1. No category

SUONENJOEN KAUPUNKI
Taloustoimisto
KIRJE
07.09.2015
Lautakunnat
TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN OHJEET VUOSILLE 2016 - 2018
Talousarvion ja – suunnitelman rakenne
Kuntalain 110 pykälän mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon
kuntakonsernin vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä
valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi
vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja
taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.
Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja
tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen
tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.
Tilinpäätös 2014 ja vuosien 2010–2014 menokehitys
Suonenjoen kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös muodostui yli 3,90 milj. euroa
ylijäämäiseksi. Taseessa olevan kattamattoman alijäämän määrä väheni 5,1
milj. eurosta (-685 euroa/asukas) 1,2 milj. euroon (-158 euroa / asukas). Ulkoiset toimintakulut olivat 52 milj. euroa ja supistuivat edellisvuodesta 0,8 milj. euroa eli 1,5 prosenttia. Vuosikatetta syntyi yli 3 milj. euroa. Tämä on yli 1,5 milj.
euroa enemmän kuin vuonna 2013.
Vuodesta 2010 vuoteen 2014 nettomenot ovat Suonenjoella kasvaneet keskimäärin noin +1,6 milj. euroa / vuosi (+4,0 %) ja verotulojen ja valtionosuuksien
yhteiskertymä on kasvanut keskimäärin +1,8 milj. euroa / vuosi (+4,0 %). Jo nyt
1
tiedossa olevien päätösten mukaan valtionosuudet tulevat jatkossa kehittymään
kunnissa heikommin ja niiden määrään tulevat kohdentumaan valtion säästötoimenpiteiden vaikutukset. Lisäksi talouskasvun viivästyminen ja työttömyyden
lisääntyminen heikentävät kuntien veropohjaa.
Tulopohjan kasvun hidastuminen vaikuttaa myös tulevien investointien toteuttamiseen ja niiden rahoituksessa joudutaan turvautumaan entistä enemmän velkarahoitukseen. Suonenjoen kaupungin korollinen vieraspääoma oli tilinpäätöksessä 2014 noin 35,2 milj. euroa (n. 4.744 euroa/asukas) ja vuosien 2015–2017
nettoinvestoinnit ovat suunnitelmien mukaan yhteensä 5,4 milj. euroa nykyisten
hinta-arvioiden perusteella.
Talouden tasapainottaminen
Kiristyneen taloustilanteen johdosta lautakuntien tulee pyrkiä menokehityksen
hillitsemiseen ja pysyväisluonteisten säästöjen aikaansaamiseen. Kuntatalous
tulee pysymään kireänä vuosina 2016–2019 tulopohjan hitaamman kasvun johdosta, joten uusien, menoja lisäävien toimien aloittamisesta on syytä pidättäytyä. Hallintokuntia edellytetään säästöjen aikaansaamiseen niin hankintojen
kuin myös henkilöstökulujen suhteen.
Kaupunginvaltuuston 30.1.2012 § 9 päättämän talouden tasapainotusohjelman
toimenpiteistä pääosa on toteutettu tai toteutumassa aikataulun mukaisesti.
Keskeisiä tasapainotusohjelman kohtia on muun muassa vesihuollon uudelleenorganisointi, joka toteutui 1.1.2014, kun Suonenjoen Vesi Oy aloitti toimintansa.
Yhtenäiskoulun hallinnon järjestelyt on tehty ja koulukeskus valmistui vuodenvaihteessa. Maksujen ja taksojen tasoa on tarkistettu siltä osin, kun ne ovat
kaupungin itsensä päätettävissä. Vanhuspalvelujen laitoshoidon määrän keventäminen on aloitettu ja tähän liittyen sosiaalilautakunta on hyväksynyt suunnitelman ja toimenpideohjelman menneen syksyn aikana. Myös terveydenhuollon
kuntayhtymä on aloittanut valmistelut talouden tasapainottamiseksi. Osittain terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kustannusten kasvua on saatu hillittyä jo vuosien 2013 ja 2014 aikana. Myös tulopohjan vahvistamiseen tähtääviä veroprosentin korotuksia on tehty.
