Lue Oulunkaaren Meininki - Oulunkaaren kuntayhtymä

Meininki
Tekemisen tuloksia & kehittämiskuulumisia, Oulunkaaren kuntayhtymä, 1/2015
Perhepalvelut:
Omatyöntekijä
kulkee rinnalla
Kun arki ei suju,
vanhempainkoulu auttaa
Koti on koti,
mutta palvelut
muuttuvat
Terveyspalvelut:
Tärkeintä on
yhteistyö ja
oikea työnjako
Etäkuntoutus
parantaa
toimintakykyä
Vanhuspalvelut:
Suunta on
kotia kohti
Muutosmuotoilu
antaa elämyksiä
arkeen
Oulunkaaren kehittämistoiminta
> kehitysjohtaja
Anu Vuorinen
> ylilääkäri
H. Tapio Hanhela
> tietohallintopäällikkö
Matti Matero
Kaikki mukana kehittämässä!
Videoyhteyksiä, sähköisiä palveluja,
hoitopolkujen moniammatillista
kehittämistä, kuntouttavaa työotetta,
Twitteriä, vanhempainkoulua, hyvää
vastaanottoa, mobiilikotihoitoa; tässä
joitakin esimerkkejä kehittämistyöstä, jota Oulunkaarella on tehty.
Kuntayhtymä on mukana sosiaali- ja
terveysministeriön ja Työterveyslaitoksen Mielekäs-ohjelmassa, jonka tavoite
on lisätä sote-alan vetovoimaisuutta.
Ohjelmaan on valittu työpaikkoja, jotka
ovat onnistuneet hyvin työn vetovoimaisuuden ja työhyvinvoinnin lisäämisessä.
Kehittämistyössä tarvitaan meitä
jokaista: kuntalaisia ja asiakkaita,
henkilöstöä, esimiehiä ja johtoa,
luottamushenkilöitä, kuntien muita
toimialoja ja yhteistyöverkostoja.
Vain näin saadaan aikaan vaikuttavaa
toimintaa, joka vie eteenpäin kuntalaisten hyvinvointia. Vuonna 2014
käyttöönotetun palautejärjestelmän
välityksellä on saatu asiakkailta ja
kuntalaisilta positiivisia kommentteja Oulunkaaren palveluista ja myös
toimivia kehittämisehdotuksia.
Oulunkaarella kehittämistyötä on vauhdittamassa kehittämistiimi, jonka tavoite
on varmistaa, että kehittämistoiminta
tukee kuntayhtymän ja kuntien strategisia painopisteitä sekä muun muassa
vahvistaa palvelualojen ja eri verkostojen
yhteistyötä. Yhtenä toimijana kehittämistyössä ovat myös Oulunkaaren Inno-
Tärkeää on myös saada henkilöstön
kehittämisideat näkyviksi. Esimerkiksi kehityskeskustelut ja uusi
innostuskysely ovat tähän hyviä
kanavia. Kannustammekin jokaista
työntekijää pohtimaan, miten muun
muassa asiakaslähtöisyyttä, sähköistä
asiointia ja työhyvinvointia voidaan
entisestään yhdessä parantaa. Ideoita
kannattaa tuoda rohkeasti esiin vaikkapa yksikköpalavereissa tai suoraan
kehittämistiimille.
vaattorit, eli noin kahdenkymmenen
hengen joukko tuotekehittäjän
erikoisammattitutkinnon suorittajia,
joista kukin laatii puolentoista vuoden aikana kolme omaan työhönsä
liittyvää kehittämistehtävää.
Oulunkaaren kuulumisia voi
nykyisin seurata myös Twitteristä.
Kuntayhtymän ajankohtaiset asiat
löytyvät palvelusta tunnuksella ”@
oulunkaari”.
Kiitokset koko henkilöstölle ja luottamushenkilöille yhteisestä kehittämistyöstä!
Kehittämisen painopisteet
•Alueellinen vaikuttavuus
•Laaja-alainen hyvinvointi
•Kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuus ja asiakaslähtöisyys
•Tiedolla johtaminen
•Sähköiset palvelut ja etäasiointi
Perhepalvelujen kehittäminen
Omatyöntekijä
kulkee rinnalla
> perhepalvelujohtaja Mirva Salmela
Sosiaalihuoltolaki uudistuu tämän
kevään aikana. Lakiuudistus tukee
jo meidän aiemmin aloittamaamme
suuntausta ennaltaehkäiseviin palveluihin, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja varhaiseen tukeen keskittymisessä.
Lakiuudistusten myötä asiakkailla on
mahdollisuus saada myös omatyöntekijä,
joka nimitetään palveluntarpeen arvioinnin yhteydessä. Hän pysyy asiakkaan
rinnalla koko sosiaalihuollon asiakkuuden
ajan ja on esimerkiksi tarvittaessa yhteydessä eri työntekijöihin ja omaisiin.
Lakiuudistukset painottavat asiakaslähtöisiä ja niin sanottuja matalankynnyksenpalveluja. Tarkoitus on, että
asiakkaan on mahdollisimman helppo
pyytää apua ja tukea sekä hakeutua
itse suoraan palveluihin. Esimerkiksi
perheneuvolaan ei tarvitse erikseen
lähetettä.
Lisäksi esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu on tullut tietyt kriteerit täyttävien
perheiden subjektiiviseksi oikeudeksi
vuoden alusta lähtien.
Erityisryhmien asumispalveluissa kehitämme kotiin annettavia palveluja, esimerkiksi tukiasumista. Kehitysvammaisten
palvelurakennetta uudistamme niin,
että kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta ja asumispalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta voimme yhdessä
paremmin tukea asiakkaan henkilökohtaista kuntoutussuunnitelmaa.
Sähköisten palvelujen kehittäminen on
tärkeää sekä asiakasnäkökulmasta että
työntekijöiden resurssoinnin kannalta.
Toimeentulotuen myöntäminen siirtyy
mahdollisesti Kelalle, mikä vaikuttaa
oleellisesti aikuissosiaalityön toimintatapoihin. Huomioimme tulevaa muutosta jo nyt toimintaa kehittäessämme.
Kun lapsiperheen arki ei suju,
vanhempainkoulu auttaa
> Tukeva 3
> Neuvolatyön palveluesimies
Anne Leppälä-Hast
Ihmeelliset vuodet -vanhempainkoulu on
erityisen hyvän vastaanoton saanut ennaltaehkäisevän tuen muoto.
Koulu on tarkoitettu haastavan arjen
kanssa kamppaileville lapsiperheille. Koulu
koostuu kymmenestä ryhmätapaamisesta,
joiden ajaksi lapsille on järjestetty ohjattua
toimintaa. Kokoontumisten aikana käydään
läpi muun muassa leikkiminen lapsen kanssa, tehokkaat keinot kiittää ja kannustaa,
palkitseminen, tehokas rajojen asettaminen
sekä luonnollisten seuraamusten ymmärtäminen. Koulu sisältää runsaasti käytännön
harjoituksia ja käytännöllisiä toimintatapoja, joita harjoitellaan kotona.
Varhaiserityisopettaja
Pia Heikkilä on
yksi Iin vanhempainkoulun ohjaajista.
Koulun tavoite on vahvistaa vanhempien
itseluottamusta ja vanhemmuuden taitoja
sekä hoitaa ja ennaltaehkäistä lasten käyttäytymisongelmia ja tottelemattomuutta.
Tarkoituksena on myös muuttaa vanhempien ja lasten käyttäytyminen sekä heidän
keskinäinen vuorovaikutuksensa myönteisemmäksi.
Iissä vanhempainkouluun osallistuneen
perheen mielestä vanhempainkouluun
pitäisi olla oikeus kaikilla vanhemmilla.
- Vanhempainkoulun kirjallinen anti
on niin laaja, että siinä on pureksittavaa
pitkäksi aikaa. Hyötyä saa sitä enemmän,
mitä enemmän jaksaa kiinnittää huomiota
omiin virheellisiin toimintamalleihin ja panostaa niiden korjaamiseen, perhe kertoo
kiitollisena.
