Asukasviesti 2 2015
2/2015 Sisältö: Pääkirjoitus: Mielenkiintoisia aikoja 3 Kirjailija palasi Paavolaan 4 Asukasaktiivin ajatuksia: Liipola – asuinalueeni PÄÄKIRJOITUS Kiinteistönhoitoa ja siivousta... Mielenkiintoisia aikoja sivu 10 K un kirjoittelen tätä vapun aattona, hallitustunnustelija Juha Sipilä valmistelee uuden hallituksen kokoonpanoa ja toimintaa. Riippumatta hallituksen kokoonpanosta on mielenkiintoista nähdä, mitä uusi hallitus aikoo tehdä asunto politiikan ja etenkin vuokra-asumisen hyväksi. Kohtuuhintai sen vuokra-asumisen edistäjät ry KOVA toivoo pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa ja pysyvään vuokra-asumiskäyttöön tarkoi tetun asuntotuotannon tukemista mm. valtion käynnistysavus tuksilla kasvukeskuksissa. Tämä vaikuttaisi myönteisesti inves tointikustannuksiin ja uusien asuntojen omakustannusvuokriin. Monesti taantuman aikaan rakentamista elvytetään vain suhdan nepoliittisista syistä. Vaikka pikaelvytykset lisäävät rakentamis ta, ne eivät edistä pitkän aikavälin asuntopoliittisia tavoitteita. Lahden Talojen alkuvuosi on sujunut kohtalaisen hyvin. Toiminnalliset tunnusluvut käyttöastetta lukuun ottamatta ovat parantuneet, konsernin talous on kehittynyt hyvin, ja tälle vuo delle suunnitellut rakennusprojektit ovat lähteneet tai lähdös sä liikkeelle. Mielenkiintoisin hanke on Lahden Talojen ensim mäinen puukerrostalo, joka rakennetaan Uudenpellonkadulle Launeen perhepuiston tuntumaan kesällä 2016. Saman kortte lin palvelutalosta on saatavissa monipuolisia ruoka-, hoiva- ja turvapalveluita ikäihmisten tarpeisiin. Uusia haasteita Lahden Taloille tuo vuokra-asuntojen mää rän kasvu. Opiskelija-asuntoyhtiö Oppilastalo Oy:n osakekan nan osto Lahden kaupungilta toteutunee tänä keväänä, ja noin 700 opiskelija-asuntoa siirtyy Lahden Talot -konserniin. Kau pan jälkeen Oppilastalo jatkaa toimintaansa Lahden Talojen yh tenä tytäryhtiönä. Vuoden 2016 puolella uutta asuntokantaa tu lee kuntaliitoksen myötä Nastolasta, jossa kunnan vuokratalo yhtiö Kiinteistö Oy Naskunvuo siirtynee Lahden Talojen omis tukseen. Yhtiö omistaa vajaat 400 asuntoa. Lisäksi ensi vuonna valmistuu Lahden Talojen omiin palvelutaloihin ja vuokrataloi hin yhteensä noin 180 uutta asuntoa. Työ tä ja tekemistä on siis tiedossa runsaasti se kä henkilökunnallem me että lahtelaisille ra kentajille! Rentouttavaa ke sää Asukasviestin lu kijoille! 5 Herätys!5 Kilpiäisen aulaa koristaa nyt Neljän tuulen tupa 6 Villi pysäköinti pikavoitoilla kuriin 6 Suurperheen äiti kierrättää myös sisustuksessa 7 Jätemäärän pienentämisen niksinurkka 7 Astioita vaihdettu, jäteasemat siistiytyneet 8 Hyötyjäte lajitellaan nyt paremmin 9 Lajittelulla kilpaillaan vielä toinenkin vuosi 9 Kiinteistönhoitoa ja siivousta Lahden Talojen mallilla 10 Hyvä palvelu lähtee asenteesta! 12 Kevät tuo pihan pesun, syksy lehtien keräämisen 13 Asukkaan 10 muistettavaa 13 Perhekunta Louko–Roos ja moottoripyörämuseon imu Paikka jossa voi käydä aina uudestaan 14 Carlu myy asusteita tähän hetkeen 16 Pelastussuunnitelma ja uudet taulut parantavat asukkaiden turvallisuutta Suurperheen äiti kierrättää... sivu 7 Etusivun kuva: Markus Henttonen Aluehuoltomies Jouko Nuutinen korjaa talven aikana rikkoontuneita rakenteita. Julkaisija: Lahden Talot Oy 18 Päätoimittaja: Juhani Jokelainen Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen, Jouni Könönen, Ari Loippo Valokuvat: Mari Barker, Markus Henttonen, Teija Horppu, Lahden Talot Oy Sykekatu 8:n asunnot hakuun lomien jälkeen Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä 18 Taitto: Juha Kortelainen, JK2 ISSN: 2342-396X (painettu), 2342-3978 (verkkojulkaisu) Sanaristikko19 Painopalvelut: Aldus Oy Painosmäärä: 6 300 kpl Uusiin asemiin 2 19 Seuraava Asukasviesti ilmestyy 10/2015 Paikka jossa voi käydä aina uudestaan sivu 14 Juhani Jokelainen toimitusjohtaja 3 ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA Liipola – asuinalueeni Kirjan idean Orvokki Annala saattaa saada miltei mistä tahansa, esimerkiksi yhdestä kuvasta, sanasta tai ajatuksesta. – Kirjoittamista minun ei ole tarvinnut erikseen opetella, mutta juonen kehittelyä olen joutunut miettimään, Annala kertoo. Orvokki Annalan romaanit: Donwennan lähde. WSOY 1997 Sulkakäärme. WSOY 2001 Kerikansan Tarina. WSOY 2004 (saturomaani) Lallinkartanon Kerttu. WSOY 2004 Mikä, Kuka ja Ken. Sanoma Oy 1977 (lastenkirja) Angervoinen, Ingervoinen. Sanoma Oy 1983 (lastenkirja) Ninni, surkea noita. Sanoma OY 1987 (lastenkirja) Kirjailija palasi Paavolaan MONIKO TIETÄÄ, että Lahden Taloissa asuu ainakin yksi kirjailija? Hän on sekä historiallisia romaaneja että lastenkirjoja kirjoittanut Orvokki Annala. Helsinkiläissyntyinen kirjailija on asunut Lahdessa vuodesta 1985 ja viime kesästä samoilla Paavolan kulmilla kuin aivan ensimmäiset Lahden-vuotensa. Annala on ns. synnynnäinen kirjailija, sillä jo kuusivuotiaana hänet palkittiin kirjoittamisesta. Ennen kuin Annala 54- vuotiaana ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi, hän ehti kuitenkin kirjoittaa vain kolme kirjaa, sillä vaativa mainostoimistotyö haukkasi suuren osan hänen energiastaan. Annalan ensimmäiset kirjat, kaikista kirjoista myydyimmät, olivat lastenkirjat. Eniten palautetta Annala on saanut aivan ensimmäisestä lastenkirjastaan Kuka, Mikä ja Ken. Omaksi lempilapsekseen hän nimeää ensimmäisen aikuistenkirjansa, 4 joka oli historiallinen romaani Donwennan lähde. Romaanin tapahtumat sijoittuvat Rooman valtakunnan ajalle ja edustavat kelttiläistä mytologiaa. – KIRJOJEN IDEAT tulevat aivan ilmasta, esimerkiksi yhdestä kuvasta, sanasta tai ajatuksesta, Orvokki Annala kuvaa kirjan idean syntyä. – Kun idea on syntynyt, mietin, kuinka käsittelisin sitä. Ja koska kirjoitan historiallisia romaaneja, tutkin tietysti taustoja. Annalan työskentelytapa kirjailijana on järjestelmällinen. Kun idea ja käsittelytapa ovat hahmottuneet, Annala kokoaa synopsiksen eli kirjan juonihahmotelman ja jakaa sen luvuiksi. Varsinainen kirjoitusprosessi on synopsiksen lukujen työstämistä. – Kirjoittamista minun ei ole tarvinnut erikseen opetella, mutta juonen ke- Lisäksi Orvokki Annala on kirjoittanut artikkeleita, haastatteluja ja käännöksiä useisiin eri lehtiin sekä novelleja ja pienoisromaaneja Kolmiokirjalle. Hän on myös voittanut useita runokilpailuja, viimeksi MTV3:n