Mielenterveysyhdistys Taimi ry • 25. vuosikerta • Nro 1/2015
kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry • 25. vuosikerta • Nro 1/2015 Taimin ja Ruusan Kahvilan yhteystiedot Yhdistyksen nettisivut: www.taimiry.fi Puhelinnumerot Toimisto 045 135 1351 Marika Vartiainen, toiminnanjohtaja 050 373 3562 Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori 0400 686 698 Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja 050 408 8474 Tiina Vartiainen, kohtaamispaikkavastaava 050 460 3580 Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo 10.30 - 15 Olohuone avoinna ma-pe klo 15-18, la-su klo 13-17 Kohtaamispaikka avoinna ma-pe klo 12-18 Sähköpostiosoitteet Toiminnanjohtaja [email protected] Toimisto [email protected] Puheenjohtaja [email protected] Toiminnan koordinaattori [email protected] Jäsentoiminnan ohjaaja [email protected] Kipunoita-lehti [email protected] Kohtaamispaikka [email protected] T aimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on Ruusantalo Koulukatu 11:ssä Tampereella. Ylläpidämme myös Ruusan Kahvilaa samassa osoitteessa. Yhdistyksessämme toimii syyskuusta toukokuun loppuun viikoittain yli 40 erilaista vertaistukeen perustuvaa keskustelu- ja toiminnallista ryhmää. Ruusan Kahvilassa on mahdollisuus edulliseen ja maittavaan lounaaseen, kahvitteluun ja tuoreitten leivonnaisten nauttimiseen hyvässä seurassa. Ruusantalossa on myös ohjattua työtoimintaa. Ruusantaloon on helppo tulla. sisällys kipunoita 1/2015 2 Taimin esittely 3 Sisällys Julkaisija Mielenterveysyhdistys Taimi ry, 4 Pääkirjoitus: Valoisin mielin Ruusantalo, Koulukatu 11, 5 Taimissa tapahtuu: Kevätkokouskutsu / Terveysneuvontaa 33200 Tampere, 6 Puheenjohtajalta: Hyvää uutta vuotta! www.taimiry.fi 7 Taimissa tapahtuu: Vaikuttajafoorumi / Lulu [email protected] 8 Kompassin suuntana pohjoinen hulluus 11 Kysymyksiä hoidosta ja tietoa uusista palveluista Taimi ry on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. 14 Luokkaretki Keskustorin ihmisten elämään 16 Iro Kivi: ”Narsisti on kuin pannukakku” 20 Keskiaukealla Päätoimittaja 22 Artteli vihittiin käyttöön / Kuntouttavan työtoiminnan Ritva Merinen määrää halutaan vähentää [email protected] 23 Taimin ryhmätoiminta sai kiitosta / Miesten ryhmä puh. 0400 686 698 24 Masennuksia on monenlaisia Kiitokset kielihuollosta vastanneelle 27 Jatsin ylivoimaa Kirstille! 28 RAY lopettaa työosuusrahojen tukemisen Taitto 29 Ruusantalon tilojen uudet nimet / Gallup Tomi Kallio 30 Kirje Taimille 31 Sosiaalihuoltolakiuudistus / Likkojen lenkki Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1500 kappaletta. 32 Tammerkosken alueen historia ja nykypäivä 34 Ajattelu- ja tunnetaitojen avulla kohti tyytyväisyyttä Seuraava Kipunoita 2/2015 ilmestyy viikolla 21 35 Kynttilähetki / Taimin tapahtumia 37 Taimin tapahtumia / Taimin jäsenyys Juttutarjoukset viimeistään 31.3.2014 38 Toimintakalenteri, kevät 2015 mennessä Ruusantalon osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry 39 Kuvasivu Koulukatu 11, 33200 Tampere tai sähköpostitse: [email protected] Taimin hallitus 2015– 2016 Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila, Jyrki Rönkkö, Anu Vähäniemi, Jussi Lehtonen ja Tuula Tuominen Varajäsenet: Marko Heikkilä, Veikko Vepsäläinen, Noomi Nelimarkka ja Jari Kataja Pääkirjoitus Marika Vartiainen Valoisin mielin K irjoittaessani tätä juttua on maailmalta kuulunut taas runsaasti ikäviä uutisia. Tällaisten uutisten ymmärtäminen ei voikaan olla mitenkään mahdollista, eikä edes tarpeellista. Ihminen tekee järjettömiä tekoja, joissa toiset ihmiset, jotka eivät ole tehneet mitään väärin, joutuvat kärsimään. Järjettömiä tekoja on toki ollut ennenkin. Historiasta löytyy paljon käsittämättömyyksiä, mutta tämän päivän käsittämättömyyksiä on vaikeampi käsitellä, sillä elämme osana tätä aikaa, kulttuuria ja yhteiskuntaa. Historia on tärkeä pitää mielessä juuri sen vuoksi, että muistaisimme, minkälaisiin äärilaitoihin asiat voivat riittävän monen asian huonosti mennessä ajautua. Onneksi näistä tämän päivän ilmiöistäkin voimme oppia jotakin. Voimme kyetä näkemään asioiden hyvät puolet. Voimme nähdä, että itse asiassa ympärillämme on paljon asioita hyvin. Mikäli pystymme käymään läpi nämä ajatukset maailman pahuudesta ja kaiken rajallisuudesta, voimme tulla kiitollisiksi siitä mitä meillä on. Ei niin, että sulkisimme silmämme ihmisen pahuudelta tai jonkun tietyn ihmisjoukon ymmärrykseltä. Eikä niin, että kääntyisimme itsekkäiksi ja 4 kipunoita 4/2015 olisimme kiinnostuneita vain oman lähiympäristömme asioista. Vaan niin, että olemme huolissamme, kykenemme empatiaan, ja säilytämme halumme edelleen tietää muissa maissa tapahtuvista asioista. Ja kaiken tämän jälkeen tulemme tietoisimmiksi myös ihmisten hyvyydestä. avat kanssaihmisille hyvää ja pyrkivät itse elämänvalinnoillaan lisäämään omaa ja muiden hyvinvointia. Me Taimissa katsomme uuteen vuoteen valoisin mielin! Me uskomme, että kun yhdessä teemme ja yhdessä tavoittelemme samaa asiaa, voimme luoda uudenlaisia mahdolliOn tärkeää, että luotamme asi- suuksia, löytää sisäisiä piilossa olevia oistamme päättäviin ihmisiin. Siihen, voimavaroja ja rakentaa ympärillemettä he ajavat etujamme ja pyrkivät me yhteiskuntaa, joka on erilaisuuden mahdollisimman objektiiviseen hy- salliva ja yhteiseen hyvään pyrkivä. vään. Sellaiseen hyvään, joka ei suosi mitään erityisjoukkoa eikä syrji sen Taloudelliset resurssimme ovat kautta toista osaa porukasta. On yli- riittävät ylläpitämään sellaista toipäätään tärkeää, että epäuskon ja kä- mintaa, josta Taimi on ammentanut sittämättömän edessä, on nähtävissä vuosikausia tuhansien mielenterveysasioita, jotka ovat hyvin. kuntoutujien hyvinvointia. Uskomme, että sinnikkäästi hyvää työtä teOn epäoikeudenmukaista, että kemällä ja vertaistukea tarjoamalla, elämässä on pahuutta, mutta elämäs- toimintamme vakuuttaa yhteistyösä on myös paljon hyvää. Osaan asi- kumppanimme ja rahoittajat myös oista pystymme vaikuttamaan, mutta jatkossa. toisiin asioihin meillä ei ole kykyä, välineitä tai mahdollisuutta vaikuttaa. Mielenkiintoista uutta vuotta toiSen vuoksi keskittyminen siihen mi- vottaen, hin voimme vaikuttaa, on tärkeä elämäntaito. Tärkeää on säilyttää myös Marika Vartiainen usko elämän kantavuuteen, ihmisten Toiminnanjohtaja rehellisyyteen ja vilpittömään hyvyyteen. p. 050 373 3562 [email protected] Kiinnittäessämme huomiomme hyvään, huomaamme että ympärillämme on paljon ihmisiä, jotka halu- Taimissa tapahtuu Taimi ry:n syyskokous Marika Vartiainen T aimi ry:n syyskokous pidettiin Kohtaamispaikka Toivossa 10.12.14 klo 16 alkaen. Paikalle oli saapunut noin parikymmentä Taimin jäsentä. Tarjolla oli kahvia ja pullaa sekä tietoa yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Kokouksessa vahvistettiin yhdistyksen talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2015, valittiin tilintarkastajat sekä vahvistettiin hallituksen kokouspalkkiot vuodelle 2015. Yhdistyksen syyskokous myös vahvisti eroamisen Mielenterveyden Keskusliitosta. Keskusliitosta eroaminen on yhdistystoiminnassa mukana olleille pitkän harkinnan tulos. Tampereen alueella toimiva Mielenterveysyhdistys Taimi ry ei kokenut, että Keskusliitto olisi kuunnellut jäsenjärjestöjensä ääntä ja ajanut jäsentensä etuja. Keskusliiton jäsenmaksu jäsenjärjestöille on jäsenmäärään perustuva ja maksu on Taimi ry:n kohdalla ollut 3000€/vuosi. Taimi ry ei kokenut saavansa vastinet- ta jäsenmaksulleen. Syyskokous päätti selvittää jäsenyyden hakemista Mielenterveysseurasta. Yhdistys tekee koko ajan yhteistyötä Tampereen alueen mielenterveysyhdistysten sekä muiden kaupunkien mielenterveysyhdistysten kanssa, joten vaikuttaminen mielenterveysasioihin tai mielenterveyskuntoutujien etuihin löytää väylänsä ja mahdollisuutensa jatkossa entistäkin paremmin. ■ Ruusantalossa kaikille avointa TERVEYSNEUVONTAA Keväällä 2015 (20.1.–28.5.) Ruusantalossa on mahdollisuus tavata terveydenhoitaja viikoittain. Kaikille avointa Tampereen kaupungin järjestämää terveysneuvontaa on Kohtaamispaikka Toivossa joka tiistai klo 13.30–15.30. Terveydenhoitajilta voi tulla kysymään esimerkiksi: ravitsemuksesta, painonhallinnasta, pitkäaikaissairauksista tai muusta mieltäsi askarruttavasta asiasta. Viikoittain on myös erilaisia teemoja, jolloin paikan päällä on tarjolla tietoa ja materiaalia aiheesta. Teemat ovat loppukevään aikana: 3.3. Reuma, 10.3. Uniapnea, 17.3. Yhdenvertaisuuden edistäminen, 24.3. Tupakoinnin lopettaminen, 7.4. Sydänterveys, 14.4. Parkinsonin tauti, 21.4. Mielen hyvinvointi, 28.4. Arkiliikunta. 5.5. Allergiat ja astma, 12.5. Selän hyvinvointi, 19.5. Arkiliikunta ja 26.5. Tupakoinnin lopettaminen. Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS to 25.3. klo 16.30 Kohtaamispaikka Toivo, Koulukatu 11 Käsiteltävät asiat: Toimintakertomus ja tilinpäätös 2014 Muut sääntömääräiset asiat Tervetuloa! Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n hallitus TERVETULOA MUKAAN OSALLISTUMAAN YHDISTYSTOIMINTAAN! kipunoita 1/2015 5 Puheenjohtajalta Aila Dündar-Järvinen Hyvää uutta vuotta 2015! H yvät Kipunoita- lehden lukijat ja Taimin jäsenet. Toivotan teille kaikille hyvää Uutta taan. Ruusantalo on meille kaikille niin tärkeä ja rakas paikka, että sen kunnossapito on nyt rahoitettava muulla vaVuotta. rainhankinnalla. Omat tilat ovat niin arvokas asia, että varainhankintaan on Palaan vielä viime vuoteen ja jou- nyt todella panostettava ja uusia rahoilukuuhun. 13.12 teimme jouluretken tuskanavia on keksittävä. Turkuun. Tutustuimme Turun linnaan sekä kävimme Joulutorilla; tietysti käTammikuussa jätetään Tampereen vimme syömässä tuttuun tapaan lou- kaupungin toiminta-avustushakemuknaan buffet- pöydässä. Paluumatkalla set, päätökset tehdään lautakunnissa täydensimme makeisvarastoja Urjalan maalis-huhtikuussa. makeistukusta, jotkut löysivät sieltä myös hyviä joululahjoja. Vihdoin monen kuukauden odottaRetki oli mielestäni onnistunut, misen jälkeen RAY ilmoitti joulukuuslämmin kiitos teille kaikille retkel- sa kantansa työosuusrahojen maksale osallistuneille sekä tietysti Taimin miseen. Raha-automaattiyhdistyksen työntekijöille retken käytännön jär- mukaan työosuusrahoja ( = ahkeruusjestelyistä. Turun linna on todella raha) ei saa maksaa toiminta-avusmielenkiintoinen paikka ja saimme tuksella enää 2015 jälkeen. Tämä siis kuulla aimo annoksen sen historiaa op- tarkoittaa Taimin osalta sitä, että työpaaltamme. Aikaa olisi pitänyt varata osuusrahaa saa maksaa enää ainoastaan enemmän linnan kiertämiseen, näin ja korkeintaan tämän vuoden loppuun jälkikäteen ajatellen. asti. Ahkeruusrahaa on maksettu rahaautomaattiavustuksista pääasiassa mielenterveys- ja päihdealan järjestöissä. Ahkeruusrahaa aiemmin maksaneille järjestöille, joille myönnetään jatkoavustusta vuodelle 2015, annetaan ahkeruusrahan maksamiselle siirtymäaikaa vuoden 2015 loppuun. Vuoden 2015 jälkeen ahkeruusrahojen maksamista raha-automaattiavustuksilla ei enää sallita. Uusien, vuonna 2015 toimintansa aloittavien avustuskohteiden osalta ahkeruusrahan maksamista raha-automaattiavustuksilla ei sallita lainkaan. Ensi kesänä teemme taas yhteisen retken, ehdotuksia kohteista otetaan vastaan! Olemme aikaisempina vuosina tehneet retken heinäkuussa. Viime vuonna teimme retken kesäkuussa, mutta sää oli todella huono. Ehkä tänä vuonna elokuu olisi hyvä ajankohta? RAY on jo aiemmin linjannut ja julkaissut vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteita ja kriteerejä. Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteena on, että vapaaehtoistoimintaa ei tehdä taloudellista korvausta vastaan eli siitä ei makseta palkkaa. Joulukuun 18. päivä Raha-automaattiyhdistys julkaisi taas vuoden 2015 avustusehdotuksensa järjestöille. Me saamme täsmälleen saman avustussumman kuin parina viime vuonna eli kohdennettua toiminta-avustusta 279 000 euroa. Sen sijaan Ruusantalomme peruskorjausmenoihin emme saaneet avustusta emmekä kohtaamispaikkatoimin- Lisäksi RAY:n aineellista apua koskevassa linjauksessa on korostettu sitä, ettei raha-automaattiavustuksia voi Toivotan kaikille taimilaisille ja lehkohdistaa suoraan taloudellisena apu- den lukijoille mukavaa ja aurinkoista na yksittäisille kansalaisille. Näiden jo kevään odotusta! vahvistettujen linjausten pohjalta RAY linjaa siis lisäksi, että myös ahkeruusMinulle voi ja saa lähettää postia rahan, työtoimintarahan ja työosuus- osoitteeseen [email protected]. rahan maksaminen järjestötoimintaan osallistuville on perusteetonta. Aila Dündar-Järvinen 6 kipunoita 4/2013 Taimissa tapahtuu LULU on kaikkien kaveri M inä olen Lulu, 7-vuotias norwichinterrieri. Usein olen Taimin Ruusantalossa emäntäni mukana päivääni viettämässä. Mukava paikka ja paljon ihmiskavereita! Tykkään tosi paljon silittämisestä ja sen toivossa tulenkin usein Ruusantalon ovella häntääni huiskuttaen tulijaa vastaan. Tykkään myös kaikista herkuista, mutta Kohtaamispaikka Toivon tarjonta on minulta kielletty. Osaan kyllä katsoa kauniisti silmiin, kun joku kahvittelee ja herkuttelee, mutta emännän sanoin: kultainen sydämeni peittyisi rasvapallon alle, jos kaikki kävijät katseeni alle heltyvät. Olemme siis sopineet, ei herkkupaloja. Ne voi korvata hellällä silityksellä! ikkunasta jonkun kulkevan. Ihan pakko kertoa kaikille, että hei, joku kulkee meidän kadulla! Taimin toimiston ovessa on muuten portti. Se on siinä sitä varten, että jos jollekin ei koiraseura oikein sovi, saan kurkistella sen takaa tapahtumia. En hirveästi hauku. Paitsi, jos olen Tavataan Ruusantalossa. Heilautus hänpäässyt syliin ja onnistun näkemään nällä! Vaikuttajafoorumi Kohtaamispaikka Toivossa 22.4.2015 klo 15–17 Vaikuttajafoorumi pidetään jälleen huhtikuussa Kohtaamispaikka Toivossa. Tänä vuonna keskustelemme erityisesti Kohtaamispaikka Toivosta ja sen kehittämisestä. Tule mukaan kertomaan mitä mieltä olet Kohtaamispaikan toiminnasta ja soveltuvuudesta Taimin toimintojen kokonaisuuteen. Onko Sinulla ideoita mahdollisesti teemasta, josta olisit kiinnostunut, mutta Taimista ei vielä löydy teemaan liittyvää ryhmää. Entä onko Kohtaamispaikan toiminnassa jotakin, minkä vuoksi koet, että Taimiin tuleminen on vaikeampaa kuin aiemmin? Mitkä tekijät mielestäsi tekevät Kohtaamispaikasta sellaisen paikan mihin on aina helppo tulla ja helppo olla? Tule mukaan ideoimaan Kohtaamispaikan toimintaa. Taimi tarjoaa kahvit vaikuttajafoorumiin osallistuville. Tervetuloa! kipunoita 1/2015 7 Kompassin suuntana POHJOINEN H U L L U U S MIKKO KURONEN Kuva: Mikko Kuronen Mitä on Lapin hulluus? Ennen kaikkea se on kaipuuta pohjoiseen, monien uskomattomien tarinoiden maisemiin. Se on kalvava tunne, joka iskee heti auton nokan kääntyessä kohti etelää. Se tunne saa pohtimaan, pääseekö tänne vielä ja jos pääsee niin milloin. Sen on sanonut myös tveräilijä Mikko ”Peltsi” Peltola näin: mies voi lähteä Lapista, mutta Lappi ei lähde miehestä. Näin toteaa Arto Hell, viisi vuotta sairauslomalla ollut taimilainen. Lohjan maalaiskunnassa syntyneelle, Pirkanmaalla suuren osan elämästään viettäneelle kuntoutujalle pohjoinen on ilmansuunta, josta mielenrauha löytyy. – Sitä mukaa kuin maisema vaihtui, tuntui että pää menee kuin huuhkajalla, kiertyy ympäri että ehtii nähdä kaiken. Rönkönojan kultavaltauksen lisäksi Transit-paripyöräpakettiautolla kulkenut perhe ehti puolentoista – Jos siellä olisi työtä tai elan- viikon reissun aikana nähdä Lemmentoa tiedossa, niin olisin valmis vaikka joen, Pokan kylän kuuluisan baarin ja muuttamaan. Kunnalla ei ole väliä, Suomen ainoan tulivuoren, Karhunmikä tahansa kävisi. pesäkiven, Laanilan ja kaikki muut tärkeät nähtävyydet, kymmentä kieltä Ensimmäisen Lapin-reissunsa Arto taitavan joulupukin sekä Reidar Säresteki veljensä ja vanhempiensa kanssa töniemen kotimökin. 26-vuotiaana vuonna 1981. Viitisentoista vuotta vanhempi isoveli oli ollut – Siellä oli keittiön seinä täynnä tasKiilopäällä jo 1960-luvulla. Artolle ja kunauriita. Kekkonen oli joskus käynyt vanhemmille pohjoinen oli uusi koke- siellä, ja kun sitä oli hyvänä pidetty, se mus, mutta osui heti maaliinsa. oli antanut oman taskunauriinsa. Siitä lähtien aina kun Kekkonen oli vienyt – Se kolahti kuin kahdeksan kilon Lappiin jonkun oman vieraansa, vaikka leka. Se toi Lapin hulluuden saman minkä maan presidentin, se oli sanotien. Veljellä oli Kiilopään risteyksessä nut että sinne täytyy viedä taskunauris. kultavaltaus, missä minäkin opettelin vaskaamaan. Käytiin Tankavaarassa ja Toiselle Lapin-reissulleen Arto lähti nähtiin vanhat parrat Karhu-Korhonen oman perheensä kanssa viitisen vuotta ja Nipa Raumala, jotka opettivat vas- myöhemmin. Käytiin jo tutuissa paikaamaan. Ehkä se oli juuri se mikä pisti koissa, ja kun ne oli kierretty, mentiin takaraivoon, että täältä et lähde pois. Tornionjokilaaksoa ylös Kilpisjärvelle ja sieltä Norjan puolelle. Lasten kanssa 8 kipunoita 1/2015 Arto on tottunut Lapin reissaaja. reissaaminen ei ollut syvissä metsissä vaeltamista, mutta kun telttaan paistoi keskiyön aurinko ja porot tulivat syömään kädestä makoisia keksejä, pohjoinen jäi pysyvästi lastenkin mieleen. – Käsittääkseni koko perheelle jäi jonkinlainen Lappi-kaipuu. Nuorimmaiset suunnittelivat serkkupoikiensa kanssa reissua jo viime kesänä, mutta rahat loppuivat kesken. Verenperintönä se on siirtynyt kaikille. Sittemmin jokasuvinen matka Lappiin on jäänyt Artolta väliin vain poikkeusvuosina. Perheen kanssa tehdyistä retkistä ikimuistoisimpia oli matka Hammerfestin kautta Nordkappiin. Kun Jäämeren äärelle lopulta päästiin, sumu oli niin sakea, että talon portista ei erottanut edes kaidetta, saati sitten että olisi nähnyt merelle. – Pakko oli kortti ostaa, että tiesi minkälaisessa paikassa kävi, Arto nauraa ja toteaa, että oli matkakohteena sitten Oulangan kansallispuisto, UKKpuisto tai Sallan poropuisto, aina on käyty katsomassa myös alueiden museot ja matkailuesitykset. viimeisin Lapin-matka kolahti uudella tavalla, koska se sisälsi ensimmäisen varsinaisen vaellusreissun, ”19 kilometrin hulluuden”, jonka sairauslomalaisen selkä ja jalat sietivät hyvin. – Sehän tämän kesän reissussa oli ilahduttavinta, että paikat kesti. Se toi tuplamielihyvän. Olin jo ihan onnessaLapin kasvu ja muutos ni, että reissulle pääsin. Sitten kun tällaisen eräilytempun pääsin tekemään, Perheen kanssa tehtyjen matkojen li- se oli kuin piste i:n päällä. En olisi säksi Arto teki 1990-luvulla Lapin- ikinä uskonut itsestäni, että sellaiseen matkoja työvoimatoimiston järjestä- pystyisin sillä kunnolla millä tässä on millä virikeleireillä. Kahden viikon viisi vuotta menty. Osasin jakaa voimamatkoille sai 400 markkaa matkarahaa ni hyvin – menin koko ajan niin lujaa ja ruokatarvikkeet, muutoin kaikki kuin pystyin! tehtiin itse. Viime vuosina matkoille pohjoiLapin suhteen Artolla on vielä moseen on lähdetty Pispalan Silmukassa nia haaveita: Inarijärven seita, Pielpatutuksi tulleen kaverin kanssa tämän järven erämaakirkko ja kolmen maan äidin perintömökille Kittilän etelä- rajatolppa Mallan luonnonpuistossa reunaan. Reissujen ansiosta kävelystä kiinnostavat, Pallas-Hetta-välin 55 pitävä lamminpääläinen voi nyt sanoa kilometrin vaellus houkuttaisi tehdä kavunneensa yli tuhannen metrin kor- viikkoreissuna ja täydellinen syysruskeuteen Saanan laelle omin jaloin. kakin on kokematta. Se on kuitenkin Kiitollinen Arto on siitä, että mo- selvää, että talvella hän ei Lappiin hanet reissut ovat tarjonneet mahdolli- lua. suuden nähdä omin silmin Lapin kasvun ja muutoksen. – Kevät siellä on parasta aikaa. Olen ollut siellä työasioissa talvella, – Levin ja Kaunispään huipulle eikä ole ollenkaan kivaa mennä Retu pääsee nyt autolla. Olen nähnyt ke- Kivisen nelikulmaisilla pyörillä kun hityksen siitä lähtien, kun Saariselällä- kumit on jäässä.Viitisen kilometriä pikään ei ollut kuin K-kauppa Kuukkeli tää ajaa ennen kuin ne antautuu. Se ei ja yksi hotelli. Nyt on vähän toisin. ollut minun juttuni. Turistit tuovat muutakin kuin rahaa. Levi ja Saariselkä ovat jo isompia kuin pienet kaupungit; uskomaton nousu. Silmät ja korvat auki Kumminkin taas Ivalo ja Inari uhkaavat näivettyä, kun kaikki menevät Saariselälle. Oman elämäntarinansa Arto tiivistää näin: ”Kaksi kertaa eronnut tai karan– Kyllä se kulttuuri on aivan täysin nut, viisi lasta ja kolme lastenlasta.” erilainen, samoin asioihin suhtautu- Paljon muutakin on silti ehtinyt tapahminen. Sen olen huomannut, että jos tua. Lapista saat ystävän, se on todellinen Kouluvuotensa Valkeakoskella vietystävä, ja jos petät sen, se on todelli- täneelle ja Tampereelle vuonna 1990 nen vihamies! Kyllä minäkin olen siellä muuttaneelle miehelle työuraa on ehaina yrittänyt ottaa kontaktia paikal- tinyt kertyä monelta alalta. Arto on lisiin. Sehän kävi jo töissä ollessa sel- pitänyt omaa baaria, toiminut myyjänä väksi, että siellä tarvitsi olla erittäin Pohjoismaiden ilmakuvatuotannolla ja hyvin kahvia kestävä maha. Olisi ollut kiertänyt Suomea haastattelemassa ihloukkaus jos ei olisi juonut. Monessa misiä kotiseutuhistoriikkeihin. paikassa tarjottiin ruokaakin. – Kunnassa käytiin läpi kaikki maaAlman ja seurakuntien järjestämä ja omakotitalot, haastateltiin omistajia tilan ja talon historiasta ja otettiin kirjatilauksia. Kirjoista tuli 500-1000-sivuisia järkäleitä. Aloitettiin Somerolta, mentiin sieltä kaakkoon Venäjän rajalle, mistä ylös Muoniota myöten. Parinkin viikon reissuja tehtiin yhteen menoon ja taiteiltiin ihmisten aikataulujen kanssa. Vastaan tuli henkilöitä Kari Kuuvasta Kyösti Kakkoseen. – Kun teki hyvän jutun ihmisistä, ei kirjaa tarvinnut myydäkään. Kun kertoi, että tämmöinen tulee, niin kysyttiin, kuinkas kirjan saa. Aika äkkiä oppi, mikä on ihmisille tärkeää. – Kakkonenkin kun kuuli asiasta, huusi vaimolleen että pistähän kahvia, nyt meillä menee kauan! Autossa istuminen ja painavien näytekirjalastien kantaminen pani lopulta selän koville. Arto siirtyi tekemään puhelinmyyntityötä Fonectalle ja myöhemmin toiselle, konkurssiin ajautuneelle yritykselle. Kädet puutuivat hiiren ääressä, asentoa piti olla koko ajan vaihtamassa. Alkoi selästä johtuva kuntotutkimus ja pitkä sairausloma, joka jatkuu edelleen. Asioiden hoito meni palkkaturvaan, neljään kuukauteen ei tullut etuuksia mistään. Seurakunnan diakonit maksoivat yhden kuukauden vuokran, minkä jälkeen sosiaalitoimistokin heräsi. – Kun sairausloma alkoi, selkävaiva uusiutui ja oli viedä jalat alta, kävely loppui ja masennusoireet alkoivat. Silloin ei ollut paljon mielenkiintoa herätä aamuihin. – Enhän minä ennen kuntokartoituksen alkua tiennyt, että minulla masennus on. Se oli vähän pommi. Vähän protestoin sitä vastaankin, mutta kun kauemmin aikaa on kulunut, olen pystynyt analysoimaan ja tullut samaan tulokseen. Erilliset asiat ovat nivoutuneet tätä kautta. Arto löysi elämään sisältöä kävelystä, retkeilystä ja ristikoiden tekemisestä. Myös vapaaehtois- ja yhdistystoimintaan mies lähti mukaan. kipunoita 1/2015 9 – On tullut virikkeitä kuten Kuule köyhää -toimikunta, Taimi ja Tampereen seudun invalidit, vapaaehtoistyön tekeminen seurakunnalle palvelevassa puhelimessa ja Tesoman kirkolla sekä viimeisimpänä Almaan liittyminen. Eiväthän ne mitään taikatemppuja loisteen tuomisessa ole, mutta olen tykännyt olla. Juttuseuraa riittää, ei tarvitse olla Facebookissa tai ottaa aina ristikkoa käteen. Arto uskoo, että eniten hyötyä on ollut omasta aloitteellisuudesta. – Silmät ja korvat auki kun kulkee, huomaa että on tämmöisiäkin juttuja. Olen kuullut ja huomioinut, että näiden palveluiden löytäminen itse ei ole kovin yleistä. Kyllä niihin enemmänkin ohjataan. Evankelisluterilaisen seurakunnan tukemassa Kuule köyhää -toimikunnassa suustaan etevä mies on ollut järjestämässä protestimarsseja ja paneelikeskusteluita köyhien puolesta. Erään marssin yhteydessä Arto piti puheenkin omasta tilanteestaan pienellä ironialla sosiaalitoimistoa kohtaan. Siinä on vakka kantensa valinnut Haastatteluhetkellä Arto odottaa talven reissua Turun linnaan ja joulutorille. Erityisen tärkeitä ovat olleet yhdistyksen tarjoamat kokemukset. – Varsinkin jonkin uuden näkeminen antaa jutun juurta pitkäksi aikaa muillekin. Toisille välillä kai kyllästymiseenkin asti, tarinankertoja hymähtää. Taimin toimintaan Arto on ollut tyytyväinen. Yhdistys on tuonut monia tuttuja ja yhden hyvän ystävän, jonka kanssa ollaan tekemässä kevättalvella matkaa Turkkiin. Mielissään hän on myös Taimin ja Alman välisestä epävirallisesta yhteistyöstä. – On kaikkea mitä kuuluu ollakin. Eivät resurssit varmaan voi riittääkään pidemmälle. On sitten vapaaehtoinen tai palkollinen, niin kaikki henkilöt tuntuvat olevan omilla paikoillaan. Siinä on vakka kantensa valinnut. Muiltakaan en ole kuullut moitteen sanaa mistään. Lopputerveisinä Arto lähettää lukijoille hyvää mieltä ja uskoa omaan tekemiseen. – Hyvillä mielin kevättä kohti, hyvää menoa ja mitä muutakaan, sehän riittää. Kaikille omalla tavallaan hyvää siihen mitä itse haluaa, ei sitä muuten saa! ■ Taimin toiminnassa Arto on ollut mukana reilut pari vuotta. Yhdistys tuli tutuksi, kun Kuule köyhää -toimikunnassa mietittiin seuraavan marssin aiheesta, tuleeko köyhyys vai Lapin luonnossa ei kiire paina. masennus ensin, koska ne kulkevat ”jos nyt eivät vierekkäin niin peräkkäin”. – Minähän kävelin kokouksen jälkeen suoraan Taimiin ottamaan selvää paikasta. Alkuun tuli käytyä todella paljonkin. Kohtaamispaikkatoimintaan en ole niinkään osallistunut, vaan kahviossa on istuttu ja juteltu. – Näillä rahoilla kun ei paljon matkusteta, niin kohokohtia ovat olleet kaikki retket. Rauman näki jälleen kerran ihan uudelta kantilta, ja museossa tuli uutta tietoa vanhan kaupungin taloista, joissa verotusta on kierretty hormitusten kautta. Korkeasaaressa oli kiva käydä verestämässä muistoja, kun 15-vuotiaana olin viimeksi käynyt. Kolmantena on viimesyksyinen Seitsemisen reissu. 