täältä. - DeLaval

TTS:n tiedote
Maataloustyö ja tuottavuus
2/2015 (660)
Maidontuottajan työterveys ja -turvallisuus
automaattilypsyssä
Erikoistutkija Janne Karttunen, TTS
Automaattilypsytiloilla toteutetun
kyselyn mukaan lypsyn automatisoinnin koetaan pääsääntöisesti edistävän maidontuottajan
työterveyttä ja -turvallisuutta.
Automaattilypsyyn sisältyy kuitenkin myös kuormittaviksi koettuja
ja työturvallisuutta vaarantavia
työnvaiheita. Kuva: Lea Puumala
Lypsyn automatisoineet maidontuottajat kokevat automaattilypsyn tuovan joustavuutta tilan töiden organisointiin sekä
lisäävän vapaa-aikaa ja elämänlaatua tavanomaiseen lypsyyn
verrattuna. Lisäksi automaattilypsyn arvioidaan lisäävän
karjanhoitotyön tuottavuutta ja ammatin houkuttelevuutta nuorten keskuudessa. Automaattilypsyn koetaan myös
vähentävän tuki- ja liikuntaelimiin lypsyn eri työnvaiheissa
kohdistuvaa fyysistä kuormitusta. Myös ammattitautiriski ja
lehmien aiheuttama työtapaturmariski alenevat.
Psyykkisen kuormituksen koetaan joko vähenevän tai pysyvän
ennallaan automaattilypsyssä, mutta osa kokee sen kuitenkin kasvavan erityisesti automaattilypsyn vaativuuden takia.
Lypsyrobotin puhtaanapitotyöt ja erottelumaitojen käsittely
kuormittavat fyysisesti. Satunnaiset yöhälytykset sekä maatalouslomittajien ja -työntekijöiden toisinaan puutteellinen
osaaminen kuormittavat psyykkisesti osaa maidontuottajista.
Erityisesti hiehojen opetus automaattilypsyyn koetaan riskialttiiksi työksi ja siinä on sattunut myös työtapaturmia.
TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 2/2015 (660)
TUTKIMUKSET
AUTOMAATTILYPSYSTÄ
Automaattista lypsyjärjestelmää koskevissa
koti- ja ulkomaisissa tutkimuksissa on tähän asti keskitytty lähinnä lehmien terveyteen, ruokintaan ja laidunnukseen, maidon
määrään ja laatuun, lypsyjärjestelmän tekniikkaan ja navetan rakenteisiin sekä maidontuotannon työnmenekkiin ja talouteen.
Nämä aiheet ovat tärkeitä maidontuottajan
ammattitaidon ja maidontuotannon kannattavuuden kehittymisen kannalta. Ne
myös edistävät välillisesti maidontuottajan
hyvinvointia. Lisätietoa muun muassa edellä
mainituista aiheista löytyy tämän tiedotteen
loppuun kootuista lähteistä.
Sen sijaan lypsyn automatisoinnin suoraa
vaikutusta maidontuottajan työterveyteen
ja -turvallisuuteen on tähän mennessä tutkittu varsin vähän. Tämä tieto on myös tarpeen, koska ammattitaitoinen ja hyvinvoiva
maidontuottaja on maidontuotannon tärkein osatekijä.
Työolosuhteiltaan nykyaikaisissa parsi- ja
pihattonavetoissa on päästy suurelta osin
eroon energeettisesti kuormittavista eli ”raskaista” töistä. Ajan mittaan maidontuottajan terveyttä vaarantaa myös sinänsä kevyt
mutta fyysisesti yksipuolisesti kuormittava
toistotyö ja paikoillaan tehtävä staattinen
lihastyö, jollaista parsi- ja asemalypsy on. Tavanomainen lypsy on yhteydessä maidontuottajien ammattitauteihin ja toistuviin
työtapaturmiin, jotka kohdistuvat erityisesti
tuki- ja liikuntaelimistöön.
Maidontuottajien lisäksi maatalouslomittajat ja palkatut karjanhoitajat altistuvat
samoille työperäisille riskitekijöille. On todennäköistä, että myös maatalouslomittajilla yleiset terveysongelmat ovat yhteydessä
kuormittaviin ja työtapaturmille altistaviin
työolosuhteisiin karjanhoitotöissä, joita lomittajat tekevät päätoimisesti. Erityisesti ulkomaisissa tutkimuksissa on puolestaan oltu
huolestuneita karjatiloille palkattujen karjanhoitajien työterveydestä ja -turvallisuudesta.
Automaattilypsyn työnmenekkiä ja työn
luonteen muutosta selvittäneet koti- ja ulkomaiset tutkimukset ovat tuottaneet myös
karjanhoitotyötä tekevien hyvinvointiin liittyvää tietoa. Automaattilypsyssä on todettu
olevan tavanomaiseen lypsyyn verrattuna
keskimäärin alhaisempi työnmenekki, joka
kuitenkin vaihtelee paljon tilojen välillä. Lisäksi karjanhoitoon liittyvien töiden aikasidonnaisuuden koetaan vähenevän lypsyn
automatisoinnin myötä. Pienempi työnmenekki merkitsee yleensä myös alhaisempaa
altistumisaikaa työperäisille riskitekijöille.
Neljässä eri maassa jo vuosikymmen sitten toteutetussa kyselytutkimuksessa kar-
2
Automaattilypsyn työmenetelmien ja työn luonteen muuttumista on selvitetty useissa tutkimuksissa. Automaattisen lypsyjärjestelmän käytön tehostamisesta on myös julkaistu ajantasainen suomenkielinen opas. Kuva: Janne Karttunen
toitettiin työnmenekin lisäksi lypsyrobotin
hankkineiden maidontuottajien terveyttä.
Yli puolet 107 vastaajasta ilmoitti fyysinen
terveytensä parantuneen ja vain alle kymmenesosa koki sen heikentyneen lypsyn
automatisoinnin myötä. Automaattilypsyyn
siirtyminen oli vajaalla puolella parantanut
psyykkistä terveyttä, mutta kuitenkin lähes
neljännes koki psyykkisen terveytensä heikentyneen.
Kansainvälisen asiantuntijaryhmän toissavuotisessa katsausartikkelissa puolestaan
arvioitiin, että lypsyn automatisointi poistaa monia tavanomaisessa asemalypsyssä
työergonomiaan ja -turvallisuuteen liittyviä
riskitekijöitä. Samalla todettiin, että automaattilypsyn edellyttämä jatkuva tarkkailu
ja riski laiterikoista voi aiheuttaa stressiä, ja
että aihetta tulisi tutkia lisää.
KYSELY
AUTOMAATTILYPSYTILOILLE
TTS Työtehoseurassa toteutettiin alkuvuodesta 2015 sähköinen kysely kaikille maamme automaattilypsytiloille. Oheisessa tietolaatikossa on lisätietoa kyselystä ja siihen
vastanneiden maidontuottajien maatiloista.
Kyselyyn vastasi 231 maidontuottajaa.
Heidän tiloillaan oli yhteensä 325 automatisoitua lypsypaikkaa. Vastaajien ja heidän
tiloillaan olleiden automatisoitujen lypsypaikkojen määrät ovat noin 26 prosenttia
vuoden 2014 lopussa maassamme olleista
904 automaattilypsytilasta ja 1 259 automatisoidusta lypsypaikasta.
Kyselyn alussa tiedusteltiin maidontuottajiin ja heidän tuotantoonsa liittyviä taustatietoja. Taustatietojen avulla saadaan käsitys
maidontuottajan työstä automaattilypsyn
eri työnvaiheissa. Lisäksi taustatiedot auttavat pohtimaan, mitkä seikat voivat selittää
automaattilypsyssä koettuun työterveyteen
ja -turvallisuuteen liittyviä tuloksia. Karjanhoitotöihin osallistuvan työvoiman sekä
tilalla tuotetun maidon määrään ja laatuun
liittyvät seikat oli suurelta osin rajattu kyselyn ulkopuolelle.
Maidontuottajien taustatiedot
Kyselyyn vastanneet olivat keskimäärin
44-vuotiaita, mikä herättää huomiota.
Rakennetilastojen mukaan vuonna 2014
maamme lypsykarjatilojen omistajat olivat
keskimäärin 49-vuotiaita. On ymmärrettävää, että tähän kyselyyn vastanneet ja tuotantoonsa investoineet maidontuottajat
ovat nuorempia kuin maamme maidontuottajat keskimäärin.
Valtaosa vastaajista (86 %) kuului vapaaehtoiseen maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon (MTH), muutama (3 %) ei
kuulunut MTH:hon, mutta sai työterveyshuoltopalvelut muuta kautta ja hieman yli
kymmenesosa (11 %) ei saanut vastaushetkellä mistään työterveyshuoltopalveluita.
Vuonna 2013 maamme maatalousyrittäjistä 38 prosenttia oli liittynyt MTH:hon, joten
vastaajien keskuudessa MTH:hon liittyneitä
oli yli kaksinkertainen osuus. Huolestuttavaa
on, että osa vastaajista oli vastaushetkellä
kokonaan ilman työterveyshuoltopalveluita.
TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 2/2015 (660)
Myös nykyaikaisessa tuotantoympäristössä
työskentelevän maidontuottajan työ sisältää
työterveyttä ja -turvallisuutta vaarantavia
työperäisiä riskitekijöitä, joiden torjunnassa
MTH voi auttaa. MTH:hon voi hankkia lisäpalveluna myös yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut.
