1. No category

Muistio Maakuntamuseon johtajan tutustumiskäynnistä Rukajärven tien kohteisiin 2.6.2015
Osallistujat:
1. Tarja Raninen-Siiskonen, Pohjois-Karjalan museo
2. Iiris Heino, Pohjois-Karjalan museo
3. Marketta Alvila, Pielisen museo
4. Rajavartiomestari Markku Komu, Pohjois-Karjalan Rajavartiosto
5. Mikko Huusko, Metsähallitus
6. Kimmo Salo, Maanpuolustuskoulutusyhdistys
7. Lasse Nirhamo, Rukajärven suunnan historiayhdistys ry/ Rukajärven Tiellä ry.
8. Mauri Mönkkönen, Rukajärven suunnan historiayhdistys ry/ Rukajärven Tiellä ry.
9.Tauno Oksanen, Rukajärven suunnan historiayhdistys ry/ Rukajärven Tiellä ry.
10. Tenho Tikkanen, Rukajärven suunnan historiayhdistys ry/ Rukajärven Tiellä ry.
Oppaana eri kohteissa
1. Raimo Saviranta, Jukolan motti, oppaana ja talkootöissä, Jongunjoen Kyläseura ry
2. Erkki Kärkkäinen, Jukolan motti, oppaana ja talkootöissä, Jongunjoen Kyläseura ry
3. Päivi Putkonen, Lieksan rautatieasemalla, Rukajärven Tiellä ry.
4. Hannu Huuskonen, Rukajärvi-keskuksessa, Rukajärven suunnan historiayhdistys ry/ Rukajärven Tiellä ry.
Tutustumiskäynnistä yleensä
Tutustumiskäynti liittyy Rukajärven tien kohteitten kehittämiseen ja erityisesti Änäkäisen Salpaetuasemien
kunnostamiseen Puolustusvoimien kertausharjoituskohteena. Pohjois-Karjalan museo Joensuussa on
maakuntamuseo, jonka tehtävänä on ohjata, kehittää ja tukea museotoimintaa sekä kulttuuriperinnön ja
kulttuuriympäristön hoitoa ja säilymistä omalla toiminta-alueellaan. Maakuntamuseo on
asiantuntija ja yhteistyökumppani alueensa kulttuuriperintöön liittyvissä kysymyksissä. Jokaisessa
maakuntamuseossa työskentelee alueellisesta toiminnasta vastaava maakuntamuseotutkija tai amanuenssi, joka ohjaa ja neuvoo alueen paikallismuseoita ja muita toimijoita kulttuuriperinnön
tallentamisessa ja välittämisessä. Tällöin maakuntamuseo vastaa myös kulttuuriympäristön suojelun
asiantuntija- ja viranomaistehtävistä alueellaan Museoviraston kanssa tehdyn työnjako- ja
yhteistyösopimuksen mukaisesti.
Tutustumiskäynnistä sovittiin jo tammikuussa, kun ensin oli neuvoteltu asiasta Museoviraston
kanssa (10.12.2014).
Tutustuminen Rukajärven tien kohteisiin 2.6.2015
Kokoontuminen Jukolan motti -pirtissä
Jukolan motti -pirtissä puheenjohtaja Tenho Tikkanen ja Tauno Oksanen selvittivät RSHY:n toimintaa ja
hankkeita, Rukajärven tien nimeämisestä Jukolan motti -pirtin rakentamiseen sekä selvittivät myös
pääasiallisena tutustumiskohteena olevan Änäkäisen Salpaetuaseman kunnostamishankkeen.
Todettiin, että Puolustusvoimat on lupautunut kertausharjoitustyönä kunnostamaan ko. kohteen, mutta
hankkeen toteuttajan tulee hankkia siihen tarpeelliset tarveaineet.
Jukolan motti -pirtissä paistettiin makkarat ja syötiin pieni aamupala.
1
Jukolan motti -pirtti valmistui 30.11.2014, jolloin pidettiin avajaiset. Tutustumismatka alkoi täältä.