järjestämän äitienpäivälaulun tekstikilpailun. hittelyä olen joutunut miettimään, Annala kertoo. Annala työskentelee järjestelmällisesti ja kurinalaisesti. – Yleensä työskentelen aamupäivisin 4–5 tuntia. En voi työskennellä missä tahansa, vaan ympäristönä pitää olla oma koti ja oma työpöytä ja työhevosena vanha pöytätietokoneeni! Orvokki Annala viihtyi hyvin Riihelässä, mutta on kotiutunut hyvin myös Paavolan maisemiin. ORVOKKI ANNALA on kotiutunut Mutkakadulle hyvin, eikä asuinympäristön muutos ole juurikaan vaikuttanut hänen kirjoitustyöhönsä. – Viihdyin hyvin myös Riihelässä, missä asuin 22 vuotta. Olen vanhentunut sen verran, että olen jo mielelläni omassa rauhassa. Kirjoittaminenkin alkaa olla vähäisempää, hän sanoo. Olen asunut Liipolassa yli 40 vuotta. Ajan kuluessa alue on muuttunut. Muuttaessamme tänne 1970-luvun alkupuolella alueella oli paljon lapsiperheitä. Uusi koulukin valmistui, ja oli useampi ruokakauppa, posti ja pari pankkia. Sittemmin pankit ja posti ovat siirtyneet muualle, ruokakauppoja on vielä kaksi. Isot marketit Ajokadun varrella ovat ainakin vanhemmille ihmisille hankalan matkan päässä, kun on mäkeä, mitä kiivetä. Ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät: kuntopolku laavuineen, Renkomäenkin suuntaan voi mennä, ja Saksalan uimahalli on sopivan matkan päässä. Kaupunkiin on puolen tunnin kävelymatka, pyöräilymatkakin on sopiva. Bussit kulkevat 10–15 minuutin välein. Onkohan koskaan mietitty, että bussit kiertäisivät mäen toisin päin kuin nykyisin? Lasten olisi turvallisempaa tulla bussilla kouluun, kun heidän ei tarvitsisi ylittää teitä, jäävätpä bussista pois kummalla puolella mäkeä tahansa. Lapsiperheet ovat pienentyneet ja vähentyneet. Muuttaessamme tänne talossa asui lapsia yli sata, nyt talon koko asukasluku on suurin piirtein sama, eikä pihalla leikkimässä näy paljon lapsia. Olen ollut kauan mukana asukastoiminnassa. Lahden Talojen järjestämissä tilaisuuksissa näkee paljon tuttuja kas- voja, mutta ei juuri nuoria. Mistä löytyisi se punainen lanka, jolla saisi nuoremmat liikkeelle ja kiinnostumaan ympäristöstään ja asuinalueestaan? Talven aikana tehdyt metsähakkuut muuttivat Liipolan ympäristöä, ja nyt näyttää aika ankealta. Jätepuuta on paljon – toivottavasti sitä vielä korjataan pois. Onneksi puut ja pensaat alkavat vihertää, joten ei näytä niin ankealta! Monessakohan kohtaa tuli vielä tekee tuhojaan, jos tulee kuiva kesä ja vaikka tupakantumppeja heitetään maahan. Tästä asiasta voi siirtyä parveketupakointiin. Onko mietitty, miten parveketupakoinnin kieltäminen vaikuttaisi asumisviihtyvyyteen? Vaikka pihalle järjestettäisiin tupakointipaikka, tupakoijat eivät mene oven suulta kauas ja tumpit jäävät siihen. Portaikossa olisi jatkuvasti kulkijoita, ovet paukkuisivat, ja koirat saattaisivat innostua haukkumaan portaikon ääniä. Tuskin naapurisopu lisääntyisi, kun aina alakerroksen ikkunan alla joku savuttelisi ja joku toinen seuraisi, että mennäänkö kauemmas! Kesä on tulollaan. Ihaillaan luonnon ihmeitä ja kuunnellaan lintujen laulua. Aurinkoista kesää! Pirjo Kiiskinen Ympäristötoimikunnan jäsen ! S Y T Ä R HE iluvälineiden yörien ja ulko kaiden polkup uk as n lo ta ttu oltopaikka. iTO on tarkoite ensisijainen hu lkupyöräsi! M PYÖRÄVARAS polkupyörien e maan myös po ol or ei ku Se tto n. suojaa uu , m sa a at os st st la ra a va säilyttämisee st , mui ttava pyöräsi sT talosta pois vuoksi huolle etkä estä vara KUN MUUTA sateisen sään i ta ki kulkureittejä tu än et lm a ky ss jo , sa as ik käli sinun on pa to esti ja tee huol paikat pyörän lattiat huolellis utoa. no in sotkemalla n de ei lin vä sesi varmimm ak lleen. os vä le at i tossa olevien sa un päiväkausiks UKAIDEN kiuk oltoprojektin hu n se MUIDEN AS äi er en ttämällä kesk rasvaan tai jä 5 Suurperheen äiti kierrättää myös sisustuksessa Kilpiäisten aulaa koristaa nyt Neljän tuulen tupa KILPIÄISTEN PALVELUKESKUKSEN aula on saanut sisustuksekseen Neljän tuulen tupa -nimisen ryijyn. Ryijy koostuu neljästä erikseen toteutetusta suorakaiteen muotoisesta osasta, jotka on ripustettu neliön muotoon. Osat on kudottu kangaspuissa ryijyksi perinteiseen tapaan, ja nukkalangat on solmittu käsin. Ryijyn tehnyt tekstiilitaiteilija Aino Kajaniemi kertoo, että julkisen tilan teosta suunnitellessa pitää tutustua arkkitehtuuriin, tilan mittakaavaan, väritykseen ja tyyliin. – Lisäksi on tiedettävä ketkä tilaa käyttävät eli kenelle teos tehdään. Tässä ei voi pysähtyä vain tähän hetkeen, vaan on pyrittävä kurkistamaan myös hieman tulevaisuuteen, teoksen ajattomuuteen. NELJÄN TUULEN TUPA on hieman reliefimäinen, sillä ryijynukat pitenevät keskuksesta reunoille päin. Neljän tuulen Taiteilija Aino Kajaniemi valitsi Neljän tuulen tupa -ryijyn lähtökohdaksi lämpimät värit, koska hän halusi, että Kilpiäisten palvelutalon aulaan tultaessa tunnelma on lämmin ja positiivinen. tupa viittaa taloon ja kotiin. Ryijyn neljä osaa muodostavat yhdessä suojaavan kokonaisuuden,ja väliin jäävän tyhjän tilan voi jokainen talossa asuva täyttää omassa mielessään. Teoksen sommittelussa värit esittävät pääosaa. Aino Kajaniemelle toivomus värikkäästä teoksesta oli haaste. – Värit sisältävät paljon energiaa, joten valitsin lähtökohdaksi lämpimät värit. Halusin että palvelutalon aulaan tultaessa tunnelma on lämmin ja positiivinen. Myös materiaalit tukevat tätä vaiku telmaa; tekstiili itsessään sisältää pehmeyttäja optimismia. Aino Kajaniemi on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta tekstiilitaiteilijaksi ja toiminut suunnittelijana ja taiteilijana yli 30 vuotta. Hän on suunnitellut ja toteuttanut mm. yli 20 teosta valtion ja kuntien eri laitoksiin kuten terveyskeskuksiin, kouluihin, liikuntapaikkoihin, palvelutaloihin sekä virastoihin. Kilpiäisten Palvelukeskus on neljäs palvelutalo, johon Kajaniemi on suunnitellut ja toteuttanut taideteoksen. Villi pysäköinti pikavoitoilla kuriin YKSITYINEN PYSÄKÖINTIVALVONTA on vähentänyt tuntuvasti villiä pysäköintiä Metsäpellontie 26:ssa. Helmikuun alussa alkanut 60 euron pikavoittojen jako on tuottanut niin hyviä tuloksia, että huhtikuussa aluepysäköintivalvonta laajennettiin Sykekadun, Vihantakadun, Sepänniemenkadun, Lapakadun ja Rouvasmannin kiinteistöihin, joissa niin ikään on pysäköity autoja luvattomille paikoille. – Tilanne on parantunut erittäin