Järjestötoiminnan uusia mahdollisuuksia
Turun kaupungin näkökulmasta
V-S Liiton Järjestöiltamat 22.10.2015
Kristiina Hellstén, hankejohtaja
Turun kaupunki, hyvinvointitoimiala
Järjestö/yhdistys
Järjestöllä tarkoitetaan useamman kuin kahden henkilön
vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteenliittymää, jonka perustana
on jokin yhteiseksi ymmärretty intressi (Patentti- ja rekisteri-hallitus, 2014).
PRH:n järjestöjen luokittelurunko:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Poliittiset järjestöt
Ammattiin ja elinkeinoon liittyvät yhdistykset
Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset
Kulttuurialan yhdistykset (sis. kyläyhdistykset)
Vapaa-ajan yhdistykset (sis. nuorisoyhdistykset)
Urheilu- ja liikuntayhdistykset
Uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvät yhdistykset
Maanpuolustukseen ja kv-suhteisiin liittyvät yhdistykset
Muut yhdistykset (sis. VPK, Martat, eläkeläisyhdistykset)
Rekisteröidyt yhdistykset, joiden kotipaikka
on Turku (PRH 5.3.2015)
Luokitellut yhdistykset (luokitus käytössä 20.12.2010 alkaen)
0 USKONNOLLISET YHDYSKUNNAT
Lukumäärä
18
1. POLIITTISET YHDISTYKSET
2. AMMATTIIN JA ELINKEINOON LIITTYVÄT YHDISTYKSET
3. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YHDISTYKSET
4. KULTTUURIALAN YHDISTYKSET
5. VAPAA-AJAN YHDISTYKSET
6. URHEILU- JA LIIKUNTAYHDISTYKSET
7. USKONTOON JA MAAILMANKATSOMUKSEEN LIITTYVÄT
YHDISTYKSET
128
8. MAANPUOLUSTUKSEEN JA KANSAINVÄLISIIN SUHTEISIIN
LIITTYVÄT YHDISTYKSET
72
9. MUUT YHDISTYKSET
125
999 muut em. luokkiin sopimattomat yhdistykset
Luokitellut yhdistykset yhteensä
22
Luokittelemattomat yhdistykset
Rekisteröidyt yhdistykset yhteensä
403
225
806
224
455
54
2535
2219
4754
Yhdistyskentän laajuus ja merkitys
• Rekisteröidyt yhdistykset: Suomessa yli
139 000 (uusia 200 kpl/kk); Varsinais-Suomessa
noin 9700; Turussa 4754 (5.3.2015)
• Ikääntyneiden järjestöosallistuminen
Suomessa EU:n huipputasoa: yli puolet 60
vuotta täyttäneistä osallistuu jonkin
järjestön tai seurakunnan toimintaan
• Eläkeläis- ja veteraanijärjestöjen
jäsenmäärä Suomessa on n. 450 000
TURKU 2029
Pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki
Strateginen ohjelma:
Hyvinvointi ja aktiivisuus
Aktiivinen kaupunkilainen
Aktiivisella harrastamisella on yhteys parempaan koettuun terveyteen
ja hyvän elämän kokemuksiin
o Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle
aktiivisuudelle
o Toteutetaan palveluja yhteistyöllä kansalais- ja järjestötoiminnan kanssa
o Aktiivista elämäntapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyntämällä
paremmin asiakas- ja asukastietoa
o Vahvistetaan aluenäkökulmaa asuinalueiden ominaispiirteitä hyödyntämällä
o Osallisuutta lisätään ottamalla se osaksi suunnittelua, toteuttamista ja
päätöksentekoa
o Turun asemaa eurooppalaisena kulttuurikaupunkina ja kaupunkikulttuurin
edelläkävijänä vahvistetaan kehittämällä uudenlaisia kulttuuriin
osallistumisen muotoja
o Hyvän elämän Turkua luodaan ottamalla aktiivisuus elämäntavaksi
Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen
Puitteet kaupunkilaisten hyvinvoinnille luodaan laaja-alaisella
yhteistyöllä, jossa
• palveluohjauksen kehittämisessä hyödynnetään ulkopuolisia
•
•
•
•
yhteistyökumppaneita
kolmannen sektorin palveluntuottajien toimintaedellytyksiä vahvistetaan
kumppanuuksilla ja avustuspolitiikan uudistamisella strategian tavoitteita
tukeviksi
kaupungin omaa toimintaa ja tehtäviä arvioidaan jatkuvasti ja soveltuvia
toimintoja voidaan siirtää kolmannen sektorin toimijoiden toteutettavaksi
kumppanuuteen perustuen
kaupungin hallinnoimia sisä- ja ulkotiloja avataan kuntalaisten sekä
yhteisöjen käyttöön ja niiden käyttöä helpotetaan
kaikki kaupungin tilat arvioidaan laajemman hyödyntämisen
näkökulmasta.
