Mielenterveysyhdistys Taimi ry • 23. vuosikerta • Nro 4/2013
Mielenterveysyhdistys M ielenterveysyhdistys Taimi ry • 23. vuosikerta • Nro 4/2013 Taimin ja Ruusan Kahvilan yhteystiedot Yhdistyksen nettisivut: www.taimiry.fi Puhelinnumerot Mielenterveysyhdistys Taimi ry Toimisto Marika Vartiainen, toiminnanjohtaja Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja 045 135 1351 050 373 3562 0400 686 698 050 408 8474 Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo 9-10, 13-14 ja 14.30-15 Olohuone avoinna ma-pe klo 15-18, la-su klo 13-17 Ruusan Kahvila Aija Mäkelä, kokki-ohjaaja 045 135 0244 Pasi Korhonen, kahvilatoiminnan vastaava ohjaaja 050 408 7873 avoinna ma-pe klo 9-15 Sähköpostiosoitteet Toiminnanjohtaja Toimisto Puheenjohtaja Toiminnan koordinaattori Jäsentoiminnan ohjaaja Kipunoita-lehti Ohjaajat (Ruusan Kahvila) Ruusan Kahvila T [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] [email protected] aimi on mielenterveyskuntoutujien yhdistys. Toimipaikkamme on Ruusantalo Koulukatu 11:ssä Tampereella. Ylläpidämme myös Ruusan Kahvilaa samassa osoitteessa. Yhdistyksessämme toimii syyskuusta toukokuun loppuun viikoittain yli 40 erilaista vertaistukeen perustuvaa keskustelu- ja toiminnallista ryhmää. Ruusan Kahvilassa on mahdollisuus edulliseen ja maittavaan lounaaseen, kahvitteluun ja tuoreitten leivonnaisten nauttimiseen hyvässä seurassa. Ruusantalossa on myös ohjattua työtoimintaa. Ruusantaloon on helppo tulla. kipunoita 4/2013 Julkaisija Mielenterveysyhdistys Taimi ry, Ruusantalo, Koulukatu 11, 33200 Tampere, www.taimiry.fi [email protected] Taimi ry on Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Toimitus Puh. 0400 686 698 [email protected] Päätoimittaja Ritva Merinen [email protected] puh. 0400 686 698 Toimitus Marko Heikkilä, Tomi Kallio, Noomi Nelimarkka, Jyrki Rönkkö Kiitokset kielihuollosta vastanneille Annalle ja Kirstille! Taitto Tomi Kallio Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1500 kappaletta. Seuraava Kipunoita 1/2014 ilmestyy viikolla 9. sisällys 2 3 4 5 Taimin esittely Sisällys Pääkirjoitus: Onnea ja hyvää elämää Taimissa tapahtuu - Mielenterveysviikon ohjelma / Taimin jäsenyys 6 Puheenjohtajalta: Syksyn tunnelmia 7 Taimissa tapahtuu 8 Tanja sai varmuutta työhönpaluulleen 11 Toiminnanjohtajan palsta: Syksy on uudistumisen aikaa 12 Hallitustyöskentelyn periaatteita / Syyskokouskutsu 14 Toimeentulotuen hakeminen 16 Taimissa tapahtuu 17 Terveystutka - hakukone terveyteen 18 Mielenterveyskoordinaattorit muuttavat rajat väyliksi 19 Ruusan Kahvilassa tuoksuu pulla 20 Keskiaukealla 22 Etapin terveyspiste tarjoaa aikaa 24 Mielenterveyspoolissa kuntoutuja saa äänensä kuuluviin 26 Ryhmänohjaajan kannanotto työosuusrahan maksamisen lopettamiseen 28 Taimin tapahtumia 30 Gallup: Miten kerään voimia talven pimeyttä varten? 32 Woody ja minä 34 Ihmisen pienuus ja suuruus 35 Jama Jama haluaa antaa kaikille hymyn 36 Tuulispään jäähyväiset 37 Tuttu Taimista 38 Toimintakalenteri 39 Kuvasivu Juttutarjoukset viimeistään 7.1.2013 mennessä Ruusantalon osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, 33200 Tampere Taimin hallitus 2012– 2013 tai sähköpostitse: [email protected] Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila, Jussi Lehtonen, Tapani Matilainen, Noomi Nelimarkka ja Mika Vikstén Varajäsenet: Tiina Hänninen, Ipa Rautio, Veikko Vepsäläinen ja Erik Kamila Pääkirjoitus Ritva Merinen Onnea ja hyvää elämää! V ietämme ihan kohta, viikolHän kertoo facebookissa ja blola 47, mielenterveysviikkoa. gissaan mietteistään matkalla ja myös Tänä vuonna viikon teemana kohtaamisistaan ihmisten kanssa. Ihon ”Hyvä elämä”. miset hänen reittiensä varrella haluavat tukea hänen matkaansa, kävellä Mielenterveyden keskusliiton tie- jonkin aikaa hänen rinnallaan tai tardotteessa sanotaan teemasta mieles- jota majapaikan. täni aika hyvin: ”Elämän tarkoitus on Hän on vilpittömän iloinen näiselää. Jokaisella on elettävänään yksi tä kohtaamisista ja pienistä teoista. ainutkertainen elämä ja siksi elämästä Näissä kohtaamisissa yhteisöllisyys nauttiminen – nykyhetkessä elämisen korostuu. Välitetään toisesta, halutaan kyky – tekee siitä hyvän. ” jakaa ja antaa toiselle. Tiedotteessa myös puhutaan siitä, kuinka hyvän elämän saamiseksi Tärkeintä hänelle matkallaan on elämän perusedellytysten pitää olla kokea onnellisuus, joka kuulemma kohdallaan: riittävä toimeentulo, kasvaa askel askeleelta. Hän kertoo kohtuullinen terveys, mielekäs teke- olevansa onnellisin ja rauhallisin ikinä minen tai työ, ystävyyssuhteet, koti, palattuaan kävelyvaelluksiltaan. Häarvostava kohtelu ja muut ihmisarvoi- nen matkaansa seuratessani olen usein selle elämälle välttämättömät asiat. miettinyt, että tuotahan se hyvä elämä Näiden saamiseksi tarvitsem- on. Vaikka asiat olisivat kuinka hyvin, me toisiamme, mutta tärkein tekijä kaikkea riittäisi, sellaisella henkilöllä olemme me itse ja oma tunteemme on paras elämä, joka on onnellinen. siitä, onko elämäni hyvä, olenko onnellinen. Ennen matkaansa tämä nainen on tehnyt paljon. Matkalle lähteminen Olen elokuusta asti seurannut ne- on vaatinut ennakkoon käytännön tin kautta suomalaisen naisen kävelyä järjestelyjä raha-asioiden hoitamista, Euroopan läpi kohti Espanjaa. Kilo- varusteiden hommaamista ja huoltometrejä tulee olemaan reilu 3000. Ai- pakettien toimittamisista sopimista. kaa matkaansa hän käyttää puoli vuot- Hän on miettinyt, missä on turvallista ta. Hän matkaa enimmäkseen yksin. yöpyä. Ruuankin saaminen - missä, 4 kipunoita 4/2013 milloin ja miten - on suunniteltava. Sairastumisen varalta hän on ottanut riittävät vakuutukset. Eli saadakseen mahdollisuuden onnea tuovalle reissulleen hänen on täytynyt huolehtia elämänsä perusedellytyksistä. Tässä lehdessä kerromme niistä asioista, jotka vaikuttavat hyvään elämään. Tanja kertoo polustaan työelämään takaisin pääsemiseksi, Jari Heinonen neuvoo toimeentulotuen hakemisessa ja esittelemme Etapin terveyspisteen, joka tarjoaa palvelujaan työikäisille, jotka eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. Nämä ovat kaikki merkittäviä asioita, niitä perusedellytyksiä hyvälle elämälle. Ritva Merinen [email protected] puh. 0400 686698 Taimissa tapahtuu Mielenterveysviikon tapahtumat 2013 • su 17.11. klo 19 Kynttilätapahtuma Vanhan kirkon edessä, Keskustori Tampere Vanhassa kirkossa sisällä on pieni muistohetki ja mahdollisuus keskustella seurakunnan työntekijöiden kanssa. Tarjolla mehua ja keksejä. Järjestäjinä Mielenterveysyhdistys Taimi, Tampereen seurakunnat ja Surunauhan Tampereen vertaisryhmä. • ti 19.11. Taimin matka Mielenterveysmessuille Helsinkiin Järjestäjänä Mielenterveysyhdistys Taimi ry • ke 20.11. klo 18 Lunarock tapahtuma YO-talo Tampere. Järjestäjinä: Mielenterveysyhdistys Taimi ry, Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, Sopimusvuori ry, Kriisikeskus Osviitta Liput 5 € ovelta.Yhdistysten jäsenille 2 € ennakkomyynnissä. Taimilaisille toimistosta toimiston aukioloaikaan (ma-pe klo 9-10, 13-14 ja 14.30-15). • to 21.11. klo 15.30–18.30 Taimin jäsenkahvilan avoimet ovet Ruusan Kahvila, Koulukatu 11. Ilmo Korhonen laulaa. Ruusan Kahvilan tuotteita edullisesti. Haluatko liittyä Taimi ry:n jäseneksi? Yhdistyksemme vuosijäsenmaksu on 12 €/vuosi. Ainaisjäsenmaksu on 75 €. Tukijäsenmaksu on 120 €. Jäsenmaksun voi suorittaa tilillemme FI53 4726 5020 0003 49. Muista laittaa tiedonantoja-kohtaan osoitetietosi ja syntymävuotesi. Jäsenmaksuun kuuluu yhdistyksen tarjoama toiminta, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kipunoita-lehti sekä Mielenterveyden Keskusliiton Revanssi (neljä kertaa vuodessa). Taimi ry:n jäsenmaksuun liittyy myös jäsenyys Mielenterveyden Keskusliitossa. Kumpikaan yhteisöistä ei anna/myy tietojasi kenellekään muulle. Jäsenmaksun voi suorittaa myös käteisellä Taimi ry:n toimistossa. kipunoita 4/2013 5 Puheenjohtajalta Aila Dündar-Järvinen Syksyn tunnelmia H yvät Kipunoita-lehden lukijat ja Taimin jäsenet. Viime lehdessä kerroin Kuule köyhää -toimikunnan marssista sekä sen jälkeen pidetystä kansalaiskokouksesta Keskustorilla. Kansalaiskokous kannatti yksimielisesti toimikunnan aloitetta aktiivipassin käyttöönotosta Tampereella. Useat kaupungit Suomessa ovat selvittämässä aktiivipassin käyttöönottoa. Sillä tarkoitetaan alennuskorttia, jonka kaupunki voi myöntää syrjäytymisvaarassa oleville, pitkään toimeentulotukea saaneille. Passilla voisi saada alennuksen esimerkiksi uimahalleissa, kuntosaleilla, kulttuuritapahtumissa ja joukkoliikenteessä. Alennus voisi olla esimerkiksi 50 prosenttia. Jätinkin syyskuussa 2013 valtuustoaloitteen, että Tampereella otetaan käyttöön pienituloisten aktiivipassi. Toivotaan, että asia etenee myönteisesti! Huolimatta heikoista talousnäkymistä Tampere investoi nyt voimakkaasti uusiin hankkeisiin. Tampereen kaupunginvaltuusto päätyi kokouksessaan 16.9.2013 Rantaväylän (valtatie 12) kehittämisessä pitkän tunnelin vaihtoehtoon. Asia ratkesi äänestyksessä, jossa valtuusto hylkäsi äänin 31 - 36 valtuustoaloitteen Rantaväylän pitkästä tunnelivaihtoehdosta irtaantumisesta. Rantatunnelin toteutusvaiheen hankesuunnitelman on tehnyt Tampereen kaupungin, liikenneviraston ja yritysten yhteenliittymä eli allianssi. Pitkän tunnelin kustannusarvio on nyt 180 miljoonaa euroa. Muita suuria hankkeita Tampereella tällä hetkellä ovat Kansi- ja Areenahankkeet sekä kaupunkiraitiotie. Valtuusto hyväksyi 17.6.2013 modernin raitiotien linjauksen, jonka pohjalta tarkempaa teknistä yleissuunnitelmaa ryhdytään tekemään. Suunnittelun Tampereen kaupungilla menee pohjaksi hyväksytty reitti kulkee Hertällä hetkellä taloudellisesti heikosti. vannasta keskustaan Sammonkatua ja Keskeinen syy heikkoon taloudelli- Itsenäisyydenkatua pitkin. Pispalan seen tilanteeseen ovat mm. Suomen kannaksen linjauksesta päätetään nyt hallituksen toteuttamat valtionosuus- tunnelin rakentamispäätöksen jälkeen. leikkaukset. Talousarviokehyksen hyTeknisen yleissuunnitelman valmisväksymisen jälkeen esille tulleita ja tumisen jälkeen arvioidaan kustannukkehystä heikentäviä tekijöitä ovat tällä set ja muut vaikutukset sekä verrataan hetkellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin raitiotietä runkobussiratkaisuun. Varsija toimeentulotuen arvioitua suurem- naisen päätöksen siitä, rakennetaanko mat rahoitustarpeet sekä kunnallisve- Tampereelle raitiotie, kaupunginvalrotuloarvion pieneneminen kevään tuusto tekee keväällä 2014. arvioista. Kaupungin taloudellinen alijäämä Lopuksi hallitusasiaa. Pian on taas on