paljon, ja asukkaat ovatkin olleet valvontaan tyytyväisiä, kertoo Metsäpellontie 26:n asukastoimikunnan puheenjohtaja Päivi Hirvonen. – Toivottavasti pysäköintivalvonta ei jää lyhytaikaiseksi kokeiluksi, vaan siitä tulee pysyvä käytäntö! METSÄPELLONTIE 26:N ONGELMANA oli autojen toistuva pysäköinti pelastusteille. Ennen kuin Lahden Talot turvautui yksityiseen pysäköintivalvontaan, väärästä pysäköinnistä tiedotettiin talon ilmoitustaululla ja jokaiseen huoneistoon jaetulla tiedotteella. Autojen omistajille lähetettiin erillisiä huomautuksia, ja huoltomies jakoi siirtokehotuksia väärin pysäköityjen autojen tuulilaseihin. Jonkun kerran turvauduttiin Lahden kaupungin pysäköintivalvontaan. Toistuvan väärän pysäköinnin syitä voidaan vain arvailla. Luvallisten autopaikkojen puutteesta ei ainakaan ole kyse, sillä esimerkiksi 13.4. Metsäpellontie 26:ssa oli vapaana 23 autopaikkaa. – Toivottavasti pysäköintivalvonta ei jää lyhytaikaiseksi kokeiluksi, vaan siitä tulee pysyvä käytäntö! sanoo Metsäpellontie 26:n asukastoimikunnan puheenjohtaja Päivi Hirvonen. 6 JÄRJESTYSMÄÄRÄYSTEN MUKAAN ajoneuvojen pysäköinti on sallittu yhtiön luvalla vain niille varatuilla ja merkityillä paikoilla. Ajoneuvojen ajaminen sisäänkäyntien eteen on sallittu vain kuorman lastaamista ja purkamista varten. Lahden Talot seuraa, keille asukkaille pysäköintivirhemaksuja kirjoitetaan. – Jos sama asukas toistuvasti pysäköi väärin, annamme asiasta kirjallisen varoituksen. Pahimmillaan toistuva väärä pysäköinti voi olla peruste purkaa vuokrasopimus, sanoo kiinteistötarkastaja Satu Airos. ISOSSA PERHEESSÄ syntyy paljon jätettä, Anne ja Henry Romon seitsenhenkisessä perheessä keskimäärin pussillinen energiajätettä ja pussillinen sekajätettä päivässä, lasia ja metalliakin kohtalaisen reippaaseen tahtiin. Biojätettä sen sijaan syntyy verkkaisesti, sillä ruuantähteistä huolehtii perheen yksivuotias Elmeri-koira. Anne Romo pitää itseään ja puolisoaan tunnollisena lajittelijana. Myös vanhimmat lapset, 14- ja 8-vuotiaat osaavat jo lajitella hyvin. Nuorimmista 6- ja 4-vuotiaat tarvitsevat vielä opastusta, mutta ovat innokkaita oppimaan. Yksivuotiaalle kuopukselle lajittelun nyanssit eivät vielä ole ajankohtaisia. ROMON PERHEEN koti on Huippukadun isossa kerrostalokiinteistössä. Kiinteistön kummallakin kerrostalolla on oma jätekatos, joiden jäteastioiden määrää Anne Romo kiittelee. – On hyvä, että lasille ja metallille on omat astiat. Edellisen asuintalomme jätekatoksessa olivat astiat vain energia- ja sekajätteelle sekä paperille! Varsinainen jätteiden lajittelu ei kuitenkaan tapahdu jätekatoksessa, vaan kotona, lähinnä keittiössä. Romon perheen kodin lajittelumahdollisuudet ovat hyvät, onhan keittiössä kaksi jätevaunua, joihin mahtuu yhteensä neljä jätesankoa. Keittiön seinään Anne Romo on vielä kiinnittänyt sisustukseen sopivan korin paristoja varten. KUN VIERAILEE Romon perheen kodissa, huomaa heti, että perheessä asuu sisustaja. Harrastustaan Anne Romo toteuttaa hankkimalla tavarat mahdollisuuksien mukaan käytettynä. Löytöjä hän on tehnyt yhtä lailla Facebookin kirpputoreilla kuin mummolassaan, ovatpa Henry Romon isoisän ampuman hirven sarvetkin saaneet uudennäköisen elämän olohuoneen sisustuselementtinä. Kun perheessä on monta lasta, joista enemmistö tyttöjä, vaatteet, polkupyörät ja monet muut tavarat kiertävät luon- Anne Romon perheen kodin keittiössä on kaksi jätevaunua, joihin mahtuu yhteensä neljä jätesankoa. Biojätettä syntyy vain vähän, sillä ruuantähteistä huolehtii perheen Elmeri-koira. tevasti vanhemmalta nuoremmalle. Lasten vaatteita ja tarvikkeita kierrätetään myös tuttavaperheiden kesken. – Yritän aina hankkiutua vanhasta eroon, ennen kuin hankin uuden. Olisi tärkeää vähentää sekajätteen määrää ja lisätä kierrätystä, Anne Romo sanoo. Jätemäärän pienentämisen niksinurkka Valuta kuiviksi ja litistä nestepakkaukset, esim. maito- ja mehutölkit, ja pakkaa 5–6 tölkkiä yhden tölkin sisään. Suurempi määrä haittaa jätteiden käsittelyn laitosprosessia. Huuhtaise tyhjät jugurtti- tai viilipurkit kylmällä vedellä ja laita ne sisäkkäin. Pakkaa myös säilykepurkkeja ja pakkauslasia sisäkkäin sen mukaan kuin mahtuu. Mikä on sinun ? lajitteluniksisi teeseen Lähetä se osoit . lahdentalot.fi mari.barker@ istaan ka jul jä se nik Parhaita in -lajitteluLuukuta Oike a kilpailun aikan ukasAs ä iss tyv es ilm viesteissä! Älä osta muovikassia! Käytä kestokassia ja osta hedelmät ja vihannekset mukana kuljetettavaan kestopussiin, joita on kaupoissa myytävänä. 7 Luukuta Oikein -lajittelukilpailun väliaikatilanne 28.2.2015 Astioita vaihdettu, jäteasemat siistiytyneet LUUKUTA OIKEIN -lajittelukilpailun vaikutukset näkyvät Lahden Talojen kiinteistöillä. Jäteasemilla on tehty useita astiamuutoksia, pääsääntöisesti sekajäteastioita on vaihdettu energiajäteastioihin. Kiinteistöille on myös tuotu lisäastioita muun muassa lasille ja metallille. Kun lasi ja metalli poistuvat sekajätteestä, saadaan säästöä sekajätelaskutukseen. Lisäksi jäteasemat ovat siistiytyneet ja kiinteistönhoitajat on haastettu mukaan kilpailuun. Jäteasemilla myös himmeitä valoja on vaihdettu parempiin led-valoihin, ja kaikkien jäteasemien tarroitus on yhdenmukaistettu. Luukuta Oikein -lajittelukilpailu alkoi 1.6.2014 ja päättyy 30.5.2015. Sekajäte ja biojäte punnitaan kahteen kertaan. Toukokuussa ennen kilpailun päättymistä tehtävä toinen punnitus kertoo, kuinka paljon Lahden Talojen asukkaat ovat onnistuneet vähentämään jätteen määrää! KILPAILUN RATKETTUA otamme yhteyttä voittajiin. Palkitsemme voittajakiinteistön jokaisen huoneiston 50 euron lahjakortilla ja toiseksi tulleen kiinteistön jokaisen huoneiston 20 euron lahjakortilla. Kolmanneksi tulleen kiinteistön asuntojen keittiön lajittelumahdollisuuksia parannetaan. Palvelutalojen sarjasta palkitaan voittajakohteen henkilökunta elokuvalipuilla. Myös kiinteistönhoitajien kisan tulokset julkistetaan kilpailun päätyttyä. Tulokset julkistetaan Lahden Talojen kotisivuilla ja syksyllä ilmestyvässä Asukasviesti-lehdessä. Lisäksi kilpailun päättymistä ja uuden kisan alkamista koskeva tiedote jaetaan kaikkiin asuntoihin kesäkuun alussa. Onnea voittajille! Pirjo Mikkonen Isännöitsijä Lajittelukilpailun aikana Lahden Talojen kiinteistöjen jäteasemat ovat siistiytyneet. Henry Romon seitsenhenkisessä perheessä syntyy keskimäärin pussillinen energiajätettä ja pussillinen sekajätettä päivässä. 