2
Kivivaara - Kivipuro - Louhikkomäen muistomerkki
Jukolan motista siirryttiin rajavartiomestari Mikko Komun johdolla Kivivaaraan, jossa hän ja rajakapteeni
Tauno Oksanen esittelivät Kivivaaran ja Kivipuron rajavartioaseman historiaa pidemmältä ajalta.
Kivivaaran opaste, josta Rukajärven tien kohteitten tutustuminen aloitettiin rajalla käyden.
3
Änäkäinen - taisteluhauta
Seuraavaksi tutustuttiin Änäkäisten salpaetuasemaan, salpalinnoitteisiin, Tauno Oksasen ja Tenho Tikkasen
esittelyn pohjalta. Suoritettiin katselmus, jossa todettiin, että taisteluhautojen rakenteet ovat pahasti
lahonneet ja osin luhistuneet ja siksi osin vaarallisia.
Metsähallituksen Mikko Huusko toi esille vuonna 2005 Metsähallituksen antaman sotahistoriaan liittyvien
puolustusrakenteiden rakentamisluvan. Sen mukaan Änäkäisen salpaetuasemiin rakennettujen/kunnostettujen
taisteluhautojen kunnossapitoa koskee velvoite kunnossapidosta. Sopimuksen mukaan vaaralliseksi
kohteeksi muodostuneet taisteluhautarakenteet tulee purkaa. Alueen käytöstä pitää tehdä uusi
käyttöoikeussopimus, koska Lieksan kaupunki ei ole allekirjoittanut virallista sopimusta.
Änäkäisen taisteluhaudat rakennettiin v. 2005, mutta ovat nyt varsin heikossa kunnossa.
Yhteenvetona todettiin niin museoalan edustajien kuin asiantuntija Kimmo Salon puolelta, ettei
taisteluhaudan nyt suunniteltu kunnostaminen vaaranna museaalisia arvoja, joten se voitaneen kunnostaa ja
mikäli sitä ei kunnosteta, lahonneet heikkokuntoiset ja vaaraksi matkailijoille muodostuneet rakenteet tulee
purkaa.
Änäkäinen - Vornasenvaaran luola ja tukikohta
Seuraavaksi siirryttiin Salpaetuaseman panssarikiviesteitten vierellä kulkevaa polkua myöten Vornasen
vaaran konekivääripesäkkeelle ja luolastoon.
4
Suoritettiin Vornasenvaaran kohteen katselmus ja jokainen voi todeta, että myös täällä on ajan myötä
muodostumassa tilanne, missä myös tukikohdan puurakenteet tulisi purkaa. Nykyisellään se on suljettuna
yleisöltä ja myös yläpuolinen käytävä on portilla suljettu.
5
Puuruun linja ja "Kraateri" Salpaetuasemien panssariesteet ja pesäke
Kuultiin Tauno Oksasen esitys Puuruun Talvisodan muistomerkillä, josta siirryttiin panssariestelinjan
varrelle suunniteltuun kyläläisten nimeämään "Kraateri" -nimiseen kohteeseen.
Tauno Oksanen esitteli kohteen. Nykyisellään kyläläiset järjestävät "Kraaterissa"
musiikkitapahtumia ja seurakunta mm. metsäkirkko-tilaisuuksia.
6
Nurmijärven kohteet
Seuraavaksi tutustuttiin Nurmijärven kohteisiin, Seurantalolla olevaan näyttelyyn. Kylällä on myös
Talvisodan taistelujen muistomerkki. Perinteiset kahvit kotileivonnaisten kera juotiin Annukan Kahvilassa.
Pankajärven kohteet.
Pysähdyttiin hieman ennen Pankajärven kylää Talvisodan aikana rakennetussa Toivaanjoen
puolustusasemassa, jossa kuultiin Tauno Oksasen esitys. Taisteluja tässä kohteessa ei Talvisodassa käyty,
koska hyökkäävät vihollisen joukot saatiin pysähtymään jo huomattavasti aiemmin Puuruun linjalle.