10 kipunoita 1/2015 Kuva: Mika Vikstén KYSYMYKSIÄ HOIDOSTA JA TIETOA UUSISTA PALVELUISTA Päivi Kiviniemi, Tampereen kaupungin mielenterveyspalveluiden ylilääkäri, tavattavissa Kohtaamispaikka Toivossa Päivi Kiviniemi saapui taimilaisten toiveesta Kohtaamispaikka Toivoon 6.11.2014 kertomaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden muutoksista. Aina yhtä helposti lähestyttävä ja maanläheinen ylilääkäri kertoi tulossa olevista uusista palveluista sekä vastaili taimilaisten kysymyksiin rauhallisen selkeästi. MARIKA VARTIAINEN Kokemuksia hoitopalveluiden organisaatiomuutoksesta kuluessa. Hoitotakuun katsotaan toteutuvan yli 23-vuotiaiden kohdalla, mikäli psykiatriseen avohoitoon pääsee kuuden kuukauden sisällä. Hoitotakuu Kokonaisuudessaan psykiatristen palveluyksikköjen yhdis- toteutuu kyllä Tampereella, mutta psytäminen on tuonut monia parannuksia palveluihin. Tällä kiatri Kiviniemen mukaan hoitotakuun hetkellä pystytään hoitamaan erityistarpeessa olevia ihmisiä velvoitteen voidaan katsoa olevan jopa paremmin. Koordinaatioprosessi on nopeutunut, eli ihmi- liian pitkä. Tampereella pyritään ajan set ohjautuvat nopeammin oikeaan heille sopivimpaan hoi- saamiseen Hallituskadulta 3 - 4 viikon toyksikköön. Myös ryhmämuotoinen hoito on lisääntynyt sisällä. Tällä hetkellä kiireellisenä lähenyt merkittävästi aiemmasta. tetiimin kautta pääsee Hallituskadulle konsultaatioon kahden viikon sisällä. Nykyään myös omaiset huomioidaan hoidossa parem- Akuuttipsykiatrian poliklinikalle voi min. Ensimmäiseen hoitokäyntiin liittyvässä kutsussa toivo- soittaa itse hätätapauksessa, tuolloin tetaan omaiset tervetulleiksi mukaan vastaanotolle. Myös ajan saa muutaman päivän päähän. omaisneuvontaa on paremmin saatavissa suoraan psykiatrisista yksiköistä. Psykiatrivaje haasteena Hoito entistä suunnitelmallisempaa ja nopeammin tarpeeseen reagoivaa Kiviniemi analysoi hoidon tarvetta ja potilaiden kasvanutta määrää. Kiviniemen mukaan yhteiskuntamme ja Nykyään, kun uutta hoitosuhdetta aloitetaan, käydään asi- aikamme pirstaleisuus ja monimutkaiakkaan kanssa aluksi läpi hoidon tavoitteet ja hoitosuhteen suus on hankaloittanut ihmisten eläkesto. Pisimmillään hoitosuhteet ovat tällä hetkellä kolmen mää, minkä vuoksi osaltaan myös mievuoden pituisia. Suurempaan osaan vaivoista riittää kuiten- lenterveysongelmien moninaisuus ja kin lyhyempi hoitojakso. Vuosikymmeniä kestäviä hoitosuh- kirjo on lisääntynyt. Organisaatiomuuteita ei enää psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa ole. Mikä- toksen tavoite oli keskittää psykiatrili hoidon tarve uusiutuu tai asiakkaan tilanne muuttuu, on nen osaaminen suurempiin yksiköiasiakas kuitenkin aina saavutettavan avun piirissä. hin, jotta erityisosaamista tarvitsevat potilaat kyettäisiin hoitamaan taudin Hallituskadulle konsultaatioon pääsee tällä hetkellä vaatimalla tavalla. Tavoite on toteutu(keskitetyn lähetetiimin kautta) kiireellisenä kahden viikon nut siinä mielessä, että hoitohenkilöstö kipunoita 1/2015 11 on kyennyt paremmin hoitamaan erityisosaamista vaativia henkilöitä. Tästä huolimatta psykiatripula vaivaa myös Tampereen kaupungin palveluita tällä hetkellä. Ongelmana psykiatrisissa palveluissa on Tampereella edelleen lääkärien suuri vaihtuvuus ja psykiatrien määrä. Psykiatreja on vaikea saada pysymään julkisella puolella yksityisen sektorin houkutellessa työnantajana enemmän. Psykiatreja tarvittaisiin koko kaupunkiin yhteensä 10 lisää. Toiminnanjohtaja Marika Vartiainen kysyi, eikö psykiatripulaan kaupunki voisi kokeilla palveluseteliä kuten muillakin lääketieteen aloilla, joilla kaupungin omia lääkäreitä ei ole ollut riittävästi käytettävissä. Psykiatri Kiviniemi totesi yrittäneensä ottaa asiaa neuvotteluissa puheeksi, mutta tätä kaupunki ei ole vielä suostunut kokeilemaan, taloudellisista syistä. päättyessä laaditaan kriisisuunnitelma, joka ohjaa asiakasta toimimaan tilanteen mahdollisesti uusiessa. Keskustelutilaisuudessa nousi esiin kriisisuunnitelman tarve niiden kohdalla, jotka ovat olleet hoidon piirissä ennen organisaatiomuutoksia ja joille on kriisisuunnitelma jäänyt jostain syystä hoitosuhteen katkettua laatimatta. Tällaiset henkilöt voivat pyytää kriisisuunnitelmaa jatkossa mahdollisesti kesällä avattavasta uudesta mielenterveys- ja päihdeyksiköstä. Tarkempaa tietoa saadaan myöhemmin keväällä 2015, kun suunnitelmat tarkentuvat. Omalääkärin kautta lääkereseptien uusinnat Taimilaisille oli hieman epäselvää, mihin tulee ottaa yhteyttä, jos ei ole olemassa olevaa hoitosuhdetta, mutta kokee olevansa hoidon tarpeessa tai Psykiatrien vajeeseen kaupunki on arvioi oman tilanteensa huonontuvan. pyrkinyt vastaamaan lisäämällä erilaisia Kiviniemi kertoi, että aina akuutissa ryhmämuotoisia hoitopalveluita. Tämä hätätilanteessa ensimmäinen paikka on on osa mielenterveyspalveluiden kult- Acuta. Mikäli tilanne ei vaadi hoitoa tuurista muutosta, jossa laitoshoitoa välttämättä samana päivänä, tulee hoipuretaan ja hoitoa pyritään antamaan toon hakeutua perusterveydenhuollon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eli oman terveysaseman kautta. jo perusterveydenhuollosta käsin. Keskustelussa nousi esiin myös Hoitoon pääsyyn vaikuttavat lää- perusterveydenhuollon lääkäreiden käripulan lisäksi myös merkittävästi erityisosaamisen tarve puhuttaessa kasvaneet asiakasmäärät. Ennen orga- mielenterveyden hoitoon käytettävisnisaatiomuutosta kaupungin psykiat- tä lääkkeistä. Kiviniemi kertoi, että risten palveluiden piirissä oli n. 6000 perusterveydenhuollossa on lisätty henkilöä vuodessa (2013), kun vuonna resursseja nimenomaan tähän tarpee2014 asiakkuuksia on samanaikaisesti seen. Eli terveyskeskuslääkärit voivat ollut palveluiden piirissä 7000 hen- konsultoida psykiatria esim. potilaan kilöä. Näistä noin puolet on uusia ja lääkehoidon suhteen. Tällä hetkellä ei puolet jatkavia asiakkaita. Tällä hetkel- siis tarvitse mennä erikoissairaanhoilä pisimmät hoitojaksot ovat kolmen don vastaanotolle saadakseen uusittua vuoden pituisia, ja tämän pituiset hoi- lääkereseptinsä tai vaihdettua lääkitysdot ovat vaikeampien häiriöiden hoito- tään sopivammaksi. Sama käytäntö on ja. Uusien asiakkaiden kanssa sovitaan työterveyspalveluiden tai opiskeluterhoitojakson pituudesta, ja hoitojakson veydenhuollon piirissä olevilla. Myös 12 kipunoita 1/2015 näistä saa lääkereseptinsä tarvittaessa uusittua. Mikäli henkilö on saanut jo terapiaa, tämän jälkeen usein hoitona jatketaan lääkkeellistä hoitoa. Hoitosuhde erikoissairaanhoitoon katkeaa kuitenkin tässä vaiheessa. Mikäli henkilön tilanne uusiutuu tai tila huononee, eikä hänellä ole voimassa olevaa hoitosuhdetta, hänen tulee ottaa yhteyttä omalääkäriinsä. Erikoissairaanhoidosta ei ole mahdollista saada ns. seurantakäyntejä tai kontrollikäyntiä suoraan, vaan asioinnin tulee tapahtua päättyneen hoitosuhteen jälkeen aina ensin perusterveydenhuollon eli omalääkärin, työterveyshoitajan tai opiskeluterveydenhoidon kautta. Huoli päihdehoidon säilymisestä Toiminnanjohtaja Marika Vartiainen kertoi saaneensa palautetta, jossa päihdepalveluiden tilanteesta jatkossa ollaan huolissaan. Pelkoa herättää hoidon laadun säilyminen ja hoidon saamisen takaaminen. Kiviniemi kertoi, että mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhdistäminen on valtakunnallisten toimintalinjausten mukainen suuntaus. Valtakunnallisessa Mieli-ohjelmassa (Kuntien Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmia ohjaava strategia) on linjattu, että mielenterveys- ja päihdepalvelut tullaan yhdistämään lähivuosina koko Suomessa. Useissa kaupungeissa yhdistäminen on jo aloitettu. Tampereella uusi mielenterveysja päihdeyksikkö aloittaa toimintansa 1.6.2015, ja syksyllä yksikkö pääsee remontoituihin tiloihin Sarvikselle Hatanpäälle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Hallituskadun psykiatrian yksikön yhteyteen perustetaan nykyistä A-klinikkaa vastaavat toiminnat ja Päivi Kiviniemi vastaili taimilaisten kysymyksiin. näistä muodostuu kokonaan uusi yksikkö.Yksikön henkilöstöresurssi säilyy, sillä vaikka Tampereen kaupunki ei enää osta A-klinikalta aiemmin ostettua palvelua, se tuottaa sen itse. Henkilökuntaa palkataan lisää Tampereen kaupungille 18 henkilöä tämän muutoksen myötä. Uudessa yksikössä on matalan kynnyksen neuvontapiste, johon pääsee ilman lähetettä. Yksikössä saa jatkossa lähetteellä myös entisiä ajanvarauspalveluita, esim. työkyvyn arviointia, B-lausuntoja. Lievä ja keskivaikea masennus hoidetaan edelleen lähtökohtaisesti peruspalveluissa eli omalla terveysasemalla. Omalääkäri voi konsultoida konsultoivaa psykiatria esim. lääkereseptin uusinnasta. Kokemusasiantuntijoista apua Kokemusasiantuntijoita käytetään hoidon suunnittelussa koko ajan enemmän ja enemmän. Kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään tällä hetkellä esimerkiksi ”eteenpäin”-ryhmässä, jonka kautta kävijät saavat tietoa siitä, mistä hakea apua ja tukea, kun niitä tarvitsee. Kokemusasiantuntijoita hyödynnetään myös työpajoissa, joissa kehitetään palveluja ja toimintaa. Kokemusasiantuntijat ovat mukana myös koulutuksissa ja hoitovastaanotoilla. Uutena toimintamuotona tänä syksynä on tehty kokemusasiantuntijayhteistyötä TAKK:n ja hoitopalveluiden kanssa. Voimakoulu-hankkeessa 16 nuorta on tämän toimintamallin kautta saanut apua pääsyssä takaisin koulutuksen tai työn pariin. ■ kipunoita 1/2015 13 Luokkaretki Keskustorin ihmisten elämään AILA DÜNDAR-JÄRVINEN SOS II –hanke järjesti Tampereen kaupungin päättäjille ja virkamiehille mahdollisuuden tutustua Keskustorin ihmisten todelliseen elämään ja oman kaupungin sosiaalipalveluihin Luokkaretken muodossa 30.10.2014. Luokkaretkelle oli kutsuttu mukaan myös tiedotusvälineiden edustajia. SOS II –hanke on aikuissosiaalityön kehittämishanke, joka on osa sosiaalija terveysministeriön kansallista Kaste-kehittämisohjelmaa. Hankkeen toiminta-alueena on Väli-Suomen alue. nan talousarviota ja sosiaalihuollon järjestämissuunnitelmaa laadittaessa ja tarkistettaessa. Luokkaretket järjestettiin sekä Tampereella että Lahdessa samana päiPirkanmaan ja Kanta-Hämeen alu- vänä. Luokkaretki-idea ja formaatti on eet toimivat yhtenä kehittämistiiminä. peräisin Helsingin DiakonissalaitokselUudessa sosiaalihuoltolaissa todetaan, ta. Tavoitteena oli myös herättää päätettä kunnan on huolehdittava sosiaalis- täjien kanssa keskustelua heikoimmasta hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia sa asemassa olevien ihmisten puolesta. koskevan tiedon keräämisestä ja välit- Pirkanmaan vastuuhenkilönä Luokkatämisestä sekä sosiaalihuollon asian- retkellä toimi projektipäällikkö Tuula tuntemuksen hyödyntämisestä raken- Tuominen, myös Taimi ry:n hallitukteellisen sosiaalityön avulla. sen jäsen. Tietoa on tuotettava siten, että se on mahdollista ottaa huomioon kunLuokkaretki kesti iltapäivän, mutta 14 kipunoita 1/2015 ohjelma oli tiivis ja mielenkiintoinen. Retki alkoi klo 11.45 Virastotalon edestä, josta käveltiin muutama metri Sosiaalipalvelujen