Karjanhoidon taustatiedot
Päivittäisiin karjanhoitotöihin osallistui päätoimisesti tyypillisesti kaksi henkilöä, jotka
olivat useimmissa tapauksissa molemmat
maatalousyrittäjiä. Yksi tai useampi päätai sivutoiminen palkkatyöntekijä osallistui
päivittäisiin karjanhoitotöihin hieman alle
puolella tiloista (46 %). Vain pienellä joukolla
tiloista (6 %) työt olivat joko yhden päätoimisen maatalousyrittäjän tai hänen ja yhden
sivutoimisen henkilön – maatalousyrittäjän
tai palkkatyöntekijän – vastuulla. Henkilö
määriteltiin kyselyssä sivutoimiseksi, jos hän
osallistui töihin vain tunnin, pari päivässä tai
esimerkiksi vain viikonloppuisin.
Karjanhoitotöissä palkkatyöntekijöitä
käyttävistä tiloista enemmistöllä (75 %) heidät perehdytettiin ja opastettiin suullisesti ja
sen lisäksi kaikista keskeisistä asioista oli kirjalliset ohjeet joko esillä tai kansiossa navetalla. Palkkatyöntekijöiden opastus jäi lähes
tai täysin suullisten ohjeiden varaan vähemmistöllä heitä käyttävistä tiloista.
Lähes neljällä tilalla viidestä (79 %) oli
käytössä sekä suulliset että kirjalliset ohjeet
maatalouslomittajien perehdytykseen ja
opastukseen. Maatalouslomittajien opastus
jäi lähes tai täysin suullisten ohjeiden varaan
pienehköllä joukolla tiloista (16 %) ja lopuilla
tiloilla (5 %) ei käytetty tai niille ei saatu ulkopuolista lomittajaa.
Valtaosalla vastaajien tiloista (87 %) oli
vuosilomat saatu pidettyä viime vuosina
(2010–2014) suurimmaksi osaksi tai kokonaan. Kymmenesosalla (10 %) vuosilomat oli
saatu pidettyä osittain, ja lopuilla (3 %) niitä
ei ollut saatu pidettyä. Syinä viimeksi mainittuun tuotiin esille muun muassa, että ei ole
päteviä (automaattilypsyn hallitsevia) lomittajia tai lomittajia ei ylipäätään ole saatavissa.
Lähes kaikille vastaajille (99 %) oli kertynyt
vähintään kuukauden työkokemus tavanomaisesta lypsystä joko parressa tai pihaton
lypsyasemassa ennen oman automaattisen
lypsyjärjestelmän hankkimista. Osalla vastaajista oli aiempaa kokemusta myös automaattilypsystä.
Vähintään kuukauden työkokemus on
voinut kertyä esimerkiksi maatalousalan
opintoihin liittyvistä työharjoitteluista tai
omalta tilalta ajalta ennen lypsyrobotin hankintaa. Kokemusta tavanomaisesta lypsystä
kysyttiin, koska vastaajia pyydettiin monessa
Kyselytutkimus automaattilypsytiloille
Tämä tiedote perustuu TTS Työtehoseurassa toteutettuun ”Lypsyn automatisoinnin koettu vaikutus
maidontuottajan työterveyteen, turvallisuuteen ja -hyvinvointiin” -tutkimukseen, jonka rahoitti Maatalouskoneiden tutkimussäätiö. Tutkimuksen eri vaiheiden toteutuksessa avustivat TTS:sta tutkijat
Reetta Palva, Sari Morri ja Sakari Alasuutari, erikoistutkija Veli-Matti Tuure sekä erityisasiantuntija Lea
Puumala. Toteutuksessa avustivat myös erikoistutkija Risto Rautiainen Luonnonvarakeskus Luke:sta
ja neuvontapäällikkö Esa Manninen Valio Oy:stä.
Tutkimuksessa toteutettiin alkuvuodesta 2015 sähköinen Webropol-kysely, joka testattiin kahdella
tilalla ennen varsinaisen kyselyn toteutusta. Kotimaisten laitetoimittajien, Oy DeLaval Ab:n (robottimerkki: DeLaval VMS), NHK-Keskus Oy:n (Lely Astronaut) ja Pellon Group Oy:n (SAC RDS Futureline/Insentec Galaxy), edustajat lähettivät lypsyrobotin hankkineille asiakkailleen saatekirjeen ja linkin
kyselyyn. Kaikille asiakkaille lähetettiin myös yksi muistutus.
Suomenkielisen kyselyn saatekirjeessä todettiin, että kysely oli kohdistettu ensisijaisesti sille henkilölle, jolla oli eniten kokemusta automaattilypsystä. Valtaosa kysymyksistä oli pakotettuja, eli niihin
piti antaa vastaus, jotta kyselyssä pääsi eteenpäin. Tarkentavaa tietoa kerättiin avoimilla kysymyksillä,
joihin vastaaminen ei ollut pakotettua. Kyselyn saattoi tarvittaessa keskeyttää ja jatkaa vastaamista
myöhemmin. Kyselyyn vastattiin anonyymisti.
Kyselyyn saatiin 231 vastausta, joista noin kolmasosa tuli muistutuksen jälkeen. Kyselyn vastaajamäärä on tiettävästi suurempi kuin yhdessäkään aiemmassa koti- tai ulkomaisessa tutkimuksessa,
jossa on tarkasteltu automaattilypsyä maidontuottajan hyvinvoinnin näkökulmasta.
Vastaajien tiloista runsas kolme viidesosaa (63 %) oli yrittäjäpariskunnan omistamia, vajaa viidennes
(16 %) oli yhden yrittäjän omistamia, vajaa viidennes (17 %) oli maatalousyhtymiä ja loput (4 %) olivat
osake-, avoin- tai kommandiittiyhtiöitä.
Tiloilla oli keskimäärin 70 hehtaaria omaa ja 49 hehtaaria vuokrapeltoja. Viidellä tilalla ei ollut ollenkaan vuokrapeltoja. Tilojen kokonaispeltoala oli keskimäärin 118 hehtaaria. Valtaosalla vastaajista
(94 %) kaikki tuotanto oli tavanomaista vuonna 2014. Pienellä joukolla (5 %) kasvintuotanto oli luomua ja kotieläintuotanto oli tavanomaista. Vain muutamalla tilalla (1 %) kotieläin- ja kasvintuotanto oli
luomua. Tiloista valtaosa (93 %) kuului ProAgrian ylläpitämään maidontuotannon tuotosseurantaan.
työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvässä
kysymyksessä vertaamaan automaattilypsyä
tavanomaiseen lypsyyn.
Enemmistöllä vastaajista (72 %) lypsykarjapihatto oli uudisrakennettu ja vähemmistöllä
se oli peruskorjattu ja/tai uudella osalla laajennettu. Vastaajien pihatto oli otettu käyttöön nykyisessä muodossaan – uudisrakennettuna tai peruskorjattuna/laajennettuna
– keskimäärin vuonna 2008 eli noin seitsemän vuotta sitten. Vanhimmat pihatot olivat
vuodelta 1993 ja uusimmat vuodelta 2014.
Puolella tiloista (50 %) oli lämpöeristetty
pihatto, jossa oli koneellinen ilmanvaihto.
Muutamalla tilalla (4 %) oli lämpöeristetyssä
pihatossa luonnollinen ilmanvaihto. Osittain
lämpöeristetty verhoseinäinen tai kennolevyseinäinen tai -ikkunainen pihatto, jossa oli
luonnollinen ilmanvaihto, oli 40 prosentilla.
Lämpöeristämätön pihatto luonnollisella ilmanvaihdolla oli kuudella prosentilla.
Kyselyn tiloista enemmistöllä (60 %) lypsylehmät ruokittiin seosrehulla ja lopuilla oli
käytössä erillisruokinta. Seosrehuruokinta oli
kuitenkin selvästi yleisempää kahden tai useamman automatisoidun lypsypaikan tiloilla
kuin yhden lypsypaikan tiloilla.
Automaattilypsyn toteutus
Vastaajien joukossa oli edustettuna DeLavalin, Lelyn ja SAC:n lypsyrobotteja suunnilleen
niissä suhteissa, kuin niitä on maassamme
tähän mennessä myyty. Tarkat merkkikoh-
taiset myyntimäärät eivät kuitenkaan ole
julkista tietoa. Näin ollen tässä tiedotteessa jätetään myös vastaajien merkkijakauma
mainitsematta. Neljällä tilalla oli käytössä
kaksi erimerkkistä lypsyrobottia, ja näissä
merkkiyhdistelmissä olivat edustettuina
kaikki kolme robottimerkkiä.
Automaattinen lypsyjärjestelmä oli otettu
tiloilla käyttöön keskimäärin vuonna 2009
eli noin viisi vuotta sitten. Ensimmäiset olivat automatisoineet lypsyn vuonna 2001 ja
viimeisimmät vuonna 2014. Erikseen ei tiedusteltu, kuinka monta kertaa koko lypsyrobotti oli ehtinyt tilalla vaihtua. Osalla tiloista
oli vuosien aikana voitu vaihtaa ensimmäinen lypsyrobotti uudempaan malliin, ostaa
toinen tai useampia robotteja ensimmäisen
rinnalle.