vuoden lopussa 60 miljoonaa eu- Taimin syyskokous (27.11.2013), josroa! Tampereella on myös suurempi sa mm. valitaan uusi hallitus. Minun työttömyysprosentti kuin Suomessa on toivottu asettuvan jälleen ehdolle keskimäärin, nyt se on liki 17%. Taimin puheenjohtajaksi. Olen käytet6 kipunoita 4/2013 tävissä edelleen puheenjohtajaksi, jos saan taimilaisten luottamuksen. Ensi toukokuussa valitaan Mielenterveyden keskusliiton liittokokouksessa uusi puheenjohtaja, myös valtuuston puheenjohtaja vaihtuu.Vuoden 2011 liittokokouksessa jäin muutaman äänen päähän valtuuston puheenjohtajan paikasta, mikä oli aika hämmästyttävää siihen nähden, että kukaan ei tuntenut minua ennestään. Jos jatkan Taimin puheenjohtajana, aion tavoitella valtuuston puheenjohtajuutta tosissani. Olen kokenut liiton valtuuston varapuheenjohtajuuden tärkeäksi paikaksi vaikuttaa mielenterveyskuntoutujien asemaan; minulla on ollut myös oikeus osallistua liiton hallituksen kokouksiin. Mielestäni on tärkeää, että Taimilla on jatkossakin edustus liiton tärkeissä elimissä. Olen toiminut myös omaisten työryhmän puheenjohtajana. Tänä syksynä aloitin Taimin edustajana Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin hoitoeettisessä neuvottelukunnassa. Haluan vielä kiittää lämpimästi pian tehtävänsä jättävää Taimin hallitusta hyvästä yhteistyöstä. Kiitos myös kaikille työntekijöillemme tärkeästä työstänne Taimi ry:n hyväksi. Toivotan kaikille taimilaisille ja lehden lukijoille hyvää syksyä ja Joulun odotusta! Minulle voi ja saa lähettää postia osoitteeseen: [email protected]. Aila Dündar-Järvinen Taimissa i i tapahtuu t ht Joululauluja ja joulupuuroa jäsenkahvilassa Jäsenkahvilassa torstaina 19.12. klo 15.30 alkaen nautimme joulupuuroa ja laulamme joululauluja. Timo Päivinen säestää. Tervetuloa! Mitro Repo jäsenkahvilassa 14.11. Mitro Repo tulee Taimi ry:n vieraaksi Ruusantaloon jäsenkahvilailtaan torstaina 14.11. Hän tulee puhumaan aiheesta ”Hyvä elämä”. Mitro Repo on Euroopan parlamentin jäsen, Helsingin ortodoksisen seurakunnan pastori sekä luennoija ja kouluttaja. Hän oli Mielenterveyden keskusliiton hyvän mielen lähettiläänä vuonna 2006. Tervetuloa tapaamaan, kuuntelemaan ja keskustelemaan! kipunoita 4/2013 7 Tanja sai VARMUUTTA TYÖHÖNPALUULLEEN RITVA MERINEN Tanja tuli Ruusan Kahvilaan keväällä 2011. Hän kuuli kahvilasta Työvoimatoimiston palvelukeskuksessa, kun hänelle etsittiin paikkaa kuntouttavaan työtoimintaan. Tanja löysi uuden alun ja sai lisää ammatillista varmuutta reilun kahden vuoden jaksolla kuntouttavasta työtoiminnasta työsuhteeseen Ruusan Kahvilassa. KUVA: RITVA MERINEN Tanja oli ollut kotona kuusi vuotta ennen Ruusan Kahvilaan tuloaan. Tästä hän oli ollut kolme vuotta äitiyslomalla ja hoitovapaalla. Ennen lapsen saantia Tanjalla oli ollut elämässään vaikeuksia. - Alkoholia tuli käytettyä liikaa. Se aiheutti paljon ongelmia, olin velkaantunut ja minulla oli ollut myös masennusjaksoja. Myös nuoruus oli mennyt ”enemmän ja vähemmän hunningolla”, kuten Tanja itse kuvailee. Hänellä oli runsaasti poissaoloja yläasteella, ja ne johtuivat paljolti liiallisesta alkoholin käytöstä. - Minua kiusattiin ala-asteelta lähtien. Uskon, että se vaikutti alkoholinkäyttööni. Juoppoporukoissa olimme Ruusan Kahvilassa saatiin nauttia kaikki samalla viivalla, ja ketään ei kiuTanjan taitavasti koristelemista ja sattu, Tanja kertoo. - Jaksoin kuitenkin hakea ammattiherkullisista leivonnaisista 8 kipunoita 4/2013 kouluun leipurilinjalle. Leipurin ammatti oli ollut unelmani lapsesta asti. Pääsinkin sinne, mutta ehdin opiskella vain muutaman kuukauden, kun jouduin Pitkäniemen nuoriso-osastolle pakkohoitoon. Tanja oli yrittänyt itsemurhaa. Hän oli osastolla kolme kuukautta. Sairaalajakson jälkeen hän pääsi muutamaksi kuukaudeksi leipomoon työkokeiluun ja siitä innostuneena hän lähti syksyllä takaisin ammattikouluun ja kävi sen loppuun. Vanha elämä oli jätettävä Valmistumisensa jälkeen Tanja palasi töihin leipomoon, jossa hän oli ollut työkokeilussa. - Valitettavasti alkoholi astui takaisin elämääni, ja menetin työpaikkani. Olin hetken työttömänä ja sitten pääsin kenkätehtaalle töihin. Siellä en kuitenkaan viihtynyt, vaan sanoin itseni irti noin vuoden jälkeen, hän kertoo ja jatkaa: - Elämäni oli kuitenkin taas aivan sekaisin. Olin vailla asuntoa, koska isäni oli heittänyt minut ulos kotoa liiallisen ryyppäämisen takia. Monien vaiheiden kautta hän sai asunnon. - Nopeasti huomasin olevani parisuhteessa alkoholistin kanssa. En enää itse juonut niin paljoa ja kävin jopa kesäisin töissä. Kun katselin vierestä alkoholistin elämää kaksi ja puoli vuotta, päätin, ettei se ollut mun juttu. Lopetin sen suhteen. Tanja tiedosti, että myös kaveripiiri on vaihdettava. - Asuin tuolloin Orivedellä, ja kavereista erossa pysyminen oli vaikeaa, mutta onnistuin siinä jotenkin. Tanjan elämään tuli uusi mies, ja hän ajatteli kaiken alkavan jo sujua. - Pian kuitenkin kävi ilmi, että mies oli narsisti, ja yritin lopettaa suhteen. Tulin kuitenkin raskaaksi ja ajattelin, että on helpompi olla vauvan kanssa, kun on kaksi sitä hoitamassa. No, homma ei toiminut, ja erosimme. Tanjalla oli lapsi vastuullaan, ja ratkaisuja oli tehtävä. Hän muutti Tampereelle. Tärkeimpänä syynä muutolle oli päästä eroon vanhoista kavereista ja aloittaa elämä uudelleen lapsen kanssa. Tänä päivänä Tanja kokee, että alkoholi ei ole enää ongelma ja muutenkin elämä on tasaisempaa. Tanja haluaa tehdä töitä Tanja muistelee ensimmäistä käyntiään Ruusantalossa ja Ruusan Kahvilassa: - Ensivaikutelmani talosta ja kahvilasta oli ihan hyvä. Paikka tuntui miellyttävän kotoiselta, ihmiset olivat ystävällisiä ja mukavia. Tanja oli kuullut ystävältään yhdis- tyksestä ja tiesi, että Ruusan Kahvila kuuluu mielenterveysyhdistykselle. Omat ennakkoluulot mietityttivät. - Mietin , kuinka tulen sopeutumaan taloon, millaisia ovat asiakkaat ja millaista henkilökunta. Onneksi luuloni ja ennakkopelkoni olivat vääriä. Heti alussa huomasin viihtyväni työyhteisössä. Loppujen lopuksi Tanjan työhön kuntoutuminen oli aika nopeaa. Keväällä 2011 oli ensimmäinen palaveri, ja hän tuli Ruusan Kahvilaan kuntouttavan työtoiminnan yksilölliseen ohjaukseen. Pian hän oli jo työnjohdollisessa ohjauksessa, sitten jo työkokeilussa ja lopulta väliaikaisessa työsuhteessa. - Nopean etenemisen mielestäni mahdollisti haluni tehdä töitä ja päästä normaaliin päivärytmiin pitkäaikaisen työttömyyden jälkeen. En kokenut etenemistä liian nopeana.Tärkein tekijä onnistumisessa oli varmasti oma tahtoni muuttaa asioita. - Ruusan Kahvilaan pääsyni on varmasti ollut suurin apu elämänhallinnan opettelussa; en olisi ollut valmis lähtemään avoimille työmarkkinoille kaikkien näiden vaiheideni jälkeen. Ruusassa oli helppo opetella taas töihin paluuta. Sain myös kuntouttavan työtoiminnan kautta velka-asiat hoitoon, eli olen nyt velkajärjestelyssä. Velat ovat olleet suuri murhe elämässäni ja este töihin hakeutumiselle. Tanjan palkkatyö päättyi Ruusan Kahvilassa kesäkuussa 2013. Hän on nyt palannut avoimille työmarkkinoille, ja työmahdollisuuksia on vetämässä. Tästä mennään vain eteenpäin! ■ Ohjaajan ajatuksia Tanjan polulla PASI KORHONEN T anjan polku kohti työelämää edustaa todellista etenemistä ja suurta onnistumista Ruusan Kahvilan työtoiminnassa. Tanja aloitti kuntouttavan työtoiminnan pitkittyneen työttömyyden ja kotonaolon jälkeen ammattialaansa vastaavissa leivontatehtävissä kahvilan keittiössä. Aivan alusta saakka Tanjan oma motivaatio työskentelyyn oli vahva. Hänellä oli myös takanaan isoja muutoksia henkilökohtaisessa elämässä: alkoholin käytön raju vähentäminen, lapsen syntymä ja yksinhuoltajuus, muutto Tampereelle uusiin kuvioihin ja huomattava kuntoremontti. Elämänmuutos on siis ollut aikamoinen jo ennen työtoimintaan siirtymistä. Perusasioiden ollessa vakaammalla tolalla Tanja pystyi hyvin sitoutumaan työskentelyyn Ruusan Kahvilassa. Hän pääsi nopeasti kiinni työtehtäviin ja värikkääseen työyhteisöön, mitä auttoivat Tanjan ulospäinsuuntautuneisuus, huumorintaju ja toimeliaisuus. Oma motivaatio tärkeintä Keskeistä oman motivaation lisäksi on ollut myös tapahtumien oikea-aikaisuus. Kun oma halu muutokseen oli kohdallaan, Tanja pääsi oikeiden palveluiden kautta sopivaan ja motivoivaan työtoimintapaikkaan, mikä pystyi tukemaan jatkosuunnitelmien tekoa. Tanja on tehnyt jatkuvaa yhteistyötä palveluverkostonsa kanssa, eli hakenut ja vastaanottanut tukea eri tahoilta. Näitä ovat olleet muun muassa Tampereen kaupungin kuntouttavan työtoikipunoita 4/2013 9 minnan työntekijät, Ruusan Kahvilan työtoiminnan ohjaajat, TE-toimisto, kaupungin sosiaalipalvelut sekä terveydenhuollonpalvelut ja velkaneuvonta. Tällainen yhteistyökyky ei ole mitenkään itsestään selvä asia, vaan se vaatii halua muutokseen, sitoutumista ja kykyä käsitellä omia henkilökohtaisia asioita ja elämäntilanteen solmukohtia myös eri viranomaisten ja työntekijöiden kanssa. Suuntana palkkatyö Tanjan fyysinen, psyykkinen ja sosiAalinen toimintakyky mahdollistivat verraten sujuvan etenemisen työtoiminnassa. Työtehtävien vastuullisuutta ja määrää lisättiin ja henkilökohtaisten ohjauskeskusteluiden määrää vähennettiin ajan myötä niin, että oli aika siirtyä kuntouttavasta työtoiminnasta TE-toimiston työkokeiluun. Työkokeilussa tavoitteena oli edelleen laajempien tehtäväkokonaisuuksien hallinta ja uuden roolin kokeilu työyhteisössä. Tässä vaiheessa työtoiminnan ohjaajille oli selvää, että Tanjan työpanos pyrittäisiin hyödyntämään tarjoamalla hänelle mahdollisesti palkkatukityötä Ruusan Kahvilassa. Kun taloudelliset resurssit sen sallivat, Tanja palkattiin kahvilatyöntekijäksi vastuualueenaan Ruusan Kahvilan 10 kipunoita 4/2013 leivontakeittiön tuotteet, suunnittelu, tilaukset, varastot ja ohjauksessa avustaminen käytännön työssä. Palkkatukityön keskeinen elementti oli myös jatkosuunnitelmien tekeminen ja vahvistaminen. Tässä vaiheessa teimme Tanjan kanssa esimerkiksi CV:n, kartoitimme työnantajia ja teimme työhakemuksia eri paikkoihin. Jännitystä oli välillä ilmassa: voi olla hankalaa lähteä markkinoimaan itseään ventovieraille työnantajille paperilla. Tanjan alan työpaikkoja oli varsin vähän tarjolla, ja niistäkin suurin osa yöKUVA: RITVA MERINEN tai vuorotyötä, mikä ei sopisi pienen lapsen äidille. Kuitenkin työnhaku tuotti tulosta, ja jatkosuunnitelma kirkastui. Tanja on päätynyt takaisin avoimille työmarkkinoille. Vaikka Tanjan työsuhteen päättyminen Ruusan Kahvilassa oli haikeaa, on myös aina ilo saattaa työntekijä kohti uusia kuvioita, työelämää ja uutta elämänvaihetta. Työtoiminnan tavoitteisiin pääseminen Tanjan kohdalla on osoitus onnistuneesta yhteistyöstä. ■ Pasi ja Tanja, työkaverit Toiminnanjohtan palsta Marika Vartiainen Syksy on uudistumisen aikaa! T aimin toiminnassa puhaltavat uudet tuulet. Jäsenkahvilan infoillat ovat tulleet jäädäkseen. Keväällä kuultiin mielenterveyspalveluiden uudistuksista, syksyllä työttömien terveystarkastuksista ja sosiaalipalveluista. 