Tyrnilehtinen

20
15
MARJA
Tyrni
Hippophae rhamnoides
O
| V U DE
| V U O DE
M A RJA
N
N
iikkinen, 0,5–3 metriä korkea tyrni on SataP
kunnan maakuntakasvi ja kasvaa luonnonvaraisena Suomessa Pohjanlahden rannoilla ja
Ahvenanmaalla. Tyrni on tyypillinen pioneerilaji, joka levisi meille heti jääkauden jälkeen, peräytyvää mannerjäätä seuraten. Se kasvoi myös
sisämaassa, mutta metsittymisen edetessä tyrni
joutui väistymään rannikoille. Euroopassa kasvaa
vain yksi luonnonvarainen tyrnilaji, jota suomalaisetkin pensaat edustavat.
Tyrnipensas tarvitsee menestyäkseen vapaata
maata ja runsaasti valoa. Tyrnin juuret sitovat tehokkaasti hiekkaa. Juuristonsa avulla se muodostaa tiheitä läpipääsemättömiä kasvustoja, jotka
ovat tärkeitä suojapaikkoja linnuille. Juuristossa
elävä sädesieniin kuuluva juurinystyräbakteeri sitoo ilmakehän typpeä, joten tyrni kasvaa niukkaravinteisessakin maaperässä.
Vihertävän-harmaiden lehtien alapuolen väri
vaihtelee hopeanharmaasta ruosteenruskeaan.
Tyrni kukkii ennen lehtien puhkeamista toukokuussa. Kasvi on kaksikotinen, hede- ja emikukinnot ovat eri yksilöissä. Kukat ovat pieniä,
vaatimattomia ja väriltään kellanvihreitä. Lehti-
TYRNI ON SUOSITTU
VILJELYKASVI
Kotimaiset taimet ovat
Suomen oloissa kestävämpiä kuin tuontitaimet.
Kotimaisia lajikkeita ovat
esim. ’Tytti’, ’Terhi’ ja
’Tarmo’. Tytin ja Terhin
marjat ovat hiukan
suurempia kuin vanhemman Raisa-lajikkeen.
Tarmo on pölyttäjälajike.
Suomalaisten lajikkeiden
taudinkestävyys on hyvä.
Ne kasvavat vyöhykkeillä
I–V.
Tyrni tarvitsee valoisan
kasvupaikan. Taimet viihtyvät parhaiten hiekkaisessa,
hyvin kalkitussa maassa
(pH 6.0–6.5), mutta kasvavat myös savipitoisessa
maassa. Ennen istutusta maasta hävitetään
monivuotiset rikkakasvit.
Fosforia ja kaliumia sisältävä tuhka on hyvä kalkitusja lannoitusaine. Tyrnin
taimet istutetaan kahden
metrin välein, riviväliksi
jätetään neljä metriä.
Kotipuutarhassa pensaat
voidaan istuttaa myös
ryhmäksi, jossa taimien
etäisyydeksi jätetään 2–2,5
metriä. Vaikka tyrni pitää
kosteasta kasvualustasta,
se sietää hyvin kuivuuttakin. Viljelyssä tarvitaan yksi
poikatyrni kuutta tyttötyrniä kohti. Satoa kasvit
alkavat tuottaa muutaman
vuoden iässä.
hankoihin muodostuvat kukat ovat tuulipölytteisiä, joten niiden ei tarvitse koreilla ulkonäöllään.
Keltainen tai oranssinkeltainen pitkänomainen ja
mehevä luumarja on noin sentin mittainen.
Tyrnimarjat kerätään syys-lokakuussa. Marjojen poiminta on hidasta ja hankalaa, sillä ne
ovat lähes kannattomia ja tiukasti kiinni kasvissa. Marjat poimitaan luonnonpensaista käsin, tai
oksia voi myös napautella kepillä, jolloin marjat
putoavat pensaan alle asetetulle kankaalle. Oksien
keräily ja puristinten käyttö vaiheessa, jossa marja
ei vielä ole riittävän kypsää, saattavat vahingoittaa
tyrnipensaita. Vahingoittuneet pensaat eivät tuota seuraavina vuosina hyviä satoja.
yrni on luonnonvaraisista marjoista ravintorikT
kain. Se sisältää runsaasti C- ja E-vitamiineja,
karotenoideja, ravintokuitua sekä elimistölle
hyödyllisiä rasvahappoja. Vajaa 1 dl tyrnimarjoja
kattaa päivittäisen suositellun 75 mg:n C-vitamiinitarpeen.
Arvokkain marjoista saatava aine on kuitenkin
tyrniöljy, joka erottuu mehun pinnalle. Tyrnimarja sisältää luonnonmarjoista eniten rasvaa, jopa
5 g/100 g. Siementen öljyssä on runsaasti E-vitamiinia. Kun marjat kylmäkuivataan ja hienonnetaan jauheeksi tai puristeiksi kuoria ja siemeniä
myöten, saadaan koko marja hyödynnettyä.