Perhe lähti mukaan, koska koki, että toisen
vanhemman aiemmin sairastama depressio
oli jättänyt jälkensä perheen sisäiseen dynamiikkaan. Se oli etäännyttänyt vanhemman
suhdetta lapsiin, ja kasvatusasioissa, kuten
”Kodin haasteet ovat
helpottaneet. Arki ei
ole jatkuvaa taistelua,
vaikka vauhtia riittää
edelleen.”
rajojen asettamisessa ja arjen hallinnassa,
oli edelleen epävarmuutta.
Toisessa perheessä oli kaksi vilkasta päiväkoti-ikäistä lasta, joista toisella todettiin
ADHD vanhempainkoulun aikaan. Mikään
arjen tilanne ei tuntunut enää onnistuvan,
ja vanhemmat olivat melko uupuneita
arkeen. Neuvolan terveydenhoitaja otti
vanhempainkoulun puheeksi neuvolakäynnillä, kun perheen äiti koki olevansa
hermoromahduksen partaalla, kun lapset
juoksentelivat ympäri neuvolaa ja testeistä
ei meinannut tulla mitään.
- Vanhempainkoulu oli meille kuin jokaviikkoinen terapiahetki, jossa saimme olla
hetken lapsilta rauhassa ja pohtia arke-
amme. Lastenhoito oli järjestetty kunnan
puolesta. Parasta oli muilta vanhemmilta
saatu vertaistuki, perhe kertoo.
ja lisäämään myönteistä käyttäytymistä.
Erityisen toimivia uusia toimintatapoja
olivat muun muassa positiivisen käytöksen
vahvistaminen ja palkitsemismenetelmänä
käytettävä taulu, johon saa tarroja hyvin
sujuneista tilanteista. Myös teoriatieto jäähyjen käyttämisen periaatteista oli perheelle
hyödyksi.
Vanhempainkoulu on järjestetty Iissä, Utajärvellä ja Vaalassa jo muutaman kerran.
Tavoite, että toiminta saadaan käynnistettyä
tänä vuonna myös Simossa ja Pudasjärvellä. Iissä vanhemmat osaavat jo itse kysellä
ryhmiä, joten tänä vuonna on tilausta
kahdelle ryhmälle. Ainakin Iihin, Simoon
ja Utajärvelle koulutetaan tänä vuonna lisää
ohjaajia.
Vanhempainkoulun vahvuuksia ovat myönteisyys ja kokemuksellinen oppiminen sekä
ryhmän jäseniltä saadut ideat ja vertaistuki.
Tutkimusten mukaan ryhmän käyneet vanhemmat ovat pystyneet merkittävästi vähentämään lastensa käyttäytymisongelmia
Myös muiden alojen, kuten päivähoidon ja
neuvolan henkilöstöä, koulutetaan menetelmän tuntijoiksi. Koulutuksen jälkeen he
osaavat hyödyntää ohjelman menetelmiä
työssään ja ohjata tarvittaessa vanhempia
kasvatuspulmissa. Riitta Muhonen
Monialainen yhteistyö
edistää nuoren hyvinvointia
> Virta II
> projektipäällikkö
Sanna Juutinen
Uusi sosiaalihuoltolaki edistää hyvinvointia parantamalla yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimijoiden
sekä muiden toimijoiden välillä. Virta
II -hanke tuo toimijoita yhteen työpajamuotoiseen työskentelyyn kehittämään
sosiaalihuollon nuorten asiakkaiden
palveluja. Mukana ovat muun muassa
sosiaalihuollon ja työllistämisen toimijoita, nuorten kanssa työskenteleviä
järjestöjä ja Kela.
Tavoite on sopia yhteisistä toimintatavoista ja prosesseista asiakkaan auttamiseksi. Hanke lisää muun muassa eri
organisaatioissa toimivien työntekijöiden
tietoisuutta, mitä palveluja ja tukitoimia
eri paikoissa pystytään tarjoamaan. Prosessien avulla kuvataan toimintatapoja,
esimerkiksi millä edellytyksillä, miten
ja kuka voi ohjata asiakkaan työkyvyn
arviointiin.
Työskentely tapahtuu vaiheittain kahdessa työpajassa. Ennen ensimmäistä
työpajaa toimijoille järjestetään sähköinen kysely, jolla kartoitetaan yhteistyön
tekemisen nykytilaa ja haasteita. Ensimmäisessä työpajassa kyselyn tulosten
käsittelyn jälkeen työstetään toimintamallit tietynlaisten asiakastilanteiden
hoitamiseksi.
Työpajojen välillä Oulunkaari työstää
toimintamallien perusteella prosessikuvaukset, joihin työpajaosallistujat perehtyvät ennen seuraavaa pajaa. Toisessa
työpajassa prosessikuvaukset hiotaan ja
tarkennetaan sekä sovitaan konkreettisesti, miten yhteinen työskentely jatkossa
hoidetaan.
Maahanmuuttajapalveluihin
moniammatillinen
sote-työryhmä
Työryhmä on perustettu maahanmuuttaja-asioiden linjausta
ja yhteistyötä varten. Mukana on
työntekijöitä sosiaalitoimistosta,
neuvolasta, vastaanotosta, perheryhmäkodista, kotipalvelusta,
ja lastensuojelusta. Lisäksi on
kutsuttu tarpeen mukaan edustajia koulusta, päivähoidosta ja
ELY-keskuksesta keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja
yhteistyökysymyksistä. Mukana
työryhmässä on myös ollut kaupungin maahanmuuttajakoordinaattori.
Valokuva Suomenmaan lehtijutusta
Päihdetiimi
Suomenmaa
8.7.2014
Elämänlaatua
mielenterveyskuntoutujille
Tukipalveluja ovat muun muassa asumispalvelujen työntekijöiden säännölliset vierailut, jotka tukevat asiakkaiden
arjenhallintaa.
Asumisneuvontaa
päihdekuntoutujille
Asiakkaat ovat olleet aktiivisesti mukana
työpajoissa kehittämässä asumista yhdessä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden
kanssa.
Asumisneuvontaa on annettu päihdeohjaajan asiakkaille
esimerkiksi kodin kunnossapitoon, siivoukseen, hygieniaan
ja asioiden hoitamiseen liittyen.
Neuvontaa on tehty yhteistyössä
muun muassa mielenterveystyön, asuntotoimiston ja sosiaalitoimiston kanssa asiakkaan
kokonaistilanteen parantamiseksi. Tärkeätä on ollut myös
asiakkaan itsensä motivointi
asumis- ja elämäntilanteensa
kohentamiseksi.
Oulunkaaren luomaa toimintamallia on
tarkoitus soveltaa myös valtakunnallisesti.
> Mielen aske
> erityisryhmien asumispalveluvastaava Satu Turkka
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen rakennetta on muutettu kevyemmäksi. Laitosmaisesta asumisesta on
siirrytty kohti mallia, jossa kuntoutujat
asuvat omissa kodeissaan tarvitsemiensa
tukipalvelujen piirissä.
Tiimi toimii moniammatillisuuden
periaatteella ja tehtävänä tiimissä on asiakasasioiden lisäksi
yhteisten linjojen sopiminen
päihdetyössä, korvaushoidossa
ja päihdeohjauksessa.
Mielenterveyskuntoutujille on pystytty
järjestämään yhteistyössä jäsenkuntien
kanssa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
Pudasjärven perhepalvelut
Työkaluja muistisairaiden
kehitysvammaisten arkeen
> Mukeva
> erityisryhmien asumispalveluvastaava Satu Turkka
Kuntayhtymän kehitysvammahuollon
henkilöstöä on koulutettu laaja-alaisesti
kohtaamaan ikääntyvät muistisairaat
kehitysvammaiset.