neuvontaan, joka sijaitsee Kelan läheisyydessä. Noin 700-1500 uutta ihmistä käy kuukausittain sosiaalipalveluiden neuvonnassa, puhelinsoittoja uusilta asiakkailta tulee kuukaudessa 100-300. Neuvonta on kiinni heinäkuussa kolme viikkoa. Hervannan Sininauhakodit tarjoavat tamperelaisille asunnottomille päihde- ja mielenterveysongelmaisille kuntouttavaa asumispalvelua: 16 on tuetun asumisen ja 16 tehostetun tuen asuntoa. Asunnot ovat kalustettuja ja asuminen on päihteetöntä. Huoltsu on avoinna arkisin klo 13 - 19. Luokkaretki oli kaiken kaikkiaan erittäin hyödyllinen, tarpeellinen, mielenkiintoinen sekä ajatuksia herättävä. Aamulehden toimittaja oli myös onneksi mukana, ja toimittaja Liisa Heinänen tekikin kattavan jutun seuraavan päivän lehteen. Näin tärkeästä Saimme asukkaiden luvalla vierail- asiasta saattoivat lukea myös tuhannet la muutamissa asukkaiden huoneissa. pirkanmaalaiset, jotka eivät konkreetSininauhakotien asukkaita ja työnteki- tisesti päässeet mukaan. jöitä huolettivat huonot kulkuyhteydet Yleisimmät kysymykset liittyvät viikonloppuisin: Sininauhakodit sijaitKoska Luokkaretki ajoittui keskelle toimentulotukeen tai sevat melko syr- arki-iltapäivää, meitä kaupunginvalerilaisten lomakkeiden ” Retki toi ihmiset näkyviin jässä Hervannan tuutettuja ei valitettavasti ollut paikaltäyttämiseen. Opastus- ja muutti konkreettiseksi keskustasta teolli- la kovin monta; onneksi varavaltuutetta saa perheen talou- asiat, jotka jäävät mo- suusalueella. tuja oli tullut myös paikalle. Kaikista dellisissa vaikeuksissa, valtuustoryhmistä ei kuitenkaan ollut päihdeongelmissa, las- nesti lukujen, numeroiTampereella on edustusta. tensuojelukysymyksissä den ja tilastojen taakse. ” sekä kriisimajoija päivähoitoa ja vanhustusta että erilaisia Käytännön sosiaalityö, ihmisten tenhuoltoa koskevissa asioissa. Neu- kuntouttavia asumispalveluja päihde- auttaminen, on omaa sydäntäni lähelvontaan voi tulla ilman ajanvarausta. ongelmaisille ihmisille. Kriisimajoitus- lä ja koin siksi Luokkaretken erityisen Neuvontaa saa myös nimettömästi. ta tarjoaa Hervannassa Tampereen asu- tärkeäksi. Sain käytännön havaintoja, Sosiaalineuvojat eivät tee asiakasta kos- mispäivystys (TASTU), johon asiakas konkretiaa ruohonjuuritason työstä, kevia viranomaispäätöksiä. Neuvonta- voi mennä mihin vuorokauden aikaan ihmisten moninaisista ongelmista ja pisteen keskeinen sijainti Keskustorin tahansa. siitä, miten niitä ratkaistaan. tuntumassa on tärkeä asia monelle asiHervannasta matka jatkui SarRetki toi ihmiset näkyviin ja muutti akkaalle. viksen sosiaaliasemalle Hatanpäälle. konkreettiseksi asiat, jotka jäävät moSarviksessa tutustuimme erityisesti nesti lukujen, numeroiden ja tilastojen Matka jatkui kävellen bussille aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen taakse. Keskustorille; tutustuimme matkal- yksiköihin. Sarviksessa toimivat lisäksi la ”pahamaineisen” Juvenes- kioskin uusien asiakkaiden yksikkö, kotouttaSuunnitteilla on myös maaliskuulle ympäristöön. Tällä kertaa häiriöitä ei van sosiaalityön palvelut sekä sosiaa- 2015 uusi aikuissosiaalityön kampanja näkynyt, mutta kesällä on toisin; eri- lipalvelujen neuvonta. Saimme kuulla ja mahdollisesti uusi Luokkaretki Tamtyisesti viime kesänä järjestyshäiriöt myös tarinoita asiakaspinnasta. pereella. Sitä odotan! ylittivät jatkuvasti uutiskynnyksen. Luokkaretki päättyi Huoltsulle, Asunnottomia oli vuonna 2013 Matka jatkui Hervantaan tutustu- päihtyneiden päivätoimintakeskuk- 7500 henkilöä. Erityisesti nuorten miskäynnille Hervannan Sininauha- seen. Huoltsu sijaitsee entisissä toi- asunnottomuus on kasvanut huolestutkoteihin ja niiden asukkaisiin. Bussi- mintakeskus Vuoltsun tiloissa. Asi- tavasti. Suomalaisista 70 000 kokee matka hyödynnettiin erään asiakkaan, akkaat voivat olla siellä päihtyneinä, itsensä huono-osaiseksi, syrjityksi ja ulkokemusasiantuntijan, omakohtaisella mutta päihteiden käyttö sisätiloissa on kopuoliseksi. Syrjäytymisen ytimessä on kertomuksella sosiaalityöstä, myös kiellettyä. Toiminta on yhteisöllistä si- 30 000 nuorta. ( Lähde: retkellä saatu info-vihkoset saatiin. sältäen viikoittaiset yhteisökokoukset. info-lehti ) ■ kipunoita 1/2015 15 Narsisti on kuin PANNUKAKKU EEVA LAHTINEN Kävin joulukuussa 2014 katsomassa Iro Kiven näyttelyn On the Road sekä haastattelin taiteilijaa näyttelyn tiimoilta. Iro Kivi on 44-vuotias tamperelainen kuvataiteilija, joka on käynyt media-alan opinnot sekä kuvataiteilijan AMKtutkinnon Lahden Taideinstituutissa. Iro on ollut opiskellessaan myös ulkomaanvaihdoissa, joten näkemystä kertynyt muualtakin kuin koti-Suomesta. Iro Kivi on taiteilijanimi. Se tulee siitä, että hänellä oli 15-vuotiaana irokeesi, josta hänet tunnistettiin.Vielä nykyäänkin monet muistelevat tuota kampausta. Maailman harha teemana 16 kipunoita 1/2015 Alunperin Iron tarkoituksena oli erikoistua videoja valokuvataiteeseen. Niitä hän myös opiskeli. Maalaaminen vei kuitenkin lopulta voiton. - Maalaaminen tuntuu minusta tällä hetkellä parhaimmalta välineeltä hyödyntää intuitiota ja alitajuntaa, Iro kertoo. Joulukuussa 2014 ollut On the road näyttely oli hänen ensimmäinen maalausnäyttelynsä. - Pohdin taiteilijana, missä olemme ihmiskuntana suhteessa kaikkeuteen. Luulemmeko olevamme hereillä vaikka näemme unta, ja uskommeko harhoihimme lapsekkain mielin? Entä, jos luulimme olleemme unessa, vaikka olimmekin hereillä? - Maalaamalla työstän maailman harhaa, jota aistimme sokeuttavat meitä havaitsemasta. Näyttelyn maalaukset syntyivät ensin intuitiolla ja sitten oli pohdittava mitä ne edustavat Iro kertoi. Maailman harhan teema nousi esiin töistä ja kyseenalaistaminen kulkeekin taiteilijalla mukana kaikessa ajattelussa. Eri- tyisesti länsimaisessa kulttuurissa on paljon kyseenalaistettavia ja kehitettäviä piirteitä Iron mielestä. Ihmiskunta on vielä leikkikouluiässä Katsojana minuun vaikuttivat näyttelyn töissä erityisesti voimakkaat värit ja maalausten unenomaisuus. Teokset toimivat kuin vääristyneinä peileinä ihmisille ja eritoten länsimaalaisille, eikä peilikuva ole kovin miellyttävä. Who is the one who is leaving -teoksessa narsistin lonkerot hallitsivat kuvaa. Löysin teoksesta paljon samaistumiskohtia ja tuttuudentunnetta omiin kokemuksiini narsismista. Tuon maalauksen äärelle pysähdyin pitkäksi aikaa pohtimaan ja teos muistui mieleen vielä kotonakin. Näyttelyn maalausten hahmoista ei oikein tiennyt ovatko he ihmisiä vai alieneja. Tuli tunne, että hahmot ovat hiljalleen kasvamassa kohti jotakin suurempaa ja se näkyy ulkoisesti heistä tällaisena muodonmuutoksen esiasteena. - Pohdin paljon maailman henkisen kehityksen astetta ja luen aiheesta kirjallisuutta. Joidenkin lukemieni teosten mukaan ihmiskunta on nyt henkisen kehityksensä asteella vasta kuusivuotiaan tasolla. Kehittymistä on siis vielä valtavasti edessäpäin, Iro toteaa. Iro maalasi näyttelyynsä alien-hahmoja, koska leikittelee töissään ajatuksella, että jossakin universumissamme on meitä kehittyneempiä rotuja. Sellaisia, jotka ovat vanhempia kuin meidän leikkikouluikäinen ihmisrotumme. - Kiinnostukseni kohteenani on ihmiskunta ja sen kehitys. Ennen uskoimme maapallon olevan pannukakku, ja että reunoilta voi tipahtaa. Nyt uskomme, että ihminen on pannukak- ku, ja että reunoilta voi tipahtaa. Älä anna sairaan yhteisön nujertaa Kaksi teosta On the road -näyttelyssä koski teemaltaan narsismia. Aihepiiri kiinnostaa Iroa sekä median, että omakohtaisten kokemusten kautta. Hilkka Ahteen työpaikkakiusaamistapaus mediassa vaikutti taiteilijaan. Myös isossa työyhteisössä tuli vastaan tapaus, jossa henkinen väkivalta oli rakenteissa ja hyväksyttyä. Hän huomasi ettei laki olekaan käytännössä työntekijän puolella, vaan kiusattu savustetaan yhteisöstä ulos. Narsistinen kiusaaja sen sijaan onkin usein yrityksen menestyjä. Menestyjiä ei haluta poistaa työyhteisöstä ja aina narsismia ei edes tunnisteta. - Tähän on tärkeää puuttua taiteen keinoin. Narsismi ilmiönä heijastelee sitä kuinka kehittymättömiä olemme ihmiskuntana. - Narsistinen ihminen on kuin pannukakku, joka kuvittelee kiusaamisen kohteensakin kuten muidenkin ihmisten olevan myös pannukakkuja. Tällainen pannukakku on yksiulotteinen, tunteisiinsa ja ajatuksiinsa kosketuksen kadottanut yksilö, sanoo Iro. Iro tahtoo kannustaa ihmisiä, jotka ovat narsistin vaikutuspiirissä työyhteisössä, - Usko itseesi äläkä anna sairaan yhteisön nujertaa sinua. Totea yhteisön sairaus ja poistu siitä itse hyvillä mielin, sillä sairasta yhteisöä ei voi yksin parantaa ellei yhteisö halua muutosta. - Koen, että olen taiteilijana vahva ihminen, koska taide antaa välineen tiedostaa ja käsitellä asioita. Minulla on myös vahva omanarvontunto. Kaikilla ei kuitenkaan ole ja sellaisten ihmisten puolia tahdon pitää. En hyväksy, että viattomia nujerretaan. Iron tulevaisuudensuunnitelmat vuodelle 2015 ovat vielä avoinna. Ainakin uusia maalauksia hän tekee alkuvuodesta. Tulevaisuus näyttää millaisia töitä intuitio tuo luotavaksi. Hän tuntee myös mielenkiintoa jonkinlaista vapaaehtoistyötä kohtaan. ■ kipunoita 1/2015 17 T UU LAN kolmas elämä alkoi E S P A N J A S S A Tuula on aktiivinen taimilainen. Hän on ohjannut Taimissa useita ryhmiä ja on tunnettu toisia tukevana ja kannustavana naisena. Tuula saa porukan helposti innostumaan ja on omana energisenä itsenään mallina monelle meille. Nyt Tuula otti omasta unelmastaan kopin ja muutti talveksi Espanjaan. Ja aikoo niin tehdä myös tulevina talvina. Hän osti oman asunnon, joten unelmasta tuli totista totta kertaheitolla. - Olin viime keväänä lomalla Aurinkorannalla ja aloin ihan aikani kuluksi kysellä ja katsella asuntoja. Olin kuullut, että Espanjan talous lähtee kohta nousuun - eli pikku hiljaa olisi viimeinen hetki ostaa edullisempi asunto. Omat tiedot ja taidot kaupan tekoon eivät riittäneet, eikä rahaakaan ihan tarpeeksi löytynyt. - Olin unelmastani jutellut poikani kanssa jo varmaan 10 vuoden ajan ja olimme miettineet, että sen asunnon voisi yhdessäkin ostaa. - Toukokuun treffit poikani kanssa Malagassa poikivat paljon juoksua ja lopulta mieluisan asunnon kohtuuhinnalla. Teimme tarjouksen. Juhannusaattona tuli viesti, että tarjousta ei hyväksytty. Pienen harkinnan jälkeen nostimme tarjousta jonkin verran, ja taas alkoi odottelu ja jännitys. Toinen tarjous meni läpi, ja elokuun lopussa oli kaupat jo tehty. ja he lähtivät suoraan ja vauhdilla kohti paikallista Ikeaa. Liike oli avoinna enää kaksi tuntia, ja heiltä puuttuivat käytännöllisesti katsoen kaikki huonekalut. - Hankimme sängyn ja muut kalusteet aika pikaisesti, ja niitä sitten lähdettiin asunnolle kokoamaan. Siellä odottikin yllätys, yllätys. Sähköjä, joiden piti olla jo asennettu, ei ollut. Kello oli jo yli kahdeksan illalla, ja Espanjassa on silloin jo pimeää. - Kun täällä on pimeää, niin todella on pimeää, Tuula naurahtaa, niinpä minä näytin taskulampulla ruuvin paikkoja ja poikani kokoili. Pikkuisen hermojakin siinä kiristeltiin. Aamulla aurinko herättikin sitten oikein aikaisin, eihän ikkunoissa tietenkään ollut vielä verhoja. Tuulalla on paikallinen asianajaja hoitamassa asioita, ja hänelle he sitten soittivat. Sähköt oli kuulemma yhdistetty, mutta väärään asuntoon. - Mehän ei neuvottomiksi käyty. Latasimme puhelimet taloyhtiön sähkökaapissa ja kannettiin mikrokin rappukäytävään. Lämmiteltiin siinä Suomen tuliaisia Odottele vaan, ei hermostua aamupalaksi (mustaa kannata makkaraa). - Neljäntenä aaTuula oli jo niin menossa, että heti muna kehtasin lopultarjouksen hyväksynnän saatuaan hei- ta pyytää naapurilta näkuussa hän laittoi muuttokuorman kuumaa vettä, että lähtemään. sain aamukahvia. - Siellä ne odottivat varastossa, kun Suihkussa kävimme saavuin uudelle toiselle kotipaikkakun- taloyhtiön kuntosalilnalleni syyskuun 2014 puolivälissä. la ja monenlaisia muiTuulan poika tuli kentälle vastaan, takin virityksiä kehit- 18 kipunoita 1/2015 RITVA MERINEN telimme. Sähköt saatiin lopulta kahden viikon kuluttua. Syvä henkäys ja nauti olostasi Espanjalainen meno on mañana. Sähkömiehen odottelun jälkeen oli putkimiehen odottelun vuoro. - Naapurit lohduttelivat, että pian tähän rauhalliseen menoon tottuu. Jos täällä luvataan tulla tiistai- iltapäivänä, niin se voi tarkoittaa ehkä seuraavan viikon tiistaita. Tai sitten jotakin muuta