Kokonaisvaltaiseen kustannusrakenteen kehittämiseen haettiin rakenteellisia
ratkaisuja ja toteutettiin tehtävien uudelleen organisointia. Tavoitteeseen pääsemiseksi kaupunginhallitus perusti organisaatiotoimikunnan, jonka tehtävänä oli
hakea pysyviä toiminnallisia ratkaisuja arvioimalla lautakuntien organisaatiorakenteen muutoksen tarve, kaupunkistrategian edellyttämä palvelujen taso sekä
mahdollisella muutoksella saavutettavat toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt.
Osa työryhmän esityksistä on viety jo vuoden 2014 aikana käytäntöön.
Eduskunnan hyväksymän uudistuneen kuntalain 110 §:n mukaisesti kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta ilman mahdollisuutta taloussuunnitelmassa lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suonenjoen kaupungin taseessa ei voi olla
kuntalain edellyttämänä alijäämää vuoden 2020 tilinpäätöksen hyväksymisen
yhteydessä. Lisäksi arviointimenettelyn mukaisissa raja-arvoissa siirrytään konsernitason tunnuslukuihin vuoden 2017 alusta lukien.
2
Arviointimenettely käynnistyy uusien säännösten (KuntaL.118 §) perusteella, jos
1. Kunta ei ole kattanut alijäämää peruskunnan taseessa säädetyssä määräajassa
TAI
2. Kriisikuntakriteerien perustella, joissa sovelletaan vuodesta 2017 konsernitietoja.
Vuoden 2017 alusta kunnan arviointimenettelyn kriteerit ovat seuraavat:
1. Asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä on 1.000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa tai
2. Kaikki seuraavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin
täyttäneet säädetyt raja-arvot:
-
kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen ja
kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi
kuin kuntien keskimääräinen ja
asukasta kohti laskettu kuntakonsernin lainamäärä on maan keskiarvio
suurempi ja
kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia.
Nykyisiä tunnuslukuja (vos-lain 63 a §) sovelletaan vielä vuosina 2015-2016.
Suonenjoen kaupungin osalta talouden tasapainottaminen vaatii taseessa olevien alijäämien (n. 1,2 milj. euroa) kattamista vuoden 2020 tilinpäätöksen hyväksymiseen mennessä. Alijäämien kattaminen edellyttää pysyvää noin 0,7 milj. euron kulurakenteen keventämistä vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden. Vaihtoehtoisesti, mikäli kulurakenteen keventämisessä ei päästä etenemään, kunnan tuloveroprosenttia on nostettava vuoden 2016 alusta yhdellä prosenttiyksiköllä eli
23,00 prosenttiin. Talouden tasapainottaminen vuoteen 2020 mennessä edellyttää jo päätettyjen toimenpiteiden viemistä käytäntöön hyväksytyissä aikatauluissa ja vuoden 2016 talousarvion valmisteluun tuodaan lisäksi yksilöity talouden
tasapainottamisohjelma.
Talouden tasapainoon pääsemiseksi hallintokuntien tulee konkretisoida euromääräisesti ne toimenpiteet, joita kaupunginhallituksen asettamaan vuoden
2016 talousarvion nettoraamiin pääseminen edellyttää jo ensi vuoden osalta. Eli
hallintokuntien tulee konkreettisesti esittää kaupunginhallitukselle ne vaihtoehdot, jotka liittyvät niin taksojen korottamiseen kuin palvelutasoon, joilla vuoden
2016 nettoraamiin pääseminen olisi mahdollista. Liitteenä 1 on Suonenjoen
kaupungin talousstrategia suunnitelmakaudelle 2015–2018.
Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
Talousarviossa ja – suunnitelmassa on esitettävä selkeät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Toiminnallisten tavoitteiden asettelussa tulee keskittyä tehtäväalueiltaan tärkeimpiin ja merkittävimpiin.