8 Taulukossa esitetään kunkin kiinteistön pistekertymä 1.6.2014 alkaen vuosineljänneksittäin. Tavallisten asuinkiinteistöjen sarjasta taulukossa ovat vain ne kohteet, jotka ovat päässeet pluspisteille tai pysyneet nollassa. Palvelutalojen sarjasta oli Asukasviestissä 1/2015 virheelliset pisteet. Pisteet on nyt korjattu. Kaikkien kohteiden eritellyt tiedot: www.lahdentalot.fi/asukkaille/luukutaoikeinlajittelukilpailu/ TAVALLISET ASUINKIINTEISTÖT Osoite Tarjantie 58 Ainonkatu 1 Palokunnantie 5, 7 Törmäkatu 6, 8, 10 Uotilankatu 5 - 11 Törmäpolku 6, 8, 10 Loviisankatu 14 Kaviokatu 1 Metsäpellontie 26 Erviänkatu 1, 3 Ritaniemenkatu 5 Mastokatu 1 Mastokatu 3 Onnelantie 16 Päivärinteenkatu 22 - 28 Vähäntalonkatu 21 Kuriirinkatu 1 Alokkaankatu 2 Timonkatu 5 Mukkulankatu 1, 3, 5 Kerinkallionkatu 15 Onnelantie 8 Ahtialanpolku 6 Kannaksenkatu 32 Onnelantie 12 Ristimäenkatu 3 Päivärinteenkatu 9, 13, 15 Kiekkostenkatu 5 Luiskakatu 2 Vähäntalonkatu 17 Mummonkatu 2, 4 Kortepohjankatu 6 Hirsimetsäntie 71 Kaunisharjunpolku 1 Katsastajankatu 21 Puotikatu 1, 2 Vesijärvenkatu 36 Pilkotunmäenkatu 9 Sykekatu 6 - 18 Ostoskatu 12 Vasamakatu 9 Aittapellonkatu 4 Kansakoulukatu 3, 4 Pajapellonkatu 6 - 14 Lautamiehenkatu 4 Hollolankatu 3 Aleksanterinkatu 29 Lanssikatu 7 Mutkakatu 4, 6 Metsolankatu 2, 4, 5 Lanssikatu 3-5 Pohjoinen Liipolankatu 10, 12, 14 Luiskakatu 1 Pihtikatu 2, 4, 6 Pohjoinen Liipolankatu 16 Kauppakatu 42 Järvenpäänkatu 27 Hyötilänkatu 2 Harjupellonkatu 1, 5 Kylänalustankatu 7 Ruolankatu 6 - 14 Mukkulankatu 27 Ahtialanpolku 1 Myllymäenkatu 9, 10 PALVELUTALOKOHTEET Osoite Kärpäsen palvelutalo, Palokunnantie 9 Lepolakoti, Kerinkallionkatu 13 Ritatornin palvelutalo, Ritaniemenkatu 5 C Nikulankuja 1, 3, 5 Jalkarannan palvelutalo, Tarjantie 56 Mukkulan palvelutalo, Mastokatu 8 Hoivakoti Wellamo, Tarjantie 57 Yli-Köllin palvelukoti, Köllinkatu 2 Kivikadun tukiasunnot, Kivikatu 5, B-talo Merrasojanpuisto, Mastokatu 4, 6 Etevan kehitysvammapsykiatrinen tukikeskus, Eteläinen Rengastie 1 B Salpakankaan palvelukoti Onnenkoto, Terveystie 6 Salinmäen palvelukoti, Mäntsäläntie 55 Viherlaakson palvelukeskus, Viherlaaksontie 28 Launeen Erityisasunnot, Eteläinen Rengastie 1 A Kilpiäisten palvelukeskus, Huvikatu 2 Lehtiojan palvelukeskus, Lehtiojantie Kesä– Syys- elokuu marraskuu 23 15 7 31 8 29 Jouluhelmikuu YHT. 6 44 6 44 6 43 7 4 3 -5 8 8 0 8 12 -1 3 8 2 8 8 8 8 7 7 7 3 3 -1 8 8 4 3 3 3 -4 -5 3 8 8 7 7 3 2 0 3 2 3 3 4 4 8 3 -1 -5 29 25 21 -6 14 14 10 2 6 2 13 6 16 6 6 6 6 6 6 6 13 -2 12 6 6 6 6 6 6 6 -2 7 6 2 3 2 6 7 2 2 2 2 -5 6 -6 -2 6 -2 6 2 2 6 40 6 6 14 14 6 21 6 6 2 6 6 6 6 6 6 6 2 17 6 2 2 6 6 6 6 13 21 2 -2 2 2 2 2 2 6 2 2 0 6 -6 6 -2 -6 6 2 38 31 30 29 28 28 24 24 24 22 22 20 20 20 20 20 20 19 19 19 18 18 17 16 16 16 15 15 15 15 14 12 12 12 12 11 11 11 8 7 6 5 4 4 4 4 3 3 3 -1 -3 6 10 3 -2 3 -2 -6 4 6 2 -2 -2 -6 3 2 2 2 1 6 6 6 6 6 6 6 6 2 6 6 6 6 6 6 6 6 3 6 4 14 6 6 6 6 6 6 6 6 3 26 18 18 18 18 18 18 15 14 13 6 6 6 -6 2 3 6 2 6 -2 6 -2 0 -3 3 -1 6 6 6 -1 -34 11 11 10 6 6 2 -31 Hyötyjäte lajitellaan nyt paremmin HYÖTYJÄTTEEN LAJITTELU on tehostunut ja sekajätteen määrä sen johdosta vähentynyt Lahden Talojen kiinteistöissä Luukuta Oikein -lajittelukilpailun aikana. Tämä käy ilmi asukkaille kuluneena keväänä tehdystä lajittelukilpailun seurantakyselystä. Hyvän kehityksen syitä ovat kilpailun aikana annettu lajitteluneuvonta ja hyötyjäteastioiden määrän lisääminen jäteasemilla. Myös jäteasemien yleisilme on siistiytynyt. Keväällä 2014 toteutetussa kilpailun aloituskyselyssä 69 prosenttia vastaajista piti jäteaseman yleisilmettä siistinä tai melko siistinä, seurantakyselyssä 78 prosenttia. Havaittavissa oli, että molempiin kyselyihin vastasivat etupäässä aktiiviset lajittelijat, jotka pitävät lajittelua tärkeänä asiana.Kyselyiden avoimissa vastauksissa vastaajat kertoivat, että muiden asukkaiden vähäinen lajitteluinto harmittaa ja turhauttaa. KYSELY TARJOSI kiinteistöille hyvän tilaisuuden kartuttaa kilpailun pistesaldoaan. – Kiinteistöt jättivät tilaisuuden hyödyntämättä. Vastausprosentti laski aloituskyselyn 16,5.stä 14,1:een, mikä oli hienoinen pettymys, sanoo Päijät-Hämeen Jätehuollon asukaspalvelupäällikkö Päivi Rahkonen. Myös kiinteistökohtaiset erot vastausaktiivisuudessa olivat pienet: mikään kiinteistö ei erottunut ylitse muiden, vaan kaikki saivat yhden tai kaksi aktiivisuuspistettä. Muun muassa asukkaille annettu lajitteluneuvonta on parantanut jätteen lajittelua ja siten vähentänyt sekajätteen määrää Lahden Talojen kiinteistöjen jäteasemilla. Lajitteluneuvontaa annettiin viime syksyn jätetapahtumissa eri puolilla Lahtea. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kuusi 50 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia. Lahjakortin voittivat Leena Harju, Minna Heino, Jonna Kaartoaho, Reijo Mäkinen, Arja Nevala ja Sylvi Sarapuu. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille ja onnea voittajille! Lajittelulla kilpaillaan vielä toinenkin vuosi LAJITTELUKILPAILU JATKUU Lahden Taloissa myös vuosina 2015–2016. Kilpailu on ensimmäisen vuoden aikana saatu vauhtiin, joten sitä on hyvä jatkaa paremman lajittelun ja jätteen vähentämisen vakiinnuttamiseksi. Lisäksi lajittelukilpailu on luonteva jatko ympäristötoimikunnan kilpailuhenkiselle toiminnalle! Toisen kilpailuvuoden tavoitteena on vähentää sekajäteastioiden ja sekajätteen määrää tehostamalla hyötyjätteen lajittelua. Lisätavoitteena on kasvattaa biojätteen saantoa 10 prosenttiyksiköllä ja pitää Lahden Talojen kokonaisjätekustannukset nykytasolla. Kunkin kiinteistön lähtötilanne toiseen kilpailuvuoteen määräytyy sen mukaan, paljonko kohteessa on jäteastioita suhteessa asukkaiden lukumäärään. Ensimmäisen kilpailuvuoden aikana kerätyt pisteet eivät vaikuta lähtötasoon. Valistusta ja neuvontaa jatketaan jätetapahtumissa, joiden järjestelyjä Lahden Talot koordinoi ja Päijät-Hämeen Jätehuolto toteuttaa. Huoltomiehille syksyllä 2014 järjestetty koulutuspäivä sai niin hyvän vastaanoton, että se uusitaan. KILPAILUN YHTEYDESSÄ on hyvä tilaisuus tarkastella ympäristötoimikunnan historiaa. Toimikunta on toiminut vuodesta 2006 alkaen ja järjestänyt monia kilpailuja. Biojätettä opettelimme lajittelemaan Päijät-Hämeen