14.11.13 Taimiin saapuu vieras Europarlamentista saakka. Tuolloin Mitro Repo (vuoden 2006 Hyvän mielen lähettiläs) tulee jäsenkahvilaan puhumaan aiheesta: ”Hyvä elämä”. veltinjärvellä vaelluksella ja Ylöjärven Suklaatilalla, Mielenterveysviikolla (vko 47) menemme Helsinkiin Mielenterveysmessuille ja joulukuun 11. matkaamme ”Heureka tulee hulluksi” -näyttelyyn. Kahteen jälkimmäiseen ehtii vielä ilmoittautua, joten tervetuloa kaikki kiinnostuneet mukaan! lisäämisenä ja lukijakunnan laajentamisena työelämässä oleviin. Osallisuus ja vaikuttaminen on tärkeä asia. Aloitamme keväällä 2014 Vaikuttajafoorumin, joka on jäsenistön mahdollisuus vaikuttaa. Vaikuttajafoorumissa on mahdollisuus keskustella hallituksen ja yhdistyksen henkilöstön kanssa Taimin toiminnasta ja virkamiehille sekä poliittisille päättäjille vietävistä asioista. Vaikuttajafoorumi kokoontuu keväällä ja syksyllä. Tarkemmista ajankohdista tiedotetaan lähempänä. RAY-avustusten jättöaika oli taas syyskuun lopussa. Taimin toiminta on vakaata ja Ruusantalon käyttäjämäärät Syksy on tuonut myös uusia ryh- suhteellisen suuria, joten uskoakseni miä. Terveyttä ja hyvinvointia –ryh- avustusmäärään ei ole tulossa mitään mässä terveydenhoitajaopiskelijat oh- suurta notkahdusta. Olemme kuijaavat terveyttä edistäviin valintoihin. tenkin hakeneet myös lisäresursseja. Ryhmässä keskustellaan ravitsemuk- Nähtäväksi jää miten RAY toiminnan Mielenterveysviikolla Jäsenkahvisesta, liikunnasta, unesta ja levosta ja tavoitteisiimme suhtautuu. Päätökset lassa on avoimet ovet kaikille. Tuo siis päihteistä. Ryhmässä on myös mahdol- saamme taas joulukuussa. Ruusan Kahvilaan torstaina 22.11.13 lisuus perusmittauksiin. Ryhmä koklo 15.30 alkaen mukaan myös ystäväkoontuu kuusi kertaa syksyn aikana. Ensi vuonna tulemme joka tapa- si ja tuttavasi! Tuolloin kahvilatuotteilLiikuntaa lähiympäristössä ja luon- uksessa virkistämään Ruusantalon toi- la on jäsenhinnat, tarjolla on musiikkia nossa –ryhmä korvaa perjantaisen sau- mintaa lisäämällä juhlapyhien ympä- ja mukavaa yhdessäoloa. vakävelyryhmän. Ryhmässä tutustu- rille teemapäiviä. Luonto, liikunta ja taan kaupunkiympäristöön ja etsitään vuodenajat ovat innoittajina myös ensi Pirteää syksyn jatkoa ja lämminlähiympäristöstä mahdollisuuksia liik- vuoden toiminnassa. Retket, Taimin ni- henkistä pikkujouluaikaa toivottaen, kua ja olla lähellä luontoa. Ajatuksena mipäiväjuhlat ja kynttilähetki ovat siis on, että opimme katsomaan lähelle eri saamassa rinnalleen uusia perinteitä. Marika Vartiainen tavoin ja käyttämään myös [email protected] sa olevaa luontoa hyvinvointimme lähTaimin tavoitteena on myös enteenä. nalta ehkäistä ennenaikaista eläköitymistä mielenterveysongelmien osalta. Syksyllä teemme myös useita yhtei- Käytännössä tämä näkyy ensi vuonna siä retkiä. Lokakuussa kävimme Hel- Kipunoita-lehden tiedollisen sisällön kipunoita 4/2013 11 Taimin syyskokous ja uuden hallituksen valinta lähestyy: HALLITUSTYÖSKENTELYN PERIAATTEITA AILA DÜNDAR-JÄRVINEN M inua pyydettiin kirjoittamaan hallitustyöskentelyn periaatteista, koska olen 16 vuoden aikana ollut lukuisissa hallituksissa; yhdistyksissä, säätiöissä ja kaupungin omistamissa päätöksentekoelimissä, liikelaitoksissa sekä osakeyhtiöissä. Taimi ry:n syyskokouksessa valitaan uusi hallitus, joten hallituksen jäseneksi haluavan on hyvä tietää joitakin periaatteita. Yhdistyslain mukaan jokaisessa yhdistyksessä on oltava hallitus ja sillä puheenjohtaja. Hallituksella on yleisvaltuutus ja -velvollisuus hoitaa yhdistyksen asioita. Lain mukaan asiat on hoidettava lain, sääntöjen ja yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti (YhdL § 35). Hallituksella on Yhdistyslain mukaan joitakin lakisääteisiä tehtäviä: • Hallituksen on aina huolehdittava mm. jäsenluettelon pitämisestä (YhdL § 11), yhdistyksen kokouksen koollekutsumisesta (YhdL § 31), yhdistyksen kirjanpidosta ja yhdistyksen varainhoidosta (YhdL § 35). • 12 kipunoita 4/2013 Hallitus hyväksyy tai erottaa yhdistyksen jäsenet. Hallituksella on monia muitakin tärkeitä tehtäviä. Se esimerkiksi huolehtii yhdistyksen jäsenkokouksen päätösten täytäntöönpanosta sekä hyväksyy talousarvion ja toimintasuunnitelman. Hallitus huolehtii käytännön yhdistysasioiden hoitamisesta ja yhdistyksen toiminnan johtamisesta. Hallituksen vastuulla on, että käytännön asiat (laskujen hyväksyminen, kirjanpito, tilinpäätökset, arkistonhoito ja jäsenrekisteri) ovat kunnossa. Näissä asioissa hallituksella on yleisvastuu: se vastaa siitä, että tehtäviin on nimetty niistä vastaava henkilö. Hallituksen tulee lisäksi pyrkiä aktiivisesti kehittämään yhdistystä. Hallitukseen valitulla luottamushenkilöllä tulee olla riittävästi aikaa tehtävänsä hoitamiseen. Hallitustyöskentely edellyttää yhteistyökykyä ja -halua. Usein hyvään lopputulokseen tarvitaan kompromisseja kaikilta osapuolilta. Hallituksen kokouksessa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia eli hallituksen jäsen on vaitiolovelvollinen. Sen sijaan päätökset perusteluineen ovat julkisia. Hallitus kokoontuu yleensä kerran kuussa ja tarvittaessa useammin, kuten tänä vuonna on tehty. Kokouksen esityslista lähetetään hallituksen jäsenille noin viikkoa ennen kokousta. Puheenjohtaja johtaa hallituksen kokousta ja jakaa pyynnöstä puheenvuoroja. Asioista päätetään yleensä esittelyn ja keskustelun pohjalta. Yhdistyksen hallituksen jäsenenä toimiminen on vapaaehtoistyötä. Taimissa hallituksen puheenjohtajalle on maksettu kokouksesta 30 euroa ja jäsenelle 15 euroa, joista menee vero. Varsinaiselle jäsenelle on maksettu myös matkakulut. Hallituksen kokoukseen ovat puhe- ja läsnäolo-oikeudella oikeutettuja myös varajäsenet. Heille ei makseta kokouspalkkiota, jos varsinainen jäsen on paikalla. Valitettavasti nyt näyttää siltä, että tuo pieni kokouspalkkio saattaa jäädä ensi vuoden alusta kokonaan pois, jos RAY:n uusi linjaus toteutuu. Sieltä on kuulunut huhuja linjauksesta, jonka mukaan kokouspalkkioita ei enää tulevaisuudessa saisi maksaa RAY:n avustuksesta. Uudelle hallitukselle tullaan järjestämään vuoden alussa perehdytys hallitustyöskentelyyn, mutta jonkinlainen kokouskäytännön hallitseminen helpottaa asioiden omaksumista. Tässä pieni tietopaketti yhdistyksen hallitustyöskentelystä. Tapaamisiin Taimin syyskokouksessa! ■ SYYSKOKOUSKUTSU Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n sääntömääräinen syyskokous ke 27.11.2013 klo 16.00 Ruusan Kahvilassa. Käsiteltävät asiat: - Hallituksen puheenjohtajan valinta kaudelle 2014–2015 - Hallituksen valinta kaudelle 2014–2015 - Toimintasuunnitelma ja Talousarvio 2014 - Tilintarkastajan valinta - muut sääntömääräiset asiat Tervetuloa! Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n hallitus kipunoita 4/2013 13 TOIMEENTULOTUEN hakeminen JARI HEINONEN Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoitus on turvata hakijan ja hänen perheensä toimeentulo. Toimeentulotukeen on oikeutettu kuntalainen, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan ansiotyöllä tai muiden etuuksien avulla.Yksin asuvan perusosa on 477, 26 euroa kuukaudessa. Perusosan suuruus vaihtelee perheen koon ja huollettavien lasten iän mukaan. Tampereella toimeentulotukea haetaan kirjallisesti erillisellä lomakkeella, johon on liitettävä paljon tietoja omista tuloista ja menoista.Tämä lomake kannattaa täyttää liitteineen huolellisesti. Usein käy niin, että monista asioista tulee lisäkyselyjä, ja päätöksenteko viivästyy. Parhaiten tietoja hakemisesta saa kaupungin nettisivuilta kohdasta ”Perhe ja sosiaalipalvelut” ja sieltä edelleen kohdasta ”Toimeentulotuki”. Erityisesti kannattaa perehtyä neljään neuvoon hakemuksen teossa: ole 14 kipunoita 4/2013 huolellinen, muista liitteet, tee jatkohakemus ajoissa, kysy jos et osaa täyttää hakemusta. Puhelinneuvonta numerossa (03) 5657 0005, ma - pe klo 12 - 14. Neuvoja voi kysyä myös sosiaaliasiamiehiltä. Peruslähtökohta on, että toimeentulotukea saavan henkilön on saatava tukea koskeva päätös viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksensa jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotukea hakevan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun hän pyytänyt sitä. Jos lomakkeen täyttämisessä on suuria vaikeuksia, voi sen siis aina täyttää myös joko sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaan kanssa yhdessä. Tampereella on ongelmia lain noudattamisessa Toisaalta kannattaa muistaa, että Tampereella ei lakia johdonmukaisesti noudateta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antanut Tampereen kaupungille määräyksen, että toimeentulotulotuen käsittelyajat on korjattava lain mukaisiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kaupunki on velvollinen noudattamaan päätöstä 300 000 euron sakon uhalla. Hakemuksista käsiteltiin alkuvuonna vain 60 prosenttia lain edellyttämässä ajassa. Tilanteen vakavuutta korostaa se, että sosiaaliasiamiesten raportissa vuodelle 2012 todetaan, että erityisesti Tampereella toimeentulotuen käsittelyn viiveet ovat lisänneet asiakkaiden yhteydenottoja sosiaaliasiamiehiin. Tampereella lisäksi haasteena on asiakkaiden kuuleminen ja asiakaslähtöisyys, koska suuri osa asioinnista tapahtuu kirjallisesti, ja asiakkailla on monesti vaikeuksia tavoittaa toimeentulotuen päätöksentekijöitä, etuuskäsittelijöitä. Mutta laki on tältä osin selkeä. Siksi on aina syytä vaatia lainmukaisia käsittelyaikoja ja myös lainmukaisia sosiaalityöntekijöiden tapaamisia. Vain tätä kautta Tampereen toimeentulotukityö saadaan oikeille raiteille. Myös ehkäisevää toimeentulotukea voi hakea Kannattaa myös muistaa, että sosiaali- ja terveysministeriö on suosittanut ehkäisevän toimentulotuen määrärahojen nostamista 3,3 prosentin tasolle koko kaupungin toimeentulotukimäärärahoista. Tampereella tämä osuus jää paljon tämän rajan alle. Aina kannattaa siis myös hakea ehkäisevää toimeentulotukea, kun sen tarve on ilmeinen. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää johonkin erilliseen, tilapäiseen ja yllättävään tarpeeseen. Ehkäisevän toimeentulotuen avulla pyritään edistämään hakijan ja hänen perheensä sosiaalista turvallisuutta sekä ehkäisemään pitkäaikaista riippuvuutta toimeentuloturvasta. Tampereella päätöksiin liittyvien oikaisuvaatimusten määrä ei sinänsä ole kasvanut, mutta sosiaaliasiamiehiä huolestuttaa se, että ne ovat erityisesti kohdentuneet toimeentulotukeen. Kannattaakin tehdä oikaisuvaatimus lautakunnan jaostolle, jos tuntuu siltä, ettei päätös ole oikeudenmukainen tai lainmukainen. Yleensä oikaisuvaatimus tosin lautakunnan jaostossa hylätään, mutta tästä voi aina valittaa edelleen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, jossa juttuja jo usein voitetaankin. Valitusajoista kannattaa aina pitää huolta. Oikaisuvaatimus pitää tehdä 21 päivän sisällä siitä, kun päätös on postitettu hakijalle. Hallinto-oikeuteen valituksen voi tehdä 37 päivän sisällä siitä, kun oikaisuvaatimuspäätös on postitettu hakijalle. Jos valituksen tekeminen on vaikeaa, voi pyytää apua. Esimerkiksi Tapaturma- ja sairausinvalidien sosiaalineuvonta on tätä työtä tehnyt jo yli kymmenen vuoden ajan, kuten oheisesta kainalojutusta käy ilmi. Tarve näyttää koko ajan vain kasvavan. ■ Sosiaalineuvontaa Tampereella jo y l i k y m m e n e n v u o t t a S uomalaisessa hyvinvointimallissa on tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Eräs niistä on, että monien lakisääteisten sosiaalisten oikeuksien toteutuminen alkaa olla pitkän valitustien, muutoksenhaun ja kuntatasoisen edunvalvonnan takana. Tältä osin voi perustellusti puhua lisääntyneistä kohtuuttomista tapauksista hyvinvointipolitiikan kentällä. Yhtä hyvin näistä voisi käyttää käsitettä ”perusturvarikos”, kuten jotkut kuntien sosiaaliasiamiehet asian ilmaisevat. Edes kunnat eivät enää viime vuosina ole aina välttämättä noudattaneet johdonmukaisesti sosiaalilainsäädännön kirjainta.Yhä useammin kansalaisten on täytynyt osoittaa tietävänsä oikeutensa osatakseen vaatia niitä. Tämä on tullut hyvin esille vapaaehtoisessa sosiaalineuvonnassa, joka on toiminut Tampereella Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton paikallisjärjestön puitteissa jo kymmenen vuoden ajan. Sosiaalineuvonta on kokoontunut yli kymmenen vuoden ajan joka toinen torstai-ilta Tapaturma- ja sairausinvalidien tiloissa Näsilinnankadulla Tampereen keskustassa. Sosiaalineuvonta on maksutonta vapaaehtoistyötä, jossa annetaan neuvoja, täytetään erilaisia hakemuksia ja lomakkeita ja ennen kaikkea tehdään monipuolisesti erilaisia sosiaaliturvaan ja sosiaalipalveluihin liittyviä valituksia ja kanteluita. Tarve on suuri, koska sosiaalineuvonnassa on yli kymmenen vuoden aikana käynyt useita tuhansia pirkanmaalaisia. Pääosin kävijät ovat olleet kipunoita 4/2013 15 tamperelaisia, mutta heitä on koko ajan ollut myös Tampereen ympäryskunnista. Viesti on siis kiirinyt melko kauas Pirkanmaalla. Sosiaalineuvonnan asiakkaiden asiat liittyvät laajasti koko suomalaisen sosiaaliturvan kenttään. Tämä kertoo suomalaisen hyvinvointimallin syvenevistä ongelmista ihmisten arjen asioiden hoitamisessa. Muutama alue nousee ylitse muiden. Tällaisia ovat eläkevalitukset (erityisesti työkyvyttömyyseläkeasiat), Kansaneläkelaitoksen asiat (eläkkeensaajien hoitotuki, asumistukiperinnät ja sairausvakuutusasiat), kaupunkien toimeentulotukipäätökset (valitukset lautakunnan jaostoon ja hallinto-oikeuteen), työttömyysturvaan liittyvät asiat (työttömyyspäivärahat ja työllistämisasiat) ja tietysti vammaispalveluihin, erityisesti kuljetuspalveluihin, liittyvät asiat. Ehdottomasti eniten työtä teettävät eläkevalitukset (noin 30 prosenttia hoitamistamme asioista) ja toimeentulotukiasiat (20 prosenttia asioista). Muita neuvonnassa hoidettavia asioita ovat olleet tapaturmavakuutusasiat (työtapaturmat), omaishoidon tukeen liittyvät asiat, erilaiset vanhusten sosiaalipalvelut, asuntoasiat, velkasaneerausasiat ja jopa yksityisiin vakuutuksiin liittyvät ongelmat. Tällainen toiminta tarvitsee tietenkin aina ladun avaajansa: ne jotka osaavat, uskaltavat ja jaksavat puolustaa oikeuksiaan. Tampereen sosiaalineuvonnan toimiva esimerkki osoittaa elävästi ja hyvällä tavalla, että sinnikkäät kansalaiset kykenevät monimutkaisessa ja eriytyvässä maailmassa puolustamaan oikeuksiaan, kunhan he vain verkottuvat oikealla tavalla ja käyttävät verkostoistaan saatavaa asiantuntemusta luovalla tavalla hyväkseen. Asioihin voi aina vaikuttaa, kunhan vain yhdessä tartutaan toimeen. ■ Juttujen kirjoittaja, sosiaalityön professori Jari Heinonen toimii myös Tampereen kaupungin kaupunginvaltuutettuna. Hänet tavoittaa sähköpostitse osoitteesta [email protected] Taimissa missa tapahtuu 4 alusta: 1 0 2 n e d o alkaa vu Uusi ryhmä eille n ”Pirstale” e k o k n i s o o psyk ä m h y r s i a t r - ve ikammarissa. Ruusantalon Väl isin klo 13 o k k ii iv sk e k tuu Ryhmä kokoon isker ta on 8.1. m tu n o o k o k n e Ensimmäin itään yhdessä ts e ja a st si o o k a psy usperäistä tieto m e k o k . an ta e d ista huolimatta se o o Ryhmässä vaih n g ia d ää m lekästä elä kykyä elää mie n yhteisryhmä. se k ty is d h y ia n e sofr ja Suomen Skit in m ai T n o ä m h Ry Ter vetuloa! 16 kipunoita 4/2013 2013 TERV EY ST U T K A - hakukone terveyteen ”Voi ei! Terveysasemalla ehdotettiin jotain vertaistukiryhmää. Kuulemma voisi olla avuksi tilanteessani. Uskoisiko muka? Mistä sellaisen edes löytäisi? Aamulehdestä, paikallisuutisista, netistä, Kauppahallista… Nyt meni hermo, ei onnistu kumminkaan. Olkoon!” Ja tämähän ongelma on ollut. Tarjolla on paljon apua tukemaan sairastuneen hoitoa ja selviytymistä arkisessa elämässä, mutta auttavien tahojen löytäminen on vaikeaa. Palvelut ovat kuin suuressa sammiossa, josta apua tarvitseva yrittää sattumanvaraisesti kalastaa tarvitsemaansa, ellei sitten uuvu jo alkumetreillä. Kurkiaura-hanke on ollut käynnissä vuodesta 2011. Sen tavoitteena on saada sairastuneen polku selkeämmäksi ja saumattomaksi. Asiakkaan saamaan palveluun ei tulisi vaikuttaa se, kenen ammattilaisen hän kohtaa tai minä viikonpäivänä sairastuu. Hoitoa tulisi myös voida räätälöidä yksilöllisesti tarpeiden mukaan. Yhtenä Kurkiaura-hankkeen tehtävistä oli rakentaa työkalu helpottamaan sopivien palvelujen löytymistä. Tämän työn tuloksena syntyi Terveystutka. Terveystutka on Tampereen kaupungin hallinnoima verkkopalvelu. Sivustolla on Terveystutka -hakukone sekä Hoida terveyttäsi -tietosivusto. Hakukone toimii samalla periaatteella kuin vaikkapa matkatoimiston hakukone. Kun matkatoimiston hakukoneessa valitaan kohde, aika, hinta tai matkan kesto, Terveystutkan haku- kone näyttää automaattisesti seuraavan kahden viikon aikana saatavilla olevat palvelut. Hakukone mahdollistaa myös haun rajauksen esimerkiksi aiheen, ajankohdan, paikan tai hinnan perusteella. Käyttäjä voi etsiä Terveystutkan hakukoneella tietoja tarpeellisista ja kiinnostavista terveys- ja hyvinvointiaiheisista kursseista sekä ryhmistä. Tietoa löytyy myös vertaistuesta, neuvonnasta ja ohjauksesta. Hakukoneen aiheina ovat mielen hyvinvointi, uni, liikunta, ravitsemus, painonhallinta, tupakka, päihteet ja muut riippuvuudet sekä suun terveys. Lisäksi on mahdollista hakea mielenterveyteen, diabetekseen, sydänsairauksiin, hengityselinsairauksiin, muistisairauksiin tai tukija liikuntaelimistön sairauksiin liittyviä palveluja. Aina ei kuitenkaan ole tarvetta vertaistukeen tai ammattilaisen antamaan ohjaukseen. Kun haluaa vaikka vain löytää vastauksen mieltä askarruttavaan pulmaan, auttaa sivuston Hoida terveyttäsi - osio. Sieltä löytyvän tiedon avulla lukija voi arvioida omaa terveydentilaansa ja sairausriskejään. Hän saa eväitä omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen ja tukea elämän- tapojen muutoksissa. Terveystutkan etusivulta löytyy lisäksi tietoa ajankohtaisista tapahtumista, kuten luennoista ja keskustelutilaisuuksista. Sinne kerätään myös oikopolkulinkkejä terveyttä ja hyvinvointia käsitteleviin verkkopalveluihin. Terveysnyssen liikkeet ja teemaviikot löytyvät niin ikään Terveystutkan tapahtumista. Terveystutkaan on pyydetty sisältöjä laajasti erilaisilta järjestöiltä heidän tarjoamistaan tapahtumista ja palveluista ja kaupungin omat palvelut kirjataan sinne. Työväline on vielä uusi ja rakentumassa. Tavoitteena on, että se laajentaa tarjolla olevia palveluita ja tuo näkyviksi jo olemassa olevat. Sari Torkkeli Tampereen kaupungin vastaanottotoiminta kipunoita 4/2013 17 MIELENTERVEYSKOORDINAATTORIT m u u t t a v a t R A J AT VÄY L I K S I EIJA VÄÄNÄNEN, KATRI PIHLAJA T ampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluissa on aloittanut uudessa tehtävässä kaksi koordinaattoria: YTM Eija Väänänen ja YTM Katri Pihlaja. Koordinaattoreiden työnkuva on monitasoinen; se sisältää neuvontaa, tiedon etsimistä ja päivittämistä sekä verkosto- ja kehittämistyötä. Koordinaattorit osallistuvat verkostojen luomiseen ja ylläpitämiseen järjestämällä esimerkiksi yhteistyötapaamisia. Tavoitteena on luoda käytäntöjä, joiden avulla saadaan ajankohtaista tietoa kolmannen sektorin ja muiden viranomaisten palveluista potilaiden kokonaishoitoa suunniteltaessa. Mielekkään toiminnan löytäminen potilaan arkeen on yksi osa hyvää hoitoa. Koordinaattorit vetävät ja organisoivat ryhmiä hoidossa oleville potilaille sekä järjestävät koulutusta omalle henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille. Potilaiden käytössä on muun muassa säännöllisesti järjestettävä Sosiaaliturva-info. Koulutuksen lisäksi ammattilaisia ohjataan tiedon ja tapahtumien äärelle. Keskeistä työssä on kehittää yhteistyöverkostojen kanssa tehtävää työtä 18 kipunoita 4/2013 mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä hyväksi.Tällaista uudenlaista toimintaa on esimerkiksi Mielenterveyskahvila-ryhmä, joka on tarkoitettu kaikille mielenterveys- ja päihdepalveluiden potilaille sekä muille mielenterveysasioista kiinnostuneille. Tarkoituksena on uudistua jatkuvasti ja palvella potilaita ja heidän läheisiään luomalla työntekijöille mahdollisuuksia käyttää olemassa olevia palveluja ja menetelmiä ilman, että heidän työaikaansa kuluu etsimiseen ja selvittelytyöhön. Uutena asiana mielenterveys- ja päihdepalveluiden henkilökunnan käyttöön on avattu internet-pohjainen tietopankki, josta löytyy apuja arjen työhön. Koordinaattorit osallistuvat tarpeen mukaan hoitoneuvotteluihin. Laadukas mielenterveyshoito- ja kuntoutustyö sekä palveluista tasapuolisesti tiedottaminen on punaisena lankana koordinaattoreiden työssä. Koordinaattorit kiittävät tamperelaisia järjestöjä monipuolisista ja innovatiivisista palveluista. Ilman kolmannen