Hallintokuntien suunnitteluohjeet, talousarvio 2016 ja
Eurajoen kunnanhallitus Hallintokuntien suunnitteluohjeet - talousarvio 2016 - taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 Hyväksytty KH 23.6.2015 Eurajoen kunta Hallintokuntien suunnitteluohjeet 1. Aluksi Kuntalain 65 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Suomen bruttokansantuote on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kokonaisarvonlisäys on reilut 8 prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisiä 2007. Lähivuodet lupaavat parhaimmillaankin vain yhden prosentin kasvua. Suomen vientisektori ei pääse mukaan kansainväliseen kasvuun. Työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet, minkä lisäksi alueelliset ja ammatilliset erot työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa ovat suuria. Työttömyyden odotetaan pysyvän entisellä varsin korkealla tasolla. Viime vuonna kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi edelleen tiukkana, vaikka kuntatalouden kirjanpidollisen tulos nousi positiiviseksi. Tulosta parantavia tekijöitä olivat henkilöstömenosäästöt sekä tuloveroprosenttien kiristykset. Kun tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, kuntatalouden velkaantuminen jatkui. Kuntien velkaantumisaste on 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtakunnantasolla kunta-alan palkkasumman ennakoidaan painuvan tänä vuonna miinukselle. Muutokset vähentävät henkilöstön määrää. Sopeutukset tehdään hyödyntämällä luonnollista poistumaa, vähentämällä sijaisten määrää ja määräaikaisten käyttöä sekä järjestelemällä töitä uudelleen. Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt, ja tulee kärsimään heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Lakisääteisistä kiinteistöverojen ylä- ja alarajojen tarkistuksista aiheutuvat lisätulot eivät vahvista kuntataloutta, sillä ne vähennetään kuntien valtionosuuksista. Eurajoen kunnan verotulojen ennakoidaan pienentyvän vuodesta 2014 noin 3 miljoonalla eurolla. Valtionosuudet pienenevät vuodesta 2014 noin 1 miljoonalla eurolla. 2. Laadittavat suunnitelmat ja suunnitteluaikataulu 2.1. Aikataulu Hallintokunnan suunnitelmaesitys vuosille 2016-2018 tulee jättää kunnanhallitukselle viimeistään 18.9.2015. Talouden ja hyvinvointijohtamisen vuosikello on liitteenä 1. 2.2. Suunnitelmaesitys 2016-2018 Hallintokunnat tekevät suunnitelmaesityksen jokaiselle hallinnassaan olevalle tulosalueelle eli talousarvion valtuustotason määrärahalle. Hallintokunnan suunnitelmaesitys koostuu viidestä osasta: A. B. C. D. E. F. Toimintaohjelmat ja strategiat Käyttösuunnitelmaesitys vuodelle 2016 Suunnitelmaesityksen tekstiosa vuosille 2016-2018 Investointiohjelmaesitys vuosille 2016-2018 Henkilöstöohjelmaesitys vuosille 2016-2018 Tulosindikaattorit Toimintaohjelmat ja strategiat Kunnan johtamisjärjestelmä pitää sisällään valtuustosopimuksen, kunnanvaltuuston laatiman kuntastrategian, strategian toteuttamiseksi laaditut poikkihallinnolliset toimintaohjelmat sekä taloussuunnitelman ja talousarvion. Taloussuunnitelma- ja talousarvioasiakirjassa hallintokunta tekee toiminnastaan kehitysohjelman kunnan strategisten linjausten mukaisesti. Hallintokunnan kehitysohjelmassa jalkautetaan kuntastrategia ja sitoutetaan hallintokunnan henkilökunta määrittelemällä ne keinot ja välineet, joilla hallintokunnan elinvoimaa hallitaan tasapainoisesti. Kehitysohjelmassa koordinoidaan eri hallintokuntien tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi. Kehitysohjelma voi sisältää