Jätehuollon opastuksella vuonna 2006; voittajakiinteistön palkitsimme jokaiseen talouteen jaetulla porkkanapussilla. Veden säästämisellä kilpailtiin vuosina 2013 ja 2014; palkintona oli voittajille myönnetty vuokrahyvitys. Biojäte- ja vedensäästökampanjoiden hyvät tulokset ovat kantaneet pitkälle. Veden kulutus on laskenut edelleen, ja biojätteet löytävät kiitettävästi oman astiansa kiinteistöillä. Pihakilpailuja räätälöityine teemoineen – muun muassa hullut ideat, perennat, ryytimaa ja kesän 2015 suurin kurpitsa – on järjestetty vuodesta 2003 alkaen hyvällä menestyksellä lisäämään asukkaiden viihtyisyyttä omilla kotipihoilla. OLEN YLPEÄ lajittelukilpailussa jo tähän mennessä saavutetuista tuloksista! Epäilevät Tuomaat saavat tälläkin kertaa pitkän nenän, sillä olemme jättämässä lapsillemme hippusen verran puhtaamman maailman. Hyvää kesää kaikille! Pirjo Mikkonen isännöitsijä 9 Kiinteistönhoitoa ja siivousta Lahden Talojen mallilla Aluehuoltomiesmalli ja laadun seuranta ovat nostaneet Lahden Talojen kiinteistönhoidon ja siivouksen tasoa. Asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan myös asukkaat ovat havainneet palvelun parantuneen. – NOUSU NÄKYY erityisesti kiinteistöjen teknisissä ja yleisissä tiloissa, jätepisteissä sekä sähkö- ja paloturvallisuusasioissa, sanoo Lahden Talojen kiinteistötarkastaja Jan Rättö. Myös talojen sisäänkäynnit ovat siistiytyneet. Kiinteistötarkastaja Satu Airos korostaa, että hyvällä siivoojalla on sekä ammattitaitoa että pelisilmää. – Kun sama henkilö hoitaa aluetta pitkään, hän oppii tuntemaan kiinteistöt ja laatu paranee. Sekä kiinteistönhoidossa että siivouksessa haasteita aiheuttavat työntekijöiden vaihdokset. – Tulevaisuudessa kiinnitämme huomiota erityisesti kausiluonteisiin töihin ja niiden laatuun, Jan Rättö sanoo. Lahden Talojen kiinteistönhoidosta vastaavat RTKPalvelu, ISS Palvelut ja Lassila & Tikanoja, siivouksesta ISS Palvelut ja SOL Palvelut. – ALUEHUOLTOMIESMALLI on toimiva järjestelmä. Olemme pystyneet nostamaan tasoamme ja saamaan joillakin alueilla jopa huippupisteitä, sanoo RTK-Palvelun palveluesimies Mika Routo. RTK-Palvelussa aluehuoltomiehen sijaisuudet hoitaa aina sama mies. Näin miehet oppivat tuntemaan toisensa ja hoidettavat kohteet. – Yksi mies on parhaimmillaan yhdessä asiassa, toinen jossakin toisessa, Mika Routo kuvailee. Tarkkaavaisuutta vaativat muutamat haasteelliset kohteet ja uusien työntekijöiden ajaminen sisään toimintamalliin. – Suhteet Lahden Taloihin toimivat hyvin. Pitkä yhteistyö Koulutuskeskus Salpauksen kanssa taas on tuottanut hedelmää, ja olemme saaneet Salpauksesta hyviä uusia huoltomiehiä. – JOTKUT TÄHTISIIVOOJAT hallitsevat työn kaikki haasteet. On hienoa, että Lahden Talot palkitsee heitä! sanoo SOL Palveluiden palveluesimies Jaana Leimu. Hän pitää siivousohjelmia järkevinä ja on tyytyväinen yhteistyöhön Lahden Talojen kanssa. Ihanteena hän pitäisi sitä, että palvelusta vastaava siivooja voisi itse kuitata tehdyt työt Tampuuriin. Haasteellisia ovat muun muassa kevään ja syksyn kurakelit. – Vaikka tekisi parhaansa, joskus kuraa tulee niin paljon, että itsekin ihmettelee, onko tosiaanedellisenä päivänä siivonnut tilat! VASAMAKATU 9:SSÄ asuva Keijo Heino on tyytyväinen asuinkiinteistönsä kiinteistönhoidon ja siivouksen tasoon eikä ole kuullut talon muidenkaan asukkaiden valittavan palvelusta. – Kun huoltomieheen ottaa yhteyttä, hän tulee nopeasti ja hoitaa pyydetyn asian asiallisesti ja ystävällisesti. Myös siivouksen taso niin porrashuoneissa, saunatiloissa kuin muuallakin on kohtuullinen. Maanantaiaamun kiinteistökierroksella Timo Hiltunen siivoaa pois koko viikonvaihteen aikana kertyneet roskat. 10 11 Kevät tuo pihan pesun syksy lehtien keräämisen Onko asukas kuningas vai työntekoa häiritsevä hirviö? Hyvä palvelu lähtee asenteesta! HUOMAA IHMISET! Kysy, kuuntele, tarkkaile! Vuorovaikutuksessa ilmeiden ja eleiden merkitys on 55 prosenttia, äänenpainoja 38 prosenttia ja sanojen – vain seitsemän prosenttia! Lahden Talojen kiinteistönhoidon vuositeema asiakaspalvelu kulminoitui huhtikuun lopussa järjestetyssä kiinteistöpäivässä Teamcon Valmennuksen Timo Valvion lennokkaaseen asiakaspalvelukoulutukseen. Valvion sanoma huoltomiehille ja siivoojille oli: Hyvä palvelu lähtee asenteesta. Palvelu on hyvää silloin, kun sen laatu täyttää tai ylittää sille asetetut odotukset. KIINTEISTÖPÄIVÄN alussa Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen korosti aluehuoltomiesten ja siivoojien panoksen merkitystä. – Olette kohteissa Lahden Talojen edustajia, sillä te tapaatte asukkaita päivittäin. Ja asukkaat tykkäävät mukavista, ystävällisistä ja kohteliaista ihmisistä. Jokelaisen mukaan asiakaspalvelun merkitys kiristyvillä vuokra-asuntomarkkinoilla korostuu koko ajan. Tämän vuoksi Lahden Talot kysyy myös asukkaiden mielipidettä kiinteistönhoidon ja siivouksen laadusta, ja asukkaiden mielipiteen painoarvoa on kasvatettu aluehuoltomiesten ja siivoojien laatupisteytyksessä. – Tuoreessa laatupisteytyksessä asukastyytyväisyyden painoarvo oli 15 prosenttia. Nostamme sen 20 prosenttiin, kertoi isännöintipäällikkö Matti Koskinen. Asiakaspalvelukoulutuksessaan Timo Valvio korosti asenteen merkitystä. – Laadukkaasta palvelusta asiakas kertoo keskimäärin kahdeksalle ihmiselle – huonosta palvelusta huutaa vähintään 22:lle! Valvio kertoi. – Onko asukas kuningas vai hirviö, joka vain häiritsee työntekoa? Timo Valvio kysyi. – Tutkimuksen mukaan palvelun ostamisen lopettavista yrityksistä 68 prosenttia lopettaa ostamisen siksi, että palvelun tuottaja suhtautuu asiakkaaseen välinpitämättömästi. Laadukkaasta palvelusta asiakas kertoo keskimäärin kahdeksalle ihmiselle – huonosta palvelusta huutaa vähintään 22:lle! 12 Parhaimmat pisteet siivoojien laatupisteytyksessä sai ISS Palveluiden Tuija Reiju. Asukkaan 10 muistettavaa Palkitut aluehuoltomiehet: 1. Timo Hiltunen (RTK-Palvelu) 2. Jouko Nuutinen (RTK-Palvelu) 3. Kari Nevalainen (ISS Palvelut) Myös asukas on vastuussa siitä, että kiinteistö pysyy siistinä ja paikat kunnossa. Tunnollisinkaan siivooja ja huolellisinkaan aluehuoltomies eivät pysty pitämään paikkoja kunnossa, jos asukas torpedoi heidän työtään. Parhaiten menestynyt palveluntuottaja oli RTK-Palvelu Oy. • Ilmoita huoltomiehelle tai huoltoyhtiöön, älä isännöintiin, jos kiinteistöllä