iltapäivää. Täytyy todellakin nyt oikein opetella sitä rauhallista elämänmenoa. - Vaikka helposti se sitten onnistuukin, kun astun omalle takapihalleni. Näen auringon meren yllä ja kauniin sinen. Unelmoida kannattaa, unelmilla on jopa tapana toteutua, Tuula toteaa ja jatkaa: - Sitä paitsi unelmat ovat arjen polttoainetta! ■ Tuula totuttelee Espanjassa rauhalliseen menoon. Ei ole niin kiirettä koskaan, ettei ehtisi istahtaa hetkeksi auringon hellittäväksi vaikkapa katukahvilaan. KUVA: PASI TIITOLA TYTTI KOIVUNEN ilahtuu m o n e s t a a s i a s t a - tietenkin myös suklaasta ” RITVA MERINEN K Yleensä aamuisin saan nukkua melko pitkään. Siitä nautin. Heräämisen jälkeen käyn usein lenkillä, jumpalla tai kuntosalilla. Se on minulle tärkeää jaksamiseni kannalta, että ehdin liikkumaan säännöllisesti. Sen jälkeen alan tekemään kirjallisia hommia, joita työhöni kuuluu. Lisäksi harjoittelen biisejä usein aamupäivisin. Opetustyöt ja keikat ajoittuvat usein iltapäiviin ja iltoihin. Vähän päivistä riippuen, joko aamupäivällä tai illalla, tapaan myös ystäviäni, lenkkeilyn tai kahvittelun merkeissä. Minua ilahduttaa pienet hetket elämässä. Ystävät, aurinko, musiikki, hymy, ystävällinen teko, suklaa. Surulliseksi tulen siitä, että ihmiset eivät aina muista arvostaa tosiaan ja omia lähimmäisiään. Suurin osa ihmisten ajasta ja energiasta tuntuu menevän työn tekoon ja töiden pohtimiseen. Suutun epäoikeudenmukaisuudesta ja ylimielisestä asenteesta toisia ihmisiä kohtaan. Tunnen ihmisiä, joiden mielenterveys on järkkynyt. Nykypäivänä en ihmettele, että niin tapahtuu. Mielestäni yhteiskunnan vaatimukset ovat välillä niin kovia, että jos ei itsellä ole voimia pysähtyä ja laittaa stoppia asioille, voi vaatimukset eri tahoilta kasvaa liian suuriksi. Me kaikki reagoimme erilailla eri asioihin ja jokaisella on omat herkkyytensä ja elämänkokemukset takana, jotka vaikuttavat mieleemme. Toivon, että kaikki voisivat saada apua, kun sitä A K U T ytti Koivunen on tamperelainen 32-vuotias laulaja-pianisti. Hän on myös vuonna 2002 valmistunut lähihoitajaksi ja työskennellyt sekä vanhusten että lasten kanssa. Lapsena aloitettu musiikkiharrastus houkutteli ja vuonna 2012 hän lähtikin opiskelemaan Ikaalisten artistivalmennukseen. Se toi elämään kaivatunkin muutoksen. Sieltä Tytti Koivunen sai lisää rohkeutta ja itsevarmuutta hypätä yrittäjäksi musiikkimaailmaan. ? tarvitsee ja löytävät sellaisen tavan ja tahdin elää, mikä on itselle sopiva. Itse pärjään tekemällä sellaista työtä, josta nautin ja jonka koen tuottavan iloa myös muille. Minulle on tärkeää myös, että minulle jää riittävästi aikaa, jolloin voin vaan olla itsekseni ja rentoutua ihan omien ajatusteni kanssa. Tärkeää on myös, että ehdin liikkumaan säännöllisesti ja saan viettää aikaa minulle tärkeiden ihmisten kanssa. Kivoja asioita on mielestäni tilanteet joissa ihmiset esim. keikoilla tulevat juttelemaan ja kannustavat minua tekemään tätä työtä. Ja kertovat, että he pitävät musiikistani. Se tuntuu aina yhtä mukavalta. ■ Tällä hetkellä hänen työnsä on keikkailua erilaisissa paikoissa laulaen ja pianoa soittaen. Lisäksi hän opettaa pianonsoittoa. Keikkailun ohella hän suorittaa Tulisielut -yrittäjävalmennusta, jonka kautta hän saa suoritettua Yrittäjän ammattitutkinnon 2015 syksyllä. Hänellä on meneillään myös Ohjelmatuottajan ammattitutkinnon opiskelu. Sen hän saa valmiiksi 2015 kesäkuussa. Hän on julkaissut singlet ”Kenen syli” toukokuussa 2013 ja ”Se pieni ääni” maaliskuussa 2014. Tytti Koivunen esiintyi Taimin kohtaamispaikassa yhdessä Ville Huttusen kanssa marraskuussa 2014, mielenterveysviikon päättäjäisiksi. Keskiaukealla TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO Huumoria Olen huomannut, että kaikkein veemäisimpiä asioita on, kun se eilinen vituttaa! Joten hyvät ystävät, olkaa sinut itsenne kanssa, ja eläkää hetkessä! Savolainen Arpa, kai se oli oikea arpa Ei voittoa, kiitämme osallistumisesta. Sellaisia ovat elämäni arpalipukkeet. Raaputtaja-Liisa Katkeruus ja kauna kuin sauna, jossa sielu kuivuu räytyy niistä eroon päästä täytyy. Siis keinoja älä säästä, kun pyrit ei väliä vaikka välillä tyrit. Anteeksiannon tulos on kiitos sisään kauna ulos. Villitilli SÄRKI KATISKAN Sain työn. Alan vääntää rautalangasta katiskaa. Rakentaminen etenee hyvää vauhtia. Sitten huomaan jääneeni sinne sisälle. Timo Päivinen 20 kipunoita 1/2015 Tänään valvon, rikon kalvon väliltä unelman ja toden. Poden ikävää kaipaan siis laivaan nousen lähden matkaan. Paikalleen jos jää voi unelmat menettää. Ne hukkuu arkeen kiireiseen siks hetkeen viimeiseen asti niitä pitää helliä jos meinaa myöhemmin kullan kanssa kelliä. Villitilli TYTTÖJÄ Oli raitilla tyttöjä neljä. Me välitettiin niistä viis. Timo Päivinen Tarvii ystäviä olla ettei kukaan tuntis olevansa pelkkä nolla. Tajuat kai ettet ole täällä yksin vain Muutkin täällä elää siis ala jo herää Jos murheet mieltä painaa ja omasta pedistäs et halua nousta lainkaa tuun sut hakemaan koska ystäväs haluan olla ainiaan. Ansku kipunoita 1/2015 21 Kumppa nuus t a l o A RT T E L I v i h i t t i i n k ä y t t ö ö n RITVA MERINEN K ansalaislähtöisen Kumppanuustalo Arttelin avajaisia vietettiin marraskuussa 2014, mielenterveysviikolla. Kumppanuustalon vihittiin ihan virallisesti ja sen suoritti apulaispormestari Mikko Aaltonen. Avajaisissa oli mukana yli 200 vierasta. Apulaispormestari toi tilaisuuteen myös kaupungin tervehdyksen. Hän kiitteli tamperelaista järjestöyhteistyötä siitä, kuinka nopeasti kumppanuustalo loppujen lopuksi saatiinkaan. Artteli ry:n puheenjohtaja ja puuhamies Sampo Järvelä sanoikin omassa puheenvuorossaan, että Artteli perustettiin toukokuussa 2013 ja 5.11.2013 oltiin ensimmäisen kerran tilaa katsomassa. Vauhti oli siis aika hyvä, Suomen ennätys, kertoi Sampo Järvelä. Kumppanuustalo Arttelissa on vielä jonkin verran erikokoisia tiloja vuokrattavana. Niihin toivotaan vuokralaisia Sosiaali-, terveys- tai kulttuurialan toimijoista. ■ Kumppanuustalo Arttelin avajaisissa kuultiin juhlavat fanfaarit ja apulaispormestari Mikko Aaltonen sai kunnian leikata nauhan. Kuvassa soittajien vierellä Artteli ry:n puheenjohtaja Sampo Järvelä, Tampereen kaupungin apulaispormestari Mikko Aaltonen ja koordinaattori Jaana Joutsiluoma Kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivien enimmäismäärää halutaan vähentää Hallitus esittää muutosta lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Muutoksen myötä kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivien enimmäismäärä viikossa vähenisi. Tällä hetkellä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan tulee olla mukana työtoiminnassa vähintään yhtenä ja enintään viitenä päivänä viikossa. Lakimuutoksen jälkeen kuntouttavaan työtoimintaan tulisi osallistua vähintään yhtenä mutta enintään neljänä päivänä viikossa. Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämä sosiaalipalvelu, jonka tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Sitä voidaan toteuttaa esimerkiksi työtoimintana, ryhmätoimintana tai yksilövalmennuksena. 22 kipunoita 1/2015 Lakiehdotuksen tavoitteena on suunnata kuntouttava työtoiminta niille työttömille, jotka eivät kykene osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin. Julkisilla työvoimapalveluilla tarkoitetaan muun muassa työvoimakoulutusta, työnhakuvalmennusta, uravalmennusta sekä koulutus- ja työkokeilua. Lakiesityksen tavoitteena on selkeyttää julkisten työvoimapalveluiden ja sosiaalihuollon työnjakoa työttömyydestä johtuvan syrjäytymisen torjumisessa. Esityksellä ei lisättäisi kuntien tai työ- ja elinkeinohallinnon tehtäviä eikä muutettaisi muulla tavalla kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvelvoitetta. Lakimuutos on osa rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Lakimuutoksen tarkoituksena on vähentää kuntien kustannuksia kolmella miljoonalla eurolla. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen torstaina 4.12.2014. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. ■ http://www.stm.fi/sosiaali_ ja_terveyspalvelut/kuntoutus/ kuntouttava_tyotoiminta [1] TAIMIN RYHMÄTOIMINTA sai paljon kiitosta taimilaisilta! MARIKA VARTIAINEN K eräsimme palautetta ryhmätoiminnoistamme joulukuussa 2014. Kaiken kaikkiaan vastauksia saatiin 115 kpl. Palautteiden perusteella Taimin ryhmätoimintaan ollaan hyvin tyytyväisiä. Erityiskiitosta toiminta sai hyvin tehdystä ja tärkeästä työstä. Moni vastaajista kehotti jatkamaan Taimia samaan malliin kuin aiemminkin. miseen. Ryhmiä pidettiin tärkeänä tekijänä sen vuoksi, että tulee lähdettyä ihmisten ilmoille ja ylipäätään arjen rytmittäjänä. Ryhmien todettiin vaikuttaneen suoraan omiin tunteisiin ja ajatuksiin sekä lisänneen taitoja käsitellä tunteita ja ajatuksia. Ryhmien koettiin myös lisänneen rohkeutta tarttua aiemmin vältettyihin asioihin tai harrastuksiin. Taimin ryhmätoiminnan pariin löydettiin pääasiassa tuttavan kautta tai järjestön omilta nettisivuilta. Vastaajista 92 % oli sitä mieltä, että ryhmät vastasivat heidän odotuksiaan. Ryhmän ohjaus oli osaavaa noin 70 %:n mielestä. Ryhmää piti sopivan kokoisena lähes 100 % vastaajista. Lähes kaikki vastaajat olivat myös sitä mieltä, että Taimin toiminta oli mielekästä. Suurin osa vastaajista koki, että osallistuminen on lisännyt heidän omaa hyvinvointiaan. Tärkeimmiksi syiksi ryhmien positiivisiin vaikutuksiin palautteen antajat nimesivät mielekkään toiminnan ja itsensä toteuttamisen. Myös hyvien keskustelujen, yhteishengen ja mukavien ihmisten nähtiin vaikuttaneen siihen, että hyvinvointi oli lisääntynyt.Vertaistuki, muiden kokemukset ja ylipäätään kokemusten jakaminen koettiin myös olennaiseksi ryhmän aikaansaamaksi seuraukseksi. Myös ohjaajat saivat kiitosta vastauksissa. Ryhmään osallistumisen todettiin palautteissa vaikuttaneen omaan fyysisen ja psyykkisen kunnon kohentu- Esim. potkunyrkkeilyä, kahvakuulajumppaa ja vesijumpan paluuta toivottiin. Lisäksi toivottiin terapeutin vetämiä ryhmiä, sosiaalisesti syrjäytyneiden ryhmää ja lisää vieraiden kielten opetusta. Kiitos kaikille ryhmätoiminnan palautekyselyyn osallistuneille! Tulemme kartoittamaan myös Kohtaamispaikka Toivon toimintaa kevään 2015 aikana. Osallistukaa silloin taas palautekyselyyn, niin saamme tehtyä Kohtaamispaikasta entistäkin paremman paikan! ■ Palautetta voi antaa aina myös kyselyjen ulkopuolella palautelaatikkoon (toimiston oven vieressä), sähköpostitse: [email protected] tai puhelimitse 0503733562. Kehittämisehdotuksissa nostettiin esiin, että joissakin ryhmissä kokoontumisia voisi olla useammin. Uusia ryhmiä toivottiin myös jonkun verran. Miehille oma vertaisryhmä Taimissa Miehen mieli Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 17 Rauha-tilassa. Se on miesten oma vertaisryhmä. Keskustelemme päivän polttavista asioista ja muistakin esille tulevista aiheista. Sana on vapaa. Voimme purkaa ja jakaa myös tuntemuksiamme puolin ja toisin. Ryhmä on aina tukena. Rennolla otteella hyvässä porukassa olemme liikkeellä. Täydellä luottamuksella. Ohjaajana Kaitsu. kipunoita 1/2015 23 Masennuksia on monenlaisia - Mielenterveyden vaaliminen on t är ke ää mase nnuksen e hkä i s yä Masennustilat ovat monitekijäisiä sairauksia, joiden syntyyn liittyy biologisia, psykologisia ja sosiaalisia altistustekijöitä. Vaikeaa masennusta sairastaa Suomessa vuosittain 200 000 henkilöä. Kliinisesti merkittävä masennustila ilmenee vuoden aikana noin 5 %:lla aikuisväestöstä. Nykyisin heistä yli puolella masennus on uusiutuva. Masennustilat ovat naisilla noin 1.5–2 kertaa yleisempiä kuin miehillä. Perusterveydenhuollon potilaista noin 10 %:lla arvioidaan olevan masennus, mutta vain osan hakevan siihen aktiivisesti hoitoa. Masennus on tavallinen seuraamus psyykkisestä traumasta. Traumatisoituminen voi aiheuttaa myös moninaista somaattista oireilua, sairastamista ja kipuongelmia, tai johtaa päihdekäytön tai itsetuhoisen käyttäytymisen aktivoitumiseen. Masennus voidaan nähdä myös reaktiona, jonka avulla pyritään sopeutumaan ja toimimaan elämäntilanteessa, jossa henkilöllä on vaikeasti ratkaistava, usein sosiaalinen, ongelma. Masennusoireilua ilmenee usein ihmisten välisten ongelmien yhteydes24 kipunoita 1/2015 sä, ja masennuksen on todettu olevan vaikeampaa, jos konflikti ilmenee läheisten ihmisten