toimintatapojen määrittelyä, tarvittavan osaamisen määrittelyä, operatiivisia toimintasuunnitelmia sekä erilaisia hankkeita ja ohjelmia. Selostus kehitysohjelmasta tallennetaan yhteiseen hakemistoon omaan kansioon Y:Julkinen\Budjetti\2016\Kehitysohjelmat Kunnanvaltuuston 2.12.2013 hyväksymä Kuntastrategia 2017 ja valtuustosopimus ovat liitteenä 2 ja 3. Käyttösuunnitelmaesitys Hallintokunnat tekevät talousarviota varten euromääräisen, tilitasoisen käyttösuunnitelmaesityksen. Käyttösuunnitelmaesitykset tehdään suoraan FPM -ohjelmaan. Kun kunnanvaltuusto joulukuussa on hyväksynyt talousarvion, hallintokunnat tarkistavat käyttösuunnitelmansa hyväksyttyjen talousarviomäärärahojen puitteisiin. Tekstiosa Tärkeä osa hallintokunnan suunnitelmaesitystä on tekstiosa, joka sisältää seuraavat otsikot: Sitovat tavoitteet vuonna 2016 Painopistealueet suunnitelmakaudella 2016-2018 Talousarvion 2016 muut perustelut Hallintokunnan on talousarvion laadinnan yhteydessä erillisellä lomakkeella esitettävä selvästi perustelut tilikohtaisesti mahdollisille budjettiraamin ylityksille. Lomakepohja on tallennettu Y:Julkinen\budjetti\2016 –hakemistoon. Erityisesti hallintokunnan tulee keskittyä toiminnallisten tavoitteiden asettamiseen vuodelle 2016. Tavoitteiden tulee olla sellaisia, että niiden toteutumista voidaan seurata. Tavoitteiden toteutumista seurataan toteutumaraporteissa ja toimintakertomuksessa. Talousarvion perusteluissa hallintokunnan tulee erityisesti esittää, miten hallintokunta vastaa toimintaympäristön muutoksiin, yhteistoimintaa ja palvelujen tuotantotapaa kehittämällä. Tekstiosa tulee pyrkiä kirjoittamaan siten, että se on mahdollisimman suoraan käyttökelpoinen lopullisen suunnitelman tekstiosaksi. Vanha tekstiosa löytyy hakemistosta Y:Julkinen\budjetti\2015 tai intrasta Hallinnon osion alta. Tekstiä laadittaessa on muistettava, että valtuusto hyväksyy vuotta 2016 koskevat tekstin osat sitovina ja myöhempiä vuosia koskevat osat ohjeellisina. Tekstiosa tallennetaan yksilöivällä nimellä (esim. Ta2016Tekla) omaan kansioon yhteiseen hakemistoon Y:Julkinen\budjetti\2016 -hakemistoon. Investointiohjelmaesitys Investointiohjelmaesityksessään hallintokunta esittää vuosittain kaikki hallintokunnan hankkeet, jotka aiheuttavat menoja tai tuloja talousarvion investointiosaan kaudella 2016-2018. Kaikki hankkeet tulee perustella ja niiden vaikutukset käyttötalouteen arvioida. Lisäksi kaikista vuoden 2016 talousarvioon esitetyistä yli 20.000 euron investointihankkeista on laadittava tarkka hankeselvitys, jossa hanke selostetaan, perustellaan ja kustannukset eritellään. Hankeselvitys tulee täyttää niin, että siitä on todettavissa talousarviovuoden aikana hankkeen sisältö. Lomakemalli (liite 4) on tallennettuna Y:Julkinen\Lomakkeet\Hankeselvitys. Investointiohjelmaesitys selvityksineen tallennetaan omaan kansioon yhteiseen hakemistoon Y:Julkinen\budjetti\2016\Investoinnit. Henkilöstöohjelmaesitys Henkilöstöohjelmaesityksessään hallintokunta esittää vuosittain kaikki suunnittelemansa henkilöstömuutokset (sekä uusrekrytointi että suunnitelma eläköitymisen johdosta tehtävästä rekrytoinnista) kaudella 2016-2018. Henkilöstölisäyksiin on suhtauduttava pidättyvästi. Rekrytointi on ennakoivaa ja aitoon tarpeeseen liittyvää korvausrekrytointia. Uusrekrytointi kohdistuu hyvin koulutettuun potentiaaliin ja suuntautuu strategian painottamiin tehtäviin. Henkilöstöohjelmaesitys selvityksineen kirjoitetaan omalla otsikollaan ja tallennetaan omaan kansioon yhteiseen hakemistoon Y:Julkinen\budjetti\2016\henkilöstöesitykset. Tulosindikaattorit Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä hallintokunnat päivittävät omat tulospalkkioidensa tavoitteet sekä niille mittarit, mikäli vuoden 2015 mittarit ja tavoitetasot eivät ole käytettävissä vuonna 2016. Tulosindikaattoreiden päivittämistä ohjaa henkilöstösihteeri Katriina Tuomisto. Tulosindikaattorit tallennetaan omaan kansioon hakemistoon Y:Julkinen\budjetti\2016\Tulosindikaattorit. F..3 Menokehykset Vuoden 2014 vuosikate riitti kattamaan nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset. Kunnan rahavarat kasvoivat tilikaudella 2,8 me. Kunnan omavaraisuusaste oli 88,8 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 19,04 %. Valtuustosopimuksen mukaan ansiotuloveroprosentti pidetään nykyisellään, mikäli lainsäädännössä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Kiinteistöveroprosentit voimalaitoksia lukuun ottamatta pidetään Satakuntaan nähden kilpailukykyisinä. Palvelumaksuja tarkistetaan vuosittain samalla periaatteella. Vuosikatteelle ei aseteta tavoitetta, vaan kunnanhallitus asettaa vuosittaisen menokehyksen verrattuna edellisen vuoden toteutuneisiin menoihin. Vuosikatteen tulee kuitenkin aina kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Investointitaso määräytyy vuosikatteen perusteella. Vuosikatteen yli meneviä investointeja voidaan kattaa enintään kolmasosalla aikaisempien tilikausien rahoitusylijäämästä. Valtuuston vuosille 2016-2017 vahvistamasta investointiohjelmasta pidetään kiinni ja uudet investoinnit tuodaan talousarvioon taloussuunnitelman kautta muut kuin henkilöstömenot saavat kasvaa enintään 4 prosenttia vuoden 2014 toteutuneesta. Henkilöstömenot kirjataan talousarvioon henkilöstöohjelmaesityksen perusteella tukitoimintojen toimesta keskitetysti. F..3 Talousarviomuutokset Kuntalain 65 §:n mukaan talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Jos hallintokunnalla on talousarviovuoden aikana tarvetta tehdä muutoksia valtuustotasontalousarviomäärärahoihinsa, se tekee asiasta muutosesityksen hallintosäännön 36 §:n mukaisesti välittömästi, kun muutostarve ilmenee. Liite 1 Liite 2 EURAJOKI Kuntastrategia 2017 Strateginen johtoryhmä Strategiaseminaari elokuu 2013 Hallitus 26.11.2013 § 298 Valtuusto 2.12.2013 § 80 EURAJOEN KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET 1. Eurajoen kunnan toiminnan perusta Perustehtävä Edistämme jäsentemme hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellamme, kunnallistalouden tasapainosta huolehtien. Arvot Tuloksellisuus Oikeudenmukaisuus Vastuunkanto Jatkuva kehittäminen Päämäärä Eurajoki on Satakunnan paras paikka asua ja elää Erottumistekijä Talous, joka mahdollistaa asumisviihtyvyyden ja itsenäisyys, joka mahdollistaa ihmisläheisyyden Asukaslupaus Tarjoamme kuntamme jäsenille arjen sujumista ja aidosti hyvinvointia tukevia yksilöllisiä palveluja ihmisläheisesti ja joustavasti 2. Toimintaympäristö Kansantalouden kasvu on hidastunut ja tulee olemaan pitkään hidasta. Kun samanaikaisesti Eurajoen selkeästi suurin ikäryhmä ylittää 65 ikävuoden, se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelutarpeen kasvua ja uhkaa palveluiden rahoituksen kestävyydelle. Yleisen taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee. Eurajoen väestö kasvaa, mutta maltillisesti. Toimintaympäristön muutoksesta huolimatta kunnan vastuulla on turvaverkon ylläpito, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä tekniseen infrastruktuuriin. Palvelutarpeiden eriytyminen kuitenkin jatkuu. Eurajokelaiset voivat huolehtia aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, mutta kukaan ei jää ilman tukea, jos omat voimat eivät riitä. Kuntien keskinäisten erojen kasvu ja valtion harjoittama kuntapolitiikka ovat kiristäneet kuntien ja valtion välistä suhdetta sekä kuntien keskinäisiä suhteita. Alueiden välinen kilpailu edellyttää huomion kiinnittämistä mielikuviin elinvoimasta, infrastruktuurista, toimivasta kehittäjäverkosta, verkostoihin kuulumisesta sekä asuin- ja yritysympäristön laadusta. Olkiluodossa on edustettuna ydinenergiatuotannon koko kirjo. OL1:stä ja Ol2:sta käytetään ja vuosihuoltojen ansiosta kehitetään. OL3 on rakenteilla ja otetaan käyttöön. OL4:n kilpailutus ja suunnittelu ovat käynnissä. TVO huolehtii matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituksesta sekä käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnista. Posiva suunnittelee ja rakentaa loppusijoituslaitosta käytetylle ydinpolttoaineelle. Ydinenergiatuotannon osaamiskeskittymä on Eurajoelle mahdollisuus. Suomi on johtavia maita uusiutuvien ja erityisesti bioenergian hyödyntämisessä. Uusiutuvan energian käytön lisäämisellä on aluepoliittisia vaikutuksia. Julkishallinnon toimintaa tukeva ict-ympäristö toimii yhteen entistä paremmin, mikä mahdollistaa toimintatapojen uudistamisen. 3. Eurajoen kunta 2017 3.1 Arjen sujumista ja aitoa hyvinvointia tukevien yksilöllisten palvelujen kunta Kunta turvaa hyvinvointipalvelujen saatavuuden nykyisessä laajuudessa. Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä korostuu elintapoihin ja ennaltaehkäisevään terveyden edistämiseen vaikuttaminen sekä kuntalaisten vastuun lisääminen. Kunnassa kehitetään palvelumalleja, jotka perustuvat ratkaisun hakemiseen kuntalaisen tarpeisiin asiantuntijuutta hyväksi käyttäen. Toiminnasta otetaan vastaan ja kerätään palautetta, jonka perusteella toimintaa kehitetään. Kehittämisen painopiste on väestöpohjaisissa palvelukokonaisuuksissa ja –prosesseissa. Kunnassa on jatkossakin toimiva lähipalveluverkko, jota täydentää keskitetyt- ja sähköiset palvelut. Kunnan omia palveluja täydentää yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä korostuu. Palveluyhteistyö pohjautuu tasavertaiseen ja alueelliset erityispiirteet huomioivaan pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen. Kumppanuuden tulee perustua yhteiseen päämäärään, vastavuoroisuuteen ja toisen toiminnan tukemiseen. 3.2 Hyvän asumisviihtyvyyden kunta Kunta turvaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle sekä rakennetun ympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle. Kehittämisen painopiste on fyysisen kuntakuvan parantamisessa, liikenneyhteyksien turvallisuuden ja sujuvuuden parantamisessa sekä positiivisten elementtien esilletuonnissa. 3.3 Elinvoimainen kunta Kunta toimii elinkenopoliittisten edellytysten luojana parantamalla yritysten fyysistä ympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja sekä toimintaan liittyviä säännöksiä, käytäntöjä ja yhteistyökulttuuria. Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä avaa mahdollisuuksia elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyden väliseen vuoropuheluun. Kunta kehittää omaa hankintaosaamistaan. Maakunnan vahvoja osaamisalueita ovat olleet metalli – erityisesti meriteknologia – kemiallinen metsäteollisuus, kuljetus ja logistiikka ja ydinvoimateknologia. Maakunnan vahvuutena on uudistumiskykyinen ja –hakuinen teollisuus, joka muodostaa vahvan teollisen perustan. Elinkeinorakenne on viimeisen 20 vuoden aika monipuolistunut merkittävästi. Maakunnan ja erityisesti Eurajoen kannalta tärkeää on Olkiluodon mahdollisuus kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi ydinvoiman osaamiskeskukseksi, jonka johdolla energiateollisuutta tukeva sekä tuotannollinen että palveluyritystoiminta voi kehittyä. Ulkomaisen työvoiman juurruttaminen Eurajoelle on myös merkittävä mahdollisuus. 3.4 Vastuullisen henkilöstöjohtamisen kunta Kunnassa johdetaan, kehitetään ja vapautetaan henkilöstön osaamista ja hyödynnetään sen täysi potentiaali sekä organisaatio- että henkilötasolla. Muutostilanteessa korostuvat johtamisen kehittäminen, kyvykkyyksien hallinta sekä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstösuunnittelu edellyttää nykyisten ja tulevien henkilöstötarpeiden analysointia tunnistamalla nykyinen osaaminen ja vertaamalla sitä tarpeisiin. Henkilöstön aikaansaantikykyä arvioidaan suhteessa asiakasvaikuttavuuteen, talouteen ja resursseihin sekä prosesseihin ja rakenteisiin. Suorituksiin perustuva tulospalkkaus ohjaa toimintaa ja se koetaan oikeudenmukaiseksi. 3.5 Toimivan demokratian kunta Eurajoella kunnallinen itsehallinto säilytetään. Tehdään edustuksellista demokratiaa paremmin tunnetuksi, mutta poliittisen vaikuttamisen ohella kuntalaisen vaikuttamista palvelujen käyttäjänä korostetaan. Käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen ja tavoitteiden konkretisointi kytketään päätöksentekoprosessissa esilletulovaiheeseen, vaihtoehtoiset ratkaisut valmisteluvaiheeseen ja prototyypit sekä pilotointi päätöksentekovaiheeseen. Asiakaslähtöisyyden menetelmät kytketään toimeenpanovaiheen palveluprosesseihin. Tunnistetaan osallistumisen näkökulmasta erilaiset ryhmät (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset). Vuorovaikutteisella viestinnällä parannetaan kunnan yhteyttä asukkaisiin ja sidosryhmiin. Avoin hallinto ja sujuva tiedonkulku kunnan ja sen asukkaitten välillä on toimivan kansalaisdemokratian edellytys. 3.6 Informaatioteknologian edelläkävijäkunta Kunnassa on ict-kokonaisarkkitehtuuri. Kunnan palveluverkko on monikanavainen, toimii kustannustehokkaasti ja kuntalaisen näkökulmasta saumattomasti. Sähköiset asiointipalvelut ja sähköinen verkkoviestintä ovat käytössä kaikissa palvelukokonaisuuksissa. Asiakkuuksien johtamiseen tarvittava tieto on käytettävissä myös asiakasrajapinnassa. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kokemuksen hyödyntämistä, kokeiluja ja niihin liittyvien epäonnistumisten sietämistä. 3.7 Kansainvälinen kunta OL3:n myötä Eurajoesta on tullut asukaslukuun suhteutettuna Suomen kansainvälisin kunta. Tulevien investointien edesauttamiseksi kunta pitää huolta osaavan työvoiman palvelutarpeista. Kunta osallistuu aktiivisesti ydinenergia-alalla toimivien yhteisöjen yhteistoimintaan. 3.8 Tasapainoisen talouden kunta Vuosikatteen tulee taata perustehtävän toteuttaminen kilpailukykyisellä verokannalla. Nykyisen kaltaisen verolainsäädännön voimassa ollessa palvelujen nettokustannusten tulee olla verotulojen kanssa tasapainossa. Investointien rahoitukseen käytetään enintään kolmasosa aikaisempien vuosien rahoitusylijäämästä. 