Työntekijät osaavat nyt entistä paremmin
tunnistaa muistisairauden oireita sekä
keskittyä tukemaan asiakkaan hyvinvointia muistisairaudesta huolimatta.
Erityisosaamisen vahvistaminen tukee
sekä asiakkaiden että henkilöstön hyvinvointia. Oulunkaarelta koulutuksiin on
osallistunut 51 työntekijää.
Oulunkaarelta hankkeeseen valittiin 16
tutkimusasiakasta, joita lääkäri on tavannut kolmen kuukauden välein. Lähes
kaikilla tutkituista todettiin muistisairaus
ja aloitettiin lääkitys. Muistilääkityksen
johdosta asiakkaiden toimintakyky on
parantunut.
Jokakesäiset tanssitapahtumat ovat yksi
kesän kohokohdista.
Kehitysvammaisten tilapäishoito on nyt aina tutussa paikassa
Kehitysvammaisten tilapäishoidon yksikkö Aseman
asuntola otettiin käyttöön syksyllä. Paikka on tarkoitettu kehitysvammaisille aikuisille ja lapsille, jotka tarvitsevat tilapäisesti hoitopaikkaa esimerkiksi omaishoidon vapaiden ajaksi.
Aiemmin tilapäishoidon paikkoja on ollut saatavilla
hyvin niukasti ja palveluja on jouduttu hankkimaan
muualta ostopalveluina.
Uusi yksikkö on parantanut huomattavasti tilannetta,
kun asiakkailla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa
palvelua läheltä ja aina samasta tutusta paikasta.
Iin perhepalvelut
Jälkihuoltonuorille oma sosiaaliohjaaja
Kuntayhtymä on saanut hyviä kokemuksia palkkaamalla
oman jälkihuollossa olevien nuorten parissa työskentelevän sosiaaliohjaajan. Jälkihuolto on lastensuojelun
työmuoto, joka tukee nuorta hänen kasvussaan aikuisuuteen ja vastuullisuuteen. Sosiaaliohjaaja tapaa nuoria
tarpeen mukaan 1–3 kertaa viikossa ohjaten konkreettisesti esimerkiksi asioinnissa, lomakkeiden täytössä,
taloudellisten asioiden hoitamisessa ja arjen hallinnassa.
Sosiaaliohjaaja on myös järjestänyt ryhmätoimintoja.
Nuorten ohjausta on saatu tehostettua, ja yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa on tiiviimpää verrattuna siihen,
että aiemmin palvelut hankittiin ostopalveluina. Omana
toimintana palvelu on myös huomattavasti edullisempaa.
Lapset puheeksi -menetelmä:
ennaltaehkäisevä vanhemmuutta tukeva keskustelu
> projektiasiantuntija Anne Leppälä-Hast
Mitä tehdä, jos on huolissaan, miten oma
tai puolison sairaus vaikuttaa vanhemmuuteen ja lapsen arkeen? Miten työntekijä voi ottaa uuden asiakasperheen kanssa
lapsen asiat puheeksi?
Keskustelut tarjoavat vanhemmalle mahdollisuuden keskustella työntekijän kanssa
lapsen ja perheen tilanteesta voimavaroja
etsien. Vanhempi on avainasemassa lapsen
hyvinvoinnin tukemisessa.
Oulunkaaren jäsenkunnat ovat sopineet
Lapset puheeksi -työmallin käyttöönotosta
kaikissa kuntien ja Oulunkaaren palveluissa, joissa lapsiperheet asioivat. Menetelmän koulutukset alkoivat viime vuonna.
Lapset puheeksi on neuvonnallinen työmenetelmä, joka tukee vanhemmuutta ja
lasten kehitystä tilanteessa, kun vanhempi
on sairastunut esimerkiksi masennukseen
tai kun vanhemmuutta kuormittavat muut
vaikeudet. Kun vanhempi sairastuu, muuttuu usein koko perheen arki. On tärkeää,
että perheessä voidaan puhua tapahtumista ja etsiä yhdessä ratkaisuja hankaliin
tilanteisiin.
Lapset puheeksi -keskustelumallilla
voidaan toteuttaa esimerkiksi koulujen
vanhempien vartteja sekä päiväkotien
vanhempien tapaamisia. Menetelmää hyödyntävät lisäksi muun muassa neuvoloiden
työntekijät.
Keskustelussa kartoitetaan vanhemman tai
vanhempien kanssa lapsen tilanne kotona
ja kodin ulkopuolella päivähoidossa tai
koulussa, vapaa-aikana ystävien ja harrastusten parissa sekä keskustellaan perheen
tilanteesta yleisesti. Vanhemman kanssa
keskustellaan sekä hyvin toimivista asioista
ja vahvuuksista, mutta myös asioista, jotka
huolestuttavat. Vanhempi oppii näkemään
lapsensa voimavarat ja vahvuudet ja pystyy
tukemaan niitä.
Mikäli jokin asia huolestuttaa tai jos tilanteessa ilmenee haavoittuvuuksia, pohditaan
yhteisesti, kuinka lapsen tilannetta voi
tukea tai muuttaa siten, etteivät huolet pääse lisääntymään. Mahdollisesta jatkotuen
tarpeesta ja tuen vaihtoehdoista keskustellaan aina vanhemman kanssa.
Esimerkki lapsen
elämänpiirin räätälöinnistä
Masentuneella yksinhuoltajaäidillä
ei ole voimia eikä rahaa viedä lasta
harrastuksiin. Lapsi on urheilullisesti
lahjakas, ja liikunnan harrastaminen olisi hänen elämässään tärkeä suojaava
tekijä. Työntekijä miettii perheen kanssa, kuka heitä voisi auttaa. He kutsuvat
paikalle edustajat paikallisesta urheiluseurasta, kunnasta ja seurakunnasta.
Vierailta kysytään, mitä he voivat tehdä
perheen auttamiseksi. Yksi heistä
järjestää kuljetuksen viikkotreeneihin
ja toinen lupaa tulla vastaan lisenssimaksussa. Kuukauden päästä käydään
läpi, mitä vaikutusta toimilla on ollut.
Perhetyön kehittäminen ja koordinointi
Utajärvellä ja Vaalassa on nyt oma perheneuvolapsykologi
Utajärven ja Vaalan perhepalveluissa perheneuvolapsykologin
palvelut järjestetään nyt Oulunkaaren omana toimintana. Aiemmin perheneuvolan palvelut
on ostettu Koulutusavain oy:ltä.
Muutoksien myötä perheneuvolan psykologin palvelut ovat
jatkossa Utajärvi-Vaala-alueella
paremmin asiakkaiden saavutettavissa. Omana toimintana
järjestettäessä psykologin työ
myös kytkeytyy paremmin perhepalvelujen muihin palveluihin.
Perheneuvolapsykologi auttaa
lapsen kasvuun ja kehitykseen
sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä ja perheen
vuorovaikutusongelmissa. Perheneuvolapsykologiin voi ottaa
yhteyttä, kun vanhemmat ovat
huolissaan lapsen tai nuoren
käyttäytymisestä, sosiaalisesta
kehityksestä, oppimisesta tai
tunne-elämän asioista. Perheneuvolapsykologi tekee yhteistyötä neuvolan, päivähoidon,
koulun ja sosiaalitoimen kanssa.
Perheneuvolaan ei tarvita lähetettä, vaan asiakas voi itse ottaa
yhteyttä psykologiin. Palvelut
ovat luottamuksellisia ja maksuttomia.
Utajärven ja Vaalan
perhepalvelut
Lisää
päihdetietoutta
nuorille
Kuntayhtymä tekee tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa nuorten
päihdetietouden lisäämiseksi.
Oulunkaaren perhepalvelut
Kun perhetyötä koordinoi yksi työntekijä, perhetyö kohdistuu paremmin
sitä tarvitseviin perheisiin. Perheet ja yhteistyötahot kuten neuvola ja
koulut ottavat yhteyttä sosiaaliohjaajaan, joka kartoittaa perheen tilanteen
ja tekee perheen kanssa yhdessä suunnitelman perheen auttamiseksi.
