Mielenterveysyhdistys Taimi ry • 25. vuosikerta • Nro 2/2015
kipunoita Mielenterveysyhdistys Taimi ry • 25. vuosikerta • Nro 2/2015 Taimin yhteystiedot Yhdistyksen nettisivut: www.taimiry.fi Puhelinnumerot Toimisto045 135 1351 Marika Vartiainen, toiminnanjohtaja 050 373 3562 Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori 0400 686 698 Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja 050 408 8474 Tiina Vartiainen, kohtaamispaikkavastaava 050 460 3580 Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo 10.30 - 15. Kohtaamispaikka avoinna ma-pe klo 12 - 18 Olohuonetoiminta la-su klo 13 - 17 Toimisto ja Kohtaamispaikka kiinni 29.6. - 31.7. Olohuonetoimintaa tämän ajan joka päivä klo 13-17. Kesän ryhmätoiminta 8.6. - 2.8. omatoimisesti. Sähköpostiosoitteet [email protected] [email protected] [email protected] Toiminnan koordinaattori [email protected] Jäsentoiminnan ohjaaja [email protected] [email protected] Kohtaamispaikkavastaava [email protected] T me on tujien yhdistys. Toimipaikkam aimi on mielenterveyskuntou pereella. Yhdistyksessämme toi Tam ä :ss 11 u kat ulu Ko lo nta Ruusa vertaispuun viikottain yli 40 erilaista mii syyskuusta toukokuun lop ja toiminnallista ryhmää. tukeen perustuvaa keskusteluavoinna kaikille avointa. Ruusantalo on on nta mi toi n mi Tai i kk kai Lähes vuoden jokaisena päivänä. Ta i m i o n F a c e b o o k i s s a ! Löydät Taimin nyt myös Facebookista. Tule tykkäämään! Saat uutisvirtaasi ajankohtaista tietoa yhdistyksen toiminnasta! Löydät meidät kansalaisjärjestönä Mielenterveysyhdistys Taimi ry -nimellä. kipunoita sisällys 2 / 2015 Julkaisija Mielenterveysyhdistys Taimi ry Ruusantalo, Koulukatu 11, 33200 Tampere www.taimiry.fi [email protected] Päätoimittaja Marika Vartiainen [email protected] puh. 050 373 3562 Toimitussihteeri Ritva Merinen [email protected] puh. 0400 686 698 Kiitokset kielihuollosta vastanneille Annalle ja Kirstille! Taitto Tomi Kallio Painopaikka: PK-Paino, Tampere. Painos 1500 kappaletta. Seuraava Kipunoita 3 / 2015 ilmestyy viikolla 34 Juttutarjoukset viimeistään 26.6.2015 mennessä osoitteeseen: Mielenterveysyhdistys Taimi ry Koulukatu 11, 33200 Tampere tai sähköpostitse: [email protected] 2 Taimin esittely 3 Sisällys 4 Puheenjohtajalta: Varainhankinnan tärkeys 5 Vetoomus 6 Pääkirjoitus: Luottamuksesta 7 Taimissa tapahtuu: Tanssiryhmä / Taimin kesäretki 8 Aktiivinen Meri löysi kulttuuriluotsitoiminnan 10 Tampereen kaupungin kulttuuri- ja liikuntaluotsit 11 Mielen maisemia 12 Aktiivipassi tuli käyttöön Tampereella 14 Television orja 15 Gallup: Mikä on parasta kesämusaa? 16 Virkistäydy kesällä luonnossa omatoimisesti 18 Tuulispää is back! 20 Keskiaukealla 22 Taimin vuosikertomus 2014 26 Taimin lukupiirissä pohditaan kirjallisuutta 27 Yhdestä kirjasta löytää eri teemoja 28 Oikaisu / Taimissa tapahtuu: Minigolf-turnaus / Taimin kesäjuhla 30 Pieni hetki hyvään oloon 31 Emännät 32 Toisen maailmansodan päättymisestä 70 vuotta 34 Mikko Aaltonen ilahtuu auringonpaisteesta 35 Psykiatria- ja päihdekeskus aloittaa kesäkuussa 36 Ihmisyydestä 37 Taimissa tapahtuu: Sarjakuva / Taimin jäsenyys 38 Toimintakalenteri 39 Taimin tapahtumia: Open stage / Runebergin päivä Taimin hallitus 2014 - 2015 Puheenjohtaja: Aila Dündar-Järvinen Varsinaiset jäsenet: Pasi Kekäläinen (varapuheenjohtaja), Merja Mattila, Jyrki Rönkkö, Anu Vähäniemi ja Tuula Tuominen Varajäsenet: Marko Heikkilä, Veikko Vepsäläinen, Noomi Nelimarkka ja Jari Kataja Puheenjohtajalta Aila Dündar-Järvinen Varainhankinnan tärkeys H yvät Kipunoita-lehden lukijat ja Taimin jäsenet. Kevät on jo pitkällä tätä kirjoitettaessa. Paljon on taas mahtunut tapahtumia viime kuukausiin. Aloitetaan mukavista uutisista: Tampereen kaupungin terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta (TETOLA) päätti kokouksessaan 18.3.2015 yhdistysten toiminta-avustuksista. Hämeeseen. Joka elokuu, Pärttylinpäivän tienoilla, Hämeen linnan muurien juurella järjestetään suuret markkinat. Sinne on tullut talonpoikia ja käsityöläisiä myymään tuotteitaan: villaa ja pellavaa, patoja ja ruukkuja, leipää, koreja, nahkaa – kaikkea koruista aseisiin on tarjolla. On myös silmänkääntäjiä ja temppujentekijöitä, musikantteja puhaltamassa pilliin ja torveen ja monenlaista esiintyjää lantin Taimi ry saa tänä vuonna saman toivossa. ” summan kuin viime vuonna eli 23 600 euroa. Tästä voimme olla hyvin tyyMarkkinatori on avoinna koko tyväisiä ja kiitollisia huomioonottaen, päivän, myös Hämeen linnaan ja että kaupungilla on paineita laskea museoihin pääsee. Toivotaan, että sää yhdistysten avustuksia kaupungin suosii retkeämme. Tervetuloa joukolla huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. mukaan! Haluankin antaa tässä yhteydessä kiitokset virkamiehille ja lautakunnan Lopuksi vielä asiaa varainhanjäsenille. Toiminta-avustus tulee kinnasta: tarpeeseen. Yhdistyksemme kevätkoPerinteinen kesäretkemme kohde kouksessa 25.3 julkistettiin vetoomus päätettiin huhtikuun hallituksen Ruusantalon säilyttämiseksi ja varainkokouksessa. Ehdotuksia kesäretki- hankinnan käynnistämiseksi. Monet kohteeksi tuli monia, mutta eniten Taimin jäsenet ovat huolissaan Taimin jäsenistöltä tuli kannatusta Hämeen- tulevaisuudesta ja rahan riittävyydestä. linnasta. Teemme siis kesäretken Lukekaa kooste vetoomuksesta tästä Hämeenlinnaan lauantaina 22.8., siellä lehdestä ja tulkaa allekirjoittamaan se vietetään perjantaista sunnuntaihin käydessänne Ruusantalossa. VarainHämeen keskiaikamarkkinoita! hankinta on nyt meille tärkeä ja ajanSaamme mukavan tuulahduksen kohtainen asia, joten päätin pitää Vaikeskiajasta markkinoiden ja taistelu- kuttajafoorumin jäsenistölle 22.4 juuri näytösten kera. Tässä vähän esimakua: tästä aiheesta. Meitä oli runsas joukko ”Olet siirtynyt 1300-luvun taimilaisia ideoimassa varainhankintaa. 4 kipunoita 2 / 2015 Vaikuttajafoorumissa syntyneet ideat viedään hallituksen kokoukseen jatkokäsittelyä varten.Tarkoituksena on, että samasta aiheesta pidetään jatkofoorumi alkusyksystä. Toivotan kaikille taimilaisille ja lehden lukijoille mukavaa ja aurinkoista kesän odotusta! Minulle voi ja saa lähettää postia osoitteeseen [email protected]. Aila Dündar-Järvinen VETOOMUS RUUSANTALON SÄILYTTÄMISEKSI JA VARAINKERUUN KÄYNNISTÄMISEKSI T aimin kevätkokouksessa 25.3.2015 esiteltiin jäsenistölle vetoomus Ruusantalon säilyttämiseksi ja varainkeruun käynnistämiseksi. Monet Taimin jäsenet ovat huolissaan Taimin tulevaisuudesta ja rahan riittävyydestä. Yhdistyksen toiminnalle aiheuttaa kustannuspaineita henkilöstökulujen lisäksi myös toimitilan kunto ja ylläpito. Tulevaisuudessa talo tarvitsee mm. ulkoverhoilun ja muita kunnossapitotoimia. Toimitilan kunto ja ylläpito vaikeuttaa yhdistyksen toimimista pitkällä aikavälillä nykyisissä tiloissa ja saattaa vaarantaa koko yhdistyksen toiminnan Ruusantalossa lähivuosina ellei lisärahoitusta saada. Toiminnanjohtaja on ilmoittanut Ray:lle, että yhdistys lupaa kevään aikana käydä keskustelua toimitilan käytöstä. Yhdistyksen strategiaa valmisteltaessa hallitus piti ja pitää edelleen omaa toimitilaa Ruusantalossa erittäin merkittävänä ja tärkeänä seikkana Taimin toiminnalle ja Taimi ry:n jäsenille. Taimin jäsenet eivät ole valmiita luopumaan talosta missään olosuhteessa. Näin todettiin myös yksimielisesti jäsenistön Vaikuttajafoorumissa 22.4.2015. Yhdistyksen puheenjohtaja käynnisti tammikuussa 2015 hallituksen varainhankinta- työpajan varainkeruun vauhdittamiseksi. Jäsenet pelkäävät, että RAY:n linjaus saattaa johtaa siihen, että tulevaisuudessa Ruusantalosta voidaan rahan loppuessa joutua luopumaan. Taimi ry on hakenut useana vuonna Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta myös Ruusantalon peruskorjausmenoihin. Tätä rahoitusta ei ole saatu. Jäsenistö on esittänyt hallitukselle voimakkaan huolensa kohtaamispaikkatoiminnan jatkumisen puolesta ja tässä toiminnassa työskentelevän työntekijän puolesta ja hallitus on yhtynyt tähän huoleen. Raha-automaattiyhdistys ei myöntänyt tälle vuodelle rahallista avustusta työntekijän palkkaamiseksi kohtaamispaikkatoimintaan vaan toteaa, että kohtaamispaikkatoimintaa voisi hoitaa vapaaehtoistoiminnan kautta. Vetoomuksen allekirjoittaneet Taimi ry:n jäsenet haluavat, että yhdistys toiminnanjohtajan johdolla käynnistää välittömästi mittavat varainkeruutoimet Ruusantalon omistuksen ja kunnossapidon turvaamiseksi ja kohtaamispaikkatoiminnan säilyttämiseksi. Hyvä Taimin jäsen tai tukija, käy allekirjoittamassa vetoomus Ruusantalossa! Kiitos. Alkuperäisestä vetoomuksesta koosteen teki hallituksen puheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen 5 kipunoita 2 / 2015 Pääkirjoitus Marika Vartiainen Luottamuksesta E duskuntavaalien yhteydessä on julkisessa keskustelussa puhuttu paljon luottamuksesta. Monet pitkäaikaiset edustajat joutuivat luopumaan kansan luottamuspaikasta ja uudet edustajat saivat mahdollisuuden todistaa luottamuksensa. Henkilökohtaisella tasolla näkyivät myös pettymykset, kun kansa ei enää katsonutkaan luottamuksen arvoiseksi. Luottamus ansaitaan. Käyttäytymisen luottamuksen arvoisesti ajatellaan lisäävän luottamusta. Puhutaan myös luottamuksen menetyksestä. Silloin usein tarkoitetaan, että usko johonkin henkilöön tai asiaan on horjumassa. Näin voi käydä, jos jokin henkilö tai instituutio toimii toisin, kuin me olisimme ajatelleet. luotettavasti ja olla luottamuksen arvoinen. Luottavaisuus on ominaisuus, johon vaikuttaa sekä persoonallisuus että kasvuympäristö. Toiset luottavat helpommin kuin toiset. periaatteessa olla kateellinen. Toiselle vaatteista, toiselle älystä, toiselle ystävistä ja toiselle vaan käsityksestä, että hänen elämänsä on mielenkiintoisempaa kuin omani. Kateus on myös hyvä tunne. Se pistää meitä Yhteistyö edellyttää luottamusta pyristelemään eteenpäin kohti omia yhteisön jäsenten kesken. Luot- tavoitteitamme. Kateutta kannattaa tamuksen syntymiseksi tarvitaan kuunnella rauhassa ja antaa sen kertoa toisaalta viestien aitoutta ja toisaalta meille kerrottavansa. Selvittämällä niiden vastaanottamista ja hyväksymistä. minkä vuoksi jokin asia tai ihminen Aidon viestinnän lisäksi luottamusta herättää meissä kateutta, pääsemme herättää kyky kuunnella, mitä toisella lähemmäs omanlaistamme elämää ja on sanottavana. Kuuntelun pitäisi hyvinvointiamme. Kateuden edessä olla aktiivista eli kuuntelijan pitäisi tarvitsemme myös hyväksyntää ja kertoa, mitä kuuli ja ymmärsi. Viestin näkemystä siitä, mitkä asiat meillä hyväksyminen on täysin eri asia kuin todellisuudessa ovat hyvin. Kiitollisuus samaa mieltä oleminen. Samanaikaisesti syntyy lopulta, mikäli niin haluaa. voi ymmärtää toisen näkökulman ja olla asiasta eri mieltä. Hyvään kuunLuottaminen on valintakysymys. telutaitoon kuuluu myös vastustuksen Voi uskoa ja luottaa, että kaikki ihmiset hyväksyminen. Kun esimies hyväksyy pyrkivät hyvään. Voi luottaa siihen, vastustuksen, alaiset voivat luottaa että asiat järjestyvät. Voi myös olla häneen, ja edellytykset yhteistyölle ovat luottamatta muihin ihmisiin, huolimatta olemassa. (Työturvallisuuskeskus) siitä miten he toimivat. Voi olla epäileväinen yhteiskuntaa ja sen päättäjiä Luottamus työyhteisössä Työ- ja kohtaan, huolimatta siitä minkälaisia elinkeinoministeriön mukaan näkyy päätöksiä he tekevät tai missä asioissa siinä, että jokainen yrittää parhaansa, ja he ovat mukana.Voi luottaa, että toinen jokaista kohdellaan oikeudenmukaisesti ihminen on luottamuksen arvoinen tai hänen odotustensa mukaan. Toimivassa sitten voi epäillä muiden ihmisten työyhteisössä kaikki ovat ihmisinä ja valintoja ja tekemisiä. Voimme valita yksilöinä tasa-arvoisia. Jokainen haluaa miten asioihin asennoidumme, mitä olla luottamuksen arvoinen ja myös odotamme muilta ihmisiltä. Luottamus toimii yhteisössä sen mukaan. Kun perustuu uskomuksiin, arvoihin ja työpaikalla vallitsee luottamus, kaikilla valintoihin. Emme voi kaikilta osin on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan vaikuttaa siihen miten muut meistä työhön. Ihmiset keskustelevat avoimesti ajattelevat. Tärkeintä on, että pyrimme vaikeistakin