Hallintokuntien suunnitteluohjeet, talousarvio 2016 ja

Eurajoen kunnanhallitus
Hallintokuntien suunnitteluohjeet
- talousarvio 2016
- taloussuunnitelma vuosille 2016-2018
Hyväksytty
KH 23.6.2015
Eurajoen kunta
Hallintokuntien suunnitteluohjeet
1. Aluksi
Kuntalain 65 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä
kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarvion hyväksymisen
yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva
taloussuunnitelma, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi.
Suomen bruttokansantuote on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin.
Kokonaisarvonlisäys on reilut 8 prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisiä 2007.
Lähivuodet lupaavat parhaimmillaankin vain yhden prosentin kasvua. Suomen
vientisektori ei pääse mukaan kansainväliseen kasvuun. Työmarkkinoiden tilanne on
edelleen heikko. Työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet, minkä lisäksi alueelliset ja
ammatilliset erot työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa ovat suuria. Työttömyyden
odotetaan pysyvän entisellä varsin korkealla tasolla.
Viime vuonna kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi edelleen tiukkana, vaikka
kuntatalouden kirjanpidollisen tulos nousi positiiviseksi. Tulosta parantavia tekijöitä
olivat henkilöstömenosäästöt sekä tuloveroprosenttien kiristykset. Kun tulorahoitus ei
riittänyt kattamaan investointeja, kuntatalouden velkaantuminen jatkui. Kuntien
velkaantumisaste on 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtakunnantasolla kunta-alan palkkasumman ennakoidaan painuvan tänä vuonna
miinukselle. Muutokset vähentävät henkilöstön määrää. Sopeutukset tehdään
hyödyntämällä luonnollista poistumaa, vähentämällä sijaisten määrää ja määräaikaisten
käyttöä sekä järjestelemällä töitä uudelleen. Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt, ja
tulee kärsimään heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Lakisääteisistä
kiinteistöverojen ylä- ja alarajojen tarkistuksista aiheutuvat lisätulot eivät vahvista
kuntataloutta, sillä ne vähennetään kuntien valtionosuuksista.
Eurajoen kunnan verotulojen ennakoidaan pienentyvän vuodesta 2014 noin 3
miljoonalla eurolla. Valtionosuudet pienenevät vuodesta 2014 noin 1 miljoonalla eurolla.
2. Laadittavat suunnitelmat ja suunnitteluaikataulu
2.1. Aikataulu
Hallintokunnan suunnitelmaesitys vuosille 2016-2018 tulee jättää kunnanhallitukselle
viimeistään 18.9.2015. Talouden ja hyvinvointijohtamisen vuosikello on liitteenä 1.
2.2. Suunnitelmaesitys 2016-2018
Hallintokunnat tekevät suunnitelmaesityksen jokaiselle hallinnassaan olevalle
tulosalueelle eli talousarvion valtuustotason määrärahalle. Hallintokunnan
suunnitelmaesitys koostuu viidestä osasta:
A.
B.
C.
D.
E.
F.
Toimintaohjelmat ja strategiat
Käyttösuunnitelmaesitys vuodelle 2016
Suunnitelmaesityksen tekstiosa vuosille 2016-2018
Investointiohjelmaesitys vuosille 2016-2018
Henkilöstöohjelmaesitys vuosille 2016-2018
Tulosindikaattorit
Toimintaohjelmat ja strategiat
Kunnan johtamisjärjestelmä pitää sisällään valtuustosopimuksen, kunnanvaltuuston
laatiman kuntastrategian, strategian toteuttamiseksi laaditut poikkihallinnolliset
toimintaohjelmat sekä taloussuunnitelman ja talousarvion. Taloussuunnitelma- ja
talousarvioasiakirjassa hallintokunta tekee toiminnastaan kehitysohjelman kunnan
strategisten linjausten mukaisesti. Hallintokunnan kehitysohjelmassa jalkautetaan
kuntastrategia ja sitoutetaan hallintokunnan henkilökunta määrittelemällä ne keinot ja
välineet, joilla hallintokunnan elinvoimaa hallitaan tasapainoisesti. Kehitysohjelmassa
koordinoidaan eri hallintokuntien tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi
toteutukseksi. Kehitysohjelma voi sisältää toimintatapojen määrittelyä, tarvittavan
osaamisen määrittelyä, operatiivisia toimintasuunnitelmia sekä erilaisia hankkeita ja
ohjelmia. Selostus kehitysohjelmasta tallennetaan yhteiseen hakemistoon omaan
kansioon Y:Julkinen\Budjetti\2016\Kehitysohjelmat
Kunnanvaltuuston 2.12.2013 hyväksymä Kuntastrategia 2017 ja valtuustosopimus ovat
liitteenä 2 ja 3.