Jatkossa pakolaisperheiden perhetyö ja muu perhetyö toimivat yhteisen
koordinoinnin kautta yhteistyössä pakolaistyön sosiaaliohjaajan kanssa,
jolloin resursseja voidaan yhdistää ja kohdentaa tehokkaammin.
Pudasjärven perhepalvelut
Koti on koti, vaikka palvelut muuttuvat
Uusi erityisryhmien tukiasuminen tarjoaa tavallista asumista normaaleissa
vuokra-asunnoissa. Asukkaat saavat apua arjen tilanteisiin yksilöllisesti oman
tilanteensa ja tarpeidensa mukaan. Osa tarvitsee apua arjen askareissa,
osa erilaisten lomakkeiden täytössä, osa lääkehuollossa ja osa vain jonkun,
jonka kanssa keskustella. Asiakkaan kunnon muuttuessa hänen ei tarvitse
muuttaa, vaan henkilökunta lisää tai vähentää apua. Asumispalvelut tekevät
tiivistä yhteistyötä mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnan kanssa.
Iin perhepalvelut
Lasten oikeuksia lisäävät teot ovat
mukana Sata investointia -hankkeessa
Oulunkaaren kuntayhtymä ja Utajärven kunta on valittu mukaan Sata investointia -hankkeeseen, jossa selvitetään lasten oikeuksien näkymistä kuntien
budjetoinnissa.
Oulunkaari ja Utajärvi ovat systemaattisesti kehittäneet lasten ja perheiden palveluja ja ottaneet käyttöön muun muassa Vanhempainkoulun sekä
Lapset puheeksi -toimintamallin. Oulunkaaren lapsiperheiden palveluihin
on lisätty työntekijöitä kuten perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä ja
sosiaaliohjaajia. Kuntayhtymä kehittää sähköisiä palvelujaan koko ajan. Oulunkaaren Omahoito -palvelun kautta voi nyt hoitaa terveyspalvelujen lisäksi
monia perhepalvelujen asioita. Kuntayhtymä hyödyntää myös verkkotapaamispalvelua, jonka avulla vanhemmat voivat osallistua Utajärven lastenvalvojan tapaamisiin etänä. Pilottikunnissa myös synnytysvalmennukseen voi
osallistua videoyhteyden avulla.
Sata investointia -hanke edistää kuntien taloussuunnittelua lasten tasavertaisten oikeuksien näkökulmasta. Hanke luo ohjeen, jonka pohjalta kunnat
voivat seurata lasten ja lapsiperheiden palvelujen resurssiensa käyttöä.
Hankkeen tutkimus- ja kehittämistyö edistää kuntien suunnitelmallista lapsi-,
nuoriso- ja perhepolitiikkaa. Uusilla työvälineillä ja toimintatavoilla kunnat
voivat torjua lasten eriarvoistumista sekä edistää perheiden hyvinvointia.
Hankkeen toteuttavat Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen yliopiston sosiaalija terveysjohtamisen laitos sekä Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston
säätiö. Oulunkaaren ja Utajärven lisäksi hankkeen tutkimuskuntia ovat
Imatra ja Hämeenlinna.
Oulunkaaren perhepalvelut ja Utajärven kunta
Terveyspalvelujen kehittäminen
Tärkeintä on yhteistyö
ja oikea työnjako
> terveyspalvelujohtaja Tuula Saukkonen
Kuntayhtymän lääkäreiden osaamisen ja yhteistyön kehittäminen
jatkuu myös tulevaisuudessa. Tänä
vuonna kaikki terveysasemat pitävät
lääkäripalaverit samaan aikaan, ja
myös sisältö on samanlainen. Säännöllinen yhteydenpito on tärkeää
sekä terveysasemien sisällä että
niiden välillä.
Lääkäreiden lisäksi esimerkiksi
diabetes-, reuma- ja muistihoitajat
eri kunnista kokoontuvat säännöllisesti ja käyvät yhdessä asioita läpi.
Asiantuntijahoitajien verkostojen
luominen jatkuu myös tänä vuonna. Sairaanhoitajien rooli korostuu
vastaanottotoiminnassa erityisesti,
kun tehostamme pitkäaikaissairauksien
kuten sydänsairauksien, diabeteksen ja
astman hoitoa.
hetkellä suunnittelemme muun muassa sairaanhoitajien iltavastaanoton
kokeilemista Pudasjärvellä.
Asiantuntijahoitajat ovat tiiviisti mukana
luomassa hoitopolkuja keskeisimmille
sairausryhmille. Hoito- ja palvelusuunnitelmien kehittäminen on tärkeää, jotta
asiakas saa oikea-aikaisen avun juuri
oikealta ammattilaiselta. Esimerkiksi
fysioterapeuttien akuutteja vastaanottoaikoja lisätään, sillä usein tuki- ja liikuntaelinvaivoissa asiakas saa paremman
ja nopeamman avun, kun hän ohjautuu
lääkärin sijaan suoraan fysioterapeutille.
Hoito-osasto kehittää kotona tapahtuvaa saattohoitoa, ja mielenterveyspalveluissa painopiste on päihdehoidossa ja päivätoiminnassa.
Hyvä Potku -hanke jatkuu sekä vastaanotoilla että hammashuolloissa, ja tällä
Kuntoutuspalvelut sai hyviä kokemuksia etäjumpista ja kehittää
toimintaa edelleen. Sähköisissä palveluissa tärkeintä on kuitenkin saada
Omahoito-palvelulle lisää käyttäjiä.
On kaikkien työntekijöiden tehtävä
markkinoida palvelua sekä rohkaista
ja opastaa asiakkaita sen hyödyntämiseen.
Asiakkaat tyytyväisiä
vastaanoton ilmoittautumishuoneeseen
Vaalan vastaanoton asiakkaat
ovat tyytyväisiä uuteen ilmoittautumishuoneeseen, joka lisää
asiakkaiden yksityisyyttä.
Ultraäänikuvien
lausunnot nopeasti
Ultraäänikuvien lausunnot tallennetaan nyt puheentunnistuksen avulla.
Psyykkaritoiminta aloitti
Kouluissa on aloitettu niin sanottu psyykkaritoiminta, jossa psykiatriset
sairaanhoitajat ovat mukana koulujen oppilashuoltotyöryhmissä.
Simon mielenterveyspalvelut
Miehille oma mielenterveystyön toimintaryhmä
Mielenterveystyön päivätoiminnassa on lisätty ryhmiä, uutta on esimerkiksi miesten oma porukka.
Simon mielenterveyspalvelut
Vaalan vastaanotto
Yhteistyöllä lisää resurssia varhaiseen tukeen
Uusi tekniikka
helpottaa arkea
Vastaanotoilla on käytössä uusi
järjestelmä uniapnea-apuvälineiden lainausten hallintaan.
Laboratorioissa ovat uudet nykyaikaiset näytteenottotuolit.
Utajärven ja Vaalan vastaanotot
Perehdytysopas
uusille työntekijöille
Sairaanhoidon opiskelijat tekivät
opinnäytetyönä laadukkaan
perehdytysoppaan osaksi laajempaa potilasturvallisuussuunnitelmaa. Perehdytysopas on
tarkoitettu uusille työntekijöille,
pitkään poissaolleille työntekijöille, opiskelijoille sekä kaikille
muille sidosryhmille, jotka ovat
kiinnostuneita kehittämään työnsä sisältöä.
Vaalan hoito-osasto
Mielenterveystyön avopalvelut kuten päivätoiminta, asumisen tuki ja jälkihuoltonuorten ohjaajapalvelut ovat lisänneet yhteistyötä. Terveysaseman
mielenterveystyöllä on nyt enemmän resursseja varhaiseen tukeen.