asioista, kuuntelevat hyvään ja luotamme siihen, että mahtoisiaan ja ottavat toisensa huomioon. dollisimman moni muukin pyrkii. Kaikkien työyhteisön jäsenten välillä vallitsee keskinäinen arvostus. Aurinkoista kesää ja luottamusta (Työelämä 2020-hanke) tulevaan toivottaen, Wikipedian mukaan luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä. Ihmisten välinen luottamus on tunnetta ja kokemusperäistä tietoa. Luottava ihminen uskoo, että luottamuksen kohde ei halua hänelle pahaa, vaan tarkoittaa hyvää. Jos ihminen epäilee toisen moraalia ja aikeita, luottamusta ei synny. Luottamuksen edellytyksiä ovat hyvien aikeiden lisäksi osaaminen (kompetenssi) ja riski. Luottamus on ennen kaikkea tunne, jonka kohdistamme ihmiseen, johon luotamme. Luotettavuus sen sijaan riippuu omasta käyttäytymisestämme. Muut arvioivat miten luotettavasti käyttäydymme. Luottamus on tunne samalla tavoin Lyhin tie luottamukseen on käyttäytyä kuin esim. kateus. Mistä tahansa voi 6 kipunoita 2 / 2015 Marika Vartiainen Taimissa tapahtuu Tanssikurssi Taimilaisille Kurssilla aloitamme ihan alkeista, käydään teoriassa läpi eri rytmejä sitten käytännön harjoitusta. Ensimmäinen (teoria)tunti pidetään ke 27.5 klo.15.00, paikkana Ruusantalon Rauha-tila Käytäntö Ratinassa, sali 3, ma 8.6 klo 12 Teoria Ruusantalon Rauha-tila ti 9.6 klo 15 Käytäntö Ratinassa, Sali 3, pe 12.6 klo 12 Teoria Ruusantalon Rauha-tila ti 16.6 klo 15 Käytäntö Ratina, Sali 3, ke 17.6 klo 12 Kuudennella kerralla kurssilla pääsee jo hyvinkin tanssin saloihin, ja saa itsevarmuutta lähteä vaikkapa juhannustansseihin. Kurssin loputtua on mahdollista lähteä omakustanteisesti yhdessä lavatansseihin Viikinsaareen. Ohjaajana Tuula Kaunisto Ilmoittautuminen Tomi Suomalainen, [email protected], puh. 050 408 8474 T a i m i n k e s ä r e t k i H ä m e e n l i n n a a n keskia jan markk inoille lauantaina 22.8.2015 Matkan hinta on jäsenille 25€. Maksu sisältää matkat, ruokailun ja sisäänpääsyn markkinoille. Viimeinen ilmoittautumispäivä sekä maksupäivä 14.8.2015. Ilmoittautumiset Taimin toimistoon puh. 045 135 1351 (myös tekstiviestit) tai [email protected]. Ilmoita samalla mahdolliset ruoka-aineallergiasi ja puhelinnumerosi. Matkaohjelma Lähtö Taimin edestä, Koulukatu 11, klo 11.00 Syömään noin klo 12.30 Lähtö Markkinoille klo 14.00 Markkinoilla taistelunäytös klo 15-15.30 Omaa aikaa Lähtö Tampereelle klo 18.00 Tampereella n. 19.30 KUVA: PIIA NIEMI Aktiivinen MERI löysi kulttuuriluotsitoiminnan Ritva Merinen M eri Kaarne on tuttu Taimista. Hän kertookin olevansa luultavasti yksi Taimin pitkäaikaisimmista jäsenistä. - Ensimmäisiä kertoja kävin Taimissa, kun se toimi Domuksella yhdessä huoneessa kahden vapaa- ehtoisen voimin. Siitä taitaa olla parikymmentä vuotta. Silloin olin itse ihan loppu ja huonossa kunnossa. - Olen onnekas, koska olen saanut hyvää hoitoa uupumukseeni ja muihinkin ongelmiini ja mielestäni kuntoutunut täysin. Sairaimmillani tarvitsin kaiken tahdonvoimani huutaakseni apua ammatti-ihmisiltä. Tulin kuulluksi ja minua autettiin. Paradoksi on se, että kun sain työeläkepäätöksen käteen, olin hyvän hoidon ansiosta parhaassa kunnossa ikinä. Meri löysi eläkkeellä itsestään paljon voimavaroja. - Eläkkeellä ollessani olen tehnyt kaikkea sitä, mitä en työssä ollessani jaksanut. Olenkin sitä mieltä, että olen hyödyttänyt yhteiskuntaa huomattavasti enemmän vapaaehtoistöissä. Tärkeimpiä asioita elämässäni ei voi mitata rahassa. Toivon syvästi, että olen levittänyt ympäristööni enemmän hyvin- kuin pahoinvointia. Mistä sitä tekemistä on löytynyt? Meri sanoo saaneensa ideoita muilta ihmisiltä, joiden kanssa on hän on perustanut pari kirjallisuuspiiriä, kulttuurikerhoja, naisten ryhmiä jne. - Saatiinpa aikaan aktiivisesti ja luovasti toimiva Kurun mielenterveysyhdistyskin, jonka puheenjohtajana sain olla muutaman vuoden. Jäseniä oli parhaimmillaan lähes 70, kun koko kunnan asukasluku oli noin 2800. - EU:n ruoka-apuakin jaettiin useita kertoja. Meri Kaarne tykkää kovasti kulttuuriluotsaamisesta 8 kipunoita 2 / 2015 Taimissa Meri toimi aktiivisesti kymmenisen vuotta sitten. - Meillä oli luovaa ilmaisua ja monenlaista liikuntaa, filosofian keskustelukerhoa, Kunnossa Kaiken Ikää - projekteja, musiikkiryhmiä, Tiibetiläisiä riittejä jne. jne. Erityisen lämmöllä muistan liikunnasta vastaavan lutyössä, ja näyttää siltä, että tehtäAinon, joka paneutui sydämellään väalueet lisääntyvät, Meri toteaa. kaikkeen mitä teki ja tartutti innostuksensa meihin kaikkiin. Häneltä opin Luotsitoiminta on avartanut asennetta! omaakin maailmaa Kulttuuriluotsina löytyi uusi aluevaltaus Meriltä oli juuri päättynyt vapaaehtoistyö Pappilanpuiston palvelukeskuksen kulttuurikerhon vetäjänä. Sitten yksi hänen tuttunsa kertoi, että Tampereen kaupunki kehitteli ihan uutta kulttuuriin liittyvää toimintaa. Hän oli sitä mieltä, että se voisi sopia Merille. - Menin ensimmäiseen tapaamiseen epäluuloisin mielin. Sanoin heti aluksi, että museot ovat mielestäni niin pölyisiä paikkoja, etteivät ne ole juuri kiinnostaneet. Totesin kuitenkin, että toivon olevani väärässä. Ja nyt voin sanoa, että oli mukava, kun olin niin kamalan väärässä. Kulttuuriluotsi lähtee maksutta täysi-ikäisten henkilöiden seuraksi ja tueksi esim. kävelylenkille, kaupungin kuntosalille, kirjastoon ja museoihin sekä Arthouse Cinema Niagaran elokuviin. Viimeisimpänä ovat tulleet mukaan Tampere Filharmonian konsertit. Luotsin seurassa pääset maksutta tutustumaan museoihin. - Koulutus on siis mitä monipuolisinta ja samalla innostavaa, jopa voi liioittelematta todeta: yleissivistävää. Tästä joukosta on syntynyt myös Olgan kellariryhmä, joka on adoptoinut Koulutuksessa tuleville luotsilaisille Milavidan kellarin Näsinkallion kerrottiin ensin tarkemmin, mistä kupeessa ja aikoo kunnostaa sen jälkion kysymys: palkattomasta vapaaeh- polville monipuoliseen käyttöön. Liikuntaluotsiksi Meri ei ole toistyöstä kulttuurin parissa Tampereen hakeutunut. Se edellyttää oman koulukaupungissa. tuksensa ja asiaan perehtymisensä, eikä - Jyväskylässä kulttuuriluotsi- aikakaan ihan kaikkeen riitä. toiminta oli käynnistynyt jo muutamia Meriä voi pyytää luotsitoiminnasta vuosia aikaisemmin, ja siitä saadut kokemukset olivat jonkinlaisena läh- ihan nimeltä omaksi luotsikseen. tökohtana. Sitten kartoitettiin kurs- Kyllä voi pyytää ja tulen mielelläni, silaisten odotuksia ja toiveita, Meri jos aikataulut sopivat. Kerroin Pilvi listaa ja jatkaa: Tuomaiselle, vapaaehtoistyön koor- Kävimme kaikissa Tampereen dinaattorille, että olen Taimin jäsen museoissa ja perehdyimme niihin ja haluaisin vastaisuudessa olla taimioppaan johdolla. Alusta saakka olemme laisille luotsi, jos pyydetään. Hänellä saaneet kutsun kaikkiin Tampereen ei ollut mitään sitä vastaan. Muistakaa museoiden näyttelyiden avajaisiin, kuitenkin, että voitte valita 30 luotsista. joten tiedämme, mitä taide- ja museo- Miehiäkin on nykyään kahdeksan. maailmassa tapahtuu. Meri on vienytkin taimilaisia pienenä ryhmänä eri näyttelyihin. - Säännöllisesti ja monta kertaa Luotsien mukaan voi ilmoittautua makkuukaudessa kokoonnumme koulutus- simissaan viiden hengen porukka. ja teema- sekä ideointitilaisuuksiin. Siellä vaihdetaan myös kuulumisia ja Meri on tyytyväinen, että lähti kokemuksia luotsauksista. mukaan luotsitoimintaan: - Elämääni on tullut uusia tuttuja, Kulttuuriluotseja on motivoitu ehkä ystäviäkin - aika näyttää. Olen myös siten, että he ovat päässeet saanut huimasti sosiaalisia kontakteja, tutustumaan sellaisiin paikkoihin, tavannut ystävällisiä ihmisiä, kokenut joihin ”tavallisilta ihmisiltä” on pääsy uusia asioita ja me-henkeä. Maailmani kielletty, kuten Ruskossa olevaan on avartunut, tullut vallan muuta ajataide-, tekstiili-, puu- ja metallikonser- teltavaa kuin minä itse. Tämä on ollut vointiyksikköön, Tampereen runsaisiin kaikin tavoin virkistävää. Minulle on jälkipolville taltioituihin esineisiin ja vahvistunut sanonta: ”Toiminta on niiden säilytystiloihin. taikasana”. ■ Viime kesänä he olivat päivän matkalla Mäntässä, taideviikoilla ja Göstassa. Meri kertoo, että luotsit voivat itse valita, mihin suuntautuvat. Osa heistä tekee ”kulissien takaista” työtä Tampereen kaupungin valokuva-arkistossa valokuvia arkistoiden. Ensimmäisen julkisen näyttelyn he pystyttivät Amurin työläismuseoon, ja toinen on tulossa Pappilanpuiston palvelukeskukseen lähiaikoina. - Osa käy Ruskossa auttamassa - Jopa kankaan painantaa olemme tekstiilien taltiointiin liittyvässä ompe- harjoitelleet, Meri sanoo. 9 kipunoita 2 / 2015 Kaveri mukaan kulttuuria tai liikuntaa harrastamaan TAMPEREEN KAUPUNGIN KULTTUURI- JA LIIKUNTALUOTSIT Jos yksin lähteminen kulttuurin ja liikunnan pariin tuntuu tylsältä tai vaikealta, voit pyytää maksutta kaveriksi kulttuuri- ja liikuntaluotsia. Luotsit ovat Tampereen kaupungin kouluttamia vapaaehtoisia, jotka lähtevät täysi-ikäisten henkilöiden seuraksi ja avuksi esimerkiksi kävelylenkille, kaupungin kuntosalille tai museoon. Kulttuuri- ja liikuntaluotsit vetävät myös kävelyryhmiä Miten luotsin saa kaveriksi liikunnan pariin? eri puolilla kaupunkia sekä toimivat kuntoilukavereina omatoimisissa kuntosaliryhmissä. Ryhmät ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Nääshallin kuntosalissa on 1. Valitse, mihin kohteeseen haluaisit mennä liikkumaan. kertamaksu. Luotsikohteina ovat mm. Tampereen kaupungin kuntosalit ja puistokuntosalit. Voit myös pyytää luotsia kaveriksi esimerkiksi kävelylenkille. Miten luotsin saa kaveriksi kulttuurikohteeseen? 2. Ota yhteys vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Pilvi 1. Valitse, mihin kohteeseen ja milloin haluaisit mennä Tuomaiseen joko puhelimitse 040 806 3910 tai sähköpostitse käymään. Luotsikohteina ovat mm. Tampereen taidemuseo, [email protected] Muumilaakso, Sara Hildénin taidemuseo, Vapriikki, Työväenmuseo Werstas, Lenin-museo ja kesäisin Amurin työ- 3. Sinulle etsitään vapaaehtoinen kaveriksi. läismuseokortteli sekä Pääkirjasto Metso ja elokuvateatteri Arthouse Cinema Niagara. 4. Tapaat luotsin valitsemassasi liikuntakohteessa etukäteen sovittuna aikana. Liikut yhdessä vapaaehtoisen kanssa. ■ 2. Ota yhteys vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Pilvi Tuomaiseen joko puhelimitse 040 806 3910 tai sähköpostitse pilvi.tuomainen@ tampere.fi 3. Sinulle etsitään vapaaehtoinen kaveriksi. 4. Tapaat luotsin valitsemassasi kulttuurikohteessa etukäteen sovittuna aikana. Tutustut kohteeseen tai nautit esityksestä yhdessä vapaaehtoisen kanssa. Taimilaisia kävi tutustumassa Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla -näyttelyyn Vapriikissa kulttuuriluotsi Meri Kaarnen kanssa 10 kipunoita 2 / 2015 Mielen maisemia Tiina Vartiainen KUVA: TIINA VARTIAINEN Mielen maisemia -niminen näyttely Reino Hietanen, Kimmo Kaivanto, oli koonnut teoksia yhdeksältä suo- Ahti Lavonen, Aarno Salosmaa, malaistaiteilijalta: Göran Augustson, Jaakko Sievänen sekä Kain Tapper. Juhana Blomstedt, Mauno Harman, Näyttelyssä tarkasteltiin tapoja, joilla mielikuvat, muistot ja tunnelmat siir tyvät teokseen. Jokainen taiteilija valikoi sekä tietoisesti että tiedostamattomasti, mitkä muistikuvat päätyvät teokseen ja miten ne siinä näyttäytyvät. Tämän jälkeen katsoja näkee ja tulkitsee teokset omista lähtökohdistaan. Minnan, Marja-Leenan ja Timon takana Kimmo Kaivannon teos. Kulttuuriretkeläiset kävelivät taidenäyttelyyn aurinkoisessa säässä. rakennelmat herättivät mielenkiinnon niin suuruudellaan kuin mielenkiintoisten muotojensa puolesta. Kulttuuriretken jälkeen tehdyn minigallupin mukaan Taimin kulttuuriretkeläiset pitivät kaikkein merkittävimpinä Kimmo Kaivannon ja Kain Tapperin teoksia. Molempien taiteilijoiden teoksista huokui suomalainen luonto, maisemallisuus ja luontoelämykset. Kimmo Kaivannon suuret ja näyttävät maalaukset veivät katsojat muun muassa lumiseen metsäNäyttelyn teokset olivat maisemaan. Kain Tapperin puupääasiassa ei-esittäviä, veistokset erottuivat edukseen maalausmikä synnytti Taimin kult- valtaisesta näyttelystä ja niiden hakattu, tuuriretkeläisissä mieli- sahattu, veistetty, hiottu ja patinoitu pide-eroja. Osa piti siitä, pinta toi esiin puun monia puolia. että teokset olivat haastavia ja pakottivat miettimään Näyttelykierroksen jälkeen teoksen lähtökohtia. kaipasimme hengenravinnon lisäksi Joskus teoksen nimi vielä lisäravintoa, johon saimme ja tarina avasivat teosta avun taidemuseon Café Sarasta. Herja sen syntyä paremmin kulliset leivoskahvit kruunasivat tämän käsiteltäväksi. Kiitosta sai mukavan ja antoisan kulttuuripäivän. myös pintastruktuuri, jota Keväisen auringonpaisteen helliessä erityisesti taiteilija Ahti suuntasimme kohti päivän muita Lavonen oli teoksissaan haasteita.