kesken. Masentuneisuus ja alakulo ovat yleisiä tunteita ja kuuluvat myös elämän luonnolliseen prosessiin, aina ei ole kyse varsinaisesta masennussairaudesta. Kuulluksi tuleminen on tärkeää Mielenterveyttä tulee vaalia samoin kuin fyysistäkin terveyttä, jotta se ei sairastuisi. Johonkin sairauksiin vaaditaan biologista alttiutta ja joihinkin MARIKA VARTIAINEN sairauksiin ihmisen elinympäristö vaikuttaa enemmän. Elämäntavoillamme ja käyttäytymisellämme on myös vaikutusta, vaikka kaikkeen emme voikaan vaikuttaa. Harvoin on kyse yksittäisistä yksilön valinnoista, mikäli ihminen sairastuu. Aina sairastuminen on monen tekijän summa. Välillä kaikki ihmiset ovat allapäin. On täysin normaalia, että välillä tympii ja väsyttää. Mikäli fyysinen kunto on huono, on raskaampaa toimia. Myös nukkumattomuus vie nopeasti elämänilon ja ravinnolla on merkitystä. Mikäli syö liian vähän tai huonosti, ei ole fyysisiä voimia toimia, jolloin myös psyykkinen jaksaminen voi heikentyä. Säännöllinen lepo ja palautuminen ovat myös tärkeitä vaikuttavia tekijöitä mielen hyvinvoinnille. Jatkuva suorittaminen ja tekeminen syövät niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin voimavaroja. Surun kokeminen ei ole sairautta. Meillä kaikilla on elämässämme tilanteita, joissa on aiheellista kokea surua. Suru on tarpeellinen tunne, johon auttaa aika, mutta myös erilaisilla keinoilla voi auttaa surusta yli pääsemisessä. Voimme tukeutua läheisiimme, pyrkiä etsimään meille mielekästä tekemistä ym. Joskus surusta seuraa masennusta, johon tarvittaessa voi hakea mielenterveyden hoitoon tarkoitettua apua. Alkavan masennuksen merkkejä: •univaikeudet ja huonounisuus: henkilö ei nuku tarpeeksi tai on koko ajan unelias •syömisvaikeudet: henkilö ei syö tarpeeksi tai syö murheeseensa •voimattomuus, uupumus: ”olen ihan poikki, en jaksa enää” •apatia, vetäytyminen: harrastukset, ystävät yms. eivät enää kiinnosta •saamattomuus •toimintakyvyn lasku: ei saa hoidetuksi tavanomaisia tehtäviään •vihamielisyys: voimakasta kiukkuilua, äksyilyä, suuttuminen pienistä asioista •keskittymisvaikeudet: ylivilkkaus •muistihäiriöt •itseinho: olen ruma, huono, ei minusta kukaan pidä Tärkeätä meille kaikille on kokemus ymmärretyksi ja kuulluksi tulemi•itkuisuus ja surullisuus hallitsevaa sesta. Kokemus kohdatuksi tulemisesta vahvistaa ihmistä, kun taas kokemus •tuomiopäivän tunteet: henkilö puhuu, ajattelee, kirjoittaa, piirtää ulkopuolelle jättämisestä koetaan kuolemasta yleensä raskaana. Ihmisen perimmäiseen olemukseen kuuluu sosiaalisuus •pitkittynyt kipuilu ja ahdistuneisuuteen liittyvät fyysiset oireet, ja itsen peilaaminen muihin kanssaihmisiin. Tämän vuoksi valitsemme esim. hengenahdistus, sydämen tykytys, hikoilu ja vapina yleensä seuraksemme sellaista seuraa, jossa tulemme ymmärretyiksi ja kohdatuiksi. ja uhkaavassa ihmissuhteessa, saattaa • lievä masennus laukaista masennuksen. • keskivaikea masennus • vakava masennus Masennuksia on erilaisia Masennus liittyy myös muihin mie- • vakava masennus psykoottisin lenterveyshäiriöihin lisäongelmana, piirtein Masennus liittyy usein elämäntilanteen esim. ahdistuneisuus- tai syömishäiri- • toistuva masennus kuormittavuuteen. Mikäli on kärsinyt öön. • pitkäaikainen masennus pitkään esim. kivuista, saattaa mielikin • määrittämätön masennus masentua. Univaikeudet, runsas päihMasennuksia on erilaisia. Masen- • sekamuotoinen ahdistus- ja mieliteiden käyttö, pitkään jatkunut työt- nukset jaetaan elämäntilanteiden, vaalahäiriö tömyys tai työuupumus saattavat myös kavuusasteen tai ilmenemismuodon • traumatisoitumisen aiheuttama altistaa masennukselle. perusteella (esimerkki alla). masennus • persoonallisuushäiriö ja siihen Ongelmat lähi-ihmissuhteissa: pitErilaiset masennukset: liittyvä masennus kittyneet parisuhdeongelmat, eroaminen, lähisuhdeväkivalta, läheisen • synnytyksen jälkeinen masennus Vastuu ja huolehtiminen itsestä: kuolema tai pitkäaikainen sairaus vai- • tietyssä iässä ilmenevä masennus Älä kävele itsesi ohi! kuttavat myös masennukselle altista– nuoruusikä, vanhuus Omasta mielenterveydestään siis vasti. Myös pitkäaikainen stressitila, • masennus, johon liittyy somaatti- voi ja pitääkin huolehtia. Mielenteresim. elettäessä pitkään turvattomassa nen oireyhtymä veydestä voi huolehtia ottamalla huo- mioon omat tuntemukset omassa voinnissa. Miten toimia, jos on huolestunut läheisen mielialasta: Mikäli huomaat, että et voi nyt hyvin, ota aikaa itsellesi. Keskity siihen •Havainnoi läheisesi vointia, toimintaa ja mielialaa. Voit kirjata havaintomitä voit tehdä tänään ja si talteen, jotta voit kertoa havainnoistasi täsmällisesti ja todellisuuden huolehdi levosta. Miemukaisesti. ti mitä itse voisit tehdä esim. läheistesi hyväksi. •Ole aloitteellinen. Jos mahdollista, ota läheisesi kanssa puheeksi omat Miten huomioit itsellehavaintosi ja yritä virittää keskustelua asiasta. si tärkeät ihmiset? Sal•Voit kysyä lisäneuvoja kiireettömässä tilanteessa oman paikkakuntasi li tunteet muita ihmisiä perusterveydenhuollon ajanvarauksesta. kohtaan. Niin itsestä kuin muistakin saa välittää. •Kiireellisessä tapauksessa, jos läheisesi on itsetuhoinen, ota yhteys enPyri vaikuttamaan asisiapuun tai psykiatrian kriisiyksikköön. Jos läheisesi on välittömässä itsemurhavaarassa, älä jätä häntä yksin. oihin silloin, kun vaikuttaminen on helpompaa. •Itsetuhoisuuden riskiä nostaa masennus, päihdeongelma, aiempi itseÄlä päästä asioita liian murhayritys, läheisen itsemurha, voimakas psyykkinen kipu ja tuskaipitkälle vaan pyri vaikutsuus esim. äskettäisen pettymyksen tai menetyksen vuoksi, itsemurhatamaan niihin riittävän menetelmän saatavuus (esim. ase tai lääkkeet) ja tukiverkoston puute. ajoissa. Jokainen päivä on •Kun läheisesi menee lääkärikäynnille tilanteen selvittelemiseksi, lähuusi päivä! de mukaan, jos mahdollista. Mukana olosi on tärkeää, se tuo lisätietoa Ole kärsivällinen käynnillä käytävään keskusteluun ja tukee läheistäsi. muutokselle. Pitkään vallinnut asia, käyttäyty•Hae itsellesi tietoa ja tukea esim. perheenjäseniltä tai paikallisesta omaisyhdistyksestä. minen tai toiminto vaatii muuttuakseen aikaa. Huomioi pienetkin muutokset ja palkitse niistä itseäsi. Pienikin muutos voi olla merPirkanmaan alueellinen masennuk- työnjaon selvittämisessä ja siten pyrkikittävä ja vaikuttava. Usko ja luota sen hoito-ohjelma on vuonna 2014 vät vähentämään ihmisten ”pompottemuutokseen: ihminen sopeutuu ja sel- valmistunut ohjeistus masennuksen lua” hoitoyksiköstä toiseen. viää yli vaikeistakin asioista. ja ahdistuksen hoitoon Pirkanmaan Masennuksen hoito-ohjelma perusalueella. Hoito-ohjelma on suunnattu tuu Käypä hoito – suositukseen sekä Oireiston uusiutuessa, varhainen terveydenhuollon ammattilaisille. isoihin kansallisiin hankkeisiin (mm. hoitoon pääsy on tärkeää Alueellisilla hoito-ohjelmilla pyri- MASTO-hanke) ja pyrkii linjaamaan Riski masennuksen uusiutumiseen tään yhdenmukaiseen hoitoon ja tasa- perusterveydenhuollon, työterveyson suuri. Masennuksen uusiutumisen vertaiseen ihmisten kohteluun hoito- huollon ja avomielenterveyspalvelujen ehkäisyssä on merkityksellistä se, että palveluissa. Hoito-ohjelmat auttavat toimintaa. ■ masennuksen hoidon aikana yksilö on terveydenhuoltohenkilökuntaa myös kehittänyt ymmärrystä omaan vointiinsa, toimintaansa ja vuorovaikutustapoihinsa ja rakentanut kyvyn havainLähteet: noida omaa vointiaan ja toimintaansa, ja välittää siitä myönteisellä tavalla. - Pirkanmaan alueellinen masennuksen hoito-ohjelma: Itsestä huolehtimisen ja elämäntahttp://www.pshp.fi/default.aspx?contentid=37580 pojen vaikutus on suuri, kun tavoitteena on säilyttää tasapaino elämässä ja - Päivi Pylvänäisen luento Masennustietoisuustapahtumassa psyykkisessä voinnissa. Jos oireisto alkaa uusiutua, varhainen hoitoon pääsy Tipotien sosiaali- ja terveysasemalla Tampereella 5.11.2014 on tärkeää. 26 kipunoita 1/2015 ♪ ♪ ♫ ♫ ♪ ♫ ♫ JATSIN y l iv o ima a ♪ M e ihmiset olemme usein kovin erilaisia. Meillä on erilaisia ajatuksia, mielihaluja ja tykkäämisen kohteita. Vanhan sanonnan mukaan toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Joku pitää mustaamakkaraa hienona gourmet-ruokana, ja toiselle tämä tamperelaisten herkku on inhokeista suurin. Me ihmiset haluamme erottautua muista ja tällä tavoin rakentaa suhdettamme yhteiskuntaan ja toisiin ihmisiin. Monesti kuulemme, että makuasioista ei voi kiistellä, mutta makuasiat ovat meille usein hyvin tärkeitä. Osittain näiden mieltymystemme kautta identiteettimme rakentuu sen mukaan, mistä asioista pidämme ja mitkä asiat puolestaan tuntuvat vähemmän kiinnostavilta. mielestään jazz ei ole musiikkia vaan enemmänkin riitasointuista melua, jossa ei ole mitään, mikä sen enempää kiehtoisi. Ystävilläni on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä. Veikkaan, että jatsin syvin olemus on siinä, että sitä pitää kuunnella keskittyneesti ja hartaudella. Luulenpa, että moni ystäväni pitää musiikkia vain kulutustavarana, johon ei tarvitse enempää syventyä. Tästä ehkä johtuu se, että jazz on aivan liian aliarvostettua. Se, kuten kaikki muutkin asiat, avautuvat itselle, kun vain jaksaa harrastaa riittävän vakavasti. Olen usein pohtinut, miksi pidän jatsista. Luulenpa, että temperamenttini on yksi syy. Tai oikeammin se, että temperamenttini on kovin laimea enkä Yksi tärkeimmistä keinoista erottua oikeastaan koskaan suutu, vaan loukkamuista on se, millaisesta musiikista me ukset käsittelen kotona murjottamalla. pidämme. Kun me ihmiset tutustum- Tämä temperamentin puute sopii varme toisiimme, kysymme usein ystä- sin hyvin jatsin kuunteluun. Jatsia voi vältä juuri hänen musiikkimaustaan. kuunnella hiljaa nojatuolissa istumalla, Tämä musiikkimaku joko yhdistää tai ja samalla sielu lepää ja ajatukset rauerottaa meitä, mutta kertoo ehkä myös hoittuvat. Jazz onkin mitä parhainta ystävän luonteesta jotain. terapiaa silloin, kun kiire yrittää ottaa Olen toisinaan saanut paljonpu- ylivaltaa. huvia katseita, kun olen kertonut pitäväni jazz-musiikista. Usein kuulen Jazz on parhaimmillaan kuin klassiystävien mielipiteen siitä, että heidän nen musiikki. Siinä missä Sibeliuksen ♪ ♫ ♪ sinfoniat maalaavat kuvia suomalaisesta kansallismaisemasta, avaa jazz pääsyn 1930-luvun amerikkalaisiin tanssikapakoihin. Näissä kapakoissa huonot naiset ja pikkurikolliset selvittelevät ihmissuhteitaan tupakansavuisessa ja viskinhöyryisessä ympäristössä. Jazzmusiikki onkin kiinnostavaa ja kiehtovaa juuri tästä syystä. Samoin kuin kirjoja lukemalla tai elokuvia katsomalla, voi myös musiikkia kuuntelemalla päästä uusiin maailmoihin ja uusiin tilanteisiin. Kun avaa aistinsa musiikille, voi löytää itsestään aivan uusia piirteitä. Jatsin kuuntelu onkin viihteen lisäksi varsin hyvä keino rentoutua ja jopa meditoida, jos sellaiseen haluaa ryhtyä. Uskomattoman rikas maailma löytyy meidän jokaisen sisältä, kun annamme ajatusten mennä musiikin mukana. ■ MARKO HEIKKILÄ ♫ kipunoita 1/2015 27 Ray teki päätöksen ahkeruusrahojen (työosuusrahojen) avustamisen lopettamisesta A hkeruusrahojen maksaminen raha-automaattiavustuksilla päättyy vuonna 2015. Jatkohankkeille myönnetään vuoden siirtymäaika. RAY on jo aiemmin linjannut ja julkaissut vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteita ja kriteerejä. Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteena on, että vapaaehtoistoimintaa ei tehdä taloudellista korvausta vastaan eli siitä ei makseta palkkaa. Lisäksi RAY:n aineellista apua koskevassa linjauksessa on korostettu sitä, ettei raha-automaattiavustuksia voi kohdistaa suoraan taloudellisena apuna yksittäisille kansalaisille. Näiden jo vahvistettujen linjausten pohjalta RAY linjaa, että myös ahkeruusrahan, työtoimintarahan ja työosuusrahan (jatkossa käytetään termiä ahkeruusraha) maksaminen järjestötoimintaan osallistuville on perusteetonta. Ahkeruusrahaa on maksettu raha-automaattiavustuksista pääasiassa mielenterveys- ja päihdealan järjestöissä. Ahkeruusrahaa aiemmin maksaneille järjestöille, joille myönnetään jatkoavustusta vuodelle 2015, annetaan ahkeruusrahan maksamiselle siirtymäaikaa vuoden 2015 loppuun. Vuoden 2015 jälkeen ahkeruusrahojen maksamista raha-automaattiavustuksilla ei enää sallita. Uusien, vuonna 2015 toimintansa aloittavien avustuskohteiden osalta ahkeruusrahan maksamista raha-automaattiavustuksilla ei sallita lainkaan. Päätöksen löydät osoitteesta: http://www2.ray.fi/fi/avustukset/ajankohtaista/ahkeruusrahat-2015 Mielenterveysyhdistys Taimi ry on eri toiminnoissaan maksanut toimijoilleen ko. korvausta. Yhdistyksessä sitä on kutsuttu työosuusrahaksi. Taimi ry:n hallitus päätti 20.1.2015 kokouksessaan, että Taimi ry maksaa työosuusrahoja vielä RAY:n mahdollistaman siirtymäajan eli vuoden 2015 loppuun saakka. Tulevan vuoden aikana yksi yhdistyksen tärkeimmistä kehittämiskohteista tulee olemaan vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen. Ehdotuksia vapaaehtoistoiminnan mahdollistavista keinoista ja yhteisöllisyyden edellytyksistä kerätään niin uusilta vapaaehtoisilta kuin Taimin toiminnassa mukana olevilta vuoden 2015 aikana. Ehdotuksia voi jättää toimistoon, palautelaatikkoon, sähköpostilla: [email protected] tai puhelimitse: 0503733562. ■ 28 kipunoita 1/2015 Ruusantalon tilojen UUDET NIMET M ielenterveysyhdistys Taimi ry järjesti nimikilpailun syksyllä 2014 Ruusantalon ryhmätiloista. Kilpailu julkistettiin Kipunoita-jäsenlehdessä. Ehdotuksia saatiin syyskuun loppuun mennessä 10 kpl. Yksi ehdotus tilojen nimistä oli ylitse muiden, sillä se vastasi toiveeseen saada talolle nimet, jotka sopivat yhdistyksen arvopohjaan, ovat ajattomia ja kuvaavat tilojen tunnelmaa. Nimikilpailun voittajan: Tauno Ojasen nimiehdotukset johdattivat nimiraadin lopullisiin vaihtoehtoihin. Valitut nimet soveltuvat luontevasti yhdistyksen kokonimen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n rinnalle. Ruusantalon tilojen nimistä päätti yhdistyksen hallitus 29.10.2014 kokouksessaan. Uudet tilojen nimet ovat seuraavat: VOITTO ent. Olohuone INTOent. Kuvataidehuone RAUHA ent. Tv-huone LAHJA ent. Pyykkihuone ARVO ent. Välikammari SOINTU ent. Soittohuone TOIMI ent. Nurkka VALO ent. Takkahuone Kohtaamispaikka TOIVO ent. Ruusan Kahvilatila Mitä mieltä uusista tilojen nimistä? Gallup HAASTATTELU JA KUVAT: RITVA MERINEN Mun mielestä nämä ovat entisiä nimiä positiivisempia ja toivorikkaampia. On kiva mennä ryhmätilaan, jolla on näin hienot nimet. Käyn ryhmissä Rauhassa ja olen käynytVoitossa,Valossa ja tietenkin Toivossa.Toivo on kyllä todellinen matalan kynnyksen paikka, tänne on niin helppo tulla. Jaana: Tuija: Rauha on ainakin maailman paras nimi. Kaikki nimet ovat mukavia. Nimet tuovat mielestäni myös sellaista vanhan ajan tunnelmaa. Niistä tulee hyvälle mielelle. Toivo tuo myös mieleeni kivan sukulaiseni. Olen kyllä aika pian tottunut niihin. Ne on helppoja oppia, ne kuuluvat ikään kuin samaan sarjaan. Jotkut kuvaavat hyvin niitä huoneitakin. Itse olen melkein aina Kohtaamispaikka Toivossa. Sen nimen opinkin ensimmäisenä, kun se lukee Bingon voittokupongissa.Valo on mielestäni myös hieno nimi. Marko: En ole niihin vielä niin huomiota kiinnittänyt.Vielä tulee ajateltua tulevansa esimerkiksi Olohuoneeseen, mutta uskon, että ajan myötä uudetkin nimet alkavat luontumaan. Esa: Mun mielestäni on ihanaa, että täällä on tiloille tämmöiset nimet. Niihin on mukava mennä. Nimet sopivat niihin tiloihin ja jotenkin ne on hyvin kohdennettu. Ryhmässä saan arvostusta ja itselleni löydän intoa toimia. Erinomaiset nimet! Minttu: Jul Kip kais un tu a oit lu a-l npe ehd rin ess ä1 / Kirje Taimille Lauantaina 16.11.2002 I stun iltaa kotona ja huomasin, että Taimi on usein mielessäni. Ajattelen, että miksipä en jakaisi mietteitäni teidän kanssanne. Ehkä joku saattaa saada tästä voimia astua Taimin kynnyksen yli, joka on rakennettu matalaksi ja helpoksi tulla. Ehkäpä sisältä löytyy joku, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Aina sisällä on kuitenkin ystävällinen henkilökunta, joka kohtelee ihmisenä ja arvokkaana asiakkaana, onpa kuntoni sitten parempi tai huonompi, ostanpa tai en. Voin aina tulla sellaisena kuin olen ja tiedän, että minua kohdellaan aivan samoin kuin muitakin. Töykeyttä, kiirettä tai minkäänlaista ylenkatsetta en ole havainnut. Ehkäpä ne, joiden olo toisinaan on vaikea, saavat edes hetken avun ja helpotuksen omaan ahdistukseen tapaamalla muita ihmisiä ja joskus vertaistuen muodossa hyvän vinkin mitä tehdä, kun kohtalo koettelee. Olen Taimissa tutustunut moniin ihmisiin, joita tekisi mieleni sanoa ystäviksi. Kun maanantai taas koittaa, on kiva lähteä Taimiin syömään terveellistä ja erittäin hyvää ruokaa, juomaan kupin teetä ja sympatiaa… Kaikki tämä hyvin kohtuulliseen hintaan. Taimissa ei päde vanhan tamperelaisen ravintolan mainos: ”Halpa hinta ja kohtelu.” Minulle oman kynnyksen ylittäminen oli vaikeaa. Niitä kynnyksiä oli kaksikin, ensinnäkin lähteä ulos kotoa ja toinen, vielä vaikeampi oli tunnustaa itselleen olevansa sairas, ei tilapäisesti vaan pysyvästi, parempine ja huonompine aikoineen. Tunnustaa se, että olen yksi meistä monista, enkä enää se ”vahva” päättäväinen kaveri, jonka loppumatonta energiaa läheiset ja työtoverit kummastelivat. Oli vaikeaa tunnustaa, että en pärjää enää omillani, tarvitsen apua ja että elämäni tulee muuttumaan. Elämäni muuttuikin radikaalilla tavalla. Pitkän 2,5 vuotta kestäneen terapian ja sitä seuraavan vuoden aikana vähän kerrallaan aloin hyväksyä itseni ja sairauteni. Mieleeni nousi voimakas tunne, että elämä on arvokas ja siitä voi nauttia monella muullakin tavalla kuin entisen kaltaisella elämällä, jolloin ajattelin olevani kaikkivoipa. Muistin myös terapeuttimme Dr. Anna-Mari Alhon sanat, että vaikeakin tilanne on usein tie johonkin uuteen, vanha on takana ja edessä elämä. Näiden havaintojen jälkeen kävelin Taimiin ja tunsin, että olin tullut oikeaan paikkaan. Näin alkoi suhteeni Taimin kanssa. Myöhemmin suhteemme on vain tiivistynyt. Tapaamme joskus kolmekin kertaa päivässä, mutta kaksi kertaa lienee vakio. Taimista on tullut jollain tapaa toinen koti, joka tarjoaa yksin eläjälle ”soppaa, suojaa ja sielunhoitoa”. Olette kaikki hyviä ihmisiä. Kun en osaa ketään erotella, lähetän henkilökunnalle lämpimät ajatukset ja halaukset, missä sitten tänä pimeänä ja kylmänä lauantai-iltana olettekaan. Ystävät, tavataan Taimissa! Altti H. 200 3 SOSIAALIHUOLTOLAKIUUDISTUS takaa avun lapsiperheille entistä aikaisemmin S osiaalihuoltoa ja lastensuojelua koskevat uudistukset tulevat voimaan asteittain: kotipalvelua koskeva uudistus vuoden 2015 alusta ja muu lainsäädäntö pääosin huhtikuussa 2015. Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Lapsiperheille on järjestettävä välttämätön kotipalvelu 1.1.2015 alkaen Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kotipalvelua annetaan toimintakykyä alentavan syyn, kuten sairauden, syn- nytyksen, vamman tai uupumuksen vuoksi, tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Erityisellä perhetilanteella tarkoitetaan esimerkiksi perheenjäsenen kuolemaa, vanhempien eroa tai tilannetta, jossa toinen vanhemmista on vankilassa. Erityinen perhetilanne voi olla myös perheessä, jossa on kaksoset tai omainen hoidettavana. Kotipalvelua, kuten myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa, on jatkossa saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata oikea- aikainen tuki perheille. Laki auttaa etenkin erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä Sosiaalihuoltolaissa määritellään ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja sosiaalihuoltoa järjestetään. Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus esim. saada tarvittaessa arvio palvelutarpeesta sekä nimetty omatyöntekijä. ■ Lisätietoa: http://www.stm.fi/ tiedotteet/tiedote/-/ view/1899857#fi Taimin tapahtumia LIKKOJEN LENKKI 23.5.2015 lauantaina Tampereella Taimin porukka lähtee jälleen Likkojen lenkille. Mukaan mahtuu 13 taimilaista likkaa. Hinta 20 € Taimin jäsenille. ilmoittaudutaan Tomi Suomalaiselle, puh 050 408 8474 tai [email protected] Ilmoittautumiset ja maksut torstaihin 26.3 mennessä. Maksun voi maksaa Tomille ryhmissä, toimistoon tai Taimin pankkitilille FI 53 4726 5020 0003 49, viestiin tieto Likkojen lenkki. Lenkille osallistujat saavat t-paidan. Taimilaiset lenkille lähtijät kokoontuvat myöhemmin sovittavana aikana. Ryhmän vetäjänä on Taimin puheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen. kipunoita 1/2015 31 Tammerkosken alueen HISTORIA JA NYKYPÄIVÄ TEKSTI JA KUVAT: SARI KOIVUAHO Tammerkoski syntyi tutkimusten mukaan 7500 vuotta sitten, kun järvialtaan kallistuessa kaakkoon nousi vesi, joka lopulta raivasi uuden laskuuoman etelään. Näin syntyi kilometrin pituinen koski pohjoispuolella olevan Näsijärven ja eteläpuolella olevan Pyhäjärven välille.Tammerkoski oli tärkeä ympäri vuoden sulana pysyvä koski, joka oli kalastuspaikkana jo esihistoriallisena aikana.Tammerkosken rannat asutettiin pysyvästi jo 1100-luvulla. Keskiajalla harjua pitkin kulkevan maantien ja vesireittien yhtymäkohtaan kasvoi vilkas markkinapaikka.Tammerkosken vesivoimaa käytettiin hyväksi jo keskiajalla jauhomyllyjen pyörittämisessä. 32 kipunoita 1/2015 Tammerkosken tehtaiden historia Varhainen teollisuus käytti voimanlähteenään vesirattaita ja höyrykoneita. Virtaava vesi ohjattiin 1850-luvulta alkaen laitosten vesiturbiineihin, joista akselistot siirsivät liikkeen koneisiin. Vedenkorkeutta alettiin säännöstellä padoilla 1870-luvulla. Suomen ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos perustettiin Tampereelle vuonna 1888. Vähitellen Tampere kasvoi Suomen ensimmäiseksi suureksi teollisuuskaupungiksi. Teollisuudenaloista menestyivät erityisesti tekstiili-, paperi-, nahka- ja konepajateollisuus. Vuoteen 1937 mennessä Tammerkoskessa toimi neljä voimalaitosta, jotka toimivat yhä. Tampellan tehdasalue sai alkunsa vuonna 1842 kosken itäiselle rannalle perustetusta rautamalmia jalostaneesta masuunista. Masuuni kuitenkin muutettiin pian konepajaksi, jossa muun muassa valmistettiin ensimmäinen höyrylaiva. Konepajan lähistölle perustettiin Suomen ensimmäinen pellavatehdas. Nämä tehtaat yhdistyivät vuonna 1861. Tampellan tärkeimmiksi tuotteiksi tulivat höyryveturit, turbiinit, paperikoneet ja pellavakankaat. Muita tuotteita olivat höyrykattilat, puuhiomakoneet, lentokonemoottorit, kallioporakoneet sekä aseet, kuten kranaatinheittimet ja tykit. Tekstiilien tuotanto kesti Tampellassa 1970-luvulle saakka. Konepaja lopetti toimintansa 1990-luvun alussa. Frenckellin tehdasalue sai alkunsa, kun Abraham Häggman perusti vuonna 1783 Tammerkosken keskiputoukselle vaskipajan ja paperiruukin. Suomen ensimmäinen paperikone käynnistyi tehtaalla vuonna 1842. Alussa paperin raaka-aineena käytettiin lumppua, olkea ja puuhioketta. Paperi alettiin tehdä jatkuvana “konepaperina”, eikä enää arkkeina. Vähitellen paperin tuotanto kasvoi niin paljon, että tehdas valmisti enemmän paperia kuin Suomen muut paperitehtaat yhteensä. Tehtaan toiminta loppui vuonna 1928, kun kuljetusten järjestäminen tehtaalle oli hankalaa ilman rautatietä. Skotlantilainen James Finlayson perusti Tammerkosken länsirannalle konepajan vuonna 1820. Vuonna 1828 tehtaasta tuli Suomen ensimmäinen puuvillatehdas. Raaka-aineet tulivat Yhdysvalloista, ja suurin osa puuvillasta vietiin Venäjälle. Kun Finlaysonin johtajaksi oli tullut Wilhelm von Nottbeck, tehdasalueesta muodostui kuin pienoisvaltio kaupungissa. Tehtaan alueella oli poliisi, sairaala, koulu, lastenkoti, kirkko ja pankki. Tehtaan lähistölle rakennettiin omistajien asuinpalatsit. Finlaysonin tunnetuimmiksi tuotteiksi tulivat puuvillalangat sekä erilaiset kudotut kankaat. Puuvillatehtaasta tuli Suomen ensimmäinen suur- teollisuuslaitos. Alusta alkaen tehdas edusti teknisesti alansa huippua koko maailmassa. Tehtaaseen rakennettiin myös Suomen ensimmäinen automaattinen tulensammutusjärjestelmä. Siellä toimivat maan ensimmäiset suuret vesipyörät ja turbiinit, joita valmistettiin kosken toisella rannalla Tampellan tehdasalueella. Edistystä oli sekin, että Finlaysonin alueelle tuli pohjoismaiden ja silloisen Venäjän valtakunnan ensimmäinen sähkövalo 15. maaliskuuta 1882. Verkatehdas aloitti toimintansa kosken alaputouksen itärannalla vuonna 1856. Tehtaan tärkeimpiä tuotteita olivat villakangas, huopa ja flanelli. 