Iin mielenterveyspalvelut
Nuortenryhmä ehkäisi syrjäytymistä
Yläkouluikäisten nuorten toiminnallinen ryhmä yhteistyössä nuorisotoiminnan kanssa ennaltaehkäisi syrjäytymistä.
Utajärven mielenterveyspalvelut
Päivätoiminnan sisällöt syynissä
Mielenterveystyön päivätoiminnan sisältöjä ja ryhmien kokoonpanoja
muokataan vastaamaan paremmin asiakkaiden henkilökohtaisia tarpeita.
Utajärven mielenterveyspalvelut
Palavereita lääkäreiden kanssa
Yhteistyötä vastaanoton kanssa on lisätty. Psykiatriset sairaanhoitajat ja
psykologit pitävät säännöllisiä palavereita lääkäreiden kanssa.
Vaalan mielenterveyspalvelut
Vaalalainen Alli
Lyttinen, 84, avasi
videoyhteyden
etäjumppaan pari
kertaa viikossa.
Kuva: Klaffi
Tuotannot Oy.
Etäkuntoutus parantaa toimintakykyä
> ITTS eli Implementing Transnational
Telemedicine Solutions
> tietohallintopäällikkö Matti Matero
Oulunkaari soveltaa Pohjois-Irlannissa
ja Skotlannissa käytössä olevia etäteknologioita, joilla parannetaan kotona
asumisen turvallisuutta erilaisissa
hätätilanteissa. Pudasjärvellä vanhusten
asumispalveluyksikkö Yläkartanossa on
otettu käyttöön paikannukseen perustuva hoitajakutsujärjestelmä. Esimerkiksi,
jos muistisairas asukas poistuu öiseen
aikaan, lähettää hänen rannekkensa
tiedon hoitajalle. Ratkaisu vähentää
henkilökunnan turhia tarkistuskäyntejä
asiakkaiden luona ja parantaa asiakkaiden turvallisuutta huomioiden heidän
terveydentilansa.
oon. Fysioterapeutin vetämän ryhmän
fyysinen toimintakyky testattiin ennen
ja jälkeen kuntoutusjakson. Testien mukaan kaikkien osallistujien toimintakyky
parani. Saman videopuhelinkaluston
kautta ikäihmiset saattoivat osallistua muihinkin sosiaalisiin tilanteisiin,
esimerkiksi seurakunnan järjestämiin
etähartauksiin.
Toinen Oulunkaarelle tuotu toimintamalli oli Skotlannissa käytössä oleva
videopuhelimen välityksellä tapahtuva
etäkuntoutus. Pilottiryhmä Utajärven ja
Vaalan ikäihmisiä kokoontui kaksikymmentä kertaa ohjattuun jumppatuoki-
Vastaavasti Pohjois-Irlanti alkoi soveltaa
Oulunkaarella käytössä olevaa diabeteslääkärin etäkonsultaation toimintamallia, jossa asiakas saa diabeteslääkärin
asiantuntijapalvelut käyttöönsä omalle
terveysasemalleen videon välityksellä.
Pilottiryhmän jälkeen etäjumppaa on
vetänyt Vaalan kunnan liikunnanohjaaja.
Hankkeessa testattuja videovälitteisiä
palveluja otetaan käyttöön kaikissa
jäsenkunnissa.
Hankkeen kuusi osallistujamaata
toteutti yhteensä kymmenen pilottiprojektia, joiden teemoja olivat
videoneuvotteluun perustuva konsultaatio, mobiilit itsehoitomenetelmät ja
kotona tapahtuva terveydenhoito.
Projektin tavoite oli ottaa käyttöön
etälääketieteen ratkaisuja harvaan
asutuilla alueilla ja samalla vähentää
kuljetuskustannuksia, pienentää hiilijalanjälkeä ja valmistautua ikärakenteen tuomiin haasteisiin.
Tarkoitus oli tuottaa julkisen sektorin,
tutkimusyhteisöjen ja yrityselämän
yhteistyönä innovatiivisia terveydenhuollon ratkaisuja sekä levittää
parhaita käytäntöjä muihin maihin.
Oulunkaaren Omahoito-palvelu toimi
projektissa esimerkkinä terveydenhuollon sähköisten asiointipalveluiden tuottamisesta.
Hankkeen kokonaisbudjetti oli 2,3
miljoonaa euroa, josta Oulunkaaren
osaprojektin toteutuneet kustannukset olivat 286 000 euroa. Toteutusaika: 1.9.2011–31.3.2014. Rahoittaja:
Northern Periphery Programme.
”Puhelintyöskentely on yksi
haastavimmista työtehtävistäni. Joskus on todella
vaikeaa tehdä hoidontarpeenarviota puhelimessa,
ja silloin pyydänkin asiakkaan tulemaan paikan
päälle”, Pudasjärven
vastaanoton sairaanhoitaja
Leena Lehtoaho toteaa.
Vastaanotto
toimii sujuvasti
Sydänhoitajan
vastaanotto aloitti
Vastaanotolla oli viime vuoden
alussa vielä jonokirjat kiireettömille vastaanotoille ja jonossa noin
sata potilasta. Ajanvarauskirja
lääkäreille on muutettu siten, että
päivystysvastaanottojen määrää
on vähennetty, kiireellisiä ja kiireettömiä käyntejä lisätty ja kirjoja
on pyritty pitämään auki kuukausi
eteenpäin. Lääkärin vastaanottojonoa ei ole ollut kevään 2014
jälkeen, ja potilaat ovat tyytyväisempiä kun saavat tietää ajan
heti yhteyttä ottaessaan.
Syksyllä vastaanoton sairaanhoitaja kävi perehtymässä Oysin sydänpolilla sydänhoitajan vastaanottotoimintaan ja sai perehdytystä sydäntapahtumapotilaiden hoitoon. Heti sen jälkeen otimme käytäntöön uuden toimintamallin, sydänhoitajan vastanoton. Joka keskiviikko on sydänhoitajalla
vastaanottopäivä. Potilaat ohjautuvat vastaanotolle joko lääkärin kautta,
hoidontarpeenarvioinnin kautta tai suoraan Oysista sydäntapahtuman
jälkeen. Jo nyt olemme saaneet toiminnasta kiitosta, potilaat ovat tyytyväisiä.
Hoitajien vastaanottotoimintaa
on tehostettu ja hoitajien kontrollivastaanottoja sydänpotilaille on
aloitettu uudestaan. Potilaspuhelujen ruuhka-aikana on useampi
hoitaja linjoilla, mikä on parantanut puhelinpalvelua.
Simon vastaanotto
Kipsauksen ammattilaisia
oppisopimuksella
Loppu vuodesta kaksi sairaanhoitajaa lähti oppisopimuskoulutukseen
suorittamaan kipsauksen ammattitutkintoa. Tämä vahvistaa meidän osaamista kovasti, sillä meillä on oma röntgen ja murtumapotilaita käy paljon
kipsien vaihdossa ja kontrolleissa meillä, koska Oysiin on pitkä matka.
Koulutus on edennyt erinomaisesti.
Pudasjärven vastaanotto
Ii sai oman liikuntaohjaajan Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
vakuuttivat rahoittajan
> TerPS II
> erityisryhmien asumispalveluvastaava Satu Turkka
Iin kunta sai Aluehallintovirastolta 19
000 euron tuen oman liikuntaneuvojan
palkkaamiseen. Iin Hyte-työryhmän
sihteeri Riitta Räinä uskoo, että hakemukseen liitetyt hyvinvointikertomuksen indikaattorit vakuuttivat rahoittajan.
Iiläiset jäävät eläkkeelle jo keskimäärin
56-vuotiaina. Lisäksi muun muassa
mielenterveysongelmien, sydän- ja
verisuonitautien ja liikuntaelinsairauksien punaista näyttävät indikaattorit
tukivat ajatusta kunnan omasta liikuntaneuvojasta. Tavoite on saada erityisesti
Liikuntaneuvoja
vetää muun muassa keppijumppia,
yhteiskävelyjä ja erilaisia koko perheen
liikuntatapahtumia.
sohvalla viihtyvät työikäiset kuntalaiset
liikkumaan ja voimaan paremmin. Fyysisen terveyden kohentumisella odotetaan olevan vaikutuksia myös muuhun
aktiivisuuteen, ja taustalla onkin lisäksi
toive kunnan korkean työttömyysprosentin laskemisesta.
