Tilapalveluiden lisäksi myös oheispalveluita kehitetään (kokoustilat, p-paikat, ruokalapalvelut, kiinteistöpalvelut). Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2016 Tehdään vuodesta 2016 hyvä vuosi. Tavoitteena on, että asiakkaat ovat tyytyväisiä, käyttöaste on hyvä (yli 94 prosenttia) ja tiloihin saadaan myös uutta nuorten perustamaa yritystoimintaa. Riskit Kuvaus Keskeiset riskit Vuokrausaste (hallinnassa, mutta pysyykö?) Maksurästit (maksuajoissa on havaittavissa venymistä). Henkilöstö, htv2 TP 2014 Kajaanin Teknologiakeskus Oy TA 2015 3 Kajaanin Teknologiakeskus Oy TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja kulut Tilikauden yli-/alijäämä Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TA 2016 3 TP 2014 TS 2017 3 TA 2015 TS 2018 3 TA 2016 3 TS 2017 TS 2018 2 513 2 667 2 675 2 725 2 780 -171 -779 -1 281 282 -155 127 -190 -729 -1 542 207 -137 70 -185 -755 -1 509 227 -122 105 -187 -702 -1 665 172 -120 52 -188 -660 -1 680 252 -119 133 106 RAHOITUSLASKELMA Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investoinnit Käyttöomaisuusinvestointien nettomenot Vars.toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset: Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Lainakannan muutokset yhteensä Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 282 779 -158 0 207 729 -137 0 227 755 -122 0 172 702 -120 0 252 660 -119 0 -1 816 -1 300 -1 000 0 0 -913 -502 -140 754 793 0 0 1 867 0 0 1 300 0 0 1 000 0 0 0 0 0 0 -780 -717 -769 -807 -807 1 087 583 231 -807 -807 52 0 0 0 0 227 82 90 -53 -14 107 7.11 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Toiminta-ajatus Tekevä korkeakoulu. Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) on kansallisesti houkutteleva ja kiinnostava työja opiskelupaikka sekä yhteistyökumppani. Edistämme Pohjois- ja Itä-Suomen osaamisen, osaajien ja elinkeinoelämän kehittymistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä. Palvelujen nykytilan kuvaus Tutkintoon johtava koulutus, kansainväliset koulutukset (tutkinnot), jatko- ja täydennyskoulutus (AIKOPA), aluekehitys sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Toimintaympäristön muutokset Ammattikorkeakoulujen rahoitus muuttui 1.1.2014 alkaen 100 % tuloksiin perustuvaksi. Rahoitusmallia uudistetaan vuodesta 2017 alkaen. Uusi ammattikorkeakoululaki tuli voimaan 1.1.2015. Perusrahoitus siirtyi valtiolle. Valtiontalous on heikko ja korkeakoululaitoksen rahoitus jatkaa vähenemistään. Rakenteellisen kehittämisen paineet jatkuvat ja vahvistuvat. Väestö ikääntyy ja ikäluokat pienenevät. Terveydenhuollon henkilöstö eläköityy. Kainuu on kansallisesti suurinta rakennetyöttömyyden aluetta ja huoltosuhde on heikoin. Maailma globalisoituu. Julkinen kansallinen kehittämisrahoitus (ml. aluekehitysrahoitus) supistuu. Uusi EU-ohjelmakausi alkoi. Teollisuuden rakennemuutosten myötä koulutuksen painopiste siirtyy monimuotokoulutukseen (ent. aikuiskoulutus) ja siten elinikäisen oppimisen mahdollisuudet korostuvat jatkossa. Yritystoiminnan ja yrittäjyyden edistämisen rooli korostuu. Tarvitaan nopeaa ja joustavaa reagointikykyä, verkostoitumista, profiloitumista, markkina-alueen laajentamista, kilpailukyvyn varmistamista. Palvelulinjaukset 2016–2018 · · KAMK ’2020 strategian mukaisesti, opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän ja rahoituksen perustana olevan toimiluvan mukaisesti. Koulutus, TKI ja aluekehitys Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa rehtori Tavoite 2016 Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa rehtori Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2014 Tavoite 2016 Tavoite 2018 Aloittaa yrittäjänä (valmistuneet) / vuosi TKI-toiminta euroina 13 15 15 4,4 M€ ~ 3,4 M€ ~ 4 M€ Mittari/indikaattori Nykytila TP 2014 Tavoite 2016 Tavoite 2018 Suoritetut tutkinnot Ylemmät tutkinnot Avoin AMK, opintopisteet 320 51 1800 320 35 2000 Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 394 35 1 141 108 Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2014 Tavoite 2016 Tavoite 2018 Avoimen amk:n opintopisteet AIKOPAn opiskelijamäärä 1 141 1800 2000 Yhteensä 3897, josta KAMK 1534 Yhteensä 3900, josta KAMK 1600 Yhteensä 3900, josta KAMK 1700 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2014 Tavoite 2016 Tavoite 2018 Opiskelijatyytyväisyys prosentteina AIKOPAN asiakaspalaute (1–5) 82 (huom. mittaristo muuttuu) 4,3 82 (huom. mittaristo muuttuu) 4,3 86,20 4,3 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2014 Tavoite 2016 Tavoite 2018 Opiskelijoiden suorittamat TKI-opintopisteet valmistumishetkellä 50 70 Mittari/indikaattori Nykytila TP 2014 Tavoite 2016 Tavoite 2018 Henkilöstön työhyvinvointi (1–4) 3,3 3,3 35 Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja 3,3 Riskit Kuvaus Keskeiset riskit Perusrahoituksen vaihtelut 100 % tulosrahoituksessa AMK-sektorilla ja muutokset valtakunnallisessa korkeakoulupolitiikassa Kansallisen TKI-rahoituksen vähenemisen vaikutukset TKI- toiminnan omarahoituksen riittävyys ICT:n toimintahäiriöt Sote-uudistuksen vaikutukset Alueen vetovoiman vaikutus osaavan työvoiman saantiin AIKOPAn ja CEMIS-toiminnan tuloksellisuuden ylläpitäminen (rahoituksen niukkuus) Henkilöstö, htv2 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy TP 2014 191,3 Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TA 2015 TA 2016 190 TS 2017 192 TS 2018 192 192 109 Tulos-ja rahoituslaskelma Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy TULOSLASKELMA 1000 € Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Toiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot ja kulut Tilikauden yli-/alijäämä RAHOITUSLASKELMA 1000 € Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikevoitto Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investoinnit netto Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TP 2014 17 595 86 -1 483 -11 694 -230 -4 121 154 3 156 TP 2014 TA 2015 17 215 49 -670 -11 581 -209 -4 561 243 3 245 TA 2015 TA 2016 15 419 84 -614 -10 993 -196 -3 926 -226 3 -223 TA 2016 TS 2017 TS 2018 16 000 100 -650 -11 200 -205 -4 050 -5 5 0 TS 2017 16 500 120 -700 -11 350 -203 -4 370 -3 3 0 TS 2018 154 230 3 -29 243 209 3 -171 -226 196 3 -237 -5 205 5 -200 -3 203 3 -200 358 283 -264 5 3 -361 -3 283 -264 5 3 110 7.12 Loiste Oy Toiminta-ajatus Loiste-konserni toimittaa asiakkailleen energiaa ja niihin liittyviä palveluita. Palvelujen nykytilan kuvaus Palvelumme tuotetaan omana työnä sekä ostopalveluina. Palvelumme järjestetään tehokkaasti huomioiden lopputulos ja kustannukset. Otamme huomioon mm. markkinatilanteen, strategian ja lainsäädännön aiheuttamat muutostarpeet. Toimintaympäristön muutokset Sähkön markkinahintataso on alhainen pitkälle tulevaisuuteen. Ilmastonmuutos ja uusiutuvan energian tuotanto ovat energiatoimialaa ohjaavia tekijöitä. Älykäs energianjakelu kehittyy. Palvelulinjaukset 2016–2018 · · Loiste-konserni panostaa sähkön toimitusvarmuuteen. Uudistamme ja kehitämme sähköverkkojamme pitääksemme ne luotettavina ja toimintavarmoina. Investoimme uuteen voimantuotantoon vähentääksemme ilmastonmuutosta. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2016 Rahoitus Tulos Rahoittajien asettamat kovenantit (rahoitusehdot) täytetään. Konsernin liikevoitto 9,9 milj. euroa ja voitto ennen veroja 1,1 milj. euroa Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Häiriötön sähkön jakelu KAH-arvo (KAH = 3,0 MEUR 3,0 MEUR 2,8 MEUR sähkön toimituksen keskeytyksen aiheuttama haitta) Konsernin tuloksen kannalta olennaisimmat tekijät ovat sähkön tukkumarkkinahinta, säätilan aiheuttamat häiriöt sähköverkkotoiminnalle sekä korkotaso. Lumi- ja jääkuormat sekä myrskyt aiheuttavat suurimmat riskit sähköverkkotoiminnalle. Niiden aiheuttamista suurhäiriöistä voi aiheutua viankorjauskustannuksia sekä sähkömarkkinalain mukaisia vakiokorvauksia. Suurhäiriöt aiheuttavat verkostolle lisäksi ylimääräistä rasitusta ja vähentävät sen jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa. Verkoston ennakoivalla kunnossapidolla pyritään vähentämään vikoja ja pienentämään verkosta aiheutuvaa turvallisuusriskiä. Rahoituksellisesti konsernin toimintaan sisältyy korkoriski sekä likviditeettiriski. Lyhyellä aikavälillä hintapiikit fyysisen sähkön tukkumarkkinoilla voivat aiheuttaa rahatarpeen voimakasta kasvua. Tuotetun ja myydyn energian hintariski on rajattu johdannaissopimuksilla. Rahoitusriskiä hallitaan korkojohdannaisilla. Johdannaisten käyttöä ohjataan konsernin riskienhallintapolitiikalla. Sähkön jakeluun liittyy vastuuriskejä, joita on pienennetty vakuutuksilla. Myös energian tuottamiseen ja siirtämiseen liittyvää omaisuus- ja keskeytysriskiä on pienennetty vakuutuksin. Keskeiset riskit Henkilöstö, htv2 Loiste Oy TP 2014 TA 2015 82 Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 Tavoite 2016 TA 2016 79 Tavoite 2018 TS 2017 70 TS 2018 69 67 111 7.13 Loiste Lämpö Oy Toiminta-ajatus Toimittaa ympäristöystävällistä, laadukasta ja kilpailukykyistä lämpöä Kajaanin kaupungin alueella. Palvelujen nykytilan kuvaus Palvelumme tuotetaan omana työnä sekä ostopalveluina. Palvelumme järjestetään tehokkaasti ja taloudellisesti. Otamme huomioon mm. markkinatilanteen, strategian ja lainsäädännön aiheuttamat muutostarpeet. Toimintaympäristön muutokset Ympäristöarvot korostuvat. Maalämmön ja muiden vaihtoehtoisten lämmitystapojen suosio kasvaa. Palvelulinjaukset 2016–2018 · · · Pyrimme edullisen hintatason säilyttämiseen häviöitä pienentämällä ja panostamalla kannattaviin tuotantoratkaisuihin. Pyrimme luopumaan öljylämmöntuotannosta pitkällä jänteellä. Kehitämme oheistuotteita ja joustavaa hinnoittelua. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2016 Tulos Osingonmaksu säilytetään edellisten vuosien tasolla (noin 2 milj. euroa vuodessa). Riskit Kuvaus Keskeiset riskit Lämmöntuotannossa ja kaukolämpöverkossa voi olla vaurioita, joista seuraa tuotanto- ja lämmönjakelukeskeytyksiä sekä mahdollisesti vahinkoja ja vahingonkorvauksia ulkopuolisille. Lämpövajeen esiintyessä jää saamatta myyntituloja. Tuotanto- ja polttoainejakeluhäiriöiden aikana joudutaan käyttämään kalliimpia polttoaineita, mikä lisää kustannuksia. Pitkä lämmöntoimitusvaje voi aiheuttaa laitteiden ja verkon jäätymistä, mistä voi aiheutua suuria vahinkoja. Säätila voi aiheuttaa lisäkustannuksia tai myyntitulojen menetystä. Kylminä kausina talvella huippulämmöntuotantoa hoidetaan öljykattiloin, mikä lisää kustannuksia. Lauhana talvena lämmönkulutus jää pieneksi, mistä seuraa liikevaihdon laskua. Ympäristöuhkatekijöistä suurin on öljyvuoto öljysäiliöistä tai -putkistoista. Lämpökeskuksia käynnistettäessä ja öljypolttimien käyntihäiriöiden tapahtuessa voi tulla nokeavia savukaasupäästöjä. Lämmöntuotantohäiriöiden aikana, jolloin joudutaan käyttämään hiilidioksidipäästöiltään suurempia polttoaineita, kuluu päästöoikeuksia ja aiheutuu lisäkustannuksia. Ikääntyneet lämmöntuotantolaitokset aiheuttavat toimintariskejä. Pääkattilalaitosten tuotantohäiriötilanteessa pienien useissa paikoissa olevien lämpölaitosten tuotannon yhteensovittaminen tuo riskin. Tuotantohäiriöissä voidaan joutua käyttämään hiilidioksidipäästöjä lisääviä polttoaineita, mikä kuluttaa päästöoikeuksia ja lisää kustannuksia. Vakuutuksilla katetaan kaikki ne vahinkoriskit, joiden osalta se on taloudellisesti mahdollista ja muuten järkevää tai vahinkotapahtumaan on saatavissa vakuutusta. Yhtiössä on tehty riskikartoitus ja sen jälkeen on laadittu vakuutuspolitiikka, jonka mukaisesti vakuutukset on hankittu. Yhtiön vakuutusturva on järjestetty yhdessä Loiste Oy:n kanssa. Tulipalo lämpökeskuksilla voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä. Iso kaukolämpövesi- tai öljyvuoto voi aiheuttaa huomattavat vahingot ja vahingonkorvaukset. Henkilöstö, htv2 Loiste Lämpö Oy TP 2014 TA 2015 4 Kaupunginhallituksen esitys - KV 7.12.2015 TA 2016 4 TS 2017 4 TS 2018 4 4 112
© Copyright 2024