3
Jokaisen lautakunnan, tulosalueen ja tulosyksikön määrärahojen osalta on pyrittävä selkeästi esittämään ao. kohdan yleisperustelu ja tulosyksiköittäin määrärahojen perustelut. Yleisissä perusteluissa on lyhyesti esitettävä lautakunnan/tulosalueen toiminta-ajatus, toiminnan kehittämistavoitteet talousarviovuodelle ja
suunnitelmakaudelle sekä yksityiskohtaisessa määrärahojen perustelussa on
perusteltava vain olennaiset muutokset, jotka kohdentuvat määrärahoihin aiemmista vuosista poiketen.
Talousarviossa ja – suunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset
tavoitteet. Lautakuntien on myös arvioitava keskeiset suunnitelmakauden
(2017–2018) muutokset toiminnassa ja toimintaympäristössä. Talousarvio ja –
suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen
turvataan.
Talousarvion laadinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteiden asettamisessa ja niiden seurannassa on löydyttävä yhteys
talousarvion ja tilinpäätöksen välillä. Eli asetettujen tavoitteiden toteutumista on
seurattava sisäisenvalvonnan osavuosiraporteissa ja niiden lopullinen toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä.
Tavoitteiden ja mittareiden valinta toteutetaan siten, että taulukkomuotona käytetään talousarvion 2015 toiminnallisten tavoitteiden toteuttamistaulukoita,
joissa näkyy tilinpäätöksen 2014 luvut ja vuoden 2015 talousarvioluvut sekä
2016 suunnitellut luvut. Taulukkoon varataan erikseen tilat määrällisille tavoitteille (kysyntä- ja laajuustiedot) ja laadullisille (arviointokriteerit) tavoitteille.
Tavoitetta asetettaessa on tärkeä muistaa, että tavoitteen sisältö, merkitys ja
seuraamistapa täytyy ilmetä talousarviosta. Tavoitteiden todentamiseen tarvitaan sopivia mittareita, mutta toteutumista voidaan arvioida myös sanallisesti.
Tavoitteiden pitää olla myös ymmärrettäviä siten, että päätöksenteossa kaikki
osapuolet ymmärtävät tavoitteet samalla tavalla. Lautakunnilla täytyy olla mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen eli tavoitteen tulee olla realistinen.
Taloudellisuus ja tuottavuustavoitteiden osalta tärkeää on suoritteiden ja tuotteiden yksikkökustannusten sekä suoritemäärien/tuotannontekijämäärien selvittäminen. Myös vertailutiedot tulee olla selvästi esitettynä. Hallintokuntien tulee lisätä yksikkökustannustietoja talousarvioon ja jatkossa myös toimintakertomukseen.
Vuoden 2016 talousarvio ja raami
Budjetin vastuuhenkilöt tekevät vuoden 2016 talousarvion LTK- sarakkeeseen
ProEconomica Web-budjetointiliittymällä.
Sisäiset kustannuserät on siirretty vuoden 2014 tilinpäätöslukujen perusteella
valmiiksi kustannuspaikoille. Sisäisiin eriin ei saa tehdä muutoksia, tarvittavat muutokset tehdään kirjanpidon toimesta keskitetysti.
Määrärahat esitetään talousarviovuonna 100 euron tarkkuudella. Palkkaliitteen palkat ja niiden sivukulut pyöristetään myös pyydettyyn 100 euron tarkkuuteen.
4
Taloustoimistosta tullaan lähettämään sähköpostitse Excel - taloussuunnittelulomake, joka jokaisen lautakunnan tulee täyttää kaikista lautakunnan alaisista
tehtävistä talousarvioesityksen tekemisen yhteydessä. Saman lautakunnan alaisuudessa voi olla useita tehtäväkokonaisuuksia.
Kaupunginhallitus on 7.9.2015 hyväksynyt vuoden 2016 nettomääräiset talousarvioraamit. Liite 2 KH:n päätös ja liite 3 lautakuntien nettoraami. Lautakuntien
nettoraamissa ilmenee toimielimittäin talousarvion raamit sijoitettuna tuloslaskelmakaavaan. Raamit sitovat lautakuntia talousarvioesityksiä laadittaessa.