■ upeasti hyödyntänyt. Mauno Har tmanin purettujen rakennusten vanhoista hirsistä tehdyt 11 kipunoita 2 / 2015 KUVA: SIRPA Huhtikuun 9. päivä suuntasimme Kohtaamispaikka Toivosta kulttuuriretkelle Sara Hildénin taidemuseoon. Jo matkalla ihailimme tamperelaista arkkitehtuuria sekä katutaidetta, joskin graffitit herättivät mukaan lähteneessä kulttuuriväessä enemmän vihastusta kuin ihastusta. Aurinkoisen kevätkelin siivittäminä saavuimme perille aikataulussa. AKTIIVIPASSI tuli käyttöön Tampereella MONEN VUODEN ODOTUKSEN JÄLKEEN Aila Dündar-Järvinen Syksyllä 2006 heräsi tamperelaisten valtuutettujen keskuudessa ajatus aktiivipassin ottamisesta käyttöön kaupungissa. Aktiivipassin saamisessa Tampereelle meni monta vuotta, mutta nyt se on vihdoin käytössä. Omalta osaltani kaupunginvaltuutettuna yritin edistää aktiivipassia valtuustoaloitteilla, joista viimeisimmän jätin syyskuussa 2013 valtuuston kokouksessa, sekä Kuule köyhää -kansalaistoiminnan kautta. Valtuustoaloitetta käsiteltiin valtuuston talousarviokokouksessa 17.11.2014, ja virkamiesvastauksessa todettiin, että määrärahan kohdentaminen tarkentuu lautakunnan vuosisuunnitelman yhteydessä. Näin tapahtuikin, kun terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta päätti lopulta aktiivipassin käyttöönotosta 11.2.2015. eläville pitkään toimeentulotukea saaneille. Vuoden 2012 talousarvion hyväksymisen yhteydessä sovittiin yksimielisesti, että ”toimeentulotukiasiakkaiden niin sanotun aktiivipassin valmistelua jatketaan siten, että se voidaan ottaa käyttöön vuoden 2013 alussa”. Tähän aikatauluun ei ihan päästy. Vuonna 2014 Tampereen kaupungin köyhyystyöryhmä esitti köyhyysohjelmassaan yhtenä toimenpide-ehdotuksenaan, että Tampereella toteutetaan pilottihanke aktiivipassin kokeilemiseksi. Köyhyysohjelmassa olevien Jo vuoden 2007 talousarviossa toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen päätettiin, että joukkoliikenteen lip- myönnettiin 100 000 euron määräraha, pu-uudistuksen yhteydessä selvitetään joka käytetään nyt kokonaisuudessaan vähävaraisille tarkoitetun alennuslipun, aktiivipassiin. ns. aktiivipassin, käyttöönotto ja mahdollisuudet yhdistää se muihin TKL:n Useat kaupungit Suomessa ovat selalennuslippuihin. vittäneet aktiivipassin käyttöönottoa. Hanke on ollut esillä siis jo vuodesta Sillä tarkoitetaan alennuskorttia, jonka 2007, mutta se ei ole toteutunut talou- kaupunki voi myöntää pitkään toimeendellisista syistä. Käytännössä aktiivi- tulotukea saaneille. Aktiivipassi on passiasia ei vuosiin edennyt mihinkään käytössä jo monessa Keski-Euroopan suuntaan. Vuoden 2011 syksyllä maassa, esim. Saksassa ja Itävallassa. valmistui selvitys, jonka mukaan alku- Se perustuu ajatukseen, että matala vaiheessa aktiivipassi voitaisiin myöntää tulotaso ei saa olla esteenä ihmisten suurimmassa syrjäytymisvaarassa monipuoliselle osallistumiselle, 12 kipunoita 2 / 2015 aktiiviselle elämälle ja itsestä huolehtimiselle. Liikenteen ja liikunnan ohella se koskee useissa maissa myös terveys- ja kulttuuripalveluja. Tällöin puhutaan aktiivi- ja kulttuuripassista. Tyyne Hakkaraisen köyhyysselvitys valmistui vuonna 2009. Se sai alkunsa valtuutettujen Aila Dündar-Järvisen ja Jari Heinosen valtuustoaloitteesta, jossa esitettiin, että Tampereen kaupungin tulee tehdä selvitys kaupunkiköyhyydestä ja luoda köyhyyden vastainen toimintamalli. Tampereella marssittiin 25.5.2013 köyhien oikeuksien puolesta, ja keskustorille kokoontunut Kuule köyhää -päivän kansalaiskokous teki kansalaisaloitteen Tampereen kaupungille aktiivipassin käyttöönotosta. Suomessa on 700 000 köyhää ihmistä. Köyhiksi lasketaan kaikki ne, jotka ansaitsevat alle 60 % väestön mediaanitulosta. Suomalaisista 13 % oli pienituloisia vuonna 2011. Pienituloisia ovat henkilöt, joiden tulot yhden hengen kotitaloudessa ovat alle 13 700 euroa vuodessa, noin 1 140 euroa kuukaudessa. Köyhien määrä on Tampereella kaksinkertaistunut vuodesta 2000, ja heitä on tällä hetkellä noin 40 000. Pienituloisten osuus (köyhyysaste) koko väestöstä on Tampereella n. 20%. Työttömyys on Tampereella ollut pitkään korkea, noin 17-18 %. Kaupunkiympäristö on pienituloisille haasteellinen asuinpaikka: asumis- ja elinkustannukset ovat korkeat, liikkuminen on hankalaa ja kallista. Kuitenkin myös pienituloisten on kyettävä liikkumaan. Palvelut eivät ole asuinpaikan vieressä, kulttuuritarjonta, ystävät, harrastukset jne. ovat usein toisessa kaupunginosassa tai keskustassa. Lippujen hinnat rajoittavat monien mahdollisuuksia osallistua, käyttää palveluja, harrastaa ja tavata muita ihmisiä. ■ Aktiivipassin periaatteet Voit hakea aktiivipassia 1.4.2015 lähtien näin: toimeentulotukianomuksen yhteydessä TAI lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen osoitteella Tampereen kaupunki, Toimeentulotuen palvelut / Toimeentulotuen yksikkö, Hatanpäänkatu 3 F, 33900 Tampere TAI jättämällä hakemuksen Sarviksen postilaatikkoon osoitteessa Hatanpäänkatu 3 F. - Aktiivipassin saat, jos olet saanut yhtäjaksoisesti toimeentulotukea vähintään 10 kuukautta 12 kuukauden aikana. - Aktiivipassi ladataan Tampereen joukkoliikenteen matkakorttiin. Aktiivipassi toimii kuten normaali matkakortille ladattu arvolippu. Se ladataan henkilökohtaiselle matkakortille. - Arvolipun saa kaksi kertaa vuodessa. Aktiivipassi on Tampereen kaupungin myöntämä 50 euron arvoinen arvolippu, josta itse maksat 5 euron omavastuuosuuden kummallakin kerralla. Omavastuuosuuteen ei saa toimeentulotukea. - Aktiivipassilla voit maksaa bussimatkoja Tampereen seudun joukkoliikenteessä vyöhykkeellä 1 (Tampere, Pirkkala, Vatialan alue, Kangasala, Pitkäniemen alue Nokialla, Sääksjärven alue Lempäälässä ja Siivikkala Ylöjärvellä). - Aktiivipassilla voit myös maksaa käyntisi Tampereen kaupungin uimahalleissa (Tampereen uintikeskus, Tesoman uimahalli, Hervannan uimahalli ja Pyynikin uimahalli) ja kuntosaleilla ( Nääshalli, Hervannan vapaa-aikakeskus ja Hervannan jäähalli). - Museokeskus Vapriikkiin, Tampereen Taidemuseoon ja Sara Hildénin taidemuseoon pääset ilmaiseksi, kun kerrot kassalla olevasi aktiivipassin haltija. - Aktiivipassi on haettavissa 31.12.2015 asti. 13 kipunoita 2 / 2015 TELEVISION orja Se pimeni. radiota. En tarvitse televisiota. Kun uni lähestyy, olen jo melkein asian Teevee. Toosa. reunalla. Siinä missä vapaus kuiskahtaa. Rauha on lepoa. Lepo rauhaa. Et On ilta. Oscarit jaetaan. Asut, palkitut tarvitse toosaa, et tarvitse tarvitelokuvat. sevuutta. Aamulla sama veisu jatkuu. Ponkaisen En näe niitä. silmät rähmässä teeveen eteen. Olen itseni varassa kuin kirppu yhden hiuksen varassa. KorjaajaApu viettää vapaata. Hän istuu sohvalla ja tuijottaa omaa televisiotaan. Onnettomuudet tapahtuvat illalla. Auki. Odotus. hän on viisas vanhus ja minä tietämättömyydestä rähmälläni maassa. Hän opastaa. Liittymän haltija vastaanottaa puheluni viidentoista minuutin kuluttua. Asia etenee. Todellakaan en ole enää näkymätön, huomaamattomuudessani vaikeasti ymmärrettävä, vaan minut ymmärretään, ongelmani ymmärretään. Kädet vapisevat, rutiinit huutavat, autius ei ole vain autiolle hiekka- Korjaaja tulee. rannalle menoa, niin kuin iskelmässä lauletaan, vaan autius loistaa kuva- Hän hakee tietokeskusta. Vintistä, Aina. ruudusta suoraan minuun. koska siellä ne yleensä ovat. Ei ole tässä talossa. Mies poukkoilee. Hänellä on Istun tosiasian edessä. Se on Kanavia ei ole löydettävissä. kiire. Hän on työläinen ja hänellä on Riippuvuus. kiire. Tehdä, tuottaa, järjestää. Minä Olen koukussa koneeseen. Lause ei jätä minua, ei toosaa. Se ravaan jäljessä. Vahdin. Ettei työtä Katson toosaa kuin maailmaa jossa en virnuilee. Tämä on selvitettävä. On jätetä kesken, ettei hän kyllästy, anna ole enää mukana. mentävä ongelman ytimeen. Kunpa periksi, luovuta. Ei hän, hän tekee, Koneeton koti on hiljainen, outo vai- olisi joku. Hän, joka soittaisi tar- suorittaa tehtävänsä loppuun. kenemisen kuoppa. vittavan puhelun, löytäisi oikean Räpsytän. Painan jokaista nappia. ihmisen, oikean kanavan. Korjaa- Vika ei ollut minun. Vika ei ollut jakanavan. teeveen. Vika purjehti näkymättöEi mitään. myydestä linjoihin ja aiheutti vian. Mutta ketään ei ole. Minä olen. Helpotus lentää päittemme yllä. Kanavia ei ole löydettävissä, lukee Kukaan ei ole syyllinen, ketään ei ruudussa. Tärisen puhelimen ääreen. Otan sen tarvitse syyttää. Sama kuin minulle sanottaisiin. Et ole käteeni, katson vanhentuneesta puhe- Tietoverkot nyt ovat tällaisia, sanoo olemassa. Sinut on poistettu. linluettelosta taloyhtiön numeron. korjaaja. Olet kanavaton. Toosa on peilini. Se ei vaadi, ei kysy, ei Numero ei ole enää käytettävissä. Palaan sohvaan. Istun ja ajatukset rynarvostele. Toosa antaa. täilevät otsani takana. Miksi. Nythän Olen vastatuulessa. Vastustajat ovat asia ratkesi. Kuitenkaan suuremmat Suren kuin ystävää surraan. liikkeellä. Vaikeus on päiväni nimi. ongelmat eivät ole verrattavissa Muistellaan. Yhteisiä itkuja ja nauruja. Netti aukenee, netti tottelee vapinaani. omaani. Olenko tällainen. Olenko Menen nukkumaan. Oikea numero. Hallelujaa. Nuori todella tällainen. Yritän unohtaa toosan, jokaisen nainen vastaa. koneen. Yritän vaipua riippumat- Nuorella naisella on maailman kärsitomuuden tilaan. Olkoot koneet. vällisyys, hän taputtaa linjoja pitkin Olkoon kaikki. Luen kirjoja, kuuntelen päätäni rauhoittavasti. Tässä tilanteessa Riitta Penttinen 14 kipunoita 2 / 2015 Gallup Mikä on parasta kesämusaa? HAASTATTELU JA KUVAT: RITVA MERINEN Teija: Auroran reggae-musiikki ja suomalainen rap-musiikki tietenkin, oikein positiivinen suomiräppi! Kesään kuuluu myös se pakollinen kesähittibiisi. Tommi: Ruotsalaiset klassikot ovat minun kesämusaa, esim. Sommartiden. Joskus se oli ”Vielä on kesää jäljellä”. Ja tietenkin, juuri nyt: ”Tästä kesä voi alkaa…” Niko: Aurinkoisella säällä kesällä laitetaan autostereoihin iloista, perinteistä rock`n rollia, semmoista hyväntuulista. Sään mukaan se menee, mikä milloinkin maistuu. Huonommalla ilmalla voikin enempi syventyä sanoihin. Eeva: Kesämusiikkia on parhaimmillaan Popedan ”Pitkä kuuma kesä”. Ansku: Valvomo: Mikä kesä! Smurffit! Kesäbiisejä on miljoona. Skillet-biisi kuuluu kesään ja Fools Gardenin ”Lemon Tree” tietenkin ja Bon Jovi. 15 kipunoita 2 / 2015 Virkistäydy luonnossa kesällä omatoimisesti Tomi Suomalainen ja Ritva Merinen Olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että täällä Tampereen alueella on mahdollista lähteä helposti kävelemään luonnossa omatoimisesti hienoissa maisemissa. Luonto on lähellä, keskustankin alueella luontoon pääsee kävellen viidessä minuutissa esimerkiksi Pyynikin tai Kaupin metsään. Luonto virkistää mieltä ja kehoa. Luonnossa voit myös löytää itsestäsi uusia puolia. Metsässä kävellessä kohennat kuntoasi huomaamatta nauttien samalla hiljaisuudesta, luonnon äänistä, tuoksuista ja erilaisista tuntemuksista koskettelemalla luontoa, esimerkiksi puita, lehtiä ja varpuja. 