sektorin tarjontaa olisi heidänkin työnsä huomattavasti vaikeampaa. ■ R s s a a l i v h a k n a s uu tuoksuu pulla MARIKA VARTIAINEN Ruusan Kahvilassa työn ääressä on joka päivä noin kym- ja suuri osa opettelee keittiötyötä perusteista lähtien, jaksaa menen henkilöä. Joku siivoaa, toinen tiskaa, yksi auttaa Aija kerta toisensa jälkeen neuvoa ja opastaa pitkäpinnaileivän leivonnassa, yksi keittää soppaa. Joka päivä lounaan, sesti. tuoreen pullan ja rutiinien sujumisesta vastaavat Ruusan Ruusan Kahvila on avoinna maanantaista perjantaihin Kahvilan ohjaajat Pasi ja Aija. klo 9-15. Lounasta on tarjolla arkipäivisin klo 11-14 väliPasi on pedantti leivontamestari, joka toteuttaa asiak- sen ajan. Lounaslistan löydät netistä. Ruusan Kahvilalla on kaan vision herkulliseksi ja näyttäväksi lopputulokseksi. myös omat facebook-sivut. Pasi vastaa myös kahvilahenkilökunnan rekrytoinnista ja ohTervetuloa tutustumaan maukkaisiin leivonnaisiin ja jaamisesta sekä juhlapalvelutoiminnasta. Pasi suhtautuu ihmisiin ennakkoluulottomasti ja antaa mahdollisuuden niille, nauttimaan herkullisesta lounaasta! ■ joille työllistyminen muuta kautta on ollut vaikeaa. Aijan käsissä on iso keittiö ja lounastarjonta. Aija suunnittelee ja toteuttaa herkulliset ja värikkäät lounaat vuosien ammattitaidolla. Vaikka keittiöhenkilökunta vaihtuu tiheään KUVA: RITVA MERINEN Ohjaajat Aija ja Pasi esittelevät Ruusan Kahvilan tarjontaa Keskiaukealla TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO Huumorintajua Jumalalla on huumorintajua. Minulla ei. Kirjastossa huudetaan ääni ei pysy paikallaan, niin kuin äänet aina se jatkaa matkaa, suusta ulos, ilmaan tömisee seiniin, poistuu ovesta ja tömähtää maahan, kuolee, ääniparka Timo Päivinen me, jotka tulemme nyt juuri kirjastoon, luemme kirjoja tällä hetkellä jokainen kirja laukuissamme on luettu tarinat ovat meissä, ne ovat meissä kauan ja me haluamme tulla tänne, löytää uusia tarinoita, uusia ajatuksia miksi luemme ei täällä koskaan huudeta mies (miksi mies) seisoo keskellä hyllyjen kirjarivistöä kasvot piilossa, käsien peitossa kirja huolimattomasti pudonnut jalkoihin näen nimen: ”Kettu kulleroniityllä” en tunne teosta, et sinäkään joka seisot takanani emme tiedä miksi kirja laukaisi miehen tunteet, emme voi kysy, koska ihminen joka itkee julkisesti, ei ole olemassa sitä ei tapahdu kirjastonhoitaja nousee, tuoli kolahtaa, kaatuu hän tulee miehen luo, taluttaa toiseen tuoliin, kuiskaa jotain emme kuule mitä, emme tiedä mitä kirjastonhoitajat yleensä kuiskaavat silloin kun he sen tekevät, en tunne henkilökohtaisesti ketään kirjastonhoitajaa mies lähtee, selkä niin kuin selät yleensä, poistuu ja me etsimme jo seuraavaa tarinaa. Riitta Penttinen Ajatus on valoa nopeampi – jopa psyykelääkkeiden hidastaman hämäläisen skitsofreenikon. Jorma Kekki 20 kipunoita 4/2013 Martin aforismeja: Nuotin vieressä on runsaasti tilaa Tartunko kynään vai köyteen? Valitsin kynän, koska köyden voi ottaa aina myöhemmin Kun on kivi kengässä, ajattelee vain sitä kiveä Viimeinkin kovaa maata allani! Harmi vain että seison päälläni Halpamaista! Kaikki tuodaan halpamaista Sinun täytyy oppia nauramaan itsellesi, ennen kuin muut tekevät sen Kun istutat pajun, siitä ei voi kasvaa tammea Vaikka kuolemaa ei olisi Mihin tarvitsen kuolemaa!? Minä en hyviä ihmisiä hautaa. Uskoni on mennyt kaikkeen. Jopa kuolemaan. Mutta. Ei sen suurempaa muutosta elämään kuin kuolema!? Vaikkei elämä voittaisi niin Tappara ainakin. Joskus… Timo Päivinen Freesialla on se heleä hipiä kevään aromi kuultava iho lapsen vastanoussut rakkaus. Annukka Starck kipunoita 4/2013 21 E TA P I N T E RV E Y S P I S T E tarjoaa a i k a a RITVA MERINEN Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etapin tiloissa on myös työttömien terveyspiste.Terveyspiste tarjoaa maksutonta ohjausta ja tukea terveyteen sekä elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Terveyspisteen palvelut on tarkoitettu työikäisille, joilla ei ole voimassaolevaa työsuhdetta. Palvelu on siis mahdollista myös pitkään sairauslomalla, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleville. Terveyspisteessä on kaksi työntekijää: terveydenhoitaja Susanna Oksanen ja yksilöohjaaja Katja Koskensalo . Oksanen hoitaa terveystapaamisen. Se sisältää keskusteluun pohjautuvan terveys- ja elämäntilanteen kartoituksen, verenpaineen ja verensokerin mittauksen sekä tyypin 2 diabeteksen riskikartoituksen. Koskensalon tarjoama palvelu sisältää kiireetöntä keskustelua asiakkaan omista tarpeista lähtien. Työntekijät kiertävät paljon eri toimipisteissä. Lokakuussa he olivat kertomassa toiminnasta Taimin jäsenkahvilaillassa. - Toimintamme on matalan kynnyksen toimintaa. Menemme myös sinne missä tarvitsijat liikkuvat. Meidän vastaanotollemme pääsee aika helposti. Yhteyttä kannattaa ottaa ajan saadak22 kipunoita 4/2013 seen puhelimitse tai sähköpostilla, naiset neuvovat. - Vastaanottoaikamme ovat 9 ja 15 välillä. Olemme aika paljon kentällä, joten voi olla, ettei kannata tulla ilman ajanvarausta oven taakse kolkuttelemaan. Pystymme kuitenkin lupaamaan, että ajan meille saa aika nopeasti. Tiedot eivät lähde eteenpäin Oksanen ja Koskensalo kertovat, että heillä on mahdollisuus tavata sama asiakas useaan kertaan. Tapaamiset ovat kiireettömiä, ja keskusteluille varataan paljon aikaa. Ensimmäisellä käynnillä on pohjana Tampereen kaupunginkin käyttämä terveystietolomake. Vastaanotolla menee ajallisesti noin puolitoista tuntia. - Emme ota mitään tunnistettavia tietoja asiakkaista muistiin. Asiakkaan asiat ja tiedot eivät siis mene minnekään eteenpäin, paitsi jos hän haluaa, että hänen lääkäriään konsultoidaan hänen asiassaan. Monelle on helpompaa tulla meille vaikka terveystarkastuksemme ovatkin kevennetyimpiä versioita. Ei kaikkea ole aina tarvetta kirjatakaan, he toteavat. - Voin myös tavata keskusteluapua tarvitsevaa, vaikka hänellä olisikin aika tulossa kunnalliseen palveluun. Odottamisen aika voi olla joskus pitkäkin. Tässä tuemme jälleen kunnallista palvelua, emmekä tee päällekkäistä. Susanna Oksanenkin tapaa asiakkaitaan useamman kerran: - Kyllä esimerkiksi verenpaineen Terveyspisteen tärkeä tehtävä on myös ennaltaehkäistä. - Kyllä tämä palvelu vähentää kunnallisen terveydenhoidon määrää. Me saamme näissä tarkastuksissa kiinni jonkin etenevän terveydellisen haitan ennen kuin siitä tulee vaikeampi sairaus. Merkityksetöntä ei ole myöskään aika, jota terveyspiste pystyy tarjoamaan. Työntekijöillä on mahdollisuus ottaa vastaan sama asiakas useaan kertaan: - Psyykkisellä puolella ihmisten tarpeeseen keskustella pystymme aika hyvin vastaamaan, meillä voi olla saman henkilön kanssa useita tapaamisia, kertoo Katja Koskensalo ja jatkaa: kontrollin yhteydessä tulee hoidettua ihmistä monelta kantilta, ja keskustelut ovat tärkeitä täällä fyysisenkin hoidon puolella. Oksanen ja Koskensalo toteavatkin, että heidän palvelunsa kattaa sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen osa-alueen. ■ KUVA: RITVA MERINEN Katja Koskensalo ja Susanna Oksanen Työttömien terveyspiste Työttömien Terveyspiste sijaitsee Tampereen Kalevassa, Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry:n tiloissa. Terveyspiste tarjoaa terveystapaamisia myös heille, joiden terveystarkastuksesta on pitkä aika. Ohjausta ja tukea tarjotaan terveyteen ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Vastaanottomuotoina ovat: Keskusteluajanvaraus Terveystapaaminen Palvelu on Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa. Yhteystiedot Etappi ry Sarvijaakonkatu 28 33540 Tampere Terveystapaamiset: Terveydenhoitaja Susanna Oksanen, puh. 050 3640 236 [email protected] Keskusteluajat: Yksilöohjaaja Katja Koskensalo, puh. 050 3640 050 [email protected] MIELENTERVEYSPOOLISSA kuntoutuja saa ÄÄNENSÄ KUULUVIIN V altakunnallinen Mielenterveyspooli on yhteistyöelin eri järjestöjen välillä.Yhteinen asia Mielenterveyspoolille on mielenterveyskuntoutujien asia. Keskustelevissa kokoontumisissa puhuttavat juuri kuntoutujia lähellä olevat asiat. Mitä tahoa ei sitten hyvä mielenterveys ja sen vaaliminen koskettaisi? Takuulla kaikkia ihmisten välisiä organisaatioita koskettaa hyvä mielenterveys. Mielenterveyspooli on kokoontunut syyskuuhun mennessä kuluvana vuonna neljä kertaa. Olen ollut kaksi kertaa Mielenterveyspoolissa Suomen skitsofreniayhdistys ry:n edustajana; se hyväksyttiin viime vuoden lopulla Mielenterveyspoolin jäseneksi. Olen pitänyt hyvänä asiana, että mielenterveysväellä ja sitä lähellä olevilla järjestöillä on oma yhteistyöelin. Kokemusten ja tiedon vaihtamiseen Mielenterveyspooli on sellaisena erityisen oivallinen. Edustusta on sekä asiantuntijaorganisaatioista että mielenterveyskuntoutujia lähempänä olevista yhdistyksistä. Mielenterveyspooli rikkoo rajoja 24 kipunoita 4/2013 juuri siinä mielessä, että esimerkiksi me skitsofreniayhdistyksen ja Helmi ry:n edustajat tuomme kokoontumisissa tiedoksi kuntoutujien asiaa. Olen kokenut Mielenterveyspoolissa tulleeni hyvin kuulluksi, vaikka läsnä on ollut esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Psykiatriyhdistyksen, Psykologiliiton tai Julkisten ja hyvinvointialojen liiton edustajia. Merkittävimmät aiheet ovat tänä vuonna olleet Mielenterveyspoolissa mielestäni ns. Keroputaan malli ja sen hoitomuoto avoin dialogi - jota on myös kritisoitu Mielenterveyspoolissa, joskin asiallisesti. Ehkä saamme Keroputaan mallista Mielenterveyspoolin välityksellä tietoa kaikkiin jäsenyhdistyksiin enemmän kuin vaikkapa mediasta. Toivon mukaan voin aikanaan sitten jakaa tätä tietoa Keroputaan mallista eteenpäin. Toinen merkittävä teema on kuluvana vuonna ollut mielenterveyskuntoutujien työllistyminen. Keskusteluissa ovat esille tulleet esimerkiksi välityömarkkinat ja työosuusraha.Teemasta on marraskuun Mielenterveys- messujen yhteydessä seminaari, jota osaltaan on toteuttamassa Mielenterveyspoolin väki. Mielenterveyspoolin merkitys on jo nyt mielestäni mielenterveyskuntoutujien asian hoitamisen kannalta merkittävä, ja toivottavasti tämä merkitys vielä kirkastuu. Toivottavasti saamme kuntoutujien asioita jatkossa paremmalle tolalle. Välillä tuntuu siltä, että tässä ajassa olemme puolustuskannalla mielenterveyskuntoutujien edunvalvonnassa. En halua silti missään nimessä luoda epätoivoa, koska moni asia riippuu myös meistä itsestämme. Ollaan aktiivisia kuntoutujia ja pidetään ääntä, vaikka moniäänisestikin! Terveiset Mielenterveyspoolista kirjoitti tamperelainen Kimmo Hoikkala, Suomen skitsofreniayhdistys ry:n puheenjohtaja