1. No category

Lausunto
Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
6.10.2015
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) lausunto
Kuuleminen: HE 16/2015 vp työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi
siihen liittyviksi laeiksi
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry kiittää kutsusta tulla kuultavaksi koskien vuoden 2017 alusta
voimaantulevaa eläkeuudistusta. SYL pitää eläkeuudistusta erittäin tärkeänä sukupolvien välisen
oikeudenmukaisuuden kannalta ja on tyytyväinen, että nuoria edustavia järjestöjä kuullaan. Tämän lisäksi
pidämme välttämättömänä, että vastaisuudessa nuorilla on edustaja neuvoteltaessa eläkeuudistuksista.
SYL on pääsääntöisesti hyvin tyytyväinen esitettyyn eläkeuudistukseen. Meidän lähtökohtamme
neuvotteluihin oli sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja pidimme välttämättömänä, että riittävän
kunnianhimoinen uudistus saadaan aikaan. Muuten nuoren sukupolven maksutaakka ja epävarmuus
tulevista eläkkeistä olisivat käyneet kestämättömiksi. Näemme, että suunniteltu uudistus onnistuu
tavoitteessa hyvin. Myös lainsäädäntötasolle viedyt muutokset vaikuttavat olevan tavoitellun kaltaisia.
Keskeisin asia, johon olemme pettyneitä, on ikäryhmät, joita uudistus koskee. SYL:n mielestä uudistus olisi
pitänyt tehdä aikaisemmin ja sen olisi pitänyt koskea kaikkia työelämässä olevia ikäryhmiä.
Eläkejärjestelmää uudistettaessa on tärkeä säilyttää kohtuullisuus ja huolehtia ihmisten oikeuksista mutta
siirtymäajat vaikuttavat silti melko pitkiltä. Käytännössä uudistuksen jälkeenkin eläkevastuu jää pienille
ikäluokille.
Eläkeikä
SYL on tyytyväinen siihen, että eläkeikää nostetaan ja että se sidotaan elinajanodotteeseen. Tämä on
välttämätön ehto sille, että eläköitymisikää saadaan nostettua ja varmistettua ihmisten riittävä työssäkäynti.
Sidonta elinajanodotteeseen on tae oikeudenmukaisuudesta, kun tulevat ikärajamuutokset eivät ole kiinni
neuvotteluprosesseista ja työssäoloajan ja eläkkeelläoloajan järkevä suhde saadaan varmistettua.
Siksi SYL haluaakin korostaa sitä, että valmius todella toteuttaa eläkeiän ja elinajanodotteen välinen kytkös
on äärimmäisen tärkeä. Työurien kehityksen arviointi on itsessään hyvä ja kannatettava uudistus. Tarkastelu
ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että aina tarkastelupisteissä olisi mahdollisuus livetä tehdyistä päätöksistä.
Lähtökohtana tulee olla, että nyt sovitusta pidetään kiinni ja mikäli työurien kehitys on riittämätöntä,
sovitaan uusista muutoksista. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että nyt tehdyt päätökset pitävät.
SYL pitää tavoite-eläkeiän määrittämistä hyvänä uudistuksena. Eläkeikärajoilla on myös ohjaava ja asenteita
muokkaava vaikutus ja tämä on yksi keino, jolla voidaan tukea ihmisten jatkamista työelämässä yli alimman
eläkeikärajan. Lisäksi pidämme tärkeänä sitä, että tavoite-eläkeiän määrittäminen voi osaltaan ehkäistä
vanhuusköyhyyttä. Elinaikakertoimen vaikutuksesta eläkkeiden taso tulee laskemaan, ellei työssä jatketa
pitempään. Tämä voi lisätä iäkkäiden pienituloisten määrää. Siksi on hyvä, että tavoite-eläkeiälläkin
ohjataan ihmisiä jatkamaan työelämässä ja myös näin parantamaan omaa eläketasoaan.
Pidämme elinaikakertoimen lievennystä oikeana toimenpiteenä. Ihmisten pitenevä elinikä on syytä ottaa
huomioon eläkejärjestelmässä mutta olisi kohtuutonta, jos se sekä leikkaisi eläketasoa että nostaisi eläkeikää.
Eläköitymisikä
Jotta eläkeuudistus todella toimisi, on reaalinen eläkkeellesiirtymisikä saatava selvään nousuun.