Pankajärvi on tunnettu Jatkosodan alussa Kevytosasto 2:n majoitusalueena, jossa se odotti määräystä jatkaa
etenemistä joko Päätien suunnalle tai että se olisi määrätty etenemään Inarintien suunnalla.
Raappana puisto - Rukajärven taisteluitten muistomerkki
Tutustuttiin Raappana puistoon, joka on vihitty käyttöön 2007. Seuraavaksi siirryttiin Rukajärven suunnan
taisteluitten muistomerkille Lieksan keskustaan. Muistomerkin on tehnyt kuvanveistäjä Häiväoja, se
paljastettiin 5.6.1966 pidetyssä veteraanijuhlassa.
Juhla oli ensimmäinen Rukajärven suunnan veteraanien järjestämä yhteinen tapahtuma sodan jälkeen ja se
käynnisti suunnan joukkojen perinnetyön.
7
Rukajärvi-keskus
Tutustuttiin Lieksan Rukajärvi-keskukseen ja sen näyttelyyn, jossa on 26.4.2015 Kansallisen veteraanipäivän
aattona juuri uudistettu näyttely. Lieksan Rukajärvi-keskuksen valokuvanäyttely koostuu uusittuna Pentti
Perttulin keskukselle luovuttamista tauluista ja aineistosta, Marsalkka Mannerheimin Rukajärvelle vuonna
1942 suorittaman tarkastuskäynnin valokuvista, komentaja Raappanan valokuvista ja pääosin TK-mies Toivo
Narvan Rukajärvellä kuvaamasta aineistosta. Raine Narva luovutti Rukajärven suunnan historiayhdistykselle
ns. Aarrearkun, jonka sisältö on esillä erillisissä vitriineissä. Ns. Marski-vitriineissä oleva esineistö koostuu,
Tiiksjärven lottien Laila Halmeen, Eeva-Liisa Kumpulaisen, Kyllikki Villan ja Annikki Lehmuksen
luovuttamasta aineistosta. Lisäksi näihin vitriineihin on asetettu, kenraaliksi ylenneen Erkki Setälän, Pentti
Perttulin sekä kaukopartiomies Jussi Vainion esineistöä.
Kuva on otettu 26.4.2014, jolloin Lieksan Rukajärvi-keskuksen näyttely avattiin. Kuvassa oikealla
Tauno Oksanen ja keskellä Raimo Saviranta, joka on ollut ahkerimpia talkoomiehiä Jukolan motti -pirtin
töissä.
Lisäksi esillä on lääkintäsotilasmestari Lauri Tiilikaisen (18.8.1897 - 17.2.1972) sairaanhoitoesineistö,
Rukajärven teatterin johtajan esineistö sekä ajan myötä koottua puhdetyöesineistöä sekä Rukajärven suunnan
suurikokoinen tunnus ja R-tunnuksella varustettu arkku.
Esittelyssä todettiin, että Rukajärvi-keskuksesta löytyvät veteraanien haastatteluaineistot, videot kuin myös
kirjalliset esitykset ja valokuvat osin alkuperäisinä ja digitoituna.
Rukajärvi-keskuksen seinillä ovat esille Rukajärven suunnan taistelukartat, hyökkäysvaihe, asemasotavaihe
ja vuoden 1944 taistelut. Em. karttoihin on koottu merkittävimmät taistelut lyhyin selvityksin. Rukajärvikeskuksessa on esillä Antti Haapalaisen kokoama taulu, jossa on merkittynä kaikki tukikohdat sekä
8
kenttävartiot. Antti Haapalaisen Rukajärven suunnan puolustuslinjaa koskeva esitelmä on katsottavissa
Rukajärvi-keskuksessa ja sen voi katsoa myös yhdistyksen YouTube-kanavalta netistä.
Tilaisuudessa selvitettiin lyhyesti Rukajärven tie -nimikkeen alle laadittua Heijoe-opasjärjestelmää, mikä on
maakuntamuseolla itsellään käytössä.