Hyvinvointitoimialan ja järjestöjen
yhteistyön toteutuminen v. 2015
• Sitran Palvelutori Turussa –projekti (päättyi 03/2015)
• RAY:n teemarahoituksen painopisteenä on vuonna 2016
järjestöjen ja kuntien yhteistyön kehittäminen -> tehty
aiesopimuksia liittyen kaupungin ja järjestöjen väliseen
kumppanuuteen
• Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen hanke linjaa kumppanuusmallin ja -sopimusten eteenpäin
viemisen tarkemman aikataulun. Tavoitteena, että malli otetaan
käyttöön vuoden 2016 aikana ainakin +65-vuotiaiden osalta.
• Esitys Hyvinvointitoimialan ja järjestöjen yhteistyön kehittämisestä
15.9.2015 sosiaali- ja terveyslautakunnalle
Hyton avustustoiminnan vaiheittainen
kehittäminen (Sosterla15.9.2015)
• Vuoden 2016 avustukset anotaan ensisijaisesti sähköisesti
Kulta2-ohjelmalla, joka on käytössä myös Vapaa-aikatoimialalla.
Avustusten hakuaika on marraskuu 2015.
• Avustusprossin kulku, vastuut ja valtuudet päivitetään
vastaamaan uudistettua Hyvinvointitoimialan organisaatiota.
• Laaditaan kirjalliset Hyvinvointitoimialan avustuslinjaukset,
jotka tulevat voimaan vuodesta 2017 alkaen. Avustusten
suuruuden ja myöntämiskriteerien lisäksi linjataan onko
avustusmuotoja tarpeen uudistaa ja monipuolistaa tulevina
vuosina. Samalla selvitetään voidaanko avustustoiminnan avulla
luoda pidempikestoisia kumppanuuksia kaupungin ja järjestöjen
välillä. Avustuslinjaukset tuodaan lautakunnan käsittelyyn vuoden
2016 alussa.
Hyton tilojen käytön periaatteet
(Sosterla15.9.2015)
• Tilojen käyttöä on mahdollista tehostaa tarjoamalla järjestöille
vapaana olevia käyttövuoroja.
• Hyvinvointitoimialan järjestöjen käyttöön soveltuvien tilojen
käytön periaatteet yhdenmukaistetaan ja jokaiseen tilaan
laaditaan turvallisuussuunnitelma. Tiloja tarjotaan
pääsääntöisesti vastikkeetta ja sellaisten järjestöjen käyttöön,
joiden toiminta tukee vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintaa. Tilavuokrat tarkistetaan ja määritellään keneltä
peritään täysimääräinen vuokra ja millä ehdoin tilan saa
alennetulla vuokralla tai vastikkeetta.
• Esitykset järjestöjen toimintaan soveltuvien tilojen käytön
periaatteista ja tarkistetuista tilavuokrista tuodaan lautakunnan
käsittelyyn vielä vuoden 2015 aikana.
Soveltuvien toimintojen siirto järjestöjen
toteutettavaksi (Sosterla15.9.2015)
• Kuluvan syksyn aikana selvitetään mitkä toiminnat tai tehtävät
soveltuvat järjestöjen toteutettavaksi, millä aikataululla ja
ehdoilla tehtävien siirto voitaisiin toteuttaa ja millaisia
henkilöstövaikutuksia mahdollisilla siirroilla on. Selvitys tuodaan
lautakunnan käsittelyyn viimeistään maaliskuussa 2016.
• Järjestöjen edustajille marraskuussa 2015 kysely, millaista
toimintaa ja tehtäviä voitaisiin siirtää kolmannen sektorin
toimijoiden toteutettavaksi ja millaiseen kumppanuuteen järjestöt
ovat halukkaita ryhtymään.
Julkisen ja kolmannen sektorin
kumppanuuksien kehittäminen (Muk. Vapari-hanke 2012.)
• RAKENTEET JA
NORMIT
• STRATEGIAT JA
ARVOT
• TULOKSET
• PALAUTTEET
• YHTEISTYÖN
JATKAMINEN
• ROOLIT
• SOPIMUKSET
• RESURSSIT
• DIALOGISUUS
KUMPPANIEN
KARTOITUS ,
VALINTA JA
REKRYTOINTI
YHTEISTEN
TAVOITTEIDEN JA
TOIMINTATAPOJEN
SOPIMINEN
TOIMINNAN JA
TAVOITTEIDEN
SAAVUTTAMISEN
SEURANTA JA
ARVIOINTI
YHTEISTYÖN
KÄYNNISTÄMINEN
JA
JUURRUTTAMINEN
• YHDESSÄ
TEKEMINEN
• LUOTTAMUS
• SITOUTUMINEN
Järjestöjen
toiminta-alueet /
kumppanuudet ?