Vastaajista enemmistöllä (77 %) oli käytössä vapaa lehmäliikenne ja lopuilla ohjattu
lehmäliikenne. DeLaval-lypsyrobotin omistajilla ohjattu ja vapaa lehmäliikenne olivat yhtä yleisiä. Lely- ja SAC-lypsyrobotin omistajilla oli käytössä puolestaan lähes ainoastaan
vapaa lehmäliikenne.
Vapaa lehmäliikenne näyttää nousseen
maassamme valta-asemaan. Työn sujuvoittamiseksi ja työturvallisuuden edistämiseksi
vapaaseen lehmäliikenteeseen suositellaan
lypsyrobotin viereen suljettavissa olevaa
odotusaluetta tai sen osaa. Tästä on todettu
olevan hyötyä esimerkiksi lehmien opetuksessa tai haettavien lehmien lypsyssä. Enem-
TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 2/2015 (660)
3
mistöllä vapaan lehmäliikenteen tiloista
(78 %) oli käytössä tällainen alue. Eri robottimerkkien edustajien välillä ei ollut eroa tässä
suhteessa.
Kaikilta tiloilta tiedusteltiin lypsyrobottien
määrän lisäksi automatisoitujen lypsypaikkojen lukumäärää. Koska SAC:n lypsyrobotti
voi operoida joko yhtä tai kahta lypsypaikkaa, vain yhden automatisoidun lypsypaikan
tilojen kohdalla voidaan puhua varmuudella
myös yhdestä lypsyrobotista.
Lehmien (lypsyssä ja ummessa olevat)
määrän keskiarvo vuonna 2014 yhtä automatisoitua lypsypaikkaa kohti vaikuttaa
noudattavan tiettyä mallia tässä aineistossa: tiloilla on ensimmäistä lypsypaikkaa
kohti keskimäärin noin 60 lehmää ja kahta
seuraavaa lypsypaikkaa kohti kymmenen
lehmää per lypsypaikka vähemmän eli 110
ja 160 lehmää (taulukko 1). Neljän ja viiden
lypsypaikan tilat jätetään yksittäistapauksina
tarkastelun ulkopuolelle.
Enemmistöllä vastaajista (84 %) automaattista lypsyjärjestelmää ohjaava tietokone – ja oletettavasti myös navettatoimisto – sijaitsi samassa kerroksessa lehmien
kanssa. Hieman yli kymmenesosalla (14 %)
kyseinen tietokone sijaitsi pihaton toisessa
kerroksessa, jonne oli noustava portaita pitkin. Muutamilla (2 %) oli yksi tietokone pihaton toisessa kerroksessa ja toinen samassa
kerroksessa lehmien kanssa. Osa vastaajista
(13 %) ilmoitti käyttävänsä myös älypuhelinsovellusta, josta keskeiset lypsyjärjestelmän
tuottamat tiedot voitiin tarkistaa missä ja
milloin vain.
Automaattilypsyn yksityiskohtia
Automaattilypsyyn opetettavia, antibiootilla
hoidettuja, sorkkavaivaisia tai muuten huonosti liikkuvia lehmiä voidaan joutua ohjaamaan päivittäin 2–3 kertaa lypsyrobotille,
mikä työllistää karjanhoitajaa ja lisää työtapaturmariskiä.
Päivittäin ohjattavien lehmien määrä
oli selvästi yhteydessä automatisoitujen
lypsypaikkojen määrään. Yhden automatisoidun lypsypaikan tiloista enemmistöllä
(75 %) jouduttiin päivittäin ohjaamaan alle
viittä eri lehmää. Vajaalla neljänneksellä (24
%) ohjattiin 5–10 lehmää ja lopuilla (1 %)
ohjattiin yli 10 lehmää.
Kahden tai kolmen automatisoidun lypsypaikan tiloista noin puolella (51 %) ohjattiin päivittäin alle viittä eri lehmää. Hieman
yli kahdella viidesosalla (42 %) ohjattiin
5–10 lehmää ja lopuilla (7 %) ohjattiin yli
10 lehmää.
Hiehojen opetus automaattilypsyyn vaihtelee suuresti. Hiehojen opetukseen tarvitaan aikaa, malttia ja tarkkaavaisuutta, eikä
4
Taulukko 1. Kyselyaineiston lypsykarjatilojen automatisoitujen lypsypaikkojen määrät ja karjamäärän tunnusluvut vuonna 2014.
Automatisoituja Tiloja, kpl
lypsypaikkoja, kpl
Lehmiä1, kpl
keskiarvo
mediaani2 moodi3
minimi
maksimi
1
157
61
62
65
25
85
2
53
110
115
100
62
150
3
19
160
152
150
115
200
4 tai 5
1–5
2
–
–
–
–
–
231
82
67
65
25
360
1
Lypsyssä ja ummessa olevat yhteenlaskettuna.
Mediaani on suuruusjärjestykseen laitetun aineiston keskimmäinen luku.
3
Moodi on yleisin luku aineistossa.
2
tätä työtä kannata tehdä yksin. Suljettavissa
oleva odotusalue lypsyrobotin vieressä helpottaa myös tätä työnvaihetta.
Hieman alle kolmanneksella vastanneista tiloista (32 %) kaikkia hiehoja opetettiin
automaattilypsyyn ennen poikimista ohjaamalla ne lypsyrobotin läpi. Vajaalla viidenneksellä tiloista (19 %) osaa hiehoista opetettiin ja osaa ei opetettu ennen poikimista.
Noin puolella tiloista (49 %) hiehot ohjattiin
lypsyrobotille ensimmäisen kerran vasta poikimisen jälkeen.
Kyselyssä yöhälytyksellä tarkoitetaan
automaattisen lypsyjärjestelmän matkapuhelimeen ilmoittamaa häiriötilannetta,
jolloin on herättävä ja tarkastettava tilanne
ainakin etäyhteyden välityksellä tai mentävä
navetalle saakka. Valtaosalla tiloista (87 %)
lypsyrobotin antamia yöhälytyksiä tuli korkeintaan muutama kuukaudessa. Lopuilla
yöhälytys tuli ainakin viikoittain (12 %) tai
joka tai lähes joka yö (1 %). Viikoittain tai
useammin toistuvat yöhälytykset olivat selvästi yleisempiä kahden tai useamman kuin
yhden automatisoidun lypsypaikan tiloilla.
Tiloista valtaosalla (92 %) ei ollut toista
lypsyjärjestelmää robottilypsyyn pysyvästi
sopimattomille lehmille. Pienellä joukolla
(3 %) oli toinen lypsyjärjestelmä käytössä,
mutta tästä käytännöstä oltiin luopumassa. Lopuilla (6 %) oli toinen lypsyjärjestelmä
käytössä ja siitä ei aiottu luopua.
Robottilypsyyn syystä tai toisesta pysyvästi sopimattomia lehmien lypsäminen toisella lypsyjärjestelmällä parressa tai asemassa
lisää työtä. Tilapäisesti liikuntakyvyttömien
lehmien lypsyyn on kuitenkin syytä varata
siirrettävä ja alipainepumpulla varustettu
kannukone.
Työnmenekki ja riski työtapaturmiin kasvavat, jos karjanhoitaja joutuu kiinnittämään
vedinkuppeja käsin. Tiloista enemmistöllä
(76 %) vedinkuppeja tarvitsi kiinnittää käsin
vetimiin vain poikkeustapauksissa, ei päivittäin. Osalla tiloista (19 %) vedinkuppeja piti
kiinnittää käsin päivittäin, mutta alle viiteen
eri lehmään. Lopuilla (5 %) vedinkuppeja piti
kiinnittää käsin päivittäin vähintään viiteen
eri lehmään.
Enemmistöllä vastanneista (85 %) erottelumaidot (vastapoikineiden tai lääkehoidossa olevien lehmien maito, koostumukseltaan
tai väriltään muuttunut maito) päätyivät
lypsyrobotilla tai muualla oleviin erotteluastioihin. Erotteluastioiden tyhjentäminen on
käsityötä, johon liittyy usein myös maidon
siirtoa kantamalla. Vähemmistöllä (13 %)
erottelumaidot päätyivät erottelumaitolinjaa myöten isompaan säiliöön. Muutamilla
vastaajilla (2 %) erottelumaidoista osa päätyi
linjaa myöten isompaan säiliöön ja osa erotteluastioihin tai osa päätyi erotteluastioihin
ja osa suoraan viemäriin.
Tiloista noin kahdella viidesosalla (41 %)
oli lypsyrobotin vieressä syvennys esimerkiksi puhdistusta, huoltoa ja tarkkailua varten.
Niistä, joilla syvennystä ei ollut, enemmistö
olisi kyllä halutessaan saanut sellaisen lypsyrobottia hankkiessaan. Jos syvennys oli, se oli
useimmilla ainakin osittain ympäröity kaiteella. Yhden vastaajan syvennys oli yleensä
peitetty kannella.
Syvennykset olivat tyypillisimmin 30 senttiä syviä, mutta niiden syvyydet vaihtelivat
10–120 sentin välillä. Matalimmat ”syvennykset” saattavat itse asiassa olla seurausta
automatisoidun lypsypaikan (lypsyboxin)
koholla olevasta lattiasta. Vähintään 50
sentin syvyisistä syvennyksistä valtaosa oli
ainakin osittain ympäröity kaiteella, mikä on
hyvä asia työturvallisuuden kannalta.
Vastaajien tiloista runsaalla kahdella viidesosalla (43 %) oli ainakin osa pihaton
lattiasta päällystetty kumilla. Yleisintä kumipäällyste oli joko lantakäytävillä tai ruokintakäytävillä tai molemmilla. Joillakin tiloilla oli
kumipäällyste lypsyrobotin odotusalueella.