Liikuntaneuvojan palvelut ovat kuntalaisille ilmaisia. AVI:n Aikuisten terveyttä
edistävä liikunta -hankkeen rahoituksen loputtua toiminta jatkuu pysyvästi
kunnan omalla rahoituksella. Lisäksi
liikuntastrategia linjaa palveluiden kehittämistä tulevina vuosina.
Tarkoitus on, että mukaan lähtemiseen
ei ole kynnystä vaan liikuntahetket
sopivat kaikille, vaikka lähtötaso olisi
nolla. Neuvojan voi tilata myös kotiinsa
tai itse järjestettyyn tapahtumaan.
Poikkihallinnolliset hyvinvointityöryhmät toimivat Iin lisäksi aktiivisesti kaikissa muissakin Oulunkaaren kunnissa.
TerPS II -hankkeen aikana hyvinvointikertomus on valmistunut jo neljässä
kunnassa ja yhdessä työ on aktiivisesti
käynnissä.
- Esimerkiksi sukulaisporukalla voi
ensin valmistaa yhdessä salaatin,
keskustella terveellisestä ruuasta ja
lopuksi jumpata ohjaajan opastuksella,
tapahtuma- ja hankesuunnittelijana Iin
liikunta- ja kulttuuripalveluita järjestävässä Ii Instituutissa työskentelevä
Räinä kertoo.
Hyvinvointikertomuksien kuntakohtaiset
tavoitteet, joilla on vaikutusta Oulunkaaren kuntayhtymän toimintaan, on
nostettu osaksi Oulunkaaren ja kuntien
välisiä järjestämissopimuksia.
Riitta Muhonen
Vanhuspalvelujen kehittäminen
Suunta on kotia kohti
> vanhuspalvelujohtaja Matti Vähäkuopus
Vanhuspalvelujen keskeinen tavoite
Oulunkaarella ja valtakunnallisesti
on ikäihmisten kotona asumisen
turvaaminen. Tähän tarvitaan uusia
toimintamalleja ja työkaluja.
Oulunkaarella on otettu käyttöön uutena palvelumuotona ikäihmisten perhehoito, josta on tullut hyvää palautetta sekä asiakkailta että kuntalaisilta.
Haluamme tarjota monipuolisia palveluja ikäihmisten kotiin yhteistyössä
järjestöjen, seurakunnan ja toimijoiden kanssa. Esimerkiksi kuntouttavaa
päivätoimintaa on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden ja työntekijöiden
kanssa.
Arjen turvan lisäämisessä avainsanoja
ovat muun muassa sähköiset palvelut
sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen.
Kuten muillakin palvelualoilla, myös
vanhuspalveluissa etäasioinnin ja
sähköisten palvelujen kehittäminen
on tärkeää. Muun muassa Omahoito,
mobiilikotihoito ja tablet-tietokoneiden hyödyntäminen tarjoavat uusia
työkaluja asiakkaiden hyvinvointiin ja
työntekijöiden kiireen kesytykseen.
.
.
Ohjausta ja neuvontaa ikäihmisille
> SenioriKaste ja Ikäihminen toimijana
> Hanna Siltakoski
Senioripiste
Ikäihmiset saavat ohjausta ja neuvoja arjen pulmiin Oulunkaaren alueella monilla
eri tavoilla. Ikääntyneiden huoli kuullaan
puhelimitse, kasvotusten tai sähköisesti
Omahoidon kautta. Usein ikääntymiseen
liittyvät asiat huolettavat sekä ikäihmisiä
itseään että heidän omaisiaan. Apua ja
ohjausta tilanteisiin antavat Oulunkaaren
koulutetut työntekijät.
• Kuntakohtaiset
SenioriPisteet
Ikääntynyt ei aina tarvitse kotihoidon
palvelua, vaan joskus apu esimerkiksi
yksinäisyyteen löytyy paikallisesta kerhosta tai päivätoiminnasta. Ikäihmisten
tai omaisten kysymyksiin ja tarpeisiin
pyritään löytämään paras mahdollinen
vaihtoehto kunnan, järjestöjen, yksityisten yrittäjien tai Oulunkaaren toiminnasta.
Oulunkaaren tarjoamat ohjaus- ja neuvontapalvelut ikäihmisille ovat ilmaisia.
Ikääntyneillä on paikkakuntakohtaisesti
yksi paikka, henkilö ja puhelinnumero,
joiden kautta he saavat tarvitsemansa
avun keskitetysti. Myös omaiset voivat
ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa.
Oulunkaari on julkaissut kaikilla palvelualueilla ikäihmisten palveluoppaat,
joita on saatavilla kirjastoista, kunnantaloilta, kotihoidosta sekä sähköisesti kuntayhtymän nettisivuilta. Palveluoppaat
sisältävät runsaasti tietoa eri toimijoista
oman kunnan alueella.
Oulunkaari tarjoaa 75 vuotta täyttäville
ikäihmisille hyvinvointitarkastukset, joihin kutsutaan henkilökohtaisilla kirjeillä.
Myös 80 vuotta täyttäville tarjotaan
hyvinvointia tukeva kotikäynti, jolloin
ikäihminen voi halutessaan kutsua
ammattilaisen keskustelemaan hyvinvoinnistaan omaan kotiinsa. Hyvinvointitarkastukset ja kotikäynnit tukevat
ikäihmisen kotona asumista.
• Omahoito
• Kuntakohtaiset ohjausja neuvontanumerot
• Kuntakohtaiset
palveluoppaat
• Hyvinvointitarkastukset
75-vuotiaille kutsuttuna
• Hyvinvointia tukevat
kotikäynnit 80-vuotiaille
kutsuttuna
Työhyvinvoinnin kehittämisen
ja ylläpitämisen malli muotoutuu
> Voimaa vanhuspalveluihin
> projektipäällikkö Sanna Juutinen
Voimaa-porukka on testannut viime syyskuusta alkaen erilaisia työhyvinvointia ylläpitäviä ja kehittäviä menetelmiä. Porukkaan kuuluu kaksikymmentä kotihoidon
työntekijää, joista 15 on Pudasjärveltä ja
viisi Vaalasta. Osallistujille on määritelty
yhteistyössä työterveyshuollon kanssa
henkilökohtaiset hyvinvointipolut, joita
he seuraavat. Polku voi olla esimerkiksi
ravitsemukseen tai liikuntaan keskittyvä.
Jokainen porukan jäsen on saanut käyttöönsä älypuhelimen, jolla hän muun
muassa merkitsee liikuntasuorituksensa
HeiaHeiaan, eli puhelimen sovellukseen,
jolla voi mitata ja jakaa päivittäistä liikkumistaan. Älypuhelimella on myös kätevä
vaihtaa kuulumisia Facebookiin luodussa
Voimaa-porukan omassa ryhmässä.
kokeilee osittain työajalla tapahtuvaa
liikuntaa kuukauden ajan.
Porukan jäsenet ovat tavanneet toisiaan
koko ryhmän yhteisissä ja paikkakunnittaisissa tapaamisissa, osallistuneet
työnantajan tarjoamille liikuntatunneille
ja käyttäneet aktiivisuusrannekkeita ja
sykemittareita hyvinvoinnin seurantaan.
Hyvinvointipolkujen mukaisesti osa
porukasta on saanut ravitsemusterapeutin
neuvontaa tai tiimikoulutusta.
Useiden tiimin jäsenten hyvinvointi on
jo parantunut. Monet ovat innostuneet
esimerkiksi henkilökohtaisesta valmennuksesta ja saaneet sitä kautta parannettua lihaskuntoaan.