Rukajärvi-keskuksen esittely jäi puutteelliseksi eräiden päällekkäisten varausten vuoksi. Museojohtajalle ei
voitu valitettavasti sovitusta poikkeavasti koko Rukajärvi-keskuksen näyttelyä esitellä.
Maakuntamuseon johtajan tutustumiskäynti päättyi n. klo 16.00. Museojohtajan delegaatiolla olisi ollut
mahdollisuus osallistua Rukajärvi-keskuksen läheisyydessä sellisti Jussi Makkosen Sibelius konserttiin,
johon oli paikat varattu, sekä koskivenematkaan Monolan aitalle, jossa Sibelius sävelsi häämatkallaan useita
teoksia. Valitettavasti aika ei antanut myöten konserttiin osallistumiseen, josta myöhästyimme, konsertti
alkoi näet jo klo 13.00.
Monolan aitta
Osa ryhmästä jatkoi Monolan niemelle ja käytiin aitalla, jonne konserttiyleisö matkusti koskiveneillä.
Monolan aitta sellaisena, kun Sibelius asui siinä häämatkallaan v. 1892 . Lisätietoa saa Rukajärven
tie/Heijoe-matkailijan tietojärjestelmästä (valitse reitti Sibelius Karelia). Kuva Kantapuusta.
9
Monolan aitta nykyisessä, hiukan alavireisessä kunnossaan. Rakennus on Lieksan kaupungin
omistuksessa. Sellisti Jussi Makkonen kerää varoja aitan kunnostamiseksi useilla konserteilla ja
levymyynnillä mm. Lieksan kirkossa 11.7. 2015 klo 16.00 järjestettävällä konsertilla, jolloin yleisöllä
on mahdollisuus saapua koskiveneillä Pielistä pitkin myös tänne Monolan aitalle.
Lieksan rautatieasema
Lopuksi vierailtiin Lieksan rautatieasemalla ja tutustuttiin näyttelyyn Rautatiet sodan huoltotehtävissä.
Perinnetyön yhteenvetoa
Rukajärven tien kohteisiin tutustuminen vaatii aikaa. Nyt tutustuttiin kaikkiaan neljään valokuvanäyttelyyn,
Änäkäisen ja Puuruun Salpaetuasemiin, yhteensä 19 kohteeseen. Lieksassa riittää katseltavaa. Pelkästään
Salpa-asemia on 14 paikassa. Monikerroksinen sotahistoriankohteitten joukko, niin Talvi- kuin Jatkosodan
ajoilta ja lisäksi suuri määrä kulttuuri- ja luontokohteita.
Nyt tutustuimme pelkästään Rukajärven tien suuntaan, eikä sitäkään ehditty käydä kokonaan läpi, vain
pinnallisesti. Katsomatta jäivät, Kirkkopuiston alueet, kaupungin keskustan sotamuistomerkit, tietysti
Pielisen museo, Inarintien suunta, partisaanien toiminta ja Suomu, jossa mm. Rukajärven suunnan komentaja
E.J. Raappanan komentokorsu sijaitsi. Viimeksi mainittuihin kohteisiin ei ehditty tutustua. Jo tämän yhden
päivän kokemuksena voi todeta, että aikaa tutustumiseen on varattava runsaasti ja meidän matkojen ja
opastuksen järjestäjinä tulee keskittyä olennaiseen.
Tämä tutustuminen järjestettiin Rukajärven suunnan joukkojen perinnetyön kannalta merkkipäivänä. Päivä
on suunnan komentajan korpikenraali E. J. Raappanan syntymäpäivänä (s. 2.6.1893), hänen syntymästään
tuli kuluneeksi 122 vuotta. Juuri Maakuntamuseon edustajien tutustuminen Rukajärven tien kohteisiin tänään
10
osui perinnetyön kannalta merkkipäiväksi. Rukajärven suunta on onnistunut perinnetyössä toimimaan
komentajan osoittamien suuntaviivojen mukaisesti. Kiitos monien arvokasta työtä tekevien veteraanien ja
työtä avustavien perinnetyöntekijöitten.