Viidellä tilalla oli kumipäällyste kaikilla edellä
mainituilla alueilla. Kumipäällysteen käyttö ja
pihaton ikä eivät olleet yhteydessä toisiinsa.
TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 2/2015 (660)
Pihattojen lattioiden kumipäällysteet ovat
alkaneet yleistyä viime vuosina, koska tutkimuksissa niistä on todettu olevan pääsääntöisesti hyötyä eläinten terveydelle. Muissa
yhteyksissä kerättyjen yksittäisten kokemuksien mukaan jalan alla joustavalla ja tukevalla
kumilattialla liikkuminen on miellyttävää ja
turvallista myös karjanhoitajalle.
Automaattilypsystä luopuminen ja
sen syyt
Vastaajista valtaosa (97 %) ei harkinnut lypsyrobotista luopumista ja vain muutamat harkitsivat tai olivat varmasti luopumassa siitä.
Samoin valtaosa (95 %) ei harkinnut robottimerkin vaihtamista ja vain pieni joukko oli
jo vaihtanut tai harkitsi robottimerkin vaihtamista. Syytä robottimerkin vaihtamiselle ei
kuitenkaan kysytty. Osa robottimerkin vaihtoa harkitsevista harkitsi myös luopumista
automaattilypsystä kokonaan. Robottimerkin vaihtamista suunnittelevien tai merkkiä
jo vaihtaneiden keskuudessa olivat edustettuina kaikki kolme robottimerkkiä.
Automaattilypsystä luopumisen syiksi
mainittiin: robotin vaatima ympärivuorokautinen päivystys on raskasta varsinkin
yhden ihmisen hoidettavana, huolto- ja varaosakustannukset ovat korkeat tai hälytyksiä tulee liikaa eli joka yö tai lähes joka yö.
Lypsyjärjestelmän opetus lomittajille koettiin liian työlääksi ja tuotettua maitomäärää
haluttiin lisätä – oletettavasti joustavammin
kuin minkä automaattisen lypsyjärjestelmän
koettiin mahdollistavan.
Vaikka edellä kuvatut seikat olivat pienen
vähemmistön esille tuomia kokemuksia, niihin tulee suhtautua sillä vakavuudella, että
äärimmillään ne voivat riittää koko lypsyjärjestelmän vaihtamiseen.
Taloustilanne ja psyykkinen kuormitus
Maidontuottajilta tiedusteltiin, kuinka usein
tilan maidontuotannon taloudellinen tilanne kuormitti henkisesti. Maidontuotannon
taloustilanteen vuoksi koettu henkinen
kuormitus ei ollut yhteydessä automatisoitujen lypsypaikkojen määrään, navetan ikään
tai päivittäisiin karjanhoitotöihin osallistuvien maatalousyrittäjien määrään.
Taloustilanne aiheutti henkistä kuormitusta ja huolta päivittäin tai lähes päivittäin
hieman alle viidennekselle (18 %) ja viikoittain tai ainakin useita kertoja kuukaudessa
hieman yli neljännekselle (27 %) vastaajista.
Runsas kolmannes (36 %) ilmoitti kokevansa
taloushuolia ainakin muutamia kertoja vuodessa, ja vajaalle viidesosalle (19 %) vastaajista taloustilanne ei pääsääntöisesti aiheuttanut henkistä kuormitusta eikä huolta.
Alle puolella automaattilypsytiloista osa pihaton lattioista on pinnoitettu kumilla. Lattioiden
kumipinnoituksesta on todettu olevan yleensä hyötyä eläinten terveydelle, mutta sen merkitystä
myös karjanhoitajan työterveyteen ja turvallisuuteen tulisi selvittää. Kuva: Janne Karttunen
Tuloksia tarkasteltaessa kannattaa huomata, että kysely ajoittui siihen hetkeen,
jolloin maidon tuottajahintaa laskettiin
maassamme voimakkaasti. Täydentävien
kommenttien perusteella vastaajia huolettivat erityisesti maidon tuottajahinnan lasku,
tuotantokustannusten nouseminen, suuret
velat ja maitokiintiöiden poistuminen keväällä 2015.
TYÖTERVEYS JA TURVALLISUUS
AUTOMAATTILYPSYSSÄ
Vastaajia pyydettiin vertaamaan automaattilypsyä tavanomaiseen parsi- tai asemalypsyyn nimenomaan lypsytyössä koetun
fyysisen ja psyykkisen kuormituksen sekä
työtapaturmille ja työperäisille sairauksille
altistumisen suhteen. Lähes kaikilla vastaajilla oli aiempaa työkokemusta tavanomaisesta lypsystä, joten tätä vertailuasetelmaa
voidaan pitää perusteltuna. Vastauksia arvioitaessa on kuitenkin syytä muistaa, että
vastaajien on voinut olla vaikea erottaa joidenkin kysymysten kohdalla lypsyyn liittyviä
työtehtäviä muista karjanhoitotöistä.
Fyysinen kuormitus automaattilypsyssä
Kyselyyn vastanneista 231 maidontuottajasta lähes kaikki (97 %) olivat sitä mieltä, että
verrattuna tavanomaiseen parsi- tai asemalypsyyn, lypsyn automatisointi vähensi ainakin jonkin verran lypsytyössä koettua yleistä
fyysistä eli ruumiillista kuormitusta (kuvio 1).
Valtaosa edellä mainituista oli sitä mieltä, että kuormitus väheni merkittävästi.
Maidontuottajan fyysistä kuormitusta
automaattilypsyssä selvitettiin tarkemmin
myös eri kehonosien ja työasentojen kannalta. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä,
että lypsyn automatisointi vähensi ainakin
jonkin verran lypsytyössä koettua fyysistä
kuormitusta yläraajoissa sorminivelistä ja
ranteista aina olkapäihin ja hartiaseutuun
saakka. Valtaosa edellä mainituista oli sitä
mieltä, että kuormitus yläraajoissa väheni
merkittävästi.
Enemmistö vastaajista koki myös lonkkaan ja alaselkään, jalkoihin yleensä ja erityisesti polviniveliin kohdistuneen fyysisen
kuormituksen vähentyneen ainakin jonkin
verran lypsyn automatisoinnin myötä. Näin
vastanneiden enemmistön mukaan kuormitus vähenee merkittävästi.
Pienehkö joukko (6 %) koki kuitenkin
jalkoihinsa kohdistuvan rasituksen lisääntyneen lypsyn automatisoinnin myötä. Näin
vastanneilla tiloilla useiden lehmien päivittäinen ajaminen lypsyrobotille oli keskimääräistä yleisempää.
Fyysiset kuormitustekijät automaattilypsyssä
Vaikka maidontuottajan fyysisen kuormittumisen koetaan alenevan jopa merkittävästi
lypsyn automatisoinnin myötä, myös automaattilypsyssä on fyysisesti kuormittaviksi
TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 2/2015 (660)
5
koettuja työnvaiheita. Yli neljä viidesosaa
vastaajista (82 %) nimesi vähintään yhden
automaattilypsyyn liittyvän työnvaiheen,
joka kuormitti heitä fyysisesti ainakin jonkin
verran (kuvio 2). Sen sijaan kukaan ei nimennyt kahta eri työnvaihetta, jotka olisivat
kuormittaneet heitä fyysisesti paljon.
Maidontuottajista kaksi kolmasosaa
(66 %) oli sitä mieltä, että lypsyrobotin lypsämän erottelumaidon käsittely kuormitti
fyysisesti ainakin jonkin verran. Erottelumaitolinjan ja erillisen säiliön käyttäminen vähentävät käsityötä. Tätä menetelmää käyttävät kokivat erottelumaitojen käsittelyn
keskimääräistä yleisemmin fyysisesti vähän
tai ei ollenkaan kuormittavaksi työksi.
Lypsyrobotin puhtaanapitotyöt nousivat
esille toisena työnä, jonka osa (42 %) koki
fyysisesti ainakin jonkin verran kuormittavaksi. Lypsyrobotin huoltosyvennyksen olemassaololla, sen syvyydellä ja puhtaanapitotöiden koetulla kuormittavuudella ei ollut
kuitenkaan yhteyttä.
Vajaa kolmannes vastaajista (29 %) koki
myös lypsyluvallisten lehmien hakemisen
lypsyrobotille kuormittavan fyysisesti ainakin jonkin verran. Tämä oli selvästi yleisempää niiden vastaajien joukossa, jotka joutuivat ohjaamaan lypsyrobotille päivittäin
piirteiden suhteen. Selvän enemmistön mukaan lypsyn automatisointi vähensi ainakin
jonkin verran sekä pakkotahtisen että yksitoikkoisen toistotyön aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta verrattuna tavanomaiseen
lypsyyn. Myös kiireen aiheuttaman henkisen
kuormituksen koettiin useimmiten vähentyneen – pakkotahtisessa tavanomaisessa
lypsyssä myös kiireen tuntu voi kuormittaa
lypsäjää.
Yli kaksi viidesosaa koki työn vaativuuden aiheuttaman psyykkisen kuormituksen
vähentyneen, hieman yli neljännes koki sen
pysyneen ennallaan ja vajaa kolmannes koki sen lisääntyneen lypsyn automatisoinnin
myötä. He, jotka kokivat automaattilypsyn
lisänneen yleistä psyykkistä kuormittumistaan, olivat suurelta osin samoja henkilöitä,
jotka kokivat automaattilypsyn psyykkisesti
vaativaksi työksi.
vähintään viittä eri lehmää. Sen sijaan automatisoitujen lypsypaikkojen määrällä ei ollut
sellaisenaan yhteyttä lehmien hakemisen
koetun kuormituksen kanssa.
