Henkilöstöasiat
Ryhmätöinä syksyllä 2011
BUS1LH001:41
Aiheet
•
•
•
•
•
ydin- ja liitännäishenkilöstö
työn järjestely ja etätyö
rekrytointi
palkka ja palkitseminen
perehdyttäminen ja henkilöstön
kehittäminen
• työhyvinvointi
• sisäinen yrittäjyys
• tiimiorganisaatio
Yrityksen ydin- ja liitännäishenkilöstö
aiheen tekijät?
• Yrityksen henkilökunta on jakaantunut
kahteen pääryhmään:
– kantahenkilöstöön
– perifeeriseen ryhmään (Atkinson 1984)
• Henkilöstön rakenne on muuttunut
organisaatiorakenteen muutoksen mukana.
• Organisaatio on yhä useammin verkosto, joka
muotoutuu volyymien ja tehtävien mukaan.
Ydinhenkilöstö
• Koostuu työntekijöistä, joilla on
toistaiseksi voimassaoleva työsopimus
(vakituinen työsuhde).
– näiden työntekijöiden osaamista kehitetään
– heidät pyritään sitouttamaan yritykseen
– luokiteltu eritasoisiin työtehtäviin
Liitännäishenkilöstö
• Yritykseen ”löyhästi” liittyvä henkilöstö
– työntekijä ei ole kokoaikaisen työsopimuksen
kautta työsuhteessa yritykseen
• esim. Keikkatyöläiset, osa-aikatyöntekijöitä,
freelancer, vuokratyövoima, jne.
– Atkinson liitti periferiseen ryhmään myös
kaikki yrityksen työllistämät henkilöt, joille ei
tarjota mahdollisuutta edetä uralla.
Henkilöstörakenne
• Perinteisesti yrityksissä on suosittu pysyvää
ydinhenkilöstöä, ollaan muutosvaiheessa!
• Kilpailun kasvun myötä on alettu kiinnittää
huomiota henkilöstörakenteeseen.
• Liitännäishenkilöstön määrää lisäämällä
pyritään joustavuuteen ja tehokkuuteen
mm. henkilöstökuluissa ja töiden
aikataulutuksessa.
Henkilöstövoimavarojen suunnittelu
• Otetaan kantaa minkälaisessa suhteessa
ydin- ja liitännäishenkilöstön määrä ovat
toisiinsa.
• Henkilöstön saatavuus
• Vuokratyön hyödyt/haitat
• Ikärakenne; ongelma?
Työn järjestely ja etätyö
yrityksessä
Ryhmä 2 – Ketkä mukana? Vaikuttaa
arviointiin! Antti, Joona?
Työn järjestely
• Työtehtävien suppeus ( Taylor, ositettu työ)
elävät edelleen
• Nykyään kuitenkin usein
laajempia työkokonaisuuksia
• Miksi?
– motivaatio
– mielekkyys, merkityksellisyys
– fyysisesti ja psyykkisesti vähemmän kuormittavaa
Työn kehittäminen
• Menetelmät
– työkierto; ihminen siirtyy työtehtävistä toisiin
– työn rikastaminen ja laajentaminen
• lisätään suunnittelu- ja päätösvaltaa suorittavalle tasolle =
asiakaslähtöisyys
• lisätään työn vaiheita = isompi työkokonaisuus
– esim. asiakassuhde alusta loppuun
• Työntekijä kokee voivansa näin vaikuttaa oman
työnsä tuloksiin
– toisaalta suuren kokonaisuuden hallitsevia
työntekijöitä vaikea korvata  tarvitaan
sitoutumista
Etätyö
• On työtä työnantajaorganisaation
ulkopuolella esim. kotona.
• Tietotekniikka antanut paljon
mahdollisuuksia.
• Vastuu työn suunnittelusta ja valvonnasta
pääosin työntekijällä.
• Pienentää yrityksen kiinteitä kustannuksia.
• Sosiaalinen työyhteisö kärsii.
Etätyö
• Teknologisen kehityksen myötä etätyön
määrä ei ole kuitenkaan kasvanut odotetusti.
– Monet haluavat edelleen erottaa työn ja vapaaajan.
– Työn luonteet: kaikkea ei vain voi hoitaa ”etänä”
 tarvitaan sosiaalista kanssakäymistä.
Lähteet: Viitala, Jylhä: Liiketoimintaosaaminen
2010.
Rekrytointi
(aiheen tekijät?)
- tavoitteena palkata työhön sopiva henkilö
- on yritykselle pitkävaikutteinen investointi
- prosessin pituus vaihtelee suuresti muutamista
minuuteista useisiin kuukausiin
- voidaan karkeasti rajata yrityksen sisäiseen ja
ulkoiseen rekrytointiin
Rekrytointikanavat
Sisäinen haku:
- mm. Intranet
Ulkoinen haku:
- lehti-ilmoitukset
- yrityksen omat internetsivut
- Internetin eri rekrytointipalvelut
- työnvälitystoimistot
Rekrytointiprosessi
1. Toimeksianto
* määritellään työtehtävän vaatimukset
* kanavien valinta
* hakuilmoituksen laatiminen
2. Hakuvaihe
* hakemusten käsittely
* haastatteluun kutsuminen ja haastattelut
3. Testaus
* soveltuvuustestit ja mahd. syventävät
haastattelut
* taustatietojen tarkistus
VALINTAPÄÄTÖS
Internet rekrytointivälineenä
•
Internet on viime vuosina kasvanut
suurimmaksi rekrytointikanavaksi.
• Hakemusten lähettäminen
useimmiten sähköisesti.
• Suuret yritykset saattavat tarjota
kotisivuillaan valmista
hakemuspohjaa.
• Rekrytointipalveluihin voivat
rekisteröityä sekä työnantajat että –
hakijat.
Sitä maksetaan korvaukseksi tehdystä
työstä.
Palkka & Palkitseminen (Ari S)
Palkkaa maksetaan työstä eri perustein:
1. Työajan mukaan
2. Urakkapalkka määräytyy työn tuottavuuden mukaan
3. Suorituspalkka määräytyy työsaavutustason mukaan, eli
tehtyjen suoritteiden perusteella (jokaiselta vasaran iskulta
määrätty hinta)
4. Tulospalkkio, eli miten hyvään tulokseen työllä on ylletty
Nykyinen kehitys menee tulospalkkauksen
suuntaan, esimerkiksi bonusten muodossa.
Pahan(työn) palkka
Työn vaativuuteen perustuva palkka:
vaadittavat taidot, työn henkinen ja
fyysinen kuormittavuus, vastuu ja työolot
Mitä vähemmän työhön sopivia
henkilöitä, sitä suurempaa palkkaa
ollaan valmiita maksamaan.
Varsinaisen palkan lisäksi
Eläkemaksut, Työttömyysturvamaksut, Vakuutukset  ovat kuluja
työnantajalle
Etuisuuksia
Alennukset, Vapaa-ajanvietto, Terveyspalvelut
Taloudellisten hyödykkeiden ohella työ voi palkita olemalla haastavaa,
tarjoamalla mahdollisuuksia kehittyä (täydennyskoulutus) tai antamalla
tietyn statuksen.
Työnantajalta saatu kiitos motivoi!
Työehtosopimuksilla suuri rooli.
Palkka voi olla suurempi, ei kuitenkaan matalampi.
Nykyään työehtosopimuksissa annetaan enemmän
pelivaraa työpaikkakohtaiselle sopimukselle.
Perehdyttäminen ja henkilöstön
kehittäminen
Sara Taavitsainen, Viivi Suomi, Karoliina Wälkkilä,
Milja Sarekoski, Anette Taka-Aho
Perehdyttäminen
• Opastamista uuteen
– työtehtävään
– työympäristöön
– työtovereihin
– työturvallisuuteen
– työlaitteisiin ja -välineisiin
• Pituus vaihtelee työtehtävien ja
perehdytettävän mukaan.
12.1.2017
Liiketoimintaosaaminen, Viitala, Jylhä ja Työterveyslaitoksen Internet-sivut
24
• Vaatii paljon resursseja, mutta maksaa itsensä
takaisin.
• Onnistuessaan takaa korkeamman
työpanostuksen ja työviihtyvyyden.
 yrityksen kannattavuus
• Vastuu aina esimiehellä ei perehdyttäjällä.
12.1.2017
Liiketoimintaosaaminen, Viitala, Jylhä
25
Henkilöstön kehittäminen
• Jatkuu koko työsuhteen ajan
– organisaation kehittyminen
– työtehtävien muutos
• Kehitetään työtehtävien avulla
– sijaisuuksien hoitaminen
– tutorointi
– kehityskeskustelut
– työnohjaus
– projektit ja erityistehtävät
12.1.2017
Liiketoimintaosaaminen, Viitala, Jylhä
26
• Tavoitteena aloituskykyä ja halua osallistua
päätöksentekoon, tukea työyhteisöä ja
työhyvinvointia.
• Työpaikan ulkopuolella tapahtuva
kehittäminen
– koulutukset
– opiskelu
– verkko- ja kirjaopiskelu
• Tärkeä osa jatkuvaa menestystä.
12.1.2017
Liiketoimintaosaaminen, Viitala, Jylhä
27
• Työntekijän hyödyt
– parantaa ammattitaitoa
• vaativammat työtehtävät
– työn mielekkyys
– organisaation menestyminen
• Yrityksen hyödyt
–
–
–
–
12.1.2017
sitouttaa työntekijät
menestys
parantaa sosiaalistumista
mahdollistaa urasuunnittelun
Markkinointi-instituutin Internet-sivut
28
TYÖHYVINVOINTI
"Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ
on mielekästä ja sujuvaa
turvallisessa, terveyttä edistävässä
sekä työuraa tukevassa
työympäristössä ja työyhteisössä."
- - Työterveyslaitos
Henrik Kontola, Riikka Sundvall, Kalle Törmä
MITÄ TYÖHYVINVOINTI SISÄLTÄÄ?
• TYÖTERVEYSHUOLTO
• PEREHDYTTÄMINEN JA
LISÄKOULUTUKSET, HENKILÖSTÖTOIMET
• ERGONOMIA
• TURVALLISUUS
• JUHLAT JA VIRKISTYSPÄIVÄT (ESIM.
PIKKUJOULUT)
YKSILÖN KOKEMUS
TYÖSSÄVIIHTYMISESTÄ
TYÖN IMU
• Työn imu on työhön liittyvää innostumista ja
iloa kuvaava käsite. (Esim. työmotivaatio)
• Työntekijä on tarmokas ja ylpeä työstään, sekä
kokee sen merkitykselliseksi.
• Kaikki työntekijät ja esimiehet voivat edistää
työn imua. Esim. positiivinen asenne,
ongelmiin puuttuminen, palaute ja rakentava
kritiikki.
• Testaa työn imusi (Linkki)
ONGELMAT
• Yksilötasolla työssä jaksaminen
– fyysinen ja henkinen jaksaminen
– yksityiselämän hallinta
– ergonomia ja kuormittuminen
• Organisaatiotasolla konfliktitilanteet
– työpaikkakiusaaminen
– epäasiallinen kohtelu
LÄHTEET
• VIITALA JYLHÄ S. 243-244
• http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/
• http://www.stm.fi/tyosuojelu/tyohyvinvointi
Sisäinen yrittäjyys
- yrittäjyys asenteena
Sisäisesti yritteliäs
henkilö
o
o
o
o
o
o
o
o
o
haluaa olla hyvä jossakin
haluaa tuntea itsensä
kehittää itseään
ohjaa itse itseään
on oma-aloitteinen
on aktiivinen
haluaa menestyä
on sitoutunut työhönsä
on sopeutuvainen
Sisäinen yrittäjyys
palkkasuhteessa olevien henkilöiden yrittäjämäinen
tapa, jolle on ominaista itsenäisyys ja
tulosvastuullisuus
henkilökohtaisia tavoitteita, joihin palkka on ainakin
osittain sidottu
vastuuseen ei kuulu taloudellista riskiä, koska yksi
henkilö ei ole vastuussa koko yrityksestä
ihannetilanne: työntekijä tekee työtä vastuualueellaan
ikään kuin hoitaisivat omaa yritystä, esim.
kiinteistövälitys
luovuudelle tilaa ja riskinotto sallittua
Sisäinen yrittäjyys heijastuu
kiinnostuksena yrityksen
menestymistä kohtaan
aloitteellisena ja aktiivisena
kehitystyönä
välittämisenä tuottavuudesta
Yritys voi kannustaa
sisäiseen yrittäjyyteen
 johtajan esimerkki ja viesti
 rakenteiden uudistaminen (esim.
organisaatio ja palkitseminen)
 koulutus
 työtehtävien sisältö ja niissä kehittyminen
 rekrytoinnit
 toimintamallien, sääntöjen ja suositusten
uusiminen
 tiedottaminen ja keskusteleminen
 vierailut ja tutustuminen erilaisiin
esimerkkeihin toimintaympäristössä
 tarjoamalla mahdollisuuden omistaa
osakkeita ja antamalla tuloksiin perustuvia
palkkioita
Lähteet:
Viitala, Jylhä: Liiketoimintaosaaminen
http://www.nuoriyrittaja.fi/ny_sisainen.html
Tiimiorganisaatio
Tiimeistä tiimiorganisaatioon
Tekijät?
Kameli on tiimityönä kokoonpantu
hevonen?
• Toimiva tiimi vaatii kaikkien yhteistyötä.
• Monissa organisaatioissa yksilösuoritusten
väitetään olevan tärkeämpiä kuin tiimityö.
• Monet ajattelevat, että tiimityössä yksilöllisyys ja
innovatiivisuus katoavat.
• Ilman yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista ryhmän
jäsenet toimivat yksilöinä.
Mitä tiimit ovat?
• Tiimiläiset täydentävät toisiaan ja ovat
sitoutuneet yhteiseen päämäärään,
suoritustavoitteisiin ja toiminta malliin.
• Yksittäisten tiimien toimivuus yksin ei riitä,
koko organisaation tiimit on saatava
verkostoitumaan toisiinsa ja
toimintaympäristöönsä.
• Visio (johdon määrittelemä päämäärä) on
tiimien toiminnanohjaaja, motivoija ja
energian lähde.
Toimivan tiimin ominaispiirteitä ovat…
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
selkeät jaetut tavoitteet
toimivat vuorovaikutus suhteet
ryhmän sisäinen kiinteys
toimivat suhteet ulospäin
jäsen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
ongelmanratkaisutaidot
kehittämishalukkuus
tiimien verkostoituminen
sujuva tiedonkulku
osaamisen jakaminen
yhdessä oppiminen
Tiimiorganisaatio
• Tiimiorganisaation tavoitteiden on oltava yksiselitteisiä,
tuloskeskeisiä ja mittavia
• Tiimejä ei jätetä yksin vaan niissä on nähtävä jatkuvasti
kehitysmahdollisuuksia
• Tiimiorganisaatio muodostuu organisaatiokulttuurin mukaan
Tiimiorganisaatio
Johdon ohjaus
Oma-aloitteisuus
Tekniikkakeskeisyys
Ihmiskeskeisyys
Vastakkainasettelu
Yhteistyö
Säännöt ja kuri
Luottamus ja itsekuri
Salailu
Avoin tiedonkulku
Päätökset ylhäältä
Itsenäinen päätöksenteko
Työntekijöiden erikoistuminen
Työntekijöiden joustavuus
Muuttumaton rakenne
Muuttuva rakenne
Yksilön saavutukset
Ryhmän suoritukset
Perinteisen organisaation ja tiimiorganisaation eroja
(Helakorpi 1993, 33)
Perinteinen organisaatio
Lähteet
•
•
•
www.valt.helsinki.fi/blogs/jmatikai/TIIMIT.pdf
http://www.psycon.fi/ajankohtaista/psycon_views/0402/fi_FI/Uutta_potkua_tiimi
maiseen_toimintaan/
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/8937 , 1371.pdf