•
•
•
•
•
•
•
Turku
Turun seutu
Varsinais-Suomi
Suomi
Pohjoismaat
EU
globaali
Muutoksia:
• Sote –uudistus
• Rahapelifuusio
Millainen on tulevaisuuden kaupunki?
KAUPUNKILAISET
KASVUN JA KEHITYKSEN
MOOTTOREINA
1. Elinkeinokaupunki:
-Elinkeinotoiminta keskiössä
-Perinteinen elinkeinopolitiikka
-Panostetaan yritysten edelly-tyksiin
-Ei tueta riskialttiita kokeiluja
- Palveluihin kehittämiseen ei panosteta
- Haasteisiin vastataan, mutta ei
ennakoida
REAKTIIVINEN
UUDISTUMISEN
KULTTUURI
2. Perinteinen
palvelukaupunki:
- Hidas sopeutuminen
palvelukysynnän muutoksiin
- Hitaasti muuttuvat palvelut
- Yhdenvertaiset ja yhdenmukaiset
palvelut
- Ennakoitava kehitys, ei riskejä
- ”Näin on aina tehty” -periaate
3. Kokeileva kaupunki:
- Kaupunki uusien ideoiden alustajana
- Jatkuvasti uusiutuva, mahdollisuuksiin
tarttuva
- Epäonnistumisista oppiminen
- Vahvaa ennakoivaa otetta
- ”Jos et koita, et voita” -periaate
PROAKTIIVINEN
UUDISTUMISEN
KULTTUURI
4. Asiakaslähtöinen kaupunki:
- Kaupunki on palvelusysteemi
- Asiakkuus keskiössä
- Asiakkaan ja tuottajan yhteispeli
korostuu
- Asiakkaan valinnanvapaus korostuu
- Ennakointi korostuu
KAUPUNKILAISET
PALVELUN
TARVITSIJOINA
Lähde: mukaillen Kuntien tulevaisuuskuvat: Tampereen yliopisto, Suomen kuntaliitto ja FCG Oy
Millainen on järjestöjen oma tulevaisuuskuva?
Järjestöjen oma tulevaisuuskuva?
1. Edunajamisjärjestöt:
3. Verkostopunojajärjestöt:
- Vahva jäsenistön tai jonkin asian
edunaja-minen (lobbaus)
-Globaali tai kansallinen pelikenttä
- Ammattimainen rakenne,
asiantuntija-professiot
- Riittävät fyysiset ja henkiset resurssit
- Legitiimi julkinen asema ja/tai
kansalaisläh-töinen luottamus
- Linkki tai alusta yhteiselle
tekemiselle, välittäjä- tai kehittäjätaho
- Verkostojen kokoamista,
ylläpitämistä ja kehittämistä
- Yhteisen toiminnan tai toimijoiden
koordi-nointi
- Resurssirengas ja yhteistyöfoorumi
muille
- Aktiivista ja monipuolista
vuorovaikutusta
2. Palvelujärjestöt:
4. Erikoistuneet järjestöt:
- Vahva jäsenistön tai jonkin
toiminnan edistäminen,
”yleishyödyllisyys”
- Palveluiden tuottaminen jäsenistölle
tai asiakkaille keskiössä
- Vakiintunut ja perinteinen
toimintamalli (”näin on aina toimittu”)
-Vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan
hyödyntäminen
-Paikalliset tai alueelliset
erityispiirteet korostuvat
- Yhden asian liikkeet tai järjestöt,
vahva erikoistuminen
- Tiukat strategiset valinnat ja
rajaukset ohjaavat toimintaa
- Projektit tai projektimainen toiminta
korostuu
- Rajatut kohderyhmät ja toimintamallit
- Asiantuntijuus ja professiot
korostuvat
- Kokeilevaa toimintaa
Kehittämispäällikkö, VT Timo Aro, Porin kaupunki 17.9.2015
9
teesiä järjestöjen suhteen!
1. Enemmän tavoitteellista yhteistyötä (järjestöt
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
hoitaneet oman ruutunsa, kunnat eivät)
Konkreettista lisäarvoa
Löysästä yhteistyökumppanuudesta strategiseen kumppanuuteen ja (moni)tuottajuuteen
Kokeilukulttuurin henkeä, uusien oivallusten
ja ideoiden sparrausta
Enemmän ”vahtikoiraroolia” eli äänekästä
herättelyä vastuullisuuteen ja sosiaaliseen
oikeudenmukaisuuteen
Asiantuntijuutta, mutta myös ripaus
maanläheisyyttä
Out of the Box –mittarointia esimerkiksi
ennakoivaan tai ennaltaehkäisevään
toimintaan
Kuntalaisten hiljaisen ääneen esille tuomista
ja äänekästä puolestapuhumista
Ennen muuta yhteistyölle on oltava rakenne,
yhteistyön muodoista on sovittava ja sen
täytyy hyödyttää kaikkia osapuolia !!!
Kehittämispäällikkö, VT Timo Aro, Porin kaupunki
Kiitos!
[email protected]