Siemenistä puristettu öljy sisältää pääosin
monityydyttymättömiä rasvahappoja. Siinä on
runsaasti elimistölle välttämättömiä linoli- ja
alfalinoleenihappoa sekä kertatyydyttymättömiä
omega 9-sarjan öljyhappoa ja omega 7-sarjan
palmitoleiinihappoa. Tyrnin rasvahapot alentavat
kokonaiskolesterolia ja haitallista LDL-kolesterolia. Samalla tyrniöljy lisää hyvän HDL-kolesterolin pitoisuutta. Tyrniöljy on myös hyväksi iholle,
limakalvoille, sydämelle, verisuonistolle, verenkierrolle ja elimistön puolustusjärjestelmälle.
ersoja ja lehtiä on syötetty eläimille rehuna.
V
Kuorilla on saatu villalankoihin kaunis punaruskea väri, ja puuta on käytetty käsitöihin. Saaristossa ja rannikolla kalastajat suosivat tyrnisosetta kalaruokien höysteenä.
Lehdillä ja kukilla on lääkitty yskää, reumatismia, keripukkia ja ihottumia, ja jopa matolääkkeenä tyrniä on käytetty. Erityisesti kiinalaisessa
ja venäläisessä kansanlääkinnässä tyrnimehulla on
edelleen tärkeä merkitys mm. ihotulehdusten, palovammojen ja silmäsairauksien hoidossa.
Elintarviketeollisuus valmistaa tyrnistä soseita,
hilloja, marjajauheita ja mehuja. Tyrniöljyä käytetään ravintolisien ja kosmetiikan valmistuksessa.
Marjat sopivat kotitalouksissa sellaisenaan nautittavaksi vaikkapa puurojen tai jogurtin kera. Marjoja voi säilöä mehuna, hilloina tai kuivaamalla tai pakastamalla. Mehunpuristuksessa
jääneet kuoret ja siemenet kuivataan ja jauhetaan. Jauhetta voi ripotella puurojen, viilin ja jogurtin päälle.
TYRNISILAKAT
TYRNIKASTIKE
600 g silakkafileitä1 rkl
sitruunamehua0,75 tl suolaa
ripaus jauhettua valkopippuria
0,5 dl tyrnihilloa1 prk (150 g) crème
fraîchea 28%1 dl hienonnettua
purjoa
5 dl kylmäpuristettua tyrnitäysmehua6 dl hillosokeria
»»Lado silakkafileet leivinpaperin päälle nahkapuoli alaspäin. Mausta fileet
sitruunamehulla, suolalla ja valkopippurilla. Yhdistä tyrnihillo ja crème
fraîche. Levitä seos fileille. Ripottele
päälle hienonnettu purjo. Kääri fileet
rullalle ja asettele matalaan voideltuun uunivuokaan.
»»Kypsennä silakoita 200 asteessa n.
35 min. Tarjoa kuumina perunoiden ja
raikkaan salaatin kanssa.
»»Kuumenna mehu kiehuvaksi ja
lisää hillosokeri. Keitä 15 minuuttia sekoitellen. Kuori vaahto pois
pinnalta.
»»Sakea tyrnikastike maistuu liha- ja
riistaruokien kastikkeena. Kastiketta voi käyttää myös jälkiruokiin,
esimerkiksi jäätelön kastikkeena.
VATKATTU TYRNIPUURO
1 l vettä2 dl tyrnimehua
(sokeroimatonta)1,5 dl sokeria
1,5–2 dl mannasuurimoita1 tl
vaniljasokeria
»»Vispilöi mannasuurimot kiehuvaan sokerilla maustettuun
mehuun. Keitä 10—15 minuuttia.
Lisää vaniljasokeri. Vatkaa vähän
jäähtynyt puuro kuohkeaksi. Tarjoa
maidon kera.
TYRNICLAFOUTIS
1—1,5 dl vehnäjauhoja1 dl sokeria1
tl vaniljasokeria3 munaa1 dl
kermaa1 dl maitoarasvaa vuoan
voiteluun
»»Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Lisää joukkoon vuorotellen maito
ja kerma sekä munat yksitellen hyvin
sekoittaen, niin että syntyy tasainen
taikina.
»»Voitele piirakkavuoka, lisää vuokaan
noin sentin kerros taikinaa. Paista 200
asteessa noin 10 minuuttia. Lisää marjat
hyytyneelle pohjalle ja kaada loppu taikina päälle. Jatka paistamista 180-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes
pinta hieman ruskistuu ja paistos kohoaa.
»»Viimeistele halutessasi tomusokerilla ja
tarjoa lämpimänä.
TYRNIKIISSELI
1 l vettä1 ½ dl sokeria
5 rkl perunajauhoja
1 ½ dl tyrnimehua
UVAT SHUTTERSTOCK
»»Mittaa vesi, sokeri ja perunajauhot kattilaan ja kuumenna
koko ajan sekoittaen, kunnes
seos sakenee. Lisää lopuksi
tyrnimehu. Kaada kiisseli
tarjoilukulhoon. Ripottele
pinnalle hieman sokeria kuortumisen estämiseksi. Tarjoa
kermavaahdon tai jäätelön
kanssa.
www.martat.fi | 2015