Käyttösuunnitelmaesitys
Hallintokunnat tekevät talousarviota varten euromääräisen, tilitasoisen
käyttösuunnitelmaesityksen. Käyttösuunnitelmaesitykset tehdään suoraan FPM
-ohjelmaan.
Kun kunnanvaltuusto joulukuussa on hyväksynyt talousarvion, hallintokunnat tarkistavat
käyttösuunnitelmansa hyväksyttyjen talousarviomäärärahojen puitteisiin.
Tekstiosa
Tärkeä osa hallintokunnan suunnitelmaesitystä on tekstiosa, joka sisältää seuraavat
otsikot:
 Sitovat tavoitteet vuonna 2016
 Painopistealueet suunnitelmakaudella 2016-2018
 Talousarvion 2016 muut perustelut
Hallintokunnan on talousarvion laadinnan yhteydessä erillisellä lomakkeella esitettävä
selvästi perustelut tilikohtaisesti mahdollisille budjettiraamin ylityksille. Lomakepohja on
tallennettu Y:Julkinen\budjetti\2016 –hakemistoon.
Erityisesti hallintokunnan tulee keskittyä toiminnallisten tavoitteiden asettamiseen
vuodelle 2016. Tavoitteiden tulee olla sellaisia, että niiden toteutumista voidaan
seurata. Tavoitteiden toteutumista seurataan toteutumaraporteissa ja
toimintakertomuksessa.
Talousarvion perusteluissa hallintokunnan tulee erityisesti esittää, miten hallintokunta
vastaa toimintaympäristön muutoksiin, yhteistoimintaa ja palvelujen tuotantotapaa
kehittämällä. Tekstiosa tulee pyrkiä kirjoittamaan siten, että se on mahdollisimman
suoraan käyttökelpoinen lopullisen suunnitelman tekstiosaksi. Vanha tekstiosa löytyy
hakemistosta Y:Julkinen\budjetti\2015 tai intrasta Hallinnon osion alta. Tekstiä
laadittaessa on muistettava, että valtuusto hyväksyy vuotta 2016 koskevat tekstin osat
sitovina ja myöhempiä vuosia koskevat osat ohjeellisina. Tekstiosa tallennetaan
yksilöivällä nimellä (esim. Ta2016Tekla) omaan kansioon yhteiseen hakemistoon
Y:Julkinen\budjetti\2016 -hakemistoon.
Investointiohjelmaesitys
Investointiohjelmaesityksessään hallintokunta esittää vuosittain kaikki hallintokunnan
hankkeet, jotka aiheuttavat menoja tai tuloja talousarvion investointiosaan kaudella
2016-2018. Kaikki hankkeet tulee perustella ja niiden vaikutukset käyttötalouteen
arvioida. Lisäksi kaikista vuoden 2016 talousarvioon esitetyistä yli 20.000 euron
investointihankkeista on laadittava tarkka hankeselvitys, jossa hanke selostetaan,
perustellaan ja kustannukset eritellään. Hankeselvitys tulee täyttää niin, että siitä on
todettavissa talousarviovuoden aikana hankkeen sisältö. Lomakemalli (liite 4) on
tallennettuna Y:Julkinen\Lomakkeet\Hankeselvitys. Investointiohjelmaesitys
selvityksineen tallennetaan omaan kansioon yhteiseen hakemistoon
Y:Julkinen\budjetti\2016\Investoinnit.
Henkilöstöohjelmaesitys
Henkilöstöohjelmaesityksessään hallintokunta esittää vuosittain kaikki suunnittelemansa
henkilöstömuutokset (sekä uusrekrytointi että suunnitelma eläköitymisen johdosta
tehtävästä rekrytoinnista) kaudella 2016-2018. Henkilöstölisäyksiin on suhtauduttava
pidättyvästi. Rekrytointi on ennakoivaa ja aitoon tarpeeseen liittyvää korvausrekrytointia.