Omaehtoinen työhyvinvoinnin ylläpitäminen on erityisen tärkeää, ja siihen
liittyen Voimaa-porukka muun muassa
Loppukeväällä arvioimme, miten
toiminta on vaikuttanut ryhmäläisten
hyvinvointiin. Silloin myös määrittelemme Oulunkaaren uuden työhyvinvointimallin yhteistyössä työterveyshuollon
kanssa.
Voimaa-porukka sai
naurujoogasta hyvän
startin pilotin aloittamiseen.
Iin hoivaosastolla uusi
asiakas tutustuu työntekijöihin ja talon tapoihin
tupaantuliaisissaan.
Mobiilikotihoidon
myötä hoitajalla
on enemmän
aikaa asiakkaalle
Hyvät käytännöt jakoon
> Hyve-johtamisen kartta
> projektipäällikkö Sanna Juutinen
Oulunkaaren intranetissä on hyvien
käytäntöjen pankki, johon on kerätty
konkreettisia asioita vanhuspalveluyksiköiden toimintojen kehittämiseen.
Jokainen työntekijä ja esimies voi jakaa
oman työyksikkönsä hyvät käytännöt
muille ja myös löytää uusia käytäntöjä ja
oivalluksia muiden yksiköiden käytännöistä sovellettavaksi omaan työhönsä.
Myös perhe- ja terveyspalvelut voivat
hyödyntää monia käytäntöjä.
Hyvien käytäntöjen keräämistä ja
hyödyntämistä jatketaan ja pankki
laajenee koskemaan kaikkia Oulunkaaren palvelualoja. Jatkossa palvelualojen
johtoryhmät tuovat omat uudet hyvät
käytäntönsä pankkiin puolivuosittain.
Lisäksi henkilöstölehdessä alkaa ilmestyä
hyvien käytäntöjen palsta, jossa työntekijät haastavat toisiaan jakamaan hyväksi
kokemiaan työvälineitä ja toimintatapoja.
Hyvät käytännöt on jaettu kolmeen eri
koriin: asiakasprosessit ja arjen sujuvuus,
henkilöstö työyhteisön hyvinvoinnin
kehittäjänä ja kuntouttava asiakastyö.
Asiakkaan ”tupaantuliaiset” asumis- ja hoivayksikössä
Kun asiakas muuttaa asumis- tai hoivayksikköön, asiakas, omaiset, omahoitaja ja palveluesimies kokoontuvat yhteen käymään läpi käytännön asioita,
tutustumaan toisiinsa ja keskustelemaan asiakkaan tottumuksista. Lisäksi
palveluesimies kertoo Oulunkaaren kuntayhtymästä. Myöhemmin yhteydenpito on helpompaa, kun osapuolet tuntevat toisensa ja asioista on keskusteltu.
Suunnitelmalliset henkilöstöpalaverit
Kaksituntinen henkilöstöpalaveri on kerran kolmessa viikossa. Palaveriin
osallistuvat myös sijaiset. Vapaapäivänä osallistuva saa ottaa kuluneen ajan
takaisin työajastaan. Jokainen voi merkitä palaverivihkoon asioita, joita haluaa käsiteltävän. Palavereissa käsitellään omaan toimintaan liittyviä asioita,
sovitaan yhteisistä käytännöistä ja kerrotaan Oulunkaaren yleisistä asioista.
Tarpeen mukaan mukana on asiantuntijoita, esimerkiksi työterveyshuollon tai
teknisen toimen edustajia, henkilöstöpäällikkö tai työsuojeluvaltuutettu.
Kotihoidon sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä otetaan
käyttöön kevään aikana kaikissa
Oulunkaaren kunnissa.
Mobiilikotihoidon myötä työntekijällä on enemmän aikaa
asiakkaan luona. Työntekijä
voi esimerkiksi tehdä kirjaukset
kännykän tai tabletin välityksellä
asiakkaan kotona.
Kokemusten mukaan työntekijät,
jotka käyttävät mobiilikotihoitoa, tuntevat olonsa vähemmän
kiireisiksi.
Oulunkaaren vanhuspalvelut
Ikäihmisten
päivätoiminta
on entistä
kuntouttavampaa
Ikäihmisten päivätoiminnan
sisältöä on kehitetty yhteistyössä asiakkaiden kanssa entistä
kuntouttavammaksi.
Samalla on otettu käyttöön uusi
työkalu, jolla seurataan asiakkaiden toimintakyvyn kehitystä.
Oulunkaaren vanhuspalvelut
Huolenpitoa kodissa –
ikäihmisten perhehoito
> SenioriKaste
> projektipäällikkö Hanna Siltakoski
Perhehoito antaa ikääntyneelle mahdollisuuden asua kodissa, perheenjäsenenä,
vaikka kunto tai muisti alkaa heikentyä.
Perhehoito on kotihoitoa turvallisempi
ja hoivahoitoa pehmeämpi vaihtoehto
esimerkiksi muistisairaalle vanhukselle.
Oulunkaaren ensimmäiset ikäihmisten
perhehoitajat ovat aloittaneet toiminnan Iissä, Utajärvellä ja Pudasjärvellä.
Perhehoidossa on pitkäaikaisia asiakkaita sekä lyhyemmillä vierailuilla olevia
ikääntyneitä.
Koulutetut perhehoitajat antavat ikääntyneelle kodissa asumisen mahdollisuuden
pysyvästi, muutaman päivän vierailun tai
vaikka päivän ajaksi.
Oulunkaarella valmennettiin viime syksyn aikana kaikkiaan 13 perhehoitajaa.
Perhehoitajat ovat hyvin innostuneita
uudesta ja rohkeasta mahdollisuudesta
Oulunkaaren perhehoito
sai positiivista valtakunnallista julkisuutta, kun
MTV3:n uutiset vieraili
Yli-Olhavassa perhehoitajan
luona.
avata oman kodin ovet tuntemattomalle
ikääntyneelle ja ottaa hänet perheen
jäseneksi.
Oulunkaarella pidetään perhehoitoa
hyvänä vaihtoehtona huolehtia ikääntyneistä, jotka eivät enää pärjää omassa kodissaan. Tulevien vuosien aikana onkin
tavoitteena valmentaa lisää perhehoitajia
sekä vakiinnuttaa perhehoito osaksi
vanhuspalveluita.
Kyläkulttuuri-tilaan voivat
tulla myös seudun muut
ikäihmiset juttelemaan.
Nuoret voivat pitää tilassa
kahviota ja järjestöt järjestää
erilaista ohjelmaa.
Muutosmuotoilu
antaa elämyksiä
asukkaiden arkeen
Kuivaniemen asumisyksikön ja Pudasjärven Kurenkartanon katetuille
terasseille syntyy Taikapuutarhat, jotka
tarjoavat elämyksellisiä ulkoilumahdollisuuksia myös talvella. Taikapuutarhoihin
tulee talvisin esimerkiksi havuja, värivaloja, musiikkia, jäälyhtyjä, lumiukkoja
ja mahdollisuus juoda termospullosta
kahvit.
listuvat monet sekä perinteiset että uudet
yhteistyökumppanit, muun muassa järjestöt, seurakunnat, koulut, päiväkodit ja
omaiset. Muotoilijoiden ideoita viedään
käytäntöön heti tämän talven aikana, ja
niitä hyödynnetään myös muissa Oulunkaaren asumisyksiköissä.
Oulunkaaren kuntayhtymä on käynnistänyt yhdessä Tamora Oy:n ja teollisten
muotoilijoiden kanssa innovatiivisen yhteistyön, joka luo raikkaita ideoita asukkaiden hyvinvoinnin tukemiseen ja arjen
monipuolistamiseen. Muotoilun ammattilaiset ovat toteuttaneet uudentyyppistä
palvelumuotoilua, niin sanottua muutosmuotoilua, asiakkaiden, henkilöstön ja
omaisten toiveiden pohjalta.