16 kipunoita 2 / 2015 Tässä esittelemme kaksi tamperelaista kohdetta, joihin pääsee lähelle linja-autolla. säikähtää! Luontopolun rastit on merkitty valkoisin tolpin, joissa on numerointi. Suolijärven luontopolku Hervannassa kulkee nykyisin kokonaiSuolijärven lenkki Hervannassa suudessaan järven rantaa pitkin. Polun rasteilla tutuksi tulevat monenlaiset Lähtö Suolijärven uimarannalta. kasvit. Paikoin Suolijärven maisemaa värittävät jyrkät kallioseinämät sekä BUSSIPYSÄKIT: Lähimmäksi Suo- massiiviset siirtolohkareet. Polku on lijärven luontopolkua pääsee linjalla yhteydessä myös Hervantajärven luon30. Pysäkki on Suolijärven uimarannan topolkuun. kohdalla. Suolijärven lenkille löytyy myös Suolijärven luontopolku on n. 4,5 kartta Tampereen kaupungin nettikm pitkä ja maasto on suhteellisen sivuilta: http://www.tampere.fi/tievaihtelevaa, jalassa kannattaa olla dostot/5ytbQkVGx/Hervantajarvi_ kunnon kengät eikä hyttysiä kannata Suolijarvi.pdf Niihaman ulkoilumaja Oppaita ja lisätietoja saat: Helpoiten Niihaman lenkille pääset menemällä linja-autolla Taysin eteen, josta kävelet Kaupin urheilupuistoon. Kaupin urheilupuistosta lähtee opastettu reitti Niihaman ulkoilumajalle. Matka on noin 4 km suuntaansa. Maasto on helppokulkuista ja sinne menee selkeä polku. Niihaman ulkoilumajalla on mahdollista grillata makkaraa ja jos ei ole omia puita mukana, puut voi ostaa majalta pientä maksua vastaan. Palvelupiste Frenckell Frenckellinaukio 2 B Jos innostutut jatkamaan lenkkiä tai käytössäsi on oma auto, jolloin voit ajaa Niihaman ulkoilumajalle, löytyy alueelta myös Niihaman luontopolku. Niihaman luontopolku alkaa Niihamajärven rannan ulkoilumajalta ja kiertää Soukonvuoren kautta takaisin ulkoilumajalle. Pituutta polulle kertyy reilut 3 kilometriä ja rasteja sen varrelta löytyy 10. Avoinna arkisin klo 8.30 - 15.45 p. 3146 6700 www.tampere.fi/asiointi/palvelupistefrenckell Ympäristötietokeskus Moreenia Satakunnankatu 13 B, 3. krs Avoinna ti klo 10-15 sekä ke-to 10-18 www.tampere.fi/moreenia ja nettisivuilta: http://www.tampere.fi/tiedostot/53TV6uiEx/niihama.pdf Reitillä näet kaunista koivikkoa, soistunutta rantaa, tuoretta ja kuivaa kangasmetsää sekä rehevää lehtokorpea. Paikoin polun kosteimmilla alueilla on pitkospuita kulkua helpottamaan. Kumisaappat ovat silti tälle luontopolulle hyvä varustus mukaan otettavaksi. Puihin maalatut punaiset kolmiot auttavat reitin löytämisessä ja polun varren rastit on merkattu maastoon numeroiduilla paaluilla. ■ 17 kipunoita 2 / 2015 Ä Ä P S TUULI is back! Johanna Ania Tuulispään elämässä on ehtinyt tapahtua yhtä ja toista. Hän on kirjoittanut tämänkin lehden sivuilla jatkavansa uteliaana kohti uusia elämän seikkailuja mutta myös jättänyt jäähyväiset teille, joihin hän tutustui Ruusan kahvilassa, vertaisryhmissä ja olkkarissa. Mutta tämän kirjoituksen otsikko “Tuulispää is back” ei ainoastaan jatka siitä, mihin hän edellisessä kirjoituksessaan jäi, vaan johdattaa lukijat siihen Tuulispään arkeen, jota hän niin kovasti kaipasi kaikki ne vuodet, jotka hän sairasti. Siellä, mistä Tuulispää tulee, on aina arvostettu työntekoa ja työteliäisyyttä. Työ on ollut mitta, jota ihmisestä on käytetty. Sairastuttuaan Tuulispää koki menettäneensä arvonsa ihmisenä, työtä tekevänä ja ahkerana yksilönä. Pieni puuhastelu ja arjen askareet eivät pystyneet täyttämään Tuulispään elämässä sitä aukkoa, jonka työelämä oli ottanut ja myöhemmin muuttanut salakavalasti narkomaniaksi. Kun sitten tuli jälleen aika palata (siihen kovasti kaivattuun) työelämään, liittyi siihen Tuulispään mielessä hyvin ristiriitaisia tunteita: jaksanko, osaanko, voinko, kelpaanko… Hän jaksoi, hän osasi, hän voi, ja hän ennen kaikkea kelpasi. Hän tarttui uusiin työtehtäviin päättäväisenä, täynnä tarmoa; hän huomasi, että häntä arvostetaan ja hänen mielipiteitään kuunnellaan. Hän tajusi, etteivät hänen taitonsa ja tietonsa olleet kadonneet Työelämään paluu tapahtui marraskuun 24. päivä mihinkään, ja hän kykeni oppimaan ja 2014. Päivä, jonka Tuulispää tulee muistamaan koko lopun omaksumaan uutta. elämäänsä. Tuo päivä tulee edustamaan Tuulispään elämässä sitä hetkeä, kun hän alkoi taas uskoa itseensä. Paluu työelämään on kuitenkin ollut 18 kipunoita 2 / 2015 valinnan tekemistä työn ja vapaa-ajan välillä, niiden arvottamista omina ja toisistaan riippumattomina asioina. Tuulispää tekee vajaata työviikkoa (90 prosenttia täydestä työajasta), jotta aikaa jäisi myös rakkaille harrastuksille sekä ennen kaikkea “työstä palautumiseen”. Tämä työstä palautuminen on Tuulispäälle verraten uusi asia, sillä aikaisempi työelämä vei hänet täysin mennessään.Työelämästä palautuminen vei loppujen lopuksi lähes neljä vuotta täysin poissa työelämästä. Tässä aikaisemmassa työelämässään Tuulispää meni tuulispään lailla: kotoa töihin ja töistä kotiin. Työ oli hänen elämänsä sisältö, muuhun oli vuosien kuluessa yhä vähemmän aikaa. ajallekin jäisi aikaa. Toki Tuulispään täytyy rehellisesti todeta, että helpommin sanottu kuin tehty… On ollut päiviä, jolloin töissä on mennyt luvattua pidempään: töihin lähtiessä on ollut pimeää, töistä tullessa on ollut vielä pimeämpää. Tämän pimeyden väliin on mahtunut aamu- ja iltapala. Mutta tämän vuoksi Tuulispää pitääkin säntillisesti kirjaa työssäoloajoistaan. Työviikon päätteeksi hän laskee saldon: tuliko plussaa vai miinusta? suin päin kohti uusia haasteita ja voimainkoitoksia. Mutta uskon, että Tuulispää on kuitenkin edes jollakin tavalla oppinut sairastumisestaan ja loppuunpalamisestaan: hän osaa ottaa iisisti ja vain olla möllöttää. Hän vain makaa sohvalla silmät kiinni ja kuuntelee tuulen huminaa nurkissa. Odottaa, että joku tekee voileivän ja lämmittää saunan. Noina hetkinä se ihmisen arvon mitta on aivan jotakin muuta kuin työn tekeminen ja työteliäisyys. Se on se elämästä ja hetkestä nauttimisen ilo Onneksi Tuulispäällä on hyvin - olkoon sitten laiturin nokassa ränaktiiviset vanhemmat, jotka soittelevat täsateessa tai taivaan revontulia ihasTuulispäälle ja kyselevät töistä, har- tellessa. rastuksista, vapaa-ajasta. ”Oletko Näinä hetkinä mieleen eivät muistu muistanut syödä?” kuuluu usein ne tekemättömät työt tai valvotut yöt. puhelimen toisesta päästä. On vain tämä hetki, ja se on se arvoni Erityisesti Tuulispään äiti on ottanut mitta. ■ omaksi elämäntehtäväkseen pitää huolen siitä, ettei Tuulispää-tytär enää rasita itseään liiallisella työnteolla, että Tuulispää vain (joskus) on. Tuulispään isä puolestaan yllättää tytärtään lähettämillään herkkupaketeilla. Näissä paketeissa on suklaata sekä muita Tuulispään herkkuja, ja ne ovat aina yhtä mieleisiä yllätyksiä. Tämä työstä palautuminen on, ja tulee varmasti aina olemaan, tasapainoilua mielenkiintoisten työtehtävien ja terveen itsekkyyden välillä. Joskus (tai käytännössä viitenä päivänä viikossa) on katsottava kelloon, laitettava tietokone kiinni ja todettava, että päivä on tullut työtuntien osalta täyteen. Se, mikä jäi tekemättä, ehtii odottaa huomiseen… On aika lähteä harrastusten pariin tai moikkaamaan Erkkiä ja muita olkkariin. Läpi tämän kirjoituksen Tuulispää On kenties aika pistäytyä ystävän kanssa Hulluilla Päivillä tai elokuvissa. on korostanut työn tekemisen ja tehokkuuden merkitystä omassa Tai vain olla möllöttää kotona. elämässään. Ehkä jo sana “tuulispää” Joku saattaisi sanoa, etteivät ne kuvaa tätä, osaltaan… Sen verran Tuulispää on kuitenkin työtunnit sinällään kerro mitään aktiivisuudesta tai työn tekemisen tehok- oppinut omasta historiastaan, että kuudesta. Aivan totta. Mutta Tuulispään oman itsen kuuntelu on edellytys tapauksessa ne työn tekemiseen varatut hyvinvoinnille ja elämästä nauttimiselle. työtunnit on rajoitettu jo työsopi- Olkoonkin, että hän aina aika ajoin muksessa sen vuoksi, että sille vapaa- “unohtaa” kaiken oppimansa ja säntää 19 kipunoita 2 / 2015 Keskiaukealla TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO Pelko Tänään menen ulos raikkaaseen ilmaan. Nukun päiväunet ensin. Taitan peiton reunat vartaloni alle. Laitan tyynyn vasemman korvani päälle. Kasvoille jätän pienen tirkistysaukon. Unessa näen suuren uroshirven. Sillä on valtavat mustat sarvet. Sen vartalo on kuvioitu pienillä samankokoisilla violeteilla tilkuilla. Juoksen hirven luokse. Se katsoo minua. En pelkää. Annukka Starck Jo poistui murheen ies kun mies komea sisään astui huulet heti kastui. Alkoi ilo ja onni tonni murhetta poistui toistui huulilla rakas oot paras. Koko yö halittiin lapsille nimet valittiin tehtiin rakkaudesta pesä olihan keskikesä. Villitilli 20 kipunoita 2 / 2015 Loitsu Kuita Katseenvangitsijan toinen rinta paljaana. Silti pilvipuserossa vielä pullottaa. Timo Päivinen Anna paistaa aurinkoisen kultaisena kehräsenä lämpimänä sätehinä karkoita sade kavala pisarat pahat pihoiltamme vesivaltoina vierivi ukkonen urahtelevi ei helähdä heinänvarsi eikä varjot vavahtele ota pois veden valta nyt on kyllin vilvoteltu ota pois pahat pilvet pilvet ukkosen uhoovat anna heinän heilimöidä keveästi tuulen tiellä anna säteet kirkkahammat säteet auringon ihanan pois menis turhat vaivat selkäkivut selättävät tanssijalkakin kevenis vanha nuoreksi tulisi anna jo auringon paistaa korkealle taivaan laen siitä vaivaset virkoaisi hymy silmistä siristäisi kestäisi taas synkän syksyn syksyn pahan purevan Ilmatar ilmojen impi puhalla pois pohjoistuulet ehtisi etelän tuulet poutapilvet purjehtimaan Sanat ovat taidetta anna jo kesä ihana kesä kaunis kukkinensa niin en kuuna muuta pyytäis anelisi armoasi Maarit Aila Airaksinen 21 kipunoita 2 / 2015 Taimin vuosi 2014 oli JOTAIN UUTTA ja PALJON VAKIINTUNUTTA Ritva Merinen M enneen vuoden 2014 viikossa n. 50. tapahtumat ja vaikutukset on Jäsenmäärä yhdistyksellä on jo taas ylös kirjoitettu. pitkään ollut vähän yli tuhat, vuoden 2014 lopussa jäseniä oli 1036. Yhdistys toteuttaa osallisuutta, Viime vuonna yhdistys joutui sosiaalisuutta ja vertaistukea tarjoavia luopumaan yli kymmenen vuotta toitoimintamuotoja. Näitä ovat vertaistu- minnassa olleesta Ruusan Kahvilasta. kiryhmät, liikunnalliset ryhmät, kohtaa- Yhdistyksen hallitus päätti lopettaa mispaikkatoiminta, olohuonetoiminta, Ruusan Kahvilan liiketoiminnan tapahtumat, retket, info- ja teemaillat 31.3.2014 taloudellisesti kannattasekä elokuvissakäynnit. Lisäksi yhdistys mattomana. valvoo jäsentensä etuja ja toimittaa jäsenlehteä. Vertaisuus on yhdistyksen Mielenterveysyhdistys Taimi ry laati yhdistyksen pitkän aikavälin strategian olennaisin toimintamuoto vuonna 2014 aikana. Strategia sisältää tavoitteet ja painopisteet vuosille Vertaisryhmissä mielenterveyskun2015-2020. toutujat osallistuvat toimintaan joko Yhdistys tavoitti vuonna 2014 ryhmänohjaajana tai ryhmään osalsuuremman määrän kävijöitä kuin listuvana. Ryhmässä yksilö voi kokea vuonna 2013, joten toiminnan kehit- samaistuvansa muihin yhteisen mietymisestä oikeaan suuntaan voidaan lenkiinnon kohteen tai kokemustaustan olla tyytyväisiä. Uutta toimintaa jakamisen kautta. vuonna 2014 olivat tietokoneopastus, Pitkäjännitteinen, säännöllisesti nuorten ryhmä 18-29 –vuotiaille, Koh- kokoontuva ryhmä tukee mielentervetaamispaikka Toivon käynnistäminen, yskuntoutujan kuntoutumista hoidon tunnelukko-ryhmä, jooga, mindfull- rinnalla, lisää sosiaalisia suhteita, aktivoi ness-kurssi, yksilövalmennukset, Iloa ja kohottaa elämänlaatua. Ryhmänohihmissuhteista -kurssi, arvokävely, jaaminen lisää yksilön mahdollisuutta geokätköily ja futsal-ryhmä, sieniretki ottaa vastuuta muista ihmisistä ja ja Ukkojen ehtoo -tapahtuma. osallistua yleishyödylliseen ja tärkeään Kaikkiin yhdistyksen järjestämiin tekemiseen. ryhmiin (olohuonetoiminta ja kohtaaVertaisryhmien teemoja ovat mispaikkatoiminta mukaan laskettuna) mm. keskustelu, musiikki, taide ja osallistumiskertoja vuonna 2014 oli käsityöt, kielet sekä kulttuuri. Keskusyhteensä 20420. Tapahtumat mukaan teluryhmissä aiheina ovat eri mielenlaskettuna osallistumiskertoja oli lähes terveyden häiriöt (kaksisuuntaisuus, 25000 (24979). Osallistumiskerrat päihde- ja muut riippuvuudet, nousivat 1782 kerralla vuodesta 2013. masennus, äänien kuuleminen, ahdisKokonaisuudessaan ryhmiä kokoontui tuneisuus, paniikkihäiriöt tai sosi- 22 kipunoita 2 / 2015 aalisten tilanteiden pelot). Ryhmän aiheet valikoituvat ohjaavien henkilöiden mielenkiinnon mukaan. Vertaisryhmät kokoontuivat pääsääntöisesti kerran viikossa tammi-toukokuun ja syys-joulukuun välisenä aikana. Kokonaisuudessaan ryhmät kokoontuivat 1507 kertaa vuonna 2014. Osallistumiskertoja näissä ryhmissä oli 5056. Vuonna 2014 järjestettiin vertaisohjaajille 3 koulutusta sekä virkistyspäivät keväällä ja vuoden lopussa. Syksyllä 2013 aloitettiin säännölliset kahvihetket ryhmänohjaajien kanssa joka