Maidontuottajat saivat mainita fyysisesti kuormittaviksi kokemiaan seikkoja myös
kyselylistan ulkopuolelta. Suoraan automaattilypsyyn liittyviä useita mainintoja
saivat muun muassa hiehojen opettaminen
automaattilypsyyn, pesu- ja vedinkastoaineastioiden vaihto sekä muut lypsyrobotin
huoltotyöt.
Psyykkinen kuormitus automaattilypsyssä
Lypsyn automatisoinnin koettiin vaikuttavan lypsytyössä koettuun psyykkiseen eli
henkiseen kuormitukseen selvästi eri tavalla
kuin fyysiseen kuormitukseen. Hieman alle
puolet (47 %) maidontuottajista koki lypsyn
automatisoinnin vähentäneen vähintään
jonkin verran yleistä psyykkistä kuormitusta
lypsytyössä verrattuna tavanomaiseen lypsyyn (kuvio 3). Osa ei kokenut eroa lypsymenetelmien välillä ja lähes kolmannes (32 %)
koki psyykkisen kuormituksen kasvaneen
vähintään jonkin verran.
Psyykkistä kuormitusta automaattilypsyssä selvitettiin myös työn erilaisten ominais0%
20 %
Psyykkiset kuormitustekijät automaattilypsyssä
Automaattilypsyssä on useita työnvaiheita,
jotka moni koki psyykkisesti kuormittaviksi.
Valtaosa vastaajista (94 %) nimesi vähintään
yhden automaattilypsyyn liittyvän työnvaiheen, joka kuormitti heitä psyykkisesti ainakin jonkin verran (kuvio 4).
40 %
yleiseen ruumiilliseen eli fyysiseen kuormitukseen
kävelyn ja/tai seisomisen jalkoihin aiheuƩamaan fyysiseen
rasitukseen
60 %
80 %
196
100
lonkkaan ja alaselkään kumaran ja/tai kiertyneen työasennon
aiheuƩamaan fyysiseen rasitukseen
29
75
polviniveliin erityisesƟ kyykistymisen aiheuƩamaan fyysiseen
rasitukseen
100 %
39
196
166
4
17 13
39
18
harƟaseutuun, olkapäihin ja olkavarsiin mm. lypsimien ja/tai
lypsytarvikkeiden kannaƩelun aiheuƩamaan fyysiseen
rasitukseen
188
38
3
käsivarsiin, ranteisiin, kämmeniin ja sorminiveliin mm. vedinten
puhdistuksesta, alkusuihkeiden otosta ja lypsimen käsiƩelystä
aiheutuvaan fyysiseen rasitukseen
193
33
3
vähentää merkiƩäväsƟ
vähentää jonkin verran
ei mainiƩavaa eroa
lisää jonkin verran
lisää merkiƩäväsƟ
en osaa sanoa
Kuvio 1. Miten automaattilypsy mielestänne vaikuttaa seuraaviin seikkoihin? Verrattuna tavanomaiseen parsi- tai asemalypsyyn, lypsyn automatisoinnin vaikutus lypsytyössä kokemaani… Tiedotteen kuvioiden 1–7 alla on esitetty alkuperäiset kyselyn kysymykset. Kuvioiden 1–7 kaikissa
kohdissa on yhteensä 231 vastaajaa.
6
TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 2/2015 (660)
Vastaajista enemmistö (71 %) koki lypsyrobotin öisin nukkuma-aikaan antamien hälytyksien kuormittavan psyykkisesti vähintään jonkin verran. Tämä oli selvästi yleisempää niiden maidontuottajien kohdalla, joilla
yöhälytys tuli vähintään viikoittain. Kuten
aiemmin todettiin, valtaosalla vastaajista yöhälytyksiä tuli kuitenkin korkeintaan muutamia kuukautta kohti mutta ei viikoittain.
Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista
maidontuottajista (82 %) luotti omaan ammattitaitoonsa pärjätä automaattisen lypsyjärjestelmän kanssa. Luottaminen muun
tilanväen ammattitaitoon oli myös melko
hyvällä tasolla. Sen sijaan luottaminen maatalouslomittajien, palkkatyöntekijöiden tai
näiden molempien henkilöryhmien ammattitaitoon pärjätä automaattisen lypsyjärjestelmän kanssa kuormitti psyykkisesti vähintään jonkin verran kahta kolmasosaa (67 %)
0%
20 %
40 %
lehmien hakeminen lypsyroboƟlle
60 %
80 %
100 %
65
165
lypsyroboƟn puhtaanapitotyöt
vastaajista. On tärkeää, että vuosilomalla
oleva maidontuottaja voi luottaa siihen, että
maatalouslomittaja – tai joku muu lomittajan kanssa samaan aikaan karjanhoitoon
osallistuva – pärjää lypsyrobotin kanssa.
Lypsyn automatisoineilla tiloilla on aina
jonkun oltava tavoitettavissa, jotta häiriön
tullessa automaattisen lypsyjärjestelmän
tekemä hälytys saadaan tarkastettua nopeasti. Noin puolet (52 %) maidontuottajista
97
133
vedinkuppien kiinnitys käsin
37
191
näyƩöpäätetyöskentely
54
174
eroƩelumaitojen käsiƩely
Kuvio 2. Arvioikaa seuraavia päivittäisiä suoraan
automaattilypsyyn liittyviä työtehtäviä niistä itsellenne aiheutuvan fyysisen
kuormituksen suhteen.
Ohje: Huomatkaa, että
fyysinen kuormitus voi johtua liikkuvasta, dynaamisesta työstä tai paikallaan
pysyvästä, staattisesta
työstä, joka on tyypillisesti
yksipuolista toistotyötä.
Voitte halutessanne mainita jonkin seikan listan
ulkopuolelta.
142
79
lypsyroboƟn toiminnan tarkkailu
23
208
työt maitohuoneessa kuten pesut ja
maidon lämpöƟlan tarkistaminen
34
197
kuormiƩaa fyysisesƟ vähän tai ei ollenkaan
kuormiƩaa fyysisesƟ jonkin verran
kuormiƩaa fyysisesƟ paljon
0%
20 %
yleiseen henkiseen kuormitukseen
51
58
yksitoikkoisen toistotyön aiheuƩamaan
henkiseen kuormitukseen
60 %
80 %
45
49
kiireen aiheuƩamaan henkiseen
kuormitukseen
77
95
43
vähentää merkiƩäväsƟ
ei mainiƩavaa eroa
lisää merkiƩäväsƟ
57
29
59
94
Kuvio 3. Miten automaattilypsy mielestänne vaikuttaa seuraaviin seikkoihin?
Verrattuna tavanomaiseen
parsi- tai asemalypsyyn,
lypsyn automatisoinnin
vaikutus lypsytyössä kokemaani…
23 9 2
56
138
100 %
24
54
131
pakkotahƟsen toistotyön aiheuƩamaan
henkiseen kuormitukseen
työn vaaƟvuuden aiheuƩamaan
henkiseen kuormitukseen
40 %
39
53
12 6
16
vähentää jonkin verran
lisää jonkin verran
en osaa sanoa
TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 2/2015 (660)
7
0%
20 %
40 %
hälytykset valveillaoloaikaan
hälytykset öisin nukkuma-aikaan
22
99
25
74
132
18
77
136
työskentely Ɵetokoneen kanssa
28
202
luoƩaminen omaan ammaƫtaitoon pärjätä automaaƫsen
lypsyjärjestelmän kanssa
38
190
luoƩaminen muun Ɵlanväen ammaƫtaitoon pärjätä
automaaƫsen lypsyjärjestelmän kanssa
10
68
153
riippuvuus huollon nopeudesta ja ammaƫtaidosta
20
71
140
luoƩaminen lypsyroboƟn toimintavarmuuteen
2
46
119
110
työpäivät venyvät toisinaan automaaƫsen
lypsyjärjestelmän takia
100 %
62
66
työpäivällä ei ole selkää loppua (lypsy jatkuu 24 h)
kuormiƩaa henkisesƟ vähän tai ei ollenkaan
80 %
167
jatkuvasta "päivystyksestä" huolehƟminen
ůƵŽƩĂŵŝŶĞŶŵĂĂƚĂůŽƵƐůŽŵŝƩĂũŝĞŶũĂͬƚĂŝƉĂůŬŬĂƚLJƂŶƚĞŬŝũƂŝĚĞŶ
ĂŵŵĂƫƚĂŝƚŽŽŶƉćƌũćƚćĂƵƚŽŵĂĂƫƐĞŶůLJƉƐLJũćƌũĞƐƚĞůŵćŶŬĂŶƐƐĂ
60 %
119
76
kuormiƩaa henkisesƟ jonkin verran
3
7
76
148
1
36
kuormiƩaa henkisesƟ paljon
Kuvio 4. Arvioikaa seuraavia automaattilypsyyn liittyviä seikkoja niistä itsellenne aiheutuvan psyykkisen kuormituksen suhteen. Ohje: Voitte halutessanne mainita jonkin seikan listan ulkopuolelta.
koki, että jatkuvasta ”päivystyksestä” huolehtiminen kuormitti psyykkisesti ainakin
jonkin verran.