Uudistuksen sisältö tukee tätä tavoitetta mutta yksin se ei riitä. Seuraavaksi on saatava vastaava panostus
työhyvinvointiin ja työelämän laatuun. SYL edellyttää, että tämä on kolmikannan seuraava suuri ponnistus.
Miten saada suomalaisesta työelämästä niin hyvää ja työntekijöiden työkykyä tukevaa, että eläkeiän
saavuttaminen on mahdollista kaikille? Näiden neuvottelujen on alettava pikimmiten ja myös näissä
neuvotteluissa tulee olla nuorten edustuksen mukana.
Työelämän parantamisen lisäksi on varmistettava, että ihmisillä on mahdollisuus jatkuvaan itsensä
kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Myös mahdollisuus uudelleenkouluttautumiseen sekä alan
vaihtamiseen nousevat yhä keskeisempään rooliin sen varmistamisessa, että kaikki pystyvät
työskentelemään itselleen sopivissa työtehtävissä eläkeikään saakka.
SYL pitää työuraeläkettä mielekkäänä ratkaisuna tilanteissa, joissa työelämässä jatkaminen olisi kohtuutonta
työntekijälle. SYL korostaa sitä, että työuraeläkkeen käytännön soveltamisen tulee olla sellaista, että se
huomioi sekä miesvaltaisten että naisvaltaisen alojen kuormittavuuden ja erityispiirteet.
Eläkekarttumat ja eläkemaksut
SYL on erittäin tyytyväinen siihen, että eläke karttuu vastaisuudessa koko palkasta. Mikäli näin ei olisi,
nuoria ikäluokkia rangaistaisiin kahta kautta: eläkemaksujen nousu itsessään osuisi nuoriin ja tämän lisäksi
he saisivat vielä pienempää eläkettäkin. Tämä on tärkeä ja reilu uudistus, joka lisäksi tekee
eläkejärjestelmästä yksinkertaisemman ja helpommin ymmärrettävän.
Karttumaprosenttien yhdistäminen on myös oikeudenmukainen uudistus. Se tukee ajatusta, jonka mukaan
kaikki työ on tärkeää ja arvokasta eikä työuran loppupäätä nosteta erityisasemaan. SYL pitää hyvänä myös
sitä, että palkkakehitykseltään erilaiset alat ovat tasa-arvoisessa asemassa eikä loppupään korkeampi palkka
tuo mukanaan ansaitsematonta lisähyötyä. Tiedostamme, että tyypillisesti korkeasti koulutetut ovat
hyötyneet loppupään korotetusta karttumasta mutta tarkastelemme eläkejärjestelmää kokonaisuutena ja
kannatamme mallia, joka on koko kansan kannalta mahdollisimman reilu.
Mielestämme eläkettä pitäisi alkaa karttua jo ensimmäisestä työsuhteesta alkaen. Uudistuksen esitys siitä,
että alaikäraja lasketaan 17 vuoteen, on oikeansuuntainen mutta riittämätön. Jo pelkästään siksi, että
annetaan nuorille signaali siitä, että kaikki työ on arvokasta ja heidän tekemäänsä työtä arvostetaan, tulisi
eläkettä alkaa karttua heti työuran alkaessa eli ensimmäisestä työsuhteesta alkaen. Tämä lisäisi myös
järjestelmän yksinkertaisuutta ja ymmärrettävyyttä. SYL ihmettelee myös sitä, miksi karttuma-alaikärajaa
lasketaan 17 vuoteen työntekijöillä mutta yrittäjillä se olisi 18 vuotta. Näemme, että työntekijöiden ja
yrittäjien eläkejärjestelmien tulee olla mahdollisimman pitkälti linjassa toistensa kanssa.
Kiinnitimme huomiota myös siihen, että vakuuttamisvelvollisuus päättyy 70 vuoteen. Kuitenkin eläkeikä
sidotaan elinajanodotteeseen, jolloin eläkeiän alaikäraja noussee yli 65 vuoden. Sama kytkös tulisi tehdä
eläkeiän ja vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan kanssa: kun eläkeikä nousee, myös
vakuuttamisvelvollisuus nousee. Valittu linja siitä, että vakuuttamisvelvollisuus nousee täysinä vuosina, on
järkevä ja kytkös voitaisiin laatia niin, että tämä periaate säilyy.