toinen kuukausi ja tätä käytäntöä jatkettiin vuonna 2014.Vertaisohjaajille on tärkeää vaihtaa kokemuksia ja käydä läpi ryhmän ohjaamisessa esille tulleita asioita muiden ryhmänohjaajien sekä toiminnasta vastaavan työntekijän kanssa. Toiminnallisuus on tärkeää Keskustelu- ja kädentaitoryhmien lisäksi yhdistys järjestää toiminnallisia ryhmiä, jotka painottuvat fyysisen aktiivisuuden edistämiseen. Ryhmät ovat suunnattuja henkilöille, jotka hyötyvät liikunnallisesta aktiviteetista ja joiden voimavarat liittyvät kehollisuuteen. Ryhmissä tutustutaan erilaisiin lajeihin ja ympäristöihin sekä omaan itseen liikkujana. Ryhmiä olivat vuonna 2014: rentoutus, salibandy, sulkapallo, kuntosali, kuntonyrkkeily, jumppa ja venyttely, lentopallo, koripallo, futsal, jalkapallo ja jooga. varsinaisesti vain viikonloput. Arkipäivisin olohuonetoiminta on kohtaamispaikan sisällä tapahtuvaa toimintaa. Uutena toimintamuotona Kohtaamispaikkatoiminta Shakkihetki Kohtaamispaikka Toivossa. Ryhmien kokonaisuudesta ja ohjaamisesta vastasi jäsentoiminnan ohjaaja. Jäsentoiminnan ohjaaja tukee toimintaan osallistumista yksilöllisen tuen keinoin. Yhdistyksen jäsenet tarvitsevat erityistä tukea toimintaan lähtemisessä, ryhmässä olemisessa ja esim. sääntöjen noudattamisessa. Ryhmien tarkoituksena on madaltaa mielenterveyskuntoutujan kynnystä osallistua muiden toimijoiden tarjoamaan liikuntatarjontaan sekä tarjota paikka ja yhteisö, jossa liikunnallisin keinoin löydetään ja lisätään yksilön omia voimavaroja. Niin fyysinen kuin psyykkinenkin kunto paranee ko. ryhmien myötä. Ryhmätoiminta järjestettiin pääosin yhdistyksen ulkopuolisissa tiloissa, joita on vuokrattu Tampereen kaupungilta ja yksityiseltä sektorilta. Toiminnalliset ryhmät kokoontuivat tammi-toukokuussa ja syys-joulukuussa yhteensä n. 10 kertaa viikossa. Kesäkuukausina ryhmässä liikuttiin 8 kertaa viikossa.Yhteensä ryhmät kokoontuivat vuoden 2014 aikana 398 kertaa, osallistumiskertoja näissä ryhmissä oli 4586. yhdistyksen omistaman Ruusan Kahvilan tiloissa. Jäsenkahvilan vastuuhenkilöinä olivat kaksi yhdistyksen jäsentä, jotka saivat työstään myös palkkaa. Jäsenkahvila oli avoinna Ruusan Kahvilan sulkemisajan jälkeen eli klo 15.30 - 18.30 välisen ajan. Jäsenkahvilassa järjestettiin ohjelmaa 4 iltana.Yhteensä jäsenkahvila oli avoinna 34 kertaa, joissa osallistujia oli yhteensä 826 eli noin 24 henkilöä/ ilta. Jäsenkahvilatoiminta lopetettiin keväällä Ruusan Kahvilan lopettamisen myötä. Jäsenkahvilatoiminnan korvasi Kohtaamispaikkatoiminta, joka käynnistettiin syyskuun alussa. Olohuonetoiminta järjestettiin Ruusantalon alakerrassa olevassa erillisessä tilassa vuoden jokaisena päivänä, myös loma-aikoina ja juhlapyhinä. Olohuonetta pidettiin avoinna vertaisvalvojaperiaatteella. Olohuonetoiminta siirrettiin talon yläkertaan alakertaan toukokuussa tulleen remontin vuoksi. Olohuoneessa kokoonnuttiin vuoden 2014 aikana 226 kertaa, osallistumiskertoja oli yht. 6362. Olohuoneen kävijät tilastoitiin syksystä Jäsenkahvila ja alkaen osittain kohtaamispaikan olohuonetoiminta ovat kävijöiksi. Tämän vuoksi olohuoneen jäsenlähtöistä toimintaa kävijämäärät hieman laskivat vuodesta 2013 (8779). Vertailtaessa olohuoneen Jäsenkahvilatoimintaa järjestettiin kävijöitä edellisiin vuosiin on hyvä vuonna 2014 tammi-toukokuun huomioida, että olohuonetoiminnaksi välisenä aikana kaksi kertaa viikossa on syyskuusta 2014 alkaen kuulunut Kohtaamispaikkatoiminta aloitettiin syyskuun alussa 2014. Kohtaamispaikan käyttöön otettiin Ruusan Kahvilan käytössä olleet tilat. Kohtaamispaikan toiminta pitää sisällään avoimia ryhmiä ma-pe välisenä aikana sekä yhteisen kokoontumistilan. Kohtaamispaikka Toivo on avoinna kaikille. Toivoon voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista tai etukäteen suunnittelematta. Kohtaamispaikassa on luettavana päivän lehdet, käytössä yleisötietokoneet ja myynnissä edullisesti kahvia ja pientä purtavaa. Kohtaamispaikassa voi viettää aikaa tullessaan Taimin ryhmätoimintaan tai vain poiketa tapaamassa muita ihmisiä. Kohtaamispaikan toiminnasta vastaa kohtaamispaikkavastaava. Kohtaamispaikassa kokoonnuttiin 122 kertaa vuonna 2014. Kävijöitä Kohtaamispaikassa oli arkipäivinä yhteensä 3442 ja viikonloppuina 652. Osallistumiskertoja Kohtaamispaikassa oli siis vuoden 2014 aikana yhteensä 4094. Kohtaamispaikassa osallistui toimintaan syksyn 2014 aikana nimensä kirjaan merkinneiden perusteella yht. 105 eri henkilöä. Tapahtumia Tapahtumia yhdistyksellä oli vuonna 2014 yhteensä 41, joista retkiä oli 5: kesäretki Korkeasaareen, Seitsemisen vaellus, Sieniretki, Viisas elämä – messut, teatteriretki Tampereelle ja Retki Turun Linnaan ja Turun joulutorille. Liikuntatapahtumissa Taimin joukkue oli mukana 8 kertaa. Näitä olivat futsal-turnaus, liikuntapäivä, 2 jalkapalloturnausta, Likkojen Lenkki, Naisten liikuntapäivä ja 2 MTKL:n järjestämää liikuntaturnausta. Yhdistys oli mukana järjestämässä Mielenkevennystä Tallipihalla -tapahtumaa kesäkuussa. Tapahtumat 23 kipunoita 2 / 2015 järjestettiin yhteistyössä Muotialan asuin- ja toiminta-keskuksen, Kriisikeskus Osviitan, Sopimusvuori ry:n ja Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n kanssa. Tallipihan tapahtumassa osallistujia oli 1200. Järjestöjen yhteisistä tapahtumista, Lunarock piti välivuoden, muiden järjestöjen vetäytyessä tapahtuman järjestelyistä. Mielenterveysviikolla järjestettiin yhteistyössä Tampereen seurakuntien ja Surunauhan kanssa Kynttilähetki itsemurhan tehneiden muistoksi. Tässä tapahtumassa osallistujia oli noin 40. Vertaisohjaajien virkistystapahtumia järjestettiin 8 kertaa, soittoryhmien vastaavien tapaamisia 4 kertaa ja olohuonevalvojien tapaamisia 9 kertaa. Elokuvissa käyntejä oli yhteensä 4 kertaa. Elokuvissa käyntejä hieman vähennettiin edellisvuodesta mukaan tulleiden vähentyneen määrän vuoksi. lopussa 875 kirjautunutta käyttäjää. Tiedotuksella lisätään jäsenten tietoutta Taimin toiminnasta ja mahdollistetaan aktiivinen yhdistystoiminta. Tiedotus painottuu ajankohtaisiin asioihin, mutta tiedotuksella pyritään myös jäsenmäärän lisäämiseen. Tiedotuksen haasteena on tavoittaa se väestön osa, joka saattaa hyötyä ko. yhdistyksen toiminnasta, mutta ei hae aktiivisesti tietoa. Kipunoita-lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa. Yhdistyksellä on toimivat, aktiiviset ja päivittäin ylläpidetyt internetsivut osoitteessa: www.taimiry. fi. Sivuilla oli noin 270000 kävijää vuonna 2014. Kävijöistä 64 % oli uusia kävijöitä. Taimi ry perusti myös elokuussa 2014 Facebook-sivuston. Facebookin kautta tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista ja toiminnoista. Yhdistys mainostaa toimintaansa viikoittain Tamperelainen -lehdessä. Vuonna 2014 yhdistys lisäsi tiedotusta Nyt myös facebookissa Tampereen kaupungin ja järjestöjen toteuttamissa tapahtumissa. Yhdistys Yhdistys ylläpitää omaa keskuste- myös lisäsi ilmaisjakelukanavia eli lupalstaa osana internetsivujaan. aloitti säännöllisen mainostamisen Ylläpidosta vastaa toiminnan koordi- Aamulehden Menovinkit-palstalla. naattori ja vertaiset. Kaikki keskusteYhdistys laati ja tilasi myös lupalstalle tulevat viestit esiluetaan. Roll-upin, jota yhdistys voi käyttää Keskustelupalstalla oli vuoden 2014 erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa Kesäretkellä saatiin lähikuvaan myös viidakon kuningas. 24 kipunoita 2 / 2015 mainonnan välineenä. Yhdistyksen toimintaan kävi vuoden aikana tutustumassa ryhmiä alueen hoitolaitoksista, muista järjestöistä/palveluista ja alan oppilaitoksista. Kokonaisuudessaan toiminnan esittelyjä oli vuoden 2014 aikana 37 ja yhteensä n. 406 henkilöä tavoitettiin esittelyiden kautta.Toimintaa esittelivät yhdistyksen henkilöstö sekä vertaiset. Toimintaa esiteltiin myös yhteistyötahoille osallistumalla mielenterveyspalveluiden verkostotilaisuuksiin ja järjestöjen yhdyshenkilötapaamisiin sekä tapahtumiin. Näissä tavoitettiin useita kymmeniä ihmisiä jokaisessa tapahtumassa. Yhdistyksen resurssit Vuonna 2014 yhdistys sai RAY:n kohdennettua toiminta-avustusta 279000€ sekä Tampereen kaupungin avustusta 23600€. Jäsenmaksutuottoja oli n. 9000€. Avustuksilla yhdistys pystyi järjestämään vertaisryhmätoimintaa, retkiä, tapahtumia, tiedotusta ja asiakaspalvelua. Yhdistyksen haasteena on myös kiinteistö, jonka remontointiin ja kunnossapitoon yhdistys tulee tarvitsemaan lähivuosina tukea. Yhdistyksen palkattuina työntekijöinä 2014 olivat: toiminnanjohtaja, toiminnan koordinaattori, jäsentoiminnan ohjaaja sekä kohtaamispaikkavastaava (syys- joulukuun välisen ajan).Yhdistyksessä toimi myös kaksi jäsenkahvila-vastaavaa (4tuntia/ vko) tammi-toukokuun välisen ajan. Yhdistyksen työntekijät organisoivat ja järjestävät yhdistyksen toiminnan. Yhdistys on hyvällä organisoinnilla ja aktiivisen jäsenistön voimin onnistunut toteuttamaan laadullisesti ja määrällisesti merkittävää toimintaa. Yhdistyksellä on n. 30 vertaisohjaajaa, jotka ohjaavat ryhmiä ja toimivat valvojina olohuoneessa. Vertaisohjaajat ja -valvojat saavat osallistumisestaan kertaluonteisen korvauksen, joka vuonna 2014 on ollut ryhmänohjaajilla 12€. Ryhmän kesto on n. 1,5h, olohuonevuoron kesto 3-4 h. Yhdistyksen hallitus kokoontui 13 kertaa vuonna 2014. Ruusantalossa on ryhmätilat, kokoustilat, yhdistyksen toimisto ja työtilat sekä Kohtaamispaikka Toivo. Oma toimitila mahdollistaa toiminnan organisoinnin toiminnan sisällöstä käsin luontevasti. Oma toimitila myös mahdollistaa kustannuksiin vaikuttamisen enemmän kuin ulkopuoliselta vuokrattavissa tiloissa. Ruusantalo toimii konkreettisena vapaa-ajan paikkana talon käyttäjille ja on palautteen mukaan oleellinen osa Taimi ry:n toimintaa. Talon omistaminen tuo haasteita omarahoituksen löytymiseen talon kulujen ja lainan kattamiseksi. KOYmuotoinen yhteistyö asettaa omat haasteensa vaikuttaa kustannusten kasvuun ja realistiseen kulutukseen sekä yhdistyksen yksilöllisiin tarpeisiin. Yhteistyötä Yhdistys tekee yhteistyötä muiden mielenterveysalan toimijoiden kanssa Tampereen alueella ja valtakunnallisesti niin järjestöjen kuin kunnan eri toimialojen kesken. Taimi ry:n toimitiloissa toteutetaan ryhmiä yhteistyössä eri yhdistysten kanssa. Yhteisiä ryhmiä vuonna 2014 järjestettiin esim. Suomen Moniääniset ry:n, Seta ry:n, Mieli Maasta ry:n ja AA-toiminnan kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös paikallisten urheiluseurojen: Tampereen Classicin ja Tampereen Pallo-Veikkojen kanssa. Yhdistys esitteli toimintaansa myös esim. Tampereen kaupungin Terveysneuvontapisteessä. Vuonna 2013 Taimi liittyi Artteli ry:n, jonka jäseninä on useita sosiaali- Joulujuhlassa myös Taimin bändit esiintyivät. ja terveysalan järjestöjä Tampereen alueelta. Taimin toiminnanjohtaja oli Artteli ry:n varapuheenjohtaja vuonna 2014 ja Taimin puheenjohtaja oli hallituksen varajäsen. Taimi ry päätti syyskokouksessaan erota MTKL:n jäsenyydestä, sillä ei kokenut jäsenyydestä olevan hyötyä yhdistyksen muulle toiminnalle. Saatu palaute on ollut hyvää Taimi ry keräsi vuonna 2014 useasti palautetta toiminnastaan. Keväällä 2014 järjestettiin Vaikuttajafoorumi, josta saatua tietoa käytettiin toiminnan kehittämisen tukena. Lisäksi Kipunoita-jäsenlehdessä julkaistiin kysely, jossa pyydettiin palautetta yhdistyksen toiminnasta. Ryhmätoiminnasta kerättiin palautetta joulukuussa 2014 ja Kohtaamispaikkatoiminnasta lokaja joulukuussa 2014. Esim. ryhmätoiminnasta palautetta antoi yhteensä 119 henkilöä. Yhdistyksellä on myös palautelaatikko ja tieto internetissä sekä jäsenlehdessä palautteen antoa varten. Ryhmätoimintaa ar vioivassa kyselyssä (Artsi-lomake) 92 % vastaajista kertoi ryhmän vastanneen heidän odotuksiaan. Toiminnan koki mielekkääksi 99 % vastaajista. 