Työtapaturmariskit automaattilypsyssä
Lähes kaikkien vastaajien (94 %) mielestä
automaattilypsy vähentää ainakin jonkin
verran lypsyn eri työnvaiheisiin liittyvää työtapaturmariskiä verrattuna parsi- tai asemalypsyyn (kuvio 5). Useimpien mukaan riski
vähenee merkittävästi. Pieni joukko vastaajista ei kokenut riskissä mainittavaa eroa, ja
kukaan ei kokenut riskin lisääntyvän.
Maidontuottajan työtapaturmariskiä
automaattilypsyssä selvitettiin myös eri riskitekijöiden ja työtehtävien kannalta. Selvä
enemmistö vastaajista (88 %) oli sitä mieltä,
että lypsyn automatisointi vähentää ainakin
jonkin verran lehmien sorkkien välittömässä
läheisyydessä työskentelyn aiheuttamaa työtapaturmariskiä. Näin vastanneiden enemmistö koki riskin vähenevän merkittävästi.
Vapaana liikkuvien lehmien välittömässä
läheisyydessä työskentelyn sekä navetan lattioilla ja portaissa liikkumisen aiheuttaman
työtapaturmariskin koettiin puolestaan
yleensä joko vähenevän ainakin jonkin verran tai pysyvän ennallaan lypsyn automati-
8
soinnin yhteydessä. Osa vastaajista kuitenkin
koki, että lehmien läheisyydessä työskentelystä ja navetan lattioilla liikkumisesta aiheutuva työtapaturmariski oli lisääntynyt ainakin jonkin verran. Tulosta selittänee se, että
näistä vastaajista suhteessa useammalla oli
aiempaa työkokemusta vain parsinavetasta,
jossa lehmät eivät liiku vapaana.
Vastaajia pyydettiin myös kuvailemaan,
mikä automaattilypsyyn liittyvä työnvaihe
oli heidän omasta mielestään riskialttein työturvallisuuden kannalta ja mistä tämä riski
johtui. Yhteensä 168 vastaajaa nimesi yhden
tai useamman työnvaiheen. Heistä 65 nimesi hiehojen opettamisen ja 13 nimesi uuden
eläimen tai lehmän opettamisen automaattilypsyyn riskialtteimmaksi työnvaiheeksi.
Hiehojen opettamisen vaaralliseksi työnvaiheeksi nimenneet eivät kuitenkaan eronneet
muista vastaajista sen suhteen, miten he
opettivat hiehonsa automaattilypsyyn.
Lypsyrobotilla riskialttiina pidettiin muun
muassa vedinkuppien kiinnittämistä käsin, maitonäytteiden ottamista, lääkintää
ja umpeenpanotuubien antamista. Myös
pesuaine- ja vedinkastoastioiden käsittely,
lypsyrobotin käsivarren äkilliset liikkeet sekä
huoltosyvennyksen tai muun robotin viereisen alueen liukkaus koettiin riskialttiiksi.
Muita riskialttiiksi nimettyjä työnvaiheita
olivat lehmien kanssa lähikontaktissa työskentely lypsyrobotilla, lypsyrobotin odotusalueella ja myös muualla navetassa. Erityisesti kiimaisten lehmien koettiin lisäävän riskiä
työtapaturmiin edellä mainituissa paikoissa.
Sarvettomia lehmiä pidetään paitsi toistensa kannalta, myös kaikkien eläinten kanssa tekemisissä olevien, kuten karjanhoitajan,
eläinlääkärin, keinosiementäjän ja sorkkahoitajan, kannalta turvallisempina.
Vastaajien tiloista valtaosalla (94 %) lehmät olivat pääsääntöisesti sarvettomia ja
korkeintaan muutamalla lehmällä oli sarvet
tai sarventyngät esimerkiksi epäonnistuneen
nupoutuksen jäljiltä. Yksittäisillä tiloilla (1 %)
oli kuitenkin useita sarvellisia ostolehmiä
muuten sarvettoman karjan joukossa –
nämä tilat olivat tyypillisesti siirtyneet automaattilypsyyn äskettäin. Lopuilla tiloista
(5 %) kaikki tai suurin osa lehmistä oli sarvellisia. Viimeksi mainittujen tilojen joukossa oli sekä yhden että kahden lypsypaikan
tiloja. Sarvipäiden omistajilla oli tyypillisesti
aikaisempaa työkokemusta parsinavetasta.
Työtapaturmat automaattilypsyssä
Maidontuottajilta tiedusteltiin, oliko heille itselleen tai jollekulle muulle sattunut
TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 2/2015 (660)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
lypsyn eri työvaiheisiin liiƩyvään yleiseen
työtapaturmariskiin
lehmien sorkkien väliƩömässä läheisyydessä
työskentelyn aiheuƩamaan työtapaturmariskiin
vapaana liikkuvien lehmien väliƩömässä
läheisyydessä työskentelyn aiheuƩamaan
työtapaturmariskiin
navetan laƫoilla liikkumisen aiheuƩamaan
työtapaturmariskiin
portaissa liikkumisen aiheuƩamaan
työtapaturmariskiin
28
109
50
23
124
51
27
23 2
59
145
34
4
104
44
64
121
56
160
vähentää merkiƩäväsƟ
vähentää jonkin verran
ei mainiƩavaa eroa
lisää jonkin verran
lisää merkiƩäväsƟ
en osaa sanoa
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 %
yleiseen alƟstumiseen ammaƫtaudeille ja muille
työperäisille sairauksille
hengityselimiin kohdistuvan eläinperäisen pölyn
aiheuƩamaan ammaƫtauƟriskiin
123
78
77
käsien ihoon kohdistuvan kosteuden, lian sekä pesuja puhdistusaineiden aiheuƩamaan
ammaƫtauƟriskiin
selkään ja raajoihin kohdistuvien rasitusvammojen
aiheuƩamaan ammaƫtauƟriskiin
25
83
146
167
vähentää merkiƩäväsƟ
vähentää jonkin verran
ei mainiƩavaa eroa
lisää jonkin verran
lisää merkiƩäväsƟ
en osaa sanoa
ruumiinvammaan johtanut työtapaturma
automaattisen lypsyn eri työnvaiheiden yhteydessä. Hieman yli kymmenesosa (12 %)
vastaajista ilmoitti, että heille oli sattunut
yksi tai useampi työtapaturma. Alle kymmenesosa (7 %) ilmoitti, että työtapaturma
oli sattunut jollekulle muulle.
Sekä itselle että muille sattuneet työtapaturmat liittyivät selvästi yleisimmin tilanteisiin, joissa joko hiehoa opetettiin lypsylle:
”Hieho potkaisi silmään ja tuli musta silmä,
vamma parani ilman sairauslomaa”, tai lehmälle kiinnitettiin vedinkuppeja käsin tai sille
tehtiin jotain muuta toimenpidettä lypsyrobotilla: ”Hoidettava lehmä potkaisi käteen,
isot mustelmat, säryt”.
Ruumiinvammat olivat yleensä lievähkö-
jä mustelmia, ruhjeita tai haavoja: ”Potkuja
lypsylle opetettaessa, seurauksena kipeä
käsi”, ”Ensikon opetus, käsiruhje” ja ”Lehmä
potkaisi polveen, ruhjeilla selvittiin”. Osa oli
kuitenkin vakavampia: ”Opetettavan hiehon
naru kimposi etuhampaaseen ja hammas
meni poikki”, ”Lehmää lääkitessä murtui kylkiluu” ja ”Käsi jäi robotin ja lehmän väliin ja
värttinäluu meni poikki”.
Erityisesti silmiin ja kasvoihin kohdistuneet
naudan potkut ovat huolestuttavia, koska
niistä olisi voinut aiheutua hieman toisissa
olosuhteissa jopa kohtalokkaita vammoja:
”Lehmä pääsi potkaisemaan kasvoihin kiinnittäessäni käsin lypsimiä, seurauksena musta naama pariksi viikoksi” ja ”Hieho säikähti
ja potkaisi kasvoihin, hengenlähtö lähellä,
Kuvio 5. Miten
automaattilypsy
mielestänne
vaikuttaa seuraaviin seikkoihin? Verrattuna
tavanomaiseen
parsi- tai asemalypsyyn, lypsyn
automatisoinnin
vaikutus lypsytyössä…
67
64
Kuvio 6. Miten
automaattilypsy
mielestänne
vaikuttaa seuraaviin seikkoihin? Verrattuna
tavanomaiseen
parsi- tai asemalypsyyn, lypsyn
automatisoinnin
vaikutus lypsytyössä…
17
53
8
paikkasivat kasvoja kuuden tunnin leikkauksessa, pari kuukautta sairaslomaa”.
Karjanhoitotöihin osallistuneille muille
henkilöille sattuneet työtapaturmat eivät
juuri eronneet vastaajille itselleen sattuneista työtapaturmista. Seuraavat lypsyrobottiin
ja lypsyjärjestelmän pesuaineeseen liittyvät
tapaukset kuitenkin erottuivat joukosta:
”Työntekijä jäi puristuksiin [robotin] käsivarren ja lypsyboksin väliin”, ”Lomittajan käsi jäi
kääntyvän vedinpesuharjan väliin, sormiruhje” ja ”Pesuainetta roiskahti isännän silmään”.