Mikä on Keroputaan malli? Malli on saanut nimensä Tornion Keroputaan sairaalan käyttämästä hoitomuodosta Hoitoa saa heti. Lähetteitä ei tarvita. Sairaalassa on puhelinnumero, johon saa soittaa milloin vain. Siihen vastaa aina päivystävä sairaanhoitaja Hoitoon osallistuvat myös sairastuneen läheiset. Hoitokokouksissa voi olla kymmenenkin ihmistä: anopista sosiaalityöntekijään. Niin kaikki tietävät, missä mennään. Hoidossa tärkeintä puhuminen. Lääkärit on ja hoitajat eivät sanele, vaan kaikessa pyritään tasa-arvoiseen keskusteluun. Tieteellisissä julkaisuissa malli tunnetaan nimellä avoimen dialogin hoitomalli. sairastunut psykoosiin uudestaan kahden vuoden aikana, vertailualueella 71 prosenttia. Tornion seudulla 35 prosenttia psykoosipotilaista sai neuroleptilääkitystä. Muualla lääkkeitä Keroputaan maine pe- söi 100 prosenttia. rustuu erityisesti 1990-luvulla tehtyihin psykoositut(lähde: www.hs.fi) kimuksiin. Kahden vuoden seurannan jälkeen 82 prosentilla Tornion alueen potilaista ei ollut lainkaan oireita tai oireet olivat lieviä. Muualla Suomessa luku oli 50 prosenttia. Keroputaalla hoidetuista 23 prosenttia oli sairauseläkkeellä – muualla 57 prosenttia. Torniossa vain 24 prosenttia oli Mielenterveyspoolin jäsenet: Finlands Svenska Psykosociala Centralförbund rf Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Luova hulluus ry Mielenterveyden keskusliitto Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mieli Maasta ry Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry Pirpana ry Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry Suomen Fountain House -klubitalojen verkosto Suomen Lastenpsykiatriyhdistys Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto ry Suomen Mielenterveysseura Suomen Psykiatriyhdistys Suomen Psykogeriatrinen Yhdistys ry Suomen Psykologiliitto Suomen skitsofreniayhdistys ry Tehy ry Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry Pysyvät asiantuntijajäsenet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveysryhmä (THL) Työyhteisöt ja -organisaatiot osaamiskeskus Työterveyslaitos www.mielenterveyspooli.fi Ryhmänohjaajan kannanotto TYÖOSUUSRAHAN MAKSAMISEN LOPETTAMISEEN O len pitkän linjan mielenterveyskuntoutuja. Olen seurannut yhdistysten toimintaa jo vuosia ja olen ollut aktiivisesti toiminnassa mukana. Nyt on esille alustavasti tullut päärahoittajan, Raha-automaattiyhdistyksen, kautta uudistus, joka heikentää vapaaehtoistoimijoiden ja mielenterveysyhdistysten jäsenten asemaa todella oleellisesti. Yhdistykset käyttävät tällä hetkellä tuloverolakiin kirjattua mahdollisuutta kannustaa ja palkita aktiivisia ja toimintakykyisiä vapaaehtoistoimijoitaan työosuusrahalla. Työosuusrahakäytäntöä ollaan muuttamassa, ja muutos vaikuttaa yhdistysten toimintaan niin, että ryhmätoiminta todennäköisesti tulee supistumaan. jaajien kesken, ja suhtautuminen muutokseen vaihtelee. Jotkut ovat suoraan ilmaisseet, etteivät jatka vertaisohjaajina, mikäli käytäntö muuttuu. Muutos ei varmastikaan lisää ohjaajan motivaatiota. Silloinhan ei enää voi palkita toiminnasta, johon liittyy oman panoksen antaminen ja monia velvollisuuksia sekä vastuu. Monet ovat mukana koko sydämellään, ja yhdistystoiminta täyttää koko arjen. Ryhmänohjaukseen liittyy myös Kuntoutujalle, joka ryhtyy ryh- kuluja, matkakulut ennen kaikkea. mänohjaajaksi tarjoutuu myös mah- Ellei matkakuluja vastaisuudessa kordollisuus päästä koettelemaan siipiään vata, muita kannustava vapaaehtoinen ottamalla vastuuta ja edetä omien voi- vertaistoimija joutuu maksamaan akmavarojensa mukaan kuntoutumises- tiivisuudestaan. saan. Valtaosa heistä ei ole työkykyisiä, Jos muutos toteutuu, heikennetään mutta he osallistuvat kuitenkin hyvin- entisestään heikossa asemassa olevien vointiyhteiskunnan rakentamiseen ja ihmisten elämää. Vaikutukset heijasylläpitämiseen. tuvat laajasti koko yhteiskuntaan sekä Kuntoutujia on erilaisia, toimintaKuntoutumisen myötä myös työky- kolmannen sektorin mielenterveystoikyky ja aktiivisuus vaihtelevat suuresti. ky voi palautua, ja kuntoutuja työllis- mintaan. Se vie pohjan siltä työltä, jota Valtaosa yhdistysten jäsenistä on ns. tyy kokonaan tai ainakin osittain. Näin yhdistykset ovat rakentaneet vuosikauhiljaisia, jotka ovat mukana, kun toi- on käynyt usein. sia. minta on monipuolista ja toimintakaYhdistyksen toiminta muuttuu täylenterista löytyy paljon vaihtoehtoja. Työosuusrahan maksamisen lopet- sin erilaiseksi, jos toimintaa jatkossa Heidän kannaltaan on tärkeää, että tamisesta käyty keskustelua ryhmänoh- kasvavassa määrin ohjaavat palkalliset 26 kipunoita 4/2013 tarjoutuu mahdollisuus monipuoliseen toimintaan. Vertaisohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat monenlaisia aktiviteetteja laidasta laitaan. Heidän panoksellaan ryhmätarjonta pysyy monipuolisena ja siitä rakentuu kokonaisuus, joka vaikuttaa suureen määrään ihmisiä, kuntoutujiin ja omaisiin. Se vaikuttaa oleellisesti myös yhteiskunnan kuluihin vähentyneenä hoidon tarpeena. työntekijät, joilla ei ole vertaisen näkökulmaa. Kuntoutujan näkökulmasta vertaisen antama tuki toimii monesti paremmin. Kuntoutujilla on myös eri osa-alueiden taitoja, joita voi hyödyntää eri teemoihin perustuvissa ryhmissä. Ei myöskään ole realistista, että yhdistykset palkkaisivat niin paljon lisää henkilökuntaa, jotta ryhmätoiminta pysyisi entisellään. Mielenterveyspotilaan ja mielenterveysongelmista kuntoutuvan toimintakyky voi olla alentunut väliaikaisesti, ja silloin kaikki kuntoutumista tukevat vaihtoehdot olisi hyvä käyttää hyödyksi. Vaikkei ryhmänohjaajan tehtävää voikaan luonnehtia työksi, toiminta palvelee suurta joukkoa ihmisiä ja hyödyttää niin ohjaajaa kuin myös ryhmäläisiä, jotka voimaantuvat osallistuessaan ryhmiin. Työosuusrahan asemaa tarkastellaan poliittisella tasolla, ja tarkoitus on yhdenmukaistaa sen maksukäytäntöjä. Mikäli vain täysin Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamat yhdistykset eivät sitä voi enää ryhmänohjaajilleen maksaa, joutuvat varsinkin mielenterveyskuntoutujat eriarvoiseen asemaan. Käytäntö vaatii varmastikin tarkastelua ja yhdenmukaistamista; nyt ei vain saisi käydä niin, että samalla ajetaan koko järjestelmä alas. Monet vammaiset ja mielenterveyskuntoutujat ovat jo tälläkin hetkellä oman kuntoutumisensa maksumiehiä. Mikäli tilannetta vielä poliittisin keinoin heikennetään, ei se palvele enää ketään. Käytäntö ei saisi mennä myöskään niin, että pelkästään mielenterveysyhdistykset eivät saisi Raha-automaattiyhdistyksen uuden linjauksen johdosta työosuusrahaa maksaa. Mielenterveysyhdistysten tulopohja perustuu pitkälti Raha-automaattiyhdistyksen rahoitukseen, ja mahdollisuudet rakentaa toisenlaista käytäntöä ovat todella haastavia. Tämänhetkinen taloudelli- nen tilanne Suomessa vaikeuttaa asiaa huomattavasti. Toivon hartaasti, että kun työosuusrahan asemaa asiaa valmistelevan työryhmän selvityksen pohjalta tarkennetaan, otetaan huomioon muutosten pitkäaikaiset vaikutukset. Mikäli muutoksen toimenpiteet vaikuttavat kielteisesti siihen, mitä nyt monipuolinen toiminta antaa muun muassa jo pelkästään yhdistysten jäsenille, kannattanee pohtia asiaa muu- tenkin kun lyhyen aikavälin säästöillä. Vaikkei ryhmänohjaajan tekemää ”työtä” voikaan rinnastaa suoraan esimerkiksi vammaisen työyksikössä tekemään työhön ja siitä maksettavaan työosuusrahaan, on sen merkitys erittäin merkittävä. Työosuusrahaa ei pienuutensa vuoksi saisi myöskään mieltää palkaksi tai palkkioksi. Jussi Lehtonen ”Suomessa on paljon ihmisiä jotka kärsivät erilaisista vammoista ja sairauksista. Työosuusrahaa käytetään myös vammaisten kuntouttavassa työtoiminnassa, vammaisiksi voidaan määritellä myös mielenterveyskuntoutujat alentuneen toimintakyvyn johdosta. Kehitysvamma-asetuksen 24 §:n mukaan kehitysvammaiselle henkilölle voidaan maksaa työosuusrahaa, ja sen tulisi olla samansuuruinen seuraavilla perusteilla: Kyseessä on verovapaa sosiaalietuus, jonka määrästä on säädetty tuloverolain 92 §:ssä kohdassa 23 seuraavasti: Kunnan, sosiaali- ja terveydenhuoltoa harjoittavan muun julkisyhteisön tai yleishyödyllisen yhteisön kehitysvammaiselle, mielenterveyspotilaalle, päihdehuollon asiakkaalle taikka muulle sosiaalihuollon asiakkaalle järjestämästä työja päivätoiminnasta maksettu keskimäärin päivää kohden enintään 12 euron suuruinen toiminta tai muun niminen avustus, jolla tuetaan asiakkaan hoitoa, kuntoutusta taikka yhteiskuntaan sopeutumista (1128/2005). Perustuslain 6 §:ssä on säädetty yhdenvertaisuudesta mm. vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Vammaispalvelulain perusteluissa on korostettu vammaisten tasa-arvoista kohtelua. Eduskunnalle tehdyssä kirjallisessa kysymyksessä KK 327/2008 vp korostetaan, että vammaiset ovat tällä hetkellä epätasa-arvoisessa asemassa kirjavan työosuusrahakäytännön vuoksi. Tilannetta selkiyttäisi lainsäädännöllä määritelty minimitaso päivittäiselle työosuusrahalle.” ■ kipunoita 4/2013 27 Taimin tapahtumia Perinteisillä Pispalan mielenterveys- ja päihdepäivillä oli myös Taimilla oma esittelypöytä. Kävijöitä oli tänäkin vuonna satoja. Kiinnostusta herätti Taimin toiminnassa erityisesti runsas ryhmätoimintatarjonta. Taimi tunnettiin niin opiskelijoiden kuin ammattilaistenkin kesken Ruusan Kahvilasta. Taimista esittelijöinä olivat Noomi Nelimarkka ja toiminnanjohtaja Marika Vartiainen. Jäsenkahvilan syysavajaiset Syyskuun ensimmäisellä viikolla Ruusan Kahvilassa jäsenkahvilailtana juhlittiin sekä syystoiminnan alkamista että Taimin nimipäivää. Väkeä oli mukavasti. Kakkukahvien lomassa kuunneltiin Taimin soittajia. Soiton hurmaa Taimin jäsenkahvilaillassa. 28 kipunoita 4/2013 Taimin tapahtumia Reissu Helvettiin ja sieltä pois Taimilaiset olivat vaellusretkellä Seitsemisen kansallispuiston Helvetinjärvellä. Vaellus alkoi portin kautta matkalle Helvettiin ja päästiinhän sieltä myös pois. Päiväksi osui yksi lokakuun kauneimmista syyspäivistä. Kauniista luonnosta ja yhdessäolosta nautittiin täysillä. Mukana oli reilu 10 taimilaista. kipunoita 4/2013 29 Gallup Miten kerään voimia talven pimeyttä varten? HAASTATTELU: NOOMI NELIMARKKA KUVAT: RITVA MERINEN Perttu: Säästän vähän rahaa joka kuukausi, että pääsen useammaksi viikoksi ulkomaille talven aikana. Käyn myös säännöllisesti kuntosalilla. Juha: Käyn kuntosalilla ja kuntonyrkkeilyssä. Salilla olen käynyt myös läpi kesän kaksi kertaa viikossa. Sirpa: Kävelen ja pyöräilen. Syön terveellisesti.Vil- jelen kesällä palstallani vihanneksia omaan käyttöön. Säilön myös marjoja talvea varten ja hedelmiäkin syön runsaasti. Anna-Leena: Teen aina iltapäivisin n. 20 minuutin kävelylenkin.Yhdistyksen ryhmät ovat minulle tärkeitä. Usko antaa myös voimaa jaksaa. Minna: Musiikista. Kuuntelen paljon musiikkia ja lau- lan karaokeryhmässä.Teen myös itsekseni mielikuvarentoutusta musiiikin avulla. Siskon ja hänen koiransa kanssa lenkkeilystä saa voimia ja myös pilateksesta. Jani: Toimiva parisuhde on tärkeä voimanlähde. Liikunnasta saan myös energiaa. Käyn juoksulenkeillä ja kuntosalilla sekä pelaamassa sählyä. Aion myös nähdä enemmän ystäviäni. 