Rukajärven suunnan historiayhdistys järjesti Joensuussa tilaisuuden korpikenraali E. J. Raappanan
muistomerkillä 14.9.2012, jolloin tuli kuluneeksi hänen kuolemastaan 60 vuotta. Tilaisuudessa
muistopuheen piti rajakapteeni Tauno Oksanen.
Tiedustelu Museovirastolle
Matkan yhteenvetoa Rukajärven suunnan historiayhdistyksen kannalta. Ensinnäkin olemme kovin
kiitollisia, siitä että Maakuntamuseon ja Pielisen museon edustajat sekä erityisasiantuntija Kimmo Salo ja
Metsähallituksen eli maanomistajan edustaja Mikko Huusko tutustuivat hankkeeseemme. Nyt on kaikki
osapuolet tietoisia hankkeesta.
Kiitämme myös Rajavartiolaitosta, että se mahdollisti tutustumisen myös rajavyöhykkeellä olevaan
Kivivaaran alkuperäiseen rajavartioaseman paikkaan.
Suunnitelmiemme toteutuessa aikanaan toivomme Rukajärven tien yhdessä muiden sotahistorian kohteitten
kanssa tuovan elinvoimaa Pielisen-Karjalan matkailuelinkeinolle ja sitä kautta koko väestölle.
Tutustumiskäynnin yhteydessä käytyjen keskustelujen perusteella yhdistyksemme tulee varmistaa Änäkäisen
kohteen osalta se, että Salpaetuasemiin kiinteästi liittyvä vuoden 2005 aikana rakennettu ja nyt heikossa
kunnossa oleva taisteluhauta voidaan kunnostaa. Samoin yhdistyksen on saatava museoviraston lupa myös
11
sille, että Vornasenvaaran luolastoon liittyvän konekivääripesäkkeen hirsirakenteet voidaan purkaa ja tilalle
rakentaa väliaikainen este niin, ettei yleisö pääse kyseiseen tilaan.
Yhtälailla meidän tulee selvittää myös se, mikä valtion taho hallinnoi kyseistä Salpa-asemaa, jonka lupa
Metsähallituksen lisäksi tarvitaan. Asiasta päätettiin lähettää Museovirastolle kirje, vaikka keskustelujen
perusteella kunnostustyön toteuttamiselle suunniteltuna kertausharjoitustyönä ei näyttäisi olevan estettä.
Paluu Rukajärven tielle Jukolan motti -pirtille
Rukajärven tien kohteitten kehittäminen jatkuu. Jukolan motti -pirtti valmistui ja myös sitä palveleva
puuvaja sekä vessa on rakenteilla. Jukolan motti -pirtin suosio on yllättänyt. Kävijöitä Rukajärven tiellä on
runsaasti ulkomaita myöten.
Jukolan motti -pirtti. Vastaava työnjohtaja kävi Matti Kilpeläinen hyväksymässä työn
lopullisesti 22.5.2015
Linnoituskurssi Lieksan Änäkäisissä 31.7.-2.8.2015 (Liitteenä tiedote, joka jaettiin osanottajille, tässä ote).
MPK:n linnoituskurssi Lieksan koillispuolella järjestetään Salpalinjaan kuuluvassa Änäkäisen tukikohdassa
31.7. - 2.8.2015. Kurssin puitteissa korjataan vanhaa taisteluhautaa ja pesäkkeitä. Kurssille otetaan n. 25
pioneerikoulutettua tai siviilissä rakennusalan koulutuksen saanutta reserviläistä, ensisijaisesti PohjoisKarjalasta, Pohjois-Savosta, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Kurssi on sotilaallisia valmiuksia palveleva
koulutus, josta kurssilaisen hyväksi luetaan 3 korvaavaa kertausharjoituspäivää.
Tällä kurssilla puretaan vanhoja linnoitusrakenteita ja rakennetaan hiukan uutta taisteluhautaa.
Linnoituskurssi jatkuu samassa kohteessa kesällä 2016, jolloin työ suoritetaan loppuun.
Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. - Rukajärven Tiellä ry.
12