on paikkoja rikki tai jätekatoksessa sinne kuulumatonta tavaraa. Palkitut siivoojat: 1. Tuija Reiju (ISS Palvelut) 2. Eve Pärjessaar (ISS Palvelut) 3. Maini Mäkinen (ISS Palvelut) Parhaiten menestynyt palveluntuottaja oli ISS Palvelut. RTK-PALVELUN liiketoimintajohtaja Jari Pihlajaniemi ja yksikön päällikkö Jarmo Eerola ovat tyytyväisiä, että Lahden Talot kiinnittää huomiota asiakaspalveluun ja kouluttaa alihankkijoidensa työntekijöitä. – Laatumitoitus antaa meillekin mahdollisuuden satsata asiakaspalveluun. Koulutus taas vahvistaa yhteistyötä. En aivan heti muista, että yrityksellemme olisi järjestetty vastaavia koulutuksia! Jari Pihlajaniemi kiitti. Lassila-Tikanojan Lahden yksikön päällikkö Oili Laukkanen kiitti koulutuspäivää mukaansatempaavuudesta ja maanläheisestä esitystavasta, jotka pitivät asiat helposti omaksuttavalla tasolla. Työnjohtaja Harri Purhon mielestä kouluttaja puhui juuri niistä pienistä, tärkeistä asioista, joista hyvä asiakaspalvelu on kiinni ja joista kentällä usein on puutetta. RTK-Palvelun aluehuoltomiehissä Aleksi Salo ja Jouko Nuutinen olivat asiakaspalvelukoulutukseen tyytyväisiä. – Itse kukin pystyy varmasti parantamaan palveluaan. Kaikille pitäisi jaksaa hymyillä, mutta joskus maanantaiaamuisin se ei tahdo onnistua! KIINTEISTÖN HYVÄÄ, siistiä ilmettä ei voi rahassa mitata. Asukkaille se luo viihtyisyyttä, ja ulospäin se viestittää, että kiinteistön omistaja satsaa siisteyteen ja talossa asuu fiksua väkeä. Kiinteistön siisteys lähtee asukkaista, mutta esimerkiksi teknisen tietämyksensä vuoksi kiinteistönhoitajien rooli on ratkaiseva. Säännöllisen siivouksen merkitystä taas ei voi liiaksi korostaa, onpa kyse mistä tiloista tahansa. Kiinteistönhoidon näkyvin päivittäinen tehtävä on huolehtia piha- ja katu alueen sekä jätekatoksen siisteydestä. Huoltomies muun muassa lakaisee roskat ja järjestää jätekatokseen jätettyjen asiattomien tavaroiden kuljetuksia. KEVÄTTÖITÄ OVAT hiekan poisto ja pihan pesu imulakaisukoneella. Hiekat poistetaan toukokuun puoliväliin mennessä, ja piha pestään toukokuun loppuun mennessä. Lisäksi pihakaivot puhdistetaan, jä- Keväällä kiinteistönhoitaja muun muassa tarkistavat leikkivälineiden kunnon. Huoltomies Jouko Nuutinen tutkii, etteivät talven lumityöt ole vaurioittaneet hiekkalaatikkoa. tekatos pestään ja keinut sekä pihakalusteet laitetaan paikoilleen. KESÄLLÄ NURMIKOT leikataan kasvun mukaan siten, kuin kiinteistönhoidon laatukriteereissä on määritelty. Siimaleik kaukset tehdään kerran kuukaudessa. Pensaiden leikuu ja kitkentä eivät kuulu huoltomiehelle, mutta käytävien rikkaruohot ja sammalet huoltomiehen kuuluu poistaa kaksi kertaa vuodessa. SYYSTÖITÄ OVAT puista varisseiden lehtien korjaaminen pois sekä keinujen ja pihakalusteiden korjaaminen talvisäilöön tai peittäminen pressulla. Puiden lehdet korjataan mahdollisimman myöhään, mutta kuitenkin lokakuun loppuun mennessä. Myös talojen rännit puhdistetaan niihin lentäneistä lehdistä. Näin meillä siivotaan Nykypäivän siivouksessa siivooja ei kuljeta mukanaan vesiämpäriä, vaan nihkeitä ja kosteita liinoja. Sopivan liinan hän valitsee siivottavan kohteen mukaan. Lahden Talojen asuinkiinteistöjä siivotaan seuraavasti: • Viisi kertaa viikossa: sisääntuloaula ja hissi • Kaksi kertaa viikossa: porrashuone • Kerran viikossa: saunatilat, pesula ja kuivaushuone • 1–2 kertaa kuukaudessa: varastot • Kaksi kertaa vuodessa: saunaosaston suursiivous • Kerran vuodessa elokuun loppuun mennessä: yleisten tilojen ikkunoiden pesu • Muutaman vuoden välein: porrashuoneen lattioiden peruspesu ja vahaus • Ilmoita isännöintiin, jos näet tai olet nähnyt jonkun särkevän tai sotkevan paikkoja. • Älä siivoa paikkoja, vaikka siivooja olisi tehnyt työnsä huonosti. Muutoin laimin lyönnit eivät paljastu kiinteistötarkastajille. • Pidä pyörä- tai välinevaraston tavarat järjestyksessä. Siivooja ei tavaroita järjestele! • Älä kanna kuraa sisälle – pyyhi jalkasi kunnolla oviralliin ja -mattoon. • Vältä seinien, lasien ja muiden pintojen tarpeetonta koskettelemista. • Vältä roskaamista: laita omat roskat ja poimi muiden maahan heittämät roskat roska-astiaan. • Tupakantumppeja ei saa heittää maahan! Pikkulapset saattavat laittaa niitä suuhunsa, ja ne ovat myös paloturvallisuusriski. • Vältä tarpeetonta kulkemista porras huoneessa peruspesun ja vahauksen aikana. Lattia voi olla vaarallisen liukas, ja kengistä jää siihen jälkiä. • Saunassa ei saa vastoa eikä käyttää hiusväriä. TALVELLA LUMITYÖT aloitetaan, kun lunta on satanut yli viisi senttiä. Lumen tulon jälkeen kulkuväylien on oltava kunnossa kuluvan työpäivän aikana. Viikonloppuna aurataan vain kulkureitit. Pitkäaikaisen runsaan lumisateen aikana kriteereistä voidaan tinkiä. Katolta putoamassa olevat lumet ja jäät poistetaan välittömästi, paannejäät ja polanteet kaksi kertaa talvessa. Pihaaluetta hiekoitetaan niin paljon, että siellä on turvallista kulkea. 13 Timo Roos (oik.), Kristiina Louko-Roos ja Joni Louko toivat moottoripyörämuseoon tutustumaan myös Jonin tyttöystävän Jonna Soikkelin, jolle museo oli uusi tuttavuus. Suomen moottoripyörämuseo Mr. Moottoripyörämuseo eli Riku Routo järjestää museolla lukuisia erilaisia tapahtumia niin motoristeille kuin suurelle yleisöllekin. Perhekunta Louko–Roos ja moottoripyörämuseon imu Paikka jossa voi käydä aina uudestaan Löytöretkellä Lahdessa -juttusarjassa Asukasviesti vie Lahden Talojen asukkaita tutustumaan lahtelaiseen nähtävyyteen tai käymään museossa, näyttelyssä, teatterissa tms. TIMO ROOS on harrastanut moottoripyöriä koko ikänsä. Niemen satamassa sijaitseva Suomen moottoripyörämuseo on tullut miehelle tutuksi museon alueel la järjestetyistä lukuisista tapahtumista. Pojalle Joni Loukolle äskettäin ostetun nostalgiamallisen moottoripyörän Honda Shadow’n varustehankinnat – kaatu- 14 maraudat, astinraudat, jalkatapit ja ties mitkä – ovat viime aikoina edellyttäneet asioimista museon vieressä sijaitsevassa Riku Motorissa. Kristiina Louko-Roos ei osaa ajaa edes mopoa, mutta on miehensä kanssa käynyt moottoripyörämuseon tapahtumissa. Joni Loukon tyttöystävälle Jonna Soikkelille museo on uusi tuttavuus. – Eihän tämä mikään perinteinen museo ole, vaan viihtyisä paikka, missä voi tavata tuttuja ja samalla hoitaa myös hankintoja, Timo Roos kuvailee. Kristiina Louko-Roos komppaa: – Täällä kannattaa käydä parin vuoden välein. Paikka muuttuu aika ajoin, joten täällä on aina jotakin uutta nähtävää. ALKAJAISIKSI KATSASTAMME pyörät, jotka Timo Roos haluaa esitellä. Niihin kuuluu esimerkiksi samanlainen crossipyörä, jollaisella hän taannoin kaatui ja satutti itsensä. Toinen kiinnostava yksilö on vuoden 1968 mallinen 8-vaihteinen Husqvarna – samanlainen, jolla ruotsalainen Tommy Jansson vuonna 1971 voitti Päijänne-ajon. Museon Wall of Fame -seinällä puolestaan on nähtävillä Teemu Selänteen nuoruuden rakastettu, Honda 125 MBX vuosimallia 1986. – On Selänne näköjään tehnyt muutakin kuin pelannut jääkiekkoa, Timo Roos lohkaisee. Joni Louko ja Jonna Soikkeli pysähtyvät katselemaan kolmipyöräisen auton näköistä Messerschmittiä. Vaikka kyseessä on avomalli, tuulilasissa on kuitenkin lasinpyyhkijä. Matkatavaroille ei liiemmin ole tilaa, mutta nuorilla tuntuu olevan suunnitelma tärkeimpien varusteiden mahduttamiseksi kyytiin. Nuoren parin ensiauto? Joni Louko ja Jonna Soikkeli suunnittelevat, kuinka heidän tavaransa mahtuisivat kolmipyöräistä autoa muistuttavaan Messerschmittiin. NAISEN SILMÄÄ miellyttävät moottoripyörämuseon kontrastit ja sisustusrekvisiitta. Indian-pyörien osastolla miltei rinnakkain on sekä uutuuttaan kiiltäviä että jo ajan patinoimia pyöriä, joiden välistä kurkistele intiaanihahmo. On vanhoja mainoskylttejä, Kuva-Palatsin neonmainos ja elokuvarekvisiittaa, ulkona Lahden torin vanha kello. – Hyvä että täällä on uusia ja vanhoja pyöriä sekaisin ja muitakin kuin perinteisiä katupyöriä, Kristiina Louko-Roos sanoo. Hänen huomionsa saavat muun muassa sirkuksen karusellipyörä vuodelta 1950, bensiinillä käyvä moottoripolkupyörä, nelitahtinen Helkama Tossu ja hulppea Harley Davidson. Kiinnostavia ovat myös vuoden 1916 Sunbeam ja vuoden 1923 Humber nostalgisine äänitorvineen. Moottoripyöräilyn raadollisuudesta muistuttaa ruosteinen läjä, jota Joni Louko arvelee palaneeksi moottoripyöräksi. – Käymisen arvoinen paikka – moottoripyöriähän voi ihailla, vaikkei itse harrastaisikaan moottoripyöräilyä! Kristiina Louko-Roos kannustaa – Pahuksen mielenkiintoinen paikka, missä on nähtävissä iso pala historiaa. Ei Lahdessa parempaa paikkaa olekaan! Timo Roos sanoo. •Ensimmäinen laatuaan Suomessa, avautunut toukokuussa 2011. •Toimii Vesijärven rannalla Niemen satamassa vanhassa, vuonna 1959 valmistuneessa puna tiilisessä kuivaamorakennuksessa. •Esillä moottoripyöriä ja vaihtuvia näyttelyitä. Esineistössä muun muassa maailmanluokan harvinai- suus, 1930-luvulla Harley-David sonin lisenssillä Japanissa raken nettu Riku’o-sivuvaunupyörä sekä suomalaisvalmisteinen Vinha moottoripyörä, joka on valmistettu puolustusvoimien käyttöön. •Esillä myös vanhoja pienois malleja ja ajovarusteita sekä edesmenneen suomalaistähden Jarno Saarisen ajopuku. •Lokakuun alkuun saakka viikoittain erilaisia tapahtumia niin motoristeille kuin suurelle yleisöllekin. •Toimintaa ylläpitää ja kehittää syksyllä 2014 perustettu Suomen Moottoripyörämuseon tuki ry. Yhdistys myös osallistuu hyvänteke väisyystoimintaan ja erilaisiin tapah tumiin sekä järjestää jäsenilleen ja alan harrastajille teematapahtu mia ja matkoja. •Museon yhteydessä sijaitsee moto ristihenkinen ravintola sekä kokous ja juhlapaikka, maailman ensimmäi nen Lontoon ulkopuolinen Ace Corner. Suomen moottoripyörämuseo Veistämönkatu 1, Lahti (Niemen satama) Avoinna päivittäin niin myöhään, kuin asiakkaita riittää www.moottoripyörämuseo.fi www.ace-corner-finland.fi 15 Carlu myy asusteita tähän hetkeen Lahden Talojen liikehuoneistoissa toimivia yrityksiä esittelevässä juttusarjassa esitellään Hollolankatu 3:ssa toimiva Carlu Oy. – Muutimme Hollolankadun tilan kokonaisuudessaan myymäläksi ja vuokrasimme varaston kotimme läheltä Vääksystä, Carita Lunden kertoo. Peilit ja antiikkiset huonekalut luovat Carluun oman jäljittelemättömän tunnelmansa, jossa niin omistaja kuin asiakaskin viihtyy. MONI OHIKULKIJA saattaa luulla, että Hollolankatu 3:ssa toimiva Carlu on kallis vaateputiikki. Mutta eipäs olekaan! Carita Lundenin ja Vesa Hellbergin omistaman yrityksen pääliiketoimi on tuoda maahan aikuisten naisten vaatteita ja asusteita. Pientä osaa maahantuomistaan tuotteista pariskunta myy Hollolankadun liiketilassa. Kun itse tuo maahan ja itse myy, hintoja ei tarvitse nostaa pilviin. Aloittaessaan maahantuonnin vuonna 2010 Carita Lunden ja Vesa Hellberg ajattelivat, että yritykselle riittäisi kodin yhteydessä oleva varasto. Käsitys osoittautui heti alkuunsa vääräksi, ja oli aika etsiä varastotila muualta. Tavoitteena oli tila, jossa varaston lisäksi toimisi pieni myymälä. Syksyllä 2010 löytynyt Hollolankatu 3:n liiketila soveltui tarkoitukseen mainiosti ja sijaitsi sopivalla paikalla. Mutta kuinkas kävikään: jälleen kerran varasto kävi ahtaaksi. 16 CARLU TUO ja myy aikuisten naisten vaatteita sekä huiveja, laukkuja, kenkiä, kelloja, koruja ja muita asusteita etupäässä Ranskasta ja Italiasta, hieman myös Espanjasta ja Englannista. Carlun jälleenmyyjiä ovat pienet, yrittäjävetoiset erikoisliikkeet, eivät isot ketjuliikkeet tai tavaratalot. – Kaikki jälleenmyyjämme ovat muualla kuin Lahdessa. Minusta on reilua, ettei oma myymälämme kilpaile jälleenmyyjämme kanssa samassa kaupungissa, Carita Lunden sanoo. Jos ostaa vaatteen Hollolankadun myymälästä, ei tarvitse pelätä, että sama vaate kävelee vastaan heti ensimmäisessä kadunkulmassa. Carita Lunden ei nimittäin ota myyntiin suuria massoja samaa vaatetta, vaan pieniä määriä yksilöllisiä malleja. Lisäksi Carlu tuo tavaraa ja myy sitä myyntihetken tarpeeseen. Toisin sanoen keväällä ei tuoda ja myydä syyssesongin tuotteita. – Kun tänään olen Ranskassa valitsemassa tuotteita, parin viikon kuluttua tuotteet ovat jo Suomessa jälleenmyyjillä, Carita Lunden kertoo. MISTÄ TIETÄÄ, mitä maailmalta kannattaa tuoda Suomessa myytäväksi? Carlu myy aikuisten naisten vaatteita ja asusteita. Eija Eerola (edessä) on liikkeen vakioasiakas, jonka maun Carita Lunden on oppinut tuntemaan. Carlun vinkit vaatehankintoihin • Yksilöllisimmät vaatteet löydät ja henkilö kohtaisimman palvelun saat usein erikoisliikkeistä. • Valitse vaatekoko vartalosi todellisen koon mukaan – älä sen mukaan, minkä kokoinen toivoisit olevasi. • Jos tiedät tyylisi ja värisi, pidä kiinni siitä. Jos olet epävarma, erikoisliikkeen henkilökunta auttaa valinnoissa. • Pidä vaatehankinnassa mielessä uuden vaatteen yhdisteltävyys vanhoihin. Vaihtamalla jakkua, huivia, koruja tms. saat saman vaatteen sopimaan sekä arkeen että juhlaan. Hollolankatu 3:n liiketila soveltuu Carlun toimintaan mainiosti ja sijaitsee sopivalla paikalla, sanoo Carita Lunden. – Luotan omaan vaistooni, Carita Lunden sanoo. – Jos olen vähänkin epävarma, jätän tuotteen ostamatta, koska käytäntö on osoittanut, että epävarmana ostettu tuote ei Suomessa löydäkään ostajaa. Toinen olennainen asia on hinta. – En tavoittele maksimaalista voittoa, vaan yritän pitää hinnat edullisina. Erityisesti nyt talouden taantumassa hinta on asiakkaillehyvin tärkeä. Myymälänsä toiminnassa Carita Lunden uskoo joustavaan palveluun. Hollolankadun myymälä on avoinna rajoitetusti, mutta ei hätää, vaikkei asiakas pääsisi liikkeeseen sen aukioloaikoina: Carita Lundenin kanssa voi sopia myös muista palveluajoista. 