1900-luvun loppupuolelle tultaessa tärkeimmiksi tuotteiksi tulivat paperikonehuopa ja suodatinkankaat. Tehdas toimi vuoteen 1975 asti. Tehdasalueesta purettiin suuri osa 1970-luvulla, vaikka purkaminen herätti voimakasta vastustusta. Kosken alaputouksen tuntumassa pienellä saarella toimi 1800-luvun puolivälissä Renforssin naulaverstas. Värjäri Henrik Liljeroos perusti samalle paikalle vuonna 1871 värjäämön, vanuttamon ja kutomon. Hänen poikansa jatkoi toimintaa vuonna 1891 perustamalla villankehruutehtaan, jolloin paikan nimeksi tuli Kehräsaari. H. Liljeroos Oy toimi vuoteen 1983 asti. Tammerkosken vanhojen tehdasrakennusten nykykäyttö Vanhat Tammerkosken rannoilla sijaitsevat tehdasrakennukset ovat pääosin uudiskäytössä. Tampellan entisessä kiinteistössä sijaitsevat nykyään muun muassa Museokeskus Vapriikki ja Tampereen oikeustalo. Finlaysonille kuuluneissa kiinteistöissä sijaitsevat muun muassa Työväenmuseo Werstas, elokuvateatteri Plevna, Siperian liikekeskus, IT-alan yrityksiä ja oppilaitosten tiloja. Entisissä Frenckellin tehtaan tiloissa on Tampereen kaupungin virastoja. Verkatehtaasta purettiin kaikki muut paitsi värjäämö ja konttori. Tehtaan alueelle rakennettiin myöhemmin kauppakeskus Koskikeskus, Ilves-hotelli ja kerrostaloja. Kehräsaaren alueella on ravintoloita, liikkeitä, Pirkanmaan elokuvakeskus ja elokuvateatteri Niagara. ■ kipunoita 1/2015 33 Ajattelu- ja tunnetaitojen avulla kohti TASAPAINOA JA TYYTYVÄISYYTTÄ Opiskellessani elämäntaidon valmentajaksi (life coach) vuosina 2007 - 2008 huomasin, että on olemassa yksinkertaisia, mutta voimallisia käytännön keinoja, joilla ohjata itseään ja elämäänsä kevyempään sekä tyydyttävämpään suuntaan. Asiat olivat sellaisia, joita ei varsinaisesti koulussa ollut opetettu. Ne liittyivät ihmisen sisäiseen maailmaan ja asenteeseen, lähinnä ajattelu- ja tunnetaitoihin. Kun monen elämä on tänä päivänä haasteellista eikä olosuhteisiin voi määräänsä enempää vaikuttaa, jää jäljelle asenteeseen vaikuttaminen: Mitä ajattelen elämäni menneestä tapahtumasta tai tulevaisuudesta? Toisiko erilainen suhtautuminen hieman paremman tunnetilan? Voisiko haasteiden ja vaikeuksien läpi käymisestä seurata jotain arvokasta? Ei ole niinkään suuri merkitys sillä, mitä meille tapahtuu, vaan sillä, mitä ajattelemme tapahtuneesta. Ajatukset ohjaavat nimittäin voimallisesti elämäämme, ja niistä seuraa välittömästi myös tunteita. Hyvä uutinen on, että meillä on onneksi valta valita omat ajatuksemme. Harvemmin tosin olemme niistä edes kovin tietoisia. Ensimmäinen askel omaan sisäiseen maailmaan vaikuttamisessa onkin ajattelunsa tiedostaminen: Millaisia ajatuksia ajattelen päivästä toiseen? Mihin huomioni kiinnittyy – onko se menneisyyden ikävissä tapahtumissa vai kenties tämän päivän pienissä asioissa, joista voin olla kiitollinen? Kiinnitänkö huomiota siihen mikä puuttuu vai siihen, mitä olen jo saanut aikaan? Näenkö tulevaisuudessa ensimmäisenä uhat vai mahdollisuudet? 34 kipunoita 1/2015 SARI KOLI Huomaanko itsessäni vahvuuksia tai vaikkapa jonkin ominaisuuden, jolla voin tuottaa toisille hyvän mielen? Kun ensin ajatuksensa ja huomionsa kohteet tiedostaa, pystyy niitä kyseenalaistamaan ja muokkaamaan hedelmällisempään suuntaan. Ilman tiedostamista vain ajelehdimme ajatustemme ja tunteidemme mukana, jolloin arki saattaa tuntua sekasortoiselta ja päämäärättömältä, ehkä saman kaavan toistamiselta. Ajatusten tiedostaminen ja muokkaaminen lisäävät hallinnan tunnetta elämästä. Se taas lisää itseluottamusta ja saa aikaan innostusta harjoitella lisää myönteisempien näköalojen ja tunteiden tuottamista! Toinen tärkeä asia sisäisen maailmamme tiedostamisessa ja muokkaamisessa on pysähtymisen ja läsnäolon taito. Pysähdy kuuntelemaan, mitä puhut itsellesi. Onko sävy hyväksyvä ja kannustava vai onko puheesi sättivää tai pessimismin värittämää? Jotta voit muuttaa ajatuksiasi ja sitä kautta tunnetilojasi, täytyy sinun ensin kuulla sisimpääsi. Sisimmän kuunteleminen onnistuu hiljaisuudessa, harjoitellen läsnäoloa itselle. Vaatii monia harjoittelukertoja ja kärsivällisyyttä, jotta hälisevän mielen alta opimme aistimaan syvällä sisällämme olevan rauhan. Pysähtyminen on nykypäivänä monille haastavaa, sillä olemme tottuneet jatkuvaan informaatiotulvaan ja tekemiseen. Läsnäolon taidon opettelun aloitus ei kuitenkaan vaadi kuin rauhallisen ympäristön, halun kehittää itseään ja aluksi vain pieniä hetkiä paikallaan olemista. Seitsemän menetelmää voimaantumiseen tuovat ajatukset. Tutkimusten mukaan uuden rutiinin luominen kestää noin 28 päivää. Kun toistat vaikkapa kahden minuutin hiljentymisen sängyn reunalSeuraavassa on käytännön keinoja, la ennen nukkumaanmenoa tai ylösjoilla voit rakentaa sisäistä maailmaa- nousua, ajatellen samalla juuri tässä si myönteisemmäksi ja vahvemmaksi. hetkessä hyvin olevia asioita, huomaat Vinkit perustuvat positiiviseen psyko- luultavasti jo viikon päästä parempia logiaan, aivotutkimuksiin sekä onnel- olotiloja arjessasi. lisuustutkimuksiin, joihin myös koko elämäntaidon valmennuksen menetel- • Rentoutuminen, hiljentyminen mä perustuu. ymmärrystä ja sitä kautta hyväksynnän ja rakkauden tunteita itseäsi kohtaan. Auttamalla itseäsi autat myös muita, sillä voimaantuneella ihmisellä riittää halua ja energiaa myös muiden tukemiseen. • Keskity antamiseen saamisen sijaan ”Asia, jonka annat, tekee sinut onnellisemmaksi kuin asia, jonka saat.” Ota tavoitteeksi opetella yksi uusi Ota rentoutuminen / hiljentyminen Harjoittele keskittymään antamiseen. asia kerrallaan! Näin säilytät selkeyden tärkeäksi osaksi itsestäsi huolehtimis- Mitä voisit antaa itsestäsi muiden ilokja tiedät, mihin keskittyä esim. tulevan ta. Kokeile ja löydä juuri sinulle so- si ja tukemiseksi? Meillä jokaisella on kuukauden aikana. Etene itsellesi so- pivat menetelmät. Helpointa voi olla ominaisuuksia ja lahjoja, joilla voimme pivan kokoisin askelin – pienikin askel aloittaa ohjatuista rentoutuksista. Nii- tehdä jonkun kanssakulkijan päivästä eteenpäin antaa lisää voimia ja innos- tä löytyy nykyään todella monenlaisia paremman. Pienet, myönteiset sanat ja tusta seuraavaan! esim. YouTubesta internetistä hakusa- eleet ovat lyhyitä, mutta niillä voi olla nalla ”rentoutusharjoitus”. Myytäviä ihmisen loppuelämään vaikuttava kairentoutuslevyjä ja ohjattuja ryhmiä on ku. Älä odota vastiketta antamisellesi, • Nukkuminen, lepo myös. Yksinkertainen harjoitus voisi vaan harjoittele pyyteetöntä antamista olla myös kynttilän liekin tuijottelu ja katso, mitä elämällesi tapahtuu! Lepääminen ja nukkuminen ovat fyy- samalla, kun keskittyy miellyttävän siselle ja psyykkiselle terveydelle tär- taustamusiikin kuunteluun. • Anna anteeksi keitä peruspilareita. Keho ja mieli rentoutuvat ja virkistyvät. Aivot tuottavat • Kiitollisuuden päiväkirja uusia näköaloja ja ratkaisuja asioihin, Anteeksianto on hyvin voimallinen jotka illalla saattoivat vielä tuntua komenetelmä voimavarojen vapauttamivin monimutkaisilta. Opettele vaalimaan kiitollisuutta elä- seen ja sekä psyykkisten että henkismässäsi. Kiitollisuuden sanotaan ole- ten taakkojen poistamiseen harteilta. Mikäli sinulla on haasteita nukku- van onnellisuusmagneetti. Kirjoita Anteeksianto on prosessi, joka vaatii misen kanssa, kokeile seuraavia keinoja: päivittäin ylös vähintään kolme asiaa, asiaan perehtymistä ja halua päästä joista olet juuri nyt kiitollinen. Het- elämässä eteenpäin. Prosessi vaatii - Luo arkeesi säännöllinen rytmi, kinä, jolloin tuntuu, että mitään kii- harjoittelua, mutta on ehdottomasti myös ruokailun suhteen. tettävää ei löydy, voit kiittää siitä, että kaiken vaivan arvoinen. Anteeksian- Käy joka päivä ulkona kävelemäs- huono päivä tai yö on vihdoin ohi. nossa ei haittaa, vaikka et haluaisikaan sä, edes viisi minuuttia. Harjoittelu ohjaa ajatteluasi keskitty- antaa anteeksi. Pystyt silti vapautta- Sulje kaikki ”ruudut”, kuten tv ja mään hyvään. Mitä enemmän annat maan itsesi painolasteista, joita olet tietokone, tuntia ennen nukkumaan- huomiotasi hyville asioille, sitä isom- kantanut jo riittävän kauan. Voit aloitmenoa. miksi ne kasvavat mielessäsi ja hyvin taa aiheeseen tutustumisen esim. kir- Tee jotain rauhoittavaa ja hyvää todennäköisesti myös arjessasi! jasta Tuulikki Saaristo: Taikasanat. Etsi mieltä tuottavaa ennen nukahtamista netistä lisätietoa ja pyydä asiantuntijaa (seuraavista kohdista saat vinkkejä). • Vaali suhdetta omaan itseesi tai anteeksiantoprosessin läpikäynyttä henkilöä avuksesi omaan voimaantumiseesi. ■ • Hyvän mielen ilta- tai Ihmissuhteista tärkein on suhde itseen. aamurutiini Sen pohjalle rakentuvat muut ihmissuhteet. Opettele kohtelemaan itseäsi Kuten keho, myös mieli tarvitsee kuin sinulle maailman tärkeintä ihsäännöllistä ravintoa. Mielen ravin- mistä/lemmikkiä. Olet arvokas juuri toa ovat esimerkiksi rentoutuminen/ sellaisena kuin olet. Pyri edistämään Valmennus Caressa, Tampere hiljentyminen sekä myönteiset, esi- itsetuntemustasi esim. elämäntaitomerkiksi toivoa, iloa tai luottamusta kirjallisuuden avulla. Näin saat lisää www.caressa.fi kipunoita 1/2015 35 Kynttilähetki MIKKO KURONEN S unnuntaina 16.11.2014 järjestettiin Tampereen Vanhalla kirkolla kynttilähetki itsemurhan tehneiden muistolle ja läheisensä menettäneiden lohduksi. Tilaisuuden aloitti Taimi ry:n puheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen, joka muistutti puheessaan kuinka läheisensä poismenoa surevia tulisi tukea ja nostaa esiin itsemurhien ennaltaehkäisytyön tärkeyttä. Kynttilähetken tarkoitus on keventää itsemurhiin liittyvää häpeän ja puhumattomuuden taakkaa. Itsemurha on yhä monesti aihe, josta ei osata, haluta tai uskalleta puhua. Vertaistukiryhmät pystyvät usein toimimaan ymmärryksen ja voimaantumisen paikkoina, joissa jaettu suru tuntuu hallittavammalta ja pienemmältä. Ehkäisevään mielenterveystyöhön tulisi sijoittaa enemmän Kuva: Mikko Kuronen resursseja, vaikka itsemurhien määrä Suomessa on viimeisen kahdenkymmenen viiden vuoden aikana vähentynyt. Luvut ovat silti edelleen korkeita verrattuna muihin EU-maihin. Puheen jälkeen vanhan kirkon muurille syttyi kynttilöiden rivi. Tilaisuuden järjestämisessä mukana olleet Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta antoi kirkon sisätilat tapahtuman käyttöön, siellä pidettiin hartaus. Hartauden jälkeen tilaisuuteen osallistuneille tarjottiin kahvia, keksejä sekä mahdollisuus keskusteluun diakonityöntekijän kanssa. Kirkossa osallistujia oli enemmän kuin edellisvuonna, noin kolmisenkymmentä. Tilaisuutta seuraavana aamuna suurin osa muurin juurelle tuulen suojaan siirretyistä kynttilöistä paloi edelleen. ■ Taimin tapahtumia Kuva: Tiina Vartiainen Aika mennyt palasi Ruusantaloon. Ilmo ja Untamo duo viihdyttivät lauluilla lokakuussa 2014. 36 kipunoita 1/2015 Taimin tapahtumia Marraskuussa Ruusantalossa vietettiin mystistä ja tunnelmallista musiikki-iltaa. Perttu esitti tuotantoaan. Illan nimi oli ”Moon Effect ambient dark electronic” Taimin joulujuhlaa vietettiin 19.12. Kohtaamispaikka Toivossa. Talo oli täynnä porukkaa ja ohjelmassa taimilaisia talentteja: imitointia, soittoa ja laulua. Kuvassa Ansku esittää jouluräppiä. Kuva: Tiina Vartiainen Kuva: Tomi Suomalainen Haluatko liittyä Taimi ry:n jäseneksi? Yhdistyksemme vuosijäsenmaksu on 12 €/vuosi. Ainaisjäsenmaksu on 75 €. Tukijäsenmaksu on 120 €. Jäsenmaksun voi suorittaa tilillemme FI53 4726 5020 0003 49. Muista laittaa tiedonantoja-kohtaan osoitetietosi ja syntymävuotesi. Jäsenmaksuun kuuluu yhdistyksen tarjoama toiminta, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kipunoita-lehti sekä Mielenterveyden Keskusliiton Revanssi (neljä kertaa vuodessa). Taimi ry:n jäsenmaksuun liittyy myös jäsenyys Mielenterveyden Keskusliitossa. Kumpikaan yhteisöistä ei anna/myy tietojasi kenellekään muulle. Jäsenmaksun voi suorittaa myös käteisellä Taimi ry:n toimistossa. kipunoita 4/2013 37 KUVANURKKA Tomi Kallio kipunoita 1/2015 39 Ellei vastaanottajaa tavoiteta, pyydetään lähetys palauttamaan osoitteella: Mielenterveysyhdistys Taimi ry., Ruusantalo, Koulukatu 11, 33200 Tampere Tule kysymään terveydenhoitajalta Kaikille avointa Tampereen kaupungin järjestämää terveysneuvontaa Ruusantalon Kohtaamispaikka Toivossa joka tiistai klo 13.30-15.30 Tavattavissa terveydenhoitajat. Tule kysymään - ravitsemuksesta - painonhallinnasta - pitkäaikaissairauksista - muusta mieltäsi askarruttavasta asiasta Ruusantalo, Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, 33200 Tampere
© Copyright 2024