Henkilöstömenot
Henkilöstömenojen budjetoinnin pohjana on nykyinen henkilöstö. Mahdolliset
rakenteellisesta muutoksesta johtuvat henkilöstön lisäykset ja/tai vähennykset
tulee ottaa huomioon lautakuntien talousarvio esityksissä.
Palkkausmäärärahojen tarkistamista varten palkanlaskennassa tulostetaan vuoden 2015 palkkatietojen pohjalta vuosipalkat lomarahoineen. Vuoden 2016 kuukausi- ja tuntipalkkoihin tehdään keskimääräinen +0,6 prosentin suuruinen
yleiskorotus ja työnantajamaksuja korotetaan +0,5 prosentin suuruisella korotuksella työttömyysvakuutusmaksuun. Henkilöstömenot tulevat näin ollen nousemaan noin +1,1 prosenttia vuodesta 2015. Lautakuntien tulee kiinnittää erityistä huomiota sijaismäärärahojen todenmukaiseen budjetoimiseen.
Sosiaalivakuutusmaksuja budjetoitaessa voidaan käyttää seuraavia lukuja:
- Kansaneläke ja sairasvak. maksu
2,080 %
- Työttömyysvakuutus maksu
3,400 %
- Tapaturmavakuutus maksu
0,900 %
- Muut sosiaalivakuutus maksut
0,040 %
- Palkkaperusteinen KuEl-maksu
17,20 %
- VaEL- maksu
21,60 %
Mahdollinen eläkemenoperusteinen maksu ja ns. varhe-maksu budjetoidaan kirjanpidon toimesta keskitetysti. Eläkemenoperusteisen ja varhemaksun (varhaiseläkemaksu) suuruuteen ei vaikuta vuoden 2016 palkkamenot
ja niinpä ne tullaan budjetoimaan asianomaisille tehtäväalueille Kuntien eläkevakuutuksen antamien tietojen pohjalta. Vuoden 2016 eläkemenoperusteisen
maksun euromäärän ennakoidaan nousevan hieman edellisestä vuodesta ja
varhe-maksun pysyvän ennallaan. Varhe-maksun suuruus vaihtelee jäsenyhteisöittäin varhaiseläkkeiden alkavuuden mukaan vuosittain.
Henkilöstösuunnitelma
Tarkastuslautakunnan huomioiden mukainen pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelma tulee laatia osana talouden tasapainottamisohjelmaa. Keskeisiä kysymyksiä ovat henkilöstön mitoitus ja organisointi.
Kaupunginhallitus päätti marraskuussa 2013 henkilöstömenoihin vaikuttavia toimenpiteitä. Koko kaupungin kattavana tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä tavoitellaan yhteensä noin 800.000 euron pysyvää säästöä henkilöstömenoissa. Tähän tavoitteeseen pyritään eläkepoistumaa hyödyntäen ja henkilöstösuunnittelua tehostamalla, palvelutasoa tarkastelemalla ja mahdollisilla va5
paaehtoisilla henkilöstökulusäästöillä. Tästä tavoitteesta noin 400.000 euroa toteutui vuoden 2014 aikana. Vuoden 2015 osalta kaupunginhallituksen asettamaan tavoitteeseen ei olla pääsemässä, vaan oman toiminnan laajentuminen ja
palvelutason edelleen korkealla säilyttäminen ovat kasvattaneet vuoden 2015
osalta kaupungin henkilöstömenoja.
Lautakuntien esittelijöiden/osastopäälliköiden tulee arvioida vuosien 2016–2019
aikainen henkilöstön eläköityminen sekä muut mahdolliset henkilöstörakenteen
muutokset tulosalueittain. Mahdollisiin henkilöstörakenteen muutoksiin tulee varautua ja niihin tulee esittää alustava toimenpide-ehdotus. Eli tarvitseeko ko.
paikkaa täyttää uudelleen vai voidaanko ko. toimi/virka organisoida jotenkin
muutoin. Tavoitteena on henkilöstömäärän kasvun hillitseminen ja kustannustehokkuuden lisääminen. Hallintokuntien on syytä pidättäytyä uusien kustannustasoa lisäävien virkojen ja toimien perustamisesta. Tarkoituksen mukaista henkilöstörakennetta arvioitaessa tulee huomioida talouden tasapainottamisohjelmien toimenpide-ehdotukset.