30 kipunoita 4/2013 Taimin tapahtumia Sosionomiopiskelijan kenttäpäivä Ruusantalossa S osiaalialan ammatteihin opiskeltaessa on tärkeää tutustua kaikkiin niihin eri toimijoihin, jotka työllistävät meitä tai joiden palveluiden pariin voimme tulevaisuudessa asiakkaita ohjata. Tästä johtuen minäkin löysin itseni pelaamasta biljardia Taimin Ruusantalossa. naapuripöydässä, sain Taimi ry:n henkilökunnalta aimo annoksen lisätietoa yhdistyksen toiminnasta. Päivän kruunasi iltapäivä olohuoneessa ihmisten kanssa jutellessa. Pitkään en ehtinyt paikallani istua, kun jo sain kutsun pelaamaan biljardia. Kerta oli itse asiassa ensimmäinen, mutta kiitos hyvän opastuksen, saimme pelin pelattua. Biljardi näyttää olevan olohuoneen ehdoton suosikki ja melkein kaikki kävivät pelaamassa. Itse asiassa biljardiin asti päästiin vähän myöhemmin, ensin oli vuorossa kattava kierros tiloissa. Minulle esiteltiin niin pyykkihuone kuin bänditilatkin. Myös erilaisille keskusteluryhmille on varattu monenlaisia tiloja toimia. Päivän aikana sain hyvän käsityksen Luulen juuri tämän monipuolisen toi- siitä, miten paljon Taimissa on mahminnan saavan ihmiset käymään Tai- dollisuuksia. Oli hieno huomata, että missa vuodesta toiseen. jokainen sinne tuleva voi löytää oman tapansa vertaistoiminnassa. Kaikki eiLounaalla oli ilo huomata kuinka vät välttämättä halua istua keskusteluTaimin toimintaan oleellisesti liittyvä piirissä, mutta se ei haittaa. Voi myös Ruusan Kahvila laadulla ja palvelulla pelata biljardia, perustaa bändin tai tavoittaa myös alueen muut asiakkaat. kirjoittaa ajatuksensa runoihin. LaulaaKirvesmiesten istuessa kaalisopalla kin olisi saanut, mutta en omilla mu- siikillisilla lahjoillani oikein uskaltanut. Toisaalta, oli hienoa huomata, ettei se haitannut. Sain myös istua kuuntelemassa. Jäsenet loivat minulle sellaisen olon, että olen tervetullut mukaan. Myös se ettei opiskelija-statustani vierastettu eikä kysymyksiini väsytty vastaamaan oli hienoa. Vierailuni oli kaiken kaikkiaan oikein onnistunut ja siitä jäi hyvä mieli. Kiitos siitä kuuluu ehdottomasti kaikille Taimissa oleville ihmisille! Sosionomiopiskelija Peppi Liikunta lähiympäristössä ja luonnossa pe klo 11–12 Taimissa on alkanut marraskuun alusta uusi liikunnallinen Luonto ja lähiliikunta -ryhmä. Ryhmässä tavoitteena on löytää lähellämme olevasta luonnosta ja lähiympäristöstä mahdollisuuksia pieniin elämyksiin. Ryhmässä luontoon tutustutaan esimerkiksi tekemällä lähiympäristön metsiin lyhyitä vaelluksia, lumikenkäkävelyjä, avantouintia, nuotioretkiä ja kävelyretkiä jäällä tai tutustumalla erilaisiin kaupunkikohteisiin. KUVA: TOMI SUOMALAINEN Ryhmässä tapahtumia suunnitellaan yhdessä. Ryhmän avoimista tapahtumista tiedotetaan myös taimilaisille nettisivuilla ja ilmoitustaululla. Tule mukaan suunnittelemaan sekä vaikuttamaan Taimin toimintaan. Ohjaajana ryhmässä Tomi Suomalainen kipunoita 4/2013 31 Woody ja minä MARKO HEIKKILÄ Woody Allen eli Allan Steward Königsberg syntyi Brooklynissä New Yorkissa Manhattan on mustavalkoinen vuonna 1935. Hänen äitinsä Nettie oli kirjanpitäjä ja isä Martin Königsberg korujen kaivertaja, joka työskenteli myös tarjoilijana. Allen keksi taiteilijanimensä jo nuorena kirjoittaessaan sketsejä newyorkilaisille stand up -koomikoille. Allenin isovanhemmat muuttivat New Yorkiin Euroopasta ja Allenin molemmat vanhemmat aikuistuivat Manhattanin Lower East Sidella. New York onkin mukana monessa elokuvassa ja erityisesti elokuva Manhattan on ylistys NewYorkille ja sen monimuotoiselle elämälle, ihmissuhteita unohtamatta. Mielestäni Woody Allen on yksi tämän päivän kiinnostavimmista elokuvaohjaajista. Allen saa elokuviinsa neuroottista huumoria ja mainioita tilannekomiikkaa sisältäviä kohtauksia, joita on ilo seurata. Pidän Woody Allenia yhtenä elokuvahistorian suurimmista ohjaajista ja käsikirjoittajista. Kun Ingmar Bergman kuoli vuonna 32 kipunoita 4/2013 Ohjaamassaan ja käsikirjoittamassaan 2007, sanottiin, että hän oli viimei- elokuvassa Manhattan Allen tuo julnen vanhanajan suurista elokuvanteki- ki rakkauden kotikaupunkiinsa. New jöistä. Vaikka Woody Allen on hieman York on kaupunki, jossa Allen kasvoi, nuorempaa sukupolvea, Bergmanin kävi koulunsa ja aloitti työuransa. kädenjälki näkyy myös Allenin elokuElokuvan alku on miljoonakaupunvissa. kia kiihkeästi romantisoiva ja oikea tapa Allen on saaAllenin mukaiselle kunninut Bergmanilta ”Allen saa elokuviinsa anosoitukselle on tallentaa paljon vaikutelokuva mustavalkoisena teita, eikä hän neuroottista huumoria vanhojen klassikkoelokuviole sitä lainkaan en tavoin. peitellyt. Hän ja mainiota tilannekoToisen New Yorkissa on ihaillut Berg- miikkaa.” syntyneen taiteilijan, Geormanin tuotantoa ge Gershwinin, Rhapsody ja mestarin neroutta sekä saanut täl- in Bluen mahtipontiset sävelet avaavat tä useita aiheita elokuviinsa. Allen on Manhattan-elokuvan ja siluetit New myös käyttänyt kahdessa elokuvassaan Yorkin rakennuksista ja kaduista eri kuvaajana Sven Nykvistiä - samainen vuodenaikoina ovat harmaudessaankin kuvaaja tallensi filmille myös monet kiinnostuksen herättävää katsottavaa. Bergmanin elokuvat. Avaus päättyy ilotulitukseen, jon- ka taustalla New Yorkin pilvenpiirtäjät Manhattan tuo newyorkilaisen, tuovat fallosmaisen näkymän katsojan keskiluokkaisen arjen lähelle katsojaa. eteen. Tästä elokuvahistorian parhaim- Elokuvaan pääsee helposti sisälle ja masta avauksesta päästään itse eloku- välillä dramaattisiakin tapahtumia voi vaan. turvallisesti seurata sivusta. Katsoja Elokuva alkaa kuin keskeltä. Voi pääsee tuskailemaan Isaacin epäonnea ymmärtää, että paljon on tapahtunut avioliitossa, joka näyttäytyy enemmän jo ennen tarinan alkua ja Allenin tai- koomisena kuin vakavana, kypsän naidokkuus imee katsojan sisälle eloku- sen ja miehen välisenä suhteena. vaan ja siinä esiintyvien roolihahmojen Näistä ihmissuhdekiemuroista Alelämään. Kerronta on toisaalta realis- len saakin aikaiseksi parhaimmat elotista, mutta samalla siinä on mukana kuvansa. romantisoiva sävy. Manhattan on kertomus eronneesta Aran neurootikon seksielämää avioparista, jota näyttelevät Woody Allen ja Meryl Streep. Streepin esittämä Jill on eronnut Isaac-aviomiehestään Tärkeänä osana Allenin elokuvissa on (Allen) ja muuttanut asumaan toisen dialogi. Monet Allenin roolihahmot naisen luokse. Täällä hän kirjoittaa ovat jääneet toiseksi sanailussa vahvan paljastuskirjaa karille menneen avio- naisen rinnalla, joka usein on Allenin liittonsa ongelmista. Isaac pyrkii estä- naisystävä, mutta joskus myös äiti tai mään kirjan julkaisemisen avioliitossa muu sukulainen. olleiden nolojen tilanteiden vuoksi. Vaikka Allen esittääkin sanavalmisErityisesti pelko seksuaaliseen kyvyk- ta, neuroottista älykköä, elokuvien kyyteensä liittyvistä naisroolit ottavat lähes nais- poikkeuksetta selkävoipaljastuksista tuo Isaa- ”Elokuvien cille huolen maineensa Allenin omista rooliroolit ottavat lähes ton menetyksestä. hahmoista. Manhattanissa Ihmissuhteet eivät asiaa kuvaakin hyvin repole helppoja tässäkään poikkeuksetta selkä- liikki, jossa Isaac sanoo elokuvassa. Oman voiton Allenin omis- saavansa August Strindmausteensa Isaacin berg -palkinnon suhteiselämään tuo Mariel ta rooleista.” taan naisiin. Hemingwayn esittämä Myös seksi ja seksuaa17-vuotias Tracy, johon Isaacilla on lisuus ovat juonteena lähes jokaisessa suhde. Elokuvassa Isaac ihastuu lisäksi Allenin elokuvassa - useassa elokuvasparhaan ystävänsä vaimoon, jota esit- sa ne ovat koko elokuvan keskipiste. tää Diane Keaton. Tässä kolmen naisen Seksuaalisuuden problematisointi ja värittämässä elämässä Isaac yrittää sel- seksuaalisuuden sovinnallisilla muovitä päivästä toiseen huokaillen ja tus- doilla leikkiminen on tuttua Allenin kaillen. Isaacin pitääkin tehdä kipeitä tuotannossa. päätöksiä saadakseen elämänsä jälleen Elokuvien mieshahmoilla on motasapainoon. nesti tarve pyrkiä kehumaan omaa Elokuva on mainio kuvaus yhdestä seksuaalista kyvykkyyttään ja tässä karille menneestä ihmissuhteesta ja sii- Allen onkin parhaimmillaan. Aran hen liittyvistä ilmiöistä ja tapahtumista. ja epävarman neurootikon roolissa Dialogi on todella uskottavaa ja huu- erinomainen seksuaalinen kyvykkyys morin elokuvaansa Allen saa neuroot- onkin oivasti ajateltua huumoria. Stetisella, hieman aralla, mutta älykkäällä reotypioiden murtaminen on tuttu roolihahmollaan, josta on tullut tava- komiikan lähde kaikessa elokuva- ja ramerkki moneen hänen teokseensa. televisioviihteessä. Usein toistuvat tilannekohtaiset kömpelyydet ovat Allenin kolmas tavaramerkki. Allenin roolihahmo saattaa vahingossa tökkäistä treffeille kutsuttua naisystäväkokelasta haarojen väliin tennismailan kahvalla. Monet muutkin nolot freudilaiset virhetoiminnot ja lipsahdukset kuuluvat elokuvien juoneen. Lipsahdukset tuovat huumorin lisäksi teoksiin intellektuellin ulottuvuuden. Allenilla on taito tehdä elokuvia, jotka viihdyttävät älyllisyydellään kaiken sen tyhjänpäiväisen ja tyhjäpäisen kohelluksen rinnalla, joka nykyään on usein pääosassa. Arkinen ote kiehtoo Allenin elokuvat ovat todella taitavasti tehtyjä ja monesti loppuun asti mietittyjä. Hänen uudempi tuotantonsa kuitenkin hieman toistaa itseään. Allen ei ole saanut viimeisimmissä elokuvissaan itsestään irti samanlaista räiskettä, jota hänen varhaisemmassa tuotannossaan on. Neuroottinen älykkö ei välttämättä herätä enää koomisia tunteita. Neuroottisuuden kohteista yksi on usein sama: skandinaavis-germaaniset, pitkät ja komeat miehet, joita kohtaan Allenin lyhyet ja hintelät, juutalaisen älykön roolihahmot tuntevat alemmuutta. Tämä asetelma jaksaa hauskuuttaa vain jonkin aikaa. Olisikin upeaa, jos Allen saisi elokuviinsa saman ilon, jota oli Annie Hall’ssa ja Unikeossa. Allenin saavutukseksi voi upeiden elokuvien lisäksi tulkita sen, kuinka hän on arkipäiväistänyt freudilaiset lipsahdukset sekä neuroottisen älykön kommellukset. Nämä teemat ovat olleet myös joidenkin muiden ohjaajien