Henkilöstöjaosto 22.12.2014
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOJA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ
Työkykylähtöinen
tehtävien
uudelleenjärjestely
Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen
uudelleenjärjestelyyn
1
Työuran aikana kenen tahansa työkyky ja työssä selviytyminen voi heikentyä
tilapäisesti tai pysyvästi. Tällöin työssä jatkaminen edellyttää usein
työtehtävien uudelleentarkastelua eli työn määrää ja/tai sisältöä koskevia
muutoksia ja mahdollisesti myös siirtymistä täysin eri työtehtäviin.
Tässä oppaassa kerrotaan periaatteista, joita kuntayhtymässä noudatetaan,
kun työntekijän työtehtäviä on tarpeen järjestellä pitkäaikaisesti uudelleen
terveydellisistä
syistä.
Periaatteet
koskevat
jokaista
kuntayhtymän
palveluksessa olevaa ammatista riippumatta. Suositeltujen periaatteiden
toivotaan tukevan esimiestyötä sekä turvaavan työntekijöiden tasapuolisen ja
oikeudenmukaisen kohtelun.
Oppaan laatiminen on osa henkilöstösuunnitelmaa, sillä työtehtävien uudelleen
järjestelyt ovat jo nyt arkipäivää, mutta yhteiset pelisäännöt ovat osin olleet
sopimatta. Tulevaisuudessa tarve työtehtävien uudelleen järjestelyyn vielä
lisääntynee henkilöstön ikääntyessä ja osatyökykyisten määrän kasvaessa.
Kuntayhtymässä halutaan tukea osaavan henkilöstön mahdollisimman
pitkäaikaista työssä selviytymistä. Onnistuneella työurien pidentämisellä on
suotuisia vaikutuksia työntekijöille ja työnantajalle sekä kansantaloudellemme.
Tehtävien uudelleenjärjestely perustuu kuntayhtymässä noudatettavaan
työhyvinvoinnin aktiivisen tuen HARAVA-toimintamalliin, joka sisältää
varhaisen tuen, tehostetun tuen sekä työhön paluun tuen.
2
Lähtökohtana työkykyneuvottelu
Työtehtävien uudelleenjärjestelyjä tehdään terveydellisin perustein ainoastaan
työterveyshuollon kanssa pidetyn työkykyneuvottelun jälkeen, jotta voidaan
turvata
oikeudenmukainen
ja
tasapuolinen
kohtelu
jokaiselle
työn
uudelleenjärjestelyä
tarvitsevalle.
Työkykyneuvottelulla
tarkoitetaan
tilaisuutta, jossa on läsnä esimies, työntekijä ja työterveys-huollon edustaja
sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita.
Esimies on työkykyneuvottelun koollekutsuja. Neuvottelun puheenjohtajana
toimii työterveyshuollon edustaja ja esimies laatii siitä muistion. Muistiossa
todetaan työtehtävien muutosten sisältö ja kesto ja sen allekirjoittavat
työntekijä ja ao. esimies sekä työterveyshuollon edustaja. Asioiden
kirjaamisella
varmistetaan,
että
toimenpiteet
perustuvat
yhteiseen
sopimukseen ja että toimitaan sovitusti.
Muistiolla on merkitystä myös Kevaan mahdollisesti toimitettavien kuntoutusja eläkehakemusten liitteenä. Jos tehtävien uudelleenjärjestely edellyttää
henkilöstöpalveluiden työkokeilumäärärahalla toteutettavaa työkokeilua (liite
1), tulee sitä koskeva esitys myös kirjata muistioon.
Työtehtäviä voidaan muuttaa myös enemmän kuin työkykyneuvottelussa on
sovittu, mikäli siihen on toiminnalliset perusteet. Työntekijä voidaan siirtää
työnjohdollisilla
ratkaisuilla
myös
muihin
tehtäviin/työhön
muuhun
työyksikköön, jos näillä ratkaisuilla voidaan tukea työntekijän työkykyä ja
työssä jaksamista. Järjestelyjä voidaan toteuttaa myös asteittain, seuraten
samalla työntekijän työkykyä ja työn sujumista.
Huomioidaan jäljellä oleva työkyky
Tehtävien uudelleenjärjestelyssä arvioidaan työntekijän jäljellä olevaa
työkykyä ja osaamista. Jos työtehtävien uudelleen järjestely johtaa työn
sisällölliseen muutokseen, esimiehen on varmistettava työntekijän osaaminen
ja selvitettävä lisäkoulutuksen tarve.