Uusrekrytointi kohdistuu hyvin koulutettuun potentiaaliin ja suuntautuu strategian
painottamiin tehtäviin. Henkilöstöohjelmaesitys selvityksineen kirjoitetaan omalla
otsikollaan ja tallennetaan omaan kansioon yhteiseen hakemistoon
Y:Julkinen\budjetti\2016\henkilöstöesitykset.
Tulosindikaattorit
Talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä hallintokunnat päivittävät
omat tulospalkkioidensa tavoitteet sekä niille mittarit, mikäli vuoden 2015 mittarit ja
tavoitetasot eivät ole käytettävissä vuonna 2016. Tulosindikaattoreiden päivittämistä
ohjaa henkilöstösihteeri Katriina Tuomisto.
Tulosindikaattorit tallennetaan omaan kansioon hakemistoon
Y:Julkinen\budjetti\2016\Tulosindikaattorit.
F..3
Menokehykset
Vuoden 2014 vuosikate riitti kattamaan nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset. Kunnan
rahavarat kasvoivat tilikaudella 2,8 me. Kunnan omavaraisuusaste oli 88,8 % ja
suhteellinen velkaantuneisuus 19,04 %. Valtuustosopimuksen mukaan
ansiotuloveroprosentti pidetään nykyisellään, mikäli lainsäädännössä ei tapahdu
merkittäviä muutoksia. Kiinteistöveroprosentit voimalaitoksia lukuun ottamatta pidetään
Satakuntaan nähden kilpailukykyisinä. Palvelumaksuja tarkistetaan vuosittain samalla
periaatteella.
Vuosikatteelle ei aseteta tavoitetta, vaan kunnanhallitus asettaa vuosittaisen
menokehyksen verrattuna edellisen vuoden toteutuneisiin menoihin. Vuosikatteen tulee
kuitenkin aina kattaa suunnitelman mukaiset poistot.
Investointitaso määräytyy vuosikatteen perusteella. Vuosikatteen yli meneviä
investointeja voidaan kattaa enintään kolmasosalla aikaisempien tilikausien
rahoitusylijäämästä. Valtuuston vuosille 2016-2017 vahvistamasta investointiohjelmasta
pidetään kiinni ja uudet investoinnit tuodaan talousarvioon taloussuunnitelman kautta
muut kuin henkilöstömenot saavat kasvaa enintään 4 prosenttia vuoden 2014
toteutuneesta. Henkilöstömenot kirjataan talousarvioon henkilöstöohjelmaesityksen
perusteella tukitoimintojen toimesta keskitetysti.
F..3
Talousarviomuutokset
Kuntalain 65 §:n mukaan talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Jos
hallintokunnalla on talousarviovuoden aikana tarvetta tehdä muutoksia
valtuustotasontalousarviomäärärahoihinsa, se tekee asiasta muutosesityksen
hallintosäännön 36 §:n mukaisesti välittömästi, kun muutostarve ilmenee.
Liite 1
Liite 2
EURAJOKI
Kuntastrategia 2017
Strateginen johtoryhmä
Strategiaseminaari elokuu 2013
Hallitus 26.11.2013 § 298
Valtuusto 2.12.2013 § 80
EURAJOEN KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET
1.
Eurajoen kunnan toiminnan perusta
Perustehtävä
Edistämme jäsentemme hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellamme,
kunnallistalouden tasapainosta huolehtien.
Arvot
Tuloksellisuus
Oikeudenmukaisuus
Vastuunkanto
Jatkuva kehittäminen
Päämäärä
Eurajoki on Satakunnan paras paikka asua ja elää
Erottumistekijä
Talous, joka mahdollistaa asumisviihtyvyyden ja itsenäisyys, joka mahdollistaa
ihmisläheisyyden
Asukaslupaus
Tarjoamme kuntamme jäsenille arjen sujumista ja aidosti hyvinvointia tukevia
yksilöllisiä palveluja ihmisläheisesti ja joustavasti
2.
Toimintaympäristö
Kansantalouden kasvu on hidastunut ja tulee olemaan pitkään hidasta. Kun
samanaikaisesti Eurajoen selkeästi suurin ikäryhmä ylittää 65 ikävuoden, se
merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelutarpeen kasvua ja uhkaa palveluiden
rahoituksen kestävyydelle. Yleisen taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta
kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee. Eurajoen väestö kasvaa, mutta
maltillisesti.