90 % vastaajista koki ryhmään osallistumisen lisänneen hyvinvointiaan. Yhdistyksen toiminnassa mukana olevat ilmoittivat hyötyvänsä toiminnasta fyysisen ja psyykkisen voinnin parantumisena ja arjen rytmittäjänä sekä ihmisten ilmoille lähtemisen kautta. Ryhmiin osallistuneet kokivat myös tunteidensa ja ajatustensa sekä näihin liittyneiden taitojen parantuneen ryhmään osallistumisen myötä. Myös rohkeus tehdä aiemmin välttämiään asioita tai tarttua entiseen harrastukseen oli ollut ryhmätoiminnan kautta mahdollista. Palautteen perusteella Taimin toiminnassa mukana olevat tulevat Taimiin toiminnan, mielekkään tekemisen, vertaistuen ja toisten ihmisten vuoksi. Tärkeitä olivat samassa elämäntilanteessa tai samanlaisia kokemuksia omaavien kanssa vuorovaikutuksessa oleminen ja sitä kautta muodostunut hyvä yhteishenki. 92 % ryhmätoimintaan osallistuneista kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että ryhmään osallistuminen oli kannattanut. ■ 25 kipunoita 2 / 2015 TAIMIN LUKUPIIRISSÄ pohditaan kirjallisuutta Marko Heikkilä S uomi on tunnetusti lukijoiden maa. Maassamme luetaan ahkerasti niin lehtiä kuin kirjojakin. Ahkerasta lukuharrastuksesta kertoo myös se, että Suomessa on runsain mitoin erilaisia lukupiirejä. Lukupiirin idea on tuoda lukemisharrastukseen hurahtaneita yhteen ja lukijat voivat pohtia yhdessä kirjoista heränneitä tuntoja ja ajatuksia. Taimin lukupiiri sai alkunsa, kun Tampereen seudulla ei löytynyt ilmaista lukupiiriä, johon olisi helposti voinut liittyä. Tampereella on ollut lukupiiri joidenkin kirjastojen yhteydessä, mutta tänä keväänä ei ilmeisesti ole ensimmäistäkään lukupiiriä kuntalaisille kirjastoissa tarjolla. Taimin lukupiiri tulikin korvaamaan tätä puutetta ja se tarjoaa taimilaisille tavan tutustua kirjoihin hieman syvemmältä. Taimin lukupiiriin osallistui kaiken kaikkiaan viisi innokasta lukemisen harrastajaa. Viisi tai kuusi jäsentä lukupiirissä on hyvä koko, koska tällöin jokainen ehtii tuoda omat tuntonsa ja ajatuksensa esiin ja niistä voidaan keskustella laajemminkin, jos jokin asia 26 kipunoita 2 / 2015 kirjassa erityisesti herättää kysymyksiä. luonteen kuvausta. Monet ihmisen moraaliset ja eettiset ongelmat pysyvät Lukupiirin ensimmäinen tapaaminen samoina, vaikka kirjallisuuden- tai taioli helmikuun puolessa välissä. Tällöin teenlaji vaihtuisikin. tutustuimme toisiimme ja pohdimme lukukokemuksiamme. Puhuimme myös Ensimmäinen Taimin lukupiirissä luettu kirjoista ja kirjailijoista, jotka erityisesti kirja oli Cristina Karlsonin romaani ovat koskettaneet meitä lukijoita. Herra Darwinin puutarhuri. Kirja Tapaamisessa kävi selville myös se, herätti erilaisia ajatuksia, koska se oli että kaikki lukupiiriläiset ovat joskus tyyliltään varsin erikoinen. Tämän kirjoittaneet itse tekstejä. Monella Kipunoita-lehden sivuilla on toisaalla lukupiiriläisellä kirjoitusharrastus oli lukupiiriläisten pohdintaa tästä kirjasta. jatkunut jo pitkään ja osa lukupiiriläisistä on edelleenkin aktiivisia kirToiseksi luettavaksi kirjaksi valittiin joittajia. Hannu Salaman romaani Se tavallinen tarina. Teos on Salaman esikoisromaani Kun puhuimme eri kirjallisuuden ja se ilmestyi vuonna 1961. Kirja lajeista, muutama lukupiiriläinen kertoo tarinan nuoresta naisesta, joka sanoi pitävänsä science-fiktionista muuttaa maaseudulta Tampereelle ja myös spekulatiivisesta fiktiosta. tehtaaseen työhön. Spekulatiivinen fiktio onkin tällä hetkellä kuuma kirjallisuuden laji ja Tämän kevään aikana lukupiirissä suomalaisista kirjailijoista erityisesti luettiin yhteensä kolme kirjaa. Ensi Johanna Sinisalo ja Saara Henrikkson syksynä lukupiiri melko todennäovat kunnostautuneet tämän lajin köisesti jatkaa ja toivomme myös silloin taitajina. Jossain vaiheessa lukupiirissä ahkeria lukijoita mukaan.■ pyritään valitsemaan jokin science-fiction-klassikko luettavaksi. Tässä kirjallisuuden lajissa on usein hienoa ihmis- Yhdestä kirjasta löytää ERI TEEMOJA T aimin lukupiirin ensimmäinen kirja oli Kristina Carlsonin romaani Herra Darwinin puutarhuri. Carlson on tunnettu kirjailija, joka voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 1999 romaanillaan Maan ääreen. Myös Herra Darwinin puutarhuri -romaani on kerännyt paljon kiitosta ja palkintoja. Kirjailija voitti sillä valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 2009. Monille nuortenkirjojen lukijoille Carlson on tuttu kirjailija; Anni-nuortenkirjasarja on myös Carlsonin käsialaa. Nuorten kirjat Carlson on tosin kirjoittanut nimellä Mari Lampinen. Herra Darwinin puutarhuri -romaani on hieman outo kirja. Tyylillisesti se on erilainen kuin suurin osa suomalaisista romaaneista. Tyylikeinoina kirjailija on käyttänyt muun muassa runollista ilmaisua, joka ainakin kirjan alkusivuilla tuli esiin. Samoin pilkkujen ja pisteiden pois jättäminen ja harkittu käyttö on yksi tyylikeinoista. Nämä tyyliseikat tekivät kirjasta aluksi vaikean lähestyttävän. Kirjaan sisälle pääseminen oli vaikeaa, mutta kun tyyliin tottui, kirja tuli helppolukuisemmaksi. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1870-luvun lopun englantilaiseen Downin kylään. Kylän suurin julkkis on evoluutioteorian kehittänyt Charles Darwin, joka tosin kirjan sivuilla ei esiinny kuin yhdessä lyhyessä virkkeessä. Darwinin puutarhuri on keskeinen henkilö, joka saa kylä- läisiltä paheksuntaa, koska ei jaa kyläläisten yhteistä uskoa Jumalaan ja muutenkin elää omaa elämäänsä irrallaan kyläläisten touhusta. Lukupiiriläisten yhteinen huomio oli, että puutarhuri oli sivussa kylän muusta touhusta, mutta ei kuitenkaan syrjäytettynä, vaan hän itse halusi elää omaa elämäänsä irrallaan muista kyläläisistä. Kirjan yhdeksi teemaksi voisikin nousta se, että kirjailija on halunnut kuvata erillisyyden ja toiseuden ilmiöitä. Kun yksi ihminen yhteisöstä ei jaa samoja arvoja eikä elä samoin kuin muut elävät, voi tuloksena olla ulkopuolisuuden tunne. Kuitenkin puutarhuri oli itse valinnut tämän toisinajattelijan roolin ja siitä hyvästä saanut osakseen kyläläisten paheksunnan. ja tieteen suhdetta ja myös sitä, kuinka mahdotonta on yhdistää tiede ja usko Jumalaan. Kirjassa onkin tarkkaa kuvausta siitä, kuinka vaikeaa Jumalaan uskominen voi olla. Nämä kysymykset jäävät helposti auki, eikä niihin ole Lukupiiriläisille syntyi kah- helppoa ja yksinkertaista vastausta. denlaisia ajatuksia siitä, oliko kirjassa Kyläläisillä oli jokaisella oma uskonsa, samaistumisen kohteita lukijalle. Osa joillakin hyvinkin konkreettinen ja lukupiiriläisistä koki juuri puutarhurin käytännönläheinen. Muun muassa tällaiseksi henkilöksi. Osa puolestaan kylän kauppias pyysi Jumalalta kostoa ei löytänyt kohdetta. Samaistumisen ihmiselle, joka oli myynyt kauppiaalle kohde kirjassa voi olla lukijalle tärkeä huonoa tavaraa. Kirjasta löytyi myös asia. Jos sellaista ei kirjasta löydy, voi ripaus ironiaa uskoa kohtaan. olla vaikea suhtautua kirjan henkilöihin kovin syvällisesti. Samaistumisen Kirja oli lukemisen arvoinen, kohteen kautta lukija saattaa peilata vaikkakin vähän vaikea lähestyttävä. myös omaa elämäänsä kirjan ihmis- Kirjassa oli pohdintaa uskosta, ja tätä suhteisiin ja tapahtumiin. Jumalaan uskomista kuvasi yksi kyläläisistä seuraavaan tapaan: ”Jumala Ulkopuolisuuden teeman lisäksi on kuin höyryveturi. Se tarvitsee tässä Carlsonin romaanissa voi olla lämmitystä ja suostuttelua.” toinenkin teema. Lukupiirissä pohdimme, voisiko Marko Heikkilä kirjailijalla olla pyrkimys kuvata uskon 27 kipunoita 2 / 2015 Oikaisu Lehdessämme (sivulla 5) olevaan vetoomukseen liittyen muutama huomio: Vetoomuksen ovat laatineet muutamat Taimi ry:n hallituksen jäsenet. Yhteenvedon Kipunoita-lehteen on kirjoittanut yhdistyksen puheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen. Vetoomus ollaan todennäköisesti toimittamassa RAY:lle, jonka vuoksi tarkennan alla vetoomuksessa esitettyjä asioita. nollille…. Lisäksi tarkastuskertomuksessa tehdyt toimitiloja koskevat havainnot ovat olleet vaikuttamassa avustusten myöntämisen kokonaisharkintaan. Ehdotan, että pohditte kriittisesti ja mahdollisimman analyyttisesti, mikä tulee olemaan tulevaisuuden strategianne toimitilojen käytön suhteen. Uuden investointiavustuksen hakeminen on aina mahdollista, mutta luonnollisestikaan en pysty antamaan mitään takeita sen myöntämisestä”. ”Toiminnanjohtaja on ilmoittanut RAY:lle, että yhdistys lupaa kevään aikana käydä kes”…toimitilojen käytöstä tulee jatkossa kustelua toimitilan käytöstä”. käydä analyyttistä keskustelua ja pyrkiä tilojen järkeistämiseen. Ray:n intresseissä Yhdistyksen toiminnanjohtaja käy ei ole rahoittaa ”seiniä” tai tyhjää tilaa säännöllistä keskustelua rahoittajien vaan toimintaa. Siksi kannattaakin kanssa rahoituksen ehdoista ja käytettä- miettiä voisiko esim. osalle tiloista löytää vyydestä. Näiden keskustelujen pohjalta vuokralaisen tai saada muita järjestöjä toiminnanjohtaja kertoo yhdistyksen käyttämään yhteistyössä teidän tilojanne.” hallitukselle mahdollisimman samansisältöisesti sen, mitä RAY tai muut ”Koska toimitiloihin on saatu RAYrahoittajat ovat sanoneet. Tämä on avustusta, on niiden oltava käyttötarosa totuudenmukaista johtamista ja koituksen mukaisessa käytössä. Näin ollen vastuunkantoa yhteisistä asioista. Toi- vuokrattavaksi voidaan osoittaa vain hyvin minnanjohtaja on saanut RAY:n tar- vähäinen osa (käytännössä alle 10 %). Jos kastajalta esim. seuraavanlaisia lauseita on tarvetta laajamittaisemmalle vuokraussisältäviä viestejä: toiminnalle, on teillä mahdollisuus hakea tilapäistä käyttötarkoituksen muutosta. ”Investointiavustuksista osaan sanoa Ennen virallista käyttötarkoituksen vain, että avustusten myöntäminen muutosta koskevaa päätöstä ei tiloja voi perustuu kokonaisharkintaan, jolloin kaikki vuokrata ulkopuoliselle.” vaikuttaa kaikkeen.Varsinkin viime jaossa suhtauduttiin hyvin kriittisesti toimitiYlipäätään yhdistysten hallitusten la-avustuksiin ja moni muukin avustus jäi on hyvä olla tietoisia rahoittajan näke28 kipunoita 2 / 2015 myksistä. Koen tiedon välittämisen työtehtäväkseni ja vastuukseni. Tiedon välittäminen on kuitenkin hyvä kyetä erottamaan henkilön mielipiteestä sekä johtamisen tavoitteista. Toiminnanjohtaja Marika Vartiainen on hyvin tietoinen siitä, että Ruusantalo on tärkeä paikka Taimissa käyville henkilöille ja että juuri taloon liittyy merkittäviä positiivisia tunteita ja sitoutumista, jopa kodintuntua. Toiminnanjohtaja on myös samaa mieltä vetoomuksen kirjoittaneiden kanssa siitä, että toimitila on tärkeä Taimille, sen sijainti, tunnettavuus, sisältö ja merkitys on tärkeä Taimissa käyville. Toiminnanjohtaja ei ole nostanut yleiseen keskusteluun kritiikkiä taloa kohtaan, eikä kyseenalaistanut sen merkitystä. Toiminnanjohtaja tulee omalta osaltaan tekemään kaiken voitavansa mahdollistaakseen toimitilan omistuksen ja käytön jäsenien eduksi myös jatkossa, niin kuin tähänkin asti. Välitöntä uhkaa tai riskiä siihen, että yhdistyksellä ei olisi mahdollisuuksia toteuttaa kunnossapitoremontteja ilman RAY:n avustuksia, ei ole. Toimitilasta luopuminen ei ole akuutti kysymys silloin, jos kunnossapitoremontteja päätetään tehdä omarahoituksella. Yhdistyksellä ei ole akuuttia taloudellista ongelmaa, jos sillä tarkoitetaan sitä miten lähivuosina ko. toimitilassa pystytään jatkamaan. Toki aina omalle varainhankinnalle on yhdistyksissä, jotka ovat julkisten avustusten varassa, tarvetta. kohti vapaaehtoistoimintaa, kuten muutkin vastaavassa tilanteessa olevat järjestöt. Erillisen uuden ra-avustuksen esittäminen perustuen työosuusrahakäytännöstä luopumiseen ei ole Toinen asia, joka vetoomuksessa perusteltua.” vaatii tarkennusta on: Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ”Raha-automaattiyhdistys ei myöntänyt liittyy siis työosuusrahakäytännöstä tälle vuodelle rahallista avustusta luopumiseen eikä kohtaamispaikkatyöntekijän palkkaamiseksi kohtaamispaik- toiminnan palkkakustannusten vaihkatoimintaan vaan toteaa, että kohtaamis- toehtona näkemiseen. Toiminnan paikkatoimintaa voisi hoitaa vapaaehtois- kehittäminen saadun Ak-avustuksen toiminnan kautta”. sisällä on RAY:n mielestä toivottavaa ja jopa edellytys rahoituksen jatkumiselle. RAY ei ole sanonut näin missään Työosuusrahojen maksaminen avusviesteissään eikä avustuspäätöksissään. tuksilla on kaikkia RAY-avusteisia RAY:n avustuspäätöksessä (5.2.2015) yhdistyksiä koskeva sääntömuutos, todettiin: ”järjestö voi kehittää olemassa ei vain Taimiin kohdistuva. Toki toiolevaa toimintaa ak-avustuksen* sisällä minnanjohtaja on asiasta huolissaan, ja siirtää toiminnan painopistettä mutta uskoo, että Taimin toiminnasta pystytään yhdessä tekemällä ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumalla saamaan riittävän mielekästä, että se houkuttaa jatkossa, vaikka yhdistys ei avustuksia pysty työosuusrahoihin käyttämäänkään. *Ak-avustus= Kohdennettu avustus tiettyyn toimintaan. Taimi ry saa tällä hetkellä Ak-avustusta RAY:lta, joka on kohdennettu ”Mielenterveyskuntoutujien osallisuus- ja vertaisryhmätoiminnan tukemiseen ja koordinointiin.” Marika Vartiainen Kipunoita-lehden päätoimittaja Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n toiminnanjohtaja ja sihteeri Taimissa tapahtuu MINIGOLFIN kesäturnaus Jälleen ratkaistaan Taimin minigolfmestaruus Torstaina 18.6.2015. 0. Kokoontuminen Koulukadun minigolfkentällä klo 13.3 Kolme parasta pelaajaa palkitaan. Taimin KESÄJUH LA to 25.6.2015 klo 14–16 Kohta Musiikkia, hyvää syötävää ja Tervetuloa! amispaikka Toivossa. loistavaa seuraa! 29 kipunoita 2 / 2015 Pieni hetki Sari Koli H Y VÄ Ä N O L O O N H engitä muutama kerta hoittaviin ja hyviin asioihin. Voit syvään ja rentouta kehosi. sanoa mielessäsi esim. Hiljennä mieltäsi esimerkiksi pitämällä huomio hen”Hyväksyn itseni sellaisena gityksessäsi tai taustamusiikissa. kuin olen. Hyväksyn maailman sellaisena kuin se on. Tässä ja nyt Voit kokeilla erilaisia istu- on hyvä olla. Oloni on rento ja ma-asentoja: nojata selkänojaan rauhallinen. Päivä päivältä tunnen tai istua tuolin etureunassa itseni rennommaksi / luottavaijalat vierekkäin lattiassa ja semmaksi / vahvemmaksi / iloiselkä suorana mahdollisimman semmaksi / toiveikkaammaksi / rennosti. Kädet voivat levätä rohkeammaksi…”. sylissä kämmenet ylös- tai alaspäin. Voit hiljentyä silmät kiinni tai auki. Silmien ollessa auki anna katseen levätä yhdessä pisteessä, jonka valitset huoneesta, esim. vastakkaiselta seinältä. Kun et käytä ohjattua hiljentymistä, alkaa mielessä yleensä pyöriä paljon ajatuksia. Mieltä ei tarvitse pyrkiä tyhjentämään ajatuksista, vaan voit ohjata ajatteluasi rau- KUVA: TOMI SUOMALAINEN 30 kipunoita 2 / 2015 Mikäli sinulla on kehossasi jännityksiä tai kiputiloja, voit opetella lievittämään niitä mielikuvaharjoittelulla: Kuvittele, että hengität sisääsi valoa ja parantavaa lämpöä, joka ohjautuu hoitoa tarvitsevaan kohtaan kehossasi. Tunne, miten lämpö ja elvyttävä energia hoitavat kehoasi. ■ Emännät S onja, Essi ja Elli olivat oikea tehotiimi. Naiset olivat isokokoisia, karskeja maatalon emäntiä. Heille ei kettuiltu tai läskinyrkki heilahti ja temperamentti puhui Heillä oli kolmeen pekkaan yhteinen leipomo-yritys nimeltä ”Emännän soossit”. Sonja katsoi kelloa. Hän aina hermoili, valmistuuko leipomukset ajallaan ennen kuin tukku tulee ja vie ne myyntiin kahviloihin. Sonja sanoi: ”Voehan hyväänen aika ja kuorrutettu tiikerikakku! Enää puoli tuntia tukun tuloon.” Allit vaan alkoi heilumaan nopeampaan tahtiin. Essi aina toppuutteli: ”Ei se nyt prikullee toi aika oo. Minä kyllä ehtisin tekkee vielä vaikkapa kaneli s:iä. Pitää vaan muistaa laittaa ekstramäärä rasvaa taikinasoossiin.” Elli oli välillä vähän mietteissään, hiljainen ja vähäpuheinen. Oli sitten joutunut lähtemään kotoansa karkuteille, keskellä yötä pyjamassa pakoon väkivaltaista työrenkiään ja rakkaat elukat oli joutunun jättämään kotiinsa. Hän vähän välillä herkisteli: ”Voi sitä Äpyliäkin, kun se oli mun rakkain elukka ja ne kaikki meni makkaratehtaalle!” Sonja röyhisteli: ”Voi sinua ja hyvä Sylvi, kun olisit nähny sodan. Siinä sulle aatosta.” Tukkumiehet tuli ja naiset saivat kaiken tehtyä ajallaan. Sonjalla ja sillä Kylmäsen Kallella oli ollut vähän vispilänkauppaa. Kalle katseli hiukan ehkä röyhkeästi Sonja uhkeaa etumusta ja takamusta. Kalle maiskautti huuliaan ja sanoi: ”Mitä jos mää vien tuon Sonjan vihille, niin saan joka päivä oikein kunnon bagelssit sänkyynkin.” Soja hihitteli ja punastui, Essi ja Ellikin kikattelivat leivontapöydän takaa, Essi tomerana tuumasi, temperamenttisesti ”Voi kuule Kalle hyvä, Marianne Työppönen jos sää oot ajatellu viedä ton Sonjan naimisiin, niin mää ja Elli kykllä tehrään teille kunnon kermatäyskärit ja pullat.” Sonja jäi punastuneena katsomaan kikatellen, kun Kalle-röyhkimus lähti jatkamaan matkaansa. Sonja vielä sanoi: ”Kyllä toi Kalle on sit ihana!” Essi löi liinalla Sonjaa leikkimielisesti takapuolelle ja hymyili tietäväisesti. Hän avautui: ”Voihan mansikkapiirakka, miten voin tämän asian kertoa! Me mennään konkurssiin, koko meidän pulju!” Sonja säikähti: ”Älä nyt herran tähden! Eihän tuo voi nyt pittää paikkaansa.” Hän alkoi myös itkeä pirruuttamaan. Essi suuttui niin, että jyrisi kuin ukkonen ja koko pulju tärisi ja hän sanoi: Elli se vaan piti samoja korko”Mitä pirua tämä oikeen tarkoittaa” kenkiänsä, jotka oli ihastuneena ihan Mehän ei mennä minnekkään. Täällä Helsingistä asti ostanut. Sonja ja Essi oltu liki 30 vuotta!” olivat kyllä huomanneet Ellin naaman Elli tyrskähteli itkien niin, että väännöt, kun hänen jalkansa oli rakkoja kaatui polvilleen. täynnä. Elli vaan halusi näyttää naiSonja tuumasi: ”Voi, kun olisit selliselta, vähän liiankin kirkkaan ajoissa kertonut…” huulipunan kanssa. Ellillä oli aatos, jos Essi jyrisi: ”Ei herran tähden me vaikka joku komistus sattuisi tulemaan emännät lopeteta niin vaan leipomista eteen. ja pullan sokeroimista!” Sonja ja Essi olivat sitten kahdestaan Elli huusi itkien: ”Se on kuulkaa ajatelleet, ettei ne kengät tee naista, menoa nyt!”. vaan tuhdin soossin vääntäjä ja helläsydäminen, mutta ronski ja vahva, Sonja ajatteli vähän rauhoittuneena ahkera maatalon emäntä. nyyhkien: ”Mun kai pitää mennä sinne Pohjanmaalle takas elukoita hankkiin. Essi pisti nojaten kyynärpäillään En olis yhtään osannu aatostella, että vasten leipomuspöytää ja sanoi: tämäkin päivä tulee. EI aura kuin ”Huomenna, likat, onkin töitä aamusta kerätä kamppeet kasaan.” Sonja vielä iltaan. Väännetään kunnon rasvaisia, jatkoi: ”Vaikken oo sotaa nähny, silti kermaisia korvapuusteja, muuta tää pyörittelee hermoja kuin 2 litran bagelsia ja kerma-mansikka täyskäriä.” pullataikina!” Taas Elli irvisti rakkojensa takia. Essi halusi olla vähän aikaa yksin ja Essi ja Sonja katsoivat toisiaan ja Sonja meni pukuhuoneeseen. Sitten, kun tuli avasi suunsa: ”Kuule nyt, Elli kiltti. Ei pois sieltä alkoi taas jyristä: ”Tätä puljua se sua naiseks tee, noi korkokengät. ei viedä meiltä kirveelläkään!” Sulla on oikeitakin naisellisia puolia: Sonja alkoi myös päättäväisenä sulla on nätit silmät, rehevä naisellinen toteamaan: ”Tää pulju pysyy tässä! Jos takapuoli ja suuret rintamukset. Se on mie jotain päätän, se tapahtuu!” sitä naisellisuutta se.” Elli vähän jo nyökytteli nyyhkyttelyn lomasta: ”Ei viedä! Näin on!” Elli oli ollut aika vaitonaisen pari päivää. Essi ja Sonja tuumivat, että Ja näin kävi! Elli se vaan suree niitä lopetettuja elukoitaan. Naiset löivät viisaat päänsä yhteen ja Elli oli vain salaillut jotain. Elli alkoi marssivat kylän pormestarin juttusille. yhtä äkkiä itkeä. Sanoivat sen ison sanan kaulimet Hän oli sitten kuullut puhelun, kädessä. jossa sanottiin, että heidän leipomo Puljua jopa alettiin mainostaa lopetetaan ja tilalle tulee joku pirun entisestään ja sai isomman suosionkin. makkaratehdas. Kahviopissa asiakkaat alkoivat tarkistaa, Elli itkeä tyrskähteli niin, että naisen ovatko ne varmasti sen kolmen huulipunatkin valuivat pitkin naamaa. tehotiimin valmistamia. ■ 31 kipunoita 2 / 2015 Toisen maailmansodan päättymisestä Euroopassa 70 vuotta! Tänä keväänä toukokuun 8.-9.5. tulee kuluneeksi 70 vuotta toisen maailmansodan päättymisestä Euroopassa.Virallisesti sota päättyi 8.5., jota on juhlittu länsiliittoutuneiden voittona Natsi-Saksasta. Päivää on juhlittu siitä lähtien Euroopan Voitonpäivänä. Neuvostoliitossa alettiin juhlia Voitonpäivää 9.5., koska Saksa antautui Neuvostoliitolle 9. päivän puolella. 32 kipunoita 2 / 2015 Teksti ja piirros: Sari Koivuaho Normandian maihinnousu aikaisemmin syöttämällä saksalaisille virheellisiä tietoja maihinnousun ajasta ja paikasta, kuten että se tapahtuisi Pas-de-Calais’ssa, noin 250 kilometriä Normandiasta koilliseen. Huolimatta harhautuksesta saksalaisten vastarinta oli kovaa. Toisen maailmansodan kulun kääntänyt maihinnousu tapahtui 6. kesäkuuta 1944. Sitä on kutsuttu D-dayksi (suomeksi päivä). Maihinnousua oli suunniteltu vuosia. Stalinille oli tärkeää, että Saksaa vastaan avattaisiin uusi rintama Länsi-Euroopassa, jotta Ensimmäiset yhdysvaltalaissotilaat Neuvostoliiton taakka natseja vastaan Ranskan maaperällä Normandian käytävässä sodassa kevenisi. Mai- maihinnousussa 1944 olivat pathfinhinnousua pohjustettiin kuukausia dereiksi kutsuttuja tiedustelusissejä. Laskuvarjosotilaat laskeutuivat maahan kesäkuun 6. päivän ensimmäisinä tunteita merkitsemään laskeutumisalueita tuhansille sotilaille, joiden oli määrä seurata laskeutumisjoukkoja. Puoli seitsemän aikaan aamulla noin 156 000 liittoutuneiden sotilasta rantautui Normandian rannoille. Amerikkalaisista, briteistä ja kanadalaisista sotilaista koostuvat joukot nousivat maihin viidestä kohtaa. Maihinnousun tukena olivat liittoutuneiden ilmavoimat. Reilut 11 000 lentokonetta osallistui sotatoimiin. Länsiliittoutuneet etenevät kohti Saksaa Liittoutuneet pommittivat Saksan kaupunkeja. Esimerkiksi yksi Saksan kauneimmista kaupungeista Dresden hävitettiin maan tasalle 13.2.1945, Kun länsiliittoutuneitten asema vaikka se oli varsin merkityksetön teolRanskassa vahvistui, alkoi niiden ja lisuuden suhteen. Neuvostoliiton välinen kilpajuoksu Berliiniin. 12.1.1945 aloitti marsalkka Montgomeryn armeijat etenivät I.S. Konev armeijoineen hyökkäyksen. koilliseen kohti Bremeniä, Hampuria 14.1. aloitti myös marsalkka G. Zhukov ja Lyypekkiä ja Yhdysvaltain 9. ja oman hyökkäyksensä pohjoisemmassa 1. armeijat kiersivät Ruhrin teollikohti Varsovaa. Varsova saksalaisineen suusalueen etelästä ja pohjoisesta. antautui 17.1. Noin 325 000 saksalaista sotilasta ja 30 saksalaiskenraalia jäivät amerikkalaisten Kun neuvostojoukot olivat vain 100 vangiksi. kilometrin päässä Berliinistä, Hitler teki ratkaisevan päätöksen määrämällä Lopulta länsiliittoutuneet ja kaikki saatavissa olevat täydennysjoukot venäläiset kohtasivat huhtikuun ja uudet valmistuneet panssarivaunut lopussa 25.4. Torgaussa, joka sijaitsi itärintamalle, minkä jälkeen län- 120 kilometriä etelään Berliinistä. sirintama jäi oman onnensa nojaan. Viimeiset Berliinin alueet olivat neuTämän jälkeen saksalaisilla ei ollut vostojoukkojen hallussa 2. toukokuuta. länsirintamalla länsiliittouneita vastaan Surullisempaa oli se, kun neuvosyhtään reservejä tukenaan. tojoukot alkoivat raiskata ja ryöstellä tavalla, jollaista Länsi-Eurooppa ei ollut kokenut keskiajan jälkeen. Kolmannen valtakunnan tuho Neuvostoliiton armeijoiden eteneminen itärintamalla Ranskalaisten vastarintaliike ja sen nousu D-päivän jälkeen vaikutti Ranskan elpymiseen, koska monilla alueilla vastarintaliike otti haltuunsa siviilihallinnon sen jälkeen, kun saksalaiset olivat perääntyneet. Pian länsiliittoutuneet vapauttivat Pariisin. Piirtämässäni kuvassa Yhdysvaltain 28. jalkaväkidivisioona marssii elokuun 29. päivä 1944 pitkin Pariisin pääkatua juh- Itä- ja länsiliittoutuneiden miehitysvyöhykkeiden väliset rajat olivat lallisessa voitonparaatissa. muotoutuneet kuukausia ennen sodan Natsi-Saksan johtaja Adolf Hitler loppua ja ne vahvistettiin Jaltan konei kuitenkaan luovuttanut vielä. ferenssissa helmikuussa 1945. Siten Joulukuun 16. päivä 1944 klo 5.30 länsiliittoutuneet antoivat neuvostoHitlerin armeijat aloittivat viimeisen joukkojen valloittaa Berliinin. suurhyökkäyksensä 100 km leveänä rintamana Luxemburgin ja Belgian Yhdysvaltain 3. panssaridivisioona rajoille asti ja ne iskivät neljän heikon eteni Kölniin 5. maaliskuuta ja amerikkalaisdivisioonan kimppuun. brittien armeijat ylittivät Reinin 23. Hyökkäys tuli länsiliittoutuneille maaliskuuta. Kun länsiliittouneet yllätyksenä ja shokkina huolimatta etenivät pitkin Saksaa, näyttivät monet liittoutuneiden laajasta vakoilu- ja saksalaiset siviilit helpottuneilta ilmatiedustelutoiminnasta. Hitlerin nähdessään amerikkalaisten ja brittien tavoitteena oli rikkoa liittoutuneiden joukkojen tulevan kyliinsä. Silloin rintama Ardenneilla saadakseen ame- he olivat turvasssa venäläisiltä, jotka rikkalaiset ja brittiläiset joukot eroon kostivat julmasti saksalaisille siviileille toisistaan ja valloittamalla Antwerpen. ryöstämällä ja raiskaamalla. Natsit olivat nimittäin aiheuttaneet NeuvosLiittoutuneet saivat kuitenkin sodan toliitolle kauheita kärsimyksiä, kuten kulun kääntymään, koska 26.12.1944 muun muassa 20 miljoonan ihmisen saksalaiset joutuivat myöntämään, kuoleman. etteivät he pystyisi etenemään kauemmaksi länteen Bastognen Saksalaisten ahdinko lisääntyi, kun taistelujen jälkeen (se oli yksi koko tammikuun 1945 loppuun mennessä sodan ankarimmista taisteluista). Sak- natsien kaasu-, vesi- ja energiahuolto salaiset etujoukot alkoivat vetäytyä ja rautatiet olivat täydessä kaaoksessa. koko rintamalla, kun polttoaine loppui Polttoaine oli myös lähes lopussa - joukot joutuivat pakenemaan jalkaisin. ja tietoliikenneyhteydet poikki. Liittoutuneiden joukot kauhistuivat näkyä, joka heitä kohtasi Münchenin lähellä olevassa Dachaun keskitysleirissä 29.4. He joutuivat näkemään esimerkiksi riutuneiden ruumiiden röykkiöitä, jotka odottivat kuljetusta krematorioon. Sama näky odotti muissa Dachaun kaltaisissa leireissä. Liittoutuneet etenivät edelleen myös Luoteis-Euroopassa, minkä jälkeen 4,5 miljoonaa saksalaista antautui liittoutuneille Alankomaissa,Tanskassa ja Luoteis-Saksassa. Lopulta Saksa antautui ehdoitta 7.5. klo 2.41. Presidentti Truman ja pääministeri Churchill julistivat virallisesti sodan Euroopassa päättyneeksi 8.5.1945. Sitten vielä 9.5. neuvostojoukot marsalkka Konevin johdolla miehittivät Prahan, minkä jälkeen viimeinenkin Euroopan pääkaupunki oli liittoutuneiden hallussa. ■ Tekstin ja piirroksen lähde: Hastings Max, Voitto Euroopassa. Toisen maailmansodan dramaattinen loppu nyt ensi kertaa värikuvina. Normandian maihinnoususta Saksan luhistumiseen. (Kirjan kuvat elokuvaohjaaja George Stevensin filmeistä). 33 kipunoita 2 / 2015 ilahtuu iloisista ihmisistä ja KUVA: VALOKUVAAMO LUMO MIKKO AALTONEN auringonpaisteesta ” Ritva Merinen K Päivieni ja viikkojeni kulkua määrittelevät pitkälti erilaiset Tampereen kaupungin toimielinten kokoukset: kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokoukset, lautakuntien kokoukset, johto- sekä työryhmien kokoukset. Näiden lisäksi työhöni kuuluu monenlaisia tapaamisia erilaisten ihmisten kanssa. Joukossa on myös ihan tavallisia tamperelaisia. Tapaan kaupungin työntekijöitä, erilaisten järjestöjen edustajia, yritysten edustajia, muiden kaupunkien edustajia, kansanedustajia, ministereitä ja monia muitakin. Lisäksi minulla on jonkin verran edustustilaisuuksia, joissa käyn esimerkiksi pitämässä Tampereen kaupungin puheenvuoron. Näiden lisäksi käyn muun muassa tervehtimässä 100 vuotta täyttäviä tamperelaisia. Vapaa-aikani, silloin kun sitä jää, vietän kotona perheen parissa tai ystävien seurassa. Elämän pienet asiat ilahduttavat minua: iloiset ihmiset ja aurinkoinen ilma. Ilahduttavaa on työssä onnistuminen esimerkiksi tilanteissa, joissa saa ratkaistua jonkin ongelman tai autettua jotakin ihmistä hänen asioissaan. Tietenkin oma perheeni ilahduttaa minua. Suututtaa, kun kohtaan epäoikeudenmukaisuutta ja välinpitämättömyyttä, jotka saattavat usein olla sama asia. Tunnen ihmisiä, joiden mielenterveys on järkkynyt. Se on aina surullista ja huolestuttavaa. Omaa mielentervettäni vaalin ajattelemalla positiivisia asioita ja pyrkimällä näkemään elämän valoisat puolet. ■ Surulliseksi minut tekee maailman ja ihmisten välinpitämättömyys sekä joskus näkyvä suoranainen pahuus, A K U 34 kipunoita 2 / 2015 joista saa lukea mediassa. Molempia joskus itsekin kohtaan. M i k k o Aaltonen on Tampereen kaupungin apulaispormestari. Hän on toiminut apulaispormestarina vuoden 2013 alusta. Hänen vastuualueinaan ovat hyvinvointia ja toimintakykyä edistävät palvelut sekä ikäihmisten palvelut. Mikko Aaltosella on pitkä kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä. Hän on Tampereen kaupunginvaltuustossa vuodesta 2009 (varavaltuutettuna ennen sitä vuodesta 2005). Eri lautakunnissa hän on ollut 2000-luvun alusta saakka. Lisäksi hänen ansioistaan löytyy ? opiskeluaikaista osallistumista ja vaikuttamista, ja hän on muun muassa toiminut Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerinä. Hän on ollut myös mukana Pirkanmaan liitossa luottamustehtävissä. Hän on toiminut jäsenenä usean osakeyhtiön hallituksessa. Koulutukseltaan Mikko Aaltonen on hallintotieteiden maisteri. Ylioppilaskunnan pääsihteeriyden lisäksi hän on ollut aiemmin töissä talouspäällikkönä YTHS:llä ja tutkimusapulaisena Tampereen yliopistolla. Postinjakajana hän toimi kolme vuotta, 1997–2000. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo ja kaksi lasta. Mikko Aaltonen on syntynyt 1976. PSYKIATRIA- JA PÄIHDEKESKUS aloittaa kesäkuun alussa Lähde: www.tampere.fi Tampereen kaupungin uusi Psykiatria- ja päihdekeskus aloittaa toimintansa kesäkuun alussa. Sen osaksi tulee myös matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden Ensiohjaus, kutsumanimeltään Ensio. Ensio aloittaa kesäkuun alussa väliaikaisissa tiloissa Kaupin sairaalassa. Vuonna 2016 Psykiatria- ja päihdekeskus saa pysyvät toimitilat Kanta-Sarvikselta. Sarvikselle siirryttäessä keskukseen tulevat myös nykyään Hallituskadulla toimivat psykiatrian polikliiniset palvelut. Psykiatria- ja päihdekeskus on uudenlaista toimintaa Tampereella, joten sen toimintakäytännöt muotoutuvat vähitellen tarpeen mukaan. Kaupunki keskittää Psykiatria- ja päihdekeskukseen päihderiippuvaisten ja toiminnallisia riippuvuuksia kuten peli- ja nettiriippuvuutta sairastavien hoidon. Asiakkaat tulevat Tampereelta ja Orivedeltä. ovat A-klinikan lisäksi Nuorisoasema, olla muuallakin kuin päihde- ja mielenKuntoutumiskeskus, K-klinikka, Matala terveyspalveluissa, kuten esimerkiksi ja Nervi. omalla terveysasemalla tai sosiaalipalveluissa. Ensiohjaus avoinna Psykiatria- ja päihdekeskus ei aamupäivisin korvaa mitään jo tällä hetkellä olevaa kaupungin palvelua vaan toimii Uusi aikuisille suunnattu matalan palvelujen täydentäjänä. Tarkoituksena kynnyksen toimipiste Ensiohjaus on, että sen kautta sekä päihde- että eli Ensio on avoinna aamupäivisin, mielenterveysongelmista kärsivä tarkemmat kellonajat ilmoitetaan potilas saa nykyistä parempaa palvelua. myöhemmin. Asiakas voi tulla Ensioh- Myös Akuuttipsykiatrian poliklinikan jaukseen ilman lähetettä ja ajan- toiminta säilyy, mutta keskittyy aiempaa varausta. Muuten lähetekäytännöt vielä enemmän Ensiapu Acutan asiahoitoonohjaukseen mielenterveys- ja kaskunnan auttamiseen. päihdepalveluihin säilyvät entisellään. Myös päihdeasiakkaita voidaan ohjata Mielenterveystyöparit ja päihdehoitoon lähetteellä. Mielenterveys- ja työntekijät jatkavat terveysasemilla päihdeyksikössä toivotaan, että Ensioon nykyiseen tapaan yhteistyössä terveysohjataan ne asiakkaat, jotka eivät saa keskuslääkäreiden kanssa. ■ apua entisiä reittejä pitkin riittävän nopeasti. Aikaisemmin kaupunki osti nämä hoidot A-klinikkasäätiöltä, mutta tuottaa ne kesäkuun alusta omana palvelunaan. Muuten kaupungin yhteistyö jatkuu A-klinikkasäätiön kanssa entiseen tapaan ja kaupunki ostaa sieltä edelleen nuorten palvelut Ensiohjauksessa ar vioidaan ja huumeiden käyttäjien palvelut. A-kli- asiakkaan tilanne ja tarvittaessa hänet nikkasäätiön toimipisteitä Tampereella ohjataan palveluihin. Palvelut voivat 35 kipunoita 2 / 2015 Ihmisyydestä… O nko kärsivällisyys täysin unohdettu hyve? Entä kohtuullisuus ja tunnollisuus? Näitä yhdistävät itsehillintä ja epäitsekkyys. Kohtuullinen pidättyy haluamasta enemmän kuin hän ymmärtää aidosti tarvitsevansa. taloudessa, työelämässä, yhteiskunnassa päämäärä ja hedelmä on RAUHA. ja jopa yksityiselämässä vallitsisi kaikkien sota kaikkia vastaan! Viha on hankala tunne. Psykologit ovat puolustaneet sitä, ja jotkut Miksi on alettu suosia omi- ajattelijat tahtovat nimetä sen jopa naisuuksia, jotka ovat korostetun myönteiseksi voimaksi. Viha on yksilö-ja itsekeskeisiä. Vallanhalu, häi- ymmärrettävää ja oikeutettua silloin, käilemättömyys, itsensä ylentäminen, kun joutuu kohtaamaan vääryyttä ja Vaatimaton ei ylennä itseään toisia nopean voiton ja tyydytyksen tavoittelu julmuutta. Mutta viha kääntyy helposti korkeammalle. Tunnollinen tekee saavat osakseen ihailua ja palkintoja. sokeaksi ja tuhoavaksi, siksi se täytyy sen, minkä on luvannut, ja tekee sen Nämä puetaan usein valheiden pitää aina hallinnassa. Kärsivällisyys parhaan kykynsä mukaan. Kärsivällinen verkkoon: tahdon vain hyvää, niinhän asettuu luonnostaan vihan vastaei menetä malttiaan ja anna periksi muutkin tekevät - ja aletaan jopa itsekin voimaksi. Kärsivällisyyden kautta vihaitsekkyydelle ja laiskuudelle, vaan uskoa petokseen. mielisyydet tyyntyvät rauhaksi. näkee vaivaa löytääkseen paremman ja kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Järjellä ajatellen vanhat hylätyt Nykyään on keskusteltu suoOnko tällaisille ominaisuuksille hyveet ovat sosiaalisia ja toimivat malaisten väkivaltaisuudesta. Väkivalta nykyään kysyntää? Kohtuullisuuden yhteisön parhaaksi. Ne edellyttävät ja on vihaa, joka purkautuu hallitsematta. arvo ehkä ymmärretään, mutta sitä tuovat tullessaan toisia ominaisuuksia, ”Jokin naksahti päässä”, selittävät on vaikea edistää maailmassa, jonka jotka tekevät yhteiselämän miel- pahoinpitelijät - sekä fyysisen että talous on rakennettu jatkuvan uuden lyttäväksi. psyykkisen väkivallan tekijät. Jos on haluamisen varaan. Ne kertovat, että niiden kantaja opetettu ja opeteltu itsehillintää ja kärvälittää toisista ja asettaa kokonaisuuden sivällisyyttä, ei tapahdu ”naksahduksia”. Työelämässä vaatimaton jää sivu- ja sujuvan yhteispelin omien tarpeiden Näitä ominaisuuksia voi aikuisenakin raiteille, sillä kärkeen pääsevät ne, jotka nopeaa tyydytystä korkeammaksi opetella ja oppia. Kysymys on siitä, markkinoivat itseään näyttävimmin. tavoitteeksi. Jos kyllin moni toimii minkälaisen yhteisön, yhteiskunnan ja Tunnollisuuteen menee liikaa aikaa, siis samojen periaatteiden mukaan, myös maailman tahdomme! näyttävyyden vaatimus ei täyty. yksilön onni kasvaa. Enemmän, näkyvämmin, nopeammin ääntä pitämällä! Muuten Kärsivällisyyden hyveen vason vaarana jalkoihin jääminen tässä takohtana on perinteisesti pidetty vihan kiristyvässä kilpailussa. Ikään kuin ja valheen syntiä. Kärsivällisyyden Ipa Rautio 36 kipunoita 2 / 2015 Taimissa tapahtuu Haluatko liittyä Taimi ry:n jäseneksi? Yhdistyksemme vuosijäsenmaksu on 12 €/vuosi. Ainaisjäsenmaksu on 75 €. Tukijäsenmaksu on 120 €. Jäsenmaksun voi suorittaa tilillemme FI53 4726 5020 0003 49. Muista laittaa tiedonantoja-kohtaan osoitetietosi ja syntymävuotesi. Yhdistys ei anna/myy tietojasi kenellekään muulle. Jäsenmaksuun kuuluu yhdistyksen tarjoama toiminta ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kipunoita-lehti. Jäsenmaksun voi suorittaa myös käteisellä Taimi ry:n toimistossa. 37 kipunoita 2 / 2015 Taimin tapahtumia KUVA: TIINA VARTIAINEN Maali skuus sa Kohta amisp aikka Toivos sa pidett iin Open stage -tapah tuma. Esiint yjä riitti koko päiväl le. Mukan a oli bände jä, soolo- laulaj ia ja myös runon lausuj ia sekä stand up -esiin tyjä. Kuvas sa oleva Ipsu esitti muide n tunne tuksi tekem ien kappa leiden lisäks i omaa tuotan toaan . KUVA: RITVA MERINEN KUVA: RITVA MERINEN Taimin tapahtum assa: runoja, rytmejä ja Runeberg in torttuja Kohtaami spaikka Toivossa, Runeberg in päivänä, oli mahdollis uus esittää omia runojaan tai lempiruno ilijansa tuotantoa . Paikan päällä oli myös runokirjo ja, joista sai hakea mieleisiä än tekstejä ja jakaa niitä toisten kanssa. Taimin bändi esitti Topi Sorsakosk en tuotantoa . Tarjolla oli tietenkin päivän teemator ttuja. 39 kipunoita 2 / 2015 Ellei vastaanottajaa tavoiteta, pyydetään lähetys palauttamaan osoitteella: Mielenterveysyhdistys Taimi ry., Ruusantalo, Koulukatu 11, 33200 Tampere
© Copyright 2024