tavaramerkkeinä, mutta Allen on osannut tehdä niistä arkipäivää. Tämä arkinen suhtautuminen ihmissuhteisiin ja kaikkeen kerrontaan on juuri se, mikä hänen elokuvissaan kiehtoo erityisesti. ■ kipunoita 4/2013 33 IHMISEN PIENUUS JA SUURUUS (PIENI-SUURI IHMINEN) *** Ainoa synti on rajoittuneisuus. R.W. EMERSON Meillä on se, mitä etsimme. Se on siellä koko ajan ja, jos annamme sille aikaa, se tekee itsensä tunnetuksi meille. THOMAS MERTON Ihmisen pitää tulla planeetaksi, jolla on älyllistä elämää. A. EINSTEIN Aktiivinen eskatologismi on kaaoksen jatkuvaa voittamista, jotta kosmos voisi syntyä. N. BERDJAJEV Eheys on itsensä kanssa yhtä olemisen tunne. ELAINE L. MAYLAND Maailma on sama meille kaikille, mutta erilainen jokaiselle. TUNTEMATON Katso, kaiken minä teen uudeksi. RAAMATTU Luovuus ilman ajattelua ei ole mahdollista. KARI UUSIKYLÄ Olen aina vain pienempi ihminen, mutta sieluni koko ajan kasvaa. Yhä suurempi osa maailmasta alkaa olla kuin omaa nahkaa. Kun yksilö ilon kanssa yhteisön jakaa, siinä aina on elämän maku. Kun ”minä” kohtaa ”sinän” aidosti ”meissä”, on kysymys silloin jo Hengen teistä. Elämäntahdon avartuminen luo ikävän ihmisen luo. Kun eletty elämä on kohta takana, loppusuora on kuin valkoinen lakana. Myötäinen ilo tekee ilosta suuren, se paljastaa elämän syntyjuuren. Myötäinen suru ei kevennä taakkaa, vaan korostaa kohtalon kouraa rankkaa. Tähän lakanaan värit saa valita kukin mielensä, makunsa mukaan. Koko paletti on vapaasti käytössä, ei neuvoja tarjoa kukaan. Ihminen itsessään, aivan omana itsenään, on itsensä ylittävä akti. Se akti luo maailman uudestaan, se on luomisen uusi tahti. Jos voit sisäisen eheyden säilyttää, ei kukaan voi paikkaasi täyttää. Jos löydät tien omaan itseesi, ei muut voi paikkaasi käyttää. Kukin maan päällä elävä ihminen on kutsuttu maailmoja luomaan. Jok’ikinen meistä on kutsuttu oma persoona esille tuomaan. Vain egoistinen, paha itsekkyys pitää ihmisen elämässä voittaa. Arjen jäykkä, typerä sovinnaisuus pois joutaa, ja vapaus – koittaa. On jokainen – tie, on jokainen – totuus, on jokaisessa tahto elää. ”Tämän maailman” voimille alistuminen vain useasti tekee tenää. Yksilön, yhteisön vastakohta, sekin poistuu uskomme myötä. Yhteisen kohtalon oivallus on veljeyden luomistyötä. Pane pelko pois, se on eläimellistä, se on pelkkää olemattomuutta. Koko Kosmos päästä itsesi sisään! Ole urho! Älä kumarra länteen, itään! 34 kipunoita 4/2013 OSMO HAAPANIEMI m a a J ama J h a l u a a a nta n ta a KAIKILLE HYMYN RIN ME vinvointi on minulle tärkeää. Tykkään työstäni. Oma perhe ja ystävät ovat minulle tosi tärkeitä. Olen sinkku. Minua ilahduttavat ihmiset. Surulliseksi minut tekevät negatiiviset asiat ja ihmiset, jotka kiusaavat toisia ihmisiä. Minut saavat vihaiseksi sellaiset ihmiset, jotka tahtovat jostakin syystä pahoja asioita. Omaa mielenterveyttäni hoidan uskomalla, että asiat järjestyvät ja myönteisiä asioita tapahtuu – ja liikunnalla. Rakastan liikuntaa! Tiedän joitakin ihmisiä, joiden mielenterveys ei ole hyvä. On surullista seurata heidän raskasta elämäänsä, toivon heidän löytävän positiivisia asioita ja heille hymyileviä ihmisiä.” ITV A ”Sain mielestäni Suomeen tullessani turvallisen kodin, koulutuksen, ystäviä ja harrastuksen. Koulun jälkeen jatkoin jalkapalloilijana, mutta loukkaantumisieni jälkeen hakeuduin töihin. Olen aina uskonut, että omalla suhtautumisellani pystyn vaikuttamaan myös ennakkoluuloihin ja rasismiin. Muistan, kun aloittaessani vuonna 2006 työni kaupan kassalla eräs asiakas tokaisi, että mitä tuo apina tekee täällä kaupan kassalla. Vastasin, että joulupukki toi minut tänne. Puolen vuoden jälkeen tämä sama asiakas tuli ja toi lahjan. Hän pyysi anteeksi. Hän oli seurannut tekemisiäni ja kiitteli työstäni. Vastasin asiakkaalle, että ilo on minun puolellani, kun saan palvella. Hän hymyili lähtiessään. Se oli hieno kokemus. Olen töissä viitenä päivänä viikossa ja harrastan urheilua. Työnilo ja työhy- EN RITVA MERINEN R A: KUV Kuka? Jama Jama tuli Suomeen kahdeksanvuotiaana. Hän on somalialainen pakolainen. Aluksi hän asui Espoossa ja muutti kuusi vuotta sitten Tampereelle. Tamperelaiset ovat ottaneet hänet omakseen ja hän Tampereen. Pari vuotta sitten hän palasi Espooseen auttamaan läheisiään: hänen isänsä sairastui. Tilanteen parannuttua hän tuli Tampereelle takaisin ja työskentelee jälleen asiakaspalvelussa – ja sen lisäksi hän kiertää kouluissa ja ja yrityksissä puhumassa positiivisesta ja iloisesta suhtautumisesta toisiin ihmisiin. Jama Jaman positiivisuus ja iloisuuden sanoma on huomioitu useaan kertaan: hän oli vuoden tamperelainen 2010 toisella sijalla, Suomen suosituin asiakaspalvelija 2010 sekä Arjen sankari 2010 ja Vuoden positiivisin tamperelainen 2011. Jama Jama esiintyi myös erilaisissa tv-ohjelmissa vuosina 2010–2012. Hän oli juontajana Mielenkevennystä Tallipihalla -tapahtumassa kesäkuussa 2013. ■ kipunoita 4/2013 35 ”Tuulispää tuli taloon” kuului edellisen Kipunoidan minua koskevan Tuttu Taimista -esittelyn otsikko.Vaikka jutun tekemisestä ei ole aikaa kuin muutama kuukausi, on Tuulispään elämään puhaltanut länsituuli tuoden mukanaan sekä uusia alkuja että luopumisen tuskaa. Tuulispää tuli taloon -juttu päättyi seuraavasti: ”Sairaus en ole minä; minä yrittää vain kirjoittaa sairastumisen osaksi omaa elämänhistoriaansa ja jatkaa uteliaana kohti uusia elämän seikkailuja.” Ja näin on todellakin tapahtunut. Kesän aikana alkanut parantuminen ja eheytyminen on edennyt pisteeseen, jossa neljä vuotta kestänyt huoneistoremontti on päässyt sellaiseen vauhtiin, että valmistakin on jo lupa odottaa. Tuulispää on hakeutunut ystävien pariin niiden vuosien jälkeen, kun oli vain Tuulispää ja masennus. Puhe pulppuaa niin vilkkaasti, että osa suunnitelmista on kirjattava ylös, ettei tuuli vie sanoja mukanaan. Tulevaisuus on haaveita - ja ennen kaikkea haaveiden toteuttamista. Vapaa-ajan on kaapannut ratsastus! Oih, miten Tuulispää onkaan kaivannut hevosia sitten teinityttövuosiensa, jolloin heppailu sai väistyä opiskelun ja muun elämän tieltä. Lisäksi liikunta ja entisöiminen vievät yhä enemmän Tuulispään aikaa (ja tuovat yhä enemmän sisältöä elämään). Unohtamatta niitä Tuulispään ystäviä ja läheisiäkään... Tuulispään on nyt aika lausua jäähyväiset heille, joihin hän tutustui Ruu- san Kahvilassa, vertaisryhmissä ja olkkarissa. Hän on pohjustanut mielessään tätä päätöstä jo hyvin pitkään; yrittänyt perustella itselleen halua palata siihen ”omaan elämään”, joka jäi kesken hänen sairastuttuaan, mutta jota hän huomaa kaipaavansa yhä enemmän. Lopuksi haluaisin käyttää tämän tilan ja tilanteen hyväkseni ja muistuttaa, että me mielenterveyskuntoutujat emme kaipaa sääliä vaan tasavertaisuuteen perustuvaa kohtelua. Diagnoosimme ei myöskään tartu kanssakäymisessä teidän ”terveiden” kanssa. Vai mitä olette mieltä, isä, äiti, Marika, Nämä jäähyväiset eivät ole sellaiset, Olli, JP? joissa joku kuolee vaan sellaiset, joissa Lisäksi haluaisin vielä tähdentää, Tuulispää kertoo jatkavansa uteliaana että mielenterveysongelmista paranee kohti elämän uusia seikkailuja. Tästä - tai ainakin niitä voidaan hoitaa muun johtuen et enää näe Tuulispäätä olo- muassa oikeanlaisella lääkityksellä. Älä huoneen kahvittarena vaan satunnai- siis minut nähdessäsi ensimmäisenä sesti vertaisjäsenenä teekupin äärellä mieti, sairastunko uudelleen. Yhtä hykuulumisia vaihtaen. vin minä voisin sinut nähdessäni ajatelNäin siksi, että Tuulispää on ihmi- la, sairastutko sinäkin? nen, joka lähtee mukaan täysillä. Ja Nähdään, koska Tuulispää ei enää voi täysillä siJohanna toutua kahvittarena toimimiseen, jättää hän paikkansa sellaiselle, jonka hän toivoo saavan edes yhtä paljon vertaisohjaajana toimimisesta kuin hän itse on saanut. Tuulispää siteeraa hänelle niin tärkeää Pikku Prinssiä: ”Katsellessasi öistä tähtitaivasta tuntuu sinusta, kuin kaikki tähdet nauraisivat, koska minä asun eräässä niistä, koska minä nauran eräässä niistä.” - Antoine de Saint-Exupéry Tuulispää ja Bruuttus 36 kipunoita 4/2013 Tu u l a t u o Ta i m i i n LLIIKUN IIKUN N AN N RIEMUA jja a TA TAN N SSIN N RYTMIÄ RITVA MERINEN KU VA : RIT VA MERINEN T uula tuli Taimiin ensimmäisen kerran vuonna 2000 mielenterveystoimiston ”painostuk- sesta”. ”Liikunta oli aina kuulunut elämääni vahvasti ja sairastumisen myötä se jäi pois kokonaan. Lähdin tutustumaan Taimin liikuntaryhmiin. Siihen aikaan täällä oli Luova liike -ryhmä. Siellä koin, että minut nähtiin ja aloin itsekin näkemään minut IHMISENÄ.” IHMISENÄ. Tuula koki, että Taimiin oli helppo tulla huonokuntoisenakin. Hänen voimaatumisensa alkoi erilaisten liikuntaryhmien avulla. Tanssia ja kielikylpyä ”Olen ollut liikunnallisissa ryhmissä ohjaajana vuodesta 2004. Olen pitänyt jumppaa, venyttelyä ja erilaisia tanssiliikuntaryhmiä. Ryhmissä olemme tanssineet paritansseja, rivitansseja ja monta muuta lajia”, Tuula kertoo. ”Tanssi on lähellä sydäntäni. Kaikkea kivaa olen saanut myös kokea ryhmäläisten kanssa. Tällä hetkellä ’reenaamme’ tanssiesitystä Säätytalolle. Se on suuri kunnia paikallisyhdistyksen pienelle tanssiryhmälle”, Tuula iloitsee. Tanssiryhmän lisäksi Tuula ohjaa Taimissa ruotsin kielikylpyä. ”Olen asunut, käynyt kouluni ja työurani ruotsin kielellä. On kiva jutella ruotsiksi kerran viikossa taimilaisten kanssa.” Muutenkin hän käy viikoittain 2-3 kertaa Ruusantalossa tapaamassa ystäviä ja syömässä hyvän lounaan. Valtakunnallinen ta tanssipioneeri Tuula kuuluu M Mielenterveyden Keskusliiton liikunta liikuntatyöryhmään ja hän on ollut vertaisen vertaisena liikuntavastaavien kursseilla. ”Olen saanut olla ttoimitsijana to yleisurheilukisoissa ja pallo palloiluturnauksissa. Tapahtumissa olen tav tavannut ja tutustunut moniin hienoihin ihmisiin ympäri Suomea.” Tuula sanoo. Keskusliitossa aloitettiin neljä vuotta sitten Tanssiva mieli -projekti. Sen puitteissa Tuula on kiertänyt MTKL:n liikuntasihteerin kanssa monissa yhdistyksissä jakamassa tanssin iloa. ”Projektin viimeisenä vuotena, 2011, teimme Kaiken maailman tuolijumppa dvd:n. Ihanaa on ollut huomata, että tanssi on tullut jäädäkseen MTKL:n toimintaan”, Tuula toteaa iloisena. Lopuksi Tuula haluaa toivottaa kaikille taimilaisille liikunnallista ja raikasta hyvää syksyä - ja tervetuloa Ratinaan tanssimaan perjantaisin klo 12.30! ■ kipunoita 4/2013 37 KUVANURKKA Jyrki Rönkkö kipunoita 4/2013 39 Ellei vastaanottajaa tavoiteta, pyydetään lähetys palauttamaan osoitteella: Mielenterveysyhdistys Taimi ry., Ruusantalo, Koulukatu 11, 33200 Tampere
© Copyright 2024