Ammattitautiriskit automaattilypsyssä
Vastaajista selvä enemmistö (87 %) oli sitä
mieltä, että verrattuna tavanomaiseen par-
TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 2/2015 (660)
9
0%
20 %
omiin mahdollisuuksiini selvitä terveenä ja turmiƩa
eläkkeelle
karjanhoitotöihin palkatun työvoiman mahdollisuuksiin
selvitä terveenä ja turmiƩa työurallaan
maatalouslomiƩajien mahdollisuuksiin selvitä terveenä ja
turmiƩa työurallaan
60 %
80 %
71
73
55
karjanhoitotyön tuoƩavuuteen (litroja/työtunƟ)
49
103
67
maidontuoƩajan ammaƟn houkuƩelevuuteen nuorten
keskuudessa
karjanhoitajan ja maatalouslomiƩajan ammaƟn
houkuƩelevuuteen nuorten keskuudessa
35
98
78
joustavuuteen Ɵlan kaikkien töiden organisoinnissa
19
20
88
77
omaan yleiseen elämänlaatuuni
100 %
93
114
omaan vapaa-aikaani
mahdollisuuksiini nukkua riiƩäväsƟ
40 %
35
97
86
19
95
109
16
90
115
87
104
25
92
91
36
lisää merkiƩäväsƟ
lisää jonkin verran
ei mainiƩavaa eroa
vähentää jonkin verran
vähentää merkiƩäväsƟ
en osaa sanoa
Kuvio 7. Miten automaattilypsy mielestänne vaikuttaa seuraaviin seikkoihin? Verrattuna tavanomaiseen parsi- tai asemalypsyyn, lypsyn automatisoinnin vaikutus.
si- tai asemalypsyyn lypsyn automatisointi
vähentää ainakin jonkin verran lypsyn eri
työnvaiheisiin liittyvää ammattitaudeille ja
muille työperäisille sairauksille altistumista (kuvio 6). Enemmistö edellä mainituista
oli sitä mieltä, että altistuminen vähenee
merkittävästi.
Maidontuottajan ammattitautiriskiä automaattilypsyssä selvitettiin myös eri riskitekijöiden suhteen.
Lähes kaikki vastaajat (95 %) kokivat lypsyn automatisoinnin vähentävän ainakin
jonkin verran selkään ja raajoihin kohdistuvan kuormituksen aiheuttamaa ammattitautiriskiä. Enemmistö edellä mainituista
koki, että altistuminen vähenee merkittävästi. Tämä tulos on täysin linjassa fyysisestä kuormituksesta aiemmin esitettyjen
tulosten kanssa.
Valtaosa vastaajista (91 %) koki myös käsien ihoon kohdistuvan kosteuden, lian sekä pesu- ja puhdistusaineiden aiheuttaman
ammattitautiriskin vähenevän ainakin jonkin
verran lypsyn automatisoinnin yhteydessä
ja näin vastanneiden enemmistön mukaan
altistuminen vähenee merkittävästi. Esimerkiksi nitriilikumisia kertakäyttöhansikkaita
voidaan kuitenkin suositella käytettäväksi
muun muassa lypsyrobotin päivittäisen pesun yhteydessä.
Yli kaksi kolmasosaa vastaajista (69 %)
oli sitä mieltä, että lypsyn automatisointi
10
vähentää ainakin jonkin verran hengityselimiin kohdistuvan eläinperäisen pölyn
aiheuttamaa ammattitautiriskiä. Tulos on
ymmärrettävä, koska automaattilypsyn eri
työnvaiheissa työskennellään aivan lehmien
välittömässä läheisyydessä vain poikkeustilanteissa toisin kuin tavanomaisessa lypsyssä.
Sen sijaan muiden karjanhoitotöiden, kuten
makuuparsien puhdistuksen ja kuivituksen,
tekemiseen kuuluu kuitenkin toistuvaa lehmien joukossa liikkumista myös lypsyn automatisoineilla tiloilla. Tämä voi selittää sitä,
että osa ei kokenut mainittavaa eroa eläinperäiselle pölylle altistumisessa.
Positiivisia vaikutuksia
Valtaosa maidontuottajista (90 %) oli sitä
mieltä, että lypsyn automatisointi lisää vähintään jonkin verran heidän mahdollisuuksiaan selvitä terveenä ja turmitta eläkkeelle
verrattuna tavanomaiseen lypsyyn (kuvio 7).
Pienen joukon mielestä lypsymenetelmien
välillä ei ollut eroa tässä suhteessa. Vastaajat arvioivat, että automaattilypsy lisää myös
karjanhoitotöihin palkatun työvoiman ja
maatalouslomittajien mahdollisuuksia selvitä terveinä ja turmitta työurillaan. Osa
vastaajista ei kuitenkaan osannut ottaa kantaa tähän kysymykseen palkkatyövoiman
suhteen, ja muutamaa poikkeusta lukuun
ottamatta heillä ei myöskään ollut tilallaan
palkattua työvoimaa.
Valtaosa vastaajista (88 %) koki automaattilypsyn lisäävän joustavuutta tilan
kaikkien töiden organisoinnissa ja lähes neljä
viidesosaa vastaajista koki automaattilypsyn
lisäävän omaa yleistä elämänlaatuaan. Enemmistö koki automaattilypsyn lisäävän myös
omaa vapaa-aikaansa, ja yli puolet koki sen
lisäävän mahdollisuuksiaan nukkua riittävästi. Viimeksi mainituilla vastaajilla lypsyjärjestelmän antamat yöhälytykset olivat selvästi
harvinaisempia kuin niillä, jotka kokivat automaattilypsyn vähentävän heidän mahdollisuuksiaan nukkua riittävästi.
Automaattilypsyn koettiin pääsääntöisesti lisäävän maidontuottajan ja karjanhoitajan
tai maatalouslomittajan ammatin houkuttelevuutta nuorten keskuudessa. Lähes neljä
viidesosaa vastaajista koki, että automaattilypsy lisää myös karjanhoitotyön tuottavuutta (maitolitroja/työtunti).
Vapaa sana
Kyselyn lopuksi vastaajat saivat antaa vapaita kommentteja. Yhteensä 63 vastaajaa antoi niitä ja heistä noin kolme neljäsosaa toi
esille positiivisia kokemuksia tai neutraaleja
havaintoja automaattilypsystä. Loput toivat
esille epäkohtia, joista muutamat toistuivat
useissa kommenteissa.
Positiiviset kokemukset vahvistivat aiempien vastausten antamaa kuvaa siitä, että
lypsyn automatisoinnin koetaan pääsään-
TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 2/2015 (660)
töisesti edistävän maidontuottajan – tai
lehmien – hyvinvointia: ”Tuo elämäniloa
ja mielekkyyttä ja pystyy osallistumaan ns.
normaali-ihmisten rientoihin ja lapsien harrastuksiin”, ”Säästää selkää ja ranteita”, ” Suosittelen kaikille maidontuottajille, erityisesti
nuorille”, ”Paras hankinta ikinä”, ”Paras lehmiin liittyvä investointi”.
Neutraaleissa kommenteissa tarkasteltiin
automaattilypsyä objektiivisesti: ”Automaattilypsy ei sovi kaikille ihmisluonteille. Täytyy
unohtaa aika pian vanhat työtavat ja osata
luottaa automatiikkaan”, ”Äärimmäisen hyvä
systeemi henkilölle, joka ei stressaa siitä, että
jonkun täytyy olla puhelimen tavoitettavissa
vuorokauden ympäri”, ”Huollon ja varaosien
saatavuuden merkitys toimivuudessa ja tyytyväisyydessä todella merkittävä, sen on todella toimittava 24/7, myös öisin ja pyhinä”.
Kriittisten kommenttien mukaan automaattilypsyn mukanaan tuomat uudet
ammattitaitovaatimukset eivät vaikuta olevan nyt tasapainossa maatalouslomittajien
osaamisen kanssa: ”Enemmän pelkästään
robottinavettaan koulutettuja lomittajia, sillä työn kuva erilainen kuin lypsyasema pihatossa”. Tämä näkemys saa vahvistusta myös
aiemmin työn psyykkisestä kuormituksesta
esitetyistä tuloksista.
Lomittajien riittävä ammatillinen koulutus sekä tilalla annettava perehdytys ja
työnopastus ovat tässä avainasemassa eli
myös maatalousyrittäjien on tehtävä tässä
oma osansa. Tutuista ja ammattitaitonsa
osoittaneista rengaslomittajista oli hyviä
kokemuksia.
Automaattisen lypsyjärjestelmän huoltokustannukset koettiin korkeiksi, ja tästä
olisi toivottu enemmän tietoa ennen lypsyjärjestelmän hankintaa: ”Huoltohinnat ovat
karanneet käsistä”. Huoltopalvelujen nopeudesta ja ammattitaidosta koettiin myös
olevan riippuvaisia ja tämä mainittiin myös
yhtenä työn psyykkisistä kuormitustekijöistä. Huoltoyrittäjien ammattitaidosta ja alueellisesta saatavuudesta tulee huolehtia.
TULOSTEN YHTEENVETO JA
JOHTOPÄÄTÖKSET
Maamme maidontuotannon kannattavuuden ja jatkuvuuden kannalta voidaan pitää
hyvänä tuloksena, että verrattuna tavanomaiseen lypsyyn automaattilypsyn koetaan
lisäävän karjanhoitotyön tuottavuutta sekä
maidontuottajan, maatalouslomittajan ja
karjanhoitajan ammatin houkuttelevuutta
nuorten keskuudessa. Lypsyn automatisoinnin koetaan myös tuovan joustavuutta tilan
töiden organisointiin sekä lisäävän maidontuottajan vapaa-aikaa ja elämänlaatua.