Toimintaympäristön muutoksesta huolimatta kunnan vastuulla on turvaverkon
ylläpito, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja
sivistystoimeen sekä tekniseen infrastruktuuriin. Palvelutarpeiden eriytyminen
kuitenkin jatkuu. Eurajokelaiset voivat huolehtia aktiivisesti ja omatoimisesti
itsestään, mutta kukaan ei jää ilman tukea, jos omat voimat eivät riitä.
Kuntien keskinäisten erojen kasvu ja valtion harjoittama kuntapolitiikka ovat
kiristäneet kuntien ja valtion välistä suhdetta sekä kuntien keskinäisiä suhteita.
Alueiden välinen kilpailu edellyttää huomion kiinnittämistä mielikuviin
elinvoimasta, infrastruktuurista, toimivasta kehittäjäverkosta, verkostoihin
kuulumisesta sekä asuin- ja yritysympäristön laadusta.
Olkiluodossa on edustettuna ydinenergiatuotannon koko kirjo. OL1:stä ja
Ol2:sta käytetään ja vuosihuoltojen ansiosta kehitetään. OL3 on rakenteilla ja
otetaan käyttöön. OL4:n kilpailutus ja suunnittelu ovat käynnissä. TVO
huolehtii matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituksesta sekä käytetyn
ydinpolttoaineen välivarastoinnista. Posiva suunnittelee ja rakentaa
loppusijoituslaitosta käytetylle ydinpolttoaineelle. Ydinenergiatuotannon
osaamiskeskittymä on Eurajoelle mahdollisuus. Suomi on johtavia maita
uusiutuvien ja erityisesti bioenergian hyödyntämisessä. Uusiutuvan energian
käytön lisäämisellä on aluepoliittisia vaikutuksia.
Julkishallinnon toimintaa tukeva ict-ympäristö toimii yhteen entistä paremmin,
mikä mahdollistaa toimintatapojen uudistamisen.
3. Eurajoen kunta 2017
3.1 Arjen sujumista ja aitoa hyvinvointia tukevien yksilöllisten palvelujen kunta
Kunta turvaa hyvinvointipalvelujen saatavuuden nykyisessä laajuudessa.
Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä korostuu elintapoihin ja
ennaltaehkäisevään terveyden edistämiseen vaikuttaminen sekä
kuntalaisten vastuun lisääminen.
Kunnassa kehitetään palvelumalleja, jotka perustuvat ratkaisun hakemiseen
kuntalaisen tarpeisiin asiantuntijuutta hyväksi käyttäen. Toiminnasta otetaan
vastaan ja kerätään palautetta, jonka perusteella toimintaa kehitetään.
Kehittämisen painopiste on väestöpohjaisissa palvelukokonaisuuksissa ja
–prosesseissa.
Kunnassa on jatkossakin toimiva lähipalveluverkko, jota täydentää
keskitetyt- ja sähköiset palvelut.
Kunnan omia palveluja täydentää yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut.
Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä korostuu.
Palveluyhteistyö pohjautuu tasavertaiseen ja alueelliset erityispiirteet
huomioivaan pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen.
Kumppanuuden tulee perustua yhteiseen päämäärään, vastavuoroisuuteen
ja toisen toiminnan tukemiseen.
3.2 Hyvän asumisviihtyvyyden kunta
Kunta turvaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle sekä
rakennetun ympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle. Kehittämisen
painopiste on fyysisen kuntakuvan parantamisessa, liikenneyhteyksien
turvallisuuden ja sujuvuuden parantamisessa sekä positiivisten elementtien
esilletuonnissa.
3.3 Elinvoimainen kunta
Kunta toimii elinkenopoliittisten edellytysten luojana parantamalla yritysten
fyysistä ympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja
sekä toimintaan liittyviä säännöksiä, käytäntöjä ja yhteistyökulttuuria.
Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä avaa mahdollisuuksia elinkeinopolitiikan
ja yrittäjyyden väliseen vuoropuheluun. Kunta kehittää omaa
hankintaosaamistaan.
Maakunnan vahvoja osaamisalueita ovat olleet metalli – erityisesti
meriteknologia – kemiallinen metsäteollisuus, kuljetus ja logistiikka ja
ydinvoimateknologia. Maakunnan vahvuutena on uudistumiskykyinen ja
–hakuinen teollisuus, joka muodostaa vahvan teollisen perustan.
Elinkeinorakenne on viimeisen 20 vuoden aika monipuolistunut
merkittävästi. Maakunnan ja erityisesti Eurajoen kannalta tärkeää on
Olkiluodon mahdollisuus kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi ydinvoiman
osaamiskeskukseksi, jonka johdolla energiateollisuutta tukeva sekä
tuotannollinen että palveluyritystoiminta voi kehittyä. Ulkomaisen työvoiman
juurruttaminen Eurajoelle on myös merkittävä mahdollisuus.
3.4 Vastuullisen henkilöstöjohtamisen kunta
Kunnassa johdetaan, kehitetään ja vapautetaan henkilöstön osaamista ja
hyödynnetään sen täysi potentiaali sekä organisaatio- että henkilötasolla.
Muutostilanteessa korostuvat johtamisen kehittäminen, kyvykkyyksien
hallinta sekä henkilöstösuunnittelu.
Henkilöstösuunnittelu edellyttää nykyisten ja tulevien henkilöstötarpeiden
analysointia tunnistamalla nykyinen osaaminen ja vertaamalla sitä tarpeisiin.
Henkilöstön aikaansaantikykyä arvioidaan suhteessa
asiakasvaikuttavuuteen, talouteen ja resursseihin sekä prosesseihin ja
rakenteisiin.
Suorituksiin perustuva tulospalkkaus ohjaa toimintaa ja se koetaan
oikeudenmukaiseksi.
3.5 Toimivan demokratian kunta
Eurajoella kunnallinen itsehallinto säilytetään. Tehdään edustuksellista
demokratiaa paremmin tunnetuksi, mutta poliittisen vaikuttamisen ohella
kuntalaisen vaikuttamista palvelujen käyttäjänä korostetaan. Käyttäjien
tarpeiden ymmärtäminen ja tavoitteiden konkretisointi kytketään
päätöksentekoprosessissa esilletulovaiheeseen, vaihtoehtoiset ratkaisut
valmisteluvaiheeseen ja prototyypit sekä pilotointi
päätöksentekovaiheeseen. Asiakaslähtöisyyden menetelmät kytketään
toimeenpanovaiheen palveluprosesseihin. Tunnistetaan osallistumisen
näkökulmasta erilaiset ryhmät (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset).
Vuorovaikutteisella viestinnällä parannetaan kunnan yhteyttä asukkaisiin ja
sidosryhmiin. Avoin hallinto ja sujuva tiedonkulku kunnan ja sen asukkaitten
välillä on toimivan kansalaisdemokratian edellytys.
3.6 Informaatioteknologian edelläkävijäkunta
Kunnassa on ict-kokonaisarkkitehtuuri. Kunnan palveluverkko on
monikanavainen, toimii kustannustehokkaasti ja kuntalaisen näkökulmasta
saumattomasti. Sähköiset asiointipalvelut ja sähköinen verkkoviestintä ovat
käytössä kaikissa palvelukokonaisuuksissa. Asiakkuuksien johtamiseen
tarvittava tieto on käytettävissä myös asiakasrajapinnassa.
Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta, nykyisen
kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla.
Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kokemuksen hyödyntämistä,
kokeiluja ja niihin liittyvien epäonnistumisten sietämistä.
3.7 Kansainvälinen kunta
OL3:n myötä Eurajoesta on tullut asukaslukuun suhteutettuna Suomen
kansainvälisin kunta. Tulevien investointien edesauttamiseksi kunta pitää
huolta osaavan työvoiman palvelutarpeista. Kunta osallistuu aktiivisesti
ydinenergia-alalla toimivien yhteisöjen yhteistoimintaan.
3.8 Tasapainoisen talouden kunta
Vuosikatteen tulee taata perustehtävän toteuttaminen kilpailukykyisellä
verokannalla. Nykyisen kaltaisen verolainsäädännön voimassa ollessa
palvelujen nettokustannusten tulee olla verotulojen kanssa tasapainossa.
Investointien rahoitukseen käytetään enintään kolmasosa aikaisempien
vuosien rahoitusylijäämästä.
4 Strategiasta toteutukseen
Strategian ja kehittämistoimintojen toteutuksen välisenä siltana tulevat
toimimaan ohjelmat. Ohjelma on strateginen ohjauskeino ja strategian
uudistamisen väline. Se on tapa koordinoida useiden eri toimijoiden tavoitteita,
resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi yhteisesti valitulla
aihealueella. Toteutuksen tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia
tuloksia.
Ohjelmien valinta ja muodostaminen tapahtuu taloussuunnitelman laadinnan
yhteydessä.
Liite 3
VALTUUSTOSOPIMUS VUOSILLE 2014-2016
Valtuustosopimus on valtuustoryhmien yhdessä valmistelema, valtuustokauden kattava
asiakirja. Sopimuksen tarkoituksena on saavuttaa päätöksenteossa suunnitelmallisuus ja
pitkäjännitteisyys.
Valtuustosopimuksen lisäksi kunnan toimintaa ohjataan kuntastrategian, sen toteuttamiseksi
laadittujen toimintaohjelmien sekä talousarvion ja –suunnitelman kautta.
VALTUUSTON STRATEGISEN OHJAUKSEN TAVOITTEET JA VAATIMUKSET
1. Demokratian toteutumisen varmistaminen
Kuntalaiset näyttäytyvät poliittisina toimeksiantajina ja vaikuttajina sekä palveluiden
yhteiskehittäjinä. Osallisuuden menetelmät kytketään päätöksentekoprosesseihin ja
asiakaslähtöisyyden menetelmät palveluprosesseihin mm palvelumuotoilun keinoin.
2. Palvelurakenteen keskeiset suuntaviivat
Asiakas- ja yhteistyöstrategianamme on kumppanuus. Eurajoki verkostokuntana
säätelee ja hyödyntää paikallisten verkostojen ja niihin kytkeytyvien
yhteistyösuhteiden syntymistä sekä ohjaa verkoston toimintaa niin strategiatasolla
kuin verkoston suorituskyvynkin osalta. Tavoitteena on, että eri toimijat integroituvat ja
muodostavat yhtenäisiä arvoketjuja. Tavoitteena on luoda palvelujärjestelmä, joka
hyödyntää alueelta löytyviä resursseja. Verkostomainen toimintatapa edellyttää
kaksiulotteista organisaatiota ja poikkihallinnollisia asiakasprosesseja.
3. Suorituskykytavoitteet
Ansiotuloveroprosentti pidetään nykyisellään, mikäli lainsäädännössä ei tapahdu
merkittäviä muutoksia. Kiinteistöveroprosentit voimalaitoksia lukuun ottamatta
pidetään Satakuntaan nähden kilpailukykyisinä. Palvelumaksuja tarkistetaan
vuosittain samalla periaatteella.
Vuosikatteelle ei aseteta tavoitetta, vaan kunnanhallitus asettaa vuosittaisen
menokehyksen verrattuna edellisen vuoden toteutuneisiin menoihin. Vuosikatteen
tulee kuitenkin aina kattaa suunnitelman mukaiset poistot.
Investointitaso määräytyy vuosikatteen perusteella. Vuosikatteen yli meneviä
investointeja voidaan kattaa enintään kolmasosalla aikaisempien tilikausien
rahoitusylijäämästä. Valtuuston vuosille 2015-2016 vahvistamasta
investointiohjelmasta pidetään kiinni ja uudet investoinnit tuodaan talousarvioon
taloussuunnitelman kautta.
Palvelurakenteen kehittämisen tärkeysjärjestys on 1. lasten ja nuorten hyvinvoinnin
edistäminen, 2. ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen, 3. työikäisten
hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen. Lasten ja nuorten osalta erityishuomion
kohteena on 1. ja 2. luokkalaisten aamu- ja iltapäivähoito sekä nuorten työllistäminen.
Ikäihmisten osalta erityistä huomiota kiinnitetään kotipalveluun, asumiseen ja
omaishoidon korvaustason nostamiseen.
Kunta voi kaavoittaa myös yksityisessä omistuksessa olevia alueita.
2.12.2013
Keskustan valtuustoryhmä
Sosialidemokraattien valtuustoryhmä
Elina Tähtivuori
Tuulikki Pajunen
Kokoomuksen valtuustoryhmä
Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Jarmo Sallila
Tomi Salonen
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Toni Tammi
Liite 4
HANKESELVITYS
Hankkeen nimi
Hankkeen kokonaiskustannukset ja mahdolliset valtionosuudet
Hankkeen toteuttamisen aikataulu ja kustannusten jakaantuminen eri vuosille
Selvitys hankkeesta
Hankkeen vaikutus käyttötalouteen (esim. mahdolliset henkilöstölisäykset)
Muuta huomioitavaa