3
Uusi työnkuva
Jos työtehtävien uudelleen järjestelyä tarvitsevalle työntekijälle ei omasta
työyksiköstä löydy hänen terveydentilaansa sopivia tehtäviä, voi uuden
tehtävän
etsintään
saada
apua
oman
toiminta-alueen
HARAVAvastuuhenkilöltä (liite 2) sekä henkilöstöpalveluista.
Rekrytointipäälliköltä tai työkykykoordinaattorilta kannattaa varmistaa ennen
toimien avoimeen hakuun laittamista, löytyykö osa-työkykyisistä työntekijöistä
pätevä ja sopiva työntekijä kyseiseen tehtävään.
Uudelleenjärjestelyn kesto
Työkykyneuvottelun muistiossa tulee ottaa kantaa siihen, onko
tarkoituksenmukaista toteuttaa järjestely määräaikaisena vai toistaiseksi
voimassaolevana (krooninen pitkäaikaissairaus), kuitenkin enintään
henkilökohtaisen eläkeiän täyttämiseen saakka. Henkilökohtaisen eläkeiän
ohittaneelle työntekijälle ei tehdä työtehtävien uudelleenjärjestelyjä.
Työyhteisön tilanne
Esimies arvioi yhdessä oman esimiehensä kanssa, kuinka monta
uudelleenjärjestelyn piirissä olevaa työntekijää voi samassa työyksikössä
olla työssä yhtä aikaa, jotta ei vaaranneta yksikön toimintakykyä eikä
toisten työntekijöiden työhyvinvointia.
Mikäli sovitun rajan todetaan ylittyvän, siirtyy vastuu järjestelyjen
selvittämisestä ylemmälle esimiehelle ja toiminta-alueen HARAVA–
vastuuhenkilölle. HARAVA -vastuuhenkilö ja ylempi esimies yhdessä
arvioivat mahdollisuuksia sijoittaa ao. yksikössä tehtäväjärjestelyjen
piirissä olevat työntekijät työhön muihin tehtäviin/muihin työyksiköihin ja
antavat asiaa koskevia suosituksia ja ohjeita sekä päättävät
palvelusuhteen jatkamisen edellytyksistä.
Seuranta
Määräaikaisessa järjestelyssä seurataan uudelleenjärjestelyn vaikutuksia
työstä selviytymiseen ja työyhteisön tilanteeseen vähintään kerran vuodessa
yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
4
Uudelleenjärjestely ja palkkaus
Työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa voidaan tarkistaa ylös- tai alaspäin 5 –
10 %, jos se ei enää vastaa muuttuneita työtehtäviä. Mikäli työntekijä
kuitenkin jatkaa oman ammattialansa/palkkahinnoitteluryhmänsä tehtävissä,
tehtäväkohtainen palkka on vähintään hinnoittelun alarajan mukainen.
Myös mahdollisesti maksettua henkilökohtaista lisää voidaan alentaa, mikäli
kyseessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva tilanne, joka
vaikuttaa työntekijän työsuoritukseen, työtuloksiin, käytettävyyteen tai muihin
seikkoihin, jotka ovat olleet henkilökohtaisen lisän maksamisen perusteina.
Työn uudelleen järjestämisen vaikutus palkkaukseen sovitaan työnantajan
edustajan ja työntekijän välillä samalla, kun sovitaan tehtävien uudelleen
järjestelystä. Asiasta tehdään kirjallinen työsopimus.
Työntekijän kieltäytyminen työtehtävien uudelleenjärjestelyistä
Jos
työkykyneuvottelussa
on
sovittu
työtehtävien
uudelleen
järjestämisestä terveydellisillä perusteilla, mutta työntekijä kieltäytyy
ilman perusteltua syytä työnantajan esittämistä ratkaisuista ja katsoo,
ettei kykene jatkamaan entisessä työssään, on työnantajalla mahdollisuus
työsuhteen irtisanomiseen työsopimuslain 7 luvun 2 §:n tai viranhaltijalain
8 luvun 35 §:n perusteella (työkyvyn olennainen ja pitkäaikainen
vähentyminen).
Työkyvyn olennainen ja pitkäaikainen vähentyminen
Työnantaja voi kohtuudella järjestää samalle työntekijälle enintään kaksi
työkokeilua /työtehtävien uudelleenjärjestelyä ja jos tämän jälkeen
työterveyslääkäri toteaa työntekijän työkyvyn olennaisesti ja pitkäaikaisesti
vähentyneen, voi työnantaja irtisanoa työsuhteen.
Jos työntekijä on ollut määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä eli
kuntoutustuella yli vuoden ja työterveyslääkäri toteaa työntekijän työkyvyn
olennaisesti ja pitkäaikaisesti vähentyneen, voi työnantaja irtisanoa
työsuhteen.
1
Liite 1
PAIKALLINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖKOKEILUAJALTA
MAKSETTAVASTA PALKASTA
1. Tämän sopimuksen tavoitteena on edistää osatyökykyisen työntekijän
paluuta työelämään tai pysymistä työelämässä.
2. Tätä sopimusta sovelletaan tilanteissa, joissa osatyökykyinen työntekijä
pyritään saamaan palaamaan työhön tai pysymään työssä
kuntayhtymän talousarvioon varatun työkokeilumäärärahan turvin.
Pöytäkirjamerkintä 1:
Työkokeilut pyritään ensisijaisesti toteuttamaan Kevan tai Kelan
rahoittamina. Työkokeilu on tällöin palkatonta ja työkokeilun
rahoittaja maksaa kuntoutusrahaa työkokeiluun osallistuvalle.
Työntekijä hakee työkokeilun ajalle palkatonta työlomaa.
Pöytäkirjamerkintä 2:
Kuntayhtymän työkokeilurahalla toteutetun työkokeilun pituus on
lähtökohtaisesti kolme kuukautta, mutta voi erityistilanteissa olla
pitempiaikaisempikin. Työkokeilun ajalle tehdään aina erillinen
työsopimus (vapautettuna omasta tehtävästä).
3. Työkokeiluajalta maksettava työkokeiluajan palkka on 75 %
asianosaisen varsinaisesta palkasta tehdyn työajan pituudesta
riippumatta.
Kuntayhtymän maksaessa itse rahoittamiensa työkokeilujaksojen ajalta
palkkaa kertyy niiden ajalta vuosilomaetuuksia.
Pöytäkirjamerkintä 3:
Sopimalla työkokeiluajan palkka tehdyn työajan pituudesta
riippumattomaksi voidaan työaikaa joustavasti lisätä tai vähentää
työkokeilun aikana työkokeiluun osallistuvan työssä jaksamisen
mukaan.
2
Soveltamisohje:
Työsopimuksessa käytetään ns. sopimuspalkkaa, joka on 75 %
varsinaisesta palkasta (tehtäväkohtainen palkka ja mahdolliset
työkokemuslisät). Tehtävä työaika määritellään teknisesti 100
%:ksi ja työsopimuksen lisätiedoissa sovitaan asteittaisesta työajan
lisäämisestä osa-aikatyöstä kokoaikaiseksi.
Tehtäväkohtaisen palkan tasossa huomioidaan, missä määrin
työkokeiluun osallistuvan työn vaativuus vastaa ao. tehtävissä toimivan
varsinaisen henkilöstön työn vaativuutta.
4. Työntekijän osallistuessa osa-aikaiseen työkokeiluun Kevan tai Kelan
rahoittaman kuntoutustuen aikana maksetaan tehdyiltä työtunneilta 75
% työntekijän tuntipalkasta.
5. Työkokeiluun osallistuvalle ei makseta epämukavan työajan korvauksia
(ilta-, yö-, lauantai-, sunnuntai- ym. korvaukset).
6. Tämä sopimus on irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa
noudattaen ja tulee voimaan 1.1.2015 lukien.
1
Liite 2.
EHDOTUS PKSSK:N HARAVA-VASTUUHENKILÖIKSI
Lähiesimiesten tueksi tulisi nimetä toiminta-alueittain ylimmistä esimiehistä
Harava-vastuuhenkilöt, jotka seuraavat ja arvioivat Harava-prosessien
toteutumista henkilöstöpalveluiden vuosittain järjestämissä palavereissa.
Harava-vastuuhenkilöt
myös
huolehtivat
toiminta-alueensa
tapahtuvista työkykylähtöisistä tehtävien uudelleenjärjestelyistä.
sisällä
Ehdotus PKSSK:n Harava-vastuuhenkilöiksi:
1)
2)
3)
4)
Kuntayhtymän johtaja johdon toiminta-alueelle
Johtajaylilääkäri ja hallintoylihoitaja sairaanhoidon toiminta-alueelle
Sosiaalijohtaja ja ylihoitaja sosiaalipalveluiden toiminta-alueelle
Tukipalveluiden johtaja tukipalveluiden toiminta-alueelle