17 Osassa Lahden Talojen kiinteistöjä uudet alueopastetaulut ovat jo paikoillaan. Ne palvelevat pelastuslaitoksen lisäksi myös kiinteistössä vierailevia. Sykekatu 8:n asunnot hakuun lomien jälkeen Parhaillaan perusparannettavan Sykekatu 8:n asuntojen markkinointi alkaa kesälomien jälkeen heti alkusyksystä. Asuntoja voi hakea ja asukkaat valitaan lokakuussa. Perusparannus valmistuu joulukuussa. Samoihin aikoihin Sykekatu 8:n perusparannuksen kanssa valmistuu Harjupellonkatu 5:n perusparannus. Mikäli asuntoja on vapaana, asuntojen markkinointi uusille asukkaille alkaa Sykekadun asuntojen markkinoinin aikoihin. Kumpukatu 2 ja Kylänalustankatu 7, joiden perusparannukset valmistuvat kesällä, ovat jo täynnä, eikä asuntoja tule yleiseen hakuun, ellei joku asunnon varannut peru varaustaan. LAHDEN TALOJEN kiinteistöissä on keväällä otettu käyttöön Pelsu-pelastussuunnitelmat. Kaikkiin asuntoihin on jaettu turvallisuusohjeet nettilinkkeineen, jonka kautta asukkaat pääsevät lukemaan oman asuinkiinteistönsä pelastussuunnitelman. Kiinteistöjen turvallisuuspäälliköillä on suunnitelmasta myös paperille printattu versio. Lisäksi kaikkiin kiinteistöihin on hankittu uudet palokunnantaulut pelastuslaitoksen toimintaa helpottamaan. Palokunnantauluissa näkyy tontin asemapiirros, johon on merkitty tontilla olevat rakennukset, niiden poistumistiet, savunpoistoluukut ja muut pelastustoimen kannalta tärkeät tiedot. PARHAILLAAN UUSITAAN kiinteistöjen alueopastetauluja. Osassa Lahden Talojen kiinteistöjä uudet opastetaulut ovat jo paikoillaan, ja viimeisiinkin kiinteistöihin ne asennetaan kesän aikana. Perusparannettaviin kiinteistöihin uudet opastetaulut asennetaan siinä vaiheessa, kun perusparannus ulkotöineen on valmistunut. – Pelastussuunnitelmat palvelevat asukkaita, palokunnantaulut pelastuslaitosta ja alueopastetaulut pelastuslaitoksen lisäksi myös kiinteistöissä vierailevia, selventää Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen. Vuoden 2015 perusparannukset Kohteen osoite Työn sisältö Aloitus Valmis (arvio) Kumpukatu 2 Täydellinen perusparannus 7/2015 Kylänalustankatu 7 Täydellinen perusparannus 8/2015 Ostoskatu 12 Kylpyhuoneiden vesieristeet ja pinnoitteet 11/2015 Sykekatu 8 Täydellinen perusparannus 12/2015 Vasamakatu 9 Keittiöt ja kylpyhuoneet 12/2015 Vihantakatu 2 3. vaihe Kylpyhuoneiden vesieristeet ja pinnoitteet 10/2015 Viherlaaksontie 13,15,17 Kylpyhuoneiden vesieristeet, pinnoitteet ja talosaunat 9/2015 Helkalankatu 4, Kallioistenkatu 6 Kylpyhuoneiden pinnat, kalusteet ja vesikalusteet 11/2015 MENEILLÄÄN OLEVAT PERUSPARANNUKSET Laatija: Veikko Sonninen. Ratkaisu löytyy Lahden Talojen kotisivuilta www.lahdentalot.fi ja julkaistaan Asukasviestissä 10/2015. Sanaristikon ratkaisu: Asukasviesti 1/2015 LAHDEN TALOT OY (03) 851 570 Vaihde Mariankatu 19 A, 15110 Lahti [email protected] www.lahdentalot.fi ASUNTOJEN TARJONTA (03) 851 5711 avoinna: ma–pe 9 –12 puhelinaika: ma–pe 9–15 asuntoasiat sähköpostilla: [email protected] VUOKRAVALVONTA (03) 851 5720 avoinna/puhelinaika: ma–pe klo 9–12 muina aikoina sähköpostilla: [email protected] ALKAVAT PERUSPARANNUKSET Harjupellonkatu 5 Täydellinen perusparannus 8/2015 12/2015 Kumpukatu 4 Täydellinen perusparannus 8/2015 5/2016 Hirsimetsäntie 58, 60, 62 Kylpyhuoneiden vesieristeet, pinnoitteet ja talosaunat 10/2015 9/2016 Lisätietoa oman asuintalon hankkeesta ja aikatauluista: asukastilaisuudet, Lahden Talojen isännöinti puh. (03) 851 5730, www.lahdentalot.fi 18 SA N A R IST IK K O Pelastussuunnitelma ja uudet taulut parantavat asukkaiden turvallisuutta ISÄNNÖINTI (03) 851 5730 avoinna: ma–pe klo 9–12 puhelinaika: ma–pe 9 –15 sähköposti: [email protected] HUOLTO/HUOLLON PÄIVYSTYS Huoltomiesten yhteystiedot: Katso kiinteistösi ilmoitustaululta tai kotisivuilta www.lahdentalot.fi Uusiin asemiin Lahden Talot Oy:n isännöitsijäksi 1.3.2015 alkaen on nimitetty merkonomi Tia Koskela. Pitkille vapaille Lahden Talot Oy:n isännöitsijä Pirjo Mikkonen jää 1.11.2015 alkaen eläkkeelle ja on jo jäänyt viettämään rästissä olevia lomia ja säästövapaita. Pirjo Mikkonen on ollut Lahden Talojen palveluksessa yhtiön koko olemassaolon ajan eli yli 17 vuotta. Tia Koskela 19 Näin kasvatat KOMEAN KURPITSAN! • ISTUTA esikasvatetut kurpitsan taimet ulos aurinkoiseen kompostiin tai tasaiselle paikalle, jossa yhdelle taimelle kasvutilaa on vähintään neljä neliömetriä. Istutettaessa riittää, että taimissa on yksi kasvulehti. • OIKEA istutusaika on kesäkuussa, kun yöhallojen vaaraa ei enää ole. Ennen kesäkuun 10. päivää taimet kannattaa suojata hallaharsolla, sillä alle 10 asteessa kurpitsan kasvu pysähtyy! • KASTELU on tärkeää! Käytä ensisijaisesti luonnon omaa sadevettä. pölyttäviä hyönteisiä näy, voit itse pölyttää kurpitsat heinäkuussa. • VARSINAISTA kurpitsan kasvatusaikaa on heinä–syyskuu. Kurpitsaa on hoidettava vähintään viikoittain. Kastelun määrä riippuu kesän satei- suudesta. Syksyllä säiden viilettyä kurpitsat kannattaa jälleen suojata hallaharsolla. • LISÄTIETOA: www.jättikasviyhdistys.fi www.puutarha.net • SEURAA kurpitsan kasvua ja latvo eli katkaise pisimmät versot. Seuraa myös kukintaa ja pölyttävien hyönteisten määrää. Ellei Omistajan käyntikortti PRISMASTA LÖYDÄT KAIKEN KESÄKOTIIN. TERVETULOA! MA–PE 8-21 LA 8–18 SU 12–18 PRISMA HOLMA Johanneksenkatu 4, 15240 Lahti PRISMA LAUNE Ajokatu 83, 15610 Lahti
© Copyright 2024