Muotoilijoiden toinen idea, Kyläkulttuuri-konsepti, elvyttää perinteistä
kyläilykulttuuria ja edistää kuntalaisten
yhteisöllisyyttä. Yksiköihin sisustetaan elämyksellinen tila, jossa on esillä
esimerkiksi vanhoja esineitä, perinnekäsitöitä ja valokuvia. Tilassa voi olla myös
musiikkia, tuoksuja ja kosketuspintoja.
Elämystilaa voivat hyödyntää asukkaiden
ja omaisten lisäksi myös muut kuntalaiset. Esimerkiksi nuoret voivat pitää
tilassa kahvilaa sovittuina aikoina.
Suunnitelmat tulevat muotoilijoilta,
mutta toteuttamiseen ja toimintaan osal-
Muotoilijoiden kolmas idea, Tarinatalo,
keskittyy positiivisen toimintakulttuu-
rin ja yhteisöllisyyden edistämiseen.
Siinä asumisyksikön toiminnasta kerätään muistoja esimerkiksi ikuistamalla
mukavat hetket valokuviksi seinälle.
Osallistujien keskuudessa kaikki
muotoilijoiden ideat saivat myönteisen
vastaanoton. Erityisesti Taikapuutarha
ja siihen liittyvä ulkoilumahdollisuuksien lisääminen herätti innostusta.
Oulunkaari monipuolistaa palvelutalojen arkea tilojen lisäksi myös toiminnan näkökulmasta. Kuntayhtymä
lisää ikääntyneiden omaa osallisuutta
ja mahdollisuutta vaikuttaa oman
elämänsä kulkuun myös palvelutalossa
vietettyjen vuosien aikana. Tavoitteena on yhteisölliset ja toiminnalliset
asumispalveluyksiköt, joissa myös
lähialueella asuvilla ikääntyneillä on
mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua
toimintaan.
Innovaattori-opiskelijat ovat
monien tässä lehdessä esiteltyjen kehittämistöiden takana.
Innovaattori-opiskelijat
laittoivat heti toimeksi
Jo tapahtunutta
> Lue innovaattoreiden blogia
http://oulunkaari.blogspot.fi
Kun laitetaan yhteen parikymmentä
Oulunkaaren ja jäsenkuntien innostunutta työntekijää ja Tamoran kouluttajat, Oulunkaaren innovaattorit -koulutus on jo täydessä vauhdissa.
Kevääseen 2016 kestävässä oppisopimuskoulutuksessa osallistujista valmistuu tuote- ja palvelukehittäjiä.
Innovaattorit tekevät jo koulutuksen
aikana useita omaan työhönsä liittyviä kehittämistehtäviä. Uudistuksia ei
tehdä periaatetasolla ja erilaisia suunnitelmia laatimalla, vaan uudistukset
ovat konkreettisia tekoja, jotka näkyvät
myös suoraan asiakastyössä. Opiskelijat
eivät pilaa ideaansa suunnittelemalla
Oulunkaari ja Iin kylät liittyivät Twitteriin.
liikaa, vaan he saavat testata asioita
käytännössä ja työssä pitääkin välillä
mokata.
Erikoisammattitutkinnon koulutus
koostuu itsenäisten tehtävien lisäksi
kymmenestä lähipäivästä.
Oulunkaarelta koulutukseen on lähtenyt laaja kirjo eri alojen työntekijöitä
sekä hallinnosta, hankemaailmasta,
päivittäisestä asiakastyöstä että esimiestasolta. Kun kehittäjiä on jokaisella
osaamisalueella, kehittämistyö lähtee
liikkeelle päivittäisen työn haasteista
ja käytännön osaajilta, joilla on paras
tietämys omasta alastaan.
Riitta Muhonen
Kaikki Ii-instituutti liikelaitoksen vastaavat työntekijät haastettiin ajattelemaan uudella innovatiivisella tavalla.
Tuhat tulimmaista -haaste käynnistyi. Tavoite on, että kaikilla, myös
laitoksissa asuvilla, on mahdollisuus
nähdä elävä tuli päivittäin. Haasteessa Oulunkaari kerää tuhat kuvaa
tilanteista, joissa elävä tuli tuo elämyksiä asiakkaille ja työntekijöille.
Kaari-koti julkaisi oman blogin.
Tämän vuoden strategisia painopisteitä ei laadittu tekstimuotoon, vaan
painopisteistä otettiin viisi asiaa
ilmentävää valokuvaa, jotka koottiin
lyhyeksi videoksi.
Tavataan somessa!
> Seuraa Oulunkaarta Twitterissä
@Oulunkaari
Kuntayhtymällä on Twitterissä oma
profiili, jonka löytää nimellä Oulunkaari.
Helmikuun puolivälissä tilillä oli noin
280 seuraajaa.
kuvia ja mielenkiintoisia linkkejä julkaistaan lähes päivittäin. Tiliä kannattaa
seurata sekä Oulunkaaren työntekijöiden,
asiakkaiden että yhteistyökumppaneiden.
Twitterin kautta kuntayhtymä tiedottaa
ajankohtaisista Oulunkaaren kuulumisista. Tekstiviestin mittaisia uutisia,
Twitter on myös yksi kuntayhtymän
kriisitiedottamisen välineistä, joten
mahdollisissa erikoistilanteissa sen kaut-
ta saa uutta tietoa kätevästi ja nopeasti
omaan älypuhelimeensa tai tietokoneeseensa.
Mene osoitteeseen www.twitter.com ja
luo itsellesi Twitter-tili. Etsi Oulunkaaren profiili ja liity seuraajien joukkoon.
Riitta Muhonen
Omahoito palvelee
myös perhe- ja vammaispalvelujen asioissa
> Testaa pankkitunnuksillasi
www.oulunkaarenomahoito.com
Omahoito - asioi ajasta ja paikasta riippumatta Oulunkaaren henkilöstön kanssa luotettavasti
Omahoito on Oulunkaaren kuntayhtymän tarjoama kuntalaisten henkilökohtainen terveyssivusto.
Palvelussa voit
• Kysyä neuvoa ja saada ohjausta terveys-, sosiaali- ja vanhuspalvelujen työntekijältä
• Hakea sähköisesti sosiaali- ja vanhuspalveluja
• Varata aikoja mm. laboratorioon, lastenvalvojalle ja suuhygienistille
• Tarkastella laboratoriotuloksiasi ja tarvittaessa kysyä lisätietoja tuloksistasi vastaanotolta
• Kirjata henkilökohtaisia terveystietojasi
• Lähettää sähköisen lääkemääräyksen uudistamispyynnön
• Tehdä sähköisen terveystarkastuksen
Kaikki mukana
kehittämässä!
Oulunkaaren kuntayhtymä
Oulunkaaren kuntayhtymän muodostavat viisi omistajakuntaa: Ii, Pudasjärvi, Simo,
Utajärvi ja Vaala. Kuntayhtymä järjestää alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi
Oulunkaari tarjoaa jäsenkunnille elinkeinopalveluja sekä seudullisen
kuntapalvelutoimiston kautta talous-, henkilöstö- ja tietopalveluja.
Asukkaita Oulunkaaren alueella on noin 28 000. Oulunkaari on tunnettu maaseudun
palvelujen kehittäjä Oulun läheisyydessä. Panostamme voimakkaasti uusiin
toimintamalleihin, teknologian hyödyntämiseen ja sähköiseen asiointiin.
Organisaatiossamme työskentelee lähes 1200 osaajaa.
Meininki
Tekemisen tuloksia & kehittämiskuulumisia, helmikuu, 1/2015
Oulunkaaren kuntayhtymän kehittämistyön lehti
Päätoimittaja: kehitysjohtaja Anu Vuorinen, 08 5875 6116, [email protected]
Jakelu: henkilökunta, luottamushenkilöt ja yhteistyökumppanit
www.oulunkaari.com, 08 5875 6100, Oulunkaaren kuntayhtymä, Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii