Tarkempia tietoja oheisesta dokumentista.[.pdf]

1
Rukajärvikeskus aloitti toimintansa
[8.9.2013]
Rukajärvikeskus avasi ovensa etuajassa. Alunperin hankkeen kaavailtiin aloittavan
syksyllä 2014, jolloin tulee kuluneeksi 70 vuotta Jatkosodan päättymisestä.
Rukajärvikeskus vihitään virallisesti käyttöön alkuperäisen suunnitelman mukaan
5.9.2014.
Rukajärven suunnan veteraaniperinnetyö elää yhä voimakkaana. Rukajärven
veteraanit kokoontuivat Jatkosodan jälkeen yhteisiin tilaisuuksiinsa ensin Lieksaan,
sitten Kajaaniin, Iisalmeen, Nurmekseen, Sotkamoon ja Kuhmoon. Vuonna 1986
pidetyssä Nurmeksen kokouksessa käynnistyi veteraanien haastattelut, josta kertyi
640 veteraanin yli 10.000 sivun aineisto.
Nurmeksen 1986 veteraanikokouksen valitseman historiikkitoimikunnan työtä
jatkamaan perustettiin v. 2009 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Nyt tämä
kerätty perinneaineisto asetetaan kokonaisuudessaan yleisön ja tutkijoitten
käytettäväksi Rukajärvi-keskuksessa.
Keskukseen on koottu veteraanien rintamalla valmistamia puhdetyöesineitä ja
taideteoksia. Esillä on videodokumentteja, ääninauhoitteita ja yksityiskohtaiset tiedot
Rukajärvellä kaatuneista noin 2750 sotilaasta. Rukajärvikeskuksessa on tiedot
suunnan kenttävartiolinjan tukikohdista koordinaatein. Veteraanien luovuttamia
valokuvia keskuksessa on lähes 7000 kappaletta. Rukajärvikeskuksessa on laaja, yli
300 teosta käsittävä kirjasto, joka käsittelee lähinnä Rukajärven suunnan taisteluja.
Rukajärvikeskus toimii Lieksan Timitran Linnan tiloissa, jossa toimi Rajavartiokoulu
vuosina 1935 – 1956. Lisäksi Lieksan Rajakomppanian ja rajavartioalueen
komentopaikka sijaitsi rakennuksessa vuosina 1935 - 2004.
2
Lieksa onnistui luomaan toimintaympäristön, joka auttaa koko Pielisen Karjalan
ja myös koko Suomen kotimaan matkailua. Samalla se piristää alueen
elinkeinoelämää. Rukajärvikeskuksen sijainti on paras mahdollinen
kansallismaisemineen, kulttuureineen ja luonnonnähtävyyksineen. Matkailija
voi valita valmiiksi kootuista sotahistoria-, luonto- ja
kulttuurimatkailupaketeista haluamansa. Kolin, Ruunaankosken, Patvinsuon
kansallispuiston, Änäkäisen retkeilyalueen lisäksi voi lähitulevaisuudessa
tutustua poikkeuksellisiin Salpalinnoitteen luolastoihin ja varustuksiin.
Rukajärven tie ja Rukajärvikeskus sijoittuvat Via Karelian, matkailureitin varrelle.
Kolilta pääsee sisävesialuksella upean Pielisen poikki Lieksaan, josta voi edelleen
jatkaa Rukajärven tielle tai Via Karelia -tietä Nurmekseen ja Kuhmoon. Sotahistoriaan
tutustuessaan matkailija voi samalla kokea Suomen ja karjalaisen kansan kulttuurin
Ilomantsissa, Joensuun Carelicumissa, Lieksan Pielisen museossa, Nurmeksen
Bomballa tai Kuhmossa.
Rukajärvikeskuksen vetäjät näkevät, että Rukajärven tie - Rukajärvikeskus, Kuhmon
Talvisota-kohteet ja Raatteentie muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jolla on myös
kansainvälistä houkuttelevuutta. Rukajärvikeskuksen vuotuinen kävijätavoite on
35.000.
Yhteystiedot:
Rukajärven suunnan historiayhdistys ry
c/o Puheenjohtaja Tenho Tikkanen
Purokuja 3 C
02300 Espoo
puh. 040-5408045
sp: [email protected]