4 Strategiasta toteutukseen Strategian ja kehittämistoimintojen toteutuksen välisenä siltana tulevat toimimaan ohjelmat. Ohjelma on strateginen ohjauskeino ja strategian uudistamisen väline. Se on tapa koordinoida useiden eri toimijoiden tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi yhteisesti valitulla aihealueella. Toteutuksen tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia tuloksia. Ohjelmien valinta ja muodostaminen tapahtuu taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Liite 3 VALTUUSTOSOPIMUS VUOSILLE 2014-2016 Valtuustosopimus on valtuustoryhmien yhdessä valmistelema, valtuustokauden kattava asiakirja. Sopimuksen tarkoituksena on saavuttaa päätöksenteossa suunnitelmallisuus ja pitkäjännitteisyys. Valtuustosopimuksen lisäksi kunnan toimintaa ohjataan kuntastrategian, sen toteuttamiseksi laadittujen toimintaohjelmien sekä talousarvion ja –suunnitelman kautta. VALTUUSTON STRATEGISEN OHJAUKSEN TAVOITTEET JA VAATIMUKSET 1. Demokratian toteutumisen varmistaminen Kuntalaiset näyttäytyvät poliittisina toimeksiantajina ja vaikuttajina sekä palveluiden yhteiskehittäjinä. Osallisuuden menetelmät kytketään päätöksentekoprosesseihin ja asiakaslähtöisyyden menetelmät palveluprosesseihin mm palvelumuotoilun keinoin. 2. Palvelurakenteen keskeiset suuntaviivat Asiakas- ja yhteistyöstrategianamme on kumppanuus. Eurajoki verkostokuntana säätelee ja hyödyntää paikallisten verkostojen ja niihin kytkeytyvien yhteistyösuhteiden syntymistä sekä ohjaa verkoston toimintaa niin strategiatasolla kuin verkoston suorituskyvynkin osalta. Tavoitteena on, että eri toimijat integroituvat ja muodostavat yhtenäisiä arvoketjuja. Tavoitteena on luoda palvelujärjestelmä, joka hyödyntää alueelta löytyviä resursseja. Verkostomainen toimintatapa edellyttää kaksiulotteista organisaatiota ja poikkihallinnollisia asiakasprosesseja. 3. Suorituskykytavoitteet Ansiotuloveroprosentti pidetään nykyisellään, mikäli lainsäädännössä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Kiinteistöveroprosentit voimalaitoksia lukuun ottamatta pidetään Satakuntaan nähden kilpailukykyisinä. Palvelumaksuja tarkistetaan vuosittain samalla periaatteella. Vuosikatteelle ei aseteta tavoitetta, vaan kunnanhallitus asettaa vuosittaisen menokehyksen verrattuna edellisen vuoden toteutuneisiin menoihin. Vuosikatteen tulee kuitenkin aina kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Investointitaso määräytyy vuosikatteen perusteella. Vuosikatteen yli meneviä investointeja voidaan kattaa enintään kolmasosalla aikaisempien tilikausien rahoitusylijäämästä. Valtuuston vuosille 2015-2016 vahvistamasta investointiohjelmasta pidetään kiinni ja uudet investoinnit tuodaan talousarvioon taloussuunnitelman kautta. Palvelurakenteen kehittämisen tärkeysjärjestys on 1. lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, 2. ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen, 3. työikäisten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen. Lasten ja nuorten osalta erityishuomion kohteena on 1. ja 2. luokkalaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä nuorten työllistäminen. Ikäihmisten osalta erityistä huomiota kiinnitetään kotipalveluun, asumiseen ja omaishoidon korvaustason nostamiseen. Kunta voi kaavoittaa myös yksityisessä omistuksessa olevia alueita. 2.12.2013 Keskustan valtuustoryhmä Sosialidemokraattien valtuustoryhmä Elina Tähtivuori Tuulikki Pajunen Kokoomuksen valtuustoryhmä Perussuomalaisten valtuustoryhmä Jarmo Sallila Tomi Salonen Vasemmistoliiton valtuustoryhmä Toni Tammi Liite 4 HANKESELVITYS Hankkeen nimi Hankkeen kokonaiskustannukset ja mahdolliset valtionosuudet Hankkeen toteuttamisen aikataulu ja kustannusten jakaantuminen eri vuosille Selvitys hankkeesta Hankkeen vaikutus käyttötalouteen (esim. mahdolliset henkilöstölisäykset) Muuta huomioitavaa
© Copyright 2024