Tilipuitteet
Tilipuitteet ovat vuoden 2015 mukaiset. Jos toiminnassa tapahtuu oleellisia
muutoksia, uudet kustannuspaikat pitää avata talousarvion laadinnan yhteydessä.
Talousarvion laadinnassa kiinnitetään huomiota ulkoisten erien budjetointiin. Sisäisten erien budjetoinnista vastaa kirjanpito.
Investoinnit
Lautakuntien tulee esittää erikseen investointiosan hankkeet sekä talousarviovuodelle että – suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. Investointiosassa esitetään investointihankkeen kokonaiskustannusarvio. Alle 10.000 euron käyttöomaisuushankinnat
budjetoidaan käyttötalouspuolelle ja yli 10.000 euron hankinnat tulevat budjetoiduksi investointiosaan. Yli 10.000 euron hankkeista tehdään vuosittain poistosuunnitelman mukaiset poistot ohjeiden mukaisesti. Investointiosassa käsitellään ainoastaan aktivoitavat hankintamenot.
Kasvavan velkaantumisen ehkäisemiseksi on investointimenoja pystyttävä alentamaan. Teknisen lautakunnan investointimenojen nettoraamiksi vuodelle
2016 esitetään taloussuunnitelman mukaista n. 1,7 milj. euron nettoraamia. Suunnitelma vuosien investointiohjelmassa tulee pyrkiä enintään vuosikatetta vastaavaan investointitasoon.
Atk-hankintojen etukäteissuunnittelu hallintokunnissa on edellytys hankintojen
toteuttamiselle, joka tehdään yhteistyössä atk-keskuksen kanssa. Alle 10.000
euron atk-hankinnat tullaan suorittamaan keskitetysti atk-keskuksen toimesta.
Hallintokuntien tulee budjetin yhteydessä tehdä esityksensä mahdollisista atkhankintojen tarpeista osastopäällikön kautta atk-keskukseen. Lauri Änäkkälä
sekä Tommi Röntynen keräävät koulutoimen tarpeet ja muiden hallintokuntien
esitykset kerätään Minna Toivasen toimesta. Atk-hankinnat tullaan budjetoimaan keskitetysti kirjanpidon toimesta talousarvion valmistumisen yhteydessä
hallintokuntien tilille 4858 (tietokonelaitteet).
6
Ohjeet taloussuunnitteluohjelmiston käyttöön löytyy intranetistä, kohdasta taloushallinnolliset ohjeet => Web-budjetointi käyttäjille. Anne Kuikka tai Merja
Malinen opastavat budjetin valmistelussa.
Lautakuntien tulee toimittaa pöytäkirjanote hyväksymästään talousarvioehdotuksesta Anne Kuikalle sekä talousarvion Excel - taloussuunnittelulomake sähköisesti Merja Maliselle viimeistään 16.10.2015.
Alustava aikataulu
7.9.2015 Kaupunginhallitus antaa raamin
8.9.2015 Taloustoimiston tarkennettu laadintaohje
16.10.2015 Lautakuntien käsittelyt ja palautus taloustoimistoon
9.11.2015 Veropäätökset valtuustossa
10.11.2015 Talousarvio esitys hallitukselle valmis
16.11.2015 Kaupunginhallituksen 1.käsittely
17.11.2015 Kaupunginhallituksen 1.käsittely
07.12.2015 Kaupunginhallituksen 2.käsittely
14.12.2015 Kaupunginvaltuuston käsittely
Suonenjoella 07.09.2015
kaupunginjohtaja
Juha Piiroinen
LIITTEET
Talousstrategia suunnitelmakaudelle 2015–2018
KH:n päätös vuoden 2016 talousarvion raamien hyväksymisestä
Lautakuntien nettoraami
7