SYL oli omassa eläkemallissaan valmis korottamaan eläkemaksuja etupainotteisesti ja kaikkia työelämässä
olevia ikäryhmiä koskien. Pidämme maksutason varmistamista tärkeänä osana kestävää
eläkekokonaisuutta. Esityksen mukaan nyt sovittu maksutaso riittäisi turvaamaan eläkejärjestelmää 2060luvulle saakka. On erinomaista, mikäli tämä onnistuu. SYL korostaa kuitenkin, että tarkasteltaessa työurien
kehitystä tulee arvioida myös maksutason kestävyyttä. Mikäli uudistukset eivät tepsi nyt arvioidulla tavalla
tai mikäli tulee ennakoimattomia muutoksia, tulee eläkemaksuja olla valmius nostaa. Maksutason tulee olla
koko ajan sellainen, että se turvaa myös nykyisten nuorten ja tulevien ikäluokkien eläkkeet.
SYL vastustaa julkisessa keskusteluissa esillä olleita esityksiä, eläkemaksujen määräaikaisesta alentamisesta
EMU-puskureita hyödyntäen. Esitykset uhkaavat eläkejärjestelmän kestävyyttä tulevaisuudessa. EMUpuskurin käyttö on jo tällä hetkellä mukana rahoituslaskelmissa. Puskuri pienenee minimitasolleen vuoteen
2025 mennessä. Tämän päälle ei puskurissa siten ole ylimääräistä pelivaraa. Lisäalennukset joudutaan
myöhemmin rahoittamaan vakaan tason selvästi korkeammilla eläkemaksuilla.
Sukupuolten tasa-arvo
SYL pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että eläkejärjestelmä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Tehty esitys
vaikuttaa kohtelevan sukupuolia oikeudenmukaisesti. Työelämässä on kuitenkin paljon sellaisia
rakenteellisia ongelmia, jotka aiheuttavat tosiasiallista epätasa-arvoa eläkeläisten keskuuteen. Siksi on
välttämätöntä, että työelämän tasa-arvoon panostetaan systemaattisesti. Palkkatasa-arvo, naisten ja miesten
ammattialojen ja työelämän sukupuolittuneisuuden poistaminen sekä vanhemmuuden ja hoivan jakaminen
ovat avainasemassa tasa-arvoisemman työelämän ja siten tasa-arvoisemman eläkejärjestelmän saamiseksi.
SYL kannustaa työmarkkinaosapuolia sekä valtioneuvostoa ja ministeriöitä tasa-arvotyöhön. Esimerkiksi
vanhempainvapaiden jakaminen 6+6+6-mallin mukaisesti olisi yksi askel, joka näkyisi myöhemmin myös
tasa-arvoisemmissa eläkekarttumissa.
Lopuksi
SYL on huolissaan siitä, että eläkeuudistuksesta huolimatta kansalaisten luotto eläkejärjestelmään on
heikentynyt dramaattisesti. Jo ennen uudistusta monet nuoret suhtautuivat epäillen mahdollisuuteensa
saada eläkettä. Suunniteltu uudistus parantaa eläkejärjestelmän kestävyyttä ja nuorten ikäluokkien asemaa.
Uudistus on toteutettava ja samalla siitä on viestittävä tehokkaasti ja uskottavasti. Ehdotamme, että
nuorisojärjestöt otetaan mukaan sen suunnitteluun, miten nuorten luottamusta eläkejärjestelmään voisi
vahvistaa. SYL pitää erityisen tärkeänä nuorten sukupolvien luottamuksen kannalta, sitä että
eläkejärjestelmän uudistamista tehdään jatkossakin suunnitelmallisesti, siten että eläkejärjestelmän
kestävyys taataan ja eläkemaksujen taso on koko ajan sellainen, että se turvaa myös nykyisten nuorten ja
tulevien ikäluokkien eläkkeet.
Lisäksi esitämme, että vastaavalla tavalla kuin lakiesitysten sukupuolivaikutukset arvioidaan, tulisi arvioida
myös esitysten sukupolvivaikutukset. Tällainen toiminta avaisi päätösten vaikutuksia, tekisi politiikasta
läpinäkyvämpää ja helpommin arvioitavaa ja voisi osaltaan vahvistaa eri-ikäisten uskoa päätöksentekijöihin.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Jari Järvenpää
Juha Töyrylä
puheenjohtaja
pääsihteeri
Lisätiedot:
sosiaalipoliittinen sihteeri Turkka Sinisalo, [email protected], 041 515 2227.