Verrattuna tavanomaiseen lypsyyn lypsyn automatisoinnin koetaan lisäävän kaikkien karjanhoitoon osallistuvien henkilöiden – maidontuottajien sekä maatalouslomittajien ja työntekijöiden – mahdollisuuksia selvitä terveinä ja turmitta työurillaan. Kuva: Markku Lätti
Automaattilypsyn koetaan myös vähentävän maidontuottajan tuki- ja liikuntaelimiin
lypsyn eri työnvaiheissa kohdistuvaa fyysistä kuormitusta. Myös ammattitautiriskin ja
lehmien aiheuttaman työtapaturmariskin
koetaan alenevan. Erityisesti hiehojen opetus automaattilypsyyn koetaan kuitenkin
riskialttiiksi työksi ja siinä on sattunut myös
työtapaturmia, joista osa on ollut vakavia.
Enemmistö maidontuottajista kokee
psyykkisen kuormituksen joko vähenevän
tai pysyvän ennallaan automaattilypsyyn
siirryttäessä, mutta osa kokee sen kuitenkin
kasvavan erityisesti automaattilypsyn vaativuuden takia. Lypsyrobotin puhtaanapitotyöt ja erottelumaitojen käsittely kuormittavat fyysisesti ja satunnaiset yöhälytykset
sekä maatalouslomittajien ja -työntekijöiden
toisinaan puutteellinen osaaminen kuormittavat psyykkisesti osaa maidontuottajista.
Lyhyesti ilmaistuna lypsyn automatisoinnin koetaan pääsääntöisesti edistävän maidontuottajan työterveyttä ja -turvallisuutta
verrattuna tavanomaiseen lypsyyn. Lypsyn
automatisoinnilla voidaan myös olettaa
olevan pääsääntöisesti positiivinen vaikutus
samaa työtä tekevien maatalouslomittajien
ja -työntekijöiden työolosuhteisiin.
Automaattilypsyyn sisältyy kuitenkin
myös kuormittavia ja työturvallisuutta vaarantavia työnvaiheita, jotka vaativat huomiota.
Jatkossa on syytä selvittää karjanhoitotyön tuottavuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä automaattilypsyssä. Työn tuottavuuden parantaminen on keskeinen keino, joilla
maidontuottaja voi vaikuttaa tuotantonsa
talouteen. Tuottamattoman ja turhan työn
vähentäminen yleensä myös alentaa työn
kuormittavuutta ja edistää työturvallisuutta.
Tarkempia syitä siihen, miksi osa maidontuottajista kokee psyykkistä kuormitusta
automaattilypsyn vaativuudesta, tulee selvittää. Kun syyt ovat selvillä, niihin voidaan
puuttua. Myös maatalouslomittajien ja
-työntekijöiden automaattilypsyyn liittyvää
osaamista tulee selvittää ja tarvittaessa päivittää.
Työn fyysisen kuormituksen ja myös
työtapaturmariskien hallinnan kannalta on
syytä selvittää pihaton lattioiden kumipäällysteiden sekä lypsyrobotin puhtaanapitotöiden ja huoltosyvennyksen toiminnallisia
vaatimuksia. Työtapaturmien torjunnan
kannalta on erityisen tärkeää selvittää jatkossa, miten hiehot saadaan opetettua automaattilypsyyn mahdollisimman sujuvasti
ja turvallisesti.
TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 2/2015 (660)
11
Hinta 13,50 € Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L 1799-5485, ISSN 1799-5485 (Painettu), ISSN 1799-5523 (Verkkojulkaisu), SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2015
LÄHTEET JA LISÄTIETOA:
Douphrate, D.I., Lunner Kolstrup, C., Nonnenmann, M.W., Jakob, M. ja Pinzke, S.
2013. Ergonomics in Modern Dairy Practice: A Review of Current Issues and Research Needs. Journal of Agromedicine.
18(3): 198–209.
Gustafsson, M. 2009. Arbetstid i mjölkproduktionen. JTI-rapport, Lantbruk & Industri 379: 1–39.
Hovinen, M. 2009. Udder health of dairy
cows in automatic milking. Academic Dissertation. Department of Production Animal Medicine. University of Helsinki. 94 s.
Hovinen, M. ja Pyörälä, S. 2011. Invited review: Udder health of dairy cows in automatic milking. Journal of Dairy Science
94(2): 547–562.
Jacobs, J.A. ja Siegford, J.M. 2012. Invited review: The impact of automatic milking
systems on dairy cow management, behavior, health, and welfare. Journal of Dairy
Science 95(2): 2227–2247.
Karttunen, J.P. 2014. Clustering of occupational injuries, diseases, and disability
in Finnish farmers – an opportunity for
targeted prevention. Doctoral thesis in
agrotechnology. University of Helsinki.
Department of Agricultural Sciences. Publications 23: 1–65.
Karttunen, J. ja Lätti, M. 2014. Karjanhoitotöiden koettu kuormittavuus lypsykarjapihatoissa. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja
tuottavuus (653) 2: 1–8.
Latvala, T. ja Suokannas, A. 2005. Automaattisen lypsyjärjestelmän käyttöönotto:
kannattavuus ja hankintaan vaikuttavat
tekijät. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja N:o 192: 1–86.
Lyons, N.A., Kerrisk, K.L. ja Garcia, S.C. 2014.
Milking frequency management in pasture-based automatic milking systems: A
review. Livestock Science 159: 102–116.
Janne Karttunen, TTS
Occupational health and safety experiences in automatic milking
Research indicates conventional pipeline and parlor milking exposes dairy farmers and workers to
adverse health outcomes. In recent years, automatic milking systems (AMS), which typically reduce
the labor requirement in milking, have gained much popularity in Finland and elsewhere. However,
there is only limited information on the occupational health and safety issues in the AMS.
This bulletin reports the results of a TTS Work Efficiency Institute project which aimed to study
the occupational health and safety experiences in AMS, compared to conventional milking. This
project was financed by the Research Foundation of Agricultural Machinery (Finland).
An anonymous online survey was conducted among all Finnish dairy farms with an AMS in 2014.
Altogether 231 usable responses were received (25.6% response rate). The respondents had a total
of 325 automatic milking boxes (range 1–5 per farm).
The majority of the respondents found that AMS has brought flexibility to the organization of
farm work, and it has increased leisure time, quality of life, productivity of dairy cattle work, and
the attractiveness of dairy farming among the youth. In addition, it was found to significantly reduce the risk of occupational injuries and diseases as well as physical stress on the musculoskeletal
system.
However, training heifers to use automatic milking was emphasized as a high risk task that had
resulted in several injuries. In addition, manual handling of reject milk and the daily cleaning of the
AMS, including the milking box, caused some physical stress to many farmers.
In general, mental stress had either declined or remained the same after switching to AMS. However, some indicated increased mental stress because of the demanding management of the AMS.
The majority perceived at least some mental stress due to occasional nightly alarms caused by the
AMS and the lack of adequately skilled farm relief workers, hired labor, or both.
Based on this survey, AMS has significant potential in the prevention of adverse health outcomes
in milking of the dairy cows. However, certain characteristics of the AMS require further attention
with regard to occupational health and safety.
Manninen, E. 2015. AMS-tilojen määrä
2000–2014. Valion navettaseminaari
4.2.2015.
Meijering, A., Hogeveen, H. ja de Koning,
C.J.A.M. (toim.). 2004. Automatic milking,
a better understanding. 544 s.
Melin, M. 2005. Optimising cow traffic in automatic milking systems - with emphasis
on feeding patterns, cow welfare and productivity. PhD Thesis. Swedish University
of Agricultural Sciences. Department of
Animal Nutrition and Management. 53 s.
Oudshoorn, F.W. 2009. Innovative technology and sustainable development of organic dairy farming. The case of automatic
milking systems in Denmark. PhD Thesis.
Wageningen University. 141 s.
Oudshoorn, F.W., Kristensen, T., van der Zijpp, A.J. ja de Boer, I.J.M. 2012. Sustainability evaluation of automatic and conventional milking systems on organic dairy farms
in Denmark. NJAS - Wageningen Journal
of Life Sciences 59(1–2): 25–33.
Puumala, L., Morri, S. ja Mäntyharju, J. 2014.
Keinoja lypsyrobotin käytön tehostamiseen. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja tuottavuus (658) 7: 1–20.
Wauters, E. ja Mathijs, E. 2004. Socio-economic aspects of automatic milking. Socioeconomic implications of automatic milking systems. 23 s.
TTS TYÖTEHOSEURA
PL 5, (Kiljavantie 6), 05201 Rajamäki,
puh. (09) 2904 1200
Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari
Taitto: Kaija Laaksonen
TTS , Box 5, FI-05201 Rajamäki, Finland
tel. +358 9 2904 1200
www.tts.fi, www.ttskauppa.fi,
[email protected]
12
TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka kouluttaa vuosittain noin 10 000 opiskelijaa eri alojen
ammattilaisiksi. Koulutustoiminnan lisäksi TTS Työtehoseura tutkii ja kehittää noin 100 vuosittaisen projektin avulla työmenetelmien tuottavuutta,
toiminnallisia ratkaisuja ja energia- ja ekotehokkuutta.
TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 2/2015 (660)